3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 42 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kehityssuuntia teknologian näkökulmasta. Esitys ei ole tarkkuudeltaan ja syvyydeltään insinööritieteellinen, vaan pyrkimyksenä on antaa lukijalle työkaluja erilaisten tulevaisuuden kehityssuuntien sisällön ja merkityksen arviointiin. YHTEIS- KUNTA YKSILÖ YRITYS Kuten edellä olemme todenneet, ei kehityksen täsmällisestä suunnasta ja nopeudesta voida kuitenkaan olla varmoja. TEKNO- LOGIA Seuraavan tarkastelun otsikointi ja järjestys pitävät tästä huolimatta sisällään kirjoittajien arvion eri teknologien merkityspotentiaalista ja vaikutuksien priorisoitumisesta:! tietoliikenne,! tietojärjestelmät,! teknologioiden saumattomuus. Nykyihmiselle termit tietoliikenne ja tietojenkäsittely tuntuvat helposti lähes samansisältöisiltä, mutta tosiasiassa ne ovat sekä kehityshistorialtaan että sisällöltään hyvin erilaisia.

2 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 43 TIETOLIIKENNE JA TIETOJENKÄSITTELY ERI PUHELU KIRJE KNOWLEDGE (päässä) PAIKKA INFORMAATIO (salkussa) SAMA NEUVOTTELU ILMOITUS- TAULU DATA (tietokoneessa) SAMA ERI AIKA Kuva 17. Tietoliikenteen ja tietojen käsittelyn perusongelmia. Tietoliikenteen ja tietojen siirron tavoitteena on aina ollut yllä olevan kuvion vasemman nelikentän ongelman ratkaisu. Miten poistetaan eri ajan ja/tai eri paikan haittavaikutukset kahden tai useamman samaa tietoa tarvitsevan osapuolen väliltä. Tietojen käsittelyn pelkistettynä ongelmana on! saada oikeaa tietoa koneeseen,! muodostaa siitä kulloinkin tarvittava informaatio, ja vielä! käyttäjän ymmärtämässä muodossa. Näiden kahden perusongelman lähestyminen ja ennen kaikkea niihin liittyvät toimivat ratkaisut, joiden avulla saamme kaiken tarvitsemamme tiedon milloin ja minne haluamme, tulevat muuttamaan tapojamme toimia sekä yksilöinä, yrityksinä että yhteiskuntina.

3 44 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.1. TIETOLIIKENNE Tietoliikenne ja sen avulla tapahtuva tietojen siirto on ollut aina merkittävien panostusten ja ponnistusten kohteena. Postilaitokset kaikki maailman osoitteet kattavana järjestelmänä sekä lennätin- ja puhelinverkosto ovat muodostaneet perustan tietoliikenteen kansainväliselle kehitykselle. Radio- ja televisiotoiminta vaikuttaa meidän kaikkien elämäämme hyvin voimakkaasti. Radio ja televisio ovat olleet tosin vain yksisuuntaisia tiedonsiirron kanavia, mutta tehokkaita. Tietoliikenne on myös lähivuosina erittäin merkittävien muutosten ja kehitysponnistusten kohteena. Seuraavilla sivuilla tietoliikennettä ja sen kehitystä tarkastellaan! kapasiteetin ja kustannusten,! tietoverkostoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja ominaisuuksien,! lähetettävien viestien älykkyyden, ja! todellisen interaktiivisuuden kehittymisen näkökulmista. Kuten luettelo jo ilmentää, ei tietoliikenteen kehitys ole vain laiteteknologian kehitystä, vaan siinä on mukana merkittäviä sisällöllisiä elementtejä.

4 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet KAPASITEETTI JA KUSTANNUKSET Tietoliikenteen ja tiedonsiirron kehitys näkyy käyttäjien kannalta sekä kapasiteetin voimakkaana lisääntymisenä että peruskäytön kustannusten alentumisena. Tavallisen, kiinteässä verkossa puhutun kansainvälisen puhelun hinta voisi toimia esimerkkinä. Kuva 18. Esimerkki kaukopuhelukustannusten kehityksestä. Kuten kuvassa oleva laskelma osoittaa, ei kapasiteetin lisäys ole kustannuskysymys perinteisessä mielessä. Jos puhelinlinjojen käyttö edellyttää lisäkapasiteettia, sitä rakennetaan. Ongelmaksi muodostuu se, että aiheuttamisperusteiset kustannukset jäävät niin alhaisiksi, että kilpailutilanteessa hinta voi helposti alittaa ko. tapahtumaan liittyvien laskutuskustannusten tason. Lisäkapasiteetilla tulee olla muutakin käyttöä kuin normaalien puheluiden välitys. Ja näinhän toki onkin.

5 46 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet USA:n hallituksen vuonna 1996 käynnistämä NGI-hanke (Next Generation Internet) hahmottaa osaltaan niitä suuntia, joihin tietoliikenteen kehitys on menossa. Seuraavassa luettelossa on esitetty NGI-hankkeen teknologiset teemat. NGI:n tavoitteet: Johtaa tutkimusta ja tuotekehitystä edistyneimmissä verkkoteknologioissa (työasemalta työasemalle)! Multimedia! Verkon hallinta (ml. kaistan kohdistaminen ja jakaminen)! Palvelun laatu ja segmentoiminen! Luotettavuus! Toimintavarmuus! Tietoturva Kehitystä tukee testiympäristö, jossa tavoitteena 1000-kertainen suorituskyky nykyiseen internetiin verrattuna. Testiympäristö rakennetaan DARPA:n SuperNetiin. Lähde: NCO (National Coordination Office), Muutamia huomioita: NGI:n puitteissa kehitetään tietoliikenneverkkoa päätelaitteelta toiselle saakka, ei siis vain esimerkiksi runkoverkkoja; hanke sisältää monimuotoisen viestinnän (ääni, kuva, video) tarpeet, tietoliikenneverkkoa hallitaan siten, että kapasiteettia jaetaan hallitusti, tiedonsiirron laatua kehitetään ja differoidaan, sekä luotettavuutta, käytettävyyttä, ja tietoturvaa parannetaan. Eräs kehityspiirre on siis tiedonsiirtokapasiteetin differointi siten, että se joka tarvitsee paljon kaistaleveyttä (nopeutta), saa sitä, mutta ei varmaankaan samaan hintaan. Testiympäristö on ollut loppusyksystä 1999 asti käytössä, ja nyt näyttää siltä, että muutaman vuoden kuluttua on käytettävissä, jos tarve sitä vaatii,

6 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 47 nykyiseen tietoverkkoon nähden 1000-kertainen suorituskyky, helposti ja luotettavasti. Toinen tietoliikenteen kapasiteettiin liittyvä merkittävä kehityssuunta on IPv6-standardi 1, joka liittyy internetin osoitejärjestelmään. Se ei korvaa kokonaan nykyistä Ipv4-järjestelmää, vaan täydentää sitä. Sen avulla mahdollistuu mm. edellä mainittu palveluiden eriyttäminen lähettäjä/vastaanottaja-tasolla sekä hyvin monien päätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa. Myös mobiilipäätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa onnistuu Ipv6:n avulla. Tämän järjestelmän avulla voidaan käytännössä tukea noin 1500 osoitetta jokaiselle maapallon neliömetrille 2. Osoitteita tullaan myös tarvitsemaan hyvin paljon, erään ennusteen 3 mukaan niiden tarve kasvaa seuraavasti: v miljardia, v mrd ja vuonna 2020 jopa 400 mrd. Erilaisten päätelaitteiden, sekä kiinteiden että mobiilien, lukumäärä ja olemuksien monimuotoisuus moninkertaistuvat lähivuosina. Verkkoon kytkeydytään hyvin erilaisten laitteiden kautta, ja käyttäen erilaisia järjestelmiä. Käyttäjien ei tarvitse tietää, minkä järjestelmän avulla yhteydet syntyvät, vaan eri tason sovellukset hoitavat valinnan joko automaattisesti tai sopimusten mukaan. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty IPv6:n kehitystilanne alkukeväästä Lukijan ei tarvitse opetella sitä ulkoa. Hyvin suurelta osin perusjärjestelmä on valmiina ja käytössä. Sähköposti ja tiedostojen siirto toimivat, ja eri tason verkkojen kytkeytyminen on valmiina. Kaupallisten palvelujen ja ennen kaikkea erilaisten sovellusten kehitys on jo alkanut. 1 Lisätietoja Ipv6:sta, 2 lähde: Raj Jain, Ohio State University 3 lähde: Siemens / Global Ipv6 Summit Colorado

7 48 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Nykyinen tilanne ( , muutamia poimintoja: jatkolinkkeineen)! IPv6: vakiintunut ja toimii hyvin,! IPsec: valmis ja toimii hyvin sekä IPv4:lle että IPv6:lle (tietoturva),! IPComp: valmis (tiivistys)! IPv4-IPv6 TCP (rajan ylittävä reititin) : valmis ja toimii hyvin! Ipv4-IPv6 otsikkojen kääntäjä: työ meneillään! Mobiili-isännän tuki : toimii hyvin! SMTP-sähköpostiprotokolla IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! POP-palvelu IPv6:ssa: valmis! FTP-tiedostonsiirto IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! telnet-palvelu IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! ssh-tietoturva Ipv6.ssa: valmis ja toimii hyvin! PPP (point-to-point) protokolla : valmis ja toimii hyvin,! v4/v6 dhcp (dynaaminen verkon konfigurointi): suunniteltuna Tämä taulukko kuvaa myös sitä tarkkuutta, syvyyttä, laajuutta ja ajantasaisuutta, jota internet tiedonhankintakanavana tarjoaa. Muutama vuosi sitten tässäkin kirjassa esitetyn yksityiskohtaisen tiedon hankinta olisi ollut erittäin työläs ja haastava tehtävä. Se, että tietoa (joka on myös joskus epäluotettavaa) on saatavissa helposti hyvin paljon, ei tietenkään poista kaikkia ongelmia. Seuraavat kehitysvaiheet tässä suhteessa liittyvät raakatiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon, informaatioksi. Näihin kysymyksiin palaamme vielä jäljempänä. Eräs kehityssuunta viime vuosina on ollut tiedonsiirtoteknologian siirtyminen valon hyväksikäyttöön. Valokaapeli on kapasiteetiltaan omaa luokkaansa, mutta se on ollut varsin kallista, ja myös sen käyttöön liittyvät laitteet ovat olleet varsin arvokkaista. Aivan viime vuosina on paneuduttu vanhan kuparikaapelin kapasiteetin venyttämiseen digitaalisen tiedonsiirron alueella, ja mm. xdsl-teknologiat (Digital Subscriper Line) ovat moninkertaistamassa olemassa olevan tiedonsiirtoverkoston suorituskyvyn.

8 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 49 Tällä hetkellä Suomessa on kaupallisessa tarjonnassa ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line), joka käyttää olemassa olevia parikaapelipuhelinlinjoja. Sen avulla voidaan päästä ainakin teoriassa yli 6 Mbps nopeuksiin 4 kuluttajakohtaisesti, ja joka tapauksessa ilman uutta kaapelointia tällä tekniikalla voidaan moninkertaistaa perinteiset yhteysnopeudet. Tarvitaan vain uusi kytkentä puhelinverkkoon (eli sopimus paikallisen operaattorin kanssa), ja uusi modeemi. On mielenkiintoista seurata, miten valokaapeliteknologian hintataso kehittyy, kun xdsl-sektori valtaa markkinoita. Lienee luultavaa, että markkinahinnat asettuvat pidemmällä aikavälillä siten, että eri teknologiat saavat edellytystensä mukaisen osan volyymistä. Olemassa olevaa, toimivaa verkostoa ei kannattane vaihtaa valokaapelipohjaiseksi, mutta uusissa asennuksissa tilanne on toinen. Jo nyt on tälle alueelle syntynyt uutta yhteistoimintaa rakennusteollisuuden ja teleoperaattoreiden välille. 4 Lähde: ADSL Forum,

9 50 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet PÄÄTELAITTEET: lukumäärä ja monimuotoisuus Radiotaajuudet ovat rajoitettu luonnonvara. Pitkillä aallonpituuksilla yhdellä lähettimellä voidaan tavoittaa toisella puolella maapalloa oleva vastaanotin. Samalla taajuudella ja samalla alueella ei voi toimia kuin yksi lähetin. Mitä suurempi teho, sen parempi kuuluvuus. Radiosignaalin teho laskee etäisyyden neliössä. Jos halutaan pitkiä yhteysetäisyyksiä, niin vapaat taajuudet loppuvat kesken. Kun lähetystehoa on vähän ja radioaallot lyhyitä (eli taajuudet suuria), mahtuu eetteriin enemmän lähetyksiä. Mutta silloin tarvitaan tiheä tukiasemaverkosto, jonka kautta tietoliikenne siirtyy lankaverkkoon. Ja siellä riittää kapasiteettia. Kun lähetysetäisyys lyhenee 200 metristä 6 metriin, putoaa lähetystehon tarve 1000:nnenteen osaan. Milliwateista tulee mikrowatteja. Samalle alueelle mahtuu yhtä aikaa toimivia, samaa aaltoaluetta käyttäviä lähetyksiä monikymmenkertainen määrä. Paikallisuuden hyve 5 : jos radiolähettimen ei tarvitse olla voimakas ja laajalle alueelle lähettävä, sen tulee olla mahdollisimman pienitehoinen. Jos johdottoman paikallisverkon lähettimen teho riittää 200 metrin etäisyydelle, se kattaa m 2. Suuntaus on varmasti menossa kohti hyvin pieniä, mutta lukuisia lähettimiä. Mitä pienempitehoisia ne ovat, sitä tiheämmin niitä voidaan sijoitella. Samalla mobiiliteknologia tulee monessakin mielessä lähemmäksi kiinteän verkon teknologiaa. Rajaton liikkuvuus ja loppumaton kapasiteetti kohtaavat toisensa. Laajemmassa mittakaavassa tapahtuu samanlainen verkoston tiheyden kasvu. 5 lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group

10 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet liityntää tietoverkkoihin 1984 USA:ssa liittymää avoimiin tietoverkkoihin Suur-Bostonin alueella liittymää avoimiin tietoverkkoihin MIT n Campuksella liittymää avoimiin tietoverkkoihin MIT n Media laboratoriosta liittymää avoimiin tietoverkkoihin. Kuva 19. Verkosto tihenee dramaattisesti. Lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group Kun hyvin pieniä lähettimiä on hyvin paljon, tulevat niiden kustannukset laskemaan muutamiin kymmeniin Euroihin. Jokainen sähköllä toimiva laite tulee luultavasti saamaan oman solmunsa verkkoon. Tihentyminen voi olla sekä lanka- että langattomaan verkkoon perustuva, mutta minkälaisia sovelluksia niiden käyttöön tulee kehittymään? Luultavasti ainakin meidän arkipäivän elämäämme helpottavat sekä viihtyvyyttä lisäävät sovellukset ovat listan kärjessä.

11 52 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Samaan aikaan myös jo olemassa oleva teknologia jatkaa voittokulkuaan. Miljardi päätelaitetta internetissä v Matkapuhelin, henkilökohtainen mobiili pääte analog 93 digital 282 yht digital Internet päätelaitteet, 2003: PC 360 kaikki dig. Televisio 1000 kaikki analogisia 720 kaikki dig dig. Matkapuhelin PC työasemia Pelikoneita. 115 Kämmenkoneita. 65 TV Yhteensä Luvut = miljoonaa laitetta Kuva 20. Internetin päätelaitteiden lukumäärän kehitys, lähde: Dataquest / IDC Päätelaitteiden lukumäärä kasvaa todella paljon, mutta ennusteiden hajonta on vielä kovin suuri. Muutamaa sivua aikaisemmin esitellyt luvut olivat vuoden 2005 osalta 20 mrd laitteen tasolla. Joka tapauksessa lukumäärän kasvulla on monia vaikutuksia. Päätelaitteet edustavat konkreettista liittymää tietoverkkoihin ja niiden palveluihin. Samalla niiden levinneisyys antaa kuvaa sitä, miten käyttäjät (kuluttajat, kansalaiset, työntekijät,..) lähestyvät palveluja, ja minkälaisin ominaisuuksin heidän tarpeitaan voidaan tyydyttää. Joitain vuosia sitten ajateltiin yleisesti, että teknologian kehitys konvergoituu kohti tilannetta, jossa kaikki tuotteet ja palvelut on mahdollista toimittaa samanlaisina yhdelle päätelaitteelle, joka tukee tekstin, äänen, ja liikkuvan kuvan esittämistä kaikissa muodoissa. Nyttemmin on vallalla käsitys, jonka mukaan päätelaitteiden kehittyminen jatkuu tulevaisuudessa yhä monimuotoisempina ja käyttötarkoituksiinsa erikoistuneina laitteina.

12 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 53 PERINTEINEN JAKO kaikilla laitteilla on monenlaisia kykyjä TULEVAISUUS Kuva 21. Kaikkia ominaisuuksia ja yhteysmuotoja ei tarvita kaikissa laitteissa, eikä yksi laite hoida kaikkia tietoliikennetarpeita. Yleisesti voidaan todeta, että televisio on joukkoviestinnän väline tulevaisuudessakin, mutta sillä tulee olemaan lisäpiirteenä kyky liittyä myös avoimen vuorovaikutteisen tietoliikenneverkon palveluihin. Samaten tietokone säilyy tietokoneena, mutta voi tarvittaessa tarjota liittymän television ohjelmatarjontaan. Matkapuhelimen, kämmentietokoneiden, pelitietokoneiden ja muiden verkkoon liitettävien laitteiden kehitykseen sisältyy samankaltaisia piirteitä. Samalla vain osa eri kanavissa tarjottavista tuotteista ja palveluista yhtenäistyy. Suoraviivaiset ja yksinkertaiset tuotteet ja palvelut soveltuvat hyvin toteutettavaksi kaikilla jakelutiehen kytkettävillä päätelaitteilla. Esimerkkeinä vaikka erilaiset kulkuvälineiden aikataulut, lipunmyynti ja monet maksamiseen liittyvät tapahtumat.

13 54 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Toiset tuotteet ja palvelut taas edellyttävät päätelaitteelta kykyä esittää monipuolisesti vaikkapa kolmiulotteista multimedia-aineistoa. Kehitettäessä tuotteita ja palveluja avoimiin tietoverkkoihin on hyvä tarkastella kriittisesti useampaa ulottuvuutta: kenelle tuote tai palvelu on tarkoitettu, mikä on sen sisältö ja mitä se edellyttää jakelutieltä. Verkkoon kytkettävien päätelaitteiden lukumäärä on voimakkaasti kasvamassa 2-3 vuoden aikana. Yleisimpiä verkkoon kytkettäviä päätelaitteita tarkasteluajanjaksolla tulevat olemaan matkapuhelimet, henkilökohtaiset tietokoneet, pelikoneet, kämmentietokoneet sekä digitaaliset televisiovastaanottimet. Matkapuhelinten kokonaislukumäärän on ennustettu saavuttavan miljardin rajapyykin jo vuonna 2002 tai viimeistään vuonna Pelkästään vuoden 2000 kappalemyynniksi Nokia arvioi 410 miljoonaa kappaletta. Ericsson tosin arvioi lukumäärän vielä hieman korkeammaksi, 425 miljoonaksi kappaleeksi. Joka tapauksessa matkapuhelimesta on tulossa maailman yleisin avoimiin tietoliikenneverkkoihin kytkettävä päätelaite vuoteen 2003 mennessä. Matkapuhelinten osalta on kuitenkin huomioitava, että kannettavuus aiheuttaa ainakin jonkin aikaa vielä rajoitteita tuotteiden ja palvelujen sisällölle. Matkapuhelimen näyttöruutu on kooltaan rajoittunut, eikä siinä voi esittää laajasti tietoa tai suurta kuvaa tarvitsevia tuotteita tai palveluja. Taulukossa on esitetty varovaisesti, että vuonna 2003 matkapuhelimista 500 miljoonaa olisi kytketty internet-verkon palveluihin. Jos mukaan lasketaan kaikki matkapuhelimet, jotka kykenevät käsittelemään lyhytsanomia eli voivat asioida internet-verkkoon päin, niin silloin verkkoon kytkettyjen matkapuhelinten määrää on nousee lähelle 900 miljoonaa. Maailmassa on vuonna 2003 noin 500 miljoonaa sellaista matkapuhelinta, jotka kykenevät siirtämään tietoa uusilla nopeammilla tiedonsiirtotekniikoilla kuten GPRS (General Radio Packet Services) tai UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), ja siten tarjoamaan hyvän tuen ja suorituskyvyn tuotteiden ja palvelujen tarjoamiselle matkapuhelinverkoissa.

14 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 55 Henkilökohtaisten tietokoneiden leviäminen koteihin jatkuu myös voimakkaasti. Jos niitä nyt on karkean arvion mukaan käytössä noin miljoonaa kappaletta, niin valmistajatilastoihin perustuen niitä voidaan arvioida olevan käytössä noin 720 miljoonaa kappaletta vuonna Arvion perustana olemme käyttäneet laskentatapaa joka olettaa, että kaikki kolme vuotta ja sitä nuoremmat koneet ovat käytössä, neljä vuotta vanhoista 30 % on uusittu ja poistunut käytöstä, viisi vuotta vanhoista 60 % on kokenut saman kohtalon ja kuusi vuotta vanhoista enää 10 % on käytössä. Voimakasta kasvua puoltaa myös viimeaikoina tapahtunut hintojen jyrkkä lasku, joka on tuonut tietokoneen lähes kaikkien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville. Siis matkapuhelinten jälkeen henkilökohtainen tietokone tulee olemaan selvästi toiseksi yleisin päätelaite liityttäessä tietoverkkojen palveluihin. Matkapuhelinten ja tietokoneiden lisäksi joukko erikoistarkoituksiin valmistettuja laitteita tulee sisältämään ominaisuuksia, joilla ne liitetään tietoverkkoihin. Näistä laajaan käyttöön tarkoitetut kämmentietokoneet ja pelikoneet tulevat yleistymään nopeasti. Syy kehitykselle on molempien laitteiden osalta ilmeinen. Kämmentietokone on omimmillaan kalenteri- ja yhteystietojen säilyttämiseen ja päivittämiseen sekä sähköpostien käsittelemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Usein sähköposti ja kalenteripalvelut sijaitsevat jossakin verkossa olevalla palvelimella, jolloin niihin saadaan kätevimmin yhteys esimerkiksi langattoman matkapuhelinverkon välityksellä. Pelikoneet taas kytketään verkkoon jo senkin vuoksi, että parhaiden pelien uusimmat versiot ovat ladattavissa verkosta ja uusimmat pelit ovat luonteeltaan verkossa toisaalla olevaa pelikaveria vastaan pelattavia pelejä. Erityisen kiinnostavaa on seurata digitaalisen television alkamassa olevaa taivalta kohti verkkoon kytkettävää päätelaitetta. Useassa maassa ympäri maailmaa on virinnyt hankkeita televisiotekniikan muuttamiseksi analogisesta digitaaliseksi, joka tuo television kautta tarjolle joukon uusia joukkoviestintäpalveluja ja entisten palvelujen kehittyneitä muotoja, mutta myös mitä ilmeisimmin vuorovaikutteisuuden mahdollisuuksia television kautta käytettäväksi.

15 56 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Televisiovastaanottimia on maailmassa tällä hetkellä käytössä noin miljardi, ja ennusteen mukaan vuonna 2003 noin 1,4 miljardia. DIGITAALI-TV JA PALUUKANAVAN MERKITYS KOTITALOUTTA TÄSMÄTOIMITUKSET (INFORMAATIOTA, PALVELUJA, TUOTTEITA,..) 1-TO-1 TÄSMÄ- INFORMAATIO DIGITAALISET TV-KANAVAT JOUKKO- VIESTINTÄ (TÄSMÄ)INFORMAATION PALUU- KANAVAT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITUSKANAVAT TUOTANTO- YHTIÖT MAINOSTAJAT MUUT SIDOSRYHMÄT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITTAJAT (KULJETUS)- PALVELU- YHTIÖT Kuva 22. Digitaali-TV ja paluukanava Suomessa. Digitaali-TV:n kehittymiselle osaksi vuorovaikutteista yhteiskuntaa ratkaisevan merkityksen antaa informaation paluukanava. Onnistuessaan sekä teknisesti että käyttötapojen kehityksen kannalta, liittää paluukanava digitaali-tv:n saumattomaksi osaksi sähköistä kokonaisuutta. Tällöin sekä TV-lähetyksien sisällöntuottajat, mainostajat ja muut osapuolet saavat suoran, yksilöllisen yhteyden katselijoihin. Ja lisäksi paluukanava voi toimia tilausyhteytenä, joilla esimerkiksi TV-mainoksissa esiteltyjä tavaroita ja palveluja voidaan tilata. Teknisesti paluukanava voi olla kodin normaali internet-yhteys, joka on kytketty TV-laitteistoon. Eri lähteissä on esitelty internet-yhteyksien luomista myös satelliitin tai TV-antenniverkoston kautta. Tavalla tai toisella digitaali-tv tulee olemaan eräs solmu yleisessä tietoverkossa.

16 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 57 Mikäli yllä olevat ennusteet toteutuvat ja niiden lopputuloksena maailmassa on jo vuonna 2003 miljardi ihmistä, jotka käyttävät avoimia tietoliikenneverkkoja ja niistä saatavia palveluja, niin silloin voidaan kiistatta väittää, että koko maailman ostovoimasta on verkotettu noin 90 % vuoteen 2003 mennessä. Osuus maailman BKT:stä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 86 % 13 % 1 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Osuus Internet käyttäjistä 93,30 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 6,50 % 0,20 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Human Development Report 1999 Kuva 23. Vaurauden ja internetin käytön jakautuminen maailmassa. Esillä on huikea tulevaisuudenkuva verkosta kaikkeen toimintaan vaikuttavana muuttajana ja kaiken lisäksi hyvin lyhyen ajan kuluessa. Tämä kehitys muuttaa usean toimialan rakenteita ja kehittää uusia jakeluteitä. Vaikutukset ulottuvat myös organisaatioiden sisälle, sillä samoilla ratkaisuilla syntyy myös uusia tapoja hyödyntää tiheää ja joustavaa jakelutietä ja sen päätelaitteita yritysten tai yhteisöjen sisäisten palvelujen toteuttamisessa.

17 58 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet VIESTIEN ÄLYKKYYS Sen lisäksi, että tietoliikenteen käyttöön tulee 1000-kertainen kapasiteetti ja oman osoitteensa omaavia päätelaitteita on erittäin paljon, tulee myös näitä seikkoja hyödyntävä viestien älykkyys kehittymään erittäin paljon. TIEDON- SIIRRON TEHO PÄÄTE- LAITTEIDEN LUKU- MÄÄRÄ TÄSMÄ- VIESTIEN ÄLYKKYYS Kuvio 24. Tietoliikenteen käytettävyyden kehitykseen liittyvät tekijät. Älykkäät viestit sisältävät mm. tiedot siitä,! mihin ne ovat menossa,! mistä ne ovat tulossa; ohjeet siitä,! mitä tietoja ne sisältävät, ja! miten niitä tulisi käsitellä. Näitä viestejä ovat myös sovellukset, jotka eri järjestelmät siirtävät toisilleen. Datan lisäksi niissä on mukana ohjeet ja menetelmät tietojen hyödyntämiseksi.

18 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 59 Tämä kehitys perustuu internetin yleisen kuvaustavan HTML:n ja dokumenttien rakenteisen kuvauskielen SGML:n pohjalta kehitettyyn XML:ään eri sovelluksineen ja jatkokehitelmineen. extensive Markup Language 1. KIELI, JOLLA KUVATAAN DOKUMENTIN SISÄLTÖÄ (META tag) ( olen kotisivu, jolla myydään veneen heloja, jotka on tehnyt yritys XXX ) 2. DOKUMENTTIEN ESITYSTAVAN MONIPUOLISTAJA (esimerkiksi sivujen taitto-ohjeet tulostettaessa) 3. TIETOALKIOIDEN AVOIN ESITYS JA SIIRTO TIETOKANTOJEN VÄLILLÄ ( olen alkio: liikevaihto v. 1998, taulukkoon xx, rivi 2, sarake 3 ) 4. TIEDON VÄLITYSTAPA SOVELLUSTEN KOMMUNIKOIDESSA KESKENÄÄN (esimerkiksi kaikki EDIFACT:n standardit voidaan hoitaa XML:llä) Lähde: H.Maruyama, N. Uramoto, K.Tamura, The Power of XML (www.ibm.com) Syksyllä 1999 YK:n osasto CEFACT, jonka tehtäviin kuluu mm. sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen, sai tehtäväkseen koota ja toteuttaa globaalin mallin, jossa XML:n avulla voidaan siirtää kattavasti, tehokkaasti, yhtenäisesti ja toimivasti kaikki sähköiseen kaupankäyntiin tarvittavat tiedot 6. Monissa kohdissa tässä kirjassa todetaan uuden teknologian vaikuttavan eri toimijoiden rooleihin kehityksen eri vaiheissa. Tässä tapauksessa tarvitaan selvästi jokin riittävän sateenvarjon ja resurssit omaava organisaatio luomaan sellainen standardi, jonka kaikki hyväksyvät ja ottavat käyttöön. Syntyy selkeä win-win -projekti. Oheisena on osa tämän aloitteen syntyyn liittyvästä kutsukirjeestä. Siitä näkyy selvästi hankkeen tavoitteiden mittavuus ja aikataulu, jotka kuvaavat hyvin tähän ilmiöön yleisesti liittyvää, mullistavaa uutta ajattelu- ja toteutustapaa. 6 katso

19 60 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Hyvinkin monimutkaiset asiat voidaan ratkaista yksinkertaisesti, kunhan ratkaisu perustuu yleisiin sovelluksiin ja tiedonsiirtorajapintoihin, ja samalla on käytettävissä riittävästi sekä tiedonsiirto- että käsittelykapasiteettia. (käännös ja lyhennys: kirjoittajat) Arvoisat kollegat, XML ja globaali liiketoiminta - aloite Kirjoitamme teille YK:n CEFACT-osaston puolesta. CEFACT on osasto, jonka toiminta-alueeseen kuuluu kaupan ja sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen. Osana toiminta-aluettamme olemme seuranneet tarkasti XML:n (Extensible Mark-up Language) kehitystä ja olemme varmoja sen mahdollisuudesta esittää suurta roolia kaikessa internetiin perustuvassa liiketoiminnassa. Ympäri maailmaa on kuitenkin käynnissä useita, usein kilpaileviakin, suunnitelmia XML-sovellusten kehittämiseksi globaalia liiketoimintaa varten. Siksi, yhdessä OASISin (Organisation for the Advancement of Structured Information Standards) kanssa, käynnistämme yleismaailmallisen aloitteen, jonka tarkoituksena on kehittää avoin tekninen malli, jonka avulla XML:ää voidaan hyödyntää kaikessa liiketoiminnan sähköisessä tiedonsiirrossa johdonmukaisella ja yhtenevällä tavalla. Aloite on projektiperusteinen, se kestää kuukautta ja sen tulokset ovat yleisesti käytettävissä. XML:n tapainen tiedonsiirto ei tiivistä siirrettävää tietoa kovinkaan hyvin, eikä yleinen kuvaustapa ole yksittäisen sovelluksen kannalta tehokas, mutta vastapainona on todellakin murskaavan tehokas ja käyttökelpoinen kokonaisratkaisu. Tämän ovat jo web-selaimet ja internet osoittaneet.

20 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet INTERAKTIIVISUUDEN TODELLISTUMINEN Kun tuotteiden ja palveluiden jakelu sähköistyy, niin se muuttaa myös toimintatapojen ja -mallien luonnetta. Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen. Tuotteiden ja palveluiden kuluttajat ja ostajat voivat olla tosiaikaisessa yhteydessä tuottajiin ja myyjiin. Kuluttaja voi osallistua tuotteen suunnitteluun, antaa valmistajalle palautetta tuotteen ominaisuuksiin liittyen tai vaikkapa luoda itselleen täysin personoidun tuotteen tai palvelun. Uuden auton varusteiden määrittely tai kodin keittiökaapiston suunnittelu verkossa tarjottavilla kolmiulotteisilla suunnitteluohjelmistoilla voisivat olla esimerkkeinä tästä. Myös henkilökohtaisesti määritellyt profiilit viestintä- ja informaatiopalveluihin sekä mahdollisuus itse tuottaa sisältöä globaaliin julkaisuun, omalle kotisivulle, kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi, on muuttamassa käsitystämme vuorovaikutteisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Kuva 25. Kirjan moniin hyviin puoliin ei kuulu vuorovaikutteisuus lukijan ja kirjoittajan välillä, kirjeenvaihdon sisältöön ei taas liity useinkaan taiteellisia elämyksiä. Tulevaisuus saattaa yhdistää nämäkin kuvat toisiinsa. Yksittäinen ihminenkin osallistuu uuden teknologian tukemaan vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa useissa eri rooleissa.

21 62 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Työroolissaan hän saattaa olla yrityksen tai julkisyhteisön työntekijän roolissa tuotteita tai palveluita verkon välityksellä tarjoavassa roolissa, ja yksityishenkilönä näitä ostavassa tai kuluttavassa roolissa. Aikaisempi toimintamalli, jossa organisaatio lähestyi organisaatiota tai suhteet solmittiin organisaatioiden välillä, on saamassa mielenkiintoisen lisän ajatuksesta, että yksilöt organisaatioiden sisällä ovatkin toiminnan aloitteentekijöitä tai toisaalta sen päämääriä ja kohteita. organisaatioiden välisistä neuvotteluista siirrytään yhä enemmän ihmisten välisiin kontakteihin myyjä ostaja myyjä ostaja samalla kertaluonteiset tai vuosittaiset yhteydet ovat muuttuneet jatkuviksi Kuva 26. Organisaatioiden väliset yhteydet muuttuvat yhä konkreettisemmin yksilöiden välisiksi yhteyksiksi. Digitaalilogiikka joutuu uudelleenharkinnan kohteeksi. Uuden teknologian aikakaudella yritysten välinen asiointi ja yhteistyö muistuttaa enenevässä määrin yksilöiden välistä yhteistyötä - yksilöiden, jotka toteuttavat kulloistakin rooliansa digitaalisessa jakelutiessä.

22 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 63 Kyvykkyys käsitellä yksilöiden tarpeita erillisinä täsmätietoina viitoittaa suuntaa myös organisaatioiden tarpeiden täyttämisessä. On tärkeää tuntea kenen kanssa ollaan tekemisissä ja mitä hän meiltä odottaa ennemminkin kuin arvailla mikä on tarpeellista organisaatioiden välisessä rajapinnassa. Päätökset ostoista ja hankinnoista tekevät aina yksilöt, yksin tai ryhmässä. Digitaalilogistiikka ulottaa vauhdilla lonkeronsa kaikkialle. Atomimuodossa liikuteltavien tuotteiden ja digitaalisessa muodossa jaeltavien tuotteiden jakelulogistiikka saa entistä enemmän lisäpiirteitä, jotka näyttäytyvät verkon kautta saatavina lisäpalveluina. Esimerkiksi fyysisten tuotteiden tilauksiin, maksamiseen ja toimitusseurantaan liittyvät palvelut sähköistyvät ja niistä tulee verkon välityksellä itsepalveluna hoidettavia osia tuotteiden toimituksen arvoketjussa. Sähköisten palveluiden osuus tuotteen arvosta on jatkuvasti kasvamassa. Vielä suurempi muutos tulee olemaan aloilla, joissa tuotteet ja palvelut ovat digitaalisessa muodossa ja niiden koko arvoketju on jatkossa digitaalinen. Digitaalisuuden avulla syntyy useita etuja nykyisiin tapoihin verrattuna. Aikaviiveet kutistuvat minimiinsä, turhat lisäarvoa tuottamattomat välikädet poistuvat jakelutiestä, virheiden määrä putoaa ja mahdollisten kontaktien määrä kasvaa. Digitaalisen maailman perusoletuksen mukaan asiakas voi olla kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa, ja voi lähestyä tuotteen ja palvelun tarjoajaa millä välineellä tahansa. Tämä kehitys johtaa ajattelemaan sen vaikutuksia kaikilla perinteisillä toimialoilla. Lienee lähes mahdotonta löytää toimialaa, jonka toimintamalleihin esitetyllä kehityksellä ei olisi jonkinasteisia vaikutuksia. Usein jopa hyvin perustavanlaatuisia. Digitaalilogiikan ja logistiikan tekee mahdolliseksi tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen perustuvan infrastruktuurin syntyminen ja leviäminen kaikkiin maailman kolkkiin. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja tehokkaiden tietokoneiden aikakaudella on yhtä helppoa ja halpaa kommunikoida maapallon toiselle puolelle kuin naapuriin. Tietotekniikka ja tietoliikenne ovat lisäksi immuuneja vuorokaudenajoille. Tuotteita ja palveluja voidaan tarjota läpi vuorokauden kaikkialle maailmaan hyödyntäen yleisiä ja yhtäläisiä kommunikointi- ja liittymätapoja, 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 vuorokautta vuodessa.

23 64 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluja on laajasti saatavissa, joten uusia palveluja tukevan infrastruktuurin pystyttäminen on nykyään paitsi mahdollista niin myös helppoa. Ilmiö on luonteeltaan kuitenkin aika uusi ja sen vaikutukset ovat vasta viime aikoina alkaneet levitä laajemmalle. Vaikka nykyisen internetin esiasteen Arpanetin ensimmäinen solmu otettiin käyttöön jo vuonna 1969, niin vasta vuoden 1990 marraskuussa Tim Berners-Lee julkaisi ensimmäisen verkon käyttöä yksinkertaistaneen www- selainohjelmiston. Vuonna 1993 internetiä käytti 3 miljoonaa ihmistä, 90-luvun lopulla arviolta miljoonaa ihmistä, ja ennusteiden mukaan verkkoa tulee jo vuonna 2003 käyttämään noin miljardi ihmistä. Siis uuden verkottuneen teknologian kehitys maailmaa muuttavassa mittakaavassa on vasta vajaan kymmenen vuoden ikäistä. Todellisuudessa herääminen verkottumisen mukanaan tuomiin muutoksiin alkoi vasta viime vuosikymmenen viimeisinä vuosina, jolloin saatiin ensimmäiset oikeat todisteet uuden teknologian kyvystä muuttaa totuttuja toimintatapoja ja malleja. Nyt havaittavissa oleva kehitys on siis hädin tuskin ihmisiässä mitattuna vaipoista luopunut. Viime ajoille on ollut luonteenomaista suurten yritysten ja kokonaisten kansakuntien innokkuus arvioimaan uusien teknologioiden merkitystä toiminnalleen ja olemassaololleen. Teknologinen edelläkävijyys ja ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen teknologiaan on muuttanut kansakuntien välisiä kilpailuasetelmia ja paikallisia toimintaedellytyksiä. Esimerkkinä vaikkapa pohjoismaiden siirtyminen mobiiliteknologian kehittäjien kärkikastiin Yhdysvaltojen rinnalle, tai alueellisten voimakeskusten synty Suomessa uuden teknologian kehittämisen ympärille Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Saloon ja pääkaupunkiseudulle. Digitaalilogiikan, -logistiikan, tieto- ja tietoliikenneteknikoiden ja palveluiden lisäksi uudessa kaksisuuntaisessa ja vuorovaikutteisessa tulevaisuudessa tarvitaan myös aiemmin tuntemattomia mahdollistajia.

24 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 65 Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen Yksilön roolit Digitaali logiikka Yksilön roolit Mahdollistajat Digitaalinen tuotanto Tietotekniikka Digitaalinen kulutus Tietoliikenne Digitaali logistiikka Kuvio 27. Muutos vaikuttaa sekä toimijoiden rooleihin että niiden välisiin suhteisiin. Mahdollistajilla tarkoitetaan ominaisuuksia tai palveluja, joita edellytetään uuden sähköisen jakelutien toteuttamiseksi. Esimerkkeinä mahdollistajista voi mainita loppukäyttäjän vahvaan tunnistamiseen, tapahtuma liikenteen suojaukseen ja salaukseen sekä maksamiseen liittyvät palvelut. Maailmanlaajuisen yleiseen ja yhtäläiseen teknologiaan perustuvan rakenteen voima näyttäytyy konkreettisimmin juuri tällä kehityksen alueella. Liiketoiminnan ja asioinnin mahdollistajia kehitetään kilvan eri puolilla maailmaa, ja tarjontaa ratkaisuiksi on hengästyttävän paljon. Toisaalta myös tekijöitä, jotka uhkaavat tai hidastavat siirtymistä sähköisiin toimintamalleihin on paljon. Eräs silmiä avaava analogia löytyy toteamuksesta, jonka mukaan jos uusia palveluja uudella teknologialla käyttävistä ihmisistä yhtä suuri osuus on rikollisia kuin nykyyhteiskunnassa ( 2% ), niin tietoverkkojen miljardista käyttäjästä 20 miljoonaa on rikollista. Tästä syystä eräs keskeisin joukko mahdollistajaominaisuuksia onkin tietoturvaan liittyvien riittävän varmojen teknisten ratkaisujen kehittäminen ja lainsäädännön aikaansaaminen.

25 66 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vuorovaikutteisuuden sisältöön ja muotoihin vaikuttaa myös erilaisten virtuaalisten yhteisöjen muodostuminen. Jo nyt internetissä on lukematon määrä erilaisia yhteisöjä, joita yhdistää hyvin monentasoiset ja myös elinkaareltaan erilaiset kiinnostuksen kohteet. Ne voivat olla jokin ajankohtainen keskustelun aihe tai esimerkiksi samanlaisen tuotteen hankinta. Kaupallisessa mielessä virtuaaliyhteisöt ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä niiden jäsenistö muodostaa usein automaattisesti varsin yhtenäisen kohderyhmän. Tosin verkottuneessa internet-maailmassa ryhmien käyttäytyminen ei noudata välttämättä totuttuja kaavoja. Virtuaalinen, kaupallisesti suuntautunut yhteisö voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti 7 :! Jäsenyys on selvästi näkyvä ominaisuus (tunnukset, salasanat).! Sisältö ja kommunikointi ovat integroituneet (jäsenten viestit muodostavat merkittävän osan sisällöstä).! Tavoitteena on jäsenten tuottama sisältö.! Mahdollisia tavaroiden ja palvelujen toimittajia kilpailutetaan.! Toiminnan organisoi jokin kaupallisen intressin omaava osapuoli. Virtuaaliyhteisö-ilmiöön palataan tarkemmin luvussa 5. 7 Muokattu lähteestä: John Hagel III, Arthur G. Armstrong, Net gain, Harward Business School Press, 1997

26 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet TIETOLIIKENTEEN TULEVAISUUDESTA Tässä luvussa on hahmotettu tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitystä, tietoverkkoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja monimuotoisuuden valtavaa kasvua, viestien älykkyyden kehitystä ja myös todellisen vuorovaikutuksen muodostumista eri osapuolten välille. Kuten johdantojaksossa kuvattiin, on verkostojen kehitysvaiheita ollut ennenkin. Mihin tämä nykyinen kehitys sitten johtaa? Tietoliikenteen osalta voitaneen esille nostaa tässä yhteydessä olemassa olevan ja edelleen kehittyvän runkolinjakapasiteetin käyttöastekilpailu ja toisaalta mobiiliteknologia, kännykät. Perinteisen äänipuheluliikenteen osuus on voimakkaasti supistumassa. Toisaalta runkolinjojen kapasiteetti kasvaa jatkuvasti ja kilpailu asiakkaista on kovenemassa, joten hinta- ja katetaso laskee vääjäämättä. Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin tietotekniikan kehitystä, mutta tässä yhteydessä voidaan todeta, että kehitys johtaa sillä sektorilla ainakin joissain olosuhteissa keskitetyn tietojen käsittelyn suuntaan. TIETOLIIKENNE- KAPASITEETIN HINTATASO TIETOLIIKENNE- KAPASITEETTI KESKITETTYJEN TIETOJÄRJESTELMIEN TALOUDELLISET JA TEKNILLISET MAHDOLLISUUDET aika Kuva 28. Tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitys raivaa tilaa keskitettyjen järjestelmien renessanssille.

27 68 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tiedot ja sovellukset ylläpidetään keskitetysti jossain tietoverkon koneessa. Tämä johtaa tietoliikennekapasiteetin kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen. Tämä vuorovaikutus voi vaikuttaa voimakkaasti tietoliikenne- ja tietojärjestelmäsektorin kehitykseen sekä teknisesti että tarjottavien palvelujen osalta. Seurauksena voi olla myös ennen näkemättömiä perinteisten toimialarajojen ylittäviä yritysjärjestelyjä. Mobiiliviestintä on oman kehitysvaiheensa ja teknisten rajoitustensa (kannettavuus, keveys, koko, kaistaleveys) vuoksi aiheuttanut suuria ponnisteluja mm. toiminnallisten käyttöliittymien ja tietoliikennepalvelujen kehittämiseksi ja siten se on käyttäjäkohtaisella tasolla vaikuttanut erittäin voimakkaasti tietoliikenteen käyttöön ja sisältöön. Seuraavilla sivuilla pohditaan, missä vaiheessa mobiiliteknologian kehitys on menossa ja onko näköpiirissä oleva konfiguroitava, mobiili laite (Software radio) tämän kehitysvaiheen 'The End of Technology' 8, kehityksen lopullinen vaihe? 100 % Teknologian kypsyys vs käyttäjien tarpeet Software radio (4.G)... UMTS (3. G) GPRS GSM ARP NMT-450 NMT-900 AIKA Kuva 29. Langattoman viestinnän teknologia lähestyy eräässä mielessä lopullista vaihetta. 8 Vrt. Francis Fukuyaman teos: The End of History, jossa esitetään nykyisen markkinatalouden olevan yhteiskuntakehityksen lopullinen muoto.

28 - - uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 69 UMTS eroaa nykyisistä mobiilijärjestelmistä erityisesti siltä osin, että se soveltaa aikaisemmin esitettyä ajatusta hyvin pienitehoisista lähettimistä silloin, kun UMTS -puhelin on sisätiloissa (ns. pico-solu). Tällöin päästään jopa 2 Mb/s:n siirtonopeuksiin, mikä vastaa muutaman vuoden takaista kiinteää paikallisverkkoa tietokoneiden välillä. Satelliitti Macro-solu Micro-solu Pico-solu globaali maaseudulla kaupungissa rakennuksessa perus-, PDA-, multimedia- ja mobiiliterminaalit, sovellukset, palvelut, liittymät kiinteään verkkoon Kuva 30. UMTS -tietoliikenteen rakenne ja siihen liittyviä projekteja. Mukailtu lähteestä: UMTS on myös täysin TCP/IP -yhteensopiva, joten sen avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa myös älykkäitä XML -viestien sovelluksia. Kehitys näyttää siis johtavan jo hyvin käyttökelpoiseen ja valmiiseen vaiheeseen. Tuolloin kännykät, tai oikeammin niissä olevat älykortit ovat vielä sidoksissa yhteen palvelutoimittajaan. Konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys (4. sukupolvi) irrottaa palvelut ja laitteiston lopullisesti toisistaan, sillä ne voivat ottaa yhteyden minkä tahansa palvelutoimittajan verkkoon. Syntyy vastaava tilanne kuin autojen ja huoltoasemaketjujen välille. Palvelutoimittajaa voidaan vaihtaa päivittäin tai jopa jokaisen puhelun yhteydessä.

29 70 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vapaaehtoisella sitoutumisella voi saavuttaa joitain etuja, mutta minkä tahansa yrityksen palveluja/bensiiniä voi käyttää. Kaikki nykyiset huoltoasemaketjujen kilpailukeinot tulevat silloin puheluyhtiön käyttöön, ja saattaapa siinä kehittyä muutama uusikin. Peruspuhelujen hinnat ainakin luultavasti romahtavat. Kuten alla oleva kuva esittää, syntyy 4:n sukupolven kännyköiden kautta uusi langaton tietoyhteiskunta, joka liittyy saumattomasti kiinteään tietoverkkoon, osaksi kokonaisuutta. 4. sukupolvi Langaton tietoyhteiskunta Satelliitti IP v4 + v6 Joukkoviestintä Solupuhelimet Langattomat paikallisverkot Kuva 31. Ohjelmoitavat kännykät ovat 4. sukupolvi. Mukailtu lähde: Seuraavassa on EU:n tietoyhteiskuntalähteistä (www.ispo.cec.be) poimittuja skenaariotutkimuksen tuloksia, joissa esitellään UMTS -teknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehityssuuntavaihtoehtoja.

30 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 71 Neljä UMTS -skenaariota Liiketoimintakeskeinen 2 Multimediapalvelujen menestys markkinoilla vahva mieto Yleiset massamarkkinat 4 3 Hidas kehitys Sken. nro: 1 Erikoistuneet massamarkkinat verkossa päätelaitteissa Älykkäiden sovellusten painopiste Lähde: UMTS Market Forecast Study / John Darnbrough & Mike Grant - Analysys Ltd ja Michael Dreisch & John Buckley - Intercai Näyttää siltä, että skenaariot 1 ja 2 eivät luultavasti toteudu. Tulevaisuus lienee jossain skenaarioiden 3 ja 4 yhteisalueella. Yhteenveto skenaariosta 4 3! konfiguroitava, mobiililaite! yksinkertaiset rajapinnat (mm.! menestyksellinen markkinoiden älykkäät agentit) vapauttaminen! menestyksellinen markkinoiden! verkkokeskeinen --> vapauttaminen helppokäyttöiset, edulliset! taajuuksien huutokauppa päätelaitteet ja palvelut! muutamia, lähes maailmanlaajuisia! muutamia, lähes maailmanlaajuisia standardeja standardeja 1 2! internet romahtaa! UMTS -lisenssien tiukka kontrolli! markkinat eivät vapaudu! laitekeskeisyys -> monimutkaisia! standardit murenevat päätelaitteita! kustannuskontrolli verkoissa! suuret kilpailukykyvaatimukset! standardit murenevat Seuraavaan taulukkoon on koottu skenaarioiden 3 ja 4 pääsisällöt ja todennäköiset vaikutukset.

31 72 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Päätekijöitä Vaikutuksia Skenaario 3: Erikoistuneet massamarkkinat älykäs agentti- ja tekoälyteknologian kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, taajuuksien korkeat kustannukset, jotka johtuvat taajuuksien huutokaupasta, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi " palvelujen houkuttelevuuttaa edistetään yksinkertaistamalla ja personoimalla käyttöliittymää, " palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, " hajautetun älykkyyden mallin menestys jatkuu, ja käyttäjäkunta keskittyy tietotekniikkaorientoituneisiin ryhmiin, " kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia. Skenaario 4: Yleiset massamarkkinat konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi, keskitetyn, älykään verkkomallin kehitys # palvelujen hinnat laskevat voimakkaasti, kun verkkoon pääsyn kustannukset alenevat, #palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, #kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia, # palvelujen houkuttelevuus kasvaa, kun halpoihin, yksinkertaisiin laitteisiin tarjotaan helppokäyttöisiä palveluja. Näyttää siltä, että laitevalmistajien kannalta software radio -kehitys (skenaario 4) on toivottavampaa kuin palvelutoimittajien, joiden kannalta lokaalimpi kehitys (skenaario 3) olisi tuottoisampi. Kehityksen suunta on suurelta osin kiinni valtioiden välisten sopimusten sisällöstä ja aikatauluista. Kansainvälinen telekommunikaatiojärjestö ITU on tältä osin ohjaamassa kehitystä. Skenaario 4:n toteutuminen tekisi kilpailusta sekä palvelujen että laitteiden osalta todella globaalin.

32 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet TIETOJÄRJESTELMÄT Tietojärjestelmien kehitys on tietoliikenteen kehitykseen verrattuna hyvin nuorta, ja sen historia ja lähtökohdat ovat myös hyvin erilaisia. Tietokoneet ja niiden järjestelmät ovat alun perin olleet hyvin paikallisia, keskitettyjä ja laitevalmistajalähtöisten määritysten ja työkalujen avulla rakennettuja. Kun tietoliikenteen menestys riippui yhteensopivuudesta muiden osapuolien kanssa, pystyivät tietojärjestelmien toimittajat rakentamaan omia tornejaan reviirien puolustamiseksi. Yhteensopivuus oli suorastaan uhka liiketoimien onnistumiselle. Kuten 3. luvun alussa todettiin, ovat nämä maailmat nyt yhdistymässä, ja seuraukset ja vaikutukset ovat syvät ja laajat myös tietojärjestelmien sisältöön, rakenteisiin ja koko toimialaan. Seuraavilla sivuilla tietojärjestelmien kehitystä tarkastellaan! järjestelmien yleistettävyyden (geneerisyyden),! avointen standardien merkityksen, ja! verkottuvien sovellusten näkökulmista. Tietojärjestelmien lähiaikojen kehitys ei ole vain varsinaista kovan teknologian kehitystä, vaan siinä on ennen kaikkea kyse periaatteiden ja niiden soveltamisen kehityksestä. Tietojärjestelmät ovat ilmeisesti hajoamassa sellaisiin moduuleihin, että ne voidaan tehdä yleisillä, avoimilla työkaluilla yleisiksi ja avoimiksi. Vastaavasti niitä voidaan ladata omalta koneelta, paikallisverkosta tai internetistä. Ja käyttäjät osaavat käyttää kokonaisuutta ilman perusteellista, sovelluskohtaista koulutusta.

33 74 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet JÄRJESTELMIEN YLEISTETTÄVYYS Tietojärjestelmien tekeminen, ohjelmointi, on aina ollut varsin vaikeasti johdettava prosessi. Toteutusprojektien aikataulut ovat lähes aina venyneet ja kustannusarviot ylittyneet. Paineet alan tehokkuuden ja toiminnan laadun kehittämiseksi ovat olleet valtavat, ja tuskin minkään toisen toimialan kouluttautumiseen, esimerkiksi projektien johtamisen opiskeluun, on laitettu yhtä paljon resursseja. Perusongelma on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan. Tietojärjestelmäprojektit ovat edelleen suurelta osin kertaluontoista käsityötä. Jos haetaan analogioita, voitaisiin tätä toimintaa verrata hyvin oppineiden insinöörien projektiin, jossa valmistetaan yksi auto itse, lähes alusta loppuun hyödyntäen vain muutamia puolivalmiita komponentteja. Vertailukohtana on autotehdas, joka tekee niitä kpl vuodessa. Miten tietojärjestelmät voisivat olla tehdasmittakaavassa tehtyjä, toimivia, laadukkaita ja kustannuksiltaan nykyiseen tasoon verrattuna murto-osia? Tietojärjestelmillä ratkaistaan jokin sitä käyttävän organisaation ongelma, eli sillä suoritetaan jokin tehtävä, esimerkiksi tuotannon ohjaus tai laskutus. Mitä suurempi kokonaisuus tämä tehtävä on, sitä yksilöllisempiä se ja sen ratkaisumalli ovat. Vastaavasti mitä pienemmiksi osiksi tehtävät jaetaan, sitä yleisemmäksi tehtävä ja sen ratkaisu muodostuvat. Tästä ovat esimerkkeinä internetissä toimivat sähköiset tilauslomakkeet, jotka toimivat mainiosti osana tilausjärjestelmää, vaikka järjestelmän tekijät eivät ole tavanneet ohjelmiston käyttäjää koskaan, eivätkä he tiedä, minkälaisella laitteistolla ohjelmaa käytetään. Jos ajatellaan, että suoritettavien tehtävien summa on vakio, niin mitä enemmän tehtävän suorittamiseen osallistuvia laitteita ja käyttäjiä on, sitä pienemmiksi osiksi kokonaisuus jakaantuu, ja sitä yleisimmiksi ratkaisut muodostuvat. Vastaavasti, kun suuret kokonaisuudet jakaantuvat osiksi, lisääntyy tapahtumien määrä.

34 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 75 Lukumäärällä on väliä T a p a h t u m a m ä ä r ä t Koti PC:t Lisää + Työpaikkojen PC:t Lisää + Palvelimet Lisää + Minikoneet Lisää + Keskuskoneet Laitteiden lukumäärä Suomessa Kuva 32. Laitteiden ja niillä suoritettavien tapahtumien määrän kehitystä. Minkälaiseksi kehittyy esimerkiksi suuren kauppayrityksen tilaustenkäsittelyjärjestelmä, kun asiakkaat tekevät tilauksia joko sähköisen tilauslomakkeen välityksellä tai lähettävät standardoituja XML -sanomia sähköpostin liitetiedostoina? Ilmeisesti hyvin suurelta osin asiakkaille riittää järjestelmän lähettämät tilausvahvistussanomat joko vapaamuotoisina, selkokielisinä sähköposteina tai standardimuotoisina XML -sanomina. Nämä sovellusosat tulevat hyvin nopeasti vakioitumaan ja samalla ne yleistyvät niin, että niiden valmistus muuttuu tehdasmittakaavaisen tehokkaaksi ja laadukkaaksi. Samaa sovellusta voidaan käyttää sekä langallisessa että langattomassa verkossa.

35 76 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet AVOINTEN STANDARDIEN MERKITYS Tietotekniikan ja tietoliikenteen ratkaisut aina internet-aikakauteen asti olivat luonteeltaan suljettuja toimittajakohtaisia ratkaisuja luku oli keskuskoneiden, kiinteätoimisten päätteiden ja Cobol-ohjelmointikielen aikaa. IBM:n valta-asema oli kiistämätön ja monet tietotekniset ratkaisut ja de facto -standardit olivat IBM:n luomia. Tuolloin vallalla oli sääntö, jonka mukaan kaikkien järjestelmien tuli olla yhteensopivia IBM -järjestelmien kanssa. Yhteensopivuus toiseen suuntaan ei aluksi ollut niin tarpeellista. Suurin osa maailman merkittävistä kaupallishallinnollisista sovelluksista oli tehty IBM -suurkoneille luvulla minikoneet yleistyivät nopeasti erityisesti suomalaisten asiakkaiden keskuudessa. Suomalaisyritysten yksikkökoko oli kuin tehty minitietokoneille, ja ne nousivat nopeasti päättäjien suosioon. Internet -teknologioiden merkitys kaiken yhdistäjänä Käyttöliittymä Verkko Ohjelmat Tiedot Selain TCP/IP Java XML Yhtenäistää kaikkien sovellusten käyttöliittymän ja madaltaa käyttökynnystä. Opittuaan kerran osaa aina. Yhdistää äänen, kuvan ja tiedon ja mahdollistaa uusien entistä monipuolisempien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Kirjoita sovellus kerran, ja hyödynnä sitä kaikkilla teknologia-alustoilla. Tuottavuutta digitaalisen talouden sovellusten kehittämiseen. Organisoi hajanaiset tiedot verkossa helpommin saavutettavaan muotoon, antaa viestille älykkyyden (kuka minä olen, mistä tulen, mitä minulle pitää tehdä). Suuryritysten tehtaat ja itsenäiset liiketoimintayksiköt halusivat tietojenkäsittelylaitteensa omiin tiloihinsa ja oman kontrollinsa alle. Esimerkiksi Hewlett-Packard ja Digital Equipment Corporation saavuttivat merkittävät markkinaosuudet Suomen tietotekniikkamarkkinoilla.

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät Mikko Kontiainen Tietotekniikan historialliset kehityssuunnat Sukupolvesta toiseen tietotekniikka on: soluttautunut ympäristöönsä saavuttanut uusia käyttäjiä,

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Palvelun toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa

Palvelun toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa Diplomityöseminaariesitys 20.8.2002 Mika Laurell Aihe Aihe: toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa Valvoja: prof. Seppo J. Halme, Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Radio- ja tietoliikennetekniikka murroksessa: Perinteinen matkapuhelinteknologia, jolla suomalainen tietoliikenneteollisuus

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ...

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ... Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen. Juha Vesaoja > """"" = T I Perinteinen sähköinen viestintä PALVELU CradiO GlOkuv0 C cpuhelin z C C ::g 1 T I = TEKNOLOGIAALUSTA

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla.

Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla. Työajanseuranta Kulunseuranta Viranomaisraportit Ratkaisut rakennustyömaille Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla. Inoptics Oy Johtava rakennustyömaiden

Lisätiedot

Lisää tehoa kommunikointiin

Lisää tehoa kommunikointiin Lisää tehoa kommunikointiin We accept the challenge! presented by Rauno Nousiainen Lisää tehoa kommunikointiin Rauno Nousiainen Manager, IT Infrastructure services Andritz Oy 2 Lisää tehoa kommunikointiin

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM 4.0 Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM kokonaisuus Täysi CRM toiminnallisuus ja joustavuus Vuorovaikutukset -Markkinointi Myynti -Asiakaspalvelu xrm -Prosessituki SOA -Joustava

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

1 NETIKKA PUHENETTI -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2. 2 Palvelut...4. 3 Käyttö...5. 4 Yleisimmät ongelmat...11. 5 Yhteystietoja...

1 NETIKKA PUHENETTI -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2. 2 Palvelut...4. 3 Käyttö...5. 4 Yleisimmät ongelmat...11. 5 Yhteystietoja... 1 (13) 1 -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2 1.1 Yleistä...2 1.2 Siirtyminen perinteisestä lankaliittymästä VoIP-palvelun käyttäjäksi...2 1.3 Paletti...2 1.4 NAT...2 1.5 FAX- ja muut erikoislaitteet...3

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot