Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Toimialaraportti Erkki Jääskeläinen 6/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö Hämeen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Tiivistelmä Maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä on Suomessa noin 100 kpl ja ne työllistävät noin henkilöä. Niiden liikevaihto oli noin miljoonaa euroa. Tilastollisesti maatalouskoneiden valmistajia ja metsätalouskoneiden valmistajia ei voida tarkastella erikseen, koska ne tilastoidaan samaan toimialaluokkaan. Tähän TOL 283 luokkaan kuuluvia yrityksiä on 178 kpl (v. 2010) mutta näistä noin 2/3 on alan koneiden huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Taloudellinen taantuma kosketti erityisesti metsätalouskoneiden valmistajia vuonna 2009, jolloin alan yritysten liikevaihto laski keskimäärin yli 60 %. Sitä vastoin maatalouskoneiden valmistajat pääsivät poikkeuksellisen vähällä taantumasta. Niiden liikevaihto laski keskimäärin vain noin 20 %. Molempien toimialojen yritysten liikevaihto on noussut vuosien 2010 ja 2011 aikana jo lähelle samaa tasoa kuin mitä liikevaihdot olivat ennen taantumaa. Yritykset odottavat liikevaihdon kasvavan edelleen. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus nähdään kasvualana, josta suomalaisilla valmistajilla on mahdollisuus ottaa oma osuutensa. Maatalouskoneiden kysynnän uskotaan kasvavan, koska maapallon väestön kasvun pysähtymisestä ei ole merkkejä. Metsätalouskoneiden kysynnän lisääntymisen ennuste taas pohjautuu pitkälti metsäenergian (bioenergian) käytön lisääntymiseen. Uusiutuvan energian käytön lisääntymisen taustalla on valtioiden poliittiset päätökset lisätä uusiutuvan energian käyttöä lähitulevaisuudessa merkittävästi. Etenkin pohjoismaissa tämä tarkoittaa pitkälti metsäenergian käytön lisäämistä. Tällä hetkellä toimialan keskeiseksi strategiaksi on nostettu yritysten kansainvälistyminen ja sitä kautta kansainvälisen liiketoiminnan kasvu. Uusina asioina alan toimintastrategioihin tulee nostaa kansainvälistymisen lisäksi: tuotteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen yrityksen ja tuotteiden brändin kehittäminen arvoketjussa erikoistuminen asiakasräätälöityjen tuotteiden tekeminen joustavasti ja tehokkaasti. Toimialan keskeiset menestystekijät ovat: 1. Innovatiiviset uudet tuotteet, jotka ovat teknologisesti edelläkävijöitä. Tuotteissa yhdistyy käyttäjäystävällisyys, luotettavuus, tehokkuus ja asiakasta miellyttävä ulkonäkö 2. Erittäin tehokas ja pitkälle automatisoitu joustava tuotanto, joka pystyy tekemään tehokkaasti asiakasräätälöityjä tuotteita. 3. Hyvät kansainväliset markkinakanavat sekä riittävät resurssit toteuttaa kansainvälistä liiketoimintaa. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Erkki Jääskeläinen; erkki.jaaskelainen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Maatalouskoneet, metsätalouskoneet, koneet ja laitteet, bioenergian korjuu, metsäkoneet ISSN Kokonaissivumäärä 42 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Erkki Jääskeläinen Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Tavastland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av jord- och skogsbruksmaskiner Referat I Finland finns ca 100 företag som tillverkar jord- och skogsbruksmaskiner och de sysselsätter ca personer. Deras omsättning var ca miljoner euro. Statistiskt sett kan tillverkare av jordbruksmaskiner och tillverkare av skogsbruksmaskiner inte granskas separat, eftersom de enligt näringsgrensindelningen statistikförs i samma grupp. I denna grupp, TOL 283, ingår 178 företag (år 2010), men ca 2/3 av dem är företag som bedriver serviceverksamhet för maskinerna inom branschen. Den ekonomiska recessionen berörde speciellt tillverkarna av skogsbruksmaskiner år 2009, då dessa företags omsättning sjönk med över 60 % i genomsnitt. Däremot kom tillverkarna av jordbruksmaskiner exceptionellt lindrigt undan recessionen. Deras omsättning sjönk med endast ca 20 % i genomsnitt. Under åren 2010 och 2011 ökade företagens omsättning i bägge branscher till nästan samma nivå som före recessionen. Företagen väntar sig att omsättningen kommer att öka ytterligare. Tillverkningen av jord- och skogsbruksmaskiner ses som en tillväxtbransch, som finländska tillverkare har möjlighet att ta sin beskärda del av. Efterfrågan på jordbruksmaskiner tros växa, eftersom det inte finns några tecken på att jordens befolkningsökning kommer att stanna upp. Den prognos som visar en ökad efterfrågan på skogsbruksmaskiner baserar sig i stor utsträckning på ökad användning av skogsenergi (bioenergi). Bakom den ökade användningen av förnybar energi ligger staternas politiska beslut att avsevärt öka användningen av förnybar energi inom den närmaste framtiden. Framför allt i de nordiska länderna betyder detta i stor utsträckning ökad användning av skogsenergi. För närvarande har som en central strategi i branschen lyfts fram internationalisering och därigenom ökad internationell affärsverksamhet. Som nya faktorer i branschens verksamhetsstrategier bör utöver internationaliseringen lyftas fram: - utveckling av produktrelaterade tjänster - utveckling av företagets och produkternas varumärke - specialisering i värdekedjan - flexibel och effektiv tillverkning av kundanpassade produkter. Centrala framgångsfaktorer för branschen är: 1. Innovativa nya produkter, som är föregångare teknologiskt sett. I produkterna förenas användarvänlighet, tillförlitlighet, effektivitet och ett utseende som tilltalar kunden. 2. Mycket effektiv och högautomatiserad, flexibel produktion, som gör det möjligt att effektivt tillverka kundanpassade produkter. 3. Goda internationella marknadskanaler samt tillräckliga resurser för internationell affärsverksamhet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen(at)tem.fi tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Erkki Jääskeläinen; erkki.jaaskelainen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Jordbruksmaskiner, skogsbruksmaskiner, maskiner och anordningar, drivning av bioenergi, skogsmaskiner ISSN Sidoantal 42 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan keskinäiset kytkennät Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja liikevaihdon kehitys Työvoiman kohtaantotilanne Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Työllisten määrän arvioitu kehitys Työmarkkinoilta poistuminen Toimialan alueellinen jakautuminen Alan suurimmat yritykset Yrityskannan muutokset Markkinoiden rakenne ja kehitys Kansainväliset markkinat Kotimaan markkinat Tuonti ja vienti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Tuotantoinvestoinnit Tuotekehitysinvestoinnit Kansalliset teknologiaohjelmat Tekesin maa- ja metsätalouskoneiden valmistukseen liittyvät teknologiaohjelmat Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n strategiset valinnat ja ohjelmat Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet pk-yrityksillä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Lähiajan suhdannenäkymät ja yritysten toteutunut kasvu Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnveran rahoitus Lähteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja. Toimialaraportit ja muut edellä mainitut tiedot ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilla ositteessa Tämän raportin tavoitteena on palvella alan yrityksiä ja toimijoita sekä niitä erilaisia yksityisiä ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen alan toimijoille on nähty tärkeäksi tulevaisuuden kehityssuuntien pohtimista varten. Alalle tehtiin 2000-luvun alussa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä laaja selvitys: Suomalaisen maatatuskoneteollisuuden tulevaisuuden haasteet. Tämä selvitys on päivitetty vuonna 2009: Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden tila ja tulevaisuus. Tämä käsillä oleva raportti toivottavastoi täydentää edellä mainittuja selvityksiä. Tässä raportissa on otettu mukaan myös metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistajat. Raportissa käsitellään toimialan tulevaisuuden näkymiä, kehittämistarpeita, rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä ja taloudellista tilaa sekä sitä, kuinka alan yritykset ovat selvinneet maailmanlaajuisesta taloudellisesta taantumasta. Taloudellisen taantuman jälkeen kysynnän kasvamisen myötä yritysten kansainvälisten toimintojen oletetaan lisääntyvän hiljalleen. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien tulee kansainvälistyä entistä voimakkaammin, koska kansainvälistyminen tulee olemaan suomalaisten yritysten menestymisen perusta jatkossa. Erityiset kiitokset Raimo Karhulle Teknologiateollisuus ry:stä ja Hannu Saarelle Tekesistä sekä kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Lahdessa marraskuussa 2011 Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus on noin 10 % koko Suomen kone- ja laiteteollisuudesta. Tilastollisesti toimiala kirjataan yhteen toimialaluokkaan TOL 283. Toimiala kattaa nimensä mukaisesti niin maatalouskoneiden kuin metsätalouskoneiden valmistajat. Toimialaan kuuluu myös bioenergian tuotantoon tarkoitettujen koneiden valmistus. Bioenergian tuotantoon tarkoitettuja koneita valmistavat niin metsätalouskoneita kuin maatalouskoneita valmistavat yritykset. Vuonna 2010 toimialalla oli 178 yritystä TOL 283 luokituksen mukaan. Tästä joukosta puuttuu joitakin maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä, koska ne on luokiteltu johonkin toiseen toimialaluokkaan. Toimialalle luokitelluista yrityksistä noin 1/3 on tuotteita valmistavia yrityksiä (60 70 kpl) ja loput ovat maa- ja metsätalouskoneiden huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Raportissa tarkastellaan pääasiassa vain tuotteita valmistavia yrityksiä. Huoltotoimintaa harjoittavat yritykset ovat yleensä alle 5 henkilöä työllistäviä eikä niiden liikevaihtoa ja henkilöstöä ei ole otettu huomioon kaikissa kohdin toimialaa koskevissa luvuissa. TOL 283-luokituksen ulkopuolelle jääviä maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä voidaan arvioida olevan noin kpl. Näin arvioiden toimialalla voidaan sanoa olevan lähes 100 kpl Suomessa tuotteita valmistavia yrityksiä. TOL 283 luokan ulkopuolisia yrityksiä ei ole mukana tässä raportissa. Ainoastaan toimialan suurimpiin yrityksiin on pyritty saamaan merkittävimmät alan toimijat mukaan. Vaikka yritykset ovat ryhmitelty samaan toimialaluokkaan, maatalouskoneiden ja metsätalouskoneiden liiketoimintaympäristö, liiketoiminnan kehittäminen ja suhdanneherkkyys poikkeavat varsin paljon toisistaan kuten raportista huomataan. Toimialan liikevaihdon ja henkilöstön jakautumista maatalouden, metsätalouden ja bioenergian laitteiden valmistuksen kesken on arvioitu tarkastelemalla yritysten tekemiä tuotteita ja luokittelemalla siten raportin tekijän toimesta yritykset eri ryhmiin. Sellaisissa tapauksissa, missä yritys tekee kahteen tai kolmeen eri kategoriaan tuotteita, liikevaihto ja henkilöstö on jaettu useammalle osakokonaisuudelle. Koko toimialan liikevaihdosta tulee maatalouskoneiden ja laitteiden valmistuksesta yli puolet ja yritysten lukumäärästä noin 2/3. Metsätalouskoneiden alan liikevaihto koko alan liikevaihdosta on n. 40 % ja loput 5 % muodostuu bioenergiaan liittyvien koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Viisi prosenttia tuntuu kovin pieneltä. Bioenergian koneiden ja laitteiden vähäinen osuus johtuu pitkälti siitä että 3 4 suurimman yrityksen liikevaihto koko toimialan liikevaihdosta on niin merkittävä. Jos suurimpien yritysten osuus poistetaan, niin bioenergian koneiden ja laitteiden osuus nousee liikevaihdosta prosenttiin. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 Kuva 1. Maa- ja metsätalouskoneiden sekä bioenergian korjuukoneiden valmistuksen arvioitu prosentuaalinen jakautuminen liikevaihdon ja henkilöstön mukaan. Bioenergian korjuukoneiden valmistus; 5 Metsätalouskoneiden valmistus; 40 Maatalouskoneiden valmistus; 55 (Metsäkoneet 36 %) (Traktorit 40 %) Lähde: Suomen Aasiakastiedon tiedoista raportin tekijän analysoimaa tietoa 1.2 Toimialan keskinäiset kytkennät Niin maa- kuin metsätalouskoneiden valmistus on hyvin vahvasti riippuvaisia maa- ja metsätalouden tuottajahinnoista. Jos viljan tai puun hinta on korkealla, niin se välittömästi näkyy alan koneiden ja laitteiden kysynnän lisääntymisenä. Maanviljelijän saama korvaus sadostaan riippuu toisaalta sääolosuhteista eli satovuodesta ja toisaalta elintarviketeollisuuden raaka-aineiden kysynnästä. Puun hinnan kehitys taas riippuu pitkälti paperi- ja selluteollisuuden kuin sahateollisuudenkin maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä eli ko. tuotteiden kysynnästä. Bioenergiaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntä on ollut viime aikoina kasvussa uusiutuvan energian käytön lisääntymisen myötä. Tämä näkyy etenkin Suomessa alan koneiden ja laitteiden kysynnän lisääntymisenä sekä lämpöyrittäjyyden lisääntymisenä. Kuva 2. Alan kytkeytyminen muihin toimialoihin ja teknologioihin Elintarviketeollisuus Paperi- ja selluteollisuus Maatalous Mekaaninen metsäteollisuus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Ympäristöasioiden huomioiminen ICT, elektroniikka ja mittausteknologia Metsätalousyrittäjyys Bioenergiayrittäjyys Lämpöyrittäjyys TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Alan teknologiakytkennät: Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus on lisääntyvässä määrin kytköksissä ICT:n, tietotekniikan ja mittausteknologian kehitykseen, koska koneiden täytyy kerätä käytönaikaista tietoa ja välittää kerätyt tiedot eteenpäin työn suunnittelun tarpeisiin, koneen käyttäjälle tai koneen tuottamien tuotteiden ostajille eli teollisuudelle. Käytönaikaisen tiedon kerääminen on myös ympäristöasioiden kannalta monesti tärkeää. Tietotekniikan ja mittausteknologian avulla voidaan osaltaan lisätä tuottavuutta ja minimoida esim. maataloudesta syntyviä ympäristöhaittoja. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja liikevaihdon kehitys Maa- ja metsätalouskoneiden toimiala on hyvin vientipainotteinen kuten suomalainen koneja laiteteollisuus yleensä. Alan liikevaihdosta meni vientiin vuonna 2010 yli 60 %. Mitä voidaan pitää varsin korkeana. On tosin muistettava, että valtaosasta vientiä vastasivat toimialan suuret yritykset. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kotimarkkinakeskeisiä. Ala kokonaisuudessaan koki muun suomalaisen konepajateollisuuden tapaan taantuman syksyllä 2008 syntyneen kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena. Alan liikevaihto laski alimmilleen vuonna Taantuma koski enemmän metsäteollisuuden koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä kuin maatalouskoneita valmistavia yrityksiä. Vientimarkkinapainotteinen toimiala kärsi kansainvälisten rahoituskanavien kiristäessä investointirahoituksen myöntämistä. Toimiala on kuitenkin toipunut varsin ripeästi taantumasta ja nyt kuluvana vuonna (2011) ollaan liikevaihdossa jo varsin hyvällä tasolla. Toimialan liikevaihto vuonna 2010 oli TOL 283 luokituksen mukaan noin miljoonaa euroa ja ala työllisti noin 3200 henkilöä. Todellisuudessa luvut ovat hieman suuremmat, jos lasketaan mukaan yritykset, jotka eivät sisälly TOL 283 toimialaluokkaan. Alan liikevaihdoksi voidaan vuonna 2010 arvioida miljoonaa euroa ja henkilöstön kokonaismääräksi henkilöä. Luvuissa ei ole mukana TOL 283 luokkaan kuuluvat maa- ja metsätalouskoneiden huoltoa tekevät yritykset. Maa- ja metsätalouskoneiden liikevaihto TOL 283 luokituksen mukaan: v n milj. v n milj. v n. 870 milj. v n milj. Yllä mainittuihin lukuihin voidaan lisätä %, jos TOL 283 luokkaan kuulumattomien yritysten liikevaihtoluvut lasketaan mukaan. Toimialalla on neljä merkittävää veturiyritystä: Valtra Oy Ab, John Deere Forestry Oy, Ponsse Oy ja Sampo Rosenlew Oy. Ne edustavat 80 % toimialan liikevaihdosta vuonna 2010 ja työllistivät puolet alan työllisistä. Lisäksi nämä neljä yritystä työllistävät alihankkijoita 1,5 kertaa oman henkilöstön määrän eri puolilla Suomea. Yritysten lukumäärä toimialalla on pysynyt suhteellisen vakiona viime vuosina mutta toimipaikkojen määrä on merkittävästi supistunut (15 % viimeisen kahden vuoden aikana). Tähän on varmasti osasyynä maailmanlaajuinen lama, jonka seurauksena yritykset ovat supistaneet toimintojaan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Kuva 3. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys v Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Volyymi-indeksillä mitattuna maa- ja metsätalouden koneiden valmistus seuraa pääpiirteittäin muiden koneiden ja laitteiden valmistusmäärien kehitystä. Nousukaudella vuosina maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen lisäys oli kuitenkin selvästi vähäisempää kuin kone- ja laitevalmistuksen toimialalla yleensä. Taloudellinen taantuma koettiin maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa syvempänä kuin kone- ja laiteteollisuudessa yleensä. Tämä johtui metsäteollisuuden koneiden kysynnän poikkeuksellisen suuresta laskusta. Vuoden 2009 puolivälissä lähtenyt uusi nousukausi on taas vastaavasti suosinut maaja etenkin metsätalouskoneiden valmistajia. Tilastollisesti ko. yritysten liikevaiho on noussut selkeästi nopeammin kuin ala yleensä. Tämä nousu on aiheuttanut myös sen, että alalla toimivat alihankijat ovat uskaltaneet lähteä investoimiaan oman tuotantokapasiteetin ja tuottavuuden nostoon vuoden 2011 aikana. Kuva 4. Liikevaihdon kehitys (trendi) Koneiden ja laitteiden valmistus yhteensä 283 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, suhdanneindikaattorit 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Jos tarkastellaan erikseen maatalouskoneiden valmistusta ja metsätalouskoneiden valmistusta niin havaitaan, että maatalouskoneiden valmistajia vuosien taloudellinen taantuma kosketti huomattavasti vähemmän kuin metsätalouskoneiden valmistajia. Maatalouskoneiden liikevaihdon pudotus taantuman seurauksena vuonna 2009 oli vain noin 20 %. Se on keskimääräistä vähemmän, jos lukua verrataan koko kone- ja laiteteollisuuteen. Vuoden 2010 maatalouskoneiden valmistajien liikevaihto pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009, mutta vuodelle 2011 nousua ennustetaan % riippuen yrityksestä. Metsätalouskoneiden valmistajat kokivat maailmantaloudellisen taantuman poikkeuksellisen rajuna. Yritysten liikevaihto laski vuodessa keskimäärin yli 50 % eli vuoden 2008 huippulukemista vuoden 2009 pohjalukemiin. Vuoden 2009 jälkeen metsätalouskoneiden valmistajien liikevaihto on lähtenyt taas varsin hyvään kasvuun. Vuonna 2010 liikevaihto kasvu yli 70 % edellisvuoteen nähden. Näin nopeat muutokset ovat vaatineet metsätalouskoneiden valmistajilta erityisen nopeata sopeutumista markkinoiden muutokseen. Jossa ne ovat onnistuneetkin olosuhteisiin nähden varsin hyvin. Vuodelle 2011 ennustetaan n % kasvua vuoden 2010 tasosta. Seuraavassa kuvassa on esitetty kummankin liiketoiminta-alueen liikevaihdon suhteellista muutosta vuositasolla. Kuva 5. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien liikevaihdon suhteellinen kehittyminen Metsätalouskoneiden valmistus Maatalouskoneiden valmistus Lähde: Suomen Asiakastieto OY:n tiedoista raportin tekijän muokkaamaa tietoa. v = Työvoiman kohtaantotilanne Maa- ja metsätalouskoneiden osalta ei ole erikseen saatavissa tietoja työvoiman kohtaantotilanteesta eikä työllisten määrää koskevia tietoja joten seuraavassa tarkastellaan koko toimialan tietoja (TOL 28). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 2.2.1 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto TE-toimistot ovat toukokuun 2011 lopussa arvioineet noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta sekä sitä, että tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puolen vuoden kuluttua on esitetty ELY-alueittain seuraavilla kartoilla hitsaajien ja kaasuleikkaajien osalta sekä konepaja- ja metalliteollisuuden tuotteiden kokoojien osalta. Kyselyn perusteella eniten pulaa olisi hitsaajien ja kaasuleikkaajien osalta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuvat 6 ja 7. Työvoiman kohtaantotilanne eräissä kone- ja laiteteollisuuden ammateissa Työllisten määrän arvioitu kehitys Vuonna 2010 työllisiä oli Suomessa keskimäärin henkilöä. Näistä metallialalla oli noin henkilöä. Työllisyys tulee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina laskemaan hieman mutta palaa myöhemmin vuoden 2009 tasolle. Ennusteen mukaan työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Metallialalla työllisten määrän ennustetaan kasvavan aina vuoteen 2020 asti. Vuoteen 2025 mentäessä alan työllisten määrä olisi noin kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Kuva 8. Työllisten määrän kehitys 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % Kaikki alat Metalliala -50 % Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuudet vuoteen 2015 mentäessä ovat hieman pienemmät kuin keskimäärin. Vastaavasti vuosina työvoiman poistumaosuudet ovat näillä aloilla hieman keskimääräistä suuremmat. Kuva 9. Työmarkkinoilta poistuminen Kaikki toimialat Koneiden ja laitteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 2.3 Toimialan alueellinen jakautuminen Maa- ja metsätalouskoneita valmistavien yritysten lukumäärää tarkasteltaessa suurin keskittymä on Pohjanmaan alueella. Alan yrityksistä 30 % sijaitsee Pohjanmaan sekä Eteläja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Toinen keskittymä löytyy Varsinais-Suomesta, missä on hieman yli 20 % alan yrityksistä. Liikevaihdollisesti tarkasteltuna neljän suurimman yrityksen vaikutus näkyy ELY-keskusalueittaisissa prosenttiosuuksissa siten, että Valtra alan suurimpana yrityksenä nostaa Keski-Suomen osuuden jopa 40 % alan liikevaihdosta. John Deere Foresry vastaavasti nostaa Pohjois-Karjalan osuuden 24 % alan liikevaihdosta, Ponsse nostaa Pohjois-Savon osuuden 16 % alan liikevaihdosta ja Sampo-Rosenlew Satakunnan 6 % alan liikevaihdosta. Vaikka tässä ei ole tarkasteltu alan alihankkijoiden alueellista jakaumaa tai niiden liikevaihtoa, niin on oletettavaa, että alihankkijakeskittymiä löytyy samoilla alueilla, missä alan suurimmat yritykset sijaitsevat. Näiden suurten yritysten vaikutus alueelle on hyvin merkittävä. Taulukko 1. Maa- ja metsätalouskoneita valmistavien yritysten jakauma ELY-keskuksittain Ely-keskusalue Yritysten lkm % Henkilöstö % Liikevaihto % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 4 alle 1 alle 1 Häme Kaakkois-Suomi 6 alle 1 alle 1 Kainuu 2 1 alle 1 Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa 4 alle 1 alle 1 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Lähde: Suomen Asiakastieto Oy:n tiedoista raportin tekijän analysoima tieto 2.4 Alan suurimmat yritykset Maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen alalla toimivat suurimmat yritykset ovat pääosin hyvin kansainvälisiä ja toimivat globaalissa liiketoimintaympäristössä. Kaksi suurinta yritystä ovat jopa kansainvälisessä omistuksessa. Alan suurin yritys Valtra Oy Ab, joka valmistaa maataloustraktoreita, on osa Agco-konsernia. Agco-konsernissa on laaja maatalouskonevalikoima ja kokonaisuuteen kuuluvat mm seuraavat tuotemerkit: Challanger, Fendt ja Massey Fergusson. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulevat metsäkonevalmistajat John Deere Forestry Oy ja Ponsse Oy, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on samaa tasoa kuin Valtran. John Deere on monikansallinen yritys, jonka tuotekehitysyksikkö sijaitsee Tampereella ja tuotantotehdas Joensuussa. John Deere -konserniin kuuluu myös Waratah OM Oy, joka on alan seitsemänneksi suurin yritys ja valmistaa harvesteripäitä metsäkoneisiin. Ponsse Oy on suomalainen perheyritys, jolla on useissa maissa omia myyntiyhtiöitä. Yrityksen valmistamia metsäkoneita myydään ympäri maapalloa. Sampo Rosenlew on merkittävä leikkuupuimureiden valmistaja, jonka markkinat ovat myös globaalit. Konserniin kuuluu myös metsäkoneita valmistava SR-Forest Oy. Taulukko 2. Tarkastelussa mukana olevia alan suurimpia yrityksiä 2010 Liikevaihto Henkilöstö Tuotteet Konserniyhteys Valtra Oy Ab maataloustraktorit Agco-konserni John Deere Forestry Oy metsäkoneet Ponsse Oyj metsäkoneet Sampo-Rosenlew Oy leikkuupuimurit Weckman Steel Oy traktorin peräkärryt Kesla Oyj puutavaranosturit Waratah OM Oy harvesteripäät John Deere Forestry -konserni Pellon Group Oy karjatalouden ruokintajärjestelmät ja kalusteet Antti Teollisuus Oy viljan kuivausjärjestelmät Junkkari Oy perävaunut, hakkurit, Msk Group -konserni kuormaimet, kylvökoneet Oy El-Ho Ab niittomurskaimet Tume-Agri Oy kylvökoneet Reikälevy Oy klapikoneet, siilot, kuljettimet, levittimet, ruisk. Aimo Kortteen Konepaja Oy murskaajat, pelletöinti, kompostointi Laitilan Rautarakenne Oy klapikoneet, sirkkelit, ketjusahat Terra Patris -konserni Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 2.5 Yrityskannan muutokset Toimialan yritysten lukumäärä (150) on pysynyt suhteellisen vakiona. Yli puolet yrityksistä on huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on lisännyt jonkin verran lopettaneiden yritysten määrää vuosina 2008 ja 2009, mutta vastaavasti uusia yrityksiä on perustettu alalle normaalia enemmän. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Taulukko 3. Yrityskannan muutokset Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kansainväliset markkinat Maailman maatalouskoneiden tuotannon arvo on vaihdellut viime vuosina miljardin euron välillä. Tulevaisuudessa maatalouskoneiden tuotannon uskotaan kasvavan, koska maapallon väestön kasvun pysähtymisestä ei ole merkkejä. Yleinen trendi kaikkialla maailmassa on maatilojen koon kasvu. Tämä tarkoittaa, että maatalouskoneiden valmistajat kehittävät tulevaisuudessa entistä tehokkaampia ja kookkaampia koneita. Venäjän suuret markkinat ovat erittäin kiinnostavia suomalaisille alan toimijoille. Venäjä on tosin vaikeuttanut koneiden tuontia asettamalla venäläisille pankeille tuontituotteiden rahoitusehtoja ja tuontitulleja. Tämä onkin osaltaan vähentänyt Venäjän osuutta alan vientimarkkinoista. Kiinan ja Intian suuret maatalouskonemarkkinat nähdään myös houkuttelevina. Tosin näissä maissa on erittäin suuria valmistajia ja ne kilpailevat siellä omilla kotimarkkinoillaan suomalaisia yrityksiä vastaan. Uudet EU maat tarvitsevat myös maataloutensa uusmekanisointia ja ovat potentiaalinen kohderyhmä. Maiden rahoitustilanne ei kuitenkaan tällä hetkellä anna tukea tarvittavalle kehitykselle. Euroopan maatalouskonevalmistajien yhdistyksen CEMA:n tekemän kyselyn mukaan odotukset ovat varsin hyvät liiketoimintaympäristön kehittymisen suhteen. Pientä epävarmuutta yritysten kesken on aiheuttanut joidenkin EU maiden taloudelliset vaikeudet jotka eivät voi olla vaikuttamatta kyseisten maiden konekauppaan. Kuva 10. Odotukset liiketoimintaympäristön kehittymisestä eurooppalaisten maatalouskoneiden valmistajien keskuudessa Indeksi Lähde: CEMA Business Barometer TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Suomalaisia metsäteollisuuden koneita ja laitteita voidaan pitää teknologisessa mielessä edelläkävijöinä. Tämä luo hyvän pohjan kansainväliselle toiminnalle. Metsäteollisuus eli paperi- ja selluteollisuus on siirtymässä tällä hetkellä entistä voimallisemmin kehittyviin maihin ja tämä kehitys vaikuttaa myös metsätalouskoneiden valmistajiin Suomessa. Erityisesti metsäteollisuus on siirtymässä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Suomalaiset metsätalouskoneiden valmistajat tulevat seuraamaan tätä kehitystä eli siirtävät markkinoinnin painopistettä näille kasvaville markkinoille. Uudet markkinat aiheuttavat myös tuotteisiin uusia tuotekehityshaasteita. 3.2 Kotimaan markkinat Suomen sisäiset markkinat ovat kovin pienet niin maa- kuin metsätalouskoneiden valmistajille. Kotimarkkinoiden pienuus vaikeuttaa yritysten kasvamista. Kasvu täytyy hakea viennistä. Maatalouskoneiden kotimarkkinat ovat noin 500 miljoonaa euroa, josta kotimaisten valmistajien osuus on noin puolet. Kotimaiset valmistajat ovat menettäneet viimeaikoina omaa markkinaosuuttaan. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden kotimarkkinoiden suuruudeksi voidaan arvioida karkeasti miljoonaa euroa. Markkinoita hallitsevat kotimaiset valmistajat. Viimeisimmät tiedot yrittäjiltä tämän vuoden osalta ovat, että kotimarkkinoiden ennustetut myyntiluvut eivät toteutuisi. Tähän on varmaan osaltaan vaikuttamassa Euroopan talouden epävarmuus. Täytyy muistaa kuitenkin, että yleensä loppuvuodesta maatalouskoneiden kauppa on käynyt paremmin kuin keskikesällä. Lopullista alan tämä vuoden liikevaihtoa ei luotettavasti pystytä ennustamaan. 3.3 Tuonti ja vienti Alla on kuvattu viennin ja tuonnin kehitystä kuukausitasolla. Viennin ja tuonnin arvon vaihtelut seuraavat toisiaan varsin hyvin. Koneiden viennin ja tuonnin arvo laskee keskikesällä mutta nousee huippuunsa taas syksyllä tai loppuvuodesta. Koneiden viennin ja tuonnin arvo on ollut tasaisessa nousussa vuoden 2009 puolivälistä lähtien. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Kuva 11. Viennin ja tuonnin kehitys kuukausittain milj Tuonti Vienti Lähde: Tulli/Uljas Alan vienti on lähtenyt hyvin käyntiin taantuman jälkeen. Ennusteiden mukaan tänä vuonna (2011) viennin määrä todennäköisesti nousee samalle tasolle kuin ennen taantumaa. Viennin arvo voi nousta jopa suuremmaksikin, jos loppuvuosi on myynnin suhteen nousujohteinen kuten aiempina vuosina. Kuva 12. Viennin kehitys, vuoden 2011 ennuste raportin tekijän milj Lähde: Tulli/Uljas Ruotsi on ollut pitkään Suomen päävientimaa noin 20 % osuudella koko alan viennistä. Ranska on selvänä kakkosena, vaikkakin Ranskan vientiluvut ovat olleet tasaisessa laskussa. Alla olevasta taulukosta näkee kuinka Venäjän vienti on romahtanut vuonna 2009 ja se ei ole sen jälkeen palannut entiselleen. Vaikka Saksa on maailman suurin maatalouskoneiden valmistaja, suomalaisten yritysten voidaan katsoa pärjäävän hyvin Saksan markkinoilla, koska Saksa on tänä vuonna (2011) kolmanneksi suurin vientikohdemaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Taulukko 4. Viennin kehitys maittain (milj. ) /7 Ruotsi Ranska Venäjä Saksa Norja Iso-Britannia Lähde: Tulli/Uljas Maa- ja metsätalouskoneiden tuonti on kasvanut samaa tahtia, ellei hieman ripeämminkin kuin alalla toimivien suomalaisten yritysten vienti. Tuonnin voidaan myös olettaa tänä vuonna nousevan ainakin samalle tasolle kuin ennen taloudellista taantumaa, ellei jopa suuremmaksi. Ilmeisesti Suomen kokonaismarkkinat ovat kasvaneet ainakin hetkellisesti. Kuva 13. Tuonnin kehitys, vuoden 2011 ennuste raportin tekijän milj Lähde Tulli/Uljas Saksa maailman suurimpana maatalouskonemaana näkyy myös Suomen tuontitilastoissa: maa on suurin koneiden ja laitteiden tuoja toimialalla. Saksan suhteellinen osuus on jopa noussut viime vuosina. Tänä vuonna kokonaistuonnista Saksan osuus oli lähes 30 %. Huomioitavaa on, että kuuden merkittävän tuontimaan joukossa ei ole yhtään aasialaista maata eikä Intiaa, jossa kappalemääräisesti valmistetaan eniten maatalouskoneita. Taulukko 5. Tuonnin kehitys maittain (milj. ) /7 Saksa Ruotsi Italia Tanska USA Ranska Lähde: Tulli/Uljas 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Maa- ja metsätalouskoneiden tuotanto on kasvanut vuoteen 2008 asti tasaisesti. Vuonna 2008 syksyllä alkanut lama näkyy toimialan tuotantoluvuissa vuonna Vuoden 2010 osalta ei ollut ennakkotietoja saatavilla raporttia kirjoitettaessa, mutta sen arvioidaan pysyneen suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2011 tuotannon bruttoarvo on lähtenyt taas nousuun. Kuva 14. Tuotannon bruttoarvo TOL 283, vuoden 2010 ennuste on raportin tekijän milj Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Suomalaisten maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien tulee koko ajan kehittää omien valmistustoimintojensa tuotantotehokkuutta, koska tuotteiden hintakilpailu lisääntyy koko ajan halpatuontimaista. Länsimaiset kilpailijat perustavat tuotantoaan halvan tuotantotason maihin pysyäkseen hintakilpailussa mukana. Suomalaisten alan yritysten tulee olla mukana tässä kehityksessä esimerkiksi lisäämällä oman tuotantonsa automaatiotasoa ja soveltuvin osin myös hyödyntää halvan tuotantomaiden edullisempaa valmistusta omissa tuotteissaan. Suomalaisten yritysten tuotantostrategia painottuu jatkossa entistä enemmän asiakasräätälöityjen tuotteiden valmistamiseen hyvin joustavasti ja tehokkaasti. Tämä vaatii suomalaisilta yrityksiltä kilpailijoitaan tehokkaampaa tuotetiedon hallintaa läpi tuotannon eli asiakkaan tilauksesta loppukokoonpanoon asti. Tässä on hyvänä apuna tuotetiedon muutaminen digitaaliseen muotoon ja myyntikonfiguraattorien kehittäminen. Hintakilpailun pakottamana tuotteiden valmistajat joutuvat keskittymään vain omaan erityisosaamiseensa: avainkomponenttien valmistamiseen ja loppukokoonpanoon. Tuotteiden osien ja komponenttien valmistus tulee tapahtumaan enenevässä määrin sopimusalihankkijoiden toimesta, jotka taas ovat erikoistuneet omalle osaamisalueelleen. Valmistuksen hajauttaminen tarkoittaa osaltaan myös sitä, että osa tuotteen komponenteista saatetaan valmistuttaa ns. halpatuotantomaissa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Tuotantoinvestoinnit Investointien määrä noudattaa pitkälti yritysten liikevaihdon kehitystä. Kun vuoden 2008 syksyllä taloudellinen taantuma kosketti alaa, investointien määrä väheni selvästi vuoteen 2009 asti. Kun liiketoiminta taas lähti nousuun, investointien määrä lähti vastaavasti jyrkkään kasvuun. Kuva 15. Investoinnit maa- ja metsätalouskoneiden valmistusyrityksissä, TOL mij e Investoinnit rakennuksiin ja rakennelmiin Investoinnit koneisiin Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2010 on raportin tekijän Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset teollisuusyritykset arvioivat, että seuraavan vuoden aikana investointien taso pysyy suunnilleen samana kuin se on ollut kuluvan vuoden aikana ollut. Vaikka kyse on koko Suomen teollisuutta koskevasta arviosta, voidaan olettaa että arvio pätee myös maa- ja metsätalouskoneiden valmistajiin. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Kuva 16. Koko teollisuuden investointien arvo seuraavan vuoden aikana Heikkenee 17,6 % Paranee 20,4 % Ennallaan 62 % Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ Tuotekehitysinvestoinnit Maatalouskoneiden valmistajien tuotekehitysinvestoinnit ovat tyypillisesti alle 1 prosentin liikevaihdosta, jota voidaan pitää melko alhaisena. Tuotekehityskuluihin ei lasketa brändin kehittämiseen liittyviä kustannuksia. Ne kirjataan markkinointikustannuksiksi, vaikkakin ne luonteeltaan ovat tuotteen mielikuvan kehittämistä. Alan suurimpia yrityksiä lukuun ottamatta yrityksen kehittäminen keskittyy yleensä vain tuotteen teknologiseen kehittämiseen. Tuotteen mielikuvakehittäminen sekä tuotteeseen liittyvien palvelujen kehittäminen jää vähäisemmäksi, vaikka tulevaisuudessa brändin ja palvelujen merkitys entisestään kasvaa. Metsätalouskoneiden valmistajat sitä vastoin käyttävät tuotekehitykseen tyypillisesti 2 5 % liikevaihdosta. Alaa voidaan näiden lukujen valossa pitää korkean teknologian toimialalana. Näinkin suuri ero maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien kesken johtunee osaltaan siitä että metsätalouskoneet ovat monimutkaisempia näissä tuotteissa suomalaiset yritykset ovat globaalisti teknologiajohtajia. Tulevaisuudessa tuotteiden kehittämisessä tulisi huomioida mm. seuraavia asioita: Tietotekniikan, anturoinnin ja yleensä tuotteen (koneen) älykkyyden lisääminen. Tulevaisuuden koneet tallentavat muistiinsa monenlaista tietoa käytön ajalta jota tietomassaa sitten analysoidaan koneen käyttäjän (asiakkaan) tarpeisiin. Koneiden ja laitteiden käyttäjäystävällisyydestä on tulossa uusi kilpailuvaltti ja se vaatii että tuotekehitysprosessiin otetaan mukaan alan asiantuntijoita kehittämään käyttäjän ja koneen välistä käyttöliittymää. Palveluiden kehittäminen osaksi tuotetta on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tämä periaate on otettava lähtökohdaksi uusien tuotteiden suunnittelun alkumetreillä, koska fyysinen tuote on suunniteltava tukemaan palvelutuotetta. Uusia innovaatioita tulee hakea toimialat ylittävällä yhteistyöllä, koska teknologiahyppäykset tulevat useimmiten muualta kuin alan sisältä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 5.2 Kansalliset teknologiaohjelmat Tekesin maa- ja metsätalouskoneiden valmistukseen liittyvät teknologiaohjelmat Tekesin ohjelmat ovat yrityksille ja julkisille tutkimusyksiköille tarkoitettuja rahoitus- ja asiantuntijapalveluiden kokonaisuuksia. Niitä käynnistetään aihealueille, joiden vauhdittaminen on Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Ohjelmissa rahoitettujen yritys- ja tutkimushankkeiden tiivistelmät on nähtävissä ohjelman nettisivuilta. Ohjelmien yhteystiedot löytyvät liitteestä 2. EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Ohjelman tavoitteena on auttaa sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä suomalaisissa yrityksissä nykyisestä (vuosi 2010) noin 200 miljoonasta eurosta noin 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman avulla halutaan luoda Suomeen sähköisten ajoneuvojen yrityksistä ja tutkijoista koostuva yhteisö, jolla on kiinteät yhteydet kansainvälisiin tutkimus- ja liiketoimintaverkostoihin. Ohjelman tavoitteena on myös riittävän suurien testiympäristöjen käyttöönotto ja osallistuminen alan standardien kehittämiseen. Ohjelman kotisivut löytyvät osoitteesta: Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmalla edistetään uudenlaista palveluliiketoimintaa teollisuudessa, kaupan alalla ja liike-elämän asiantuntijapalveluissa. Ohjelma kannustaa yrityksiä uudistumaan strategisesti asiakaskeskeisillä palveluinnovaatioilla, jotka muuttavat kokonaisten klustereiden ja toimialojen toimintalogiikkaa. Tavoitteena ovat asiakkaan arkeen ja liiketoimintaan arvoa ja hyötyä tuottavat kokonaisratkaisut, jotka syntyvät yhdessä asiakkaan kanssa tehden ja kehittäen. Ohjelmaan toivotaan tutkimus- ja kehityshankkeita erityisesti pk-yrityksiltä, jotka synnyttävät innovatiivisia ja monistettavia palvelukonsepteja sekä uudenlaista yritystoimintaa. Ohjelmassa tarjotaan palveluja, jotka auttavat yrityksiä palvelukeskeisten ajattelu- ja toimintatapojen kehittämisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa palveluinnovaatioilla. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: fi/ohjelmat/serve/projektit Tuotantokonseptit Ohjelma vahvistaa suomalaista tuotannollisen toiminnan osaamista ja verkottaa teollisuuden eri toimialoja. Ohjelman tehtävänä on tunnistaa ja kehittää sitä osaa tuotannosta, joka on kilpailukykyistä Suomessa. Tuotantokonsepti on yrityksen liiketoimintastrategiasta nouseva tapa järjestää tuotteen tuotanto ja tukitoimet: 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 koostuu omasta toiminnasta, alihankinnasta ja kumppanuuksista käsittää hankinnan, valmistuksen ja jakelun sekä ohjausjärjestelmät on harkittu ja tarkoituksenmukainen yhdistelmä, jolla tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle ja varmistetaan oma kilpailukyky. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: Digitaalinen tuoteprosessi Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia nostamalla tietotekniikan soveltamisen tasoa tuotteen elinkaaren hallinnassa ja palveluissa. Ohjelma tarjoaa rahoitusta ohjelman aihepiirin projekteille seminaareja ja työpajoja tutustumis- ja verkostoitumismatkoja verkottumista alan asiantuntijoihin, joita perehdytetty ohjelman tavoitteisiin ja rahoituskriteereihin Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n strategiset valinnat ja ohjelmat FIMECC Oy on innovaatioyritys, jonka tehtävänä on yhdistää teollisuuden näkemys tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten tutkimusosaaminen. FIMECC Oy rakentaa strategisessa tutkimusagendassa kuvattujen teemojen alueille tutkimusohjelmia yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmien perusteella käynnistetään tutkimusprojektit. Tavoitteena on pitkäjänteinen ohjelmatoiminta, jonka puitteissa ohjelmien sisältöä voidaan kuitenkin joustavasti suunnata lupaavimpia tuloksia tuottaville alueille. FIMECC Oy:n teemoja ovat Palveluliiketoiminta (Service Business), Käyttäjäkokemus (User Experience), Globaalit verkostot (Global Networks), Älykkäät ratkaisut (Intelligent Solutions) Läpimurtomateriaalit (Breakthrough Materials). FIMECC Oy:n yhteystiedot löytyvät liitteestä 2. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 5.3 Kustannusrakenne Alan kustannusrakenne noudattaa pitkälti muuta kone- ja laiteteollisuutta. Kustannuksista lähes puolet tulee aine- ja tarvekäytöstä. Alan suurimmilla, lähinnä kokoonpanoa harjoittavilla yrityksillä osuus on jopa 75 %. Ala on kuitenkin jonkin verran kannattavampaa kuin kone- ja laiteteollisuus yleensä. Alalla käyttökateprosentti on pysynyt koko ajan yli 10 % ja tilikauden tuloskin yli 5 %, jopa taloudellisen taantuman aikanakin. Koko kone- ja laiteteollisuuden vastaavat luvut ovat heikommat: käyttökateprosentti on tippunut alle 10 % taantuman myötä ja liiketuloskin jäi alle 4 % vuosina 2009 ja Jos verrataan maatalouskoneiden valmistuksen ja metsätalouskoneiden valmistuksen kannattavuutta keskenään, maatalouskoneiden valmistus on ollut jonkin verran kannattavampaa kuin metsätalouskoneiden erot eivät tosin ole kovin suuret. Ainoastaan vuonna 2009 ero oli merkittävä, kun metsätalouskoneiden valmistajat kokivat poikkeuksellisen suuren liikevaihdon pudotuksen. Kannattavuuskin meni tällöin keskimäärin jonkin verran miinukselle, kun taas maatalouskonevalmistajilla liiketulos pysyi plussalla. Vertailu maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen kannattavuudesta on tehty siten, että on vertailtu 34 suurimman maatatuskonevalmistajan ja 27 suurimman metsätalouskoneiden valmistajan kustannusrakenteita keskenään. 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Taulukko 6. Alan kustannusrakenne ja kannattavuus mediaaniarvoina (2010 =ennakkotieto) e t % t % t % t Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto 279,4 300,2 359,6 417,3 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 281, , , ,8 100 Aine- ja tarvikekäyttö -110, ,9-130,7-43,1-159,5-45 Ulkopuoliset palvelut -1,1-0,7-1,4-0,7-1,5-0,6-2,7-0,9 Palkat ja henkilösivukulut -48,6-13,7-69,4-16,3-84,7-20,6-86,2-17,6 Liiketoiminnan muut kulut -33,3-11,4-44, ,1-13,4-50,5-12,9 KÄYTTÖKATE 31,9 12, ,2 10,6 39,4 10,4 Poistot ja arvonalentumiset -5,8-2,4-7,6-2,4-8,8-2,5-10,2-2,3 LIIKETULOS 25,1 8,6 28 7,8 18,4 6,1 24,9 7,2 Rahoitustuotot 0,1 0 0,1 0 0,1 0 0,1 0 Rahoituskulut -1,7-0,6-2,1-0,7-2,3-0,7-1,8-0,5 Verot -2,8-0,6-3,7-1,1-2,2-0,6-1,9-0,3 NETTOTULOS 12,5 5,7 17,8 5,5 12,4 3,4 15,9 5,9 KOKONAISTULOS 12,7 6 17,9 5,7 12,6 3,4 16,5 5,4 TILIKAUDEN TULOS 27 10,6 27,5 8,9 21,2 5,5 24 7,5 Rahoitustulos 22,3 8,8 26,5 8,7 25,6 8,1 30,1 9,8 Myyntikate 132,9 172,3 226,8 218,7 Tase, vastaavaa Käyttöomaisuus 58,9 28,9 59,9 29,2 80,3 27,7 83,1 32,6 Vaihto-omaisuus 49 22,8 52,3 21,3 97,5 25,7 67,6 23,4 Rahoitusomaisuus 67,2 37,6 78,5 34,2 130,1 30,8 139,7 33,9 Vastaavaa yhteensä 263, , , ,6 100 Tase, vastattavaa Oma pääoma 67,7 44,2 94,5 41,2 91,5 38,3 96,9 47,5 Pitkäaikainen vieras pääoma 12, ,8 12,8 37,8 16,4.. Lyhytaikainen vieras pääoma 87,1 33,2 87,6 31,4 111, Vieras pääoma yhteensä 119,4 55,8 116,8 58,1 175,3 60,5 162,2 51,9 Vastattavaa yhteensä 263, , , ,6 100 Lähde: Toimiala Online/Tilinpäätöstilastot 5.4 Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan myyntikate on ollut n. 10 % heikompi kuin kone- ja laitevalmistajilla yleensä. Vastaavasti käyttökate on taas ollut jonkin verran koko toimialaa parempi. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien ns. kiinteät kustannukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin kone- ja laitevalmistajilla keskimäärin. Suhteellisesti pienemmät kiinteät kustannukset johtuvat todennäköisesti siitä, että maaja metsätalouskoneita valmistavien yritysten tuotteet ovat luonteeltaan enemmän sarjatuotantotuotteita kuin koko kone- ja laiteteollisuudessa yleensä. Tästä johtuen ilmeisesti suunnitteluhenkilöstöä ei tarvita yrityksissä niin paljoa suhteessa liikevaihtoon. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Taulukko 7. Toimialan taloudellisia mediaanitunnuslukuja (2010 = ennakkotieto) e Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 279,4 300,2 359,6 417,3 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 281,8 300,2 359,6 461,8 Jalostusarvo/yritys 1000e 92,6 99,6 119,6 248,5 Henkilöstön lkm/yritys 1,9 2 2,5. Liikevaihto/henkilö 1000e 121,6 133,3 136,6. Jalostusarvo/henkilö 1000e 45,8 49,5 48,5. Taseen loppusumma/yritys 1000e 263,3 305,9 439,6 399,6 Myyntikate-% 53, ,2 54,6 Käyttökate-% 12, ,6 10,4 Rahoitustulos-% 8,8 8,7 8,1 9,8 Liiketulos-% 8,6 7,8 6,1 7,2 Nettotulos-% 5,7 5,5 3,4 5,9 Kokonaistulos-% 6 5,7 3,4 5,4 Tilikauden tulos-% 10,6 8,9 5,5 7,5 Kokonaíspääoman tuotto-% 14,7 13,7 6,7.. Omavaraisuusaste-% 44,2 41, ,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24,8 25,4 28,1 28,4 Quick ratio Myyntisaamisten kiertoaika, pv 25 20,3 23,7. Ostovelkojen kiertoaika, pv 32,1 27,2 29,1. Aineettomat nettoinvest./lv-% Aineelliset nettoinvest./lv-% 0,2 0,3 0,5 0,5 Koneet,kalusto, lis. yhteensä 1000e 1,8 2 2,8 3,3 Lähde: Toimiala Online/Tilinpäätöstilastot 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016 Pk-yritysbarometri Syksy 2016 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot