Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun"

Transkriptio

1 Oulun seudun Ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysalan yksikkö Terveydenhoidon ja hoitotyön osasto POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen käsikirja Kirurgisen vastuualueen vuodeosastot ja poliklinikat Heljä Huusko Marjatta Pulkkinen Versio 2 (2004) 1

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Opiskelijan harjoittelun ohjausprosessi 4 3. Sopimus harjoittelun ohjauksesta 5 4. Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja opetussairaalan välinen yhteistyö 5 5. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen 5 6. Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali 5 7. Opiskelijoiden harjoittelujakson järjestäminen Vastuu ohjauksesta Opiskelijan vastuu oppimisestaan 7 8. Opiskelijoiden tulo osastolle 7 9. Hoitamisen ohjauksen suunnittelu Koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijaohjaukseen Hoitamisen ohjaus Arviointi Oppimisen arviointi Oppimisympäristön arviointi Ohjauksen arviointi Yhteistyön arviointi Palautteiden hyödyntäminen ja kehittäminen Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittäminen 11 Liite 1. OYS, Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö, Kirurginen vastuualue Vuodeosastojen ja poliklinikkojen hoitotyön harjoittelupaikkojen esittely, erillisenä tiedostona. Liite 2. Harjoittelun ohjauksen kehittämisen lähtökohdat, Lehtori Marjatta Pulkkinen Liite 3. Opetussuunnitelma, hoitotyön ammattiopinnot Liite 4. Opintojaksojen tavoitteita, sisällönkuvauksia, suoritusvaatimuksia Liite 5. Hoitotyön perehdyttämisen runko opiskelijaperehdytyksen käyttöön Liite 6. Perehdytyksen opiskelijapalautelomake Liite 7.Harjoittelun ohjauksen palautelomake Liite 8. Oulun yliopistollisen sairaalan pohjapiirros, sisäänkäynnit Liite 9. Opiskelijan lakisääteinen vakuutus Liite 10. Opiskelijoiden terveydenhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä Liite 11. Sopimusmalli sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä 2

3 1. Johdanto Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Leikkaus- ja Tehohoidon tulosyksikköön (LeTe) kuuluvat anestesiaklinikka, kirurgian ja neurokirurgian klinikat. Kirurgian ja neurokirurgian klinikat muodostavat kirurgisen vastuualueen. Tämä käsikirja koskee kirurgisen vastuualueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla tapahtuvaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) sosiaali- ja terveysalan (SOTE) yksikön terveydenhoidon ja hoitotyön (Teho) opiskelijoiden harjoittelun ohjausta. Vuodeosastojen ja poliklinikkojen tavoitteena on laadukkaan, opiskelijoiden koulutuksen vaatimustasoa ja tavoitetta vastaavan suunnitelmallisen ohjauksen toteuttaminen. Lisäksi tavoitteena on kehittyä hoitotyön asiantuntijana ja ohjaajana sekä opiskelijoiden arvioijana. Opiskelijoille tarjotaan myönteinen ja monipuolinen opiskeluympäristö. Terveydenhoidon ja hoitotyön yksikön (Teho) tavoitteena on saada opiskelijoilleen suunnitelmallista, oikein kohdistettua harjoittelun ohjausta. Ohjausympäristöä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti opiskelijoiden ja opettajien antamien palautteiden avulla. Yhteistyö harjoittelupaikan valintavaiheessa turvaa suunnitelmien pitävyyden ja oikean harjoittelupaikan opiskelijan ja opetussuunnitelman asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Opiskelijan harjoittelun onnistumista tukee opettajan, ohjaajien ja opiskelijan suunnitelmallinen ja tarvittaessa joustava yhteydenpito harjoittelujakson aikana. Harjoittelun ohjauksen käsikirja on laadittu LeTe:n vuodeosastojen ja poliklinikoiden sekä OAMK:n terveydenhoidon ja hoitotyön osaston yhteistyönä yhteiseen käyttöön. Se sisältää harjoittelun ohjausprosessin ohjeineen. Opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa harjoittelun ohjauksen prosessiin turvataan keräämällä heiltä palautetta prosessin toimivuudesta ja tekemällä tarpeelliset muutokset prosessiin ja/tai prosessin ohjeistukseen. Käsikirjan liitteisiin kuuluvat prosessin keskeisimpiin vaiheisiin liittyvät mittarit ja harjoittelun ohjauksen vaihtuvasisältöiset tiedot: Opiskelujakson tavoitteet, vaatimustasokuvaukset ja arviointiperusteet. Lisäksi liitteenä on harjoittelun ohjaukseen osallistuville täydentävää tietoa oppimisen teorioista ja harjoittelun kehittämisen taustoista. 3

4 2. Opiskelijan harjoittelun ohjausprosessi Harjoittelupaikkojen Harjoittelupaikkojen tarve/ tarve/ Harjoittelupaikkojen Harjoittelupaikkojen tarjoaminen tarjoaminen Yhteydenotot Yhteydenotot Sopimus Sopimus harjoittelun harjoittelun ohjauksesta ohjauksesta Sopivan harjoittelupaikan Sopivan harjoittelupaikan löytäminen löytäminen Ennakkotiedotus ja Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali etukäteismateriaali Käytännön Käytännön olosuhteiden olosuhteiden järjestäminen järjestäminen opiskelijoiden opiskelijoiden tuloa tuloa varten varten Opiskelijoiden Opiskelijoiden tulo tulo osastolle osastolle Hoitamisen Hoitamisen ohjauksen ohjauksen ja ja oppimisen oppimisen suunnittelu suunnittelu Hoitamisen Hoitamisen ohjaus ohjaus Tavoitteiden Tavoitteiden saavuttaminen saavuttaminen Jatkuva arviointi Jatkuva arviointi ohjaus ohjaus oppiminen oppiminen oppimisympäristö oppimisympäristö Ei Tavoitteiden, ohjauksen ja Tavoitteiden, ohjauksen ja oppimisen oppimisen uusi uusi suunnittelu suunnittelu Kyllä Palautteiden Palautteiden hyödyntäminen hyödyntäminen ja ja korjaavien toimenpiteiden valinta korjaavien toimenpiteiden valinta 4 Vuokaavio OAMK:n opiskelijan harjoittelun ohjausprosessista kirurgisessa yksikössä

5 3. Sopimus harjoittelun ohjauksesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on tehnyt Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön (SOTE) kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Sopimusneuvotteluissa on sovittu harjoittelun ohjauksesta ja SOTE:n suorittamasta korvauksesta tulosyksikölle. Korvaus edellyttää, että opiskelijaohjaus on suunnitelmallista ja laadukasta. Ylihoitaja Mirjam Inget sopii oppilaitoksen yhdysopettajan kanssa opiskelijoiden sijoittamisesta kirurgian ja neurokirurgian klinikoiden vuodeosastoille ja poliklinikoille. 4. Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja opetussairaalan välinen yhteistyö Kirurgisen vastuualueen opiskelijaohjauksesta vastaavat osastonhoitajat/ohjaajat osallistuvat säännöllisesti Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön järjestämiin yhteistyötapaamisiin ja tarvittaessa myös vastuualue järjestää toimintansa esittelyä opiskelijoiden ohjauksesta vastaaville opettajille. Yhteistyötapaamisissa käsitellään myös harjoittelun ohjauksesta saatu palaute, sovitaan kehittämistoimet sekä niiden arviointi ja valvonta. Opettamisen, oppimisen ja arvioinnin taustalla olevien teorioiden muuttuessa opettaja ohjaa harjoittelun ohjaajia perehtymään uusiin asioihin ja soveltamaan niitä harjoittelun ohjaamisessa. Harjoittelulla tarkoitetaan tavoitteiden mukaista hoitamaan opiskelemista todellisessa hoitoympäristössä, jossa potilas on läsnä. 5. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen Kirurgisen vastuualueen vuodeosastojen ja poliklinikoiden esitteissä kuvataan kunkin vastuuyksikön toiminnan erityisluonne ja hoitotyön oppimisalueet. Esitteissä ovat kunkin osaston osastonhoitajan sekä opiskelijaohjauksesta vastaavien henkilöiden nimet. He antavat tarvittaessa lisätietoja opiskelupaikasta. Osastojen välillä tehdään yhteistyötä opiskelijasijoitusten järjestämiseksi, mikäli opiskelijan valitsema osasto on suljettu harjoittelujakson aikana. Oppilaitoksessa ovat nähtävillä kirurgisen vastuualueen esittelyt, joihin tutustuttuaan opiskelija esittää toiveen harjoittelupaikasta. Opiskelijat ilmoittautuvat edellisellä lukukaudella opintojakson opintoihin sekä valitsevat harjoittelupaikan. Opiskelijan toiveet harjoittelupaikasta pyritään ottamaan huomioon. 6. Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali Vuodeosastot ja poliklinikat valmistautuvat opiskelijoiden saapumiseen harjoittelujaksolle sen ennakkotiedon mukaan, jonka opetusjaksosta vastaava opettaja antaa opiskelijoistaan. Osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan ohjauksen suunnittelua varten opiskelujakson tavoitteet, harjoittelun vaatimustasokuvaukset ja arviointiperusteet sekä tietoa opiskelijoiden jo hallitsemista hoitotyön taidoista. Harjoittelupaikassa tulee olla nähtävissä harjoittelusta vastaavan opettajan nimi ja yhteystiedot. Opiskelijasijoituksesta päättämisen jälkeen harjoittelupaikat valmistautuvat opiskelijoiden tuloon. Tieto tulevista opiskelijoista tarvitaan hyvissä ajoin, koska työvuorojen suunnittelu tehdään kuuden viikon periodeissa ja hoitohenkilökunta tekee pääsääntöisesti vuorotyötä 5

6 vuodeosastoilla. Muutokset tehtyihin suunnitelmiin on ilmoitettava kuukautta ennen jakson alkamista harjoittelupaikkaan, koska opiskelijoiden tulo otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Opintojaksosta vastaava opettaja: Sopii osaston /poliklinikan osastonhoitajan kanssa opiskelijoiden saapumisesta Lähettää opintojakson tavoitteet, sisältö- ja vaatimustasokuvaukset, sekä arviointiperusteet osastolle etukäteen Ilmoittaa harjoittelujaksosta vastaavan opettajan nimen osastolle Ilmoittaa suunnitelmamuutokset harjoittelupaikkaan 7. Opiskelijoiden harjoittelujakson järjestäminen Opintojaksosta vastaava opettaja: Tiedottaa opiskelijoille sairaalassa sijaitsevien pukuhuoneiden käytöstä, avaimen hankinnasta ja sijainnista Sopii opiskelijaryhmän tuloajan osastolle Tiedottaa opiskelijoille osaston yhteyshenkilön nimen Osastonhoitaja: Nimeää ohjauksesta vastaavan sairaanhoitajan Ottaa huomioon ohjauksesta vastaavan hoitajan työvuoroissa ohjaukseen tarvittavan ajan Varmistaa, että opiskelijoille on suojavaatteita riittävästi Järjestää lukollisen tilan henkilökohtaisen omaisuuden säilyttämiseen opiskelijan työvuoron aikana Ohjauksesta vastaava hoitaja: Opiskelija: Huolehtii, että työyhteisö tietää tulevasta opiskelijasta/opiskelijaryhmästä; tuloajan, ryhmän koon, arviointimenettelyn, aikaisemmat teoriaopintojen sisällöt ja harjoittelujaksot Kokoaa saamansa etukäteismateriaalin (opintojakson tavoitteet, sisällöt, opintojakson ohjelmat) koko henkilökunnan luettavaksi opiskelijakansioon Suunnittelee opiskelijan/opiskelijaryhmän vastaanottamisen Varaa aikaa opiskelijoita varten ja sopii muiden työntekijöiden kanssa opiskelijoiden perehdytyksen työnjaosta. Koordinoi ohjausta Tutustuu harjoittelupaikkansa tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin sekä hankkii tietoa potilaiden sairauksista ja niiden hoidosta ja valmistautuu kertaamalla hoitoon liittyvän teoriatiedon. Näiden avulla hän suunnittelee opiskeluaan Toimittaa viikkoa ennen harjoittelun alkamista A4:n laajuisen esittelyn itsestään ja aikaisemmista opinnoistaan (portfolio) sekä tälle jaksolle asettamistaan tavoitteista osastolle ohjauksesta vastaavalle hoitajalle tai osastonhoitajalle 6

7 7.1 Vastuu ohjauksesta Osaston koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijan harjoittelun ohjaukseen ja arviointiin. Osastolle on nimetty ohjauksesta vastaava hoitaja, joka suunnittelee ja koordinoi harjoittelujaksosta vastaavan opettajan ja opiskelijoiden kanssa jakson sisällön, menetelmät, aikataulun sekä arviointimenettelyn. Kulloinkin opiskelijaa ohjaava hoitaja vastaa antamastaan opiskelijaohjauksesta. Osastonhoitaja vastaa osastolla annetusta opiskelijaohjauksesta. Harjoittelun ohjauksella tarkoitetaan hyvän hoitotyön käytännön opettamista opiskelijalle todellisessa hoitoympäristössä. Ohjaaja esittelee ja näyttää osaston hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä sekä perustelee hoitamisen ja toimenpiteet opiskelijalle. 7.2 Opiskelijan vastuu oppimisestaan Harjoittelussa korostuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja vastuu opiskelustaan. 8. Opiskelijoiden tulo osastolle Opiskelijoiden saapuminen osastolle on suunniteltu etukäteen ja henkilöt, jotka siihen osallistuvat ovat valmistautuneet ja varanneet riittävästi aikaa opiskelijoiden vastaanottamiseen. Opiskelijoille esitellään osasto, osaston toimintaa ja hoitotyötä käyttäen hoitohenkilökunnan perehdytysohjeesta muokattua opiskelijaversiota. Perehdytyksen laajuus ja aikataulu sovitaan yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Tulovaiheen perehtymiseen kuuluvat: Osaston hoitotyön filosofia "Hoitotyön toiminnot hoitoprosessissa" toimintaohje Hoitotyön luonne, salassapitovelvollisuus, vastuukysymykset Hoidettavat potilaat, hoidon pituus, ikäjakauma ym. Henkilökunta Työnjakomenetelmät, työvuorot Päiväjärjestys Tilat 9. Hoitamisen ohjauksen suunnittelu Harjoittelusta vastaava opettaja Suunnittelee yhteistyössä opiskelijan ja ohjauksesta vastaavan hoitajan kanssa opintojakson tavoitteiden suunnassa harjoittelujakson sisällön Informoi harjoittelupaikkaa opiskelijoiden osaamistasosta esim. osaamismatriisin avulla Suunnittelee ohjauksesta vastaavan hoitajan kanssa opiskelutehtävien toteuttamisen Sopii ohjausajat osastolla Sopii arviointi-/palautteen antoajat osastolla 7

8 Opiskelijaohjauksesta vastaava hoitaja: Opiskelija: Suunnittelee ja koordinoi opiskelijaohjausta Täsmentää opettajan ja opiskelijoiden kanssa opiskelujakson oppimistavoitteet. Tarkentaa opettajan ja opiskelijan kanssa harjoittelun arviointivaatimukset ja - menetelmät Tarkentaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Auttaa opiskelijaa suunnittelemaan oppimisaikataulun ja -menetelmät. Nimeää opiskelijalle ohjaavan hoitajan seuraaville päiville tai koko jaksolle. Tällöin edellytyksenä on opiskelijan työvuorojen suunnittelu ohjaajan työvuorojen mukaan. Ohjaa opiskelijaa tekemään tehokkaan opiskelun mahdollistavan työvuorosuunnitelman ja arvioi, miten opiskelija suunnitelman avulla pääsee sovittuihin tavoitteisiin. Sopii opiskelijan kanssa menettelyistä opiskelutilanteen muuttuessa Asettaa henkilökohtaiset opiskelutavoitteet harjoittelulle ja huolehtii, että tavoitteet ovat ohjaajien käytettävissä Noudattaa hyväksyttyä työvuorosuunnitelmaa, kirjaa siihen sovitut tapahtumat ja pitää sen ajan tasalla Huolehtii, että opiskelijatyövuorosuunnitelma on kansiossa tai ilmoitustaululla nähtävillä, jakson päättyessä tekee yhteenvedon harjoittelupäivistä ja tunneista ja kopioi sen mukaan arviointikeskusteluun. Noudattaa henkilökunnan työvuorosuunnittelun ohjeita. 9.1 Koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijaohjaukseen Hoitohenkilökunta valmistautuu ottamaan opiskelijan työryhmäänsä: Tutustumalla opiskelijaryhmän tavoitteisiin Rohkaisemalla opiskelijaa menemään mukaan oppimistilanteisiin Ohjaamalla käytännön tilanteissa Perehtymällä opiskelija-arviointiin Antamalla suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan edistymisestä 10. Hoitamisen ohjaus Hoitamisen ohjaus on opiskelijan oppimista edistävää, kannustavaa ja hoitotyön periaatteita toteuttavaa. Opintojakson hyväksytyt tavoitteet ja yhteiset arviointikriteerit ovat perusta ohjaukselle. Opettaja, opetuksesta vastaava hoitaja ja opiskelija ovat yhteistyössä jakson aikana niin, että käytännön harjoittelun aikana tarvittaessa voidaan tavoitteiden asettamista ja ohjausmenetelmiä muuttaa. Opiskelija työskentelee työryhmän jäsenenä ja ohjaajat tukevat hänen vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojensa kehittymistä. Harjoittelusta vastaava opettaja: Pitää yhteyttä opiskelijaan ja opetuksesta vastaavaan hoitajaan On käytettävissä ohjaukseen suunnitellun aikataulun mukaisesti 8

9 Vastaa hoitamisen ohjauksesta huolehtimalla opiskelijan oppimistavoitteiden mukaisesta etenemisestä Opiskelijaa ohjaava hoitaja: Opiskelija: Kertoo ja näyttää osastolla käytössä olevia hoitotyön auttamismenetelmiä Perustelee hoitamisen ja toimenpiteet Kannustaa opiskelijaa tekemään itse ja tekemään kysymyksiä Antaa opiskelijan toimia valvotusti omahoitajana, hoidon suunnittelijana, toteuttajana ja antamansa hoidon arvioijana Auttaa opiskelijaa saamaan kokonaisvaltaisen käsityksen kirurgisen potilaan hoitotyöstä Harjaannuttaa opiskelijaa hoitotyön kirjaamiseen ja suulliseen raportointiin Auttaa opiskelijaa työhön liittyvien ongelmatilanteiden selvittelyssä Tukee opiskelijaa työhön liittyvien omien tunteiden käsittelyssä Hakeutuu oppimistilanteisiin Suunnittelee oppimistehtävänsä ja arvioi onnistumistaan Hakee palautetta opettajalta, ohjaajalta ja potilaalta 11. Arviointi Arvioinnin pohjana ovat opintojakson ja opiskelijan asettamat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sekä jakson puolivälissä että jakson päättyessä Oppimisen arviointi Hoitohenkilökunta arvioi opiskelijan toimintaa koko jakson ajan suullisesti ja opiskelijan palautevihkoon. Harjoittelusta vastaava opettaja Kokoaa arviointitietoa harjoittelun aikana oppimisen onnistumisesta Vastaa uuden oppimissuunnitelman laatimisesta, mikäli se on tarpeen Vastaa opintojakson kokonaisarvioinnista Antaa palautetta osastolle siellä annetun ohjauksen toteutumisesta Ohjauksesta vastaava hoitaja: Laatii yhteenvedon henkilökunnan antamasta harjoittelujakson arviointipalautteesta kirjallisesti Vastaa osaston arviointiyhteenvedon antamisesta opiskelijalle Opiskelijaa ohjaava hoitaja: Antaa välitöntä palautetta hoitotilanteista, korjaa virheitä rakentavasti ja kirjaa säännöllisesti palautetta opiskelijan palautevihkoon Auttaa opiskelijaa tunnistamaan edistymistään ja oppimistarpeitaan 9

10 Pitää opetuksesta vastaavan hoitajan tietoisena opiskelijan etenemisestä koko harjoittelujakson ajan Pyytää palautetta opiskelijalta antamastaan ohjauksesta Opiskelija Arvioi omaa oppimistaan, edistymistään ja oppimistavoitteitaan Analysoi kriittisesti ammatillisen toimintansa periaatteita, sisältöä, käyttämiään työmenetelmiä sekä arvojaan ja asenteitaan 11.2 Oppimisympäristön arviointi Kukin opiskelija/ opiskelijaryhmä arvioi arviointilomakkeelle harjoittelujakson tavoitteiden saavuttamisen kannalta osaston mahdollisuuksia niiden toteuttamisessa. Myös opettaja antaa palautteen kokemuksestaan osastosta oppimisympäristönä Ohjauksen arviointi Opiskelijat antavat kirjallisen arvioinnin saamansa ohjauksen sisällöstä ja menetelmistä ja siitä mitä kehittämistarpeita ohjauksessa on. Perehdyttämisen onnistumista seurataan määräajoin erikseen, omalla arviointilomakkeella Yhteistyön arviointi Oppilaitoksen ja sairaalan yhteistyön onnistumista arvioidaan sisäisen auditoinnin menetelmin säännöllisesti. Yhteistyömuotojen kehittämisessä hyödynnetään ohjaajilta, opettajilta ja opiskelijoilta saatua arviointia. 12. Palautteiden hyödyntäminen ja kehittäminen Kirjallinen palaute, jonka opiskelijat, opettajat ja ohjaajat antavat, käsitellään heti arviointitilanteen jälkeen, arviointiin osallistuneiden kesken. Vastuualueen palautteet käsitellään osastolla yhdessä esim. osastokokouksessa ja arvioidaan mitä muutoksia tarvitaan opiskelijaohjauksen käytännön kehittämiseksi. Suunnitellaan muutostoimet ja aikataulutetaan ne ja nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa muutoksesta ja valvoo sen toteuttamista sekä raportoi kokoukselle määräajoin. Opiskelijaohjaukseen liittyvät palautteet kokoaa ohjauksesta vastaava hoitaja/ osastonhoitaja ja tekee niistä yhteenvedon. Palautteet toimitetaan myös ylihoitajalle. Arvioinnin tulokset käsitellään vuosittain oppilaitoksen ja harjoittelupaikan yhteisessä harjoittelun ohjauksen palaute- ja kehittämistapaamisessa. 10

11 13. Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittäminen Käsikirjan sisältö ja ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain. Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittämisestä ja ylläpidosta Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön kirurgisella vastuualueella vastaa laatuvastaava Heljä Huusko puh (08) Käsikirjan version hyväksyy kirurgisen vastuualueen ylihoitaja Mirjam Inget, puhelin (08) Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittämisestä ja ylläpidosta Oulun ammattikorkeakoulun terveydenhoidon ja hoitotyön osastolta vastaa lehtori Marjatta Pulkkinen (08) Käsikirjan version hyväksyy osastonjohtaja Kaijaleena Serlo puhelin (08) sähköposti 11

12 LIITE 2 Lehtori Marjatta Pulkkinen HARJOITTELUN OHJAUKSEN SISÄLLÖSTÄ Ingressi: Laatukäsikirjan tuottaminen on turvallista aloittaa olemassa olevien ohjeiden kokoamisella ja kriittisellä tarkastelulla. Silloin päästään käsiksi toiminnan nykyiseen sisältöön., mistä edetään tavoiteltavaan toiminnan järjestämiseen. Vain yhdessä sopien terveysalan organisaatiot ja koulutuksen järjestäjät voivat vastata laadukkaan harjoittelun ohjauksen aikaansaamisesta opiskelijoille. Tässä artikkelissa raportoidaan Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kirurgian klinikan leikkaus- ja tehoyksiköiden (LeTe) vuodeosastoille ja poliklinikoille sekä neurokirurgian vuodeosastoille laaditun harjoittelun käsikirjan sisällön tuottamisprosessia. Jokaisen luvun alkuun on kerätty teoreettisia perusteluja ratkaisuille minkä jälkeen esitellään käsikirjaan tuotetut suositukset. SOPIMUS HARJOITTELUN OHJAUKSESTA Erikoissairaanhoitolaissa annetaan velvoitteita ohjauksen järjestämisestä; sairaanhoitopiirin kuntainliiton viranhaltija on velvollinen osallistumaan terveydenhuoltoalan opetus- ja tutkimustoimintaan siten, kuin siitä on sovittu (Laki erikoissairaanhoidosta 1989.) Lakiin perustuen Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat sopineet ohjauksen ehdoista elokuussa (Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1999.) Asiakirja sisältää ohjauksen ulkoisiin puitteisiin, kuten suojavaatteisiin ja ruokailuun liittyviä päätöksiä; varsinaista ohjausta koskevissa kohdissa kuntayhtymä sitoutuu määräämään sairaalan henkilökunnan suorittamaan suunnitelman mukaisia ohjaus- ja valvontatehtäviä sekä ammattikorkeakoulu järjestämään opetustehtäviin osallistuvalle henkilökunnalle koulutusta erikseen vuosittain sovitulla tavalla. Sopimuksen yksityiskohtien konkretisoiminen mm. harjoittelun käytännön ohjeistaminen jäävät klinikoitten ja sosiaali- ja terveysalan yksikön tehtäväksi. Tämän käsikirjan on määrä toteuttaa ko tehtävä kirurgian ja neurokirurgian klinikoitten vuodeosastojen ja poliklinikoitten osalta. SOPIVAN HARJOITTELUPAIKAN LÖYTÄMINEN Opiskelijan itseohjautuvuutta korostaen on luontevaa, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa harjoittelupaikan valintaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisissa rajoissa. Jokelan tutkimuksessa tuli selville, että opiskelijat pitävät tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa käytännön harjoittelua koskevaan suunnitteluun nykyistä enemmän, koska heillä on omia toiveita ja suunnitelmia, jotka liittyvät kenties tulevaan erikoisalaan tai työpaikkaan (Jokela 1995). Tämä edellyttää kuitenkin, että opiskelija tietää, millaisia taitoja harjoittelupaikassa voidaan kehittää sekä ennakkotiedon perusteella hän voi perehtyä tulevan opiskelupaikan hoitotyön toteuttamisperiaatteisiin, potilaiden sairauksiin ja lääketieteelliseen tietoon. Tässä hankkeessa projektiryhmä pyysi osastoja laatimaan toiminnastaan esittelyn, joka voisi toimia sekä eräänlaisena mainoksena opiskelijoille että apuna uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Useiden palaute- ja korjausvaiheiden jälkeen osastojen esittelymateriaali saatiin käyttöön syksyllä

13 ENNAKKOTIEDOTUS JA ETUKÄTEISMATERIAALI Oinonen toteaa oppilaitoksen tehtäväksi harjoitteluun sopivien työyhteisöjen valitsemisen ja opiskelijoita koskevista asioista tiedottamisen. Tiedottaminen on ensisijaisesti harjoittelua ohjaavan opettajan tehtävä, joskin opiskelijalla on myös vastuu oikeanlaisen tiedon välittämisestä työyhteisöön. (Oinonen 2000.) Varsinkaan silloin, kun opiskelijoita on paljon tai he opiskelevat eri koulutusohjelmissa tai ovat koulutuksen eri asteilla, harjoittelupaikoissa ei aina ole mahdollisuutta tutustua opiskelijoiden opetussuunnitelmiin. Ohjaajat pitävät kuitenkin opetussuunnitelmien tuntemista tärkeänä, joskin niiden sisältöä ymmärretään huonosti. (Mölsä 2000.) Opettajien tulee pitää harjoittelua ohjaava henkilöstö ajan tasalla ja toimittaa hyvissä ajoin ennen opiskelijoiden saapumista opetusohjelmat ohjaajien käyttöön. Laakkosen (1994) mukaan koulun ja käytännön välinen yhteistyö koetaan riittämättömäksi, jos ohjaajat eivät ole selvillä opiskelijoiden opiskeluvaiheesta, lähtötasosta tai käytännön jakson tavoitteista. Opiskelijat puolestaan, erityisesti opiskelun alkuvaiheessa tarvitsevat ohjausta ennen harjoittelujakson alkua, sillä heidän on vaikea ymmärtää oppimistavoitteiden merkitystä. Kun oppimisen mahdollisuudet harjoittelussa eivät ole selvillä, työyhteisöön meneminen tuntuu pelottavalta. (Oinonen 2000.) Tämän vuoksi harjoitteluun valmistautuminen alkaa omien oppimistarpeiden hahmottelemisella opettajan ohjauksessa ennen osastoille menemistä. Harjoitteluun valmistautumiseen kuuluvat paitsi opettajan antama informaatio ja osastojen laatimiin esitteisiin perehtyminen myös opiskelijan esittäytyminen ennen jakson alkua suppean portfolion avulla. Tällöin opiskelija kertoo mitä hän on opiskellut aikaisemmin ja millaisissa harjoittelupaikoissa. Tärkeää on myös ilmaista, mitkä ovat hänen tulevalle harjoittelulle asettamansa tavoitteet. OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUJAKSON JÄRJESTÄMINEN Harjoittelun aikana opiskelija opettelee todellisessa ympäristössä hoitamista. Haasteelliseksi harjoittelun tekee se, että potilas on kaiken aikaa läsnä. Ei voida ajatella, että opiskelija harjoittelee vain tiettyä taitoa, vaan samanaikaisesti hänellä on kohdattavanaan potilas ja hänen hoitamisensa, osastoympäristö omine vaatimuksineen sekä osaston henkilökunta, jonka kanssa hänen odotetaan tekevän saumatonta yhteistyötä. Käsikirjaan määriteltiin ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtävät jäsentämään ohjauksen toteutusta Osastonhoitajan toiminta Osastonhoitaja on asemansa vuoksi keskeisessä osassa harjoittelun järjestämisessä. Tutkiessaan omahoitajaksi kehittymistä Munnukka määrittelee osastonhoitajan roolin opiskelijaohjauksessa hoitokulttuurin muutoksen käynnistäjänä, hoitotyön johtajana, yksilövastuisen hoitotyön periaatteista sopijana, valtuuksien ja vastuun jakajana, tiedotus- ja koulutustoiminnan käynnistäjänä. (Munnukka 1997.) Osastonhoitaja siis vastaa siitä, että osastolla toteutetaan sellaista hoitotyötä, jota voidaan opettaa. Aspvik (1998) on tullut samaan tulokseen. Ohjaajan toiminta Ohjaajalla tarkoitetaan työyhteisön nimeämää ohjauksesta vastuussa olevaa sairaanhoitajaa. Kirjallisuudessa hänestä käytetään nimitystä ohjauksesta vastaava hoitaja tai koordinaattori (Aspvik, 1998), joka huolehtii ohjauksen järjestelyistä osastolla sekä nimeää opiskelijalle oman ohjaajan. Lähiohjaaja (Munnukka 1997) ja opiskelijaa ohjaava hoitaja tarkoittavat koko harjoittelun ajaksi nimettyä tai työvuoroon nimettyä ohjaajaa. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ohjaus onnistuu silloin, kun opiskelijalle on sovittu nimetty ohjaaja. Läheinen ja luottamuksellinen suhde omaan ohjaajaan vähentää opiskelun mukanaan tuomia jännitteitä ja edistää opiskelijan ammatillista kasvua (Jokela 1995). Työyhteisön nimeämällä ohjaajalla on merkittävä asema opiskelijan oppimisen ja asinatuntijuuteen kasvun kannalta. Ohjaajan myönteinen suhtautuminen harjoittelun ohjaukseen näkyy oppimismotivaation lisääntymisenä ja 2

14 opiskelijan halukkuutena hakeutua yhteisiin oppimistilanteisiin. Oppimista edistävä ohjaaja tuntee opiskelijan oppimistason ja oppimistavoitteet ja hänellä on aikaa ohjausta varten. (Oinonen 2000.) Lupautuessaan ohjaajaksi ohjaaja samalla sitoutuu ja orientoituu tehtäväänsä. Vastuu on hänelle tietoinen valinta toisin kuin tilanteissa, jolloin ohjausvelvollisuus on satunnaisesti otettava. Oman ohjaajan läsnäolo merkitsee opiskelijalle turvallista tietoisuutta siitä, että häntä varten on joku, jonka puoleen voi kääntyä ja joka on varautunut ohjaustehtävään. ( Hautala 1994.) Vaikka osaston koko henkilökunta osallistuu ohjaukseen ja arviointiin, osasto nimeää ohjauksesta vastaavan henkilön, joka suunnittelee ja koordinoi harjoittelua vastaavan opettajan ja opiskelijaryhmän kanssa. Opettajan toiminta Opettajalla tarkoitetaan oppilaitoksen nimeämää harjoittelusta vastuussa olevaa henkilöä. Hän voi olla vastuussa koko opintojaksosta tai ainoastaan harjoittelun ohjauksesta. Oinonen kuvaa opettajan roolia harjoittelun ohjauksessa tutkimuksensa perusteella seuraavasti: Opettaja edustaa toista organisaatiota. Opettaja on sekä oppimisen organisoija että oppimisen edistäjä. Opettajan näkyvä rooli harjoittelun ohjauksessa tekee työyhteisössä oppimisen mahdolliseksi. Opettaja on tiedottaja ja linkki oppilaitoksen ja työyhteisön välillä. Hän on opiskelijan oppimisen mahdollistaja, tuki ja apu sekä työyhteisöstä johtuvien oppimisen esteiden selvittäjä. Opettajalla on vastuu ohjaustehtävän hoitamisesta ja siten välillinen vastuu oppijan oppimisprosessin etenemisestä, vaikka opiskelija on ensisijaisesti vastuussa oppimisestaan. (Oinonen 2000.) Opettajan tehtävään kuuluvat harjoittelun ohjauksesta sopiminen ja neuvottelut toiminnan lähtökohdista ja toimintatavoista, yhdessä työskentely, teorian ja käytännön integrointi, opiskelijan ohjaus tavoitteiden laadinnassa, yhteistyö harjoittelusta vastaavan hoitajan kanssa, sekä opiskelijan arviointi. (Munnukka 1997; Aspvik, 1998.) Opettajan tärkein tehtävä on harjoittelun mahdollistaminen ja oppilaitoksen sekä käytännön harjoittelupaikan välinen yhteydenpito. Opettaja informoi harjoittelupaikkaa etukäteen opiskelijoiden koulutusohjelmasta ja harjoittelun tavoitteista. Varsinaista hoitamiseen liittyvää ohjausta ei opettajalta odoteta, mutta opiskelijat kaipaavat häneltä tukea erilaisissa ongelmatilanteissa. (Jokela 1995.) Opiskelijan toiminta Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinto-oppaassa harjoittelun tavoitteeksi on kirjattu, että opiskelija perehtyy ohjatusti ammattiopintoja soveltaen keskeisiin käytännön työtehtäviin ja mieltää teoriaopintojen yhteyden työelämään. Harjoittelussa opiskelija analysoi krittisesti ammatillisen toimintansa periaatteita, sisältöä, käyttämiään työmenetelmiä sekä arvojaan ja asenteitaan. (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2000.) Oinonen on tutkinut sairaanhoitajaopiskelun harjoittelua opintojen alussa, keskivaiheilla ja juuri ennen valmistumista. Opiskelun alkuvaiheessa harjoittelun tärkein merkitys on siinä, että sen aikana oppii suoriutumaan annetuista tehtävistä. Opiskelun loppuvaiheessa harjoittelu antaa uusia kokemuksia ja lisää ymmärrystä hoitotyöstä ja sen tehtävästä. Ilman ohjausta harjoittelujaksolla oppiminen jää vaillinaiseksi eikä hoitotyön asiantuntijuus kehity. (Oinonen 2000.) 3

15 HARJOITTELUN OHJAUS Käsikirjassa tarkastellaan hoitotyön ohjausta edellä kuvatuista rooleista käsin opiskelijan ja ohjaajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun selkeyttämiseksi. Ohjauksen vaiheistettiin hoitotyön prosessin mukaan. OPISKELIJOIDEN TULO OSASTOLLE Ohjauksen kriittinen kohta on opiskelijan tulo uuteen harjoittelupaikkaan. Mitä paremmin perehdys on hoidettu sitä nopeammin ja tehokkaammin opiskelija pääsee työryhmään mukaan ja pystyy aloittamaan harjoittelemisen. Harjoittelun kehittämisehdotuksena opiskelijat Laakkosen (1994) tutkimuksessa toivat esille alkuperehdytyksen tehostamisen. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa opiskelijan mielialaan ja siihen, mitä ja miten työyhteisössä on mahdollisuus oppia. Ensivaikutelma on tärkeä. Hyvän ilmapiirin tuntomerkkeinä opiskelijat pitävät opiskelijan ystävällistä vastaanottamista ja tietoa opiskelijoiden tulosta. Huonosta ilmapiiristä puolestaan kertoo se, ettei harjoittelun ohjaukseen ole varauduttu. (Laakkonen 1994.) Käsikirjassa opiskelijoiden tulo on esitetty painokkaasti siten, että tulo on suunniteltu etukäteen ja siihen osallistuvat henkilöt ovat varanneet riittävästi aikaa opiskelijoiden vastaanottamiseen. Perehtymisohjelman runkona käytetään henkilökunnalle tarkoitettua vastaavaa ohjelmaa soveltaen sitä opiskelijaryhmän tavoitteiden ja opiskeluvaiheen mukaan. Harjoittelun ohjaukseen osallistuminen on työyhteisön yhteinen asia, joskin osastonhoitaja on ensisijaisesti vastuussa resurssien järjestämisestä ja harjoittelun ohjauksen kehittämisestä omalla osastollaan. HOITAMISEN OHJAUKSEN SUUNNITTELU Opiskelijoiden saavuttua osastolle on tärkeää, että niin ohjaajalla opiskelijoilla kuin opettajallakin on selkeä käsitys siitä, mikä on tällä jaksolla oppimisen tavoite, missä vaiheessa opiskelija on eli mitä häneltä kohtuudella voidaan odottaa, mitä sisältöjä opiskellaan, millaisia oppimistehtäviä jaksoon sisältyy ja miten oppimista arvioidaan. Yhteisten ohjaus- ja arviointiaikataulujen sopiminen on välttämätöntä toiminnan sujuvuuden vuoksi. Osaston nimeämällä ohjaajalla taas on tärkeä rooli päivittäisen ohjauksen konkretisoinnissa. HOITAMISEN OHJAUS Ogieriin, Barnettiin (1986) ja Daviesiin (1995) viitaten Saarikoski toteaa, että laadukkaasti toteutettu potilashoito on tärkein kriteeri myös mielekkäille oppimiskokemuksille. Opiskelija, joka näkee potilaan yksilöllisen hoitoprosessin, saa eheän kuvan hoitotyön sisällöstä. Jos hän osallistuu ainoastaan hajanaisten osatehtävien suorittamiseen kuva jää pirstonaiseksi. Myös hoidon suunnittelua tukeva dokumentointi edistää kokonaisuuden hahmottamista ja tarjoaa opiskelijalle pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia. (Saarikoski 1998.) Oinosen mukaan harjoittelun ohjaus on neuvojen antamista, konkreettista tehtävien suorittamisen opettamista, tilan antamista opiskelijan itsenäiselle päätöksenteolle sekä tapaamisia, joissa yhdessä arvioidaan opiskelijan siihen astista oppimista ja keskustellaan tulevista oppimis- ja ohjaustarpeista. Oppimista ja asiantuntijuuteen kasvua edistävät harjoittelunaikaiset oppimistehtävät, mikäli niiden tekemiseen on mahdollista irrottautua työyhteisön päivittäisestä työstä. (Oinonen 2000.) 4

16 Käsikirjassa hoitamisen ohjaus ymmärretään opiskelijan oppimista edistävänä, kannustavana ja hoitotyön periaatteita toteuttavana toimintana. Opintojakson hyväksytyt tavoitteet ja yhteiset arviointikriteerit luovat perustan ohjaukselle. Opettaja, opetuksesta vastaava hoitaja ja opiskelija ovat yhteistyössä jakson aikana niin, että käytännön harjoittelun aikana voidaan tavoitteiden asettamista ja ohjausmenetelmiä tarvittaessa muuttaa. Opiskelija työskentelee työryhmän jäsenenä ja ohjaajat tukevat hänen vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojensa kehittymistä ARVIOINTI Arviointi toteutetaan suhteessa tavoitteisiin. Tavoiteasettelu taas perustuu hyväksyttyyn oppimisnäkemykseen. Tämänhetkisen tavoitteenasettelun pohjana on konstruktivistinen oppimiskäsitys, minkä mukaan oppiminen lähtee oppijasta itsestään ja näkyy muutoksina oppijan tiedoissa, käsityksissä ja tunteissa. Uusi tieto rakentuu omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille. (Ahlholm 2000.) Harjoittelun arviointi tulee ymmärtää laajasti koskemaan opiskeltavia asioita, oppimisen tavoitteita, joita verrataan laadittuihin vaatimustasokuvauksiin. Arvioitavana on opiskelijan suoriutuminen, mutta myös annettu ohjaus ja ohjauksen järjestelyt. Kehittävään arviointitapaan kuuluu myös itsearviointi. Oinonen (2000) toteaa palautteen saamisen olevan oppimisen edistymisen edellytys. Arviointi sisältää paitsi oppimisen arvioinnin myös oppimisympäristön, ohjauksen ja yhteistyön arvioinnin. Oppimisen arviointi toteutuu henkilökohtaisena palautteen antamisena sekä kirjallisten lomakkeiden avulla oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Harjoittelupaikan ja oppilaitoksen yhteistyötä arvioidaan sisäisen auditointien avulla. 5

17 LÄHTEET ASPVIK, U Opiskelija potilaan polulla toimintatutkimus opiskelijaohjauksen kehittämisestä kahdella psykiatrisella osastolla. Oulun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. HAUTALA, H Käytännön hoitotyön oppiminen: Opiskelijoiden kokemuksia ohjauskokeilusta käytännön hoitotyössä. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. Opinnäytetutkielma. JOKELA, K Hoitotyön käytännön harjoittelu. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. LAAKKONEN, A Terveydenhuollon opiskelijoiden kokemuksia oppimisprosessin tukemisesta hoitotyön käytännön opiskelussa. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. LAKI ERIKOISSIRAANHOIDOSTA 1989/1062. MUNNUKKA, T Hoitamaan oppiminen ja opettaminen - käytännöllinen opetus sairaanhoitajakoulutuksessa. Tampereen yliopisto, Kasvatusteieteiden laitos, Ammattikasvatus. Väitöskirja. MÖLSÄ, K Sairaanhoitajaopiskelijan käytännön opiskelun ohjaus ohjaajan näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. OINONEN, I Harjoittelun ohjaus hoitotyön koulutuksen eri vaiheissa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja A tutkimuksia. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Opinto-opas , sosiaali- ja terveysala.oulu: Oulun Tyypit Oy. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Sopimus sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä. SAARIKOSKI, M Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus. Evaluaatiomittarin kehittäminen ja mittarilla saadut tulokset. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Lisensiaattitutkimus. 6

18 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU LIITE 3 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA, HOITOTYÖN AMMATTIAOPINNOT Opinnot I-vuosi II vuosi III vuosi IV vuosi STA1001 Hoitotyön perusteet Hoitotyön suunnitelma Hoitotyön kirjaaminen Hyvä hoito Hoitotyön laatu Turvallinen hoitoympäristö Juridinen ja eettinen vastuu Vuode potilaan hoitoympäristönä Puhtaudesta huolehtiminen STA1001 Hoitotyön harjoittelu 7 ov Tarkoituksenmukaiset työasennot Verenkiertoelimistön toiminnan tarkkailu Ruumiinlämmön ja hengityksen tarkkailu Hengellisten tarpeiden huomioonottaminen hoidossa Kuoleminen Ruokailusta huolehtiminen Laboratoriotutkimukset, B-gluc, virtsanäytteet,plv STA1002 Lääkehoito 2 ov Lääkkeen jakaminen Injektion antaminen sc ja im STA1018 Mielenterveys ja päihdetyö 3 ov Vuorovaikutussuhde ja auttamismenetelmät Ahdistuneen potilaan hoito Itsetuhoisen potilaan hoito Masentuneen potilaan hoito Psykoottisen potilaan hoito Päihteitä käyttävän potilaan hoito Happiviiksien ja ventimaskin käyttö Hengityksen arviointi Intubointi Hengityksen avustaminen manuaalisesti Kipumittarit Kipupumpun käyttö Näytteiden käsittely Ompeleiden poisto Sidonta Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Ja hengellinen kipu kuolevan näkökulmasta Vainajan hoitaminen Omaisten kohtaaminen STA1006 Kliininen hoitotyö I Ravitsemuksen muutosten tunnistaminen ja hoitotyö Erittämisen muutosten tunnistaminen Nenämahaletkun asettaminen 1

19 Opinnot I-vuosi II vuosi III vuosi IV vuosi Nestetasapainon arviointi Suonensisäinen nestehoidon perusteet Katetrointi Peräruiskeen antaminen Avannepotilaan hoito AVH-potilaan hoitotyö Keinonivelpotilaan hoito Kipsatun potilaan hoito STA1007 Kliiinen hoitotyö II Potilaan iv. kanylointi Infuusiohoidon aloittaminen Lääkeaineen lisäys unfuusioon Sydämen ja verenkierron valvonta Hengitysteiden puhdistaminen imulaitteen avulla STA1220 Seksuaaliterveyden edistäminen 1 ov Läheisyys ja seksuaalisuus luonnollisina tarpeina Hoitotyön auttamismenetelmät seksuaalisissa ongelmissa STA1119 Perheen hoitotyö 3 ov Ulkotutkimukset Sf-mitta Sydänäänten kuuntelu Synnytyksessä avustaminen Vastasyntyneen hoito Lapsen kasvu- ja kehitysprosessi Lapsen erityispiirteet Perhekeskeisyys hoidossa Leikki auttamismenetelmänä Moniammatillisuus hoidossa Ympäristön merkitys lapsen hoitotyössä Vaikeasti sairaan lapsen hoito Keskoslapsen hoito STA1228 Työikäisen hoitotyö 3 ov Näön ja kuulon tutkiminen Korvahuuhtelu Terveystarkastus Terveysneuvonta TULES-seula STA1230 Ikääntyneen hoitotyön perusteet 3 ov Vanhuksen lääkehoito Toimintakyvyn arviointi Hoidon jatkuvuus, saumaton palveluketju Hoitaminen kotona Hoito- ja palvelusuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö 2

20 Liite 4 OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEITA, SISÄLTÖKUVAUKSIA, SUORITUSVAATIMUKSIA STA1006 KLIININEN HOITOTYÖ I 2 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravitsemukseen, erittämiseen, liikkumiseen, uneen ja lepoon liittyvien terveysongelmien vaikutuksen eri kulttuureista olevien ihmisten elämisen toimintoihin ja kansanterveyteen. Opiskelija saa valmiuksia hoitaa asiakkaita ja potilaita, joilla on ravitsemuksen ja erittämisen, liikunnan, unen ja levon häiriöitä. Opiskelija saa valmiuksia kuolevan potilaan hoitotyöhön. Asiakokonaisuus: Ravitsemukseen ja erittämiseen sekä liikkumiseen, uneen ja lepoon liittyvien hoitotyön ongelmien tunnistaminen, hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kuolevan potilaan hoitotyö. Kirjallisuus: Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen Hoitamisen taito, kpl 4-7. Tammi. Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset (sisältää ennakkotehtävät), seminaari, tentti (sisältää lääkelaskukokeen). Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STP106 ANATOMIAN JA FYSIOLOGIAN PERUSTEET 3 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan solujen, kudosten ja elinten rakenteen ja toiminnan peruspiirteistä sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmisen kaikelle toiminnalle. Hän perehtyy elimistön eri säätelyjärjestelmiin. Opiskelija osaa paikantaa eri elimet ja hallitsee alan keskeisimmän tieteellisen käsitteistön. Asiakokonaisuus: Solut. Kudokset. Iho. Luusto. Lihakset. Veri. Verenkierto- ja hengityselimistö. Ruuansulatuselimistö. Elimistön nesteet. Lymfaattinen järjestelmän elimet. Virtsaerityselimet ja virtsaneritys. Yleistä hormoneista. Umpieritysrauhaset. Happo-emästasapaino. Sukupuolielimet ja lisääntyminen. Lämmönsäätely. Aistinelimet. Hermosto. Vanheneminen. Esitiedot: Biologian alkukokeen suorittaminen tai vastaavat tiedot. Kirjallisuus: Bjålie, J. G. et al. Uusin painos. Ihminen. Fysiologia ja anatomia. Porvoo. WSOY tai vaihtoehtoisesti Nienstedt, W. et al. Uusin painos. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo. WSOY. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset elinmalleista ja tentit. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Aarne Mikkonen Suoritusvaatimukset: Seminaarialustus ja aktiivinen osallistuminen seminaareihin. Arviointi: Asteikko 0 5. STA466 KLIININEN FYSIOLOGIA 2 OV Tavoitteet: Opiskelija hallitsee kliinisen fysiologian peruskäsitteet ja ymmärtää niiden merkityksen ammattityössään. Asiakokonaisuus: Hengityselimistön, verenkiertoelimistön, ruuansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden kliinis-fysiologiset tutkimukset. Autonomisen hermoston tutkimukset. Kirjallisuus: Sovijärvi, A., Uusitalo, A., Länsimies, E. & Vuori, I. (toim. ) 1994 tai uudempi painos. Kliininen fysiologia, (soveltuvin osin). Duodecim Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. 1

21 Suoritusvaatimukset: Tentti ja harjoitukset. Arviointi: Asteikko 0 5. Opettaja: Aino Virokannas Yhteyshenkilö: Aino Virokannas STA1005 KLIININEN LÄÄKETIEDE JA FARMAKOLOGIA 3 OV Tavoitteet: Opiskelija tuntee yleisimmät kliinisessä hoitotyössä kohtaamansa sairaudet sekä niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet ja muun hoidon. Opiskelija perehtyy kipuun ja sen hoitoon. Asiakokonaisuus: Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tavallisimmat ruuansulatuskanavan sairaudet, munuaissairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet. Tavallisimmat sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, ihosairaudet ja infektiot sekä niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet. Tavallisimmat murtumat. Aivoverenkierron häiriöt. Kipulääkkeet. Esitiedot: Anatomia ja fysiologia II, mikrobiologia ja lääkehoito-opintojaksot on suoritettu. Kirjallisuus: Nurminen, M-L Lääkehoito. Sivut , , , , , Helsinki. WSOY. Ukkola, V. & al Kirurgia. Sivut Helsinki. WSOY. Vauhkonen, I. & Holmström, P Sisätaudit. Sivut 9-106, , , , , , , , Helsinki. WSOY. Suoritusvaatimukset: Tentti. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen STP145 RAVITSEMUS 1 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravitsemuksen merkityksen tärkeänä osana yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Hän tunnistaa täysipainoisen ravitsemuksen tärkeyden erityisesti kansansairauksien ehkäisyssä. Opiskelija perehtyy aliravitsemuksen syihin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä ravitsemustilan arviointiin. Asiakokonaisuus: Ravitsemus ja toimintakyky. Ravitsemustilan arviointi. Aliravitsemus. Ravinto ja kansansairaudet. Ravinnon vieras- ja lisäaineet. Kirjallisuus: Haglund, et al Ihmisen ravitsemus. Sivut Porvoo. WSOY. Aro, Mutanen, Uusitupa Ravitsemustiede. Sivut 17-25, 27-37, 61-72, , , , , , Duodecim-kustannus. Hämeenlinna. Karisto Oy. Suoritusvaatimukset: Tentti tai kirjallinen tehtävä. STP140 RAVITSEMUS, LIIKUNTA JA KANSANTERVEYS 1 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravinnon ja liikunnan merkityksen terveyden ylläpitäjänä. Hän tunnistaa täysipainoisen ravitsemuksen ja liikunnan merkityksen kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija harjaantuu ohjaamaan asiakasta terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan pariin. Asiakokonaisuus: Terveellinen ravinto ja liikunta. Ravitsemuksen ja liikunnan merkitys kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Kirjallisuus: Kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset, tentti tai kirjallinen tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Opettaja: Tarja Nykänen Arviointi: Asteikko

22 STA442 YLEISFARMAKOLOGIA JA -TOKSIKOLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija lisää tietämystään ammattialansa kannalta farmakokinetiikan ja - dynamiikan yleisperiaatteista ja ymmärtää toksikologian perusteita. Asiakokonaisuus: Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, toksikologian määrittely, elintoksikologian perusteet, lääkeainemyrkytykset, sairauksien vaikutus lääkehoitoon. Lääkeaineriippuvuus ja väärinkäyttö. Kirjallisuus: Nurminen, M-L Lääkehoito. Porvoo. WSOY. Soveltuvin osin. Pelkonen, O. Ruskoaho, H Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Soveltuvin osin. Helsinki. Duodecim. Suoritusvaatimukset: Tentti. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen STA1008 KLIINISEN HOITOTYÖN HARJOITTELU 9 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää hoitotyön osaamistaan perehtymällä erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitotyöhön. Opiskelija harjoittelee potilaiden elämisen toimintoihin liittyvien terveysongelmien tunnistamista, hoitotyön tarpeen määrittelyä, hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opiskelija kehittää kliinisiä taitojaan auttaa potilasta päivittäisissä toiminnoissa yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Opiskelija analysoi sairaanhoitajan vastuuta kliinisessä hoitotyössä. Opiskelijan harjaantuu soveltamaan aikaisemmin oppimiaan ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitojaan. Asiakokonaisuus: Potilaan hoitotyö erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Hoitotyö erikoissairaanhoidon toimenpide-, teho- tai polikliinisella osastolla. Esitiedot: Kliininen hoitotyö I ja II tai vastaavat tiedot. Lääkelaskut. Kirjallisuus: Ei tenttikirjallisuutta. Suoritusvaatimukset: Kirjallinen opiskelusuunnitelma, harjoittelun hyväksytty suorittaminen, valmistautuminen seminaariin. Käytännön koe. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Opettaja: Pirkko Sandelin Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STA1289 KIRURGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija laajentaa tietojaan kirurgisesti hoidettavista sairauksista ja syventää lääketieteellistä tietoperustaansa kirurgiasta erikoisalana. Asiakokonaisuus: Kirurgia erikoisalana. Kirurgiassa käytettävät tutkimusmenetelmät, katsaus kirurgisesti hoidettavista sairauksista esimerkein ja erikoisaloittain. Kirjallisuus: Ukkola, V. ym Kirurgia. Soveltuvin osin. Porvoo. WS Bookwell Oy. Muu opettajan osoittama kirjallisuus. Suoritusvaatimukset: Tentti tai tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen Huomautukset: Opintojaksossa ei käsitellä niitä kirurgisesti hoidettavia sairauksia, jotka sisältyvät kliinisen lääketieteen ja farmakologian opintojaksoon. STA1287 NEUROLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija laajentaa tietojaan neurologisista sairauksista ja syventää lääketieteellistä tietoperustaansa neurologiasta erikoisalana. Asiakokonaisuus: Neurologiset tutkimukset, neurologisia sairauksia ja oireita, ajankohtaisia artikkeleita neurologisista sairauksista. Esitiedot: 3

23 Kirjallisuus: Vauhkonen, I & Holmström, P Sisätaudit, 9. luku. Porvoo. WSOY. Muu opettajan osoittama kirjallisuus. Suoritusvaatimukset: Tentti tai tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen Huomautukset: Opintojaksossa ei käsitellä niitä neurologian piiriin kuuluvia aiheita, jotka sisältyvät kliinisen lääketieteen ja farmakologian opintojaksoon. STA353 ONKOLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija hallitsee perustiedot anatomiasta ja fysiologiasta ja perehtyy syöpätauteihin, niiden etiologiaan, taudinkuvaan ja hoitoon. Asiakokonaisuus: Yleisimmät syövät, niiden syntyyn vaikuttavat tekijät, oireet, tutkiminen ja hoitomuodot. Kirjallisuus: Joensuu, H & al Syöpätaudit. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. Soveltuvin osin. Muusta kirjallisuudesta sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Kirjallinen tehtävä tai tentti (sovitaan opintojakson alkaessa). STA1242 AIKUISTEN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN 2 OV Tavoitteet: Opiskelija tarkastelee aikuisten hoitotyötä ja sen kehittämishaasteita hoitotieteen ja tukitieteiden näkökulmasta. Opiskelija harjaantuu aikuisten hoitotyön kehittämisessä. Asiakokonaisuus: Aikuisten hoitotyön asiantuntijuus. Ohjaus ja opettaminen aikuisten hoitotyössä. Aikuisten hoitotyön kehittämisen haasteet ja menetelmät. Esitiedot: Anatomia ja fysiologia II, Kliininen hoitotyö I ja II suoritettu. Kirjallisuus: Ajankohtaiset artikkelit, tutkimukset ja muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset, tehtävät, kehittämis-/kehittymistehtävä, seminaari. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski Huomautukset: Opintojaksoa suoritettaessa tarvitaan projektityöskentelyn perusteiden tuntemusta. STA1241 AIKUISTEN HOITOTYÖN OMINAISPIIRTEET JA AUTTAMISMENETELMÄT 2 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää ammatillisia valmiuksiaan vastata kansansairauksia sairastavien potilaiden hoitotyöstä. Lisäksi hän syentää aikuisten hoitotyön auttamismenetelmien tieto- ja taitoperustaa. Asiakokonaisuus: Aikuisten hoitotyön luonne ja erityispiirteet. Näyttöön perustuva aikuisten hoitotyö. Kansansairauksia sairastavien potilaiden hoitotyö. Kliiniset taidot aikuisten hoitotyössä. Esitiedot: Anatomian ja fysiologian perusteet, Kliininen hoitotyö I ja II suoritettu. Kirjallisuus: Holmia, S., Murtonen, L., Myllymäki, K. & Valtonen, K Sisätautikirurginen hoitotyö. Porvoo. WSOY. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P Sisätauti-kirurginen hoito ja hoitotyö. Tampere. Kirjayhtymä OY. Tammer-paino OY. Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Tentti, harjoitukset. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STA1633 AKUUTTITILANTEET POTILAAN SAIRAALAHOIDON AIKANA 1 OV 4

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen osallistuvien henkilöiden työtehtävät. Työtehtävissä on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot