Virtuaaliyliopiston. JORMA ENKENBERG Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaaliyliopiston. JORMA ENKENBERG Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Jorma.Enkenberg@joensuu.fi"

Transkriptio

1 Virtuaaliyliopiston pedagogisesta ja teknisestä tuesta JORMA ENKENBERG Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos LEIF LAAKSONEN CSC Tieteellinen laskenta Oy Opetusministeriö Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Virtuaaliyliopistotyöryhmä Toukokuu

2 Sisältö 1 Miksi virtuaaliyliopisto? 4 2 Mikä virtuaaliyliopisto? 5 3 Virtuaaliyliopiston oppimisteoreettisista perspektiiveistä 8 4 Virtuaaliyliopiston pedagogiikasta 11 5 Virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisen pilarit 14 6 Virtuaaliopetuksen tietoteknologinen perusta 16 7 Virtuaaliyliopiston teknisen tuen perusta 21 8 Virtuaaliyliopiston pedagogisen tuen perusta 23 Kirjallisuusviitteet Liitteet Liite 1: Oppimis- ja opiskeluympäristön keskinäinen suhde Liite 2: Tekninen ja pedagoginen tuki: tarvittavan kehitystyön aikataulu Liite 3: Opetuksen suunnittelu Liite 4: Verkkoperustaisten opiskeluympäristöjen luokittelu 2

3 Lukijalle Virtuaaliyliopisto tarvitsee laadukkaita ja helposti käyttöönotettavia teknologioita, oppimisympäristöjä sekä hyvin toteutettua pedagogista ja teknistä tukijärjestelmää voidakseen täyttää sille asetettuja odotuksia. Normaaleilla www-selaimen kautta käytettävissä olevilla tieto- ja viestintäteknologian sovelluksilla päästään jo hyvän matkaa eteenpäin virtuaaliopetuksen toteutuksessa. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin tarvetta kehittää olemassa olevia opetuksen teknologioita ja niiden pohjalle rakennettuja verkkopalveluja vastaamaan paremmin laadukkaan virtuaaliopetuksen sekä korkealaatuisen oppimisen vaatimuksia. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että virtuaaliyliopiston tarjoama pedagoginen ja tekninen tuki mahdollistaa tehokkaan hajautetun oppimisen ja korkeatasoisen tutkimuksen. Sovellettavissa teknologioissa, oppimisympäristöissä, opetusmalleissa sekä toteutuvissa oppimisprosesseissa käytetään kaikkia mediatyyppejä tekstistä videokuvaan. Riippumatta edellä mainituista on välttämätöntä, että opetuksen suunnittelua ja toteutusta, opiskelun ohjausta, mediatyypin valintaa, opiskelumateriaalin tuottamista, oppimisen arviointia sekä virtuaaliyliopiston yleistä hallinnointia automatisoidaan. Virtuaaliyliopiston opetuksen ja opiskelun tekninen ja pedagoginen tuki riippuvat ennen muuta seuraavista valinnoista: - mikä malli virtuaaliyliopistotoiminnalle yleisesti ja erikseen yliopiston sisällä valitaan, - minkälaisten teknologisten ratkaisujen varaan toimintaa rakennetaan, - mihin opetuksella ja kursseilla pyritään, - minkälaisia pedagogisia malleja opetuksessa tullaan soveltamaan sekä - mitä opetuksen tarvitsemia tietovarantoja, opiskeluresursseja sekä työvälineitä on kulloinkin käytettävissä. Seuraavassa tarkastellaan mm. näitä näkökulmia lähemmin. 3

4 1 Miksi virtuaaliyliopisto? Virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämisen välttämättömyyttä perustellaan usein mm. seuraavilla tosiasioilla tai kehitysnäkymillä: - Tietoa on saatavissa käyttöön monesta eri lähteestä helpommin kuin koskaan aiemmin - kehittyneiden tietoverkkojen ansiosta, - tietoa voidaan hankkia nopeammin kuin koskaan aiemmin, - tieto käy käyttökelvottomaksi nopeammin kuin koskaan aiemmin, - työelämän kehittymisen myötä koulutuksesta on tullut jatkuva elinikäinen prosessi, - painopiste on siirtynyt opettamisesta oppimiseen erityisesti itseohjautuvaan oppimiseen, - teknologia vapauttaa opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomaksi, - etäopetus on globalisoitumassa ja siitä on muodostumassa kasvava liiketoiminnan kohde, - etäopetuksen markkinoilla tulee olemaan sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, - perinteiset yliopistot ovat kasvokkain vaikean ongelman edessä: niiden henkiin jääminen koulutusmarkkinoilla haastaa kehittämään perinteisen toiminnan rinnalle virtuaalioppimista, - tarve kehittää joustavaa oppimista tukevaa toimintaa kasvaa kaiken aikaa ja teknologia kehittyy vastaamaan paremmin tarpeita sekä - erityisesti korkea-asteella työssä oppiminen merkitsee paradigman muutosta, johon on kyettävä reagoimaan toiminnalla. Virtuaalioppimisen ja -yliopiston puolesta puhujat vetoavat myös usein siihen, että opetuksessa ja oppimisessa on menossa systeeminen muutos, joka pakottaa opetusta järjestävien tahojen arvioimaan uudelleen toimintansa taustalla olevia uskomuksia (arvoja). Voidaan olettaa, että näkyvissä oleva virtuaalioppimisen yleistyminen tulee haastamaan julkiset koulutusorganisaatiot - erityisesti yliopistot pohtimaan uudelleen toteuttamaansa koulutusta ja hakemaan sille uusia muotoja ja toteutustapoja. Opetuksen virtuaalistaminen pakottaa yliopiston yksiköt myös etsimään uusia hallinnollisen organisoitumisen muotoja. 4

5 2 Mikä virtuaaliyliopisto? Kuten alussa on todettu, virtuaalioppimisen tekninen ja pedagoginen tuki on yhteydessä siihen, minkälaisen mallin kautta toimintaa organisoidaan. On useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa virtuaaliyliopiston ideaa. Seuraavassa tarkastellaan muutamaa mallia, jonka puitteissa virtuaaliyliopistotoimintaa on 90-luvulla pyritty organisoimaan ( ks. Mason, 1998: Välittäjäorganisaatiomalli (the brokerage model) Mallissa pieni, pääasiassa hallinnon ihmisistä ja suunnittelijoista koostuva ryhmä organisoi virtuaaliopetusta hyödyntämällä muiden yksikköjen resursseja ja kurssitarjontaa. Välittäjäyksikkö hoitaa mm. markkinoinnin, kurssille ilmoittautumisen sekä muun opiskeluun liittyvän hallinnoinnin. Kurssin toteutus tapahtuu yksikköjen toimesta. Etuna mallissa voidaan pitää sitä, että virtuaaliyliopiston toiminta on taloudellisesti edullista ja se voi ottaa huomioon nopeasti muuttuvien markkinoiden tarpeet. Ongelmiksi mallissa saattavat nousta mm. kurssien omistamiseen liittyvät kysymykset sekä yhteistyön jatkuvuus. Partneruuteen perustuva malli (partnership) Tässä mallissa toiminta perustuu yliopistojen keskinäiseen partneruuteen. Toiminnan lähtökohtana on yleensä se, että suuri yliopisto tekee yhteistyötä pienen yliopiston kanssa ja siirtää omaa koulutustaan sen sisälle virtuaalisessa muodossa. Kurssit omistaa tavallisesti yhteistyön vahvempi osapuoli. Opiskelun ohjaus tapahtuu lokaalisesti. Onnistuakseen tämän kaltainen malli edellyttää toiminnalta jonkinasteista vastavuoroisuutta. Etuna mallissa on se, että sen kautta voidaan alueelle siirtää nopeasti sen tarvitsemaa osaamista. "Vastaanottava" osapuoli voi suunnata resurssejaan pitemmän aikajänteen tavoitteisiin ja se voi keskittyä kehittämään omia resurssejaan sekä ydinosaamistaan Mallia on usein syytetty "imperialismista" ja edellä mainitusta vastavuoroisuuden puutteesta (vrt. kehittyneet maat vs. kehitysmaat). Sateenvarjomalli (umbrella) Toimintaan osallistuvat yksiköt tuottavat yhdessä virtuaaliopetusta. Mallille on ominaista ohut hallintorakenne. Kurssien suunnittelu, jakaminen sekä arviointi toteutetaan yhdessä. Toimintaa perustetaan win-win - periaatteelle. Yhdessä toimimisen kautta kaikki voittavat. Tuloksena on enemmän kuin osien summa. Malli muistuttaa edellä esitettyä välittäjäorganisaatiomallia. Yleensä tämänkaltainen toiminta onnistuu parhaiten silloin, kun osapuolet kokevat edessään yhteisen uhkan tai kilpailutilanteen, joka edellyttää 5

6 yhteistoimintaa. Sateenvarjomalli perustuu kollaboratiiviseen toimintaan, jonka ylläpito vaatii ponnisteluja ja yhteistä tahtoa. Viheriö (greenfield) Mallille on tunnusomaista virtuaaliyliopistoa varten kehitetty oma organisaatio. Toiminnalle on keskeistä kommunikaatioteknologian intensiivinen soveltaminen. Teknologiaa on kehitetty palvelemaan juuri ko. virtuaaliyliopiston toimintaa. Mallia soveltava yliopisto tavoittelee opiskelijoita, joilla on tarvittava teknologia käytettävissään ja rekrytoi parhaita opettajavoimia opettamaan. "Viheriö" - mallin yhteydessä puhutaan yleensä aidosta virtuaaliyliopistosta. Mallin etuna on toiminnan joustavuus. Kurssit voidaan räätälöidä ao. kohderyhmää varten. Ne voivat olla lyhyitä työelämän tarpeista lähteviä teknologiatuettuja kursseja ("just-in-time" tai "just-the-subject you want"). Ongelmaksi mallissa voivat nousta toiminnan edellyttämät kalliit perusinvestoinnit, kurssien markkinointi sekä opintojen hyödyntäminen muussa yliopistollisessa opiskelussa (esim. jatko-opiskelussa). Verkosto (network) Mallissa olemassa olevat yliopistot sekä koulutuksen tarjoajat työskentelevät yhdessä vaihtelevin kombinaatioin toteuttaakseen virtuaalikursseja. Organisaatiorakenne on tyypillisesti löysä eikä toimintaa määritä yksin mikään yksittäinen taho. Etuna ja vahvuutena mallissa on, että sen perusta on vapaaehtoisuudessa ja olemassa olevissa verkostoissa. Toiminta voidaan käynnistää ja sitä ylläpitää pienin lisäresurssoinnein. Ongelmaksi saattaa nousta jatkossa toiminnan innovatiivisuuden asteen alhaisuus. Duaalimalli (dual model) Ideana mallissa on toteuttaa opetusta rinnakkain sekä perinteisesti että virtuaalisesti. Malli edustaa ilmeisesti tavallisinta lähestymistapaa virtuaaliyliopistomaisessa toiminnassa. Samaa virtuaalikurssia voidaan opiskella sekä kampukselta että sen ulkopuolelta. Näin opetuksen resursseja (materiaaleja) voidaan hyödyntää joustavasti kulloistenkin tarpeiden pohjalta. Etuna mallissa on mm. se, että sama opettaja voi toimia sekä normaaliopetuksessa että virtuaaliopiskelussa. Opetuksessa voidaan soveltaa hyvin monia, erilaisia malleja, toisin kuin mitä virtuaaliopetukseen erikoistuneissa yksiköissä on mahdollista normaalisti tehdä. Ongelmaksi saattavat nousta mm. järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset sekä usealla eri tavalla toteutettavien kurssien pohjalle rakennetun opetusohjelman ylläpito. Yhteenvetona edeltä voidaan todeta, että kaikki edellä hahmotellut mallit sisältävät seuraavia yhteisiä piirteitä: 6

7 - Koulutuksesta muodostuu aiempaa joustavampaa vastaamaan entistä paremmin ulkopuolelta tuleviin haasteisiin, - vuorovaikutus lisääntyy opetuksessa, - kurssit ovat aiempaa helpommin saavutettavissa, - opetusta ja opetuksen jakamista arvioidaan ja käsitteellistetään uudelleen sekä - olemassa olevaa ja opetuksen seurauksena syntyvää materiaalia ja resursseja käytetään uudelleen (kierrätys). Tässä arvioidaan, että riippumatta siitä, mikä malli suuntaa valtakunnan tasolla virtuaaliyliopistotoimintaa, paikallisesti tai alueellisesti yliopisto/yliopistot voivat soveltaa vaihtelevia malleja riippuen niiden ympäristöstä, olosuhteista sekä osapuolten yhteistyötahdosta. Näin tulee mitä todennäköisimmin myös tapahtumaan Suomen virtuaaliyliopiston kohdalla. Sen vuoksi jatkossa pyritään tarkastelemaan teknistä ja pedagogista tukea niistä tarpeista käsin, joita virtuaaliyliopistotoiminnan ylläpito edellyttää siitä riippumatta, mikä malli on valittu toiminnan perustaksi. 7

8 3 Virtuaaliopetuksen oppimisteoreettisista perspektiiveistä Nykyisen yliopisto-opetuksen perusta On arvioitu, että noin 80% yliopisto-opetuksesta tapahtuu luentojen tai sen kaltaisen opetuksen muodossa. Yleensä ajatellaan, että jos luento-opetus tai siihen liittyvät harjoitukset hoidetaan hyvin niin myös opiskelijat oppivat. Kuitenkin useimmista opetustilanteista puuttuvat tiedon rakentumisen kannalta olennainen vuorovaikutus sekä riittävä tuki tiedon ja taidon kehittymiseksi. Opiskelijat olettavat yleensä, että kurssista suoriutumiseen riittää kun kopioi muistiinpanoihinsa taululla ja kalvoilla esitettävän asian. Toiminnalla ja kokemuksilla ei yleensä ole muuta yleisöä kuin opettaja ja opiskelijat itse. Kaiken kaikkiaan sovellettava opetus muistuttaa teollisuusyhteiskunnan tuotantoprosessia, joka on aikansa elänyt. Perinteisesti yliopisto-opiskelu on korostanut faktuaalisen sekä teoreettisen tiedon oppimista. Oppiminen on seurausta yksilön ponnistelusta, johon opiskelijaa pitää myös ohjata ja kannustaa. Oppimisen aste käy selville tentissä. Opiskelun tavoitteena on arvosanan suorittaminen. Tähän päästään suorittamalla säädetyssä järjestyksessä yksittäiset kurssit. Teknologialla ei ole ajateltu olevan merkitystä oppimiselle. Se on "vain" väline. Virtuaaliopetuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on useimmiten nykyinen yliopiston idea toimintoineen koska ne tunnetaan hyvin ja niistä on sen vuoksi helppo lähteä liikkeelle. Seurauksena on, että virtuaaliopetukseen siirtyminen merkitsee tavallisesti nykyisen opetuksen siirtämistä verkkoon - verkkokurssin muotoon tai videoneuvotteluteknologian käyttöön opetuksen jakamisessa yliopiston ulkopuolelle. Tässä arvioidaan toisin kuin useimmiten ajatellaan, että teknologialla voi olla merkittävä rooli korkeatasoisen opetuksen ja oppimisen aikaansaamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin aivan toisen tyyppisiä toteutuksia virtuaaliyliopiston toiminnassa kuin mitä verkkokurssit tai videoluennot edustavat. Oppimistutkimuksen tuloksiin vedoten voidaan väittää, että sovellettavien opetuskäytänteiden tulee tukeutua kehittyviin tulkintoihin oppimisesta sekä näkökulmiin laadukasta oppimista edistävistä, diskursiivisestä ja tutkivaa oppimista tukevista opetusmalleista. Opetusmallien soveltamisessa voidaan hyödyntää seuraavassa esiteltäviä laadukkaaseen oppimiseen ja opetukseen liitettäviä tulkintoja ja käsityksiä. Tavoiteltavan yliopisto-opetuksen perustaa Oppimiseen liittyy sekä yksilöllinen, yhteisöllinen, kehollinen että kulturaalinen aspekti. Yksilön näkökulmasta tarkasteluna oppimista voidaan luonnehtia mm. seuraavin ilmauksin: - Ihmisen on tehtävä jotain oppiakseen, - ihminen oppii oppimaan oppiessaan, - oppiminen on paitsi mieleen myös kehoon, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin liittyvä asia, - kieli vaikuttaa oppimiseen, - oppimiselle on olennaista se, minkälaisessa kontekstissa se tapahtuu, - oppiminen riippuu siitä, mitä opiskelija tietää etukäteen, 8

9 - oppiminen on aikaa vaativa prosessi ja - motivaatio ohjaa oppimista. - Oppimistutkimuksen tulosten mukaan opetuksesta seuraa hyvää oppimista silloin kun seuraavat seikat ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta: - Oppimisen kohteesta tarjotaan useita perspektiivejä prosessin aikana, - oppimisen tavoitteet määräytyvät opiskelijoista käsin ja niistä neuvotellaan opettajan kanssa, - opettaja toimii mallintajana, oppaana, toiminnan valvojana, tutorina sekä oppimisen auttajana, - toiminnat, tilanteet, välineet sekä ympäristö suunnitellaan niin, että ne kannustavat opiskelijaa pohtimaan omaa toimintaansa, arvioimaan sitä itse sekä reflektoimaan tekojaan sekä niiden seurauksia, - oppimistilanteet ovat realistisia, autenttisia sekä yhteydessä todellisuuteen, - alkuperäistä tutkimustietoa käytetään autenttisuuden varmistamiseksi, - tiedon rakentamista tuetaan sosiaalisin neuvotteluin, yhdessä tapahtuvan työskentelyn kautta, - ongelman ratkaisua ja korkean tason ajattelua sekä syvällistä ymmärtämistä tavoitellaan, - kokeilua suositaan ja siihen rohkaistaan opiskelijoita, - opiskelijat nähdään oppipojan roolissa (asteittain vaikeutuvat tehtävät, monimutkaistuvat taidot sekä kehittyvä tiedon hankinta), - opiskelu suunnitellaan niin, että opiskelijat joutuvat työskentelemään osaamisensa ylärajoilla sekä - sovellettava arviointi sidotaan tiukasti yhteen opetuksen kanssa. Hyvän oppimisen ja sitä tukevan opetuksen piirteitä voidaan kuvata esim. seuraavasti: Oppiminen on parhaimmillaan oppimisympäristössä, jossa - tieto yhdistetään opiskelijan kokemuksiin, - ekspertin tietoa esitellään ja demonstroidaan, - opiskelija soveltaa tietoaan sekä - tieto integroidaan opiskelijan maailmaan. Ongelmanratkaisuun opitaan, kun - opiskelija sitoutuu ratkaisemaan todellista, olemassa olevaa probleemaa Tietoa opitaan, kun - opiskelijalle näytetään asia selittämisen sijasta, - tieto on suhteessa opiskelun tavoitteeseen, - medialla on relevantti opetuksellinen rooli ja - opiskelijaa ohjataan tärkeän tiedon ääreen Taitoa opitaan, kun - opiskelija harjoittelee ko. taitoa, - taito on suhteessa opiskelun tavoitteeseen ja - opiskelija voi demonstroida taidon kehittymistä 9

10 Taitavuus kehittyy, kun - opiskelijalle näytetään, miten virheitä havaitaan ja korjataan, - edetään helpoista ongelmista kohti asteittain vaikeutua tehtäviä sekä - opettaja vetäytyy syrjään asteittain sitä mukaa kun oppiminen edistyy Yliopiston samoin kuin minkä tahansa opetusta tarjoavan oppilaitoksen on hyvä ottaa huomioon se, että hyvään tulokseen vaikuttaa ennen muuta se, miten oppimista johdetaan sekä mikä pedagoginen näkökulma on valittu ohjaamaan valintojen tekoa. 10

11 4 Virtuaaliyliopiston pedagogiikasta Virtuaaliopetukselle on yleensä ominaista mm. se, että opettaja ja opiskelijat eivät kohtaa toisiaan systemaattisesti kasvokkain opetustilanteessa. Tästä seuraa, että opetus käsitteenä joudutaan määrittelemään uudelleen. Tässä arvioidaan, että virtuaaliopetuksen näkökulmasta on perusteltua määritellä opetus kommunikoinnin prosessina. Sen seurauksena opetuksen suunnittelun tavoitteena on sellaisten tilanteiden ja toimintojen rakentaminen, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että opettaja ja opiskelijat yhdessä jaetun toiminnan kautta tulevat jakamaan oppimisen kohteesta samanlaisia käsityksiä ja tulkintoja. Edellä esitettyyn perustaen oppimisympäristöt voidaan luokitella ainakin seuraaviin tyyppeihin. Ne voivat pyrkiä oppimiseen a) dokumenttien, b) opiskelussa tarvittavien resurssien (tehtävät ja opiskeluvälineet mm.), c) tulkintojen tai d) ajattelu- ja toimintamallien jakamisen kautta. Edettäessä tyypistä a) kohti tyyppiä d) opetuksen yhteisöllisyys lisääntyy. On tavallista, että sama opiskeluympäristö edustaa useampaa kuin yhtä tyyppiä. Tyypitellyt opiskeluympäristöt edustavat erilaisia pedagogisia malleja. Kohtien a) ja b) mukaiset opiskeluympäristöt voidaan nähdä esimerkkeinä ns. didaktisesta mallista, kohta c) puolestaan diskurssia korostavasta ja vastaavasti kohdan d) mukainen opiskeluympäristö esimerkkinä tutkivasta perspektiivistä opetukseen. Seuraavassa tarkastellaan malleja lähemmin. (vrt. Didaktinen opetusmalli Mallin soveltamiselle on ominaista faktuaalisen tiedon, periaatteiden sekä teorioiden välittämisen tavoittelu. Vuorovaikutus on luonteeltaan yksisuuntaista opettajalta opiskelijalle suuntautuvaa. Opettaja on aktiivinen osapuoli ja vastaavasti opiskelija vastaanottava taho. Yliopiston luento-opetus on hyvä esimerkki tämänkaltaiseen pedagogiikkaan kuuluvasta opetuksesta. Ao. opetusmallin tapauksessa opiskelijat ovat tavallisesti tietyssä tilassa tiettynä aikana. Tekstien (kirjallisuuden) välityksellä on perinteisesti laajennettu luentotyyppisen opetukseen osallistujien määrää. Teknologian tukemana on mahdollista jakaa tämänkaltaista opetusta kenelle tahansa riippumatta hänen asuinpaikastaan tai elämäntilanteestaan. Teknologia voi myös tehdä opetuksesta hyvin taloudellista. Ongelmaksi asian tekee se, että didaktisen mallin käyttö on tehotonta, kun pyritään ohjaamaan opiskelijaa tai välittämään hänelle korkeatasoiselle toiminalle ominaisia ajattelu- ja toimintamalleja. Tyypillisiä didaktista mallia soveltavia, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetuksen ilmentymiä ovat mm. itse - ohjautuvaa opiskelua 11

12 tukevat ympäristöt (verkkokurssit) sekä perinteistä opetusta täydentämään kehitetyt opiskelun resurssisivustot. Diskursiivinen opetusmalli Opetusmallia soveltaville menetelmille on ominaista kaksisuuntainen, opettajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus sekä oppimisen ohjaaminen näkökulmana opiskeluprosessiin. Molemmat tahot osallistuvat opiskeluprosessiin. Vuorovaikutus voi olla henkilökohtaista (opettaja-opiskelija), jolloin se kohdistuu esim. arvosanoihin tai oppimisen probleemoihin tai julkista (opettaja-ryhmä) esim. seminaarityyppisessä asetelmassa. Oppimisen tulosten laadun kannalta on keskeistä se tapa, jolla ohjaamista mallinnetaan joko teknologiatuetusti tai ilman sitä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla on mahdollista luoda diskursiivisia oppimistilanteita etäällä työskentelevien opiskelijoiden ja opettajan välille. Teknologia voi myös rohkaista oppilaiden samoin kuin opettajien keskinäiseen keskusteluun ja kysymyksen pohtimiseen. Teknologian käytöllä voi olla opetuksen kustannuksia vähentäviä vaikutuksia, erityisesti silloin, kun suunnittelu on hyvin toteutettu ja kyseessä on suuret opiskelijamäärät. Tyypillisiä oppimisen ohjaamiseen suuntautuvia opiskeluympäristöjä ovat sellaiset, missä pyritään opetuskeskusteluun ja verkon kautta tapahtuvaan oppimisprosessin ohjaamiseen sekä asiantuntijuuden jakamiseen. Tutkiva opetusmalli Tutkivalle lähestymistavalle on ominaista vuorovaikutus opiskelijoiden sekä tietolähteiden välillä - ovatpa nämä sitten ihmisiä, dokumentteja tai artefakteja. Opiskelijoilla on kontrolli opiskeluprosessiin. Opettajan rooli on toimia asiantuntijana, oppimisen auttajana sekä valmentajana, sovelletusta opetusmallista riippuen. Äärimmilleen vietynä opettajaa tarvitaan vain vaiheessa, missä opiskelijat jättävät oppimistuloksen arvioitavaksi. Tyypillisiä tähän kategoriaan kuuluvia sovelluksia ovat mm. ongelmaperustainen työskentely, tapausperustainen opetus, suunnittelemalla tapahtuva oppiminen sekä kognitiivinen oppipoikakoulutus (vrt. Enkenberg, 2000). Opetusmenetelmien keskeisenä tavoitteena on välittää opiskelijoille ajatteluja toimintamalleja, jotka edustavat asiantuntijoille ominaista taitavaa käyttäytymistä yhdessä tapahtuvan toiminnan kautta. Ongelmaksi saattaa muodostua opiskelijoiden vapaus. Seurauksena voi olla, että opiskelijat eivät kykene tavoittamaan periaatteellista tietoa pelkästään oman työskentelynsä kautta, joka kuitenkin tulisi olla hyvän opetuksen tavoitteena. Opiskelu voi olla tehotonta, aikaa ja kustannuksia vaativaa. Tyypillisiä tähän opetusmalliin liittyviä teknologiaperustaisia opiskeluympäristöjä edustavat kollaboratiivista oppimista varten suunnitellut verkkoperustaiset oppimisympäristöt (FLE, Sonera experience ja KIE mm.) 12

13 Yhteenvetoa Yhteenvetona opetusmalleista voidaan todeta, että opetuksen ja oppimisen systeeminen muutos merkitsee siirtymistä didaktisista opetusmalleista kohti oppimisen ohjaamista sekä tutkivaa lähestymistapaa tukevia käytänteitä. Opetusteknologioiden kehitys on pyrkinyt myös vastaamaan muutokseen. Yliopisto-opettajan näkökulmasta tarkasteltuna edessä on uusien taitojen sekä opiskeluympäristöjen käytön opiskelu. Teknisen ja pedagogisen tuen näkökulmasta sillä on merkitystä, minkälaisia pedagogisia valintoja virtuaaliyliopistot tekevät. On hyvä tiedostaa, että toiset teknologiaperustaisista oppimisympäristöistä tukevat paremmin tiettyä opetusmallia kuin toiset. Sillä tulisi olla merkitystä tehtäessä opetusteknologisia valintoja. Tässä arvioidaan, että kaikilla edellä mainituilla opetusmalleilla on paikkansa myös tulevaisuuden yliopistossa. Laadukkaan virtuaaliopetuksen kehittämisen haasteena tulee kuitenkin jatkossa olemaan sellaisen opetuksen kehittäminen, jossa paino on teknologiatuetussa oppimisen ohjaamisessa sekä tieteellistä toimintaa välittävien oppimisprosessien tukemisessa - tutkivassa oppimisessa. 13

14 5 Virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisen pilarit Yleensä oppimisympäristöjen 1 suunnittelu- ja kehitystyössä tulisi ottaa huomioon niin psykologinen, pedagoginen, teknologinen, kulturaalinen kuin pragmaattinenkin perspektiivi (Hannafin ja Land, 1997). Vaatimus koskee yhtälailla sekä "perinteisiä" että virtuaalisen oppimisen ympäristöjä. Psykologinen perspektiivi heijastelee näkemyksiä siitä, miten yksilö hankkii, järjestää ja muokkaa tietoa ja taitoa. Käytännössä näkökulma ilmenee suunnittelijoiden tavassa rakentaa kehyksiä oppimisympäristölle, toiminnoille sekä niille strategioille, jotka ilmentävät suunnittelijoiden uskomuksia siitä, miten yksilö oppii, ajattelee, ymmärtää sekä toimii mm.. Oppimisen ohjaamiseen sekä tutkivaan oppimiseen perustuvissa malleissa oppimisympäristö korostaa tiedon rakentamista, kontekstin merkitystä oppimisessa sekä kokemuksen ja kokemisen keskeistä merkitystä oppimiselle. Pedagoginen perspektiivi vaikuttaa siihen, mihin oppimisympäristön toiminnot, menetelmät sekä struktuuri perustetaan. Se ilmentää sitä, miten ympäristö on suunniteltu sekä mitä se tarjoaa opiskelijalle. Se tarjoaa perustan niille menetelmille ja strategioille, joita sovelletaan oppisisällön järjestämisessä. Teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä tämä merkitsee tavallisesti tiedon ja taidon ankkurointia kontekstiin sekä tehokkaiden välineiden ja resurssien käytön mahdollisuutta tiedon alueella tapahtuvaan navigointiin sekä sen muokkaamiseen. Teknologinen perspektiivi pyrkii auttamaan teknologian mahdollisuuksien arviointia opetuksen tavoitteen saavuttamisessa. Se vaikuttaa oppimisympäristön suunnitteluun erityisesti tuomalla siihen näkökulmia siitä, mikä on mahdollista ja mitä voidaan toteuttaa teknologiaa soveltamalla. Se voi myös vaikuttaa siihen, minkälaisia työvälineitä on perusteltua käyttää jne. Teknologian tarjoamat työvälineet voivat auttaa mm. sellaisten kokemusten tuomiseen oppimistilanteeseen, jota ei ilman teknologiaa ole mahdollista toteuttaa. Kulturaalinen perspektiivi tarkastelee uskomuksia koulutuksesta, kulttuurisista arvoista sekä yksilön roolista yhteiskunnan jäsenenä. Esim. japanilaisessa koulukulttuurissa korostuu ulkoa oppiminen, mikä taas esim. Euroopassa on yleensä hyvin pienessä roolissa. Meillä yliopisto-opetuksessa korostuvat kasvamassa määrin tutkiva ja kokeileva ote sekä yhdessä tapahtuva työskentely toisin kuin monessa muussa kulttuurissa. Tämä merkitsee mm. sitä, että opetus tavoittelee ko. alan ammattilaiseksi kehittymistä - yliopisto-opiskelussa erityisesti tieteentekijäksi kasvamista. Tässä arvioidaan, että teknologiaperustaisten ympäristöjen tulisi olla myös suhteessa tämänkaltaisiin päämääriin. Pragmaattinen perspektiivi on erityisesti yhteydessä suunnittelutyön ja käytön yhteydessä esille tuleviin rajoitteisiin. Pragmaattinen näkökulma pyrkii 1 Teknologiaperustaisen oppimisympäristön ja vastaavasti opiskeluympäristön rakennetta sekä keskinäistä suhdetta on kuvattu liiteessä 1. 14

15 rakentamaan siltaa teorian ja käytännön välille. Teknologian käytettävyys tai opiskelijoiden käytössä olevat teknologiat vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaista opetusta kannattaa toteuttaa sekä vastaavasti minkälaista oppimista odottaa ao. kurssilla. Esim. opetuksen onnistumisen näkökulmasta on olennaista, että virtuaalikurssien suunnittelijat sekä tukihenkilöt ovat etukäteen selvillä käytännön olosuhteista ja eteen tulevista tilanteista. Tämä on ainakin osittain mahdollista soveltamalla ns. osallistuvan suunnittelun periaatteita toiminnassa. 15

16 6 Virtuaaliopetuksen tietoteknologisesta perustasta Taustaa Uusi tieto- ja viestintäteknologia on palauttanut monet toiminnot ja toimintamallit yhteiskunnassa peruskysymysten ääreen. Ihmiskunta on koko historiansa ajan oppinut ja tutkinut uutta ja näin siirtänyt tiedon ja osaamisen seuraaville sukupolville. Voidaan hyvällä syyllä kysyä mikä on yliopistojen ja korkeakoulujen asema ja merkitys tässä koulutusprosessissa jatkossa. Ammatillisessa koulutuksessa on jo nyt useita vaihtoehtoja. Muutoksen voimat ovat usein niin nopeita ja voimakkaita, että niiden mukana eivät pysy ainoastaan traditioihin nojautuvat organisaatiot. Esimerkiksi tietoverkot kehitettiin 70-luvulla yliopisto- ja tutkimusmaailmassa mutta tällä hetkellä yliopistomaailmalla ei ole kovinkaan paljoa sanottavaa siitä, mihin suuntaan alue kehittyy. Prosessin saatua oman kriittisen massan asia etenee omia, usein kaupallisia polkujaan. Tässä murrosvaiheessa ei teknologisesti paras vaihtoehto aina selviä. Informaatioteknologialla on aivan kuten biologisilla järjestelmillä oma ekologiansa. Prosessina informaatioekologia on kuitenkin paljon vähemmän tutkittu ja ymmärretty kuin informaatioteknologia. Vastaava prosessi on myös menossa oppimisen ja tutkimuksen alueella. Teknologia mahdollistaa tänään suoran yhteyden tiedon tuottajan ja oppijan välille. Tieto- ja viestintäteknologia toimii näin eri tasolla olevien väliportaiden poistajana. Traditionaalisista arvoketjuista häviää useita väliportaita. Näiden samojen ongelmien parissa kamppailevat myös suomalaiset korkeakoulut. Korkeakoulujen tulee pystyä käyttämään tehokkaasti olemassa olevaa tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuria yhteistyössä uusien tiedontuottajien kanssa niin, että niillä tulee myös tulevaisuudessa olemaan keskeinen asema tiedon ja oppimisen muodostamassa arvoketjussa. Tietoresurssien hyödyntämisessä ovat erilaiset verkkojen raja- ja liitäntäpinnat keskeisessä asemassa. Verkossa olevat hienot resurssit jäävät valitettavasti hyödyntämättä, jos oppijat eivät voi rakentaa tarpeeksi nopeaa ja joustavaa yhteyttä verkkoon. Tiedon tuottajia sekä opiskelijoita yhdistävän jaetun oppimisen (distributed learning) malleissa (mm. diskursiivinen sekä tutkivan oppiminen) ovat kaikki verkkosovellukset ja mediat, mukaan lukien video ja audio, keskeisessä asemassa. Virtuaaliyliopiston teknologinen ydin Virtuaaliyliopiston tieto- ja viestintäteknologisen rungon muodostaa korkeakoulujen yhteinen FUNET-verkko, joka yhdistää kaikki korkeakoulut ja useimmat ammattikorkeakoulut nopealla runkoverkolla. Yhteinen runkoverkko takaa tasapuolisen verkkoliitännän kaikille korkeakouluille, niiden maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. FUNET-runkoverkkoa tulee myös tulevaisuudessa käyttää opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Se muodostaakin näin Suomen suurimman oppimisympäristön teknologisen ytimen. Palvelujen organisoinnista Verkon palvelujen resurssin muodostavat erilaiset tutkimusta ja oppimista edistävät toiminnot. Niitä on mahdollista myös laajentaa koskemaan myös esimerkiksi elektronista asiointia. Korkeakoulujen pitää pystyä myös luotettavasti ja turvallisesti 16

17 asioimaan verkon avulla elektronisesti esimerkiksi opetusministeriön ja muiden tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tutkimusta rahoittavia organisaatioita tulee myös kannustaa rakentamaan ja laajentamaan palveluinfrastruktuurinsa niin, että tutkijat voivat esimerkiksi verkon avulla hakea rahoitusta hankkeilleen ja hoitaa muutenkin asioitaan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Tulevaisuudessa nämä palvelut tulevat olemaan keskeisessä asemassa jo työelämässä olevien henkilöiden jatko-, täydennys- ja lisäkoulutuksessa. Korkeatasoisten verkkopalvelujen kehittämisen ja käytön kannalta on tärkeää, että verkon infrastruktuuria kehitetään tasapainoisesti niin korkeakoulujen kampusalueilla kuin FUNET:n runkoverkossa. Katkotilanteissa pitää pystyä toimimaan niin, että tilanne korjataan mahdollisimman nopeasti riippumatta siitä onko ongelma runkoverkossa tai kampusalueella. Korkeakoulujen on nyt huolehdittava siitä, että niiden omat paikallisverkot päivitetään vastaamaan uuden FUNET-runkoverkon tarpeita. Nyt käynnissä oleva FUNET2001-hanke tuo korkeakoulujen käyttöön vuoden 2001 alussa uuden runkoverkon, joka mahdollistaa uusien palvelukokonaisuuksien käytön edellyttäen, että paikallisesti verkot ovat ajan tasalla. Oppiminen ja tutkiminen ei kuitenkaan ole pelkästään kansallista toimintaa. Erilaiset yhteistyötä tukevat toiminnot niin tutkimuksessa kuin oppimisessa ovat keskeisessä asemassa. Kansainvälistä korkeakoulujen välistä yhteistyötä, tietoverkkoja hyödyntäen, tukee pohjoismaisella tasolla NORDUnet-verkko, joka yhdistää pohjoismaiset korkeakouluverkot Abilene- ja vbns-verkon kautta yliopistoihin Yhdysvalloissa ja TEN- 155 verkon kautta eurooppalaisiin yliopistoihin. Kansainväliset yliopistojen runkoverkot mahdollistavat jo tänään monet reaaliaikaiset palvelut tukemaan verkottumista ja yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla. Rinnan kansallisen virtuaaliyliopiston rakentamisen kanssa tulisikin varmistaa kansainvälisten yhteyksien tekninen toimivuus jatkossa. Virtuaaliyliopistoa rakennettaessa tulee pyrkiä malliin, jossa korkeakoulut kehittävät omaa tutkimuksen ja oppimisen verkkoydintä vastaamaan kehittyvää virtuaaliopetusta. Kaupalliset partnerit ja organisaatiot liittyvät tähän ytimeen omien kaupallisten verkko-operaattorien kautta. Virtuaaliyliopiston kehittämisessä tulee pyrkiä paikasta ja ajasta riippumattomaan oppimiseen. Tietoverkon käytettävyyden kannalta tuleekin selvittää mahdollisuuksia siirtyä 24 * 7 tunnin valvottuun verkon käyttöön (HelpDesk). Tästä ei kuitenkaan ole paljon hyötyä käyttäjien kannalta, mikäli korkeakoulujen kampusalueilla ei ole omaa valvontaa, joka voi korjata muualla kuin runkoverkossa ilmenevät ongelmatilanteet. Virtuaaliyliopiston ja HelpDeskin toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää selvittää keskitetyn tai hajautetun mallin käytön etuja ja haittoja oppimisympäristöjen ja oppimismateriaalin säilytyksessä sekä opetuksen jakamisessa. Sisällön tuottamisen teknologisesta perustasta Sisällön tuottaminen oppimisen ja tutkimuksen tarpeisiin on huomattavasti laajempi prosessi kuin pelkästään web-sivujen tekeminen tai materiaalin konvertoiminen webmuotoon. Oppimisympäristöjä tulee kehittää suuntaan, jossa ne ovat muutakin kuin web-sivujen tai sähköpostien tai postituslistojen tallennusalustoja. Yhteisöllinen 17

18 vuorovaikutteisuus on vielä oppimisympäristöissä hyvin rajallista, mutta lisääntyy kaiken aikaa pedagogiikan kehittymisen myötä. Parhaiten näyttävät toimivan sellaiset oppimisympäristöt, jotka ovat vuorovaikutteisia kahteen suuntaan. Materiaalin siirtäminen pelkästään tietokoneen ruudulta luettavaksi on pulmallista johtuen siitä, että ruudulta lukeminen ei onnistu yhtä hyvin kuin kirjasta. Ehkä osaksi juuri tästä syystä johtuen on videokuvan siirtäminen verkossa yleistynyt ja hakee nyt omaa muotoaan virtuaaliopetuksen yhtenä perusmediana. Videokuvan avulla voidaan päästä myös hyvin tehokkaaseen vuorovaikutukseen. Tietokoneista ja verkoista tulee näin yhä selvemmin osa niin opettajan kuin opiskelijankin viestintä- ja kommunikaatioverkkoa. Mediatyypin valinnassa näkyy selvä ero nuoremman ja vanhemman sukupolven välillä. Nuorempi sukupolvi näkee primäärimedian videon kaltaisena kuvanauhana kun taas vanhempi sukupolvi pitää tekstiä primäärimediana. Ihmiskunnan globaali tietopääoma on vielä tällä hetkellä pääosin tallennettuna kirjoitetussa muodossa kirjastoissa. Voidaankin kysyä, että mikäli videosta tulee primääri media, pystymmekö tallettamaan ja siirtämään tietopääomamme tehokkaasti tuleville sukupolville? Voidaan olettaa, että oppimisympäristöjen suunnittelussa joudutaan huomioimaan erilaisia lähestymistapoja medioiden hyödyntämisessä. Tietoverkko tulee nähdä myös osana elämisen, toimimisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana. Jotta konsepti voisi toimia pitää ihmisten pystyä suoriutumaan suuresta osasta päivittäiseen työhön ja opiskeluun - ymmärrettynä laajassa mielessä - liittyvistä toiminnoista tietoverkon avulla. Ainostaan näin ihmiset kokevat verkon palvelut mielekkäiksi ja hyödyllisiksi omassa elämässään. Opiskelija- ja tutkimusmaailma ei tässäkään suhteessa eroa muusta yhteiskunnasta. Sisällön tuottamisen ja sen tukemisen kannalta on tärkeää, että teknologiasta muodostuu yliopisto-opettajan partneri, jonka avulla ja tuella yhä suurempi osa työstä voidaan haluttaessa suorittaa. Vain näin voidaan ajatella verkkoperustaisen sisältötuotannon onnistuvan laajamittaisesti ja taloudellisesti. Virtuaaliyliopiston toimivuuden kannalta on keskeistä, että tietoverkon kaikki komponentit ovat luotettavia ja tehtäväänsä varten toimivia. Ei riitä, että runkoverkko on nopea ja luotettava jos korkeakoulut eivät pysty rakentamaan ja ylläpitämään omia paikallisverkkojaan. Tämän takia tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös korkeakoulujen paikallisverkkojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että opiskelijoilla ja tutkijoilla on tarvittavat liitännät ja päätelaitteet yhteyden saamiseksi korkeakoulujen paikallisverkkoihin. Tähän ns. last mile osuuden toteuttamisessa tulisi tutkia langattomien verkkojen käytön mahdollisuudet. Edellä hahmotetun tavoitteen saavuttamiseksi virtuaaliyliopiston opetussisältöjen tuottamisen tueksi tulee rakentaa verkosto, jonka solmut muodostuvat korkeakouluissa toimivista oppimisteknologian-, AV- ja atk- tai IT-keskuksista. Jokaisessa korkeakoulussa ei tarvitse olla kaikkia näitä komponentteja edustettuna. Resursseja ja asiantuntemusta pystytään hyödyntämään yhä enemmän myös verkon yli. Edellä on käsitelty lähinnä materiaalin tuottamiseen ja käyttöön liittyvää problematiikkaa. Aikana jolloin kirja tai julkaisu oli primäärimedia olivat kirjastot ja arkistot keskeisessä asemassa globaalin ja lokaalin tietämyksemme tallentajina. Nyt 18

19 kun aineisto muuttuu biteiksi on meillä velvollisuus tallettaa ajankuvamme ja tietomme tuleville sukupolville. Kysymys on vain se mikä osa tästä materiaalista tulee tallettaa ja kenen toimesta. Uudistettu vapaakappalelaki hoitaa kaupallisen materiaalin mutta korkeakoulujen itse tuottaman materiaalin kohdalla asiaa ei ole vielä ratkaistu. Liittyminen verkon käyttäjäksi Opiskelijoille ja tutkijoille pitää luoda tasa-arvoiset tekniset valmiudet hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa omassa työssään. Tämän saavuttamiseksi tulee huolehtia siitä, että molemmat ryhmät pääsevät käsiksi oman työnsä kannalta tärkeisiin ja olennaisiin tietolähteisiin. On tehtävä mahdolliseksi joustava ja nopea pääsy FUNETverkkoon. Virtuaaliyliopiston kautta syntyy myös tarvetta liittyä FUNET-verkkoon joustavasti paikasta ja paikkakunnasta riippumatta. Korkeakoulujen kesken tarvitaan yhteisiä ponnistuksia keskitettyjen FUNET-liityntä -pisteiden perustamiseksi. Opiskelija-asunnot tulee liittää FUNET-verkkoon nopeiden kiinteiden verkkoyhteyksien avulla, samalla kun selvitetään miten esim. uutta xdsl-tekniikkaa voidaan käyttää puhelinverkossa. Näin voidaan taata suurimmalle osalle opiskelijoita hyvä (1 6 Mbps) verkko- ja liityntäyhteys runkoverkkoon. Verkkopalvelujen ja resurssien luonti ja ylläpito on monella tavalla hyvin haastava tehtävä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista syvällisesti perehtyä tekijänoikeudellisiin yksityiskohtiin. Nämä kysymykset tulee pystyä ratkaisemaan muualla tarpeeksi korkealla tasolla. Opetusministeriön tulisi neuvotella yhteneväiset sopimukset aineiston tuottajien kanssa. Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat vain osa ongelmavyyhtiä. Lisäksi tulevat kysymykset tiedon oikeaperäisyyden varmistamisesta sekä avoimet kysymykset auktorisoinnin, autentikoinnin ja elektronisen allekirjoituksen osalta. Moderni tieto- ja viestintäteknologia asettaa uusia haasteita ihmiskunnan tietopääoman tallettamiselle ja siirtämiselle seuraaville sukupolville. Verkkopalvelujen luotettavan tarjoamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää pystyä tunnistamaan ihmiset verkossa. Työssä ja oppimisessa tarvittavien resurssien kohdentaminen voidaan hoitaa vain, jos verkon käyttäjät voidaan tunnistaa. Lisäksi tarvitaan menetelmät talletetun tiedon (aineiston) oikeellisuuden varmistamiseksi. Informaation ja tiedon siirtyessä bitti-muotoon pitää olla olemassa menetelmät, joilla voimme varmistua siitä mistä ja kenen toimesta aineisto on verkkoon laitettu. Hyödynnettäessä tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessa on löydettävä ratkaisut seuraaviin kysymyksiin: auktorisointi/valtuus, voinko käyttää palvelua autentikointi, oletko se henkilö jona esittäydyit? oikeaperäisyys, onko tämä tieto se sama jona se on arkistoon kirjattu? yksityisyys/salaus, zzxhgjia\*ad#bd eli viestien kryptaaminen elektroninen allekirjoitus, tunnistetun henkilön allekirjoitus. Virtuaaliyliopisto tarvitsee infrastruktuurin, joka tukee kaikkia edellä esitettyjä osaalueita. Verkossa käyttäjän on voitava myös varmistua siitä, että verkossa oleva aineisto on oikea, eikä tuntemattoman henkilön muuttamaa. Tähän tehtävään voidaan käyttää esim. Väestörekisterikeskuksen käyttöön tuomaa Henkilön Sähköinen Tunnistaminen (HST) korttia, joka mahdollistaa käyttäjien yksityisyyden ja elektronisen allekirjoituksen. 19

20 HST-kortti soveltuu myös räätälöityjen käyttöliittymien kehittämiseen. Kun verkkoa käyttävä henkilö tunnistetaan voidaan käyttäjälle ladata palvelimelta hänen opiskeluaan tai työtään tukeva henkilökohtainen ympäristö. Ympäristö voidaan räätälöidä jopa niin pitkälle, että se heijastaa aina menossa olevan opintojakson etenemistä. Tämä antaa aivan uusia mahdollisuuksia tukea henkilöä oppimisen eri vaiheissa sekä tutkijaa tiedon jäsentämisessä ja hallinnassa. 20

21 7 Virtuaaliyliopiston teknisen tuen perusta Virtuaaliyliopiston keskeiset tekniset tukipalvelut tulee voida tuottaa pääosin keskitetysti muutaman, ehkä vain yhden tuottamiseen keskittyvän yksikön toimesta. Sisältöjen ja teknologian käytettävyyden näkökulmasta katsottuna on kuitenkin välttämätöntä, että suunnittelu ja toteutus tehdään lähellä opettajaa ja tutkijaa hajautetusti eri virtuaaliyliopiston verkottuneissa yksiköissä. Korkeakouluissa olevat oppimisteknologian- ja AV-yksiköt muodostavat täten luontevan verkkomateriaalin tuottamiseen tarvittavan teknisen ja pedagogisen alustan. Merkittävimmän osan palveluista muodostavat erilaiset tekstipohjaiset resurssiaineistot, joista on linkit muuhun multimedia-aineistoon kuten erilaisiin kuva-, ääni- ja video-arkistoihin. Palveluja kehitettäessä ei tule kuitenkaan liiaksi keskittyä siihen, mikä tänään on mahdollista koska tekniikka muuttuu niin nopeasti. Palveluja kehitettäessä tulisi toteuttaa eräänlaista pioneerihenkeä, jonka pohja olisi palveluissa mitä tarvitaan eikä palveluissa mitä tänään pystytään toteuttamaan. Verkko mahdollistaa erityyppisen median kuten tekstin, kuvan, äänen ja videon yhdistämisen oppimista tukevana aivan uudella tavalla. Verkossa pitää olla hierarkkinen joukko keskitetysti hoidettavia mediapalvelimia, jotka palvelevat koko korkeakoulusektoria. Esimerkkinä tästä on FUNET-TV mediapalvelin osoitteessa johon on talletettu iso joukko esitelmiä, seminaareja, kursseja ja konferensseja. FUNET-TV hankkeessa (http://tv.funet.fi) kehitetään tällä hetkellä tarvittavaa infrastruktuuria videokuvan ja äänen siirtämistä varten FUNET-runkoverkossa. Yhdysvalloissa ovat yliopistot yhdessä IT-yritysten kanssa perustaneet akateemisen tutkimuskanavan (Research Channel, Toimintaa ei kuitenkaan pidä ajatella traditionaalisena TV-toimintana, vaan osana uudentyyppisen vuorovaikutteisen jaetun oppimisen ympäristönä. Samanlaista infrastruktuuria ollaan myös rakentamassa Eurooppaan, jolloin kaikki nämä resurssit tulevat yhdessä muodostamaan mittavan yliopistojen oman tiedekanavan opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteistyöverkostoa tälle sektorille ollaan luomassa. Tavoitteeksi voidaan asettaa se, että viimeistään kahden vuoden päästä on olemassa tehokas FUNET-runkoverkko, jossa voi lähettää ja vastaanottaa digitaalista TV-kuvaa (MPEG-1/MPEG-2) hyödyntämällä joustavia ja korkeatasoisia videoneuvottelupalveluja, jotka tukevat jaettua oppimista ja jaettujen tutkimusresurssien käyttöä. Digitaalista TV-kuvaa pitää pystyä vastaanottamaan omasta verkkoon liitetystä päätelaitteesta. Kameralla varustetuista päätelaitteista tulee voida osallistua niin kansallisiin kuin kansainvälisiin videoneuvotteluihin. Tieteen tekemisen peruspalvelut kuten tieteellinen julkaisutoiminta ja julkaisut ovat tavoitettavissa hyvien ja tehokkaiden käyttöliittymien kautta. Näiden palvelujen rakentamiseen tarvitaan verkkoon palvelimia ja välivarastoja, jotka estävät verkon tukkeutumisen videokuvan siirrossa. Tässä vaiheessa on myös todennäköisesti jo keskusteltu korkeakoulujen puhelinliikenteen viemisestä runkoverkkoon. Nopeasti kehittyvä langaton viestintä tulee antamaan aivan uusia mahdollisuuksia oppimis- ja tutkimusympäristöjen tarjoamisessa opiskelijoille ja tutkijoille. Langattomien verkkojen yleistyessä voisivat korkeakoulut tarjota opiskelijoille ja 21

22 tutkijoille liityntäalueen, johon esim. kannettavalla tai kämmentietokoneella voi liittyä langattomalla yhteydellä. Tällainen menettely auttaa osaksi korkeakouluja selviytymään lähes ylivoimaisesta tehtävästä varustaa esim. kirjastot ja luokat yleisesti käytettävissä olevilla kiinteillä tietokonelaitteilla. Tämän toteuttamiseksi korkeakoulut tarvitsevat kuitenkin huomattavan lisäpanostuksen. Edellä esitetyt verkon palvelut luovat muiden oppimista edistävien palvelujen avulla FUNET-verkosta ison oppimisympäristön teknologisen perustan, joka pohjalle korkeakouluissa tehtävä työ niin oppimisen kuin tutkimuksenkin alueilla voi rakentua. Korkeakoulujen on tarkoituksenmukaista myös hoitaa yhä suurempi osa omasta tiedotuksestaan tietoverkon avulla, jolloin korkeakoulujen tiedotuksesta tulee osa virtuaaliyliopiston tiedotuksesta. Korkeakoulujen omasta portaalista (veräjästä) tulee olla myös mahdollista tutustua kaikkien virtuaaliyliopistossa mukanaolevien yliopistojen kurssitarjontaan. Tästä muodostuvat linkit eteenpäin erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien hyödyntämiseen ja esittelyyn. Teknisellä tasolla on korkeakoulujen sovittava keskenään miten oppimismateriaali verkkoon talletetaan ja jaetaan, että palvelimet ja paikallisverkot eivät missään verkon osassa kuormitu liikaa. Globaalilla ja eurooppalaisella tasolla tulemme näkemään hierarkkisen rakenteen, jossa verkkoresurssit on talletettu eri puolelle maailmaa cache-palvelimiin, jotka parantavat verkkomateriaalin saatavuutta erilaisissa verkon virhetilanteissa. 22

23 8 Virtuaaliyliopiston pedagogisen tuen perusta Seuraavassa tuodaan edellä esitettyihin ajatuksiin ja tulkintoihin liittyen ehdotuksia siitä, miten virtuaaliylisopiston pedagogista tukea tulisi yleisesti sekä erityisesti organisoida ja minkälaisena virtuaaliopetuksen tulisi näyttäytyä opiskelijalle. Virtuaaliyliopiston opetuksen perusta on avoimessa ja joustavassa monimuotoopiskelussa ja sitä tukevissa verkkoperustaisissa ympäristöissä. Kehittyvää tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksen lisäksi korkeatasoisten, helposti käyttöönotettavien neuvonta-, ohjaus sekä oppimateriaalipalvelujen tarjoamisessa opiskelijoille ja opettajille. Sekä pedagoginen että tekninen tuki organisoidaan siten, että opettajat ja opiskelijat kokevat sen läheiseksi ja helposti tavoitettavaksi. Tämä edellyttää, että tukijärjestelmät muodostavat läpinäkyvän, www-selaimella opettajan työpöydältä, opetustilasta tai opiskelijan työskentelypaikasta käyttöönotettavissa ja muokattavissa olevan kokonaisuuden. Ideaalina ratkaisuna käyttöliittymälle voitaneen pitää toteutusta, missä yhtenäinen, adaptiivinen käyttöliittymä integroi hajallaan eri puolilla Suomea yliopistoissa tarjolla olevia opetus- ja tukipalveluja opiskelijan ja opettajan muokattavissa olevaksi kokonaisuudeksi. Pedagogisen tuen kohteita Verkkoperustaisen opetuksen toteutuksen edellyttämiä pedagogisen (ja teknisen) tuen kohteita ovat mm. tiedottaminen opetuksesta, oppimisympäristöjen rakentaminen, opetuksen suunnittelu, opetuksen toteutus, oppimisen ja opetuksen arviointi, toiminnan kehittäminen sekä sen ylläpito (vrt. liite 3). Opetuksen korkean tason varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota toteutettavan opetuksen suunnittelukäytänteisiin, oppimisympäristöjen käytettävyyteen, virtuaaliopetuksen hyviin toteutusmalleihin sekä opetuksen jatkuvaan kehittämiseen (vrt. liite 4). Pedagogisen tuen muotoja Pedagogista tuen välittyminen /välittäminen organisoidaan virtuaaliyliopistossa - tukihenkilöiden ja valtakunnallisen sekä yliopistokohtaisten yksiköiden kautta, - resurssitietokannan avulla (hajautetut www-dokumentit mm.) sekä - automatisoituina verkkopalveluina. Kaikki edellä mainitut tuen muodot ovat välttämättömiä kehittyvän virtuaaliopetuksen toteuttamiseksi. Kehitys etenee niin, että tulevaisuudessa yhä useammat virtuaaliopetuksen peruspalvelut ovat automatisoituneita. 23

24 Tukiyksiköt ja henkilöt Koko virtuaaliyliopistojärjestelmää varten perustetaan valtakunnallinen virtuaaliyliopiston tukikeskus vastaamaan yliopistojen yhteisistä tarpeista. Keskuksen tehtävänä on vastata sekä teknisestä että pedagogisesta tuesta asioissa, jotka eivät ole luontevasti yhdistettävissä yksittäisen yliopiston tarjoaman tuen piiriin. Keskuksen tehtävänä on esim. seurata virtuaaliyliopistotoiminnan teknologista sekä pedagogista kehitystä maailmalla ja välittää tietoa siitä virtuaaliyliopistoverkostoon. Keskuksen tehtäviin kuuluu luontevasti myös virtuaaliyliopiston infrastruktuuriin kohdistuva tutkimus- ja kehitystyö (esim. virtuaaliyliopiston käyttöliittymä, langattomat opetusverkot sekä opetusta palvelevat resurssitietokannat). Jokaisessa virtuaaliyliopistotoiminnassa mukana olevassa yliopistossa on yhteinen opetusteknologian ja verkkoperustaisen opetuksen tuen keskus vastaamassa henkilökunnan koulutuksen, toteutettavan opetuksen sekä opiskelun tarpeita. Voidakseen tehokkaasti palvella tarkoitustaan keskuksessa työskentelevien tulee edustaa riittävässä määrin eri tieteenaloja ja verkkoperusteiseen opetukseen liittyvän osaamisen alueita (teknologia, pedagogiikka, design, sisältöosaaminen, ohjelmointi mm.). Keskuksen tehtävänä on vastata sekä teknisen että pedagogisen tuen paikallisesta organisoinnista. Läheisyysperiaatteen toteutumiseksi on tarpeen hajauttaa keskuksen toimintaa ajoittain laitoksiin ja tiedekuntiin. Pedagogisen tuen laadun näkökulmasta on välttämätöntä, että keskuksessa työskentelevillä henkilöillä on riittävästi osaamista sekä verkkoteknologian että -pedagogiikan alalta. Virtuaaliyliopiston opetuksen toteuttamisesta vastaa aina viime kädessä yliopiston perusyksikkö, laitos (ja sen opettajat ja tutkijat), jonka opetusohjelmaan asianomainen opintokokonaisuus kuuluu. Opetuksen virtuaalistaminen merkitsee yleensä suurta muutosta laitosten nykyiseen toimintaan. Sen kehittymiseksi uuden toiminnan on muodostuttava nopeasti osaksi laitoksen arkipäivää. Alkuun tarvittava tuki jouduttaneen hankkimaan lähes kokonaan ulkopuolelta. Tavoitteeksi tulee asettaa, että laitokset ovat vuoden kahden sisällä lähes omavaraisia virtuaaliopetuksen toteuttamisessa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että jokaisessa virtuaaliyliopistoopetusta tarjoavassa laitoksessa on ainakin yksi sekä virtuaaliopetuksen/ verkkopedagogiikan tukea välittävä/tarjoava henkilö. Jotkut ko. henkilöistä voivat olla ao. yliopiston opetusteknologian ja verkkopedagogiikan keskuksen palveluksessa. Hajautetut www-dokumentit Keskeisen virtuaaliyliopistossa toteutettavan opetuksen resurssin tulee muodostamaan resurssitietokanta, joka koostuu opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa uudelleen käytettävissä olevista, hyvin indeksoiduista teksti, kuva sekä videokuvaelementeistä. Resurssitietokantaa pidetään yllä keskitetysti. Siitä tehtäviä hakuja ja tallennuksia varten on kehitetty tehokkaat välineet. Resurssitietokannan sisältö koostuu mm. seuraavista dokumenteista: - oppisisältöihin (opintokokonaisuuksiin) liittyvät dokumentit - opetuksen suunnittelumallit ja -pohjat 24

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna 1 Behaviorismi -> Kognitivismi -> Situationaalinen kognitivismi 2 Behaviorismi (vrt. esim. Wilson&Meyers kirjassa Jonassen&Land

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET JA TOIMINTA

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET JA TOIMINTA TAVOITTEET JA TOIMINTA 1 ( ) VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET JA TOIMINTA VERSIO 1.0 TAVOITTEET JA TOIMINTA 2 ( ) TAVOITTEET JA TOIMINTA 3 ( ) 1 Virtuaaliammattikorkeakoulun toiminnan vaatimukset...

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot