UUTISET. Kokeilussa uudet huippumallit. Sahateollisuuden krapulavuodet Kainuussa huolto paikallaan JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISET. Kokeilussa uudet huippumallit. Sahateollisuuden krapulavuodet Kainuussa huolto paikallaan JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI 3 2008"

Transkriptio

1 UUTISET JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI Sahateollisuuden krapulavuodet Kainuussa huolto paikallaan Kokeilussa uudet huippumallit

2 2 3 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Tässä numerossa 4 ProServe paremmalla palvelulla enemmän irti metsäkoneista 6 Kokeilussa harvesteriperheen uudet tulokkaat 9 Uusissa harvesteripäissä karsintateho kohdallaan 11 Työn alla entistä vähäpäästöisempi moottori 12 Lukinilla työmaita kolmessa ilmansuunnassa 14 Raivaushenkeä Keski-Euroopassa 15 Teräsvaari metsätöissä jo lähes 70 vuotta 16 Uusi suunta metsäalalle 18 Sahateollisuuden krapulavuodet 21 Lauri Yli-Suvanto, siellä missä tarvitaan 22 Kajaanissa huolto paikallaan 24 Kaksissa saappaissa Jari Väisänen 25 Valtimosta saa hyvät eväät työelämään 28 Svensk resumé 30 Vaihtokoneet JOHN DEERE UUTISET 3/2008 Ilmestyy joulukuussa 2008 Julkaisija: John Deere Forestry Oy Jälleenmyynti, PL 472, Tampere, puh , faksi , Päätoimittaja: Hannu Hietikko Toimituskunnan jäsenet: Hannu Hietikko, Pertti Rauva, Juha M. Järvinen ja Armi Lahtinen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Paino: Lönnberg Print Tilaukset ja osoitteenmuutokset: John Deere Forestry Oy /Armi Lahtinen, puh , sähköposti: UUTISIA Nikaralle paikka rallin MM-sarjasta Vuoden 2006 rallin nuorten Suomen mestari Jarkko Nikara ajaa ensi vuonna kuusi rallin MM-sarjan osakilpailua. Nikara varmisti paikkansa voittamalla kansainvälisen autoliitto FIA:n ja rengasvalmistaja Pirellin järjestämän kykyjenetsintäkilpailun Itävallassa lokakuun lopulla. Star Driver Shoot Out -kilpailulla haetaan viittä kansallisissa mestaruussarjoissa menestynyttä nuorta kuljettajaa. Ajotaidon lisäksi asiantuntijaraati arvioi nuorten esiintymiskykyä englanninkielisessä haastattelussa. AKK-Motorsportin rallivalmennusryhmään kuuluva Nikara on ajanut tällä kaudella rallin SM-sarjan isossa N-ryhmässä. MM-sarjassa hän ajaa joko N-ryhmän autolla tai S2000-autolla. Jarkko pääsee nyt näkemään ja kokemaan MM-tason toimintaa rallin huipulla. Olemme taas askeleen lähempänä tavoitettamme, sanoo AKK-Motorsportin rallivalmennuksesta vastaava Risto Mannisenmäki. MM-mitalisti Mika Kalliolle MotoGPsopimus Ratamoottoripyöräilyn suomalainen huippunimi Mika Kallio siirtyy lajin kuninkuusluokkaan eli MotoGP:hen. Italialaisen Ducati-tallin kanssa tehty sopimus sai sinettinsä lokakuussa. Kaikki Ducati-tallin kuljettajat saavat käyttöönsä uudistuneen Desmosedici GP9 -pyörän. Kallio pääsi testaamaan uutta pyöräänsä 250-kuutioisten päätösosakilpailussa Valenciassa. Neuvotteluissa oli alussa mukana neljä eri pyörämerkkiä, mutta Ducatin tarjoama paketti nousi parhaaksi vaihtoehdoksi ja jo loppukesästä olimme käytännössä selvillä sopimuksen yksityiskohdista, Kallio kertoo. Kallion viimeinen kausi 250-kuutioisissa sai arvoisensa päätöksen, kun pronssimitali varmistui Valencian osakilpailussa.

3 UUSI SOPIMUSHUOLTOKORJAAMO Jukka Väisäsen elokuussa Lieksaan perustama Huolto Väisänen Oy on nimetty John Deere n uudeksi sopimushuoltokorjaamoksi. Huolto Väisänen Oy vahvistaa John Deere n huoltotoimintoja Pohjois-Karjalassa Pielisen yläpuolisella alueella. Jukalla on vankka kokemus John Deere n toiminnasta työskenneltyään asentajana sekä Venäjän organisaatiossa että Joensuussa. Vihavaiselle rallin A-ryhmän mestaruus Forest Vihavainen Racing voitti äärimmäiseksi jännitysnäytelmäksi kehkeytyneen rallisarjan A-ryhmän suomenmestaruuden. Päätöskisa Vaakuna-ralli ajettiin Mikkelissä. Järkevällä taktiikalla koko kauden kisannut Ari Vihavainen osoitti olevansa tarvittaessa myös varma kuljettaja. Ajokkina tiimillä oli Ford Focus WRC01. Olen ajanut rallia vuodesta 1986, joten voidaan sanoa, että mestaruus on pitkän työn tulos. Tänään päivä alkoi hieman tahmeasti, sillä liika varmistelu näkyi ajossa. Viimeisille erikoiskokeille lisäsin vauhtia ja ajo oli heti rennompaa, mestari kertoi voiton varmistuttua. NIMITYKSIÄ Jaakko Ojasesta uusi stipendiaatti Vuoden 2009 John Deere -stipendiaatiksi on valittu opiskelija Jaakko Ojanen Kurun metsäoppilaitoksesta. Perusteluina raati mainitsi aktiivisen otteen ja hyvän opiskelumenestyksen; Jaakko suorittaa lukion oppimäärän metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon ohella. Stipendi luovutettiin Jaakolle marraskuun alussa. Tervaskanto Nastolassa huollettavana Orimattilalainen metsäkoneyrittäjä Ilkka Sappinen (kuvassa vasemmalla) käytti silmäteränsä, 13-vuotiaan 1010-kuormatraktorin Nastolan Forest Huollossa tunnin määräaikaishuollossa. Iästään ja käyttötunneistaan huolimatta Sappisen ajokone on edelleen moitteettomassa työkunnossa. Koneella on takanaan värikäs historia; puolet työiästään se on ajanut puuta Ranskassa, väliin on mahtunut myös kaksi lyhyempää visiittiä Saksassa. Sappisen mukaan ajokoneella työskentely ei ole Ranskassa juurikaan erilaista kuin Suomessa, ympäristöolosuhteet ja kulttuurierot sen sijaan saattavat aiheuttaa mutkia matkaan. Luottamuksellinen suhde Nastolan Forest Huoltoon on jatkunut kolmetoista vuotta eli koko sen ajan kun 1010 on Sappisella ollut ja jo sitä aiemmin. Forest Huollon Ismo Koponen (oik.)kävi huoltamassa Sappisen 1010:ä kahteen otteeseen myös Ranskanvuosien aikana. Tampereen korjaamolle on nimitetty asentajaksi Anna-Kaisa Kauppila Anna-Kaisa on valmistunut asentajaksi Lapin Ammattiopistosta keväällä Joensuun korjaamolle on nimitetty asentajiksi Marko Karppinen ja Jari Lehtonen Molemmat siirtyvät jälleenmyyntiin Joensuun konepajan palveluksesta. PÄÄKIRJOITUS Pää kylmänä Liiketoimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti kuluneen syksyn aikana. Finanssikriisi on vaikutuksineen pyyhkäissyt yli koko maailman. Tällä kertaa täyskäännös yllätti kaikki rajuudellaan, laajuudellaan ja nopeudellaan. Vaikka Suomi onkin kansainvälisessä vertailussa suhteellisesti useimpia muita maita paremmassa asemassa, vaikutukset ovat täälläkin erittäin suuret, ja ne koskevat meitä kaikkia metsäteollisuuden ja puunkorjuun parissa työskenteleviä. Ennustettavuus on nyt vaikeampaa kuin aikoihin. Rahoituksen kustannukset ovat nousseet ja saatavuus vaikeutunut. Venäjän ailahteleva päätöksenteko puutulleissa ja kotimaan metsäteollisuuden sopeuttamistoimet luovat epävarmuuksia ja tuntuvat häiriöinä puunhankinnassa. Tilannetta arvioitaessa on kuitenkin parasta ottaa hieman välimatkaa. Puunkäyttö Suomessa tulee säilymään korkeana ja kotimaisen puun osalta jopa kasvussa. Tulevan talven korjuumäärät tulevat olemaan hyvät, kunhan talvileimikoiden hakkuut käynnistyvät täysimääräisesti. Haasteiksi muodostunevat ensi kevään ja kesän hakkuut. Nyt kannattaa pitää pää kylmänä ja miettiä, miten se aika ylitetään. Mihin on varauduttava, mitä investointeja on tehtävä, onko kalusto kilpailukykyinen, millaisen partnerin kanssa on turvallista toimia? Laskua seuraa aina nousu. Ja kun sinne päästään turvallisesti tai vain pienin vaurioin, huomataan toimintaympäristön yleensä tervehtyneen. Epäterveet toimijat ovat poistuneet ja vahvat jatkavat ja vahvistuvat. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme menneestä vuodesta ja toivottaa rentouttavaa joulun aikaa sekä haasteista huolimatta tuloksellista uutta vuotta Hannu Hietikko Suomen aluejohtaja

4 4 5 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Miten metsäkoneyrittäjä voi nostaa koneidensa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia? Siinäpä pähkinä purtavaksi. John Deere tarjoaa hyviä vastauksia entistä kattavamman ja laadukkaamman palvelutarjonnan avulla. ProServe Paremmalla palvelulla enemmän irti metsäkoneesta Teksti: Marjaana Lehtinen Kuva: esa kyyrö John Deere n ProServe-projekti laajentaa palveluvalikoimaa ja yhtenäistää toimintamalleja yhtiön eri toimipisteissä. Jatkossa asiakas voi myös määritellä itselleen sopivan palvelutason eli joko ostaa yksittäisiä palveluita kuten ennenkin tai niputtaa haluamansa palvelut räätälöidyksi, sopimuspohjaiseksi palvelukokonaisuudeksi omien tarpeidensa mukaan. Kaikkien myynnin jälkeisten palveluiden tavoitteena on asiakkaan kannattavuuden parantaminen metsäkoneen koko elinkaaren ajan. Jokaisesta palvelusta on kyse sitten laitteen toimituksesta, varaosista, teknisestä tuesta tai huollosta on selvää hyötyä asiakkaalle. Esimerkiksi nopeamman huollon, yksittäisten koulutustapahtumien tai oman koneen ääressä tapahtuvan konsultoinnin kautta asiakkaat pystyvät lisäämään tuottavuuttaan. Kuntoon pohjautuvat huoltotoimenpiteet tai polttoaineen kulutuskäyttäytymisen seuraaminen voivat puolestaan tuoda selviä kustannussäästöjä, listaa John Deere n asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen. Osa uusista palvelutuotteista on jo valmiina, loput ovat viimeistelyvaiheessa ja saatavilla E-mallien markkinoille tulon myötä. Huolto nopeasti ja kerralla kuntoon Pisimmällä ProServe-projektissa ovat huoltoja korjaamopalvelut. Meneepä mihin tahansa John Deere Forestry Oy:n korjaamoon Suomessa, saa nyt saman toimintamallin mukaista palvelua. Laadukkaan palvelun perustana on mahdollisimman tarkka toimeksianto, jossa asiakas ja huollon tarjoaja yhdessä käyvät läpi koneelle tehtävät toimenpiteet. Sen pohjalta pystymme varaamaan huoltoa varten oikean kapasiteetin ja tarvittavat materiaalit, mikä nopeuttaa läpimenoaikaa korjaamoilla ja lyhentää koneen seisonta-aikaa. Tavoitteena on taata asiakkaalle kerralla onnistunut palvelutapahtuma, Kumpulainen selvittää. Uuden, keväällä 2009 käyttöönotettavan tietojärjestelmän myötä asiakkaat saavat huoltotapahtumasta tilausvahvistuksen sekä entistä kehittyneemmät huoltoraportit. elinkaaren tuottoajattelu ARVO ASIAKKAALLE KASVAVA LIIKEVAIHTO PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ ALENEVAT KUSTANNUKSET TULOS/KUSTANNUS TEOREETTINEN TUOTANTO-/LIIKEVAIHTOMAKSIMI LUOTETTAVUUS-/TUOTTAVUUS-/ LAATU- YM. TUOTANNON MENETYKSET ELINKAAREN TULOS YLLÄPITOKUSTANNUKSET KÄYTTÖKUSTANNUKSET PÄÄOMAKUSTANNUKSET VÄLINEET JA MERKITYS PARANEVA LUOTETTAVUUS, SUORITUSKYKY JA LAATU KUNTOON PERUSTUVA HUOLTO, PÄIVITYKSET,... VÄHEMMÄN OSIA, YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ, POLTTOAINETTA METSÄKONEEN ELINKAARI

5 Mika Merkkiniemi (vas.) huolsi Juha Räikkösen ohjaamaa metsäkonetta Forssassa kesällä Koulutustarjonta kasvaa Metsäkoneisiin kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia, joita hyödyntämällä asiakas voi parantaa koneidensa tuottavuutta. Luovutuskoulutuksessa koneet käydään läpi, mutta syvällisempää oppia niihin voi hakea erilliskoulutuksista. John Deere on jo aiemmin tarjonnut muun muassa mittalaitteisiin liittyviä yksittäisiä kursseja. Olemassa olevien koulutusten kehittäminen jatkuu samalla, kun muuta koulutustarjontaa laajennetaan. Kustannussäästöjä kunnossapidosta Laajemmasta palveluvalikoimasta löytyy apu myös haettaessa kustannussäästöjä kuntoon perustuvan huoltamisen kautta. Yksi uusi palvelutuote on öljyanalyysi. Analyysin avulla saadaan tarvittava tieto öljynvaihtotarpeesta ennen huoltotapahtumaa, ja käytettäessä John Deere n öljyjä voidaan saatujen tulosten perusteella tapauskohtaisesti päättää, onko esimerkiksi hydrauliikkaöljy Mika Merkkiniemi vaihdettava (vas.) määräaikaishuoltojen huolsi ohjeiden Juha Räikkösen mukaisesti vai voidaanko sallia aikaisempaa ohjaamaa pidemmät metsäkonetta öljynvaihtovälit. Forssassa kesällä Öljynvaihtovälin pidentäminen ei säästä ainoastaan asiakkaan kustannuksia vaan myös ympäristöä. Tekninen asiantuntija omaan käyttöön Entä jos tilaisit päiväksi käyttöösi John Deere n teknisen asiantuntijan oman koneen äärelle? Tällainen niin sanottu säätöpäivä on yksi esimerkki konsultointipalveluiden nykyisestä tarjonnasta. Päivän aikana käydään läpi koneen perussäätöjä ja säädetään kone mahdollisimman tuottavaan tilaan. TimberLink on tuonut uusia ulottuvuuksia, koska koneesta saadaan nyt entistä enemmän tietoa. Sen avulla voidaan paremmin yksilöidä koneen mahdollisia ongelmia, löytää sen paras tuottavuus ja parantaa asiakkaan kannattavuutta, Anssi Kumpulainen kertoo. Hyvä järjestys hyödyttää myös asiakasta Seiri, Seiton, Seiso, Seiketsu, Shitsuke? Hmm... kuulostaa ihan heprealta. Ei, vaan japanilta ja tarkoittaa: lajittele, järjestä, puhdista, määrittele ja ylläpidä. Kyseessä on alkuaan japanilaisen autoteollisuuden luoma 5S-järjestelmä, joka on otettu käyttöön myös John Deere n huoltokorjaamoissa. Perusajatuksena on pitää työympäristö järjestyksessä, siistinä ja toimivana. Työympäristön hyvä järjestys antaa meille paremmat mahdollisuudet vastata läpimenoaikahaasteisiin sekä parantaa tuottavuutta. Asiakkaille se näkyy huolto- ja korjaustoimenpiteiden parempana laatuna sekä nopeampana huoltona, kertoo asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen. 5S-toiminta lisää työturvallisuutta ja vähentää tapaturma- ja vaaratilanneriskejä. Se taas osaltaan varmistaa, että meillä riittää tarpeeksi kapasiteettia huoltotöihin.

6 6 7 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti TOSITOIMISSA ennakkoon

7 Kun uudet harvesterit 1070E ja 1170E rullaavat vuodenvaihteessa tehtaalta, niiden ominaisuudet eivät tule kaikille yllätyksenä. Metsäkoneyrittäjät Patrik Aittamäki ja Mikko Miikkulainen ovat jo kokeilleet, miten puu näillä koneilla kaatuu. Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR KuvaT: OLLI NUUTINEN Uuden kokoluokan harvesteri 1170E on päässyt tositoimiin Metsäkoneyhtymä Aittamäki Oy:n palveluksessa. Reilun kuukauden käytön ja yli 350 ajotunnin jälkeen Patrik Aittamäki on vakuuttunut. Laatu on kohdallaan kuten D-malleissa, mutta uuden koneen säädettävyys on huomattavasti parempi. Vieressä Mikko Miikkulainen Metsätyö Miikkulainen Oy:stä nyökyttelee. Yhtiön käytössä nelisen viikkoa ollut 1070E on täyttänyt odotukset reilun 300 ajotunnin aikana. Kone näyttää D-mallia pienemmältä, on nätimpi ja sulavalinjaisempi. Vakaalla ja tärinättömällä koneella on mielekästä tehdä töitä. Patrik Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus. Hyvästit niskarasitukselle Kun metsäkoneyrittäjiltä kysyy harvestereista saaduista ensikokemuksista, nousevat vastauksissa päällimmäisiksi uuden ohjaamon edut. Kääntyvän ohjaamon ansiosta kuljettajan niska ei väsy, kun oman rintamasuunnan voi työskennellessä kääntää aina tarpeen vaatiessa, Aittamäki sanoo. Ohjaamon pyöritys ja levelointi ovat isoja parannuksia. Myös puominseuranta on toiminut hyvin, Miikkulainen lisää. Liikkeet ovat yllättävän tarkkoja ja pehmeitä, Aittamäki täydentää. Kuljettajan istuinta miehet luonnehtivat mukavaksi ja sopivan joustavaksi, kaikki tarvittavat säädöt löytyvät. Pienen totuttelun jälkeen näppäinten sijoittelu tuntuu loogiselta, ja Miikkulainen huomauttaa myös ohjainvipujen hyvästä ergonomiasta. Näkyvyyttä työalueelle on parannettu kääntyvän ohjaamon ohella uusituilla työvaloilla. Miten tässä on onnistuttu? Yhden yön ajon perusteella sanoisin, että valokuvio ja -teho ovat oikein hyvät. Ainoastaan kuusikossa kaipaisi valoa ylhäältä hytin sivuilta, Miikkulainen kertoo. Valojen sijoittelu tuntuu järkevältä myös Aittamäen mielestä,

8 8 9 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti vaikkei hänellä vielä olekaan kokemusta pimeässä ajosta. Harvennusvalot ovat nyt hyvässä paikassa, kun ne eivät enää ole edessä kuljettajan näkökentässä. Pienempi huollontarve, korkeampi käyttöaste E-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla. Miten ne ovat toimineet käytännössä? E-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla. Uusissa koneissa ei tarvitse tehdä yhtä paljon käsin puhdistamista kuin aikaisemmin. Jäähdyttimen automaattisesti suuntaa vaihtava hydraulituuletin on todella hyvä uudistus; ennen se piti puhdistaa käsin kerran vuorossa, nyt vain viikon välein, Miikkulainen sanoo. Tuuletin pöläyttää oikein kunnolla puolen tunnin välein, eikä sitä ole tarvinnut puhdistaa käsipelillä ollenkaan, Aittamäki laittaa paremmaksi. Hän lisää huollon tarpeen vähentyneen myös uuden keskusvoitelun ansiosta. Yllin kyllin nostovoimaa Harvestereissa on uusittu moottori, miltä se on tuntunut ajettaessa? Moottorissa on tarvittavaa tehoa, ja se on käynyt tasaisesti, Aittamäki sanoo. Lisäksi D-malleihin verrattuna polttoainetalous on parempi: kulutus ei nouse yli 8 litran tunnissa. Kone menee hajuilla, Miikkulainen hymähtää. Entä millaisen vastaanoton uudet kuormaimet metsäkoneyrittäjiltä saavat? Kuormaimen geometria on hyvä, ja nostovoimaa on riittänyt. Ainoastaan jatkeessa voisi olla enemmän voimaa, sanoo Aittamäki, jonka testaaman 1170E:n varusteisiin kuuluu 11 metrin ulottuman CH6-kuormain. Nostovoimaa on yllin kyllin ensiharvennuksille, eikä letkuissa ole hankauksia, Miikkulainen kertoo puolestaan 1070E:n 180S-kuormaimesta, jonka ulottuma on 9,7 metriä. Vallankumous puunkorjuussa? Metsäkoneyrittäjille koneen ominaisuuksista tärkeimpiä ovat luotettava toiminta ja tuottavuus. Toteutuvatko nämä uusissa E-malleissa? Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus. Sillä tekee vuoron aikana ison koneen motit eli m E on erinomainen valinta yhden koneen yritykselle: tehokas kone, jota on mukava ajaa. Eikä vähiten uuden rengaskoon ansiosta matka kivien yli kulkee niillä tasaisemmin. Tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt, Miikkulainen tiivistää ja havainnollistaa tuottavuutta TimberLinkseurantajärjestelmän tuloksilla. Prosessointituottavuus on ollut 1070E:ssä parhaimmillaan prosenttia, kun se 1070D:ssä oli prosenttia. Mikä on koneyrittäjien näkökulma E-sarjan lanseeraukseen, voidaanko puhua vallankumouksesta puunkorjuun alalla? Kyllä, erityisesti huollettavuuden ja ergonomian ansiosta, Aittamäki ja Miikkulainen vahvistavat. Uusien harvestereiden tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt.

9 Yhtään seisokkipäivää ei ole kuluneeseen vuoteen mahtunut, kehuu Juhani Kolu uutta H414-päätä. Teksti: Julia Kristensen/Compositor Kuvat: Juha Harju, Harri Hinkka Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR KuvaT: HARRI HINKKA JA JUHA HARJU Karsintateho kohdallaan Uuden harvesteripääsarjan ensimmäiset tulokkaat H412 ja H414 ovat näyttäneet kyntensä. sen huomaa, että nyt on astuttu harvesteripäissä 2000-luvulle, Kyllä metsäkoneyrittäjä Juhani Kolu sanoo uudesta H414:stä, jota on testattu vuoden päivät Veljekset Kolu Oy:n 1270D-harvesterissa. Käyttövarmuus on kohdallaan, yhtään seisokkipäivää ei kuluneeseen vuoteen ole mahtunut, hän lisää. Metsäkoneyrittäjä Osmo Tuurinkoski vahvistaa ensikosketuksen uuteen harvesteripääsarjaan olleen myönteinen kokemus. Niin ikään vuoden käytössä ollut H412 on urakoinut tuntia Tuurinkoski Koneyh- tymän palveluksessa. 770-harvesteriin asennetulla harvesteripäällä on tehty pääasiassa ensiharvennusta. Kyllä harvesteripää on täyttänyt tehtävänsä, ja isompaakin puuta on kokeiltu. Tehoa on selvästi enemmän kuin 745:ssä, Tuurinkoski sanoo. H414:n työmaat ovat olleet pääosin päätehakkuita, mutta ensiharvennustakin on tehty. Puut ovat olleet keskikooltaan viidestä kuutiosta sataan litraan. Työnteko ei jää kiinni tehoista, koura oikein nauttii isoista

10 10 11 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Runko on pidempi kuin ennen ja pysyy tukevammin puussa kiinni, Osmo Tuurinkoski sanoo. puista, Kolu hymähtää. Hän pitää juuri monipuolisuutta yhtenä harvesteripään eduista. Vaikka harvesteripään runko onkin iso, myös pienemmän puun karsinta onnistuu. Samassa metsässä on erikokoista puuta, joten työskentelyä luonnollisesti helpottaa se, että yhdellä koneella pystytään käsittelemään monen paksuisia runkoja. Varmalla otteella Harvesteripäiden uusittu runkorakenne on käytännössä osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Runko on pitempi kuin aikaisemmin ja pysyy tukevammin puussa kiinni. Ei lähde keulimaan, Tuurinkoski naurahtaa. Syöttörullat eivät ota enää toisiinsa kiinni, se on iso parannus. Karsittavuus on tehostunut, kun karsimaterät ovat eri linjassa, ja letkuja menee selkeästi vähemmän, Kolu täydentää. Sahayksikköön on saatu huomattava Uusittu runkorakenne on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. parannus, ero on kuin yöllä ja päivällä joulun aikaan. Ketju pysyy päällä energiapuuta korjatessa, Tuurinkoski lisää. Hän kertoo, että H412:lla on tehty jonkin verran myös joukkokäsittelyä. Viilauksilla tehokkuutta työskentelyyn H414:n tehoja on mitattu TimberLinkkunnonvalvontajärjestelmällä, jota ilman tehokkuutta olisi Kolun mukaan vaikea vertailla kuljettajakohtaisten erojen vuoksi. TimberLinkillä harvesteripään tuoma lisäteho oli helppo nähdä. Kunnonvalvontajärjestelmän avulla on myös saatu tuntumaa siitä, millaisia vaikutuksia ominaisuuksien muutoksilla on työskentelyyn. Esimerkiksi uudistetun ohjausventtiilin tavoitteena ollut vapaampi öljynvirtaus ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen on Kolun mielestä saavutettu. Tuurinkoskella on samansuuntaisia kokemuksia. Kun koneella on ajettu yli tuntia ja silti saadaan harvesteripäästä täydet tehot irti, niin kyllä se puhuu puolestaan. Tehokkuutta parantaa sekin, ettei öljy lämpene ja ota siten koneen voimille. Kolu on tyytyväinen myös muihin viilauksiin. Pituuden mittaus ja kuutiointi ovat huippuluokkaa, samoin rasvaus ja värinlaitot. Uuden harvesteripään huollot pystytään tekemään kerralla, jolloin työskentely etenee sujuvasti, kun niitä ei tarvitse välillä käydä ohjaamossa muuttamassa. Optimaaliset ominaisuudet eri olosuhteisiin H400-sarjan harvesteripäissä on kokonaan uusittu runkorakenne. Kapeamman yläosan ansiosta niihin on mahdollista asentaa erilaisia karsimateriä eri puulajien vaatimusten mukaan. Näin vaihtelevissa olosuhteissa päästään parhaaseen mahdolliseen karsintatulokseen. Runko on koneistettu vasta hitsauksen jälkeen, mikä varmistaa tuotteiden hyvän viimeistelyn ja tasalaatuisuuden. Harvesteripääsarjan muihin parannettuihin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa nopea ja voimakas neljän moottorin/rullan syöttölaite. Uusissa syöttörullien varsissa on entistä vahvemmat laakerit, sisäänrakennetut rullasuojat, vahvennetut sylinterit ja tapit sekä hyvin suojattu letkutus. Vakiovarusteisiin kuuluu myös hydraulisesti aktivoitu mittapyörä ja SuperCut-sahayksikkö, jonka automaattinen ketjunvoitelu ja uudistettu ketjunkiristysjärjestelmä vähentävät huollon tarvetta sekä takaavat tarkan ja nopean sahauksen. Uudistettu ohjausventtiili EVO2 sallii vapaamman öljyvirtauksen ja säästää siten polttoainetta.

11 OFF-ROAD-MOOTTOREIDEN PAKOKAASUMÄÄRÄYKSET US (TIER) JA EU (STAGE) Tier 1 Tier 2 Tier 3 Tier 4 Interim Tier 4 Final STAGE 1 STAGE 2 STAGE 3A STAGE 3B STAGE 4 50 < 100 HP 100 < 175 HP 175 < 750 HP Pm (g/kwh) NOx (g/kwh) Entistä vähäpäästöisempi moottori työn alla Teksti: Marjaana Lehtinen Määräykset tiukentavat erityisesti ympäristölle haitallisten partikkeleiden päästörajoja. Nykytasoon verrattuna partikkeleiden määrää on pudotettava peräti 90 prosenttia ja typenoksideja (NOx) 50 prosenttia. Uutta Interim Tier 4 -vaatimuksissa on myös pakokaasupäästöjen mittaus muuttuvissa kierrosnopeuksissa. Päästöalennustavoitteet ovat todella kovat, mutta niihin päästään ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, kertoo John Deere n metsäkoneiden suunnittelupäällikkö Henry Palonen. Metsäkoneissa, kuten muissakin työkoneissa, päästöasioissa lähdettiin liikkeelle melko myöhään maantiellä liikkuviin ajoneuvoihin nähden. Niiden päästömäärissä on kuitenkin tultu alas nopeasti, sillä päästöt ovat vähentyneet noin sadasosaan kymmenessä vuodessa Tier 1:n ajoista. Päästörajojen alittaminen asettaa uusia vaatimuksia myös metsäkoneissa käytettävälle polttoaineelle. Vuoden 2011 alusta sen on oltava erittäin puhdasta ja rikkitasoltaan alle 15 ppm. Nämä kriteerit täyttävä polttoaine on tulossa markkinoille hyvissä ajoin ennen Tier 4 -päästömääräyksien voimaantuloa. Yli 130 kilowatin moottoreiden päästörajat tiukentuvat merkittävästi, kun uudet Tier 4 Interim/Stage3b -päästömääräykset astuvat voimaan vuoden 2011 alussa. John Deere vastaa haasteeseen: entistä ympäristöystävällisemmän dieselmoottorin kehitystyö ja testaus ovat jo pitkällä. Pakokaasuille jälkikäsittelyjärjestelmä Uusi moottori perustuu Tier 3 PowerTech Plus -moottoriin, joka on jo käytössä kaikissa nykyisissä John Deere n tavara laji menetelmän metsäkoneissa. Olemassa olevaa teknologiaa kehitetään edelleen vastaamaan tiukentuvia päästövaatimuksia. Moottorin merkittävin päästöjä alentava uutuus liittyy pakokaasujen jälkikäsittelyyn ja erityisesti partikkeleiden poistoon. Sitä varten on kehitetty pakokaasujen käsittelylaitteisto, johon on integroitu partikkelisuodatin ja hapetuskatalysaattori ja joka korvaa nykyisen äänenvaimentimen. Suurin osa NOx-päästöistä poistetaan edelleen palotapahtuman aikana. Muita moottorin muutoksia ovat muun muassa entistä korkeammalla ruiskutuspaineella toimiva polttoainejärjestelmä, suurempi pakokaasujen takaisinkierrätysmäärä (EGR) sekä parempi muuttuvageometrisen turboahtimen (VGT) ohjaus. Lisäksi moottorin ohjausyksikön muisti ja laskentanopeus kaksinkertaistuvat. Ensi vuoden aikana hiomme uuden, vähäpäästöisemmän moottorin teknologiaa ja testaamme, miten se toimii vaativissa metsäolosuhteissa, Henry Palonen kertoo.

12 12 13 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Työmaita kolme Teksti: JULIA KRISTENSEN/Compositor Kuva: PEKKA AGARTH ilmansuunnassa Pyhännän maastossa saa kävellä tieltä kauas poikki hakkuualueen ennen kuin kuulee 970D-harvesterin työntouhussa. UPM:lle tehtävien siemenpuuhakkuiden edistymistä seuraa sumuisessa metsässä metsäkoneyrittäjä Keijo Lukin. Eivätköhän nämä lähde kuitupuuksi Kemiin, hän arvelee runkojen kohtaloa. Yksityisomistuksessa olevan metsän tuotto on 350 kuutiota päivässä. John Deere n piiripäällikkö Mika Piirainen kuvaa puustoa varsin tyypilliseksi pintasoistuvan kangasmaaston metsäksi Lukinin nyökytellessä vieressä. Suorarunkoisen puun keskimääräisestä koosta yksimielisyyttä haarukoidaan molemmin puolin 200 litran, ja ainakin Oulujärven toisella puolella keskikoko nousee Piiraisen mielestä 300 litraan. Urakkaa muilla mailla Lukin on ollut alalla jo 12 vuotta, mutta vielä komeampi rupeama on takana hänen luotsaamallaan yrityksellä: hänen isänsä perusti N ja K Lukin Ky:n yli 40 vuotta sitten. Isältä pojalle siirtyi myös into puunkorjuuseen. Viisivuotiaana olen ollut metsäkoneen ohjaimissa ensimmäisen kerran, isän sylissä vipuja nostelemassa. Koko ikäni olen näitä hommia tehnyt, mitä nyt nuorena muutama vuosi kului ajamatta, kun ei työmaa kiinnostanut. Eikä kyllä koulukaan, Lukin nauraa. Pari kuukautta metsäoppilaitosta riitti miehelle, joka oli jo kokenut kuski. Sittemmin Lukin on paiskinut töitä paitsi Kainuussa,

13 ssa Vuosien mittaan metsäkoneyrittäjä Keijo Lukinin tie on kulkenut Kainuun korvista Saksan jylhiin metsiin ja takaisin. Nykyään N ja K Lukin Ky:llä on toimintaa Suomen ja Saksan lisäksi Tšekissä. myös Saksassa, jossa yhtiö aloitti toiminnan vuonna Siellä on tehty harvennusten ja päätehakkuiden ohella tuulenkaatoja, viimeksi Rostockin lähellä. Saksassa on suomalaisiin metsiin verrattuna isompaa puuta, jonka käsittelyyn täytyy olla järeämpiä koneita. Varaosien saaminen on haasteellisempaa, kun ne joudutaan tilaamaan Suomesta. Urakanantajien kalustolle asettamissa vaatimuksissa on myös eroja, Saksassa pitää olla bioöljyä, kun Keijo Lukin (oik.) on ollut ensi kertaa metsäkoneen puikoissa viisivuotiaana. Janne Harjunen on ollut Lukinien perheyrityksen leivissä vuoden verran. taas Suomessa tiedonsiirron täytyy olla kunnossa, Lukin vertailee. Eivätkä työmaat tähän lopu: vuosi sitten urakkaa tehtiin ensimmäisen kerran Tšekissä, jonne palattiin jälleen tänä syksynä korjaamaan myrskyvaurioita kuusikkometsissä. Varmoilla koneilla maastossa Kainuussa N ja K Lukin tekee urakkaa enimmäkseen neljän kunnan alueella, ja vuodessa raakapuuta kertyy noin kuutiota. Tällä hetkellä yhtiö työllistää 11 kuljettajaa, jotka painavat töitä kahdeksasta kymmeneen tuntiin per vuoro. 970D:n puikoissa on tänään Janne Harjunen. Hän on ollut Lukinin leivissä kohta vuoden muutamien jo opiskeluaikana tehtyjen työkuukausien lisäksi. 970D on ollut meillä käytössä vuoden verran, ja omat työpäivät ovat kuluneet pitkälti sen ohjaamossa, harvesterin korkeuksista laskeutunut Harjunen sanoo. Tälle koneelle tämä on hyvää maastoa, ei pahemmin upota. Talvella lumentulo tietysti pehmentää menoa, vaikka viime talvi meni aika mukavasti, hän lisää. Harvesterilla on huoltosopimus ja John Deere n sopimushuoltokorjaamo lähellä Kajaanissa. Tarvittaessa teknisen tuen Jari Väisänen tulee avuksi paikan päälle. Varaosatarvetta ei ole 970D:hen juuri ollut; Lukin muistelee, että kaapelin letkut on kerran vaihdettu, kun ne pääsivät jäätymään viime talvena. Yhteensä yrityksellä on kolme John Deere -harvesteria Suomessa sekä Saksassa 1270D ja Tšekissä 1470D. Mitähän niitä olisi, parissa vuodessa ostettu neljä viisi konetta, pohtii Lukin, joka on ollut John Deere n asiakas vuodesta Hyvä myyjä se taisi olla ostopäätöksen takana, ja nyt on tullut astetta parempi, Lukin heittää pari vuotta pestiä hoitaneelle Piiraiselle. Tuorein hankinta 1010D-kuormatraktori on ehtinyt olla käytössä pari viikkoa. Perusvarma kone, Lukin perustelee koneen valintaa. Huoltosopimus tällekin koneelle on tekeillä. Paluu tuttuihin maisemiin ja uusia näkymiä Suurimman osan ajastaan viimeisinä 12 vuonna Saksassa viettänyt Lukin on nyt toista vuotta Suomessa. Kainuuseen oli helppo palata, tekihän oma isä urakkaa miltei 30 vuotta samoissa maisemissa. Toiminta Saksassa kuitenkin jatkuu. Kilpailu kovenee siellä koko ajan, ja kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut paljon, Lukin sanoo. Hän tähyää jo uutta valloitusta: seuraavaksi N ja K Lukinin koneita nähdään mahdollisesti Skotlannissa. Siitä on kesästä saakka ollut puhetta. Tällä hetkellä asiat riippuvat paljolti siitä, mihin puut toimitetaan. Jos urakka toteutuu, sinne lähdetään luultavasti kahdella ketjulla, harvestereina 1270D ja 1470D. Lähempi tulevaisuus sen sijaan on selvillä: Suomessa suuntana on seuraavaksi Liminka, ja Kestilässä odottavat harvennus- ja avohakkuut.

14 14 15 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Raivaushenkeä Keski-Euroopassa Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR Kuva: ESA KOKKONEN Jukka Reinikainen oli kolmetoista vuotta sitten ensi kertaa N ja K Lukinin töissä ja oli mukana jo yhtiön ensimmäisellä työmaalla Saksassa. Välillä Reinikainen palasi Suomeen tekemään urakkaa toiselle yrittäjälle, mutta vuosittaisten seisokkien aikaan hän oli tervetullut Lukinin leimikoille Saksaan tai Ranskaan. Nyt hän on viihtynyt yhtiön ulkomaisilla työmailla viisi vuotta putkeen. Kevättalvella tulin Tšekkiin avohakkuisiin, mutta heinäkuun lopusta olen ollut korjaamassa poikkeuksellisen myrskyn jälkiä: 140-vuotiaassa kuusikossa puut ovat menneet 5 10 metristä poikki. Näkymä on kuin sotatanterelta. Kappaleinakin puu on järeää, keskikooltaan kuution verran, Reinikainen arvelee. Jos puut ovat massiivisia, niin ovat työn tuloksetkin: urakkaa painetaan Reinikaisen mukaan intensiivisesti jouluun saakka, jolloin 80 kilometriä Prahasta itään sijaitsevasta metsästä on lähtenyt miljoona mottia raakapuuta. Päivät ovat pitkiä, mutta kuluvat nopeasti. Sovitussa urakkatahdissa pysytään, Reinikainen sanoo, ja myöntää tilanteen olevan perheelliselle haasteellinen. Kesällä Tšekissä riehunut myrsky jätti jälkeensä hehtaarikaupalla lakoontunutta metsää. N ja K Lukinin harvesterikuljettaja Jukka Reinikainen tekee pitkää päivää tuhojen korjuussa. Harvat viikonloput Suomessa kuluvat kotona Juvalla vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Puu lujassa otteessa Tällä haavaa Reinikainen pitää kiireisenä Lukinin kahta 1110D-kuormatraktoria, joista toinen on liikkeellä yötä päivää kahden virolaisen kuskin voimin ja toisella ajetaan pitkää vuoroa. Reinikaisen alla harvesteri 1270D vaihtui viime vuonna 1470D:hen, mitä hän luonnehtii harppaukseksi eteenpäin. 1270D on oman kokoluokkansa tehokkain, mutta 1470D soveltuu paremmin näiden metsien järeään puuhun. Nostovoimaa riittää, ja kahdeksalla sylinterillä on voimaa kääntää. Korkean maavaran ansiosta rinteessä ja kannokossa meno on sujuvampaa. Eikä leveloivan hytin ansioita sovi unohtaa, se on ehdoton ominaisuus. H480-kourassa puupito on parempi, koska takaterillä on enemmän voimaa. Lisäksi EVO2-lohko varmistaa terävämmän syötön. Voi sanoa, että Reinikainen jota on tituleerattu yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista tietää mistä puhuu; takana on yli ajotuntia vihreillä koneilla. Ammattitaito on tärkeää suoriteperustaisessa työssä kilpaillulla alalla, ja Reinikainen sanookin pyrkivänsä kehittymään jatkuvasti. Parhaaseen tulokseen päästään taitavan kuskin ja tehokkaan koneen yhteispelillä. Koneen luotettavuus ja toimintavarmuus on se, mikä reissutyössä merkitsee. 1470D on hieno kone, jota on ilo käskyttää. Yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista tituleerattu Jukka Reinikainen korjaa myrskytuhoja Tšekissä.

15 Lokomon koneella aloitettiin, eikä osata merkkiä vaihtaa, myhäilee Esko Rauva tyytyväisenä juuri luovutetun John Deere 1070D Eco III -harvesterin kyljessä. Teräsvaari metsätöissä jo lähes 70 vuotta Teksti: Marjaana Lehtinen Kuva: Harri Hinkka Mihin minä sitten aikani kuluttaisin? kuittaa 75-vuotias metsäkoneyrittäjä Esko Rauva ihmettelyt pitkään jatkuneesta työinnostaan. Tahti on tosin vähän hiljentynyt: entisen 14 tunnin sijaan työpäivä kestää enää 8 tuntia. Mouhijärvellä, lounaisella Pirkanmaalla sijaitsevan Metsäkoneurakointi Rauva & Rauvan pihassa kiiltelee tuliterä John Deere 1070D Eco III -harvesteri. Esko Rauvan ja hänen poikansa Juhan sormia jo syyhyttää päästä koneen puikkoihin, mutta vielä on odotettava muutama päivä John Deere n aluekouluttaja Reijo Saariniemen perehdytystä sen hienouksiin. Vanhempi Rauva on koko ikänsä tehnyt ajopuolen metsätöitä, mutta varsinainen metsäkoneyrittäjyys alkoi 1990-luvun puolivälissä kotitilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Puolen vuoden joutenolon jälkeen vanhan isännän aika alkoi tulla pitkäksi. Ei sitä osannut olla, kun on tottunut tekemään töitä pikkukakarasta asti. On kuin olisi pahanteossa, jos ei ole töissä, Rauva naurahtaa. Silloin päätettiin ostaa ensimmäinen moto. Ja siitä lähtien kiirettä on piisannut, kun isä ja poika ovat vuorotellen talvisaikaan kuluttaneet harvesterin penkkiä metsähakkuissa kotikunnan lisäksi Vammalassa ja Kiikoisissa. Yrityksen suurin toimeksiantaja on Metsäliitto. Enää ei ole kirveelle töitä Esko Rauva on ollut pidempään metsätöissä kuin mitä John Deere on kehittänyt metsäkoneita. Samassa ajassa moni hidaskasvuinen taimikko on ehtinyt kasvaa kaatoikään. Sain ensimmäisen kirveeni 7-vuotiaana ja kuljin kaikki talvet metsässä työmiesten kanssa. Silloin metsurit kaatoivat puut ja kuormat ajettiin hevosilla. Joskus 50-luvulla otettiin käyttöön maataloustraktorit, joiden perässä puita vedettiin reellä. Vähän myöhemmin traktorin katolle rakennettiin kuormaaja ja laitettiin kärry perään. Metsäkoneet otettiin käyttöön vuotta sitten. Tuskin pieni poika osasi kuvitella, että lähes 70 vuoden kuluttua hän kirveen sijasta käyttäisi työkalunaan noin 14 tonnin painoista, pitkälti automatisoitua harvesteria. Vielä riittää virtaa Olen aina ollut kiinnostunut metsänhoidosta ja nautin siitä, että saan metsässä aikaiseksi hyvää jälkeä. Myös koneiden rakentaminen ja kehitys on kiinnostanut. Sitä paitsi jos jää istumaan paikoilleen, kaverit katoavat. Tampereella on mukava käydä aina välillä tuttuja tapaamassa John Deere llä, Rauva perustelee työhalujaan.

16 16 17 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Nykytilanteen epävarmuudesta huolimatta metsäalalla on tulevaisuus Kainuussa ja muualla Suomessa, mutta sen edellytyksenä on vaihtoehtojen kehittäminen paperintuotannolle, uskoo Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen. Teksti: julia kristensen/compositor Kuva: pekka agarth Maailmantalouden myllerrysten ja metsäalaa Suomessa kohdanneiden supistusten todellisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Vuoden alusta Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana toimineen Asko Piiraisen mielestä paniikkia on kuitenkin turha lietsoa: metsä on edelleen Suomessa varteenotettava elinkeino. Tällä hetkellä suurin merkitys alan tilanteelle kotimaassa on tuontipuun asema. Tuontipuun vähenemisen vaikutukset tuntuvat koko metsäkonealalla ja urakoinnissa. Jos Suomeen pääasiassa Venäjältä tuotava ulkomainen puu on tulevaisuudessa korvattava kotimaisella, sen jo nyt korkea kysyntä todennäköisesti säilyy myös jatkossa, Piirainen sanoo. Euroopassa markkinoiden haasteisiin ei ole näkyvissä vastaavia pelastavia elementtejä. Eurooppalaiset markkinat elävät enemmän maailmanmarkkinoiden mukana, ja finanssikriisi vaikuttaa paikallisten metsäkoneyrittäjien asiakkuuksiin ja palveluihin jo nyt, kun Suomessa vasta aavistellaan muutoksia. Yhdessä suhteessa tuuli on kääntynyt täälläkin: palvelukysynnän sijaan epävarmuus heijastuu Kainuussa, ja nimenomaan metsäalalla, kun taas esimerkiksi maanrakennuspuolella markkinat toimivat paremmin, sanoo Piirainen, kainuulainen metsäkoneyrittäjä itsekin. Toisena alan riskinä hän pitää alueen perinteistä sopimuspolitiikkaa, jossa asiakkuudet ovat pitkiä ja perustuvat luottamukseen. Piirainen sanoo tietävänsä sellaisiakin hiljaisia sopimuksia, että neuvotteluja käydään niin kauan kunnes uusi sopimus syntyy, mutta epäilee niiden tulevaisuutta. Asiakaskunnassa on tapahtumassa muutoksia, ja kun tutut naamat pöydän toisella puolella vaihtuvat nuoriin ja innokkaisiin kavereihin, totuttu palvelu ja laatu eivät välttämättä enää riitä. Tämä on äärimmäisen iso riski sille, joka on tottunut toimimaan omalla suppealla alueellaan tuttujen asiakkaiden kanssa. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että yrittäjät kehittävät neuvottelu- ja sopimuspolitiikkaansa, jotta toiminta jatkuu. Paperista bioenergiaan Yksi koko alaa kiinnostava kysymys on tällä hetkellä kotimaisen paperintuotannon tulevaisuus. Uutiset tehtaiden lakkautuksista eivät Piiraisen mielestä Uusi suunta metsä nimenomaan rahoitusmarkkinoihin. Lainarahan osuus konekaupassa on iso, ja muutokset näkyvät jo nyt siinä, miten rahaa on saatavissa sekä hintojen ja korkojen nousuna. Todennäköisesti tämän takia joitakin hyviä hankkeita jää toteutumatta, Piirainen arvelee. Kainuussa hiljaiset sopimukset historiaan? Kainuussa kova kilpailutilanne kiristää taloudellisia olosuhteita verrattuna muuhun Suomeen. Urakoinnin hintataso on perinteisesti ollut alueella matala kilpailutuksen vuoksi. Koko maahan nähden Kainuun kilpailuetuna on kohtuullisen hyvä työvoiman saanti suhteessa eteläisempään Suomeen, mutta hintatasoa painaa alaspäin yrittäjien halu toimia lähiympäristössään. Se on tietysti ihan luonnollista, mutta kun urakan saanti varmistetaan tarjouskilpailussa alihinnoin, markkinat eivät pääse toimimaan vapaasti. Lisäksi suuret urakanantajat voivat sanella sopimuksen ehdot aika pitkälle, koska yrittäjillä ei ole varaa menettää vähiä asiakkaitaan. Samankaltaisia ongelmia on muillakin alueilla kuin tarkoita metsäalan katoamista, vaan muiden vaihtoehtojen kartoittamista. Suurimpana mahdollisuutena hän näkee bioenergian, jonka käytön lisääntymistä siivittää se, että Suomi on sitoutunut tuottamaan vuonna 2020 kokonaisenergiantarpeestaan 38 prosenttia uusiutuvilla energiamuodoilla. Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä. Meillä on hyvin hoidettuja metsiä, joissa riittää raaka-ainetta, ja tätä mahdollisuutta pitää käyttää hyväksi koko Suomessa sekä nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puuta siis on, kunhan kysyntää riittää ja sitä voidaan edistää tuomalla voimakkaammin esiin metsän luonnetta uusiutuvana luonnonvarana. Piirainen muistelee itsekin olleensa 1970-luvulla istuttamassa metsää, jota on päässyt myös harventamaan. Jos elonpäiviä riittää, niin saatanpa olla vielä saman metsän päätehakkuissa, hän naurahtaa. Tulevaisuuden kysymysmerkkeihin kuuluu myös

17 työvoiman saanti alalle. Piiraisen mukaan alalla saattaa olla todellisuutta huonompi maine, jota voidaan parantaa kertomalla avoimesti tulevista näkymistä, tasaisista työoloista ja hyvästä palkasta. Yrittäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen noudattamalla työehtosopimuksia ja olemalla hyviä työnantajia. Kaiken kaikkiaan Piirainen näkee alalla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Uskon, että metsäalalla ja koneyrittäjillä on vakaa tulevaisuus Suomessa ja että Kainuussa eletään metsästä minun jälkeenikin. alalle Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä.

18 18 19 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Lujaa menneen viime vuoden jälkeen suomalaisilla sahoilla on edessään isoja haasteita. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta näkee tulevaisuudessa myös suuria mahdollisuuksia. Teksti: Tiia Soininen/Compositor Kuva: Jyrki Vesa kuvitus: topi saari sahateollisuuden tilanne on huono, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta tokaisee Suomen rehellisesti. Takana on erikoinen kaksivuotiskausi. Tämä vuosi on eletty huippuvuoden krapulavuotta, eikä olo taida helpottaa vielä ensi vuonnakaan. Kuitenkin mahdollisuuksia on, eikä niitä nähdäkseen tarvitse olla edes optimisti, Ranta sanoo ja alkaa kertoa taustaa sille, miten tähän pisteeseen on tultu. Koko 2000-luvun alku oli plusmiinusnolla -rämpimistä; toimialan keskimääräinen tulos oli jatkuvasti lähellä nollaa. Sitten vuonna 2005 paperiteollisuus seisoi lakossa kuusi viikkoa. Sahat supistivat tuotantoaan, ja ylijäämävarastot saatiin alas. Euroopassa ja Pohjoismaissa oli nimittäin alkanut olla sahatavaran ylituotantoa. Esimerkiksi Saksa on kuluneiden kahdeksan vuoden aikana lisännyt tuotantoaan kymmenen miljoonaa kuutiota. Sitten kysyntä lähti taas kasvuun muun muassa Venäjälle asetettujen Algerian tuontitullien johdosta. Erityisesti Algeriasta tuli tämän jälkeen runsaasti tilauksia heikommille sahatavaralaaduille. Ja olipa osansa myös kotimaisella metsäverotuksen muutoksella, minkä johdosta sahat eivät saaneet tukkeja kolmeen kuukauteen vuonna Keski-Euroopan maat heräsivät. Keski-Euroopassa oli voitu pitää pieniä varastoja, mutta sitten siellä ymmärrettiin, että kohta sahoilta loppuu raaka-aine, joten varastoja alettiin täydentää takaisin normaalitasolle. Sahatavaran tuotanto kasvoi kuitenkin jatkuvasti tarjolla olevien myrskytuhopuiden johdosta erityisesti Keski-Euroopassa, ja sahatavaran ylitarjonta olikin karmeaa. Tässä ylitarjonnassa olemme edelleen, Ranta kertoo. Ylitarjonnasta seuraa luonnollisesti menekkivaikeuksia. Rannan mukaan Euroopassa kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Balanssia ei suoraan sanottuna ole. Japani ja USA ovat siksi tärkeitä tavaraa on saatava Euroopasta ulos, Ranta toteaa. Riskejä riittää jatkossakin Sahateollisuuden kannalta tulevaisuuden suuri kysymysmerkki hyvässä ja pahassa on Venäjä. Ranta aloittaa riskeistä. Tullien ansiosta puun hinta Venäjällä laskee ja sahateollisuuden investoinnit kasvavat aletaanko Venäjältä työntää sahatavaraa Eurooppaan vai lisääntyykö maan oma kulutus? Kun bruttokansantuote kasvaa, kuten nyt Venäjällä, yleensä puunkäyttö lisääntyy, Ranta pohtii, mutta näkee Venäjän kehityksessä silti enemmän mahdollisuuksia. Toinen kysymysmerkki on USA: saavatko Etelä-Ruotsi ja Saksa huonolaatuisemman tavaran sinne, jolloin meidän pidemmälle jalostetulle sahatavarallemme

19 tulee tilaa Eurooppaan? Ranta jatkaa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, moni riski on viime kädessä Ukko ylijumalan käsissä: esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia, koska Keski- Eurooppaa ravistelleet myrskyt ovat tienneet sahoille halpaa raaka-ainetta. Jos myrskyjä ei enää tulisi, Saksaa odottaisi puupula. Ja puun hinta nousisi. Mutta jopa Ruotsin vuoden 2005 Gudrunmyrskyn puita on yhä vesivarastoissa kuusi miljoonaa kuutiota, Ranta havainnollistaa. Suomessa puunsaanti, siis sahojen raaka-ainehuolto, ei tällä hetkellä toimi yhtä hyvin. Taustalla on jo alussa mainittu sahateollisuuden huippuvuosi 2007, jolloin sahatavaran hinnat nostettiin pilviin ja tukkien hinnat tulivat mukana. Kun sahatavaran hintakehitykselle sitten tuli seinä vastaan, tukin hinta jatkoi nousuaan; jotkin sahatavaratuotteet ovat tulleet jopa 80 euroa alas huippulukemista, mutta tukin hinta vain 15 euroa. Suomen Sahat ry:n vahva näkemys on, että tukin hinnoittelun pitäisi korreloida sahatavaran myyntihinnan kanssa. Lisäksi metsien suojelu on vaarassa viedä sahateollisuudelta markkinapuuta. Eikä ilmastonmuutostakaan pidä sivuuttaa, sillä viimeiset pari leutoa talvea ovat häirinneet merkittävästi niin sanottujen talvileimikoiden korjuuta. Meillä on nyt puita pystyssä soiden ja peltojen takana alueilla, joille ei pääse kuin kovilla pakkasilla, Ranta kertoo. Mutta myös mahdollisuuksia! Palataan Venäjään tällä kertaa niihin mahdollisuuksiin. Uskon, että Venäjästä kehittyy vientimarkkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille. Paljon riippuu tietysti Venäjän tulevasta jäsenyydestä maailman kauppajärjestö WTO:ssa: meneekö Venäjä WTO:hon ja millaiset ehdot maa saa neuvoteltua? Nyt meidän jalosteillemme on Sahatavaran kysyntä ja tarjonta eivät ole Euroopassa tasapainossa. 20 prosentin tullit. Joka tapauksessa jalostemarkkinat ovat olemassa. Venäjällä on paljon betonipintaisia kerrostaloja, joiden seiniin, kattoihin ja lattioihin suomalaiset sahatavarajalosteet sopisivat erinomaisesti, Ranta sanoo. Toinen mielenkiintoinen alue on maailman johtava huonekaluvalmistaja Kiina, jonne on Venäjältä mennyt 30 miljoonaa mottia tukkeja vuodessa. Jos Kiinan ja Venäjän välinen raja menee kiinni vuodenvaihteessa, kuten on puhuttu, tarvitaan

20 20 21 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Uskon, että Venäjästä kehittyy vientimarkkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille, pohtii Jukka-Pekka Ranta. Kiinassa jatkossa sahatavaraa moniin eri tarkoituksiin. Jos sitä aletaan toimittaa Keski-Euroopasta, meille tulee vastaavasti sinne tilaa. Oli markkina-alue mikä hyvänsä, Suomen sahateollisuuden veturi on rakentamisessa. Suomesta ei Rannan mukaan toimiteta monttutavaraa, vaan pintoja. Esimerkiksi Saksan rakentamisesta yli puolet on jo korjausrakentamista. Meidän pitää verkottua nyt hyvinvointija asumisklusteriin. Saunat, kylpylät, sisustaminen siinä on arvoketju kalliimmille tuotteille ja kohteita, joissa riittää tulevaisuudessa asiakaskuntaa, Ranta suunnittelee. Suunnitelmiin kuuluu myös markkinoinnin tehostaminen ja IT-portaalin tuominen vanhojen jakelukanavien rinnalle. Todennäköisesti jalostusastetta viedään puolivalmisteiden suuntaan, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden oman tuotantoprosessinsa tehostamiseen. Sahojen tuotantoprosessissa on siinäkin mahdollisuuksia. Suomalaiset sahat ovat jo nyt sataprosenttisesti lämpöomavaraisia, ja jos maassa otettaisiin käyttöön myös syöttötarif- fiksi kutsuttu takuuhintajärjestelmä, olisi sahojen kannattavaa investoida myös sähköntuotantoon. Sahoilla voitaisiin tuottaa bioenergiaa eli hyödyntää omissa hakkuissa syntyvää polttoainetta. Kuoret ja purut käytettäisiin silloin paikallisesti, lähellä niiden syntypaikkaa, Ranta päättää. Nopealla yhteenlaskulla käy selväksi, että mahdollisuuksia tosiaan on enemmän ja laajemmalla rintamalla kuin haasteita. Kunhan krapulavuosista selvitään. TimberPro toivottaa hyvää joulua! Kiitoksena kuluneesta vuodesta tarjoamme Timber- Pro-kerhon jäsenille joulun erikoistarjouksena Farmer -termospulloa hintaan 19 euroa (termari on ruostumatonta terästä ja sen vetoisuus on yksi litra) sekä TimberPro-logolla varustettua pipoa hintaan 7 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Tilauksia vastaanottavat John Deere n TimberProkerhoemäntä Päivi Eränen sekä kaikki John Deere n palvelupisteet. Tässä vaiheessa vuotta kannattaa myös tarkistaa jäsenkortin voimassaoloaika. Jos korttisi on voimassa vain tämän vuoden loppuun asti, lähetäthän sähköpostia kerhoemännälle osoitteeseen niin saat postitse uuden jäsenkortin.

21 Lauri Yli-Suvannon päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Teksti: Julia Kristensen/Compositor Kuva: Antti Kurola Korjaamopäällikkö Lauri Yli-Suvanto on viihtynyt John Deere n hommissa Rovaniemellä jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana sopimushuoltokorjaamon asentajana aloittanut Yli-Suvanto on siirtynyt varaosapalvelun kautta nykyiseen pestiinsä. Rovaniemen korjaamo palvelee koko Pohjois-Suomen asiakaskuntaa, joten lääniä riittää. Matkat ovat aika juhlavia, 300 kilometriä sivu, Yli-Suvanto hymähtää. Alueen asiakkaista huolehtii korjaamopäällikön rinnalla seitsemän asentajaa, joiden määrä tosin hieman elää määräaikaisten ja harjoittelijoiden vaihtuessa. Yli-Suvannon mukaan asiakkaina pyörii aika pitkälti sama kaarti vuodesta toiseen, harvakseltaan joukkoon liittyy myös uusia tulokkaita. Konekanta on pohjoisessa uusiutunut viime vuosien aikana, mutta työstä ei ole pulaa pohjoisen ilmanalan ansiosta. Kevättalvella voimansiirto on täällä kovilla, ja silloin työjonossa näkyy selvä piikki. Sesonki sijoittuu kelirikon aikaan, jolloin menoa on enemmän kuin laki sallii, korjaamopäällikkö kertoo. Lisäksi suurten lämpötilavaihtelujen vuoksi konemallien tyyppiviat tulevat usein ensimmäisenä esiin juuri Pohjois-Suomessa. Korjaamopäällikön päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tosin palautettahan annetaan yleensä vain kun ollaan tyytymättömiä; asiakkaiden tyytyväisyyden tuppaa huomaamaan siitä, ettei perästäpäin kuulu mitään, Yli-Suvanto naurahtaa. Työnsä vaatimukset hän kuittaa sillä, että korjaamopäällikön täytyy toimia jokapaikan höylänä: olla aina siellä missä tarvitaan. SIELLÄ MISSÄ tarvitaan Alan tulevaisuudessa Yli-Suvanto näkee muutamia kysymysmerkkejä. Viime aikojen huonot uutiset tehtaiden alasajosta koskettavat metsäalan toimijoita pohjoisessa laajasti. Huumorintaju ei kuitenkaan ole vielä korjaamopäällikön mielestä päässyt loppumaan. Eräskin urakoitsija esitteli itsensä, että kehittyvältä Kemijärveltä päivää. Rovaniemen korjaamolla lähitulevaisuus sen sijaan on selvillä: koko henkilökunnalla on edessään viikon kestävä koulutus Joensuussa E-mallien tiimoilta. Yli-Suvanto on puuhamies myös vapaa-ajallaan. Korjaamopäällikön viikonloput kuluvat yleensä vanhalla kotitilalla erilaisissa hommissa. Tila sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Sen verran on matkaa, ettei siellä tule arki-iltoja vietettyä. Loppusyksystä viikonloput kotitilalla saattavat jäädä vähemmälle, kun Yli-Suvanto vetää ylleen punaiset liivit ja suuntaa hirvimetsälle.

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. 30 1987 2017 VUOTTA SUOMESSA Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 Ongelma Käytäntö on osoittanut, että huollon puute vaurioittaa vakavasti yhtä kolmesta takalaitanostimesta niiden kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR

TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR UUSI PONSSE BEAR TEHO, TUOTTAVUUS JA TEKEMISEN ILO Täysin uusi PONSSE Bear on aito metsien kuningas. Tehtävänään ei vähempää kuin metsien paras käytettävyys,

Lisätiedot

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO JAMAR TERASSIT - ASIAKKAAN EHDOILLA Terassin hankkiminen Jamarilta on ennenkuulumattoman helppoa ja turvallista. Toimitamme avo- ja lasiterassit

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin ERILAISIA KONE Keski-Atlantin (Mid-Atlantic) puunkorjuu- ja

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla. Oheisesta linkistä voi katsoa Tatu Junnolan GoPro videon Siuntion radalta. http://youtu.be/u6le3o9xszm

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot