Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 2 2013. Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan Landskapsfullmäktige godkände vindkraftsplanen Juhlaviirissä aiheita kaavoituksesta hankkeiden helmiin Innoaura-voittaja: Peleistä oppii hauskalla tavalla

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm 4 Innoauralla palkittiin virtuaalinen oppimisympäristö Seuraavaksi ponnistellaan nopean ratayhteyden saamiseksi Turun ja Helsingin välille. viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 5 Savo: Maakunnat turvasivat Etelä-Suomen EU-rahat 6 Eurooppa-päivää vietettiin VPK:n talolla 8 Tuulivoimakaava mahdollistaa 400 tuulivoimalaa 10 Entinen ja nykyinen maakuntajohtaja analysoivat liittoa 14 Maakuntakaavassa energia ja yhdyskuntarakenne tärkeitä 16 E18 moottoritie oli edunvalvonnan suurin ponnistus 20 EU-hankerahoilla on toteutettu paljon hyvää 26 Maakuntainsinööri: Liitossa osataan vastata ajan haasteisiin 20 vuotta kehitystä ja yhteistyötä Suomalainen ei turhia ylpistele. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että 20-vuotiaan Varsinais-Suomen liiton vuosien varrella tekemästä työstä voi olla vähän ylpeäkin. Hienoin juttu on, että työtä on aina tehty alueen ja sen ihmisten etua ajatellen. Hankkeista voi olla montaa mieltä, mutta hankerahoituksella on saatu aikaan esimerkiksi tuhansia ihmisiä ja koko saariston elinvoimaa hyödyttävä Saariston Rengastie ja sen kevyen liikenteen väylä opasteineen. Liitto on myöntänyt Rengastielle hankerahaa 1990-luvun alusta tähän päivään asti ja panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisesti. Hankerahoilla käynnistettiin myös Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys, niiden kautta on mm. koulutettu maahanmuuttajia, tehostettu jätteiden kierrätystä, puhdistettu vesistöjä ja tuettu luovia aloja. Hankkeiden helmiä on satoja. Liiton edunvalvonnan näkyvimpiin tuloksiin kuuluu Turun ja Helsingin välinen moottoritie E18. Työtä tehtiin jopa vuosikymmeniä eikä turhaan. Seuraavaksi ponnistellaan nopean ratayhteyden saamiseksi Turun ja Helsingin välille. Työsarka on luultavasti yhtä suuri kuin moottoritien maaliin saattaminen, mutta myös oikoratahankkeessa edetään pienin askelin oikeaan suuntaan. Liitto ei tietenkään hoida näitä asioita yksin, vaan tarvitaan eri osapuolten toimivaa yhteistyötä. Kaavoituksen rooli on muuttunut 20 vuoden aikana. Tänä päivänä maakuntakaavassa vedetään koko yhteiskuntarakenteen suuntaviivat vuosikymmeniksi eteenpäin kaavassa kun ratkaistaan suuret kysymykset liikenneyhteyksistä ja tuulivoimapuistoista kauppakeskusten sijaintiin. Muiden viranomaisten tuleekin edistää maakuntakaavan ja liiton muun suunnittelun linjauksia. Varsinais-Suomen yhteydet Pietariin ovat vahvistuneet mm. liiton ja muiden osapuolten perustaman Turku-toimiston myötä. Varsinais-Suomen liiton venäjänkielisillä verkkosivuilla kerrotaan paitsi liitosta myös maakunnasta ja sen vahvuuksista. Edunvalvonta Euroopan unioniin hoidetaan hyvin toimivan Brysselin toimiston kautta. Viime aikoina Varsinais-Suomen liitto on ottanut paljon vastuuta meriteollisuuden tilanteen auttamiseksi. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä toimii maakuntahallituksen puheenjohtajan vetämänä. Ryhmä hyväksyi juuri ilahduttavan konkreettisen alueellisen kilpailukykyohjelman Turku Seas Suomen meriteollisuudella on kaikki menestyksen eväät, kunhan nyt tehdään oikeita päätöksiä. Kesä on edessä ja maakunnassa riittää haasteita nuorisotyöttömyydestä Saaristomeren leväkukintoihin. Liiton ja kaikkien muiden toimijoiden yhteistä panosta tarvitaan, jotta Varsinais- Suomesta tulisi päivä päivältä parempi, elinvoimaisempi ja puhtaampi paikka elää. 20 år av utveckling och samarbete Finländare skryter inte i onödan. Nu känns det ändå som att man kan vara stolt över det arbete som 20-åriga Egentliga Finlands förbund gjort under åren. Det finaste är att man alltid jobbat för regionens och dess invånares bästa. Man kan ha olika åsikter om projekt, men med projektfinansiering har man t.ex. fått till stånd Skärgårdens Ringväg och dess cykelled med skyltningar. Ringvägen nyttar tusentals människor och är viktig för hela skärgårdens livskraft. Förbundet har beviljat finansiering till ringvägen fr.o.m. början av 1990-talet ända till i dag och satsningarna har betalat sig mångfaldigt tillbaka. Med projektpengar har man också grundat föreningenen Håll Skärgården Ren, utbildat invandrare, effektiverat sopåtervinning, renat vattendrag och stött kreativa branscher. Hundratals projektpärlor kunde lyftas fram. Till de synligaste resultaten av förbundets intressebevakning hör motorvägen E18 mellan Åbo och Helsingfors. Man jobbade för vägen i årtionden inte förgäves. Härnäst kämpar man för en snabb banförbindelse mellan Åbo och Helsingfors. Arbetsbördan är troligen lika stor nu, men också banförbindelsen tar små steg i rätt riktning. Förbundet sköter naturligtvis inte dessa frågor ensam, utan samarbete mellan olika parter behövs. Planläggningens roll har förändrats under 20 års tid. I dagens landskapsplan drar man riktlinjerna för hela samhällsstrukturen för årtionden framöver i planen avgörs stora frågor från trafikförbindelser och vindkraftsparker till köpcenters placering. Övriga myndigheter är skyldiga att främja linjedragningarna i landskapsplanen och förbundets övriga planering. Egentliga Finlands förbunds förbindelser till S:t Petersburg har förstärkts i och med Åbobyrån, som grundades av landskapsförbundet med samarbetspartners. På förbundets ryska webbsidor berättar man om landskapet och dess styrkor. Intressebevakningen till EU sköts via ett välfungerande Bryssel-kontor. På sista tiden har Egentliga Finlands förbund tagit ansvar för att stöda varvsindustrin. Egentliga Finlands varvsarbetsgrupp fungerar under ledning av landskapsstyrelsens ordförande. Gruppen godkände nyss det glädjande konkreta regionala konkurrenskraftprogrammet Turku Seas Finlands marinindustri har alla recept för framgång, bara man nu fattar rätt beslut. Vi står inför sommaren och utmaningar kvarstår, från ungdomsarbetslöshet till Skärgårdshavets algblomningar. Förbundets och alla andra aktörers gemensamma insats behövs så att Egentliga Finland dag för dag blir en bättre, livskraftigare och renare plats att leva på. 2 viiri viiri 3

3 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Pelimaailman ja oppimisen yhdistelmä toi Innoaura-palkinnon Tämän vuoden Innoaura-voittajan tuotteet tuovat oppimiseen uutta puhtia ja innostusta. Parhaassa tapauksessa ne voivat jopa ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Palkittu Metaverstas Oy yhdistää oppimisen ja pelaamisen. Pari vuotta toiminut turkulainen Metaverstas on kehittänyt meriturvallisuuskoulutukseen pilotin, jossa turvallisuusharjoitukset tehdään virtuaalisessa pelimaailmassa täynnä yllättäviä ja dramaattisia tilanteita, joihin pitää reagoida nopeasti ja oikealla tavalla. - Oikeissa harjoituksissa yllätyksiä, kuten henkilökunnan loukkaantumisia, tulee harvoin vastaan. Tulipaloa merellä ei voi edes harjoitella, ainakaan riskittömästi, Metaverstaan toimitusjohtaja Pekka Qvist toteaa. Partnerina yrityksessä toimii Annika Keskinen. Mutta virtuaalisesti vaarallisia tilanteita voi harjoitella jopa hauskalla ja innostavalla tavalla. Qvistin mielestä tässä piileekin virtuaalisen opetuksen mahdollisuus: päinvastoin kuin perinteisessä kirjaoppimisessa pelit palkitsevat - kun tekee oikeita asioita, saa onnistumisen elämyksiä. - Peleissä harjoitellaan usein vaikeita asioita, mutta sitä ei edes huomaa, koska on hauskaa. Pelien kautta vaarallisia tilanteita voi harjoitella turvallisessa ympäristössä, aivan kuten lentäjät ovat jo vuosia tehneet simulaattoreiden avulla. Siksi pelien avulla voi jopa ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Vientipotentiaalia on Metaverstas on kehittänyt meriturvallisuuden virtuaaliharjoitukset oppilaitos Aboa Marelle ja laivanvarustamoiden henkilökunnalle. Periaatteessa tämän tyyppisiä turvallisuusharjoituksia voi Pekka Qvistin mukaan hyödyntää myös mm. teollisuudessa, lentokentillä tai öljynporauslautoilla. Lähi-idässä on suurta kiinnostusta suomalaista koulutusta kohtaan, eikä ole mahdotonta, että meillä on vuoden päästä tämän tyyppinen pilotti ulkomailla. Vientipotentiaalia siis on, Qvist ennakoi. Metaverstas toimii turkulaisessa yrityshautomo Crevessä, joka on tukenut luovien alojen nousua Turussa ja Varsinais-Suomessa. Pekka Qvist kehuu myös pelialan yliopistotason koulutusta Turussa. - Creve, Logomo, alan koulutus, Science Parkin tuki sekä Innoaura-palkinto kaikki nämä ovat vaikuttaneet myönteisesti luovien alojen hyvään kehitykseen. Potentiaalia on vaikka mihin. Kilpailu Innoaura luovaa liiketoimintaa Varsinais-Suomesta järjestetään vuosittain. Tavoitteena on tukea maakunnan luovia aloja. Palkintosumma on 8000 euroa. Kilpailun järjestää Varsinais- Suomen liitto ja voittajan valitsee raati, jossa on mm. median, kehittämiskeskusten ja oppilaitosten edustus. Peleissä harjoitellaan vaikeita asioita, mutta sitä ei huomaa, koska on hauskaa. Maakuntien sopimus turvasi EU-rahaa myös etelään Suomen EU:lta saama rakennepoliittinen rahoitus pienenee nykytasosta kaudella yhteensä 26 % eli 414 miljoonaa euroa. Valtion kansallinen vastinrahoitus supistuu vastaavasti noin 300 miljoonalla. Kun myös inflaatio otetaan huomioon, EU:n rakennerastojen tukemaan aluepolitiikkaan on käytettävissä noin yksi miljardi euroa vähemmän kuin nyt päättyvällä kaudella Vaikka aluekehitysrahoituksen lähtökohtana ovat alueiden omaehtoiset hankkeet ja ohjelmat, oli Suomessa nyt syntymässä tilanne, jossa ministeriöt olivat tavoittelemassa rahoituksesta kasvavaa osuutta valtakunnallisiin ohjelmiinsa. Tammikuussa 2013 tehdyn hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunnan linjauspäätöksen mukaan olisi voinut käydä niin, että alueet olisivat menettäneet 35 % osuudestaan ja ministeriöt saaneet lisää 32 %. Tähän asiaan maakuntajohtajat ja ELY:n ylijohtajat hakivat yhteisen koko maata koskevan linjauksen. Ratkaisu, jonka maakuntajohtajat väänsivät kokoon Pietarissa, syntyi kokonaisuudesta, jossa osina olivat: että kaikkien toimijoiden osuudet tuesta laskevat saman -26 % mukaisesti (alueet, ministeriöt, Ahvenanmaa) valtakunnalliset osiot toteutetaan HALKEN -linjapäätöksen alarajojen mukaisina (EAKR 10 %, ESR 25 %) suojalauseke, jonka mukaan mihinkään maakuntaan ei saa kohdistua yli 40 % leikkausta ansainta- ja toteutumaperiaatteesta haettiin laskennallinen jako Itä- ja Pohjois-Suomen (IP) ja Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) välille. kohtuuttoman suuren pudotuksen estämiseksi IP-alueelta siirrettiin 30 miljoonaa euroa ELSA-alueelle tuen jaosta päättävät aiemman linjauksen mukaan alueilla maakunnan liitot ja ely-keskukset. savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja Tuet vähenevät oleellisesti. Tukien selvä painopiste on jatkossakin Itä- ja Pohjois- Suomi. Ratkaisulla turvattiin kuitenkin se, että myös Etelä- ja Länsi-Suomessa alueet voivat toteuttaa omista lähtökohdistaan lähtevää EU:n osarahoittamaa aluekehitystyötä. Ratkaisu on nyt kiitoksin hyväksytty niin HALKESSA (hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä) kuin myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja ohjelmavalmistelu etenee. Elleivät maakunnat olisi tässä asiassa hakeneet yhteistä linjausta, olisivat kaikki seuraavaan ohjelmakauteen liittyvät ratkaisut vielä pahasti levällään. Tuntien asiaan liittyvät herkkyydet voisin sanoa, että maakuntajohtajat pelastivat hallituksen yhdeltä Uudelta Isolta Sopalta. Tuntien asiaan liittyvät herkkyydet voisin sanoa, että maakuntajohtajat pelastivat hallituksen yhdeltä Uudelta Isolta Sopalta. 4 viiri viiri 5

4 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Eurooppa-päivää vietettiin juhlavuoden merkeissä Varsinais-Suomen liiton väki ja noin 230 kutsuvierasta viettivät Eurooppa-päivää Turun VPK:n talolla liiton 20-vuotisjuhlan merkeissä. Avaussanat lausui maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Mika Maaskola. Europarlamentaarikko Hannu Takkula korosti juhlapuheessaan EU:n merkitystä demokratialle ja oikeusvaltioiden kehittymiselle. - Me suomalaiset puhumme nykyään EU:sta vain taloudellisin termein ja unohdamme unionin aatteellisen puolen, jota esimerkiksi itäeurooppalaiset osaavat arvostaa, Takkula totesi. Eurooppa-päivän vastaanotolla palkittiin tämän vuoden Innoaura-kilpailun voittaja Metaverstas. Juhlassa myös esiteltiin vasta julkaistu Varsinais-Suomen liiton juhlakirja Maakuntien ykkönen Varsinais-Suomi. Europadagen firades i jubileumsårets tecken Egentliga Finlands förbunds anställda och ca 230 inbjudna gäster firade Europadagen i FBK-huset i Åbo i förbundets 20-årsjubileums tecken. Öppningstalet hölls av landskapsstyrelsens vice ordförande Mika Maaskola. Europaparlamentariker Hannu Takkula betonade i sitt festtal EU:s betydelse för demokratin och rättsstatens utveckling. - Finländare talar numera bara om EU i ekonomiska termer och glömmer unionens ideella betydelse, som exempelvis östeuropéer förstår att uppskatta, sade Takkula. Under Europadagens mottagning delades årets Innoaura-pris ut till Metaverstas. Under festen presenterades även Egentliga Finlands förbunds nyss utgivna jubileumsbok Maakuntien ykkönen Varsinais-Suomi. 6 viiri viiri 7

5 teksti aleksis klap Tuulivoimakaavassa on 20 tuulipuiston merkinnät Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa tulee osoittaa tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet ja keskittää tuulivoimatuotanto laajoihin kokonaisuuksiin. Kaavatyö alkoi maakuntavaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011, jonka jälkeen luonnosvaiheen aineisto oli nähtävillä kesällä 2012 ja ehdotusvaiheen aineistot alkuvuodesta Lähes kaikki maakunnat laativat sisämaan alueille tuulivoimateeman maakuntakaavaa. Varsinais-Suomen alueen hyväksytty kaava on ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Kaavatyön aikana on tutkittu tuulivoima-alueiden vaikutuksia lähialueen asutukseen, luontoon, linnustoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön. Kaavatyön aikana on kiinnitetty erityisesti huomiota muun muassa Varsinais-Suomen linnuston päämuuttoreitteihin ja kerääntymisalueisiin sekä tuulivoimaloiden aiheuttamiin maisemavaikutuksiin, joista on laadittu erillisselvitykset. Kaavaan on merkitty 20 tuulivoimaaluetta, jotka soveltuvat yli kymmenen tuulimyllyn puistoille ja 13 pienemmän tuulivoimapuiston merkinnät. Merkintöjä sijaitsee koko Varsinais-Suomen alueella. Kaavaan merkityt tuulivoimatuotannon alueet mahdollistavat lähes 400 tuulivoimalan rakentamisen. Voimaloiden laskennallinen sähköntuotto on vuodessa jopa 3000 GWh. Tämä määrä vastaa Varsinais- Suomen kokonaisenergiankulutuksesta noin kymmentä osaa (11%) ja maakunnan sähkönkulutuksesta jopa yli puolta (noin 56%). Tuulivoimapuiston toteutus edellyttää vielä kuntatasolla tehtävää yksityiskohtaisempaa selvittämistä, joka on käynnissä jo kolmanneksessa maakuntakaavan merkinnöistä. Kaavaprosessi jatkuu seuraavaksi siten, että kaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. teksti Veli-Matti Kauppinen Maakuntastrategiatyö hyvässä vauhdissa Varsinais-Suomen liiton johdolla valmistellaan uutta maakuntastrategiaa. Sitä tehdään laajalla rintamalla ja usean eri toimijan voimin. Mukana on mm. poliittisia päättäjiä sekä viranomaistahojen, järjestöjen, kuntien, ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Innostus työn tekemiseen on käsin kosketeltavaa. Maakuntastrategiaa valmistelee neljä työryhmää: talous, osaaminen, ympäristö ja arvot ja ilmapiiri. Näiden työryhmien työ alkoi toden teolla maaliskuun alussa pidetystä tulevaisuusaamupäivästä, jossa Ramboll Management Consultingin johdolla pohdittiin mahdollisia keihäänkärkiä tulevaan strategiaan. Tulevaisuusaamupäivän jälkeen työryhmät aloittivat työnsä ja teemojen pohtimisen. Näitä työryhmien esiin nostamia teemoja Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käsitteli ja antoi evästyksiä jatkotyöskentelyyn. Maakuntastrategia on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa keväällä Tätä ennen on vielä paljon töitä edessä. Ensi syksynä työskentely jatkuu muun muassa maakuntavaltuuston evästyksen pohjalta. Prosessi on avoin ja kommentteja toivotaan kaikilta, joita strategia kiinnostaa. Palautetta voi antaa joko suoraan sähköpostilla valmistelijoille tai kotisivuilla olevan palautelinkin kautta. Liiton kotisivuja täydennetään materiaalilla aina sitä mukaa, kun sitä työryhmiltä syntyy. liitto viettää 20-vuotisjuhlavuotta Varsinais-Suomen liitto syntyi , kun Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen seutukaavaliitto yhdistettiin. Suomeen saatiin 1990-luvun alussa maakunnan liittojen kattava verkko, aluekehitysvastuu haluttiin siirtää lääninhallinnolta maakunnan liitoille. Muutos oli askel kohti eurooppalaista, kansanvaltaista aluehallintoa - Suomi liittyi EU:n jäseneksi Aluekehitysvastuun myötä maakunnan liittojen asema koheni ja niille lisättiin kolme tärkeää lakisääteistä tehtävää: maakunnan kehittämisrahan jako, ohjelmaperusteinen aluepolitiikka ja valtion viranomaisille tuli velvollisuus kuunnella liittoa omissa suunnitelmissaan. Tässä juhlalehdessä kerromme Varsinais-Suomen liiton 20-vuotistaipaleen tärkeistä tehtävistä ja aiheista, hankemaailmasta kaavoitukseen ja kansainväliseen toimintaan. förbundet firar sitt 20-årsjubileum Egentliga Finlands förbund föddes när dåvarande Landskapsförbundet och regionplansförbundet förenades. I Finland uppstod i början av 1990-talet ett täckande nätverk av landskapsförbund, man ville flytta regionutvecklingsansvaret från länsförvaltningen till landskapsförbunden. Det var ett steg mot en europeisk, demokratisk regionförvaltning Finland blev EUmedlem Ansvaret för regionutvecklingen stärkte landskapsförbundens position och de fick fyra viktiga lagstadgade uppgifter: dela ut landskapets utvecklingsmedel, sköta programbaserad regionpolitik och statens myndigheter förpliktades att följa förbundens riktlinjer i sina planer. I denna festtidning berättar vi om viktiga teman under Egentliga Finlands förbunds 20 år, från projektvärlden till markplanering och internationell verksamhet. 8 viiri viiri 9

6 tekstit Jessica Ålgars-Åkerholm Perttu Koillinen, maakuntajohtaja Juho Savo, maakuntajohtaja vuodesta 1998 Edunvalvonta on liiton tärkein tehtävä Varsinais-Suomen liiton vahvuus on, että liitto on saanut alueen puhaltamaan yhteen hiileen. Tätä mieltä on Perttu Koillinen, joka toimi maakuntajohtajana kun Varsinais-Suomen liitto perustettiin vuonna Ennen tätä Koillinen oli pitkään maakuntaliiton toiminnanjohtaja. - Liiton tehtävä on yhteistyön synnyttäminen ja sen ylläpitäminen sekä kaavoitustyössä että edunvalvonnassa. Ennen edellisen maakuntaliiton perustamista Varsinais-Suomea ei ollut, oli vain seutukuntia, jotka tappelivat keskenään, Koillinen hymähtää. Edunvalvonta kuuluikin entisen maakuntaliiton päätehtäviin. Kun nykyinen Varsinais-Suomen liitto perustettiin, tulivat liittoon myös EU-hommat sekä kaavoitus. Kun Koillisella oli ennen neljä alaista, yhtäkkiä niitä olikin Muutos oli suuri, mutta porukka oli erinomaisen hyvä ja innostunut uusista tehtävistä, kuten EU:n rakennerahastot. Itse koin byrokratian lisääntymisen hankalana ja väistyin muutaman vuoden päästä, annoin tilaa nuorille voimille. Kumpikaan ei toteutunut, mutta kyllä niiden eteen on juotu tynnyreittäin konjakkia! Pitää osata myös vaihtaa suuntaa Kaavoitus kuuluu liiton tärkeisiin, lakisääteisiin tehtäviin, mutta huomaa, että Perttu Koillinen on ennen kaikkea Edunvalvoja. Edunvalvonta vaatii laajaa kontaktiverkkoa ja työn tarkoituksena on tehdä asioita kansan hyväksi, hän toteaa. - Pitää myös osata vaihtaa suuntaa. Jos huomaa, ettei päätavoite onnistu, pitää valita toinen vaihtoehto. Niin jouduimme aika usein tekemään. Entisen maakuntaliiton aikoihin meillä oli kaksi isoa hanketta, Virttaankankaan lentokenttä ja Lännen tie Turusta Tukholmaan. Kumpikaan ei toteutunut, mutta kyllä niiden eteen on juotu tynnyreittäin konjakkia! Tämän päivän edunvalvonnasta Koillinen antaa kiitosta vt 8:n ja telakan edunvalvonnalle, joissa liitto on toiminut aktiivisesti. - Liiton pitäisi näkyä julkisuudessa toimijana, ei vain kommentoimassa. Sosiaalinen media on hyvä tapa olla läsnä, itsekin olen sekä Facebookissa että Twitterissä. Kokoomuslaisen Perttu Koillisen mielestä on ikävää, että keskustelu on juuri nyt politisoitunut niin, että maakunnallisuus nähdään vain keskustalaisena aatteena. - Yhteistyö maakunnan tasolla ja seutukunnissa on jotain ihan muuta kuin politiikkaa. Tämä yhteistyö on käytännöllistä arjen politiikkaa. Kansanvaltaisen aluehallinnon asema pitäisi selkiyttää - Varsinais-Suomen liiton tärkein tehtävä on olla Varsinais-Suomen ääni, joka puhuu alueen puolesta muualla Suomessa ja Euroopassa. Liitto kehittää maakuntaa kansanvaltaisesti, asukkaiden oman tahdon mukaisesti, analysoi maakuntajohtaja Juho Savo. Liitto on alueen asukkaiden ja toimijoiden kehitysnäkymien kokoaja, esittäjä ja valvoja. Kaavoitus ja edunvalvonta toimivat yhdessä ja tukevat toisiaan. Maakuntastrategia on vahva suunnitteluväline, jota kaikkien tulisi edistää. Harvassa maassa viranomainen tekee yleisiä suunnitelmia, joissa maankäytön lisäksi huomioidaan myös suojelu ja alueen kehittäminen, Savo toteaa. - Tällainen suunnittelutyö on hieno, suomalainen innovaatio. Koska Varsinais-Suomen liitolla on viranomaistehtävä, sen asema on vahva. Esimerkiksi kaavoitustyötä tehdään selkeisiin lakipykäliin tukeutuen. Viime vuosien onnistuneesta aluekehittämistyöstä Juho Savo mainitsee liikenneverkon kehittämisen, korkeakoulujen vahvistamisen, Saariston Rengastien, uuden yritystoiminnan innovaatiot, Turun keskustan vetovoiman lisäämisen sekä telakkateollisuuden tukemisen. Resurssit tulee ohjata alueen tahdon mukaan Aluehallinnon nykytila ei miellytä Juho Savoa. Kun kansanvaltaista aluehallintoa kehitettiin määrätietoisesti vuodesta 1993 eteenpäin, parin viime vuoden aikana kehitys on pysähtynyt. - Suuret kaupungit haluavat yhä enemmän ohjata kehitystä ja aluehallinnossa vedetään nyt valtakunnan tasolla harmillisesti eri suuntiin. Kuntakenttää myllerretään, mutta hallintoa sen yläpuolella ei juuri käsitellä. Savon mielestä on joukko kysymyksiä, jotka jatkossakin pitää hoitaa aluetasolla. Näitä ovat mm. ammattikoulutus, erikoissairaanhoito ja liikenneverkon kehittäminen. - Demokraattinen aluehallinto toimii hyvin suuressa osassa maailmaa ja toivon, että valtion ja maakunnan liittojen suhde pian selkiytyisi. Maakunnilla on niukat resurssit käytössä, ja hyvin toimiva yhteistyö on kaiken kehittämisen edellytys. Minusta nämä niukat resurssit ovat paremmassa käytössä alueella itsellään kuin valtion ministeriöiden ohjaamina. Tällainen suunnittelutyö on hieno, suomalainen innovaatio. 10 viiri viiri 11

7 maakunnan kuntien määrä puolittui 20 vuodessa yhdistymisvuosi 2009 Kemiö Parainen Varsinais-Suomessa oli vuonna 1993 yhteensä 56 kuntaa. Vuonna 2013 maakunnassa on 28 kuntaa. Vastaavasti koko Suomessa oli vuonna 1993 yhteensä 455 kuntaa ja vuonna kuntaa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, joka sysäsi liikkeelle lukuisia kuntaliitoshankkeita. Vuosi 2009 oli kuntaliitosten osalta vilkkain vuosi Varsinais-Suomessa. Useissa kuntaliitoksissa uuden kunnan nimi tulee suurimman kunnan mukaan, kun taas vaakunaksi valitaan usein muun liittyvän kunnan vaakuna. Oheisesta taulukosta selviää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Varsinais-Suomesta kuntaliitosten myötä hävinneet kuntien vaakunat sekä ne vaakunat, jotka on otettu uudelleen käyttöön yhdistymisen tuloksena. Kiikala Kisko Perniö Pertteli Korppoo Piikkiö Nykyisen Kaarinan vaakuna Kuntaliitokset ja kuntien vaakunat Kuusjoki Rymättylä yhdistymisvuosi 1993 yhdistymisvuosi 2009 Kalanti Alastaro Lemu Salo yhdistymisvuosi 2005 Askainen Nykyisen Maskun vaakuna Loimaa Suomusjärvi Karinainen Dragsfjärd Nykyisen Kemiönsaaren vaakuna Masku Särkisalo Loimaan kunta Nykyisen Loimaan vaakuna Halikko Nykyisen Salon vaakuna Mellilä Vahto yhdistymisvuosi 2007 Houtskari Merimasku Velkua Mietoinen Nykyisen Mynämäen vaakuna Iniö Muurla Västanfjärd Mynämäki Kaarina Nauvo Nykyisen Paraisten vaakuna Yläne 12 viiri viiri 13

8 Maakuntakaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä Suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mielestä vetovoimainen hyvä ympäristö, kestävä yhdyskuntarakenne ja energia ovat maakuntakaavatyön tärkeimpiä tavoitteita. Kaavoitus on ollut tärkeä osa liiton toimintaa 20 vuoden ajan. Miten kaavoitustyö on muuttunut tällä ajanjaksolla? - Seutukaavoituksesta maakuntakaavoitukseen siirtyminen 2000-luvun vaihteessa oli iso muutos. Kaavan luonne ja rooli ovat muuttuneet; on siirrytty yleispiirteisempään ja strategisempaan suunnitteluun, Heikki Saarento analysoi. Viranomaisten edistämisvelvoite vahvistaa liiton tekemän suunnittelutyön asemaa. Ennen huolehdittiin, ettei kuntakaavoituksella estetty seutukaavoitusta, nyt viranomaisten on aktiivisesti edistettävä maakuntakaavan toteutumista. Toisaalta yleispiirteisyyden rinnalla selvitysvelvoitteet ja uudet tekniset välineet tuovat kaavaan enemmän informaatiota. Uusiutuva energia ja luontoarvot ovat yhteiskunnassa yhä tärkeämpiä. Miten se näkyy maakuntakaavatyössä? - Energian kulutus ja tuotanto, kestävä vähäpäästöinen liikkuminen, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tehostaminen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen suojelu ovat maakuntakaavoituksen keskeisimpiä suunnittelun lähtökohtia. Heikki Saarennon mukaan tulevan maakuntakaavoituksen suurin haaste on, miten nämä monien rajoittaviksi kokemat asiat ovat esitettävissä maakunnan kehitystä ja vetovoimaa edistäviksi, varsinaissuomalaisiksi voimavaroiksi. Ovatko teemat tai painopisteet muuttuneet? - Kaavatyö on laaja-alaistunut ja syventynyt. Perustietoa ja selvityksiä kerätään aiempaa enemmän, sähköisiä monikäyttöisiä paikkatietoaineistoja hyödynnetään paljon. Perinteisiä julkaisuja syntyy vähemmän. Strategiset kehittämisteemat ja -vyöhykkeet korostuvat, Saarento huomauttaa. Lakisääteiset painopisteet ovat muuttuneet: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat tuoneet liitoille valtakunnallisen aluerakenteen suunnittelutehtäviä. Ne ovat tuoneet maakuntakaavoitukseen yleisiä, virallisia valtakunnallisia yhdyskuntarakenteen kehittämislinjauksia. Maakuntakaavoitukselle on annettu erityisrooli mm. kaupan ja tuulivoiman suunnittelussa. Onko liiton rooli kaavoittajana vahvistunut vuosien myötä? - Maakuntakaavan rooli on aiempaa seutukaavaa vahvempi. Toisaalta kunnille on kuntakaavoituksen hyväksymismenettelyjen kautta annettu aiempaa suurempi valta ja vastuu. Samanaikaisesti kuntarajat ylittävät teemat ja sisällöt ohjaavat kuntakaavoitusta aiempaa enemmän. Mitkä ovat lähivuosien tärkeimmät aiheet liiton kaavoitustyössä? - Lähivuosien tärkeimmät maakuntakaava-aiheet ovat Turun kaupunkiseudun ja maakunnan muiden keskusten vetovoiman kehittäminen. Maakuntakaavan tarkistuksella tulee luoda puitteet kestävälle, erityispiirteisiin tukeutuvalle kuntakaavoitukselle. Meidän on suunnattava kasvua sinne, missä positiiviset, koko maakunnan kehitystä eteenpäin vievät tulokset ovat saavutettavissa. Samalla pitää huolehtia monikeskuksisen aluerakenteen varaan rakentuvien palveluiden kehittymismahdollisuuksista kaikissa kunnissa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Maakuntakaava Vahvistuminen Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Maakuntakaavoitukselle on annettu erityisrooli mm. kaupan ja tuulivoiman suunnittelussa. Salon seudun maakuntakaava Salo - Lohja radan vaihemaakuntakaava Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan, Vakka-Suomen ja Loimaan maakuntakaavat Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava viiri viiri 15

9 teksti janne virtanen kuva Jouni Saaristo Ykköstie moottoritieksi vaiheittain kahdessa vuosikymmenessä Varsinais-Suomen liiton laatimien seutu- ja maakuntakaavojen mukaisilla linjauksilla on ykköstietä rakennettu moottoritieksi pala kerrallaan. Moottoritien rakentaminen ja sen rahoitukseen liittyvä edunvalvonta lienee tärkein ja kiistattomin yksittäinen edunvalvonnan kohde Varsinais-Suomen liiton historiassa. Jokaiseen toteuttamisvaiheeseen liittyy lukematon määrä yksityiskohtia, joissa erottuu mm. ajan henki. Seuraavassa on nostettu esiin muutamia yksityiskohtia moottoritien rakentamisen varrelta. turku turku - paimio 28 km, valmistui 1997 paimio - muurla 35 km, valmistui 2003 Turku - Paimio Liikenneministeri Pekka Vennamo antoi aloituspäätöksen Hepojoki - Vista -osuuden rakentamiselle vuonna Päätös oli rohkea, koska moottoritien linjasta Turussa ei ollut vielä tässä vaiheessa tietoa. Moottoritie alkoi valmistua Paimiosta kohti Turkua. Pohjan vahvistustyöt savikoilla nielivät kustannuksia. Niiden osuus olikin ennätyksellisen korkea Suomessa, lähes kolmasosa tien kokonaiskustannuksista. Työ edistyi suunnitelmien mukaan vuoteen 1995 asti, jolloin tie oli valmistunut Hämeentielle asti. Moottoritien jatko, Helsinginkatu, kaupungin läpi Turun satamaan valmistui pitkällisen valituskierroksen jälkeen vuonna Aurajoen ylittävä Tuomaansilta oli mielenkiintoa herättänyt rakennuskohde. Sen rakentamiseen sisältyi dramatiikkaa. Sillan valu oli ajoitettu talvikaudeksi, jotta voitaisiin välttää Aurajoen jäiden lähdön vaarat. Toisin kuitenkin kävi. Vaikka oli tammikuu, niin kesken valun Halisten alapuolelta lähti liikkeelle suuria jäälauttoja sateisen ja lauhan sään takia. Lautat katkaisivat keskeneräiset pylväät ja vasta valettu sillan betonikansi notkahti keskikohdalta. Paimio - Muurla Tiesuunnittelua täydennettiin ensi kertaa lakisääteisellä ympäristövaikutusten arvioinnilla. Budjettirahoituksen niukkuus viivästytti rakennustyötä noin vuodella. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen johtaja Matti Vehviläinen muistelee moottoritien linjauksen vaiheita Salon seudulla seuraavasti: Moottoritien linjaus on hakeutunut lopulliselle paikalleen useiden vaiheiden jälkeen. Salon kohdalla vuosikymmeniä sitten oli esillä myös tien linjaaminen kaupungin eteläpuolelta, mutta pohjoispuolinen käytävä valittiin jatkosuunnitteluun luvun alussa valmistunut yleissuunnitelma siirsi sijainnin Halikon - Salon alueella n. kilometrin pohjoisemmaksi. Salossa linjauksen siirto kauemmas keskustasta perustui mm. siihen, että aikaisempi linjaus sivusi Palomäen arvokasta muinaismuistoaluetta ja kulki keskiaikaisen pappilan paikan yli sivuten läheltä Uskelan emäkirkon paikkaa ja kirkkotarhaa. Hajalassa pohjoiseen siirron taustalla olivat maataloushaittojen vähentäminen peltoalueilla ja etäisyyden lisääminen kyläalueeseen. Rakentamista edeltäneen tiesuunnitelman tarkka suunnittelu johti edelleen teknistaloudellisin ja ympäristösyin hienosäätöön: Hajalan kohdalla palattiin 100 metriä etelämmäs, kun taas idempänä linjausta siirrettiin jonkin verran pohjoiseen. Edellä esitetyt useat linjaustarkistukset kuvaavat hyvin eri asioiden painotuksen ja tarkentuvien tietojen vaikutusta lopulliseen tien sijaintiin. Osallistava suunnitteluprosessi tuli vahvasti mukaan, jolloin viranomaislausuntojen lisäksi maanomistajat ja muut asianosaiset olivat systemaattisesti mukana vaikuttamassa ratkaisuihin. Maanomistajan näkökulmasta leveydeltään yli 40 metrin, joskus pohjanvahvistuksineen jopa 100 metrin, tiealue on todella vaikea asia. Lopullista linjausratkaisua etsittäessä Hajalan lähiympäristössä tuli esille myös asianosaisten poikkeuksellisia toimia, kuten kaivoslain mukainen valtaus. Tunnelit tulivat esille 1990-luvulla entistä voimakkaammin ja mm. paikallinen metsästysseura esitti vaatimuksen moottoritien sijoittamisesta tunneliin Hajalan itäpuolisella selänteellä. Hajalan kohdalla aiempi peltoalueen korkeusasemaltaan helpompi moottoritielinjaus siirrettiin kunnan ja maataloutta harjoittavien näkemysten perusteella jyrkkäreunaiseen laaksoon. Moottoritie nöyrtyy maiseman muotoihin avaten tien suunnassa hienon näkymän, mutta aiheuttaa toisaalta erityisesti raskaalle liikenteelle mäelle kipuamisen vuoksi huomattavat ajokustannuslisäykset. Tästä on jälkeenpäin tullut myös kriittistä palautetta. Laakson ylittäminen pitkällä korkealla sillalla olisi poistanut tämän ongelman, mutta se olisi ollut rahoitusraamiin liian kallis ratkaisu. Kaikkien näkemyksiä ei moottoritien linjauksessa ole voitu ottaa huomioon. Nyt kuitenkin voinemme todeta, että Salon seudulla liikenneturvallisuus on olennaisesti parantunut ja matkat sujuvat nopeammin ja aikataulultaan varmemmin. Ympäristövaikutuksista ei ole ilmennyt yllättävää ja tie on muodostunut osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. muurla - lohja 51 km, valmistui 2009 lohja Muurla - Lohja Tämä on ollut Suomessa kaikkien aikojen suurin tieurakka, joka toteutettiin julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarihankkeena. Tätä moottoritien osaa lobattiin pitkäjänteisesti. Rahoitusratkaisu alkoi muotoutua vuonna 2000 ja rahoitus varmistui vuonna Tämä moottoritien osuus näkyy elinkaarihankkeena valtion budjetissa vuoteen 2029 asti. Mm. vuonna 2013 valtion rahoitusosuus on noin 40 milj. euroa. 16 viiri viiri 17

10 Maakuntahallitus johtaa liittoa demokraattisesti M aakuntahallitus panee maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön ja kokoontuu joka kuukausi Varsinais-Suomen liitossa. Maakuntahallituksessa kuuluu kuntien demokraattinen ääni hallituksessa istuvat maakunnan johtavat luottamushenkilöt kaikilta seuduilta. Puoluepaikat jakaantuvat kuntavaalituloksen mukaan ja uusi hallitus valitaan aina kuntavaalien jälkeen. Maakuntahallitusta johti vuodet Ilkka Kanerva (kok). Nykyinen puheenjohtaja on Petteri Orpo (kok). Kuvissa näet kaikki Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset. maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus maakuntahallitus viiri viiri 19

11 teksti carola gunell EU-maailma Varsinais-Suomessa Mitä jää jälkeen, kun kolmas EU:n hankkeiden rahoituskausi on päättymässä tämän vuoden lopussa? Varsinais-Suomen liitto on Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien toiminut EU-hankerahoituksen välittäjänä. Liiton ja muiden tukea välittävien tahojen kautta on vuodesta 1996 lähtien kulkeutunut noin 600 milj. euroa (EU+valtio) maakunnan hankkeisiin, joilla on pyritty toteuttamaan EU:n koheesiopolitiikkaa eli tasoittamaan alueellisia kehityseroja. Varoja on ensisijaisesti voitu ALUEELLINEN OHJELMATYÖ käyttää ns. haasteellisilla alueilla, johon maakunnan reuna-alueet lähinnä kuuluvat. Turun alueen kehittäminen on ollut mahdollista suurkaupungeille suunnatulla rahoituksella. Hankkeita on ollut tuhansia. Uusi EU:n ohjelmakausi alkaa kohta ja vähentynyt hankerahoitus on jo todellisuutta. Nyt on hyvä hetki miettiä, mitä on jäänyt jälkeen menneistä hankkeista. Niistä kertovat parhaiten hanketulokset, esimerkkejä alla. Saariston Rengastie-hankkeen avulla saariston läpi saatiin toteutettua kevyen liikenteen väylä opasteineen. Hanke oli suuri, sen tulokset olivat pysyviä ja ovat edelleen helposti monien hyödynnettävissä. 5b-ohjelman puitteissa yhdeksi kohdealueeksi valittiin Itä-Turku. Alueella toteutettiin pitkäjänteisesti hankkeita, joiden sisällöt muodostivat alueen asukkaita aktivoivan ja ongelmia ratkovan kokonaisuuden. Moni sai konkreettista apua. Esimerkkinä toiminnasta maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä työllistymispalvelut. Hankkeen päätyttyä ongelmat kehittyivät aikaisemmalle tasolle. Tämä on esimerkki hanketoiminnasta, jonka puitteissa pystytään parantamaan tilannetta, mutta hanke on harvoin pysyvä ratkaisu. Näissä tapauksissa yhteiskunnan tulee ottaa vastuunsa. Samaan aikaan alkoi Turun alueella pienet yhteisöhankkeet osuuskunta Kiisan kautta toteutettuna. Yhteisöhankkeita oli kymmenen ja niiden kautta toteutettiin monia pieniä konkreettisia elinympäristöä parantavia toimenpiteitä. Kyseeseen saattoi tulla jätteiden keräyspisteen uusiminen ja siistiminen kerrostaloalueella tai Aurajokirannan siivoaminen. Esimerkkinä ajan hengestä on pienehkö ja mainio ympäristön huolenpitoon kohdistuva Ravita-hanke. Somerojoen rantakunnat rekisteröivät yhdistyksen joen tilan parantamiseksi. Kunnat sopivat maksuosuuksistaan ja toimenpiteistä. Toimenpiteitä on toteutettu suunnitelmallisesti asukas- ja kuntavetoisesti. Toteuttamismallia on hyödynnetty myös muualla. 1995: Suomi liittyy EU:hun Rahoitettavaksi valitut hankkeet ovat aina toteuttaneet voimassa olevaa aluekehityslinjaa. EU-jäsenyyden alussa linjaksi valittiin mm. matkailun kehittäminen, jolta ajalta konkreettinen ja hyödyllinen hanke, Saariston rengastie, sai alkunsa. Vuosituhannen alussa katseet suuntautuivat erityisesti syrjäytyneisyyden uhkaan ja sosiaalisiin ongelmiin. Meneillään olevalla EU-ohjelmakaudella uudet ajatukset linjasivat aluekehitystä ympäristökysymykset ja kestävä kehitys nousivat väistämättä ajankohtaisiksi. Uudella kaudella katseet ja odotukset suuntautuvat vähähiiliseen tuotantoon ja köyhyyden torjuntaan. eu:n ohjelmakaudet INTERREG-OHJELMATYÖ Liiton kansainvälistä yhteistyötä on luontevimmin toteutettu hankkeiden puitteissa, joita on rahoitettu mm. EU:n rajat ylittävien yhteistyöohjelmien, Interregien kautta. Vuonna 2000 nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö kilpailutti maakuntien kesken Suomen Interreg A-ohjelmien hallintotehtävät. Varsinais-Suomen liitto teki tarjouksen ja sille myönnettiin vastuu Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. Tehtäväksi tuli kirjoittaa uusi Interreg IIIAohjelma, saada se EU:ssa hyväksytyksi, koota hallinto ja saada se toimivaksi. Hankerahoitukseen käytettiin 18 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Tehtävä oli Varsinais- Suomen liitolle uusi, mutta siinä onnistuttiin hyvin. Sen seurauksena uutta neljän maan Central Baltic Interreg IVA-ohjelmaa kirjoitettiin 2006 ja liitto jatkoi edelleen hallintoviranomaisena. Alue ja jaettava rahoitus oli tällä kertaa huomattavasti suurempi. Hankkeisiin jaettiin 96 milj. euroa EAKR-varoja. Jälleen on uuden, vuosille suunnatun, Interreg VA-ohjelman kirjoittamisen aika ja hallintoviranomaisena jatkaa Varsinais-Suomen liitto. Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys käynnisti 2001 virolaisen sisaryhdistyksensä kanssa hankkeen venesatamien jätehuollon kehittämiseksi molemmissa maissa. Tästä syntyi mm. Roska-Roope! Central Baltic -ohjelman rahoituksella on vuodesta 2008 lähtien toteutettu 122 hanketta. Ne liittyvät ympäristöön ja erityisesti Itämeren tilan kohentamiseen, alueen kilpailukyvyn parantamiseen ja ylipäätänsä näiden alueiden vetovoimaisuuden lisäämiseen. 20 viiri viiri 21

12 teksti Kirsi Stjernberg teksti Kaisa Savola Paikkatieto on nyt muodissa Katsaus liiton kansainväliseen toimintaan: Liitto luo yhteistyötä Brysselistä Pietariin Molempia tarvitaan. Suurten, kansainvälisten tavoitteiden eteenpäin vieminen onnistuu parhaimmin, jos takana on alueen poliittisten päättäjien tahtotila ja virallisesti luodut yhteistyösuhteet. Toisaalta käytännön tason yhteistyötä syntyy usein myös, kun toimijat tunnistavat yhteiset kiinnostuksen kohteensa ja yhteistyö käynnistyy spontaanisti. Varsinais-Suomen liiton kansainvälinen toiminta sai alkunsa pitkälti Suomen EU-jäsenyydestä ja sen valmistelusta. Kansainvälisiä yhteyksiä oli tätä ennenkin ystävyyskuntatoimien sekä pohjoismaisen saaristoyhteistyön kautta. EU-jäsenyys avasi kuitenkin uuden toimintaympäristön niin verkostoitumisen kuin rahoituksenkin osalta. Varsinais-Suomen liitto on luonut ja ylläpitänyt kahdenvälisiä yhteistyösuhteita ja -sopimuksia eri alueiden kanssa. Yhteistyön keskeisiä teemoja ovat olleet mm. bioala, liikenne, logistiikka, laivanrakennus, elintarviketeollisuus, uusiutuva energia sekä matkailu. Liiton rooli on usein ollut toimia keskustelunavaajana sekä saattaa oikeat tahot yhteen. Lisäksi liiton edustajat ovat osallistuneet erilaisten eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen, kuten CPMR (Conference for Peripheral Maritime Regions), BSSSC (Baltic Sea States Subregional Cooperation), sekä EU:n Alueiden komitean toimintaan. Itämeristrategian toteutuksessa sekä alueiden välisissä EU:n rahoitusohjelmissa, Interregeissä, liitto on ottanut erittäin aktiivisen roolin. Varsinais-Suomen liiton solmimat kahdenväliset yhteistyösuhteet: 1997 Finistèren departementti, Ranska 1999 Sichuanin maakunta, Kiina 2000 Mecklenburg-Etupommerin osavaltio, Saksa 2004 Luoteis-Venäjän yhdistys 2005 Pommerin maakunta, Puola 2008 Odessan lääni, Ukraina Olennainen rooli liiton kansainvälisten yhteyksien hoidossa on Turun kaupungin ja alueemme korkeakoulujen kanssa yhteisellä edunvalvontatoimistollamme Brysselissä sekä Turku-keskuksella Pietarissa. Edunvalvonta- ja tiedonvälitystyö alueeltamme EU:n toimielimiin ja päinvastoin Brysselin toimistomme kautta takaa, että pystymme ajoissa vaikuttamaan tärkeisiin asioihin kuten tulevan ohjelmakauden teemoihin tai siihen, mihin asti TEN-T -verkko ulottuu. Venäjän ja Pietarin yhteydet ovat myös jatkuvan kehittämisen kohteena. Tästä hyvä esimerkki on Turku-prosessi, johon liitto osallistuu yhdessä Turun, Pietarin ja Hampurin kanssa. Sen tarkoituksena on edistää konkreettisten hankkeiden syntymistä Venäjän ja EU:n kesken erityisesti Itämeristrategiaa sivuavista teemoista. Uuden lisän liiton kansainväliseen toimintaan tuo komission Euroopan laajuiseen EU-tiedotuspisteiden verkostoon kuuluva Europe Direct Varsinais-Suomi, joka palvelee yleisöä EU-aiheisissa kysymyksissä. Esimerkki kansainvälisestä alueyhteistyöstä, Varsinais-Suomi - Mecklenburg-Etupommeri Alueyhteistyöstä hyvä esimerkki on yhteistyö saksalaisen Mecklenburg-Etupommerin alueen kanssa. Merkittäviä tuloksia on saavutettu mm. bioalalla. Liitto välitti aikanaan Turku Science Parkille kutsun saksalaisilta liittyä ScanBalt-verkostoon. Laaja Itämeren alueen tiedepuistojen ja korkeakoulujen verkostoyhteistyö ja käytännön yhteistyöhankkeet ovat tärkeitä saavutuksia. Tavoitteena on ollut bioalan yritystoiminnan vahvistaminen ja rahoituksen hankkiminen. Parhaillaan Turku Science Park ja BioCon Valley GMbH Greifswald ovat mukana mm. Baltic Sea Health Region terveysalan innovatiivisten yritysten ja terveysalan organisaatioiden yhteistyötä kehittävässä BSHR Health Port hankkeessa. Meriliikenteessä ja satamien yhteyksissä on saatu aikaan yhteys Saksasta Uuteenkaupunkiin. Merenkulun asioissa on saatu hyvä neuvotteluyhteys, ja useita Interreg rahoitteisia satamien yhteishankkeita on valmisteltu ja rahoitettu. Käynnissä on mm. CleanShip (CLEAN BALTIC SEA SHIPPING) hanke, jossa Turun ja Rostockin satamat ovat mukana. BSR InnoShip hankkeessa puolestaan tavoitteena on laivojen ja satamien päästöjen vähentäminen. Tampereen Itämeri-instituutin vetämässä hankkeessa on Varsinais-Suomesta mukana Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristökomissio ja Mecklenburg- Etupommerista Baltic Sea Institute for Marketing, Transport and Tourism at the University of Rostock. Lisäksi merkittävää yhteistyötä Varsinais-Suomen ja Mecklenburg-Etupommerin kesken on tehty mm. Itämeristrategian matkailuasioissa. Kehittelyssä on mahdollinen yhteistyö uusiutuvan energian alalla. Vuonna 1999 Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus käynnistivät hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää alueellista paikkatietoyhteistyötä. Paikkatiedon käsite oli suurelle yleisölle täysin vieras paikkatiedosta puhuttiin tällöin vain ammattilaispiireissä. Kansankieleen käsite ei ole vieläkään juurtunut. Paikkatiedossa kyse on yksinkertaisimmillaan kartalla esitettävästä tiedosta, johon liittyy maantieteellinen sijainti: missä sijaitsevat lähimmät ravintolat, mikä on nopein reitti kesämökille, millaisten pysähdyspaikkojen kautta muuttolinnut keväisin löytävät Suomeen? Karttapalvelussa yli 300 aineistoa Hankkeen hedelmänä Varsinais-Suomeen perustettiin paikkatietokeskus Lounaispaikka vuonna Keskuksen tavoitteena oli alan toimijoiden verkostoituminen, kartta-aineistojen saatavuuden parantaminen sekä paikkatiedon hyötyjen markkinointi. Pian avattiin myös internetissä toimiva Lounaispaikan karttapalvelu. Karttapalvelu on edelleen näkyvin osa Lounaispaikan toimintaa. Palvelussa on tarkasteltavissa yli kolmesataa paikkatietoaineistoa, niin luontoon, kulttuuriympäristöön, kaavoitukseen kuin liikenteeseen liittyen. Kartta-aineistoja tuottavat esimerkiksi kunnat, maakunnan liitto, alueellinen ympäristökeskus, Maanmittauslaitos ja Museovirasto. Aineistoja pystyy helposti vertailemaan keskenään, tarkastelemaan eri mittakaavatasoilla ja saamaan lisätietoa kohteista. Lähiympäristöstään kiinnostuneelle karttapalvelu on aarreaitta yksi Lounaispaikan tavoitteista onkin tuoda esille, miten valtavia tietomääriä elinympäristöömme liittyen tuotetaan. Tärkeätä on myös välttyä päällekkäiseltä työltä. Ilman Lounaispaikan kaltaisia alueellisia karttapalveluita tieto olemassa olevista aineistoista ei kulje organisaatioiden välillä yhtä tehokkaasti. Älypuhelimet toivat paikkatiedon arkeen Viime vuosina alan kehitys on ollut huimaa. 80 prosenttia kaikesta tuotettavasta tiedosta sisältää sijaintiin liittyvää tietoa. Älypuhelimet paikannussovelluksineen, karttapalvelut, sosiaalinen media sekä navigaatiojärjestelmät ovat tuoneet paikkatiedon osaksi kansalaisten arkea. Julkinen sektori ja yritykset käyttävät paikkatietoa tehokkaamman tiedonvälityksen, laadukkaamman suunnittelun sekä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä paikkatieto on todella muodissa! Kehitys näkyy myös Lounaispaikan toiminnassa. Toimintaan on saatu lisää yhteistyökumppaneita Varsinais-Suomen liiton alaisuudessa toimivan keskuksen partnereita ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Satakuntaliitto, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia. Paikkatietoa ei enää kategorisesti erotella muusta tiedontuottamisesta. Nykyään Lounaispaikka välittää myös muun muassa tilastotietoja ja asiantuntija-arvioita liittyen ympäristön tilan seurantaan sekä kehittää maakuntamuseolle kulttuuriympäristön tiedonhallintajärjestelmää. Vuoden lopulla tarjolla on tietoa alueellisesta koulutustarpeiden ennakointityöstä sekä maakunnan hankkeista. Lounaispaikka on Suomessa ainutlaatuinen Maakunnallinen paikkatietoyhteistyö on maassamme ainutlaatuista Lounaispaikka on edelleen Suomen ainoa alueellinen paikkatietokeskus. Onnistuneen yhteistyön elementit on helppo luetella: tarvitaan innokkaita, asialleen omistautuneita ja osaavia tekijöitä, vahva tuki ja ymmärrys paikkatiedon hyödyistä alueen päättäjiltä sekä halu tehdä yhteistyötä yli organisaatio- ja kuntarajojen. Näiden elementtien onnistuneesta yhdistämisestä meidän on täällä Varsinais-Suomessa syytä olla ylpeitä. Mm. näitä teemoja löydät Lounaispaikasta: Rakennusperintö Kaavoitus Lintutornit Historialliset kartat Pyörätiet 22 viiri viiri 23

13 teksti Kirsi Stjernberg Kansainvälinen osaaja on sitkeä, tuottava ja utelias. Varsinais-Suomi Suomi-kortilla monet EU-ovet avautuivat vaivattomasti. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Alueiden Eurooppaa 15 vuotta Brysselissä EU vahvistuu vain joukkuepelillä Europe Direct järjesti keskustelun EU:n hyödyistä ja haitoista Europe Direct Varsinais-Suomi järjesti Eurooppa-päivän aattona Euroopan kansalaisten teemavuoteen liittyvän, yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden Turun pääkirjastossa. Kysymykseen Mitä hyötyä EU:sta on ja tulee olemaan Suomelle? olivat vastaamassa Euroopan parlamentin jäsen, kalatalousvaliokunnan varapj. Nils Torvalds, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ville Itälä, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n vastaava asiantuntija Katriina Lammi-Rajapuro ja Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen dosentti Kimmo Elo. Paikalla oli nelisenkymmentä aktiivista kuuntelijaa ja keskustelijaa. Kirjaston aulassa esittelivät toimintaansa Europe Direct Varsinais-Suomi, EUREStyönvälityspalvelut, Eurotietokeskus ja Schuman-seura. Itälä: Euro ei ole kriisissä Ville Itälä muistutti, että EU:n selkeimmät hyödyt ovat rauha ja turvallisuuspoliittinen vakaus. Hän totesi myös, ettei itse euro ole kriisissä, vaikka useat euromaat ovatkin. Hänen mukaansa euro on tuonut mukanaan sen mitä luvattiin eli matalat korot, alhaisen inflaation sekä poistuneet valuutanvaihtokulut. Kuitenkin euroalueen perustamiseen liittyy myös valuvikoja: yhteinen valuuttaalue ei voi toimia ilman yhteistä talouspolitiikkaa. - Kun yhdessä tehdään, tulee huonompiakin ratkaisuja yksittäisten jäsenmaiden kannalta. Ei voida kuitenkaan eurooppalaistaa ongelmia ja kansallistaa menestystarinoita. Itälä puhui ryhtiliikkeestä EU:n hyötyjen maksimoimiseksi. - Euroalueen valuvikoja on korjattu uudella lainsäädännöllä. Olennaista on, että nyt yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Tarvitaan automaattiset sanktiot ja kriisimaiden on kohdattava omat ongelmansa. Sisämarkkinoita on tehostettava ja varainkäyttöä tehostettava. Lisäksi tarvitaan parempaa valvontaa ja tilivelvollisuutta. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan - Mitä, jos jäämme odottamaan, että joku tulee ja auttaa, vaikka kaikki palaset ovat paikoillaan ja tarvitaan vain toimintaa? Nils Torvalds pohti, onko hän 10 kuukauden kokemuksellaan Euroopan parlamentin jäsenyydestä valittaja vai vaikuttaja. Hän koki kuitenkin, että meppinä voi olla mukana avaamassa ovia tulevaisuuteen, esimerkkeinä Turun telakan tilanne, EU:n kalastuspolitiikka sekä rikkidirektiivi. CIMO:n Katriina Lammi-Rajapuro kiteytti ammatillista liikkuvuutta ja osaamista käsittelevän puheenvuoronsa seuraavasti: - Kansainvälinen osaaja on sitkeä, tuottava ja utelias. Jokainen työnantaja tarvitsee kansainvälisiä osaajia muuttuvassa maailmassa. Turun yliopiston Kimmo Elon ydinajatus oli, että EU on joukkuepeliä: - Kyse ei ole siitä, mitä Suomi, Ruotsi, Saksa tai joku muu haluaa, vaan mitä EU ja Eurooppa haluavat. Huolestuttavasti kasvava kansallismielisyys EU:ssa syö pohjaa siltä lisäarvolta, jota yhteisöllistämisen kautta on saavutettu. Juuri joukkuepeli on "se juttu", jonka kautta niin kansalaiset kuin jäsenvaltiotkin voivat vahvistaa EU:ta, mikä puolestaan heijastuu takaisin poliittisena ja taloudellisena lisäarvona. Varsinais-Suomen liitto juhlii tänä vuonna merkittävää ja ansiokasta 20 vuoden virstanpylvästä. Myös Varsinais- Suomen Eurooppa-toimistolle tulee tänä vuonna täyteen yhteensä 15 toimintavuotta Brysselissä. Viiteentoista vuoteen mahtuu paljon. Kun Eurooppa-toimisto perustettiin, Suomi oli vasta muutama vuosi aikaisemmin liittynyt Euroopan unioniin. Monet Euroopan unioniin liittyneet asiat olivat uusia ja edellyttivät opettelua ja henkilökohtaista tutustumista Brysselin pääkallopaikalle. Eurooppa-toimisto ottikin ensimmäisinä toimintavuosinaan vastaan erittäin paljon varsinaissuomalaisia vierailuryhmiä ja panosti erityisesti EU-asioiden koulutukseen. Suomi oli tuolloin uusi ja eksoottinenkin EU:n jäsenmaa pohjoinen tietoyhteiskuntaihme, joka oli noussut 90-kuvun alun talouskriisistä panostamalla erityisesti koulutukseen, innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja kehitykseen. Asemansa innovaatiotoiminnan EU-edelläkävijänä Suomi on säilyttänyt näihin päiviin asti. Suomi-kortilla monet EU-ovet avautuivat vaivattomasti. Suomen valttikorttina oli tuolloin myös Venäjä-osaaminen, jota muilla EU-mailla ei vielä ollut. Ranskan kieli oli hallitseva työkieli EU-asioissa ja monet kokoukset pidettiin ainoastaan ranskan kielellä, erityisesti komissiossa. Alueiden Eurooppa -käsite oli juuri lanseerattu ja EU:n aluetasoa edustava Alueiden komitea oli perustettu muutamaa vuotta aikaisemmin, Varsinais-Suomen ote EU- ja Brysselin yhteistyöhön oli heti Eurooppa-toimiston perustamisesta lähtien aktiivinen ja aloitteellinen. Tavoitteena oli aloitteellisuus, proaktiivisuus niissä asioissa, joissa Varsinais-Suomella oli vahva intressi ja tarjottavaa muulle Euroopalle. Muilta haluttiin myös oppia ja tehdä keskinäisiä vertailuja, bench markingia. EU-rahoitusohjelmien kautta monet varsinaissuomalaiset toimijat aloittivat tai laajensivat merkittävästi kansainvälistä toimintaansa. Suuri muutos Brysselin toimintaympäristössä tapahtui EU:n laajentumisen myötä vuonna Euroopan unioniin liittyi tuolloin 10 uutta jäsenmaata. Turun ja Varsinais-Suomen kansainvälisen toimintaympäristön kannalta oli erityisen merkittävää, että monet uudet jäsenmaat olivat Itämeren maita. Itämerestä tuli EU:n sisämeri ja Itämeren alueesta suurimmalta osin Euroopan unionin aluetta. Turku ja Varsinais-Suomi profiloitiin Brysselissä aktiivisena Itämeren alueen toimijana, korkean osaamisen alueena, joka sijaitsee maailman kauneimman saariston äärellä. Turusta ja Varsinais-Suomesta on pyritty jatkossakin aktiivisesti luomaan mielikuva kokoaan suurempana Itämeren alueen toimijana, Baltic Sea powerhousena. Viiteentoista vuoteen on mahtunut paljon: satoja toimeksiantoja ja varsinaissuomalaisia vierailuryhmiä, EU-lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyvää edunvalvontaa sekä kymmeniä Brysselissä järjestettyjä seminaareja ja muita näkyvyystapahtumia. Eurooppatoimistossa on näiden vuosien aikana ollut 35 varsinaissuomalaista korkeakouluharjoittelijaa 5-6 kuukauden harjoittelussa. Monet heistä ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin Varsinais-Suomessa. Niiden EU-hankkeiden, joille Eurooppa-toimisto on antanut asiantuntija-apua, varsinaissuomalaisten toimijoiden saama EU-rahoitus on yhteensä yli kymmenen miljoonaa euroa. Myös EU-lainsäädäntöedunvalvonnassa on saatu aikaan yhteisiä onnistumisia niin eurooppalaisten liikenneverkostojen kuin rakennerahastojenkin suhteen. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi vuonna 2011 näkyi vahvasti Brysselissä. Myös EU:n Itämeristrategiassa Turulla on ollut alusta alkaen vahva rooli, mistä osoituksena on esimerkiksi kesällä 2014 Turussa järjestettävä EU:n vuosittainen Itämeristrategian vuosikonferenssi. Tämä konferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa ja Turussa. Varsinais-Suomen liitto on hallinnoinut menestyksellisesti ja ammattitaidolla Itämeren alueen Central Baltic-ohjelmaa ja valittiin samaan tehtävään myös tulevalle ohjelmakaudelle. Monia varsinaissuomalaisia edustajia ja asiantuntijoita on valittu tärkeisiin tehtäviin ja asemiin EU:n instituutioissa. Kilpailu vaikuttavuudesta, tunnettavuudesta, EU-rahoituksesta ja näkyvyydestä on Brysselissä armotonta. Näkyvyyden ja vaikuttavuuden eteen tulee työskennellä jatkuvasti ja aktiivisesti, sillä muutoin alue tippuu nopeasti pois Brysselin kartalta. Suorien, Brysselistä suoraan haettavien EU-rahoitusohjelmien merkitys varsinaissuomalaisten hankkeiden rahoituslähteenä korostuu tulevalla ohjelmakaudella entisestään, koska alueelliset rakennerahastot pienentyvät. Myös mahdollisimman monen aktiivisen varsinaissuomalaisen ehdokkaan läpimeno Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 on alueemme edunvalvonnan ja vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeää. Turulla ja Varsinais-Suomella on olemassa kaikki edellytykset olla tunnettu ja aktiivinen toimija Brysselissä myös tulevaisuudessa ja tulevalla EU-ohjelmakaudella Tehkäämme yhdessä Itämeren powerhousesta sekä Itämeren että EU:n edelläkävijä! 24 viiri viiri 25

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä Aleksis Klap 1. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 2. Tuulivoimavaihemaakuntakaava 3. Valtakunnallinen maakuntaliittojen tuulivoimaselvitysten

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

EU:n ohjelmakausi 2007 2013. Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista

EU:n ohjelmakausi 2007 2013. Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista EU:n ohjelmakausi 2007 2013 Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista Aluksi Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Sitä toteutetaan kansallisilla

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 PÖYTÄKIRJA 4/2015 Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 24 Kokouksen avaus 25 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Työjärjestyksen hyväksyminen 27 Pöytäkirjan tarkastaminen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot