HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus"

Transkriptio

1 Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Nimeke Hoitohenkilöstön kokemuksia ja ajatuksia vertaisarvioinnista Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Savonlinna Sairaanhoitaja AMK Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöön ottamisen yhteydessä olevista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tutkimuksen kohteena olevalla vuodeosastolla vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena (case study). Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2006 kyselylomakkeen sekä teemahaastattelujen avulla. Niiden hoitohenkilöiden, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla ja niiden jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemusten perusteella vertaisarviointi on hyvä ja tarpeellinen asia. Vertaisarvioinnin avulla hoitohenkilökunta on saanut uutta näkemystä työskentelyynsä. Lisäksi vertaisarviointi on kehittänyt hoitohenkilöstöä sekä rakentavan palautteen että positiivisen palautteen antajana. Kirjaaminen on kehittynyt potilaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Edeltävä koulutus vertaisarvioinnista sekä esimiehen tuki ja kannustus koettiin tärkeänä. Työvuorosuunnittelussa riittävän ajan varaaminen vertaisarvioinnin toteuttamiselle sekä sopivan ja rauhallisen tilan järjestäminen arvioinnin suorittamiselle nähtiin tärkeänä, samoin se, ettei ole samanaikaisesti liikaa kehitettäviä asioita. Vastaajat kokivat yhteisen ajan löytämisen olevan hankalaa. Työn kuormittavuuden ja kiireen vuoksi suunniteltuja vertaisarviointitilanteita oli jouduttu perumaan. Teemahaastatteluissa ilmeni, että kaikki haastateltavat näkivät vertaisarvioinnin myönteisenä asiana. Syy siihen, miksi he eivät olleet osallistuneet arviointiin, oli esimerkiksi epävarmuus työsuhteen jatkumisesta, parin siirtyminen toiselle osastolle, pitkä poissaolo työelämästä tai se, ettei asiaa ollut koettu omaksi. Kaikki haastateltavat olivat jatkossa valmiita osallistumaan vertaisarviointiin, mikäli se olisi mahdollista. Toivomme tästä tutkimuksesta olevan hyötyä tutkimuksen kohteena olleen vuodeosaston koko henkilökunnalle sekä niille tahoille, jotka suunnittelevat vertaisarvioinnin käyttöönottamista. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää sitä, miten vertaisarviointiparin keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa vertaisarviointiin sitoutumiseen ja sen toteutumiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen hoitotyössä. Asiasanat (avainsanat) vertaisarviointi, peer reviw, hoitotyö, kehittäminen, muutos Sivumäärä Kieli URN Suomi 27 s. + liit. 12 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Tehty yhteistyössä itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston kanssa. URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Degree programme and option Nursing programme, Savonlinna, nurse, University of Applied Studies Name of the bachelor's thesis Observations and views of the nursing staff about peer review Abstract The purpose of the bachelor s thesis was to describe the observations of the nursing staff about peer review and the impedimental and promoting factors during its implementation in a ward of a central hospital in eastern Finland. In the ward, where the study was carried out, the peer review was implemented in When starting the peer review, the aim was only to registrate but later it extended to comprise reporting, too. The study was carried out as a case study. The material for the study was gathered in the autumn 2006 with questionnairies and interviews about the topic. The observations of those members of the staff who participated in the peer review were gathered with questionnairies and of those who didn t take part in the peer review with interviews of the topic. The results of the study were analysed using the analythical method of contents, derived from the material. The observations of the nursing staff in the ward of a central hospital in eastern Finland show that the peer review is a good and necessary thing. Thanks to the peer review the staff has had new views to their work. It has developed them by giving them constructive as well as positive critics. Registration has improved to be more comprehensive and concerning patients. Preceding education as well as the support of a superior were considered important. When planning working shifts, reserving enough time for implementation of the peer review and arranging a peaceful and suitable place for carrying out the review were also considered of high importance. There shouldn t be too many things to be improved simultaneously. Those who filled out the questionnairies felt that it s not so easy to find mutual time. The results revealed that the lack of time due to the excessive amount of work and rush in general are real. Already agreed review meetings had had to be cancelled. Interviews of the topic revealed that all the interviewees regarded the peer review as a positive thing. The reason for the fact that they didn t participate in the review was e.g. uncertainty about the continuance of their work, the mate had moved to another ward, the long absence from work or the fact that the whole thing wasn t considered suitable for oneself. Every interviewee was ready to take part in peer review later if it was possible. We hope that this study will be of use for all the nursing staff of the ward, which was the target ward of the study, as well as for those who are intending to implement peer review. It would be interesting to study further how the mutual interaction of a peer review pair influences the commitment to the peer review and its realization as well as professional growth and development in nursing. Subject headings, (keywords) peer review, nursing. development,change Pages Language URN 27 p. + appendixes 12 p. Finnish Remarks, notes on appendices Done in cooperation with a ward of a central hospital in eastern Finland Tutor Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VERTAISARVIOINTI Määritelmä Edellytykset vertaisarvioinnille Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Muutospelko ja muutosvastarinta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Aineistonkeruumenetelmät Saadun tiedon analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN TULOKSET Aineiston jaottelu Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarvioinnin käyttöönotossa huomioitavia asioita Yhteenvetotaulukko hoitohenkilökunnan vertaisarviointikokemuksista POHDINTA LÄHTEET... 26

5 LIITTEET 1. Saatekirje ja kyselylomake 2. Teemahaastattelurunko 3. Esimerkki sisällönanalyysistä 4. Tutkimuslupa 5. Kirjallisuuskatsaukset

6 1 JOHDANTO 1 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi tämä tutkimus antaa tietoa niiden hoitohenkilöiden näkemyksistä vertaisarvioinnista, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. Vertaisarviointi voi kohdistua esimerkiksi potilasasiakirjoihin, hoidon tuloksiin ja hoitokäytäntöihin. Yhteisesti ennalta sovitut arviointikriteerit ovat arviointitapahtuman perustana. Vertaisarviointi edellyttää esimiehen, organisaation hallinnon sekä kollegan tukea. Vertaisarviointikoulutus mahdollistaa hoitotyöntekijän innostumisen ja sitoutumisen vertaisarviointiin. Vertaisarviointi on tärkeää nähdä kehittävänä arviointina, ei kollegan arvosteluna. (Huovila 2003, 32 33, 53). Parhaimmillaan vertainen toimii ikään kuin peilinä, jonka avulla työntekijä voi tarkastella omaa toimintaansa eri näkökulmista kuin mihin esimerkiksi itsearvioinnin avulla kykenisi.(mäkisalo 2003, 126, 119.) Ensimmäisen kerran vertaisarviointi-käsite hoitotyössä nousi esille vuonna 1972 American Nurse`s Associationin kokouksessa Yhdysvalloissa. Vertaisarvioinnista on julkaistu ensimmäinen ohjekirja American Nurse`s Associationin toimesta vuonna (Vuorinen 1998, ) Suomessa vertaisarvioinnista ensimmäiset kehittämiskokeiluraportoinnit on tehty Järvikiven (1984) ja Hietasen ja Kurtti-Soinisen (1996) toimesta. Suomessa vertaisarviointia ovat tutkineet Koota (1998), Vuorinen (1998), Mykkänen ja Virranta (2001) sekä Huovila (2003). Tutkimuksen kohteena olevan itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosastolla vertaisarviointi liittyi laadunhallintaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Vuodeosastolla vertaisarviointiin osallistuminen oli ollut vapaaehtoista ja siihen oli osallistunut osa sairaanhoitajista.

7 2 Hoitotyössä tapahtuu kaiken aikaa paljon muutoksia. Muutokset edellyttävät hoitohenkilöstöltä jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista. Hoitotyön kehittäminen on tärkeää organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta.(hilden 2002, 63, 5.) Mielestämme vertaisarviointi on yksi erinomainen hoitotyön kehittämisen väline. Tutkimus on tehty syvästä mielenkiinnosta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimustyyppi on tapaustutkimus (case study). Tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia (Hirsjärvi ym. 2004, 125). Tutkimuksella on haluttu saada syvempää tietoa itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksista, jotka koskevat vertaisarviointia sekä sen käyttöönottamisen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Niiltä, jotka ovat osallistuneet vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla, ja niiltä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Vertaisarviointitutkimuksen tulokset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. 2 VERTAISARVIOINTI 2.1 Määritelmä Vertaisarviointi on yksi hoitotyön kehittämisen väline. Hildenin (2002) mukaan hoitotyön kehittäminen on tärkeää. Hoitotyössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka puolestaan edellyttävät uutta osaamista. Hoitotyön osaamisella on huomattava merkitys organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta. (Hilden 2002, 63, 5.) Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. (Huovila 2003, 53.) Vertaisella tarkoitetaan johonkin rinnastettavissa tai verrattavissa olevaa (Nykysuomen sanakirja , 455). Vertaisuus voi olla

8 ammatillista tai ei-ammatillista. Keskustelukumppanina vertaistyöskentelyssä on jonkin ominaisuuden perusteella vertainen; ryhmä tai yksilö. (Seppänen-Järvelä 2005, 3.) Edellytykset vertaisarvioinnille Ennen vertaisarvioinnin aloittamista tulee hoitohenkilökunnalle järjestää aiheesta koulutusta. Pelkkä koulutus yksin ei riitä, vaan hoitotyön johdon tulee sen lisäksi tukea hoitohenkilökuntaa arviointityön toteutumisessa. Työnjohdon asiantuntijuus ja neuvojen antaminen varsinkin vertaisarvioinnin käyttöönottovaiheessa on tärkeää. Vertaisarvioinnin aloittaminen kannattaa suunnitella työyhteisössä huolellisesti. Vertaisarviointi perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen lähtökohtana on kunkin työntekijän oma halu saada palautetta omasta työstä ja sen myötä kehittyä ammatissa. (Huovila 2003, 32, ) Kun ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisarviointia työyhteisössä, työnjohdon merkitys korostuu. Yhteisen ajan löytyminen vertaispareille on Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan edellytys vertaisarvioinnin toteuttamiselle. Ajat tulisi sopia mahdollisimman ajoissa etukäteen, sillä se sitouttaisi osapuolet arviointiin. Vertaisarviointiparien tulee olla samalla tasolla eli ammatillisesti yhdenvertaisia toistensa kanssa. (Huovila 2003, 31, ) Vertaisarviointi edellyttää kollegiaalisuutta, jolla tarkoitetaan vastuun ottamista koko ammattikunnan toiminnasta, avoimuutta kollegoiden välillä, turvallista vuorovaikutusilmapiiriä, kollegan apua ja tukea, ystävyyttä, luottamusta ja tavoitteellista yhteistyötä. (Koota 1998, 19 20). Kollegiaalisuuden voidaan katsoa ulottuvan kauas historiaan, vuoden 1883 Nightingalen valaan, jossa painotetaan sairaanhoitajien virkaveljeyttä (Vehviläinen 1996, 40). Huovila (2003) toteaa kollegiaalisuuden tarkoittavan keskinäistä avunantoa ja keskinäistä tukea. Kollegiaalisessa työyhteisössä arvostetaan vertaisarviointia ja rakentavaa kritiikkiä. Avoin vuorovaikutus mahdollistaa vertaisarvioinnin käytön hoitotyön kehittämisen apuvälineenä. 2.3 Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarvioinnilla on kolme keskeistä tavoitetta: työntekijöiden toinen toisiltaan oppiminen, omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja kollegan auttaminen menestymään työssään vieläkin paremmin. Vertaisarvioinnin tulee perustua ennalta asetettuihin, yhteisesti sovittuihin sekä objektiivisiin kriteereihin. Suomen kielen perussanakirjan (1996, 556) mukaan kriteeri on arviointi-, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tun-

9 4 nus(merkki), erottava ominaisuus. Vuorinen (1998) jatkaa, että arvioinnin tulee olla kannustavaa, asiallista ja sen tulee kohdistua vain yksilön toimintaan, ei arvioitavan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ihmisten keskinäistä vertailua on vältettävä. (Vuorinen 1998, 21.) Arviointikriteerit voivat olla työntekijöiden yhdessä määrittelemiä asioita, joista he haluavat palautetta, tai työyhteisössä hyväksyttyjä laatukriteereitä, joita käytetään laatutyöskentelyssä. Vertaisarviointikriteerien tulee lisätä ammatillista kasvua ja auttaa havaitsemaan kehittymisideoita niin yksilötasolla kuin työyhteisötasolla. Kriteerien tulee pohjautua kokonaisvaltaisen hoitotyön näkökulmasta hoitotyön perustehtävään. Kriteerien kieliasun tulee olla selkeä, niin että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Niiden tulee olla sekä esimiehen että henkilöstön yhteisesti hyväksymät ja ymmärtämät. Kriteerien laatiminen minä-muotoon auttaa vertaisarviointiin osallistuvaa sisäistämään osaamistaan arviointitilanteessa. (Lauritsalo ym. 2002, 19.) Vertaisarvioinnin sisältöjen ja kriteerien tulee perustua vertaisparin tekemään työhön, ei vertaisten persoonallisiin ominaisuuksiin. Parhaimmillaan vertainen on kuin peili, jonka avulla voi tarkastella toimintaansa eri näkökulmista, laajemmalti mitä esimerkiksi itse arvioinnin avulla kykenisi tekemään. Vertaisarviointi lisää ymmärrystä omaa ja työtovereiden toimintaa kohtaan, sekä tuo erilaisia näkökulmia työhön. Tämä kaikki mahdollistaa avoimen ja erilaisia mielipiteitä sallivan keskustelukulttuurin kehittymisen. Vertaisarvioinnin avulla voidaan myös tunnistaa niitä hyviä, jo olemassa olevia käytänteitä, joita voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. (Mäkisalo 2003, ) Huovila (2003, 31 32) korostaa, että arviointi kohdistuu ammatillisten taitojen arviointiin, ei yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Työtoverin mukaan ottaminen seuraamaan omaa työtä voi aluksi tuntua hankalalta, koska suomalaisessa työkulttuurissa on totuttu työskentelemään yksin. Asenteiden muuttumiselle on annettava tarpeeksi aikaa. Vertaisarviointi voi antaa vertaiselle käytännön hoitotyöhön tukea, poistaa epävarmuutta ja tuoda turvallisuuden tunnetta. Vertaisarviointi voi avata omalle kehittymiselle uusia ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Vertaisarvioinnin pyrkimyksenä on hoitotyöntekijän ammatillisen kasvun ja urakehityksen tukeminen. (Vuorinen 1998, 9, ) Myös Holopainen ja Mäkisalo (2002) näkevät työntekijöiden keskinäisen tuen, kollegiaalisuuden ja vuorovaikutuksen lisääntyvän onnistuneen vertaisarvioinnin seurauksena. Näiden avulla työntekijä voi kokea itsensä tärkeänä työyhteisön kehittäjänä. Arviointi ja

10 5 palautekeskusteluihin osallistuminen on myös helpompaa. (Holopainen & Mäkisalo 2002, 334.) Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. 2.4 Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia edistäviä tekijöitä Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan on hoitotyöntekijän oma halu kehittyä ja saada palautetta työstään. Myös kyky antaa rakentavaa palautetta vertaisparille on tärkeää. Onnistunut palautteen antaminen mahdollistaa positiivisen kasvu- ja kehittymismahdollisuuden sekä palautteen antajalle että vastaanottajalle. Palautteen tulee olla ohjauksellista, ammatillista, reflektiivistä, kriittistä, rehellistä ja myönteistä. Ammatilliseen arviointisuhteeseen ei kuulu henkilökohtaisten asioiden arvosteleminen. Arvioinnissa annetaan kollegalle vinkkejä siitä, miten hän voi kehittyä ammatillisesti ja mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota omassa työskentelyssään. Tällainen palaute on myös ohjauksellista, eikä sen tarkoituksena ole etsiä virheitä toisen työskentelystä vaan auttaa toista huomaamaan omat tapansa työskennellä. Vertaisarvioinnin onnistumista edistävänä tekijänä on ennalta sovitut, objektiiviset ja kaikkien arviointiin osallistuvien hyväksymät arviointikriteerit.(huovila 2003, 30 31, 51.) Vertaisarvioinnin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, sen tulee olla suunniteltua ja säännöllistä toimintaa. Vertaisarviointiparin tulee olla ammatillisessa kehityksessään samalla tasolla. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo vertaisarviointiparia mietittäessä. Paras ammatillisen arvioinnin ja palautteen antaja on saman ammattiryhmän edustaja. (Huovila 2003, ) Mäkisalo (2003) tuo esiin vertaisen tasa-arvoisuuden edistävänä tekijänä. Lisäksi vertaisarviointiparin keskinäinen luottamus, tuki ja rohkaisu sekä kollegiaalisuus edistävät vertaisarvioinnin onnistumista. (Mäkisalo 2003, 118.) Vertaisarvioinnista tulee saada koulutusta. Henkilöstö tulee perehdyttää siihen, mistä arvioinnissa on oikein kysymys. Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna vertaisarvioinnissa on keskeistä objektiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. On tärkeää myös suoda henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa arviointitapahtuman suunnitteluun. Näillä toimilla voidaan myös vähentää muutosvastarintaa ja sitä kautta luoda paremmat onnistumisen mahdollisuudet. Suunnittelun tulee sisältää yhteisistä pelisäännöistä sopimisen ja kirjaamisen mahdollisimman tarkasti. Sovitaan etukäteen arvioitavat asiat ja

11 ajankäyttö. Jotta saadaan hyvä ja luotettava arviointitilanne, varataan sopiva ajankohta, tiedotetaan arvioinnista muille ja rauhoitetaan tilanne. (Kuokkanen 2000, ) Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarviointia suorittavan työyhteisön tai vertaisarviointiparin kesken voi muodostua esteitä tai uhkia vertaisarviointitapahtuman onnistumiselle. Esteet voivat vaikuttaa haitallisesti vertaisarvioinnin tavoitteeseen toimia työn kehittämisen välineenä. Liiallinen kriittisyys sekä omaa että vertaisen toimintaa kohtaan voi johtaa siihen, että keskitytään liiallisesti virheisiin ja niiden etsimiseen. Lisäksi arviointi saatetaan ymmärtää virheellisesti arvosteluna. Arvostelulla on ihmisen kokemusmaailmassa negatiivisempi merkitys kuin arvioinnilla. (Mäkisalo 2003,126). Suurin este vertaisarvioinnille on vertaisarviointiin osallistuvien tuen puute työyhteisössä ja sitoutumattomuus vertaisarviointiin. Lisäksi esteenä on se, että pelätään rakentavan palautteen antamista kollegalle ja epäillään kollegan kritiikin vastaanottokykyä sekä mennään subjektiiviseen arvosteluun. Seurauksena voi olla työyhteisön jäsenten välisten henkilösuhteiden heikkeneminen. (Koota 1998, 20, ) Mäkisalo (2003) tuo myös esille sen, että virheellisesti ymmärretty vertaisarviointi voi johtaa pahimmillaan työtovereiden keskinäisiin ristiriitaisuuksiin, puhumattomuuden lisääntymiseen ja yhteistyön vähentymiseen. (Mäkisalo 2003, 127.) Huovilan (2003) tekemän tutkimuksen tuloksissa ilmenee vertaisarvioinnin onnistumisen esteenä yhteisen ajan puuttuminen. Varsinkin vuodeosastoilla, joissa tehdään kolmivuorotyötä, yhteisen ajan löytyminen kiireen keskellä on hankalaa. Jos hoitotyön johto ylihoitajasta lähiesimieheen ei tue ja mahdollista vertaisarviointia, ei vertaisarvioinnilla ole onnistumisen edellytyksiä. Koulutuksen puute voi aiheuttaa negatiivista asennetta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarviointi nähdään arvosteluna eikä kehittävänä arviointitapahtumana. Vertaisarviointiparien määräämistä ei ole koettu hyvänä, koska se voi hankaloittaa kollegiaalisuuden toteutumista, mikäli parilta puuttuu henkinen yhteisymmärrys. Ystävyyssuhde ei ole kuitenkaan paras mahdollinen arviointisuhde (Huovila 2003, ) 3 VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 3.1 Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle

12 7 Hoitohenkilökunnan ja sen tekemän työn kehittäminen ovat keskeisiä asioita tavoiteltaessa laadullisesti tasokasta hoitotyötä. Oman ja kollegan työn arvioiminen kuuluvat vastuun lisääntyessä yhä oleellisemmaksi osaksi hoitotyötä. Arviointimenetelmänä muiden arviointimenetelmien lisäksi on jo jonkin verran käytetty vertaisarviointia. (Sova. 2003, 27.) Mäkisalo (2003) näkee vertaisarvioinnin tuovan monia etuja sekä työyhteisön että hoitotyöntekijän kannalta asiaa tarkasteltuna. Yksilön kannalta vertaisarviointi mahdollistaa ammatillista kasvua ja vahvistaa omaa henkilökohtaista osaamista. Työyhteisön näkökulmasta asiaa tarkasteltuna vertaisarviointi tuo hyvät käytänteet kaikkien tietoisuuteen ja sitä kautta niistä voidaan oppia. Tämä tuo mahdolliseksi työyhteisön toimintakulttuurin kehittymisen uudella tavalla. Työntekijöiden keskinäinen tuki, kollegiaalisuus sekä vuorovaikutus kasvavat onnistuneen vertaisarvioinnin kautta. (Mäkisalo 2003, 126.) 3.2 Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Vertaisarvioinnin käyttöönotto uutena hoitotyön kehittämismenetelmä työyhteisössä on muutos hoitohenkilökunnalle ja koko työyhteisölle. Erämetsä (2003) näkee, että muutos vaatii alullepanijansa, agenttinsa tai soihdunkantajansa, muutoksenviejät, jotka ovat muille esimerkkinä. Muutoksen onnistuminen on suhteessa siihen, miten ihmisyksilöt yhdessä lähtevät muutokseen mukaan. Kyseessä voi olla kulttuurinen, strateginen tai taktinen muutos. Keskeistä on, että tiedostetaan yhdessä mukaan lähtemisen merkitys. (Erämetsä 2003, ) Muutos on kokonaisprosessi, jota yksilöt käyvät läpi omaan tahtiinsa. Välillä voi olla pysähdyksiä tai jopa askeleita taaksepäin. Tämä kaikki tulee hyväksyä oman itsensä, ryhmän tai kunkin osallistujan kohdalta. On hyvä vahvistaa sitä visiota, että muutos on mahdollinen. Tulee tiedostaa, että voit muuttaa vain oman itsesi ja että muutokseen ei voi pakottaa, mutta siihen voi tukea ja houkutella. Esimerkkejä hyvästä yhdessä kulkemisesta ovat luottamus, rauha ja rakentava palaute. (Petäjä & Koponen 2002, 30.) Muutokset ja uudelleenjärjestelyt vaativat joustavaa siirtymistä tehtävästä toiseen sekä muutosten hyväksymistä. Tulevaisuudessa tulisi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle antaa enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia omien taitojensa ja työnsä kehittämisen sekä arvioimisen suhteen. (The direction of Nursing 1998, ) Strömmerin (1999) mukaan oikean tiedon levittäminen mahdollisimman avoimesti ja laajalti auttaa muutoksen hallintaa. Keskustelu, koulutus ja muut ajatusmalleja ja tietopohjaa laajentavat

13 8 hankkeet sekä yhteistoiminta muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat kaikki tärkeitä asioita onnistuneessa muutoksen johtamisessa. Muutoksessa mukana olevien kanssa käyty aito vuoropuhelu tuo usein kestävimmät tulokset, vaikka vaatiikin voimavaroja ja aikaa muutoksen johtamisessa. (Strömmer 1999, 95.) Vertaisarvioinnin vieminen työyhteisöön tulee suunnitella huolellisesti. Tärkeää on myös se, että varataan riittävästi aikaa muutoksen toteuttamiseen. On tärkeää, että jokainen henkilö, jota muutos koskettaa, saisi olla mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin edistetään muutoksen onnistumista ja lisätään työntekijän sitoutumista asiaan. Muutosta koskevien henkilöiden määrä sekä aikataulutus ovat sidoksissa toisiinsa. Mitä useampia henkilöitä muutos koskee, sitä enemmän muutokseen on varattava aikaa. Suurissa muutoksissa kokeilun aika on vähimmillään puoli vuotta. Esimerkiksi parin työvuorolistan ajan tehtävä kokeilu tuo esille usein vain ongelmia ja vaikeuksia. Kun päätetään aloittaa kokeilu, siihen tulee sitoutua riittävän pitkäksi aikaa, minkä jälkeen arvioidaan tilannetta. Lopuksi voidaan tehdä päätös siitä, jatketaanko uutta toimintaa vai lopetetaanko se. (Mäkisalo 2003, ) Vertaisarviointi on luonnollinen jatkumo sairaanhoitajien toiminnalle työelämässä, mikäli he oppivat jo koulutuksen aikana arvioimaan omaa ja toistensa toimintaa. Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat ilmaisivat selkeän halunsa saada lisää koulutusta vertaisarvioinnista. Kuitenkin käytännössä on todettu, että pelkkä koulutus yksin ei riitä. Olisi tärkeää löytää rohkeita työyksikköjä tai yksittäisiä sairaanhoitajia, jotka olisivat rohkeita kokeilemaan oman ammatillisen kehittymisen apuvälineenä vertaisarviointia. Näiden rohkeiden henkilöiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös toisia kokeilemaan. (Huovila 2003, ) 3.3 Muutospelko ja muutosvastarinta Vertaisarvioinnin käyttöönottaminen voi aiheuttaa muutospelkoa ja muutosvastarintaa. Ruohotie (2000) tuo esille sen, että muutospelko on ymmärrettävää. Muutos voi tuoda mukanaan epävarmuutta monista asioista, kuten työlle asetetuista odotuksista, työn vastuukysymyksistä sekä siitä, miten työ tulevaisuudessa määritellään. Työntekijät voivat olla epätietoisia siitä, mistä he ovat muutoksen myötä vastuussa ja kenelle. Kollegoiden ja työnjohdon odotukset voivat myös aiheuttaa epätietoisuutta. (Ruohotie 2000, 294.) Uusien menetelmien käyttöönotto aiheuttaa usein muutosvastarintaa. Tätä

14 vastarintaa voisi mahdollisesti vähentää, jos kehitystyöhön saisi mukaan koko henkilökunnan. (Mykkänen & Virranta 2001, ) 9 Jos työntekijää ei oteta mukaan muutoksen suunnitteluun vaan muutos annetaan ja määrätään valmiina, muutosvastarinta on luonnollista ja ymmärrettävää. (Mäkisalo 2003, 82.) Myös Strömmer (1999) näkee epäröinnin ja vastustamisen luonnollisena osana kaikkea muutosta. Ihmisellä on sisäänrakennettu mekanismi, jonka avulla hän torjuu tilanteita, joiden näkee uhkaavan turvallisuuttaan. Ihmisen persoonallisuus ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän kokee turvallisuuden ja turvattomuuden rajan. Koulutus ja kokemuksen myötä kehittyneet laajat tietorakenteet ja näkemykset sekä myönteiset kokemukset muutoksesta ja myönteinen käsitys omista kyvyistä antavat rohkeutta kohdata muutoksia ja tarkastella muutoksissa piileviä mahdollisuuksia. Yksilön muutosvastarinnan takana saattavat olla tiedon puute, kielteiset asenteet ja epäluulot, pelko ja turvattomuuden tunne, henkinen laiskuus, ryhmän suhtautuminen tai uhka asemaa kohtaan. (Strömmer 1999, 96.) Jotta muutosvastarinnan käsittely olisi mahdollista, tulisi ensin tiedostaa, mistä syystä tai syistä se johtuu. Esimiehen tulisi tunnistaa ja tiedostaa alaistensa yksilölliset syyt vastustaa muutosta. Kun nämä syyt on tunnistettu, on tärkeää, ettei muutostunteita kielletä, vaan että ne käsitellään ja työstetään sekä nostetaan rohkeasti esille. Aina näennäistäkään muutosvastarintaa ei ole. Mikäli muutosvastarinta puuttuu kokonaan, on se päinvastoin huolestuttava merkki, joka kertoo ihmisten uupumuksesta ja välinpitämättömyydestä. Jos vastarinnan syynä on pelko tulevasta, tulisi lisätiedon avulla lisätä ymmärtämystä tulevaa kohtaan. Jos taas pelon syynä on epävarmuus osaamattomuudesta, auttaa siihen vakuuttelu pärjäämisestä ja tarvittaessa lisäkoulutus. Usko lisää jaksamista ja parantaa hallinnan ja turvallisuuden tunteita. Toisaalta myös jaksaminen, energinen tunne omasta pystyvyydestä lisää uskoa. Toisen ihmisen tuki muutostilanteessa on tärkeää. Muutosta tulisi yrittää vain silloin, kun todella uskotaan muutokseen ja sen eettisyyteen. Aikuisessa organisaatiossa on hyvä olla, kehittyä ja kasvaa. Siinä ihminen oppii jatkuvasti, ja hän on korvannut sanan muutos sanoilla kehittyminen, pyrkiminen parempaan, sisäinen yrittäjyys ja oppiminen. Oppiminen tuo onnellisuutta, ja nämä kaksi käsi kädessä tuovat tuloksia. (Erämetsä 2003, 96, 203, 253.)

15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 10 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa niiden henkilöiden näkemyksistä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia kokemuksia vertaisarviointiin osallistuneilla on ollut? 2. Millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on ollut niillä henkilöillä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin? 3. Mitkä tekijät edistävät vertaisarviointia? 4. Mitkä tekijät estävät vertaisarviointia? 5. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Tutkimus oli tapaustutkimus (case study). Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Hirsjärven (2004, 126) mukaan tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia. Tapausta tutkitaan yhteydessä ympäristöönsä luonnollisissa tilanteissa. Tavoitteena on tyypillisimmin ilmiöiden kuvailu. Tutkimuksen kohteena oleva osasto on erikoissairaanhoidon vuodeosasto, jolla hoidetaan kahden eri erikoisalan potilaita. Vuodeosastolla on 26 potilaspaikkaa, joista neljä on tarkkailu-/valvontapaikkoja. Osasto toimii päivystysosastona, jonne potilaita tulee

16 11 ympäri vuorokauden. Osastolla hoidetaan hyvin paljon kuntoutettavia potilaita, ja potilaiden keski-ikä on melko korkea. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on viisi vuorokautta. Vuodeosaston vakinaiseen hoitohenkilökuntaan kuuluu 19 hoitajaa. Vertaisarviointi on otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Yhdessä laadittujen hoitotyön kirjaamisen kriteerien toimivuutta oli aluksi kokeiltu muutaman hoitajaparin kesken. Systemaattisen toiminnanarvioinnin ja kehittämisen avulla oli tarkoituksena myöhemmin laajentaa toimintaa. Tutkimusajankohtana syksyllä 2006 vertaisarviointiin on osallistunut hoitohenkilökunnasta 42 %. Vertaisarvioinnin kohteena oli aluksi kirjaaminen ja myöhemmin se on käsittänyt myös raportoinnin. Vertaisarviointikriteerit oli laadittu ennen vertaisarvioinnin aloittamista työryhmässä, johon kuului osastonhoitaja ja hoitohenkilökuntaa. Hoitotyön kirjaamisen arviointikriteereitä vertaisarviointilomakkeessa oli 30. Kriteerit oli ryhmitelty seuraavasti: hoitotyön tavoite, hoidon arviointi ja loppuarviointi, potilaslähtöinen kirjaaminen, omahoitajan vastuullisuus, hoitotyön asiantuntijuus ja päätöksenteko, tulokeskustelulomake, potilaan ohjaus, omaisten huomiointi, potilaan henkinen hyvinvointi, salassapito ja loppulausunto, kirjaamisen selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, arvojen näkyvyys ja kirjaamisen oikeudellinen perusta. Vertainen arvioi parin kirjaamista kriteereihin pohjautuen vaihtoehdoilla; kyllä, ei, ei voida arvioida. Raportoinnin kohdalla hoitotyön arviointikriteerit pohjautuivat seuraavaan raportoinnin tavoitteeseen: Raportoinnin tavoite on tiedottaa potilaan hoitoon ja vointiin liittyvät keskeiset asiat niin, että turvataan potilaan hoidon jatkuvuus työvuorojen/ hoitotyöntekijöiden vaihtuessa. Raportoinnin arviointikriteereitä oli 12, ja niiden toteutumista arvioitiin vaihtoehdoilla; kyllä, osittain, ei lainkaan. Tutkimuksen perusjoukon muodosti vuodeosaston 19 hoitajaa, joista 15 oli sairaanhoitajia ja 4 perushoitajia. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Niiltä, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselytutkimuksen otosjoukkona olivat kaikki vuodeosastolla jo vertaisarviointiin osallistuneet 10 sairaanhoitajaa. Niille, jotka eivät olleet osallistuneet vertaisarviointiin, suoritettiin yksilöhaastattelut. Haastattelun otosjoukko koostui seitsemästä hoitohenkilökuntaan kuuluvasta hoitajasta, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta vertaisarvioinnin suorittamisesta. Heistä viisi oli sairaanhoitajia ja kaksi perushoitajaa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen kokonaisotosjoukko oli 17 hoitajaa.

17 Aineistonkeruumenetelmät 12 Kyselylomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitohenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä, jotka olivat suorittaneet aiemmin vertaisarviointia. Kyselyn esitestaajien mielestä kyselylomakkeen kysymykset olivat selkeitä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomakkeet jaettiin niille sairaanhoitajille, jotka olivat aiemmin osallistuneet vertaisarviointiin (liite 1). Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle vapauden kertoa, mitä hänellä on todella mielessä, näin vastaajaa ei ohjata tai kahlita valmiiksi rakennettuihin vastausvaihtoehtoihin (Hirsjärvi ym. 2004, 190). Kyselylomakkeella kerättiin tietoa hoitohenkilökunnan kokemuksista vertaisarvioinnista. Lisäksi kerättiin tietoa niistä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät vertaisarviointia. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä asioita heidän mielestään tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä. Kysely suoritettiin vuonna 2006 viikkoina Kyselylomakkeet toimitettiin osastolle suljetuissa, nimellä varustetuissa kirjekuorissa. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osaston kahvihuoneessa olleeseen suljettuun palautelaatikkoon. Kymmenestä kyselylomakkeesta palautui yhdeksän kappaletta (90 %). Näistä yhdeksästä vastaajasta yhdellä ei ollutkaan kokemuksia vertaisarviointiin osallistumisesta, joten hän jätti vastaamatta kysymyksiin. Näin ollen kyselyn tulokset perustuvat kahdeksan henkilön vastauksiin. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän hoitotyöntekijää (liite 2). Teemahaastattelu tarkoittaa haastattelun kohdentumista tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan (Hirsjärvi & Hurme 1995, 3). Teemahaastattelu on valittu syvemmän ja kokemuksellisemman tiedon saamiseksi niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet vertaisarvioinnista pois jäämiseen. Hirsjärven (2004, 197) mukaan teemahaastattelun aihepiirit eli teema-alueet on suunniteltu etukäteen, mutta kysymysten järjestystä ja tarkkaa muotoa ei ole ennalta päätetty. Teemahaastattelun avulla haluttiin saada selville, millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on niillä, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Lisäksi kysyttiin vastaajien halukkuutta osallistua tulevaisuudessa vertaisarviointiin, jos se olisi mahdollista. Haastattelut suoritettiin vuonna 2006 viikolla 46. Teemahaastatteluun osallistuneet hoitajat valikoituivat satunnaisesti siten, että haastatteluihin osallistuivat henkilöt, jotka sattuivat työvuoroon kolmen haastattelupäivän aikana. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän osaston hoitohenkilöstöön kuuluvaa, joista perushoitajia oli kaksi ja sairaan-

18 13 hoitajia viisi. Teemahaastattelut nauhoitettiin sanelukoneen avulla. Teemahaastattelut suoritti kaksi opinnäytetyön tekijää, joista toinen haastatteli ja toinen oli tarkkailijana. Roolit vaihtuivat eri haastatteluissa. Hirsjärven ja Hurmeen (1995, 61) mukaan haastatteluympäristön tulee olla rauhallinen, turvallinen ja lämpötilan tulee olla sopiva. Lisäksi valaistuksen tulee olla sellainen, että haastattelija ja haastateltava näkevät toistensa eleet ja ilmeet. Haastattelun alussa jokaiselle kerrottiin, että vain haastattelijat osallistuvat nauhoitetun haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Aineisto käsitellään nimettömänä, ja se palvelee vain tätä työtä, minkä jälkeen aineisto tuhotaan. Haastattelut suoritettiin kaikkiaan vuodeosastolla kolmessa eri paikassa. Ensimmäisenä päivänä ne tehtiin apulaisosastonhoitajan työhuoneessa. Paikka oli rauhallinen, eikä häiriötekijöitä ilmaantunut. Toisena haastattelupäivänä ensimmäinen haastattelu suoritettiin osastonhoitajan työhuoneessa ja toinen haastattelu tilanpuutteen vuoksi vuodeosaston unitutkimushuoneessa. Huone oli pieni, joten potilasvuodetta jouduttiin käyttämään pöytätilana. Kolmantena päivänä ollut yksi haastattelu suoritettiin myös unitutkimushuoneessa, jossa haastatteluympäristö oli rauhattomampi kuin edellisissä haastattelupaikoissa. Hoitohenkilökunta joutui tulemaan haastattelutilanteeseen kesken työvuoron. Ilmapiiri oli hieman rauhaton, mutta haastattelutilanne rauhoittui kuitenkin haastattelun edetessä. Yhtä haastattelua kohti oli varattu aikaa puoli tuntia. Teemahaastatteluun varattu aika tämän tutkimuksen kohdalla oli riittävä, sillä haastatteluajan loppupuolella uutta asiaa ei noussut enää esille Saadun tiedon analyysi Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen aineiston käsittely voidaan jakaa kolmivaiheiseksi prosessiksi. Siihen kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely ja aineiston abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Haastattelut ja kyselyvastaukset kirjoitettiin ensin sana sanalta auki. Tämän jälkeen ne koottiin yhteen ja perehdyttiin niiden sisältöön. Seuraavaksi etsittiin alleviivaten pelkistetyt ilmaukset, minkä jälkeen ne listattiin. Pelkistetyistä ilmauksista etsittiin samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, sitten yhdistettiin pelkistetyt ilmaukset ja muodostettiin ala-

19 luokat. Tämän jälkeen yhdistettiin alaluokat ja muodostettiin niistä yläluokat. Syvällisen pohdinnan jälkeen yläluokista muodostettiin pääluokat TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Tapaustutkimus kuvaa kohderyhmän käsityksiä tutkittavasta asiasta, joten se on luotettava. Tapaustutkimuksen kuvaukset ovat ainutlaatuisia, joten perinteiset luotettavuuden ja pätevyyden arvioinnit eivät tule kysymykseen. Kuitenkin kaiken tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tulee jollain tavoin arvioida. Tutkimuksen tavoitteena tulee olla tulosten ja todellisuuden mahdollisimman hyvä vastaavuus. Tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite on validius (pätevyys). Validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän tai mittarin kykyä mitata juuri sitä, mihin sitä käytetään. Tutkimuksen pätevyyttä arvioitaessa punnitaan sitä, vastaako tulos tutkimukselle asetettuja päämääriä ja tutkimuskohdetta. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastaajat olivat ymmärtäneet tutkimuskysymykset ja vastanneet niihin asioihin, joita oli kysytty. Tuloksissa saatiin vastauksia asetetuille tutkimuskysymyksille hoitohenkilökunnan kokemuksista ja näkemyksistä vertaisarvioinnista. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa Hirsjärven ym. (2004) mukaan mittaustulosten toistettavuutta. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä esitestauksen avulla. (Hirsjärvi ym., 2004, ) Lomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitotyöntekijällä ja näin saatiin varmuutta siihen, että kysymykset olivat ymmärrettäviä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomake oli kaikille vertaisarviointiin osallistuneille samanlainen. Samoin teemahaastattelun runko oli samanlainen. Haastattelupaikka ei pysynyt samana koko haastattelujen ajan, vaan sitä jouduttiin vaihtamaan haastattelujen välillä. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osastolla olevaan suljettuun palautelaatikkoon, joten kukaan ulkopuolinen ei päässyt näkemään vastanneiden lomakkeita. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Aineiston käsittelyssä, säilyttämisessä sekä tuhoamisessa sitouduttiin toimimaan asianmukaisesti. Kyselylomakkeet kirjoitettiin auki sana sanalta luotettavuuden lisäämiseksi. Teemahaastateltavat koostuivat sattumanva-

20 15 raisesti työvuorossa olleista hoitohenkilöistä. Luotettavuuden lisäämiseksi haastattelut nauhoitettiin ja purettiin kirjalliseen muotoon sana sanalta. Näin varmistettiin, että kaikki tieto tuli huomioiduksi aineiston myöhemmässä käsittelyssä. Tutkimuksen tekijöistä yksi henkilö työskentelee tutkimuksen kohteena olevalla osastolla; luotettavuuden lisäämiseksi hän ei osallistunut teemahaastattelujen suorittamiseen eikä haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen aineiston käsittely suoritettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistoa pelkistettäessä ja kategorioita muodostettaessa palattiin alkuperäiseen aineistoon useaan kertaan. Näin pyrittiin varmistamaan se, että pelkistetyt ilmaisut ja kategoriat kuvaisivat mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa asiaa. Lisäksi alkuperäiseen aineistoon palaamisella pyrittiin varmistamaan se, että kaikki tutkimuksella saatu kokemuksellinen tieto tulee huomioiduksi tutkimuksen tuloksissa. Tutkittavaan aineistoon palattiin niin usein, että saavutettiin kyllääntyminen. Tutkimuksen kohteena olevan vuodeosaston vakituisen hoitohenkilöstön lukumäärä syksyllä 2006 oli 19 hoitohenkilöä. Tutkimustulokset koostuvat 15 hoitohenkilöstöön kuuluvan kokemuksista syksyllä Tutkimusjoukko käsittää 79 % koko vuodeosaston hoitohenkilökunnasta, joten tutkimusotos on kattava. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET 7.1 Aineiston jaottelu Tutkimustulokset on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: hoitotyön johtamiseen liittyviin asioihin, työn organisointiin liittyviin asioihin sekä työntekijään itseensä liittyviin asioihin. Lisäksi tutkimustuloksissa on nostettu esille ammatillinen samanvertaisuus omana pääluokkanaan. 7.2 Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Nämä tulokset pohjautuvat kahdeksan sairaanhoitajan kokemuksiin vertaisarvioinnista. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi yhdessä vastauksessa esille osastonhoita-

21 16 jan toivomus vertaisarviointiparin muodostamisesta kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa osastolla työskennelleen sairaanhoitajan kesken. Osastonhoitajan ehdotus innosti vertaisarviointiin. Mutta kun oh [osastonhoitaja] halusi jonkin jo kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa työskennelleen pariksi. Innostuin asiasta. Työn organisointiin liittyvinä asioina nousi kolmessa vastauksessa esille se, että työaikaa ei ollut riittävästi vertaisarvioinnin suorittamiseen. Työvuoroja oli jouduttu muuttamaan osaston tilanteen, sairauslomien ja koulutusten vuoksi. Näin ollen suunniteltuja vertaisarviointiaikoja oli jouduttu perumaan. Yhdellä vastaajista vertaisarviointi oli ollut katkolla lähes vuoden. Työajan järjestäminen oli ajoittain hankalaa. Työvuoroihin on pyritty järjestämään yhteistä aikaa vertaisarvioinnille, mutta suurin este on ollut aikapula. Usein osaston tilanne ja muut koulutukset, sairaslomat jne. estivät suunnitelmat. Työntekijään liittyvinä asioina kaikkien vastaajien mielestä vertaisarviointi oli koettu positiivisena ja hyvänä asiana. Lisäksi vertaisarviointi oli koettu myös tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Vertaisarvioinnin avulla potilaan hoidon laatu ja tiedonkulku paranivat. Asioita tuli pohdittua tavallista syvällisemmin, vaikkakin omien piintyneiden rutiinien muuttamisen oli yksi vastaaja kokenut vaikeaksi. Vertaisarvioinnin avulla saatiin uusia näkemyksiä omaan työskentelyyn sekä opittiin ottamaan ja antamaan positiivista ja negatiivista palautetta. Kahdessa vastauksessa oli nostettu esille vertaisarviointiparin keskinäinen hyvä vuorovaikutussuhde. Työkokemus ja ammattitaito koettiin suunnilleen samantasoisiksi, ja tämän koettiin edistävän vertaisarvioinnin suorittamista. Vertaisarvioinnin avulla oma kirjaaminen kehittyi kokonaisvaltaisemmaksi. Hoitotilanteissa tuli jo kiinnitettyä huomiota asioihin, joiden pitäisi olla kirjattuna hoitosuunnitelmaan. Oman kirjaamisen koettiin kehittyneen potilaslähtöisemmäksi. Palautteen antaminen koettiin vaikeaksi silloin, jos vertainen oli jossakin asiassa epäonnistunut. Aluksi kuten aina uusi asia arvellutti ja tuntui jopa tyhjänpäiväiseltä. - - Ensin tuntui että tämä asia on toisen arvostelemista, mutta loppujen lopuksi koin asian hyvin tärkeäksi.

22 Tietyllä tavalla luonnollisena tapana kehittää omaa osaamistaan ja lähinnä kirjaamista toiselta saadun palautteen perusteella. Palautteen antaminen ei ollut helppoa, herkästi läksin neuvomaan toista. - - Toinen näki oman kirjaamisen eri tavalla ja osasi antaa siihen opastusta. Itse myös näki toisen kirjaamisen hyvät asiat + puutteet eri tavalla kun niitä arvioi vertaisarvioinnin kriteereihin Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Teemahaastattelun avulla haluttiin saada syvempää tietoa niistä asioista, jotka olivat vaikuttaneet siihen, ettei haastateltu henkilö joko sairaanhoitaja tai perushoitaja, ollut osallistunut vertaisarviointiin. Nämä tulokset pohjautuvat seitsemän hoitohenkilön kokemuksiin. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi esille työsuhteen pysyvyyden merkitys parin henkilön kertomana. Hoitohenkilö koki epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta, mikä oli ollut esteenä vertaisarviointiin sitoutumiselle. Yhden haastateltavan kokemuksena tuli esille, että uutena työntekijänä hän olisi ollut innokas aloittamaan vertaisarvioinnin, jos sopiva vertaisarviointipari olisi löytynyt. - -että jäänkö mie tänne osastolle, kun mie olen mahdollisesti taas syksyllä taas siirtymässä muualle. Et sekin on sitten taas niin lyhyt väli, että tässä ei taas hirmu montaa kuukautta ole, että oonko mie täällä enää niinku pitempään. Työn organisointiin liittyvänä asiana muutamassa haastatellussa tuli esille hoitohenkilöstön määrän riittämättömyys vertaisarvioinnin suorittamiseen. Haastattelussa useat henkilöt kertoivat, että vertaisarvioinnin toteuttaminen oli kiinni yhteisestä työajasta. Hoitohenkilöt olivat kokeneet osastolla olevan kiireen ja monen uuden asian yhtäaikaisen omaksumisen estäviksi tekijöiksi arvioinnin toteuttamiselle. Tiedon vähäisyys vertaisarvioinnista koettiin yhdeksi esteeksi. Riittävällä etukäteen annettavalla koulutuksella koettiin olevan suuri merkitys. Yhden haastateltavan mielestä vertaisarvioinnin suorittamisen esteenä oli ollut vertaisparin työskentely osaston eri moduuleissa. Tämän johdosta yhteinen arviointikohde puuttui. Eri syistä johtuvat osaston henkilökunnan sisäiset muutokset, esimerkiksi äitiyslomat, ovat osaltaan vaikuttaneet vertaisarvioinnin toteutumattomuuteen.

23 - - jos meillä olis niin kun aikaa enemmän ja meitä olis enemmän täällä, jos olis vaikka ylimääräisiä ihmisiä ollut niin kuin nytten on panostettu hirmu paljon- -. Miula oli pari, jonka kanssa minun piti tehä, mutta hän siirtykin sitten toiselle osastolle. - - ja sitten tämä miun kaveri jäi äitiyslomalle Työntekijään itseensä liittyvinä asioina nousi muutamassa haastattelussa esille työntekijän oman motivaation vähäisyys vertaisarvioinnin aloittamista kohtaan. Oma kiinnostus oli koettu vähäiseksi, tai alkusysäys asialle oli puuttunut kokonaan. Asiaa ei koettu omaan toimenkuvaan kuuluvaksi. Kaksi haastateltavaa kertoi olleensa pitkään pois työelämästä äitiysloman ja hoitovapaan vuoksi, joten työhön paluun jälkeen oli paljon uutta asiaa opeteltavana. Tästä johtuen vertaisarvioinnin aloittamisen he olivat kokeneet vaikeaksi. Yhden haastateltavan mielestä hoitotyöntekijän tulee sisäistää ensin itse arvioitava asia, ennen kun hän voi ryhtyä arvioimaan toista. - -että ensin osataan itse tää kirjaaminen ja ensin päästään sinuiksi nyt tämän kanssa, niin sitten vasta, kun tää on selvillä ennen kuin sen hahmottaa niin sitten sitä vasta pystyy arvioimaan, ennen kuin itse ymmärtää, ennen kuin kukaan meistä ymmärtää, miten se oikeasti pitää tehdä. Teemahaastattelun tuloksena nousi esille myös ammatillinen eriarvoisuus. Tämä johtui siitä, että perushoitajat eivät kokeneet osastolla vertaisarvioinnin kohteena olleen raportoinnin kuuluvan heidän päivittäiseen työnkuvaansa. Perushoitajat pitivät raportin vain yövuoron jälkeen. Perushoitajat kokivat, että jo arviointia suunniteltaessa olisi voitu valita myös heille oma läheisempi vertaisarvioinnin kohde. - -että siinä ei ollut sillä tavalla varmaan ajateltu sitte, kun ruvettiin sitä suunnittelemaan ja otettiin meille käyttöön, että sitten siihen vois myös perushoitajat ihan täysipainoisesti osallistua - -ettei se ehkä ole niin meijän juttu kuin sairaanhoitajien juttu, vaikka se pitäis olla - -että me ollaan enemmän tuossa kenttätyössä niin tuota ei sitä ehkä koe vaan niin omaks

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot