HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus"

Transkriptio

1 Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Tapaustutkimus Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Nimeke Hoitohenkilöstön kokemuksia ja ajatuksia vertaisarvioinnista Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Savonlinna Sairaanhoitaja AMK Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöön ottamisen yhteydessä olevista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tutkimuksen kohteena olevalla vuodeosastolla vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena (case study). Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2006 kyselylomakkeen sekä teemahaastattelujen avulla. Niiden hoitohenkilöiden, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla ja niiden jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemusten perusteella vertaisarviointi on hyvä ja tarpeellinen asia. Vertaisarvioinnin avulla hoitohenkilökunta on saanut uutta näkemystä työskentelyynsä. Lisäksi vertaisarviointi on kehittänyt hoitohenkilöstöä sekä rakentavan palautteen että positiivisen palautteen antajana. Kirjaaminen on kehittynyt potilaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Edeltävä koulutus vertaisarvioinnista sekä esimiehen tuki ja kannustus koettiin tärkeänä. Työvuorosuunnittelussa riittävän ajan varaaminen vertaisarvioinnin toteuttamiselle sekä sopivan ja rauhallisen tilan järjestäminen arvioinnin suorittamiselle nähtiin tärkeänä, samoin se, ettei ole samanaikaisesti liikaa kehitettäviä asioita. Vastaajat kokivat yhteisen ajan löytämisen olevan hankalaa. Työn kuormittavuuden ja kiireen vuoksi suunniteltuja vertaisarviointitilanteita oli jouduttu perumaan. Teemahaastatteluissa ilmeni, että kaikki haastateltavat näkivät vertaisarvioinnin myönteisenä asiana. Syy siihen, miksi he eivät olleet osallistuneet arviointiin, oli esimerkiksi epävarmuus työsuhteen jatkumisesta, parin siirtyminen toiselle osastolle, pitkä poissaolo työelämästä tai se, ettei asiaa ollut koettu omaksi. Kaikki haastateltavat olivat jatkossa valmiita osallistumaan vertaisarviointiin, mikäli se olisi mahdollista. Toivomme tästä tutkimuksesta olevan hyötyä tutkimuksen kohteena olleen vuodeosaston koko henkilökunnalle sekä niille tahoille, jotka suunnittelevat vertaisarvioinnin käyttöönottamista. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää sitä, miten vertaisarviointiparin keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa vertaisarviointiin sitoutumiseen ja sen toteutumiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen hoitotyössä. Asiasanat (avainsanat) vertaisarviointi, peer reviw, hoitotyö, kehittäminen, muutos Sivumäärä Kieli URN Suomi 27 s. + liit. 12 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Tehty yhteistyössä itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston kanssa. URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tarja Makkonen, Anne Myllymäki, Tuula Nevalainen, Tiina Seppänen Degree programme and option Nursing programme, Savonlinna, nurse, University of Applied Studies Name of the bachelor's thesis Observations and views of the nursing staff about peer review Abstract The purpose of the bachelor s thesis was to describe the observations of the nursing staff about peer review and the impedimental and promoting factors during its implementation in a ward of a central hospital in eastern Finland. In the ward, where the study was carried out, the peer review was implemented in When starting the peer review, the aim was only to registrate but later it extended to comprise reporting, too. The study was carried out as a case study. The material for the study was gathered in the autumn 2006 with questionnairies and interviews about the topic. The observations of those members of the staff who participated in the peer review were gathered with questionnairies and of those who didn t take part in the peer review with interviews of the topic. The results of the study were analysed using the analythical method of contents, derived from the material. The observations of the nursing staff in the ward of a central hospital in eastern Finland show that the peer review is a good and necessary thing. Thanks to the peer review the staff has had new views to their work. It has developed them by giving them constructive as well as positive critics. Registration has improved to be more comprehensive and concerning patients. Preceding education as well as the support of a superior were considered important. When planning working shifts, reserving enough time for implementation of the peer review and arranging a peaceful and suitable place for carrying out the review were also considered of high importance. There shouldn t be too many things to be improved simultaneously. Those who filled out the questionnairies felt that it s not so easy to find mutual time. The results revealed that the lack of time due to the excessive amount of work and rush in general are real. Already agreed review meetings had had to be cancelled. Interviews of the topic revealed that all the interviewees regarded the peer review as a positive thing. The reason for the fact that they didn t participate in the review was e.g. uncertainty about the continuance of their work, the mate had moved to another ward, the long absence from work or the fact that the whole thing wasn t considered suitable for oneself. Every interviewee was ready to take part in peer review later if it was possible. We hope that this study will be of use for all the nursing staff of the ward, which was the target ward of the study, as well as for those who are intending to implement peer review. It would be interesting to study further how the mutual interaction of a peer review pair influences the commitment to the peer review and its realization as well as professional growth and development in nursing. Subject headings, (keywords) peer review, nursing. development,change Pages Language URN 27 p. + appendixes 12 p. Finnish Remarks, notes on appendices Done in cooperation with a ward of a central hospital in eastern Finland Tutor Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VERTAISARVIOINTI Määritelmä Edellytykset vertaisarvioinnille Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Muutospelko ja muutosvastarinta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Aineistonkeruumenetelmät Saadun tiedon analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN TULOKSET Aineiston jaottelu Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarvioinnin käyttöönotossa huomioitavia asioita Yhteenvetotaulukko hoitohenkilökunnan vertaisarviointikokemuksista POHDINTA LÄHTEET... 26

5 LIITTEET 1. Saatekirje ja kyselylomake 2. Teemahaastattelurunko 3. Esimerkki sisällönanalyysistä 4. Tutkimuslupa 5. Kirjallisuuskatsaukset

6 1 JOHDANTO 1 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi tämä tutkimus antaa tietoa niiden hoitohenkilöiden näkemyksistä vertaisarvioinnista, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. Vertaisarviointi voi kohdistua esimerkiksi potilasasiakirjoihin, hoidon tuloksiin ja hoitokäytäntöihin. Yhteisesti ennalta sovitut arviointikriteerit ovat arviointitapahtuman perustana. Vertaisarviointi edellyttää esimiehen, organisaation hallinnon sekä kollegan tukea. Vertaisarviointikoulutus mahdollistaa hoitotyöntekijän innostumisen ja sitoutumisen vertaisarviointiin. Vertaisarviointi on tärkeää nähdä kehittävänä arviointina, ei kollegan arvosteluna. (Huovila 2003, 32 33, 53). Parhaimmillaan vertainen toimii ikään kuin peilinä, jonka avulla työntekijä voi tarkastella omaa toimintaansa eri näkökulmista kuin mihin esimerkiksi itsearvioinnin avulla kykenisi.(mäkisalo 2003, 126, 119.) Ensimmäisen kerran vertaisarviointi-käsite hoitotyössä nousi esille vuonna 1972 American Nurse`s Associationin kokouksessa Yhdysvalloissa. Vertaisarvioinnista on julkaistu ensimmäinen ohjekirja American Nurse`s Associationin toimesta vuonna (Vuorinen 1998, ) Suomessa vertaisarvioinnista ensimmäiset kehittämiskokeiluraportoinnit on tehty Järvikiven (1984) ja Hietasen ja Kurtti-Soinisen (1996) toimesta. Suomessa vertaisarviointia ovat tutkineet Koota (1998), Vuorinen (1998), Mykkänen ja Virranta (2001) sekä Huovila (2003). Tutkimuksen kohteena olevan itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosastolla vertaisarviointi liittyi laadunhallintaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vertaisarviointi oli otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Vertaisarvioinnin käynnistyessä kohteena oli kirjaaminen, ja myöhemmin se oli laajentunut käsittämään myös raportointia. Vuodeosastolla vertaisarviointiin osallistuminen oli ollut vapaaehtoista ja siihen oli osallistunut osa sairaanhoitajista.

7 2 Hoitotyössä tapahtuu kaiken aikaa paljon muutoksia. Muutokset edellyttävät hoitohenkilöstöltä jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista. Hoitotyön kehittäminen on tärkeää organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta.(hilden 2002, 63, 5.) Mielestämme vertaisarviointi on yksi erinomainen hoitotyön kehittämisen väline. Tutkimus on tehty syvästä mielenkiinnosta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimustyyppi on tapaustutkimus (case study). Tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia (Hirsjärvi ym. 2004, 125). Tutkimuksella on haluttu saada syvempää tietoa itäsuomalaisen keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksista, jotka koskevat vertaisarviointia sekä sen käyttöönottamisen yhteydessä olevia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Niiltä, jotka ovat osallistuneet vertaisarviointiin, kokemuksia on kerätty kyselylomakkeen avulla, ja niiltä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin, teemahaastattelujen avulla. Vertaisarviointitutkimuksen tulokset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. 2 VERTAISARVIOINTI 2.1 Määritelmä Vertaisarviointi on yksi hoitotyön kehittämisen väline. Hildenin (2002) mukaan hoitotyön kehittäminen on tärkeää. Hoitotyössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka puolestaan edellyttävät uutta osaamista. Hoitotyön osaamisella on huomattava merkitys organisaation, työyhteisön sekä hoitotyöntekijän kannalta. (Hilden 2002, 63, 5.) Vertaisarvioinnilla (peer review) tarkoitetaan kahden ammatillisesti samalla tasolla olevan hoitotyöntekijän toinen toisilleen antamaa kahdenkeskistä, ammatillista, ohjauksellista, rehellistä ja kriittistä arviointia Arviointitapahtuma perustuu yhteisesti ennalta sovittuihin arviointikriteereihin. (Huovila 2003, 53.) Vertaisella tarkoitetaan johonkin rinnastettavissa tai verrattavissa olevaa (Nykysuomen sanakirja , 455). Vertaisuus voi olla

8 ammatillista tai ei-ammatillista. Keskustelukumppanina vertaistyöskentelyssä on jonkin ominaisuuden perusteella vertainen; ryhmä tai yksilö. (Seppänen-Järvelä 2005, 3.) Edellytykset vertaisarvioinnille Ennen vertaisarvioinnin aloittamista tulee hoitohenkilökunnalle järjestää aiheesta koulutusta. Pelkkä koulutus yksin ei riitä, vaan hoitotyön johdon tulee sen lisäksi tukea hoitohenkilökuntaa arviointityön toteutumisessa. Työnjohdon asiantuntijuus ja neuvojen antaminen varsinkin vertaisarvioinnin käyttöönottovaiheessa on tärkeää. Vertaisarvioinnin aloittaminen kannattaa suunnitella työyhteisössä huolellisesti. Vertaisarviointi perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen lähtökohtana on kunkin työntekijän oma halu saada palautetta omasta työstä ja sen myötä kehittyä ammatissa. (Huovila 2003, 32, ) Kun ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisarviointia työyhteisössä, työnjohdon merkitys korostuu. Yhteisen ajan löytyminen vertaispareille on Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan edellytys vertaisarvioinnin toteuttamiselle. Ajat tulisi sopia mahdollisimman ajoissa etukäteen, sillä se sitouttaisi osapuolet arviointiin. Vertaisarviointiparien tulee olla samalla tasolla eli ammatillisesti yhdenvertaisia toistensa kanssa. (Huovila 2003, 31, ) Vertaisarviointi edellyttää kollegiaalisuutta, jolla tarkoitetaan vastuun ottamista koko ammattikunnan toiminnasta, avoimuutta kollegoiden välillä, turvallista vuorovaikutusilmapiiriä, kollegan apua ja tukea, ystävyyttä, luottamusta ja tavoitteellista yhteistyötä. (Koota 1998, 19 20). Kollegiaalisuuden voidaan katsoa ulottuvan kauas historiaan, vuoden 1883 Nightingalen valaan, jossa painotetaan sairaanhoitajien virkaveljeyttä (Vehviläinen 1996, 40). Huovila (2003) toteaa kollegiaalisuuden tarkoittavan keskinäistä avunantoa ja keskinäistä tukea. Kollegiaalisessa työyhteisössä arvostetaan vertaisarviointia ja rakentavaa kritiikkiä. Avoin vuorovaikutus mahdollistaa vertaisarvioinnin käytön hoitotyön kehittämisen apuvälineenä. 2.3 Vertaisarviointi arviointitapahtumana Vertaisarvioinnilla on kolme keskeistä tavoitetta: työntekijöiden toinen toisiltaan oppiminen, omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja kollegan auttaminen menestymään työssään vieläkin paremmin. Vertaisarvioinnin tulee perustua ennalta asetettuihin, yhteisesti sovittuihin sekä objektiivisiin kriteereihin. Suomen kielen perussanakirjan (1996, 556) mukaan kriteeri on arviointi-, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tun-

9 4 nus(merkki), erottava ominaisuus. Vuorinen (1998) jatkaa, että arvioinnin tulee olla kannustavaa, asiallista ja sen tulee kohdistua vain yksilön toimintaan, ei arvioitavan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ihmisten keskinäistä vertailua on vältettävä. (Vuorinen 1998, 21.) Arviointikriteerit voivat olla työntekijöiden yhdessä määrittelemiä asioita, joista he haluavat palautetta, tai työyhteisössä hyväksyttyjä laatukriteereitä, joita käytetään laatutyöskentelyssä. Vertaisarviointikriteerien tulee lisätä ammatillista kasvua ja auttaa havaitsemaan kehittymisideoita niin yksilötasolla kuin työyhteisötasolla. Kriteerien tulee pohjautua kokonaisvaltaisen hoitotyön näkökulmasta hoitotyön perustehtävään. Kriteerien kieliasun tulee olla selkeä, niin että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Niiden tulee olla sekä esimiehen että henkilöstön yhteisesti hyväksymät ja ymmärtämät. Kriteerien laatiminen minä-muotoon auttaa vertaisarviointiin osallistuvaa sisäistämään osaamistaan arviointitilanteessa. (Lauritsalo ym. 2002, 19.) Vertaisarvioinnin sisältöjen ja kriteerien tulee perustua vertaisparin tekemään työhön, ei vertaisten persoonallisiin ominaisuuksiin. Parhaimmillaan vertainen on kuin peili, jonka avulla voi tarkastella toimintaansa eri näkökulmista, laajemmalti mitä esimerkiksi itse arvioinnin avulla kykenisi tekemään. Vertaisarviointi lisää ymmärrystä omaa ja työtovereiden toimintaa kohtaan, sekä tuo erilaisia näkökulmia työhön. Tämä kaikki mahdollistaa avoimen ja erilaisia mielipiteitä sallivan keskustelukulttuurin kehittymisen. Vertaisarvioinnin avulla voidaan myös tunnistaa niitä hyviä, jo olemassa olevia käytänteitä, joita voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. (Mäkisalo 2003, ) Huovila (2003, 31 32) korostaa, että arviointi kohdistuu ammatillisten taitojen arviointiin, ei yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Työtoverin mukaan ottaminen seuraamaan omaa työtä voi aluksi tuntua hankalalta, koska suomalaisessa työkulttuurissa on totuttu työskentelemään yksin. Asenteiden muuttumiselle on annettava tarpeeksi aikaa. Vertaisarviointi voi antaa vertaiselle käytännön hoitotyöhön tukea, poistaa epävarmuutta ja tuoda turvallisuuden tunnetta. Vertaisarviointi voi avata omalle kehittymiselle uusia ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Vertaisarvioinnin pyrkimyksenä on hoitotyöntekijän ammatillisen kasvun ja urakehityksen tukeminen. (Vuorinen 1998, 9, ) Myös Holopainen ja Mäkisalo (2002) näkevät työntekijöiden keskinäisen tuen, kollegiaalisuuden ja vuorovaikutuksen lisääntyvän onnistuneen vertaisarvioinnin seurauksena. Näiden avulla työntekijä voi kokea itsensä tärkeänä työyhteisön kehittäjänä. Arviointi ja

10 5 palautekeskusteluihin osallistuminen on myös helpompaa. (Holopainen & Mäkisalo 2002, 334.) Vertaisarvioinnin avulla hoitotyöntekijä voi syventää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan yhdessä vertaisarviointiparin kanssa. Parhaimmillaan vertaisarvioinnilla saatava hyöty heijastuu koko organisaation ja työyhteisön hyväksi. 2.4 Vertaisarviointia edistävät tekijät Vertaisarviointia edistäviä tekijöitä Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan on hoitotyöntekijän oma halu kehittyä ja saada palautetta työstään. Myös kyky antaa rakentavaa palautetta vertaisparille on tärkeää. Onnistunut palautteen antaminen mahdollistaa positiivisen kasvu- ja kehittymismahdollisuuden sekä palautteen antajalle että vastaanottajalle. Palautteen tulee olla ohjauksellista, ammatillista, reflektiivistä, kriittistä, rehellistä ja myönteistä. Ammatilliseen arviointisuhteeseen ei kuulu henkilökohtaisten asioiden arvosteleminen. Arvioinnissa annetaan kollegalle vinkkejä siitä, miten hän voi kehittyä ammatillisesti ja mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota omassa työskentelyssään. Tällainen palaute on myös ohjauksellista, eikä sen tarkoituksena ole etsiä virheitä toisen työskentelystä vaan auttaa toista huomaamaan omat tapansa työskennellä. Vertaisarvioinnin onnistumista edistävänä tekijänä on ennalta sovitut, objektiiviset ja kaikkien arviointiin osallistuvien hyväksymät arviointikriteerit.(huovila 2003, 30 31, 51.) Vertaisarvioinnin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, sen tulee olla suunniteltua ja säännöllistä toimintaa. Vertaisarviointiparin tulee olla ammatillisessa kehityksessään samalla tasolla. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo vertaisarviointiparia mietittäessä. Paras ammatillisen arvioinnin ja palautteen antaja on saman ammattiryhmän edustaja. (Huovila 2003, ) Mäkisalo (2003) tuo esiin vertaisen tasa-arvoisuuden edistävänä tekijänä. Lisäksi vertaisarviointiparin keskinäinen luottamus, tuki ja rohkaisu sekä kollegiaalisuus edistävät vertaisarvioinnin onnistumista. (Mäkisalo 2003, 118.) Vertaisarvioinnista tulee saada koulutusta. Henkilöstö tulee perehdyttää siihen, mistä arvioinnissa on oikein kysymys. Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna vertaisarvioinnissa on keskeistä objektiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. On tärkeää myös suoda henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa arviointitapahtuman suunnitteluun. Näillä toimilla voidaan myös vähentää muutosvastarintaa ja sitä kautta luoda paremmat onnistumisen mahdollisuudet. Suunnittelun tulee sisältää yhteisistä pelisäännöistä sopimisen ja kirjaamisen mahdollisimman tarkasti. Sovitaan etukäteen arvioitavat asiat ja

11 ajankäyttö. Jotta saadaan hyvä ja luotettava arviointitilanne, varataan sopiva ajankohta, tiedotetaan arvioinnista muille ja rauhoitetaan tilanne. (Kuokkanen 2000, ) Vertaisarviointia estävät tekijät Vertaisarviointia suorittavan työyhteisön tai vertaisarviointiparin kesken voi muodostua esteitä tai uhkia vertaisarviointitapahtuman onnistumiselle. Esteet voivat vaikuttaa haitallisesti vertaisarvioinnin tavoitteeseen toimia työn kehittämisen välineenä. Liiallinen kriittisyys sekä omaa että vertaisen toimintaa kohtaan voi johtaa siihen, että keskitytään liiallisesti virheisiin ja niiden etsimiseen. Lisäksi arviointi saatetaan ymmärtää virheellisesti arvosteluna. Arvostelulla on ihmisen kokemusmaailmassa negatiivisempi merkitys kuin arvioinnilla. (Mäkisalo 2003,126). Suurin este vertaisarvioinnille on vertaisarviointiin osallistuvien tuen puute työyhteisössä ja sitoutumattomuus vertaisarviointiin. Lisäksi esteenä on se, että pelätään rakentavan palautteen antamista kollegalle ja epäillään kollegan kritiikin vastaanottokykyä sekä mennään subjektiiviseen arvosteluun. Seurauksena voi olla työyhteisön jäsenten välisten henkilösuhteiden heikkeneminen. (Koota 1998, 20, ) Mäkisalo (2003) tuo myös esille sen, että virheellisesti ymmärretty vertaisarviointi voi johtaa pahimmillaan työtovereiden keskinäisiin ristiriitaisuuksiin, puhumattomuuden lisääntymiseen ja yhteistyön vähentymiseen. (Mäkisalo 2003, 127.) Huovilan (2003) tekemän tutkimuksen tuloksissa ilmenee vertaisarvioinnin onnistumisen esteenä yhteisen ajan puuttuminen. Varsinkin vuodeosastoilla, joissa tehdään kolmivuorotyötä, yhteisen ajan löytyminen kiireen keskellä on hankalaa. Jos hoitotyön johto ylihoitajasta lähiesimieheen ei tue ja mahdollista vertaisarviointia, ei vertaisarvioinnilla ole onnistumisen edellytyksiä. Koulutuksen puute voi aiheuttaa negatiivista asennetta vertaisarviointia kohtaan. Vertaisarviointi nähdään arvosteluna eikä kehittävänä arviointitapahtumana. Vertaisarviointiparien määräämistä ei ole koettu hyvänä, koska se voi hankaloittaa kollegiaalisuuden toteutumista, mikäli parilta puuttuu henkinen yhteisymmärrys. Ystävyyssuhde ei ole kuitenkaan paras mahdollinen arviointisuhde (Huovila 2003, ) 3 VERTAISARVIOINTI HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 3.1 Vertaisarvioinnin tuoma hyöty työyhteisölle

12 7 Hoitohenkilökunnan ja sen tekemän työn kehittäminen ovat keskeisiä asioita tavoiteltaessa laadullisesti tasokasta hoitotyötä. Oman ja kollegan työn arvioiminen kuuluvat vastuun lisääntyessä yhä oleellisemmaksi osaksi hoitotyötä. Arviointimenetelmänä muiden arviointimenetelmien lisäksi on jo jonkin verran käytetty vertaisarviointia. (Sova. 2003, 27.) Mäkisalo (2003) näkee vertaisarvioinnin tuovan monia etuja sekä työyhteisön että hoitotyöntekijän kannalta asiaa tarkasteltuna. Yksilön kannalta vertaisarviointi mahdollistaa ammatillista kasvua ja vahvistaa omaa henkilökohtaista osaamista. Työyhteisön näkökulmasta asiaa tarkasteltuna vertaisarviointi tuo hyvät käytänteet kaikkien tietoisuuteen ja sitä kautta niistä voidaan oppia. Tämä tuo mahdolliseksi työyhteisön toimintakulttuurin kehittymisen uudella tavalla. Työntekijöiden keskinäinen tuki, kollegiaalisuus sekä vuorovaikutus kasvavat onnistuneen vertaisarvioinnin kautta. (Mäkisalo 2003, 126.) 3.2 Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä on muutos Vertaisarvioinnin käyttöönotto uutena hoitotyön kehittämismenetelmä työyhteisössä on muutos hoitohenkilökunnalle ja koko työyhteisölle. Erämetsä (2003) näkee, että muutos vaatii alullepanijansa, agenttinsa tai soihdunkantajansa, muutoksenviejät, jotka ovat muille esimerkkinä. Muutoksen onnistuminen on suhteessa siihen, miten ihmisyksilöt yhdessä lähtevät muutokseen mukaan. Kyseessä voi olla kulttuurinen, strateginen tai taktinen muutos. Keskeistä on, että tiedostetaan yhdessä mukaan lähtemisen merkitys. (Erämetsä 2003, ) Muutos on kokonaisprosessi, jota yksilöt käyvät läpi omaan tahtiinsa. Välillä voi olla pysähdyksiä tai jopa askeleita taaksepäin. Tämä kaikki tulee hyväksyä oman itsensä, ryhmän tai kunkin osallistujan kohdalta. On hyvä vahvistaa sitä visiota, että muutos on mahdollinen. Tulee tiedostaa, että voit muuttaa vain oman itsesi ja että muutokseen ei voi pakottaa, mutta siihen voi tukea ja houkutella. Esimerkkejä hyvästä yhdessä kulkemisesta ovat luottamus, rauha ja rakentava palaute. (Petäjä & Koponen 2002, 30.) Muutokset ja uudelleenjärjestelyt vaativat joustavaa siirtymistä tehtävästä toiseen sekä muutosten hyväksymistä. Tulevaisuudessa tulisi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle antaa enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia omien taitojensa ja työnsä kehittämisen sekä arvioimisen suhteen. (The direction of Nursing 1998, ) Strömmerin (1999) mukaan oikean tiedon levittäminen mahdollisimman avoimesti ja laajalti auttaa muutoksen hallintaa. Keskustelu, koulutus ja muut ajatusmalleja ja tietopohjaa laajentavat

13 8 hankkeet sekä yhteistoiminta muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat kaikki tärkeitä asioita onnistuneessa muutoksen johtamisessa. Muutoksessa mukana olevien kanssa käyty aito vuoropuhelu tuo usein kestävimmät tulokset, vaikka vaatiikin voimavaroja ja aikaa muutoksen johtamisessa. (Strömmer 1999, 95.) Vertaisarvioinnin vieminen työyhteisöön tulee suunnitella huolellisesti. Tärkeää on myös se, että varataan riittävästi aikaa muutoksen toteuttamiseen. On tärkeää, että jokainen henkilö, jota muutos koskettaa, saisi olla mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin edistetään muutoksen onnistumista ja lisätään työntekijän sitoutumista asiaan. Muutosta koskevien henkilöiden määrä sekä aikataulutus ovat sidoksissa toisiinsa. Mitä useampia henkilöitä muutos koskee, sitä enemmän muutokseen on varattava aikaa. Suurissa muutoksissa kokeilun aika on vähimmillään puoli vuotta. Esimerkiksi parin työvuorolistan ajan tehtävä kokeilu tuo esille usein vain ongelmia ja vaikeuksia. Kun päätetään aloittaa kokeilu, siihen tulee sitoutua riittävän pitkäksi aikaa, minkä jälkeen arvioidaan tilannetta. Lopuksi voidaan tehdä päätös siitä, jatketaanko uutta toimintaa vai lopetetaanko se. (Mäkisalo 2003, ) Vertaisarviointi on luonnollinen jatkumo sairaanhoitajien toiminnalle työelämässä, mikäli he oppivat jo koulutuksen aikana arvioimaan omaa ja toistensa toimintaa. Huovilan (2003) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat ilmaisivat selkeän halunsa saada lisää koulutusta vertaisarvioinnista. Kuitenkin käytännössä on todettu, että pelkkä koulutus yksin ei riitä. Olisi tärkeää löytää rohkeita työyksikköjä tai yksittäisiä sairaanhoitajia, jotka olisivat rohkeita kokeilemaan oman ammatillisen kehittymisen apuvälineenä vertaisarviointia. Näiden rohkeiden henkilöiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös toisia kokeilemaan. (Huovila 2003, ) 3.3 Muutospelko ja muutosvastarinta Vertaisarvioinnin käyttöönottaminen voi aiheuttaa muutospelkoa ja muutosvastarintaa. Ruohotie (2000) tuo esille sen, että muutospelko on ymmärrettävää. Muutos voi tuoda mukanaan epävarmuutta monista asioista, kuten työlle asetetuista odotuksista, työn vastuukysymyksistä sekä siitä, miten työ tulevaisuudessa määritellään. Työntekijät voivat olla epätietoisia siitä, mistä he ovat muutoksen myötä vastuussa ja kenelle. Kollegoiden ja työnjohdon odotukset voivat myös aiheuttaa epätietoisuutta. (Ruohotie 2000, 294.) Uusien menetelmien käyttöönotto aiheuttaa usein muutosvastarintaa. Tätä

14 vastarintaa voisi mahdollisesti vähentää, jos kehitystyöhön saisi mukaan koko henkilökunnan. (Mykkänen & Virranta 2001, ) 9 Jos työntekijää ei oteta mukaan muutoksen suunnitteluun vaan muutos annetaan ja määrätään valmiina, muutosvastarinta on luonnollista ja ymmärrettävää. (Mäkisalo 2003, 82.) Myös Strömmer (1999) näkee epäröinnin ja vastustamisen luonnollisena osana kaikkea muutosta. Ihmisellä on sisäänrakennettu mekanismi, jonka avulla hän torjuu tilanteita, joiden näkee uhkaavan turvallisuuttaan. Ihmisen persoonallisuus ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän kokee turvallisuuden ja turvattomuuden rajan. Koulutus ja kokemuksen myötä kehittyneet laajat tietorakenteet ja näkemykset sekä myönteiset kokemukset muutoksesta ja myönteinen käsitys omista kyvyistä antavat rohkeutta kohdata muutoksia ja tarkastella muutoksissa piileviä mahdollisuuksia. Yksilön muutosvastarinnan takana saattavat olla tiedon puute, kielteiset asenteet ja epäluulot, pelko ja turvattomuuden tunne, henkinen laiskuus, ryhmän suhtautuminen tai uhka asemaa kohtaan. (Strömmer 1999, 96.) Jotta muutosvastarinnan käsittely olisi mahdollista, tulisi ensin tiedostaa, mistä syystä tai syistä se johtuu. Esimiehen tulisi tunnistaa ja tiedostaa alaistensa yksilölliset syyt vastustaa muutosta. Kun nämä syyt on tunnistettu, on tärkeää, ettei muutostunteita kielletä, vaan että ne käsitellään ja työstetään sekä nostetaan rohkeasti esille. Aina näennäistäkään muutosvastarintaa ei ole. Mikäli muutosvastarinta puuttuu kokonaan, on se päinvastoin huolestuttava merkki, joka kertoo ihmisten uupumuksesta ja välinpitämättömyydestä. Jos vastarinnan syynä on pelko tulevasta, tulisi lisätiedon avulla lisätä ymmärtämystä tulevaa kohtaan. Jos taas pelon syynä on epävarmuus osaamattomuudesta, auttaa siihen vakuuttelu pärjäämisestä ja tarvittaessa lisäkoulutus. Usko lisää jaksamista ja parantaa hallinnan ja turvallisuuden tunteita. Toisaalta myös jaksaminen, energinen tunne omasta pystyvyydestä lisää uskoa. Toisen ihmisen tuki muutostilanteessa on tärkeää. Muutosta tulisi yrittää vain silloin, kun todella uskotaan muutokseen ja sen eettisyyteen. Aikuisessa organisaatiossa on hyvä olla, kehittyä ja kasvaa. Siinä ihminen oppii jatkuvasti, ja hän on korvannut sanan muutos sanoilla kehittyminen, pyrkiminen parempaan, sisäinen yrittäjyys ja oppiminen. Oppiminen tuo onnellisuutta, ja nämä kaksi käsi kädessä tuovat tuloksia. (Erämetsä 2003, 96, 203, 253.)

15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 10 Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden itäsuomalaisen vuodeosaston hoitohenkilöstön kokemuksia vertaisarvioinnista sekä sen käyttöönottamiseen yhteydessä olevia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa niiden henkilöiden näkemyksistä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia kokemuksia vertaisarviointiin osallistuneilla on ollut? 2. Millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on ollut niillä henkilöillä, jotka eivät ole osallistuneet vertaisarviointiin? 3. Mitkä tekijät edistävät vertaisarviointia? 4. Mitkä tekijät estävät vertaisarviointia? 5. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimusjoukon ja vuodeosaston kuvaus Tutkimus oli tapaustutkimus (case study). Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Hirsjärven (2004, 126) mukaan tapaustutkimukselle on luonteenomaista tutkia yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia. Tapausta tutkitaan yhteydessä ympäristöönsä luonnollisissa tilanteissa. Tavoitteena on tyypillisimmin ilmiöiden kuvailu. Tutkimuksen kohteena oleva osasto on erikoissairaanhoidon vuodeosasto, jolla hoidetaan kahden eri erikoisalan potilaita. Vuodeosastolla on 26 potilaspaikkaa, joista neljä on tarkkailu-/valvontapaikkoja. Osasto toimii päivystysosastona, jonne potilaita tulee

16 11 ympäri vuorokauden. Osastolla hoidetaan hyvin paljon kuntoutettavia potilaita, ja potilaiden keski-ikä on melko korkea. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on viisi vuorokautta. Vuodeosaston vakinaiseen hoitohenkilökuntaan kuuluu 19 hoitajaa. Vertaisarviointi on otettu käyttöön vuodeosastolla vuonna Yhdessä laadittujen hoitotyön kirjaamisen kriteerien toimivuutta oli aluksi kokeiltu muutaman hoitajaparin kesken. Systemaattisen toiminnanarvioinnin ja kehittämisen avulla oli tarkoituksena myöhemmin laajentaa toimintaa. Tutkimusajankohtana syksyllä 2006 vertaisarviointiin on osallistunut hoitohenkilökunnasta 42 %. Vertaisarvioinnin kohteena oli aluksi kirjaaminen ja myöhemmin se on käsittänyt myös raportoinnin. Vertaisarviointikriteerit oli laadittu ennen vertaisarvioinnin aloittamista työryhmässä, johon kuului osastonhoitaja ja hoitohenkilökuntaa. Hoitotyön kirjaamisen arviointikriteereitä vertaisarviointilomakkeessa oli 30. Kriteerit oli ryhmitelty seuraavasti: hoitotyön tavoite, hoidon arviointi ja loppuarviointi, potilaslähtöinen kirjaaminen, omahoitajan vastuullisuus, hoitotyön asiantuntijuus ja päätöksenteko, tulokeskustelulomake, potilaan ohjaus, omaisten huomiointi, potilaan henkinen hyvinvointi, salassapito ja loppulausunto, kirjaamisen selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, arvojen näkyvyys ja kirjaamisen oikeudellinen perusta. Vertainen arvioi parin kirjaamista kriteereihin pohjautuen vaihtoehdoilla; kyllä, ei, ei voida arvioida. Raportoinnin kohdalla hoitotyön arviointikriteerit pohjautuivat seuraavaan raportoinnin tavoitteeseen: Raportoinnin tavoite on tiedottaa potilaan hoitoon ja vointiin liittyvät keskeiset asiat niin, että turvataan potilaan hoidon jatkuvuus työvuorojen/ hoitotyöntekijöiden vaihtuessa. Raportoinnin arviointikriteereitä oli 12, ja niiden toteutumista arvioitiin vaihtoehdoilla; kyllä, osittain, ei lainkaan. Tutkimuksen perusjoukon muodosti vuodeosaston 19 hoitajaa, joista 15 oli sairaanhoitajia ja 4 perushoitajia. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Niiltä, jotka osallistuivat vertaisarviointiin, kokemuksia kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselytutkimuksen otosjoukkona olivat kaikki vuodeosastolla jo vertaisarviointiin osallistuneet 10 sairaanhoitajaa. Niille, jotka eivät olleet osallistuneet vertaisarviointiin, suoritettiin yksilöhaastattelut. Haastattelun otosjoukko koostui seitsemästä hoitohenkilökuntaan kuuluvasta hoitajasta, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta vertaisarvioinnin suorittamisesta. Heistä viisi oli sairaanhoitajia ja kaksi perushoitajaa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen kokonaisotosjoukko oli 17 hoitajaa.

17 Aineistonkeruumenetelmät 12 Kyselylomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitohenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä, jotka olivat suorittaneet aiemmin vertaisarviointia. Kyselyn esitestaajien mielestä kyselylomakkeen kysymykset olivat selkeitä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomakkeet jaettiin niille sairaanhoitajille, jotka olivat aiemmin osallistuneet vertaisarviointiin (liite 1). Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle vapauden kertoa, mitä hänellä on todella mielessä, näin vastaajaa ei ohjata tai kahlita valmiiksi rakennettuihin vastausvaihtoehtoihin (Hirsjärvi ym. 2004, 190). Kyselylomakkeella kerättiin tietoa hoitohenkilökunnan kokemuksista vertaisarvioinnista. Lisäksi kerättiin tietoa niistä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät vertaisarviointia. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä asioita heidän mielestään tulisi ottaa huomioon, kun vertaisarviointi otetaan käyttöön uutena menetelmänä työyhteisössä. Kysely suoritettiin vuonna 2006 viikkoina Kyselylomakkeet toimitettiin osastolle suljetuissa, nimellä varustetuissa kirjekuorissa. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osaston kahvihuoneessa olleeseen suljettuun palautelaatikkoon. Kymmenestä kyselylomakkeesta palautui yhdeksän kappaletta (90 %). Näistä yhdeksästä vastaajasta yhdellä ei ollutkaan kokemuksia vertaisarviointiin osallistumisesta, joten hän jätti vastaamatta kysymyksiin. Näin ollen kyselyn tulokset perustuvat kahdeksan henkilön vastauksiin. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän hoitotyöntekijää (liite 2). Teemahaastattelu tarkoittaa haastattelun kohdentumista tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan (Hirsjärvi & Hurme 1995, 3). Teemahaastattelu on valittu syvemmän ja kokemuksellisemman tiedon saamiseksi niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet vertaisarvioinnista pois jäämiseen. Hirsjärven (2004, 197) mukaan teemahaastattelun aihepiirit eli teema-alueet on suunniteltu etukäteen, mutta kysymysten järjestystä ja tarkkaa muotoa ei ole ennalta päätetty. Teemahaastattelun avulla haluttiin saada selville, millaisia näkemyksiä vertaisarvioinnista on niillä, jotka eivät ole osallistuneet siihen. Lisäksi kysyttiin vastaajien halukkuutta osallistua tulevaisuudessa vertaisarviointiin, jos se olisi mahdollista. Haastattelut suoritettiin vuonna 2006 viikolla 46. Teemahaastatteluun osallistuneet hoitajat valikoituivat satunnaisesti siten, että haastatteluihin osallistuivat henkilöt, jotka sattuivat työvuoroon kolmen haastattelupäivän aikana. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän osaston hoitohenkilöstöön kuuluvaa, joista perushoitajia oli kaksi ja sairaan-

18 13 hoitajia viisi. Teemahaastattelut nauhoitettiin sanelukoneen avulla. Teemahaastattelut suoritti kaksi opinnäytetyön tekijää, joista toinen haastatteli ja toinen oli tarkkailijana. Roolit vaihtuivat eri haastatteluissa. Hirsjärven ja Hurmeen (1995, 61) mukaan haastatteluympäristön tulee olla rauhallinen, turvallinen ja lämpötilan tulee olla sopiva. Lisäksi valaistuksen tulee olla sellainen, että haastattelija ja haastateltava näkevät toistensa eleet ja ilmeet. Haastattelun alussa jokaiselle kerrottiin, että vain haastattelijat osallistuvat nauhoitetun haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Aineisto käsitellään nimettömänä, ja se palvelee vain tätä työtä, minkä jälkeen aineisto tuhotaan. Haastattelut suoritettiin kaikkiaan vuodeosastolla kolmessa eri paikassa. Ensimmäisenä päivänä ne tehtiin apulaisosastonhoitajan työhuoneessa. Paikka oli rauhallinen, eikä häiriötekijöitä ilmaantunut. Toisena haastattelupäivänä ensimmäinen haastattelu suoritettiin osastonhoitajan työhuoneessa ja toinen haastattelu tilanpuutteen vuoksi vuodeosaston unitutkimushuoneessa. Huone oli pieni, joten potilasvuodetta jouduttiin käyttämään pöytätilana. Kolmantena päivänä ollut yksi haastattelu suoritettiin myös unitutkimushuoneessa, jossa haastatteluympäristö oli rauhattomampi kuin edellisissä haastattelupaikoissa. Hoitohenkilökunta joutui tulemaan haastattelutilanteeseen kesken työvuoron. Ilmapiiri oli hieman rauhaton, mutta haastattelutilanne rauhoittui kuitenkin haastattelun edetessä. Yhtä haastattelua kohti oli varattu aikaa puoli tuntia. Teemahaastatteluun varattu aika tämän tutkimuksen kohdalla oli riittävä, sillä haastatteluajan loppupuolella uutta asiaa ei noussut enää esille Saadun tiedon analyysi Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen aineiston käsittely voidaan jakaa kolmivaiheiseksi prosessiksi. Siihen kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely ja aineiston abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Haastattelut ja kyselyvastaukset kirjoitettiin ensin sana sanalta auki. Tämän jälkeen ne koottiin yhteen ja perehdyttiin niiden sisältöön. Seuraavaksi etsittiin alleviivaten pelkistetyt ilmaukset, minkä jälkeen ne listattiin. Pelkistetyistä ilmauksista etsittiin samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, sitten yhdistettiin pelkistetyt ilmaukset ja muodostettiin ala-

19 luokat. Tämän jälkeen yhdistettiin alaluokat ja muodostettiin niistä yläluokat. Syvällisen pohdinnan jälkeen yläluokista muodostettiin pääluokat TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Tapaustutkimus kuvaa kohderyhmän käsityksiä tutkittavasta asiasta, joten se on luotettava. Tapaustutkimuksen kuvaukset ovat ainutlaatuisia, joten perinteiset luotettavuuden ja pätevyyden arvioinnit eivät tule kysymykseen. Kuitenkin kaiken tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tulee jollain tavoin arvioida. Tutkimuksen tavoitteena tulee olla tulosten ja todellisuuden mahdollisimman hyvä vastaavuus. Tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite on validius (pätevyys). Validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän tai mittarin kykyä mitata juuri sitä, mihin sitä käytetään. Tutkimuksen pätevyyttä arvioitaessa punnitaan sitä, vastaako tulos tutkimukselle asetettuja päämääriä ja tutkimuskohdetta. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastaajat olivat ymmärtäneet tutkimuskysymykset ja vastanneet niihin asioihin, joita oli kysytty. Tuloksissa saatiin vastauksia asetetuille tutkimuskysymyksille hoitohenkilökunnan kokemuksista ja näkemyksistä vertaisarvioinnista. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa Hirsjärven ym. (2004) mukaan mittaustulosten toistettavuutta. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä esitestauksen avulla. (Hirsjärvi ym., 2004, ) Lomake esitestattiin kahdella toisen osaston hoitotyöntekijällä ja näin saatiin varmuutta siihen, että kysymykset olivat ymmärrettäviä ja niihin oli helppo vastata. Kyselylomake oli kaikille vertaisarviointiin osallistuneille samanlainen. Samoin teemahaastattelun runko oli samanlainen. Haastattelupaikka ei pysynyt samana koko haastattelujen ajan, vaan sitä jouduttiin vaihtamaan haastattelujen välillä. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet nimettöminä osastolla olevaan suljettuun palautelaatikkoon, joten kukaan ulkopuolinen ei päässyt näkemään vastanneiden lomakkeita. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Aineiston käsittelyssä, säilyttämisessä sekä tuhoamisessa sitouduttiin toimimaan asianmukaisesti. Kyselylomakkeet kirjoitettiin auki sana sanalta luotettavuuden lisäämiseksi. Teemahaastateltavat koostuivat sattumanva-

20 15 raisesti työvuorossa olleista hoitohenkilöistä. Luotettavuuden lisäämiseksi haastattelut nauhoitettiin ja purettiin kirjalliseen muotoon sana sanalta. Näin varmistettiin, että kaikki tieto tuli huomioiduksi aineiston myöhemmässä käsittelyssä. Tutkimuksen tekijöistä yksi henkilö työskentelee tutkimuksen kohteena olevalla osastolla; luotettavuuden lisäämiseksi hän ei osallistunut teemahaastattelujen suorittamiseen eikä haastatteluaineiston alkukäsittelyyn. Kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen aineiston käsittely suoritettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineistoa pelkistettäessä ja kategorioita muodostettaessa palattiin alkuperäiseen aineistoon useaan kertaan. Näin pyrittiin varmistamaan se, että pelkistetyt ilmaisut ja kategoriat kuvaisivat mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa asiaa. Lisäksi alkuperäiseen aineistoon palaamisella pyrittiin varmistamaan se, että kaikki tutkimuksella saatu kokemuksellinen tieto tulee huomioiduksi tutkimuksen tuloksissa. Tutkittavaan aineistoon palattiin niin usein, että saavutettiin kyllääntyminen. Tutkimuksen kohteena olevan vuodeosaston vakituisen hoitohenkilöstön lukumäärä syksyllä 2006 oli 19 hoitohenkilöä. Tutkimustulokset koostuvat 15 hoitohenkilöstöön kuuluvan kokemuksista syksyllä Tutkimusjoukko käsittää 79 % koko vuodeosaston hoitohenkilökunnasta, joten tutkimusotos on kattava. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET 7.1 Aineiston jaottelu Tutkimustulokset on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: hoitotyön johtamiseen liittyviin asioihin, työn organisointiin liittyviin asioihin sekä työntekijään itseensä liittyviin asioihin. Lisäksi tutkimustuloksissa on nostettu esille ammatillinen samanvertaisuus omana pääluokkanaan. 7.2 Hoitotyöntekijöiden kokemukset vertaisarviointiin osallistumisesta Nämä tulokset pohjautuvat kahdeksan sairaanhoitajan kokemuksiin vertaisarvioinnista. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi yhdessä vastauksessa esille osastonhoita-

21 16 jan toivomus vertaisarviointiparin muodostamisesta kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa osastolla työskennelleen sairaanhoitajan kesken. Osastonhoitajan ehdotus innosti vertaisarviointiin. Mutta kun oh [osastonhoitaja] halusi jonkin jo kauemmin osastolla olleen sairaanhoitajan ja lyhyemmän aikaa työskennelleen pariksi. Innostuin asiasta. Työn organisointiin liittyvinä asioina nousi kolmessa vastauksessa esille se, että työaikaa ei ollut riittävästi vertaisarvioinnin suorittamiseen. Työvuoroja oli jouduttu muuttamaan osaston tilanteen, sairauslomien ja koulutusten vuoksi. Näin ollen suunniteltuja vertaisarviointiaikoja oli jouduttu perumaan. Yhdellä vastaajista vertaisarviointi oli ollut katkolla lähes vuoden. Työajan järjestäminen oli ajoittain hankalaa. Työvuoroihin on pyritty järjestämään yhteistä aikaa vertaisarvioinnille, mutta suurin este on ollut aikapula. Usein osaston tilanne ja muut koulutukset, sairaslomat jne. estivät suunnitelmat. Työntekijään liittyvinä asioina kaikkien vastaajien mielestä vertaisarviointi oli koettu positiivisena ja hyvänä asiana. Lisäksi vertaisarviointi oli koettu myös tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Vertaisarvioinnin avulla potilaan hoidon laatu ja tiedonkulku paranivat. Asioita tuli pohdittua tavallista syvällisemmin, vaikkakin omien piintyneiden rutiinien muuttamisen oli yksi vastaaja kokenut vaikeaksi. Vertaisarvioinnin avulla saatiin uusia näkemyksiä omaan työskentelyyn sekä opittiin ottamaan ja antamaan positiivista ja negatiivista palautetta. Kahdessa vastauksessa oli nostettu esille vertaisarviointiparin keskinäinen hyvä vuorovaikutussuhde. Työkokemus ja ammattitaito koettiin suunnilleen samantasoisiksi, ja tämän koettiin edistävän vertaisarvioinnin suorittamista. Vertaisarvioinnin avulla oma kirjaaminen kehittyi kokonaisvaltaisemmaksi. Hoitotilanteissa tuli jo kiinnitettyä huomiota asioihin, joiden pitäisi olla kirjattuna hoitosuunnitelmaan. Oman kirjaamisen koettiin kehittyneen potilaslähtöisemmäksi. Palautteen antaminen koettiin vaikeaksi silloin, jos vertainen oli jossakin asiassa epäonnistunut. Aluksi kuten aina uusi asia arvellutti ja tuntui jopa tyhjänpäiväiseltä. - - Ensin tuntui että tämä asia on toisen arvostelemista, mutta loppujen lopuksi koin asian hyvin tärkeäksi.

22 Tietyllä tavalla luonnollisena tapana kehittää omaa osaamistaan ja lähinnä kirjaamista toiselta saadun palautteen perusteella. Palautteen antaminen ei ollut helppoa, herkästi läksin neuvomaan toista. - - Toinen näki oman kirjaamisen eri tavalla ja osasi antaa siihen opastusta. Itse myös näki toisen kirjaamisen hyvät asiat + puutteet eri tavalla kun niitä arvioi vertaisarvioinnin kriteereihin Vertaisarviointiin osallistumattomien näkemyksiä vertaisarvioinnista Teemahaastattelun avulla haluttiin saada syvempää tietoa niistä asioista, jotka olivat vaikuttaneet siihen, ettei haastateltu henkilö joko sairaanhoitaja tai perushoitaja, ollut osallistunut vertaisarviointiin. Nämä tulokset pohjautuvat seitsemän hoitohenkilön kokemuksiin. Hoitotyön johtamiseen liittyvänä asiana nousi esille työsuhteen pysyvyyden merkitys parin henkilön kertomana. Hoitohenkilö koki epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta, mikä oli ollut esteenä vertaisarviointiin sitoutumiselle. Yhden haastateltavan kokemuksena tuli esille, että uutena työntekijänä hän olisi ollut innokas aloittamaan vertaisarvioinnin, jos sopiva vertaisarviointipari olisi löytynyt. - -että jäänkö mie tänne osastolle, kun mie olen mahdollisesti taas syksyllä taas siirtymässä muualle. Et sekin on sitten taas niin lyhyt väli, että tässä ei taas hirmu montaa kuukautta ole, että oonko mie täällä enää niinku pitempään. Työn organisointiin liittyvänä asiana muutamassa haastatellussa tuli esille hoitohenkilöstön määrän riittämättömyys vertaisarvioinnin suorittamiseen. Haastattelussa useat henkilöt kertoivat, että vertaisarvioinnin toteuttaminen oli kiinni yhteisestä työajasta. Hoitohenkilöt olivat kokeneet osastolla olevan kiireen ja monen uuden asian yhtäaikaisen omaksumisen estäviksi tekijöiksi arvioinnin toteuttamiselle. Tiedon vähäisyys vertaisarvioinnista koettiin yhdeksi esteeksi. Riittävällä etukäteen annettavalla koulutuksella koettiin olevan suuri merkitys. Yhden haastateltavan mielestä vertaisarvioinnin suorittamisen esteenä oli ollut vertaisparin työskentely osaston eri moduuleissa. Tämän johdosta yhteinen arviointikohde puuttui. Eri syistä johtuvat osaston henkilökunnan sisäiset muutokset, esimerkiksi äitiyslomat, ovat osaltaan vaikuttaneet vertaisarvioinnin toteutumattomuuteen.

23 - - jos meillä olis niin kun aikaa enemmän ja meitä olis enemmän täällä, jos olis vaikka ylimääräisiä ihmisiä ollut niin kuin nytten on panostettu hirmu paljon- -. Miula oli pari, jonka kanssa minun piti tehä, mutta hän siirtykin sitten toiselle osastolle. - - ja sitten tämä miun kaveri jäi äitiyslomalle Työntekijään itseensä liittyvinä asioina nousi muutamassa haastattelussa esille työntekijän oman motivaation vähäisyys vertaisarvioinnin aloittamista kohtaan. Oma kiinnostus oli koettu vähäiseksi, tai alkusysäys asialle oli puuttunut kokonaan. Asiaa ei koettu omaan toimenkuvaan kuuluvaksi. Kaksi haastateltavaa kertoi olleensa pitkään pois työelämästä äitiysloman ja hoitovapaan vuoksi, joten työhön paluun jälkeen oli paljon uutta asiaa opeteltavana. Tästä johtuen vertaisarvioinnin aloittamisen he olivat kokeneet vaikeaksi. Yhden haastateltavan mielestä hoitotyöntekijän tulee sisäistää ensin itse arvioitava asia, ennen kun hän voi ryhtyä arvioimaan toista. - -että ensin osataan itse tää kirjaaminen ja ensin päästään sinuiksi nyt tämän kanssa, niin sitten vasta, kun tää on selvillä ennen kuin sen hahmottaa niin sitten sitä vasta pystyy arvioimaan, ennen kuin itse ymmärtää, ennen kuin kukaan meistä ymmärtää, miten se oikeasti pitää tehdä. Teemahaastattelun tuloksena nousi esille myös ammatillinen eriarvoisuus. Tämä johtui siitä, että perushoitajat eivät kokeneet osastolla vertaisarvioinnin kohteena olleen raportoinnin kuuluvan heidän päivittäiseen työnkuvaansa. Perushoitajat pitivät raportin vain yövuoron jälkeen. Perushoitajat kokivat, että jo arviointia suunniteltaessa olisi voitu valita myös heille oma läheisempi vertaisarvioinnin kohde. - -että siinä ei ollut sillä tavalla varmaan ajateltu sitte, kun ruvettiin sitä suunnittelemaan ja otettiin meille käyttöön, että sitten siihen vois myös perushoitajat ihan täysipainoisesti osallistua - -ettei se ehkä ole niin meijän juttu kuin sairaanhoitajien juttu, vaikka se pitäis olla - -että me ollaan enemmän tuossa kenttätyössä niin tuota ei sitä ehkä koe vaan niin omaks

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot