3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 42 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kehityssuuntia teknologian näkökulmasta. Esitys ei ole tarkkuudeltaan ja syvyydeltään insinööritieteellinen, vaan pyrkimyksenä on antaa lukijalle työkaluja erilaisten tulevaisuuden kehityssuuntien sisällön ja merkityksen arviointiin. YHTEIS- KUNTA YKSILÖ YRITYS Kuten edellä olemme todenneet, ei kehityksen täsmällisestä suunnasta ja nopeudesta voida kuitenkaan olla varmoja. TEKNO- LOGIA Seuraavan tarkastelun otsikointi ja järjestys pitävät tästä huolimatta sisällään kirjoittajien arvion eri teknologien merkityspotentiaalista ja vaikutuksien priorisoitumisesta:! tietoliikenne,! tietojärjestelmät,! teknologioiden saumattomuus. Nykyihmiselle termit tietoliikenne ja tietojenkäsittely tuntuvat helposti lähes samansisältöisiltä, mutta tosiasiassa ne ovat sekä kehityshistorialtaan että sisällöltään hyvin erilaisia.

2 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 43 TIETOLIIKENNE JA TIETOJENKÄSITTELY ERI PUHELU KIRJE KNOWLEDGE (päässä) PAIKKA INFORMAATIO (salkussa) SAMA NEUVOTTELU ILMOITUS- TAULU DATA (tietokoneessa) SAMA ERI AIKA Kuva 17. Tietoliikenteen ja tietojen käsittelyn perusongelmia. Tietoliikenteen ja tietojen siirron tavoitteena on aina ollut yllä olevan kuvion vasemman nelikentän ongelman ratkaisu. Miten poistetaan eri ajan ja/tai eri paikan haittavaikutukset kahden tai useamman samaa tietoa tarvitsevan osapuolen väliltä. Tietojen käsittelyn pelkistettynä ongelmana on! saada oikeaa tietoa koneeseen,! muodostaa siitä kulloinkin tarvittava informaatio, ja vielä! käyttäjän ymmärtämässä muodossa. Näiden kahden perusongelman lähestyminen ja ennen kaikkea niihin liittyvät toimivat ratkaisut, joiden avulla saamme kaiken tarvitsemamme tiedon milloin ja minne haluamme, tulevat muuttamaan tapojamme toimia sekä yksilöinä, yrityksinä että yhteiskuntina.

3 44 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.1. TIETOLIIKENNE Tietoliikenne ja sen avulla tapahtuva tietojen siirto on ollut aina merkittävien panostusten ja ponnistusten kohteena. Postilaitokset kaikki maailman osoitteet kattavana järjestelmänä sekä lennätin- ja puhelinverkosto ovat muodostaneet perustan tietoliikenteen kansainväliselle kehitykselle. Radio- ja televisiotoiminta vaikuttaa meidän kaikkien elämäämme hyvin voimakkaasti. Radio ja televisio ovat olleet tosin vain yksisuuntaisia tiedonsiirron kanavia, mutta tehokkaita. Tietoliikenne on myös lähivuosina erittäin merkittävien muutosten ja kehitysponnistusten kohteena. Seuraavilla sivuilla tietoliikennettä ja sen kehitystä tarkastellaan! kapasiteetin ja kustannusten,! tietoverkostoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja ominaisuuksien,! lähetettävien viestien älykkyyden, ja! todellisen interaktiivisuuden kehittymisen näkökulmista. Kuten luettelo jo ilmentää, ei tietoliikenteen kehitys ole vain laiteteknologian kehitystä, vaan siinä on mukana merkittäviä sisällöllisiä elementtejä.

4 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet KAPASITEETTI JA KUSTANNUKSET Tietoliikenteen ja tiedonsiirron kehitys näkyy käyttäjien kannalta sekä kapasiteetin voimakkaana lisääntymisenä että peruskäytön kustannusten alentumisena. Tavallisen, kiinteässä verkossa puhutun kansainvälisen puhelun hinta voisi toimia esimerkkinä. Kuva 18. Esimerkki kaukopuhelukustannusten kehityksestä. Kuten kuvassa oleva laskelma osoittaa, ei kapasiteetin lisäys ole kustannuskysymys perinteisessä mielessä. Jos puhelinlinjojen käyttö edellyttää lisäkapasiteettia, sitä rakennetaan. Ongelmaksi muodostuu se, että aiheuttamisperusteiset kustannukset jäävät niin alhaisiksi, että kilpailutilanteessa hinta voi helposti alittaa ko. tapahtumaan liittyvien laskutuskustannusten tason. Lisäkapasiteetilla tulee olla muutakin käyttöä kuin normaalien puheluiden välitys. Ja näinhän toki onkin.

5 46 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet USA:n hallituksen vuonna 1996 käynnistämä NGI-hanke (Next Generation Internet) hahmottaa osaltaan niitä suuntia, joihin tietoliikenteen kehitys on menossa. Seuraavassa luettelossa on esitetty NGI-hankkeen teknologiset teemat. NGI:n tavoitteet: Johtaa tutkimusta ja tuotekehitystä edistyneimmissä verkkoteknologioissa (työasemalta työasemalle)! Multimedia! Verkon hallinta (ml. kaistan kohdistaminen ja jakaminen)! Palvelun laatu ja segmentoiminen! Luotettavuus! Toimintavarmuus! Tietoturva Kehitystä tukee testiympäristö, jossa tavoitteena 1000-kertainen suorituskyky nykyiseen internetiin verrattuna. Testiympäristö rakennetaan DARPA:n SuperNetiin. Lähde: NCO (National Coordination Office), Muutamia huomioita: NGI:n puitteissa kehitetään tietoliikenneverkkoa päätelaitteelta toiselle saakka, ei siis vain esimerkiksi runkoverkkoja; hanke sisältää monimuotoisen viestinnän (ääni, kuva, video) tarpeet, tietoliikenneverkkoa hallitaan siten, että kapasiteettia jaetaan hallitusti, tiedonsiirron laatua kehitetään ja differoidaan, sekä luotettavuutta, käytettävyyttä, ja tietoturvaa parannetaan. Eräs kehityspiirre on siis tiedonsiirtokapasiteetin differointi siten, että se joka tarvitsee paljon kaistaleveyttä (nopeutta), saa sitä, mutta ei varmaankaan samaan hintaan. Testiympäristö on ollut loppusyksystä 1999 asti käytössä, ja nyt näyttää siltä, että muutaman vuoden kuluttua on käytettävissä, jos tarve sitä vaatii,

6 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 47 nykyiseen tietoverkkoon nähden 1000-kertainen suorituskyky, helposti ja luotettavasti. Toinen tietoliikenteen kapasiteettiin liittyvä merkittävä kehityssuunta on IPv6-standardi 1, joka liittyy internetin osoitejärjestelmään. Se ei korvaa kokonaan nykyistä Ipv4-järjestelmää, vaan täydentää sitä. Sen avulla mahdollistuu mm. edellä mainittu palveluiden eriyttäminen lähettäjä/vastaanottaja-tasolla sekä hyvin monien päätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa. Myös mobiilipäätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa onnistuu Ipv6:n avulla. Tämän järjestelmän avulla voidaan käytännössä tukea noin 1500 osoitetta jokaiselle maapallon neliömetrille 2. Osoitteita tullaan myös tarvitsemaan hyvin paljon, erään ennusteen 3 mukaan niiden tarve kasvaa seuraavasti: v miljardia, v mrd ja vuonna 2020 jopa 400 mrd. Erilaisten päätelaitteiden, sekä kiinteiden että mobiilien, lukumäärä ja olemuksien monimuotoisuus moninkertaistuvat lähivuosina. Verkkoon kytkeydytään hyvin erilaisten laitteiden kautta, ja käyttäen erilaisia järjestelmiä. Käyttäjien ei tarvitse tietää, minkä järjestelmän avulla yhteydet syntyvät, vaan eri tason sovellukset hoitavat valinnan joko automaattisesti tai sopimusten mukaan. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty IPv6:n kehitystilanne alkukeväästä Lukijan ei tarvitse opetella sitä ulkoa. Hyvin suurelta osin perusjärjestelmä on valmiina ja käytössä. Sähköposti ja tiedostojen siirto toimivat, ja eri tason verkkojen kytkeytyminen on valmiina. Kaupallisten palvelujen ja ennen kaikkea erilaisten sovellusten kehitys on jo alkanut. 1 Lisätietoja Ipv6:sta, 2 lähde: Raj Jain, Ohio State University 3 lähde: Siemens / Global Ipv6 Summit Colorado

7 48 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Nykyinen tilanne ( , muutamia poimintoja: jatkolinkkeineen)! IPv6: vakiintunut ja toimii hyvin,! IPsec: valmis ja toimii hyvin sekä IPv4:lle että IPv6:lle (tietoturva),! IPComp: valmis (tiivistys)! IPv4-IPv6 TCP (rajan ylittävä reititin) : valmis ja toimii hyvin! Ipv4-IPv6 otsikkojen kääntäjä: työ meneillään! Mobiili-isännän tuki : toimii hyvin! SMTP-sähköpostiprotokolla IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! POP-palvelu IPv6:ssa: valmis! FTP-tiedostonsiirto IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! telnet-palvelu IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! ssh-tietoturva Ipv6.ssa: valmis ja toimii hyvin! PPP (point-to-point) protokolla : valmis ja toimii hyvin,! v4/v6 dhcp (dynaaminen verkon konfigurointi): suunniteltuna Tämä taulukko kuvaa myös sitä tarkkuutta, syvyyttä, laajuutta ja ajantasaisuutta, jota internet tiedonhankintakanavana tarjoaa. Muutama vuosi sitten tässäkin kirjassa esitetyn yksityiskohtaisen tiedon hankinta olisi ollut erittäin työläs ja haastava tehtävä. Se, että tietoa (joka on myös joskus epäluotettavaa) on saatavissa helposti hyvin paljon, ei tietenkään poista kaikkia ongelmia. Seuraavat kehitysvaiheet tässä suhteessa liittyvät raakatiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon, informaatioksi. Näihin kysymyksiin palaamme vielä jäljempänä. Eräs kehityssuunta viime vuosina on ollut tiedonsiirtoteknologian siirtyminen valon hyväksikäyttöön. Valokaapeli on kapasiteetiltaan omaa luokkaansa, mutta se on ollut varsin kallista, ja myös sen käyttöön liittyvät laitteet ovat olleet varsin arvokkaista. Aivan viime vuosina on paneuduttu vanhan kuparikaapelin kapasiteetin venyttämiseen digitaalisen tiedonsiirron alueella, ja mm. xdsl-teknologiat (Digital Subscriper Line) ovat moninkertaistamassa olemassa olevan tiedonsiirtoverkoston suorituskyvyn.

8 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 49 Tällä hetkellä Suomessa on kaupallisessa tarjonnassa ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line), joka käyttää olemassa olevia parikaapelipuhelinlinjoja. Sen avulla voidaan päästä ainakin teoriassa yli 6 Mbps nopeuksiin 4 kuluttajakohtaisesti, ja joka tapauksessa ilman uutta kaapelointia tällä tekniikalla voidaan moninkertaistaa perinteiset yhteysnopeudet. Tarvitaan vain uusi kytkentä puhelinverkkoon (eli sopimus paikallisen operaattorin kanssa), ja uusi modeemi. On mielenkiintoista seurata, miten valokaapeliteknologian hintataso kehittyy, kun xdsl-sektori valtaa markkinoita. Lienee luultavaa, että markkinahinnat asettuvat pidemmällä aikavälillä siten, että eri teknologiat saavat edellytystensä mukaisen osan volyymistä. Olemassa olevaa, toimivaa verkostoa ei kannattane vaihtaa valokaapelipohjaiseksi, mutta uusissa asennuksissa tilanne on toinen. Jo nyt on tälle alueelle syntynyt uutta yhteistoimintaa rakennusteollisuuden ja teleoperaattoreiden välille. 4 Lähde: ADSL Forum,

9 50 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet PÄÄTELAITTEET: lukumäärä ja monimuotoisuus Radiotaajuudet ovat rajoitettu luonnonvara. Pitkillä aallonpituuksilla yhdellä lähettimellä voidaan tavoittaa toisella puolella maapalloa oleva vastaanotin. Samalla taajuudella ja samalla alueella ei voi toimia kuin yksi lähetin. Mitä suurempi teho, sen parempi kuuluvuus. Radiosignaalin teho laskee etäisyyden neliössä. Jos halutaan pitkiä yhteysetäisyyksiä, niin vapaat taajuudet loppuvat kesken. Kun lähetystehoa on vähän ja radioaallot lyhyitä (eli taajuudet suuria), mahtuu eetteriin enemmän lähetyksiä. Mutta silloin tarvitaan tiheä tukiasemaverkosto, jonka kautta tietoliikenne siirtyy lankaverkkoon. Ja siellä riittää kapasiteettia. Kun lähetysetäisyys lyhenee 200 metristä 6 metriin, putoaa lähetystehon tarve 1000:nnenteen osaan. Milliwateista tulee mikrowatteja. Samalle alueelle mahtuu yhtä aikaa toimivia, samaa aaltoaluetta käyttäviä lähetyksiä monikymmenkertainen määrä. Paikallisuuden hyve 5 : jos radiolähettimen ei tarvitse olla voimakas ja laajalle alueelle lähettävä, sen tulee olla mahdollisimman pienitehoinen. Jos johdottoman paikallisverkon lähettimen teho riittää 200 metrin etäisyydelle, se kattaa m 2. Suuntaus on varmasti menossa kohti hyvin pieniä, mutta lukuisia lähettimiä. Mitä pienempitehoisia ne ovat, sitä tiheämmin niitä voidaan sijoitella. Samalla mobiiliteknologia tulee monessakin mielessä lähemmäksi kiinteän verkon teknologiaa. Rajaton liikkuvuus ja loppumaton kapasiteetti kohtaavat toisensa. Laajemmassa mittakaavassa tapahtuu samanlainen verkoston tiheyden kasvu. 5 lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group

10 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet liityntää tietoverkkoihin 1984 USA:ssa liittymää avoimiin tietoverkkoihin Suur-Bostonin alueella liittymää avoimiin tietoverkkoihin MIT n Campuksella liittymää avoimiin tietoverkkoihin MIT n Media laboratoriosta liittymää avoimiin tietoverkkoihin. Kuva 19. Verkosto tihenee dramaattisesti. Lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group Kun hyvin pieniä lähettimiä on hyvin paljon, tulevat niiden kustannukset laskemaan muutamiin kymmeniin Euroihin. Jokainen sähköllä toimiva laite tulee luultavasti saamaan oman solmunsa verkkoon. Tihentyminen voi olla sekä lanka- että langattomaan verkkoon perustuva, mutta minkälaisia sovelluksia niiden käyttöön tulee kehittymään? Luultavasti ainakin meidän arkipäivän elämäämme helpottavat sekä viihtyvyyttä lisäävät sovellukset ovat listan kärjessä.

11 52 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Samaan aikaan myös jo olemassa oleva teknologia jatkaa voittokulkuaan. Miljardi päätelaitetta internetissä v Matkapuhelin, henkilökohtainen mobiili pääte analog 93 digital 282 yht digital Internet päätelaitteet, 2003: PC 360 kaikki dig. Televisio 1000 kaikki analogisia 720 kaikki dig dig. Matkapuhelin PC työasemia Pelikoneita. 115 Kämmenkoneita. 65 TV Yhteensä Luvut = miljoonaa laitetta Kuva 20. Internetin päätelaitteiden lukumäärän kehitys, lähde: Dataquest / IDC Päätelaitteiden lukumäärä kasvaa todella paljon, mutta ennusteiden hajonta on vielä kovin suuri. Muutamaa sivua aikaisemmin esitellyt luvut olivat vuoden 2005 osalta 20 mrd laitteen tasolla. Joka tapauksessa lukumäärän kasvulla on monia vaikutuksia. Päätelaitteet edustavat konkreettista liittymää tietoverkkoihin ja niiden palveluihin. Samalla niiden levinneisyys antaa kuvaa sitä, miten käyttäjät (kuluttajat, kansalaiset, työntekijät,..) lähestyvät palveluja, ja minkälaisin ominaisuuksin heidän tarpeitaan voidaan tyydyttää. Joitain vuosia sitten ajateltiin yleisesti, että teknologian kehitys konvergoituu kohti tilannetta, jossa kaikki tuotteet ja palvelut on mahdollista toimittaa samanlaisina yhdelle päätelaitteelle, joka tukee tekstin, äänen, ja liikkuvan kuvan esittämistä kaikissa muodoissa. Nyttemmin on vallalla käsitys, jonka mukaan päätelaitteiden kehittyminen jatkuu tulevaisuudessa yhä monimuotoisempina ja käyttötarkoituksiinsa erikoistuneina laitteina.

12 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 53 PERINTEINEN JAKO kaikilla laitteilla on monenlaisia kykyjä TULEVAISUUS Kuva 21. Kaikkia ominaisuuksia ja yhteysmuotoja ei tarvita kaikissa laitteissa, eikä yksi laite hoida kaikkia tietoliikennetarpeita. Yleisesti voidaan todeta, että televisio on joukkoviestinnän väline tulevaisuudessakin, mutta sillä tulee olemaan lisäpiirteenä kyky liittyä myös avoimen vuorovaikutteisen tietoliikenneverkon palveluihin. Samaten tietokone säilyy tietokoneena, mutta voi tarvittaessa tarjota liittymän television ohjelmatarjontaan. Matkapuhelimen, kämmentietokoneiden, pelitietokoneiden ja muiden verkkoon liitettävien laitteiden kehitykseen sisältyy samankaltaisia piirteitä. Samalla vain osa eri kanavissa tarjottavista tuotteista ja palveluista yhtenäistyy. Suoraviivaiset ja yksinkertaiset tuotteet ja palvelut soveltuvat hyvin toteutettavaksi kaikilla jakelutiehen kytkettävillä päätelaitteilla. Esimerkkeinä vaikka erilaiset kulkuvälineiden aikataulut, lipunmyynti ja monet maksamiseen liittyvät tapahtumat.

13 54 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Toiset tuotteet ja palvelut taas edellyttävät päätelaitteelta kykyä esittää monipuolisesti vaikkapa kolmiulotteista multimedia-aineistoa. Kehitettäessä tuotteita ja palveluja avoimiin tietoverkkoihin on hyvä tarkastella kriittisesti useampaa ulottuvuutta: kenelle tuote tai palvelu on tarkoitettu, mikä on sen sisältö ja mitä se edellyttää jakelutieltä. Verkkoon kytkettävien päätelaitteiden lukumäärä on voimakkaasti kasvamassa 2-3 vuoden aikana. Yleisimpiä verkkoon kytkettäviä päätelaitteita tarkasteluajanjaksolla tulevat olemaan matkapuhelimet, henkilökohtaiset tietokoneet, pelikoneet, kämmentietokoneet sekä digitaaliset televisiovastaanottimet. Matkapuhelinten kokonaislukumäärän on ennustettu saavuttavan miljardin rajapyykin jo vuonna 2002 tai viimeistään vuonna Pelkästään vuoden 2000 kappalemyynniksi Nokia arvioi 410 miljoonaa kappaletta. Ericsson tosin arvioi lukumäärän vielä hieman korkeammaksi, 425 miljoonaksi kappaleeksi. Joka tapauksessa matkapuhelimesta on tulossa maailman yleisin avoimiin tietoliikenneverkkoihin kytkettävä päätelaite vuoteen 2003 mennessä. Matkapuhelinten osalta on kuitenkin huomioitava, että kannettavuus aiheuttaa ainakin jonkin aikaa vielä rajoitteita tuotteiden ja palvelujen sisällölle. Matkapuhelimen näyttöruutu on kooltaan rajoittunut, eikä siinä voi esittää laajasti tietoa tai suurta kuvaa tarvitsevia tuotteita tai palveluja. Taulukossa on esitetty varovaisesti, että vuonna 2003 matkapuhelimista 500 miljoonaa olisi kytketty internet-verkon palveluihin. Jos mukaan lasketaan kaikki matkapuhelimet, jotka kykenevät käsittelemään lyhytsanomia eli voivat asioida internet-verkkoon päin, niin silloin verkkoon kytkettyjen matkapuhelinten määrää on nousee lähelle 900 miljoonaa. Maailmassa on vuonna 2003 noin 500 miljoonaa sellaista matkapuhelinta, jotka kykenevät siirtämään tietoa uusilla nopeammilla tiedonsiirtotekniikoilla kuten GPRS (General Radio Packet Services) tai UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), ja siten tarjoamaan hyvän tuen ja suorituskyvyn tuotteiden ja palvelujen tarjoamiselle matkapuhelinverkoissa.

14 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 55 Henkilökohtaisten tietokoneiden leviäminen koteihin jatkuu myös voimakkaasti. Jos niitä nyt on karkean arvion mukaan käytössä noin miljoonaa kappaletta, niin valmistajatilastoihin perustuen niitä voidaan arvioida olevan käytössä noin 720 miljoonaa kappaletta vuonna Arvion perustana olemme käyttäneet laskentatapaa joka olettaa, että kaikki kolme vuotta ja sitä nuoremmat koneet ovat käytössä, neljä vuotta vanhoista 30 % on uusittu ja poistunut käytöstä, viisi vuotta vanhoista 60 % on kokenut saman kohtalon ja kuusi vuotta vanhoista enää 10 % on käytössä. Voimakasta kasvua puoltaa myös viimeaikoina tapahtunut hintojen jyrkkä lasku, joka on tuonut tietokoneen lähes kaikkien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville. Siis matkapuhelinten jälkeen henkilökohtainen tietokone tulee olemaan selvästi toiseksi yleisin päätelaite liityttäessä tietoverkkojen palveluihin. Matkapuhelinten ja tietokoneiden lisäksi joukko erikoistarkoituksiin valmistettuja laitteita tulee sisältämään ominaisuuksia, joilla ne liitetään tietoverkkoihin. Näistä laajaan käyttöön tarkoitetut kämmentietokoneet ja pelikoneet tulevat yleistymään nopeasti. Syy kehitykselle on molempien laitteiden osalta ilmeinen. Kämmentietokone on omimmillaan kalenteri- ja yhteystietojen säilyttämiseen ja päivittämiseen sekä sähköpostien käsittelemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Usein sähköposti ja kalenteripalvelut sijaitsevat jossakin verkossa olevalla palvelimella, jolloin niihin saadaan kätevimmin yhteys esimerkiksi langattoman matkapuhelinverkon välityksellä. Pelikoneet taas kytketään verkkoon jo senkin vuoksi, että parhaiden pelien uusimmat versiot ovat ladattavissa verkosta ja uusimmat pelit ovat luonteeltaan verkossa toisaalla olevaa pelikaveria vastaan pelattavia pelejä. Erityisen kiinnostavaa on seurata digitaalisen television alkamassa olevaa taivalta kohti verkkoon kytkettävää päätelaitetta. Useassa maassa ympäri maailmaa on virinnyt hankkeita televisiotekniikan muuttamiseksi analogisesta digitaaliseksi, joka tuo television kautta tarjolle joukon uusia joukkoviestintäpalveluja ja entisten palvelujen kehittyneitä muotoja, mutta myös mitä ilmeisimmin vuorovaikutteisuuden mahdollisuuksia television kautta käytettäväksi.

15 56 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Televisiovastaanottimia on maailmassa tällä hetkellä käytössä noin miljardi, ja ennusteen mukaan vuonna 2003 noin 1,4 miljardia. DIGITAALI-TV JA PALUUKANAVAN MERKITYS KOTITALOUTTA TÄSMÄTOIMITUKSET (INFORMAATIOTA, PALVELUJA, TUOTTEITA,..) 1-TO-1 TÄSMÄ- INFORMAATIO DIGITAALISET TV-KANAVAT JOUKKO- VIESTINTÄ (TÄSMÄ)INFORMAATION PALUU- KANAVAT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITUSKANAVAT TUOTANTO- YHTIÖT MAINOSTAJAT MUUT SIDOSRYHMÄT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITTAJAT (KULJETUS)- PALVELU- YHTIÖT Kuva 22. Digitaali-TV ja paluukanava Suomessa. Digitaali-TV:n kehittymiselle osaksi vuorovaikutteista yhteiskuntaa ratkaisevan merkityksen antaa informaation paluukanava. Onnistuessaan sekä teknisesti että käyttötapojen kehityksen kannalta, liittää paluukanava digitaali-tv:n saumattomaksi osaksi sähköistä kokonaisuutta. Tällöin sekä TV-lähetyksien sisällöntuottajat, mainostajat ja muut osapuolet saavat suoran, yksilöllisen yhteyden katselijoihin. Ja lisäksi paluukanava voi toimia tilausyhteytenä, joilla esimerkiksi TV-mainoksissa esiteltyjä tavaroita ja palveluja voidaan tilata. Teknisesti paluukanava voi olla kodin normaali internet-yhteys, joka on kytketty TV-laitteistoon. Eri lähteissä on esitelty internet-yhteyksien luomista myös satelliitin tai TV-antenniverkoston kautta. Tavalla tai toisella digitaali-tv tulee olemaan eräs solmu yleisessä tietoverkossa.

16 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 57 Mikäli yllä olevat ennusteet toteutuvat ja niiden lopputuloksena maailmassa on jo vuonna 2003 miljardi ihmistä, jotka käyttävät avoimia tietoliikenneverkkoja ja niistä saatavia palveluja, niin silloin voidaan kiistatta väittää, että koko maailman ostovoimasta on verkotettu noin 90 % vuoteen 2003 mennessä. Osuus maailman BKT:stä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 86 % 13 % 1 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Osuus Internet käyttäjistä 93,30 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 6,50 % 0,20 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Human Development Report 1999 Kuva 23. Vaurauden ja internetin käytön jakautuminen maailmassa. Esillä on huikea tulevaisuudenkuva verkosta kaikkeen toimintaan vaikuttavana muuttajana ja kaiken lisäksi hyvin lyhyen ajan kuluessa. Tämä kehitys muuttaa usean toimialan rakenteita ja kehittää uusia jakeluteitä. Vaikutukset ulottuvat myös organisaatioiden sisälle, sillä samoilla ratkaisuilla syntyy myös uusia tapoja hyödyntää tiheää ja joustavaa jakelutietä ja sen päätelaitteita yritysten tai yhteisöjen sisäisten palvelujen toteuttamisessa.

17 58 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet VIESTIEN ÄLYKKYYS Sen lisäksi, että tietoliikenteen käyttöön tulee 1000-kertainen kapasiteetti ja oman osoitteensa omaavia päätelaitteita on erittäin paljon, tulee myös näitä seikkoja hyödyntävä viestien älykkyys kehittymään erittäin paljon. TIEDON- SIIRRON TEHO PÄÄTE- LAITTEIDEN LUKU- MÄÄRÄ TÄSMÄ- VIESTIEN ÄLYKKYYS Kuvio 24. Tietoliikenteen käytettävyyden kehitykseen liittyvät tekijät. Älykkäät viestit sisältävät mm. tiedot siitä,! mihin ne ovat menossa,! mistä ne ovat tulossa; ohjeet siitä,! mitä tietoja ne sisältävät, ja! miten niitä tulisi käsitellä. Näitä viestejä ovat myös sovellukset, jotka eri järjestelmät siirtävät toisilleen. Datan lisäksi niissä on mukana ohjeet ja menetelmät tietojen hyödyntämiseksi.

18 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 59 Tämä kehitys perustuu internetin yleisen kuvaustavan HTML:n ja dokumenttien rakenteisen kuvauskielen SGML:n pohjalta kehitettyyn XML:ään eri sovelluksineen ja jatkokehitelmineen. extensive Markup Language 1. KIELI, JOLLA KUVATAAN DOKUMENTIN SISÄLTÖÄ (META tag) ( olen kotisivu, jolla myydään veneen heloja, jotka on tehnyt yritys XXX ) 2. DOKUMENTTIEN ESITYSTAVAN MONIPUOLISTAJA (esimerkiksi sivujen taitto-ohjeet tulostettaessa) 3. TIETOALKIOIDEN AVOIN ESITYS JA SIIRTO TIETOKANTOJEN VÄLILLÄ ( olen alkio: liikevaihto v. 1998, taulukkoon xx, rivi 2, sarake 3 ) 4. TIEDON VÄLITYSTAPA SOVELLUSTEN KOMMUNIKOIDESSA KESKENÄÄN (esimerkiksi kaikki EDIFACT:n standardit voidaan hoitaa XML:llä) Lähde: H.Maruyama, N. Uramoto, K.Tamura, The Power of XML (www.ibm.com) Syksyllä 1999 YK:n osasto CEFACT, jonka tehtäviin kuluu mm. sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen, sai tehtäväkseen koota ja toteuttaa globaalin mallin, jossa XML:n avulla voidaan siirtää kattavasti, tehokkaasti, yhtenäisesti ja toimivasti kaikki sähköiseen kaupankäyntiin tarvittavat tiedot 6. Monissa kohdissa tässä kirjassa todetaan uuden teknologian vaikuttavan eri toimijoiden rooleihin kehityksen eri vaiheissa. Tässä tapauksessa tarvitaan selvästi jokin riittävän sateenvarjon ja resurssit omaava organisaatio luomaan sellainen standardi, jonka kaikki hyväksyvät ja ottavat käyttöön. Syntyy selkeä win-win -projekti. Oheisena on osa tämän aloitteen syntyyn liittyvästä kutsukirjeestä. Siitä näkyy selvästi hankkeen tavoitteiden mittavuus ja aikataulu, jotka kuvaavat hyvin tähän ilmiöön yleisesti liittyvää, mullistavaa uutta ajattelu- ja toteutustapaa. 6 katso

19 60 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Hyvinkin monimutkaiset asiat voidaan ratkaista yksinkertaisesti, kunhan ratkaisu perustuu yleisiin sovelluksiin ja tiedonsiirtorajapintoihin, ja samalla on käytettävissä riittävästi sekä tiedonsiirto- että käsittelykapasiteettia. (käännös ja lyhennys: kirjoittajat) Arvoisat kollegat, XML ja globaali liiketoiminta - aloite Kirjoitamme teille YK:n CEFACT-osaston puolesta. CEFACT on osasto, jonka toiminta-alueeseen kuuluu kaupan ja sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen. Osana toiminta-aluettamme olemme seuranneet tarkasti XML:n (Extensible Mark-up Language) kehitystä ja olemme varmoja sen mahdollisuudesta esittää suurta roolia kaikessa internetiin perustuvassa liiketoiminnassa. Ympäri maailmaa on kuitenkin käynnissä useita, usein kilpaileviakin, suunnitelmia XML-sovellusten kehittämiseksi globaalia liiketoimintaa varten. Siksi, yhdessä OASISin (Organisation for the Advancement of Structured Information Standards) kanssa, käynnistämme yleismaailmallisen aloitteen, jonka tarkoituksena on kehittää avoin tekninen malli, jonka avulla XML:ää voidaan hyödyntää kaikessa liiketoiminnan sähköisessä tiedonsiirrossa johdonmukaisella ja yhtenevällä tavalla. Aloite on projektiperusteinen, se kestää kuukautta ja sen tulokset ovat yleisesti käytettävissä. XML:n tapainen tiedonsiirto ei tiivistä siirrettävää tietoa kovinkaan hyvin, eikä yleinen kuvaustapa ole yksittäisen sovelluksen kannalta tehokas, mutta vastapainona on todellakin murskaavan tehokas ja käyttökelpoinen kokonaisratkaisu. Tämän ovat jo web-selaimet ja internet osoittaneet.

20 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet INTERAKTIIVISUUDEN TODELLISTUMINEN Kun tuotteiden ja palveluiden jakelu sähköistyy, niin se muuttaa myös toimintatapojen ja -mallien luonnetta. Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen. Tuotteiden ja palveluiden kuluttajat ja ostajat voivat olla tosiaikaisessa yhteydessä tuottajiin ja myyjiin. Kuluttaja voi osallistua tuotteen suunnitteluun, antaa valmistajalle palautetta tuotteen ominaisuuksiin liittyen tai vaikkapa luoda itselleen täysin personoidun tuotteen tai palvelun. Uuden auton varusteiden määrittely tai kodin keittiökaapiston suunnittelu verkossa tarjottavilla kolmiulotteisilla suunnitteluohjelmistoilla voisivat olla esimerkkeinä tästä. Myös henkilökohtaisesti määritellyt profiilit viestintä- ja informaatiopalveluihin sekä mahdollisuus itse tuottaa sisältöä globaaliin julkaisuun, omalle kotisivulle, kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi, on muuttamassa käsitystämme vuorovaikutteisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Kuva 25. Kirjan moniin hyviin puoliin ei kuulu vuorovaikutteisuus lukijan ja kirjoittajan välillä, kirjeenvaihdon sisältöön ei taas liity useinkaan taiteellisia elämyksiä. Tulevaisuus saattaa yhdistää nämäkin kuvat toisiinsa. Yksittäinen ihminenkin osallistuu uuden teknologian tukemaan vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa useissa eri rooleissa.

21 62 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Työroolissaan hän saattaa olla yrityksen tai julkisyhteisön työntekijän roolissa tuotteita tai palveluita verkon välityksellä tarjoavassa roolissa, ja yksityishenkilönä näitä ostavassa tai kuluttavassa roolissa. Aikaisempi toimintamalli, jossa organisaatio lähestyi organisaatiota tai suhteet solmittiin organisaatioiden välillä, on saamassa mielenkiintoisen lisän ajatuksesta, että yksilöt organisaatioiden sisällä ovatkin toiminnan aloitteentekijöitä tai toisaalta sen päämääriä ja kohteita. organisaatioiden välisistä neuvotteluista siirrytään yhä enemmän ihmisten välisiin kontakteihin myyjä ostaja myyjä ostaja samalla kertaluonteiset tai vuosittaiset yhteydet ovat muuttuneet jatkuviksi Kuva 26. Organisaatioiden väliset yhteydet muuttuvat yhä konkreettisemmin yksilöiden välisiksi yhteyksiksi. Digitaalilogiikka joutuu uudelleenharkinnan kohteeksi. Uuden teknologian aikakaudella yritysten välinen asiointi ja yhteistyö muistuttaa enenevässä määrin yksilöiden välistä yhteistyötä - yksilöiden, jotka toteuttavat kulloistakin rooliansa digitaalisessa jakelutiessä.

22 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 63 Kyvykkyys käsitellä yksilöiden tarpeita erillisinä täsmätietoina viitoittaa suuntaa myös organisaatioiden tarpeiden täyttämisessä. On tärkeää tuntea kenen kanssa ollaan tekemisissä ja mitä hän meiltä odottaa ennemminkin kuin arvailla mikä on tarpeellista organisaatioiden välisessä rajapinnassa. Päätökset ostoista ja hankinnoista tekevät aina yksilöt, yksin tai ryhmässä. Digitaalilogistiikka ulottaa vauhdilla lonkeronsa kaikkialle. Atomimuodossa liikuteltavien tuotteiden ja digitaalisessa muodossa jaeltavien tuotteiden jakelulogistiikka saa entistä enemmän lisäpiirteitä, jotka näyttäytyvät verkon kautta saatavina lisäpalveluina. Esimerkiksi fyysisten tuotteiden tilauksiin, maksamiseen ja toimitusseurantaan liittyvät palvelut sähköistyvät ja niistä tulee verkon välityksellä itsepalveluna hoidettavia osia tuotteiden toimituksen arvoketjussa. Sähköisten palveluiden osuus tuotteen arvosta on jatkuvasti kasvamassa. Vielä suurempi muutos tulee olemaan aloilla, joissa tuotteet ja palvelut ovat digitaalisessa muodossa ja niiden koko arvoketju on jatkossa digitaalinen. Digitaalisuuden avulla syntyy useita etuja nykyisiin tapoihin verrattuna. Aikaviiveet kutistuvat minimiinsä, turhat lisäarvoa tuottamattomat välikädet poistuvat jakelutiestä, virheiden määrä putoaa ja mahdollisten kontaktien määrä kasvaa. Digitaalisen maailman perusoletuksen mukaan asiakas voi olla kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa, ja voi lähestyä tuotteen ja palvelun tarjoajaa millä välineellä tahansa. Tämä kehitys johtaa ajattelemaan sen vaikutuksia kaikilla perinteisillä toimialoilla. Lienee lähes mahdotonta löytää toimialaa, jonka toimintamalleihin esitetyllä kehityksellä ei olisi jonkinasteisia vaikutuksia. Usein jopa hyvin perustavanlaatuisia. Digitaalilogiikan ja logistiikan tekee mahdolliseksi tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen perustuvan infrastruktuurin syntyminen ja leviäminen kaikkiin maailman kolkkiin. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja tehokkaiden tietokoneiden aikakaudella on yhtä helppoa ja halpaa kommunikoida maapallon toiselle puolelle kuin naapuriin. Tietotekniikka ja tietoliikenne ovat lisäksi immuuneja vuorokaudenajoille. Tuotteita ja palveluja voidaan tarjota läpi vuorokauden kaikkialle maailmaan hyödyntäen yleisiä ja yhtäläisiä kommunikointi- ja liittymätapoja, 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 vuorokautta vuodessa.

23 64 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluja on laajasti saatavissa, joten uusia palveluja tukevan infrastruktuurin pystyttäminen on nykyään paitsi mahdollista niin myös helppoa. Ilmiö on luonteeltaan kuitenkin aika uusi ja sen vaikutukset ovat vasta viime aikoina alkaneet levitä laajemmalle. Vaikka nykyisen internetin esiasteen Arpanetin ensimmäinen solmu otettiin käyttöön jo vuonna 1969, niin vasta vuoden 1990 marraskuussa Tim Berners-Lee julkaisi ensimmäisen verkon käyttöä yksinkertaistaneen www- selainohjelmiston. Vuonna 1993 internetiä käytti 3 miljoonaa ihmistä, 90-luvun lopulla arviolta miljoonaa ihmistä, ja ennusteiden mukaan verkkoa tulee jo vuonna 2003 käyttämään noin miljardi ihmistä. Siis uuden verkottuneen teknologian kehitys maailmaa muuttavassa mittakaavassa on vasta vajaan kymmenen vuoden ikäistä. Todellisuudessa herääminen verkottumisen mukanaan tuomiin muutoksiin alkoi vasta viime vuosikymmenen viimeisinä vuosina, jolloin saatiin ensimmäiset oikeat todisteet uuden teknologian kyvystä muuttaa totuttuja toimintatapoja ja malleja. Nyt havaittavissa oleva kehitys on siis hädin tuskin ihmisiässä mitattuna vaipoista luopunut. Viime ajoille on ollut luonteenomaista suurten yritysten ja kokonaisten kansakuntien innokkuus arvioimaan uusien teknologioiden merkitystä toiminnalleen ja olemassaololleen. Teknologinen edelläkävijyys ja ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen teknologiaan on muuttanut kansakuntien välisiä kilpailuasetelmia ja paikallisia toimintaedellytyksiä. Esimerkkinä vaikkapa pohjoismaiden siirtyminen mobiiliteknologian kehittäjien kärkikastiin Yhdysvaltojen rinnalle, tai alueellisten voimakeskusten synty Suomessa uuden teknologian kehittämisen ympärille Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Saloon ja pääkaupunkiseudulle. Digitaalilogiikan, -logistiikan, tieto- ja tietoliikenneteknikoiden ja palveluiden lisäksi uudessa kaksisuuntaisessa ja vuorovaikutteisessa tulevaisuudessa tarvitaan myös aiemmin tuntemattomia mahdollistajia.

24 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 65 Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen Yksilön roolit Digitaali logiikka Yksilön roolit Mahdollistajat Digitaalinen tuotanto Tietotekniikka Digitaalinen kulutus Tietoliikenne Digitaali logistiikka Kuvio 27. Muutos vaikuttaa sekä toimijoiden rooleihin että niiden välisiin suhteisiin. Mahdollistajilla tarkoitetaan ominaisuuksia tai palveluja, joita edellytetään uuden sähköisen jakelutien toteuttamiseksi. Esimerkkeinä mahdollistajista voi mainita loppukäyttäjän vahvaan tunnistamiseen, tapahtuma liikenteen suojaukseen ja salaukseen sekä maksamiseen liittyvät palvelut. Maailmanlaajuisen yleiseen ja yhtäläiseen teknologiaan perustuvan rakenteen voima näyttäytyy konkreettisimmin juuri tällä kehityksen alueella. Liiketoiminnan ja asioinnin mahdollistajia kehitetään kilvan eri puolilla maailmaa, ja tarjontaa ratkaisuiksi on hengästyttävän paljon. Toisaalta myös tekijöitä, jotka uhkaavat tai hidastavat siirtymistä sähköisiin toimintamalleihin on paljon. Eräs silmiä avaava analogia löytyy toteamuksesta, jonka mukaan jos uusia palveluja uudella teknologialla käyttävistä ihmisistä yhtä suuri osuus on rikollisia kuin nykyyhteiskunnassa ( 2% ), niin tietoverkkojen miljardista käyttäjästä 20 miljoonaa on rikollista. Tästä syystä eräs keskeisin joukko mahdollistajaominaisuuksia onkin tietoturvaan liittyvien riittävän varmojen teknisten ratkaisujen kehittäminen ja lainsäädännön aikaansaaminen.

25 66 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vuorovaikutteisuuden sisältöön ja muotoihin vaikuttaa myös erilaisten virtuaalisten yhteisöjen muodostuminen. Jo nyt internetissä on lukematon määrä erilaisia yhteisöjä, joita yhdistää hyvin monentasoiset ja myös elinkaareltaan erilaiset kiinnostuksen kohteet. Ne voivat olla jokin ajankohtainen keskustelun aihe tai esimerkiksi samanlaisen tuotteen hankinta. Kaupallisessa mielessä virtuaaliyhteisöt ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä niiden jäsenistö muodostaa usein automaattisesti varsin yhtenäisen kohderyhmän. Tosin verkottuneessa internet-maailmassa ryhmien käyttäytyminen ei noudata välttämättä totuttuja kaavoja. Virtuaalinen, kaupallisesti suuntautunut yhteisö voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti 7 :! Jäsenyys on selvästi näkyvä ominaisuus (tunnukset, salasanat).! Sisältö ja kommunikointi ovat integroituneet (jäsenten viestit muodostavat merkittävän osan sisällöstä).! Tavoitteena on jäsenten tuottama sisältö.! Mahdollisia tavaroiden ja palvelujen toimittajia kilpailutetaan.! Toiminnan organisoi jokin kaupallisen intressin omaava osapuoli. Virtuaaliyhteisö-ilmiöön palataan tarkemmin luvussa 5. 7 Muokattu lähteestä: John Hagel III, Arthur G. Armstrong, Net gain, Harward Business School Press, 1997

26 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet TIETOLIIKENTEEN TULEVAISUUDESTA Tässä luvussa on hahmotettu tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitystä, tietoverkkoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja monimuotoisuuden valtavaa kasvua, viestien älykkyyden kehitystä ja myös todellisen vuorovaikutuksen muodostumista eri osapuolten välille. Kuten johdantojaksossa kuvattiin, on verkostojen kehitysvaiheita ollut ennenkin. Mihin tämä nykyinen kehitys sitten johtaa? Tietoliikenteen osalta voitaneen esille nostaa tässä yhteydessä olemassa olevan ja edelleen kehittyvän runkolinjakapasiteetin käyttöastekilpailu ja toisaalta mobiiliteknologia, kännykät. Perinteisen äänipuheluliikenteen osuus on voimakkaasti supistumassa. Toisaalta runkolinjojen kapasiteetti kasvaa jatkuvasti ja kilpailu asiakkaista on kovenemassa, joten hinta- ja katetaso laskee vääjäämättä. Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin tietotekniikan kehitystä, mutta tässä yhteydessä voidaan todeta, että kehitys johtaa sillä sektorilla ainakin joissain olosuhteissa keskitetyn tietojen käsittelyn suuntaan. TIETOLIIKENNE- KAPASITEETIN HINTATASO TIETOLIIKENNE- KAPASITEETTI KESKITETTYJEN TIETOJÄRJESTELMIEN TALOUDELLISET JA TEKNILLISET MAHDOLLISUUDET aika Kuva 28. Tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitys raivaa tilaa keskitettyjen järjestelmien renessanssille.

27 68 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tiedot ja sovellukset ylläpidetään keskitetysti jossain tietoverkon koneessa. Tämä johtaa tietoliikennekapasiteetin kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen. Tämä vuorovaikutus voi vaikuttaa voimakkaasti tietoliikenne- ja tietojärjestelmäsektorin kehitykseen sekä teknisesti että tarjottavien palvelujen osalta. Seurauksena voi olla myös ennen näkemättömiä perinteisten toimialarajojen ylittäviä yritysjärjestelyjä. Mobiiliviestintä on oman kehitysvaiheensa ja teknisten rajoitustensa (kannettavuus, keveys, koko, kaistaleveys) vuoksi aiheuttanut suuria ponnisteluja mm. toiminnallisten käyttöliittymien ja tietoliikennepalvelujen kehittämiseksi ja siten se on käyttäjäkohtaisella tasolla vaikuttanut erittäin voimakkaasti tietoliikenteen käyttöön ja sisältöön. Seuraavilla sivuilla pohditaan, missä vaiheessa mobiiliteknologian kehitys on menossa ja onko näköpiirissä oleva konfiguroitava, mobiili laite (Software radio) tämän kehitysvaiheen 'The End of Technology' 8, kehityksen lopullinen vaihe? 100 % Teknologian kypsyys vs käyttäjien tarpeet Software radio (4.G)... UMTS (3. G) GPRS GSM ARP NMT-450 NMT-900 AIKA Kuva 29. Langattoman viestinnän teknologia lähestyy eräässä mielessä lopullista vaihetta. 8 Vrt. Francis Fukuyaman teos: The End of History, jossa esitetään nykyisen markkinatalouden olevan yhteiskuntakehityksen lopullinen muoto.

28 - - uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 69 UMTS eroaa nykyisistä mobiilijärjestelmistä erityisesti siltä osin, että se soveltaa aikaisemmin esitettyä ajatusta hyvin pienitehoisista lähettimistä silloin, kun UMTS -puhelin on sisätiloissa (ns. pico-solu). Tällöin päästään jopa 2 Mb/s:n siirtonopeuksiin, mikä vastaa muutaman vuoden takaista kiinteää paikallisverkkoa tietokoneiden välillä. Satelliitti Macro-solu Micro-solu Pico-solu globaali maaseudulla kaupungissa rakennuksessa perus-, PDA-, multimedia- ja mobiiliterminaalit, sovellukset, palvelut, liittymät kiinteään verkkoon Kuva 30. UMTS -tietoliikenteen rakenne ja siihen liittyviä projekteja. Mukailtu lähteestä: UMTS on myös täysin TCP/IP -yhteensopiva, joten sen avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa myös älykkäitä XML -viestien sovelluksia. Kehitys näyttää siis johtavan jo hyvin käyttökelpoiseen ja valmiiseen vaiheeseen. Tuolloin kännykät, tai oikeammin niissä olevat älykortit ovat vielä sidoksissa yhteen palvelutoimittajaan. Konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys (4. sukupolvi) irrottaa palvelut ja laitteiston lopullisesti toisistaan, sillä ne voivat ottaa yhteyden minkä tahansa palvelutoimittajan verkkoon. Syntyy vastaava tilanne kuin autojen ja huoltoasemaketjujen välille. Palvelutoimittajaa voidaan vaihtaa päivittäin tai jopa jokaisen puhelun yhteydessä.

29 70 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vapaaehtoisella sitoutumisella voi saavuttaa joitain etuja, mutta minkä tahansa yrityksen palveluja/bensiiniä voi käyttää. Kaikki nykyiset huoltoasemaketjujen kilpailukeinot tulevat silloin puheluyhtiön käyttöön, ja saattaapa siinä kehittyä muutama uusikin. Peruspuhelujen hinnat ainakin luultavasti romahtavat. Kuten alla oleva kuva esittää, syntyy 4:n sukupolven kännyköiden kautta uusi langaton tietoyhteiskunta, joka liittyy saumattomasti kiinteään tietoverkkoon, osaksi kokonaisuutta. 4. sukupolvi Langaton tietoyhteiskunta Satelliitti IP v4 + v6 Joukkoviestintä Solupuhelimet Langattomat paikallisverkot Kuva 31. Ohjelmoitavat kännykät ovat 4. sukupolvi. Mukailtu lähde: Seuraavassa on EU:n tietoyhteiskuntalähteistä (www.ispo.cec.be) poimittuja skenaariotutkimuksen tuloksia, joissa esitellään UMTS -teknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehityssuuntavaihtoehtoja.

30 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 71 Neljä UMTS -skenaariota Liiketoimintakeskeinen 2 Multimediapalvelujen menestys markkinoilla vahva mieto Yleiset massamarkkinat 4 3 Hidas kehitys Sken. nro: 1 Erikoistuneet massamarkkinat verkossa päätelaitteissa Älykkäiden sovellusten painopiste Lähde: UMTS Market Forecast Study / John Darnbrough & Mike Grant - Analysys Ltd ja Michael Dreisch & John Buckley - Intercai Näyttää siltä, että skenaariot 1 ja 2 eivät luultavasti toteudu. Tulevaisuus lienee jossain skenaarioiden 3 ja 4 yhteisalueella. Yhteenveto skenaariosta 4 3! konfiguroitava, mobiililaite! yksinkertaiset rajapinnat (mm.! menestyksellinen markkinoiden älykkäät agentit) vapauttaminen! menestyksellinen markkinoiden! verkkokeskeinen --> vapauttaminen helppokäyttöiset, edulliset! taajuuksien huutokauppa päätelaitteet ja palvelut! muutamia, lähes maailmanlaajuisia! muutamia, lähes maailmanlaajuisia standardeja standardeja 1 2! internet romahtaa! UMTS -lisenssien tiukka kontrolli! markkinat eivät vapaudu! laitekeskeisyys -> monimutkaisia! standardit murenevat päätelaitteita! kustannuskontrolli verkoissa! suuret kilpailukykyvaatimukset! standardit murenevat Seuraavaan taulukkoon on koottu skenaarioiden 3 ja 4 pääsisällöt ja todennäköiset vaikutukset.

31 72 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Päätekijöitä Vaikutuksia Skenaario 3: Erikoistuneet massamarkkinat älykäs agentti- ja tekoälyteknologian kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, taajuuksien korkeat kustannukset, jotka johtuvat taajuuksien huutokaupasta, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi " palvelujen houkuttelevuuttaa edistetään yksinkertaistamalla ja personoimalla käyttöliittymää, " palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, " hajautetun älykkyyden mallin menestys jatkuu, ja käyttäjäkunta keskittyy tietotekniikkaorientoituneisiin ryhmiin, " kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia. Skenaario 4: Yleiset massamarkkinat konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi, keskitetyn, älykään verkkomallin kehitys # palvelujen hinnat laskevat voimakkaasti, kun verkkoon pääsyn kustannukset alenevat, #palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, #kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia, # palvelujen houkuttelevuus kasvaa, kun halpoihin, yksinkertaisiin laitteisiin tarjotaan helppokäyttöisiä palveluja. Näyttää siltä, että laitevalmistajien kannalta software radio -kehitys (skenaario 4) on toivottavampaa kuin palvelutoimittajien, joiden kannalta lokaalimpi kehitys (skenaario 3) olisi tuottoisampi. Kehityksen suunta on suurelta osin kiinni valtioiden välisten sopimusten sisällöstä ja aikatauluista. Kansainvälinen telekommunikaatiojärjestö ITU on tältä osin ohjaamassa kehitystä. Skenaario 4:n toteutuminen tekisi kilpailusta sekä palvelujen että laitteiden osalta todella globaalin.

32 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet TIETOJÄRJESTELMÄT Tietojärjestelmien kehitys on tietoliikenteen kehitykseen verrattuna hyvin nuorta, ja sen historia ja lähtökohdat ovat myös hyvin erilaisia. Tietokoneet ja niiden järjestelmät ovat alun perin olleet hyvin paikallisia, keskitettyjä ja laitevalmistajalähtöisten määritysten ja työkalujen avulla rakennettuja. Kun tietoliikenteen menestys riippui yhteensopivuudesta muiden osapuolien kanssa, pystyivät tietojärjestelmien toimittajat rakentamaan omia tornejaan reviirien puolustamiseksi. Yhteensopivuus oli suorastaan uhka liiketoimien onnistumiselle. Kuten 3. luvun alussa todettiin, ovat nämä maailmat nyt yhdistymässä, ja seuraukset ja vaikutukset ovat syvät ja laajat myös tietojärjestelmien sisältöön, rakenteisiin ja koko toimialaan. Seuraavilla sivuilla tietojärjestelmien kehitystä tarkastellaan! järjestelmien yleistettävyyden (geneerisyyden),! avointen standardien merkityksen, ja! verkottuvien sovellusten näkökulmista. Tietojärjestelmien lähiaikojen kehitys ei ole vain varsinaista kovan teknologian kehitystä, vaan siinä on ennen kaikkea kyse periaatteiden ja niiden soveltamisen kehityksestä. Tietojärjestelmät ovat ilmeisesti hajoamassa sellaisiin moduuleihin, että ne voidaan tehdä yleisillä, avoimilla työkaluilla yleisiksi ja avoimiksi. Vastaavasti niitä voidaan ladata omalta koneelta, paikallisverkosta tai internetistä. Ja käyttäjät osaavat käyttää kokonaisuutta ilman perusteellista, sovelluskohtaista koulutusta.

33 74 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet JÄRJESTELMIEN YLEISTETTÄVYYS Tietojärjestelmien tekeminen, ohjelmointi, on aina ollut varsin vaikeasti johdettava prosessi. Toteutusprojektien aikataulut ovat lähes aina venyneet ja kustannusarviot ylittyneet. Paineet alan tehokkuuden ja toiminnan laadun kehittämiseksi ovat olleet valtavat, ja tuskin minkään toisen toimialan kouluttautumiseen, esimerkiksi projektien johtamisen opiskeluun, on laitettu yhtä paljon resursseja. Perusongelma on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan. Tietojärjestelmäprojektit ovat edelleen suurelta osin kertaluontoista käsityötä. Jos haetaan analogioita, voitaisiin tätä toimintaa verrata hyvin oppineiden insinöörien projektiin, jossa valmistetaan yksi auto itse, lähes alusta loppuun hyödyntäen vain muutamia puolivalmiita komponentteja. Vertailukohtana on autotehdas, joka tekee niitä kpl vuodessa. Miten tietojärjestelmät voisivat olla tehdasmittakaavassa tehtyjä, toimivia, laadukkaita ja kustannuksiltaan nykyiseen tasoon verrattuna murto-osia? Tietojärjestelmillä ratkaistaan jokin sitä käyttävän organisaation ongelma, eli sillä suoritetaan jokin tehtävä, esimerkiksi tuotannon ohjaus tai laskutus. Mitä suurempi kokonaisuus tämä tehtävä on, sitä yksilöllisempiä se ja sen ratkaisumalli ovat. Vastaavasti mitä pienemmiksi osiksi tehtävät jaetaan, sitä yleisemmäksi tehtävä ja sen ratkaisu muodostuvat. Tästä ovat esimerkkeinä internetissä toimivat sähköiset tilauslomakkeet, jotka toimivat mainiosti osana tilausjärjestelmää, vaikka järjestelmän tekijät eivät ole tavanneet ohjelmiston käyttäjää koskaan, eivätkä he tiedä, minkälaisella laitteistolla ohjelmaa käytetään. Jos ajatellaan, että suoritettavien tehtävien summa on vakio, niin mitä enemmän tehtävän suorittamiseen osallistuvia laitteita ja käyttäjiä on, sitä pienemmiksi osiksi kokonaisuus jakaantuu, ja sitä yleisimmiksi ratkaisut muodostuvat. Vastaavasti, kun suuret kokonaisuudet jakaantuvat osiksi, lisääntyy tapahtumien määrä.

34 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 75 Lukumäärällä on väliä T a p a h t u m a m ä ä r ä t Koti PC:t Lisää + Työpaikkojen PC:t Lisää + Palvelimet Lisää + Minikoneet Lisää + Keskuskoneet Laitteiden lukumäärä Suomessa Kuva 32. Laitteiden ja niillä suoritettavien tapahtumien määrän kehitystä. Minkälaiseksi kehittyy esimerkiksi suuren kauppayrityksen tilaustenkäsittelyjärjestelmä, kun asiakkaat tekevät tilauksia joko sähköisen tilauslomakkeen välityksellä tai lähettävät standardoituja XML -sanomia sähköpostin liitetiedostoina? Ilmeisesti hyvin suurelta osin asiakkaille riittää järjestelmän lähettämät tilausvahvistussanomat joko vapaamuotoisina, selkokielisinä sähköposteina tai standardimuotoisina XML -sanomina. Nämä sovellusosat tulevat hyvin nopeasti vakioitumaan ja samalla ne yleistyvät niin, että niiden valmistus muuttuu tehdasmittakaavaisen tehokkaaksi ja laadukkaaksi. Samaa sovellusta voidaan käyttää sekä langallisessa että langattomassa verkossa.

35 76 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet AVOINTEN STANDARDIEN MERKITYS Tietotekniikan ja tietoliikenteen ratkaisut aina internet-aikakauteen asti olivat luonteeltaan suljettuja toimittajakohtaisia ratkaisuja luku oli keskuskoneiden, kiinteätoimisten päätteiden ja Cobol-ohjelmointikielen aikaa. IBM:n valta-asema oli kiistämätön ja monet tietotekniset ratkaisut ja de facto -standardit olivat IBM:n luomia. Tuolloin vallalla oli sääntö, jonka mukaan kaikkien järjestelmien tuli olla yhteensopivia IBM -järjestelmien kanssa. Yhteensopivuus toiseen suuntaan ei aluksi ollut niin tarpeellista. Suurin osa maailman merkittävistä kaupallishallinnollisista sovelluksista oli tehty IBM -suurkoneille luvulla minikoneet yleistyivät nopeasti erityisesti suomalaisten asiakkaiden keskuudessa. Suomalaisyritysten yksikkökoko oli kuin tehty minitietokoneille, ja ne nousivat nopeasti päättäjien suosioon. Internet -teknologioiden merkitys kaiken yhdistäjänä Käyttöliittymä Verkko Ohjelmat Tiedot Selain TCP/IP Java XML Yhtenäistää kaikkien sovellusten käyttöliittymän ja madaltaa käyttökynnystä. Opittuaan kerran osaa aina. Yhdistää äänen, kuvan ja tiedon ja mahdollistaa uusien entistä monipuolisempien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Kirjoita sovellus kerran, ja hyödynnä sitä kaikkilla teknologia-alustoilla. Tuottavuutta digitaalisen talouden sovellusten kehittämiseen. Organisoi hajanaiset tiedot verkossa helpommin saavutettavaan muotoon, antaa viestille älykkyyden (kuka minä olen, mistä tulen, mitä minulle pitää tehdä). Suuryritysten tehtaat ja itsenäiset liiketoimintayksiköt halusivat tietojenkäsittelylaitteensa omiin tiloihinsa ja oman kontrollinsa alle. Esimerkiksi Hewlett-Packard ja Digital Equipment Corporation saavuttivat merkittävät markkinaosuudet Suomen tietotekniikkamarkkinoilla.

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum B2B Cloud Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä Basware e-invoicing Forum 29.3.2012 Sisältö Basware lyhyesti Transaktiokaaos Mikä ihmeen B2B Cloud Basware lyhyesti Historia Perustettu

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Tekniikka 11.10.2015 10:45 Olavi Koistinen, Helsingin Sanomat Yhteystietojen siirto Androidista iphoneen kuin Gmail-käyttäjätunnus.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Valtorin palvelut. Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Valtio Expo 2014

Valtorin palvelut. Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Valtio Expo 2014 Valtorin palvelut Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Valtorin palvelut Pääte- ja käyttäjätukipalvelut Tietoliikennepalvelut Viestintätekniset

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN

DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN Elämä on. Tässä ja nyt. Siitä pitää ottaa kaikki irti. Tämän mahdollistaa DNA. Tarjoamme yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe-, data- ja

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät

Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät 15.4.2016 15.4.2016 / Karlos Kotkas, SOK Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA 31.10.2013 Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Viitearkkitehtuuri Toimii ylätason suunnitteluna ja runkona ratkaisu- ja toteutussuunnittelulle

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen. kkv.fi. Maija Puomila Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä kkv.

Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen. kkv.fi. Maija Puomila Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä kkv. Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä Täältä tulen: Kilpailu- ja kuluttajaviraston organisaatio Pääjohtaja Markkinatutkimusyksikkö Hallintoyksikkö

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely 24.1.2013 Pekka Packalén Perustietoa Oulun Tietotekniikka liikelaitoksesta - Kunnallinen liikelaitos, perustettu v. 2000 Johtosäännön mukaan: Oulun Tietotekniikka

Lisätiedot