Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 2 2013. Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan Landskapsfullmäktige godkände vindkraftsplanen Juhlaviirissä aiheita kaavoituksesta hankkeiden helmiin Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm 4 Innoauralla palkittiin virtuaalinen oppimisympäristö Seuraavaksi ponnistellaan nopean ratayhteyden saamiseksi Turun ja Helsingin välille. viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 5 Savo: Maakunnat turvasivat Etelä-Suomen EU-rahat 6 Eurooppa-päivää vietettiin VPK:n talolla 8 Tuulivoimakaava mahdollistaa 400 tuulivoimalaa 10 Entinen ja nykyinen maakuntajohtaja analysoivat liittoa 14 Maakuntakaavassa energia ja yhdyskuntarakenne tärkeitä 16 E18 moottoritie oli edunvalvonnan suurin ponnistus 20 EU-hankerahoilla on toteutettu paljon hyvää 26 Maakuntainsinööri: Liitossa osataan vastata ajan haasteisiin 20 vuotta kehitystä ja yhteistyötä Suomalainen ei turhia ylpistele. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että 20-vuotiaan Varsinais-Suomen liiton vuosien varrella tekemästä työstä voi olla vähän ylpeäkin. Hienoin juttu on, että työtä on aina tehty alueen ja sen ihmisten etua ajatellen. Hankkeista voi olla montaa mieltä, mutta hankerahoituksella on saatu aikaan esimerkiksi tuhansia ihmisiä ja koko saariston elinvoimaa hyödyttävä Saariston Rengastie ja sen kevyen liikenteen väylä opasteineen. Liitto on myöntänyt Rengastielle hankerahaa 1990-luvun alusta tähän päivään asti ja panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisesti. Hankerahoilla käynnistettiin myös Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys, niiden kautta on mm. koulutettu maahanmuuttajia, tehostettu jätteiden kierrätystä, puhdistettu vesistöjä ja tuettu luovia aloja. Hankkeiden helmiä on satoja. Liiton edunvalvonnan näkyvimpiin tuloksiin kuuluu Turun ja Helsingin välinen moottoritie E18. Työtä tehtiin jopa vuosikymmeniä eikä turhaan. Seuraavaksi ponnistellaan nopean ratayhteyden saamiseksi Turun ja Helsingin välille. Työsarka on luultavasti yhtä suuri kuin moottoritien maaliin saattaminen, mutta myös oikoratahankkeessa edetään pienin askelin oikeaan suuntaan. Liitto ei tietenkään hoida näitä asioita yksin, vaan tarvitaan eri osapuolten toimivaa yhteistyötä. Kaavoituksen rooli on muuttunut 20 vuoden aikana. Tänä päivänä maakuntakaavassa vedetään koko yhteiskuntarakenteen suuntaviivat vuosikymmeniksi eteenpäin kaavassa kun ratkaistaan suuret kysymykset liikenneyhteyksistä ja tuulivoimapuistoista kauppakeskusten sijaintiin. Muiden viranomaisten tuleekin edistää maakuntakaavan ja liiton muun suunnittelun linjauksia. Varsinais-Suomen yhteydet Pietariin ovat vahvistuneet mm. liiton ja muiden osapuolten perustaman Turku-toimiston myötä. Varsinais-Suomen liiton venäjänkielisillä verkkosivuilla kerrotaan paitsi liitosta myös maakunnasta ja sen vahvuuksista. Edunvalvonta Euroopan unioniin hoidetaan hyvin toimivan Brysselin toimiston kautta. Viime aikoina Varsinais-Suomen liitto on ottanut paljon vastuuta meriteollisuuden tilanteen auttamiseksi. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä toimii maakuntahallituksen puheenjohtajan vetämänä. Ryhmä hyväksyi juuri ilahduttavan konkreettisen alueellisen kilpailukykyohjelman Turku Seas Suomen meriteollisuudella on kaikki menestyksen eväät, kunhan nyt tehdään oikeita päätöksiä. Kesä on edessä ja maakunnassa riittää haasteita nuorisotyöttömyydestä Saaristomeren leväkukintoihin. Liiton ja kaikkien muiden toimijoiden yhteistä panosta tarvitaan, jotta Varsinais- Suomesta tulisi päivä päivältä parempi, elinvoimaisempi ja puhtaampi paikka elää. 20 år av utveckling och samarbete Finländare skryter inte i onödan. Nu känns det ändå som att man kan vara stolt över det arbete som 20-åriga Egentliga Finlands förbund gjort under åren. Det finaste är att man alltid jobbat för regionens och dess invånares bästa. Man kan ha olika åsikter om projekt, men med projektfinansiering har man t.ex. fått till stånd Skärgårdens Ringväg och dess cykelled med skyltningar. Ringvägen nyttar tusentals människor och är viktig för hela skärgårdens livskraft. Förbundet har beviljat finansiering till ringvägen fr.o.m. början av 1990-talet ända till i dag och satsningarna har betalat sig mångfaldigt tillbaka. Med projektpengar har man också grundat föreningenen Håll Skärgården Ren, utbildat invandrare, effektiverat sopåtervinning, renat vattendrag och stött kreativa branscher. Hundratals projektpärlor kunde lyftas fram. Till de synligaste resultaten av förbundets intressebevakning hör motorvägen E18 mellan Åbo och Helsingfors. Man jobbade för vägen i årtionden inte förgäves. Härnäst kämpar man för en snabb banförbindelse mellan Åbo och Helsingfors. Arbetsbördan är troligen lika stor nu, men också banförbindelsen tar små steg i rätt riktning. Förbundet sköter naturligtvis inte dessa frågor ensam, utan samarbete mellan olika parter behövs. Planläggningens roll har förändrats under 20 års tid. I dagens landskapsplan drar man riktlinjerna för hela samhällsstrukturen för årtionden framöver i planen avgörs stora frågor från trafikförbindelser och vindkraftsparker till köpcenters placering. Övriga myndigheter är skyldiga att främja linjedragningarna i landskapsplanen och förbundets övriga planering. Egentliga Finlands förbunds förbindelser till S:t Petersburg har förstärkts i och med Åbobyrån, som grundades av landskapsförbundet med samarbetspartners. På förbundets ryska webbsidor berättar man om landskapet och dess styrkor. Intressebevakningen till EU sköts via ett välfungerande Bryssel-kontor. På sista tiden har Egentliga Finlands förbund tagit ansvar för att stöda varvsindustrin. Egentliga Finlands varvsarbetsgrupp fungerar under ledning av landskapsstyrelsens ordförande. Gruppen godkände nyss det glädjande konkreta regionala konkurrenskraftprogrammet Turku Seas Finlands marinindustri har alla recept för framgång, bara man nu fattar rätt beslut. Vi står inför sommaren och utmaningar kvarstår, från ungdomsarbetslöshet till Skärgårdshavets algblomningar. Förbundets och alla andra aktörers gemensamma insats behövs så att Egentliga Finland dag för dag blir en bättre, livskraftigare och renare plats att leva på. 2 viiri viiri 3

3 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Pelimaailman ja oppimisen yhdistelmä toi Innoaura-palkinnon Tämän vuoden Innoaura-voittajan tuotteet tuovat oppimiseen uutta puhtia ja innostusta. Parhaassa tapauksessa ne voivat jopa ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Palkittu Metaverstas Oy yhdistää oppimisen ja pelaamisen. Pari vuotta toiminut turkulainen Metaverstas on kehittänyt meriturvallisuuskoulutukseen pilotin, jossa turvallisuusharjoitukset tehdään virtuaalisessa pelimaailmassa täynnä yllättäviä ja dramaattisia tilanteita, joihin pitää reagoida nopeasti ja oikealla tavalla. - Oikeissa harjoituksissa yllätyksiä, kuten henkilökunnan loukkaantumisia, tulee harvoin vastaan. Tulipaloa merellä ei voi edes harjoitella, ainakaan riskittömästi, Metaverstaan toimitusjohtaja Pekka Qvist toteaa. Partnerina yrityksessä toimii Annika Keskinen. Mutta virtuaalisesti vaarallisia tilanteita voi harjoitella jopa hauskalla ja innostavalla tavalla. Qvistin mielestä tässä piileekin virtuaalisen opetuksen mahdollisuus: päinvastoin kuin perinteisessä kirjaoppimisessa pelit palkitsevat - kun tekee oikeita asioita, saa onnistumisen elämyksiä. - Peleissä harjoitellaan usein vaikeita asioita, mutta sitä ei edes huomaa, koska on hauskaa. Pelien kautta vaarallisia tilanteita voi harjoitella turvallisessa ympäristössä, aivan kuten lentäjät ovat jo vuosia tehneet simulaattoreiden avulla. Siksi pelien avulla voi jopa ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Vientipotentiaalia on Metaverstas on kehittänyt meriturvallisuuden virtuaaliharjoitukset oppilaitos Aboa Marelle ja laivanvarustamoiden henkilökunnalle. Periaatteessa tämän tyyppisiä turvallisuusharjoituksia voi Pekka Qvistin mukaan hyödyntää myös mm. teollisuudessa, lentokentillä tai öljynporauslautoilla. Lähi-idässä on suurta kiinnostusta suomalaista koulutusta kohtaan, eikä ole mahdotonta, että meillä on vuoden päästä tämän tyyppinen pilotti ulkomailla. Vientipotentiaalia siis on, Qvist ennakoi. Metaverstas toimii turkulaisessa yrityshautomo Crevessä, joka on tukenut luovien alojen nousua Turussa ja Varsinais-Suomessa. Pekka Qvist kehuu myös pelialan yliopistotason koulutusta Turussa. - Creve, Logomo, alan koulutus, Science Parkin tuki sekä Innoaura-palkinto kaikki nämä ovat vaikuttaneet myönteisesti luovien alojen hyvään kehitykseen. Potentiaalia on vaikka mihin. Kilpailu Innoaura luovaa liiketoimintaa Varsinais-Suomesta järjestetään vuosittain. Tavoitteena on tukea maakunnan luovia aloja. Palkintosumma on 8000 euroa. Kilpailun järjestää Varsinais- Suomen liitto ja voittajan valitsee raati, jossa on mm. median, kehittämiskeskusten ja oppilaitosten edustus. Peleissä harjoitellaan vaikeita asioita, mutta sitä ei huomaa, koska on hauskaa. Maakuntien sopimus turvasi EU-rahaa myös etelään Suomen EU:lta saama rakennepoliittinen rahoitus pienenee nykytasosta kaudella yhteensä 26 % eli 414 miljoonaa euroa. Valtion kansallinen vastinrahoitus supistuu vastaavasti noin 300 miljoonalla. Kun myös inflaatio otetaan huomioon, EU:n rakennerastojen tukemaan aluepolitiikkaan on käytettävissä noin yksi miljardi euroa vähemmän kuin nyt päättyvällä kaudella Vaikka aluekehitysrahoituksen lähtökohtana ovat alueiden omaehtoiset hankkeet ja ohjelmat, oli Suomessa nyt syntymässä tilanne, jossa ministeriöt olivat tavoittelemassa rahoituksesta kasvavaa osuutta valtakunnallisiin ohjelmiinsa. Tammikuussa 2013 tehdyn hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunnan linjauspäätöksen mukaan olisi voinut käydä niin, että alueet olisivat menettäneet 35 % osuudestaan ja ministeriöt saaneet lisää 32 %. Tähän asiaan maakuntajohtajat ja ELY:n ylijohtajat hakivat yhteisen koko maata koskevan linjauksen. Ratkaisu, jonka maakuntajohtajat väänsivät kokoon Pietarissa, syntyi kokonaisuudesta, jossa osina olivat: että kaikkien toimijoiden osuudet tuesta laskevat saman -26 % mukaisesti (alueet, ministeriöt, Ahvenanmaa) valtakunnalliset osiot toteutetaan HALKEN -linjapäätöksen alarajojen mukaisina (EAKR 10 %, ESR 25 %) suojalauseke, jonka mukaan mihinkään maakuntaan ei saa kohdistua yli 40 % leikkausta ansainta- ja toteutumaperiaatteesta haettiin laskennallinen jako Itä- ja Pohjois-Suomen (IP) ja Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) välille. kohtuuttoman suuren pudotuksen estämiseksi IP-alueelta siirrettiin 30 miljoonaa euroa ELSA-alueelle tuen jaosta päättävät aiemman linjauksen mukaan alueilla maakunnan liitot ja ely-keskukset. savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja Tuet vähenevät oleellisesti. Tukien selvä painopiste on jatkossakin Itä- ja Pohjois- Suomi. Ratkaisulla turvattiin kuitenkin se, että myös Etelä- ja Länsi-Suomessa alueet voivat toteuttaa omista lähtökohdistaan lähtevää EU:n osarahoittamaa aluekehitystyötä. Ratkaisu on nyt kiitoksin hyväksytty niin HALKESSA (hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä) kuin myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja ohjelmavalmistelu etenee. Elleivät maakunnat olisi tässä asiassa hakeneet yhteistä linjausta, olisivat kaikki seuraavaan ohjelmakauteen liittyvät ratkaisut vielä pahasti levällään. Tuntien asiaan liittyvät herkkyydet voisin sanoa, että maakuntajohtajat pelastivat hallituksen yhdeltä Uudelta Isolta Sopalta. Tuntien asiaan liittyvät herkkyydet voisin sanoa, että maakuntajohtajat pelastivat hallituksen yhdeltä Uudelta Isolta Sopalta. 4 viiri viiri 5

4 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Eurooppa-päivää vietettiin juhlavuoden merkeissä Varsinais-Suomen liiton väki ja noin 230 kutsuvierasta viettivät Eurooppa-päivää Turun VPK:n talolla liiton 20-vuotisjuhlan merkeissä. Avaussanat lausui maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Mika Maaskola. Europarlamentaarikko Hannu Takkula korosti juhlapuheessaan EU:n merkitystä demokratialle ja oikeusvaltioiden kehittymiselle. - Me suomalaiset puhumme nykyään EU:sta vain taloudellisin termein ja unohdamme unionin aatteellisen puolen, jota esimerkiksi itäeurooppalaiset osaavat arvostaa, Takkula totesi. Eurooppa-päivän vastaanotolla palkittiin tämän vuoden Innoaura-kilpailun voittaja Metaverstas. Juhlassa myös esiteltiin vasta julkaistu Varsinais-Suomen liiton juhlakirja Maakuntien ykkönen Varsinais-Suomi. Europadagen firades i jubileumsårets tecken Egentliga Finlands förbunds anställda och ca 230 inbjudna gäster firade Europadagen i FBK-huset i Åbo i förbundets 20-årsjubileums tecken. Öppningstalet hölls av landskapsstyrelsens vice ordförande Mika Maaskola. Europaparlamentariker Hannu Takkula betonade i sitt festtal EU:s betydelse för demokratin och rättsstatens utveckling. - Finländare talar numera bara om EU i ekonomiska termer och glömmer unionens ideella betydelse, som exempelvis östeuropéer förstår att uppskatta, sade Takkula. Under Europadagens mottagning delades årets Innoaura-pris ut till Metaverstas. Under festen presenterades även Egentliga Finlands förbunds nyss utgivna jubileumsbok Maakuntien ykkönen Varsinais-Suomi. 6 viiri viiri 7

5 teksti aleksis klap Tuulivoimakaavassa on 20 tuulipuiston merkinnät Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa tulee osoittaa tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet ja keskittää tuulivoimatuotanto laajoihin kokonaisuuksiin. Kaavatyö alkoi maakuntavaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011, jonka jälkeen luonnosvaiheen aineisto oli nähtävillä kesällä 2012 ja ehdotusvaiheen aineistot alkuvuodesta Lähes kaikki maakunnat laativat sisämaan alueille tuulivoimateeman maakuntakaavaa. Varsinais-Suomen alueen hyväksytty kaava on ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Kaavatyön aikana on tutkittu tuulivoima-alueiden vaikutuksia lähialueen asutukseen, luontoon, linnustoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön. Kaavatyön aikana on kiinnitetty erityisesti huomiota muun muassa Varsinais-Suomen linnuston päämuuttoreitteihin ja kerääntymisalueisiin sekä tuulivoimaloiden aiheuttamiin maisemavaikutuksiin, joista on laadittu erillisselvitykset. Kaavaan on merkitty 20 tuulivoimaaluetta, jotka soveltuvat yli kymmenen tuulimyllyn puistoille ja 13 pienemmän tuulivoimapuiston merkinnät. Merkintöjä sijaitsee koko Varsinais-Suomen alueella. Kaavaan merkityt tuulivoimatuotannon alueet mahdollistavat lähes 400 tuulivoimalan rakentamisen. Voimaloiden laskennallinen sähköntuotto on vuodessa jopa 3000 GWh. Tämä määrä vastaa Varsinais- Suomen kokonaisenergiankulutuksesta noin kymmentä osaa (11%) ja maakunnan sähkönkulutuksesta jopa yli puolta (noin 56%). Tuulivoimapuiston toteutus edellyttää vielä kuntatasolla tehtävää yksityiskohtaisempaa selvittämistä, joka on käynnissä jo kolmanneksessa maakuntakaavan merkinnöistä. Kaavaprosessi jatkuu seuraavaksi siten, että kaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. teksti Veli-Matti Kauppinen Maakuntastrategiatyö hyvässä vauhdissa Varsinais-Suomen liiton johdolla valmistellaan uutta maakuntastrategiaa. Sitä tehdään laajalla rintamalla ja usean eri toimijan voimin. Mukana on mm. poliittisia päättäjiä sekä viranomaistahojen, järjestöjen, kuntien, ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Innostus työn tekemiseen on käsin kosketeltavaa. Maakuntastrategiaa valmistelee neljä työryhmää: talous, osaaminen, ympäristö ja arvot ja ilmapiiri. Näiden työryhmien työ alkoi toden teolla maaliskuun alussa pidetystä tulevaisuusaamupäivästä, jossa Ramboll Management Consultingin johdolla pohdittiin mahdollisia keihäänkärkiä tulevaan strategiaan. Tulevaisuusaamupäivän jälkeen työryhmät aloittivat työnsä ja teemojen pohtimisen. Näitä työryhmien esiin nostamia teemoja Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käsitteli ja antoi evästyksiä jatkotyöskentelyyn. Maakuntastrategia on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa keväällä Tätä ennen on vielä paljon töitä edessä. Ensi syksynä työskentely jatkuu muun muassa maakuntavaltuuston evästyksen pohjalta. Prosessi on avoin ja kommentteja toivotaan kaikilta, joita strategia kiinnostaa. Palautetta voi antaa joko suoraan sähköpostilla valmistelijoille tai kotisivuilla olevan palautelinkin kautta. Liiton kotisivuja täydennetään materiaalilla aina sitä mukaa, kun sitä työryhmiltä syntyy. liitto viettää 20-vuotisjuhlavuotta Varsinais-Suomen liitto syntyi , kun Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen seutukaavaliitto yhdistettiin. Suomeen saatiin 1990-luvun alussa maakunnan liittojen kattava verkko, aluekehitysvastuu haluttiin siirtää lääninhallinnolta maakunnan liitoille. Muutos oli askel kohti eurooppalaista, kansanvaltaista aluehallintoa - Suomi liittyi EU:n jäseneksi Aluekehitysvastuun myötä maakunnan liittojen asema koheni ja niille lisättiin kolme tärkeää lakisääteistä tehtävää: maakunnan kehittämisrahan jako, ohjelmaperusteinen aluepolitiikka ja valtion viranomaisille tuli velvollisuus kuunnella liittoa omissa suunnitelmissaan. Tässä juhlalehdessä kerromme Varsinais-Suomen liiton 20-vuotistaipaleen tärkeistä tehtävistä ja aiheista, hankemaailmasta kaavoitukseen ja kansainväliseen toimintaan. förbundet firar sitt 20-årsjubileum Egentliga Finlands förbund föddes när dåvarande Landskapsförbundet och regionplansförbundet förenades. I Finland uppstod i början av 1990-talet ett täckande nätverk av landskapsförbund, man ville flytta regionutvecklingsansvaret från länsförvaltningen till landskapsförbunden. Det var ett steg mot en europeisk, demokratisk regionförvaltning Finland blev EUmedlem Ansvaret för regionutvecklingen stärkte landskapsförbundens position och de fick fyra viktiga lagstadgade uppgifter: dela ut landskapets utvecklingsmedel, sköta programbaserad regionpolitik och statens myndigheter förpliktades att följa förbundens riktlinjer i sina planer. I denna festtidning berättar vi om viktiga teman under Egentliga Finlands förbunds 20 år, från projektvärlden till markplanering och internationell verksamhet. 8 viiri viiri 9

6 tekstit Jessica Ålgars-Åkerholm Perttu Koillinen, maakuntajohtaja Juho Savo, maakuntajohtaja vuodesta 1998 Edunvalvonta on liiton tärkein tehtävä Varsinais-Suomen liiton vahvuus on, että liitto on saanut alueen puhaltamaan yhteen hiileen. Tätä mieltä on Perttu Koillinen, joka toimi maakuntajohtajana kun Varsinais-Suomen liitto perustettiin vuonna Ennen tätä Koillinen oli pitkään maakuntaliiton toiminnanjohtaja. - Liiton tehtävä on yhteistyön synnyttäminen ja sen ylläpitäminen sekä kaavoitustyössä että edunvalvonnassa. Ennen edellisen maakuntaliiton perustamista Varsinais-Suomea ei ollut, oli vain seutukuntia, jotka tappelivat keskenään, Koillinen hymähtää. Edunvalvonta kuuluikin entisen maakuntaliiton päätehtäviin. Kun nykyinen Varsinais-Suomen liitto perustettiin, tulivat liittoon myös EU-hommat sekä kaavoitus. Kun Koillisella oli ennen neljä alaista, yhtäkkiä niitä olikin Muutos oli suuri, mutta porukka oli erinomaisen hyvä ja innostunut uusista tehtävistä, kuten EU:n rakennerahastot. Itse koin byrokratian lisääntymisen hankalana ja väistyin muutaman vuoden päästä, annoin tilaa nuorille voimille. Kumpikaan ei toteutunut, mutta kyllä niiden eteen on juotu tynnyreittäin konjakkia! Pitää osata myös vaihtaa suuntaa Kaavoitus kuuluu liiton tärkeisiin, lakisääteisiin tehtäviin, mutta huomaa, että Perttu Koillinen on ennen kaikkea Edunvalvoja. Edunvalvonta vaatii laajaa kontaktiverkkoa ja työn tarkoituksena on tehdä asioita kansan hyväksi, hän toteaa. - Pitää myös osata vaihtaa suuntaa. Jos huomaa, ettei päätavoite onnistu, pitää valita toinen vaihtoehto. Niin jouduimme aika usein tekemään. Entisen maakuntaliiton aikoihin meillä oli kaksi isoa hanketta, Virttaankankaan lentokenttä ja Lännen tie Turusta Tukholmaan. Kumpikaan ei toteutunut, mutta kyllä niiden eteen on juotu tynnyreittäin konjakkia! Tämän päivän edunvalvonnasta Koillinen antaa kiitosta vt 8:n ja telakan edunvalvonnalle, joissa liitto on toiminut aktiivisesti. - Liiton pitäisi näkyä julkisuudessa toimijana, ei vain kommentoimassa. Sosiaalinen media on hyvä tapa olla läsnä, itsekin olen sekä Facebookissa että Twitterissä. Kokoomuslaisen Perttu Koillisen mielestä on ikävää, että keskustelu on juuri nyt politisoitunut niin, että maakunnallisuus nähdään vain keskustalaisena aatteena. - Yhteistyö maakunnan tasolla ja seutukunnissa on jotain ihan muuta kuin politiikkaa. Tämä yhteistyö on käytännöllistä arjen politiikkaa. Kansanvaltaisen aluehallinnon asema pitäisi selkiyttää - Varsinais-Suomen liiton tärkein tehtävä on olla Varsinais-Suomen ääni, joka puhuu alueen puolesta muualla Suomessa ja Euroopassa. Liitto kehittää maakuntaa kansanvaltaisesti, asukkaiden oman tahdon mukaisesti, analysoi maakuntajohtaja Juho Savo. Liitto on alueen asukkaiden ja toimijoiden kehitysnäkymien kokoaja, esittäjä ja valvoja. Kaavoitus ja edunvalvonta toimivat yhdessä ja tukevat toisiaan. Maakuntastrategia on vahva suunnitteluväline, jota kaikkien tulisi edistää. Harvassa maassa viranomainen tekee yleisiä suunnitelmia, joissa maankäytön lisäksi huomioidaan myös suojelu ja alueen kehittäminen, Savo toteaa. - Tällainen suunnittelutyö on hieno, suomalainen innovaatio. Koska Varsinais-Suomen liitolla on viranomaistehtävä, sen asema on vahva. Esimerkiksi kaavoitustyötä tehdään selkeisiin lakipykäliin tukeutuen. Viime vuosien onnistuneesta aluekehittämistyöstä Juho Savo mainitsee liikenneverkon kehittämisen, korkeakoulujen vahvistamisen, Saariston Rengastien, uuden yritystoiminnan innovaatiot, Turun keskustan vetovoiman lisäämisen sekä telakkateollisuuden tukemisen. Resurssit tulee ohjata alueen tahdon mukaan Aluehallinnon nykytila ei miellytä Juho Savoa. Kun kansanvaltaista aluehallintoa kehitettiin määrätietoisesti vuodesta 1993 eteenpäin, parin viime vuoden aikana kehitys on pysähtynyt. - Suuret kaupungit haluavat yhä enemmän ohjata kehitystä ja aluehallinnossa vedetään nyt valtakunnan tasolla harmillisesti eri suuntiin. Kuntakenttää myllerretään, mutta hallintoa sen yläpuolella ei juuri käsitellä. Savon mielestä on joukko kysymyksiä, jotka jatkossakin pitää hoitaa aluetasolla. Näitä ovat mm. ammattikoulutus, erikoissairaanhoito ja liikenneverkon kehittäminen. - Demokraattinen aluehallinto toimii hyvin suuressa osassa maailmaa ja toivon, että valtion ja maakunnan liittojen suhde pian selkiytyisi. Maakunnilla on niukat resurssit käytössä, ja hyvin toimiva yhteistyö on kaiken kehittämisen edellytys. Minusta nämä niukat resurssit ovat paremmassa käytössä alueella itsellään kuin valtion ministeriöiden ohjaamina. Tällainen suunnittelutyö on hieno, suomalainen innovaatio. 10 viiri viiri 11

7 maakunnan kuntien määrä puolittui 20 vuodessa yhdistymisvuosi 2009 Kemiö Parainen Varsinais-Suomessa oli vuonna 1993 yhteensä 56 kuntaa. Vuonna 2013 maakunnassa on 28 kuntaa. Vastaavasti koko Suomessa oli vuonna 1993 yhteensä 455 kuntaa ja vuonna kuntaa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, joka sysäsi liikkeelle lukuisia kuntaliitoshankkeita. Vuosi 2009 oli kuntaliitosten osalta vilkkain vuosi Varsinais-Suomessa. Useissa kuntaliitoksissa uuden kunnan nimi tulee suurimman kunnan mukaan, kun taas vaakunaksi valitaan usein muun liittyvän kunnan vaakuna. Oheisesta taulukosta selviää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Varsinais-Suomesta kuntaliitosten myötä hävinneet kuntien vaakunat sekä ne vaakunat, jotka on otettu uudelleen käyttöön yhdistymisen tuloksena. Kiikala Kisko Perniö Pertteli Korppoo Piikkiö Nykyisen Kaarinan vaakuna Kuntaliitokset ja kuntien vaakunat Kuusjoki Rymättylä yhdistymisvuosi 1993 yhdistymisvuosi 2009 Kalanti Alastaro Lemu Salo yhdistymisvuosi 2005 Askainen Nykyisen Maskun vaakuna Loimaa Suomusjärvi Karinainen Dragsfjärd Nykyisen Kemiönsaaren vaakuna Masku Särkisalo Loimaan kunta Nykyisen Loimaan vaakuna Halikko Nykyisen Salon vaakuna Mellilä Vahto yhdistymisvuosi 2007 Houtskari Merimasku Velkua Mietoinen Nykyisen Mynämäen vaakuna Iniö Muurla Västanfjärd Mynämäki Kaarina Nauvo Nykyisen Paraisten vaakuna Yläne 12 viiri viiri 13

8 Maakuntakaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä Suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mielestä vetovoimainen hyvä ympäristö, kestävä yhdyskuntarakenne ja energia ovat maakuntakaavatyön tärkeimpiä tavoitteita. Kaavoitus on ollut tärkeä osa liiton toimintaa 20 vuoden ajan. Miten kaavoitustyö on muuttunut tällä ajanjaksolla? - Seutukaavoituksesta maakuntakaavoitukseen siirtyminen 2000-luvun vaihteessa oli iso muutos. Kaavan luonne ja rooli ovat muuttuneet; on siirrytty yleispiirteisempään ja strategisempaan suunnitteluun, Heikki Saarento analysoi. Viranomaisten edistämisvelvoite vahvistaa liiton tekemän suunnittelutyön asemaa. Ennen huolehdittiin, ettei kuntakaavoituksella estetty seutukaavoitusta, nyt viranomaisten on aktiivisesti edistettävä maakuntakaavan toteutumista. Toisaalta yleispiirteisyyden rinnalla selvitysvelvoitteet ja uudet tekniset välineet tuovat kaavaan enemmän informaatiota. Uusiutuva energia ja luontoarvot ovat yhteiskunnassa yhä tärkeämpiä. Miten se näkyy maakuntakaavatyössä? - Energian kulutus ja tuotanto, kestävä vähäpäästöinen liikkuminen, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tehostaminen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen suojelu ovat maakuntakaavoituksen keskeisimpiä suunnittelun lähtökohtia. Heikki Saarennon mukaan tulevan maakuntakaavoituksen suurin haaste on, miten nämä monien rajoittaviksi kokemat asiat ovat esitettävissä maakunnan kehitystä ja vetovoimaa edistäviksi, varsinaissuomalaisiksi voimavaroiksi. Ovatko teemat tai painopisteet muuttuneet? - Kaavatyö on laaja-alaistunut ja syventynyt. Perustietoa ja selvityksiä kerätään aiempaa enemmän, sähköisiä monikäyttöisiä paikkatietoaineistoja hyödynnetään paljon. Perinteisiä julkaisuja syntyy vähemmän. Strategiset kehittämisteemat ja -vyöhykkeet korostuvat, Saarento huomauttaa. Lakisääteiset painopisteet ovat muuttuneet: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat tuoneet liitoille valtakunnallisen aluerakenteen suunnittelutehtäviä. Ne ovat tuoneet maakuntakaavoitukseen yleisiä, virallisia valtakunnallisia yhdyskuntarakenteen kehittämislinjauksia. Maakuntakaavoitukselle on annettu erityisrooli mm. kaupan ja tuulivoiman suunnittelussa. Onko liiton rooli kaavoittajana vahvistunut vuosien myötä? - Maakuntakaavan rooli on aiempaa seutukaavaa vahvempi. Toisaalta kunnille on kuntakaavoituksen hyväksymismenettelyjen kautta annettu aiempaa suurempi valta ja vastuu. Samanaikaisesti kuntarajat ylittävät teemat ja sisällöt ohjaavat kuntakaavoitusta aiempaa enemmän. Mitkä ovat lähivuosien tärkeimmät aiheet liiton kaavoitustyössä? - Lähivuosien tärkeimmät maakuntakaava-aiheet ovat Turun kaupunkiseudun ja maakunnan muiden keskusten vetovoiman kehittäminen. Maakuntakaavan tarkistuksella tulee luoda puitteet kestävälle, erityispiirteisiin tukeutuvalle kuntakaavoitukselle. Meidän on suunnattava kasvua sinne, missä positiiviset, koko maakunnan kehitystä eteenpäin vievät tulokset ovat saavutettavissa. Samalla pitää huolehtia monikeskuksisen aluerakenteen varaan rakentuvien palveluiden kehittymismahdollisuuksista kaikissa kunnissa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Maakuntakaava Vahvistuminen Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Maakuntakaavoitukselle on annettu erityisrooli mm. kaupan ja tuulivoiman suunnittelussa. Salon seudun maakuntakaava Salo - Lohja radan vaihemaakuntakaava Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan, Vakka-Suomen ja Loimaan maakuntakaavat Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava viiri viiri 15

9 teksti janne virtanen kuva Jouni Saaristo Ykköstie moottoritieksi vaiheittain kahdessa vuosikymmenessä Varsinais-Suomen liiton laatimien seutu- ja maakuntakaavojen mukaisilla linjauksilla on ykköstietä rakennettu moottoritieksi pala kerrallaan. Moottoritien rakentaminen ja sen rahoitukseen liittyvä edunvalvonta lienee tärkein ja kiistattomin yksittäinen edunvalvonnan kohde Varsinais-Suomen liiton historiassa. Jokaiseen toteuttamisvaiheeseen liittyy lukematon määrä yksityiskohtia, joissa erottuu mm. ajan henki. Seuraavassa on nostettu esiin muutamia yksityiskohtia moottoritien rakentamisen varrelta. turku turku - paimio 28 km, valmistui 1997 paimio - muurla 35 km, valmistui 2003 Turku - Paimio Liikenneministeri Pekka Vennamo antoi aloituspäätöksen Hepojoki - Vista -osuuden rakentamiselle vuonna Päätös oli rohkea, koska moottoritien linjasta Turussa ei ollut vielä tässä vaiheessa tietoa. Moottoritie alkoi valmistua Paimiosta kohti Turkua. Pohjan vahvistustyöt savikoilla nielivät kustannuksia. Niiden osuus olikin ennätyksellisen korkea Suomessa, lähes kolmasosa tien kokonaiskustannuksista. Työ edistyi suunnitelmien mukaan vuoteen 1995 asti, jolloin tie oli valmistunut Hämeentielle asti. Moottoritien jatko, Helsinginkatu, kaupungin läpi Turun satamaan valmistui pitkällisen valituskierroksen jälkeen vuonna Aurajoen ylittävä Tuomaansilta oli mielenkiintoa herättänyt rakennuskohde. Sen rakentamiseen sisältyi dramatiikkaa. Sillan valu oli ajoitettu talvikaudeksi, jotta voitaisiin välttää Aurajoen jäiden lähdön vaarat. Toisin kuitenkin kävi. Vaikka oli tammikuu, niin kesken valun Halisten alapuolelta lähti liikkeelle suuria jäälauttoja sateisen ja lauhan sään takia. Lautat katkaisivat keskeneräiset pylväät ja vasta valettu sillan betonikansi notkahti keskikohdalta. Paimio - Muurla Tiesuunnittelua täydennettiin ensi kertaa lakisääteisellä ympäristövaikutusten arvioinnilla. Budjettirahoituksen niukkuus viivästytti rakennustyötä noin vuodella. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen johtaja Matti Vehviläinen muistelee moottoritien linjauksen vaiheita Salon seudulla seuraavasti: Moottoritien linjaus on hakeutunut lopulliselle paikalleen useiden vaiheiden jälkeen. Salon kohdalla vuosikymmeniä sitten oli esillä myös tien linjaaminen kaupungin eteläpuolelta, mutta pohjoispuolinen käytävä valittiin jatkosuunnitteluun luvun alussa valmistunut yleissuunnitelma siirsi sijainnin Halikon - Salon alueella n. kilometrin pohjoisemmaksi. Salossa linjauksen siirto kauemmas keskustasta perustui mm. siihen, että aikaisempi linjaus sivusi Palomäen arvokasta muinaismuistoaluetta ja kulki keskiaikaisen pappilan paikan yli sivuten läheltä Uskelan emäkirkon paikkaa ja kirkkotarhaa. Hajalassa pohjoiseen siirron taustalla olivat maataloushaittojen vähentäminen peltoalueilla ja etäisyyden lisääminen kyläalueeseen. Rakentamista edeltäneen tiesuunnitelman tarkka suunnittelu johti edelleen teknistaloudellisin ja ympäristösyin hienosäätöön: Hajalan kohdalla palattiin 100 metriä etelämmäs, kun taas idempänä linjausta siirrettiin jonkin verran pohjoiseen. Edellä esitetyt useat linjaustarkistukset kuvaavat hyvin eri asioiden painotuksen ja tarkentuvien tietojen vaikutusta lopulliseen tien sijaintiin. Osallistava suunnitteluprosessi tuli vahvasti mukaan, jolloin viranomaislausuntojen lisäksi maanomistajat ja muut asianosaiset olivat systemaattisesti mukana vaikuttamassa ratkaisuihin. Maanomistajan näkökulmasta leveydeltään yli 40 metrin, joskus pohjanvahvistuksineen jopa 100 metrin, tiealue on todella vaikea asia. Lopullista linjausratkaisua etsittäessä Hajalan lähiympäristössä tuli esille myös asianosaisten poikkeuksellisia toimia, kuten kaivoslain mukainen valtaus. Tunnelit tulivat esille 1990-luvulla entistä voimakkaammin ja mm. paikallinen metsästysseura esitti vaatimuksen moottoritien sijoittamisesta tunneliin Hajalan itäpuolisella selänteellä. Hajalan kohdalla aiempi peltoalueen korkeusasemaltaan helpompi moottoritielinjaus siirrettiin kunnan ja maataloutta harjoittavien näkemysten perusteella jyrkkäreunaiseen laaksoon. Moottoritie nöyrtyy maiseman muotoihin avaten tien suunnassa hienon näkymän, mutta aiheuttaa toisaalta erityisesti raskaalle liikenteelle mäelle kipuamisen vuoksi huomattavat ajokustannuslisäykset. Tästä on jälkeenpäin tullut myös kriittistä palautetta. Laakson ylittäminen pitkällä korkealla sillalla olisi poistanut tämän ongelman, mutta se olisi ollut rahoitusraamiin liian kallis ratkaisu. Kaikkien näkemyksiä ei moottoritien linjauksessa ole voitu ottaa huomioon. Nyt kuitenkin voinemme todeta, että Salon seudulla liikenneturvallisuus on olennaisesti parantunut ja matkat sujuvat nopeammin ja aikataulultaan varmemmin. Ympäristövaikutuksista ei ole ilmennyt yllättävää ja tie on muodostunut osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. muurla - lohja 51 km, valmistui 2009 lohja Muurla - Lohja Tämä on ollut Suomessa kaikkien aikojen suurin tieurakka, joka toteutettiin julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarihankkeena. Tätä moottoritien osaa lobattiin pitkäjänteisesti. Rahoitusratkaisu alkoi muotoutua vuonna 2000 ja rahoitus varmistui vuonna Tämä moottoritien osuus näkyy elinkaarihankkeena valtion budjetissa vuoteen 2029 asti. Mm. vuonna 2013 valtion rahoitusosuus on noin 40 milj. euroa. 16 viiri viiri 17

10 Maakuntahallitus johtaa liittoa demokraattisesti M aakuntahallitus panee maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön ja kokoontuu joka kuukausi Varsinais-Suomen liitossa. Maakuntahallituksessa kuuluu kuntien demokraattinen ääni hallituksessa istuvat maakunnan johtavat luottamushenkilöt kaikilta seuduilta. Puoluepaikat jakaantuvat kuntavaalituloksen mukaan ja uusi hallitus valitaan aina kuntavaalien jälkeen. Maakuntahallitusta johti vuodet Ilkka Kanerva (kok). Nykyinen puheenjohtaja on Petteri Orpo (kok). Kuvissa näet kaikki Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset. maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus viiri viiri 19

11 teksti carola gunell EU-maailma Varsinais-Suomessa Mitä jää jälkeen, kun kolmas EU:n hankkeiden rahoituskausi on päättymässä tämän vuoden lopussa? Varsinais-Suomen liitto on Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien toiminut EU-hankerahoituksen välittäjänä. Liiton ja muiden tukea välittävien tahojen kautta on vuodesta 1996 lähtien kulkeutunut noin 600 milj. euroa (EU+valtio) maakunnan hankkeisiin, joilla on pyritty toteuttamaan EU:n koheesiopolitiikkaa eli tasoittamaan alueellisia kehityseroja. Varoja on ensisijaisesti voitu ALUEELLINEN OHJELMATYÖ käyttää ns. haasteellisilla alueilla, johon maakunnan reuna-alueet lähinnä kuuluvat. Turun alueen kehittäminen on ollut mahdollista suurkaupungeille suunnatulla rahoituksella. Hankkeita on ollut tuhansia. Uusi EU:n ohjelmakausi alkaa kohta ja vähentynyt hankerahoitus on jo todellisuutta. Nyt on hyvä hetki miettiä, mitä on jäänyt jälkeen menneistä hankkeista. Niistä kertovat parhaiten hanketulokset, esimerkkejä alla. Saariston Rengastie-hankkeen avulla saariston läpi saatiin toteutettua kevyen liikenteen väylä opasteineen. Hanke oli suuri, sen tulokset olivat pysyviä ja ovat edelleen helposti monien hyödynnettävissä. 5b-ohjelman puitteissa yhdeksi kohdealueeksi valittiin Itä-Turku. Alueella toteutettiin pitkäjänteisesti hankkeita, joiden sisällöt muodostivat alueen asukkaita aktivoivan ja ongelmia ratkovan kokonaisuuden. Moni sai konkreettista apua. Esimerkkinä toiminnasta maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä työllistymispalvelut. Hankkeen päätyttyä ongelmat kehittyivät aikaisemmalle tasolle. Tämä on esimerkki hanketoiminnasta, jonka puitteissa pystytään parantamaan tilannetta, mutta hanke on harvoin pysyvä ratkaisu. Näissä tapauksissa yhteiskunnan tulee ottaa vastuunsa. Samaan aikaan alkoi Turun alueella pienet yhteisöhankkeet osuuskunta Kiisan kautta toteutettuna. Yhteisöhankkeita oli kymmenen ja niiden kautta toteutettiin monia pieniä konkreettisia elinympäristöä parantavia toimenpiteitä. Kyseeseen saattoi tulla jätteiden keräyspisteen uusiminen ja siistiminen kerrostaloalueella tai Aurajokirannan siivoaminen. Esimerkkinä ajan hengestä on pienehkö ja mainio ympäristön huolenpitoon kohdistuva Ravita-hanke. Somerojoen rantakunnat rekisteröivät yhdistyksen joen tilan parantamiseksi. Kunnat sopivat maksuosuuksistaan ja toimenpiteistä. Toimenpiteitä on toteutettu suunnitelmallisesti asukas- ja kuntavetoisesti. Toteuttamismallia on hyödynnetty myös muualla. 1995: Suomi liittyy EU:hun Rahoitettavaksi valitut hankkeet ovat aina toteuttaneet voimassa olevaa aluekehityslinjaa. EU-jäsenyyden alussa linjaksi valittiin mm. matkailun kehittäminen, jolta ajalta konkreettinen ja hyödyllinen hanke, Saariston rengastie, sai alkunsa. Vuosituhannen alussa katseet suuntautuivat erityisesti syrjäytyneisyyden uhkaan ja sosiaalisiin ongelmiin. Meneillään olevalla EU-ohjelmakaudella uudet ajatukset linjasivat aluekehitystä ympäristökysymykset ja kestävä kehitys nousivat väistämättä ajankohtaisiksi. Uudella kaudella katseet ja odotukset suuntautuvat vähähiiliseen tuotantoon ja köyhyyden torjuntaan. eu:n ohjelmakaudet INTERREG-OHJELMATYÖ Liiton kansainvälistä yhteistyötä on luontevimmin toteutettu hankkeiden puitteissa, joita on rahoitettu mm. EU:n rajat ylittävien yhteistyöohjelmien, Interregien kautta. Vuonna 2000 nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö kilpailutti maakuntien kesken Suomen Interreg A-ohjelmien hallintotehtävät. Varsinais-Suomen liitto teki tarjouksen ja sille myönnettiin vastuu Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. Tehtäväksi tuli kirjoittaa uusi Interreg IIIAohjelma, saada se EU:ssa hyväksytyksi, koota hallinto ja saada se toimivaksi. Hankerahoitukseen käytettiin 18 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Tehtävä oli Varsinais- Suomen liitolle uusi, mutta siinä onnistuttiin hyvin. Sen seurauksena uutta neljän maan Central Baltic Interreg IVA-ohjelmaa kirjoitettiin 2006 ja liitto jatkoi edelleen hallintoviranomaisena. Alue ja jaettava rahoitus oli tällä kertaa huomattavasti suurempi. Hankkeisiin jaettiin 96 milj. euroa EAKR-varoja. Jälleen on uuden, vuosille suunnatun, Interreg VA-ohjelman kirjoittamisen aika ja hallintoviranomaisena jatkaa Varsinais-Suomen liitto. Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys käynnisti 2001 virolaisen sisaryhdistyksensä kanssa hankkeen venesatamien jätehuollon kehittämiseksi molemmissa maissa. Tästä syntyi mm. Roska-Roope! Central Baltic -ohjelman rahoituksella on vuodesta 2008 lähtien toteutettu 122 hanketta. Ne liittyvät ympäristöön ja erityisesti Itämeren tilan kohentamiseen, alueen kilpailukyvyn parantamiseen ja ylipäätänsä näiden alueiden vetovoimaisuuden lisäämiseen. 20 viiri viiri 21

12 teksti Kirsi Stjernberg teksti Kaisa Savola Paikkatieto on nyt muodissa Katsaus liiton kansainväliseen toimintaan: Liitto luo yhteistyötä Brysselistä Pietariin Molempia tarvitaan. Suurten, kansainvälisten tavoitteiden eteenpäin vieminen onnistuu parhaimmin, jos takana on alueen poliittisten päättäjien tahtotila ja virallisesti luodut yhteistyösuhteet. Toisaalta käytännön tason yhteistyötä syntyy usein myös, kun toimijat tunnistavat yhteiset kiinnostuksen kohteensa ja yhteistyö käynnistyy spontaanisti. Varsinais-Suomen liiton kansainvälinen toiminta sai alkunsa pitkälti Suomen EU-jäsenyydestä ja sen valmistelusta. Kansainvälisiä yhteyksiä oli tätä ennenkin ystävyyskuntatoimien sekä pohjoismaisen saaristoyhteistyön kautta. EU-jäsenyys avasi kuitenkin uuden toimintaympäristön niin verkostoitumisen kuin rahoituksenkin osalta. Varsinais-Suomen liitto on luonut ja ylläpitänyt kahdenvälisiä yhteistyösuhteita ja -sopimuksia eri alueiden kanssa. Yhteistyön keskeisiä teemoja ovat olleet mm. bioala, liikenne, logistiikka, laivanrakennus, elintarviketeollisuus, uusiutuva energia sekä matkailu. Liiton rooli on usein ollut toimia keskustelunavaajana sekä saattaa oikeat tahot yhteen. Lisäksi liiton edustajat ovat osallistuneet erilaisten eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen, kuten CPMR (Conference for Peripheral Maritime Regions), BSSSC (Baltic Sea States Subregional Cooperation), sekä EU:n Alueiden komitean toimintaan. Itämeristrategian toteutuksessa sekä alueiden välisissä EU:n rahoitusohjelmissa, Interregeissä, liitto on ottanut erittäin aktiivisen roolin. Varsinais-Suomen liiton solmimat kahdenväliset yhteistyösuhteet: 1997 Finistèren departementti, Ranska 1999 Sichuanin maakunta, Kiina 2000 Mecklenburg-Etupommerin osavaltio, Saksa 2004 Luoteis-Venäjän yhdistys 2005 Pommerin maakunta, Puola 2008 Odessan lääni, Ukraina Olennainen rooli liiton kansainvälisten yhteyksien hoidossa on Turun kaupungin ja alueemme korkeakoulujen kanssa yhteisellä edunvalvontatoimistollamme Brysselissä sekä Turku-keskuksella Pietarissa. Edunvalvonta- ja tiedonvälitystyö alueeltamme EU:n toimielimiin ja päinvastoin Brysselin toimistomme kautta takaa, että pystymme ajoissa vaikuttamaan tärkeisiin asioihin kuten tulevan ohjelmakauden teemoihin tai siihen, mihin asti TEN-T -verkko ulottuu. Venäjän ja Pietarin yhteydet ovat myös jatkuvan kehittämisen kohteena. Tästä hyvä esimerkki on Turku-prosessi, johon liitto osallistuu yhdessä Turun, Pietarin ja Hampurin kanssa. Sen tarkoituksena on edistää konkreettisten hankkeiden syntymistä Venäjän ja EU:n kesken erityisesti Itämeristrategiaa sivuavista teemoista. Uuden lisän liiton kansainväliseen toimintaan tuo komission Euroopan laajuiseen EU-tiedotuspisteiden verkostoon kuuluva Europe Direct Varsinais-Suomi, joka palvelee yleisöä EU-aiheisissa kysymyksissä. Esimerkki kansainvälisestä alueyhteistyöstä, Varsinais-Suomi - Mecklenburg-Etupommeri Alueyhteistyöstä hyvä esimerkki on yhteistyö saksalaisen Mecklenburg-Etupommerin alueen kanssa. Merkittäviä tuloksia on saavutettu mm. bioalalla. Liitto välitti aikanaan Turku Science Parkille kutsun saksalaisilta liittyä ScanBalt-verkostoon. Laaja Itämeren alueen tiedepuistojen ja korkeakoulujen verkostoyhteistyö ja käytännön yhteistyöhankkeet ovat tärkeitä saavutuksia. Tavoitteena on ollut bioalan yritystoiminnan vahvistaminen ja rahoituksen hankkiminen. Parhaillaan Turku Science Park ja BioCon Valley GMbH Greifswald ovat mukana mm. Baltic Sea Health Region terveysalan innovatiivisten yritysten ja terveysalan organisaatioiden yhteistyötä kehittävässä BSHR Health Port hankkeessa. Meriliikenteessä ja satamien yhteyksissä on saatu aikaan yhteys Saksasta Uuteenkaupunkiin. Merenkulun asioissa on saatu hyvä neuvotteluyhteys, ja useita Interreg rahoitteisia satamien yhteishankkeita on valmisteltu ja rahoitettu. Käynnissä on mm. CleanShip (CLEAN BALTIC SEA SHIPPING) hanke, jossa Turun ja Rostockin satamat ovat mukana. BSR InnoShip hankkeessa puolestaan tavoitteena on laivojen ja satamien päästöjen vähentäminen. Tampereen Itämeri-instituutin vetämässä hankkeessa on Varsinais-Suomesta mukana Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristökomissio ja Mecklenburg- Etupommerista Baltic Sea Institute for Marketing, Transport and Tourism at the University of Rostock. Lisäksi merkittävää yhteistyötä Varsinais-Suomen ja Mecklenburg-Etupommerin kesken on tehty mm. Itämeristrategian matkailuasioissa. Kehittelyssä on mahdollinen yhteistyö uusiutuvan energian alalla. Vuonna 1999 Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus käynnistivät hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää alueellista paikkatietoyhteistyötä. Paikkatiedon käsite oli suurelle yleisölle täysin vieras paikkatiedosta puhuttiin tällöin vain ammattilaispiireissä. Kansankieleen käsite ei ole vieläkään juurtunut. Paikkatiedossa kyse on yksinkertaisimmillaan kartalla esitettävästä tiedosta, johon liittyy maantieteellinen sijainti: missä sijaitsevat lähimmät ravintolat, mikä on nopein reitti kesämökille, millaisten pysähdyspaikkojen kautta muuttolinnut keväisin löytävät Suomeen? Karttapalvelussa yli 300 aineistoa Hankkeen hedelmänä Varsinais-Suomeen perustettiin paikkatietokeskus Lounaispaikka vuonna Keskuksen tavoitteena oli alan toimijoiden verkostoituminen, kartta-aineistojen saatavuuden parantaminen sekä paikkatiedon hyötyjen markkinointi. Pian avattiin myös internetissä toimiva Lounaispaikan karttapalvelu. Karttapalvelu on edelleen näkyvin osa Lounaispaikan toimintaa. Palvelussa on tarkasteltavissa yli kolmesataa paikkatietoaineistoa, niin luontoon, kulttuuriympäristöön, kaavoitukseen kuin liikenteeseen liittyen. Kartta-aineistoja tuottavat esimerkiksi kunnat, maakunnan liitto, alueellinen ympäristökeskus, Maanmittauslaitos ja Museovirasto. Aineistoja pystyy helposti vertailemaan keskenään, tarkastelemaan eri mittakaavatasoilla ja saamaan lisätietoa kohteista. Lähiympäristöstään kiinnostuneelle karttapalvelu on aarreaitta yksi Lounaispaikan tavoitteista onkin tuoda esille, miten valtavia tietomääriä elinympäristöömme liittyen tuotetaan. Tärkeätä on myös välttyä päällekkäiseltä työltä. Ilman Lounaispaikan kaltaisia alueellisia karttapalveluita tieto olemassa olevista aineistoista ei kulje organisaatioiden välillä yhtä tehokkaasti. Älypuhelimet toivat paikkatiedon arkeen Viime vuosina alan kehitys on ollut huimaa. 80 prosenttia kaikesta tuotettavasta tiedosta sisältää sijaintiin liittyvää tietoa. Älypuhelimet paikannussovelluksineen, karttapalvelut, sosiaalinen media sekä navigaatiojärjestelmät ovat tuoneet paikkatiedon osaksi kansalaisten arkea. Julkinen sektori ja yritykset käyttävät paikkatietoa tehokkaamman tiedonvälityksen, laadukkaamman suunnittelun sekä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä paikkatieto on todella muodissa! Kehitys näkyy myös Lounaispaikan toiminnassa. Toimintaan on saatu lisää yhteistyökumppaneita Varsinais-Suomen liiton alaisuudessa toimivan keskuksen partnereita ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Satakuntaliitto, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia. Paikkatietoa ei enää kategorisesti erotella muusta tiedontuottamisesta. Nykyään Lounaispaikka välittää myös muun muassa tilastotietoja ja asiantuntija-arvioita liittyen ympäristön tilan seurantaan sekä kehittää maakuntamuseolle kulttuuriympäristön tiedonhallintajärjestelmää. Vuoden lopulla tarjolla on tietoa alueellisesta koulutustarpeiden ennakointityöstä sekä maakunnan hankkeista. Lounaispaikka on Suomessa ainutlaatuinen Maakunnallinen paikkatietoyhteistyö on maassamme ainutlaatuista Lounaispaikka on edelleen Suomen ainoa alueellinen paikkatietokeskus. Onnistuneen yhteistyön elementit on helppo luetella: tarvitaan innokkaita, asialleen omistautuneita ja osaavia tekijöitä, vahva tuki ja ymmärrys paikkatiedon hyödyistä alueen päättäjiltä sekä halu tehdä yhteistyötä yli organisaatio- ja kuntarajojen. Näiden elementtien onnistuneesta yhdistämisestä meidän on täällä Varsinais-Suomessa syytä olla ylpeitä. Mm. näitä teemoja löydät Lounaispaikasta: Rakennusperintö Kaavoitus Lintutornit Historialliset kartat Pyörätiet 22 viiri viiri 23

13 teksti Kirsi Stjernberg Kansainvälinen osaaja on sitkeä, tuottava ja utelias. Varsinais-Suomi Suomi-kortilla monet EU-ovet avautuivat vaivattomasti. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Alueiden Eurooppaa 15 vuotta Brysselissä EU vahvistuu vain joukkuepelillä Europe Direct järjesti keskustelun EU:n hyödyistä ja haitoista Europe Direct Varsinais-Suomi järjesti Eurooppa-päivän aattona Euroopan kansalaisten teemavuoteen liittyvän, yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden Turun pääkirjastossa. Kysymykseen Mitä hyötyä EU:sta on ja tulee olemaan Suomelle? olivat vastaamassa Euroopan parlamentin jäsen, kalatalousvaliokunnan varapj. Nils Torvalds, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ville Itälä, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n vastaava asiantuntija Katriina Lammi-Rajapuro ja Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen dosentti Kimmo Elo. Paikalla oli nelisenkymmentä aktiivista kuuntelijaa ja keskustelijaa. Kirjaston aulassa esittelivät toimintaansa Europe Direct Varsinais-Suomi, EUREStyönvälityspalvelut, Eurotietokeskus ja Schuman-seura. Itälä: Euro ei ole kriisissä Ville Itälä muistutti, että EU:n selkeimmät hyödyt ovat rauha ja turvallisuuspoliittinen vakaus. Hän totesi myös, ettei itse euro ole kriisissä, vaikka useat euromaat ovatkin. Hänen mukaansa euro on tuonut mukanaan sen mitä luvattiin eli matalat korot, alhaisen inflaation sekä poistuneet valuutanvaihtokulut. Kuitenkin euroalueen perustamiseen liittyy myös valuvikoja: yhteinen valuuttaalue ei voi toimia ilman yhteistä talouspolitiikkaa. - Kun yhdessä tehdään, tulee huonompiakin ratkaisuja yksittäisten jäsenmaiden kannalta. Ei voida kuitenkaan eurooppalaistaa ongelmia ja kansallistaa menestystarinoita. Itälä puhui ryhtiliikkeestä EU:n hyötyjen maksimoimiseksi. - Euroalueen valuvikoja on korjattu uudella lainsäädännöllä. Olennaista on, että nyt yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Tarvitaan automaattiset sanktiot ja kriisimaiden on kohdattava omat ongelmansa. Sisämarkkinoita on tehostettava ja varainkäyttöä tehostettava. Lisäksi tarvitaan parempaa valvontaa ja tilivelvollisuutta. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan - Mitä, jos jäämme odottamaan, että joku tulee ja auttaa, vaikka kaikki palaset ovat paikoillaan ja tarvitaan vain toimintaa? Nils Torvalds pohti, onko hän 10 kuukauden kokemuksellaan Euroopan parlamentin jäsenyydestä valittaja vai vaikuttaja. Hän koki kuitenkin, että meppinä voi olla mukana avaamassa ovia tulevaisuuteen, esimerkkeinä Turun telakan tilanne, EU:n kalastuspolitiikka sekä rikkidirektiivi. CIMO:n Katriina Lammi-Rajapuro kiteytti ammatillista liikkuvuutta ja osaamista käsittelevän puheenvuoronsa seuraavasti: - Kansainvälinen osaaja on sitkeä, tuottava ja utelias. Jokainen työnantaja tarvitsee kansainvälisiä osaajia muuttuvassa maailmassa. Turun yliopiston Kimmo Elon ydinajatus oli, että EU on joukkuepeliä: - Kyse ei ole siitä, mitä Suomi, Ruotsi, Saksa tai joku muu haluaa, vaan mitä EU ja Eurooppa haluavat. Huolestuttavasti kasvava kansallismielisyys EU:ssa syö pohjaa siltä lisäarvolta, jota yhteisöllistämisen kautta on saavutettu. Juuri joukkuepeli on "se juttu", jonka kautta niin kansalaiset kuin jäsenvaltiotkin voivat vahvistaa EU:ta, mikä puolestaan heijastuu takaisin poliittisena ja taloudellisena lisäarvona. Varsinais-Suomen liitto juhlii tänä vuonna merkittävää ja ansiokasta 20 vuoden virstanpylvästä. Myös Varsinais- Suomen Eurooppa-toimistolle tulee tänä vuonna täyteen yhteensä 15 toimintavuotta Brysselissä. Viiteentoista vuoteen mahtuu paljon. Kun Eurooppa-toimisto perustettiin, Suomi oli vasta muutama vuosi aikaisemmin liittynyt Euroopan unioniin. Monet Euroopan unioniin liittyneet asiat olivat uusia ja edellyttivät opettelua ja henkilökohtaista tutustumista Brysselin pääkallopaikalle. Eurooppa-toimisto ottikin ensimmäisinä toimintavuosinaan vastaan erittäin paljon varsinaissuomalaisia vierailuryhmiä ja panosti erityisesti EU-asioiden koulutukseen. Suomi oli tuolloin uusi ja eksoottinenkin EU:n jäsenmaa pohjoinen tietoyhteiskuntaihme, joka oli noussut 90-kuvun alun talouskriisistä panostamalla erityisesti koulutukseen, innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja kehitykseen. Asemansa innovaatiotoiminnan EU-edelläkävijänä Suomi on säilyttänyt näihin päiviin asti. Suomi-kortilla monet EU-ovet avautuivat vaivattomasti. Suomen valttikorttina oli tuolloin myös Venäjä-osaaminen, jota muilla EU-mailla ei vielä ollut. Ranskan kieli oli hallitseva työkieli EU-asioissa ja monet kokoukset pidettiin ainoastaan ranskan kielellä, erityisesti komissiossa. Alueiden Eurooppa -käsite oli juuri lanseerattu ja EU:n aluetasoa edustava Alueiden komitea oli perustettu muutamaa vuotta aikaisemmin, Varsinais-Suomen ote EU- ja Brysselin yhteistyöhön oli heti Eurooppa-toimiston perustamisesta lähtien aktiivinen ja aloitteellinen. Tavoitteena oli aloitteellisuus, proaktiivisuus niissä asioissa, joissa Varsinais-Suomella oli vahva intressi ja tarjottavaa muulle Euroopalle. Muilta haluttiin myös oppia ja tehdä keskinäisiä vertailuja, bench markingia. EU-rahoitusohjelmien kautta monet varsinaissuomalaiset toimijat aloittivat tai laajensivat merkittävästi kansainvälistä toimintaansa. Suuri muutos Brysselin toimintaympäristössä tapahtui EU:n laajentumisen myötä vuonna Euroopan unioniin liittyi tuolloin 10 uutta jäsenmaata. Turun ja Varsinais-Suomen kansainvälisen toimintaympäristön kannalta oli erityisen merkittävää, että monet uudet jäsenmaat olivat Itämeren maita. Itämerestä tuli EU:n sisämeri ja Itämeren alueesta suurimmalta osin Euroopan unionin aluetta. Turku ja Varsinais-Suomi profiloitiin Brysselissä aktiivisena Itämeren alueen toimijana, korkean osaamisen alueena, joka sijaitsee maailman kauneimman saariston äärellä. Turusta ja Varsinais-Suomesta on pyritty jatkossakin aktiivisesti luomaan mielikuva kokoaan suurempana Itämeren alueen toimijana, Baltic Sea powerhousena. Viiteentoista vuoteen on mahtunut paljon: satoja toimeksiantoja ja varsinaissuomalaisia vierailuryhmiä, EU-lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyvää edunvalvontaa sekä kymmeniä Brysselissä järjestettyjä seminaareja ja muita näkyvyystapahtumia. Eurooppatoimistossa on näiden vuosien aikana ollut 35 varsinaissuomalaista korkeakouluharjoittelijaa 5-6 kuukauden harjoittelussa. Monet heistä ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin Varsinais-Suomessa. Niiden EU-hankkeiden, joille Eurooppa-toimisto on antanut asiantuntija-apua, varsinaissuomalaisten toimijoiden saama EU-rahoitus on yhteensä yli kymmenen miljoonaa euroa. Myös EU-lainsäädäntöedunvalvonnassa on saatu aikaan yhteisiä onnistumisia niin eurooppalaisten liikenneverkostojen kuin rakennerahastojenkin suhteen. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi vuonna 2011 näkyi vahvasti Brysselissä. Myös EU:n Itämeristrategiassa Turulla on ollut alusta alkaen vahva rooli, mistä osoituksena on esimerkiksi kesällä 2014 Turussa järjestettävä EU:n vuosittainen Itämeristrategian vuosikonferenssi. Tämä konferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa ja Turussa. Varsinais-Suomen liitto on hallinnoinut menestyksellisesti ja ammattitaidolla Itämeren alueen Central Baltic-ohjelmaa ja valittiin samaan tehtävään myös tulevalle ohjelmakaudelle. Monia varsinaissuomalaisia edustajia ja asiantuntijoita on valittu tärkeisiin tehtäviin ja asemiin EU:n instituutioissa. Kilpailu vaikuttavuudesta, tunnettavuudesta, EU-rahoituksesta ja näkyvyydestä on Brysselissä armotonta. Näkyvyyden ja vaikuttavuuden eteen tulee työskennellä jatkuvasti ja aktiivisesti, sillä muutoin alue tippuu nopeasti pois Brysselin kartalta. Suorien, Brysselistä suoraan haettavien EU-rahoitusohjelmien merkitys varsinaissuomalaisten hankkeiden rahoituslähteenä korostuu tulevalla ohjelmakaudella entisestään, koska alueelliset rakennerahastot pienentyvät. Myös mahdollisimman monen aktiivisen varsinaissuomalaisen ehdokkaan läpimeno Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 on alueemme edunvalvonnan ja vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeää. Turulla ja Varsinais-Suomella on olemassa kaikki edellytykset olla tunnettu ja aktiivinen toimija Brysselissä myös tulevaisuudessa ja tulevalla EU-ohjelmakaudella Tehkäämme yhdessä Itämeren powerhousesta sekä Itämeren että EU:n edelläkävijä! 24 viiri viiri 25

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta. Krista Taipale Head of International Affairs

Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta. Krista Taipale Head of International Affairs Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta Krista Taipale Head of International Affairs Menestyvä maakunta on kansainvälinen maakunta! Suomi on vientivetoinen maa - ja vahvasti riippuvainen kansainvälisistä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat 26.8.2015 Kari Aalto Aluetoimistot Brysselissä Brysselissä noin 300 aluetoimistoa 5 suomalaista aluetoimistoa

Lisätiedot

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa 22.10.2015 Tausta ELY-keskusten toimintaa alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaajina selvitettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit

Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit Satakuntaliitto Alueiden käyttö Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit 14.02.2017 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1 2 Maakuntaliiton lakisääteiset tehtävät (6.6.2016): huolehtia MRL:n mukaisesta

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot