Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun"

Transkriptio

1 Oulun seudun Ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysalan yksikkö Terveydenhoidon ja hoitotyön osasto POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen käsikirja Kirurgisen vastuualueen vuodeosastot ja poliklinikat Heljä Huusko Marjatta Pulkkinen Versio 2 (2004) 1

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Opiskelijan harjoittelun ohjausprosessi 4 3. Sopimus harjoittelun ohjauksesta 5 4. Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja opetussairaalan välinen yhteistyö 5 5. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen 5 6. Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali 5 7. Opiskelijoiden harjoittelujakson järjestäminen Vastuu ohjauksesta Opiskelijan vastuu oppimisestaan 7 8. Opiskelijoiden tulo osastolle 7 9. Hoitamisen ohjauksen suunnittelu Koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijaohjaukseen Hoitamisen ohjaus Arviointi Oppimisen arviointi Oppimisympäristön arviointi Ohjauksen arviointi Yhteistyön arviointi Palautteiden hyödyntäminen ja kehittäminen Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittäminen 11 Liite 1. OYS, Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö, Kirurginen vastuualue Vuodeosastojen ja poliklinikkojen hoitotyön harjoittelupaikkojen esittely, erillisenä tiedostona. Liite 2. Harjoittelun ohjauksen kehittämisen lähtökohdat, Lehtori Marjatta Pulkkinen Liite 3. Opetussuunnitelma, hoitotyön ammattiopinnot Liite 4. Opintojaksojen tavoitteita, sisällönkuvauksia, suoritusvaatimuksia Liite 5. Hoitotyön perehdyttämisen runko opiskelijaperehdytyksen käyttöön Liite 6. Perehdytyksen opiskelijapalautelomake Liite 7.Harjoittelun ohjauksen palautelomake Liite 8. Oulun yliopistollisen sairaalan pohjapiirros, sisäänkäynnit Liite 9. Opiskelijan lakisääteinen vakuutus Liite 10. Opiskelijoiden terveydenhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä Liite 11. Sopimusmalli sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä 2

3 1. Johdanto Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Leikkaus- ja Tehohoidon tulosyksikköön (LeTe) kuuluvat anestesiaklinikka, kirurgian ja neurokirurgian klinikat. Kirurgian ja neurokirurgian klinikat muodostavat kirurgisen vastuualueen. Tämä käsikirja koskee kirurgisen vastuualueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla tapahtuvaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) sosiaali- ja terveysalan (SOTE) yksikön terveydenhoidon ja hoitotyön (Teho) opiskelijoiden harjoittelun ohjausta. Vuodeosastojen ja poliklinikkojen tavoitteena on laadukkaan, opiskelijoiden koulutuksen vaatimustasoa ja tavoitetta vastaavan suunnitelmallisen ohjauksen toteuttaminen. Lisäksi tavoitteena on kehittyä hoitotyön asiantuntijana ja ohjaajana sekä opiskelijoiden arvioijana. Opiskelijoille tarjotaan myönteinen ja monipuolinen opiskeluympäristö. Terveydenhoidon ja hoitotyön yksikön (Teho) tavoitteena on saada opiskelijoilleen suunnitelmallista, oikein kohdistettua harjoittelun ohjausta. Ohjausympäristöä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti opiskelijoiden ja opettajien antamien palautteiden avulla. Yhteistyö harjoittelupaikan valintavaiheessa turvaa suunnitelmien pitävyyden ja oikean harjoittelupaikan opiskelijan ja opetussuunnitelman asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Opiskelijan harjoittelun onnistumista tukee opettajan, ohjaajien ja opiskelijan suunnitelmallinen ja tarvittaessa joustava yhteydenpito harjoittelujakson aikana. Harjoittelun ohjauksen käsikirja on laadittu LeTe:n vuodeosastojen ja poliklinikoiden sekä OAMK:n terveydenhoidon ja hoitotyön osaston yhteistyönä yhteiseen käyttöön. Se sisältää harjoittelun ohjausprosessin ohjeineen. Opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa harjoittelun ohjauksen prosessiin turvataan keräämällä heiltä palautetta prosessin toimivuudesta ja tekemällä tarpeelliset muutokset prosessiin ja/tai prosessin ohjeistukseen. Käsikirjan liitteisiin kuuluvat prosessin keskeisimpiin vaiheisiin liittyvät mittarit ja harjoittelun ohjauksen vaihtuvasisältöiset tiedot: Opiskelujakson tavoitteet, vaatimustasokuvaukset ja arviointiperusteet. Lisäksi liitteenä on harjoittelun ohjaukseen osallistuville täydentävää tietoa oppimisen teorioista ja harjoittelun kehittämisen taustoista. 3

4 2. Opiskelijan harjoittelun ohjausprosessi Harjoittelupaikkojen Harjoittelupaikkojen tarve/ tarve/ Harjoittelupaikkojen Harjoittelupaikkojen tarjoaminen tarjoaminen Yhteydenotot Yhteydenotot Sopimus Sopimus harjoittelun harjoittelun ohjauksesta ohjauksesta Sopivan harjoittelupaikan Sopivan harjoittelupaikan löytäminen löytäminen Ennakkotiedotus ja Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali etukäteismateriaali Käytännön Käytännön olosuhteiden olosuhteiden järjestäminen järjestäminen opiskelijoiden opiskelijoiden tuloa tuloa varten varten Opiskelijoiden Opiskelijoiden tulo tulo osastolle osastolle Hoitamisen Hoitamisen ohjauksen ohjauksen ja ja oppimisen oppimisen suunnittelu suunnittelu Hoitamisen Hoitamisen ohjaus ohjaus Tavoitteiden Tavoitteiden saavuttaminen saavuttaminen Jatkuva arviointi Jatkuva arviointi ohjaus ohjaus oppiminen oppiminen oppimisympäristö oppimisympäristö Ei Tavoitteiden, ohjauksen ja Tavoitteiden, ohjauksen ja oppimisen oppimisen uusi uusi suunnittelu suunnittelu Kyllä Palautteiden Palautteiden hyödyntäminen hyödyntäminen ja ja korjaavien toimenpiteiden valinta korjaavien toimenpiteiden valinta 4 Vuokaavio OAMK:n opiskelijan harjoittelun ohjausprosessista kirurgisessa yksikössä

5 3. Sopimus harjoittelun ohjauksesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on tehnyt Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön (SOTE) kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Sopimusneuvotteluissa on sovittu harjoittelun ohjauksesta ja SOTE:n suorittamasta korvauksesta tulosyksikölle. Korvaus edellyttää, että opiskelijaohjaus on suunnitelmallista ja laadukasta. Ylihoitaja Mirjam Inget sopii oppilaitoksen yhdysopettajan kanssa opiskelijoiden sijoittamisesta kirurgian ja neurokirurgian klinikoiden vuodeosastoille ja poliklinikoille. 4. Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja opetussairaalan välinen yhteistyö Kirurgisen vastuualueen opiskelijaohjauksesta vastaavat osastonhoitajat/ohjaajat osallistuvat säännöllisesti Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön järjestämiin yhteistyötapaamisiin ja tarvittaessa myös vastuualue järjestää toimintansa esittelyä opiskelijoiden ohjauksesta vastaaville opettajille. Yhteistyötapaamisissa käsitellään myös harjoittelun ohjauksesta saatu palaute, sovitaan kehittämistoimet sekä niiden arviointi ja valvonta. Opettamisen, oppimisen ja arvioinnin taustalla olevien teorioiden muuttuessa opettaja ohjaa harjoittelun ohjaajia perehtymään uusiin asioihin ja soveltamaan niitä harjoittelun ohjaamisessa. Harjoittelulla tarkoitetaan tavoitteiden mukaista hoitamaan opiskelemista todellisessa hoitoympäristössä, jossa potilas on läsnä. 5. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen Kirurgisen vastuualueen vuodeosastojen ja poliklinikoiden esitteissä kuvataan kunkin vastuuyksikön toiminnan erityisluonne ja hoitotyön oppimisalueet. Esitteissä ovat kunkin osaston osastonhoitajan sekä opiskelijaohjauksesta vastaavien henkilöiden nimet. He antavat tarvittaessa lisätietoja opiskelupaikasta. Osastojen välillä tehdään yhteistyötä opiskelijasijoitusten järjestämiseksi, mikäli opiskelijan valitsema osasto on suljettu harjoittelujakson aikana. Oppilaitoksessa ovat nähtävillä kirurgisen vastuualueen esittelyt, joihin tutustuttuaan opiskelija esittää toiveen harjoittelupaikasta. Opiskelijat ilmoittautuvat edellisellä lukukaudella opintojakson opintoihin sekä valitsevat harjoittelupaikan. Opiskelijan toiveet harjoittelupaikasta pyritään ottamaan huomioon. 6. Ennakkotiedotus ja etukäteismateriaali Vuodeosastot ja poliklinikat valmistautuvat opiskelijoiden saapumiseen harjoittelujaksolle sen ennakkotiedon mukaan, jonka opetusjaksosta vastaava opettaja antaa opiskelijoistaan. Osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan ohjauksen suunnittelua varten opiskelujakson tavoitteet, harjoittelun vaatimustasokuvaukset ja arviointiperusteet sekä tietoa opiskelijoiden jo hallitsemista hoitotyön taidoista. Harjoittelupaikassa tulee olla nähtävissä harjoittelusta vastaavan opettajan nimi ja yhteystiedot. Opiskelijasijoituksesta päättämisen jälkeen harjoittelupaikat valmistautuvat opiskelijoiden tuloon. Tieto tulevista opiskelijoista tarvitaan hyvissä ajoin, koska työvuorojen suunnittelu tehdään kuuden viikon periodeissa ja hoitohenkilökunta tekee pääsääntöisesti vuorotyötä 5

6 vuodeosastoilla. Muutokset tehtyihin suunnitelmiin on ilmoitettava kuukautta ennen jakson alkamista harjoittelupaikkaan, koska opiskelijoiden tulo otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Opintojaksosta vastaava opettaja: Sopii osaston /poliklinikan osastonhoitajan kanssa opiskelijoiden saapumisesta Lähettää opintojakson tavoitteet, sisältö- ja vaatimustasokuvaukset, sekä arviointiperusteet osastolle etukäteen Ilmoittaa harjoittelujaksosta vastaavan opettajan nimen osastolle Ilmoittaa suunnitelmamuutokset harjoittelupaikkaan 7. Opiskelijoiden harjoittelujakson järjestäminen Opintojaksosta vastaava opettaja: Tiedottaa opiskelijoille sairaalassa sijaitsevien pukuhuoneiden käytöstä, avaimen hankinnasta ja sijainnista Sopii opiskelijaryhmän tuloajan osastolle Tiedottaa opiskelijoille osaston yhteyshenkilön nimen Osastonhoitaja: Nimeää ohjauksesta vastaavan sairaanhoitajan Ottaa huomioon ohjauksesta vastaavan hoitajan työvuoroissa ohjaukseen tarvittavan ajan Varmistaa, että opiskelijoille on suojavaatteita riittävästi Järjestää lukollisen tilan henkilökohtaisen omaisuuden säilyttämiseen opiskelijan työvuoron aikana Ohjauksesta vastaava hoitaja: Opiskelija: Huolehtii, että työyhteisö tietää tulevasta opiskelijasta/opiskelijaryhmästä; tuloajan, ryhmän koon, arviointimenettelyn, aikaisemmat teoriaopintojen sisällöt ja harjoittelujaksot Kokoaa saamansa etukäteismateriaalin (opintojakson tavoitteet, sisällöt, opintojakson ohjelmat) koko henkilökunnan luettavaksi opiskelijakansioon Suunnittelee opiskelijan/opiskelijaryhmän vastaanottamisen Varaa aikaa opiskelijoita varten ja sopii muiden työntekijöiden kanssa opiskelijoiden perehdytyksen työnjaosta. Koordinoi ohjausta Tutustuu harjoittelupaikkansa tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin sekä hankkii tietoa potilaiden sairauksista ja niiden hoidosta ja valmistautuu kertaamalla hoitoon liittyvän teoriatiedon. Näiden avulla hän suunnittelee opiskeluaan Toimittaa viikkoa ennen harjoittelun alkamista A4:n laajuisen esittelyn itsestään ja aikaisemmista opinnoistaan (portfolio) sekä tälle jaksolle asettamistaan tavoitteista osastolle ohjauksesta vastaavalle hoitajalle tai osastonhoitajalle 6

7 7.1 Vastuu ohjauksesta Osaston koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijan harjoittelun ohjaukseen ja arviointiin. Osastolle on nimetty ohjauksesta vastaava hoitaja, joka suunnittelee ja koordinoi harjoittelujaksosta vastaavan opettajan ja opiskelijoiden kanssa jakson sisällön, menetelmät, aikataulun sekä arviointimenettelyn. Kulloinkin opiskelijaa ohjaava hoitaja vastaa antamastaan opiskelijaohjauksesta. Osastonhoitaja vastaa osastolla annetusta opiskelijaohjauksesta. Harjoittelun ohjauksella tarkoitetaan hyvän hoitotyön käytännön opettamista opiskelijalle todellisessa hoitoympäristössä. Ohjaaja esittelee ja näyttää osaston hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä sekä perustelee hoitamisen ja toimenpiteet opiskelijalle. 7.2 Opiskelijan vastuu oppimisestaan Harjoittelussa korostuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja vastuu opiskelustaan. 8. Opiskelijoiden tulo osastolle Opiskelijoiden saapuminen osastolle on suunniteltu etukäteen ja henkilöt, jotka siihen osallistuvat ovat valmistautuneet ja varanneet riittävästi aikaa opiskelijoiden vastaanottamiseen. Opiskelijoille esitellään osasto, osaston toimintaa ja hoitotyötä käyttäen hoitohenkilökunnan perehdytysohjeesta muokattua opiskelijaversiota. Perehdytyksen laajuus ja aikataulu sovitaan yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Tulovaiheen perehtymiseen kuuluvat: Osaston hoitotyön filosofia "Hoitotyön toiminnot hoitoprosessissa" toimintaohje Hoitotyön luonne, salassapitovelvollisuus, vastuukysymykset Hoidettavat potilaat, hoidon pituus, ikäjakauma ym. Henkilökunta Työnjakomenetelmät, työvuorot Päiväjärjestys Tilat 9. Hoitamisen ohjauksen suunnittelu Harjoittelusta vastaava opettaja Suunnittelee yhteistyössä opiskelijan ja ohjauksesta vastaavan hoitajan kanssa opintojakson tavoitteiden suunnassa harjoittelujakson sisällön Informoi harjoittelupaikkaa opiskelijoiden osaamistasosta esim. osaamismatriisin avulla Suunnittelee ohjauksesta vastaavan hoitajan kanssa opiskelutehtävien toteuttamisen Sopii ohjausajat osastolla Sopii arviointi-/palautteen antoajat osastolla 7

8 Opiskelijaohjauksesta vastaava hoitaja: Opiskelija: Suunnittelee ja koordinoi opiskelijaohjausta Täsmentää opettajan ja opiskelijoiden kanssa opiskelujakson oppimistavoitteet. Tarkentaa opettajan ja opiskelijan kanssa harjoittelun arviointivaatimukset ja - menetelmät Tarkentaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Auttaa opiskelijaa suunnittelemaan oppimisaikataulun ja -menetelmät. Nimeää opiskelijalle ohjaavan hoitajan seuraaville päiville tai koko jaksolle. Tällöin edellytyksenä on opiskelijan työvuorojen suunnittelu ohjaajan työvuorojen mukaan. Ohjaa opiskelijaa tekemään tehokkaan opiskelun mahdollistavan työvuorosuunnitelman ja arvioi, miten opiskelija suunnitelman avulla pääsee sovittuihin tavoitteisiin. Sopii opiskelijan kanssa menettelyistä opiskelutilanteen muuttuessa Asettaa henkilökohtaiset opiskelutavoitteet harjoittelulle ja huolehtii, että tavoitteet ovat ohjaajien käytettävissä Noudattaa hyväksyttyä työvuorosuunnitelmaa, kirjaa siihen sovitut tapahtumat ja pitää sen ajan tasalla Huolehtii, että opiskelijatyövuorosuunnitelma on kansiossa tai ilmoitustaululla nähtävillä, jakson päättyessä tekee yhteenvedon harjoittelupäivistä ja tunneista ja kopioi sen mukaan arviointikeskusteluun. Noudattaa henkilökunnan työvuorosuunnittelun ohjeita. 9.1 Koko hoitohenkilökunta osallistuu opiskelijaohjaukseen Hoitohenkilökunta valmistautuu ottamaan opiskelijan työryhmäänsä: Tutustumalla opiskelijaryhmän tavoitteisiin Rohkaisemalla opiskelijaa menemään mukaan oppimistilanteisiin Ohjaamalla käytännön tilanteissa Perehtymällä opiskelija-arviointiin Antamalla suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan edistymisestä 10. Hoitamisen ohjaus Hoitamisen ohjaus on opiskelijan oppimista edistävää, kannustavaa ja hoitotyön periaatteita toteuttavaa. Opintojakson hyväksytyt tavoitteet ja yhteiset arviointikriteerit ovat perusta ohjaukselle. Opettaja, opetuksesta vastaava hoitaja ja opiskelija ovat yhteistyössä jakson aikana niin, että käytännön harjoittelun aikana tarvittaessa voidaan tavoitteiden asettamista ja ohjausmenetelmiä muuttaa. Opiskelija työskentelee työryhmän jäsenenä ja ohjaajat tukevat hänen vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojensa kehittymistä. Harjoittelusta vastaava opettaja: Pitää yhteyttä opiskelijaan ja opetuksesta vastaavaan hoitajaan On käytettävissä ohjaukseen suunnitellun aikataulun mukaisesti 8

9 Vastaa hoitamisen ohjauksesta huolehtimalla opiskelijan oppimistavoitteiden mukaisesta etenemisestä Opiskelijaa ohjaava hoitaja: Opiskelija: Kertoo ja näyttää osastolla käytössä olevia hoitotyön auttamismenetelmiä Perustelee hoitamisen ja toimenpiteet Kannustaa opiskelijaa tekemään itse ja tekemään kysymyksiä Antaa opiskelijan toimia valvotusti omahoitajana, hoidon suunnittelijana, toteuttajana ja antamansa hoidon arvioijana Auttaa opiskelijaa saamaan kokonaisvaltaisen käsityksen kirurgisen potilaan hoitotyöstä Harjaannuttaa opiskelijaa hoitotyön kirjaamiseen ja suulliseen raportointiin Auttaa opiskelijaa työhön liittyvien ongelmatilanteiden selvittelyssä Tukee opiskelijaa työhön liittyvien omien tunteiden käsittelyssä Hakeutuu oppimistilanteisiin Suunnittelee oppimistehtävänsä ja arvioi onnistumistaan Hakee palautetta opettajalta, ohjaajalta ja potilaalta 11. Arviointi Arvioinnin pohjana ovat opintojakson ja opiskelijan asettamat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sekä jakson puolivälissä että jakson päättyessä Oppimisen arviointi Hoitohenkilökunta arvioi opiskelijan toimintaa koko jakson ajan suullisesti ja opiskelijan palautevihkoon. Harjoittelusta vastaava opettaja Kokoaa arviointitietoa harjoittelun aikana oppimisen onnistumisesta Vastaa uuden oppimissuunnitelman laatimisesta, mikäli se on tarpeen Vastaa opintojakson kokonaisarvioinnista Antaa palautetta osastolle siellä annetun ohjauksen toteutumisesta Ohjauksesta vastaava hoitaja: Laatii yhteenvedon henkilökunnan antamasta harjoittelujakson arviointipalautteesta kirjallisesti Vastaa osaston arviointiyhteenvedon antamisesta opiskelijalle Opiskelijaa ohjaava hoitaja: Antaa välitöntä palautetta hoitotilanteista, korjaa virheitä rakentavasti ja kirjaa säännöllisesti palautetta opiskelijan palautevihkoon Auttaa opiskelijaa tunnistamaan edistymistään ja oppimistarpeitaan 9

10 Pitää opetuksesta vastaavan hoitajan tietoisena opiskelijan etenemisestä koko harjoittelujakson ajan Pyytää palautetta opiskelijalta antamastaan ohjauksesta Opiskelija Arvioi omaa oppimistaan, edistymistään ja oppimistavoitteitaan Analysoi kriittisesti ammatillisen toimintansa periaatteita, sisältöä, käyttämiään työmenetelmiä sekä arvojaan ja asenteitaan 11.2 Oppimisympäristön arviointi Kukin opiskelija/ opiskelijaryhmä arvioi arviointilomakkeelle harjoittelujakson tavoitteiden saavuttamisen kannalta osaston mahdollisuuksia niiden toteuttamisessa. Myös opettaja antaa palautteen kokemuksestaan osastosta oppimisympäristönä Ohjauksen arviointi Opiskelijat antavat kirjallisen arvioinnin saamansa ohjauksen sisällöstä ja menetelmistä ja siitä mitä kehittämistarpeita ohjauksessa on. Perehdyttämisen onnistumista seurataan määräajoin erikseen, omalla arviointilomakkeella Yhteistyön arviointi Oppilaitoksen ja sairaalan yhteistyön onnistumista arvioidaan sisäisen auditoinnin menetelmin säännöllisesti. Yhteistyömuotojen kehittämisessä hyödynnetään ohjaajilta, opettajilta ja opiskelijoilta saatua arviointia. 12. Palautteiden hyödyntäminen ja kehittäminen Kirjallinen palaute, jonka opiskelijat, opettajat ja ohjaajat antavat, käsitellään heti arviointitilanteen jälkeen, arviointiin osallistuneiden kesken. Vastuualueen palautteet käsitellään osastolla yhdessä esim. osastokokouksessa ja arvioidaan mitä muutoksia tarvitaan opiskelijaohjauksen käytännön kehittämiseksi. Suunnitellaan muutostoimet ja aikataulutetaan ne ja nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa muutoksesta ja valvoo sen toteuttamista sekä raportoi kokoukselle määräajoin. Opiskelijaohjaukseen liittyvät palautteet kokoaa ohjauksesta vastaava hoitaja/ osastonhoitaja ja tekee niistä yhteenvedon. Palautteet toimitetaan myös ylihoitajalle. Arvioinnin tulokset käsitellään vuosittain oppilaitoksen ja harjoittelupaikan yhteisessä harjoittelun ohjauksen palaute- ja kehittämistapaamisessa. 10

11 13. Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittäminen Käsikirjan sisältö ja ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain. Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittämisestä ja ylläpidosta Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön kirurgisella vastuualueella vastaa laatuvastaava Heljä Huusko puh (08) Käsikirjan version hyväksyy kirurgisen vastuualueen ylihoitaja Mirjam Inget, puhelin (08) Harjoittelun ohjauksen käsikirjan päivittämisestä ja ylläpidosta Oulun ammattikorkeakoulun terveydenhoidon ja hoitotyön osastolta vastaa lehtori Marjatta Pulkkinen (08) Käsikirjan version hyväksyy osastonjohtaja Kaijaleena Serlo puhelin (08) sähköposti 11

12 LIITE 2 Lehtori Marjatta Pulkkinen HARJOITTELUN OHJAUKSEN SISÄLLÖSTÄ Ingressi: Laatukäsikirjan tuottaminen on turvallista aloittaa olemassa olevien ohjeiden kokoamisella ja kriittisellä tarkastelulla. Silloin päästään käsiksi toiminnan nykyiseen sisältöön., mistä edetään tavoiteltavaan toiminnan järjestämiseen. Vain yhdessä sopien terveysalan organisaatiot ja koulutuksen järjestäjät voivat vastata laadukkaan harjoittelun ohjauksen aikaansaamisesta opiskelijoille. Tässä artikkelissa raportoidaan Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kirurgian klinikan leikkaus- ja tehoyksiköiden (LeTe) vuodeosastoille ja poliklinikoille sekä neurokirurgian vuodeosastoille laaditun harjoittelun käsikirjan sisällön tuottamisprosessia. Jokaisen luvun alkuun on kerätty teoreettisia perusteluja ratkaisuille minkä jälkeen esitellään käsikirjaan tuotetut suositukset. SOPIMUS HARJOITTELUN OHJAUKSESTA Erikoissairaanhoitolaissa annetaan velvoitteita ohjauksen järjestämisestä; sairaanhoitopiirin kuntainliiton viranhaltija on velvollinen osallistumaan terveydenhuoltoalan opetus- ja tutkimustoimintaan siten, kuin siitä on sovittu (Laki erikoissairaanhoidosta 1989.) Lakiin perustuen Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat sopineet ohjauksen ehdoista elokuussa (Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1999.) Asiakirja sisältää ohjauksen ulkoisiin puitteisiin, kuten suojavaatteisiin ja ruokailuun liittyviä päätöksiä; varsinaista ohjausta koskevissa kohdissa kuntayhtymä sitoutuu määräämään sairaalan henkilökunnan suorittamaan suunnitelman mukaisia ohjaus- ja valvontatehtäviä sekä ammattikorkeakoulu järjestämään opetustehtäviin osallistuvalle henkilökunnalle koulutusta erikseen vuosittain sovitulla tavalla. Sopimuksen yksityiskohtien konkretisoiminen mm. harjoittelun käytännön ohjeistaminen jäävät klinikoitten ja sosiaali- ja terveysalan yksikön tehtäväksi. Tämän käsikirjan on määrä toteuttaa ko tehtävä kirurgian ja neurokirurgian klinikoitten vuodeosastojen ja poliklinikoitten osalta. SOPIVAN HARJOITTELUPAIKAN LÖYTÄMINEN Opiskelijan itseohjautuvuutta korostaen on luontevaa, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa harjoittelupaikan valintaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisissa rajoissa. Jokelan tutkimuksessa tuli selville, että opiskelijat pitävät tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa käytännön harjoittelua koskevaan suunnitteluun nykyistä enemmän, koska heillä on omia toiveita ja suunnitelmia, jotka liittyvät kenties tulevaan erikoisalaan tai työpaikkaan (Jokela 1995). Tämä edellyttää kuitenkin, että opiskelija tietää, millaisia taitoja harjoittelupaikassa voidaan kehittää sekä ennakkotiedon perusteella hän voi perehtyä tulevan opiskelupaikan hoitotyön toteuttamisperiaatteisiin, potilaiden sairauksiin ja lääketieteelliseen tietoon. Tässä hankkeessa projektiryhmä pyysi osastoja laatimaan toiminnastaan esittelyn, joka voisi toimia sekä eräänlaisena mainoksena opiskelijoille että apuna uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Useiden palaute- ja korjausvaiheiden jälkeen osastojen esittelymateriaali saatiin käyttöön syksyllä

13 ENNAKKOTIEDOTUS JA ETUKÄTEISMATERIAALI Oinonen toteaa oppilaitoksen tehtäväksi harjoitteluun sopivien työyhteisöjen valitsemisen ja opiskelijoita koskevista asioista tiedottamisen. Tiedottaminen on ensisijaisesti harjoittelua ohjaavan opettajan tehtävä, joskin opiskelijalla on myös vastuu oikeanlaisen tiedon välittämisestä työyhteisöön. (Oinonen 2000.) Varsinkaan silloin, kun opiskelijoita on paljon tai he opiskelevat eri koulutusohjelmissa tai ovat koulutuksen eri asteilla, harjoittelupaikoissa ei aina ole mahdollisuutta tutustua opiskelijoiden opetussuunnitelmiin. Ohjaajat pitävät kuitenkin opetussuunnitelmien tuntemista tärkeänä, joskin niiden sisältöä ymmärretään huonosti. (Mölsä 2000.) Opettajien tulee pitää harjoittelua ohjaava henkilöstö ajan tasalla ja toimittaa hyvissä ajoin ennen opiskelijoiden saapumista opetusohjelmat ohjaajien käyttöön. Laakkosen (1994) mukaan koulun ja käytännön välinen yhteistyö koetaan riittämättömäksi, jos ohjaajat eivät ole selvillä opiskelijoiden opiskeluvaiheesta, lähtötasosta tai käytännön jakson tavoitteista. Opiskelijat puolestaan, erityisesti opiskelun alkuvaiheessa tarvitsevat ohjausta ennen harjoittelujakson alkua, sillä heidän on vaikea ymmärtää oppimistavoitteiden merkitystä. Kun oppimisen mahdollisuudet harjoittelussa eivät ole selvillä, työyhteisöön meneminen tuntuu pelottavalta. (Oinonen 2000.) Tämän vuoksi harjoitteluun valmistautuminen alkaa omien oppimistarpeiden hahmottelemisella opettajan ohjauksessa ennen osastoille menemistä. Harjoitteluun valmistautumiseen kuuluvat paitsi opettajan antama informaatio ja osastojen laatimiin esitteisiin perehtyminen myös opiskelijan esittäytyminen ennen jakson alkua suppean portfolion avulla. Tällöin opiskelija kertoo mitä hän on opiskellut aikaisemmin ja millaisissa harjoittelupaikoissa. Tärkeää on myös ilmaista, mitkä ovat hänen tulevalle harjoittelulle asettamansa tavoitteet. OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUJAKSON JÄRJESTÄMINEN Harjoittelun aikana opiskelija opettelee todellisessa ympäristössä hoitamista. Haasteelliseksi harjoittelun tekee se, että potilas on kaiken aikaa läsnä. Ei voida ajatella, että opiskelija harjoittelee vain tiettyä taitoa, vaan samanaikaisesti hänellä on kohdattavanaan potilas ja hänen hoitamisensa, osastoympäristö omine vaatimuksineen sekä osaston henkilökunta, jonka kanssa hänen odotetaan tekevän saumatonta yhteistyötä. Käsikirjaan määriteltiin ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtävät jäsentämään ohjauksen toteutusta Osastonhoitajan toiminta Osastonhoitaja on asemansa vuoksi keskeisessä osassa harjoittelun järjestämisessä. Tutkiessaan omahoitajaksi kehittymistä Munnukka määrittelee osastonhoitajan roolin opiskelijaohjauksessa hoitokulttuurin muutoksen käynnistäjänä, hoitotyön johtajana, yksilövastuisen hoitotyön periaatteista sopijana, valtuuksien ja vastuun jakajana, tiedotus- ja koulutustoiminnan käynnistäjänä. (Munnukka 1997.) Osastonhoitaja siis vastaa siitä, että osastolla toteutetaan sellaista hoitotyötä, jota voidaan opettaa. Aspvik (1998) on tullut samaan tulokseen. Ohjaajan toiminta Ohjaajalla tarkoitetaan työyhteisön nimeämää ohjauksesta vastuussa olevaa sairaanhoitajaa. Kirjallisuudessa hänestä käytetään nimitystä ohjauksesta vastaava hoitaja tai koordinaattori (Aspvik, 1998), joka huolehtii ohjauksen järjestelyistä osastolla sekä nimeää opiskelijalle oman ohjaajan. Lähiohjaaja (Munnukka 1997) ja opiskelijaa ohjaava hoitaja tarkoittavat koko harjoittelun ajaksi nimettyä tai työvuoroon nimettyä ohjaajaa. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ohjaus onnistuu silloin, kun opiskelijalle on sovittu nimetty ohjaaja. Läheinen ja luottamuksellinen suhde omaan ohjaajaan vähentää opiskelun mukanaan tuomia jännitteitä ja edistää opiskelijan ammatillista kasvua (Jokela 1995). Työyhteisön nimeämällä ohjaajalla on merkittävä asema opiskelijan oppimisen ja asinatuntijuuteen kasvun kannalta. Ohjaajan myönteinen suhtautuminen harjoittelun ohjaukseen näkyy oppimismotivaation lisääntymisenä ja 2

14 opiskelijan halukkuutena hakeutua yhteisiin oppimistilanteisiin. Oppimista edistävä ohjaaja tuntee opiskelijan oppimistason ja oppimistavoitteet ja hänellä on aikaa ohjausta varten. (Oinonen 2000.) Lupautuessaan ohjaajaksi ohjaaja samalla sitoutuu ja orientoituu tehtäväänsä. Vastuu on hänelle tietoinen valinta toisin kuin tilanteissa, jolloin ohjausvelvollisuus on satunnaisesti otettava. Oman ohjaajan läsnäolo merkitsee opiskelijalle turvallista tietoisuutta siitä, että häntä varten on joku, jonka puoleen voi kääntyä ja joka on varautunut ohjaustehtävään. ( Hautala 1994.) Vaikka osaston koko henkilökunta osallistuu ohjaukseen ja arviointiin, osasto nimeää ohjauksesta vastaavan henkilön, joka suunnittelee ja koordinoi harjoittelua vastaavan opettajan ja opiskelijaryhmän kanssa. Opettajan toiminta Opettajalla tarkoitetaan oppilaitoksen nimeämää harjoittelusta vastuussa olevaa henkilöä. Hän voi olla vastuussa koko opintojaksosta tai ainoastaan harjoittelun ohjauksesta. Oinonen kuvaa opettajan roolia harjoittelun ohjauksessa tutkimuksensa perusteella seuraavasti: Opettaja edustaa toista organisaatiota. Opettaja on sekä oppimisen organisoija että oppimisen edistäjä. Opettajan näkyvä rooli harjoittelun ohjauksessa tekee työyhteisössä oppimisen mahdolliseksi. Opettaja on tiedottaja ja linkki oppilaitoksen ja työyhteisön välillä. Hän on opiskelijan oppimisen mahdollistaja, tuki ja apu sekä työyhteisöstä johtuvien oppimisen esteiden selvittäjä. Opettajalla on vastuu ohjaustehtävän hoitamisesta ja siten välillinen vastuu oppijan oppimisprosessin etenemisestä, vaikka opiskelija on ensisijaisesti vastuussa oppimisestaan. (Oinonen 2000.) Opettajan tehtävään kuuluvat harjoittelun ohjauksesta sopiminen ja neuvottelut toiminnan lähtökohdista ja toimintatavoista, yhdessä työskentely, teorian ja käytännön integrointi, opiskelijan ohjaus tavoitteiden laadinnassa, yhteistyö harjoittelusta vastaavan hoitajan kanssa, sekä opiskelijan arviointi. (Munnukka 1997; Aspvik, 1998.) Opettajan tärkein tehtävä on harjoittelun mahdollistaminen ja oppilaitoksen sekä käytännön harjoittelupaikan välinen yhteydenpito. Opettaja informoi harjoittelupaikkaa etukäteen opiskelijoiden koulutusohjelmasta ja harjoittelun tavoitteista. Varsinaista hoitamiseen liittyvää ohjausta ei opettajalta odoteta, mutta opiskelijat kaipaavat häneltä tukea erilaisissa ongelmatilanteissa. (Jokela 1995.) Opiskelijan toiminta Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinto-oppaassa harjoittelun tavoitteeksi on kirjattu, että opiskelija perehtyy ohjatusti ammattiopintoja soveltaen keskeisiin käytännön työtehtäviin ja mieltää teoriaopintojen yhteyden työelämään. Harjoittelussa opiskelija analysoi krittisesti ammatillisen toimintansa periaatteita, sisältöä, käyttämiään työmenetelmiä sekä arvojaan ja asenteitaan. (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2000.) Oinonen on tutkinut sairaanhoitajaopiskelun harjoittelua opintojen alussa, keskivaiheilla ja juuri ennen valmistumista. Opiskelun alkuvaiheessa harjoittelun tärkein merkitys on siinä, että sen aikana oppii suoriutumaan annetuista tehtävistä. Opiskelun loppuvaiheessa harjoittelu antaa uusia kokemuksia ja lisää ymmärrystä hoitotyöstä ja sen tehtävästä. Ilman ohjausta harjoittelujaksolla oppiminen jää vaillinaiseksi eikä hoitotyön asiantuntijuus kehity. (Oinonen 2000.) 3

15 HARJOITTELUN OHJAUS Käsikirjassa tarkastellaan hoitotyön ohjausta edellä kuvatuista rooleista käsin opiskelijan ja ohjaajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun selkeyttämiseksi. Ohjauksen vaiheistettiin hoitotyön prosessin mukaan. OPISKELIJOIDEN TULO OSASTOLLE Ohjauksen kriittinen kohta on opiskelijan tulo uuteen harjoittelupaikkaan. Mitä paremmin perehdys on hoidettu sitä nopeammin ja tehokkaammin opiskelija pääsee työryhmään mukaan ja pystyy aloittamaan harjoittelemisen. Harjoittelun kehittämisehdotuksena opiskelijat Laakkosen (1994) tutkimuksessa toivat esille alkuperehdytyksen tehostamisen. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa opiskelijan mielialaan ja siihen, mitä ja miten työyhteisössä on mahdollisuus oppia. Ensivaikutelma on tärkeä. Hyvän ilmapiirin tuntomerkkeinä opiskelijat pitävät opiskelijan ystävällistä vastaanottamista ja tietoa opiskelijoiden tulosta. Huonosta ilmapiiristä puolestaan kertoo se, ettei harjoittelun ohjaukseen ole varauduttu. (Laakkonen 1994.) Käsikirjassa opiskelijoiden tulo on esitetty painokkaasti siten, että tulo on suunniteltu etukäteen ja siihen osallistuvat henkilöt ovat varanneet riittävästi aikaa opiskelijoiden vastaanottamiseen. Perehtymisohjelman runkona käytetään henkilökunnalle tarkoitettua vastaavaa ohjelmaa soveltaen sitä opiskelijaryhmän tavoitteiden ja opiskeluvaiheen mukaan. Harjoittelun ohjaukseen osallistuminen on työyhteisön yhteinen asia, joskin osastonhoitaja on ensisijaisesti vastuussa resurssien järjestämisestä ja harjoittelun ohjauksen kehittämisestä omalla osastollaan. HOITAMISEN OHJAUKSEN SUUNNITTELU Opiskelijoiden saavuttua osastolle on tärkeää, että niin ohjaajalla opiskelijoilla kuin opettajallakin on selkeä käsitys siitä, mikä on tällä jaksolla oppimisen tavoite, missä vaiheessa opiskelija on eli mitä häneltä kohtuudella voidaan odottaa, mitä sisältöjä opiskellaan, millaisia oppimistehtäviä jaksoon sisältyy ja miten oppimista arvioidaan. Yhteisten ohjaus- ja arviointiaikataulujen sopiminen on välttämätöntä toiminnan sujuvuuden vuoksi. Osaston nimeämällä ohjaajalla taas on tärkeä rooli päivittäisen ohjauksen konkretisoinnissa. HOITAMISEN OHJAUS Ogieriin, Barnettiin (1986) ja Daviesiin (1995) viitaten Saarikoski toteaa, että laadukkaasti toteutettu potilashoito on tärkein kriteeri myös mielekkäille oppimiskokemuksille. Opiskelija, joka näkee potilaan yksilöllisen hoitoprosessin, saa eheän kuvan hoitotyön sisällöstä. Jos hän osallistuu ainoastaan hajanaisten osatehtävien suorittamiseen kuva jää pirstonaiseksi. Myös hoidon suunnittelua tukeva dokumentointi edistää kokonaisuuden hahmottamista ja tarjoaa opiskelijalle pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia. (Saarikoski 1998.) Oinosen mukaan harjoittelun ohjaus on neuvojen antamista, konkreettista tehtävien suorittamisen opettamista, tilan antamista opiskelijan itsenäiselle päätöksenteolle sekä tapaamisia, joissa yhdessä arvioidaan opiskelijan siihen astista oppimista ja keskustellaan tulevista oppimis- ja ohjaustarpeista. Oppimista ja asiantuntijuuteen kasvua edistävät harjoittelunaikaiset oppimistehtävät, mikäli niiden tekemiseen on mahdollista irrottautua työyhteisön päivittäisestä työstä. (Oinonen 2000.) 4

16 Käsikirjassa hoitamisen ohjaus ymmärretään opiskelijan oppimista edistävänä, kannustavana ja hoitotyön periaatteita toteuttavana toimintana. Opintojakson hyväksytyt tavoitteet ja yhteiset arviointikriteerit luovat perustan ohjaukselle. Opettaja, opetuksesta vastaava hoitaja ja opiskelija ovat yhteistyössä jakson aikana niin, että käytännön harjoittelun aikana voidaan tavoitteiden asettamista ja ohjausmenetelmiä tarvittaessa muuttaa. Opiskelija työskentelee työryhmän jäsenenä ja ohjaajat tukevat hänen vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojensa kehittymistä ARVIOINTI Arviointi toteutetaan suhteessa tavoitteisiin. Tavoiteasettelu taas perustuu hyväksyttyyn oppimisnäkemykseen. Tämänhetkisen tavoitteenasettelun pohjana on konstruktivistinen oppimiskäsitys, minkä mukaan oppiminen lähtee oppijasta itsestään ja näkyy muutoksina oppijan tiedoissa, käsityksissä ja tunteissa. Uusi tieto rakentuu omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille. (Ahlholm 2000.) Harjoittelun arviointi tulee ymmärtää laajasti koskemaan opiskeltavia asioita, oppimisen tavoitteita, joita verrataan laadittuihin vaatimustasokuvauksiin. Arvioitavana on opiskelijan suoriutuminen, mutta myös annettu ohjaus ja ohjauksen järjestelyt. Kehittävään arviointitapaan kuuluu myös itsearviointi. Oinonen (2000) toteaa palautteen saamisen olevan oppimisen edistymisen edellytys. Arviointi sisältää paitsi oppimisen arvioinnin myös oppimisympäristön, ohjauksen ja yhteistyön arvioinnin. Oppimisen arviointi toteutuu henkilökohtaisena palautteen antamisena sekä kirjallisten lomakkeiden avulla oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Harjoittelupaikan ja oppilaitoksen yhteistyötä arvioidaan sisäisen auditointien avulla. 5

17 LÄHTEET ASPVIK, U Opiskelija potilaan polulla toimintatutkimus opiskelijaohjauksen kehittämisestä kahdella psykiatrisella osastolla. Oulun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. HAUTALA, H Käytännön hoitotyön oppiminen: Opiskelijoiden kokemuksia ohjauskokeilusta käytännön hoitotyössä. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. Opinnäytetutkielma. JOKELA, K Hoitotyön käytännön harjoittelu. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. LAAKKONEN, A Terveydenhuollon opiskelijoiden kokemuksia oppimisprosessin tukemisesta hoitotyön käytännön opiskelussa. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. LAKI ERIKOISSIRAANHOIDOSTA 1989/1062. MUNNUKKA, T Hoitamaan oppiminen ja opettaminen - käytännöllinen opetus sairaanhoitajakoulutuksessa. Tampereen yliopisto, Kasvatusteieteiden laitos, Ammattikasvatus. Väitöskirja. MÖLSÄ, K Sairaanhoitajaopiskelijan käytännön opiskelun ohjaus ohjaajan näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. OINONEN, I Harjoittelun ohjaus hoitotyön koulutuksen eri vaiheissa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja A tutkimuksia. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Opinto-opas , sosiaali- ja terveysala.oulu: Oulun Tyypit Oy. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Sopimus sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä. SAARIKOSKI, M Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus. Evaluaatiomittarin kehittäminen ja mittarilla saadut tulokset. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Lisensiaattitutkimus. 6

18 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU LIITE 3 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA, HOITOTYÖN AMMATTIAOPINNOT Opinnot I-vuosi II vuosi III vuosi IV vuosi STA1001 Hoitotyön perusteet Hoitotyön suunnitelma Hoitotyön kirjaaminen Hyvä hoito Hoitotyön laatu Turvallinen hoitoympäristö Juridinen ja eettinen vastuu Vuode potilaan hoitoympäristönä Puhtaudesta huolehtiminen STA1001 Hoitotyön harjoittelu 7 ov Tarkoituksenmukaiset työasennot Verenkiertoelimistön toiminnan tarkkailu Ruumiinlämmön ja hengityksen tarkkailu Hengellisten tarpeiden huomioonottaminen hoidossa Kuoleminen Ruokailusta huolehtiminen Laboratoriotutkimukset, B-gluc, virtsanäytteet,plv STA1002 Lääkehoito 2 ov Lääkkeen jakaminen Injektion antaminen sc ja im STA1018 Mielenterveys ja päihdetyö 3 ov Vuorovaikutussuhde ja auttamismenetelmät Ahdistuneen potilaan hoito Itsetuhoisen potilaan hoito Masentuneen potilaan hoito Psykoottisen potilaan hoito Päihteitä käyttävän potilaan hoito Happiviiksien ja ventimaskin käyttö Hengityksen arviointi Intubointi Hengityksen avustaminen manuaalisesti Kipumittarit Kipupumpun käyttö Näytteiden käsittely Ompeleiden poisto Sidonta Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Ja hengellinen kipu kuolevan näkökulmasta Vainajan hoitaminen Omaisten kohtaaminen STA1006 Kliininen hoitotyö I Ravitsemuksen muutosten tunnistaminen ja hoitotyö Erittämisen muutosten tunnistaminen Nenämahaletkun asettaminen 1

19 Opinnot I-vuosi II vuosi III vuosi IV vuosi Nestetasapainon arviointi Suonensisäinen nestehoidon perusteet Katetrointi Peräruiskeen antaminen Avannepotilaan hoito AVH-potilaan hoitotyö Keinonivelpotilaan hoito Kipsatun potilaan hoito STA1007 Kliiinen hoitotyö II Potilaan iv. kanylointi Infuusiohoidon aloittaminen Lääkeaineen lisäys unfuusioon Sydämen ja verenkierron valvonta Hengitysteiden puhdistaminen imulaitteen avulla STA1220 Seksuaaliterveyden edistäminen 1 ov Läheisyys ja seksuaalisuus luonnollisina tarpeina Hoitotyön auttamismenetelmät seksuaalisissa ongelmissa STA1119 Perheen hoitotyö 3 ov Ulkotutkimukset Sf-mitta Sydänäänten kuuntelu Synnytyksessä avustaminen Vastasyntyneen hoito Lapsen kasvu- ja kehitysprosessi Lapsen erityispiirteet Perhekeskeisyys hoidossa Leikki auttamismenetelmänä Moniammatillisuus hoidossa Ympäristön merkitys lapsen hoitotyössä Vaikeasti sairaan lapsen hoito Keskoslapsen hoito STA1228 Työikäisen hoitotyö 3 ov Näön ja kuulon tutkiminen Korvahuuhtelu Terveystarkastus Terveysneuvonta TULES-seula STA1230 Ikääntyneen hoitotyön perusteet 3 ov Vanhuksen lääkehoito Toimintakyvyn arviointi Hoidon jatkuvuus, saumaton palveluketju Hoitaminen kotona Hoito- ja palvelusuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö 2

20 Liite 4 OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEITA, SISÄLTÖKUVAUKSIA, SUORITUSVAATIMUKSIA STA1006 KLIININEN HOITOTYÖ I 2 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravitsemukseen, erittämiseen, liikkumiseen, uneen ja lepoon liittyvien terveysongelmien vaikutuksen eri kulttuureista olevien ihmisten elämisen toimintoihin ja kansanterveyteen. Opiskelija saa valmiuksia hoitaa asiakkaita ja potilaita, joilla on ravitsemuksen ja erittämisen, liikunnan, unen ja levon häiriöitä. Opiskelija saa valmiuksia kuolevan potilaan hoitotyöhön. Asiakokonaisuus: Ravitsemukseen ja erittämiseen sekä liikkumiseen, uneen ja lepoon liittyvien hoitotyön ongelmien tunnistaminen, hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kuolevan potilaan hoitotyö. Kirjallisuus: Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen Hoitamisen taito, kpl 4-7. Tammi. Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset (sisältää ennakkotehtävät), seminaari, tentti (sisältää lääkelaskukokeen). Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STP106 ANATOMIAN JA FYSIOLOGIAN PERUSTEET 3 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan solujen, kudosten ja elinten rakenteen ja toiminnan peruspiirteistä sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmisen kaikelle toiminnalle. Hän perehtyy elimistön eri säätelyjärjestelmiin. Opiskelija osaa paikantaa eri elimet ja hallitsee alan keskeisimmän tieteellisen käsitteistön. Asiakokonaisuus: Solut. Kudokset. Iho. Luusto. Lihakset. Veri. Verenkierto- ja hengityselimistö. Ruuansulatuselimistö. Elimistön nesteet. Lymfaattinen järjestelmän elimet. Virtsaerityselimet ja virtsaneritys. Yleistä hormoneista. Umpieritysrauhaset. Happo-emästasapaino. Sukupuolielimet ja lisääntyminen. Lämmönsäätely. Aistinelimet. Hermosto. Vanheneminen. Esitiedot: Biologian alkukokeen suorittaminen tai vastaavat tiedot. Kirjallisuus: Bjålie, J. G. et al. Uusin painos. Ihminen. Fysiologia ja anatomia. Porvoo. WSOY tai vaihtoehtoisesti Nienstedt, W. et al. Uusin painos. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo. WSOY. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset elinmalleista ja tentit. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Aarne Mikkonen Suoritusvaatimukset: Seminaarialustus ja aktiivinen osallistuminen seminaareihin. Arviointi: Asteikko 0 5. STA466 KLIININEN FYSIOLOGIA 2 OV Tavoitteet: Opiskelija hallitsee kliinisen fysiologian peruskäsitteet ja ymmärtää niiden merkityksen ammattityössään. Asiakokonaisuus: Hengityselimistön, verenkiertoelimistön, ruuansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden kliinis-fysiologiset tutkimukset. Autonomisen hermoston tutkimukset. Kirjallisuus: Sovijärvi, A., Uusitalo, A., Länsimies, E. & Vuori, I. (toim. ) 1994 tai uudempi painos. Kliininen fysiologia, (soveltuvin osin). Duodecim Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. 1

21 Suoritusvaatimukset: Tentti ja harjoitukset. Arviointi: Asteikko 0 5. Opettaja: Aino Virokannas Yhteyshenkilö: Aino Virokannas STA1005 KLIININEN LÄÄKETIEDE JA FARMAKOLOGIA 3 OV Tavoitteet: Opiskelija tuntee yleisimmät kliinisessä hoitotyössä kohtaamansa sairaudet sekä niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet ja muun hoidon. Opiskelija perehtyy kipuun ja sen hoitoon. Asiakokonaisuus: Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tavallisimmat ruuansulatuskanavan sairaudet, munuaissairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet. Tavallisimmat sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, ihosairaudet ja infektiot sekä niiden hoidossa käytettävät lääkeaineet. Tavallisimmat murtumat. Aivoverenkierron häiriöt. Kipulääkkeet. Esitiedot: Anatomia ja fysiologia II, mikrobiologia ja lääkehoito-opintojaksot on suoritettu. Kirjallisuus: Nurminen, M-L Lääkehoito. Sivut , , , , , Helsinki. WSOY. Ukkola, V. & al Kirurgia. Sivut Helsinki. WSOY. Vauhkonen, I. & Holmström, P Sisätaudit. Sivut 9-106, , , , , , , , Helsinki. WSOY. Suoritusvaatimukset: Tentti. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen STP145 RAVITSEMUS 1 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravitsemuksen merkityksen tärkeänä osana yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Hän tunnistaa täysipainoisen ravitsemuksen tärkeyden erityisesti kansansairauksien ehkäisyssä. Opiskelija perehtyy aliravitsemuksen syihin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä ravitsemustilan arviointiin. Asiakokonaisuus: Ravitsemus ja toimintakyky. Ravitsemustilan arviointi. Aliravitsemus. Ravinto ja kansansairaudet. Ravinnon vieras- ja lisäaineet. Kirjallisuus: Haglund, et al Ihmisen ravitsemus. Sivut Porvoo. WSOY. Aro, Mutanen, Uusitupa Ravitsemustiede. Sivut 17-25, 27-37, 61-72, , , , , , Duodecim-kustannus. Hämeenlinna. Karisto Oy. Suoritusvaatimukset: Tentti tai kirjallinen tehtävä. STP140 RAVITSEMUS, LIIKUNTA JA KANSANTERVEYS 1 OV Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ravinnon ja liikunnan merkityksen terveyden ylläpitäjänä. Hän tunnistaa täysipainoisen ravitsemuksen ja liikunnan merkityksen kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija harjaantuu ohjaamaan asiakasta terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan pariin. Asiakokonaisuus: Terveellinen ravinto ja liikunta. Ravitsemuksen ja liikunnan merkitys kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Kirjallisuus: Kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset, tentti tai kirjallinen tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Opettaja: Tarja Nykänen Arviointi: Asteikko

22 STA442 YLEISFARMAKOLOGIA JA -TOKSIKOLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija lisää tietämystään ammattialansa kannalta farmakokinetiikan ja - dynamiikan yleisperiaatteista ja ymmärtää toksikologian perusteita. Asiakokonaisuus: Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, toksikologian määrittely, elintoksikologian perusteet, lääkeainemyrkytykset, sairauksien vaikutus lääkehoitoon. Lääkeaineriippuvuus ja väärinkäyttö. Kirjallisuus: Nurminen, M-L Lääkehoito. Porvoo. WSOY. Soveltuvin osin. Pelkonen, O. Ruskoaho, H Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Soveltuvin osin. Helsinki. Duodecim. Suoritusvaatimukset: Tentti. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen STA1008 KLIINISEN HOITOTYÖN HARJOITTELU 9 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää hoitotyön osaamistaan perehtymällä erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitotyöhön. Opiskelija harjoittelee potilaiden elämisen toimintoihin liittyvien terveysongelmien tunnistamista, hoitotyön tarpeen määrittelyä, hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opiskelija kehittää kliinisiä taitojaan auttaa potilasta päivittäisissä toiminnoissa yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Opiskelija analysoi sairaanhoitajan vastuuta kliinisessä hoitotyössä. Opiskelijan harjaantuu soveltamaan aikaisemmin oppimiaan ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitojaan. Asiakokonaisuus: Potilaan hoitotyö erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Hoitotyö erikoissairaanhoidon toimenpide-, teho- tai polikliinisella osastolla. Esitiedot: Kliininen hoitotyö I ja II tai vastaavat tiedot. Lääkelaskut. Kirjallisuus: Ei tenttikirjallisuutta. Suoritusvaatimukset: Kirjallinen opiskelusuunnitelma, harjoittelun hyväksytty suorittaminen, valmistautuminen seminaariin. Käytännön koe. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Opettaja: Pirkko Sandelin Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STA1289 KIRURGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija laajentaa tietojaan kirurgisesti hoidettavista sairauksista ja syventää lääketieteellistä tietoperustaansa kirurgiasta erikoisalana. Asiakokonaisuus: Kirurgia erikoisalana. Kirurgiassa käytettävät tutkimusmenetelmät, katsaus kirurgisesti hoidettavista sairauksista esimerkein ja erikoisaloittain. Kirjallisuus: Ukkola, V. ym Kirurgia. Soveltuvin osin. Porvoo. WS Bookwell Oy. Muu opettajan osoittama kirjallisuus. Suoritusvaatimukset: Tentti tai tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen Huomautukset: Opintojaksossa ei käsitellä niitä kirurgisesti hoidettavia sairauksia, jotka sisältyvät kliinisen lääketieteen ja farmakologian opintojaksoon. STA1287 NEUROLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija laajentaa tietojaan neurologisista sairauksista ja syventää lääketieteellistä tietoperustaansa neurologiasta erikoisalana. Asiakokonaisuus: Neurologiset tutkimukset, neurologisia sairauksia ja oireita, ajankohtaisia artikkeleita neurologisista sairauksista. Esitiedot: 3

23 Kirjallisuus: Vauhkonen, I & Holmström, P Sisätaudit, 9. luku. Porvoo. WSOY. Muu opettajan osoittama kirjallisuus. Suoritusvaatimukset: Tentti tai tehtävä. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Tiina Jaatinen Huomautukset: Opintojaksossa ei käsitellä niitä neurologian piiriin kuuluvia aiheita, jotka sisältyvät kliinisen lääketieteen ja farmakologian opintojaksoon. STA353 ONKOLOGIA 1 OV Tavoitteet: Opiskelija hallitsee perustiedot anatomiasta ja fysiologiasta ja perehtyy syöpätauteihin, niiden etiologiaan, taudinkuvaan ja hoitoon. Asiakokonaisuus: Yleisimmät syövät, niiden syntyyn vaikuttavat tekijät, oireet, tutkiminen ja hoitomuodot. Kirjallisuus: Joensuu, H & al Syöpätaudit. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. Soveltuvin osin. Muusta kirjallisuudesta sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Kirjallinen tehtävä tai tentti (sovitaan opintojakson alkaessa). STA1242 AIKUISTEN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN 2 OV Tavoitteet: Opiskelija tarkastelee aikuisten hoitotyötä ja sen kehittämishaasteita hoitotieteen ja tukitieteiden näkökulmasta. Opiskelija harjaantuu aikuisten hoitotyön kehittämisessä. Asiakokonaisuus: Aikuisten hoitotyön asiantuntijuus. Ohjaus ja opettaminen aikuisten hoitotyössä. Aikuisten hoitotyön kehittämisen haasteet ja menetelmät. Esitiedot: Anatomia ja fysiologia II, Kliininen hoitotyö I ja II suoritettu. Kirjallisuus: Ajankohtaiset artikkelit, tutkimukset ja muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Harjoitukset, tehtävät, kehittämis-/kehittymistehtävä, seminaari. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski Huomautukset: Opintojaksoa suoritettaessa tarvitaan projektityöskentelyn perusteiden tuntemusta. STA1241 AIKUISTEN HOITOTYÖN OMINAISPIIRTEET JA AUTTAMISMENETELMÄT 2 OV Tavoitteet: Opiskelija syventää ammatillisia valmiuksiaan vastata kansansairauksia sairastavien potilaiden hoitotyöstä. Lisäksi hän syentää aikuisten hoitotyön auttamismenetelmien tieto- ja taitoperustaa. Asiakokonaisuus: Aikuisten hoitotyön luonne ja erityispiirteet. Näyttöön perustuva aikuisten hoitotyö. Kansansairauksia sairastavien potilaiden hoitotyö. Kliiniset taidot aikuisten hoitotyössä. Esitiedot: Anatomian ja fysiologian perusteet, Kliininen hoitotyö I ja II suoritettu. Kirjallisuus: Holmia, S., Murtonen, L., Myllymäki, K. & Valtonen, K Sisätautikirurginen hoitotyö. Porvoo. WSOY. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P Sisätauti-kirurginen hoito ja hoitotyö. Tampere. Kirjayhtymä OY. Tammer-paino OY. Muu kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Suoritusvaatimukset: Tentti, harjoitukset. Arviointi: Asteikko 0 5. Yhteyshenkilö: Anita Ahtikoski STA1633 AKUUTTITILANTEET POTILAAN SAIRAALAHOIDON AIKANA 1 OV 4

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä Lukujärjestys viikoille 2 ja 3 Viikko 2 (Muutoksia lukujärjestyksessä) Tiistai 12.1.2010 Klo 15.00-16.00 Aikuiskoulutuksen avajaiset Klo 16.00-18.00 Orientaatio opintoihin, tutor Maj-Lis Vänskä Ennen avajaisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Arviointilomakkeet. Palvelutalon henkilöstön osaamiskartta

Arviointilomakkeet. Palvelutalon henkilöstön osaamiskartta Arviointilomakkeet Tässä aineistossa ovat osaamisen arviointien yhteenvetolomakkeet. Työntekijä itse ja hänen esimiehensä arvioivat osaamisia seuraavasti. Arviointilomake 1: 1. Lue osaamiskartassa olevat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY +DUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas 28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,

Lisätiedot