Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Toimialaraportti Erkki Jääskeläinen 6/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö Hämeen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Tiivistelmä Maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä on Suomessa noin 100 kpl ja ne työllistävät noin henkilöä. Niiden liikevaihto oli noin miljoonaa euroa. Tilastollisesti maatalouskoneiden valmistajia ja metsätalouskoneiden valmistajia ei voida tarkastella erikseen, koska ne tilastoidaan samaan toimialaluokkaan. Tähän TOL 283 luokkaan kuuluvia yrityksiä on 178 kpl (v. 2010) mutta näistä noin 2/3 on alan koneiden huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Taloudellinen taantuma kosketti erityisesti metsätalouskoneiden valmistajia vuonna 2009, jolloin alan yritysten liikevaihto laski keskimäärin yli 60 %. Sitä vastoin maatalouskoneiden valmistajat pääsivät poikkeuksellisen vähällä taantumasta. Niiden liikevaihto laski keskimäärin vain noin 20 %. Molempien toimialojen yritysten liikevaihto on noussut vuosien 2010 ja 2011 aikana jo lähelle samaa tasoa kuin mitä liikevaihdot olivat ennen taantumaa. Yritykset odottavat liikevaihdon kasvavan edelleen. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus nähdään kasvualana, josta suomalaisilla valmistajilla on mahdollisuus ottaa oma osuutensa. Maatalouskoneiden kysynnän uskotaan kasvavan, koska maapallon väestön kasvun pysähtymisestä ei ole merkkejä. Metsätalouskoneiden kysynnän lisääntymisen ennuste taas pohjautuu pitkälti metsäenergian (bioenergian) käytön lisääntymiseen. Uusiutuvan energian käytön lisääntymisen taustalla on valtioiden poliittiset päätökset lisätä uusiutuvan energian käyttöä lähitulevaisuudessa merkittävästi. Etenkin pohjoismaissa tämä tarkoittaa pitkälti metsäenergian käytön lisäämistä. Tällä hetkellä toimialan keskeiseksi strategiaksi on nostettu yritysten kansainvälistyminen ja sitä kautta kansainvälisen liiketoiminnan kasvu. Uusina asioina alan toimintastrategioihin tulee nostaa kansainvälistymisen lisäksi: tuotteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen yrityksen ja tuotteiden brändin kehittäminen arvoketjussa erikoistuminen asiakasräätälöityjen tuotteiden tekeminen joustavasti ja tehokkaasti. Toimialan keskeiset menestystekijät ovat: 1. Innovatiiviset uudet tuotteet, jotka ovat teknologisesti edelläkävijöitä. Tuotteissa yhdistyy käyttäjäystävällisyys, luotettavuus, tehokkuus ja asiakasta miellyttävä ulkonäkö 2. Erittäin tehokas ja pitkälle automatisoitu joustava tuotanto, joka pystyy tekemään tehokkaasti asiakasräätälöityjä tuotteita. 3. Hyvät kansainväliset markkinakanavat sekä riittävät resurssit toteuttaa kansainvälistä liiketoimintaa. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Erkki Jääskeläinen; erkki.jaaskelainen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Maatalouskoneet, metsätalouskoneet, koneet ja laitteet, bioenergian korjuu, metsäkoneet ISSN Kokonaissivumäärä 42 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Erkki Jääskeläinen Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Tavastland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av jord- och skogsbruksmaskiner Referat I Finland finns ca 100 företag som tillverkar jord- och skogsbruksmaskiner och de sysselsätter ca personer. Deras omsättning var ca miljoner euro. Statistiskt sett kan tillverkare av jordbruksmaskiner och tillverkare av skogsbruksmaskiner inte granskas separat, eftersom de enligt näringsgrensindelningen statistikförs i samma grupp. I denna grupp, TOL 283, ingår 178 företag (år 2010), men ca 2/3 av dem är företag som bedriver serviceverksamhet för maskinerna inom branschen. Den ekonomiska recessionen berörde speciellt tillverkarna av skogsbruksmaskiner år 2009, då dessa företags omsättning sjönk med över 60 % i genomsnitt. Däremot kom tillverkarna av jordbruksmaskiner exceptionellt lindrigt undan recessionen. Deras omsättning sjönk med endast ca 20 % i genomsnitt. Under åren 2010 och 2011 ökade företagens omsättning i bägge branscher till nästan samma nivå som före recessionen. Företagen väntar sig att omsättningen kommer att öka ytterligare. Tillverkningen av jord- och skogsbruksmaskiner ses som en tillväxtbransch, som finländska tillverkare har möjlighet att ta sin beskärda del av. Efterfrågan på jordbruksmaskiner tros växa, eftersom det inte finns några tecken på att jordens befolkningsökning kommer att stanna upp. Den prognos som visar en ökad efterfrågan på skogsbruksmaskiner baserar sig i stor utsträckning på ökad användning av skogsenergi (bioenergi). Bakom den ökade användningen av förnybar energi ligger staternas politiska beslut att avsevärt öka användningen av förnybar energi inom den närmaste framtiden. Framför allt i de nordiska länderna betyder detta i stor utsträckning ökad användning av skogsenergi. För närvarande har som en central strategi i branschen lyfts fram internationalisering och därigenom ökad internationell affärsverksamhet. Som nya faktorer i branschens verksamhetsstrategier bör utöver internationaliseringen lyftas fram: - utveckling av produktrelaterade tjänster - utveckling av företagets och produkternas varumärke - specialisering i värdekedjan - flexibel och effektiv tillverkning av kundanpassade produkter. Centrala framgångsfaktorer för branschen är: 1. Innovativa nya produkter, som är föregångare teknologiskt sett. I produkterna förenas användarvänlighet, tillförlitlighet, effektivitet och ett utseende som tilltalar kunden. 2. Mycket effektiv och högautomatiserad, flexibel produktion, som gör det möjligt att effektivt tillverka kundanpassade produkter. 3. Goda internationella marknadskanaler samt tillräckliga resurser för internationell affärsverksamhet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen(at)tem.fi tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Erkki Jääskeläinen; erkki.jaaskelainen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Jordbruksmaskiner, skogsbruksmaskiner, maskiner och anordningar, drivning av bioenergi, skogsmaskiner ISSN Sidoantal 42 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan keskinäiset kytkennät Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja liikevaihdon kehitys Työvoiman kohtaantotilanne Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Työllisten määrän arvioitu kehitys Työmarkkinoilta poistuminen Toimialan alueellinen jakautuminen Alan suurimmat yritykset Yrityskannan muutokset Markkinoiden rakenne ja kehitys Kansainväliset markkinat Kotimaan markkinat Tuonti ja vienti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Tuotantoinvestoinnit Tuotekehitysinvestoinnit Kansalliset teknologiaohjelmat Tekesin maa- ja metsätalouskoneiden valmistukseen liittyvät teknologiaohjelmat Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n strategiset valinnat ja ohjelmat Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet pk-yrityksillä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Lähiajan suhdannenäkymät ja yritysten toteutunut kasvu Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnveran rahoitus Lähteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja. Toimialaraportit ja muut edellä mainitut tiedot ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilla ositteessa Tämän raportin tavoitteena on palvella alan yrityksiä ja toimijoita sekä niitä erilaisia yksityisiä ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen alan toimijoille on nähty tärkeäksi tulevaisuuden kehityssuuntien pohtimista varten. Alalle tehtiin 2000-luvun alussa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä laaja selvitys: Suomalaisen maatatuskoneteollisuuden tulevaisuuden haasteet. Tämä selvitys on päivitetty vuonna 2009: Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden tila ja tulevaisuus. Tämä käsillä oleva raportti toivottavastoi täydentää edellä mainittuja selvityksiä. Tässä raportissa on otettu mukaan myös metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistajat. Raportissa käsitellään toimialan tulevaisuuden näkymiä, kehittämistarpeita, rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä ja taloudellista tilaa sekä sitä, kuinka alan yritykset ovat selvinneet maailmanlaajuisesta taloudellisesta taantumasta. Taloudellisen taantuman jälkeen kysynnän kasvamisen myötä yritysten kansainvälisten toimintojen oletetaan lisääntyvän hiljalleen. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien tulee kansainvälistyä entistä voimakkaammin, koska kansainvälistyminen tulee olemaan suomalaisten yritysten menestymisen perusta jatkossa. Erityiset kiitokset Raimo Karhulle Teknologiateollisuus ry:stä ja Hannu Saarelle Tekesistä sekä kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Lahdessa marraskuussa 2011 Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus on noin 10 % koko Suomen kone- ja laiteteollisuudesta. Tilastollisesti toimiala kirjataan yhteen toimialaluokkaan TOL 283. Toimiala kattaa nimensä mukaisesti niin maatalouskoneiden kuin metsätalouskoneiden valmistajat. Toimialaan kuuluu myös bioenergian tuotantoon tarkoitettujen koneiden valmistus. Bioenergian tuotantoon tarkoitettuja koneita valmistavat niin metsätalouskoneita kuin maatalouskoneita valmistavat yritykset. Vuonna 2010 toimialalla oli 178 yritystä TOL 283 luokituksen mukaan. Tästä joukosta puuttuu joitakin maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä, koska ne on luokiteltu johonkin toiseen toimialaluokkaan. Toimialalle luokitelluista yrityksistä noin 1/3 on tuotteita valmistavia yrityksiä (60 70 kpl) ja loput ovat maa- ja metsätalouskoneiden huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Raportissa tarkastellaan pääasiassa vain tuotteita valmistavia yrityksiä. Huoltotoimintaa harjoittavat yritykset ovat yleensä alle 5 henkilöä työllistäviä eikä niiden liikevaihtoa ja henkilöstöä ei ole otettu huomioon kaikissa kohdin toimialaa koskevissa luvuissa. TOL 283-luokituksen ulkopuolelle jääviä maa- ja metsätalouskoneita valmistavia yrityksiä voidaan arvioida olevan noin kpl. Näin arvioiden toimialalla voidaan sanoa olevan lähes 100 kpl Suomessa tuotteita valmistavia yrityksiä. TOL 283 luokan ulkopuolisia yrityksiä ei ole mukana tässä raportissa. Ainoastaan toimialan suurimpiin yrityksiin on pyritty saamaan merkittävimmät alan toimijat mukaan. Vaikka yritykset ovat ryhmitelty samaan toimialaluokkaan, maatalouskoneiden ja metsätalouskoneiden liiketoimintaympäristö, liiketoiminnan kehittäminen ja suhdanneherkkyys poikkeavat varsin paljon toisistaan kuten raportista huomataan. Toimialan liikevaihdon ja henkilöstön jakautumista maatalouden, metsätalouden ja bioenergian laitteiden valmistuksen kesken on arvioitu tarkastelemalla yritysten tekemiä tuotteita ja luokittelemalla siten raportin tekijän toimesta yritykset eri ryhmiin. Sellaisissa tapauksissa, missä yritys tekee kahteen tai kolmeen eri kategoriaan tuotteita, liikevaihto ja henkilöstö on jaettu useammalle osakokonaisuudelle. Koko toimialan liikevaihdosta tulee maatalouskoneiden ja laitteiden valmistuksesta yli puolet ja yritysten lukumäärästä noin 2/3. Metsätalouskoneiden alan liikevaihto koko alan liikevaihdosta on n. 40 % ja loput 5 % muodostuu bioenergiaan liittyvien koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Viisi prosenttia tuntuu kovin pieneltä. Bioenergian koneiden ja laitteiden vähäinen osuus johtuu pitkälti siitä että 3 4 suurimman yrityksen liikevaihto koko toimialan liikevaihdosta on niin merkittävä. Jos suurimpien yritysten osuus poistetaan, niin bioenergian koneiden ja laitteiden osuus nousee liikevaihdosta prosenttiin. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 Kuva 1. Maa- ja metsätalouskoneiden sekä bioenergian korjuukoneiden valmistuksen arvioitu prosentuaalinen jakautuminen liikevaihdon ja henkilöstön mukaan. Bioenergian korjuukoneiden valmistus; 5 Metsätalouskoneiden valmistus; 40 Maatalouskoneiden valmistus; 55 (Metsäkoneet 36 %) (Traktorit 40 %) Lähde: Suomen Aasiakastiedon tiedoista raportin tekijän analysoimaa tietoa 1.2 Toimialan keskinäiset kytkennät Niin maa- kuin metsätalouskoneiden valmistus on hyvin vahvasti riippuvaisia maa- ja metsätalouden tuottajahinnoista. Jos viljan tai puun hinta on korkealla, niin se välittömästi näkyy alan koneiden ja laitteiden kysynnän lisääntymisenä. Maanviljelijän saama korvaus sadostaan riippuu toisaalta sääolosuhteista eli satovuodesta ja toisaalta elintarviketeollisuuden raaka-aineiden kysynnästä. Puun hinnan kehitys taas riippuu pitkälti paperi- ja selluteollisuuden kuin sahateollisuudenkin maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä eli ko. tuotteiden kysynnästä. Bioenergiaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntä on ollut viime aikoina kasvussa uusiutuvan energian käytön lisääntymisen myötä. Tämä näkyy etenkin Suomessa alan koneiden ja laitteiden kysynnän lisääntymisenä sekä lämpöyrittäjyyden lisääntymisenä. Kuva 2. Alan kytkeytyminen muihin toimialoihin ja teknologioihin Elintarviketeollisuus Paperi- ja selluteollisuus Maatalous Mekaaninen metsäteollisuus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Ympäristöasioiden huomioiminen ICT, elektroniikka ja mittausteknologia Metsätalousyrittäjyys Bioenergiayrittäjyys Lämpöyrittäjyys TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Alan teknologiakytkennät: Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus on lisääntyvässä määrin kytköksissä ICT:n, tietotekniikan ja mittausteknologian kehitykseen, koska koneiden täytyy kerätä käytönaikaista tietoa ja välittää kerätyt tiedot eteenpäin työn suunnittelun tarpeisiin, koneen käyttäjälle tai koneen tuottamien tuotteiden ostajille eli teollisuudelle. Käytönaikaisen tiedon kerääminen on myös ympäristöasioiden kannalta monesti tärkeää. Tietotekniikan ja mittausteknologian avulla voidaan osaltaan lisätä tuottavuutta ja minimoida esim. maataloudesta syntyviä ympäristöhaittoja. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja liikevaihdon kehitys Maa- ja metsätalouskoneiden toimiala on hyvin vientipainotteinen kuten suomalainen koneja laiteteollisuus yleensä. Alan liikevaihdosta meni vientiin vuonna 2010 yli 60 %. Mitä voidaan pitää varsin korkeana. On tosin muistettava, että valtaosasta vientiä vastasivat toimialan suuret yritykset. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kotimarkkinakeskeisiä. Ala kokonaisuudessaan koki muun suomalaisen konepajateollisuuden tapaan taantuman syksyllä 2008 syntyneen kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena. Alan liikevaihto laski alimmilleen vuonna Taantuma koski enemmän metsäteollisuuden koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä kuin maatalouskoneita valmistavia yrityksiä. Vientimarkkinapainotteinen toimiala kärsi kansainvälisten rahoituskanavien kiristäessä investointirahoituksen myöntämistä. Toimiala on kuitenkin toipunut varsin ripeästi taantumasta ja nyt kuluvana vuonna (2011) ollaan liikevaihdossa jo varsin hyvällä tasolla. Toimialan liikevaihto vuonna 2010 oli TOL 283 luokituksen mukaan noin miljoonaa euroa ja ala työllisti noin 3200 henkilöä. Todellisuudessa luvut ovat hieman suuremmat, jos lasketaan mukaan yritykset, jotka eivät sisälly TOL 283 toimialaluokkaan. Alan liikevaihdoksi voidaan vuonna 2010 arvioida miljoonaa euroa ja henkilöstön kokonaismääräksi henkilöä. Luvuissa ei ole mukana TOL 283 luokkaan kuuluvat maa- ja metsätalouskoneiden huoltoa tekevät yritykset. Maa- ja metsätalouskoneiden liikevaihto TOL 283 luokituksen mukaan: v n milj. v n milj. v n. 870 milj. v n milj. Yllä mainittuihin lukuihin voidaan lisätä %, jos TOL 283 luokkaan kuulumattomien yritysten liikevaihtoluvut lasketaan mukaan. Toimialalla on neljä merkittävää veturiyritystä: Valtra Oy Ab, John Deere Forestry Oy, Ponsse Oy ja Sampo Rosenlew Oy. Ne edustavat 80 % toimialan liikevaihdosta vuonna 2010 ja työllistivät puolet alan työllisistä. Lisäksi nämä neljä yritystä työllistävät alihankkijoita 1,5 kertaa oman henkilöstön määrän eri puolilla Suomea. Yritysten lukumäärä toimialalla on pysynyt suhteellisen vakiona viime vuosina mutta toimipaikkojen määrä on merkittävästi supistunut (15 % viimeisen kahden vuoden aikana). Tähän on varmasti osasyynä maailmanlaajuinen lama, jonka seurauksena yritykset ovat supistaneet toimintojaan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Kuva 3. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys v Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Volyymi-indeksillä mitattuna maa- ja metsätalouden koneiden valmistus seuraa pääpiirteittäin muiden koneiden ja laitteiden valmistusmäärien kehitystä. Nousukaudella vuosina maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen lisäys oli kuitenkin selvästi vähäisempää kuin kone- ja laitevalmistuksen toimialalla yleensä. Taloudellinen taantuma koettiin maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa syvempänä kuin kone- ja laiteteollisuudessa yleensä. Tämä johtui metsäteollisuuden koneiden kysynnän poikkeuksellisen suuresta laskusta. Vuoden 2009 puolivälissä lähtenyt uusi nousukausi on taas vastaavasti suosinut maaja etenkin metsätalouskoneiden valmistajia. Tilastollisesti ko. yritysten liikevaiho on noussut selkeästi nopeammin kuin ala yleensä. Tämä nousu on aiheuttanut myös sen, että alalla toimivat alihankijat ovat uskaltaneet lähteä investoimiaan oman tuotantokapasiteetin ja tuottavuuden nostoon vuoden 2011 aikana. Kuva 4. Liikevaihdon kehitys (trendi) Koneiden ja laitteiden valmistus yhteensä 283 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, suhdanneindikaattorit 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Jos tarkastellaan erikseen maatalouskoneiden valmistusta ja metsätalouskoneiden valmistusta niin havaitaan, että maatalouskoneiden valmistajia vuosien taloudellinen taantuma kosketti huomattavasti vähemmän kuin metsätalouskoneiden valmistajia. Maatalouskoneiden liikevaihdon pudotus taantuman seurauksena vuonna 2009 oli vain noin 20 %. Se on keskimääräistä vähemmän, jos lukua verrataan koko kone- ja laiteteollisuuteen. Vuoden 2010 maatalouskoneiden valmistajien liikevaihto pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009, mutta vuodelle 2011 nousua ennustetaan % riippuen yrityksestä. Metsätalouskoneiden valmistajat kokivat maailmantaloudellisen taantuman poikkeuksellisen rajuna. Yritysten liikevaihto laski vuodessa keskimäärin yli 50 % eli vuoden 2008 huippulukemista vuoden 2009 pohjalukemiin. Vuoden 2009 jälkeen metsätalouskoneiden valmistajien liikevaihto on lähtenyt taas varsin hyvään kasvuun. Vuonna 2010 liikevaihto kasvu yli 70 % edellisvuoteen nähden. Näin nopeat muutokset ovat vaatineet metsätalouskoneiden valmistajilta erityisen nopeata sopeutumista markkinoiden muutokseen. Jossa ne ovat onnistuneetkin olosuhteisiin nähden varsin hyvin. Vuodelle 2011 ennustetaan n % kasvua vuoden 2010 tasosta. Seuraavassa kuvassa on esitetty kummankin liiketoiminta-alueen liikevaihdon suhteellista muutosta vuositasolla. Kuva 5. Maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien liikevaihdon suhteellinen kehittyminen Metsätalouskoneiden valmistus Maatalouskoneiden valmistus Lähde: Suomen Asiakastieto OY:n tiedoista raportin tekijän muokkaamaa tietoa. v = Työvoiman kohtaantotilanne Maa- ja metsätalouskoneiden osalta ei ole erikseen saatavissa tietoja työvoiman kohtaantotilanteesta eikä työllisten määrää koskevia tietoja joten seuraavassa tarkastellaan koko toimialan tietoja (TOL 28). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 2.2.1 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto TE-toimistot ovat toukokuun 2011 lopussa arvioineet noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta sekä sitä, että tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puolen vuoden kuluttua on esitetty ELY-alueittain seuraavilla kartoilla hitsaajien ja kaasuleikkaajien osalta sekä konepaja- ja metalliteollisuuden tuotteiden kokoojien osalta. Kyselyn perusteella eniten pulaa olisi hitsaajien ja kaasuleikkaajien osalta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuvat 6 ja 7. Työvoiman kohtaantotilanne eräissä kone- ja laiteteollisuuden ammateissa Työllisten määrän arvioitu kehitys Vuonna 2010 työllisiä oli Suomessa keskimäärin henkilöä. Näistä metallialalla oli noin henkilöä. Työllisyys tulee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina laskemaan hieman mutta palaa myöhemmin vuoden 2009 tasolle. Ennusteen mukaan työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Metallialalla työllisten määrän ennustetaan kasvavan aina vuoteen 2020 asti. Vuoteen 2025 mentäessä alan työllisten määrä olisi noin kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Kuva 8. Työllisten määrän kehitys 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % Kaikki alat Metalliala -50 % Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuudet vuoteen 2015 mentäessä ovat hieman pienemmät kuin keskimäärin. Vastaavasti vuosina työvoiman poistumaosuudet ovat näillä aloilla hieman keskimääräistä suuremmat. Kuva 9. Työmarkkinoilta poistuminen Kaikki toimialat Koneiden ja laitteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 2.3 Toimialan alueellinen jakautuminen Maa- ja metsätalouskoneita valmistavien yritysten lukumäärää tarkasteltaessa suurin keskittymä on Pohjanmaan alueella. Alan yrityksistä 30 % sijaitsee Pohjanmaan sekä Eteläja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Toinen keskittymä löytyy Varsinais-Suomesta, missä on hieman yli 20 % alan yrityksistä. Liikevaihdollisesti tarkasteltuna neljän suurimman yrityksen vaikutus näkyy ELY-keskusalueittaisissa prosenttiosuuksissa siten, että Valtra alan suurimpana yrityksenä nostaa Keski-Suomen osuuden jopa 40 % alan liikevaihdosta. John Deere Foresry vastaavasti nostaa Pohjois-Karjalan osuuden 24 % alan liikevaihdosta, Ponsse nostaa Pohjois-Savon osuuden 16 % alan liikevaihdosta ja Sampo-Rosenlew Satakunnan 6 % alan liikevaihdosta. Vaikka tässä ei ole tarkasteltu alan alihankkijoiden alueellista jakaumaa tai niiden liikevaihtoa, niin on oletettavaa, että alihankkijakeskittymiä löytyy samoilla alueilla, missä alan suurimmat yritykset sijaitsevat. Näiden suurten yritysten vaikutus alueelle on hyvin merkittävä. Taulukko 1. Maa- ja metsätalouskoneita valmistavien yritysten jakauma ELY-keskuksittain Ely-keskusalue Yritysten lkm % Henkilöstö % Liikevaihto % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 4 alle 1 alle 1 Häme Kaakkois-Suomi 6 alle 1 alle 1 Kainuu 2 1 alle 1 Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa 4 alle 1 alle 1 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Lähde: Suomen Asiakastieto Oy:n tiedoista raportin tekijän analysoima tieto 2.4 Alan suurimmat yritykset Maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen alalla toimivat suurimmat yritykset ovat pääosin hyvin kansainvälisiä ja toimivat globaalissa liiketoimintaympäristössä. Kaksi suurinta yritystä ovat jopa kansainvälisessä omistuksessa. Alan suurin yritys Valtra Oy Ab, joka valmistaa maataloustraktoreita, on osa Agco-konsernia. Agco-konsernissa on laaja maatalouskonevalikoima ja kokonaisuuteen kuuluvat mm seuraavat tuotemerkit: Challanger, Fendt ja Massey Fergusson. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulevat metsäkonevalmistajat John Deere Forestry Oy ja Ponsse Oy, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on samaa tasoa kuin Valtran. John Deere on monikansallinen yritys, jonka tuotekehitysyksikkö sijaitsee Tampereella ja tuotantotehdas Joensuussa. John Deere -konserniin kuuluu myös Waratah OM Oy, joka on alan seitsemänneksi suurin yritys ja valmistaa harvesteripäitä metsäkoneisiin. Ponsse Oy on suomalainen perheyritys, jolla on useissa maissa omia myyntiyhtiöitä. Yrityksen valmistamia metsäkoneita myydään ympäri maapalloa. Sampo Rosenlew on merkittävä leikkuupuimureiden valmistaja, jonka markkinat ovat myös globaalit. Konserniin kuuluu myös metsäkoneita valmistava SR-Forest Oy. Taulukko 2. Tarkastelussa mukana olevia alan suurimpia yrityksiä 2010 Liikevaihto Henkilöstö Tuotteet Konserniyhteys Valtra Oy Ab maataloustraktorit Agco-konserni John Deere Forestry Oy metsäkoneet Ponsse Oyj metsäkoneet Sampo-Rosenlew Oy leikkuupuimurit Weckman Steel Oy traktorin peräkärryt Kesla Oyj puutavaranosturit Waratah OM Oy harvesteripäät John Deere Forestry -konserni Pellon Group Oy karjatalouden ruokintajärjestelmät ja kalusteet Antti Teollisuus Oy viljan kuivausjärjestelmät Junkkari Oy perävaunut, hakkurit, Msk Group -konserni kuormaimet, kylvökoneet Oy El-Ho Ab niittomurskaimet Tume-Agri Oy kylvökoneet Reikälevy Oy klapikoneet, siilot, kuljettimet, levittimet, ruisk. Aimo Kortteen Konepaja Oy murskaajat, pelletöinti, kompostointi Laitilan Rautarakenne Oy klapikoneet, sirkkelit, ketjusahat Terra Patris -konserni Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 2.5 Yrityskannan muutokset Toimialan yritysten lukumäärä (150) on pysynyt suhteellisen vakiona. Yli puolet yrityksistä on huoltotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on lisännyt jonkin verran lopettaneiden yritysten määrää vuosina 2008 ja 2009, mutta vastaavasti uusia yrityksiä on perustettu alalle normaalia enemmän. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Taulukko 3. Yrityskannan muutokset Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kansainväliset markkinat Maailman maatalouskoneiden tuotannon arvo on vaihdellut viime vuosina miljardin euron välillä. Tulevaisuudessa maatalouskoneiden tuotannon uskotaan kasvavan, koska maapallon väestön kasvun pysähtymisestä ei ole merkkejä. Yleinen trendi kaikkialla maailmassa on maatilojen koon kasvu. Tämä tarkoittaa, että maatalouskoneiden valmistajat kehittävät tulevaisuudessa entistä tehokkaampia ja kookkaampia koneita. Venäjän suuret markkinat ovat erittäin kiinnostavia suomalaisille alan toimijoille. Venäjä on tosin vaikeuttanut koneiden tuontia asettamalla venäläisille pankeille tuontituotteiden rahoitusehtoja ja tuontitulleja. Tämä onkin osaltaan vähentänyt Venäjän osuutta alan vientimarkkinoista. Kiinan ja Intian suuret maatalouskonemarkkinat nähdään myös houkuttelevina. Tosin näissä maissa on erittäin suuria valmistajia ja ne kilpailevat siellä omilla kotimarkkinoillaan suomalaisia yrityksiä vastaan. Uudet EU maat tarvitsevat myös maataloutensa uusmekanisointia ja ovat potentiaalinen kohderyhmä. Maiden rahoitustilanne ei kuitenkaan tällä hetkellä anna tukea tarvittavalle kehitykselle. Euroopan maatalouskonevalmistajien yhdistyksen CEMA:n tekemän kyselyn mukaan odotukset ovat varsin hyvät liiketoimintaympäristön kehittymisen suhteen. Pientä epävarmuutta yritysten kesken on aiheuttanut joidenkin EU maiden taloudelliset vaikeudet jotka eivät voi olla vaikuttamatta kyseisten maiden konekauppaan. Kuva 10. Odotukset liiketoimintaympäristön kehittymisestä eurooppalaisten maatalouskoneiden valmistajien keskuudessa Indeksi Lähde: CEMA Business Barometer TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Suomalaisia metsäteollisuuden koneita ja laitteita voidaan pitää teknologisessa mielessä edelläkävijöinä. Tämä luo hyvän pohjan kansainväliselle toiminnalle. Metsäteollisuus eli paperi- ja selluteollisuus on siirtymässä tällä hetkellä entistä voimallisemmin kehittyviin maihin ja tämä kehitys vaikuttaa myös metsätalouskoneiden valmistajiin Suomessa. Erityisesti metsäteollisuus on siirtymässä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Suomalaiset metsätalouskoneiden valmistajat tulevat seuraamaan tätä kehitystä eli siirtävät markkinoinnin painopistettä näille kasvaville markkinoille. Uudet markkinat aiheuttavat myös tuotteisiin uusia tuotekehityshaasteita. 3.2 Kotimaan markkinat Suomen sisäiset markkinat ovat kovin pienet niin maa- kuin metsätalouskoneiden valmistajille. Kotimarkkinoiden pienuus vaikeuttaa yritysten kasvamista. Kasvu täytyy hakea viennistä. Maatalouskoneiden kotimarkkinat ovat noin 500 miljoonaa euroa, josta kotimaisten valmistajien osuus on noin puolet. Kotimaiset valmistajat ovat menettäneet viimeaikoina omaa markkinaosuuttaan. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden kotimarkkinoiden suuruudeksi voidaan arvioida karkeasti miljoonaa euroa. Markkinoita hallitsevat kotimaiset valmistajat. Viimeisimmät tiedot yrittäjiltä tämän vuoden osalta ovat, että kotimarkkinoiden ennustetut myyntiluvut eivät toteutuisi. Tähän on varmaan osaltaan vaikuttamassa Euroopan talouden epävarmuus. Täytyy muistaa kuitenkin, että yleensä loppuvuodesta maatalouskoneiden kauppa on käynyt paremmin kuin keskikesällä. Lopullista alan tämä vuoden liikevaihtoa ei luotettavasti pystytä ennustamaan. 3.3 Tuonti ja vienti Alla on kuvattu viennin ja tuonnin kehitystä kuukausitasolla. Viennin ja tuonnin arvon vaihtelut seuraavat toisiaan varsin hyvin. Koneiden viennin ja tuonnin arvo laskee keskikesällä mutta nousee huippuunsa taas syksyllä tai loppuvuodesta. Koneiden viennin ja tuonnin arvo on ollut tasaisessa nousussa vuoden 2009 puolivälistä lähtien. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Kuva 11. Viennin ja tuonnin kehitys kuukausittain milj Tuonti Vienti Lähde: Tulli/Uljas Alan vienti on lähtenyt hyvin käyntiin taantuman jälkeen. Ennusteiden mukaan tänä vuonna (2011) viennin määrä todennäköisesti nousee samalle tasolle kuin ennen taantumaa. Viennin arvo voi nousta jopa suuremmaksikin, jos loppuvuosi on myynnin suhteen nousujohteinen kuten aiempina vuosina. Kuva 12. Viennin kehitys, vuoden 2011 ennuste raportin tekijän milj Lähde: Tulli/Uljas Ruotsi on ollut pitkään Suomen päävientimaa noin 20 % osuudella koko alan viennistä. Ranska on selvänä kakkosena, vaikkakin Ranskan vientiluvut ovat olleet tasaisessa laskussa. Alla olevasta taulukosta näkee kuinka Venäjän vienti on romahtanut vuonna 2009 ja se ei ole sen jälkeen palannut entiselleen. Vaikka Saksa on maailman suurin maatalouskoneiden valmistaja, suomalaisten yritysten voidaan katsoa pärjäävän hyvin Saksan markkinoilla, koska Saksa on tänä vuonna (2011) kolmanneksi suurin vientikohdemaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Taulukko 4. Viennin kehitys maittain (milj. ) /7 Ruotsi Ranska Venäjä Saksa Norja Iso-Britannia Lähde: Tulli/Uljas Maa- ja metsätalouskoneiden tuonti on kasvanut samaa tahtia, ellei hieman ripeämminkin kuin alalla toimivien suomalaisten yritysten vienti. Tuonnin voidaan myös olettaa tänä vuonna nousevan ainakin samalle tasolle kuin ennen taloudellista taantumaa, ellei jopa suuremmaksi. Ilmeisesti Suomen kokonaismarkkinat ovat kasvaneet ainakin hetkellisesti. Kuva 13. Tuonnin kehitys, vuoden 2011 ennuste raportin tekijän milj Lähde Tulli/Uljas Saksa maailman suurimpana maatalouskonemaana näkyy myös Suomen tuontitilastoissa: maa on suurin koneiden ja laitteiden tuoja toimialalla. Saksan suhteellinen osuus on jopa noussut viime vuosina. Tänä vuonna kokonaistuonnista Saksan osuus oli lähes 30 %. Huomioitavaa on, että kuuden merkittävän tuontimaan joukossa ei ole yhtään aasialaista maata eikä Intiaa, jossa kappalemääräisesti valmistetaan eniten maatalouskoneita. Taulukko 5. Tuonnin kehitys maittain (milj. ) /7 Saksa Ruotsi Italia Tanska USA Ranska Lähde: Tulli/Uljas 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Maa- ja metsätalouskoneiden tuotanto on kasvanut vuoteen 2008 asti tasaisesti. Vuonna 2008 syksyllä alkanut lama näkyy toimialan tuotantoluvuissa vuonna Vuoden 2010 osalta ei ollut ennakkotietoja saatavilla raporttia kirjoitettaessa, mutta sen arvioidaan pysyneen suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2011 tuotannon bruttoarvo on lähtenyt taas nousuun. Kuva 14. Tuotannon bruttoarvo TOL 283, vuoden 2010 ennuste on raportin tekijän milj Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Suomalaisten maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien tulee koko ajan kehittää omien valmistustoimintojensa tuotantotehokkuutta, koska tuotteiden hintakilpailu lisääntyy koko ajan halpatuontimaista. Länsimaiset kilpailijat perustavat tuotantoaan halvan tuotantotason maihin pysyäkseen hintakilpailussa mukana. Suomalaisten alan yritysten tulee olla mukana tässä kehityksessä esimerkiksi lisäämällä oman tuotantonsa automaatiotasoa ja soveltuvin osin myös hyödyntää halvan tuotantomaiden edullisempaa valmistusta omissa tuotteissaan. Suomalaisten yritysten tuotantostrategia painottuu jatkossa entistä enemmän asiakasräätälöityjen tuotteiden valmistamiseen hyvin joustavasti ja tehokkaasti. Tämä vaatii suomalaisilta yrityksiltä kilpailijoitaan tehokkaampaa tuotetiedon hallintaa läpi tuotannon eli asiakkaan tilauksesta loppukokoonpanoon asti. Tässä on hyvänä apuna tuotetiedon muutaminen digitaaliseen muotoon ja myyntikonfiguraattorien kehittäminen. Hintakilpailun pakottamana tuotteiden valmistajat joutuvat keskittymään vain omaan erityisosaamiseensa: avainkomponenttien valmistamiseen ja loppukokoonpanoon. Tuotteiden osien ja komponenttien valmistus tulee tapahtumaan enenevässä määrin sopimusalihankkijoiden toimesta, jotka taas ovat erikoistuneet omalle osaamisalueelleen. Valmistuksen hajauttaminen tarkoittaa osaltaan myös sitä, että osa tuotteen komponenteista saatetaan valmistuttaa ns. halpatuotantomaissa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Tuotantoinvestoinnit Investointien määrä noudattaa pitkälti yritysten liikevaihdon kehitystä. Kun vuoden 2008 syksyllä taloudellinen taantuma kosketti alaa, investointien määrä väheni selvästi vuoteen 2009 asti. Kun liiketoiminta taas lähti nousuun, investointien määrä lähti vastaavasti jyrkkään kasvuun. Kuva 15. Investoinnit maa- ja metsätalouskoneiden valmistusyrityksissä, TOL mij e Investoinnit rakennuksiin ja rakennelmiin Investoinnit koneisiin Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2010 on raportin tekijän Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset teollisuusyritykset arvioivat, että seuraavan vuoden aikana investointien taso pysyy suunnilleen samana kuin se on ollut kuluvan vuoden aikana ollut. Vaikka kyse on koko Suomen teollisuutta koskevasta arviosta, voidaan olettaa että arvio pätee myös maa- ja metsätalouskoneiden valmistajiin. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Kuva 16. Koko teollisuuden investointien arvo seuraavan vuoden aikana Heikkenee 17,6 % Paranee 20,4 % Ennallaan 62 % Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ Tuotekehitysinvestoinnit Maatalouskoneiden valmistajien tuotekehitysinvestoinnit ovat tyypillisesti alle 1 prosentin liikevaihdosta, jota voidaan pitää melko alhaisena. Tuotekehityskuluihin ei lasketa brändin kehittämiseen liittyviä kustannuksia. Ne kirjataan markkinointikustannuksiksi, vaikkakin ne luonteeltaan ovat tuotteen mielikuvan kehittämistä. Alan suurimpia yrityksiä lukuun ottamatta yrityksen kehittäminen keskittyy yleensä vain tuotteen teknologiseen kehittämiseen. Tuotteen mielikuvakehittäminen sekä tuotteeseen liittyvien palvelujen kehittäminen jää vähäisemmäksi, vaikka tulevaisuudessa brändin ja palvelujen merkitys entisestään kasvaa. Metsätalouskoneiden valmistajat sitä vastoin käyttävät tuotekehitykseen tyypillisesti 2 5 % liikevaihdosta. Alaa voidaan näiden lukujen valossa pitää korkean teknologian toimialalana. Näinkin suuri ero maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien kesken johtunee osaltaan siitä että metsätalouskoneet ovat monimutkaisempia näissä tuotteissa suomalaiset yritykset ovat globaalisti teknologiajohtajia. Tulevaisuudessa tuotteiden kehittämisessä tulisi huomioida mm. seuraavia asioita: Tietotekniikan, anturoinnin ja yleensä tuotteen (koneen) älykkyyden lisääminen. Tulevaisuuden koneet tallentavat muistiinsa monenlaista tietoa käytön ajalta jota tietomassaa sitten analysoidaan koneen käyttäjän (asiakkaan) tarpeisiin. Koneiden ja laitteiden käyttäjäystävällisyydestä on tulossa uusi kilpailuvaltti ja se vaatii että tuotekehitysprosessiin otetaan mukaan alan asiantuntijoita kehittämään käyttäjän ja koneen välistä käyttöliittymää. Palveluiden kehittäminen osaksi tuotetta on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tämä periaate on otettava lähtökohdaksi uusien tuotteiden suunnittelun alkumetreillä, koska fyysinen tuote on suunniteltava tukemaan palvelutuotetta. Uusia innovaatioita tulee hakea toimialat ylittävällä yhteistyöllä, koska teknologiahyppäykset tulevat useimmiten muualta kuin alan sisältä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 5.2 Kansalliset teknologiaohjelmat Tekesin maa- ja metsätalouskoneiden valmistukseen liittyvät teknologiaohjelmat Tekesin ohjelmat ovat yrityksille ja julkisille tutkimusyksiköille tarkoitettuja rahoitus- ja asiantuntijapalveluiden kokonaisuuksia. Niitä käynnistetään aihealueille, joiden vauhdittaminen on Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Ohjelmissa rahoitettujen yritys- ja tutkimushankkeiden tiivistelmät on nähtävissä ohjelman nettisivuilta. Ohjelmien yhteystiedot löytyvät liitteestä 2. EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Ohjelman tavoitteena on auttaa sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä suomalaisissa yrityksissä nykyisestä (vuosi 2010) noin 200 miljoonasta eurosta noin 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman avulla halutaan luoda Suomeen sähköisten ajoneuvojen yrityksistä ja tutkijoista koostuva yhteisö, jolla on kiinteät yhteydet kansainvälisiin tutkimus- ja liiketoimintaverkostoihin. Ohjelman tavoitteena on myös riittävän suurien testiympäristöjen käyttöönotto ja osallistuminen alan standardien kehittämiseen. Ohjelman kotisivut löytyvät osoitteesta: Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmalla edistetään uudenlaista palveluliiketoimintaa teollisuudessa, kaupan alalla ja liike-elämän asiantuntijapalveluissa. Ohjelma kannustaa yrityksiä uudistumaan strategisesti asiakaskeskeisillä palveluinnovaatioilla, jotka muuttavat kokonaisten klustereiden ja toimialojen toimintalogiikkaa. Tavoitteena ovat asiakkaan arkeen ja liiketoimintaan arvoa ja hyötyä tuottavat kokonaisratkaisut, jotka syntyvät yhdessä asiakkaan kanssa tehden ja kehittäen. Ohjelmaan toivotaan tutkimus- ja kehityshankkeita erityisesti pk-yrityksiltä, jotka synnyttävät innovatiivisia ja monistettavia palvelukonsepteja sekä uudenlaista yritystoimintaa. Ohjelmassa tarjotaan palveluja, jotka auttavat yrityksiä palvelukeskeisten ajattelu- ja toimintatapojen kehittämisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa palveluinnovaatioilla. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: fi/ohjelmat/serve/projektit Tuotantokonseptit Ohjelma vahvistaa suomalaista tuotannollisen toiminnan osaamista ja verkottaa teollisuuden eri toimialoja. Ohjelman tehtävänä on tunnistaa ja kehittää sitä osaa tuotannosta, joka on kilpailukykyistä Suomessa. Tuotantokonsepti on yrityksen liiketoimintastrategiasta nouseva tapa järjestää tuotteen tuotanto ja tukitoimet: 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 koostuu omasta toiminnasta, alihankinnasta ja kumppanuuksista käsittää hankinnan, valmistuksen ja jakelun sekä ohjausjärjestelmät on harkittu ja tarkoituksenmukainen yhdistelmä, jolla tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle ja varmistetaan oma kilpailukyky. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: Digitaalinen tuoteprosessi Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia nostamalla tietotekniikan soveltamisen tasoa tuotteen elinkaaren hallinnassa ja palveluissa. Ohjelma tarjoaa rahoitusta ohjelman aihepiirin projekteille seminaareja ja työpajoja tutustumis- ja verkostoitumismatkoja verkottumista alan asiantuntijoihin, joita perehdytetty ohjelman tavoitteisiin ja rahoituskriteereihin Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden nettisivut löytyvät osoitteesta: Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n strategiset valinnat ja ohjelmat FIMECC Oy on innovaatioyritys, jonka tehtävänä on yhdistää teollisuuden näkemys tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten tutkimusosaaminen. FIMECC Oy rakentaa strategisessa tutkimusagendassa kuvattujen teemojen alueille tutkimusohjelmia yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmien perusteella käynnistetään tutkimusprojektit. Tavoitteena on pitkäjänteinen ohjelmatoiminta, jonka puitteissa ohjelmien sisältöä voidaan kuitenkin joustavasti suunnata lupaavimpia tuloksia tuottaville alueille. FIMECC Oy:n teemoja ovat Palveluliiketoiminta (Service Business), Käyttäjäkokemus (User Experience), Globaalit verkostot (Global Networks), Älykkäät ratkaisut (Intelligent Solutions) Läpimurtomateriaalit (Breakthrough Materials). FIMECC Oy:n yhteystiedot löytyvät liitteestä 2. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 5.3 Kustannusrakenne Alan kustannusrakenne noudattaa pitkälti muuta kone- ja laiteteollisuutta. Kustannuksista lähes puolet tulee aine- ja tarvekäytöstä. Alan suurimmilla, lähinnä kokoonpanoa harjoittavilla yrityksillä osuus on jopa 75 %. Ala on kuitenkin jonkin verran kannattavampaa kuin kone- ja laiteteollisuus yleensä. Alalla käyttökateprosentti on pysynyt koko ajan yli 10 % ja tilikauden tuloskin yli 5 %, jopa taloudellisen taantuman aikanakin. Koko kone- ja laiteteollisuuden vastaavat luvut ovat heikommat: käyttökateprosentti on tippunut alle 10 % taantuman myötä ja liiketuloskin jäi alle 4 % vuosina 2009 ja Jos verrataan maatalouskoneiden valmistuksen ja metsätalouskoneiden valmistuksen kannattavuutta keskenään, maatalouskoneiden valmistus on ollut jonkin verran kannattavampaa kuin metsätalouskoneiden erot eivät tosin ole kovin suuret. Ainoastaan vuonna 2009 ero oli merkittävä, kun metsätalouskoneiden valmistajat kokivat poikkeuksellisen suuren liikevaihdon pudotuksen. Kannattavuuskin meni tällöin keskimäärin jonkin verran miinukselle, kun taas maatalouskonevalmistajilla liiketulos pysyi plussalla. Vertailu maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksen kannattavuudesta on tehty siten, että on vertailtu 34 suurimman maatatuskonevalmistajan ja 27 suurimman metsätalouskoneiden valmistajan kustannusrakenteita keskenään. 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Taulukko 6. Alan kustannusrakenne ja kannattavuus mediaaniarvoina (2010 =ennakkotieto) e t % t % t % t Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto 279,4 300,2 359,6 417,3 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 281, , , ,8 100 Aine- ja tarvikekäyttö -110, ,9-130,7-43,1-159,5-45 Ulkopuoliset palvelut -1,1-0,7-1,4-0,7-1,5-0,6-2,7-0,9 Palkat ja henkilösivukulut -48,6-13,7-69,4-16,3-84,7-20,6-86,2-17,6 Liiketoiminnan muut kulut -33,3-11,4-44, ,1-13,4-50,5-12,9 KÄYTTÖKATE 31,9 12, ,2 10,6 39,4 10,4 Poistot ja arvonalentumiset -5,8-2,4-7,6-2,4-8,8-2,5-10,2-2,3 LIIKETULOS 25,1 8,6 28 7,8 18,4 6,1 24,9 7,2 Rahoitustuotot 0,1 0 0,1 0 0,1 0 0,1 0 Rahoituskulut -1,7-0,6-2,1-0,7-2,3-0,7-1,8-0,5 Verot -2,8-0,6-3,7-1,1-2,2-0,6-1,9-0,3 NETTOTULOS 12,5 5,7 17,8 5,5 12,4 3,4 15,9 5,9 KOKONAISTULOS 12,7 6 17,9 5,7 12,6 3,4 16,5 5,4 TILIKAUDEN TULOS 27 10,6 27,5 8,9 21,2 5,5 24 7,5 Rahoitustulos 22,3 8,8 26,5 8,7 25,6 8,1 30,1 9,8 Myyntikate 132,9 172,3 226,8 218,7 Tase, vastaavaa Käyttöomaisuus 58,9 28,9 59,9 29,2 80,3 27,7 83,1 32,6 Vaihto-omaisuus 49 22,8 52,3 21,3 97,5 25,7 67,6 23,4 Rahoitusomaisuus 67,2 37,6 78,5 34,2 130,1 30,8 139,7 33,9 Vastaavaa yhteensä 263, , , ,6 100 Tase, vastattavaa Oma pääoma 67,7 44,2 94,5 41,2 91,5 38,3 96,9 47,5 Pitkäaikainen vieras pääoma 12, ,8 12,8 37,8 16,4.. Lyhytaikainen vieras pääoma 87,1 33,2 87,6 31,4 111, Vieras pääoma yhteensä 119,4 55,8 116,8 58,1 175,3 60,5 162,2 51,9 Vastattavaa yhteensä 263, , , ,6 100 Lähde: Toimiala Online/Tilinpäätöstilastot 5.4 Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan myyntikate on ollut n. 10 % heikompi kuin kone- ja laitevalmistajilla yleensä. Vastaavasti käyttökate on taas ollut jonkin verran koko toimialaa parempi. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maa- ja metsätalouskoneiden valmistajien ns. kiinteät kustannukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin kone- ja laitevalmistajilla keskimäärin. Suhteellisesti pienemmät kiinteät kustannukset johtuvat todennäköisesti siitä, että maaja metsätalouskoneita valmistavien yritysten tuotteet ovat luonteeltaan enemmän sarjatuotantotuotteita kuin koko kone- ja laiteteollisuudessa yleensä. Tästä johtuen ilmeisesti suunnitteluhenkilöstöä ei tarvita yrityksissä niin paljoa suhteessa liikevaihtoon. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Taulukko 7. Toimialan taloudellisia mediaanitunnuslukuja (2010 = ennakkotieto) e Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 279,4 300,2 359,6 417,3 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 281,8 300,2 359,6 461,8 Jalostusarvo/yritys 1000e 92,6 99,6 119,6 248,5 Henkilöstön lkm/yritys 1,9 2 2,5. Liikevaihto/henkilö 1000e 121,6 133,3 136,6. Jalostusarvo/henkilö 1000e 45,8 49,5 48,5. Taseen loppusumma/yritys 1000e 263,3 305,9 439,6 399,6 Myyntikate-% 53, ,2 54,6 Käyttökate-% 12, ,6 10,4 Rahoitustulos-% 8,8 8,7 8,1 9,8 Liiketulos-% 8,6 7,8 6,1 7,2 Nettotulos-% 5,7 5,5 3,4 5,9 Kokonaistulos-% 6 5,7 3,4 5,4 Tilikauden tulos-% 10,6 8,9 5,5 7,5 Kokonaíspääoman tuotto-% 14,7 13,7 6,7.. Omavaraisuusaste-% 44,2 41, ,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24,8 25,4 28,1 28,4 Quick ratio Myyntisaamisten kiertoaika, pv 25 20,3 23,7. Ostovelkojen kiertoaika, pv 32,1 27,2 29,1. Aineettomat nettoinvest./lv-% Aineelliset nettoinvest./lv-% 0,2 0,3 0,5 0,5 Koneet,kalusto, lis. yhteensä 1000e 1,8 2 2,8 3,3 Lähde: Toimiala Online/Tilinpäätöstilastot 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 Tekes pk-yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti joko teknologiaohjelmiin liittyen tai riippumatta teknologiaohjelmista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Heikki Vauhkonen 11.2.2010 Me Konsernituloslaskelman lyhennelmä 01-12/2009 01-12/2008 Muutos, % Liikevaihto 53,1 66,5-20,1 Liiketulos -2,4 3,2-173,5

Lisätiedot