Toiminta- ja tuloskertomus Mäntykankaan koulu

Transkriptio

1 Toiminta- ja tuloskertomus 2007 Mäntykankaan koulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT Toiminta-ajatus Arvot Visio Hallinto Johtokunta Johtoryhmä Työryhmät MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA Oppilaiden perusopetus Asumisharjoittelu Kuntoutus Oppilaskoti OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Täydennyskoulutus Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta Valteri ja VEP Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta ja tilapäinen hoito Tutustumis- ja vierailukäynnit Tilojen vuokraus LAADULLISET TAVOITTEET Laatutyö ja itsearviointi Oppilashuolto Alueellinen yhteistyö KEHITTÄMISHANKKEET Yhteiset kehittämishankkeet Tietoyhteiskuntahankkeet Kansainväliset hankkeet MÄÄRÄRAHAT HENKILÖKUNTATILASTOT TYÖTERVEYSHUOLTO Kannen maalaus Salla Hämäläinen A Dreamer

3 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT 1.1. Toiminta-ajatus Mäntykankaan koulu on erityisopetuksen ja kuntoutuksen palvelukeskus. Se tarjoaa laadukasta, monipuolista ja yksilöllistä erityisopetuksen, kuntoutuksen ja terveydenhoidon erityisosaamista liikuntavammaisille, pitkäaikaissairaille sekä neurologisesti sairaille lapsille ja nuorille. Ohjaus- ja tukipalveluiden piirissä ovat myös lapset ja nuoret, joilla on lievempiä neurologisen kehityksen erityisvaikeuksia. Palveluja tarjotaan myös edellä mainittujen lasten ja nuorten perheille sekä heidän kanssaan työskenteleville henkilöille. Opetusministeriö on määrännyt päätöksellään (217/530/2005) Mäntykankaan koulun tehtäväksi järjestää toiminta-ajatuksessa mainituille lapsille ja nuorille esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta sekä opetukseen liittyviä tukipalveluita. Tukipalveluina ovat: - oppimisvalmiuksia tukeva kuntoutus - opetukseen ja kuntoutukseen liittyvät kehittämis - tehtävät - ohjauksen antaminen ja koulutuksen järjestäminen - tilapäisen opetuksen ja kuntoutuksen järjestäminen - asiantuntija-avun antaminen mm. koulutukseen ja kuntoutukseen sekä jatko-opintoihin liittyvien suunnitelmien laadinnassa 1.3. Visio Mäntykankaan koulu tukee sekä Mäntykankaan koulussa että lähikoulussa opiskelevan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimista ja kuntoutumista yhteiskunnallisen tasavertaisuuden saavuttamiseksi. Opetus- ja kuntoutustyötä tekemällä sekä henkilöstöä kouluttamalla taataan ajanmukainen tieto ja taito, jotta erityistä tukea tarvitseva oppilas selviytyy arjesta. Mäntykankaan koulu on Itäja Keski-Suomen alueen osaava ohjaus- ja resurssikeskus Hallinto Mäntykankaan koulu on Opetushallituksen alainen erityisopetuksen ja kuntoutuksen ohjaus- ja palvelukeskus, jonka toiminta-alueena on Itä- ja Keski-Suomi. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki (628/98) ja -asetus (852/98), sekä opetusministeriön päätös, opetuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa. Mäntykankaan koulun uusi johtosääntö tuli voimaan Mäntykankaan koulun perustoiminta muodostuu neljän toimintayksikön tehtävistä. Opetuksesta vastaavat pedagoginen johtaja, opettajat ja opetuksessa avustava henki löstö. Kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta vastaavat erikoislääkäri, erityistyöntekijät ja sairaanhoitajat. Oppilaskodin toiminnasta vastaavat oppilaskodin johtaja ja -henkilöstö. Sisäisistä palveluista vastaavat talouspäällikkö ja toimisto-, keittiö- ja kiinteistönhoitohenkilöstö Arvot Mäntykankaan koulun arvoina ovat oppilaskeskeisyys ja turvallisuus. Oppilaskeskeisyydellä tarkoitetaan moniammatillista, palveluhenkistä ja joustavaa toimintaa oppilaan parhaak si yhdessä oppilaan perheen kanssa. Oppilaan psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä kehitystä ja kasvua tuetaan arvostamalla jokaisen oppilaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta huomioiden hänen lähiympäristönsä. Turvallisuus on oppilaiden ja henkilöstön luottamuksellista yhteistyötä avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokainen työntekijä sitoutuu tehtäviinsä tiedostaen yhtei sen vastuunsa. Työntekijät tukevat ja auttavat toisiaan, jotta oppilaiden ja henkilöstön toiminta on turvallista kaikissa päivän tilanteissa. Elokuussa tehtiin veneretki Kallavedelle 1

4 Johtokunta Koulussa on johtokunta, jonka toimiaika on neljä vuotta. Johtokunnan tehtävät määräytyvät uuden johtosäännön mukaisesti ja opetusministeriön päätöksellä, eräiden valtion oppilaitosten johtokunnista (384/99). Koulun johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Johtokunnan kahdeksasta jäsenestä kolme on ns. asiantuntijajäsentä edustaen koulun toiminnan tärkeimpiä alueita: perusopetusta, lääkinnällistä kuntoutusta ja terveydenhoitoa sekä sosiaalista kuntoutusta. Oppilaiden huoltajien edustajia on kolme. Lisäksi koulun johtokuntaan valitaan opettajakunnasta ja muun henkilökunnan keskuudesta yksi jäsen ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet Varsinainen jäsen Asiantuntijajäsenet: Puheenjohtaja Professori Juhani Laurinkari Varapuheenjohtaja Peruskoulutoimenjohtaja Kari Raninen, Kuntoutusylilääkäri Eeva Leino Oppilaiden vanhemmat: Luokanopettaja Päivi Hämäläinen Opettaja Merja-Liisa Räikkönen Ostosihteeri Anu Kakkonen Koulun henkilökunta: Erityisluokanopettaja Jukka Vetoniemi Hoitaja Jouko Tirkkonen Henkilökohtainen varajäsen Kehitysvammahuollon päällikkö Tapio Immonen Rehtori Pirjo Väisänen Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen Sosiaalityöntekijä/omaishoitaja Maarit Hämäläinen Opistoupseeri Panu Laitti Myyntipäällikkö Erkki Kujapelto Erityisluokanopettaja Kristiina Jokinen Hoitaja Helena Vaittinen Johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat johtaja, pedagoginen johtaja, erikoislääkäri, oppilaskodin johtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän tehtävänä on mm: - suunnitella, johtaa ja seurata johtajan kanssa koulun toimintoja, niiden kehittämistä ja toteutumista - laatia vuosittain toiminnan kolmivuotissuunnitelma, talousarvio ja tulossopimus ja toiminta- ja tuloskertomus sekä seurata niiden toteutumista - päättää koulun kalusto- ja laitehankinnoista - yhteensovittaa koulun eri tulosalueiden toiminnot (perusopetus, kuntoutus- ja terveydenhoito, oppilaskotitoiminta ja sisäiset palvelut) sekä kehittää ja seurata yhteistoimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi - huolehtia henkilöstöpolitiikan kehittämisestä sekä yhteydenpidosta eri henkilöstöryhmien välillä - huolehtia koulun sisäisestä ja ulospäin suuntautuvasta tiedottamisesta ja yhteydenpidosta - suunnitella henkilöstön yhteisiä koulutuksia 1.5. Työryhmät Oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan koulunkäyntitilannetta, koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia sekä pyrkii löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaanohjauksen työryhmän tehtävänä on kehittää moniammatillisesti oppimaan oppimista sekä suunnitella erilaisia malleja oppilaanohjauksen kehittämiseen ja käyttöön. Työryhmä seuraa ja arvioi oppilaan etenemistä oman opinto-ohjelmansa mukaisesti sekä osallistuu erilaisten koulutuskokeilujen ja vierailujen suunnitteluun. Ohjaus- ja palvelukeskustyöryhmä (OPA) linjaa koulun ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan. Kuntoutus- ja kouluarviotyöryhmä käsittelee kuntoutus- ja kouluarviojaksoja ja -käyntejä koskevat lähetteet. Päätöksen jaksolle tai käynnille ottamisesta tekee koulun erikoislääkäri. 2

5 Koulupaikkatyöryhmän tehtävänä on suunnitella mm. koulupaikka-arviojaksolla olevien lasten/nuorten tulevaa koulunkäyntiä. Täydennyskoulutustyöryhmä suunnittelee ja järjestää koulutusta opetus-, hoito-, kuntoutus- ja päiväkotihenkilöstölle. Kriisityöryhmä käsittelee kriiseihin liittyviä asioita, joilla on merkitystä laajemmin oppilaiden tai henkilökunnan kannalta tai jotka vaativat jälkityöstämistä. Laatutyöryhmän tehtävänä on kehittää, ohjata ja seurata sisäistä laadunarviointia, kehittää arviointimenetelmiä, suorittaa tarvittavia arviointeja sekä raportoida niiden tuloksista. Tieto- ja viestintästrategiatyöryhmä suunnittelee Mäntykankaan koulun tietotekniikkaratkaisujen linjauksen sekä henkilöstön tietoteknisen koulutuksen. Yhteistyötoimikunta vastaa henkilökunnan yhteistoiminnasta sekä yhteistoimintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamisesta. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää työpaikan turvallisuutta ja terveyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. UPJ-työryhmät A-palkkaisten palkkaustyöryhmä on toiminut kolme vuotta. Palkkaustyöryhmään kuuluu kolme johdon ja kolme järjestöjen edustajaa. Sopimus C-palkkaisten uudesta palkkausjärjestelmästä toteutui takautuvasti alkaen. C-palkkaisten palkkaustyöryhmään kuuluu kaksi johdon ja kaksi opettajakunnan edusta - jaa. Työryhmien tehtäviin kuuluvat uusien ja muuttuneiden tehtävien arviointi, uutta palkkausjärjestelmää koskeva tiedottaminen sekä mahdollisten oikaisuvaatimusten käsittely. Syksyisiä tunnelmia 3

6 2. MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA Vuonna 2007 Valteri-koulut ovat tiivistäneet yhteistyötä. Aiemmat erilliset virtuaaliset kehittämishankkeet ja koulujen tehtävän painottuminen kehittämis- ja palvelukeskustoimintaan ovat yhdistäneet valtion yleissivistävät erityisoppilaitokset valtakunnalliseksi erityisopetuksen palveluverkostoksi (= Valteri). Valteri-koulujen yhteinen logo Valteri-koulujen johtajat/rehtorit laativat kaksi ajankohtaista lausuntoa: Erityisopetuksen valtakunnallinen strategiaan Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä -selvitykseen Opetushallituksen sisäiset muutokset ovat hankaloittaneet vuoden 2007 toimintaa, kuten: Valtion tuottavuusohjelma; esim. PAKE-hanke, kuntayhteistyö, henkilöstövähennystavoitteet Epäselvyydet oppilaskuljetuksia ja henkilökohtaisia avustajia koskevissa ohjeissa ja näiden epäselvyyksien heijastumat toimintamäärärahaan C-UPJ -sopimusneuvotteluiden pitkittyminen Valtion koulujen ns. vastuuhenkilöiden jatkuva vaihtuminen (esim. v kolme eri henkilöä) Valtion yleissivistävien koulujen määrä väheni yhdellä. Kaksi oppilaitosta yhdistyi alkaen Tervaväylän kouluksi (Lohipadon erityiskoulu ja Merikartanon koulu) Mäntykankaan koulun ohjaus- ja palvelukeskustoiminta Mäntykankaan koulussa on yhtenä lukuvuoden teemana ollut syksystä 2007 lähtien ohjaus- ja palvelukeskuksen toiminnan tehostaminen. Kouluun on perustettu ohjaus- ja palvelukeskuksen työryhmä (OPA), joka linjasi vuoden 2007 aikana tehdyn markkinointisuunnitelman mukaisesti koulun ohjauspalvelujen suuntaa. Yhden erityisopettajan tehtävä on muutettu ohjaavan erityisopettajan tehtäväksi. Hän koordinoi täydennyskoulutusta ja suunnittelee koulutusten markkinointia sekä toimii erityisluokanopettajana. Loppuvuodesta perustettiin psykologin määräaikainen virkasuhde, joka mahdollistui osin eläkkeelle siirtyneen hoitajan viran täyttämättä jättämisellä. OPA-työryhmä laati koulun palveluista tuotevalikoiman analyysin Valteri-koulujen yhteisen mallin mukaan. Koulun ohjaustoiminnasta vastaavat henkilöt ja ohjaustoiminnassa mukanaolevia työntekijöitä osallistui Opetushallituksen järjestämään markkinointikoulutukseen. Lähes kaikki koulun ohjaustoiminnassa mukana olevat työntekijät osallistuivat Jyväskylässä joulukuussa 2007 järjestettyihin Valteri-koulujen yhteisille ohjauspäiville. Ohjaustoimintaa on jäsennetty ja henkilökunnan kanssa on yhteisesti käyty läpi ohjaustoiminnan periaatteita yhteistyöpalavereissa syksyn aikana. Ohjaus- ja palvelukeskustoimintaa on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa ja verkostoitumista on lisätty mm. Kuopion seutukuntaan ja Joensuun yliopistoon. Koulu on ollut tiiviisti mukana Valteri-koulujen yhteistyössä. Koululla on ollut meneillään kaksi tutkimushanketta vuoden 2007 aikana: "Liikuntavammaisten koululaisten näön tutkimustapojen kehittämisprojekti", joka alkoi vuonna 2004 yhteisenä hankkeena Ruskeasuon koulun ja Tervaväylän koulun kanssa sekä "Entisten oppilaiden kysely". Molemmista hankkeista saadaan tutkimusraportit valmiiksi vuonna Koulun turvallisuussuunnitelma ja selvitys vallitsevista käytänteistä tehtiin yksiköittäin ja henkilöstölle pidettiin tiedotustilaisuus asiasta. Turvaselvitykset koottiin yhteen talon sisäiseen verkkoon. Reetta ja Ilona 4

7 2.1. Oppilaiden perusopetus Koulussa opiskeli vuonna 2007 keväällä 49 oppilasta ja syksyllä 43 oppilasta. Sekä keväällä että syksyllä lisäopetuksen opiskelijamäärä oli sama eli 10 opiskelijaa. Perusopetuksen luokkien oppilasmäärä oli keväällä 37 ja syksyllä 29 oppilasta. Esiopetuksessa oppilaita oli keväällä kaksi ja syksyllä kolme. Opetusryhmiä oli kahdeksan, joista seitsemän koulun varsinaisille oppilaille ja yksi kuntoutus- ja kouluarviojaksolla oleville oppilaille. Koulun kieltenopettajan virka muutettiin syksystä 2007 lähtien erityisluokanopettajan viraksi, jossa on myös velvollisuus opettaa englannin ja ruotsin kieltä. Järjestely tehtiin ohjaustoiminnan tehostamiseksi ja se on ollut toimiva oppilaiden työskentelyn kannalta. Oppilaiden saama opetus viikossa luokittain: Luokka kevät 2007 syksy 2007 E lisäopetus Opettajat ja opetusryhmät vuonna 2007 opettaja kevätlukukausi 2007 syyslukukausi 2007 opetusryhmä oppilaita opetusryhmä oppilaita Aini Sutinen E1, E2, 1., 2. 4 E1, E2., 1. 4 Marja-Leena Penttinen 1., 2., 3., , 3., 4. 7 Hanna Lappalainen, va 3., 4., Heikki Koistinen 5., , 5., 6., 7. 6 Maritta Kaitasuo 8., , 6., 9. 6 Leena Paasu Markku Piilonen 7., , 8., 9. 6 Jukka Vetoniemi Jussi Väänänen lisäopetus 10 lisäopetus 10 Kristiina Jokinen integraatio-opetus integraatio-opetus Osmo Vesakas päätoiminen tuntiopettaja päätoiminen tuntiopettaja (matem, fy, ke) Asta Ruotsalainen tuntiopettaja - - yhteensä Opiskelua äidinkielen tunnilla Koulun pienoismallin rakentaminen käynnissä 5

8 Kunnat antoivat lukuvuonna maksusitoumuksen 12 henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen. Avustajien työaika on vaihdellut 28 h h/vko. Opetusta on toteutettu sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. Kuntoutus on nivelletty hyvin opetukseen ja luokkien opetusta on jossakin määrin toteutettu moniammatillisesti yhteistyössä eri terapeuttien kanssa mm. sherborne, konduktiivinen opetus ja satudraama. Inkluusion kehittäminen on koulun tärkeä tehtävä ja sen myötä jokaisen varsinaisen oppilaan koulunkäynnin tilanne tarkistetaan säännöllisesti HOJKSissa, jonka tekemisessä on siirrytty uuteen käytäntöön. Oppilaiden HOJKSien oppiainekohtaiset tavoitteet (pikku-hojks) uutta lukuvuotta varten tehtiin valmiiksi ensimmäisen kuukauden aikana koulun lukuvuoden alettua. Laajemmat HOJKS-kokoukset toteutettiin lukuvuoden aikana entiseen tapaan. Koulussa on järjestetty ulkopuolisille tahoille HOJKS-koulutusta. Koulun kevätkauden teemana oli kouluympäristön kehittäminen ja uusina lukuvuoden teemoina olivat ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan kehittäminen sekä konduktiivisen pedagogiikan entistä suurempi huomioiminen opetuksessa, kuntoutuksessa ja hoidossa. Koulussa järjestettiin Suomen itsenäisyyden 90 juhlavuoden kunniaksi toimintaviikko sekä koulun oppilaiden ja henkilökunnan juhla. Konduktiivisen opetuksen lähestymistapaa on sovellettu koulussa alkuopetusryhmässä päivittäin. Viikoittain eri luokka-asteiden oppilaista kootuissa ryhmissä on toimittu konduktiivisen opetuksen-lähestymistavan mukaisesti. Yläkouluikäisillä oppilailla oli lisäksi kädentaitotuntien alussa motoriikkaa virkistävää ohjelmaa. Konduktiivista pedagogiikkaa (KP) on sovellettu myös oppilasruokailussa. Yksi fysioterapeutti, koulunkäyntiohjaaja ja pedagoginen johtaja osallistuivat konduktiivisen pedagogiikan koulutukseen Ruskeasuon koulussa. Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta KP-lähestymistavasta. Eri-tyisopettaja ja fysioterapeutti osallistuivat Ruotsissa pidettyyn kansainväliseen KP-konferenssiin. Kouluympäristön kohentamiseksi loppusyksystä aloitettiin valokatoksen/leikkipihan rakentaminen, rakennustyö saataneen valmiiksi kevään 2008 aikana. Koulun erilaisten toimintojen lisäännyttyä tilojen puute on ollut suuri haaste eri toimintojen järjestämisen mahdollistamiseksi, joten uusi valokatos antaa lisätoimintamahdollisuuksia sekä opetukseen että vapaa-aikaan. Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineiden opiskelulla on tärkeä merkitys koulun oppilaiden yksilölliselle opiskelulle. Koulun opetuksessa painotetaan liikunnan sekä äidinkielen ja matematiikan opetusta. Ne ovat ns. painotusvalinnaisia oppiaineita kaikille oppilaille ja niiden opetustunteja on lisätty jokaisen oppilaan vähimmäistuntimäärään kolme tuntia. Muita valinnaisaineita ovat kuvataide, käsityö, kotitalous, liikunta/ski, tietotekniikka, musiikki ja saksan kieli. Näitä valinnaisaineita on kaksi tuntia viikossa ja opiskelu alkaa koulussa 3.-luokalta. Opettajat tekevät luokkien oppilaiden jaon valinnaisaineryhmiin. 7.-luokan oppilaat tekevät omat valintansa kahta seuraavaa lukuvuotta varten 7.-luokan keväällä. Kerhotoiminta Oppituntien lisäksi oppilaat osallistuivat opettajien oh - jauksessa koulupäivän jälkeen kerhoihin oman kiinnostuksensa mukaan. Kevään 2007 aikana kerhoja oli kaksi: Laulu- ja musiikkikerho, jonka tavoitteena ja sisältönä oli musiikillisten elämysten tuottaminen, laulaminen ja bändisoitto sekä leikkikerho, jonka tavoitteena ja sisältönä oli roolin ottaminen leikissä ja toimiminen muiden leikkijöiden kanssa yhdessä. Syksyn 2007 aikana toteutui liikunta- ja leikkikerho samansisältöisenä kuin keväällä. Vuoden 2007 valinnaisaineet ja niiden jakautuminen luokka-asteittain: luokka-aste valinnaisaine kevät 2007 syksy 2007 oppilasta oppilasta lk kuvataide 4 - liikunta/ski 9 6 tietotekniikka 7 4 käsityö/tn 5 4 kotitalous 6 4 saksa 1 - lisäopetus lisäopetus valinta Koulun kevätretkellä Savonlinnassa 6

9 Lisäopetus Lisäopetuksen tavoitteena on opiskelijan mahdollisimman laaja-alainen itseensä, kykyihinsä ja omiin mahdollisuuksiinsa tutustuminen jatko-opiskelijana, itsenäisenä asujana ja yhteiskunnan toimivana jäsenenä. Varsinaisina oppiaineina ovat omiin kykyihin ja käytännön vaatimuksiin kytkettynä matematiikka, kielet, kotitalous ja liikunta. Työmuotoina ovat projektit, joita toteutetaan yksilö ja ryhmämuotoisesti. Koulun tapahtumia Tammikuu Nuutinpäivä-perinnetapahtuma Pakkaspäivät Ski-talvikausi alkaa Helmikuu Ystävänpäivätapahtuma (disco ja karaoke) Laskiaistapahtuma Kalevalanpäivätapahtuma Sanomalehtiviikko Lisäopetuspäivät Maaliskuu Hiihtoviikot Vanhempainpäivä "Kantti kestää" vko 12 Huhtikuu Junior Games -kevätkisat Vapputapahtuma Toukokuu/Kesäkuu Unicef-kävely Leirikoulu Koko koulun yhteinen retki Kevätkirkko Kevätjuhla Liikuntaleiri Kuortaneella Elokuu Lukuvuosi alkaa Tervetuloa kouluun Ryhmäytymistoiminta Koulukirkko Vanhojen autojen tapahtuma Syyskuu Yleisurheilukisat Kerhot käynnistyvät Vanhempainpäivä Ryhmäytymistoiminta Oppilaiden opinto-ohjelmien tarkistus (Pikku-HOJKS) Lokakuu Aleksis Kiven päivä Syysloma vko 42 YK-päivä /laulajaiset Marraskuu Aikakauslehtipäivä Lautapeliturnaus Lapsen oikeuksien päivä Junior Games -kisat Jyväskylässä Adventtihartaus Tanssiteatteri vierailee Joulukuu Pikkujoulut luokittain Itsenäisyyspäivän juhlaviikko Suomi 90 v Lucia-kulkue Kauneimmat joululaulut Joulukirkko Joulujuhla Syyslukukausi päättyy

10 Retkellä Sonkakosken Nukketalossa Koulun jälkeiset jatko-opinnot Koulussa toimiva moniammatillinen jatko-ohjauksen työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja suunnitella sekä organisoida perusopetuksen päättövaiheen ja lisäopetuksen opiskelijoiden koulun jälkeistä elämää, on kokoontunut säännöllisesti viikoittain. Kevään 2007 lisäopetusluokan opiskelijat (10) sijoittuivat seuraavasti koulun jälkeisiin jatko-opintoihin: 4 ammatilliseen koulutukseen Invalidiliiton Järvenpään koulutusyksikköön 6 valmentavaan koulutukseen eri koulutusyksikköihin Päättöluokan oppilaiden jatko-opinnot: 7 jatkoi Mäntykankaan lisäopetusluokalla 1 meni ammatilliseen koulutukseen Savon ammatti- ja aikuisopistoon Koulutuskokeilut ja tutustumiset eri koulutuskohteisiin ovat tärkeä osa päättö- ja lisäopetuksen oppilaanohjauksen opetussuunnitelmaa. Opiskelijat kävivät tutustumassa 12 kohteeseen, jotka valittiin kunkin oppilaan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Tutustumiskäyntiin osallistui keskimäärin 6-7 oppilasta. Koulun opettajat kokoontuivat säännöllisesti pedagogi sen kehittämisen merkeissä mm. pohtimaan koulun opetuskäytänteitä, opetussuunnitelmaan liittyviä asioita, arvioimaan opetusta ja koulun toimintaa. Opetussuunni telman sopivuutta ja toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Jäähässäkkä Yhteistyö vanhempien kanssa Esiopetuksessa ja luokilla olevien oppilaiden vanhemmille järjestettiin vuonna 2007 kaksi iltapäivän mittaista teemapäivää kuntoutus-, opetus- ja hoitohenkilökunnan yhteistyönä. Kevään ohjelmassa oli koulun puheterapeutin toiminnallinen hetki kommunikoinnin monista keinoista. Syksyn teemapäivässä fysioterapeutit alustivat selän rakenteesta ja toiminnasta sekä antoivat käytännön vinkkejä lapsen nosto- ja siirtotilanteisiin. Teemapäiviin osallistui yhteensä 16 vanhempaa. Tilaisuuksissa oli ulkopuolisia asiantuntijaluentoja, joiden pohjalta keskusteltiin ryhmissä. Asiantuntijaluentojen aiheita olivat "Neurologisesti sairaan tai vammaisen lapsen perheen selviytyminen" ja "Lapsen kasvu ja vanhemmuus". Joustoluokkayhteistyö Yhteistyötä Kalevalan koulun ja Männistön esikoulun kanssa jatkettiin vuonna Yhteistyössä koululta ovat olleet mukana esi luokan oppilaat opettajineen ja avustajineen. Yhteistyö tapahtui molemmilla kouluilla vuorotellen. Toiminta on ollut yhteistyötaitoja vahvistavaa, jossa sisältöinä ovat olleet liikunta ja matematiikka. Lisäksi yhteistyö on sisältänyt myös muita oppilaita yhdistäviä oppimistilanteita. Toteutunut Toteutunut Toteutunut Perusopetuksen jälkeinen aika Jatko-opinnot lisäopetus lukio-opetus 1 1 ammatillinen koulutus 4 - ammattiin valmentava koulutus ammatillinen peruskoulutus 3 3 Oppisopimuskoulutus Muu 1 8

11 Asumisharjoitteluun kuuluu myös oman asunnon siisteydestä huolehtiminen 2.2 Asumisharjoittelu Koulun päättöluokilla oleville nuorille järjestetään asumisharjoittelua osana opetusta. Asumisharjoittelua on 1-2 viikkoa lukuvuodessa, joko Mäntykankaan koulun asumisharjoitteluun suunnitellussa huoneistossa tai esim. kotikunnan palvelutalossa. Asumisharjoittelun tavoitteet ja sisältö suunnitellaan jokaisen oppilaan kanssa yksilöllisesti, mukana suunnittelussa ovat toimintaterapeutti, oma hoitaja ja asumisharjoittelusta vastaava hoitaja. Omatoiminen venytys fysioterapiassa 2.3 Kuntoutus Koulun kuntoutushenkilöstö vastaa sekä ryhmä- että yksilömuotoisesta kuntoutuksesta integroituneena mahdollisimman saumattomasti opetukseen ja oppilaskotitoimintaan. Osa kuntoutuksista on toteutettu moniammatillisesti oppituntien aikaan. Kuntoutusta toteutettiin koulupäivien aikana 7200 oppilastun-tia/lukuvuosi. Asumisharjoittelun tavoitteena on itsenäisessä ja tuetussa asumisessa tarvittavien tietojen, taitojen ja valmiuksien opettelu ja lisääminen. Kaikilla päättö- ja lisäopetusluokan oppilailla on asumisharjoittelua joko koulun asumisharjoittelutiloissa tai palvelutaloissa. Harjoittelu lähtee oppilaan yksilöllisistä tarpeista oppilaan itsearvioinnin pohjalta. Viikoittaista yksilöterapiaa saaneiden oppilaiden määrä Yksilöterapiamuoto Kevätlukukausi 2007 Syyslukukausi 2007 (% oppilaista) (% oppilaista) fysioterapia toimintaterapia puheterapia toiminnallinen musiikkiterapia ekspressiivinen kuvataideterapia 2 2 psykologin antama terapia Keskeisiä asioita asumisharjoittelussa ovat omaan jokapäiväiseen asumiseen liittyvät asiat, kodinhoitoon liittyvät tehtävät, raha-asioiden hoitaminen ja rahan käytön opetteleminen, asioiminen, ajankäytön suunnittelu, avustajien ohjaaminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen lähiympäristössä ja kaupungilla. Tärkeintä asumisharjoittelussa on omien realiteettien tunnistaminen itsestä huolehtimisen taidoissa, onnistumisen tunteen kokeminen ja oppilaan itsetunnon vahvistaminen. Asumisharjoittelun tarkoituksena on antaa valmiuksia tulevaa asumista varten tulevassa opiskelupaikassa ja/ tai omassa asunnossa. Kevään aikana 18 oppilaalla oli viikon pituinen asumisharjoittelujakso. Kaksi jaksoista toteutettiin Mäntykankaan koulun ulkopuolella (Villa Ruustinnassa Savonlinnassa ja Kuopion Invalidiliiton palvelutalossa). Syksyllä asumisharjoittelussa oli yhdeksän lisäopetusluokan oppilasta, joista seitsemällä oli kahden viikon pituinen jakso. Aistiteltassa tutkitaan ja tunnustellaan 9

12 Kevät- ja syyslukukaudella kokoontuneet moniammattilliset kuntoutusryhmät ja niissä mukana olleiden oppilaiden määrät Ryhmän nimi kevät syys Uinti ja uintikoulu Konduktiivinen 10 9 Sherborne Kuntosali Ski 9 11 Ratsastus 6 4 Leikki, sensomotorinen ryhmä - 6 Näön käyttö ja ympäristönhallinta - 9 Neiti 7 10 Lisis (lisäopetusluokka) Aamupala 4 6 Kielellinen luokka Suujumppa 4 - Ilmaisu 6 - Satudraama 4 - Käden aktivointi 6 - Fysioterapeutit arvioivat jokaisen oppilaan motorisen tilanteen ja yksilöterapian tarpeen. Osa fysiotera piasta toteutettiin ns. allasterapiana, osa jaksomuotoisena tai yhteisterapiana toiminta- tai puheterapeutin kanssa. Sähköstimulaatio- tai mikrovirtahoitoa toteutettiin viiden viikon mittaisina hoitohoitojaksoina syyslukukaudella yhdelle oppilaalle. Leikkauksen tai Botox-hoidon jälkeistä fysioterapiaa annettiin tarvittaessa tihennettynä. Viikoittaisen yksilöterapian lisäksi kymmenen oppilasta sai lyhyempiä toimintaterapiajaksoja ja osalle tehtiin toimintaterapia-arvio. Osa yksilöterapioista toteutettiin yhteisterapiana. Toimintaterapeutin organisoimaan asumisharjoitteluun osallistuvat kaikki ylimpien luokkien oppilaat. Hei, me pompitaan ja... Puheterapia sisälsi yksilöllisen viikoittaisen puheterapian lisäksi ns. kielelliset luokkaryhmät. Osa puheterapiasta toteutettiin yhteisterapiana fysioterapeutin kanssa. Puheterapeutti veti koululla toteutettua vaihtoehtoisiin kommunikaatiokeinoihin liittyvää AAC-projektia. Psykologin suorittamat neuropsykologiset tutkimukset painottuivat edellisvuosien tapaan 9. -luokan oppi- Mäntykankaan koulun oppilaiden pää diag noosit prosenttiosuuksittain Diagnoosi Osuus oppilaista (%) CP-vamma 50 Diplegia spastica 14 Hemiplegia spastica 7 Tetraplegia spastica/dystonica 16 Sekamuotoinen/ataktinen CP-vamma 9 Lihassairaudet 2 AD/HD ja muut oppimisen erityisvaikeudet 7 Vaikeahoitoinen epilepsia ja siihen liittyvät oppimisvaikeudet 9 Aspergerin oireyhtymä 2 Aivovamman, -kasvaimen, leukemian tai selkäydinvamman jälkitilat 7 Synnynnäinen sydänvika ja oppimisvaikeudet 5 Selkäydinkohju 2 Muut pitkäaikaissairaudet ja oireyhtymät 20 laiden ja lisäopetuksen oppilaiden arviointeihin. Psykologin työpanoksesta suuren osan muodostivat tilapäisen opetuksen jaksoilla olevien oppilaiden arvioinnit. Yksilöterapiaa sai keväällä viisi ja syksyllä kuusi oppilasta. Psykologi ohjasi lisäksi satudraamaryhmää yhdessä puheterapeutin kanssa. Psykologi on ollut mukana toiminnallisen näönkäytön projektissa. Kuntoutusmenetelminä käytettiin myös toiminnallista musiikkiterapiaa ja ekspressiivistä taideterapiaa. Syyslukukauden alkaessa lisättiin moniammatillista yhteistyötä oppilaiden arjen hallinnan tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena oli, että kuntoutus sisältyy entistä joustavammin ja vaikuttavammin oppilaan arkeen. Terapeutit ohjasivat oppilailleen sekä hoito- ja opetushenkilöstölle muun muassa aamutoimiin liittyviä yksilöllisiä toimintamalleja. Arjen hallinnan harjoittelu kuuluu kaikille oppilaille, mutta osalla oppilaista arjen hallintaan voitiin käyttää koulutunneista yksi viikkotunti. Hoito- ja opetushenkilöstö toteuttivat koulupäivän aikana ja illalla oppilaskodissa erilaisia kuntouttavia harjoitteita kuten seisomis-, kävelyja pyöräilyharjoitukset, venyttelyt, mikrovirta- tai sähköstimulaatiohoidot sekä suuterapiat. Erikoislääkäri tutki jokaisen oppilaan vähintään kerran vuodessa. Osa oppilaista tarvitsi tiheämpää arviointia ja seurantaa. Erikoislääkäri suunnitteli yhdessä sairaanhoitajien kanssa oppilaiden terveydentilaan liittyvät jatkotutkimukset ja ohjasi heidät tarvittaviin tutkimuksiin muiden erikoisalojen poliklinikoille joko KYS:aan tai oppilaiden omiin keskussairaaloihin. Koululla kävivät konsultoimassa lastenpsykiatri ja nuorisopsykiatri sekä lastenkirurgi. Sairaanhoitajat huolehtivat oppilaiden tarvitsemista sairaanhoidollisista toimenpiteistä ja ohjasivat oppilaskodin henkilökuntaa. Terveyskasvatus oli sekä yksilöllistä opastusta että ryhmissä tapahtuvaa neuvontaa. 10

13 FIM-mittaria. Kaikkien oppilaiden WeeFIM-pisteiden keskiarvo on kolmen viimeisen vuoden ajan pysynyt lähes samana. Vuonna 2007 keskiarvo oli 86,6. Oppilastasolla tällä mittarilla mitattuna pystyttiin tuomaan esille kehittymistä oppilaan päivittäisissä toiminnoissa itsehoidon, liikkumisen ja kognition alueilla. Pistenousuja tuli esille etenkin ala- ja ylävartalon pukemisessa sekä siirtymisessä. Toimintakyvyn osamäärä oli 68 prosenttia. Vuonna 2007 WeeFIM-arvioinnin koosteet on lisätty asiakirjoiksi Motiivi-ohjelmaan. WeeFim-arviointeja tekevät WeeFim-mittariin pätevöityneet työntekijät ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa tarkistamaan, että arviointikriteerit ovat yksittäisissä arviointitilanteissa mahdollisimman yhtenevät. Ajamisen iloa 2.4 Oppilaskoti Oppilaskodissa asui kevätlukukaudella 23 ja syyslukukaudella 22 oppilasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asumisvuorokausien määrä väheni 131 vuorokaudella. Asumisvuorokaudet 2007 Oppilaskodissa asuvat oppilaat Päiväoppilaiden asumisharjoittelu 32 Tilapäisesti yöpyvät päiväoppilaat 228 Kuntoutusjaksoilla yöpyvät lapset ja nuoret 138 Sopeutumisvalmennuskurssien yöpyjät 80 Yhteensä vrk Vapaa-ajantoiminta Vapaa-ajantoiminnassa jatkettiin periodeittain etenevää pienryhmätoimintaa. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa toiveiden pohjalta muodostettiin vapaa-ajanryhmiä, jotka toimivat 8-11 viikkoa samalla kokoonpanolla. Jokainen oppilaskodissa asuva oppilas osallistui vähintään yhteen pienryhmään kerrallaan. Liikunnalliseen kerhoon ja taidetoimintaan osallistui myös koulun päiväoppilaita. Pienryhmien teema-alueina olivat luovuus ja poikkitaiteellinen taidetoiminta, mediakasvatus, liikunnallisuus ja elämyksellisyys. Taidetoiminnassa keskityttiin erilaisiin projekteihin. Kevätlukukaudella toteutettiin maalausprojekti yhteistyössä Pohjois-Savon taidetoimikunnan kanssa. Syksyllä käynnistyi "Pääosassa minä Kuntouttava hoito ja ohjaus Omahoitajat ohjasivat ja tukivat oppilasta ja hänen perhettään käytännön asioissa sekä pitivät yhteyttä oppilaan vanhempiin. He suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat kuntouttavaa hoitoa sekä toteuttivat terveydenhoitoja kuntoutushenkilöstön määräämiä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Koulupäivien ajan hoitajat avustivat luokkatyöskentelyssä. Kouluajan jälkeen he ohjasivat oppilaita vapaa-ajan toiminnoissa. Päiväoppilaiden henkilökohtaiset avustajat toimivat oman avustettavansa omahoitajana. Arjen hoitotyössä painopistealueena olivat kasvatuksellinen ohjaus ja mielenterveyden tukeminen. Kuntouttavan hoidon ja ohjauksen suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin Wee- Oppilaiden WeeFIM-arvioinnit WeeFIM-pisteet lukuvuosi lukuvuosi minimi maksimi 126 % oppilasmäärästä % oppilasmäärästä Pääosassa minä itse -taideprojekti 11

14 Taiteilija, malli ja taideteos Boccia-projekti vauhdissa itse" -poikkitaiteellisen projektin piirustus-/maalausosio, jota ohjasi ammattitaiteilija. Oppilaiden taideteoksia esiteltiin taidenäyttelyissä Kuopion kirjastolla, Kuopion yliopistolla sekä Rhodoksella. Liikunnallinen kerho on koonnut Boccia-ryhmän osana valtakunnallista vaikeavammaisten Boccia-projektia. Ryhmään on kuulunut kolme tyttöä ja kolme poikaa. Osallistujat ovat olleet erittäin innokkaita, ja ryhmähenki on ollut toisia kannustava. Myös keskinäinen kilpailu on herännyt. Tavoitteena on menestyminen SIU-kisoissa. Karting-kerhon suosio jatkui edelleen. Oppilaiden ajotaidot ja rohkeus ovat kehittyneet harjoittelun myötä. Jotkut oppilaista ovat oppineet keskittymään ajosuoritukseen entistä paremmin. Samoin yhdessä tekemisen ja ryhmässä toimimisen taidot ovat kehittyneet. Toukokuussa 2007 karting-kerhon pojat viettivät yhdessä vanhempiensa kanssa päivän Virtasalmella Motor Parkin ajoja seuraten. Oppilaskodin retket nen muotiguru Robert Dior, joka halusi seikkailijoiden tekevän hänelle mallikuvauksia. Leiriläisissä olikin viisi mallia ja valokuvaaja. Tiivistunnelmaisessa muotikuvausiltapäivässä opittiin catwalk-kävelyä ja esiintymistä. Leo Karppasen Saiho-ateljee mm. Kalevala-aiheisine puuveistoksineen ja maalauksineen sekä Keski-Karjalan musiikkiopiston kevätkonsertti olivat seikkailuleirin kulttuuriantia. Myöskin karjalainen ruokakulttuuri tuli tutuksi mm. Karjalan Helmen aamupalapöydässä ja Kiteen hovin juhlapäivällisellä. Mökkimajoitus Oriveden rannalla lähensi leiriläisiä keväiseen luontoon. Lintujen kevätkonsertti sekä vehreyteen heräävä kasvillisuus lisäsivät leiriläisiin tulevan kesän odotusta. Toisena oppilaskodin retkenä oli liikunnallisen kerhon ja karting-kerhon yhteinen matka Kuortaneelle ja Ala-Härmän Power Parkiin. Oppilaat tutustuivat erityisliikunnan lajeihin ja peleihin. Power Parkissa oppilaat ajoivat joko itse tai avustajan kanssa tavallisilla ja kaksipaikkaisilla karting-autoilla. Huvipuiston erilaiset laitteet lisäsivät retken riemua. Eri-ikäisten oppilaiden yhdessäolo koettiin mielekkääksi. Seikkailuleiri järjestettiin toukokuun toisella viikolla Kiteelle. Leiri oli yhdistetty muotikuvaus-, kulttuuri- ja luontomatka. Seikkailijat oli kutsunut Kiteelle salaperäi- Karting-ajelua yksin tai yhdessä 12

15 Pienryhmät 2007 Teema-alue Toiminta Osallistujat, ohjauskertoja Tavoitteina Luovuus ja poikki- Rembrantit 4-8 oppilasta itseilmaisun kehittyminen, taiteellinen taide- Maisemamaalarit luovuuden herättely, toiminta Pääosassa minä itse -projekti 39 kertaa esteettiset elämykset, Taideprojekti ja näyttely itsetekemisen riemu, Luova sekametelisoppa rajojen kokeilu Kädentaitoryhmä Mediakasvatus Videokerho 3-10 oppilasta tutustuminen elokuvan tekemiseen Uutistoimitus ja arviointiin, ryhmässä toimiminen, Kirjallisuuspiiri 30 kertaa ihmisten ja asioiden positiivisten puolien huomioiminen, omien mielipiteiden muodostaminen Liikunnallisuus Liikunnallinen kerho ja Boccia 2-8 oppilasta liikkumisen riemu, hahmottamiskyvyn, Karting kehonhallinnan ja arvioimiskyvyn Ratsastus 40 kertaa kehittäminen, ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutus Elämyksellisyys Nuoret naiset 5-20 oppilasta identiteetin vahvistaminen, Discot, juhlat, karaoke ja leffaillat itsestä huolehtiminen, Kissanäyttely, kotieläinpiha, 85 kertaa rentoutuminen, yhdessä autonäyttely ym. viihtyminen, osallistuminen Kalpan pelit Mäntykankaan koulun toiminnan laajuus vuosina Esiopetus - oppilaita 3 2 2,5 - oppilastuntia Perusopetus - oppilaita oppilastuntia Lisäopetus - oppilaita oppilastuntia Vuotuinen keskeyttäminen - esi- ja perusopetus lisäopetus Kuntoutus koulupäivien aikana - oppilastuntia Asumispalvelut - asumisvuorokausia (koulun omat oppilaat) Kuljetuspalvelut - kuljetettavien lukumäärä ,5 13

16 3. OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Ohjauspalveluiden tehtävänä on tukea erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimista omassa lähikoulussa sekä auttaa kuntaa selviytymään lakisääteisistä velvoitteistaan opetuksen järjestäjänä valtakunnallisesti. Maksullisen toiminnan hinnoittelu- ja laskutusperusteet yhdenmukaistetaan valtion erityiskouluille määriteltyjen yhteisten suositusten mukaisiksi. Ohjauspalveluita ovat mm. täydennyskoulutus ja tilapäisen opetuksen jaksot. Näitä julkisoikeudellisia suoritteita valtio tukee 50 prosentilla Täydennyskoulutus Mäntykankaan koulussa järjestettiin vuonna 2007 täydennyskoulutusta opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitohenkilöstölle ja kuntoutushenkilöstölle. Mäntykankaan koulutuksia tarjottiin toteutettavaksi paitsi Mäntykankaan koulussa myös muualla tilauskoulutuksina. Täydennyskoulutus on toteutunut alkuvuodesta hyvin, mutta osa loppuvuoden koulutuksista jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia. Syksyllä 2007 aloitettiin Mäntykankaan koulun täydennyskoulutustoiminnan strategian suunnitteleminen ja strategian kulmakivinä ovat: Asiakaslähtöisyys - kurssien sisällöt räätälöidään asiakkaan kanssa yhdessä Verkostoituminen - asiantuntijayhteistyön tekeminen alueen muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä asiakkuuksien löytäminen Koulutuspakettien tuotteistaminen Referenssien hankkiminen - onnistuneet koulutukset toimivat tehokkaina mainoksina Täydennyskoulutuksen toteutuminen 2007 Kurssit Ohjaustoiminta koulussa (koulutus) Osallistujia Kursseja Kurssipv Hoks:n vaikuttavuus Leikki Inkluusio-seminaari Koululla tapahtuva muu koulutus Esteettömän ja turvallisen ympäristön rakentaminen ja 32 1 teknologian ratkaisut Muualla tapahtunut muu koulutus Huolen puheeksi ottaminen, Siilinjärven seurakunta Veso-koulutus "erityisopetus käytännössä" Vesannon kunta Lukemisvalmiuksien harjoittaminen esi- ja alkuopetuksessa, Kokkolan yliopistokeskus Chydnius Kevätlukukausi yhteensä Kurssit Ohjaustoiminta koulussa (koulutus) Osallistujia Kursseja Kurssipv Esteettömän ja turvallisen ympäristön rakentaminen ja teknologian ratkaisut VEP-seminaari Tutustuminen tietotekniikan opetuskäytön sovelluksiin Matematiikka-koulutus Syyslukukausi yhteensä Yhteensä

17 3.2 Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta Tilapäisen opetuksen jaksoja ovat kuntoutus- ja kouluarviojaksot sekä koulupaikka-arviojaksot. Ohjausta annetaan oppimisen ongelmatilanteisiin sekä erilaista oppimista helpottavien apuvälineiden käyttöön ja mahdollisuuksiin. Tilapäisen opetuksen jaksoilla oleville lapsille ja nuorille tehdään myös mm. psykologisia arvioita. Oppilas käy erikoislääkärin vastaanotolla jakson aikana. Kuntoutus- ja kouluarviojaksojen määrä vuoden 2007 aikana oli aiempia vuosia vähäisempi. Ohjaustoiminnan piirissä oli 34 lasta/nuorta. Jaksojen määrä oli 44 jaksoa/ vuosi. Jaksojen lisäksi muutama oppilas kävi polikliinisilla päiväkäynneillä. Koulupaikka-arviojaksolla oli viisi oppilasta. Ylilääkäri Anita Puustjärvi oli VEP-seminaarin luennoitsija Vuoden 2007 toteutuma: 2007 kevät syksy Yhteensä Kuntoutus- ja kouluarviojaksoja Koulupaikka-arviojaksoja Kuntoutus- ja kouluarviojaksopäiviä Koulupaikka-arviojaksopäiviä Ohjauskäynti koulussa (pkl) Ohjauskäynti kouluun Valteri ja VEP Valteri on erityisopetuksen palveluverkosto, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista. Sen tavoitteena on lisätä jo olemassa olevien valtakunnallisten ohjaus- ja tukipalveluiden saavutettavuutta sekä kehittää opetus- ja kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita. Valteri-palveluverkosto koostuu tällä hetkellä valtion yleissivistävien erityiskoulujen ja ruotsinkielisen resurssikeskusverkoston (Speres) tarjoamista ohjaus- ja tukipalveluista eri puolilla Suomea. Kouluja on seitsemän: Haukkarannan koulu ja Jyväskylän näkövammaisten koulu Jyväskylässä, Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän koulu Oulussa. Valteri-keskuksille yhteisiä palvelumuotoja ovat koulutustarjonta, materiaalintuotanto, ohjauskäynnit ja konsultaatio sekä tilapäinen opetus ja kuntoutus, mutta kohderyhmät vaihtelevat. Lisäksi keskuksilla on muitakin koh de - ryhmiensä erityistarpeiden ja asiantuntijuusalueidensa mukaisia palveluja. VEP-palvelu ( Mäntykankaan koulu ylläpitää VEP-palvelua. Se tuo vuorovaikutuksen piiriin monia sidosryhmiä ja moniammatillisen joukon erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tieto ja vuoro vaikutus auttaa kohdistamaan huomiota erityistä tukea tarvitsevan oppilaan alisuoriutumiseen. VEP ylläpito tarjoaa Mäntykankaan koululle mahdollisuuden tuoda esille ja markkinoida omia palvelujaan toiminta-alueensa kunnille ja opetuksen järjestäjille. VEP siirtyi maaliskuussa 2007 käyttämään Pedanet-alustaa. Siirron toteuttivat Risto Seppänen (Terva-väylän koulu), Seppo Mikkonen (Kuopion kaupunki) ja Heikki Koistinen (Mäntykankaan koulu) Pedanet-henkilöstön tuella. Samalla VEP sai kaikki Pedanet-työvälineet käyttöön. Pedanet kehitti myös VEP-asiantuntijapalvelun tarpeisiin työkalun, joka on nyt kaikkien Pedanet-alustaa käyttävien käytössä. VEP juhlisti viidettä toimintavuottaan VEP-seminaarilla, joka pidettiin Mäntykankaan koululla. Seminaariin osallistui yhteensä n. 50 henkilöä mm. Opetushallituksesta, Oulusta ja Oulun ympäristökunnista, Sodankylästä, Kuopiosta ja sen ympäristökunnista, Pedanet-verkosta sekä Jyväskylän yliopistosta (videoluento). 15

18 Julkisoikeudellisten suoritteiden menojakauma vuosina toteutunut toteutunut toteutunut Tuotot , , ,00 Kustannukset , , ,00 - palkkaukset , , ,00 - palkkiot ulkopuolisille 316, ,00 803,00 - muut henkilöstökustannukset , , ,00 - aineet ja tarvikkeet ja tavarat 3 769, , ,00 - palvelujen ostot , , ,00 - muut erilliskustannukset , , ,00 Erilliskustannukset yhteensä , , ,00 Käyttöjäämä , , ,00 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista , , ,69 Kustannukset yhteensä , , ,69 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) , , ,69 Kustannusvastaavuus % -54,29-47,94-50, Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Kesällä 2007 Mäntykankaan koulu järjesti suunnitelman mukaisesti kaksi sopeutumisvalmennuskurssia neurologisesti vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille. Kurssit toteutettiin Kela:n KKRL 9-10 ja 12 mukaisena kuntoutuksena seuraavasti: 1. Liikuntavammaiset/neurologisesti sairaat alakoululaiset: kesto 5 vrk, 8 kurssilaista 3.5 Aamu- ja iltapäivätoiminta ja tilapäinen hoito Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui yksitoista päiväoppilasta. Kaksitoista päiväoppilasta tarvitsi tilapäistä hoitoa lukuvuoden aikana. Hoitovuorokausia oli 228. Kesäloman alkaessa järjestettiin kahden viikon aikana maanantaista perjantaihin tilapäistä hoitoa liikuntavammaisille, neurologisesti sairaille ja pitkäaikaissairaille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Hoitovuorokausia oli Liikuntavammaiset/neurologisesti sairaat yläkoululaiset tytöt ja heidän äitinsä: kesto 5 vrk, 6+6 kurssilaista 16

19 3.6 Tutustumis- ja vierailukäynnit Opiskelija- ja vierasryhmät ovat tutustuneet Mäntykankaan koulun toimintaan vuonna 2007 Oppilaitos Opiskelijaryhmä Ryhmän koko Savonia-ammattikorkeakoulu lasten ja nuorten hoitotyön harj. liittyvä vierailu 26 Savonia-ammattikorkeakoulu lasten ja nuorten hoitotyön harj. liittyvä vierailu 20 Savonia-ammattikorkeakoulu lasten ja nuorten hoitotyön harj. liittyvä vierailu 20 Savonia-ammattikorkeakoulu lasten ja nuorten hoitotyön harj. liittyvä vierailu 20 Savonia-ammattikorkeakoulu lasten ja nuorten hoitotyön harj. liittyvä vierailu 20 Jyväskylän yliopisto/pohjois- erityispedagogiikan opiskelijoita 20 Savon opisto Yhteensä Tilojen vuokraus Koulumme tiloissa pidettiin kesällä 2007 lihastautia sairastavien lasten kesäleiri. Kurssivuorokausia kertyi 180. Liiketaloudellisten suoritteiden menojakauma vuosina toteutunut toteutunut toteutunut Tuotot , , ,00 Kustannukset , , ,00 - palkkaukset , , ,00 - palkkiot ulkopuolisille 2 442,00 497, muut henkilöstökustannukset 4 680, , ,00 - aineet ja tarvikkeet ja tavarat 7 185, , ,00 - palvelujen ostot 463,00 229,00 146,00 - muut erilliskustannukset 135, , ,00 Erilliskustannukset yhteensä , , ,00 Käyttöjäämä 7 182, , ,00 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 9 027, , ,60 Kustannukset yhteensä , , ,60 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) , , ,40 Kustannusvastaavuus % -4,68 13,36 15,97 17

20 4. LAADULLISET TAVOITTEET 4.1. Laatutyö ja itsearviointi Laatutyöryhmä kokoontui vuonna 2007 neljä kertaa. Ryhmä perehtyi EFQM-malliin. Jo aiemmin tehdyt prosessikuvaukset arvioitiin. Uusina prosessikuvauksina hyväksyttiin yksilöterapia sekä lääkehoito. Koulun työyksiköt arvioivat yksikkökohtaiset kohteensa. Ryhmä käynnisti keväällä 2008 tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn suunnittelun Oppilashuolto Mäntykankaan koulun oppilashuollon tehtävänä on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasa-vertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontui säännöllisesti oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. Lukuvuoden aikana oppilashuoltoryhmä käsitteli oppilaan koulunkäyntitilannetta, koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia sekä pyrki löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Oppilasta koskevan asian toi käsittelyyn oppilaan oma opettaja, oppilaan vanhemmat, oppilaan kanssa työskentelevä asiantuntija, omahoitaja, avustaja tai jokin muu taho. Oppilashuollon avulla pyrittiin ehkäisemään ja tunnistamaan riittävän ajoissa oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia. Oppilashuoltoryhmä teki yhteistyötä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa Alueellinen yhteistyö Alueellista yhteistyötä tehtiin opetuksen, kuntoutuksen ja terveydenhoidon toiminta-alueilla. Mäntykankaan koulu osallistui erilaisiin koulutusorganisaatioiden yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyötahoina olivat sekä koulun oppilaiden että tilapäisillä jaksoilla olevien oppilaiden kuntien opetus- ja muut viranomaiset, päivä kodit, koulut ja perheet. Täydennyskoulutusta järjestettiin yhteistyönä kuntien viranomaisten kanssa opetushenkilöstölle. Alueen eri sairaaloiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri klinikoilla käyvien oppilaiden asioissa. Koulun erikois - lääkäri osallistui lastenneurologian meetingeihin ja oli mukana sairaanhoitopiirin kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnassa koulun edustajana. Hän toimi myös asiantuntijana KELA:n valtakunnallisessa vaikeavammaisten kuntoutusta koskevassa kehittämishankkeessa. Koululla pidettiin lääketieteen opiskelijoille luentoja liikuntavammaisuuteen liittyvistä asioista. Terapeuttien yhteistyötahoina olivat terveyskeskukset, yksityiset ammatinharjoittajat ja sairaaloiden lastenneurologiset apuvälineyksiköt sekä Tikoteekki. Sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja toimivat yhteistyössä kuntien eri viranomaisten ja perheiden kanssa. Syyslukukaudelle 2007 otettiin käyttöön "Huolen harmaa vyöhyke" -lomake, jonka avulla päästään tarttumaan oppilaan koulunkäynnissä ilmeneviin vaikeuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja seuraamaan tilanteen korjaantumista. 18

21 5. KEHITTÄMISHANKKEET 5.1. Yhteiset kehittämishankkeet Liikuntavammaisten koululaisten näön tutkimustapojen kehittämisprojekti Mäntykankaan koulu on ollut mukana liikuntavammaisten koululaisten näön tutkimustapojen kehittämisprojektissa yhdessä Ruskeasuon koulun ja Tervaväylän koulun kanssa. Kolmevuotinen projekti aloitettiin vuonna Toiminnallisen näönkäytön tutkimustapoihin liittyvää materiaalia Tutkimushankkeeseen on saatu mm. Kulttuurirahastolta apurahaa kaksi kertaa ja koulut ovat panostaneet kehittämishankkeeseen omilla resursseillaan. Vuonna 2007 kerättiin kaikkien tutkimuksessa mukana olevien oppilaiden tiedot yhteiseen tiedostoon. Tulokset on analysoitu ja loppuraportteja eri osioista on kirjoitettu. Opettajat aloittivat myös hankkeeseen kuuluvan opetusmateriaalipaketin valmistelutyön. Opetusmateriaalipaketti saataneen valmiiksi vuoden 2008 aikana. Entisten oppilaiden kysely Entisten oppilaiden kyselyn tarkoituksena on kuvata koulun entisten oppilaiden elämäntilannetta ja koulun loppumisvaiheessa tehtyjen suunnitelmien toteutumista. Tutkimussuunnitelma lomakkeineen hyväksyttiin Kuopion yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan eettisessä toimikunnassa. Vuosina on päättötodistuksen saanut 97 oppilasta, joista 73 antoi suostumuksen haastatteluun. Haastattelut toteutettiin kevään ja syksyn aikana. Vuoden 2007 loppuessa määrällinen aineisto on tallennettu SPSS-muotoon ja avokysymysten aineisto on kirjoitettu auki. Tulosten analysointi jatkuu vuoden 2008 alussa. Matematiikan opiskelun tehostaminen Koulun matematiikkapajoja jatkettiin kevään aikana. Matematiikan oppimisen ja opettamisen kehittämisestä koulussa oli meneillään projekti, jonka puitteissa hankit- tiin opetusmateriaalia matematiikan oppimiseen ja järjestettiin koulutus "Miten voin tukea oppilasta matematiikan sanallisissa tehtävissä?". Koulutus hankittiin Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksesta ja siihen osallistui koulun opettajien lisäksi lähikoulujen alkuopetuksen opettajia. Kanna-projekti Mäntykankaan koulu on mukana kehittämässä yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutusohjelman kanssa erityislasten ja nuorten kuntouttavaa liikuntatoimintaa. Projektissa rakennetaan liikuntaan liittyvä, yksilölle soveltuva ja kunnissa toteutettavissa oleva toimintamalli. Toimintamalli sisältää yksilösovelteisen liikuntapankin, jota pilotoidaan lasten ja nuorten kotikunnissa. AAC Vaihtoehtoisiin kommunikaatiokeinoihin liittyvä AACprojekti, jonka vetäjänä toimi puheterapeutti, toteutettiiin fysioterapeutin, kahden hoitajan ja kahden henkilökohtaisen avustajan toimesta. Projektissa hyödynnettiin hankittua AAC-tietotaitoa ja valmistettiin AAC-kommunikointia tukevaa ja harjoittavaa materiaalia. Koulun ympäristöä kuvitettiin PCS-kuvilla ja bliss-symboleilla, AAC-informaatiotaulu sekä koulun oppilaiden henkilökohtaisia kommunikaatiokansioita rakennettiin. Tietokonepohjaisia kuva/kommunikaatio-ohjelmia kehitettiin ja selkokielisiä kirjoja otettiin käyttöön. Lisäksi perustettiin alueellinen eri alojen osaajan ryhmä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Projektin myötä koulun henkilöstölle mahdollistui sekä keväällä että syksyllä 10 tunnin pituiset viittomakoulutukset. Motivoidun kädenkäytön menetelmä Kuntoutukseen liittyvänä kehittämishankkeena on ollut motivoidun kädenkäytön (constraint-induced movement therapy, CI-terapia) menetelmään tutustuminen ja sen käyttöönotto hemiplegian kuntoutuksessa. Suomalaiseen koulutustilaisuuteen lokakuussa 2007 osallistui kaksi toimintaterapeuttia ja yksi fysioterapeutti. Oppilaiden pystylaskettelutaidot Fysioterapeutit ohjasivat oppilaita ryhmämuotoisesti lasketteluvalmiuksissa jo ennen laskettelukauden alkua sekä olivat mukana rinteessä laskettelukauden aikana. Fysioterapeutit ohjasivat erityisesti hoitohenkilökuntaa oppilaiden pystylaskettelun ohjaamisessa kunkin oppilaan erityistarpeet huomioiden. Sosiaalinen kehitys ja tunnetaidot Yhteisprojektina psykologin, sosiaalityöntekijän ja erityis opettajan vetämä keväällä 2007 aloitettu hanke Sosiaalinen kehitys ja tunnetaidot jatkui materiaalin työstämisenä ja pilottiryhmäkokeiluna. Projektissa tuettiin oppilaiden empatia-, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaitoja Askeleittain-opetusohjelman avulla. 19