Tulevaisuusasiakirja. Kahdeksan megatrendiä ja Tehy

Transkriptio

1 Tulevaisuusasiakirja Kahdeksan megatrendiä ja Tehy Tehyn VIII liittokokous

2 Sisällys TEHYN TULEVAISUUS TEHDÄÄN NYT 3 SAATTEEKSI 4 KESKEISET KÄSITTEET 5 Systemaattinen ennakointi ja tulevaisuuksien tutkimus 5 Skenaario ja visio 5 Villi kortti ja musta joutsen 6 Trendi ja megatrendi 6 Muutoksen ajuri ja muutosilmiö 7 Osallistava suunnittelu 7 TEHYN TULEVAISUUDEN MEGATRENDIT 7 Megatrendi 1: Matka ubiikkiyhteiskuntaan 8 Esimerkki muutosilmiöstä: Muuntuvuus ja muunneltavuus 8 Megatrendi 2: Terveys ja hyvinvointi 9 Esimerkki muutosilmiöstä: Etä- ja itsehoitoa välittömästi 10 Megatrendi 3: Maailman väestön ikääntyminen 11 Esimerkki muutosilmiöstä: Warren Buffet -ilmiö 12 Megatrendi 4: Tietosuhteen muutos 12 Esimerkki muutosilmiöstä: Maakuntatason 13 asiantuntijuuden tarpeen päättyminen Megatrendi 5: Globalisaatio 14 Esimerkki muutosilmiöstä: Uudentyyppinen demokratia 15 Megatrendi 6: Teknologian kehitys 16 Esimerkki muutosilmiöstä: Sosiaaliset robotit 17 Megatrendi 7: Sosio-kulttuurinen muutos 17 Esimerkki muutosilmiöstä: Jakaminen työnä ja kulttuurina 19 Megatrendi 8: Eettis-ekologinen muutos 19 Esimerkki muutosilmiöstä: Elämän hidastaminen 20 LOPUKSI 21

3 TEHYN TULEVAISUUS TEHDÄÄN NYT Tulevaisuuden aktiivinen ennakointi on tarpeellista, koska tulevaisuuden haasteisiin on varauduttava ja organisaatioiden tulevaisuudesta on huolehdittava. Tulevina vuosina esiin nouseviin mahdollisuuksiin on viisasta myös aktiivisesti tarttua. Näköalattomuuden ja liian hitaan toiminnan riskinä on, että kiihtyvät muutokset saavat toiminnan näyttämään vanhanaikaiselta tai voivat jopa tehdä toimijan kokonaan tarpeettomaksi. Nopeasti ja jatkuvasti muuttuva maailma haastaa päättäjiä, organisaatioita ja yritysmaailmaa miettimään omaa selviytymistään, menestymistään ja kykyään reagoida. Totutut strategiat ja perinteinen toiminnan suunnittelu ei enää riitä vastaamaan joskus hyvin yllättäviinkin uusiin olosuhteisiin tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Monet organisaatiot ovat siksi jo muutaman viime vuoden ajan miettineet kuumeisesti, voiko tulevaisuutta ennustaa, voiko haasteisiin ja kriiseihin varautua sekä päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta vähentää. Miten selviämme ja menestymme muuttuvassa maailmassa? On otettu käyttöön tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä. Vaikka tulevaisuutta ei voikaan ennustaa, mahdollisista kehityskuluista ja megatrendeistä voidaan saada hyödyllistä tietoa päätöksentekoa varten. Tehyn liittokokous on järjestön ylin päättävä elin. Myös Tehyn liittokokousvalmistelussa ja hallituksen keskustelussa nousi esiin ajatus, että Tehyn liittokokoukseen ei laadita enää aiempaan tapaan hyvin yksityiskohtaista ja laajaa toimintaohjelma-asiakirjaa nelivuotiskaudeksi. Sen sijaan päätöksenteon tueksi valmistellaan kaksi erillistä asiakirjaa: Tehyn tulevaisuusasiakirja ja Tehyn toimintalinjat Tehyn tulevaisuusasiakirja päätettiin tuottaa kokouksen keskusteluasiakirjaksi yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Sen avulla pyritään saamaan esiin tehyläisten työhön, työelämään ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaan tulevaisuudessa vaikuttavia megatrendejä sekä analysoimaan niitä. Tämän asiakirjan tarkoitus on nostaa katse riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja muodostaa käsitys todennäköisistä ja merkityksellisistä kehityskuluista muutaman vuosikymmenen päähän. Tulevaisuusasiakirjan rinnalle on valmisteltu päätösasiakirjaksi tiivis Tehyn toimintalinjat asiakirja, joka antaa suuntaviivat Tehyn lähivuosien toiminnalle tulevaisuustyön huomioon ottaen. Tulevaisuuteen vaikutetaan nykyhetken valinnoin ja päätöksin. Antoisaa tulevaisuuskeskustelua toivottaen Jaana Laitinen-Pesola puheenjohtaja, Tehy ry 3

4 SAATTEEKSI Tulevaisuuden ennakointi ei ole ennustamista tai kristallipalloon katsomista, vaan nykyhetken sellaisten piirteiden tulkintaa, joiden merkitys on kasvussa. Nyt käsissäsi oleva kokonaisuus sisältää kahdeksan megatrendin ja niihin liittyvän yhden esimerkki-ilmiön kuvauksen sekä analyysin siitä, miten nämä megatrendit ja ilmiöt haastavat Tehyn toimintaa. Tarkemmat megatrendien ja ilmiöiden kuvaukset sekä megatrendipohjaiset skenaariot sisältyvät Tehyn operatiiviseksi työkaluksi tuotettuun sähköisen ennakoinnin haastekarttaan. Tehyn tulevaisuusprojekti on toteutettu osallistavana ennakointina ja suunnitteluna yhteistyössä asiantuntijoiden (AlternativeFutures) kanssa. Osallistavuus tarkoittaa sitä, että Tehyn omat asiantuntijat ovat olleet tiiviisti mukana erityisesti tulevaisuuden ennakointityöhön olennaisesti kuuluvassa neljän päivän työpajasarjassa. Innostavissa työpajoissa piirtäjä dokumentoi prosessin tulokset piirroskuviksi ja käsitekartoiksi. Työpajat olivat samalla tiivistahtisia, tuloksellisia ja luovuutta kiihdyttäviä. Tutkimustiedon valossa ja yhdessä asiantuntijoiden kanssa on pohdittiin muun muassa: mitä tarkoittavat megatrendi, ilmiö, heikko signaali, musta joutsen ja villi kortti mitkä ovat keskeiset megatrendit, niihin liittyvät ilmiöt ja vaikutukset miten megatrendeihin ja niihin liittyviin ilmiöihin on suhtauduttava ja mitä nuo kehityskulut tarkoittavat Tehyn kannalta millaisia skenaarioita megatrendeihin voisi liittyä mitä Tehyn tulisi tehdä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä millaisia palveluita Tehyn olisi kehitettävä suhteessa tuleviin muutoksiin Juuri tällä hetkellä tulevaisuuteemme liittyy huomattavaa epävarmuutta. Kansallisissa keskusteluissa on mainittu muun muassa huoltosuhteen muutos, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa sekä kuntarakenteen muutos. Asiantuntijoiden näkökulmasta horisontissa on kuitenkin huomattavasti kauskantoisempia muutoksia, jotka jostain syystä on jätetty vähälle huomiolle mediassa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Tällaisia kehityskulkuja ovat esimerkiksi asiantuntijuuden ja tietosuhteen muutokset, ubiikkiteknologia ja robotisaatio, palveluiden käyttäjyyden muutokset, uusien sukupolvien vaikutus työmarkkinoilla, tulevaisuuden oppiminen ja oppimisympäristöt. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, koska se osittain muovautuu myös nykyhetkessä tehtävien valintojen ja päätösten pohjalta. Tehy haluaakin aktiivisesti tarttua haasteisiin ja mahdollisuuksiin. 4

5 KESKEISET KÄSITTEET Systemaattinen ennakointi ja tulevaisuuksien tutkimus Systemaattinen ennakointi (foresight) ei ole ennustamista vaan järjestelmällistä mahdollisten tulevaisuuksien haarukointia. Sitä ei myöskään pidä sekoittaa arkikielessä käytettävään sanaan ennakointi. Liikenteessä tehtävä turvavälin ennakointi ei ole sama asia kuin systemaattinen ennakointitiedon tuottaminen. Systemaattinen ennakointi lähtee liikkeelle kaiken olennaisen tulevaisuutta koskevan tiedon kokoamisesta ja arvioimisesta, josta se etenee vaihtoehtoisten, mutta täysin mahdollisten tulevaisuuksien tutkimukseen ja esittämiseen yleensä skenaarioiden kautta. Tällaisessa ennakoinnissa on tärkeää koota riittävä ymmärrys tarkasteltavan asian historiasta, nykytilasta ja sen tulevaisuuteen liittyvistä visioista, tahtotiloista ja oletuksista. Ennakointi voidaan toteuttaa osallistavasti, jolloin otetaan laaja joukko ihmisiä mukaan visioimaan toivottavaa ja ei-toivottavaa tulevaisuutta sekä ideoimaan keinoja niiden saavuttamiseksi (participatory foresight). Ennakointia voidaan tehdä myös puhtaasti päätöksentekijöiden tarpeita varten pienen ryhmän asiantuntijatyönä keskittyen todennäköisyyksiin ja muuttuvan pelitilanteen hahmottamiseen. Tätä kutsutaan strategiseksi ennakoinniksi (strategic foresight). Skenaario ja visio Skenaario on vaiheittaisesti esitetty kuvaus nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuden tilaan. Skenaariot eivät ole ennusteita vaan täysin mahdollisten vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvauksia. Skenaarioita tehdään yleensä useampia, jotta päätöksenteon aidot vaihtoehdot ja niiden todennäköiset seuraukset saataisiin kuvattua arviointia varten. Yleensä yksikään skenaario ei toteudu sellaisenaan, koska toteutuva kehitys on paljon monipolvisempaa kuin mikään pelkistetty ideaalitapaus. Skenaariot ovat erittäin tehokas tapa tarkastella pääosin tunnettua tulevaisuutta, johon kuitenkin liittyy muutamia suuria epävarmuustekijöitä. Itse nimi tulee alun perin näyttämötaiteen piiristä, jossa ohjaajalla on tapana piirtää etukäteen näytelmän vaiheista tarkka kuvasarja, jota kutsutaan skenaarioksi. Tulevaisuuskuva tarkoittaa tulevaisuuden päätepistettä, johon tietty skenaario johtaa. Tulevaisuuskuva voi olla esimerkiksi kuvaus siitä, millainen olisi Tehy vuonna 2030, jos globalisaatio määrää kehityksen suunnan. Sana visio on läheistä sukua tulevaisuuskuvalle. Visio ei ole pelkkä idea vaan pikemminkin selkeä näkymä siitä, millainen toivottava tulevaisuus voisi olla. Strategiaprosessissa luodaan yleensä visio tulevaisuuden tavoitetilasta eli esimerkiksi unelmien Tehy vuonna

6 Villi kortti ja musta joutsen Yllättäviä tapahtumia, jotka toteutuessaan muuttaisivat esimerkiksi koko sosiaalija terveysalan, järjestökentän tai edunvalvonnan pelikentän, kutsutaan tulevaisuuden tutkimuksessa joko villeiksi korteiksi (known unknown) tai mustiksi joutseniksi (unknown unknown). Nimitys vaihtuu sen mukaan, kuinka epätodennäköisestä ja radikaalista mahdollisuudesta kulloinkin on kyse. Villit kortit ovat tapahtumia ja tapahtumaketjuja, joiden toteutumistapa tai aikataulu on täysin auki, ja käyttäydymme yllättyneesti, kun villi kortti toteutuu. Villien korttien toteutumisen todennäköisyys on yleensä noin prosentin luokkaa, eli ne eivät tule täysin puun takaa. Toisaalta uskottavankin tuntuinen villi kortti jää usein myös kokonaan toteutumatta. Villit kortit ovat radikaaleja, eli ne aiheuttavat toteutuessaan huomattavia ja yleensä äkillisiä taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia tai ekologisia vaikutuksia yhteiskunnalle ja organisaatioille. Niiden tarkan todennäköisyyden arviointi on vaikeaa, mikä johtuu monimutkaisista vuorovaikutusverkostoista ja systeemien kompleksisesta luonteesta. Villejä kortteja voi ja kannattaa listata sekä arvioida etukäteen. Mustat joutsenet tulevat puolestaan täysin yllätyksinä ja puun takaa, eli niiden mahdollisuutta ei ole osattu lainkaan ajatella etukäteen. Niiden todennäköisyys on siis lähellä nollaa prosenttia. Kuitenkin jokin hyvin radikaali musta joutsen toteutuu aina joskus, kuten joku joskus voittaa lotossa, vaikka sen todennäköisyys on yksi yli 15 miljoonasta. Mustiin joutseniin on erittäin hankalaa varautua muutoin kuin olettamalla, että jotain hyvin yllättävää voi tapahtua koska vain. Historiaan perustuvasta tiedosta, kuten trendeistä, kokemuksesta ja tilastoista on vain haittaa niiden ennakoimisessa. Villien korttien tapaan myös mustia joutsenia voidaan keksiä ja listata. Esimerkiksi Tehylle voitaisiin listata yli musta joutsen -tyyppistä tulevaisuutta, joiden jokaisen todennäköisyys olisi noin nolla. Näin ollen varsinaisten mustien joutsenien keksimisessä ja listaamisessa ei ole juuri mieltä ennakoinnin tai päätöksenteonkaan näkökulmasta. Trendi ja megatrendi Trendi tarkoittaa pitkäkestoista kehityskulkua, joka voidaan osoittaa olemassa olevaksi esimerkiksi tilastojen avulla. Megatrendi taas on nimitys isommalle joukolle trendejä sekä niiden alatrendejä, joiden katsotaan yhdessä vievän kehitystä vääjäämättä tiettyyn suuntaan. Toisin sanoen se viittaa erityisen suureen kansainväliseen kehityskulkuun, joka vaikuttaa kaikkiin maihin ja kaikkiin toimialoihin ja johon emme yksilöinä pysty juurikaan vaikuttamaan. Megatrendeistä ehkä tunnetuimmat ovat globalisaatio, teknologian kehitys sekä ikääntyminen, mutta hyvin usein megatrendeinä mainituiksi tulevat myös ilmastonmuutos ja monet sosio-kulttuuriset kehityskulut. 6

7 Muutoksen ajuri ja muutosilmiö Muutoksen ajuri eli draiveri viittaa yksittäiseen asiaan, joka ajaa muutosta eteenpäin. Muutoksen ajureilla on kaksi päätyyppiä: a) muutosta eteenpäin työntävät tekijät, kuten esimerkiksi lakimuutos, joka pakottaa toimintamallien muutokseen, ja b) muutosta puoleensa vetävät tekijät, kuten jonkin asian (esimerkiksi ympäristöystävällisten tuotteiden) kysynnän lisääntyminen, joka kannustaa toimintamallien muutokseen. Tunnetuin esimerkki a-tyypin muutoksen ajurista on presidentti J.F. Kennedyn julkilausuma lupaus: Lähetämme ihmisen Kuuhun ja takaisin vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kyseisen tavoitteen saavuttaminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista pelkän sattuman kautta. Muutosilmiö taas on se asia, jonka katsotaan muuttuvan, kuten ilmaston katsotaan muuttuvan lämpimämmäksi, terveysvaatimusten katsotaan kiristyvän. Muutosilmiöissä on kaksi päätyyppiä: a) jokin täysin uusi asia käynnistyy, kuten internetmaailman synty 1990-luvun alussa, ja b) jokin olemassa oleva asia tai trendi päättyy, kuten esimerkiksi kauppojen kassojen ammatin katoaminen jatkossa suurista kauppaketjuista. Osallistava suunnittelu Palvelumuotoilun piiristä lähtöisin oleva osallistava, yhteisöllinen suunnittelu (co-design, co-creation) merkitsee sitä, että ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi suunnittelutyössä on mukana organisaation omia asiantuntijoita sekä (palvelun) käyttäjiä. Osallistavaa suunnittelua tehdään yleisemmin työpajoissa ja netissä. Parhaimmillaan hyvin fasilitoitu, osallistava suunnittelu on luonteeltaan innostavaa ja vaiheesta toiseen nopeasti liikkuvaa tuloksellista toimintaa. Työn tulokset dokumentoidaan työpajoissa reaaliaikaisesti käsitekartoiksi ja piirroksiksi. Osallistava suunnittelutyö merkitsee suunnittelutyön demokratisoitumista: kuka tahansa työssä mukana oleva voi suunnata ajattelua omien huomioidensa kautta. TEHYN TULEVAISUUDEN MEGATRENDIT Tässä luvussa esitellään kahdeksan Tehyn tulevaisuuden kannalta keskeistä megatrendiä sekä yksi esimerkki-ilmiö kuhunkin näistä liittyen. Esiteltävien esimerkki-ilmiöiden määrä kunkin megatrendin yhteydessä on rajattu yhteen käytettävissä olevan tilan vuoksi. Kaiken kaikkiaan Tehyn tulevaisuusprojektissa on esitelty ja käsitelty vähintään kuusi Tehyn tulevaisuuden kannalta voimakasta muutosilmiötä kuhunkin megatrendiin liittyen. Nämä ilmiöt niihin liittyvine Tehyn tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien pohdintoineen esitellään Tehyn sähköisessä ennakointikartassa. 7

8 Megatrendi 1: Matka ubiikkiyhteiskuntaan Esiteltävistä megatrendeistä ensimmäinen on ubiikkiyhteiskuntakehityksen jatkuva vahvistuminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että rakennettuun ympäristöömme tulee pienen pientä tietotekniikkaa, joka muuttaa ympäristömme digitaaliseksi, älykkääksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Sana ubiikki tulee englannin kielen sanasta ubiquitous, joka tarkoittaa kaikkialla läsnä olevaa. Suomen kielessä kehityskulkua on kuvattu jokapaikan tietotekniikaksi ja läsnä-älyksi. Lisääntynyt älykkyys merkitsee esimerkiksi sitä, että älyjääkaappi ilmoittaa kesken kauppareissun, mitä ruokaa ja juomaa puuttuu, tai hoitaa ruuan tilaamisen täysin automaattisesti. Ubiikkiyhteiskunta voi tarkoittaa myös älyteitä ja -autoja, joissa kuljettajan rooli vähenee merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta muutokset tulevat olemaan merkittäviä: kehityksen kohteena ovat muun muassa älykkäät ja vuorovaikutteiset ympäristöt sekä puettava älykkyys ja kommunikaatio. Tähän liittyy myös robotisaation nopea kehitys: teollisuuden robotiikasta siirrytään palvelurobotteihin. Älykkyyden ja vuorovaikutteisuuden lisäksi rakennettu ympäristömme medioituu: mikä tahansa pinta voi olla mediateknologian kehittyessä nopeasti ja hintojen laskiessa. Tämän megatrendin ytimessä on fyysisen, virtuaalisen, sosiaalisen, mobiilin ja symbolisen tilan yhdistyminen käyttäjän näkökulmasta yhdeksi tilakokemukseksi. Nykyisin käyttämiemme päätelaitteiden osalta kehitys voi johtaa kohti maailmaa, jossa nykyinen teknologia korvautuu pienillä mobiililaitteilla, joiden muisti sijaitsee pilvessä ja näyttö esimerkiksi julkisten tilojen seinillä. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Tehyn kannalta ubiikkiyhteiskuntakehityksen ilmeisenä riskinä on, että uusiin innovaatioihin liittyvä teknologiainnostus ja teknologiapainotteinen suunnittelu peittää alleen inhimilliset tarpeet. Tehy voisi profiloitua teknistyvän ympäristön ihmisläheistäjänä ja olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että ubiikkiyhteiskuntaan ei astuta teknologia edellä, vaan ihmisen hyvinvointi, arvot, tarpeet ja luovat sisällöt keskiössä. Tehy voi vaikuttaa myös siihen, että ihmisen ja teknologioiden välisestä suhteesta tehdään monitieteistä tutkimusta, jota voidaan käyttää suunnittelun lähtökohtana. Tehyn näkökulmasta kyse on paitsi jäsenistön työvälineistä, myös työympäristöistä, työhyvinvoinnista sekä kokonaisvaltaisesta laadukkaasta hoidosta ja hoitotyöstä. Työpajoissa esille nostettiin myös kustannukset, palveluiden tasa-arvoisuus, vaara syrjäytyä uusista teknologisista kehityskuluista, jäsenistön muutosvastarinta sekä ubiikkiyhteiskuntakehitykseenkin liittyvä tarve kehittää Tehylle räätälöitäviä jäsenpalveluita. Esimerkki muutosilmiöstä: Muuntuvuus ja muunneltavuus ämä ubiikkiyhteiskuntakehitykseen liittyvä esimerkki-ilmiö sisältää älykkäällä ja vuorovaikutteisella tavalla muuntuvat ja muunneltavat tilat, palvelut ja brändit. Tulevaisuudessa muuntuvuus ja muunneltavuus on yhä enemmän suunnittelutyön lähtökohta, olipa sitten kyse käyttäjän tarpeen mukaan muuntuvista tarinatiloista, kokoustiloista, sairaalan vuo- 8

9 de-osastoista tai pelimäisistä, muuntuvista palveluista. Toisaalta ilmiöön vaikuttavat myös muutokset käyttäjyydessä: ihmiset pääsevät yhä enemmän osaksi itselleen suunniteltujen palveluiden kehittämistä. Tätä kutsutaan käyttäjä-tuottajuudeksi (prosumerism), joka on suora jatko tuunaamiselle, räätälöinnille ja personoinnille. Entistä laajempi osallistuminen liittyy myös osallistavaan ja yhteisölliseen suunnitteluun, jonka avulla organisaation omat asiantuntijat, eri alojen ammattilaiset ja palvelun käyttäjät pääsevät osaksi kehitystyötä. Merkitys Tehyn kannalta Kuten edellä todettiin, ubiikkiyhteiskunnassa staattisten ympäristöjen, palvelujen ja brändien sijaan keskiöön nousee muuntuvuus ja muunneltavuus. Tästä aiheutuu monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa staattiset, kaikille samanlaisina näyttäytyvät palvelut, tilat ja brändit voivat olla merkki muutoskyvyttömyydestä ja jälkeenjääneisyydestä. Miten muuntuvuus ja muunneltavuus sekä personointi voisi edistää asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia? Miten Tehyn jäsenpalveluissa voitaisiin vastata muuntuvuuden ja mobiilien palveluiden haasteeseen jo lähitulevaisuuden valinnoissa? Toisaalta kaikkinaisten muuntuvuuden ja muunneltavuuden vaatimusten jatkuvasti lisääntyessä staattisuudesta, pysyvyydestä, saattaa kehittyä vastaliikkeenä myös kaivattu elämän hidastamisen tehokeino. Voivatko elämän hidastamiseen tähtäävät tilat ja prosessit vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin? Voisiko Tehy profiloitua muuntuvuuden ja muunneltavuuden haasteiden ymmärtäjänä ja mahdollisuuksiin tarttujana? Megatrendi 2: Terveys ja hyvinvointi Jatkuva terveydenhuollon, tieteen ja teknologian kehittyminen yhdessä talouskasvun kanssa on johtanut jatkuvasti parempaan ihmisten terveyteen, hygieniaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua. Kehityskulun selkein suora vaikutus on synnytys- ja lapsuusiän kuolleisuuden raju väheneminen sekä ihmisten eliniän ja elintason odotteen jatkuva nousu. Toinen merkittävä asia, jossa hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy erittäin voimakkaana erityisesti länsimaissa, on yleisen yhteiskunnallisen turvallisuuden, oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien raju kehitys. Arvioidaan, että keskiajalla väkivaltaisen kuoleman kohtaamisen todennäköisyys oli vähintään 100-kertainen nykypäivään verrattuna, ja tilanne saattoi tässä suhteessa olla vielä huonompi esihistoriallisten heimosotien aikakaudella. Samoin omaisuuden ja ruumiin koskemattomuudelle ei tuolloin ole ollut yleisesti mitään takuita, mitä voi nykypäivän hyvinvoinnin perspektiivistä olla usein jopa vaikeaa mieltää. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin megatrendi vaikuttaa keskeisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn sisältöön, kun oman terveydentilan monitoroinnin, itsehoidon ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet paranevat. Teknologian kehittyessä ja itse- 9

10 hoidon mahdollisuuksien lisääntyessä ammattilaisten työ muuttuu yhä enemmän asiantuntijatyöksi, konsultaatioksi. Ihmiset tulevat elämään terveenä pidempään, ja Suomen ohella koko maailman väestö ikääntyy. Yhtenä keskeisenä haasteena on elämän mielekkyys työuran jälkeen. Näyttää siltä, että teknologian ja lääketieteen nopea kehitys myös avaa nopeammin uusia mahdollisuuksia varakkaammalle väestönosalle. Miten estää epätasa-arvoistumista? Vaarana on, että rahalla saa terveyttä, pikää ikää ja älykkäitä jälkeläisiä. Jos terveyserot merkittävästi kasvavat, ammattilaiset voivat kohdata eettisiä ongelmia, kun parhaat hoitokäytännöt ja lääkkeet eivät taloudellisista syistä ole kaikkien ulottuvilla. Tehyn tulisi aktiivisesti osallistua arvokeskusteluun ja eettisen koodin kehittämiseen kaikkeen edellä mainittuun liittyen. Esimerkki muutosilmiöstä: Etä- ja itsehoitoa välittömästi atkuvan hyvinvoinnin, tieteen ja teknologian kehityksen siivittämänä kuljemme kohti yhteiskuntaa, jossa käsityksemme normaalista terveydestä ja riittävistä terveyspalveluista on muuttunut olennaisesti parin vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Etälääketiede, etäkirurgia, etälääkäripalvelut, sähköiset terveystietokannat, potilastietojärjestelmät ja e-reseptipalvelut kehittyvät parasta aikaa kovalla vauhdilla. Samoin kehittyvät geenikartoitusten, oman terveydentilan etämonitoroinnin ja -mittaamisen sekä tehokkaan itsehoidon ja -analytiikan välineet. Melko lähitulevaisuudessa tulemme edellyttämään, että omasta terveydentilasta on saatava aina tarvittaessa välitön analyysi, tieto ravintoaineista, joita kehostamme puuttuu, sekä asiantuntijan mielipide hoidon tarpeesta. Lisäksi tulemme pitämään aivan normaalina sitä, että käytössämme on geenikartoitus, josta selviävät taipumukset tietyille sairauksille ja jota hyödynnetään kaikessa hoidon suunnittelussa. Vähän kaukaisemmassa tulevaisuudessa siintää maailma, jossa lähes kaikki terveydentilan ja hoidon tarpeen analyysi tapahtuu niin haluttaessa automaattisesti kotioloissa ja kansainväliset spesialistit ovat maksua vastaan käytössä vaihtoehtoisten kokonaisvaltaisten hoitosuunnitelmien laadinnassa. Todennäköisesti myös lääketeollisuus ja apteekkiala kokevat mullistuksen lääkkeiden 3D-printtauksen myötä. 3D-printtaus tarkoittaa tietokoneella kolmiulotteisesti mallinnetun esineen tulostamista kerros kerrokselta toivottuun muotoon. On jopa mahdollista, että lääkkeiden 3D-printtaus kotona yleistyy niin, että myös suurin osa hoidosta tapahtuu kotona etähoitajan ohjaamana. Merkitys Tehyn kannalta Etä- ja itsehoito ovat omiaan lisäämään terveydenhuollon riskejä, jos asiaan ei riittävästi kiinnitetä huomiota. Kuka on tulevaisuudessa oikeutettu 3D-tulostamaan lääkkeitä? Kuka pääsee käsiksi terveydentilasi etämonitoroituun tietoon? Kuka vastaa, jos olet tilannut etäkonsultaation etäyhteyden avulla jostain kaukaisesta maankolkasta ja saat väärää tietoa? Tehyn tulee pitää tietoturvaan, potilasturvallisuuteen ja vastuukysymyksiin liittyviä riskejä esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 10

11 Etä- ja itsehoito voivat toisaalta lisätä kansalaisten tietoisuutta terveydestä, tukea terveyden edistämistä ja toimia ennaltaehkäisevästi. Tuloksena on tiettyjen rutiinien väheneminen tai jopa poistuminen työn sisällöistä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten roolista tulee enemmän asiantuntija- ja konsultaatiotyötä. Kehityskulku tulee ottaa huomioon myös edunvalvonnassa ja Tehyn profiloitumisessa. Megatrendi 3: Maailman väestön ikääntyminen Toistaiseksi teollistumista seurannut jatkuva ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvu on näkynyt lähes räjähdysmäisenä väestönkasvuna. Pitkän hitaan kasvun jälkeen maailman väestömäärä lopulta ylitti lähes hyppäyksenomaisesti ensimmäisen miljardin vuonna Siitä kasvu jatkui kiihtyvänä ja saavutti 5,5 miljardin rajan vuonna 1992 ja 7 miljardia vuonna WHO arvioi maailman väestönkasvun edelleen jatkuvan vuoteen 2050 asti, jolloin väestömäärän oletetaan olevan jo 9,3 miljardia. Kasvu ei kuitenkaan enää perustu lisääntyvään syntyvyyteen vaan siihen, että jo syntyneet elävät pidempään kuin aiemmat sukupolvet. Suomessa jo pitkään käynnissä ollut ikärakenteen muutos toteutuu kaikissa maissa pienellä viiveellä. Kun meillä yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä ylittää 22 %:n rajapyykin reilusti ennen vuotta 2030, koko maailman väestö taas saavuttaa saman rajapyykin WHO:n arvioiden mukaan vuonna Suomessa ja muissa länsimaissa ihmisten eliniänodote kasvaa nopeassa tahdissa. Jo tällä hetkellä vastasyntyneiden eliniänodote on usein 100 vuotta. Jos esimerkiksi geenihoitoihin, syövän, diabeteksen ja kaikkien virustautien voittamiseen, elinprinttaukseen ja ikääntymisen pysäyttämiseen liittyvistä lupauksista edes osa toteutuu, tulemme näkemään maailman, jossa hyvin suuri osa ihmisistä on yli 100-vuotiaita. Jossain vaiheessa ihmisiä ei ehkä jaetakaan ikäryhmiin elettyjen vuosikymmenien vaan elettyjen vuosisatojen mukaan. Toisaalta tälle kehityskululle on esitetty myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu, että huonojen ruokailutottumusten vuoksi kuluva vuosisata on ensimmäinen, jonka aikana ihmisten eliniänodote kääntyy nousun sijasta laskuun. Todennäköistä lieneekin se, että eliniänodotteissa tapahtuu repeämä. Koulutetut, varakkaat ja valveutuneet ihmiset elävät huomattavasti aiempaa pidempään, kun taas kouluttamattomien, terveydestään piittaamattomien ja vähävaraisten väestöryhmä elää yhä useammin vanhempiaan lyhyemmän elämän. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Väestön nopea ikääntyminen tarkoittaa vääjäämättä työurien pitenemistä ja eläkeiän nousua jotta huoltosuhde pysyisi kohtuullisella tasolla. Iso kysymys tähän liittyen on, miten eläkeikää lähestyvien motivaatiota ja työkykyä voisi parantaa. Miten eläkeiän saavuttaneiden ihmisten kokemuksen, osaamisen ja hiljaisen tiedon saisi pysymään osana työyhteisöä? Yhä yleisemmin tunnustettu tosiasia on, että elämä säilyy mielekkäänä, kun yksilö kokee itsensä tarpeelliseksi loppuun asti. 11

12 Tehy voisi profiloitua yhteiskunnallisena keskustelijana ja luovana ratkaisumallien esittäjänä ikääntyneiden työelämässä jaksamisen edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tehy voisi esittää uusia näkemyksiä siihen, miten työelämän joustamattomia joko-tai-rakenteita voitaisiin purkaa ja joustavoittaa ikääntyneiden jäsenten työelämässä pysymisen ja mielekkään elämän edistämiseksi. Tehy voisi esittää ratkaisuvaihtoehtoja siihen, miten työelämässä olisi mahdollista omasta elämäntilanteesta ja kiinnostuksesta riippuen joustavasti yhdistää työssäoloa, opiskelua, mentorointia, yrittämistä, eläkkeellä oloa jne. Myös Tehyn omia käytäntöjä, jäsenyyden lajeja ja toimintaa tulisi kehittää vastaavasti. Työpajoissa pohdittiin lisäksi muun muassa eriarvoistumisen riskejä ja vanhojen hegemoniaa. Esimerkki muutosilmiöstä: Warren Buffet -ilmiö hä useampi virallisen eläkeiän ja hyvään elämään riittävän varallisuuden saavuttanut ihminen ilmoittaa, ettei halua koskaan jäädä kokonaan eläkkeelle. Elämän mielekkyyden vuoksi työtä halutaan edelleen tehdä, mutta omilla ehdoilla. Tätä jatkuvasti vahvistuvaa kehityskulkua kutsutaan Waren Buffet -ilmiöksi. Syöpää sairastava 82-vuotias Buffet on maailman toiseksi rikkain ihminen, joka tekee edelleen 12-tuntisia työpäiviä ja ilmoittaa, ettei aio koskaan jäädä eläkkeelle. Merkitys Tehyn kannalta Ympärillämme on yhä enemmän ihmisiä, joita ei eläkkeelle jääminen innosta. Työelämässä olisi hyvä olla enemmän joustoa niille ihmisille, joita ei terveydenkään puolesta eläköityminen kiinnosta. Erilaiset osa-aikaeläkejärjestelyt ovat osa tällaista joustavuutta. Tähän lisääntyvään joustavuuteen Tehy voisi omasta puolestaan vaikuttaa. Toisaalta on syytä pitää kiinni siitä, että joustavuus toimii myös toiseen suuntaan: ne, jotka eivät jaksa, pääsisivät joustavasti eläkkeelle. Tehy voisi myös edistää seniori- tai mentoritehtäviä, joissa hiljaisen tiedon siirtyminen varmistettaisiin ja fyysisesti kovin kuormittavat tehtävät vähenisivät. Megatrendi 4: Tietosuhteen muutos The Economist -lehdessä esitettiin taannoin, että joillakin aloilla jopa 90 % alan uniikista käyttökelpoisesta tiedosta on syntynyt kahden viimeisen vuoden aikana. Kaikilla aloilla tieto ei uusiudu näin räjähtävän nopeassa tahdissa, mutta kaikille aloille on kuitenkin yhteistä se, että joka vuosi uutta tietoa syntyy aina enemmän kuin sitä syntyi edellisenä vuonna. Tämän kehityksen ajurina on yksinkertaisesti se, että niiden ihmisten määrä, jotka toimivat tietotyön tai tieteellisen tiedon tuottamisen parissa, kasvaa vuosittain, sekä se, että elektroniset tiedonlouhintavälineet ja tiedon jakamisen välineet kehittyvät huimaa vauhtia. Tieteellinen tieto ei suinkaan ole ainoa informaation tyyppi, jonka määrä kasvaa jatkuvasti kiihtyvää tahtia. Aivan sama tilanne koskee kaikkea ympärillämme vellovaa informaatiota. Uutiset ovat usein globaaleja, ja ne välitetään jatkuvana virtana 12

13 samanaikaisesti ympäri maailmaa. Viihde- ja harrastemaailmassa tapahtuu jatkuvasti niin paljon uutta, että sitä pystyy tuskin seuraamaan ajantasaisesti ilman, että keskittyy vain tiettyihin genreihin tai alakulttuureihin. Tietosuhteemme muutoksen ajureita ovat paitsi jo mainittu räjähdysmäinen uuden tiedon syntymistahti, myös tuloillaan olevat älykkäät ja oppimiskykyiset internetin tiedonlouhinta- ja analysointiohjelmistot sekä sosiaalisen median uusi demokraattinen ja suurten ihmisjoukkojen älyä joukkoistava käyttötapa. Menemme kohti maailmaa, jossa tietoa voi tallentaa lähes ilmaiseksi ja lähes rajattomasti, mutta samanaikaisesti tietoa ei enää tarvitse itse tallentaa tai päntätä, koska paras tieto on jatkuvasti saatavilla. Koulutusmaailma, konsultointi, tutkimus, tiedonhallinta ja erityisesti kaikki asiantuntija-ammatit tulevat vahvasti haastetuiksi lähitulevaisuuden tiedontuottamisen automatiikan ja yhteisöllisyyden yleistymisen johdosta. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Jatkossa Tehyn on mahdollista rakentaa tehokas semanttisen webin ohjelmisto sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatilaisten edunvalvontaa palvelevan tiedon louhintaa varten ja yhdistää tähän automatisoituun tietoon vankka asiantuntijaosaaminen. Semanttinen web tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta katsottuna älykästä internetin hakuohjelmistoa, joka pystyy tekemään itsenäisesti ja erittäin nopeasti useita monimutkaista päättelyä vaativia työtehtäviä. Näin Tehyn on mahdollista profiloitua ammatillisen tiedon ja alan edunvalvontaa koskevan tiedon luotettavimpana lähteenä ja tahona, joka tuottaa perusteltuja kannanottoja monimutkaisiin aiheisiin. Tehyn tulisi panostaa yhteisöllisen tiedon tuottamiseen. Joukkoistamista (crowdsourcing) voitaisiin käyttää jäsenpalveluiden kehittämisessä. Työpajoissa nousi esille jäsenpaneeli-ajatus sekä ranking-listat hyvistä työpaikoista. Tehyn tulisi olla aktiivisesti kehittämässä ajasta ja paikasta riippumattomia jäsenpalveluita. Erityisen tärkeänä asiana työpajoissa nostettiin esille Tehyn omien rakenteiden ja toimintojen suunnittelu vastaamaan tämän ja muiden megatrendien ja ilmiöiden vaatimuksia. Asiantuntijuuden murros vaikuttaa Tehynkin toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tehyn olisi mietittävä henkilöbrändejä ja asiantuntijoidensa markkinaarvoa. Esimerkki muutosilmiöstä: Maakuntatason asiantuntijuuden tarpeen päättyminen ietosuhteen muutos tulee tarkoittamaan sitä, että meille ei jatkossa enää kelpaa viime vuotta tai edes viime viikkoa koskeva yleinen tieto, koska haluamme saada jatkuvasti ajantasaista tietoa juuri niihin kysymyksiin, jotka meitä kulloinkin askarruttavat. Meille ei jatkossa tule myöskään enää kelpaamaan tavallinen eli niin sanottu maakuntatason asiantuntijuus, koska vaadimme parasta kansainvälistä tasoa analyyseiltä ja tulkinnoilta, joita käytämme. Mediakriittisyytemme sekä laatutietoisuutemme tiedon, asiantuntijuuden ja myös koulutuksen osalta tulee muuttumaan varsin rajusti jo seuraavan 10 vuoden kuluessa. 13

14 Koulutusjärjestelmällemme riittää haastetta, kun kansainvälisten yliopistojen tarjonta ja huippuosaaminen on periaatteessa kaikkien ulottuvilla eikä kansallisen tai maakunnallisen tason merkitys enää ole niin suuri. Kehityksessä piilee myös mahdollisuuksia erikoistumisen ja huippuosaamisen kehittämiseen meillä. Myös käytännön taitojen laadukkaasta opetuksesta on huolehdittava. Merkitys Tehyn kannalta Tehyssä olisi otettava huomioon kehityskulku ja sen pohjalta vaikutettava alan koulutuksen kehittämiseen. Tehyn on myös mahdollista rakentaa uskottava kansainvälinen tiedonvaihdon asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa välittömästi vastauksia tai vaihtoehtoisia näkemyksiä nopeasti esille nouseviin aiheisiin. Megatrendi 5: Globalisaatio Globalisaatio eli maapalloistuminen tarkoittaa hyvin monitahoista kansainvälistymistä, joka johtaa kohti talouden, kulttuurien, identiteettien ja ajatusten sekoittumista. Globalisaation keskeisimmät ajurit ovat teknologian, kuljetusvälineiden ja tiedonvälityskanavien nopea kehittyminen, taloudellisten keskinäisriippuvaisuuksien lisääntyminen sekä suuri sosio-kulttuurinen arvomuutos. Kyseinen globalisaation mahdollistava arvomuutos pitää sisällään kansainvälistymisen ja erilaisuuden hyväksymisen nurkkakuntaisuuden sijaan, yksilölähtöisyyden perinteisten arvojen korostamisen sijaan, talouskasvuajattelun nolla-summa-ajattelun sijaan, demokratian, ihmisoikeuksien ja etiikan korostamisen eliitin etuoikeuksien turvaamisen sijaan sekä pyrkimyksen sodanvastaisuuteen sotien luonnollisena pitämisen sijaan. Globalisaatio ei ole pelkästään nykyaikaa koskettava ilmiö. Suuret löytöretket ja esimerkiksi Kiinan ja Euroopan väliset silkkitiet olivat oman aikansa globalisaatiota. Jos tarkastellaan puhtaasti maailmankauppaa, globalisaatio oli syvimmillään ennen ensimmäistä maailmansotaa 1910-luvulla. Jos taas tarkastelemme sosio-kulttuurista globalisaatiota, niin nykyinen sähköisen median ja sosiaalisen median maailma on vienyt ihmiskunnan välisen keskinäisriippuvuuden kokonaan uudelle tasolle, ja tämä kehitys tulee vain syvenemään. Globalisaatiota ovat keskeisesti kiihdyttäneet radio, tv, internet, mobiilit kommmunikaatiovälineet ja sosiaaliset mediat. Globalisaatioon liittyy myös tunne työn ja laajemminkin elämän rytmin nopeutumisesta. Tunne on siinä mielessä myös todelllinen, että tuote- ja palvelukehityksen syklit ovat jatkuvasti kaventuneet, tietoa tuotetaan jatkuvasti enemmän, osallistumiseen ja jakamiseen on aikaisempaa enemmän paineita. Suurin nopeutumisesta aiheutuva vaatimus koskee suunnitteluprosesseja: enää ei ole aikaa vuosia kestäville strategia- ja suunnitteluprosesseille. 14

15 Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Haasteena on, että tieto, prosessit, työmenetelmät ja päätökset vanhenevat käsiin. Tarvitaan uudentyyppistä suunnittelukulttuuria, jossa nopeat muutokset toimivat suunnittelutyön lähtökohtana. Globalisaation mukanaan tuomana haasteena ovat monikulttuurisuus ja työvoiman liikkuvuus. Miten kansainvälisyyttä, kulttuuritaitoja ja kielitaitoa voitaisiin lisätä? Millaisia uusia tiedollisia tarpeita globalisaatio nostaa esille? Miten Tehy suhtautuu tulevaisuudessa suomen (tai ruotsin) kielen osaamisvaatimuksiin? Miten Tehy pystyy jatkossa houkuttelemaan maahanmuuttajia jäsenikseen ja ajamaan uskottavasti myös heidän etuaan? Miten Tehy suhtautuu EU-tason tai globaaliin ammatilliseen edunvalvontaan, ja millaisia yhteistyöverkostoja sen kannattaa luoda? Voiko Tehy ajaa myös ulkomailla töissä olevien etuja? Pitäisikö Tehyn profiloitua työntekijöiden Suomeen rekrytoijaksi, työperäisen maahanmuuton jarruttajaksi vai suomalaisten ulkomaille töihin lähettäjäksi, osaamisen viennin edistäjäksi? Työpajoissa pohdittiin myös, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia potilaiden liikkuvuus tuo mukanaan. Mahdollisuutena koettiin terveys- ja ympäristöturismin kehittyminen Suomen suurimmaksi teollisuuden alaksi. Isoksi riskiksi koettiin epäeettinen terveysbisnes. Esimerkki muutosilmiöstä: Uudentyyppinen demokratia uuri osa erityisesti nuorista ihmisistä ei koe nykyistä edustuksellista demokratiaa riittäväksi tavaksi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Erityisesti 1990-luvun lopussa tähän pyrittiin hakemaan ratkaisuksi uusia päätöksentekoon vaikuttamisen väyliä kuten sähköisiä äänestyksiä, portaaleja ja neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Kaikki tämäntyyppiset hankkeet kuitenkin kaatuivat pääosin myös kansainvälisesti vuoteen 2004 mennessä, eikä asiasta oikeastaan enää ole puhuttu lähes vuosikymmeneen. Näin kävi yksinkertaisesti siksi, etteivät valitut poliitikot ja luottamushenkilöt halunneetkaan varpailleen astuttavan päätöksenteossa. Tarve suoraan vaikuttamiseen ei kuitenkaan poistunut mihinkään. Varsinkaan nuori sukupolvi ei enää yleisesti ole kokenut edustukselliseen demokratiaan liittyvää kahvittelu- ja kokouskulttuuria sekä valmiiksi päätettyjen asioiden pöytään nuijimista mielekkääksi tavaksi vaikuttaa asioihin ja käyttää työ- tai vapaa-aikaa. Demokratia 2.0 eli demokratian tuloillaan oleva uusi kehitysvaihe tarkoittaa kolmea asiaa. Ensiksikin se viittaa lähi- ja kaupunginosademokratian nousuun, josta on pilottikokeilu käynnissä muun muassa Rovaniemellä. Toisekseen se tarkoittaa ylikansallisen demokratian tulemista eli tavallisille kansalaisille syntyy uusia vaikuttamistapoja kansainvälisiin kysymyksiin. Kolmanneksi se tarkoittaa sitä, että ihmisille tulee tarjoutumaan mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan itselleen tärkeisiin julkisiin palveluihin ja asioihin pienyrittämisen ja kolmannen sektorin toiminnan kautta. Jatkossa kunnat joutuvat puhtaasti käytännön syistä turvautumaan järjestöjen, liittojen, yhdistysten, urheiluseurojen, kaupunginosakomiteoiden ja osuuskuntien tarjoamien palveluiden ostamiseen joko kilpailuttamisen tai palvelusetelikäytäntöjen kautta. Vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluiden kolmannella sektorilla tuottamisen pilotointihankkeita on Englannissa käynnissä useita. Toisin sanoen Demokratia 2.0:ssa edustuksellista demokratiaa ei itsessään muuteta. Se vain ohitetaan. 15

16 Merkitys Tehyn kannalta Demokratia 2.0 -kehityksessä haasteena on osallistuminen ja läpinäkyvyys. Tehy voisi omalta osaltaan toimia jäsenistönsä vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä ja samalla avata prosessejaan osallistumiselle. Samalla Tehy voisi ajaa osallistumis- ja jakamiskulttuuria laajemminkin: sosiaali- ja terveysalan asiakkaille muutos olisi monella tapaa tärkeä. Tehyn jäsenet voisivat olla kehittämässä sosiaali- ja terveyspalveluita siihen suuntaan, että asiakas on yhä enemmän mukana palveluiden kehitysprosesseissa. Tämä olisi linjassa sen kehityksen kanssa, missä käyttäjät yhä enemmän vaikuttavat itse palveluihinsa. Megatrendi 6: Teknologian kehitys Teknologisen kehityksen saralla tapahtuu todella paljon juuri nyt. Muutamat valistuneet tarkkailijat ovat jopa puhuneet yhtä suurista muutoksista kuin teollisen vallankumouksen aikaan. Vaikka aivan niin radikaaleista muutoksista ei olisikaan kyse, tämä megatrendi vaikuttaa elämäämme mullistavasti, olipa sitten kyse bioteknologiasta, nanoteknologiasta tai vaikkapa robotiikasta. Vallankumouksesta puhutaan erityisesti 3D-tulostukseen ja -valmistukseen liittyen. Maailma, jossa voidaan tulostaa tarpeen mukaan erilaisia tarve-esineitä, varaosia ja jossain hetkessä muutakin tarpeellista, muuttaa teollisen valmistuksen logiikkaa ja logistiikkaa. Myös materiaalit kehittyvät vauhdilla. Miltä kuulostavat itsepuhdistuvat seinät ja lattiat? Entä puettava älykkyys, jonka avulla asusteet voivat viilentää, lämmittää, ohjata oikealle reitille ja kommunikoida? Entä miltä kuulostavat materiaalit, jotka ovat kevyempiä ja vahvempia kuin mikään tuntemasi materiaali tähän asti? Lisääkin kysymyksiä on tarjolla: mitä, jos robottiauto kuljettaa sinua vuonna 2020? Nyt erilaiset pienet robottilennokit osallistuvat sotatoimiin, mutta myös kadonneiden etsintään, lähettipalveluihin ja rakentamiseen. Visioissa on myös nähty henkilökohtaisia lentolaitteita. Palvelurobotiikka lisääntyy vauhdilla. Kauppojen kassat ovat korvautumassa itsepalveluautomatiikalla. Suomessakin on jo kokeiltu seurustelurobotteja vanhusten hoidossa. Japanissa leikkirobotteja on jo pitkään myyty lapsiperheille. Myös lääketieteeseen liittyvä teknologia on kehittymässä nopeasti: leikkauksissa käytettävä robotiikka lisääntyy koko ajan, ihmisten terveyttä voidaan tulevaisuudessa monitoroida ja hoitaa etänä, nanolääketiede tarjoaa uusia mahdollisuuksia (ja uhkia), puhumattakaan geeniterapioiden tarjoamista näkymistä. Viimeaikaiset kehityskulut viittaavat myös siihen, että lähitulevaisuudessa ihmisille voidaan kasvattaa tai tulostaa varaosia, kuten uusia elimiä. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstö ei välttämättä ole kovin innoissaan vääjäämättömästä teknologisesta kehityksestä, etenkään silloin, kun innovaatioissa ei ole riittävästi otettu huomioon ihmisten tarpeita. Muutosvastarinta onkin yksi keskeisiä alan haasteita. Tehylle tämä tarjoaa myös mahdollisuuden. On oltava itse mukana vaikuttamassa kehitykseen - työn ja työelämän muuttumiseen. Uudet 16

17 teknologiat tulevat olemaan historiallinen mahdollisuus, jos ihminen ja ihmisen tarpeet asetetaan muutosten keskiöön. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon voi tulla insinööritieteitä sivuavia uusia ammatteja hoitotyön ja teknologian rajapinnoille. Tehyn tulee aktiivisesti seurata kehityskulkua edunvalvonnan, järjestön ja jäsenyyden kannalta. Työpajoissa nousi esille Tehyn mahdollisuus ja rooli olla aktiivisesti edistämässä sitä, että alan palveluihin tuodaan lisää ihmisläheistä teknologiaa. Esimerkki muutosilmiöstä: Sosiaaliset robotit iirrymme teollisuuden roboteista palvelurobotteihin. Esiin marssivat sosiaaliset robotit, joilla tulee olemaan suurta merkitystä sosiaali- ja terveysalan palvelukehityksessä. Hoivarobottien aikakaudella robotista tulee ihmisen työkaveri. Ajatus vaatii hiukan totuttelua, mutta tähän meidän on varauduttava. Robotiikan tulosta elämäämme on paljon konkreettista hyötyä. Miettikääpä siivousrobotteja, jotka tekevät ikävän työn puolestamme. Koko automaation historia kertoo samaa: paljon ikävää monotonista työtä on jo siirtynyt robottien hoidettavaksi. Samalla ihmisiltä vapautuu aikaa muuhun, mahdollisesti luovempaan ja vaativampaan työhön. Robotiikka tuo mukanaan myös ei-toivottuja muutoksia. Mitä tekevät ne kaikki tuhannet ihmiset, joiden työtä ei enää tarvita, kun kaupan kassat muuttuvat seuraavina vuosina automaattikassoiksi? Merkitys Tehyn kannalta Palvelurobotiikkaan liittyviä haasteita riittää. Millainen on ihmisen ja robotin työsuhde? Mitä ongelmia sosiaaliset robotit aiheuttavat? Toisaalta näkyvissä on paljon mahdollisuuksia, jotka näkyvät jo nyt tehdyistä piloteista. Robotiikka voi olla mahdollisuus, kun se vapauttaa rutiininomaisista töistä aikaa esimerkiksi enemmän ihmisten kohtaamiseen ja inhimilliseen vuorovaikutukseen hoitotyössä. Ikäihmisten hoivarobotit näyttävät tarjoavan seuraa ja hyvää oloa. Muistisairaatkin näyttävät saavan apua sosiaalisista roboteista. Alan tutkimus ja kehitys ei ole vielä niin pitkällä, että voisimme tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Yksi on kuitenkin selvää: hoivarobotteihin ja robotiikkaan laajemminkin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tehylle kehityskulku avaa mahdollisuuden vaikuttaa ja valmistella jäsenistöään muutoksiin. Toisaalta Tehyn on pohdittava nähtävän kehityksen vaikutuksia myös työvoiman määrään, tarpeeseen sekä osaamisvaatimuksiin pitkällä aikavälillä. Megatrendi 7: Sosio-kulttuurinen muutos Käynnissä on sosiokulttuurinen muutos, jossa yhtäältä kuka tahansa meistä erilaistuu ja muuttuu henkilöbrändiksi muun muassa sosiaalisten medioiden kautta. Toisaalta internet ja sosiaaliset mediat vaikuttavat uusyhteisöllisyyden syntyyn: ihmiset muodostavat jatkuvasti sekä fyysisiä että erityisesti virtuaaliyhteisöjä jonkin yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat rajussa kasvussa: tuotteiden ja palveluiden tuunaus, räätälöinti ja personointi saavat jatkoksen käyttäjä-tuottajuuden (prosumerism), jossa käyttäjä osallistuu itselleen sunnattujen palveluiden kehittämiseen syvemmin kuin koskaan ennen. 17

18 Viime aikoina on alettu puhua jakamisesta työnä ja kulttuurina. Joukkoistaminen (crowdsourcing) eli vapaaehtoisten asiasta kiinnostuneiden ihmisten työpanoksen hyödyntäminen suunnittelussa, tiedon tuottamisessa ja toteutuksessa on omiaan kiihdyttämään osallistumistaloutta. Samalla tee-se-itse-kulttuuri on kokenut uuden nousun kaikilla rintamilla. Aikanaan Suomessa lähes kaikki tehtiin itse, niin ruuat, juomat, rakennukset kuin vaatteetkin. Nyt ollaan palaamassa samaan suuntaan. 3D-pikavalmistus on omiaan kiihdyttämään tätä kehityskulkua: jo nyt voit suunnitella ja printata vaikka omat huonekalusi. Sosiokulttuurisesti hyperlokalisaatio eli paikallisen tuotannon ja palveluiden korostuminen vaikuttaa vähitellen arkeemme. Yhä useammat haluavat, että heidän syömänsä ruoka on kasvatettu lähellä, tuotteet tehty naapurissa ja yhdyskunnan energia tuotettu oman kunnan alueella. Lisäksi haluamme laajemmin myös muita lähipalveluita. Yksi lähitulevaisuuden keskeisimmistä sosio-kulttuurisista muutosilmiöistä on Y-sukupolven tulo työmarkkinoille. Y-sukupolvi tarkoittaa 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella syntyneiden sukupolvea, jolle työ ei ole koko elämä ja jolle palkka sekä työn kautta tuleva arvostus ja identiteetti ei merkitse niin paljon kuin se merkitsi edeltäneille sukupolville. Tämä ei tarkoita, että sukupolvi olisi työelämän kannalta edeltäjiään huonompi. Asia on monessakin mielessä jopa päinvastoin. Y-sukupolvi on itseohjautuva ja joustavuutta vaativa sukupolvi, joka on erittäin sitoutunut siihen, että tehtävät suoritetaan hyvin. Heitä ei johdeta ylhäältä päin, vaan arvoilla ja osallistumalla sekä palkitsemalla. Tämä muutos tulee haastamaan monia vallitsevia johtamiskäytäntöjä, turhien kokouksien kulttuuria sekä työ- ja vapaa-ajan käyttöön ja tuloksellisuuden arviointiin liittyviä kysymyksiä. Yksi keskeinen asia, jonka Y-sukupolvi tahtoo purkaa, ovat turhat byrokraattiset siilot ja hallintokäytännöt, jotka tuottavat tehokkuuden sijaan lähinnä tehottomuutta, motivaation katoamista, näennäistekemistä ja päällekkäistä työtä. Niin sanottu joko-tai-yhteiskunnan eli ON-OFF-yhteiskunnan purkautuminen on yksi lähitulevaisuuden suuria muutosilmiöitä. Kun vielä vähän aikaa sitten ihmiset pyrittiin pakottamaan joko olemaan sataprosenttisesti työssä, työtön, opiskelijana tai eläkkeellä, muuttuu työelämä kohti joustavampia työelämän pelisääntöjä, joissa ihminen voi olla näitä kaikkia yhtä aikaa. Tämän kehityksen ajureina on yksinkertaisesti tarve saada enemmän ihmisiä työelämän reserviin, mahdollistaa työssä jaksaminen ja osaamisen päivittäminen sekä ihmisten motivointi tekemään töitä omilla ehdoillaan, jolloin myös työn tuottavuus on hyvä. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Sosio-kulttuurisen muutoksen megatrendin kautta näyttäytyy monta haastetta: Miten kehittää sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaajista henkilöbrändejä (näkyvyys sosiaalisissa medioissa) sekä parempia verkottujia ja uuden tiedon jakajia. Miten terveydenhoitopalveluiden käyttäjä voisi osallistua palveluiden räätälöintiin ja kehittämiseen? Miten etä- ja itsehoitoa voisi lisätä etämonitoroinnin ohella? Miten työstä tehdään mielekkäämpää ja palkitsevampaa? Tehy voisi toimia sosiokulttuuristen muutosten ymmärtäjänä, ihmisten hyvinvoinnin tulkkina sekä työelämän järkevien joustojen puolestapuhujana. Työpajoissa esille nostettiin lisäksi tarve Tehyn 18

19 rakenteiden muuttamiseen joustavammiksi, Y-sukupolven odotuksien mukaisten palveluiden kehittäminen sekä panostukset yhteisölliseen tiedon tuottamiseen. Esimerkki muutosilmiöstä: Jakaminen työnä ja kulttuurina akamisesta on tulossa keskeinen osa työtä. Tämä näkyy uusien, kiinnostavien asiantuntijasisältöjen jakamisena sosiaalisissa medioissa. Nämä sisällöt voivat olla kirjoja, artikkeleita tai videoklippejä. Jakaminen on kasvussa myös omaan elämään liittyen. Maailmalta löytyy tapauksia, jossa yksilön koko elämä on jaettu kuvina tai videoina. Me emme vielä tiedä, kuinka iso osa ihmisten elämästä tullaan tulevaisuudessa jakamaan sosiaalisessa mediassa tai ylipäätänsä tallentamaan. Yksi asia on varma: kaikenlainen jakaminen on kasvussa, olipa sitten kyse asiantuntijasisällöistä tai henkilökohtaisemmista valokuvista. Merkitys Tehyn kannalta Suhtautumista jakamiseen olisi järkevää muuttaa. Nyt monilla työpaikoilla ja erityisesti koulutuksessa käydään eräänlaista viivytystaistelua. Sosiaalisia medioita ei saisi käyttää työaikana tai osana koulutusta. Tähän viivytystaisteluun liittyvänä riskinä on se, että työntekijöiltä ja opiskelijoilta jäävät väliin sosiaalisten medioiden hyödyt: uusin tieto ja verkostoitumisen taidot. Tehy voisi olla edelläkävijä suhtautumisessa sosiaalisiin medioihin ja jakamiseen työnä ja kulttuurina. Tehyn organisaatiossa on tunnustettua asiantuntijuutta, sen hyödyntämisessä tulisi ottaa uusia keinoja käyttöön. Tulisi myös kartoittaa kunkin asiantuntija-alueen uusimmat ja kulloinkin kiinnostavimmat tiedon lähteet ja luoda uudenlaiset jakamisen prosessit Tehyn piirissä. Megatrendi 8: Eettis-ekologinen muutos ja 2000-lukuja voidaan pitää ekologisuuden vuosikymmeninä. Erityisesti tuona aikana ekologiset kysymykset ja niihin liittyvä yleinen arvomuutos ovat olleet mediassa hyvin esillä. Yksi keskeinen ekologisuuteen liittyvien arvojen muutoksen ajuri ovat olleet tieteellisten tutkimusten näytöt, jotka ovat puoltaneet vakuuttavasti tulkintaa pääosin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja ympäristön saastumisesta. Tutkimukset ja medianäkyvyys ovat osaltaan vaikuttaneet vaihtoehtoisten energialähteiden etsintään ja keksintöihin sekä muun muassa hybridi- ja sähköautojen kehittelyyn. Päästökysymyksistä on tullut osa kansainvälisiä keskusteluita ja sopimuksia. Samaan aikaan luonnon ja luonnollisuuden arvostus on ollut kasvussa. Erityisesti ja 2000-luvuille tyypillistä oli kasvava huoli siitä, miten luonnonympäristömme voi lukua voidaan pitää eettisyyden vuosikymmenenä. Ajallemme tyypillisiä puheenaiheita ovat muun muassa johtajien suuret palkkiot ja palkkaerojen kasvu sekä monikansallisten yritysten veroparatiisiseikkailut. Muita viime aikojen ehkä parhaita esimerkkejä eettisyyden merkityksen noususta ovat olleet kohu epäeettisesti Thaimaassa tuotetusta ananasmehusta sekä eurooppalainen hevosenliha- 19

20 kohu. Yritysmaailmassa lisääntynyt eettisyyden vaatimus on tarkoittanut muun muassa läpinäkyvyyden vaatimuksia liittyen valmistusmaan työskentelyolosuhteisiin, valmistuspaikkaan ja -prosesseihin. Keskustelua on käyty myös tuoteselosteiden paikkansapitävyydestä sekä tuotteiden ja palveluiden turvallisuudesta. Samalla laajat kansalaispiirit vaativat jatkuvasti suurempaa läpinäkyvyyttä julkishallinnon päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi hallinnon raskautta ja kankeutta sekä päätöksentekoprosessien hitautta on kritisoitu laajalti. Tapetilla on ollut myös yritysten yhteiskuntasuhteiden lisäksi sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, jonka avulla esimerkiksi vajaakuntoiset pääsevät työllistymään ja paremmin osaksi yhteiskuntaa. Eettinen ja ekologinen ajattelutapa ja arvopohja ovat kytkeytyneet voimakkaasti yhteen. Yhdessä niistä on tullut keskeinen osa elämäämme, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista, mikä vähentäisi tämän megatrendin vaikutusta, pikemminkin päinvastoin. Tehyn haasteet ja mahdollisuudet Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on paljonkin eettisiä kysymyksiä, joihin ei ole selkeää vastausta. Miten jonot saadaan purettua? Parantaako palveluiden ulkoistus hinta-laatusuhdetta? Ketä hoidetaan, kun rahat loppuvat? Miten hoito priorisoidaan? Kansalaiset ovat närkästyneitä tilanteesta, jota he osittain pitävät jopa terveydenhuollon alennustilana. Samaan aikaan henkilöstö uupuu kasvavan työtaakan alla. Huoltosuhteen muutos tarkoittaa käytännössä yhä enemmän ikääntyviä ihmisiä terveydenhuollon asiakkaina. Pidemmällä aikavälillä kokonaan uudenlaisia eettisiä kysymyksiä asettavat hoitotyöhön liittyvä uusi teknologia, etähoito ja -monitorointi, hoitorobotit sekä hoitoympäristöjä muovaava jokapaikan tietotekniikka ja rakennetun ympäristömme medioituminen. Tehyn osallistavien työpajojen aikana kävi ilmi, että Tehyn asiantuntijat haluaisivat panostaa erityisesti eettis-ekologisiin kysymyksiin. Tehy voisi toimia aktiivisesti alan eettisen koodiston vahvistamisessa siten, että hoidettava asettuu kaiken keskiöön. Yhtä lailla on panostettava työn mielekkyyteen, jaksamiseen sekä työntekijän vaikutusmahdollisuuksiin oman työympäristön ja työilmapiirin kehittämiseksi. Aivan erityisesti tulisi keskittyä uusiin teknologioihin, innovaatioihin ja hoitoihin liittyviin eettisiin kysymyksiin. Työpajoissa pohdittiin myös hyvinvointiyhteiskunnan uusia rahoitusmuotoja. Esimerkki muutosilmiöstä: Elämän hidastaminen astapainona työn ja elämän nopeutumisen tunteelle, jatkuvalle tietoähkylle, uusiutumiselle sekä teknologiselle kehitykselle, on syntynyt tarve elämän hidastamiseen (slow life). Leppoistaminen liittyy hyvin usein laajempiinkin eettis-ekologisiin pohdintoihin sekä luonnonmukaisuuden vaatimuksiin. Slow-ajattelulla on myös yhteyksiä erilaisiin vaihtoehtoelämäntapaliikkeisiin, uskomuslääkintään ja rajatietoon. Toisaalta samaan teemaan liittyvät vaatimukset teknologiavapaista vyöhykkeistä, esimerkiksi hyvinvointimatkailusta, jonka aikana kaikkien mobiilikommunikaatiovälineiden käyttö olisi kielletty. 20