Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. Vapaakirkko

Transkriptio

1 Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa Vapaakirkko

2 Jolle paljon anteeksi annetaan se rakastaa paljon Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän. (Luuk. 7: 47.)

3 Realistinen käsitys ihmisestä Kristuksen risti antaa realistisen näkemyksen ihmisluontoon (sekä ihmisen arvoon että syntisyyteen) ja Jumalan rakkauteen. Ristissä yhdistyy oikeudenmukaisuus ja anteeksiantamus. Synnit saavat oikeudenmukaisen rangaistuksensa ja synnit saadaan anteeksi.

4 Kristuksen veren kautta ihminen voi avoimesti kohdata oman pahuutensa ja toisten pahuuden Erich Auerbach: muutos vastakohtien välisenä liikkeenä: heiluriliike ihanteiden tavoittelusta, epäonnistumisesta, epätoivosta ja katumuksesta armoon

5 Itsekkyyden ja rakkauden heiluriliike Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. (Ef. 1: 7-8.)

6 Ihanteista lankeemukseen Vangittua Jeesusta seuraten Pietari uskaltautui ylimmäisen papin palatsin esipihaan. Hän oli siis muita opetuslapsia rohkeampi, mutta hänen rohkeutensa ei riittänyt loppuun saakka. Koska hän oli liian pelokas kuollakseen opettajansa tähden, "hän vaipuu syvemmälle kuin muut, jotka eivät sentään joutuneet suorastaan kieltämään Jeesusta." (Auerbach 1946/1992: 60 61) Pietari alkoi sadatella ja vannoi : Minä en tunne sitä miestä.

7 Epätoivosta pelastukseen Mutta "juuri tästä kauheasta sisäisestä kokemuksesta nousee uusi heiluriliike nyt toiseen suuntaan, ja vielä entistäkin voimakkaampana: epätoivosta ja oman epätoivoisen petoksensa synnyttämästä katumuksesta nousee kyky nähdä tulevaan". Hän saa realistisen käsityksen synnistään ja samalla Kristuksen veriarmosta. Sisäinen muutos etenee vastakohtien välisenä liikkeenä. (Auerbach 1992: 61 62)

8 Ilon voimasta hyviin tekoihin Kun hänen omahyväisyytensä on tällä tavalla murtunut ja hän lopulta joutuu epätoivoon itsensä suhteen, hän kypsyy sisäisesti Kristuksen armon vastaanottamiseen ja sen pohjalta uudenlaiseen tietoisuuteen Kristuksen rakkaudesta, joka mahdollistaa hänelle heiluriliikkeen tavoin uuden nousun Kristuksen seuraamiseen ja opetuslapseuteen. (Auerbach 1946/1992: 87 88)

9 Jolle paljon anteeksi annetaan se rakastaa paljon Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.

10 Heikosta tulee sankari Pietarin horjuvuus ja pelkuruus olisi tehnyt hänet täysin kelpaamattomaksi klassisen antiikin sankariksi: Klassisen antiikin kirjallisuuden ylevään tyyliin ei millään olisi sopinut tällaisen syntyperän omaava traaginen sankari, ei näin heikko sankari, joka sitten juuri heikkoudestaan saa suurimman voimansa; heiluri ei voinut heilahdella näin äärimmäisyydestä toiseen. (Auerbach 1946/1992: 62)

11 Kristus loi pohjan myötätunnolle

12 Kristus loi pohjan myötätunnolle Harvat asiat kuvaavat antiikin ja modernin moraalin välistä kuilua yhtä hyvin kuin kysymys säälistä kreikkalaisille se oli moraalitonta typeryyttä, länsimaisille ihmisille se on moraalinen velvollisuus. Pohjimmiltaan tämä ero oli riippuvainen siitä, miten kreikkalaiset ymmärsivät jumalansa. (Gress 1998: 79)

13 Sääli ja myötätunto Sääli ja myötätunto olivat ymmärrettäviä kreikkalaisille, jos ne palvelivat ylpeyttä ja maineen tavoittelua. Antiikin filosofeille Platonista Marcus Aureliukseen vastikkeeton myötätunto ja sääli oli luonteenheikkoutta, joka ei ole viisaan arvoinen ja se voidaan antaa anteeksi ainoastaan niille, jotka eivät ole kasvaneet aikuisiksi. Se on tietämättömyyteen perustuva impulsiivinen reaktio.

14 Sääli ja myötätunto Antikin tapaa ymmärtää myötätunto ja sääli kuvaa se, miten he suhtautuivat vastasyntyneisiin lapsiin. Vastasyntyneiden heitteille jättö oli yleisesti hyväksyttyä ja vammaiset lapset tapettiin lähes poikkeuksetta. Vastasyntyneet olivat objekteja, jotka voitiin pitää tai hävittää halun mukaan.

15 Vastasyntynyt lapsi hyväksytään ihmiseksi Kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa lasta ei pidetty täytenä ihmisenä ensimmäisen elinviikkonsa aikana. Perheenisä sai päättää, jätetäänkö lapsi heitteille, jolloin hän kuoli nälkään, joutui petojen raatelemaksi tai joutui löytölapsena prostitutioiduksi tai orjaksi. Koska Jumala syntyi lapseksi Jeesuksessa, evankeliumin sanoma tunnusti lapsen täyden ihmisyyden jo sikiämisestään saakka.

16 Kristus ihmiskunnan valona (1) Lapsen täydet ihmisoikeudet (2) Laajamittaista hyväntekeväisyyttä harjoittavan yhteisön synty (3) Ihmistä palvelevan teknologian laajamittainen käyttöönotto (4) Orjuuden lakkauttaminen (5) Ehdottomien ihmisoikeuksien ja demokratian perusta (6) Modernin tieteen synty

17 Ehdottoman ihmisarvon perusta Kristuksessa

18 Ehdottoman ihmisarvon perusta Historioitsija Arnold Angenendt (2009: ): ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle.

19 Kaikkien ihmisten tasa-arvo Tietosanakirja Geschichtliche Grundbegriffe toteaa: Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.

20 Kaikkien ihmisten tasa-arvo Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti yhteiskunnan rakenteet.

21 Kaikkien ihmisten tasa-arvo Kristillinen apologeetta Lactantius ( ) kirjoittaa: Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan. (Angenendt 2009: )

22 Hyväntekeväisyyteen perustuvan yhteisön synty Seurakunnan synty

23 Kristuksen elämä huipentui vammaisuudessa Jumalan suunnitelma Kristuksen osalta huipentui Hänen ristinkuolemassaan. Kristus suoritti varsinaisen elämäntyönsä vammautuneena, kun hänen kätensä ja jalkansa oli rikottu nauloilla ja hän oli liikuntakyvytön. Hän ei pystynyt enää kehittelemään argumentteja, vaan pystyi puhumaan vain yksittäisiä, irrallisia lauseita.

24 Kristuksen uhri synnyttää armahtavan kulttuurin Kristuksen evankeliumin varaan rakentuva kulttuuri on suhtautunut armahtavasti vammaisia, heikkoja, sairaita ja epäonnistuneita kohtaan.

25 Hyväntekeväisyyteen perustuvan yhteisön synty Ensimmäiset kristityt pitivät toisistaan huolta ja siksi kulkutautien aikana kristittyjen suhteellinen osuus kasvoi: suurempi osa kristityistä jäi henkiin ja monet pakanat kääntyivät kristityiksi. Hautakiviin kohdistetut tutkimukset osoittavat, että kristityt elivät pitempään kuin pakanat. Tämä kertoo siitä, että heidän elämänlaatunsa oli korkeampaa.

26 Oikeus perustavaan hyvinvointiin Dekretalistien mukaan jokaisella on oikeus peruselintarvikkeisiin. Godfrey of Fontaine sanoi: Luonnollisen lain mukaan jokaisella on tietty oikeus tämän maailman yhteisiin ulkoisiin hyödykkeisiin, ja tästä oikeudesta ei ole luvallista luopua. Ockham kirjoittaa: rikkaan ylimääräiset hyödykkeet kuuluvat köyhälle. (Tierney 2001: 75)

27 Oikeus perustavaan hyvinvointiin Rikas mies on sen rahan taloudenhoitaja, joka tulee jakaa köyhille. Häntä ohjataan jakamaan sitä tarpeessa oleville palvelijatovereilleen. Niinpä jos hän käyttää enemmän itseensä kuin tarve vaatii, hän joutuu myöhemmin maksamaan mitä ankarimman tuomion. Sillä hänen tavaransa eivät ole hänen omiaan, vaan kuuluvat hänen palvelijatovereilleen. Käyttäkäämme siis tavaroitamme säästeliäästi ikään kuin ne kuuluisivat toisille. (Krysostomos)

28 Oikeus elämän perushyvyyksiin Raamattu vaatii, että köyhiä, vammaisia, muukalaisia ja muita vähäosaisia on kohdeltava niin, että heidän perustarpeensa tyydytetään. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta arvioidaan erityisesti sen perusteella, miten yhteiskunnan marginalisoidut ryhmät kuten köyhät, orvot, lesket, vammaiset, lapset ja uskonnollisesti syrjäytetyt pääsevät aineellisesta hyvinvoinnista osallisiksi.

29 Kristinuskon vaikutus orjuuden lakkauttamiseen Evankeliumi perustelee ihmisarvon

30 Kristuksen evankeliumi johti orjuuden lakkauttamiseen Tehokas moraalinen vastustus orjuutta vastaan syntyi vain kerran ihmiskunnan historiassa. Kristinuskon sanomalla oli olennainen merkitys orjuuden lakkauttamisessa. (Stark 2004: 291)

31 Ihmisen orjuuttaminen on syntiä Kristityt palvelivat Jumalaa, joka oli lähettänyt Poikansa maailmaan vapauttamaan ihmiset. Niinpä ainoana maailmanuskontojen joukossa kristinusko kehitti näkemyksen, että orjuuttaminen on syntiä ja että se tulee lakkauttaa.

32 Kristuksen veren lunastama ihminen on vapaa Kristinuskon sisällä kehittyi voimakas vastustus orjuutta vastaan, koska kristinusko on lunastususkonto: Kristus on verellään ostanut kaikki ihmiset vapaaksi synnin orjuudesta. Evankeliumin sanoma, jonka mukaan te olette kalliisti ostetut, motivoi orjien ja vankien vapauttamiseen.

33 Orjuuden yleismaailmallisuus Orjuus oli lähes yleismaailmallista kaikissa yhteiskunnissa, joilla oli siihen varaa, ja orjuus jatkuu edelleen monissa maailman osissa. Kaikki varhaiset sivilisaatiot mukaan luettuna Sumeri, Babylonia, Assyria, Egypti, Kiina ja Intia toteuttivat laajamittaista orjuutta. Orjuus saavutti huippunsa Kreikassa ja Roomassa, joita voidaan luonnehtia varsinaisiksi orjanomistusyhteiskunniksi.

34 Orjuus islamissa Islam loi maailman laajimman orjakauppajärjestelmän. 17 miljoonaa afrikkalaista kuljetettiin orjuuteen islamilaisiin maihin. Islamilaiseen maailmaan ei ole jäänyt merkittävää mustaa väestönosaa, koska monet orjiksi otetut miehet kastroitiin ja mustien lapset usein tapettiin vastasyntyneinä. Vaikka islamilainen monoteismi tarjoaisi perusteen argumentoida orjuutta vastaan, islamilaisten oppineiden päättelyä tässä suhteessa rajoitti se tosiasia, että Muhammed itse osti, myi ja vangitsi orjia.

35 Orjuus hindulaisuudessa Hindulaisuuden kastijärjestelmä jättää sudrat ja erityisesti dalitit vaille ihmisoikeuksia. Manun lakien mukaan heidän ainoa tehtävänsä on palvella ylempiä kasteja. Dalitit ovat olleet orjan asemassa vailla ihmisoikeuksia. Miljoonien dalitien orjuus käytännössä edelleen jatkuu, vaikka dalitien syrjintä on Intian perustuslaissa kielletty.

36 Karman laki oikeuttaa orjuuden Karman lain mukaan ihminen syntyy asemaan, jonka hän on ansainnut edellisen elämänsä teoillaan. Palvelijakastiin tai kastittomaksi syntyneen on täytynyt edellisessä elämässään tehdä kauheita rikoksia. Niitä hän voi sovittaa tässä elämässä palvelemalla ylempiä kasteja. Mutta kaikkien Valtias antoi sudroille vain yhden tehtävän: palvella edellisiä luokkia alentamatta niiden ansioita. (Manun laki I: 91.)

37 Vertailukohtana hindulaisuus: Se, joka selittää pyhää lakia sudralle tai ohjaa häntä katumusharjoituksissa, joutuu yhdessä sen sudran kanssa helvetin pimeyteen. (Manun laki IV: 81.) Jos sudra kuulee Vedaa luettavan ääneen, kaadettakoon hänen korviinsa sulaa lyijyä tai lakkaa. Jos hän resitoi Veda-tekstejä, leikattakoon hänen kielensä irti.

38 Ihmisen orjuuttaminen on syntiä Kristityt palvelivat Jumalaa, joka oli lähettänyt Poikansa maailmaan vapauttamaan ihmiset. Niinpä ainoana maailmanuskontojen joukossa kristinusko kehitti näkemyksen, että orjuuttaminen on syntiä ja että se tulee lakkauttaa.

39 Kristuksen veren lunastama ihminen on vapaa Kristinuskon sisällä kehittyi voimakas vastustus orjuutta vastaan, koska kristinusko on lunastususkonto: Kristus on verellään ostanut kaikki ihmiset vapaaksi synnin orjuudesta. Evankeliumin sanoma, jonka mukaan te olette kalliisti ostetut, motivoi orjien ja vankien vapauttamiseen.

40 Kastettu yhdeksi ruumiiksi Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. (1. Kor. 12: 13)

41 Jeesuksen vähäisimmät veljet Orjuuden vastustaminen sai innoituksensa Jeesuksen lausumasta: Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25: 40) John Woolman ( ) argumentoi, että mustien orjuuttaminen merkitsi Kristuksen orjuuttamista.

42 Köyhien raadantaa säästävän teknologian laajamittainen käyttöönotto Miten Kristuksen evankeliumi motivoi helpottamaan köyhien raadantaa

43 Teknologian käyttöönotto Yksi tutkijoita askarruttanut kysymys on se, miksi Länsi-Euroopan kristillinen keskiaika antoi merkittävän panoksen ihmistyövoimaa säästävän teknologian laajamittaiselle käyttöönotolle. Miksi Länsi- Euroopan kristillinen keskiaika ylittää tässä suhteessa muiden samanaikaisten kulttuurien panoksen?

44 Keskiajan teknologinen kehitys Keskiajan varhaisvaiheista alkoi yksi ihmiskunnan kaikkein kekseliäimmistä aikakausista, jolloin koneita kehiteltiin ja otettiin käyttöön niin laajassa mitassa, ettei yksikään sivilisaatio ollut aikaisemmin kokenut sellaista (Gimpel 1976: viii, 1)

45 Inkarnaation merkitys Myöhäiskeskiajan merkittävin saavutus oli rakentaa ensimmäistä kertaa historiassa monimutkainen sivilisaatio, joka ei levännyt hikoilevien orjien tai kantajien selässä vaan ensisijaisesti ei-inhimillisten voimien varassa. (White 1978: 22)

46 Inkarnaation merkitys Teknologian tutkimiseen erikoistunut historioitsija Lynn White Jr.: usein hyvät ja hyödyllisetkin tekniset keksinnöt jäävät käyttämättömiksi, jos yhteiskunnassa vaikuttava arvojärjestelmä ei tarjoa yllykettä tehdä teknisten keksintöjen levittämiseen tarvittavia sijoituksia ja uhrauksia

47 Keskiajan tutkija Lynn White Jr. Ihmisläheinen teknologia, jonka moderni maailmamme on perinyt keskiajalta, syntyi seurauksena teologisesta vakaumuksesta, että jopa kaikkein viheliäisimmällä ihmisolennolla on ääretön arvo, ja vaistomaisesta vastenmielisyydestä alistaa ketään ihmistä yksitoikkoiseen raadantaan, joka on vähemmän kuin inhimillistä, koska se ei vaadi älykkyyden tai vapaan valinnan harjoittamista.

48 Inkarnaation merkitys Vesimylly keksittiin jo vuosisata ennen Kristusta. Sen hyödyllisyys viljan jauhamisessa tunnettiin Afganistanissa ja Intian rajoilla. Kuitenkaan vesimyllyn käyttö ei levinnyt hindulaisissa, buddhalaisissa tai islamilaisissa kulttuureissa. Hindulaisuuteen kuuluva kastijako takasi sen, että oli aina olemassa valtaisa kastittomien joukko, joille voitiin sälyttää yksitoikkoinen ja uuvuttava työ vähin kustannuksin.

49 Inkarnaation merkitys Islamin oppi ei-muslimien alempiarvoisuudesta yhdistettynä valloitussotiin takasi laajamittaisen orjatyövoiman käytön. Kristityt munkit Euroopassa aloittivat ensimmäisinä laajamittaisesti käyttää vesimyllyä viljan jauhamiseksi ja muun vesivoimaa käyttävän teknologian kehittämiseksi. Teknologian kehitys sai voimakkaan sysäyksen eteenpäin kristillisissä luostareissa; moderni tiede kehitettiin kristillisissä yliopistoissa.

50 Demokratian perusta

51 Demokratian perusta Yleisen väärinkäsityksen mukaan demokratian perusta on antiikin Kreikan kaupunkivaltioissa. Historioitsija David Gress (1998) on osoittanut tämän käsityksen myytiksi. Todellisuudessa kreikkalaisia kaupunkivaltioita tuskin voidaan kutsua demokratioiksi, koska noin prosenttia yhteiskunnan jäsenistä oli orjia, joilla ei ollut kansalaisoikeuksia.

52 Demokratian perusta Lisäksi kreikkalainen demokratia ei koskaan toiminut muutamaa vuosikymmentä pidempään. Se taantui pian epäoikeudenmukaiseksi enemmistövallaksi. Toisen väärinkäsityksen mukaan demokratian, tasa-arvon ja ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa.

53 Demokratian perusta Todellisuudessa yksilöllisyyden ja vapauden aatteellista ja institutionaalista perustaa kehiteltiin jo 300-luvulta alkaen ja demokratian ja ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.

54 Esimerkkinä perhe Evankeliumin voima synnyttää ihmissydämessä elävän veden virtoja, jotka avaavat tien Jumalan luomistyön rikkauksiin. Yksi esimerkki Jumalan luomislahjoista on avioliitto ja perhe. Koska puoliso ja lapset ovat niin suuria rikkauksia elämässä, ihmisen on vaikea kohdata syyllisyyttään rikkoessaan perheensä jäseniä vastaan.

55 Syyllisyyden ahdistavuus Seksuaalisen vapauden kulttuuri on luonut tilanteen, jossa ihmiset väistävät vastuutaan ja toteuttavat mielihalujaan. Siksi avioliitot hajoavat ja lapset joutuvat kärsimään. Koska ihmisten on tuskallista kohdata syyllisyyttään, perhetutkimuksen piirissä on alettu peitellä tietoa seksuaalisten valintojen kielteisistä seurauksista, erityisesti niiden lapsille tuottamasta kärsimyksestä.

56 Näennäisperustelut Viimeisen 40 vuoden aikana on luotu näennäisperustelut väitteelle, ettei lapsi tarvitse biologista isäänsä ja äitiään, vaan että heidät voidaan korvata kahdella lapsesta kiinnostuneella aikuisella ilman, että lapsi kärsii vahinkoa. Isän ja äidin merkitystä vähättelevät tutkimukset jäävät paljon jälkeen normaalin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen laatuvaatimuksista.

57 Poliittisesti motivoitunut tutkimus Useimmat tätä uutta näkemystä tukevat tutkimukset ovat tutkimusasetelmaltaan heikkoja, niiden otokset ovat vinoutuneita ja niissä käytetyt testit eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Nämä tutkimukset ovat suureksi osaksi poliittisesti motivoituneiden aktivistien tekemiä, jotka ovat värvänneet tutkittavat samalla tavalla suuntautuneiden aktivistien joukosta.

58 Yritys vaikuttaa lainsäätäjiin Parhaimmillaan nämä perhetutkimukset tarjoavat joitakin mielenkiintoisia ideoita, joita voidaan käyttää tulevien tutkimusten perustana. Pahimmillaan kyse on puolueellisesta yrityksestä muokata yleistä mielipidettä ja vaikuttaa myös lainsäätäjiin.

59 Tietämättömyyden hinta Ilman anteeksiantamuksen evankeliumia ihmiset eivät kestä syyllistäviä tosiasioita ja etsiytyvät tilaan, jossa he eivät tiedä, mitä he tekevät. Hinnan tästä tietämättömyydestä maksavat yhteiskunnan hauraimmat jäsenet, lapset.

60 Robert Oscar Lopez Emme voi luottaa niihin perhetutkimuksen tuloksiin, joiden mukaan isää ja äitiä ei tarvita, koska tämä yksimielisyys on saatu aikaan sellaisen painostuksen ja sensuurin ilmapiirissä, jossa jokainen, joka julkistaa vastakkaista todistusaineistoa on vaarassa menettää ystävänsä, maineensa, yliopistovirkansa ja mahdollisuutensa tehdä tutkimusta.

61 Perhetutkimus välttelee tietoa Nämäkin tutkijat ovat löytäneet tosiasioita, jotka osoittavat isän ja äidin korvaamattomuuden, mutta pyrkivät vähättelemään niiden merkitystä ja jättävät ne pois johtopäätöksistään. Halu paeta syyllisyyttä estää näin tiedon kehitystä, koska tutkijat peittävät perhemuotojen eron estääkseen tämän tiedon vaikutusta kulttuuriseen tietoisuuteen ja poliittisiin päätöksiin.

62 Perhetutkimus salaa tietoa Kun tutkijat vähättelevät löydettyjen erojen merkitystä, he menettävät ainutlaatuisen mahdollisuuden täysin hyödyntää sitä luonnollista laboratoriota, jonka erilaisten perheiden olemassaolo tarjoaa (emt ).

63 Pako syyllisyydestä Osa aikamme perhekirjallisuudesta yrittää kaikin keinoin varjella ihmistä kokemasta syyllisyyden tunteita ratkaisuistaan. Yhtenä keskeisenä opinkappaleena on käsitys erilaisten perhemuotojen samanarvoisuudesta tämän käsityksen kieltäminen on ahdasmielistä nurkkakuntaisuutta ja tietämättömyyttä.

64 Pako syyllisyydestä Koska kaikki perhemuodot ovat samanarvoisia, minun ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä, että olen mielihalujani seuraten päätynyt avioeroon ja näin vienyt lapsiltani eheän kodin. Voin lohduttautua sillä, että tämä on vain yksi vaihtoehtoinen perhemuoto eikä sitä voida pitää sen parempana tai huonompana kuin sen vaihtoehtoja.

65 Pako syyllisyydestä Jos lapseni näyttäisivätkin kärsivän, se johtuu vain niistä, jotka leimaavat kyseisen perhemuodon huonommaksi. Jos nämä ahdasmieliset tuomitsijat saataisiin vaiennettua, lasten kärsimykset loppuisivat. Ainoita tuomittavia tällaisessa perheretoriikassa ovat ne, jotka yrittävät herätellä ihmisten syyllisyyttä ratkaisuista, jotka ovat kaikki kuitenkin vain samanarvoisia vaihtoehtoisia elämäntapoja

66 Lasten vaientaminen Ongelmana on se, että näin joudutaan syyllistämään myös niitä isättömien perheiden lapsia, jotka kärsivät kalvavasta isänkaipuusta ja kertovat sen rehellisesti. Robert Oscar Lopez kertoo, että on raskasta tulla leimatuksi homofobiseksi pelkästään sen takia, että hän avoimesti kertoo kokeneensa isän puutteen vaikeana kasvaessaan äitinsä ja tämän naispuolisen kumppanin kodissa.

67 Lasten vaientaminen Lapset, jotka joutuvat näiden moraalisten riskien keskelle, ovat hyvin tietoisia vanhempiensa roolista sen lapselle stressaavan ja tunnetasolla monimutkaisen elämän luomisessa, joka vieraannuttaa heidät kulttuurisista perinteistä kuten isän ja äitien päivästä. Lapsia kutsutaan homofobisiksi pelkästään siksi, että kärsivät vanhempiensa heille sälyttämästä luonnollisesta stressistä ja myöntävät sen. (Lopez 2013.)

68 Robert Oscar Lopezin tapaus Lopezin äiti ja isä erosivat pojan ollessa 2- vuotias. Äiti eli parisuhteessa toisen naisen kanssa, kunnes kuoli Robertin ollessa 19-vuotias. Isänkaipuu johti Robertin etsimään turvaa vanhemmista miehistä, jotka käyttivät häntä seksuaalisesti hyväkseen niin että hänellä oli 30 eri miespuolista rakastajaa ikävuosina Vanhimmat näistä seksuaalikumppaneista olivat 65-vuotiaita.

69 Robert Oscar Lopez 20-vuotiaana hän muutti asumaan homoseksuaaliseen kommuuniin. 28-vuotiaana hän rakastui naiseen ja sai tämän kanssa lapsen. Koska hän ei halunnut lapselleen samaa kohtaloa kuin itselleen, hän sitoutui elämään tämän naisen kanssa ja kasvattamaan yhdessä tyttärensä. Kun Lopez lähes nelikymppisenä julkisti kertomuksensa ja kantansa, että lapsi tarvitsee isää ja äitiä, on käynnistetty ajojahti hänen erottamisekseen yliopistosta.

70 Naturalismin sisäinen jännite Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) professorin Steven Pinkerin mukaan tiede opettaa ihmismielen olevan vain informaatiota prosessoiva kone, monimutkainen tietokone. Samaan aikaan hän kuitenkin toteaa, että moraalin mahdollisuus riippuu siitä, että olemme enemmän kuin koneita että pystymme tekemään vapaita valintoja, jotka eivät ole syiden ja seurausten määräämiä.

71 Naturalismin jännite Pinkerin ajattelun sisäinen jännite voidaan ilmaista sanomalla, että etiikka riippuu sellaisten asioiden todellisuudesta, jotka materialistinen tiede on julistanut epätodellisiksi. Kuitenkin Pinker haluaa pitää kiinni sekä tieteellisestä materialismistaan että uskostaan moraaliin.

72 Naturalismin jännite Siksi hän jakaa maailmankuvansa kahteen toisistaan erilliseen osaan, todellisuudessa kiinni olevaan alakertaan ja toiveajatteluun perustuvaan yläkertaan. Hän asettaa moraalisen vapauden kaltaiset käsitteet käsitemaailmansa uskonvaraiseen yläkertaan.

73 Naturalismin jännite Tieteentekijänä Pinker on omaksunut materialistisen, mekanistisen käsityksen ihmisluonnosta: Mekanistinen näkemys tekee meille mahdolliseksi ymmärtää, mikä saa meidät toimimaan ja miten sovimme fysikaaliseen maailmankaikkeuteen. (Tämä on hänen maailmankuvansa alakerta.)

74 Naturalismin jännite Mutta kun hän jättää tutkimuksen maailman ja menee kotiin, hän alkaa käyttää perinteistä kieltä ja puhuu moraalisesta vastuusta. Kun nuo keskustelut loppuvat sen päivän osalta, alamme taas puhua toisistamme vapaina ja arvokkaina ihmisolentoina. (Tämä on hänen maailmankuvansa uskonvarainen yläkerta.)

75 Naturalismin jännite Pinkerin maailmankuva siis sisältää ristiriidan, jota hän ei omista materialistisista lähtökohdistaan pysty ratkaisemaan. Hän pitää yhtä aikaa kiinni ristiriidan molemmista puolista: Ihminen on samanaikaisesti kone ja tunteva vapaa toimija, riippuen keskustelun tarkoituksesta, riippuen siitä pelaammeko tiedepeliä vai etiikkapeliä (Pinker 1997: 55 56).

76 Naturalismin sisäinen jännite ETIIKKAPELI: Ihmisillä on moraalinen vapaus ja arvokkuus TIEDEPELI: Ihmiset ovat informaatiota prosessoivia koneita

77 Uskon hyppy Modernit ajattelijat tekevät usein uskon hypyn alakerrasta yläkertaan. Älyllisesti he pitäytyvät tieteelliseen materialismiin, joka on heidän ammatillinen ideologiansa. Mutta tieteellinen materialismi ei pysty tekemään oikeutta ihmisyyden olennaisille ulottuvuuksille.

78 Uskon hyppy Modernit ajattelijat tekevät uskon hypyn maailmankuvansa yläkertaan, jossa he uskonvaraisesti pitäytyvät tieteellisen materialismin kanssa ristiriitaisiin ideoihin kuten moraaliseen vapauteen ja inhimilliseen arvokkuuteen. Ihmisinä he uskovat moraaliseen vapauteen, vaikka heidän oma ajattelusysteeminsä ei tarjoa tälle uskolle mitään perustaa.

79 Uskon hyppy Pinker myöntää tekevänsä tällaisen uskon hypyn hän kutsuu sitä mystisismiksi. Tietoisuus ja vapaa tahto näyttävät peittävän neurobiologisia ilmiöitä kaikilla tasoilla, hän kirjoittaa. Ajattelijat näyttävät olevan tuomittuja joko kieltämään niiden olemassaolon tai kieriskelemään mystisismissä. (Pinker 2002: 240)

80 Naturalismin sisäinen jännite Toisin sanoen, joko ihminen yrittää olla johdonmukainen naturalismin kanssa alakerrassa jolloin ihminen joutuu kieltämään tietoisuuden ja vapaan tahdon olemassaolon. Tai ihminen pitää kiinni tietoisuudesta ja vapaasta tahdosta, vaikka niillä ei ole mitään perustaa hänen omassa älyllisessä systeemissään mikä on puhdasta mystisismiä.

81 Uskon hyppy Kyseessä on siis materialistin kannalta järjenvastainen uskon hyppy, jota hänen on kuitenkin hyvin vaikea olla tekemättä, koska hänen maailmankatsomuksensa ei pysty tekemään oikeutta hänen ihmisyydelleen.

82 Naturalismin sisäinen jännite POSTMODERNI MYSTISISMI: Moraalisilla ja inhimillisillä ilmiöillä ei ole mitään perustaa totuudessa, niin kuin totuus määritellään tieteellisessä naturalismissa, MUTTA USKOMME NIIHIN SIITÄ HUOLIMATTA TIETEELLINEN NATURALISMI: Ihmiset ovat koneita

83 Naturalismin sisäinen jännite Emme saa koskaan unohtaa, että kyseessä on todellinen persoona, joka elää jyrkässä eksistentiaalisessa jännitteessä kahden ristiriitaisen ajattelutavan välissä. Pinkerin on mahdotonta toimia henkilökohtaisessa elämässään sen filosofian pohjalta, joka ohjaa hänen ammatillista elämäänsä.

84 Naturalismin sisäinen jännite Todelliset ihmiset kieltäytyvät itsepäisesti toimimasta mekanistisen mallin mukaisesti. Niinpä hänen on käytännössä pakko pitäytyä vapauden ja arvokkuuden kaltaisten asioiden todellisuuteen vaikka niille ei ole mitään perustaa hänen omassa filosofiassaan. (Pearcey 2008: 108)

85 Kahtiajaettu maailma Kahtiajaettu maailma näkyy myös Pinkerin kollegan Marvin Minskyn ajattelussa. Fysikaalinen maailma ei anna mitään tilaa tahdon vapaudelle. Ja kuitenkin tämä käsite on olennainen mielen aluetta koskeville malleillemme. Liian paljon psykologiastamme perustuu siihen, jotta voisimme koskaan luopua siitä. Niinpä meidän on käytännöllisesti katsoen pakko pitää kiinni tästä uskomuksesta, vaikka tiedämme sen olevan epätosi. (Minsky 1985: 307)

86 Kahtiajaettu maailma USKOMME ihmisen vapauteen TIEDÄMME, ettei ihminen ole vapaa

87 Kahtiajaettu maailma Ihminen ei voi paeta kokemustaan, että hän on moraalisesti vapaa ja vastuullinen olento. Koska materialismi ei anna mitään perusteita uskoa ihmisen moraaliseen vapauteen ja vastuuseen, materialisti voi kuvitella tietävänsä, ettei hän ole moraalisesti vapaa, vaikka hän koko ajan joutuu elämään uskoen pystyvänsä tekemään vapaita moraalisia valintoja.

88 Onko ihminen kone? Kirjassaan The Moral Animal (Moraalinen eläin) Robert Wright rakentaa ihmiskäsityksensä sen oletuksen varaan, että geenimme hallitsevat meitä, että olemme koneita, joita [fysikaaliset] voimat kuljettavat. Kaikki uskomuksemme ja arvomme ovat seurausta luonnonvalinnasta:

89 Onko ihminen vapaa Uskomme asioita moraalista, ihmisarvosta, jopa objektiivisesta totuudesta jotka johtavat käyttäytymiseen, jotka auttavat geenejämme siirtymään seuraavaan sukupolveen. Näistä peruslähtökohdista seuraa, ettei ihminen ole vapaa. Vapaa tahto on illuusio, hyödyllinen fiktio, osa aikansa elänyttä maailmankatsomusta.;

90 Muutos totuuskäsityksessä Wrightin puolustama materialismin tulkinta jopa kyseenalaistaa itse sanan totuus merkityksen. Kaikki totuusväitteet ovat darwinistisen käsityksen mukaan raakoja valtataisteluja. Wright päättelee, että darwinismi johtaa täydelliseen kyynisyyteen. (Wright 1994: 336, 351, , 350, 355, 325

91 Uskon hyppy Wright kuitenkin tiedostaa, ettei ihminen pysty elämään johdonmukaisesti tällaisen maailmankatsomuksen pohjalta, joka kieltää ihmiseltä moraalisen vapauden ja vastuun. Niinpä hän tekee uskon hypyn ja kehottaa meitä korjaamaan moraalisia ennakkoluuloja, joita luonnonvalinta on meihin rakentanut ja harjoittamaan veljellisen rakkauden ihannetta. (Wright 1994: 376, 334)

92 Uskon hyppy Tässä kehotuksessaan Wright olettaa ihmisellä olevan tahdon vapauden, vaikka hän on juuri määritellyt ihmisen fysikaalisten voimien hallitsemaksi koneeksi. Jos ihminen on pelkkä luonnonvalinnan rakentama kone, hänellä ei voi olla kykyä korjata omaa olemustaan hallitsevia fysikaalisia voimia, jotka ovat hänet luoneet.

93 Kahtiajaettu maailma IHMINEN ON VAPAA: Ihmisellä on moraalinen vapaus ja vastuu toimia rakkauden mukaisesti IHMINEN ON LUONNONVALINNAN RAKENTAMA KONE: Ihminen ei ole vapaa tekemään moraalisia valintoja

94 Hyvä = se mitä ihmiset haluavat Naturalistisesta lähtökohdasta Larry Arnhart (1998) on pyrkinyt antamaan moraalille luonnollisen perustan määrittelemällä hyvän sen avulla, mikä on haluttavaa, ja haluttavan sen pohjalta, mitä ihmiset yleensä haluavat. Vertailevan antropologian tarjoaman informaation valossa hän luettelee 20 halua, jotka ovat luonnehtineet ihmisiä läpi ihmiskunnan historian.

95 Halu käyttää muita hyväkseen Yksi ihmiselle tyypillisistä haluista on halu käyttää muita hyväkseen. Muiden sosiaalisten eläinten tavoin ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia käyttämään muita hyväkseen pakon ja manipulaation avulla. (Arnhart 1998: ) Tämä halu on ihmiskunnan historiassa johtanut ihmisten orjuuttamiseen. Orjat puolestaan luonnostaan vastustavat sitä, että heitä käytetään hyväksi.

96 Moraalisesti väärän käsite Luonnollisten halujen varaan rakennetun moraalin pohjalta on vaikea perustella, että jonkin halun toteuttaminen on moraalisesti väärin. Kun hyvä samaistetaan siihen, mitä ihmiset yleensä haluavat, joudumme pitämään hyvänä myös ihmisille yleistä taipumusta käyttää toisia hyväkseen.

97 Itsenäisen arvonäkökulman tarve Koska ihmiskunnan historiassa orjat ovat vain harvoin pystyneet tehokkaasti vastustamaan orjuuttamistaan, on vaikea perustella ihmisten orjuuttamisen olevan moraalisesti väärin. Voidaksemme perustella orjuuden olevan väärin, tarvitsemme itsenäisen arvonäkökulman, jonka pohjalta voimme arvioida joidenkin ihmisille luontaisten halujen olevan vääristyneitä. (Hare 2007: 71 72)

98 Valinnat kohtaavat todellisuuden antaman palautteen Yksilön valinnat kohtaavat todellisuuden antaman palautteen: muiden ihmisten reaktiot ja ihmisen oman biologis-psyykkisen ja eettisen olemuksen kokemuksen tekemistään valinnoista ja niiden seurauksista. Ihminen voi valita tarjolla olevista mahdollisuuksista oman elämäntapansa, mutta hän ei voi määrätä valitsemansa elämäntavan arvoa.

99 Demokratia ja kasvatus

100 Kasvatus ja demokratia Demokratia edellyttää kansalaisia, jotka ovat sitoutuneet oikeudenmukaisuuden hyveeseen ja ihmisoikeuksiin oikeudenmukaisuuden osana. Yksi osa ihmisoikeuksia on oikeus perushyvinvointiin. Oikeudenmukaisuuden hyveen kehittyminen edellyttää kasvatusta. Kasvatuksessa on emotionaalinen, dispositionaalinen ja rationaalinen ulottuvuus. Kasvatus edellyttää lähtökohtaa, joka kykenee oikeuttamaan ihmisoikeudet. Tämä edellyttää perustelua luonnolliselle ja luontaiselle ihmisarvolle.

101 Kasvatus ja demokratia Oikeudenmukaisuuden hyve edellyttää tietoisuutta ja ymmärrystä ehdottomien ihmisoikeuksien järkiperusteista niin, ettei ihmisen luontaista oikeustajua ja omantunnon ääntä voida indoktrinaation avulla vaimentaa.

102 Moraalinen näkökulma Bergen-Belsenin keskitysleirin komendantilta kysyttiin sodan jälkeen oikeudenkäynnissä, eivätkö häntä häirinneet kaikkialla ympärillä lojuneet ruumiit. Hän vastasi: Mitä saatoin tehdä. Uunit eivät olleet tarpeeksi tehokkaita, enkä pystynyt siksi hävittämään kaikkia ruumiita riittävän nopeasti.

103 Moraalisen näkökulman puute Kaikki aikani meni sen pohtimiseen, miten saisin uunit toimimaan riittävän tehokkaasti, jotta olisin saanut kaikki ruumiit hävitettyä ajoissa. Minulla ei ollut aikaa pohtia mitään muuta. Tekniset ongelmat veivät kaiken huomion niin että hän kadotti käsityksen moraalisesta vastuustaan: hän oli tehokkaasti toteuttamassa massamurhaa.

104 Moraalisen näkökulman puute Hän oli tehnyt teknologiasta ja sen tehokkuudesta elämänsä pyhimmän asian ja siksi hän ei pystynyt oppimaan tai ymmärtämään yksinkertaisia moraalisia tosiasioita. Perinteisesti pyhyyden tunteet on varattu sellaiselle, mikä on riittävän arvokasta antaakseen ihmiselämälle merkityksen.

105 Oikeus perustavaan hyvinvointiin Useat niistä teksteistä, joiden kanoniset lainoppineet tulkitsivat vahvistavan luonnollisen oikeuden peruselintarvikkeisiin, tulivat kirkkoisiltä. Yksi tunnetuimmista on Johannes Krysostomoksen saarna Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä. Siinä Krysostomos toistaa yhä uudelleen, että elintarvikkeet kuuluvat köyhälle pelkästään sillä perusteella, että hän tarvitsee niitä.

106 Stoalaisuus Stoalaisten mielestä hyve on välttämätön ja riittävä ehto onnelliselle elämälle, kun taas Aristoteleen mukaan se on välttämätön mutta ei riittävä. Niinpä stoalaisten mukaan hyveellinen ihminen on onnellinen, vaikka häntä rääkättäisiin kidutuspenkissä, kun taas Aristoteles piti tätä ajatusta järjenvastaisena ja katsoi hyvän ihmiselämän riippuvan myös ulkonaisista ehdoista,

107 Aristoteles Siksi onnellinen tarvitsee ruumiin kannalta hyviä asioita ja ulkoista hyvää ja onnea, sillä tällaiset asiat eivät saa olla hänelle esteenä. Tahtoen tai tahtomattaan ne puhuvat tyhjänpäiväisyyksiä, jotka sanovat kidutettavan tai suuriin onnettomuuksiin joutuvan olevan onnellinen, jos hän on hyvä. (NE VII 13; 1153b )

108 Sääli ja myötätunto Roomalainen historioitsija Tacitus tuomitsi juutalaisen opetuksen, että vastasyntyneiden tappaminen ja abortti olivat synnillisiä. Tacitus piti tätä opetusta tuhoisana ja vastenmielisenä oppina. (79)

109 Sääli ja myötätunto Ihmisen onnellisuus oli antiikin jumalille toisarvoista. Jumalat saattoivat kiinnostua ihmisistä, mutta useimmiten rangaistakseen ihmisiä, Tacitus kommentoi Roomassa jkr. vallinneen sisällissodan julmuutta: Koskaan aikaisemmin ei ollut Rooman kansan hirvittävien onnettomuuksien kautta täydellisemmin todistettu, että jumalat eivät välitä meidän turvallisuudestamme vaan meidän rankaisemisestamme.

110 Sääli ja myötätunto Jumalat olivat oikukkaita eivätkä välittäneet oikeudenmukaisuudesta. Ihminen saattoi näin joutua tilanteisiin, joissa hänellä ei ollut mitään tapaa välttää jumalien kostoa, koska hän joutui kahden häntä velvoittavan käskyn väliseen ristiriitaan. Tästä esimerkkinä on Agamemnon. Yhtäältä hänellä oli velvollisuus kunnioittaa yhteisöä ja yhteisön velvoitetta kostaa Helenin raiskaus troijalaisille.

111 Sääli ja myötätunto Koska jumalat eivät suostuneet antamaan tuulta kreikkalaisten purjeisiin, ellei Agamemnon uhraisi tytärtään, hän lopulta kielsi säälin tunteensa ja antoi tyttärensä uhriksi jumalille. Tällöin hän kuitenkin joutui jumalien vihan kohteeksi ja hänet surmattiin Troijasta palattuaan rangaistukseksi siitä, että hän surmasi oman tyttärensä.

112 Sääli ja myötätunto Mutta jos hän olisi kieltäytynyt uhraamasta tytärtään, hän olisi yhtä lailla joutunut jumalien vihan ja koston kohteeksi, koska hän silloin olisi rikkonut velvollisuuksiaan ateenalaisten yhteisöä kohtaan. Näin hänellä ei ollut mahdollisuutta välttää jumalien vihaa. Tämä johtui jumalien oikukkuudesta ja kostonhimoisuudesta ja siitä, että hänen esi-isänsä olivat loukanneet jumalia.

113 Aristoteleen jumalakäsitys Myös seuraavista huomautuksista käy ilmi, että täydellinen onnellisuus on teoreettista mietiskelyä. Ajattelemme jumalien olevan kaikkein eniten autuaita ja onnellisia. Millaisia tekoja heille tulisi omistaa? Oikeudenmukaisiako? Eivätkö jumalat näyttäisi naurettavilta, jos he tekisivät sopimuksia ja palauttaisivat haltuun uskottuja tavaroita ja tekisivät muuta sellaista?

114 Aristoteleen jumalakäsitys Vaiko miehuullisia tekoja, pelottavien asioiden kestämistä ja vaaroihin antautumista, koska sellainen on jaloa? Vaiko anteliaita tekoja? Kenelle he antaisivat jotakin? - - Jumalan toiminta, joka ylittää autuudessa kaiken muun, on siis mietiskelyä. Ja inhimillisestä toiminnasta on siis onnellisinta se, mikä on tälle eniten sukua

115 Aristoteleen jumalakäsitys. - - Onnellisuus kattaa siis saman alan kuin mietiskely, ja ne, joilla esiintyy enemmän mietiskelyä, ovat myös onnellisempia, ei aksidentaalisesti, vaan juuri mietiskelyn vuoksi, sillä se on itsessään arvokasta. Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä. (NE X 8, 1178b 8-32.)

116 Sääli ja myötätunto Eudaimonistinen järjestelmä ei tarjoa tukea myötätunnon tunteelle siinä mielessä kuin laupias samarialainen sitä ilmentää. Kysymys ei ole siitä, etteikö eudaimonisti voisi tuntea myötätuntoa, vaan siitä, että eudaimonistinen ajattelutapa ei pysty tekemään oikeutta myötätunnolle.

117 Järkiperäisen ajattelun kehittäminen Oikeudenmukaisuuskasvatus ei kuitenkaan voi perustua pelkästään moraaliselle myötätunnolle ilman järjellistä perustaa. Minuuden affektiivinen puoli ei voi kokonaan omassa varassaan laajeta sisältämään koko ihmisoikeuksien kulttuuria tai edes kyetä ylläpitämään sitä. Myös ihmisen vakaumusta on harjoitettava tietenkin oikeanlaista vakaumusta, vakaumusta, jonka mukaan tällä inhimillisellä olennolla on suuri arvo. (J 392 3)

118 Järkiperäisen ajattelun kehittäminen Kasvaville on opetettava moraalisen päättelyn kykyjä, niin että he pystyvät ymmärtämään taloudellisten oikeuksien järkiperusteita ihmisarvossa, koska pelkkä luontainen intuitiivinen vakaumus ja siihen liittyvä tunteenomainen myötätunto eivät riitä toiminnan perustaksi tilanteissa, joissa taloudellisten oikeuksien kunnioittaminen vaatii ihmiseltä suuria uhrauksia. Tunteilla on taipumus vaihdella ja siksi ne tarvitsevat tuekseen järkiperusteita.

119 Ihmisoikeuksien perustelun vaikeudet Maallistuneiden lähestymistapojen epäonnistuminen ihmisoikeuksien perustelussa on merkittävä ongelma käytännöllisen moraalisen käyttäytymisen näkökulmasta. Inhimillisiin ominaisuuksiin perustuva ihmisoikeuksien määrittely jättää aina oikeuksia vaille marginaalisia ihmisryhmiä, joilta kyseinen ominaisuus puuttuu. Tämä taas johtaa ihmisoikeusloukkauksiin erityisesti tilanteissa, joissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen aiheuttaisi ihmisille suuria kustannuksia ja vaatisi suuria uhrauksia.

120 Tätä emme voi olla tietämättä J. Budziszewkin kirja suomeksi

121 Kristuksen merkitys tunteiden herkistämisessä Kristillinen käsitys tunteista vs. stoalainen ja naturalistinen käsitys

122 Kristinusko oikeuttaa maailmankuvan, jota tarvitaan tiedon ja tieteen perustaksi Kristinuskon merkitys tieteelle

123 Kristus tieteen Arkhimedeen pisteenä Kun Euroopan älyllinen kulttuuri luvuilla keskittyi kristinuskon sanomaan luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta, se teki tiedollisen läpimurron, jolle ei ole vertaa maailmanhistoriassa.

124 Maailmankaikkeus on järjestynyt (1) Koska maailmankaikkeus on älykkään Persoonan luomusta, maailmankaikkeus on järjestynyt. Tämä tekee mielekkääksi tieteen avulla tutkia sen järjestystä.

125 Isaac Newton ( ) Tämä auringon, planeettojen ja komeettojen muodostama mitä kaunein järjestelmä on voinut syntyä vain älykkään ja voimakkaan olennon suunnitelmasta ja hallinnasta Me tunnemme hänet vain hänen luomistekojensa viisaudesta ja erinomaisuudesta. Principles of Mathematical Philosophy

126 C. S. Lewis Ihmisistä tuli tieteellisiä, koska he odottivat luonnossa olevan lakeja. Ihmiset odottivat luonnossa olevan lakeja, koska he uskoivat Lainantajaan.

127 Matemaatikko Alfred North Whitehead 1500-luvun alussa Euroopassa tiedettiin vähemmän kuin Arkhimedeen aikana Kreikassa. Miten moderni tiede syntyi räjähdysmäisesti tässä tilanteessa: Modernin tieteen on täytynyt syntyä keskiaikaisesta vakaumuksesta, että Jumala on järjellinen Olento.

128 Selitykseni mukaan usko tieteen mahdollisuuteen, joka syntyi ennen tieteellisen teorian kehitystä, on tiedostamaton johdannainen keskiajan teologiasta. (Whitehead 1953: 16.)

129 Melvin Calvin, biokemian nobelisti Usko maailmankaikkeuden järjestykseen seuraa näkemyksestä, jonka heprealaiset ensimmäisinä julistivat länsimaille, nimittäin, että maailmankaikkeutta hallitsee yksi ainoa Jumala.

130 Tämä monoteistinen näkemys näyttää olevan modernin tieteen perusta. (Melvin Calvin)

131 Galileo Galilei ( ) Luonto on Jumalan käskyjen kuuliainen toteuttaja, niin että luonto ei koskaan riko sille asetettuja lakeja.

132 Modernin kemian perustaja Robert Boyle Luonnon viisas ja mahtava Luoja, jonka läpitunkeva katse tavoittaa koko universumin ja tutkii kaikki sen osat yhdessä hetkessä, loi alussa aineelliset kappaleet järjestelmäksi ja asetti niitä hallitsemaan liikkeen lait asettamiensa päämäärien mukaisesti ja teki maailman hyvin valmistetun kellon kaltaiseksi Robert Boyle ( )

133 Luonnonlain käsite Stanley L. Jaki: Tieteellinen kehitys pysähtyi poikkeuksetta paikoilleen suurissa kulttuureissa, jotka eivät onnistuneet muotoilemaan fysikaalisen lain eli luonnonlain käsitettä. Niiden teologiaan ei kuulunut uskoa persoonalliseen, rationaaliseen, ehdottoman tuonpuoleiseen Lainantajaan tai Luojaan.

134 Miksi moderni luonnontiede ei syntynyt Kiinassa? Joseph Needham: Kiinalaiset uskonnot tai filosofiat eivät sisällä ajatusta luonnonlaista. Konfutselaiset eivät olleet kiinnostuneet luonnon tutkimisesta. Yhteiskunnallisen järjestyksen takeena ei ole laki vaan rituaali (li). Taolaiset olivat kiinnostuneet luonnosta, mutta tao on lopulta tutkimaton. Uuskonfutselaisuus uskoo luonnon järjestykseen muttei luonnonlakiin.

135 Ihmisjärki ja havainnot ovat luotettavia (2) Maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska sekä maailma että ihminen ovat Jumalan luomuksia. Siksi on mahdollista järkiperäisesti ymmärtää ja selittää maailmankaikkeutta.

136 Johannes Kepler ( ) Luonnonlait ovat ihmiselle ymmärrettäviä. Jumala halusi meidän tunnistavan ne luomalla meidät omaksi kuvakseen niin että voimme ymmärtää Hänen ajatuksiaan - - Ymmärryksemme on tässä suhteessa Jumalan ymmärryksen kaltainen ainakin sikäli, että pystymme ymmärtämään jotakin siitä kuolevaisen elämämme aikana.

137 Maailman ymmärrettävyydelle ei ole selitystä ilman luomisuskoa Kaikkein käsittämättömin asia maailmankaikkeudessa on se, että pystymme ymmärtämään sitä. (Albert Einstein.)

138 Pidän maailmankaikkeuden ymmärrettävyyttä ihmeenä ja ikuisena arvoituksena. Jos meillä ei olisi kokemusta, odottaisimme kaoottista maailmaa, jota ihmismieli ei millään tavalla pysty käsittämään Tämä on se ihme, joka koko ajan saa lisätukea tietomme laajentuessa. (Einstein 1987: 131.)

139 Matemaattinen päättely on sovellettavissa luonnon tutkimiseen Hämmästyttävää ei ole pelkästään se, että maailmankaikkeus on järjellisesti ymmärrettävä, vaan vielä suuremmassa määrin se, että maailmankaikkeus on matemaattisesti käsitettävissä.

140 Naturalismi ei selitä matematiikan sopivuutta maailman selittämiseen Fysiikan Nobel-palkinnon saanut Eugene Wigner: Matematiikan valtava käyttökelpoisuus fysiikassa on jotakin lähes arvoituksellista, ja sille ei ole olemassa mitään järkiperäistä selitystä. Se on uskonkappale. (Wigner 1960.)

141 Fysiikan teorioiden matemaattinen kauneus Myös fyysikon kauneudentajun ajatellaan palvelevan määrättyä tarkoitusta. Kauneudentaju auttaa keksimään fysiikan teorioita ja vieläpä arvioimaan niiden pätevyyttä. (Steven Weinberg )

142 Sellaista viimeistä teoriaahan emme missään tapauksessa voisi hyväksyä, joka ei olisi kaunis. (Weinberg 1999: 160)

143 Matemaattinen kauneus ja totuus Naturalismin pohjalta ei ole mahdollista tiedollisesti oikeuttaa ajatusta, että yksinkertaisuus, symmetria ja kauneus ovat viitteitä teorian totuudesta.

144 Fyysikko C. F. von Weizsäcker Tässä merkityksessä kutsun modernia tiedettä kristinuskon perinnöksi.

145 Kokemusperäisen tutkimuksen tarpeellisuus (3) Koska maailmankaikkeus on vapaan äärettömän Persoonan luomusta, hän on voinut luoda maailman odotustemme vastaisesti. Vain kokemusperäinen tutkimus paljastaa sen rakenteen.

146 Havaintojen ja kokeiden merkitys Kristillinen realismi johti tunnolliseen uskollisuuteen kovia tosiasioita kohtaan (H. Floris Cohen: The Scientific Revolution). Tarkan havainnoinnin kulttuuria edisti se, että empiirisiä tosiasioita kunnioitettiin Jumalan antamina. (Cohen, mt.)

147 Itsekriittisen tiedeyhteisön perusta (4) Kristillinen syntiinlankeemusoppi loi perustan itsekriittiselle tiedeyhteisölle. Koska kaikkein älykkäinkin ihminen on taipuvainen itsepetokseen, kenellekään ei voi antaa ehdotonta tiedollista auktoriteettia vaan kaikki käsitykset tulee altistaa kriitiikille.

148 Käsitys ihmisen erehtyväisyydestä ja itsepetostaipumuksesta Kirjassaan Ihmisen syntiinlankeemus ja tieteen perusta Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison toteaa: Opilla syntiinlankeemuksesta oli ratkaiseva merkitys kehitettäessä kokeellista tutkimusmenetelmää luonnontieteessä.

149 Tiede keinona korjata syntiinlankeemuksen seurauksia Francis Bacon ja Robert Boyle ajattelivat syntiinlankeemuksen tuhonneen ihmisessä olevan Jumalan kuvan ja lähes sammuttaneen järjen luonnollisen valon. He pitivät tiedettä yhtenä keinona korjata syntiinlankeemuksen seurauksena tapahtunutta tiedon menetystä.

150 Syntiinlankeemuksessa ihminen lankesi yhtä aikaa sekä viattomuuden tilastaan että luomakunnan hallinnasta. Molemmat näistä menetyksistä voidaan kuitenkin tässä elämässä osin korjata; ensin mainittu uskonnon ja uskon avulla ja viime mainittu tieteiden ja taiteiden avulla.. Francis Bacon, Novum Organum II, 52. [B]

151 Inkarnaatio ja ruumiillisen työn arvostus (4) Koska Jumala on Kristuksessa tullut ihmiseksi, tavalliseksi köyhäksi käsityöläiseksi, ruumiillinen työ on arvokasta ja yhteiskuntaluokkien väliset raja-aidat katoavat

152 Kristillinen oppi inkarnaatiosta: ruumiillisen työn arvostus H. Floris Cohen: Yksi tieteellisen vallankumouksen edellytyksistä oli, että raamatullisen maailmankatsomuksen pohjalta syntyy ruumiillisen työn myönteinen arvostus ja nöyrempi asenne luontoa kohtaan.

153 Kokeellinen luonnontiede Kokeellinen luonnontiede ei voinut syntyä Kreikassa koska kreikkalaiset väheksyivät ruumiillista työtä ja jättivät sen orjilleen.

154 Ruumiillisen työn arvostus Edgar Zilsel: Niin kauan kuin oppineet eivät ajatelleet voivansa käyttää ruumiillisen työn tekijöiden halveksittuja menetelmiä, tiede modernissa merkityksessään oli mahdoton.

155 Tieteen sosiologinen perusta (5) Kristinuskon vaikutus ehdottomien ihmisoikeuksien ja demokratian lujittamisessa ja tiedon itseisarvon korostuksessa loi tieteelle sosiologisia ja yhteiskunnallisia edellytyksiä.

156 Michael Faraday ( ) Luonnon kirja, jota luemme, on kirjoitettu Jumalan sormella,.

157 Faradayn tutkimustyö Faradayn tutkimustyö sähkön ja magnetismin alalla sai aikaan vallankumouksen fysiikassa. Hänen suhtautumistaan luontoon ohjasi hänen kristillinen vakaumuksensa. Koska Jumala on luonut maailman, koko maailmankaikkeuden täytyy olla yhtenäinen kokonaisuus. Siksi sähkön ja magnetismin täytyy liittyä toisiinsa.

158 Luonnonlait edellyttävät Lainsäätäjän Sähkön kauneus, sen enempää kuin muidenkaan voimien kauneus, ei riipu siitä, että ne olisivat salaperäisiä ja odottamattomia, vaan siitä, että ne toimivat lainalaisesti ja että koulutettu äly voi hallita niitä. (Michael Faraday)

159 Faradayn usko kolmiyhteiseen Jumalaan Michael Faradayn ( ) elämänkerran kirjoittaja George Cantor toteaa, että Faraday teki tieteellistä työtään jumaluusopillisesti informoidun luontokäsityksen viitekehyksessä ja puolusti tieteellistä metodia, joka voidaan samoin suhteuttaa hänen uskontoonsa (Cantor 1991: 225).

160 Faradayn usko kolmiyhteiseen Jumalaan johti hänet vakaumukseen, että luonnossa vallitsee ykseys moneudessa ja loi pohjan James Clerk Maxwellin ( ) sähkömagneettiselle kenttäteorialle. Kristillisen kolminaisuusopin selkeänä ilmentymänä tämä [usko ykseyteen moneudessa] antaa syyn uskoa, että yksittäiset voimat ovat salaperäisesti yhdistyneet toistensa kanssa ja että eri voimat ovat näkymättömän Jumalan ulkoisia symboleja. (Cantor 1991: 172)

161 James Clerk Maxwell ( )

162 Oppi kolminaisuudesta ja Maxwellin kenttäteoria: Ajatus Jumalan kolminaisuudesta oli suoranaisena perustana James Clerk Maxwellin ( ) kenttäteorialle.

163 Kolminaisuusoppi Maxwell sai Jumalan kolmen persoonan välisestä suhteesta mallin, jota voidaan soveltaa yleisemmin maailmassa oleviin suhteisiin. Kolminaisuusoppi johti näkemykseen, että suhteet ovat yhtä todellisia kuin ne oliot, jotka ovat tietyllä tavalla suhteessa toisiinsa.

164 Maxwell ja Faraday Maxwell otti lähtökohdakseen Michael Faradayn löytämiä tosiasioita sähköisten ja magneettisten kenttien toiminnasta ja niiden välisistä vuorovaikutuksista.

165 Jumalan luoma matemaattinen järjestys Maxwell muutti Faradayn empiiriset kuvaukset matemaattisiksi yhtälöiksi. Koska maailmankaikkeus on Maxwellin mukaan aktiivisesti Jumalan ylläpitämä, sitä voidaan kuvata sellaisilla välttämättömillä suhteilla, joita on matematiikassa.

166 Suurin muutos fysiikan aksiomaattisessa perustassa ja vastaavasti todellisuuden rakennetta koskevissa käsityksissämme Newtonin perustaman fysikaalisen teorian jälkeen tapahtui Faradayn ja Maxwellin sähkömagneettisiin ilmiöihin kohdistuvan tutkimuksen välityksellä (Albert Einstein 1982: 29).

167