Vihreä Moottoritie-esiselvitys
|
|
- Kaija Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI E18 Green and Smart EU-Russia Business Development Corridor Vihreä Moottoritie-esiselvitys VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI
2 ESISELVITYSHANKKEEN KUMPPANIT: HANKKEEN HALLINNOIJA Yhteistyössä LIIKENNEVIRASTON ja KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN kanssa
3 1. MIKÄ ON E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKE? 1.1. MIKÄ ON E18 MOOTTORITIE? E18 on 1890 km pitkä eurooppatie, joka alkaa Pohjois- Irlannin Craigavonista ja päättyy Pietariin kulkien läpi Norjan, Ruotsin ja Suomen. E18 on Suomen kansainvälisesti merkittävin tieosuus ja se on osa EU:n TEN-T-tieverkkoa. E18 kulkee Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun läpi Vaalimaan rajanylityspaikalle. (Naantali Turku Salo Lohja Helsinki Porvoo Loviisa Kotka Hamina Vaalimaa). Venäjän puolella E18 kulkee M10-valtatietä Suomen ja Venäjän rajalta Pietariin. Oslo Tukholma Turku Helsinki Viipuri Pietari Karlstad Pietari Moskova Kristiansand Belfast Newcastle VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 3
4 1. MIKÄ ON E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKE? 1.2. NÄKÖKULMIA E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEESEEN 1. Yli miljardin euron investoinnin muuntaminen innovaatioiksi, tuottavuudeksi ja uudeksi liiketoiminnaksi 6. Palvelu- ja teknologia- kehityshankekokonaisuuden muodostaminen 5. E18-projektin tavoitteisiin ja mittareiden määrittämiseen liittyvän sidosryhmien välisten keskustelujen käynnistäminen E18 VIHREÄ MOOTTORITIE- HANKE 4. Living lab -ympäristön muodostaminen ja sen liittäminen ulkomaisiin living-lab ympäristöihin 2. Vihreän, eri liikennemuotoja tukevan väylän rakentaminen liikenteelle ympäristölle ja elinkeinoelämälle 3. Tulevaisuuden moottoriteiden tasapainoisen kestävän kehityksen näkökulman ja infrastruktuurin määrittäminen VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 4
5 2. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEN MAHDOLLISUUDET 2.1. MIKSI E18 ON SOVELTUVA KEHITYSHANKKEEKSI? Suomi E18-tien kunnostaminen: yli 1 miljardin lisäinvestoinnin hyödyn maksimointi PPP-investointimalli Tarve innovaatiotestialustalle ja living lab -konseptille: Kokonaisvaltaista testiympäristöä ei ole olemassa E18-liikenneväylän intermodaalisuus: satamat, rautatiet, tiet, jne. Suomen ja Venäjän liikenneministeriöiden hyvät suhteet ja tulevat yhteistyösopimukset Suomen ja Venäjän välinen yhteentoimivuus EU Kansainvälisyys EU:n käytävä Venäjälle Viisumivapaus venäläisille tulossa Yhdyspiste Euroopan ja Aasian liikenneverkostojen välillä E18 on osa Euroopan TENT-T -liikennerunkoverkkoa Kansainvälisen living lab -verkoston johtava asema Teknologioden ja palveluiden kehittäminen moottoritieympäristöön VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 5
6 2. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEN MAHDOLLISUUDET 2.2. AKATEEMINEN VIITEKEHYS KOROSTAA INFRASTRUKTUURIA YHTEISEN HYVÄN LUOMISESSA Porterin (1990) mukaan kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavat yrityksistä muodostuneet klusterit, asiakkaat, resurssit ja tukeva infrastruktuuri, jotka luovat tuottavuutta, innovaatiota ja uutta liiketoimintaa, tai keynesiläisittäin sanottuna yhteishyvää. Asiakkaat Vienti Tuonti Liiketoiminta Resurssit Tuottavuus Innovaatio Uusi liiketoiminta EU Suomi Venäjä Kiina Vienti Tuonti Valtion hallinto Valtion hallinto Liiketoiminta Tukevat yritykset ja infrastruktuuri E18 Tukevat yritykset ja infrastruktuuri Sattuma Sattuma Resurssit Tuottavuus Innovaatio Uusi liiketoiminta Asiakkaat Lähde: Adapted from Porter, M.E The Competitive Advantage of Nations. New York (NY), The Free Press. 855 p. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 6
7 2. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEN MAHDOLLISUUDET 2.3. KERROSMALLI JAKAA E18 VIHREÄ MOOTTORITIE- EKOSYSTEEMIN KOKONAISUUKSIKSI Kehitystä tukevat rakenteet, jotka mahdollistavat elementtien yhteen nivomisen Rahoitus Kannustimet, lainsäädäntö Ympäristöbrändit, ihmisten käyttäytyminen Test bed:n ja living lab:n rahoitus Liiketoimintasysteemit Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Kehitysjärjestelmät Energiatuotantojärjestelmät Living lab -verkosto Järjestelmien yhteentoimivuus Yksittäisten yritysten ja organisaatioiden tuotokset E18 vihreä moottoritieympäristöön Esim. Sähköautoinfrastruktuuri ja tuulivoima Test bed -ympäristö eri elementeille Systeemit Rakenteet Tiet, rautatiet, kanaalit, satamat, jne. Liikenne- ja energiajärjestelmät, kaupunkilogistiikka Tukevat järjestelmät: teknologia, IT, energia, arkkitehtuuri Kaavoitus Elementit Ympäristö Lähde: Pöyry analysis. Layer approach adapted from Murman, E.M., Allen, T.J. Engineering systems: an aircraft perspective. Engineering systems symposium, MIT, VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 7
8 8. 2. Business E18 MOOTTORITIEN corridor MAHDOLLISUUDET VIHREÄ MOOTTORITIE -TYÖPAJAAN PERUSTUVA NÄKEMYS E18- MOOTTORITIESTÄ 7. Green charter 2. Border 3. Economics 1. Chain of nodes 4. Development initiatives and test beds 6. Dialogue 5. Living lab E18 VIHREÄ VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS MOOTTORITIEKONSEPTIN LOPPURAPORTTI MÄÄRITTELY 8 8
9 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.1. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEN MISSIO JA VISIO 1. Chain of nodes 2. Border 3. Economics 4. Development initiatives and test beds 5. Living lab 6. Dialogue 7. Green charter 8. Business corridor E18 Vihreä moottoritien missio on maksimoida yhteinen hyvä hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla E18-moottoritien ympärille rakennettua ekosysteemiä. Yhteistä hyvää arvioidaan tasapainoisen kestävän kehityksen sosiaalisella, taloudellisella ja ymrpäristönäkökulmalla, jotka maksimoivat E18 Vihreän moottoritien arvon. E18 Vihreä moottoritien visio Vuonna 2014 E18 vihreä moottoritie on Kestävä liikenne-, elinkeinoelämä-, energia- ja yhteentoimivuuskäytävä Etelä-Suomen ja Venäjän välillä. Malli ja ensimmäinen vertailukohta tulevaisuuden moottoriteille Ekosysteemi, joka luo markkinapaikan kestäville palveluille ja teknologioille Tasapainoisen kestävän kehityksen vuoropuheluareena Euroopan johtava, ympäristön huomioimiseen keskittyvä, liikennesektorin living lab Yksi kansainvälisen living lab -verkoston merkittävimmistä tiedonvaihtokanavista Kestävä, vihreä ja ekologinen, energiatehokas, älykäs, turvallinen, yhteiskuntaa hyödyttävä, liiketoimintaa luova ja alusta kehityshankkeille ja yhteentoimivuudelle Koordinoitu rakennetun ympäristön ja ICT-sektorin strategisen huippuosaamisen keskittymien toimesta (RYM ja TIVIT). VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 9
10 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.2. SOLMUKOHTIEN KETJU, RAJA JA TALOUS 1. Chain of nodes 2. Border 3. Economics 4. Development initiatives and test beds 5. Living lab 6. Dialogue 7. Green charter 8. Business corridor 1. Solmukohtien ketju (Chain of nodes) Solmukohtien ketjun konsepti käsittää vihreän liikenteen, liiketoiminta- ja energiakäytävän, EU-Venäjä rajan ja kaupunkialueet ja niiden liitännäisalueet Ketju korostaa kuljetusten ja niitä tukevan infrastruktuurin intermodaalisuutta, esim. satamat, rautatie, tiestö, televiestintä Solmukohtien ketju määrittää raamin, jonka sisältö ulottuu kaikista kattavan järjestelmän osista yksittäisiin kehittämisaloitteisiin ja joka keskittyy erityisesti julkiseen ja yksityiseen tarjontaan ja tarpeisiin sisältäen kaikki käytävään liityvät investoinnit ja kulutuksen. Raami osoittaa Vihreän moottoritien infrastruktuurin, markkinoiden ja palveluiden liiiketoimintapotentiaalia. 2. Raja (Border) EU:n ja Venäjän välinen raja avaa mahdollisuuksia niin liiketoiminnan ja turismin edistämiseen, kuin taloudelliseen ja valtionhallinnolliseen yhteistyöhön esimerkiksi koskevien yhteentoimivuusperiaatteita koskevien, EU:n rajoihin kytkeytyvien, aloitteiden muodossa. 3. Talous (Economics) Yksi E18 Vihreän moottoritien avaintavoitteita on edistää rajat ylittävää ja alueellista liiketoimintaa: tuontia, vientiä, turismia, maanviljelyä, koulutusta jne. Vihreä käytävä luo kestävän markkinapaikan palveluille ja infrastruktuurille, esim. parannuksille rajan ylitykseen. Perimmiltään käytävä korostaa tuottavuutta, innovaatioita ja uusia liiketoimintoja. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 10
11 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.3. KEHITTÄMISALOITTEET, TESTIALUSTAT JA INNOVAATIOEKOSYSTEEMI 1. Chain of nodes 2. Border 3. Economics 4. Development initiatives and test beds 5. Living lab 6. Dialogue 7. Green charter 8. Business corridor 4. Kehittämisaloitteet ja testialustat (Development initiatives and test beds) Test bed luo alustan erityisesti uusien teknologioiden kokeilemiseen varustamalla tietyt osuudet mahdollistavilla teknologioilla, kuten sensoreilla ja putkituksilla. Jo tässä vaiheessa on E18 Vihreä moottoritie-työ tunnistanut kahtena viime vuotena lukuisia kehitysaloitteita, jotka ovat jatkokehitettävissä ja testattavissa kehitysalustaympäristössä. E18 muodostaa Suomen tärkeimmän moottoritielle perustettavan kokeilualustan. 5. Innovaatioekosysteemi (Living lab) Living lab on käyttäjäkeskeinen, avoimeen innovaatioon perustuva, innovaatioekosysteemi, jolla kehitetään palvelu- ja järjestelmäinnovaatioita. E18 Vihreä moottoritie-innovaatioekosysteemi ulottuu EU:n ja Venäjän rajan molemmille puolille palveluiden, valtiohallintojen ja teknologioiden yhteensopivuuden edistämiseksi. Living lab nivoo yhteen kumppaneita, joilla on yhteensopivat visiot, samansuuntaiset prioriteetit ja kohdistetut tavoitteet. Living lab kerää yhteen erillään olevia kehityshankkeita ekologisuusenergiatehokkuus-, älykkyys-, turvallisuus ja yhteensopivuushankkeiden portfolioksi Kansallisen innovaation lisäksi järjestelmä on avoin myös muista kansainvälisistä, kestävyyttä tavoittelevista, innovaatioekosysteemeistä Keinoja E18 Vihreä moottoritien kestävyys tavoitteiden saavuttamiseen ovat avoimet, mikäli mahdollista, kokonaiskuluiltaan matalat innovaatiot. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 11
12 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.4. VUOROPUHELU, ASEMOITU VIHREYS JA LIIKETOIMINTAKÄYTÄVÄ 1. Chain of nodes 2. Border 3. Economics 4. Development initiatives and test beds 5. Living lab 6. Dialogue 7. Green charter 6. Vuoropuhelu (Dialogue) Yhteishyvän maksimoimisen tavoite asetetaan läpinäkyvällä ja demokraattisella, käytävän asianomaisten osapuolien välisellä, keskustelulla. E18 Vihreä moottoritie-aloite tarjoaa poliittisen kontekstin niin EU:n ja Venäjän, kuin kehittämisaloitteiden väliselle keskustelulle. 7. Asemoitu vihreys (Green charter) Green charter määrittää yhteisen hyvän ja kestävyyden aktiviteetit E18 Vihreä moottoritie-ympäristössä. Yhteishyvä on määritetty sosiaalisten, ympäristöllisten ja taloudellisten tekijöiden, järjestelmän arvon maksimoivaksi kestävyydeksi. Green charter määrittää E18 Vihreä moottoritie-ympäristön todelliseksi rajanylitysedistysten kauppapaikaksi kehityshankeportfolioksi, joka koostuu ekologisuutta, energiatehokkuutta, älykkyyttä, turvallisuutta ja yhteensopivuutta edistävistä kehitysaskeleista Green charter edistää liikennevirroista ja turvallisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen ja kestävyyteen etenevää julkisen sektorin ajattelua 8. Liiketoimintakäytävä (Business corridor) Vihreä liiketoimintakäytäväohjelma koordinoi elementti-, rakenne- ja systeemitasojen kehitysportfolioita, jotka koostuvat ekologisuutta, energiatehokkuutta, älykkyyttä, turvallisuutta ja yhteensopivuutta edistävistä kehitysaskeleista (liiketoimintatavoittein) 8. Business corridor VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 12
13 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.5. ESISELVITYSHANKKEEN TYÖOSUUDET 1. Vihreä moottoritie-konseptin hahmottelu rinnakkain E18-Koskenkylä- Kotka-urakan suunnittelun, hankinnan valmistelun ja tarjousten valmistelun kanssa. 2. Selvitys Vihreä moottoritie-järjestelmän hiilijalanjäljestä 3. Selvitys Vihreä moottoritie-järjestelmän maaseudulle tuomista mahdollisuuksista 4. Vihreä moottoritie-järjestelmän konseptointi ja kehityskäytävän edistämissuunnittelu VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 13
14 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.6. ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET KOSKIEN UUSIA E18- MOOTTORITIEOSUUKSIA Esiselvityshanke käynnistyi kehittämistarpeiden tunnistamisella, jossa maankäytön suunnitelmia, tiesuunnitelmien, PPP- hankintakäytännön sekä lainsäädännön ja käytänteiden asettamia reunaehtoja vertailtiin alustavien kehittämisideoiden toteuttamisvaatimusten kanssa. Tavoitteena oli varmistua siitä, että tulevat E 18 moottoritieosuudet muodostavat vihreän kehityskäytävän kehittämiseen soveltuvan, riittävästi joustavuusoptioita sisältävän, alustan. Vihreän moottoritien esiselvitys ja konseptin suunnittelu eteni seuraavien työvaiheiden kautta: 1. Tunnistetut kehitysosa-alueet kattavan ideapankin luominen tiesuunnittelun ja E18- suunnitelmien benchmarkingin pohjaksi 2. Tiesuunnitteluprosessin ja E18-tiesuunnitelman sisällön benchmarking, toimenpideehdotukset 3. PPP- hankintamallin benchmarking ja toimenpide-ehdotukset 4. Tarjouspyyntösisällön benchmarking ja toimenpide-ehdotukset 5. Vihreä moottoritie-ajattelutavan luominen ja tavoitteiden määritteleminen 6. Tarjousten valmistelun yhteistyö synnytetyn Vihreä moottoritie-ajattelutavan pohjalta kaikkien tarjoajia kanssa 7. Tiealueen käytön reunaehtojen benchmarking, aiemmin linjaamattomien mahdollisuuksien reunaehtojen määrittely ja toimenpide-ehdotukset VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 14
15 3. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN SISÄLTÖ 3.7. SHOK-HANKE: E18 VIHREÄ MOOTTORIHANKKEEN PERUSTELUT JA EDELLYTYKSET Nykyinen infrastruurialan T&K-toiminta ei ole johtanut onnistuneisiin palvelutoteutuksiin. Pilottiprojekteihin keskittyminen kasvattaa entisestään nykyistä tutkimuslaitosten ja yliopistojen T&K-markkinaa, joka ei synnytä uusia palveluita eikä siten ratkaise varsinaisia ongelmia. Kehityshankkeiden alhaalta ylöspäin - lähestymistapa (esim. sekava yksittäisten ideoiden kerääminen) estää kokonaisvaltaisen palvelumarkkinan luomisen. E18 vihreä moottoritie -esiselvityksen loppupäätelmän mukaan palvelumarkkinat voidaan luoda ylhäältä alaspäin suuntautuvalla ohjelmalla, jota johtavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit), jos 1. Liikenne-, liiketoiminta- ja energiakäytävät, EU:n ja Venäjän välinen raja sekä kaupunkialueet että niiden rajapinnat ymmärretään järjestelmään kuuluvana infrastruktuurin solmuketjuna. 2. Järjestelmän tulisi luoda yhteistä hyvää. 3. Järjestelmällä on mitattavissa oleva vaikkakin stokastinen arvo, joka tarjoaa perustan tavoitteiden asettamiselle ja kehityksen analysoinnille. 4. Järjestelmä, sen ominaisuudet ja sen toimijoiden käyttäytyminen voidaan ymmärtää ja arvioida systeemisellä tasolla, vaikka ne olisivat epälineaarisia ja ei-ennustettavia. 5. Yhteisen hyvän maksimoinnin tavoite on asetettu läpinäkyvällä ja demokraattisella hankkeen sidosryhmien välisellä vuoropuhelulla. 6. Yhteinen hyvä on määritelty tasapainoisen kestävän kehityksen näkökulmia punniten (sosiaalinen, ympäristö, taloudellinen) järjestelmän arvon maksimoimiseksi. 7. Tavoitteiden saavuttamiseen käytetyt keinot ovat avoimia innovaatioille. 8. Tavoitteiden ja tasapainoisen kestävän kehityksen määrittelykeskustelut käynnistetään E18 vihreä moottoritie - living lab:ssa. 9. Kansallisten innovaatioiden lisäksi järjestelmä on avoin ulkopuolisille innovaatioille (esim. kansainväliset living lab verkostotapaamiset). 10. Palvelumarkkinan luomisen mahdollistaa tasapainoinen joukko yrityksiä, resursseja, infrastruuria, asiakkaita, lainsäädäntöa ja kannustimia, jotka johtavat tuottavuuteen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Tämän vuoksi esimerkiksi suunnittelu ja kaavoitus yksinomaan eivät riitä markkinan luomiseen, vaikka niillä on merkittävä rooli markkinarajojen ja kannustimien määrittelyssä. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 15
16 4. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN ROADMAP 4.1. ESISELVITYKSESTÄ KANSALLISEEN JA KANSAINVÄLISEEN HANKKEESEEN Esiselvityshankkeen näkemyksen mukaan E18 Vihreä moottoriehanke kytkeytyy E18-moottoritien rakennusprojektiin ja kansainvälisiin kongresseihin. E18 Vihreä moottoritie-hankkeen tulokset esitellään vuonna 2014 älyliikenteen kongressissa Helsingissä. E18 vihreä moottorietiehankkeen vaiheet 1. Esiselvitys Ideointi Specifikaatiot Roadmap Taustatyö Mahdollistavat rakenteet 2. Kansallinen hanke Strategian määrittely Osallistujat & MoU E18 GMW charter SHOK rakenne Kansallinen living lab Hankekokonaisuuksien hallinta 3. Kansainvälinen hanke Living lab -verkosto Kansainvälinen yhteistyö Rajanylitys Yhteentoimivuus EU-tason kehityshankkeet E18 rakennusaikataulu Koskenkylä Kotka Hamina Vaalimaa Kongressit PIARC, Meksiko Kansainvälinen kiinnostus ITS World Congress, Wien Kansainvälinen yhteistyö ITS European Congress, Helsinki E18 GMW tulokset PIARC, Korea VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 16
17 4. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN ROADMAP 4.2. TOIMENPITEIDEN JA KANSALLISEN KILPAILUKYVYN VÄLINEN YHTEYS Liiketoiminta Valtion hallinto Asiakkaat Yritykset ja infrastruktuuri Resurssit Sattumat Intermodaalisuus Esiselvitys Yhteentoimivuus EU Venäjä -mallil SHOK Tasapainoinen kestävä kehitys Futuring PIARC 2011 Mexico City, Kansainvälisen hankkeen esittely Koskenkylä Kotka Kannustimet ja lainsäädäntö Rahoitus Living lab E18 rajanylitys living lab ITS World Wien Talouden rakenteelliset muutokset Liiketoimintamallit EU/Venäjä resurssit Living lab -verkosto Living lab -verkosto EU:ssa, Etelä-Koreassa, jne. Rahoituskonsepti Vihreän moottoritiekonseptin määrittely ja konseptin vientimahdollisuuksien luominen Brändäys E18 vihreän moottoritien brändi ITS Älyliikenteen kehittäminen Franchising Business caset Satamat, tiet, rautatie Liiketoimintamahdollisuuksien luominen Avoimen liiketoiminta-alustan muodostaminen E18 moottoritielle ITS Europe Helsinki Hamina Vaalimaa PIARC 2015 Etelä-Korea Rakentaminen aloitetaan vuonna 2015 Lainsäädäntö Resurssit E18 Konsepti Kysyntä Infrastruktuuri PPP rakennusprojektit Lähde: National diamond adapted from Porter, M.E The Competitive Advantage of Nations. New York (NY), The Free Press. 855 p. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 17
18 4. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN ROADMAP 4.3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Huippuosaamiskeskittymien yhteisohjelmahankkeen käynnistäminen 2. Kansainvälisen avoimen instruktuuri-living lab -aloitteen valmistelu 3. ELY-hankekokonaisuuden toteuttaminen 4. Älyliikenteen kehitysosuuden luominen 5. Suomalaisen TEN-T Green Corridor-pilottihankkeen esittely ja rahoitushaku EU:ssa TIVIT ja RYM SHOK, Pöyry, yritykset: valmistellaan ja käynnistetään SHOKien välinen, avoin yhteisohjelma, joka luo SHOK-pohjaisen innovaatioalustan, etsii keinot tie-ekosysteemiin ongelmien ratkaisuun ja luo liiketoimintamahdollisuuksia E18-ympäristöön. Livi, Pöyry, SHOKit: esitellään kansallisesti E18-hanke, etenkin living lab - konsepti, etsitään yhteistyökumppanit ja verkottaudutaan niihin. Tavoitteena on muodostaa kansainvälinen infrastruktuuri- living lab -verkosto. Esittelyt alkavat PIARC kongressista ja E18-tuokset esitellään Euroopan ITS-kongressissa Helsingissä TEM: E18-hankkeista luodaan elinkeinojen kehittämisen, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden sekä kestävän kehityksen ELY-hankekokonaisuus, jolla pilotoidaan valtionhallinnon uudistuksen mahdollistamia uusia ohjausmalleja (sääntely ja insentiivit). LVM: E18-tiestä tehdään osana liikennepoliittista selontekoa älyliikenteen kehitysosuus moottoritieliikenteen osalta (test bed). LVM: E18-tiehankkeiden pohjalta rakennetaan Euroopan ensimmäinen konseptoitu ja yritysten sekä valtionhallinnon kesken toteutettava Green Corridor, joka kirjataan liikennepoliittiseen selontekoon ja jolle haetaan pilottihankkeena EU:sta TEN-T-järjestelmän rahoitusta. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 18
19 4. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN ROADMAP 4.3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6. Ympäristövaikutus- ja elinkeinotarvearvioinnin kehittäminen 7. EU:n ja Venäjän välisten yhteistoimintaperiaatteiden kehittäminen ELY-ministeriöt: kehitetään väylien ympäristövaikutusarviointia siten, että arvioinnin funktiota täydennetään kattamaan myös elinkeinojen tarpeet. Näin pystytään synnyttämään kasvua mahdollistavia, kestävän kehityksen mukaisia käytävähankkeita, hyödyntämään työsuoritteet tarkemmin, keskittämään haittavaikutuksia ja tuottamaan väylähankkeiden kautta lisätuloja. LVM, TEM, UM: kehitetään EU:n ja Venäjän välistä vuoropuhelua, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön EU:n yhteistoimintaperiaatteet E18-tiellä, esim. tullissa Suomen ja Venäjän välillä ja rekkajonojen ehkäisyssä. 8. Liiketoiminnan kehittäminen Yritykset: kehitetään E18 Vihreä moottoritie -brandi, jonka kokoaa alleen E18:n vaikutusalueella olevat elinkeinot, jotka hyödyntävät E18:n tarjoamaa infrastruktuuria ja kehitysalustaa sekä osallistuvat yhdessä väylän tunnetuksi tekemiseen ja hyödyntämiseen. 9. Liikenneväylien tavoitteiden asettamisen forum 10. Tulevaisuuden moottoritie -konseptin kehittäminen Kaikki: käydään E18-tien sidosryhmien välinen dialogi liikenneväylän muodostaman ekosysteemin tavoitteista ja miten voidaan rakentaa eri näkökulmat huomioiva tasapainoinen, kestävänkehityksen väyläratkaisu. Kaikki: osallistutaan tulevaisuuden moottoritie -konseptin kehittämiseen, joka mahdollistaa tasapainoisen väyläratkaisun toteuttamisen, huomioi sidosryhmien tarpeet ja luo vientimahdollisuuksia osallistujille. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 19
20 4. E18 VIHREÄ MOOTTORITIEHANKKEEN ROADMAP 4.4. SEURAAVAT ASKELEET (LYHYT AIKAVÄLI) Konseptointihanke onnistuneesti saavutti tavoitteensa ja tunnisti lyhyen aikavälin tavoitteeksi määrittää ja mallintaa kehityskäytyvän kansantaloudellinen nykyarvo. Suositeltava lähestymistapa konkreettisen nykyarvon määritykseen olisi yhteistyö MITn (Massachusetts Institute of Technology) ja Stevens Institute of Technology kanssa, jotka omaavat jo viitekehyksen vastaavien kompleksisten ympäristöjen ja living lab -kehitysalustojen arvomääritykseen (CLIOS viitekehys). E18 kehityskäytävä Venäjän ja EUn välillä luo merkittävät haasteet mallintamiselle perinteisin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten lähestymistapojen avulla. Nykyarvo tulisi saavuttaa kansainvälisesti arvostetuin menetelmin, jotta konseptointityön tavoitteet olisivat ymmärrettävissa monien eri sidosryhmien näkökulmista. Nyky- ja tavoitearvomääritys tuo riittävän legitimiteetin pyrkimykselle, samanaikaisesti huolehtien että nykytila ja tavoite ovat kansantaloustieteen mukaisesti kommunikoitavissa (pitkäaikasvaikutukset- ja tavoitteet, vaihtoehtoiskustannukset, riskit ja mahdollisuudet). Konseptointityö suosittelee strategisen huippuosaamisen keskittymien (RYM ja TIVIT) alustaa julkisen sektorin näkökulmasta, jotta yksityissektorin osallistuminen voidaan varmistaa riittävän pitkälle aikavälille ja seuraava kehitysvaihe ei jää ainoastaan projektiksi. Kriittistä on lyhyen aikavälin tavoitteena myös saavuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön hyväksyntä ja sitoutuminen. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 20
21 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.1. KÄYTÄVÄN TUOTTAVUUS JA UUDET LIIKETOIMINNAT Moottoritiet vaativat miljardin euron investointeja. Avainkysymys on miten investoinnit muutetaan yhteiseksi hyväksi eli innovaatioiksi, tuottavuudeksi ja uusiksi liiketoiminnoiksi? E18 vihreä moottoritiehanke rakentaa vihreän, eri liikennemuotoja tukevan käytävän liikenteelle, ympäristölle ja elinkeinoelämälle sekä määrittelee tulevaisuuden moottoriteiden infrastruktuurin ja tasapainoisen kestävän kehityksen konseptin. Muodostamalla E18 vihreän moottoritien yhteyteen living lab- ja test bed ympäristöt käynnistetään avoin keskustelu E18-sidosryhmien välillä moottoritien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska samanlaisia moottoritie-ekosysteemin kehityshankkeita ei vielä ole, E18 vihreä moottoritiehanke muodostaa Euroopan johtavan palvelu- ja teknologiakehityshankekokonaisuuden. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 21
22 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.2. KEHITYSKÄYTÄVÄN EDELLYTYKSET JA KILPAILUASETELMA Potentiaali nähtävissä vihreän ja älykkään EU:n ja Venäjän välisen liiketoiminnan kehittämiskäytävän luomisessa Kehityskäytävä vaikuttaa todennäköisimmin olevan muodostettavissa käytävään; jolla on olemassa oleva merkittävä rahoitusvolyymi, johon kohdistuu merkittäviä rakennustoimenpiteitä rakennustyöt luovat mahdollisuuksia erillisinä toteutettuna kalliiden kestävän kehityksen mukaisten järjestelmien asennuksille jonka kehittymiseen liittyy kansallisia ja valtioiden välisiä strategioita, Euroopassa EU:n merkitys korostuu ja EU:n ensisijainen hyöty on oltava perusteltavissa Valtioiden kiinnostus kertoo käytävän sijoittumisesta merkittäviin vuorovaikutusreitteihin Jo olemassa oleva kansallinen strategia antaa valmiudet nopeaa strategian tarkentamiseen johon kohdistuu laajaa kansainvälistä kiinnostusta Yhteisen kehitysekosysteemin hyöty perustuu merkittävästi siihen kohdistuvaan kv. huomioon Suomi ja E18-kehityskäytävä kilpailee muiden vastaavien käytävien kanssa asemasta tärkeimpänä EU:n ja Venäjän välisenä vuorovaikutuskäytävänä Suomen on E18-käytävä asemoimiseksi pystyttävä muita nopeampaan kehityksen fasilointiin ja ongelmien ratkomiseen Pitkä yhteistyö Venäjän kanssa sekä hyvät ja aktiiviset suhteet antavat Suomelle etumatkaa Pietarin metropolin sijainti rajan läheisyydessä ja uusi E18-moottoritie ovat myös Suomen vahvuuksia käytäväkilpailussa Kehityssysteemi on laaja ja siihen liittyvät niin julkisen sektori (EU, valtiot, maakunnat, kunnat), kuin yritykset ja kuluttajatkin VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 22
23 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.2. EU-VENÄJÄ-KÄYTÄVÄ Rajojen ollessa auki: Huima liikenteen kasvupotentiaali Hki-Pietari-välillä tapahtuva liikkuminen dominoi muuta liikkumista Alueiden väestöpohjat Venäläisille väylä Suomeen ja Eurooppaan EU:lle merkittävä vuorovaikutuskäytävä Venäjälle Tulevaisuutta mm. kasvava rajan ylittävä pendelöinti VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 23
24 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.2. EU-VENÄJÄ-KÄYTÄVÄ Käytävän kehitys tapahtuu janalla Perinteiset intressipiirit ja edunvalvonta-alueet eivät vastaa käytävän muotoa ja logiikkaa Tavoitteellinen kehittämisen edistäminen edellyttää janalla olevien toimijoiden yhteistä tavoitetta ja toimenpiteitä VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 24
25 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.3. VIHREÄ KEHITYSKÄYTÄVÄ Vihreällä käsitetään; kestävän kehityksen mukaista infrastruktuuria, liikennettä ja toimintatapoja; Hiiliniukkuutta, energiatehokkuutta, älykkyyttä ja käytävän kestävää hyödyntämistä sujuvaa rajan ylittämistä valtiosta toiseen; työtä, kasvua ja investointeja elinvoimaisen valtioiden välisen liiketoimintakäytävän tavoitteellisen kehittämisen kautta; vaivattomasti saavutettavia palveluita; jäljelle jäävien haittojen kompensaatiota järjestelmän synnyttämillä hyödyillä. Käytävällä käsitetään; pelkkää tietä ja sillä liikkuvia ajoneuvoja laajempaa käytävää ja ekosysteemiä; käytävään integroitunutta kaupungit ja maaseudun kattavaa palvelukokonaisuutta; uusiutuvan energian tuotantokäytävää; yhteistä kestävän kehityksen brändin käytäväaluetta; maisemakäytävää; kansainvälistä logistiikkakäytävää; VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 25 tiedonkeräys- ja siirtoväylää.
26 Vihreä moottoritieelementtejä Kevyen liikenteen yhteys Hybridiasema Hidaslataus Maalämpöverkosto Energiatehokas valaistus Aurinkopaneelit Älykäs tie Lisättävä putkitusvaraus siltoihin ja pysäköintipaikoille Hidaslataus Finngridin 400 kv:n voimalinja VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 26
27 VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 27
28 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.4. YHTEENVETO VIHREÄN MOOTTORITIE-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSESTA HIILIJALANJÄLKEEN Vihreä moottoritie-järjestelmä sisältää merkittävän paikallisen päästövähennyspotentiaalin. Vihreän moottoritie -konseptin olennainen osa on uusiutuvan energian tuotanto tien varrella. Tien hiilijalanjälki voidaan puolittaa jo vuoteen 2015 mennessä tavanomaiseen moottoritiehen verrattuna. Tämä edellyttää, että uusiutuvien polttoaineiden osuus on 40 % myytävästä polttoaineesta, sähköautojen osuus liikennesuoritteesta on 6 % ja tien varrelle rakennetaan 30 tuulivoimalaa. Jos vihreälle moottoritielle rakennetaan 100 tuulivoimalaa vuoteen 2030 mennessä, niiden avulla voidaan vähentää energiajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjä jopa enemmän kuin vihreän moottoritien liikenne tuottaa Moottoritien käytönaikaiset päästöt syntyvät nykyisin lähes täysin liikennesuoritteista. Tehokkaimmin päästöjä voidaan vähentää siirtymällä sähkön ja biopolttoaineiden käyttöön ajoneuvoissa. Käyttövaiheella on tien elinkaarta tarkasteltaessa suurin päästövaikutus. Tien rakentamisen (sis. maanrakennus, pohjanvahvistus, päällysteet sekä varustelu) osuus tienpidon kokonaispäästöistä on 2-3 %. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 28
29 5. YHTEENVETO, E18 VIHREÄ MOOTTORITIE 5.5. YHTEENVETO VIHREÄN MOOTTORITIE-JÄRJESTELMÄN MAASEUDULLE TUOMISTA MAHDOLLISUUKSISTA Vihreä käytävä luo luonnollisen ja ylimaakunnallisen pohjan fyysisesti jalkautettavan yhteisen markkinointistrategian- ja profiilin luomiselle, jonka pohjalta ohjattavien ponnistelujen tuloksista hyötyisivät kaikki käytävän toimijat. Kehitettävissä ovat mm. tarjoamakonseptien sisällöt, kanavat, palveluportaalit, verkostoyhteistyö. Maaseudun mikroyrittäjä saisi merkittävästi toimintansa kehittämiseen hyötyjä rahoituskorista, jonka kautta toteutettava toiminta olisi pidempijänteistä ja rahoitus helposti hyödynnettävää. Manner-Suomen maaseutuohjelma ja Lieder rahoitus tarjoavat puitteita maaseutumatkailun ja muun maaseutuyrittämisen kehittämistoimille sekä investointien tukemiseen. Vihreän moottoritien profiiliin sopisi hyvin liikennepolttoaineeksi jalostetun biokaasun tuotanto ja jakelu. VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 29
30 E18 Green and Smart EU-Russia Business Development Corridor Kiitoksia mielenkiinnostanne! More information: Aki Marjasvaara Project Director Municipality of Loviisa/ Green Highway Initiative mob Vihreä moottoritie-hankkeen ohjausryhmä VIHREÄ MOOTTORITIE-ESISELVITYS LOPPURAPORTTI 30
Aki Marjasvaara 18.8.2010. Loviisan kaupunki Kehittämispalvelut
VIHREÄ MOOTTORITIE Aki Marjasvaara 18.8.2010 Loviisan kaupunki Kehittämispalvelut Vihreä + moottoritie - Ikuinen paradoksi? Taustaa Tien varrella Suomen merkittävin energianjalostuksen, - tuotannon ja
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotE18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti
E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotAjatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä
Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman
LisätiedotTransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT
TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotSähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.
Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut
LisätiedotTukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä
Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotÄlyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA
Muistio 1(3) Esa Niemelä 20.4.2017 Eduskunnan talousvaliokunnalle Viite HE 25/2017 vp, kuuleminen 21.4.2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotE18- älykäs ja vihreä kasvukäytävä. Kaakkois-Suomen Venäjä-yhteistyöseminaari 11.6.2012 Kehittämispäällikkö Hanna Kailasto
E18- älykäs ja vihreä kasvukäytävä Kaakkois-Suomen Venäjä-yhteistyöseminaari 11.6.2012 Kehittämispäällikkö Hanna Kailasto 1 Kasvukäytäväkokemuksista voimaa Kaakkois-Suomeen ESITYKSEN RAKENNE 1. Kasvukäytävähankkeen
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotTKI-työpaja & Vauhdittamo Pohjois-Savon liitto Yrittäjyys ja innovaatiot - case terveys Kaija Sääski, Savonia & Kirsimarja Metsävainio, KYS
TKI-työpaja & Vauhdittamo Pohjois-Savon liitto 27.2.2018 Yrittäjyys ja innovaatiot - case terveys Kaija Sääski, Savonia & Kirsimarja Metsävainio, KYS Taustaa Miten Savilahden korkea osaaminen saadaan tehokkaammin
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotTRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT
TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotINKA ja hankinnat 3.3.2015
INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa
LisätiedotLiikenteen monipalvelumalli
Liikenteen monipalvelumalli Kansallinen ohjelma - UDIT Luonnos Elias Pöyry, Eera Oy Juuso Kummala, Liikennevirasto 31.5.2011 Lähtökohtana monipalvelumallille on päästöjen vähentäminen ja turvallisuuden
LisätiedotKäyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT
Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotVähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi
Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,
LisätiedotTyöpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista
Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista Tuote palveluna Nyt Tulevaisuuden mahdollisuudet Taloudellinen potentiaali Elinkaaren pidentäminen Verkoston optimointi Digitaaliset
LisätiedotÄlykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa
Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotNELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013
NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotKESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotLuonnonvarat ja kestävä talous
Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen
Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen Tilannekatsaus 4.6.2018 29.5.2018 Page 1 Prosessi 29.5.2018 Page 2 Kirjallisuuskatsaus Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia
LisätiedotHELSINGIN MASSAT 7.9.2015
HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotPeruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa
Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia
LisätiedotVerkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi
Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotVIHREÄ MOOTTORITIE-HANKE
1 ESITTELY 17.08.2010 VIHREÄ MOOTTORITIE-HANKE Vihreä moottoritie-esiselvityshankkeessa yritykset, kuntasektori ja valtionhallinto selvittävät yhdessä mahdollisuuksia luoda pian rakennettavasta E18-moottoritiestä
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotYritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotYritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu
Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
Lisätiedot