Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Helena Taskinen ja Marika Kylänen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa. Lähtötilanteen raportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 63, liitteet 43 Osanumero - Del nummer Part number 2010:2 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen yhteistyönä käynnistämä Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa arviointi- ja kehittämishanke alkoi syyskuussa Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen tutkijat. Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2) Akuuttisairaalan vuodeosasto-jen hoitotyön työjärjestelyt. Hankkeen päätavoitteena on Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintapro-sesseja uudistamalla. Tässä hankkeen ensimmäisen vaiheen lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin seuraavia aineistoja sekä niiden keruun menetelmiä: 1) Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmien tuottamia terveysasemaosaston ja akuuttisairaala -osaston toimintaa koskevia tilastoja ja muita tilastodokumentteja, 2) Akuuttisairaaloiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylimmän johdon haastattelut (N=27), 3) Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeisimpien ammattiryhmien (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) ryhmähaastattelut (N=37), 4) joidenkin terveysasemien (N=5) ja akuuttisairaalan vuodeosastojen (N=4) havainnointi sekä erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien sisällön analyysit. Lähtötilanteen analysoinnin keskeiset havainnot tiivistetysti: Akuuttisairaalaosastolle ehdotettavan muutosohjelman keskeisenä kohteena on varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin kehittäminen, johon liittyy olennaisesti syyskuussa 2009 toimintansa aloittavan Haartmanin sairaalan toiminta- ja hoitokulttuurin muutos sekä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja toimintakäytänteiden kysymykset. Keinona varhaisen kuntouttavan työotteen vakiinnuttamisessa on akuutisti sairaan iäkkään potilaan hoitoprotokollan työstäminen akuuttisairaalan eri yksiköiden yhteistyönä. Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminta osalta kehittämiskohteiksi muodostui jo osin käytössä olevan työparimallin vakiinnuttaminen ja tiimimalliksi laajentaminen. Toiseksi pikavastaanoton käyttöönotto, ja kolmanneksi virtuaalisen- ja puhelinvastaanoton kehittäminen. Tarkoituksena on hoidon saatavuuden parantaminen ja avosairaanhoidon vastaanottopalveluiden nopeuttaminen. Johtamisjärjestelmien kehittäminen nähtiin sekä akuuttisairaalaosaston että terveysasemaosaston yhteiseksi kehittämisalueeksi. Raportissa on esitetty kehittämiskohteiden tiivistetyt toimenpide-ehdotukset. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan lähtötilanteen analyysin sekä tutkijoiden ja organisaation johdon yhteisen keskustelun pohjalta muodostunut vaiheistettu muutosohjelma sekä muutoksen toteuttamiseen liittyvä arviointi- ja palautejärjestelmä. Te-050.doc Avainsanat - Nyckelord - Key words Tuottavuus, terveydenhuolto, terveysasemat, akuuttisairaala Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Painettu, sähköinen Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services PB 6000, Helsingin kaupunki Telephone:

2 Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa Lähtötilanteen raportti Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Helena Taskinen ja Marika Kylänen

3 Sisältö 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, AINEISTOT JA MENETELMÄT Hankkeen tavoite ja tehtävät Aineistot ja menetelmät TUOTTAVUUS NÄKÖKULMANA PERUSTERVEYDENHUOLLON TARKASTELUSSA Tuottavuus terveydenhuollossa Terveyskeskusjärjestelmä Perusterveydenhuollon akuuttisairaalat palvelujärjestelmän saranapaikkana TUTKIMUSKOHTEIDEN TOIMINTAKUVAUS, KESKEISET HAVAINNOT, KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Akuuttisairaalaosaston vuodeosastotoiminta Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen kehittämiskohteet Varhainen kuntouttava työote toimintakonseptiksi Toimintakäytänteet ja työnjaon kysymykset Terveysasemaosaston avosairaanhoidon vastaanottotoiminta Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiskohteet Työparit ja -tiimit Pikavastaanotto Virtuaalinen- ja puhelinvastaanotto Johtamisjärjestelmien kehittäminen: akuuttisairaalaosaston ja terveysasemat osaston yhteinen kehittämiskohde MUUTOSOHJELMAN SISÄLTÖ, VAIHEISTUS SEKÄ ARVIOINTI- JA SEURANTA- JÄRJESTELMÄ LÄHTEET LIITTEET

4 3 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, AINEISTOT JA MENETELMÄT 1.1 Hankkeen tavoite ja tehtävät Helsingin terveyskeskus käynnisti yhdessä Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa syyskuussa 2008 hankkeen, jonka avulla pyritään edistämään työyhteisöjen tuloksellisuutta hyödyntämällä lääketieteen, teknologian ja hoitokäytäntöjen jatkuvaa kehittymistä ja uudistamalla henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa. Tämän arviointi- ja kehittämishankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos 1. Hanke päättyy vuonna Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1. Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2. Akuuttisairaalan vuodeosastojen hoitotyön työjärjestelyt Hankkeen päätavoitteena on Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintaprosesseja uudistamalla. Nämä käsitteet on kuitenkin terveyspalvelujen yhteydessä määritettävä laajemmin kuin tavaratuotantoa tai yksinkertaista palvelutuotantoa organisoitaessa. Siksi tuottavuutta ja tehokkuutta ei voi tehdä suoraviivaisesti esimerkiksi henkilöstöpanoksia vähentämällä tai työmäärää ja tuotoksia lisäämällä. Terveydenhuollossa tehokkuuteen vaikuttavat hyvin monet määrälliset ja laadulliset tekijät samanaikaisesti. Ratkaisut on löydettävissä sekä voimavarojen kohdentamisen kautta että uusien ja älykkäämpien toimintakonseptien kehittämisen kautta. Ja niin, että alusta alkaen toimijat itse ovat mukana määrittämässä työtään koskevia ratkaisuja ja asettamassa niiden toteuttamista kiireellisyysjärjestykseen. Tämän ensimmäisen vaiheen eli lähtötilanteen analyysin tavoitteena on kuvata ja määrittää mahdollisimman luotettavasti, millainen on arvioinnin ja kehittämisen kohteena olevien yksiköiden toimintojen nykytila ja millaista mahdollista vaihtelua toimintakäytänteisiin liittyy. Tarkastelussa ei niinkään olla kiinnostuneita yksittäisen lääkärin tai hoitajan 2 työn tekemisen tavoista, osaamisesta tai asenteesta. Keskeisinä kiinnostuksen kohteina ovat vallitsevat työ- 1 Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. 2 Hoitajilla tarkoitetaan tässä raportissa hoitotyöntekijöitä, kuten terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja perushoitajia.

5 4 ja toimintaprosessit, toimintakulttuurit ja -tilat. Lähtötilanteen analyysin ja toimenpideehdotusten jälkeen siirrytään varsinaiseen muutosvaiheeseen yhdessä sovittujen kehittämiskohteiden mukaisesti. 1.2 Aineistot ja menetelmät Lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin erilaisia aineistoja sekä niiden keruun ja analysoinnin menetelmiä, joista on kooste taulukossa 1. Aineistoja hankittiin Helsingin terveyskeskuksen tuottamista erilaisista potilas- ja johdon tietojärjestelmistä sekä organisaatioiden asiakirjoista. Analysoinnin kohteina olivat mm. toimintaa ja taloutta koskevat indikaattorit ja seurantatiedot, asiakasvirtoja ja kuormitusastetta koskevat dokumentit sekä henkilöstöä koskevat perustiedot. Hankkeen yhtenä keskeisenä aineistonkeruun muotona käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastattelut kohdistuivat Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ja akuuttisairaaloiden vuodeosastojen johtohenkilöihin ja muuhun henkilöstöön. Yksilöhaastattelujen aineisto (ks. Liitetaulukko 1 ja 2) koottiin Helsingin terveyskeskuksen terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ja akuuttisairaaloiden ylimmältä johdolta sekä lääketieteen ja hoitotyön keskijohdolta (N=27). Ryhmähaastattelut (N=37) kohdistuivat akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien keskeisiin ammattiryhmiin (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät, ks. tarkemmin liitetauluko 3). Haastateltavien määrä oli yhteensä 61 henkilöä. Haastattelut tehtiin marraskuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Aineistoja koottiin myös havainnoimalla arjen työtoimintaa akuuttisairaalan neljällä vuodeosastolla ja viidellä terveysasemalla (Liitetaulukko 7). Lisäksi tehtiin synteesi Helsingin akuuttisairaalan vuodeosastoja ja terveyskeskuksen lääkäreiden vastaanottotoimintaa koskeneiden erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien raporteista viimeiseltä viideltä vuodelta ( , ks. Liitetaulukko 24).

6 5 TAULUKKO 1. Hankkeen kiinnostuksen kohteet, aineistot ja menetelmät. Aineiston keruun kohde Menetelmä Tiedon tarve Ajankohta Organisaation tietojärjestelmien tuottamat tilastot ja muut tilastodokumentit Akuuttisairaaloiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylin johto (N=27) Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeiset ammattiryhmät (lääkärit, sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät), (N=37) Terveysasemat (N=5) ja akuuttisairaalan vuodeosastot (N=4) Erillisselvitykset ja kehittämissuunnitelmien raportit Sisällön analyysi Organisaation toiminnallinen kartta ja toiminnan kuvaus: Organisaation toiminta, organisointi, tukijärjestelmät, rakenne, potilaiden hoito, henkilöstö Yksilöhaastattelut Strategiatyöskentely, organisointi, muodolliset toimintarakenteet ja johtamisjärjestelmä Henkilöstövoimavarojen johtaminen Työjärjestelyt, työnjako, prosessien hallinta Hoitokäytännöt Seuranta ja arviointi käytännöt Toiminnan kehittämis- ja muutosvalmius Ryhmähaastattelut Akuuttisairaalat Vuodeosaston toiminnan kuvaus Työnjako ja työjärjestelyt Hoitokäytännöt ja hoidon periaatteet Kirjaamiskäytännöt sähköiset tietojärjestelmät Toimintatilat ja -välineet Toiminnan seuranta ja arviointi Henkilöstövoimavarojen johtaminen Vuodeosaston toiminnan keskeiset kehittämiskohteet Halukkuus/valmius muutoksiin ja toiminnan kehittämiseen Terveysasemat Toimintayksikön toiminnan kuvaus Ammatillinen työnjako ja työjärjestelyt Vastaanottovaiheet ja niiden hallinta Vastaanottotoimintaprosessin välisten vaiheiden ajallinen suhde toisiinsa Hoidon tarpeen arviointi Hoitokäytännöt ja hoidon periaatteet Kirjaamiskäytännöt Henkilöstövoimavarojen johtaminen Toimintatilat ja välineet Toiminnan seuranta ja arviointi Vastaanottotoimintaprosessin keskeiset kehittämiskohteet Halukkuus/valmius muutoksiin ja toiminnan kehittämiseen Havainnointi akuuttisairaaloiden vuodeosastojen ja terveysasemien vastaanottotoiminnan henkilöstön toimintakäytänteet ja työympäristö Sisällön analyysi Havaitut akuuttisairaalan ja terveysasemien kehittämiskohteet ja ongelmat sekä esitetyt toimenpideehdotukset Joulukuu helmikuu 2009 Marraskuu tammikuu 2009 Tammi-helmikuu 2009 Helmikuu 2009 Loka-joulukuu 2008

7 6 2 TUOTTAVUUS NÄKÖKULMANA PERUSTERVEYDENHUOLLON TARKASTELUSSA 2.1 Tuottavuus terveydenhuollossa Perinteisesti tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta, joka ilmaisee kuinka tehokkaasti panoksia käytetään tietyn tuotoksen aikaansaamiseksi (mm. Sintonen ym. 1997). Tuottavuutta on pidetty myös organisaatioiden sisäisen tehokkuuden kuvaajana. Tuottavuuden parantamisessa palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla (minimoidaan panokset) tai tietyillä voimavaroilla mahdollisimman suurin suoritteiden määrin (maksimoidaan tuotokset). Tutkimusalueena ja käytännön toimintana tuottavuus on kuitenkin edellä kuvattua monitahoisempi ilmiö (esim. Käpylä ym. 2008). Käpylä työryhmineen (2008) kuvaa Pritchardin (1995) tuottavuutta kolmitasoisesti jäsentäen käsitteen laajuuden mukaan. Olemme lisänneet tähän tarkasteluun neljännen tuottavuuden käsitteellistämisen tavan: holistinen tuottavuus (Taulukko 2). TAULUKKO 2. Tuottavuuden käsitteellistämisen tapoja (Pritchard 1995) ja tuottavuuskäsitys tässä hankkeessa. Tuottavuuden käsitteellistämisen tapoja Teknis-taloudellinen lähestymistapa Tuottavuus tehokkuuden ja vaikuttavuuden yhdistelmänä Tuottavuuden laaja näkökulma Holistinen tuottavuus Tarkoittaen Tuottavuus on tuotosten ja panosten suhde. Mitä enemmän panosmäärällä saadaan tuotettua, sitä tuottavampi yksikkö on. Tuottavuutta voidaan pitää tehokkuuden mittarina. Tuottavuudessa on kyse tuotosten ja panosten suhteesta, mutta myös siitä, miten tuotokset asemoituvat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tuottavuus sisältää kaiken, mikä saa organisaation toimimaan paremmin Holistinen tuottavuus tarkoittaa toimijoiden, toimintaprosessien ja tilojen optimaalista arviointia ja organisointia sekä laadullisesti että määrällisesti. Vallitseva toimintakulttuuri vaikuttaa tuotantoprosessin arviointiin ja organisointiin edistävästi ja/tai ehkäisevästi. Holistiseen tuottavuuteen sisältyy tieteidenja professioiden välinen, sekä asiakasnäkökulma. Holistisen tuottavuuden ideaali on optimaalisuudessa, joka ottaa huomioon myös mahdolliset häiriötekijät (mm. teknologian toimimattomuus) tuotantoprosessissa ilman tuottavuuden huomattavaa laskua. Tässä hankkeessa ymmärrämme tuottavuuden holistiseen malliin pyrkivänä ilmiönä ja käsitteenä. Huomioimme terveyspalveluiden moniulotteiset erityispiirteet tuotantoprosessin arvioinnissa. Terveyspalveluiden mittaaminen ainoastaan esimerkiksi vastaanottokäynteinä

8 7 tai hoitopäivinä ei katsota olevan tarkoituksenmukaista. Tuottavuutta arvioitaessa olemme kiinnostuneita myös palvelun laadusta eli terveyspalveluiden sisällöstä ja palveluiden vaikuttavuudesta. Vastaanottokäyntimäärien tarkastelu ei anna siihen vastausta, koska käynti ei sisällä keinojen kuvausta tuotettavan terveyspalveluun ja saatavaan terveydenlisäykseen asiakkailla. Siksi arvioimme tuottavuutta sekä määrällisenä että laadullisena ilmiönä ja käsitteenä. Holistinen tuottavuus voi toteutua työnjaon, toimintatapojen, ja työtilojen oikealla optimoinnilla. 1. Käytettävissä olevilla panoksilla voidaan tuottaa optimaalinen määrä palveluja 2. Ammatillisen osaamisen oikea koordinointi johtaa työnjaon ja toimintatapojen optimointiin 3. Työnjako ja toimintakäytänteet muuttuvat optimaaliseksi työtilojen ja teknologian tarkoituksenmukaisella organisoinnilla Tavoitteenamme on siis terveydenhuollon toimijoiden, toimintojen ja tilojen optimaalinen integrointi suhteessa Helsingin terveyskeskuksen tavoitteeseen: asiakkaiden oikeaan hoitoon oikeassa paikassa. Näin ollen holistisen tuottavuuden näkökulman avulla on helpompi tunnistaa myös asiakkaiden terveystarpeet ja hoitoprosessien sisältö. TAULUKKO 3. Holistisen tuottavuuden synnyn näkökulmia. Tuottavuuden osatekijät Toimijat Mitä edellyttää Miksi Seuraus Lopputulos Osaava henkilöstö Tarkoituksenmukainen työnjako Toimintaprosessit Optimaalinen toimintakulttuuri Työparimalli Moniammatillinen tiimityö Kuntouttava työote Tilat Toimivia ja tarkoituksenmukaisia Välineistö kunnossa ja riittävää käyt- Optimaalinen osaaminen töön Monialaisen osaamisen yhdistäminen Potilaan toimintakyvyn säilyttäminen tai parantaminen Hoitoketjujen sujuvuus? Edellytys optimaalisille toimintaprosesseille Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuus Hoidon saatavuus paranee Toiminnan sujuvuus Holistinen apu asiakkaan/potilaan terveysongelmaan Hoidon laatu paranee Toiminnan sujuvuus lisääntyy Asiointi nopeampaa Asiakkaan/potilaan toimintakyky säilyy tai kohenee Toimintaprosessien sujuvuus Organisaation toiminnan tuottavuus lisääntyy

9 8 Tarkoituksenamme on, että tuotantoprosessien kuvaus ja tuottavuuden kriittinen arviointi lähtee hankkeeseen osallistuvien Helsingin terveyskeskuksen työntekijöiden lähtökohdista, minkä toivomme tapahtuvan jatkossakin moniammatillisena yhteistyönä. Oletamme, että ammattien välisessä yhteistyössä ja osaamisen integroimisessa kehittyy yhteinen näkemys hyvistä ja huonoista terveyden tuotantokäytänteistä. Tutkimusryhmämme jäsenet tuovat aineistojen keruun perusteella nousseet olennaisimmat ideat esiin ja ovat muutosprosessin tukena. Lähtökohtana on, että tutkijoiden havainnot ovat perusteluina muutoskohteiden määrittelyyn ja että Helsingin terveyskeskuksen johtajat vastaavat ja varmistavat yhteisesti sovittujen Tuottavuus-hankkeen kehitysideoiden siirtämistä käytäntöön ja antavat välittömän muutostukensa työntekijöille. Olennaista on tiedottaa avoimesti koko henkilöstölle Tuottavuus-hankkeen tarkoituksesta, menetelmistä ja hyödyistä, koska se palvelee holistisen tuottavuuden ajatusta hyvistä toimintakäytänteistä. 2.2 Terveyskeskusjärjestelmä Tarve uuden muotoiseen terveyskeskukseen - myös Helsingin terveyskeskuksessa - nousee siitä yleisestä kehityksestä, että lääketieteen ja hoitoprosessien muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ei potilaiden hoito perusterveyshuollossa enää onnistu perinteisellä tavalla. Asiaan vaikuttavat sekä lääketieteen muuttuminen yhä vaativammaksi, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien lisääntyminen, moniammatillisuuden vaatimukset asiakkaiden ongelmien ratkaisuissa, rahoittajatahon vaatimusten nousu (erityisesti vaikuttavuuden vaatimus) ja kansalaisten vaatimusten ja odotusten kasvu. Terveyskeskukset ovat monin paikoin maassamme vaikeuksissa. Työvoiman saanti on vaikeaa, henkilöstö kokee työnsä pakkotahtisena ja ydintoimintoja on ulkoistettu useimmiten pakon sanelemana. Terveydenhuoltojärjestelmämme on tukeutunut vahvaan perusterveydenhoitoon, joka on nyt vaarassa murentua. Kuitenkin on syytä todeta, että ongelmiin joutuneiden terveyskeskusten rinnalla on myös ongelmitta toimivia terveyskeskuksia (Kokko ym. 2009). Simo Kokko työryhmineen (2009) toteaa, että vaikkakin terveyskeskustoiminnassa esiintyy ongelmia esimerkiksi lääkärityövoiman saatavuuden ja terveyskeskusten palvelukyvyn suhteen ei perusterveydenhuolto kuitenkaan ole yleisessä kriisissä. Terveydenhuollon ongelmien voidaan ajatella perimmältään johtuvan lääketieteen ja sen lähitieteiden kehityksestä, joka tekee terveydenhuollosta yhä monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Kehitys on johtanut erikoissairaanhoidon laajenemiseen ja kustannusten kasvuun ja sitä kautta kuntien kannalta kustannuskriisiin. Samalla monimutkaistuvat hoitoprosessit ovat tulleet vaikeammaksi hallita, joka johtaa perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien

10 9 ammatissaan kokemaan epävarmuuteen. Tämä taas johtaa siihen, että kun työn hallinta on koettu ammatillisesti epävarmaksi. Esimerkiksi nuoret lääkärit hakeutuvat mieluummin työhön erikoissairaanhoitoon. Vastaava ilmiö koskee myös perusterveydenhuollon muita itsenäisesti toimivia ammatteja, kuten sairaanhoitajia. Terveydenhuollon kriisiytymistä voidaan kuvata esim. seuraavasti: Terveydenhuollon kriisiytyminen Työn arvon ja palkan välinen epäsuhta Monimutkaistuva lääketiede Kustannuskriisi Vaikea hallita tiedollisesti Erikoissairaanhoidon suhteellinen vahvistuminen Työvoimapako terveyskeskuksista Perusterveydenhuollon heikentyminen KUVIO 1. Terveydenhuollon kriisiytymisen osatekijöitä. Kehitykseen liittyy vielä muita vahvistavia tekijöitä kuten kansalaisten lisääntynyt valistuneisuus, joka lisää terveydenhuoltoon kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Terveydenhuollon ulkoistaminen ja lisääntynyt siirto yksityissektorille lisää edelleen yksityissektorin houkuttelevuutta ja huonontaa julkisen terveydenhuollon kilpailuasetelmaa. Perinteinen terveyskeskuksen avosairaanhoito on toiminut siten, että lääkäri on ottanut vastaan potilaita ajanvarauksen puitteissa noin kolme potilasta tunnissa. Kiireelliset tapaukset ovat menneet päivystykseen, joka on myös toiminut ylivuotoastiana. Hoitotakuu 3 on asettanut rajan, että perusterveydenhuollosta olisi saatava ainakin kiireellisyysarvio kolmen vuoro- 3 Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu (Laki kansanterveyslain muuttamisesta 855/2004) koskee terveyskeskuksien ja sairaaloiden kiireettömän hoidon ja kiireettömien tutkimusten määräaikoja. Hoitotakuu edellyttää, että asiakkaat ja potilaat saavat virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen ja pääsevät hoidon tarpeen arviointiin kolmessa arkipäivässä. Kiireelliseen hoitoon pitää kuitenkin päästä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Erikoissairaanhoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa. Hoitotakuun tavoitteena oli yhtenäistää eri alueilla asuvien suomalaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja poistaa hoitovajetta.

11 10 kauden kuluessa. Tätä on pidettävä toivottoman pitkänä aikana useimmille potilaille. Käytännössä ei-kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle on Helsingissäkin päässyt vasta 2-5 viikon kuluttua. Jos tavoitteena pidetään hoitoon pääsyn radikaalia nopeuttamista, voidaan näin pitkiä odotusaikoja pitää näyttönä järjestelmän epäonnistumisesta. Nykyinen terveyskeskuksissa käytössä oleva perinteiseen vastaanottoon perustuva toimintamalli on katsottava vanhentuneeksi mm. seuraavista syistä: järjestelmä ei pysty käsittelemään potilasvirtaa riittävän nopeasti, perusterveydenhuollon tulisi hoitaa useimmat asiat 24 tunnin kuluessa. mahdollistaa lähinnä opportunistisen sairauksien ennaltaehkäisyn lääketieteen tiedollinen hallinta on riittämätön. lääkärin rooli on passiivinen potilaaksi ilmoittautuneiden henkilöiden vastaanottaja, kun väestön terveysongelmien käsittely vaatii aktiivista otetta. Kun tarkastellaan em. kaaviota terveydenhuollon kriisiytymisestä, voidaan havaita, että useat prosessit ovat terveyskeskuksien vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella. Kriisin perussyy on lääketieteen monimutkaistuminen, mutta se merkitsee myös parantuneita hoito- ja tutkimusmahdollisuuksia eikä sitä ole syytä torjua. Vain osa tavoitteista voidaan hoitaa yksittäisen kaupungin tai kunnan tasolla. Perusterveydenhuollon kehittämisen kannalta oleellisia ovat seuraavat tavoitteet: 1. Yksittäisen lääkärin vastaanottoon perustuvasta mallista siirrytään moniammatilliseen tiimiin, omalääkäristä omatiimiin. 2. Vastaanotolle hakeutumisen sijasta potilaalla on muita vaihtoehtoja kuten sähköisten viestimien käyttö. 3. Lyhyesti hoidettavia asioita varten on olemassa ohituskaista. 4. Tiedon hallintaa perusterveydenhuollossa lisätään. Kaikkia näitä elementtejä suomalaisessa terveydenhuollossa on jo kehitetty ja niistä on lisääntyvää kokemusta. Sähköisten viestimien käytöstä kokemusta on esim. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (Castrén 2008). Missään ei ole kuitenkaan kehitetty perusterveydenhuoltoa laajasti näiden periaatteiden pohjalta. Nykyisin nämä prosessit ovat vasta alussa ja niitä on pilotoitu terveyskeskusten joissain osissa. Vastaanoton radikaalia nopeuttamista ei ole missään otettu kehittämisen tavoitteeksi. Idea uuden terveyskeskuksen rakenteesta on esitetty seuraavassa kuvassa. Tämäntapainen rakenne on ulkomailla esim. Kaiser Permanentessa (ks. Liite 3).

12 11 Potilas NOV puhelin, sähköposti, tekstiviesti, Internet, video Kroonisten sairauksien hallinta Esiselvitys hoitaja Lääkäri - hoitaja työpari vastaanotto Terveyskioski - hoitajan pikavastaanotto Lääkärin pikapalvelu esh -lähete konsultaatiotuki KUVIO 2. Uuden terveyskeskuksen rakenne (NOV; NON OFFICE VISIT). Jotta uusimuotoisen terveyskeskuksen kehittäminen lähtisi käyntiin riittävässä laajuudessa, tarvitaan seuraavat asiat: 1. Moniammatillisten tiimien koulutusohjelma. 2. Sähköisen viestinnän turvallinen ratkaisu. 3. Lääkäreiden ja hoitajien sähköisen konsultaatiotuen kehittäminen. 4. Pikavastaanottojen (ns. ohituskaistojen) kehittäminen. Helsingin terveyskeskuksessa kohdat 2 ja 3 ovat olleet jo ennestään kehittämisen kohteina. Terveyskeskuksen tietohallinnon toimintasuunnitelmassa painopistealueina mainitaan mm. sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien kehittäminen. Sähköisten menetelmien käytön varsinaisena tavoitteena on tarjota potilaalle uusi lähestymiskanava terveydenhuoltoon. Kanavaan voidaan liittää muita palveluja kuten kuntoseuranta, kroonisten sairauksien tai riskitekijöiden hallinnan seuranta, elämänlaadun mittaaminen ja erilaisten sairausspesifien terveydentilan mittareiden käyttö. Oleellista on, että menetelmä on tietosuojan kannalta turvallinen. Tähän käytetään sekä salasanakäytäntöä (järjestelmä aukeaa pankkitunnuksilla) että tekstin salakirjoitusta avoimen koodin järjestelmällä. Pelisääntöjen tulee olla selvät sekä potilaalle että hoitohenkilöstölle. Simo Kokko työryhmineen 4 Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnittelun pohjana on Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategia vuosille , jossa painopistealueina mainitaan mm. verkkopalvelujen, erityisesti sähköisen asioinnin, merkittävä lisääminen sekä palvelujen tuotantoprosessien, kuten terveyspalvelujen tehostaminen tietotekniikan avulla (Helsingin terveyskeskus, Tietohallinnon toimintasuunnitelmassa 2009).

13 12 (2009) raportoi Tanskan tilanteesta, missä yleislääkäreiden ja heidän potilaidensa välillä on vakiintunut yhteydenpito sähköpostitse. Sähköpostiyhteyttä käytetään yleisesti vastaanottoaikojen, laboratoriotulosten, lääkitykseen liittyvien kysymysten ja yleensäkin erilaisten epäselvyyksien selvittelyyn ja tarkistuksiin. Suomessa nuorempi sukupolvi pystyy ottamaan menetelmän käyttöön hyvinkin nopeasti. Vanhemmille henkilöille ovat käytettävissä muut menetelmät, kuten terveydenhoitajan nopea vastaanotto, joka heillä korvaa sähköisten viestimien käytön. Järjestelmän pystyttäminen etenisi seuraavasti: 1. Kehitetään olemassaolevaa sähköisen asioinnin viestintämenetelmää. 2. Terveydenhuollon henkilöstö koulutetaan menetelmän käyttöön, koulutuksen tulee olla jatkuvaa huomioiden henkilöstön vaihtuvuuden. 3. Väestölle tiedotetaan menetelmän käytöstä ja kehotetaan rekisteröitymään. 4. Luodaan jatkuva henkilöstön ja kansalaisten tukijärjestelmä (help desk). Järjestelmä kannattaa luoda pidemmällä aikavälillä valtakunnalliseksi, sillä kyse on miljoonahankkeesta, joka ei voi olla yksin Helsingin kaupungin vastuulla. Mutta Helsinki voi ottaa siitä keskeisiä toimintamalleja käyttöön nopeastikin. 2.3 Perusterveydenhuollon akuuttisairaalat palvelujärjestelmän saranapaikkana Perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden toimintaan erityisesti suuremmissa kaupungeissa kohdistuu myös suuria kehittämistarpeita. Akuuttisairaalat ovat palvelujärjestelmän keskinäisessä työnjaossa saranapaikka, johon kohdistuu vaikeasti hallittavaa potilasvirtaa useasta suunnasta. Potilaathan tulevat niihin akuuttien sairaalahoitoa vaativien tilojen vuoksi sekä kotoa tai muusta pysyvästä asumismuodosta perusterveydenhuollon lääkärin lähetteellä. Toinen keskeinen potilasvirta tulee perusterveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen alaisista pitkäaikaishoitolaitoksista ja kolmas virta tulee erikoissairaanhoidosta. Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaaloihin potilaat tulevat yleisimmin päivystyspoliklinikoilta, johon he ovat tulleet kotoa, palvelutaloista tai vanhainkodeista. Toinen tärkeä lähettävä taho on erikoissairaanhoito eli HYKS. Pitkäaikaissairaalasta ei juurikaan tule potilaita. Myös avohoidon tai kotihoitolääkärin lähetteellä suoraan vuodeosastolle tulevia potilaita on hyvin vähän, vaikkakin siihen pyritään. Valtaosa akuuttisairaalaan hoitoon tulevista potilaista on kuitenkin alun perin kotona asuvia. Koko palvelujärjestelmän muissa osissa tapahtuvat toimintakäytäntöjen muutokset ja/tai tilapäiset ja pitkittyneet resurssivajeet ja kapasiteettiongelmat heijastuvat akuuttisairaaloi-

14 13 hin ruuhkauttavasti. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen toimintakäytänteiden muutokset, lomakauden sulut ja yleiset pyrkimykset lyhentää hoitojaksojen pituutta heijastuvat perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden tilanteeseen tavalla, johon perusterveydenhuollon akuuttisairaaloiden omien toimenpiteiden kautta voidaan vaikuttaa vain osittain. Vaikeasti hallittavaa ruuhkautumista aiheuttaa toisaalta se, että akuutisti sairastuneiden ja tilapäisesti tai pysyvästi huonokuntoisemmaksi muuttuneille potilaille ei jatkohoitopaikan järjestymien aina joustavasti onnistu. Tai potilas ei voi alentuneen toimintakykynsä vuoksi palata kotiin ilman kotiin saatavia palveluja. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelujen kapasiteettirajoitteet tuottipa niitä julkinen, yksityinen tai kolmas sektori voi estää potilaan turvallisen kotiuttamisen. Näistä tekijöistä johtuen akuuttisairaaloiden potilaiden hoitojaksot eivät pysy optimaalisena sen enempää potilaan kannalta kuin palvelujärjestelmän näkökulmasta. Tilanne kärjistyy yli 65 -vuotiaiden ikäihmisten kohdalla, jossa akuuttiin sairastumiseen sisältyy vakavia riskejä toimintakyvyn kroonisesta heikkenemisestä, mikä osittain on seurausta palvelujärjestelmän logistiikan ongelmista. Akuutisti sairastuneiden iäkkäiden potilaiden hoitoprosessi erityishaasteena Akuutisti sairastuneet iäkkäät potilaat muodostavat akuuttisairaalan merkittävän potilasryhmän. Useissa tapauksissa iäkäs henkilö on pystynyt asumaan kotonaan, kunnes on akuutisti sairastunut eikä ole enää kuntoutunut sairastumisen jälkeen. Tosin sanoen ikääntymiseen liittyvässä väistämättömässä toimintakyvyssä tapahtuu ennakoimaton ja nopea suoriutumistason heikkeneminen. Syksyllä 2007 Helsingin kaupungin kolmessa yksikössä (Laakso, Herttoniemi, Malmi) toteutettiin seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli tuottaa hoitopolku (integrated care pathway, ICP) tiettyjen iäkkäiden potilaiden tavallisten akuuttien sairauksien hoidon tehostamiseksi. Hoitopolku on moniammatillinen yksityiskohtainen hoitosuunnitelma ja hoito-ohje, jonka tarkoituksena on standardoida hoitoa ja parantaa sen laatua. Englannin kielessä siitä käytetään ilmaisua integrated care pathway (ICP), treatment protocol, clinical pathway tai critical care pathway. Suomen kielessä on puhuttu hoitoprotokollasta tai hoitopolusta. Perinnäisesti potilaiden hoitoa on pyritty vakioimaan käyttämällä hoitosuosituksia (esimerkiksi Käypä hoito) ja laatimalla hoitoketjuja. Hoitopolku on näistä täysin rakenteeltaan ja ideologialtaan poikkeava. Taulukossa 3 on kuvattu hoitopolun, hoitoketjun ja hoitosuosituksen välisiä eroja.

15 14 Hoitopolku laaditaan hoitoprosessin analysoinnin ja tieteellisen näytön perusteella. Hoitoprosessia tutkittaessa kiinnitetään huomiota hoitovarianssiin, jolla tarkoitetaan mitä tahansa poikkeamaa potilaan hoitotapahtumassa tai lopputuloksessa. Varianssia ovat olennaisten toimenpiteiden puuttuminen tai jääminen vajaiksi, tarpeettomat toiminnat sekä potilaan tilan poikkeamat sairauden tavanomaisesta kulusta. Varianssi voi olla joko myönteistä tai kielteistä. Tavoitteena on erityisesti tarpeettoman varianssin minimointi. Oletuksena on, että varianssi on osittain palvelujärjestelmästä eikä sairauden biologisesta taustasta johtuvaa. Potilaan hoito pyritään kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Samalla asetetaan tavoitteita hoitoprosessille. Hoitopolku sisältää ohjeita diagnostisista menetelmistä, hoitovalinnasta ja potilaan seurannasta. Hoitopolkuasiakirja asettaa toimenpiteille aikarajoja ja sisältää ohjeen toimenpiteistä, jos sairauden kulku poikkeaa tavanomaisesta. TAULUKKO 4. Hoitopolun, hoitoketjun ja hoitosuosituksen väliset erot. Tarkastelun ulottuvuudet Hoitopolku ICP Hoitoketju Hoitosuositus Tarkoitus kuvaa yksityiskohtaisesti kuvaa potilaan siirtymistä kuvaa näyttöön perustuvasti potilaan hoitoa varsinkin perussairaanhoidon ja suositeltavinta hoitoa erikoissairaanhoidon sisällä erikoissairaanhoidon välillä, siirtymisen ajankohtaa ja indikaatioita sairauteen Syntytapa Ulkoasu prosessianalyysi, näyttöön perustuva kirjallisuus, neuvottelu monimutkainen täytettävä lomake tai integroitu sähköiseen potilaskertomukseen, yksityiskohtainen hoitoon osallistuvien tahojen neuvottelu, kirjallisuustieto kuvaus, paperilla tai sähköisesti, yleisellä tasolla kirjallisuustieto kuvaus, paperilla tai sähköisesti, yleisellä tasolla Käyttäjät moniammatillinen pääasiassa lääkärit pääasiassa lääkärit Tavoiteasettelu päivittäiset tai muuhun aikayksikköön sidotut yksityiskohtaiset tavoitteet ei konkreettisia tavoitteita yksittäisen potilaan hoidossa Sitovuus sitova suositus, osittain sitova suositus ei konkreettisia tavoitteita yksittäisen potilaan hoidossa toimenpiteet dokumentoidaan ei dokumentoida erikseen ei dokumentoida erikseen keskeistä ei huomioida ei huomioida Dokumentoitavuus Hoitovarianssin huomioiminen Lääkärin autonomia rajoittaa autonomiaa, saa poiketa perustellusta syystä kuvaa tehdyt sopimukset, ei rajoita autonomiaa ei rajoita

16 15 Hoitopolku on dokumentoitava asiakirja ja osa potilaskertomusta. Useimmat hoitopolkuasiakirjat ovat olleet veroilmoitusta muistuttavia monimutkaisia lomakkeita. Kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että hoitopolku ja sen vaatima dokumentointi ovat osa sähköistä potilaskertomusta. Hoitopolun kaltaisia ratkaisuja on jo kauan käytetty teollisuudessa ja logistiikassa. Tavoitteena on standardoimalla parantaa laatua, välttää virheitä ja hallita kustannuksia. Perinnäisesti lääkäri on ollut autonominen: hän on voinut tehdä melkein millaisia tutkimusja hoitoratkaisuja hyvänsä, edellyttäen, että hän on pysynyt hyvän lääketieteellisen käytännön alueella. Hyvä käytäntö on tulkittu väljästi, joten potilaan tutkimisessa ja hoitamisessa on käytetty hyvin monenlaisia toimia. Hoitopolkuajattelu rajoittaa lääkärin autonomiaa. Edelleen on mahdollista poiketa perustellusti hoitopolun vaatimuksista, mutta lääkärin pelivara pienenee ratkaisevasti. Hoitopolkujen vaikuttavuutta on tutkittu useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa potilaat oli satunnaistettu joko hoitopolkuryhmään tai perinteisen hoidon ryhmään. Tulokset olivat vakuuttavat. Useissa tutkimuksissa havaittiin hoitoaikojen lyhentyneen, komplikaatioiden sekä tarpeettomien tutkimusten ja hoitoyritysten vähentyneen, potilaiden sairaalaan palaamisten vähentyneen ja kustannusten pienentyneen. Eräissä tutkimuksissa havaittiin myös kuolleisuuden pienentyneen. Merkittävää on, että hoitotulokset näkyivät parantuneen myös sellaisten hoitojen kohdalla, joiden asiantuntijat etukäteen luulivat olleen jo äärimmäisen hyviksi viritettyjä. Terveydenhuollossa on tehty useita erilaisia toimia, jotka ovat tähdänneet hoidon laadun parantamiseen. ICP poikkeaa aikaisemmista ja tuottaa lisäarvoa siinä, että ICP perustuu hoidon vaikuttavuuden ja hoitoprosessin analysointiin, käytetään hyväksi ennustemalleja (ks. Liite 9) ja toteutettua hoitoa seurataan hoitovarianssianalyysin kautta jatkuvasti. ICP:n keskeisiä periaatteita ovat myös potilaslähtöisyys ja henkilökunnan työmäärän kohtuullistaminen. ICP:n tulee kyetä asettamaan myös mielekkäitä prioriteetteja, jolloin on odotettavissa hoitohenkilökunnan työmäärän keventyminen. Jo edellä mainitun syksyllä 2007 Helsingin kaupungin kolmessa yksikössä (Laakso, Herttoniemi, Malmi) toteutetun seurantatutkimuksen seuranta-aika päättyi kesällä 2008 (ks. tarkemmin Liite 5). Tarkoituksena oli tuottaa hoitopolku (integrated care pathway, ICP) tiettyjen iäkkäiden potilaiden tavallisten akuuttien sairauksien hoidon tehostamiseksi. Kohteina ovat kaikki akuutit sairaudet, erityisesti lonkkamurtuma, kaatuilu, akuutit sydänsairaudet (vajaatoiminta, infarkti), infektio (keuhkokuume, urosepsis), halvaus ja delirium (sekavuus).

17 16 Herttoniemen potilaista 77 % asui kotona ennen sairaalaan joutumista, Laaksossa 72 %, Malmilla 86 % ja Jyväskylässä 77 %. Erot sairaaloiden välillä eivät olleet merkitseviä. Laakson sairaalassa on pidemmät hoitoajat, mutta heillä on myös vanhimmat potilaat (ks. Liite 5). Päätelmä tutkimuksesta on, että sairaalayksiköiden välillä on merkittäviä hoitotulosten välisiä eroja. Vakioinneissa ja stratifioinneissa havaittiin, että Laakson sairaalan potilailla on suurempi todennäköisyys jäädä laitoshoitoon kuin muiden sairaaloiden potilailla. Laakson sairaalan potilailla on myös trendi korkeampaan kuolleisuuteen, joka tulee esiin stratifioinneissa, mutta ei vakioinneissa. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan Laakson sairaalaan, vaan koskee koko hoitoprosessia. Potilaat siirtyvät Laaksoon suurelta osin Marian sairaalasta. Tutkimus viittaa siihen, että kuntouttavan hoitotyön pitäisi alkaa mahdollisimman varhain eli heti kun akuutin sairauden lääketieteellinen hoito sen sallii. Jos vanhusta makuutetaan muutamakin päivä, alkavat hoitotulokset heti huonontua. Aineistosta voidaan päätellä, että kuntouttavaan hoitotyöhön ei ole tämän aineiston keräysaikana vielä päästy. Haastattelujen perusteella tilanne ei ole aineiston keräämisen jälkeen suuresti muuttunut, vaikka pyrkimyksiä varhaisen kuntouttavan hoitotyön kehittämiseen on tehty. Tilanne johtaa negatiiviseen kierteeseen seuraavasti: Negatiivinen kierre Runsaasti potilaita Ei pystytä kuntouttamaan Paljon pitkäaikaishoitoa tarvitsevia Voimavarat sidottu pitkäaikaishoitoon Ei pystytä kuntouttamaan Vastaavasti tämä pitäisi pystyä muuttamaan positiiviseksi kierteeksi:

18 17 Positiivinen kierre Runsaasti potilaita Tehokas varhainen kuntoutus pitkäaikaishoidon tarve vähenee Voimavarat vapautuvat Voimat käytetään kuntoutukseen Ratkaiseva muutos Helsingin kaupungin sairaalatilanteeseen tulee, kun Haartmanin sairaala aloittaa toimintansa syyskuussa Tässä vaiheessa tulee iäkkäiden potilaiden hoitoprosessi suunnitella uudelleen varhaisen kuntouttavan hoitotyön toteuttamiseksi. Henkilöstö mitoituksen ja osaamisen haasteet Perusterveydenhuollon akuuttisairaaloissa henkilöstön optimaalisen mitoituksen ja osaamisen määrittelyssä haasteellista on se, että lääkäreiden ja hoitohenkilöstön on hallittava laaja lääketieteen erikoisalojen kirjo. Useimmiten kyse ei ole tarkkarajaisesti mistään yhdestä diagnosoidusta terveysongelmasta, vaan potilaat ovat ns. monisairaita. Toisaalta monissa suurempien kaupunkien perusterveydenhuollon akuuttisairaaloissa hoidetaan hyvinkin korkeaa eritysosaamista vaativia potilaita ja suoritetaan tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, jotka kuuluvat vaatimustasoltaan vaativan erikoissairaanhoidon piiriin. Toisaalta erilaisten tutkimus- ja hoitomuotojen (esim. kirurgiset, sisätautiset, syöpätaudit) jälkeen erikoissairaanhoidosta siirtyy akuuttisairaaloihin korkeaan hoitoisuusluokkaan kuuluvia potilaita jatkohoitoon ja kuntotutukseen. Kyseisten potilaiden hoidossa tarvitaan hyvinkin erikoistunutta suppean erikoisalan erityisosaamista. Samanaikaisesti akuuttisairaaloiden potilaista merkittävällä osalla kyse on jatkohoidon odottamisesta akuutin vaiheen jälkeen. Ja tältä osin toiminta on luonteelta lähellä pitkäaikaissairaanhoidon tai kuntoutusyksiköiden tehtävänkuvaa. Tämä potilasaineksen ja toimintaympäristön monimuotoisuus ja osittainen ennakoimattomuus henkilöstön mitoituksessa, osaamisvaatimuksissa ja työnjaon ja tehtävien määrittelyssä aiheuttaa ongelmia. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että suurten kaupunkien akuuttisairaaloilla kaikilla on oma historiallinen statuksensa ja toimintakulttuurinsa.

19 18 Tyypillisesti akuuttisairaalat ovat alkujaan olleet itsenäisiä sairaaloita, joilla on voinut olla hyvinkin arvostettu asema niin väestön keskuudessa odotuksissa kuin poliittisten päättäjien ja henkilöstön keskuudessa. Vuosien aikana tapahtuneet muutokset kunkin akuuttisairaalan roolissa ja asemassa osana laajempaa palvelujärjestelmää eivät ole häivyttäneet näitä perinteitä. Vahvat perinteet on usein havaittavissa -hyvässä ja pahassa - akuuttisairaaloiden toimintakäytänteissä ja henkilöstörakenteessa ja mitoituksessa.

20 19 3 TUTKIMUSKOHTEIDEN TOIMINTAKUVAUS, KESKEISET HAVAINNOT, KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tässä luvussa tarkastelemme aluksi akuuttisairaalaosaston ja terveysasemaosaston henkilöstövoimavarojen kehitystä ja toimintaa kuvaavia tietoja ja tunnuslukuja holistisen tuottavuuden tarkastelun perustaksi. Seuraavaksi olemme kuvanneet erilaisten aineistojen analysoinnin tuloksia ja koonneet niiden pohjalta nousseita keskeisiä kehittämiskohteita akuuttisairaalaosastolla ja terveysasemaosastolla. Haluamme kuitenkin alkuun todeta analysointimme osoittaneen myös sen, että toiminta sekä akuuttisairaalan vuodeosastoilla että terveysasemilla kohteissa oli monelta osin toimivaa ja kehittämisehdotustemme suuntaisia. Vuodeosastoilla ja terveysasemilla oli toimintaa kehitetty monin tavoin ja organisaatioista syntyi hyvin koulutus- ja kehittämismyönteinen kokonaiskuva. Kuitenkin kehittämiskohteitakin ilmeni, joita seuraavassa yksilöidään yksityiskohtaisesti. 3.1 Akuuttisairaalaosaston vuodeosastotoiminta Hankkeessa yhtenä tutkimuskohteena on akuuttisairaalaosaston (AKU) vuodeosastojen hoitotyö. Helsingin terveystoimi organisoitiin vuoden 2004 alussa uudelleen siten, että aikaisemmin toimineesta seitsemästä alueellisesta akuuttitoiminnan yksiköstä muodostettiin osastotasoinen yksikkö, akuuttisairaala. Akuuttisairaala vastaa terveyskeskustasoisesta somaattisesta sairaalahoidosta, kotisairaalahoidosta ja kuntoutuksesta sekä terveyskeskuspäivystyksestä ja perustason sisätautien päivystyksestä. Akuuttisairaalaosasto muodostuu kuudesta tulosyksiköstä, joita ovat Herttoniemen akuuttiyksikkö, Laakson akuuttiyksikkö, Malmin akuuttiyksikkö, Malmin päivystysyksikkö, Marian päivystysyksikkö sekä kuntoutusyksikkö (ks. Liite 4). Marian sairaala siirtyi HUSista osaksi Helsingin terveyskeskusta vuoden 2008 alussa. Tulosyksiköiden johtajina toimivat ylilääkärit. Henkilöstöresurssit ja niiden kehitys Akuuttisairaalaosaston 5 vuodeosastojen suurin henkilöstöryhmä muodostuu eriasteisista sairaanhoitajista (vuonna 2009 yhteensä 509). Tähän lukuun sisältyy myös kymmenen ylihoi- 5 Vuoden 2008 lopussa oli koko akuuttisairaalaosastolla voimassa olevia palvelusuhteita (Taulukko 4) ja vakansseja (Taulukko 6), joista vakinaisesti täytettynä Vakanssien täyttöaste oli 78.5 % (tavoite 85 %). (Helsingin terveyslautakunnan esityslista ).

21 20 tajaa ja yksi johtava ylihoitaja vastuualueenaan hoitotyön kehittäminen ja koordinointi. Erityisesti sairaanhoitajien määrä on vuosittain lisääntynyt, eniten kuitenkin vuosina 2007 ja Koko akuuttisairaalan henkilökunnan lisäys vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna selittyy osin Marian sairaalan siirtymisellä vuoden 2008 alussa Helsingin kaupungille. Seuraavassa taulukossa 5 on esitetty akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan henkilöstöresurssit (vakanssit). TAULUKKO 5. Akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan henkilöstöresurssit vuosina Henkilöstöryhmä Eriasteiset lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Fysioterapeutit Puheterapeutit Toimintaterapeutit Muu henkilökunta Yhteensä Akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan tavoitteena on ottaa potilaat erikoissairaanhoidosta viivytyksettä jatkohoitoon ja kuntouttaa heidät siten, että pysyvään laitoshoitoon joutuminen vältetään tai sitä voidaan ainakin lykätä. Vuodeosastoilla on tehostettu kuntouttavaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Kuntoutushenkilökuntaa on lisätty vuoden 2006 aikana, jolloin vuodeosastot ovat saaneet käyttöönsä kymmenen uutta fysio- ja neljä toimintaterapeuttia. (Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, toimintasuunnitelma ) Akuuttisairaalan toimintaa kuvaavia tietoja ja tunnuslukuja Vuonna 2008 akuuttisairaalapaikkoja oli käytettävissä 842, joista on päivystystoiminnassa 202, kuntoutuksessa 131 ja loput varsinaisia akuuttisairaalan yksiköiden sairaansijoja. Kotisairaalapaikkoja on 93. Hoitopäiviä yhteensä kuormitus -%:n ollessa 96,79 (Helsingin terveyskeskus, Gentia -tietojärjestelmä, tieto otettu ). Potilaita Akuuttisairaaloihin tulee lähinnä päivystyspoliklinikoilta ja jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Akuuttisairaalan vuodeosastojen potilaat ovat pääosin monisairaita vanhuksia. Potilaiden keski-ikä on korkein Laaksossa, seuraavaksi Malmilla ja Herttoniemessä. Diagnooseittain tarkasteltuna Akuuttisairaalan akuuttihoidon ja päivystyksen kolme yleisintä sairausryhmää ovat Alzheimerin tauti, reisiluun murtuma ja aivoinfarkti (ks. Liitetaulukko 16 kymmenen yleisintä dg -ryhmää).

22 21 TAULUKKO 6. Akuuttisairaalan sairaansijat vuonna 2008 ja laskennallinen kuormitus. Akuuttisairaalan osastot Vahv. Käytettävissä Lask hpv Toteutuneet Pot./pv kuormitus-% ss ss hpv Herttoniemen vuodeosasto ,3 97,10 Herttoniemen vuodeosasto ,9 99,67 Herttoniemen vuodeosasto ,1 100,24 Herttoniemen vuodeosasto ,9 99,69 Herttoniemen vuodeosasto ,8 99,30 Herttoniemen vuodeosasto ,6 98,31 Herttoniemen akuuttiyksikkö ,6 99,05 yhteensä Malmin vuodeosasto A ,6 98,47 Malmin vuodeosasto A ,8 99,34 Malmin vuodeosasto A ,1 84,45 Malmin vuodeosasto A ,5 102,30 Malmin vuodeosasto A ,1 100,36 Malmin akuuttiyksikkö ,1 96,89 yhteensä Laakson vuodeosasto ,3 101,30 Laakson vuodeosasto ,2 90,83 Laakson vuodeosasto ,0 99,93 Laakson vuodeosasto ,0 99,84 Laakson vuodeosasto ,8 99,34 Laakson vuodeosasto ,0 99,96 Laakson vuodeosasto ,2 100,62 Laakson vuodeosasto ,0 99,87 Laakson vuodeosasto ,9 99,57 Laakson akuuttiyksikkö ,4 98,88 yhteensä Malmin vuodeosasto M ,6 76,31 Malmin vuodeosasto M ,0 90,82 Malmin vuodeosasto M ,5 95,05 Malmin vuodeosasto M ,3 83,37 Malmin päivystyspoliklinikka y 15 h ,9 Malmin päivystysyksikkö ,5 88,65 yhteensä Marian vuodeosasto P ,2 89,70 Marian päivystysosasto S ,9 99,53 Marian päivystysosasto S ,4 96,75 Marian päivystysosasto S ,3 96,68 Marian päivystysosasto S ,2 96,16 Marian päivystysosasto S ,6 93,86 Marian päivystyspkl y 15 h ,7 Marian päivystysyksikkö ,7 95,48 yhteensä Kaikki yhteensä ,2 96,79 Terveyskeskuksen vuodelle 2008 asetetuissa sitovissa tavoitteissa on akuuttihoidon hoitojakson pituudeksi asetettu enintään 25 pv. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan vuonna 2008

23 22 päästy, vaan akuuttihoidon hoitojakson toteuma oli 26,3 pv (Helsingin terveyskeskuksen toimintakertomus 2008). Hoitojaksojen pituuksissa oli myös vaihtelua verrattaessa eri sairaaloita ja niiden osastoja. Pisimmät hoitojaksot olivat Laakson sairaalassa. Liitetaulukossa 18 on kuvattu Akuuttisairaalan päättyneiden hoitojaksojen pituudet 2008 sisältäen myös jonotusjaksot. TAULUKKO 7. Akuuttisairaalan päättyneiden hoitojaksojen pituudet 2008 (ilman jonotusaikoja 6 ). Akuuttisairaalan osastot HJ lkm HPV lkm (HJ:n pituus) Lyhin HJ pv (HJ:n pituus) Pisin HJ pv (HJ:n pituus) K.haj. hpv (HJ:n pituus) Med. hpv (HJ:n pituus) KMH A (HJ:n pituus) Lomapv lkm Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , , Herttoniemen os , Herttoniemen os , , Herttoniemen akuuttiyksikkö yhteensä Tuott. lkm , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin os. A , , Malmin akuuttiyksikkö , yhteensä Laakson os , ,6 23, Laakson os , ,3 20, Laakson os , ,3 20, Laakson os , , Laakson os , , Laakson os , , Laakson os , Laakson os , , Laakson os , , Laakson akuuttiyksikkö , , yhteensä Kaikki yhteensä , , Taulukossa 9 on kuvattu varsinaisen akuuttihoidon jaksot ilman jonotusjaksoja. Jonotusjakso alkaa kun potilas on ns. "siirtovalmis" esim. vanhainkotiin, palveluasumiseen tai vastaavaan, mutta jos hänelle ei ole paikkaa, potilas jää akuuttisairaalaan jonottamaan. Tällöin potilas ensin ulos kirjataan ja sitten sisään kirjataan saapumistapakoodilla "jonotus palveluasumiseen tai vanhainkotiin tai pitkäaikaissairaalaan". Näin saadaan kyseinen osuus vähennettyä koko sairaalajaksosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen

Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen Olli-Pekka Ryynänen sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopisto: yleislääketieteen professori emeritus Kaupunginvaltuutettu,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Eila Erkkilä, hyl Terveydenhuollon laatupäivä 25.3.2015 Suomen nuorin väestö Keski-ikä on 37,4 vuotta Asukasluku 196 361 (1.1.2015) alle 18 23 % 18-64 63 % yli

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot