Kirjastosilta yhdistää vanhan ja uuden Turun Biblioteksbron förenar gamla och nya Åbo. Expat-hanke haluaa kansainvälisen Varsinais-Suomen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjastosilta yhdistää vanhan ja uuden Turun Biblioteksbron förenar gamla och nya Åbo. Expat-hanke haluaa kansainvälisen Varsinais-Suomen"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Kirjastosilta yhdistää vanhan ja uuden Turun Biblioteksbron förenar gamla och nya Åbo Expat-hanke haluaa kansainvälisen Varsinais-Suomen Aurora-mitali myönnettiin rohkealle ERI:lle

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 4 Uusi hankeverkko kokoaa hankkeiden tiedot ja tulokset 5 Lounaispaikka kehottaa kuntia avaamaan paikkatiedot 7 Aurora-mitalisti tanssiteatteri ERI yhdistää taiteen ja ilon 8 Luonnonvarafoorumi edistää kierrätystä 9 Savo: Aluehallinnon uudistaminen on haastavaa 11 Vanha Turku tuo joulun tunnelman 12 Sami Heinonen on uusi saaristoasiamies 13 Antti Vasanen tuntee tietopalvelut ja tulevaisuuden skenaariot 16 Expat-hanke suosittelee kv-verkostojen parempaa yhteistyötä 18 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt Kuka tietää, miten jännittäviä applikaatioita avoimesta datasta vielä syntyy? Muuttuvan maailman mahdollisuudet Vuosi ei ole ollut helppo Suomelle eikä Varsinais-Suomelle. Työttömyys sekä telakkateollisuuden vaikeudet tulevat päällimmäisenä mieleen. Salon tilanne on vaikea, vaikka työttömyys on onneksi lakannut kasvamasta. Mutta viisas tietää, että ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Kannattaa siis tarkastella missä kasvun mahdollisuutemme piilevät. Suuri ylpeyden aihe on Viking Grace, jonka ympäristöystävälliset innovaatiot kiinnostavat laajasti. Grace on niittänyt palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa, ja tyylikäs laiva on myös matkailijoiden suosiossa. Ilahduttavaa on, että kun Viking Line seuraavan kerran tilaa laivan, he haluavat, että se rakennetaan Turun telakalla. On elintärkeää ylläpitää koko verkoston osaaminen myös huomisen markkinoilla. Globaalia huippuosaamista edustaa myös Turun biokuvantaminen, jonka pyrkimyksenä on nousta Suomen ja koko Euroopan biokuvantamisen johtokeskukseksi. Se olisi valtava saavutus ja liitto tukee vahvasti Turun yliopistoa ja Åbo Akademia tässä hankkeessa. Lääketeollisuus on nousemassa Turun lippulaivaksi. Lääkekehitys on vaativaa ja kallista, mutta Turku kuuluu voittajiin - jopa kansainvälisesti. Tänä vuonna Turussa on kehitetty kolme myyntiluvan saanutta lääkettä ja neljännestä odotetaan myönteistä päätöstä. Luku on merkittävä, koska Euroopassa vain noin 30 uutta lääkettä saa vuosittain myyntiluvan. Turun vahva lääkekehityksen perinne juontaa jopa 1940-luvulle, sen taustalla ovat sekä akateeminen tutkimus että aktiiviset yritykset. Farmasiatuotteiden vienti Suomesta onkin moninkertaistunut kymmenessä vuodessa ja Turun osuus tässä on merkittävä. Luovuus ja elokuvatuotanto ovat nousussa. Turussa on viime vuosina kuvattu elokuvia Vares-leffoista Rölliin. Ensi vuonna Turussa kuvataan Mika Kaurismäen The Girl King, jossa myös tarjotaan alan opiskelijoille harjoituspaikkoja. On nostettava hattua Länsi-Suomen elokuvakomission hyvälle työlle. Hienoja mahdollisuuksia tarjoaa myös paikkatiedon (open data) avaaminen kansalle ja yrityksille. Lounaispaikka on asiassa edelläkävijä ja tarjoaa alustan, jossa aineiston tuottajat voivat julkistaa paikkatietoa ja tilastoja. Lounaispaikasta löytyy jo runsaasti tietoa kaavoituksesta virkistysalueisiin ja palveluihin. Avointa dataa voi hyödyntää kaupalliseen käyttöön - kuka tietää, miten jännittäviä applikaatioita avoimesta datasta vielä syntyy? Näistä on hyvä ponnistaa kohti uutta vuotta, täynnä muuttuvan maailman mahdollisuuksia. PS. On hienoa, että Viiriä luetaan Oulussa asti. Edellisessä pääkirjoituksessa kun oli fataali virhe, joka koski Suomen ilmakitaransoiton pääkaupunkia. Se on tietysti yksi ja ainoa: Oulu. Hyvää Joulua teillekin! Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm Nya tider, nya möjligheter Året har inte varit lätt för Finland eller Egentliga Finland, med arbetslöshet och varvsindustrins svårigheter. Salos sits är svår, men arbetslösheten har turligt nog slutat växa i staden. Den kloka vet ändå, att tiderna förändras och vi med dem. Det lönar sig alltså att granska var våra tillväxtmöjligheter finns. En källa till stolthet är Viking Grace, vars miljövänliga innovationer väckt omfattande intresse. Grace har fått priser i internationella tävlingar och det stiliga fartyget är populärt bland passagerarna. Det är glädjande att Viking Line meddelat att de, om de beställer ett nytt fartyg, vill att det byggs vid Åbovarvet. Det är livsviktigt att även framöver upprätthålla nätverkets kunnande. Global spetskompetens representerar även Turku BioImaging, vars mål är att bli både Finlands och hela Europas ledningscentral för biovisualisering. Det vore en väldig bedrift och landskapsförbundet stöder starkt Åbo universitet och Åbo Akademi i detta projekt. Läkemedelsindustrin håller på att bli Åbos flaggskepp. Att utveckla mediciner är krävande och dyrt, men Åbo tillhör vinnarna även internationellt. I år har man i Åbo utvecklat tre mediciner som beviljats försäljningstillstånd, den fjärde är på kommande. Antalet är stort, med tanke på att bara ett 30-tal mediciner i Europa årligen får försäljningstillstånd. Åbos tradition inom läkemedelsutveckling härrör från 1940-talet, den bottnar i både akademisk forskning och aktiva företag. Exporten av farmaciprodukter från Finland har mångdubblats på tio år, Åbos andel här är märkbar. Kreativa branscher och filmproduktion ökar i betydelse. I Åbo har man på senare år gjort filmer från Vares till Rölli. Nästa år filmas Mika Kaurismäkis The Girl King i Åbo, här erbjuds även praktikantplatser till studerande i branschen. Vi lyfter på hatten för Västra Finlands filmkommissions goda arbete. Fina möjligheter erbjuder också öppnandet av geografisk information (open data) till medborgare och företag. Lounaispaikka stöder öppna data och erbjuder ett underlag, där innehållsproducenterna kan publicera geografisk information och statistik. I Lounaispaikka hittas redan mycket information, om allt från planering till rekreation och service. Öppna data kan utnyttjas också i kommersiellt syfte vem vet hur spännande applikationer detta kan ge upphov till? Utifrån detta är det bra att ta sats mot ett nytt år, fyllt av möjligheter i en föränderlig värld. 2 viiri viiri 3

3 Näkyvätkö kuntasi kaavoitusaineistot jo netissä? Löytyvätkö kuntasi tuottamat kartta-aineistot helposti? Pystytkö selaamaan naapurikuntien kaava-aineistoja vierekkäin? Miten kuntasi paikkatietoaineistoja voisi paremmin hyödyntää? Tule mukaan Lounaispaikan KuntaINSPIRE-projektiin ja parannetaan yhdessä aineistojen saatavuutta! teksti sanna jokela teksti Ilona Malo Hankeverkko esittää myös hankkeiden tulokset Nykyhetkellä ei ole vielä tietoa, miten maakuntien liittojen EU-rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi toteutetaan. Varmaa on kuitenkin rahoitus- ja maksatustoimenpiteiden hallinnoinnin keskittäminen muutamaan toimijaan. Yleisesti Suomessa rahoitusohjelmien hallinnointi tapahtuu suljetuissa tietokannoissa, jolloin tieto alueen hankkeista tulee tipoittain. - Varsinais-Suomen hankeverkko takaa sen, että tieto alueen hankkeista on julkisesti saatavilla kenen tahansa käyttöön, kun palvelimelle tallennetaan maakunnan rahoitusviranomaisten rahoittamat hankkeet, kertoo Varsinais-Suomen liiton projektisuunnittelija Ilona Malo. Hankeverkon on koodannut Varsinais-Suomen liitossa Heikki Juva. Toteuttajilta tiedustellaan vaikutuksia jälkeenpäin Varsinais-Suomessa on ylläpidetty hankkeiden sähköistä seurantajärjestelmää jo vuodesta Parhaillaan tekeillä olevan, uuden hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmän - Varsinais-Suomen hankeverkon - avulla ei seurata ainoastaan, mitä hankkeita alueella toteutetaan, vaan myös hankkeiden tuloksia sekä pitkäaikaisia vaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoitusviranomaiset arvioivat hankkeen tulosten saavuttamista. Pitkäaikaisten vaikutusten osalta hankkeiden toteuttajille lähetetään kysely, kun hankkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta. Näin saadaan tietää, mitä hankkeista jää jäljelle niiden päätyttyä ja mahdollistetaan niiden jatkuvaluonteinen seuranta. Hankeverkosta löytää tietoa kaikista Varsinais-Suomen hankkeista, kuten Turun Fortuna-korttelin kehittämisestä. Varsinais-Suomen hankeverkon avulla ei seurata ainoastaan mitä hankkeita alueella toteutetaan, vaan myös hankkeiden tuloksia sekä pitkäaikaisia vaikutuksia. tärkeää rahoittaa oikein Hankeverkko on tarkoitettu rahoitusviranomaisille, hankkeiden toteuttajille, toimittajille sekä hankkeista kiinnostuneille. - Hankkeiden toteuttajat voivat peilata omaa hankehakemustaan jo toteutettuihin hankkeisiin. Näin saadaan karsittua päällekkäisyyksiä hakuvaiheessa, vinkkaa Ilona Malo. Rahoitusohjelmien määrärahojen pienentyessä on entistä tärkeämpää kohdistaa hankerahoitus oikein. Maakunnan yhteistyöryhmällä tulee olemaan vahvempi rooli uudella EUohjelmakaudella, ja myös heille on tarpeen perustella rahoituspäätöksiä hyödyntäen aikaisempien hankkeiden arviointia. Näin mahdollistetaan hankkeiden parempi kohdentaminen sekä linjausten tekeminen yhdessä tilastojen ja ennakointien avulla. Uusi hankeverkko mahdollistaa myös maakuntaohjelman toteutumisen seurannan hankkeiden osalta. Varsinais-Suomen hankeverkko löytyy osoitteesta: hankeverkko.lounaispaikka.fi Hankeverkko otetaan käyttöön Julkistamistilaisuus on Aluetietopäivän yhteydessä tammikuussa Lounaispaikka toteutti KuntaINSPIRE-pilottihankkeen yhteistyössä Vakka-Suomen kuntien ja Paimion kaupungin kanssa syksyllä Tarkoituksena oli viedä näiden kuntien kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun ja osoitteen paikannukseen liittyviä aineistoja helpommin saataville ja mahdollistaa esimerkiksi niiden päällekkäinen tarkastelu muiden tahojen tuottamien aineistojen kanssa. Työtä vauhdittamassa on EU:n INSPIRE-direktiivi, joka velvoittaa viranomaisten tuottamien paikkatietoaineistojen avaamista muiden viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Suomessa Maanmittauslaitos on vastuussa INSPIRE:n ilosanoman viemisestä eteenpäin. - Pienemmissä kunnissa työ on jäänyt kuitenkin pahasti jälkeen. Asia on yleisesti ottaen koettu vaikeaksi, ja resurssipulan vuoksi töitä ei ole pystytty toteuttamaan, kertoo paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela. Mikä on tulevaisuuden karttapalvelu? Tätä kysyttiin Lounaispaikan messuosastolla Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa. Vastaajista moni näki tulevaisuuden karttapalvelun olevan monia eri tietolähteitä yhdistävä, avoin, käyttäjälähtöinen ja osallistava. Näitä monet palvelut jo ovatkin, vaikka kehittämisen varaa varmasti on. Selkeä toive oli yhteinen datavarasto, jota eri välineet voisivat käyttää helposti. INSPIRE:n myötä osa tiedoista saadaan koottua - Isosta asiasta ei lopultakaan ole kyse. Yhteistyöllä näitä haasteita pystytään helposti voittamaan. Pilotissa osallistuneiden kuntien hallinnoimia paikkatietoaineistoja, kuten asemakaavoja, yleiskaavoja ja opaskarttoja saatettiin näkyville eri palveluihin. Aineistoja voi tarkastella jo nyt Lounaispaikan karttapalvelussa osoitteessa Lähiaikoina samat aineistot tulevat näkyviin myös kansalliseen palveluun Paikkatietoikkunaan (www.paikkatietoikkuna.fi). Tiedot kustakin aineistosta on lisätty myös Paikkatietohakemistoon (www.paikkatietohakemisto.fi), jonka kautta voidaan etsiä koko valtakunnan laajuudelta vastaavia aineistoja. Vaativammat käyttäjät voivat ladata pilottihankkeen aineistoja myös omaan paikkatieto-ohjelmistoon Lounaispaikan kautta. Pilotin innoittamana haluamme tarjota palveluita myös muille kunnille! Jos haluat mukaan, ota meihin yhteyttä! Lisätietoa: Pilottihankkeen aineistot: Paimion pilaantuneet maa-alueet Paimion ajantasa-asemakaava Paimion suunnittelutarvealueet Vehmaan, Pyhärannan, Kustavin, Laitilan ja Taivassalon asemakaavayhdistelmä Uudenkaupungin ajantasa-asemakaava Uudenkaupungin yleiskaavakartta Uudenkaupungin osoitekartta (haja-asutusalueet) Uudenkaupungin osoitekartta (taajama-alueet) yhteen ja avoimen tiedon esiinmarssi helpottaa tiedonnälkää monilla muilla aloilla kuin paikkatietoalalla. Onko karttapalvelu enää pelkkä nettipalvelu? Voisiko se olla enemmän - elämyksellinen, käyttäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva, joka paikassa läsnä oleva tietopaketti? 4 viiri viiri 5

4 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm On ilo tehdä taidetta kulttuurikaupunki Turussa Rohkea ja monipuolinen tanssiteatteri ERI vastaanotti Aurora-mitalin Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuustossa Tiina Lindfors, perustitte Eeva Soinin ja Lassi Sairelan kanssa tanssiteatteri ERI:n vuonna Miten jaksatte pitää yllä intoa? Se, mitä haluamme taiteemme kautta sanoa, on niin tärkeää, ettei siitä tule ikinä rutiinia. Televisio on täynnä tyhjän louskutusta - taiteilijalla pitää olla pyhä tehtävä kertoa tärkeitä asioita. Teemme tätä vähän eri tyylillä. Minulla on koreografina teatterimainen ote ja yritän inhimillistää maailmaa näyttämällä sen kipupisteet. Lopussa kuitenkin koittaa aina vapautus, armo ja toivo niin yhteiskunnallista taidetta pitää tehdä. Koreografiparina työskentelevät Soini ja Sairela tekevät taidetta suvaitsevaisuuden, lämmön ja huumorin kautta. Minkä näet ERI:n vahvuutena? Monipuolisuus ja se, että teemme asiat huolellisesti loppuun. Haluamme tehdä taidetta, joka avautuu yleisölle eikä jää minkään mystisyyden verhon taakse. Taustalla on aina valtava ilo. Mikä on työssä haastavinta? Tuotannolliset asiat taiteen takana, kuten rahoitus, hankinnat, rekrytoinnit ja yhteydenpito eri tahoihin, vievät paljon aikaa ja energiaa. Jos ei ole käynyt tanssiteatterissa, miksi kannattaisi tulla? Kun kerran tulee, harva jättää sen yhteen kertaan. Täällä saa itkeä ja nauraa. Lisäksi toimimme aivan Turun keskustassa (Yliopistonkatu 7), tänne on helppo tulla. Eeva Soini, ERI tavoittaa eri ryhmiä myös kentällä? Kyllä, esimerkiksi Seniori- ja Hyvinvointihankkeiden kautta esiinnymme maksutta vanhainkodeissa ja työyhteisöissä. Tämä työ on erittäin palkitsevaa. Mitä ajatuksia Aurora-mitalin vastaanottaminen herättää? Olemme otettuja ja liikuttuneita. Tärkein työmme tapahtuu täällä Turussa ja Varsinais-Suomessa, ja on upeaa, että yleisö löytää meidät. Yleisö on kaikki kaikessa ja jokainen joutuu keräämään vuosien saatossa oman yleisönsä. ERI on esiintynyt paljon myös ulkomailla ja olemme ylpeinä kantaneet Turun ja Varsinais- Suomen lippua noin 25 maahan. Millainen kulttuurikaupunki Turku mielestäsi on, Tiina Lindfors? Turku on pitkän linjan kulttuurikaupunki, jolle vuosi 2011 toi uutta nostetta. Yleisö on hereillä ja ilmapiiri on hengittävä, täällä vallitsee yleinen into kulttuuria kohtaan. On harhaa, että kaikki tapahtuisi Helsingissä. Sinänsä on pieni ihme, miten korkea- tasoista kulttuuria Turussa tehdään, kun ihmismassoja ei ole ja markkinointikapasiteetti on vähäinen. On luksusta, kun voi kävellä maailman kauneinta jokivartta pitkin ja bongata sieltä täältä teattereita. Turku on inhimillisen kokoinen kaupunki. Onko teillä lempipaikkoja Turussa ja maakunnassa? Lindfors: Ruissalo on Turun helmi, Aurajoki on kaupungin sydänhermo ja saaristomme on timantti, ainutlaatuinen maailmassa. Soini: Turun kauppatori ja kauppahalli ovat keskustan ihanuuksia. Aurora-mitalin saajan päätti Varsinais-Suomen maakuntahallitus kulttuuritoimikuntansa ehdotuksesta. Varsinais-Suomen liitto jatkaa entisen Varsinais-Suomen maakuntaliiton vuonna 1977 aloittamaa perinnettä jakamalla vuosittain Aurora-mitalin maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Nyt jaettava Aurora-mitali on järjestyksessään 87. Det är en glädje att verka i kulturstaden Åbo Dansteater ERI belönades med årets Aurora-medalj i landskapsfullmäktige ERI grundades år 1989 av koreograf-dansarna Tiina Lindfors, Eeva Soini och Lassi Sairela. Enligt Lindfors hålls passionen vid liv för att det budskap ERI vill föra fram med sin konst är så viktigt att arbetet aldrig kan bli rutin. I bakgrunden finns alltid en stor glädje och ofta humor. Trots att dansarna vill peka på missförhållanden och visa människolivets smärta finns i slutet alltid hopp och försoning. Enligt Tiina Lindfors lönar det sig att komma och se dansteater, om man inte gjort det förr. - När man en gång kommit vill man komma på nytt. Publiken får skratta och gråta, dessutom är vår lokal i Åbo centrum lätt att nå. Lindfors anser att Åbo är en fin kulturstad med alerta människor. Nivån på kulturen är väldigt hög trots att stora människomassor saknas. Till hennes favoritplatser hör Runsala och Aura å, skärgården är landskapets pärla, anser hon. Auroramedaljen har delats ut av Egentliga Finlands förbund sedan år 1977 till en person eller ett samfund som verkat för landskapets väl inom vetenskap, konst eller övrig kultur. 6 viiri viiri 7

5 teksti Aleksis Klap Luonnonvarafoorumi edistää resurssien hyötykäyttöä Varsinais-Suomen liiton hallinnoima luonnonvarafoorumi on ollut toiminnassa jo lähes vuoden. Foorumin tarkoituksena on kehittää alueellista luonnonvaroihin liittyvää toimintaa neitseellisten luonnonvarojen kestävän ja materiaalitehokkaan käytön, kierrätysliiketoiminnan ja resurssitehokkuuden lisäämisen sekä olemassa olevan tiedon välittämisen kautta. - Tällä hetkellä ajankohtaisimmat teemat liittyvät resurssitehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden kartoittamiseen maakunnan alueella, kertoo Varsinais-Suomen liiton luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap. Yrityksiä kiinnostaa resurssien hyötykäyttö Kierrätysliiketoimintaa ja resurssitehokkuutta selvitetään RESUhankkeessa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Turku Science Parkin kanssa. Hankkeen järjestämissä työpajoissa ja seminaarissa on ollut runsaasti osanottajia alueemme yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja viranomaisten taholta. - Yritykset ovat nähneet resurssien hyötykäytön selkeänä mahdollisuutena vähentää esimerkiksi jätekustannuksia tai uusien toimintamallien innovoinnissa, Aleksis Klap toteaa. Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalia on selvitetty LENGO-hankkeessa yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa on selvitetty maakunnallista energiankulutusta kaukolämmön ja sähkön osalta sekä alueen uusiutuvien energialähteiden potentiaalia pelto-, eläin-, ruoko- ja metsäjakeiden osalta. Parhaiden toimintamallien havaitsemiseksi ja aikaansaamiseksi luonnonvarafoorumin toimintaa kehitetään jatkuvasti. Jatkossa keskeiseksi asiaksi nousee olemassa olevan tiedon kerääminen ja uusien selvitystarpeiden tunnistaminen. Luonnonvarafoorumi: Varsinais-Suomen liiton hallinnoima Osallisia useilta tahoilta yrityksistä kuntiin ja viranomaisiin Tavoite on kehittää luonnonvarojen laadukasta ja kestävää käyttöä Ylläpitää ja kerää tietoa alaan liittyvistä hankkeista ja tutkimuksista r e s urs s i tehokkuus j a k i er rät ys Central Baltic -hankkeet nyt kätevästi tietokannassa Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman rahoittamat 122 hanketta on nyt koottu tulostietokantaan, jossa voi tarkastella toteutettuja hankkeita ja niiden tuloksia. Tietokannasta voi tehdä hakuja esimerkiksi hankkeiden teemojen, toteuttajien tai erilaisten tulostyyppien mukaan. Tulosten syöttäminen on aloitettu ensimmäisen hakukierroksen hankkeista ja tietokanta täydentyy tulosten osalta lopulliseen muotoonsa kevääseen mennessä. Tietokanta löytyy osoitteesta Maakunnan liitot ja ELY-keskukset muodostavat jo nyt toimivan yhteistyörakenteen. Sitä pitää vahvistaa. Maakunnat framilla Suomen tasavallan 96. itsenäisyyspäivä oli maakunnille erityinen merkkipäivä. Tasavallan presidentti oli nyt kutsunut vastaanotolleen paljon eri aloilla ansioituneita, uusia vieraita ympäri maan. Kutsulistaa koottaessa oli käytetty maakuntajakoa ja niiden väkimäärää runkona. Arvioinkin, että iloisten varsinaissuomalaisten vieraiden määrä lähenteli 10 prosentin väestöosuuttamme vieraista. Maakunnat noteerattiin nyt korkeimmalla mahdollisella poliittisella taholla. Ele lämmitti mukavasti mieltä tässä ilmapiirissä, jossa koko kansanvaltaisen aluehallinnon roolia on ollut tapana kuulla kyseenalaistettavan. Toivottavasti ele ei pidemmän päälle muodostu kuoleman suudelmaksi maakuntahallinnolle. Tiedossa nimittäin on, että valmistelu aluehallinnon uudelleenjärjestämiseksi on jo pitkään ollut TEM:n kansliapäällikön pöydällä. Vahva, suoraviivainen ja suoraan ministeriöstä johdettu hallinto on sielläpäin vahvoilla! Edellinen vuoden 2010 alussa voimaan astunut uudistus, jossa valtion kehittämistehtävät alueilla koottiin uusiin ELY-keskuksiin ja valvontaviranomaisroolia varten muodostettiin uudet aluehallintovirastot, ei saa vanhaa vahvaa lääninhallintoa haikailevissa piireissä minkäänlaista arvoa eikä armoa. Perusehdotus on varmaan, että AVI:t ja ELY:t vaan yhteen ja tiukka ohjaus ministeriöstä päälle. Näin helppoa se ei käytännössä kuitenkaan ole. Ympäristöhallinto ja maatalous eivät sovinnolla TEM:n komentoon suostu. Kumpikin haikailee vanhaa erillishallintoaan takaisin. Ei siitäkään taka-askeleesta mitään voi tulla. Aluejako on oma ongelmansa. Hallitusohjelma lyö kiinni nykyisen15 ELYkeskuksen aluejaon. Sitä pidetään kuitenkin yleisesti liian suurena lukuna. Täyden palvelun ELY-keskuksia on yhdeksän. Siihen on TEM:ssä ollut vahvaa pyrkimystä. Aluehallintovirastoja (AVI) on kuitenkin vain viisi. Niiden lisäämistä ELY-jaon mukaiseksi ei kukaan ole ainakaan julkisesti esittänyt. Vaihtoehtona on koko tämän koppalakkitoiminnan hoitaminen valtakunnallisesti keskitettynä. Sitä ajatusta vanhoissa lääninhallituskonttoreissa on jo aktiivisesti ryhdytty vastustamaan. Aluehallinnon uudistaminen on haastava tehtävä. Vaikka nykyinen hallinto on vasta neljä vuotta vanha ja hakenut koko sen ajan rooliaan, on se nähty ikään kuin välivaiheena johonkin pysyvämpään. Suuntia on kaksi: edellä kuvaamani valtionhallinnon keskittäminen ministeriöohjaukseen tai sitten sen vastakohtana maakuntahallinnon ja ELY-keskusten organisoiminen yhdeksi alueelliseksi hallinnoksi. Kun ELY-keskukset 2010 muodostettiin, tehtiin niistä luonnolliset partnerit kuntaperusteisille maakuntien liitoille. Maakunnat edustavat alueensa vaaleilla valittujen päättäjien tahtoa ja laativat strategian, jolla alueen hyvinvointia kehitetään. ELY-keskusten käytössä ovat valtion resurssit alueen kehittämiseen. Maakunnan liitot ja ELY-keskukset muodostavat jo savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja nyt toimivan yhteistyörakenteen. Sitä pitää vahvistaa - ei missään tapauksessa eriyttää. Kuntarakenne- ja sote-uudistusten junnaaminen on hidastanut aluehallinnon seuraavan askeleen ottamista. Linjauksista on kuitenkin sen verran keskusteltu hallitusryhmien sisällä, että en yhtään hämmästyisi, jos ensi keväänä tämäkin asia olisi julkisesti valmistelussa. Asia sopii sinänsä hyvin myös kestävyysvajekeskusteluun. Kun haetaan julkisen talouden säästöjä, voidaan näiden kahden erillisen alueviranomaisen yhdistämisellä uudella aluejaolla saavuttaa merkittävä synergiahyöty. Luin lehdestä Satakunnan kollegani esityksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen yhdistämisestä tässä tarkoituksessa. Minulle riittäisi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunta, johon liitettäisiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYkeskuksissa nyt hoidettavat tehtävät. Siinä toisessa leirissä kauhistellaan, että maakunnallisten aluekehitysviranomaisten luominen maakuntia ja ELYkeskuksia yhdistämällä olisi uusi vero- ja menoautomaatti, joka ei ole mahdollista säästöjä haettaessa. Väite on täysin perusteeton. Vaaleilla valittu hallinto on kansanvaltaisen järjestelmämme perusta. Se on myös todella edullinen, jos sillä voidaan edes vähän korvata ministeriöohjauksessa tarvittavia ylitarkastajia ja neuvottelevia virkamiehiä yms. Tasavallan presidentti nosti maakunnat framille. Keväällä nähdään, mihin suuntaan hallitus asiassa jatkaa. 8 viiri viiri 9

6 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka TURUN VANHA KESKUSTA Sijaitsee: Vanha Suurtori Turun tuomiokirkon läheisyydessä on vanhan Turun sydän. Tärkeimmät rakennukset: Brinkkalan talo, Hjeltin talo, Vanha Raatihuone ja Juseliuksentalo rakennettiin vuoden 1827 Turun palon jälkeen C.G. Engelin kaavan mukaan empiretyyliin. Turun kaupunki on saneerannut talot kulttuurikäyttöön. Palvelut: Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsee pari ravintolaa ja kirjakahvila, taidelainaamo ja gallerioita sekä käsityöläispuoteja. Neljä sunnuntaita ennen joulua torilla järjestetään joulumarkkinat. Huomaa myös tämä: Modernia taidetta edustaa Kain Tapperin veistos Ajan virta. Joulurauha löytyy vanhassa Turussa Vanha Turun keskusta on joulun aikaan tunnelmallinen ja levollinen ympäristö. Vanha Suurtori oli satoja vuosia Suomen tärkeiden liikenneväylien solmukohta ja tänne saapuivat laivat Itämeren muista kaupungeista. Jouluaattona tori on koko maailman huomion kohteena, kun Brinkkalan talon parvekkeelta julistetaan perinteinen joulurauha. Uusi Kirjastosilta yhdistää Turun vanhan ja uuden keskustan. Kevyen liikenteen silta avattiin joulukuun alussa. Vaikka Kirjastosilta, kuten Turun muutkin sillat, on jakanut mielipiteitä, se on alusta asti ollut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden aktiivisessa käytössä. Silta on osa Ihmiselle parempi keskusta -hanketta ja sen kustannuksista yli puolet tuli liiton EAKR-rahoituksen kautta. Silta johtaa Aurajoen yli suoraan Turun toiseen ylpeyden aiheeseen, uuteen pääkirjastoon. Nimensä Kirjastosilta sai nimikilpailun kautta. Kun kuljeksii Vanhan Suurtorin ympäristössä, voi syödä ravintolassa, ihailla taidetta gallerioissa tai piipahtaa sisäpihan käsityöläispuodissa. Kapea ja tunnelmallinen Luostarin Välikatu toimi keskiajalla valtaväylänä. Neljä kertaa tunnissa kuuluu komea ääni, kun Turun tuomikirkon kuusi kirkonkelloa kajahtavat. Ääni muistuttaa ajan kulusta vaikka täällä se tuntuukin pysähtyneen. Julens frid hittas i gamla Åbo Åbos gamla centrum är i jultider en stämningsfull och fridfull miljö. Gamla Stortorget var i hundratals år en knutpunkt för Finlands viktiga trafikförbindelser och hit anlände fartygen från städer kring Östersjön. På julafton är torget i hela världens blickfång, när man utlyser julfreden från huset Brinkalas balkong. Den nya Biblioteksbron förenar Åbos gamla och nya centrum. Bron öppnades i början av december. Trots att den, som Åbos alla broar, delar folks åsikter, har den från början varit aktivt i bruk bland gående och cyklister. Bron är en del av projektet Ett bättre centrum för människan och över hälften av kostnaderna har finansierats av EU, beviljade av landskapsförbundet. Bron leder över Aura å till en annan stolthet i Åbo, nya stadsbiblioteket. Sitt namn fick Biblioteksbron via en namntävling. När man strosar kring Gamla Stortorget kan man äta på restaurang, beundra konst i gallerier eller besöka en hantverksbod på innergården. Den smala Kloster-mellangatan var en viktig led under medeltiden. Fyra gånger i timmen hörs ett mäktigt ljud, när de sex klockorna i Åbo domkyrka klämtar. De minner om tidens gång fast här känns det som om tiden stannat. 10 viiri viiri 11

7 teksti Veli-Matti Kauppinen Työpaikat ja liikenne ovat saariston tärkeimmät haasteet Sami Heinonen aloitti tänä syksynä työnsä Varsinais- Suomen liiton saaristo- ja maaseutuasiamiehenä. Mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi Varsinais-Suomen liitossa? Toimin sihteerinä/esittelijänä saaristotoimikunnassa sekä kielellisten palvelujen toimikunnassa. Luonnollisesti toimin myös saaristo- ja maaseutuasioiden yhdyshenkilönä täältä liitosta kentälle päin ja päinvastoin. Maakuntastrategiatyö etenee innolla Varsinais-Suomen liiton johdolla tehtävä maakuntastrategiatyö etenee hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Strategiaa valmistelevat työryhmät ovat tehneet kovasti töitä ja saanet valmiiksi omat pohjapaperinsa ja esityksensä. Työryhmien työtä on evästetty niin maakuntavaltuustossa, maakuntahallituksen iltakoulussa kuin muillakin foorumeilla. Tarkoituksena on, että maakuntastrategian luonnos hyväksytään tammikuun 2014 maakuntahallituksessa lähetettäväksi laajalle lausuntokierrokselle. Työn etenemistä voi seurata ja kommentoida muun muassa Varsinais-Suomen liiton kotisivuilla ja Facebookissa. Strategia on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa ensi vuoden kesäkuussa. - Työskentely on ollut innostavaa ja perinteiset rajat rikkovaa. Välillä on kokonaan unohtanut tekevänsä strategiatyötä, toteaa taloustyöryhmän puheenjohtaja Esa Lindqvist Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Missä tehtävissä toimit ennen kuin tulit liittoon ja mitä hyötyä taustastasi on nyt? Olin Turun saariston Leader-toimintaryhmän I samma båt - samassa veneessä toiminnanjohtaja. Sitä ennen olin mm. Pohjola-Norden järjestön piirin toiminnanjohtaja Turussa ja Vakka-Suomen alueella toteutetussa nuorisohankkeessa projektisihteerinä. Näissä työtehtävissä olen liikkunut saariston alueella ja tavannut niitä ihmisiä ja tahoja, jotka nyt ovat keskeisiä yhteistyökumppaneitani. Pohjoismainen saaristoyhteistyö kuuluu nykyiseen työkenttääni, joten kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä on tietysti eduksi. Mitkä ovat mielestäsi saariston ja maaseudun kehittämisen tärkeimmät haasteet lähivuosina? Uusien työpaikkojen luominen saaristoon ja maaseudulle korvaamaan niitä menetyksiä, joita mm. julkisen sektorin toimintojen pois vetäminen tai supistaminen on aiheuttanut. Liikenteen (myös tietoliikenteen) kehittäminen on tärkeä haaste. Miten luulet, että näitä asioita voi parhaiten edistää? Yhteistyöllä ja tehokkaalla edunvalvonnalla sekä olemassa olevien resurssien hyödyntämisellä. Onko sinulla henkilökohtainen suhde saaristoon? Olen viettänyt lapsuuteni kesät Kustavin Vikatmaassa, jossa meillä edelleen on kesäpaikka. Vakituisesti asun perheineni (puoliso ja kolme tytärtä + labradori) melkein Turunmaan saaristossa eli Kuusistossa, joka on jo merellinen ympäristöltään. Lempipaikkasi saaristossa tai maaseudulla? Kustavin Ströömin alue jo lapsuuden muistojenkin takia, mutta myös Korpoströmin alue on työn puitteissa tullut tutuksi ja merkitykselliseksi alueeksi. kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä on tietysti eduksi. Arbetsplatser och trafik viktiga teman Sami Heinonen inledde i höstas arbetet som Egentliga Finlands förbunds nya skärgårds- och landsbygdsombudsman. Till uppgifterna hör bl.a. att verka som sekreterare i skärgårdskommissionen och att agera kontaktlänk till fältet i frågor som rör skärgård och landsbygd. Tidigare arbetade Heinonen som verksamhetsledare för Leader -gruppen I samma båt. Före det var han verksamhetsledare i distriktets Pohjola-Norden -organisation. I dessa uppgifter lärde han känna de människor och instanser som nu hör till hans centrala samarbetspartners. Också nordiskt skärgårdssamarbete hör i dag till Sami Heinonens uppgifter. De viktigaste utmaningarna vad gäller skärgårdens utveckling de närmaste åren är enligt Heinonen att skapa nya arbetsplatser, för att ersätta det bortfall som den offentliga sektorns nedskärningar har orsakat. - Det är också viktigt att utveckla trafiken och IT-trafiken, säger Heinonen. Sami Heinonen bor med fru, tre döttrar och en labrador på Kustö i S:t Karins. Sommarstugan finns i Vikatmaa i Gustavs. Tietopalvelua ja tulevaisuuden skenaarioita Antti Vasasella on hyötyä tutkijataustasta, kun hän tarkastelee liitossa ilmiöitä osana laajoja kokonaisuuksia. Mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi Varsinais-Suomen liitossa? Työhöni kuuluvat erilaiset tietopalvelu- ja tutkimustehtävät. Vastaan esimerkiksi maakunnan tilan seurannasta ja osallistun koulutustarpeiden maakunnalliseen ennakointityöhön. Lisäksi työhöni kuuluu vastausten löytäminen erilaisiin pieniin ja suuriin esiin nouseviin tietotarpeisiin, pääasiassa liiton sisällä, mutta tarvittaessa minuun voi ottaa yhteyttä myös alueen kunnista tai mediasta. Mistä tehtävistä siirryit liittoon ja onko edellisestä työstä hyötyä nykyisessä? Toimin aiemmin tutkijana Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella, jossa väittelin viime kesäkuussa. Väitöskirjani käsitteli kaupunkirakenteen kehitystä Suomen kaupunkiseuduilla. Mielestäni tutkijankoulutus antaa hyvät lähtökohdat tietopalvelutehtäviin. Tutkijataustasta on hyötyä työssä, jossa pitää tarkastella monimutkaisia ilmiöitä laajojen kokonaisuuksien osana. Mitkä ovat lähivuosien tärkeimmät yhteiskuntarakenteen teemat Varsinais-Suomessa? Mihin muihin maakunnan haasteisiin yrität työssäsi vaikuttaa? Lähiaikoina keskeiset yhdyskuntarakenteen kysymykset liittyvät maakunnan taajamien kehitykseen. Tähän liittyy läheisesti myös liitossa parhaillaan valmisteltava Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka vaatimiin esiselvityksiin kuluu myös omaa työpanostani. Toinen merkittävä liitossa parhaillaan valmisteltava asia on maakuntastrategian päivitys. Maakuntastrategiassa yhdistyvät maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma, jotka ohjaavat maakunnan kehitystä sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Omana tehtävänäni on etenkin väestö- ja työllisyyskehityksen tulevaisuuden skenaarioiden laatiminen osaksi strategiaa. Miten vietät vapaa-aikaasi? Asun Martissa Urheilupuiston kupeessa. Perheessä on puoliso ja 3-vuotias poika. Harrastuksiin lapsiperheessä tahtoo jäädä niukasti aikaa, mutta yritän ehtiä liikkua aina kuin mahdollista. Ja lukemiseen löytyy aina aikaa. 12 viiri viiri 13

8 teksti Kirsi Stjernberg Puolet kyselyyn vastanneista tuntee, ettei heidän äänensä kuulu EU:ssa. Varsinais-Suomi Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Älykästä, kestävää ja osallistavaa uutta vuotta! Kansalaisten ääni paremmin kuuluviin EU:ssa Europe Direct Varsinais-Suomi keräsi Schuman-seuran ja Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-palveluiden kanssa Turun kirjamessuilla lokakuussa vastauksia Euroopan komission teettämään Euroopan Kansalaisten teemavuoden mielipidekyselyyn. Samalla järjestettiin erillinen EU-tietovisa, jonka kysymyksillä pyrittiin mittaamaan kansalaisten EU-tietoutta ja kiinnostusta EU-asioihin. Molempiin kyselyihin saatiin yli 300 vastausta. Naantalin lukion Eurooppa-kurssilaiset tekivät kyselyistä ansiokkaat yhteenvedot. Varsinaissuomalaisten vastaukset heijastelevat melko hyvin koko Suomen vastauksia Euroopan parlamentin kesäkuussa teettämässä Eurobarometrissa Vuosi ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Puolet kyselyyn vastaajista tuntee, ettei heidän äänensä kuulu EU:ssa, ja lähes 60 % ilmoittaa, etteivät jäsenmaat ole toisiaan kohtaan solidaarisia. Tästä huolimatta 45 % vastaajista uskoo, että Eurooppa selviää kriisistä vahvempana. Ilahduttavan suuri prosentti aikoo äänestää ensi kevään Euroopan parlamentin vaaleissa, 77.5 %. Jos näin käy, on se huima korotus edellisten eurovaalien äänestysprosenttiin, joka Suomessa oli vain 40,3 ja koko EU:ssa 43 %. EU-tietovisan vastauksista voidaan päätellä, että perusasiat EU:sta ja Suomen EU-jäsenyydestä tunnetaan alueella kohtalaisesti, mutta yhteys EU:n ja ihmisten arkielämän välillä tuntuu edelleen löyhältä. Vielä voidaan siis tehostaa viestintää siitä, miten EU tavallisen suomalaisen arjessa näkyy, ja mitä ovat ne palvelut, joita EU alueellisesti kansalaisille tarjoaa. Erikoistumalla hyvästä parhaaksi! Varsinais-Suomen liitto, Europe Direct Varsinais-Suomi ja Turku Science Park Oy järjestivät Alvariumissa tietoiskun Euroopan unionin älykkään erikoistumisen teemasta koskien EU:n rahoituskautta Älykäs erikoistuminen Smart Specialisation (SP3) on tällä hetkellä yksi keskeinen ohjaava taustatekijä ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa niin EU:n rakennerahastopolitiikassa kuin myös kansallisessa aluekehityksessä. Teemaan ja EU:n rahoitusohjelmiin johdatteli Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen Brysselin toimiston vetäjä Krista Taipale. Käytännön esimerkkejä älykkäästä erikoistumisesta ohjelmatyössä kuultiin sekä käynnissä olevan maakuntastrategiatyön (Heikki Saarento) että uuden, rajat ylittävän Central Baltic V A Interreg ohjelman ( Merike Niitepõld) valmistelusta. Päijät- Hämeen liiton Ville Maijala kertoi mielenkiintoisesta MERArakennuskonseptista ja ECO-innovaatio komponentista. Lopuksi Heli Salminen-Mankonen esitteli AURIA-biopankkia. Euroopan unionin termistössä on viime vuosina puhuttu paljon älykkyydestä. Älykäs-sanasta kuvailtaessa jotain asiaa tai tavoitetta on tullut jopa muotisana. On älykkäitä tietojärjestelmiä, älykkäitä alueita ja kaupunkeja, älykkäitä teknologioita ja pk-yrityksiä. Julkisen sektorinkin pitäisi olla toiminnoissaan nykyistä huomattavasti älykkäämpi. Myös alueellisten innovaatiojärjestelmien ja kehittämisstrategioiden pitäisi perustua älykkääseen toimintatapaan. Miksi älykkyyttä on alettu korostaa näin voimakkaasti ja mihin sillä pyritään? Älykkään toiminnan korostamiseen on löydettävissä luonnolliset perustelut ja ajattelumallit, jotka liittyvät erityisesti vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin. EU:n kohdatessa historiansa vaikeimman talouskriisin oli pakko miettiä tarkasti sitä, miten yhtälö pienentyvien taloudellisten resurssien ja globaalien kilpailukykyhaasteiden välillä ratkaistaan. Syntyi EU:n 2020-strategia kohti älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa Euroopan unionia. Miten huolehtia siitä, että EU:n alue pysyy merkittävänä, uskottavana ja varteenotettavana toimijana yleismaailmallisessa talousjärjestelmässä, vaikka monilla yksittäisillä EU-mailla oli ja on edelleenkin - talouskriisitilanne? Vastausta etsittiin toiminnan ja taloudellisten resurssien kohdentamisesta nykyistä harvempiin, mutta älykkäämpiin vaihtoehtoihin. Käytännössä se on merkinnyt myös valintojen tekemistä useiden eri vaihtoehtojen välillä, mikä ei aina ole helppoa. Toiminnan keskittäminen alueellisiin vahvuuksiin on varmasti hyvin järkevää. Tammikuussa 2014 alkaa uusi vuoteen 2020 jatkuva EU:n rahoitus- ja ohjelmakausi. Älykkään toiminnan korostaminen ja keskittyminen vahvuuksiin heijastelee vahvasti myös uusiin EU:n rahoitus- ja aluekehittämisohjelmiin. Eurooppalaiset alueet joutuvat pohtimaan esimerkiksi Älykkään erikoistumisen strategiaa osana omaa kehittämistyötään. Älykäs erikoistuminen tietyille toimialoille on edellytys eurooppalaisten aluekehitysohjelmien hyväksymiselle. Meille suomalaisille ja varsinaissuomalaisille tämä ajattelumalli ei ole lähtökohdallisesti onneksi vieras, sillä siinä on paljon yhtymäkohtia suomalaisille jo ennalta tuttuun osaamiskeskusohjelmien ajattelumalliin. Monilla muilla Euroopan alueilla älykkään erikoistumisen strategioiden laatiminen on sitä vastoin aiheuttanut paljonkin päänvaivaa. Toiminnan keskittäminen alueellisiin vahvuuksiin on varmasti hyvin järkevää. Niin sanottuja joulupukin listoja tai pieniä pirstalehankkeita ei voida enää missään päin Eurooppaa esittää tai rahoittaa EU-varoilla. Toisaalta tämä kehityssuunta on luonnollinen ja tullut tutuksi pitkään kestäneen taloudellisesti vaikean ajanjakson sekä Suomea moukaroivan taloudellisen rakennemuutoksen myötä. Vähemmän, mutta älykkäämmin ja tehokkaammin. Tällä ajattelumallilla aloitamme uuden EU-rahoituskauden. Tämä on varmasti oikea tie, mutta samalla on hyvin tärkeää panostaa myös ihmisiin, heidän osaamiseensa ja osallistumismahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Ja erityisesti taistella nuorisotyöttömyyttä vastaan, joka uhkaa vakavalla tavalla yhteiskunnan rakentamista tulevaisuudessa. Kuten EU-2020 strategiassakin, älykkyyden rinnalla on tärkeää muistaa myös inhimillistä ulottuvuutta korostava osallisuus ja seuraavia sukupolvia kohden kurkottava kestävä kehitys. Hyvää, älykästä, osallistavaa ja kestävää uutta vuotta! 14 viiri viiri 15

9 teksti ja kuva Ville Santalahti Haluaako Varsinais-Suomi kansainvälistyä? Varsinais-Suomessa on tuhansia korkeasti koulutettuja, jotka selviytyvät arjessaan englannilla. Kuka näiden ihmisten osaamisen hyödyntämisestä pitää huolta? Expat-projektin tulosten mukaan ei kukaan. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kansainvälistyminen tai kansainvälisyys? Delegaatioita ulkomailla? Edustusta ja edunvalvontaa EU:ssa ja vientiä maailmalle? Expat-hanke otti vuosina vähän eri katsantokannan asiaan. Varsinais-Suomessa on tuhansia korkeasti koulutettuja, jotka selviytyvät arjessaan pääosin englannilla tai sitten huonolla suomella. He ovat huippuosaajia, lomautettuja, kotimiehiä ja -vaimoja sitä osaavaa työvoimaa, jota kaikki strategiat halajavat Suomeen ja myös Turun alueelle. Kuka näiden ihmisten osaamisen hyödyntämisestä pitää huolta? Expat-projektin tulosten mukaan ei kukaan, tai hyvin hajanaisesti erilaiset projektityöntekijät. Expatin tavoite oli selvittää kansainvälisten osaajien tarpeita ja verkostoja sekä kehittää uusia tapoja toteuttaa kansainvälistymisstrategioita. Käytännön työ muotoutui toisesta päästä makrososiaalityöksi ja toisesta teoreettiseksi tilastojen yhdistelemiseksi. - Kansainvälisten suurin käytännön tarve kun oli ihminen, jolle puhua ja jolta saada ensi käden tietoa suomalaisuudesta päättäjät taas tarvitsevat lukuja ja selkeitä toimintatapoja, kertoo Expatin Varsinais-Suomen liitossa toiminut projektisuunnittelija Ville Santalahti. Samalla piti yrittää oppia pioneerialueilta parempia toimintatapoja ja toisaalta jakaa oman alueen kokemuksia projektin partneriseuduille Latviaan, Viroon ja Ruotsiin. Pysyvää koordinaatioita tarvitaan Selkeä ongelma on, että työmarkkinat eivät vedä näin ollen osaajien markkinointi alueellamme on hankalaa. Toisaalta pitäisi ymmärtää, että nousukauden alkaessa on oltava valmiina. Tampereella Talent ja Helsingissä HERIEC -mallit kehittävät sisäistä kansainvälisyyttä syleilevää palvelua. Turkuunkin on nyt luotu alku ja kasvun malli on suunniteltu; enää tarvittaisiin uskoa ja uskaltamista. Pysyvää koordinaatiota olisi saatava aikaiseksi. Varsinais-Suomelle on saatava Talenttikoordinaattori tai mikä nimi valitaankin. Voisimme rakentaa muiden suurten kaupunkiseutujen kanssa yhteistyössä samanlaista kehitysideaa: Miten olisi Talent Tampere, Turku ja Helsinki? Palvelu josta kansainväliset löytävät mentoreita, jonkun jolle puhua, auttavan käden byrokratiassa, verkostoja. - Turun alueellakin toimii monia hyviä ryhmiä aina International Rotarysta naismentorointiverkosto Womentoon. Kuka näitä löytää ja mistä? Kyselyidemme mukaan vasta vuosia maahanmuuton jälkeen, viidakkorummun kautta, Santalahti pahoittelee. Taantumamme suurimpia syitä on se, ettei vientimme vedä. Kysyntää osaamisellemme on silti aina jossain päin maailmaa. Ajattele, jos osaisimme paremmin hyödyntää alueellamme jo asuvia kansainvälistymisosaajia, joilla on suorat kulttuuriset ja sosiaaliset kontaktit eri puolille maailmaa. Alueemme pienyritykset olisivat kiinnostuneita käyttämään enemmän kv-opiskelijoita viennissä yrityksillä ja oppilaitoksilla ei vain ole resursseja tähän yhteistyöhön, vaikka valtio niin olettaakin. Expat-yrittäjyyttä kävelykadulla syyskuussa. EXPAT-HANKE Projektimme tärkein suositus alueemme osalta: Kohderyhmä Korkeasti koulutetut, englantia arkikielenään käyttävät kansainväliset Varsinais-Suomessa. Arviolta 6000 ihmistä, joista puolet opiskelijoita. Verkostojen verkosto: Keskitytään olemassa oleviin verkostoihin ja koordinoidaan niiden toimintaa. Kehitetään kuva kansainvälisestä Varsinais-Suomesta yhdessä kansainvälisten kanssa. Kolmas sektori suunnittelemaan integraatiota yhdessä julkisten toimijoiden kanssa. Sekä kansainväliset että heidän kanssaan jo toimivat viranhaltijat suosittavat koordinaattoria työskentelemään sisäisten kansainvälisten asioiden kanssa. Myös niin sanottu Expat-komitea voitaisiin perustaa keskustelemaan kehitysasioista. Näiden elinten päätehtävä olisi kehittää verkostoja ja palveluita yritys/ yhteisö -yhteistyön työkaluna. Seudullisen kv-koordinaation tehtävänä olisi koota ja aktivoida sosiaalisia-, yritys- ja koulutusverkostoja ja kehittää uusia menetelmiä edistää kansainvälistymistä esimerkiksi mentoroinnin ja yritystapaamisten kautta. Tärkein tehtävä olisi tehdä näkyväksi olemassa olevia verkostoja ja palveluita, kuten Ready, Study, Go, IB- Hub, Rotary international, IESAF, International center of Turku, kansallisuuksien omat yhteisöt, maahanmuuttotoimikunta, Infotori, Kv-koulu, yliopistot, aikuiskou- lutus, Siirtolaisuusinstituutti, rekryfirmat, Team Finland, Womento, Spurtti, Kauppakamari, yrittäjäyhteisöt ja kunnat Käytännössä: Perustetaan alueellisen kansainvälisyyden toimi(sto), jolla mm. puhelinpäivystysaika expat-tarpeille. Työkielenä englanti. Haetaan rahoitusta laajalle projektille, jossa mukana useita kv-asioiden kanssa toimivia instituutioita alueella ja opitaan myös muilta kansallisilta ja mahdollisesti kansainvälisiltä alueilta. Tausta Monet selvitykset toteavat koulutettujen kansainvälisten tilanteen eroavan muista maahanmuuttajista ja heidän palveluidensa olevan huonosti koordinoituja. Hyviä esimerkkejä ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita ovat Talent Tampere ja Helsinki Region Immigrant and Employment Council -mallit, joita kehitetään parhaillaan. Myös Expat-projektin tulokset suosittavat samoja kehityssuuntia. Haasteet Suurimmat haasteet ovat sosiaaliset verkostot ja palvelut. Kansainvälisillä on suuria vaikeuksia löytää palveluita ja verkostoja sekä oppia, miten Suomen työmarkkinat toimivat. Osin tämän vuoksi myös työn löytäminen on vaikeaa. Suunniteltu expat-palvelumalli yhdistäisi olemassa olevia palveluita. 16 viiri viiri 17

10 Laitilan teknologiayrityksille suunnattu yrityspuistohanke etenee mm. liiton myöntämällä EAKR rahoituksella. Laitilassa on hyvä vire päällä ja kaupungin työttömyysaste on maakunnan alhaisin. Kirsi Kanerva täytti 50 vuotta Varsinais-Suomen liiton pitkäaikaisen työntekijän Kirsi Kanervan 50-vuotisjuhlakahvit juotiin liitossa Kirsi Kanerva tuli Varsinais-Suomen seutukaavaliittoon vuonna 1982 lähetiksi. Hän on toiminut myös toimistovirkailijana ja toimistosihteerinä. Nyt Kirsi Kanerva toimii aluekehittämisen osaamisryhmän sihteerinä. Tehtäviin kuuluu normaalien sihteerintehtävien lisäksi internetsivujen päivitystä ja julkaisujen taittoa sekä PowerPoint-esityksiä. - Viihdyn työssäni, koska se on monipuolista ja mielekästä. Varsinais-Suomen liitto on hyvä työpaikka, työkaverit ovat mukavia ja työnantaja ottaa myös henkilöstön huomioon, Kirsi Kanerva sanoo. Joulurauha. Joulurauha on julistettu Turusta 700 vuoden ajan, nykyään sitä seurataan suorana lähetyksenä koko maailmassa. Onnea Mika Akkanen, uusi joulurauhan julistaja! Varsinais-Suomi on hienojen hankkeiden ja tapahtumien myötä nousemassa lähiruuan luvatuksi maakunnaksi. Onnea innokkaille yrittäjille, jotka jaksavat raivata tietä myös muille. Pargas centrum Malmen utvecklas i samarbete med invånarna. Till exempel kan man numera traska genom staden längs en motionsstig. Många andra fina idéer finns att förverkliga i skärgårdens pärla. Rekkaralli Salon keskustassa loppuu, jos itäinen ohitustie valmistuu. Nyt on toivoa, koska kantatie 52:n uudelle linjaukselle on löydetty (suunnittelu)rahaa. Unicefin nuket Aulagalleriassa Varsinais-Suomen liiton Aulagallerian joulunajan näyttelyssä on myynnissä Unicefin Anna&Toivo -nukkeja. Adoptoimalla nuken 20 eurolla mahdollistat perusrokotukset yhdelle lapselle maailmassa. Nukkeja tekevät vapaaehtoiset, jotka haluavat näin auttaa köyhimpien maiden lapsia. Jokaisella nukella on henkilöllisyystodistus, jossa kerrotaan nuken nimi ja henkilötiedot. Se, joka adoptoi nuken, saa postikortin lähetettäväksi nuken tekijälle. Näin tekijä saa tietää, että hänen nukkensa on löytänyt kodin ja yksi maailman lapsista on pelastettu. Näyttely Unicefin nuket on avoinna Aulagalleriassa (Ratapihankatu 36, Turku) , arkisin klo Lisätietoa: Unicefin Riitta Suomi, riitta.suomi(at)gmail.com Unicefs dockor i Aulagalleriet I Egentliga Finlands förbunds Aulagalleri finns nu en försäljningsutställning med Unicefs dockor Anna & Toivo. Genom att adoptera en docka för 20 euro får ett barn de basvaccineringar som behövs. Frivilliga personer tillverkar dockorna, för att på detta sätt kunna hjälpa barn i världens fattigaste länder. Varje Unicef -docka har att identitetsbevis, där man anger dockans namn och personuppgifter. Den som adopterar en docka får ett postkort som kan skickas till den som gjort dockan. Så får tillverkaren veta att dockan har funnit ett hem och ett barn i världen har blivit räddat. Utställningen är öppen till vardagar kl viiri viiri 19

11 varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa. Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin

Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa. Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin Ville Roslakka 21.1.2014 Varsinais-Suomen rahoitusviranomaisten

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013 Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7 OPEN DAYS 2010 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET Itä-Suomen Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen Varsinais-Suomen liitto Tampere Länsi-Suomi SUOMI 1 INDEX Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Joensuu, asukkaita noin 73 000, ydinkaupunki

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot