Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Helena Taskinen ja Marika Kylänen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa. Lähtötilanteen raportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 63, liitteet 43 Osanumero - Del nummer Part number 2010:2 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen yhteistyönä käynnistämä Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa arviointi- ja kehittämishanke alkoi syyskuussa Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen tutkijat. Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2) Akuuttisairaalan vuodeosasto-jen hoitotyön työjärjestelyt. Hankkeen päätavoitteena on Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintapro-sesseja uudistamalla. Tässä hankkeen ensimmäisen vaiheen lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin seuraavia aineistoja sekä niiden keruun menetelmiä: 1) Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmien tuottamia terveysasemaosaston ja akuuttisairaala -osaston toimintaa koskevia tilastoja ja muita tilastodokumentteja, 2) Akuuttisairaaloiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylimmän johdon haastattelut (N=27), 3) Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeisimpien ammattiryhmien (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) ryhmähaastattelut (N=37), 4) joidenkin terveysasemien (N=5) ja akuuttisairaalan vuodeosastojen (N=4) havainnointi sekä erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien sisällön analyysit. Lähtötilanteen analysoinnin keskeiset havainnot tiivistetysti: Akuuttisairaalaosastolle ehdotettavan muutosohjelman keskeisenä kohteena on varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin kehittäminen, johon liittyy olennaisesti syyskuussa 2009 toimintansa aloittavan Haartmanin sairaalan toiminta- ja hoitokulttuurin muutos sekä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja toimintakäytänteiden kysymykset. Keinona varhaisen kuntouttavan työotteen vakiinnuttamisessa on akuutisti sairaan iäkkään potilaan hoitoprotokollan työstäminen akuuttisairaalan eri yksiköiden yhteistyönä. Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminta osalta kehittämiskohteiksi muodostui jo osin käytössä olevan työparimallin vakiinnuttaminen ja tiimimalliksi laajentaminen. Toiseksi pikavastaanoton käyttöönotto, ja kolmanneksi virtuaalisen- ja puhelinvastaanoton kehittäminen. Tarkoituksena on hoidon saatavuuden parantaminen ja avosairaanhoidon vastaanottopalveluiden nopeuttaminen. Johtamisjärjestelmien kehittäminen nähtiin sekä akuuttisairaalaosaston että terveysasemaosaston yhteiseksi kehittämisalueeksi. Raportissa on esitetty kehittämiskohteiden tiivistetyt toimenpide-ehdotukset. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan lähtötilanteen analyysin sekä tutkijoiden ja organisaation johdon yhteisen keskustelun pohjalta muodostunut vaiheistettu muutosohjelma sekä muutoksen toteuttamiseen liittyvä arviointi- ja palautejärjestelmä. Te-050.doc Avainsanat - Nyckelord - Key words Tuottavuus, terveydenhuolto, terveysasemat, akuuttisairaala Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Painettu, sähköinen Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services PB 6000, Helsingin kaupunki Telephone:

2 Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa Lähtötilanteen raportti Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Helena Taskinen ja Marika Kylänen

3 Sisältö 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, AINEISTOT JA MENETELMÄT Hankkeen tavoite ja tehtävät Aineistot ja menetelmät TUOTTAVUUS NÄKÖKULMANA PERUSTERVEYDENHUOLLON TARKASTELUSSA Tuottavuus terveydenhuollossa Terveyskeskusjärjestelmä Perusterveydenhuollon akuuttisairaalat palvelujärjestelmän saranapaikkana TUTKIMUSKOHTEIDEN TOIMINTAKUVAUS, KESKEISET HAVAINNOT, KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Akuuttisairaalaosaston vuodeosastotoiminta Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen kehittämiskohteet Varhainen kuntouttava työote toimintakonseptiksi Toimintakäytänteet ja työnjaon kysymykset Terveysasemaosaston avosairaanhoidon vastaanottotoiminta Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiskohteet Työparit ja -tiimit Pikavastaanotto Virtuaalinen- ja puhelinvastaanotto Johtamisjärjestelmien kehittäminen: akuuttisairaalaosaston ja terveysasemat osaston yhteinen kehittämiskohde MUUTOSOHJELMAN SISÄLTÖ, VAIHEISTUS SEKÄ ARVIOINTI- JA SEURANTA- JÄRJESTELMÄ LÄHTEET LIITTEET

4 3 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, AINEISTOT JA MENETELMÄT 1.1 Hankkeen tavoite ja tehtävät Helsingin terveyskeskus käynnisti yhdessä Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa syyskuussa 2008 hankkeen, jonka avulla pyritään edistämään työyhteisöjen tuloksellisuutta hyödyntämällä lääketieteen, teknologian ja hoitokäytäntöjen jatkuvaa kehittymistä ja uudistamalla henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa. Tämän arviointi- ja kehittämishankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos 1. Hanke päättyy vuonna Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1. Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2. Akuuttisairaalan vuodeosastojen hoitotyön työjärjestelyt Hankkeen päätavoitteena on Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintaprosesseja uudistamalla. Nämä käsitteet on kuitenkin terveyspalvelujen yhteydessä määritettävä laajemmin kuin tavaratuotantoa tai yksinkertaista palvelutuotantoa organisoitaessa. Siksi tuottavuutta ja tehokkuutta ei voi tehdä suoraviivaisesti esimerkiksi henkilöstöpanoksia vähentämällä tai työmäärää ja tuotoksia lisäämällä. Terveydenhuollossa tehokkuuteen vaikuttavat hyvin monet määrälliset ja laadulliset tekijät samanaikaisesti. Ratkaisut on löydettävissä sekä voimavarojen kohdentamisen kautta että uusien ja älykkäämpien toimintakonseptien kehittämisen kautta. Ja niin, että alusta alkaen toimijat itse ovat mukana määrittämässä työtään koskevia ratkaisuja ja asettamassa niiden toteuttamista kiireellisyysjärjestykseen. Tämän ensimmäisen vaiheen eli lähtötilanteen analyysin tavoitteena on kuvata ja määrittää mahdollisimman luotettavasti, millainen on arvioinnin ja kehittämisen kohteena olevien yksiköiden toimintojen nykytila ja millaista mahdollista vaihtelua toimintakäytänteisiin liittyy. Tarkastelussa ei niinkään olla kiinnostuneita yksittäisen lääkärin tai hoitajan 2 työn tekemisen tavoista, osaamisesta tai asenteesta. Keskeisinä kiinnostuksen kohteina ovat vallitsevat työ- 1 Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. 2 Hoitajilla tarkoitetaan tässä raportissa hoitotyöntekijöitä, kuten terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja perushoitajia.

5 4 ja toimintaprosessit, toimintakulttuurit ja -tilat. Lähtötilanteen analyysin ja toimenpideehdotusten jälkeen siirrytään varsinaiseen muutosvaiheeseen yhdessä sovittujen kehittämiskohteiden mukaisesti. 1.2 Aineistot ja menetelmät Lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin erilaisia aineistoja sekä niiden keruun ja analysoinnin menetelmiä, joista on kooste taulukossa 1. Aineistoja hankittiin Helsingin terveyskeskuksen tuottamista erilaisista potilas- ja johdon tietojärjestelmistä sekä organisaatioiden asiakirjoista. Analysoinnin kohteina olivat mm. toimintaa ja taloutta koskevat indikaattorit ja seurantatiedot, asiakasvirtoja ja kuormitusastetta koskevat dokumentit sekä henkilöstöä koskevat perustiedot. Hankkeen yhtenä keskeisenä aineistonkeruun muotona käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastattelut kohdistuivat Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen johtohenkilöihin ja muuhun henkilöstöön. Yksilöhaastattelujen aineisto (ks. Liitetaulukko 1 ja 2) koottiin Helsingin terveyskeskuksen terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ja akuuttisairaaloiden ylimmältä johdolta sekä lääketieteen ja hoitotyön keskijohdolta (N=27). Ryhmähaastattelut (N=37) kohdistuivat akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien keskeisiin ammattiryhmiin (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät, ks. tarkemmin liitetauluko 3). Haastateltavien määrä oli yhteensä 61 henkilöä. Haastattelut tehtiin marraskuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Aineistoja koottiin myös havainnoimalla arjen työtoimintaa akuuttisairaalan neljällä vuodeosastolla ja viidellä terveysasemalla (Liitetaulukko 7). Lisäksi tehtiin synteesi Helsingin akuuttisairaalan vuodeosastoja ja terveyskeskuksen lääkäreiden vastaanottotoimintaa koskeneiden erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien raporteista viimeiseltä viideltä vuodelta ( , ks. Liitetaulukko 24).

6 5 TAULUKKO 1. Hankkeen kiinnostuksen kohteet, aineistot ja menetelmät. Aineiston keruun kohde Menetelmä Tiedon tarve Ajankohta Organisaation tietojärjestelmien tuottamat tilastot ja muut tilastodokumentit Akuuttisairaaloiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylin johto (N=27) Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeiset ammattiryhmät (lääkärit, sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät), (N=37) Terveysasemat (N=5) ja akuuttisairaalan vuodeosastot (N=4) Erillisselvitykset ja kehittämissuunnitelmien raportit Sisällön analyysi Organisaation toiminnallinen kartta ja toiminnan kuvaus: Organisaation toiminta, organisointi, tukijärjestelmät, rakenne, potilaiden hoito, henkilöstö Yksilöhaastattelut Strategiatyöskentely, organisointi, muodolliset toimintarakenteet ja johtamisjärjestelmä Henkilöstövoimavarojen johtaminen Työjärjestelyt, työnjako, prosessien hallinta Hoitokäytännöt Seuranta ja arviointi käytännöt Toiminnan kehittämis- ja muutosvalmius Ryhmähaastattelut Akuuttisairaalat Vuodeosaston toiminnan kuvaus Työnjako ja työjärjestelyt Hoitokäytännöt ja hoidon periaatteet Kirjaamiskäytännöt sähköiset tietojärjestelmät Toimintatilat ja -välineet Toiminnan seuranta ja arviointi Henkilöstövoimavarojen johtaminen Vuodeosaston toiminnan keskeiset kehittämiskohteet Halukkuus/valmius muutoksiin ja toiminnan kehittämiseen Terveysasemat Toimintayksikön toiminnan kuvaus Ammatillinen työnjako ja työjärjestelyt Vastaanottovaiheet ja niiden hallinta Vastaanottotoimintaprosessin välisten vaiheiden ajallinen suhde toisiinsa Hoidon tarpeen arviointi Hoitokäytännöt ja hoidon periaatteet Kirjaamiskäytännöt Henkilöstövoimavarojen johtaminen Toimintatilat ja välineet Toiminnan seuranta ja arviointi Vastaanottotoimintaprosessin keskeiset kehittämiskohteet Halukkuus/valmius muutoksiin ja toiminnan kehittämiseen Havainnointi akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien vastaanottotoiminnan henkilöstön toimintakäytänteet ja työympäristö Sisällön analyysi Havaitut akuuttisairaalan ja terveysasemien kehittämiskohteet ja ongelmat sekä esitetyt toimenpideehdotukset Joulukuu helmikuu 2009 Marraskuu tammikuu 2009 Tammi-helmikuu 2009 Helmikuu 2009 Loka-joulukuu 2008

7 6 2 TUOTTAVUUS NÄKÖKULMANA PERUSTERVEYDENHUOLLON TARKASTELUSSA 2.1 Tuottavuus terveydenhuollossa Perinteisesti tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta, joka ilmaisee kuinka tehokkaasti panoksia käytetään tietyn tuotoksen aikaansaamiseksi (mm. Sintonen ym. 1997). Tuottavuutta on pidetty myös organisaatioiden sisäisen tehokkuuden kuvaajana. Tuottavuuden parantamisessa palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla (minimoidaan panokset) tai tietyillä voimavaroilla mahdollisimman suurin suoritteiden määrin (maksimoidaan tuotokset). Tutkimusalueena ja käytännön toimintana tuottavuus on kuitenkin edellä kuvattua monitahoisempi ilmiö (esim. Käpylä ym. 2008). Käpylä työryhmineen (2008) kuvaa Pritchardin (1995) tuottavuutta kolmitasoisesti jäsentäen käsitteen laajuuden mukaan. Olemme lisänneet tähän tarkasteluun neljännen tuottavuuden käsitteellistämisen tavan: holistinen tuottavuus (Taulukko 2). TAULUKKO 2. Tuottavuuden käsitteellistämisen tapoja (Pritchard 1995) ja tuottavuuskäsitys tässä hankkeessa. Tuottavuuden käsitteellistämisen tapoja Teknis-taloudellinen lähestymistapa Tuottavuus tehokkuuden ja vaikuttavuuden yhdistelmänä Tuottavuuden laaja näkökulma Holistinen tuottavuus Tarkoittaen Tuottavuus on tuotosten ja panosten suhde. Mitä enemmän panosmäärällä saadaan tuotettua, sitä tuottavampi yksikkö on. Tuottavuutta voidaan pitää tehokkuuden mittarina. Tuottavuudessa on kyse tuotosten ja panosten suhteesta, mutta myös siitä, miten tuotokset asemoituvat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tuottavuus sisältää kaiken, mikä saa organisaation toimimaan paremmin Holistinen tuottavuus tarkoittaa toimijoiden, toimintaprosessien ja tilojen optimaalista arviointia ja organisointia sekä laadullisesti että määrällisesti. Vallitseva toimintakulttuuri vaikuttaa tuotantoprosessin arviointiin ja organisointiin edistävästi ja/tai ehkäisevästi. Holistiseen tuottavuuteen sisältyy tieteidenja professioiden välinen, sekä asiakasnäkökulma. Holistisen tuottavuuden ideaali on optimaalisuudessa, joka ottaa huomioon myös mahdolliset häiriötekijät (mm. teknologian toimimattomuus) tuotantoprosessissa ilman tuottavuuden huomattavaa laskua. Tässä hankkeessa ymmärrämme tuottavuuden holistiseen malliin pyrkivänä ilmiönä ja käsitteenä. Huomioimme terveyspalveluiden moniulotteiset erityispiirteet tuotantoprosessin arvioinnissa. Terveyspalveluiden mittaaminen ainoastaan esimerkiksi vastaanottokäynteinä

8 7 tai hoitopäivinä ei katsota olevan tarkoituksenmukaista. Tuottavuutta arvioitaessa olemme kiinnostuneita myös palvelun laadusta eli terveyspalveluiden sisällöstä ja palveluiden vaikuttavuudesta. Vastaanottokäyntimäärien tarkastelu ei anna siihen vastausta, koska käynti ei sisällä keinojen kuvausta tuotettavan terveyspalveluun ja saatavaan terveydenlisäykseen asiakkailla. Siksi arvioimme tuottavuutta sekä määrällisenä että laadullisena ilmiönä ja käsitteenä. Holistinen tuottavuus voi toteutua työnjaon, toimintatapojen, ja työtilojen oikealla optimoinnilla. 1. Käytettävissä olevilla panoksilla voidaan tuottaa optimaalinen määrä palveluja 2. Ammatillisen osaamisen oikea koordinointi johtaa työnjaon ja toimintatapojen optimointiin 3. Työnjako ja toimintakäytänteet muuttuvat optimaaliseksi työtilojen ja teknologian tarkoituksenmukaisella organisoinnilla Tavoitteenamme on siis terveydenhuollon toimijoiden, toimintojen ja tilojen optimaalinen integrointi suhteessa Helsingin terveyskeskuksen tavoitteeseen: asiakkaiden oikeaan hoitoon oikeassa paikassa. Näin ollen holistisen tuottavuuden näkökulman avulla on helpompi tunnistaa myös asiakkaiden terveystarpeet ja hoitoprosessien sisältö. TAULUKKO 3. Holistisen tuottavuuden synnyn näkökulmia. Tuottavuuden osatekijät Toimijat Mitä edellyttää Miksi Seuraus Lopputulos Osaava henkilöstö Tarkoituksenmukainen työnjako Toimintaprosessit Optimaalinen toimintakulttuuri Työparimalli Moniammatillinen tiimityö Kuntouttava työote Tilat Toimivia ja tarkoituksenmukaisia Välineistö kunnossa ja riittävää käyt- Optimaalinen osaaminen töön Monialaisen osaamisen yhdistäminen Potilaan toimintakyvyn säilyttäminen tai parantaminen Hoitoketjujen sujuvuus? Edellytys optimaalisille toimintaprosesseille Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuus Hoidon saatavuus paranee Toiminnan sujuvuus Holistinen apu asiakkaan/potilaan terveysongelmaan Hoidon laatu paranee Toiminnan sujuvuus lisääntyy Asiointi nopeampaa Asiakkaan/potilaan toimintakyky säilyy tai kohenee Toimintaprosessien sujuvuus Organisaation toiminnan tuottavuus lisääntyy

9 8 Tarkoituksenamme on, että tuotantoprosessien kuvaus ja tuottavuuden kriittinen arviointi lähtee hankkeeseen osallistuvien Helsingin terveyskeskuksen työntekijöiden lähtökohdista, minkä toivomme tapahtuvan jatkossakin moniammatillisena yhteistyönä. Oletamme, että ammattien välisessä yhteistyössä ja osaamisen integroimisessa kehittyy yhteinen näkemys hyvistä ja huonoista terveyden tuotantokäytänteistä. Tutkimusryhmämme jäsenet tuovat aineistojen keruun perusteella nousseet olennaisimmat ideat esiin ja ovat muutosprosessin tukena. Lähtökohtana on, että tutkijoiden havainnot ovat perusteluina muutoskohteiden määrittelyyn ja että Helsingin terveyskeskuksen johtajat vastaavat ja varmistavat yhteisesti sovittujen Tuottavuus-hankkeen kehitysideoiden siirtämistä käytäntöön ja antavat välittömän muutostukensa työntekijöille. Olennaista on tiedottaa avoimesti koko henkilöstölle Tuottavuus-hankkeen tarkoituksesta, menetelmistä ja hyödyistä, koska se palvelee holistisen tuottavuuden ajatusta hyvistä toimintakäytänteistä. 2.2 Terveyskeskusjärjestelmä Tarve uuden muotoiseen terveyskeskukseen - myös Helsingin terveyskeskuksessa - nousee siitä yleisestä kehityksestä, että lääketieteen ja hoitoprosessien muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ei potilaiden hoito perusterveyshuollossa enää onnistu perinteisellä tavalla. Asiaan vaikuttavat sekä lääketieteen muuttuminen yhä vaativammaksi, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien lisääntyminen, moniammatillisuuden vaatimukset asiakkaiden ongelmien ratkaisuissa, rahoittajatahon vaatimusten nousu (erityisesti vaikuttavuuden vaatimus) ja kansalaisten vaatimusten ja odotusten kasvu. Terveyskeskukset ovat monin paikoin maassamme vaikeuksissa. Työvoiman saanti on vaikeaa, henkilöstö kokee työnsä pakkotahtisena ja ydintoimintoja on ulkoistettu useimmiten pakon sanelemana. Terveydenhuoltojärjestelmämme on tukeutunut vahvaan perusterveydenhoitoon, joka on nyt vaarassa murentua. Kuitenkin on syytä todeta, että ongelmiin joutuneiden terveyskeskusten rinnalla on myös ongelmitta toimivia terveyskeskuksia (Kokko ym. 2009). Simo Kokko työryhmineen (2009) toteaa, että vaikkakin terveyskeskustoiminnassa esiintyy ongelmia esimerkiksi lääkärityövoiman saatavuuden ja terveyskeskusten palvelukyvyn suhteen ei perusterveydenhuolto kuitenkaan ole yleisessä kriisissä. Terveydenhuollon ongelmien voidaan ajatella perimmältään johtuvan lääketieteen ja sen lähitieteiden kehityksestä, joka tekee terveydenhuollosta yhä monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Kehitys on johtanut erikoissairaanhoidon laajenemiseen ja kustannusten kasvuun ja sitä kautta kuntien kannalta kustannuskriisiin. Samalla monimutkaistuvat hoitoprosessit ovat tulleet vaikeammaksi hallita, joka johtaa perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien

10 9 ammatissaan kokemaan epävarmuuteen. Tämä taas johtaa siihen, että kun työn hallinta on koettu ammatillisesti epävarmaksi. Esimerkiksi nuoret lääkärit hakeutuvat mieluummin työhön erikoissairaanhoitoon. Vastaava ilmiö koskee myös perusterveydenhuollon muita itsenäisesti toimivia ammatteja, kuten sairaanhoitajia. Terveydenhuollon kriisiytymistä voidaan kuvata esim. seuraavasti: Terveydenhuollon kriisiytyminen Työn arvon ja palkan välinen epäsuhta Monimutkaistuva lääketiede Kustannuskriisi Vaikea hallita tiedollisesti Erikoissairaanhoidon suhteellinen vahvistuminen Työvoimapako terveyskeskuksista Perusterveydenhuollon heikentyminen KUVIO 1. Terveydenhuollon kriisiytymisen osatekijöitä. Kehitykseen liittyy vielä muita vahvistavia tekijöitä kuten kansalaisten lisääntynyt valistuneisuus, joka lisää terveydenhuoltoon kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Terveydenhuollon ulkoistaminen ja lisääntynyt siirto yksityissektorille lisää edelleen yksityissektorin houkuttelevuutta ja huonontaa julkisen terveydenhuollon kilpailuasetelmaa. Perinteinen terveyskeskuksen avosairaanhoito on toiminut siten, että lääkäri on ottanut vastaan potilaita ajanvarauksen puitteissa noin kolme potilasta tunnissa. Kiireelliset tapaukset ovat menneet päivystykseen, joka on myös toiminut ylivuotoastiana. Hoitotakuu 3 on asettanut rajan, että perusterveydenhuollosta olisi saatava ainakin kiireellisyysarvio kolmen vuoro- 3 Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu (Laki kansanterveyslain muuttamisesta 855/2004) koskee terveyskeskuksien ja sairaaloiden kiireettömän hoidon ja kiireettömien tutkimusten määräaikoja. Hoitotakuu edellyttää, että asiakkaat ja potilaat saavat virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen ja pääsevät hoidon tarpeen arviointiin kolmessa arkipäivässä. Kiireelliseen hoitoon pitää kuitenkin päästä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Erikoissairaanhoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa. Hoitotakuun tavoitteena oli yhtenäistää eri alueilla asuvien suomalaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja poistaa hoitovajetta.

11 10 kauden kuluessa. Tätä on pidettävä toivottoman pitkänä aikana useimmille potilaille. Käytännössä ei-kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle on Helsingissäkin päässyt vasta 2-5 viikon kuluttua. Jos tavoitteena pidetään hoitoon pääsyn radikaalia nopeuttamista, voidaan näin pitkiä odotusaikoja pitää näyttönä järjestelmän epäonnistumisesta. Nykyinen terveyskeskuksissa käytössä oleva perinteiseen vastaanottoon perustuva toimintamalli on katsottava vanhentuneeksi mm. seuraavista syistä: järjestelmä ei pysty käsittelemään potilasvirtaa riittävän nopeasti, perusterveydenhuollon tulisi hoitaa useimmat asiat 24 tunnin kuluessa. mahdollistaa lähinnä opportunistisen sairauksien ennaltaehkäisyn lääketieteen tiedollinen hallinta on riittämätön. lääkärin rooli on passiivinen potilaaksi ilmoittautuneiden henkilöiden vastaanottaja, kun väestön terveysongelmien käsittely vaatii aktiivista otetta. Kun tarkastellaan em. kaaviota terveydenhuollon kriisiytymisestä, voidaan havaita, että useat prosessit ovat terveyskeskuksien vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella. Kriisin perussyy on lääketieteen monimutkaistuminen, mutta se merkitsee myös parantuneita hoito- ja tutkimusmahdollisuuksia eikä sitä ole syytä torjua. Vain osa tavoitteista voidaan hoitaa yksittäisen kaupungin tai kunnan tasolla. Perusterveydenhuollon kehittämisen kannalta oleellisia ovat seuraavat tavoitteet: 1. Yksittäisen lääkärin vastaanottoon perustuvasta mallista siirrytään moniammatilliseen tiimiin, omalääkäristä omatiimiin. 2. Vastaanotolle hakeutumisen sijasta potilaalla on muita vaihtoehtoja kuten sähköisten viestimien käyttö. 3. Lyhyesti hoidettavia asioita varten on olemassa ohituskaista. 4. Tiedon hallintaa perusterveydenhuollossa lisätään. Kaikkia näitä elementtejä suomalaisessa terveydenhuollossa on jo kehitetty ja niistä on lisääntyvää kokemusta. Sähköisten viestimien käytöstä kokemusta on esim. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (Castrén 2008). Missään ei ole kuitenkaan kehitetty perusterveydenhuoltoa laajasti näiden periaatteiden pohjalta. Nykyisin nämä prosessit ovat vasta alussa ja niitä on pilotoitu terveyskeskusten joissain osissa. Vastaanoton radikaalia nopeuttamista ei ole missään otettu kehittämisen tavoitteeksi. Idea uuden terveyskeskuksen rakenteesta on esitetty seuraavassa kuvassa. Tämäntapainen rakenne on ulkomailla esim. Kaiser Permanentessa (ks. Liite 3).

12 11 Potilas NOV puhelin, sähköposti, tekstiviesti, Internet, video Kroonisten sairauksien hallinta Esiselvitys hoitaja Lääkäri - hoitaja työpari vastaanotto Terveyskioski - hoitajan pikavastaanotto Lääkärin pikapalvelu esh -lähete konsultaatiotuki KUVIO 2. Uuden terveyskeskuksen rakenne (NOV; NON OFFICE VISIT). Jotta uusimuotoisen terveyskeskuksen kehittäminen lähtisi käyntiin riittävässä laajuudessa, tarvitaan seuraavat asiat: 1. Moniammatillisten tiimien koulutusohjelma. 2. Sähköisen viestinnän turvallinen ratkaisu. 3. Lääkäreiden ja hoitajien sähköisen konsultaatiotuen kehittäminen. 4. Pikavastaanottojen (ns. ohituskaistojen) kehittäminen. Helsingin terveyskeskuksessa kohdat 2 ja 3 ovat olleet jo ennestään kehittämisen kohteina. Terveyskeskuksen tietohallinnon toimintasuunnitelmassa painopistealueina mainitaan mm. sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien kehittäminen. Sähköisten menetelmien käytön varsinaisena tavoitteena on tarjota potilaalle uusi lähestymiskanava terveydenhuoltoon. Kanavaan voidaan liittää muita palveluja kuten kuntoseuranta, kroonisten sairauksien tai riskitekijöiden hallinnan seuranta, elämänlaadun mittaaminen ja erilaisten sairausspesifien terveydentilan mittareiden käyttö. Oleellista on, että menetelmä on tietosuojan kannalta turvallinen. Tähän käytetään sekä salasanakäytäntöä (järjestelmä aukeaa pankkitunnuksilla) että tekstin salakirjoitusta avoimen koodin järjestelmällä. Pelisääntöjen tulee olla selvät sekä potilaalle että hoitohenkilöstölle. Simo Kokko työryhmineen 4 Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnittelun pohjana on Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategia vuosille , jossa painopistealueina mainitaan mm. verkkopalvelujen, erityisesti sähköisen asioinnin, merkittävä lisääminen sekä palvelujen tuotantoprosessien, kuten terveyspalvelujen tehostaminen tietotekniikan avulla (Helsingin terveyskeskus, Tietohallinnon toimintasuunnitelmassa 2009).

13 12 (2009) raportoi Tanskan tilanteesta, missä yleislääkäreiden ja heidän potilaidensa välillä on vakiintunut yhteydenpito sähköpostitse. Sähköpostiyhteyttä käytetään yleisesti vastaanottoaikojen, laboratoriotulosten, lääkitykseen liittyvien kysymysten ja yleensäkin erilaisten epäselvyyksien selvittelyyn ja tarkistuksiin. Suomessa nuorempi sukupolvi pystyy ottamaan menetelmän käyttöön hyvinkin nopeasti. Vanhemmille henkilöille ovat käytettävissä muut menetelmät, kuten terveydenhoitajan nopea vastaanotto, joka heillä korvaa sähköisten viestimien käytön. Järjestelmän pystyttäminen etenisi seuraavasti: 1. Kehitetään olemassaolevaa sähköisen asioinnin viestintämenetelmää. 2. Terveydenhuollon henkilöstö koulutetaan menetelmän käyttöön, koulutuksen tulee olla jatkuvaa huomioiden henkilöstön vaihtuvuuden. 3. Väestölle tiedotetaan menetelmän käytöstä ja kehotetaan rekisteröitymään. 4. Luodaan jatkuva henkilöstön ja kansalaisten tukijärjestelmä (help desk). Järjestelmä kannattaa luoda pidemmällä aikavälillä valtakunnalliseksi, sillä kyse on miljoonahankkeesta, joka ei voi olla yksin Helsingin kaupungin vastuulla. Mutta Helsinki voi ottaa siitä keskeisiä toimintamalleja käyttöön nopeastikin. 2.3 Perusterveydenhuollon akuuttisairaalat palvelujärjestelmän saranapaikkana Perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden toimintaan erityisesti suuremmissa kaupungeissa kohdistuu myös suuria kehittämistarpeita. Akuuttisairaalat ovat palvelujärjestelmän keskinäisessä työnjaossa saranapaikka, johon kohdistuu vaikeasti hallittavaa potilasvirtaa useasta suunnasta. Potilaathan tulevat niihin akuuttien sairaalahoitoa vaativien tilojen vuoksi sekä kotoa tai muusta pysyvästä asumismuodosta perusterveydenhuollon lääkärin lähetteellä. Toinen keskeinen potilasvirta tulee perusterveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen alaisista pitkäaikaishoitolaitoksista ja kolmas virta tulee erikoissairaanhoidosta. Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaaloihin potilaat tulevat yleisimmin päivystyspoliklinikoilta, johon he ovat tulleet kotoa, palvelutaloista tai vanhainkodeista. Toinen tärkeä lähettävä taho on erikoissairaanhoito eli HYKS. Pitkäaikaissairaalasta ei juurikaan tule potilaita. Myös avohoidon tai kotihoitolääkärin lähetteellä suoraan vuodeosastolle tulevia potilaita on hyvin vähän, vaikkakin siihen pyritään. Valtaosa akuuttisairaalaan hoitoon tulevista potilaista on kuitenkin alun perin kotona asuvia. Koko palvelujärjestelmän muissa osissa tapahtuvat toimintakäytäntöjen muutokset ja/tai tilapäiset ja pitkittyneet resurssivajeet ja kapasiteettiongelmat heijastuvat akuuttisairaaloi-

14 13 hin ruuhkauttavasti. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen toimintakäytänteiden muutokset, lomakauden sulut ja yleiset pyrkimykset lyhentää hoitojaksojen pituutta heijastuvat perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden tilanteeseen tavalla, johon perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden omien toimenpiteiden kautta voidaan vaikuttaa vain osittain. Vaikeasti hallittavaa ruuhkautumista aiheuttaa toisaalta se, että akuutisti sairastuneiden ja tilapäisesti tai pysyvästi huonokuntoisemmaksi muuttuneille potilaille ei jatkohoitopaikan järjestymien aina joustavasti onnistu. Tai potilas ei voi alentuneen toimintakykynsä vuoksi palata kotiin ilman kotiin saatavia palveluja. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelujen kapasiteettirajoitteet tuottipa niitä julkinen, yksityinen tai kolmas sektori voi estää potilaan turvallisen kotiuttamisen. Näistä tekijöistä johtuen akuuttisairaaloiden potilaiden hoitojaksot eivät pysy optimaalisena sen enempää potilaan kannalta kuin palvelujärjestelmän näkökulmasta. Tilanne kärjistyy yli 65 -vuotiaiden ikäihmisten kohdalla, jossa akuuttiin sairastumiseen sisältyy vakavia riskejä toimintakyvyn kroonisesta heikkenemisestä, mikä osittain on seurausta palvelujärjestelmän logistiikan ongelmista. Akuutisti sairastuneiden iäkkäiden potilaiden hoitoprosessi erityishaasteena Akuutisti sairastuneet iäkkäät potilaat muodostavat akuuttisairaalan merkittävän potilasryhmän. Useissa tapauksissa iäkäs henkilö on pystynyt asumaan kotonaan, kunnes on akuutisti sairastunut eikä ole enää kuntoutunut sairastumisen jälkeen. Tosin sanoen ikääntymiseen liittyvässä väistämättömässä toimintakyvyssä tapahtuu ennakoimaton ja nopea suoriutumistason heikkeneminen. Syksyllä 2007 Helsingin kaupungin kolmessa yksikössä (Laakso, Herttoniemi, Malmi) toteutettiin seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli tuottaa hoitopolku (integrated care pathway, ICP) tiettyjen iäkkäiden potilaiden tavallisten akuuttien sairauksien hoidon tehostamiseksi. Hoitopolku on moniammatillinen yksityiskohtainen hoitosuunnitelma ja hoito-ohje, jonka tarkoituksena on standardoida hoitoa ja parantaa sen laatua. Englannin kielessä siitä käytetään ilmaisua integrated care pathway (ICP), treatment protocol, clinical pathway tai critical care pathway. Suomen kielessä on puhuttu hoitoprotokollasta tai hoitopolusta. Perinnäisesti potilaiden hoitoa on pyritty vakioimaan käyttämällä hoitosuosituksia (esimerkiksi Käypä hoito) ja laatimalla hoitoketjuja. Hoitopolku on näistä täysin rakenteeltaan ja ideologialtaan poikkeava. Taulukossa 3 on kuvattu hoitopolun, hoitoketjun ja hoitosuosituksen välisiä eroja.

15 14 Hoitopolku laaditaan hoitoprosessin analysoinnin ja tieteellisen näytön perusteella. Hoitoprosessia tutkittaessa kiinnitetään huomiota hoitovarianssiin, jolla tarkoitetaan mitä tahansa poikkeamaa potilaan hoitotapahtumassa tai lopputuloksessa. Varianssia ovat olennaisten toimenpiteiden puuttuminen tai jääminen vajaiksi, tarpeettomat toiminnat sekä potilaan tilan poikkeamat sairauden tavanomaisesta kulusta. Varianssi voi olla joko myönteistä tai kielteistä. Tavoitteena on erityisesti tarpeettoman varianssin minimointi. Oletuksena on, että varianssi on osittain palvelujärjestelmästä eikä sairauden biologisesta taustasta johtuvaa. Potilaan hoito pyritään kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Samalla asetetaan tavoitteita hoitoprosessille. Hoitopolku sisältää ohjeita diagnostisista menetelmistä, hoitovalinnasta ja potilaan seurannasta. Hoitopolkuasiakirja asettaa toimenpiteille aikarajoja ja sisältää ohjeen toimenpiteistä, jos sairauden kulku poikkeaa tavanomaisesta. TAULUKKO 4. Hoitopolun, hoitoketjun ja hoitosuosituksen väliset erot. Tarkastelun ulottuvuudet Hoitopolku ICP Hoitoketju Hoitosuositus Tarkoitus kuvaa yksityiskohtaisesti kuvaa potilaan siirtymistä kuvaa näyttöön perustuvasti potilaan hoitoa varsinkin perussairaanhoidon ja suositeltavinta hoitoa erikoissairaanhoidon sisällä erikoissairaanhoidon välillä, siirtymisen ajankohtaa ja indikaatioita sairauteen Syntytapa Ulkoasu prosessianalyysi, näyttöön perustuva kirjallisuus, neuvottelu monimutkainen täytettävä lomake tai integroitu sähköiseen potilaskertomukseen, yksityiskohtainen hoitoon osallistuvien tahojen neuvottelu, kirjallisuustieto kuvaus, paperilla tai sähköisesti, yleisellä tasolla kirjallisuustieto kuvaus, paperilla tai sähköisesti, yleisellä tasolla Käyttäjät moniammatillinen pääasiassa lääkärit pääasiassa lääkärit Tavoiteasettelu päivittäiset tai muuhun aikayksikköön sidotut yksityiskohtaiset tavoitteet ei konkreettisia tavoitteita yksittäisen potilaan hoidossa Sitovuus sitova suositus, osittain sitova suositus ei konkreettisia tavoitteita yksittäisen potilaan hoidossa toimenpiteet dokumentoidaan ei dokumentoida erikseen ei dokumentoida erikseen keskeistä ei huomioida ei huomioida Dokumentoitavuus Hoitovarianssin huomioiminen Lääkärin autonomia rajoittaa autonomiaa, saa poiketa perustellusta syystä kuvaa tehdyt sopimukset, ei rajoita autonomiaa ei rajoita

16 15 Hoitopolku on dokumentoitava asiakirja ja osa potilaskertomusta. Useimmat hoitopolkuasiakirjat ovat olleet veroilmoitusta muistuttavia monimutkaisia lomakkeita. Kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että hoitopolku ja sen vaatima dokumentointi ovat osa sähköistä potilaskertomusta. Hoitopolun kaltaisia ratkaisuja on jo kauan käytetty teollisuudessa ja logistiikassa. Tavoitteena on standardoimalla parantaa laatua, välttää virheitä ja hallita kustannuksia. Perinnäisesti lääkäri on ollut autonominen: hän on voinut tehdä melkein millaisia tutkimusja hoitoratkaisuja hyvänsä, edellyttäen, että hän on pysynyt hyvän lääketieteellisen käytännön alueella. Hyvä käytäntö on tulkittu väljästi, joten potilaan tutkimisessa ja hoitamisessa on käytetty hyvin monenlaisia toimia. Hoitopolkuajattelu rajoittaa lääkärin autonomiaa. Edelleen on mahdollista poiketa perustellusti hoitopolun vaatimuksista, mutta lääkärin pelivara pienenee ratkaisevasti. Hoitopolkujen vaikuttavuutta on tutkittu useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa potilaat oli satunnaistettu joko hoitopolkuryhmään tai perinteisen hoidon ryhmään. Tulokset olivat vakuuttavat. Useissa tutkimuksissa havaittiin hoitoaikojen lyhentyneen, komplikaatioiden sekä tarpeettomien tutkimusten ja hoitoyritysten vähentyneen, potilaiden sairaalaan palaamisten vähentyneen ja kustannusten pienentyneen. Eräissä tutkimuksissa havaittiin myös kuolleisuuden pienentyneen. Merkittävää on, että hoitotulokset näkyivät parantuneen myös sellaisten hoitojen kohdalla, joiden asiantuntijat etukäteen luulivat olleen jo äärimmäisen hyviksi viritettyjä. Terveydenhuollossa on tehty useita erilaisia toimia, jotka ovat tähdänneet hoidon laadun parantamiseen. ICP poikkeaa aikaisemmista ja tuottaa lisäarvoa siinä, että ICP perustuu hoidon vaikuttavuuden ja hoitoprosessin analysointiin, käytetään hyväksi ennustemalleja (ks. Liite 9) ja toteutettua hoitoa seurataan hoitovarianssianalyysin kautta jatkuvasti. ICP:n keskeisiä periaatteita ovat myös potilaslähtöisyys ja henkilökunnan työmäärän kohtuullistaminen. ICP:n tulee kyetä asettamaan myös mielekkäitä prioriteetteja, jolloin on odotettavissa hoitohenkilökunnan työmäärän keventyminen. Jo edellä mainitun syksyllä 2007 Helsingin kaupungin kolmessa yksikössä (Laakso, Herttoniemi, Malmi) toteutetun seurantatutkimuksen seuranta-aika päättyi kesällä 2008 (ks. tarkemmin Liite 5). Tarkoituksena oli tuottaa hoitopolku (integrated care pathway, ICP) tiettyjen iäkkäiden potilaiden tavallisten akuuttien sairauksien hoidon tehostamiseksi. Kohteina ovat kaikki akuutit sairaudet, erityisesti lonkkamurtuma, kaatuilu, akuutit sydänsairaudet (vajaatoiminta, infarkti), infektio (keuhkokuume, urosepsis), halvaus ja delirium (sekavuus).

17 16 Herttoniemen potilaista 77 % asui kotona ennen sairaalaan joutumista, Laaksossa 72 %, Malmilla 86 % ja Jyväskylässä 77 %. Erot sairaaloiden välillä eivät olleet merkitseviä. Laakson sairaalassa on pidemmät hoitoajat, mutta heillä on myös vanhimmat potilaat (ks. Liite 5). Päätelmä tutkimuksesta on, että sairaalayksiköiden välillä on merkittäviä hoitotulosten välisiä eroja. Vakioinneissa ja stratifioinneissa havaittiin, että Laakson sairaalan potilailla on suurempi todennäköisyys jäädä laitoshoitoon kuin muiden sairaaloiden potilailla. Laakson sairaalan potilailla on myös trendi korkeampaan kuolleisuuteen, joka tulee esiin stratifioinneissa, mutta ei vakioinneissa. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan Laakson sairaalaan, vaan koskee koko hoitoprosessia. Potilaat siirtyvät Laaksoon suurelta osin Marian sairaalasta. Tutkimus viittaa siihen, että kuntouttavan hoitotyön pitäisi alkaa mahdollisimman varhain eli heti kun akuutin sairauden lääketieteellinen hoito sen sallii. Jos vanhusta makuutetaan muutamakin päivä, alkavat hoitotulokset heti huonontua. Aineistosta voidaan päätellä, että kuntouttavaan hoitotyöhön ei ole tämän aineiston keräysaikana vielä päästy. Haastattelujen perusteella tilanne ei ole aineiston keräämisen jälkeen suuresti muuttunut, vaikka pyrkimyksiä varhaisen kuntouttavan hoitotyön kehittämiseen on tehty. Tilanne johtaa negatiiviseen kierteeseen seuraavasti: Negatiivinen kierre Runsaasti potilaita Ei pystytä kuntouttamaan Paljon pitkäaikaishoitoa tarvitsevia Voimavarat sidottu pitkäaikaishoitoon Ei pystytä kuntouttamaan Vastaavasti tämä pitäisi pystyä muuttamaan positiiviseksi kierteeksi:

18 17 Positiivinen kierre Runsaasti potilaita Tehokas varhainen kuntoutus pitkäaikaishoidon tarve vähenee Voimavarat vapautuvat Voimat käytetään kuntoutukseen Ratkaiseva muutos Helsingin kaupungin sairaalatilanteeseen tulee, kun Haartmanin sairaala aloittaa toimintansa syyskuussa Tässä vaiheessa tulee iäkkäiden potilaiden hoitoprosessi suunnitella uudelleen varhaisen kuntouttavan hoitotyön toteuttamiseksi. Henkilöstö mitoituksen ja osaamisen haasteet Perusterveydenhuollon akuuttisairaaloissa henkilöstön optimaalisen mitoituksen ja osaamisen määrittelyssä haasteellista on se, että lääkäreiden ja hoitohenkilöstön on hallittava laaja lääketieteen erikoisalojen kirjo. Useimmiten kyse ei ole tarkkarajaisesti mistään yhdestä diagnosoidusta terveysongelmasta, vaan potilaat ovat ns. monisairaita. Toisaalta monissa suurempien kaupunkien perusterveydenhuollon akuuttisairaaloissa hoidetaan hyvinkin korkeaa eritysosaamista vaativia potilaita ja suoritetaan tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, jotka kuuluvat vaatimustasoltaan vaativan erikoissairaanhoidon piiriin. Toisaalta erilaisten tutkimus- ja hoitomuotojen (esim. kirurgiset, sisätautiset, syöpätaudit) jälkeen erikoissairaanhoidosta siirtyy akuuttisairaaloihin korkeaan hoitoisuusluokkaan kuuluvia potilaita jatkohoitoon ja kuntotutukseen. Kyseisten potilaiden hoidossa tarvitaan hyvinkin erikoistunutta suppean erikoisalan erityisosaamista. Samanaikaisesti akuuttisairaaloiden potilaista merkittävällä osalla kyse on jatkohoidon odottamisesta akuutin vaiheen jälkeen. Ja tältä osin toiminta on luonteelta lähellä pitkäaikaissairaanhoidon tai kuntoutusyksiköiden tehtävänkuvaa. Tämä potilasaineksen ja toimintaympäristön monimuotoisuus ja osittainen ennakoimattomuus henkilöstön mitoituksessa, osaamisvaatimuksissa ja työnjaon ja tehtävien määrittelyssä aiheuttaa ongelmia. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että suurten kaupunkien akuuttisairaaloilla kaikilla on oma historiallinen statuksensa ja toimintakulttuurinsa.

19 18 Tyypillisesti akuuttisairaalat ovat alkujaan olleet itsenäisiä sairaaloita, joilla on voinut olla hyvinkin arvostettu asema niin väestön keskuudessa odotuksissa kuin poliittisten päättäjien ja henkilöstön keskuudessa. Vuosien aikana tapahtuneet muutokset kunkin akuuttisairaalan roolissa ja asemassa osana laajempaa palvelujärjestelmää eivät ole häivyttäneet näitä perinteitä. Vahvat perinteet on usein havaittavissa -hyvässä ja pahassa - akuuttisairaaloiden toimintakäytänteissä ja henkilöstörakenteessa ja mitoituksessa.

20 19 3 TUTKIMUSKOHTEIDEN TOIMINTAKUVAUS, KESKEISET HAVAINNOT, KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tässä luvussa tarkastelemme aluksi akuuttisairaalaosaston ja terveysasemaosaston henkilöstövoimavarojen kehitystä ja toimintaa kuvaavia tietoja ja tunnuslukuja holistisen tuottavuuden tarkastelun perustaksi. Seuraavaksi olemme kuvanneet erilaisten aineistojen analysoinnin tuloksia ja koonneet niiden pohjalta nousseita keskeisiä kehittämiskohteita akuuttisairaalaosastolla ja terveysasemaosastolla. Haluamme kuitenkin alkuun todeta analysointimme osoittaneen myös sen, että toiminta sekä akuuttisairaalan vuodeosastoilla että terveysasemilla kohteissa oli monelta osin toimivaa ja kehittämisehdotustemme suuntaisia. Vuodeosastoilla ja terveysasemilla oli toimintaa kehitetty monin tavoin ja organisaatioista syntyi hyvin koulutus- ja kehittämismyönteinen kokonaiskuva. Kuitenkin kehittämiskohteitakin ilmeni, joita seuraavassa yksilöidään yksityiskohtaisesti. 3.1 Akuuttisairaalaosaston vuodeosastotoiminta Hankkeessa yhtenä tutkimuskohteena on akuuttisairaalaosaston (AKU) vuodeosastojen hoitotyö. Helsingin terveystoimi organisoitiin vuoden 2004 alussa uudelleen siten, että aikaisemmin toimineesta seitsemästä alueellisesta akuuttitoiminnan yksiköstä muodostettiin osastotasoinen yksikkö, akuuttisairaala. Akuuttisairaala vastaa terveyskeskustasoisesta somaattisesta sairaalahoidosta, kotisairaalahoidosta ja kuntoutuksesta sekä terveyskeskuspäivystyksestä ja perustason sisätautien päivystyksestä. Akuuttisairaalaosasto muodostuu kuudesta tulosyksiköstä, joita ovat Herttoniemen akuuttiyksikkö, Laakson akuuttiyksikkö, Malmin akuuttiyksikkö, Malmin päivystysyksikkö, Marian päivystysyksikkö sekä kuntoutusyksikkö (ks. Liite 4). Marian sairaala siirtyi HUSista osaksi Helsingin terveyskeskusta vuoden 2008 alussa. Tulosyksiköiden johtajina toimivat ylilääkärit. Henkilöstöresurssit ja niiden kehitys Akuuttisairaalaosaston 5 vuodeosastojen suurin henkilöstöryhmä muodostuu eriasteisista sairaanhoitajista (vuonna 2009 yhteensä 509). Tähän lukuun sisältyy myös kymmenen ylihoi- 5 Vuoden 2008 lopussa oli koko akuuttisairaalaosastolla voimassa olevia palvelusuhteita (Taulukko 4) ja vakansseja (Taulukko 6), joista vakinaisesti täytettynä Vakanssien täyttöaste oli 78.5 % (tavoite 85 %). (Helsingin terveyslautakunnan esityslista ).

21 20 tajaa ja yksi johtava ylihoitaja vastuualueenaan hoitotyön kehittäminen ja koordinointi. Erityisesti sairaanhoitajien määrä on vuosittain lisääntynyt, eniten kuitenkin vuosina 2007 ja Koko akuuttisairaalan henkilökunnan lisäys vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna selittyy osin Marian sairaalan siirtymisellä vuoden 2008 alussa Helsingin kaupungille. Seuraavassa taulukossa 5 on esitetty akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan henkilöstöresurssit (vakanssit). TAULUKKO 5. Akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan henkilöstöresurssit vuosina Henkilöstöryhmä Eriasteiset lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Fysioterapeutit Puheterapeutit Toimintaterapeutit Muu henkilökunta Yhteensä Akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan tavoitteena on ottaa potilaat erikoissairaanhoidosta viivytyksettä jatkohoitoon ja kuntouttaa heidät siten, että pysyvään laitoshoitoon joutuminen vältetään tai sitä voidaan ainakin lykätä. Vuodeosastoilla on tehostettu kuntouttavaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Kuntoutushenkilökuntaa on lisätty vuoden 2006 aikana, jolloin vuodeosastot ovat saaneet käyttöönsä kymmenen uutta fysio- ja neljä toimintaterapeuttia. (Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, toimintasuunnitelma ) Akuuttisairaalan toimintaa kuvaavia tietoja ja tunnuslukuja Vuonna 2008 akuuttisairaalapaikkoja oli käytettävissä 842, joista on päivystystoiminnassa 202, kuntoutuksessa 131 ja loput varsinaisia akuuttisairaalan yksiköiden sairaansijoja. Kotisairaalapaikkoja on 93. Hoitopäiviä yhteensä kuormitus -%:n ollessa 96,79 (Helsingin terveyskeskus, Gentia -tietojärjestelmä, tieto otettu ). Potilaita Akuuttisairaaloihin tulee lähinnä päivystyspoliklinikoilta ja jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Akuuttisairaalan vuodeosastojen potilaat ovat pääosin monisairaita vanhuksia. Potilaiden keski-ikä on korkein Laaksossa, seuraavaksi Malmilla ja Herttoniemessä. Diagnooseittain tarkasteltuna Akuuttisairaalan akuuttihoidon ja päivystyksen kolme yleisintä sairausryhmää ovat Alzheimerin tauti, reisiluun murtuma ja aivoinfarkti (ks. Liitetaulukko 16 kymmenen yleisintä dg -ryhmää).

22 21 TAULUKKO 6. Akuuttisairaalan sairaansijat vuonna 2008 ja laskennallinen kuormitus. Akuuttisairaalan osastot Vahv. Käytettävissä Lask hpv Toteutuneet Pot./pv kuormitus-% ss ss hpv Herttoniemen vuodeosasto ,3 97,10 Herttoniemen vuodeosasto ,9 99,67 Herttoniemen vuodeosasto ,1 100,24 Herttoniemen vuodeosasto ,9 99,69 Herttoniemen vuodeosasto ,8 99,30 Herttoniemen vuodeosasto ,6 98,31 Herttoniemen akuuttiyksikkö ,6 99,05 yhteensä Malmin vuodeosasto A ,6 98,47 Malmin vuodeosasto A ,8 99,34 Malmin vuodeosasto A ,1 84,45 Malmin vuodeosasto A ,5 102,30 Malmin vuodeosasto A ,1 100,36 Malmin akuuttiyksikkö ,1 96,89 yhteensä Laakson vuodeosasto ,3 101,30 Laakson vuodeosasto ,2 90,83 Laakson vuodeosasto ,0 99,93 Laakson vuodeosasto ,0 99,84 Laakson vuodeosasto ,8 99,34 Laakson vuodeosasto ,0 99,96 Laakson vuodeosasto ,2 100,62 Laakson vuodeosasto ,0 99,87 Laakson vuodeosasto ,9 99,57 Laakson akuuttiyksikkö ,4 98,88 yhteensä Malmin vuodeosasto M ,6 76,31 Malmin vuodeosasto M ,0 90,82 Malmin vuodeosasto M ,5 95,05 Malmin vuodeosasto M ,3 83,37 Malmin päivystyspoliklinikka y 15 h ,9 Malmin päivystysyksikkö ,5 88,65 yhteensä Marian vuodeosasto P ,2 89,70 Marian päivystysosasto S ,9 99,53 Marian päivystysosasto S ,4 96,75 Marian päivystysosasto S ,3 96,68 Marian päivystysosasto S ,2 96,16 Marian päivystysosasto S ,6 93,86 Marian päivystyspkl y 15 h ,7 Marian päivystysyksikkö ,7 95,48 yhteensä Kaikki yhteensä ,2 96,79 Terveyskeskuksen vuodelle 2008 asetetuissa sitovissa tavoitteissa on akuuttihoidon hoitojakson pituudeksi asetettu enintään 25 pv. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan vuonna 2008

23 22 päästy, vaan akuuttihoidon hoitojakson toteuma oli 26,3 pv (Helsingin terveyskeskuksen toimintakertomus 2008). Hoitojaksojen pituuksissa oli myös vaihtelua verrattaessa eri sairaaloita ja niiden osastoja. Pisimmät hoitojaksot olivat Laakson sairaalassa. Liitetaulukossa 18 on kuvattu Akuuttisairaalan päättyneiden hoitojaksojen pituudet 2008 sisältäen myös jonotusjaksot. TAULUKKO 7. Akuuttisairaalan päättyneiden hoitojaksojen pituudet 2008 (ilman jonotusaikoja 6 ). Akuuttisairaalan osastot HJ lkm HPV lkm (HJ:n pituus) Lyhin HJ pv (HJ:n pituus) Pisin HJ pv (HJ:n pituus) K.haj. hpv (HJ:n pituus) Med. hpv (HJ:n pituus) KMH A (HJ:n pituus) Lomapv lkm Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , Herttoniemen os , , Herttoniemen akuuttiyksikkö yhteensä Tuott. lkm , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin akuuttiyksikkö , yhteensä Laakson os , ,6 23, Laakson os , ,3 20, Laakson os , ,3 20, Laakson os , , Laakson os , , Laakson os , , Laakson os , Laakson os , , Laakson os , , Laakson akuuttiyksikkö , , yhteensä Kaikki yhteensä , , Taulukossa 9 on kuvattu varsinaisen akuuttihoidon jaksot ilman jonotusjaksoja. Jonotusjakso alkaa kun potilas on ns. "siirtovalmis" esim. vanhainkotiin, palveluasumiseen tai vastaavaan, mutta jos hänelle ei ole paikkaa, potilas jää akuuttisairaalaan jonottamaan. Tällöin potilas ensin ulos kirjataan ja sitten sisään kirjataan saapumistapakoodilla "jonotus palveluasumiseen tai vanhainkotiin tai pitkäaikaissairaalaan". Näin saadaan kyseinen osuus vähennettyä koko sairaalajaksosta.

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Helena Taskinen, Olli-Pekka Ryynänen ja Juha Kinnunen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa,

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot