HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus
|
|
- Petri Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2007
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Nimeke Hoitohenkilöstön kokemuksia ja ajatuksia vertaisarvioinnista Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Savonlinna Sairaanhoitaja AMK Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöön ottamisen yhteydessä olevista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tutkimuksen kohteena olevalla vuodeosastolla vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena (case study). Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2006 kyselylomakkeen sekä teemahaastattelujen avulla. Niiden hoitohenkilöiden, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla ja niiden jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemusten perusteella vertaisarviointi on hyvä ja tarpeellinen asia. Vertaisarvioinnin avulla hoitohenkilökunta on saanut uutta näkemystä työskentelyynsä. Lisäksi vertaisarviointi on kehittänyt hoitohenkilöstöä sekä rakentavan palautteen että positiivisen palautteen antajana. Kirjaaminen on kehittynyt potilaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Edeltävä koulutus vertaisarvioinnista sekä esimiehen tuki ja kannustus koettiin tärkeänä. Työvuorosuunnittelussa riittävän ajan varaaminen vertaisarvioinnin toteuttamiselle sekä sopivan ja rauhallisen tilan järjestäminen arvioinnin suorittamiselle nähtiin tärkeänä, samoin se, ettei ole samanaikaisesti liikaa kehitettäviä asioita. Vastaajat kokivat yhteisen ajan löytämisen olevan hankalaa. Työn kuormittavuuden ja kiireen vuoksi suunniteltuja vertaisarviointitilanteita oli jouduttu perumaan. Teemahaastatteluissa ilmeni, että kaikki haastateltavat näkivät vertaisarvioinnin myönteisenä asiana. Syy siihen, miksi he eivät olleet osallistuneet arviointiin, oli esimerkiksi epävarmuus työsuhteen jatkumisesta, parin siirtyminen toiselle osastolle, pitkä poissaolo työelämästä tai se, ettei asiaa ollut koettu omaksi. Kaikki haastateltavat olivat jatkossa valmiita osallistumaan vertaisarviointiin, mikäli se olisi mahdollista. Toivomme tästä tutkimuksesta olevan hyötyä tutkimuksen kohteena olleen vuodeosaston koko henkilökunnalle sekä niille tahoille, jotka suunnittelevat vertaisarvioinnin käyttöönottamista. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää sitä, miten vertaisarviointiparin keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa vertaisarviointiin sitoutumiseen ja sen toteutumiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen hoitotyössä. Asiasanat (avainsanat) vertaisarviointi, peer reviw, hoitotyö, kehittäminen, muutos Sivumäärä Kieli URN Suomi 27 s. + liit. 12 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Tehty yhteistyössä itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston kanssa. URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Degree programme and option Nursing programme, Savonlinna, nurse, University of Applied Studies Name of the bachelor's thesis Observations and views of the nursing staff about peer review Abstract The purpose of the bachelor s thesis was to describe the observations of the nursing staff about peer review and the impedimental and promoting factors during its implementation in a ward of a central hospital in eastern Finland. In the ward, where the study was carried out, the peer review was implemented in When starting the peer review, the aim was only to registrate but later it extended to comprise reporting, too. The study was carried out as a case study. The material for the study was gathered in the autumn 2006 with questionnairies and interviews about the topic. The observations of those members of the staff who participated in the peer review were gathered with questionnairies and of those who didn t take part in the peer review with interviews of the topic. The results of the study were analysed using the analythical method of contents, derived from the material. The observations of the nursing staff in the ward of a central hospital in eastern Finland show that the peer review is a good and necessary thing. Thanks to the peer review the staff has had new views to their work. It has developed them by giving them constructive as well as positive critics. Registration has improved to be more comprehensive and concerning patients. Preceding education as well as the support of a superior were considered important. When planning working shifts, reserving enough time for implementation of the peer review and arranging a peaceful and suitable place for carrying out the review were also considered of high importance. There shouldn t be too many things to be improved simultaneously. Those who filled out the questionnairies felt that it s not so easy to find mutual time. The results revealed that the lack of time due to the excessive amount of work and rush in general are real. Already agreed review meetings had had to be cancelled. Interviews of the topic revealed that all the interviewees regarded the peer review as a positive thing. The reason for the fact that they didn t participate in the review was e.g. uncertainty about the continuance of their work, the mate had moved to another ward, the long absence from work or the fact that the whole thing wasn t considered suitable for oneself. Every interviewee was ready to take part in peer review later if it was possible. We hope that this study will be of use for all the nursing staff of the ward, which was the target ward of the study, as well as for those who are intending to implement peer review. It would be interesting to study further how the mutual interaction of a peer review pair influences the commitment to the peer review and its realization as well as professional growth and development in nursing. Subject headings, (keywords) peer review, nursing. development,change Pages Language URN 27 p. + appendixes 12 p. Finnish Remarks, notes on appendices Done in cooperation with a ward of a central hospital in eastern Finland Tutor Bachelor s thesis assigned by
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VERTAISARVIOINTI Määritelmä Edellytykset vertaisarvioinnille Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Muutospelko ja muutosvastarinta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Aineistonkeruumenetelmät Saadun tiedon analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN TULOKSET Aineiston jaottelu Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarvioinnin käyttöönotossa huomioitavia asioita Yhteenvetotaulukko hoitohenkilökunnan vertaisarviointikokemuksista POHDINTA LÄHTEET... 26
5 LIITTEET 1. Saatekirje ja kyselylomake 2. Teemahaastattelurunko 3. Esimerkki sisällönanalyysistä 4. Tutkimuslupa 5. Kirjallisuuskatsaukset
6 1 JOHDANTO 1 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi tämä tutkimus antaa tietoa niiden hoitohenkilöiden näkemyksistä vertaisarvioinnista, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. Vertaisarviointi voi kohdistua esimerkiksi potilasasiakirjoihin, hoidon tuloksiin ja hoitokäytäntöihin. Yhteisesti ennalta sovitut arviointikriteerit ovat arviointitapahtuman perustana. Vertaisarviointi edellyttää esimiehen, organisaation hallinnon sekä kollegan tukea. Vertaisarviointikoulutus mahdollistaa hoitotyöntekijän innostumisen ja sitoutumisen vertaisarviointiin. Vertaisarviointi on tärkeää nähdä kehittävänä arviointina, ei kollegan arvosteluna. (Huovila 2003, 32 33, 53). Parhaimmillaan vertainen toimii ikään kuin peilinä, jonka avulla työntekijä voi tarkastella omaa toimintaansa eri näkökulmista kuin mihin esimerkiksi itsearvioinnin avulla kykenisi.(mäkisalo 2003, 126, 119.) Ensimmäisen kerran vertaisarviointi-käsite hoitotyössä nousi esille vuonna 1972 American Nurse`s Associationin kokouksessa Yhdysvalloissa. Vertaisarvioinnista on julkaistu ensimmäinen ohjekirja American Nurse`s Associationin toimesta vuonna (Vuorinen 1998, ) Suomessa vertaisarvioinnista ensimmäiset kehittämiskokeiluraportoinnit on tehty Järvikiven (1984) ja Hietasen ja Kurtti-Soinisen (1996) toimesta. Suomessa vertaisarviointia ovat tutkineet Koota (1998), Vuorinen (1998), Mykkänen ja Virranta (2001) sekä Huovila (2003). Tutkimuksen kohteena olevan itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosastolla vertaisarviointi liittyi laadunhallintaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Vuodeosastolla vertaisarviointiin osallistuminen oli ollut vapaaehtoista ja siihen oli osallistunut osa sairaanhoitajista.
7 2 Hoitotyössä tapahtuu kaiken aikaa paljon muutoksia. Muutokset edellyttävät hoitohenkilöstöltä jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista. Hoitotyön kehittäminen on tärkeää organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta.(hilden 2002, 63, 5.) Mielestämme vertaisarviointi on yksi erinomainen hoitotyön kehittämisen väline. Tutkimus on tehty syvästä mielenkiinnosta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimustyyppi on tapaustutkimus (case study). Tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia (Hirsjärvi ym. 2004, 125). Tutkimuksella on haluttu saada syvempää tietoa itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksista, jotka koskevat vertaisarviointia sekä sen käyttöönottamisen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Niiltä, jotka ovat osallistuneet vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla, ja niiltä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Vertaisarviointitutkimuksen tulokset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. 2 VERTAISARVIOINTI 2.1 Määritelmä Vertaisarviointi on yksi hoitotyön kehittämisen väline. Hildenin (2002) mukaan hoitotyön kehittäminen on tärkeää. Hoitotyössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka puolestaan edellyttävät uutta osaamista. Hoitotyön osaamisella on huomattava merkitys organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta. (Hilden 2002, 63, 5.) Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. (Huovila 2003, 53.) Vertaisella tarkoitetaan johonkin rinnastettavissa tai verrattavissa olevaa (Nykysuomen sanakirja , 455). Vertaisuus voi olla
8 ammatillista tai ei-ammatillista. Keskustelukumppanina vertaistyöskentelyssä on jonkin ominaisuuden perusteella vertainen; ryhmä tai yksilö. (Seppänen-Järvelä 2005, 3.) Edellytykset vertaisarvioinnille Ennen vertaisarvioinnin aloittamista tulee hoitohenkilökunnalle järjestää aiheesta koulutusta. Pelkkä koulutus yksin ei riitä, vaan hoitotyön johdon tulee sen lisäksi tukea hoitohenkilökuntaa arviointityön toteutumisessa. Työnjohdon asiantuntijuus ja neuvojen antaminen varsinkin vertaisarvioinnin käyttöönottovaiheessa on tärkeää. Vertaisarvioinnin aloittaminen kannattaa suunnitella työyhteisössä huolellisesti. Vertaisarviointi perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen lähtökohtana on kunkin työntekijän oma halu saada palautetta omasta työstä ja sen myötä kehittyä ammatissa. (Huovila 2003, 32, ) Kun ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisarviointia työyhteisössä, työnjohdon merkitys korostuu. Yhteisen ajan löytyminen vertaispareille on Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan edellytys vertaisarvioinnin toteuttamiselle. Ajat tulisi sopia mahdollisimman ajoissa etukäteen, sillä se sitouttaisi osapuolet arviointiin. Vertaisarviointiparien tulee olla samalla tasolla eli ammatillisesti yhdenvertaisia toistensa kanssa. (Huovila 2003, 31, ) Vertaisarviointi edellyttää kollegiaalisuutta, jolla tarkoitetaan vastuun ottamista koko ammattikunnan toiminnasta, avoimuutta kollegoiden välillä, turvallista vuorovaikutusilmapiiriä, kollegan apua ja tukea, ystävyyttä, luottamusta ja tavoitteellista yhteistyötä. (Koota 1998, 19 20). Kollegiaalisuuden voidaan katsoa ulottuvan kauas historiaan, vuoden 1883 Nightingalen valaan, jossa painotetaan sairaanhoitajien virkaveljeyttä (Vehviläinen 1996, 40). Huovila (2003) toteaa kollegiaalisuuden tarkoittavan keskinäistä avunantoa ja keskinäistä tukea. Kollegiaalisessa työyhteisössä arvostetaan vertaisarviointia ja rakentavaa kritiikkiä. Avoin vuorovaikutus mahdollistaa vertaisarvioinnin käytön hoitotyön kehittämisen apuvälineenä. 2.3 Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarvioinnilla on kolme keskeistä tavoitetta: työntekijöiden toinen toisiltaan oppiminen, omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja kollegan auttaminen menestymään työssään vieläkin paremmin. Vertaisarvioinnin tulee perustua ennalta asetettuihin, yhteisesti sovittuihin sekä objektiivisiin kriteereihin. Suomen kielen perussanakirjan (1996, 556) mukaan kriteeri on arviointi-, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tun-
9 4 nus(merkki), erottava ominaisuus. Vuorinen (1998) jatkaa, että arvioinnin tulee olla kannustavaa, asiallista ja sen tulee kohdistua vain yksilön toimintaan, ei arvioitavan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ihmisten keskinäistä vertailua on vältettävä. (Vuorinen 1998, 21.) Arviointikriteerit voivat olla työntekijöiden yhdessä määrittelemiä asioita, joista he haluavat palautetta, tai työyhteisössä hyväksyttyjä laatukriteereitä, joita käytetään laatutyöskentelyssä. Vertaisarviointikriteerien tulee lisätä ammatillista kasvua ja auttaa havaitsemaan kehittymisideoita niin yksilötasolla kuin työyhteisötasolla. Kriteerien tulee pohjautua kokonaisvaltaisen hoitotyön näkökulmasta hoitotyön perustehtävään. Kriteerien kieliasun tulee olla selkeä, niin että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Niiden tulee olla sekä esimiehen että henkilöstön yhteisesti hyväksymät ja ymmärtämät. Kriteerien laatiminen minä-muotoon auttaa vertaisarviointiin osallistuvaa sisäistämään osaamistaan arviointitilanteessa. (Lauritsalo ym. 2002, 19.) Vertaisarvioinnin sisältöjen ja kriteerien tulee perustua vertaisparin tekemään työhön, ei vertaisten persoonallisiin ominaisuuksiin. Parhaimmillaan vertainen on kuin peili, jonka avulla voi tarkastella toimintaansa eri näkökulmista, laajemmalti mitä esimerkiksi itse arvioinnin avulla kykenisi tekemään. Vertaisarviointi lisää ymmärrystä omaa ja työtovereiden toimintaa kohtaan, sekä tuo erilaisia näkökulmia työhön. Tämä kaikki mahdollistaa avoimen ja erilaisia mielipiteitä sallivan keskustelukulttuurin kehittymisen. Vertaisarvioinnin avulla voidaan myös tunnistaa niitä hyviä, jo olemassa olevia käytänteitä, joita voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. (Mäkisalo 2003, ) Huovila (2003, 31 32) korostaa, että arviointi kohdistuu ammatillisten taitojen arviointiin, ei yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Työtoverin mukaan ottaminen seuraamaan omaa työtä voi aluksi tuntua hankalalta, koska suomalaisessa työkulttuurissa on totuttu työskentelemään yksin. Asenteiden muuttumiselle on annettava tarpeeksi aikaa. Vertaisarviointi voi antaa vertaiselle käytännön hoitotyöhön tukea, poistaa epävarmuutta ja tuoda turvallisuuden tunnetta. Vertaisarviointi voi avata omalle kehittymiselle uusia ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Vertaisarvioinnin pyrkimyksenä on hoitotyöntekijän ammatillisen kasvun ja urakehityksen tukeminen. (Vuorinen 1998, 9, ) Myös Holopainen ja Mäkisalo (2002) näkevät työntekijöiden keskinäisen tuen, kollegiaalisuuden ja vuorovaikutuksen lisääntyvän onnistuneen vertaisarvioinnin seurauksena. Näiden avulla työntekijä voi kokea itsensä tärkeänä työyhteisön kehittäjänä. Arviointi ja
10 5 palautekeskusteluihin osallistuminen on myös helpompaa. (Holopainen & Mäkisalo 2002, 334.) Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. 2.4 Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia edistäviä tekijöitä Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan on hoitotyöntekijän oma halu kehittyä ja saada palautetta työstään. Myös kyky antaa rakentavaa palautetta vertaisparille on tärkeää. Onnistunut palautteen antaminen mahdollistaa positiivisen kasvu- ja kehittymismahdollisuuden sekä palautteen antajalle että vastaanottajalle. Palautteen tulee olla ohjauksellista, ammatillista, reflektiivistä, kriittistä, rehellistä ja myönteistä. Ammatilliseen arviointisuhteeseen ei kuulu henkilökohtaisten asioiden arvosteleminen. Arvioinnissa annetaan kollegalle vinkkejä siitä, miten hän voi kehittyä ammatillisesti ja mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota omassa työskentelyssään. Tällainen palaute on myös ohjauksellista, eikä sen tarkoituksena ole etsiä virheitä toisen työskentelystä vaan auttaa toista huomaamaan omat tapansa työskennellä. Vertaisarvioinnin onnistumista edistävänä tekijänä on ennalta sovitut, objektiiviset ja kaikkien arviointiin osallistuvien hyväksymät arviointikriteerit.(huovila 2003, 30 31, 51.) Vertaisarvioinnin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, sen tulee olla suunniteltua ja säännöllistä toimintaa. Vertaisarviointiparin tulee olla ammatillisessa kehityksessään samalla tasolla. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo vertaisarviointiparia mietittäessä. Paras ammatillisen arvioinnin ja palautteen antaja on saman ammattiryhmän edustaja. (Huovila 2003, ) Mäkisalo (2003) tuo esiin vertaisen tasa-arvoisuuden edistävänä tekijänä. Lisäksi vertaisarviointiparin keskinäinen luottamus, tuki ja rohkaisu sekä kollegiaalisuus edistävät vertaisarvioinnin onnistumista. (Mäkisalo 2003, 118.) Vertaisarvioinnista tulee saada koulutusta. Henkilöstö tulee perehdyttää siihen, mistä arvioinnissa on oikein kysymys. Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna vertaisarvioinnissa on keskeistä objektiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. On tärkeää myös suoda henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa arviointitapahtuman suunnitteluun. Näillä toimilla voidaan myös vähentää muutosvastarintaa ja sitä kautta luoda paremmat onnistumisen mahdollisuudet. Suunnittelun tulee sisältää yhteisistä pelisäännöistä sopimisen ja kirjaamisen mahdollisimman tarkasti. Sovitaan etukäteen arvioitavat asiat ja
11 ajankäyttö. Jotta saadaan hyvä ja luotettava arviointitilanne, varataan sopiva ajankohta, tiedotetaan arvioinnista muille ja rauhoitetaan tilanne. (Kuokkanen 2000, ) Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarviointia suorittavan työyhteisön tai vertaisarviointiparin kesken voi muodostua esteitä tai uhkia vertaisarviointitapahtuman onnistumiselle. Esteet voivat vaikuttaa haitallisesti vertaisarvioinnin tavoitteeseen toimia työn kehittämisen välineenä. Liiallinen kriittisyys sekä omaa että vertaisen toimintaa kohtaan voi johtaa siihen, että keskitytään liiallisesti virheisiin ja niiden etsimiseen. Lisäksi arviointi saatetaan ymmärtää virheellisesti arvosteluna. Arvostelulla on ihmisen kokemusmaailmassa negatiivisempi merkitys kuin arvioinnilla. (Mäkisalo 2003,126). Suurin este vertaisarvioinnille on vertaisarviointiin osallistuvien tuen puute työyhteisössä ja sitoutumattomuus vertaisarviointiin. Lisäksi esteenä on se, että pelätään rakentavan palautteen antamista kollegalle ja epäillään kollegan kritiikin vastaanottokykyä sekä mennään subjektiiviseen arvosteluun. Seurauksena voi olla työyhteisön jäsenten välisten henkilösuhteiden heikkeneminen. (Koota 1998, 20, ) Mäkisalo (2003) tuo myös esille sen, että virheellisesti ymmärretty vertaisarviointi voi johtaa pahimmillaan työtovereiden keskinäisiin ristiriitaisuuksiin, puhumattomuuden lisääntymiseen ja yhteistyön vähentymiseen. (Mäkisalo 2003, 127.) Huovilan (2003) tekemän tutkimuksen tuloksissa ilmenee vertaisarvioinnin onnistumisen esteenä yhteisen ajan puuttuminen. Varsinkin vuodeosastoilla, joissa tehdään kolmivuorotyötä, yhteisen ajan löytyminen kiireen keskellä on hankalaa. Jos hoitotyön johto ylihoitajasta lähiesimieheen ei tue ja mahdollista vertaisarviointia, ei vertaisarvioinnilla ole onnistumisen edellytyksiä. Koulutuksen puute voi aiheuttaa negatiivista asennetta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarviointi nähdään arvosteluna eikä kehittävänä arviointitapahtumana. Vertaisarviointiparien määräämistä ei ole koettu hyvänä, koska se voi hankaloittaa kollegiaalisuuden toteutumista, mikäli parilta puuttuu henkinen yhteisymmärrys. Ystävyyssuhde ei ole kuitenkaan paras mahdollinen arviointisuhde (Huovila 2003, ) 3 VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 3.1 Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle
12 7 Hoitohenkilökunnan ja sen tekemän työn kehittäminen ovat keskeisiä asioita tavoiteltaessa laadullisesti tasokasta hoitotyötä. Oman ja kollegan työn arvioiminen kuuluvat vastuun lisääntyessä yhä oleellisemmaksi osaksi hoitotyötä. Arviointimenetelmänä muiden arviointimenetelmien lisäksi on jo jonkin verran käytetty vertaisarviointia. (Sova. 2003, 27.) Mäkisalo (2003) näkee vertaisarvioinnin tuovan monia etuja sekä työyhteisön että hoitotyöntekijän kannalta asiaa tarkasteltuna. Yksilön kannalta vertaisarviointi mahdollistaa ammatillista kasvua ja vahvistaa omaa henkilökohtaista osaamista. Työyhteisön näkökulmasta asiaa tarkasteltuna vertaisarviointi tuo hyvät käytänteet kaikkien tietoisuuteen ja sitä kautta niistä voidaan oppia. Tämä tuo mahdolliseksi työyhteisön toimintakulttuurin kehittymisen uudella tavalla. Työntekijöiden keskinäinen tuki, kollegiaalisuus sekä vuorovaikutus kasvavat onnistuneen vertaisarvioinnin kautta. (Mäkisalo 2003, 126.) 3.2 Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Vertaisarvioinnin käyttöönotto uutena hoitotyön kehittämismenetelmä työyhteisössä on muutos hoitohenkilökunnalle ja koko työyhteisölle. Erämetsä (2003) näkee, että muutos vaatii alullepanijansa, agenttinsa tai soihdunkantajansa, muutoksenviejät, jotka ovat muille esimerkkinä. Muutoksen onnistuminen on suhteessa siihen, miten ihmisyksilöt yhdessä lähtevät muutokseen mukaan. Kyseessä voi olla kulttuurinen, strateginen tai taktinen muutos. Keskeistä on, että tiedostetaan yhdessä mukaan lähtemisen merkitys. (Erämetsä 2003, ) Muutos on kokonaisprosessi, jota yksilöt käyvät läpi omaan tahtiinsa. Välillä voi olla pysähdyksiä tai jopa askeleita taaksepäin. Tämä kaikki tulee hyväksyä oman itsensä, ryhmän tai kunkin osallistujan kohdalta. On hyvä vahvistaa sitä visiota, että muutos on mahdollinen. Tulee tiedostaa, että voit muuttaa vain oman itsesi ja että muutokseen ei voi pakottaa, mutta siihen voi tukea ja houkutella. Esimerkkejä hyvästä yhdessä kulkemisesta ovat luottamus, rauha ja rakentava palaute. (Petäjä & Koponen 2002, 30.) Muutokset ja uudelleenjärjestelyt vaativat joustavaa siirtymistä tehtävästä toiseen sekä muutosten hyväksymistä. Tulevaisuudessa tulisi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle antaa enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia omien taitojensa ja työnsä kehittämisen sekä arvioimisen suhteen. (The direction of Nursing 1998, ) Strömmerin (1999) mukaan oikean tiedon levittäminen mahdollisimman avoimesti ja laajalti auttaa muutoksen hallintaa. Keskustelu, koulutus ja muut ajatusmalleja ja tietopohjaa laajentavat
13 8 hankkeet sekä yhteistoiminta muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat kaikki tärkeitä asioita onnistuneessa muutoksen johtamisessa. Muutoksessa mukana olevien kanssa käyty aito vuoropuhelu tuo usein kestävimmät tulokset, vaikka vaatiikin voimavaroja ja aikaa muutoksen johtamisessa. (Strömmer 1999, 95.) Vertaisarvioinnin vieminen työyhteisöön tulee suunnitella huolellisesti. Tärkeää on myös se, että varataan riittävästi aikaa muutoksen toteuttamiseen. On tärkeää, että jokainen henkilö, jota muutos koskettaa, saisi olla mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin edistetään muutoksen onnistumista ja lisätään työntekijän sitoutumista asiaan. Muutosta koskevien henkilöiden määrä sekä aikataulutus ovat sidoksissa toisiinsa. Mitä useampia henkilöitä muutos koskee, sitä enemmän muutokseen on varattava aikaa. Suurissa muutoksissa kokeilun aika on vähimmillään puoli vuotta. Esimerkiksi parin työvuorolistan ajan tehtävä kokeilu tuo esille usein vain ongelmia ja vaikeuksia. Kun päätetään aloittaa kokeilu, siihen tulee sitoutua riittävän pitkäksi aikaa, minkä jälkeen arvioidaan tilannetta. Lopuksi voidaan tehdä päätös siitä, jatketaanko uutta toimintaa vai lopetetaanko se. (Mäkisalo 2003, ) Vertaisarviointi on luonnollinen jatkumo sairaanhoitajien toiminnalle työelämässä, mikäli he oppivat jo koulutuksen aikana arvioimaan omaa ja toistensa toimintaa. Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat ilmaisivat selkeän halunsa saada lisää koulutusta vertaisarvioinnista. Kuitenkin käytännössä on todettu, että pelkkä koulutus yksin ei riitä. Olisi tärkeää löytää rohkeita työyksikköjä tai yksittäisiä sairaanhoitajia, jotka olisivat rohkeita kokeilemaan oman ammatillisen kehittymisen apuvälineenä vertaisarviointia. Näiden rohkeiden henkilöiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös toisia kokeilemaan. (Huovila 2003, ) 3.3 Muutospelko ja muutosvastarinta Vertaisarvioinnin käyttöönottaminen voi aiheuttaa muutospelkoa ja muutosvastarintaa. Ruohotie (2000) tuo esille sen, että muutospelko on ymmärrettävää. Muutos voi tuoda mukanaan epävarmuutta monista asioista, kuten työlle asetetuista odotuksista, työn vastuukysymyksistä sekä siitä, miten työ tulevaisuudessa määritellään. Työntekijät voivat olla epätietoisia siitä, mistä he ovat muutoksen myötä vastuussa ja kenelle. Kollegoiden ja työnjohdon odotukset voivat myös aiheuttaa epätietoisuutta. (Ruohotie 2000, 294.) Uusien menetelmien käyttöönotto aiheuttaa usein muutosvastarintaa. Tätä
14 vastarintaa voisi mahdollisesti vähentää, jos kehitystyöhön saisi mukaan koko henkilökunnan. (Mykkänen & Virranta 2001, ) 9 Jos työntekijää ei oteta mukaan muutoksen suunnitteluun vaan muutos annetaan ja määrätään valmiina, muutosvastarinta on luonnollista ja ymmärrettävää. (Mäkisalo 2003, 82.) Myös Strömmer (1999) näkee epäröinnin ja vastustamisen luonnollisena osana kaikkea muutosta. Ihmisellä on sisäänrakennettu mekanismi, jonka avulla hän torjuu tilanteita, joiden näkee uhkaavan turvallisuuttaan. Ihmisen persoonallisuus ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän kokee turvallisuuden ja turvattomuuden rajan. Koulutus ja kokemuksen myötä kehittyneet laajat tietorakenteet ja näkemykset sekä myönteiset kokemukset muutoksesta ja myönteinen käsitys omista kyvyistä antavat rohkeutta kohdata muutoksia ja tarkastella muutoksissa piileviä mahdollisuuksia. Yksilön muutosvastarinnan takana saattavat olla tiedon puute, kielteiset asenteet ja epäluulot, pelko ja turvattomuuden tunne, henkinen laiskuus, ryhmän suhtautuminen tai uhka asemaa kohtaan. (Strömmer 1999, 96.) Jotta muutosvastarinnan käsittely olisi mahdollista, tulisi ensin tiedostaa, mistä syystä tai syistä se johtuu. Esimiehen tulisi tunnistaa ja tiedostaa alaistensa yksilölliset syyt vastustaa muutosta. Kun nämä syyt on tunnistettu, on tärkeää, ettei muutostunteita kielletä, vaan että ne käsitellään ja työstetään sekä nostetaan rohkeasti esille. Aina näennäistäkään muutosvastarintaa ei ole. Mikäli muutosvastarinta puuttuu kokonaan, on se päinvastoin huolestuttava merkki, joka kertoo ihmisten uupumuksesta ja välinpitämättömyydestä. Jos vastarinnan syynä on pelko tulevasta, tulisi lisätiedon avulla lisätä ymmärtämystä tulevaa kohtaan. Jos taas pelon syynä on epävarmuus osaamattomuudesta, auttaa siihen vakuuttelu pärjäämisestä ja tarvittaessa lisäkoulutus. Usko lisää jaksamista ja parantaa hallinnan ja turvallisuuden tunteita. Toisaalta myös jaksaminen, energinen tunne omasta pystyvyydestä lisää uskoa. Toisen ihmisen tuki muutostilanteessa on tärkeää. Muutosta tulisi yrittää vain silloin, kun todella uskotaan muutokseen ja sen eettisyyteen. Aikuisessa organisaatiossa on hyvä olla, kehittyä ja kasvaa. Siinä ihminen oppii jatkuvasti, ja hän on korvannut sanan muutos sanoilla kehittyminen, pyrkiminen parempaan, sisäinen yrittäjyys ja oppiminen. Oppiminen tuo onnellisuutta, ja nämä kaksi käsi kädessä tuovat tuloksia. (Erämetsä 2003, 96, 203, 253.)
15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 10 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa niiden henkilöiden näkemyksistä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia kokemuksia vertaisarviointiin osallistuneilla on ollut? 2. Millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on ollut niillä henkilöillä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin? 3. Mitkä tekijät edistävät vertaisarviointia? 4. Mitkä tekijät estävät vertaisarviointia? 5. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Tutkimus oli tapaustutkimus (case study). Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Hirsjärven (2004, 126) mukaan tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia. Tapausta tutkitaan yhteydessä ympäristöönsä luonnollisissa tilanteissa. Tavoitteena on tyypillisimmin ilmiöiden kuvailu. Tutkimuksen kohteena oleva osasto on erikoissairaanhoidon vuodeosasto, jolla hoidetaan kahden eri erikoisalan potilaita. Vuodeosastolla on 26 potilaspaikkaa, joista neljä on tarkkailu-/valvontapaikkoja. Osasto toimii päivystysosastona, jonne potilaita tulee
16 11 ympäri vuorokauden. Osastolla hoidetaan hyvin paljon kuntoutettavia potilaita, ja potilaiden keski-ikä on melko korkea. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on viisi vuorokautta. Vuodeosaston vakinaiseen hoitohenkilökuntaan kuuluu 19 hoitajaa. Vertaisarviointi on otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Yhdessä laadittujen hoitotyön kirjaamisen kriteerien toimivuutta oli aluksi kokeiltu muutaman hoitajaparin kesken. Systemaattisen toiminnanarvioinnin ja kehittämisen avulla oli tarkoituksena myöhemmin laajentaa toimintaa. Tutkimusajankohtana syksyllä 2006 vertaisarviointiin on osallistunut hoitohenkilökunnasta 42 %. Vertaisarvioinnin kohteena oli aluksi kirjaaminen ja myöhemmin se on käsittänyt myös raportoinnin. Vertaisarviointikriteerit oli laadittu ennen vertaisarvioinnin aloittamista työryhmässä, johon kuului osastonhoitaja ja hoitohenkilökuntaa. Hoitotyön kirjaamisen arviointikriteereitä vertaisarviointilomakkeessa oli 30. Kriteerit oli ryhmitelty seuraavasti: hoitotyön tavoite, hoidon arviointi ja loppuarviointi, potilaslähtöinen kirjaaminen, omahoitajan vastuullisuus, hoitotyön asiantuntijuus ja päätöksenteko, tulokeskustelulomake, potilaan ohjaus, omaisten huomiointi, potilaan henkinen hyvinvointi, salassapito ja loppulausunto, kirjaamisen selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, arvojen näkyvyys ja kirjaamisen oikeudellinen perusta. Vertainen arvioi parin kirjaamista kriteereihin pohjautuen vaihtoehdoilla; kyllä, ei, ei voida arvioida. Raportoinnin kohdalla hoitotyön arviointikriteerit pohjautuivat seuraavaan raportoinnin tavoitteeseen: Raportoinnin tavoite on tiedottaa potilaan hoitoon ja vointiin liittyvät keskeiset asiat niin, että turvataan potilaan hoidon jatkuvuus työvuorojen/ hoitotyöntekijöiden vaihtuessa. Raportoinnin arviointikriteereitä oli 12, ja niiden toteutumista arvioitiin vaihtoehdoilla; kyllä, osittain, ei lainkaan. Tutkimuksen perusjoukon muodosti vuodeosaston 19 hoitajaa, joista 15 oli sairaanhoitajia ja 4 perushoitajia. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Niiltä, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselytutkimuksen otosjoukkona olivat kaikki vuodeosastolla jo vertaisarviointiin osallistuneet 10 sairaanhoitajaa. Niille, jotka eivät olleet osallistuneet vertaisarviointiin, suoritettiin yksilöhaastattelut. Haastattelun otosjoukko koostui seitsemästä hoitohenkilökuntaan kuuluvasta hoitajasta, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta vertaisarvioinnin suorittamisesta. Heistä viisi oli sairaanhoitajia ja kaksi perushoitajaa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen kokonaisotosjoukko oli 17 hoitajaa.
17 Aineistonkeruumenetelmät 12 Kyselylomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitohenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä, jotka olivat suorittaneet aiemmin vertaisarviointia. Kyselyn esitestaajien mielestä kyselylomakkeen kysymykset olivat selkeitä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomakkeet jaettiin niille sairaanhoitajille, jotka olivat aiemmin osallistuneet vertaisarviointiin (liite 1). Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle vapauden kertoa, mitä hänellä on todella mielessä, näin vastaajaa ei ohjata tai kahlita valmiiksi rakennettuihin vastausvaihtoehtoihin (Hirsjärvi ym. 2004, 190). Kyselylomakkeella kerättiin tietoa hoitohenkilökunnan kokemuksista vertaisarvioinnista. Lisäksi kerättiin tietoa niistä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät vertaisarviointia. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä asioita heidän mielestään tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä. Kysely suoritettiin vuonna 2006 viikkoina Kyselylomakkeet toimitettiin osastolle suljetuissa, nimellä varustetuissa kirjekuorissa. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osaston kahvihuoneessa olleeseen suljettuun palautelaatikkoon. Kymmenestä kyselylomakkeesta palautui yhdeksän kappaletta (90 %). Näistä yhdeksästä vastaajasta yhdellä ei ollutkaan kokemuksia vertaisarviointiin osallistumisesta, joten hän jätti vastaamatta kysymyksiin. Näin ollen kyselyn tulokset perustuvat kahdeksan henkilön vastauksiin. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän hoitotyöntekijää (liite 2). Teemahaastattelu tarkoittaa haastattelun kohdentumista tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan (Hirsjärvi & Hurme 1995, 3). Teemahaastattelu on valittu syvemmän ja kokemuksellisemman tiedon saamiseksi niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet vertaisarvioinnista pois jäämiseen. Hirsjärven (2004, 197) mukaan teemahaastattelun aihepiirit eli teema-alueet on suunniteltu etukäteen, mutta kysymysten järjestystä ja tarkkaa muotoa ei ole ennalta päätetty. Teemahaastattelun avulla haluttiin saada selville, millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on niillä, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Lisäksi kysyttiin vastaajien halukkuutta osallistua tulevaisuudessa vertaisarviointiin, jos se olisi mahdollista. Haastattelut suoritettiin vuonna 2006 viikolla 46. Teemahaastatteluun osallistuneet hoitajat valikoituivat satunnaisesti siten, että haastatteluihin osallistuivat henkilöt, jotka sattuivat työvuoroon kolmen haastattelupäivän aikana. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän osaston hoitohenkilöstöön kuuluvaa, joista perushoitajia oli kaksi ja sairaan-
18 13 hoitajia viisi. Teemahaastattelut nauhoitettiin sanelukoneen avulla. Teemahaastattelut suoritti kaksi opinnäytetyön tekijää, joista toinen haastatteli ja toinen oli tarkkailijana. Roolit vaihtuivat eri haastatteluissa. Hirsjärven ja Hurmeen (1995, 61) mukaan haastatteluympäristön tulee olla rauhallinen, turvallinen ja lämpötilan tulee olla sopiva. Lisäksi valaistuksen tulee olla sellainen, että haastattelija ja haastateltava näkevät toistensa eleet ja ilmeet. Haastattelun alussa jokaiselle kerrottiin, että vain haastattelijat osallistuvat nauhoitetun haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Aineisto käsitellään nimettömänä, ja se palvelee vain tätä työtä, minkä jälkeen aineisto tuhotaan. Haastattelut suoritettiin kaikkiaan vuodeosastolla kolmessa eri paikassa. Ensimmäisenä päivänä ne tehtiin apulaisosastonhoitajan työhuoneessa. Paikka oli rauhallinen, eikä häiriötekijöitä ilmaantunut. Toisena haastattelupäivänä ensimmäinen haastattelu suoritettiin osastonhoitajan työhuoneessa ja toinen haastattelu tilanpuutteen vuoksi vuodeosaston unitutkimushuoneessa. Huone oli pieni, joten potilasvuodetta jouduttiin käyttämään pöytätilana. Kolmantena päivänä ollut yksi haastattelu suoritettiin myös unitutkimushuoneessa, jossa haastatteluympäristö oli rauhattomampi kuin edellisissä haastattelupaikoissa. Hoitohenkilökunta joutui tulemaan haastattelutilanteeseen kesken työvuoron. Ilmapiiri oli hieman rauhaton, mutta haastattelutilanne rauhoittui kuitenkin haastattelun edetessä. Yhtä haastattelua kohti oli varattu aikaa puoli tuntia. Teemahaastatteluun varattu aika tämän tutkimuksen kohdalla oli riittävä, sillä haastatteluajan loppupuolella uutta asiaa ei noussut enää esille Saadun tiedon analyysi Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen aineiston käsittely voidaan jakaa kolmivaiheiseksi prosessiksi. Siihen kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely ja aineiston abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Haastattelut ja kyselyvastaukset kirjoitettiin ensin sana sanalta auki. Tämän jälkeen ne koottiin yhteen ja perehdyttiin niiden sisältöön. Seuraavaksi etsittiin alleviivaten pelkistetyt ilmaukset, minkä jälkeen ne listattiin. Pelkistetyistä ilmauksista etsittiin samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, sitten yhdistettiin pelkistetyt ilmaukset ja muodostettiin ala-
19 luokat. Tämän jälkeen yhdistettiin alaluokat ja muodostettiin niistä yläluokat. Syvällisen pohdinnan jälkeen yläluokista muodostettiin pääluokat TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Tapaustutkimus kuvaa kohderyhmän käsityksiä tutkittavasta asiasta, joten se on luotettava. Tapaustutkimuksen kuvaukset ovat ainutlaatuisia, joten perinteiset luotettavuuden ja pätevyyden arvioinnit eivät tule kysymykseen. Kuitenkin kaiken tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tulee jollain tavoin arvioida. Tutkimuksen tavoitteena tulee olla tulosten ja todellisuuden mahdollisimman hyvä vastaavuus. Tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite on validius (pätevyys). Validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän tai mittarin kykyä mitata juuri sitä, mihin sitä käytetään. Tutkimuksen pätevyyttä arvioitaessa punnitaan sitä, vastaako tulos tutkimukselle asetettuja päämääriä ja tutkimuskohdetta. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastaajat olivat ymmärtäneet tutkimuskysymykset ja vastanneet niihin asioihin, joita oli kysytty. Tuloksissa saatiin vastauksia asetetuille tutkimuskysymyksille hoitohenkilökunnan kokemuksista ja näkemyksistä vertaisarvioinnista. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa Hirsjärven ym. (2004) mukaan mittaustulosten toistettavuutta. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä esitestauksen avulla. (Hirsjärvi ym., 2004, ) Lomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitotyöntekijällä ja näin saatiin varmuutta siihen, että kysymykset olivat ymmärrettäviä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomake oli kaikille vertaisarviointiin osallistuneille samanlainen. Samoin teemahaastattelun runko oli samanlainen. Haastattelupaikka ei pysynyt samana koko haastattelujen ajan, vaan sitä jouduttiin vaihtamaan haastattelujen välillä. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osastolla olevaan suljettuun palautelaatikkoon, joten kukaan ulkopuolinen ei päässyt näkemään vastanneiden lomakkeita. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Aineiston käsittelyssä, säilyttämisessä sekä tuhoamisessa sitouduttiin toimimaan asianmukaisesti. Kyselylomakkeet kirjoitettiin auki sana sanalta luotettavuuden lisäämiseksi. Teemahaastateltavat koostuivat sattumanva-
20 15 raisesti työvuorossa olleista hoitohenkilöistä. Luotettavuuden lisäämiseksi haastattelut nauhoitettiin ja purettiin kirjalliseen muotoon sana sanalta. Näin varmistettiin, että kaikki tieto tuli huomioiduksi aineiston myöhemmässä käsittelyssä. Tutkimuksen tekijöistä yksi henkilö työskentelee tutkimuksen kohteena olevalla osastolla; luotettavuuden lisäämiseksi hän ei osallistunut teemahaastattelujen suorittamiseen eikä haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen aineiston käsittely suoritettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistoa pelkistettäessä ja kategorioita muodostettaessa palattiin alkuperäiseen aineistoon useaan kertaan. Näin pyrittiin varmistamaan se, että pelkistetyt ilmaisut ja kategoriat kuvaisivat mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa asiaa. Lisäksi alkuperäiseen aineistoon palaamisella pyrittiin varmistamaan se, että kaikki tutkimuksella saatu kokemuksellinen tieto tulee huomioiduksi tutkimuksen tuloksissa. Tutkittavaan aineistoon palattiin niin usein, että saavutettiin kyllääntyminen. Tutkimuksen kohteena olevan vuodeosaston vakituisen hoitohenkilöstön lukumäärä syksyllä 2006 oli 19 hoitohenkilöä. Tutkimustulokset koostuvat 15 hoitohenkilöstöön kuuluvan kokemuksista syksyllä Tutkimusjoukko käsittää 79 % koko vuodeosaston hoitohenkilökunnasta, joten tutkimusotos on kattava. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET 7.1 Aineiston jaottelu Tutkimustulokset on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: hoitotyön johtamiseen liittyviin asioihin, työn organisointiin liittyviin asioihin sekä työntekijään itseensä liittyviin asioihin. Lisäksi tutkimustuloksissa on nostettu esille ammatillinen samanvertaisuus omana pääluokkanaan. 7.2 Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Nämä tulokset pohjautuvat kahdeksan sairaanhoitajan kokemuksiin vertaisarvioinnista. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi yhdessä vastauksessa esille osastonhoita-
21 16 jan toivomus vertaisarviointiparin muodostamisesta kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa osastolla työskennelleen sairaanhoitajan kesken. Osastonhoitajan ehdotus innosti vertaisarviointiin. Mutta kun oh [osastonhoitaja] halusi jonkin jo kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa työskennelleen pariksi. Innostuin asiasta. Työn organisointiin liittyvinä asioina nousi kolmessa vastauksessa esille se, että työaikaa ei ollut riittävästi vertaisarvioinnin suorittamiseen. Työvuoroja oli jouduttu muuttamaan osaston tilanteen, sairauslomien ja koulutusten vuoksi. Näin ollen suunniteltuja vertaisarviointiaikoja oli jouduttu perumaan. Yhdellä vastaajista vertaisarviointi oli ollut katkolla lähes vuoden. Työajan järjestäminen oli ajoittain hankalaa. Työvuoroihin on pyritty järjestämään yhteistä aikaa vertaisarvioinnille, mutta suurin este on ollut aikapula. Usein osaston tilanne ja muut koulutukset, sairaslomat jne. estivät suunnitelmat. Työntekijään liittyvinä asioina kaikkien vastaajien mielestä vertaisarviointi oli koettu positiivisena ja hyvänä asiana. Lisäksi vertaisarviointi oli koettu myös tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Vertaisarvioinnin avulla potilaan hoidon laatu ja tiedonkulku paranivat. Asioita tuli pohdittua tavallista syvällisemmin, vaikkakin omien piintyneiden rutiinien muuttamisen oli yksi vastaaja kokenut vaikeaksi. Vertaisarvioinnin avulla saatiin uusia näkemyksiä omaan työskentelyyn sekä opittiin ottamaan ja antamaan positiivista ja negatiivista palautetta. Kahdessa vastauksessa oli nostettu esille vertaisarviointiparin keskinäinen hyvä vuorovaikutussuhde. Työkokemus ja ammattitaito koettiin suunnilleen samantasoisiksi, ja tämän koettiin edistävän vertaisarvioinnin suorittamista. Vertaisarvioinnin avulla oma kirjaaminen kehittyi kokonaisvaltaisemmaksi. Hoitotilanteissa tuli jo kiinnitettyä huomiota asioihin, joiden pitäisi olla kirjattuna hoitosuunnitelmaan. Oman kirjaamisen koettiin kehittyneen potilaslähtöisemmäksi. Palautteen antaminen koettiin vaikeaksi silloin, jos vertainen oli jossakin asiassa epäonnistunut. Aluksi kuten aina uusi asia arvellutti ja tuntui jopa tyhjänpäiväiseltä. - - Ensin tuntui että tämä asia on toisen arvostelemista, mutta loppujen lopuksi koin asian hyvin tärkeäksi.
22 Tietyllä tavalla luonnollisena tapana kehittää omaa osaamistaan ja lähinnä kirjaamista toiselta saadun palautteen perusteella. Palautteen antaminen ei ollut helppoa, herkästi läksin neuvomaan toista. - - Toinen näki oman kirjaamisen eri tavalla ja osasi antaa siihen opastusta. Itse myös näki toisen kirjaamisen hyvät asiat + puutteet eri tavalla kun niitä arvioi vertaisarvioinnin kriteereihin Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Teemahaastattelun avulla haluttiin saada syvempää tietoa niistä asioista, jotka olivat vaikuttaneet siihen, ettei haastateltu henkilö joko sairaanhoitaja tai perushoitaja, ollut osallistunut vertaisarviointiin. Nämä tulokset pohjautuvat seitsemän hoitohenkilön kokemuksiin. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi esille työsuhteen pysyvyyden merkitys parin henkilön kertomana. Hoitohenkilö koki epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta, mikä oli ollut esteenä vertaisarviointiin sitoutumiselle. Yhden haastateltavan kokemuksena tuli esille, että uutena työntekijänä hän olisi ollut innokas aloittamaan vertaisarvioinnin, jos sopiva vertaisarviointipari olisi löytynyt. - -että jäänkö mie tänne osastolle, kun mie olen mahdollisesti taas syksyllä taas siirtymässä muualle. Et sekin on sitten taas niin lyhyt väli, että tässä ei taas hirmu montaa kuukautta ole, että oonko mie täällä enää niinku pitempään. Työn organisointiin liittyvänä asiana muutamassa haastatellussa tuli esille hoitohenkilöstön määrän riittämättömyys vertaisarvioinnin suorittamiseen. Haastattelussa useat henkilöt kertoivat, että vertaisarvioinnin toteuttaminen oli kiinni yhteisestä työajasta. Hoitohenkilöt olivat kokeneet osastolla olevan kiireen ja monen uuden asian yhtäaikaisen omaksumisen estäviksi tekijöiksi arvioinnin toteuttamiselle. Tiedon vähäisyys vertaisarvioinnista koettiin yhdeksi esteeksi. Riittävällä etukäteen annettavalla koulutuksella koettiin olevan suuri merkitys. Yhden haastateltavan mielestä vertaisarvioinnin suorittamisen esteenä oli ollut vertaisparin työskentely osaston eri moduuleissa. Tämän johdosta yhteinen arviointikohde puuttui. Eri syistä johtuvat osaston henkilökunnan sisäiset muutokset, esimerkiksi äitiyslomat, ovat osaltaan vaikuttaneet vertaisarvioinnin toteutumattomuuteen.
23 - - jos meillä olis niin kun aikaa enemmän ja meitä olis enemmän täällä, jos olis vaikka ylimääräisiä ihmisiä ollut niin kuin nytten on panostettu hirmu paljon- -. Miula oli pari, jonka kanssa minun piti tehä, mutta hän siirtykin sitten toiselle osastolle. - - ja sitten tämä miun kaveri jäi äitiyslomalle Työntekijään itseensä liittyvinä asioina nousi muutamassa haastattelussa esille työntekijän oman motivaation vähäisyys vertaisarvioinnin aloittamista kohtaan. Oma kiinnostus oli koettu vähäiseksi, tai alkusysäys asialle oli puuttunut kokonaan. Asiaa ei koettu omaan toimenkuvaan kuuluvaksi. Kaksi haastateltavaa kertoi olleensa pitkään pois työelämästä äitiysloman ja hoitovapaan vuoksi, joten työhön paluun jälkeen oli paljon uutta asiaa opeteltavana. Tästä johtuen vertaisarvioinnin aloittamisen he olivat kokeneet vaikeaksi. Yhden haastateltavan mielestä hoitotyöntekijän tulee sisäistää ensin itse arvioitava asia, ennen kun hän voi ryhtyä arvioimaan toista. - -että ensin osataan itse tää kirjaaminen ja ensin päästään sinuiksi nyt tämän kanssa, niin sitten vasta, kun tää on selvillä ennen kuin sen hahmottaa niin sitten sitä vasta pystyy arvioimaan, ennen kuin itse ymmärtää, ennen kuin kukaan meistä ymmärtää, miten se oikeasti pitää tehdä. Teemahaastattelun tuloksena nousi esille myös ammatillinen eriarvoisuus. Tämä johtui siitä, että perushoitajat eivät kokeneet osastolla vertaisarvioinnin kohteena olleen raportoinnin kuuluvan heidän päivittäiseen työnkuvaansa. Perushoitajat pitivät raportin vain yövuoron jälkeen. Perushoitajat kokivat, että jo arviointia suunniteltaessa olisi voitu valita myös heille oma läheisempi vertaisarvioinnin kohde. - -että siinä ei ollut sillä tavalla varmaan ajateltu sitte, kun ruvettiin sitä suunnittelemaan ja otettiin meille käyttöön, että sitten siihen vois myös perushoitajat ihan täysipainoisesti osallistua - -ettei se ehkä ole niin meijän juttu kuin sairaanhoitajien juttu, vaikka se pitäis olla - -että me ollaan enemmän tuossa kenttätyössä niin tuota ei sitä ehkä koe vaan niin omaks
RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori
Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri
LisätiedotHankkeiden laadunvarmistus, arviointi
Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotLähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto
Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotVertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa
Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotLÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ
LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ Anne Arkonaho Yhteisökoordinaattori Askel matalankynnyksen kohtaamispaikka, Kalliolan setlementti 040 5182667 anne.arkonaho@kalliola.fi 15.11.2018 ASUKKAIDEN
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotTiinan tarina. - polkuni työelämään
Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotLääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA
Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
Lisätiedot