rihveli Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rihveli 1 2012 Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia"

Transkriptio

1 rihveli Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia Melbournen Suomi-koulu Pieni kyläkoulu suuressa kaupungissa Kehityskeskustelu Mitä on työpaikkakiusaaminen

2 rih veli Julkaisija Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry. Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Toimituskunta Päivi Lyhykäinen pj. Laura Nurminen Eevu Kivimäki-Sandgren Päivi Seiskari Ulkoasu Marjaana Kinnermä Kouluaiheiset kuvat Susanna Bäckman Painopaikka Forssa Print 2012

3 1 rih veli Päivi Lyhykäinen Pääkirjoitus 4 Laura Nurminen Kevätaurinkoinen tervehdys! 6 Jaakko Salo Terveisiä edunvalvonnasta! 8 Maritta Virtanen Järjestökuulumisia 9 HOAY:n uusi hallitus 10 Eeva Toppari Kehityskeskustelu 14 Eevu Kivimäki-Sandgren Mitä on työpaikkakiusaaminen 16 Joosepin jorinat Jooseppi tilastotieteilee 18 Jaana Alaja Mikä on muuttunut opettajan työssä 19 Päivi Seiskari Taidetta lainassa HOAY:n toimistossa 20 Jukka Talvitie Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? 23 Miikka Paajanen Päivän kuva 24 Eevu Kivimäki-Sandgren Vaikuttavia kohtaamisia 26 Tuire Karaharju-Huisman Melbournen Suomi-koulu 28 Päivi Lyhykäinen Pieni kyläkoulu suuressa kaupungissa 35 Eila Tanner Rihveliristikot 37 Kokouskutsu Kevätkokous 2012

4 2 Päätoimittajalta V uoden vaihtuessa aloitin kolmannen kauteni HOAY:n hallituksessa. Vuosina se tarkoittaa, että viides alkoi. On tapahtunut paljon aloittamiseni jälkeen monella rintamalla. Luulin antavani ay-toimintaan vain pikkusormeni silkasta uteliaisuudesta, nyt se näyttää vieneen koko käden. Opettaja ja ay-toimija voivat panostaa työhönsä juuri sillä intensiteetillä, mikä milloinkin on oman elämäntilanteen mukaista. Uskon, että olen oppinut paljon. Nykyään en ole varma, onko jokin opettajia koskeva asia kaikille tuttu, vai pitäisikö siitä kertoa tarkemmin luottamusmiehenä tai ay-toimijana. Toisille elämisen ja työskentelemisen tuoma kokemus riittää, toisille tietyt asiat ovat sydämen päällä, joillekin herää kiinnostus asiaan oman työ- tai henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. Ay-toiminta on oikeasti kiinnostavaa! Vajaat 20 vuotta sitten, aloittelevana opettajana, en ymmärtänyt puoliakaan oikeuksistani tai velvollisuuksistani. Olen kuitenkin selvinnyt tähän saakka, kaikesta huolimatta. Työn vaativuuden olen oppinut työtä tehdessäni ja ehkä eri lailla myöhemmin ay-toimijana. Mielestäni ay-toiminta ja luottamusmiestaho ovat nousseet vah-

5 3 vemmaksi työurani aikana. Liekö ay-myönteinen virtaus koko yhteyskuntamme trendi, vai ovatko työelämän haasteet nousseet erilailla pinnalle? Kauhulla mietin, miten aloittelevana opettajana selvisin vastuistani. Mutta niinhän tämä elämä menee; jokaiselle pitää antaa mahdollisuus, jokaisen tulee saada kasvaa ihmisyyden lisäksi työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä. Meidän opettajien pitää olla toistemme tukijoukkoina kaikissa tilanteissa työvuosista huolimatta, iloita hyvistä saavutuksista ja tukea alamäessä! Näin toimivat oppilaammekin, lapset ja nuoret, kun heillä on tila siihen. Me opettajatkin olemme oppilaiden silmissä ihmisiä, kun olemme rehellisesti ja oikeudenmukaisesti sitä, mitä olemme. Oikeudenmukaisuus taisi ajaa minut ayaktiiviksi. Meillä opettajilla on selkeät lait ja asetukset työssämme. Niiden turvin teemme yhdessä kaikkien oppilaiden ja opettajien työstä turvallista ja selkeää. Myös inhimillisyys ja kuunteleminen pitää muistaa kaikessa toimissamme kollegoja ja oppilaita kohtaan. Mietin tämän kevään Rihvelin sisältöä päivän kuumimpien aiheiden pohjalta. Työpaikkakiusaaminen ja työssä jaksaminen ovat nousseet otsikoihin kuten myös ay-toiminta irtisanomisineen. Vaikka otsikot huutavat ay-liikkeen saaneen kolhun kohun vuoksi, odotan asiallisia selvityksiä ja päätöksiä, jotta jokaisen liiton jokaisen jäsenen etuja voidaan ajaa edelleen moitteettomasti. Tässä numerossa on myös joitakin ajatuksia opettajuudesta muualla päin maailmaa helsinkiläisiä opettajia koskevien asioiden lisäksi. Jokainen voisi lentää ajatuksissaan johonkin toiseen työyhteisöön, ehkä toiselle puolelle maailmaa, ainakin hetkeksi. Sekin voi olla hetki arjesta irtautumiseen ja uuden löytämiseen. Hyviä lukuhetkiä ja kauniita ajatuksia itsestä ja toisista toivottaen, Päivi Lyhykäinen Hoay:n hallituksen jäsen ja tiedotussihteeri

6 4 Kevätaurinkoinen tervehdys! PUHEENJOHTAJALTA OAJ:n valtuusto hyväksyi edellisessä kokouksessaan järjestölle arvot. Opetusalan työ edellyttää tekijöiltään syvää ymmärrystä myös opetustehtävän eettisestä luonteesta. Järjestön arvojen määrittely alkaakin seuraavasti: Jäsenet sitoutuvat työssään opettajan ammattietiikkaan ja sitä ohjaaviin periaatteisiin. Järjestön toiminnassa ja päätöksenteossa eettisyys ja suvaitsevaisuus ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. OAJ:n arvot Järjestön arvojen määrittelemiseksi koottiin näkemyksiä niin OAJ:n valtuutetuilta ja hallitukselta ja sen toimikunnilta ja työryhmiltä kuin toimiston henkilökunnalta. Arvojen määritteleminen ei koskaan ole helppoa, ja arvokeskustelua onkin syytä jatkaa vaikka työpaikkatasolla. Seuraavat arvot nousivat keskeisesti esiin jäsenistön näkemyksissä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuteen kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen järjestön edunvalvonnassa ja päätöksenteossa. Kaikkien jäsenryhmien, molempien sukupuolten sekä eriikäisten ja -taustaisten jäsenten yhdenvertainen huomioon ottaminen on järjestön toiminnan keskeinen periaate. Vastuullisuus OAJ huolehtii vastuullisesti kaikkien jäsentensä edunvalvonnasta. Se kantaa vastuuta suomalaisen yhteiskunnan, koulutuksen ja opetusalan ammattien kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Järjestö toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Avoimuus Järjestö noudattaa avoimuutta toiminnassaan, päätöksenteossaan ja viestinnässään. Näihin arvoihin myös HOAY:n toiminnassa ja edunvalvonnassa sitoudutaan. OAJ on the road -kenttäkierros OAJ järjesti helmikuussa mittavan kenttäkierroksen, jonka tavoitteena oli nostattaa opettajuutta uudelle tasolle niin jäsenten kuin suuren yleisön keskuudessa. Lisäksi kiertue tähtäsi siihen, että koulukysymykset nousisivat näkyvästi esille kuntauudistuksessa sekä ensi syksyn kuntavaaleissa. Turnee alkoi Turusta, jatkui Helsinkiin ja aina edelleen välietappien kautta Rovaniemelle asti. Kierroksen aikana eri paikkakunnilla nostettiin esiin ajankohtaisia koulutuskentän asioita. Lasten ja nuorten syrjäytyminen huolettaa: OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää koulutusta parhaana keinona torjua nuorten syrjäytymistä. Lapset ja nuoret on Luukkaisen mielestä pidettävä koulutuksen piirissä vaikka räätälöidyin tukitoimin. Oulun tapahtumapäivän puhujat esittivät huolensa siitä, voivatko opettajat ja koulut enää

7 5 rauhassa keskittyä ydintehtäviinsä eli opetukseen ja kasvatukseen vai meneekö aika yhä enenevässä määrin oheistoimintaan. Myös lukiokoulutuksen kehittäminen puhutti. Lukion tavoitteita ja tuntijakoa uudistava työryhmä tulee OAJ:n näkemyksen mukaan nimetä jo tänä keväänä, ja vuosille 2014 ja 2015 suunnitelluista lukiokoulutuksen rahoituksen leikkauksista on luovuttava. Kuntauudistuksen tiimellyksessä tulee pitää mielessä kirkkaana peruspalvelujen turvaaminen. Perusopetuksessa laadukkaiden lähikoulujen arvo on korvaamaton, niistä on pidettävä vastakin hyvää huolta. Oppilaat tarvitsevat turvallisen opiskeluympäristön sekä riittävän yksilöllistä tukea ja oppimisen ohjausta. Oppilaitosverkkoa koskevat ratkaisut on tehtävä aina lasten ja nuorten näkökulmasta. Helsingissä Kolmen sepän patsaalla OAJ:n vieraat puhuivat koulutuksen merkityksestä ja haasteista sekä turvallisuudesta. Säästötoimet voivat johtaa koulun arjessa tilanteisiin, joissa turvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. OAJ Pääkaupunkiseutu Elokuun alusta virallisen toimintansa käynnistänyt OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys kattaa kaikki oajläiset jäsenryhmät varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja aina korkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen asti, och samma på svenska. OAJ Pääkaupunkiseudun alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Jäsenmäärä on lähes Edustettuina ovat kaikki eri työnantajat niin kunta, valtio, kuntayhtymät, yliopisto kuin lukuisat erilaiset yksityiset opetuksen järjestäjät. Seuraa toimintaa tai klikkaa kaveriksi Facebookissa. Takana on huikean aurinkoinen alkukeväinen viikonloppu. Sulava lumivesi tippui räystäiltä, lintujen laulussa oli keväinen ilo ja auringossa kevätvoimaa. Näiden siivittämänä toivotan iloa ja energiaa teille jokaiselle kevätkauden puuhiin ja touhuihin niin töihin kuin vapaa-aikaankin! Olkaa aktiivisesti yhteydessä, niin kysymysten, toiveiden kuin kehittämisvaateidenkin tiimoilta, Laura Nurminen

8 6 Terveisiä edunvalvonnasta! Vuodenvaihde toi useita muutoksia HOAY:n hallituksen kokoonpanoon. Hallituksessa aloitti useita uusia ja uusvanhoja jäseniä. Itselleni vuodenvaihde merkitsi palaamista muutaman vuoden tauon jälkeen takaisin edunvalvontatyön pariin, sen ytimeen edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajaksi. Edunvalvontatyön luonteesta kertoo paljon se, että tällä hetkellä käsittelyssä olevat asiat ovat monilta osin yhä samoja kuin ennen jäämistäni perhevapaalle ammattiyhdistystöistä. Päättyneen talven aikana monet meistä ovat saaneet tehdä sydämensä kyllyydestä lumitöitä. Usein on käynyt vielä niin, että hikisen urakan jälkeen on seuraavana päivänä huomannut lumikinosten taas vallanneen pihan, kuin kolaan ei olisi koskettukaan. Lumitöiden merkityksen huomaa parhaiten, jos ne jää tekemättä ja hautaudutaan hankeen. Tällaista on usein edunvalvonnan arkikin. Välillä saadaan nopeitakin tuloksia, mutta usein tulosten saaminen on hidasta, joskus jopa tulee takapakkiakin. Kuitenkin ilman toimivaa ja tehokasta edunvalvontaa, olisi yksittäisen opettajan asema huomattavasti heikompi. Jäsentemme edunvalvonta on yhdistyksemme tärkein tehtävä, kuten yhdistyksen toimintasuunnitelmassakin jo ensi rivillä mainitaan. Jatkuvaa edunvalvontaa tekevät luottamusmiehemme, pääluottamusmiehemme ja työhyvinvointiasioita hoitavat työsuojeluvaltuutetut. Yhdistyksen tasolla edunvalvonta-asioita valmistelee edunvalvontavaliokunta, jonka pohjalta hallitus tekee päätökset asioista. Edunvalvontatyössä on ennen kaikkea kyse sopimuksista kahden osapuolen, työntekijöiden ja työnantajan/-antajien välillä. Sopimukset on tehty neuvottelemalla ja molemmilla osapuolilla on velvollisuus niitä noudattaa, mitä puolin ja toisin valvotaankin. Kuitenkin sopimukset sisältävät aina kohtia, joissa on mahdollisuus ja pakkokin tehdä tulkintaa. Aina emme löydä yhteistä käsitystä asioista, mutta rakentavat, hyvät yhteistyösuhteet työnantajapuolen kanssa ovat paras tapa edistää edunvalvontaamme. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että opettajien työtehtävät ovat jatkuvasti kasvaneet ja vähitellen sopimuksemme sekä niistä tehtävät paikalliset tulkinnat on vähitellen saatava vastaamaan opettajien tekemää työtä. Mikäli lisätöiden korvaamiseen ei päästä, on jälleen etsittävä työstä punaista lankaa ja mietittävä, mistä työmäärää voisi vähentää. Viime vuosina erilaiset palkanlisät (tva, tsa, tupa ja kannustuslisät) ovat keskusteluttaneet paljon ja tulevat jatkossakin olemaan myös edunvalvonnan listalla. Lukioiden osalta eniten keskustelua on herättänyt ns. Kampus-hanke. Uuden Perusopetuslain aiheuttamat muutokset opettajien työhön ja siitä mahdollisesti aiheutuva lisääntynyt työ on myös edunvalvonnallinen haaste. Edunvalvontavaliokunnassa käsitellään jatkuvasti myös koulujen turvallisuuteen (jopa fyysiseen) sekä opettajien työhyvinvointiin liittyviä asioita. Näidenkin asioiden hoitaminen on varmasti niin työntekijä- kuin työnantajapuolenkin yhteinen huoli. Surullista luettavaa oli Hesarin verkkolehden (25.2.) haastatteleman OAJasiantuntija Heljä Misukan tieto siitä, kuinka yhä herkemmin opettajat siirtyvät työympäristöönsä pettyneinä muihin ammatteihin. Yhdistyksen tason lisäksi edunvalvontaa

9 7 on tehtävä myös ruohonjuuritasolla, työpaikoilla. Jokaisen opettajan ja rehtorin on hyvä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä. Ilman etujaan valvovaa jäsenkuntaa, on yhdistyksenkin mahdollisuudet rajalliset. Jotta etujaan voi valvoa, tarvitaan tietysti tietoa. Hyvin tärkeässä asemassa ovat yhteysopettajat, joiden tehtävänä ja velvollisuutena on ammattiyhdistyksen viestien välittäminen työpaikalle ja toisaalta työpaikan viestien välittäminen yhdistykselle. Haluan vielä korostaa, että yhdistyksemme valvoo koko jäsenkuntamme etuja: opettajista rehtoreihin, kaikilla kouluasteilla ja kaikkien työnantajien palveluksessa. On ehdottoman tärkeää, että valiokuntamme saa tiedon kaikista opettajia koskevista edunvalvonnallisista kysymyksistä. Kaikki ne käsitellään takuuvarmasti valiokunnassa. Erityisesti kannustan aktiiviseen yhteydenpitoon lukuisten yksityisten oppilaitosten väkeä, jotta tiedonkulku olisi yhtä tehokasta kuin kaupungin oppilaitosten osalta. Odotankin lämpimästi yhteydenottoja. Kuten hyvin tiedämme, on yleinen taloustilanne todella vaikea. Ilmassa on jo ennakkomerkkejä siitä, että vaadittava talouden sopeuttaminen tulee kohdistumaan myös Helsingin opetustoimeen. Haasteita edunvalvontatyölle varmasti riittää siis tulevaisuudessakin. Ensi syksyn kunnallisvaalit ovat taas tärkeä vaikuttamisen paikka koulutuksen resurssien turvaamisen kannalta. Edunvalvonnan yksi keskeinen osa-alue onkin pitkään ollut päättäjävaikuttaminen, johon tänä keväänä myös yhteysopettajat pääsivät osallistumaan risteilyllämme, kiitoksia vaan siitä. Pidetään koulutuksen resurssien puolta! HOAY valvoo maailman parhaiden opettajien etuja - Sinun etujasi! Lämmintä kevään jatkoa! Jaakko Salo Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

10 8 Järjestökuulumisia Kolmas perättäinen erittäin luminen talvikausi on parhaillaan menossa. Tuulet ja lumimyrskyt vihmovat ulkona ja ovat aiheuttaneet ajoittain kaaosmaisia tilanteita. Tästä huolimatta uusi vuosi ammattiyhdistysrintamalla on käynnistynyt hyvin. Syksyllä pidettiin sekä HOAY:n että OAJ Pääkaupunkiseudun hallitusvaalit. Syksyn vaalit olivat tärkeä tapahtuma niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Uudet hallitukset aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. HOAY:n kevätkausi alkoi uuden hallituksen järjestäytymisellä. Oli ilo havaita, että joukkoomme on tullut uusia innokkaita hallituslaisia. Ensimmäinen uuden ja vanhan hallituksen yhteinen seminaari oli onnistunut ja paljon antava. Myös OAJ Pääkaupunkiseudun hallitus aloitti toimintansa kaksi päiväsellä seminaarilla. Työskentely oli tiivistä ja tuloksia syntyi. Kouluissa toimivat yhteysopettajat ovat tärkeitä tiedonkulunvälittäjinä ja järjestöllisten asioitten eteenpäin viejinä hallitukselta jäsenille. Niinpä heille järjestetään toimintaan liittyvää koulutusta, keväällä risteillään ja syksyllä ollaan maissa. Tämän kevään Yhteisopettajapäivät ovat vielä edessäpäin tätä kirjoittaessani. Seminaarin teemana on Vaikuttaminen. Ohjelmassa on mm. KM, tietokirjailija Juha Lahtisen luento: Kohtaamiset neuvottelu- ja vaikutta- mistilanteissa sekä päättäjien ja vaikuttajien tapaaminen pikadeiteillä, joissa tarkoitus on keskustella ajankohtaisista helsinkiläisistä koulutus- ja opetusasioista. Mielenkiintoista on nähdä minkälainen on saldomme tapahtuman jälkeen. HOAY:n jäsenille on taas tarjolla erilaisia tapahtumia ja koulutuksia kevään aikana. Tyhjien tuolien kevään tarjonta on jälleen kerran runsasta: teatteria, oopperaa, musikaaleja, matkoja ja tietysti kauden päättävät SOFT-bileet Virgin Oilissa. Liikuntatoimikunta taas järjestää jäsenille monipuolisia, liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia mm. uimatekniikkaa, biljardia, juoksukoulua, flamengoa, zumbaa ja jne. Jaksaminen ja hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. Siksi haluamme hallituksena palvella kaikkia jäseniä niin edunvalvonta-, järjestö-, kulttuuri- ja virkistäytymisasioin. Talvesta huolimatta ensimmäiset kevään merkit ovat lintujen liverrysten myötä jo kuultu, joten kohti kevättä ja kesää mennään. Aurinkoisin ajatuksin ;) Maritta Virtanen Järjestövaliokunnan pj

11 9 HOAY:n hallitus HOAY:n hallitus vaihtui tammikuussa Kokouksissa kanssamme työskentelevät myös pääluottamusmiehet Jaana Alaja ja Jukka Talvitie, työsuojeluvaltuutetut Eeva Toppari ja Kaarlo Kontro sekä yksityisten koulujen luottamusmiesten yhteyshenkilö Timo Salminen. Yhdistyksen puheenjohtaja, Työvaliokunnan puheenjohtaja NURMINEN, Laura Opetusvirasto, Akava-talo ALATALO, Anneli Lauttasaaren yhteiskoulu IIVANAINEN, Salla Lauttasaaren yhteiskoulu JOHANSSON, Anneli Taivallahden pk KAARRE, Simo Liikuntatoimikunnan puheenjohtaja Maatullin ala-aste KIVIMÄKI-SANDGREN, Eeva-Mari yhdistyssihteeri Herttoniemen yhteiskoulu LASSILA, Jouni Helsingin sk. työväenopisto LAURILA, Päivi Helsingin aikuislukio LEIVO, Jouni Itäkeskuksen peruskoulu LYHYKÄINEN, Päivi tiedotussihteeri, Tiedotusjaoksen puheenjohtaja Kallahden peruskoulu NIEMINEN, Laila koulutussihteeri Ruoholahden ala-aste ONNISELKÄ, Suaad Vesalan yläaste SALO, Jaakko Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Vallilan ala-aste SEISKARI, Päivi Tyhjät tuolit -toimikunnan puheenjohtaja Maunulan yhteiskoulu/helsingin matematiikkalukio VIRTANEN, Maritta yhdistyksen varapuheenjohtaja, Järjestövaliokunnan puheenjohtaja Aurinkolahden peruskoulu HALLITUKSEN VARAJÄSENET KANTOLA, Pekka Suutarilan ylä-aste AURAVA, Riikka Helsingin Medialukio NURMINEN, Elina Alppilan lukio LAAKSO, Tuomo Herttoniemen yhteiskoulu LEPPÄRANTA, Anna-Riikka Pohjois-Haagan yhteiskoulu LEMPIÄINEN, Pekka Helsingin normaalilyseo

12 10 Kehityskeskustelu Miten koet kehityskeskustelusi? Onko se hyödyllinen ja luottamuksellinen yhteinen pohdiskelu esimiehen kanssa vai kiusallinen byrokraattinen pakkopulla? Kouluyhteisöiltä odotetaan koko ajan kehittämistä, jonka tavoitteena on toimiva, hyvinvoiva ja muutoskykyinen työyhteisö. Liian usein koulujen kehittämistyö kuitenkin synnyttää ristiriitoja ja uupumusta. Miksi? Kehittäminen edellyttää sitoutumista, suunnitelmallisuutta ja käytössä olevien voimavarojen hyödyntämistä. Sitoutuminen ja suunnitelmallisuus puolestaan edellyttävät riittävää yhteistoimintaan perustuvaa yhteistä keskustelua ja mielellään myös siihen pohjautuvaa päätöksentekoa. Ohitetaanko yhteinen käsittely kevyesti tai kokonaan ajanpuutteeseen vedoten? Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain yhteistoiminnan yksilöllisempään muotoon, joka toteutetaan esimiehen ja alaisen välisenä kehityskeskusteluna. Kirjoitan aiheesta siksi, että minua ja kollegaani on monta kertaa pyydetty mukaan kehityskeskusteluun sen takia, että opettaja kertomansa mukaan pelkää men- nä siihen yksin. Pyynnön järkyttävyydestä huolimatta en ole lupautunut. Jos menisin, kyseessä ei olisi enää tavoitteen mukainen kahdenkeskinen, luottamuksellinen ja molempia hyödyttävä keskustelu. Tosin tuskinpa kehityskeskustelu tällaisessa tapauksessa täyttää muitakaan tavoitteita. Alainen -sanaa on tässä yhteydessä syytä käyttää, vaikka monet eivät siitä pidä. Kehityskeskustelussakin asetelma on joka tapauksessa se, että esimiehellä on työnjohto-oikeus. Siinä ei ole kyseessä vain kahden ihmisen jutustelu, vaan asioiden käsittely työtehtävien näkökulmasta. Kehityskeskustelun tavoite Kehityskeskustelun tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja alaisen työssä suoriutumisen edellytyksiä. Siinä on syytä syventyä työntekijän tärkeiksi kokemiin asioihin, tuntoihin ja kysymyksiin. Esimiehen tärkeiksi kokemista asioista keskustelussa tulee käydä läpi ne, jotka liittyvät juuri kyseiseen työntekijään. Myös työyhteisön yleisiä ja yhteisiä asioita pitäisi ehtiä sivuta,

13 11 Tässä luettelen muutamia alaisen esimieheltä odottamia asioita kehityskeskustelun onnistumiseksi. Ennen kaikkea esimies kuuntelee ja parhaimmillaan onnistuu antamaan palautteen pääosin kyselemällä, kun alainen arvioi ja analysoi omaa työtään. Alaiselta odotetaan kehitkoska ne ovat tärkeitä yhteistyön kehittämisen kannalta. Ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia käydä kehityskeskustelua. Onnistunut kehityskeskustelu vaatii molempien hyvän valmistautumisen, häiriöttömän tilan ja riittävästi aikaa. Tavoite on, että siinä keskitytään alaisen työskentelyyn liittyviin asioihin. Perussääntö on, että alainen on keskustelussa enemmän äänessä, jopa suhteessa 80 % / 20 %. Lomakkeet ovat vain apuvälineitä, eivätkä ne saa jäykistää tilannetta. Työyhteisössä on hyvä käydä etukäteen yhteinen keskustelu kehityskeskustelun realiteeteista. Palkankorotukset eivät yleensä kuulu keskusteluun, jos meneillään ei ole työn suoritukseen, vaativuuteen liittyvää arviointia tai muuta palkkaukseen liittyvää. seni tavoitteiden saavuttamisessa? Alainen voi arvioida omaa hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan sekä työilmapiiriä ja tiedonkulkua. Hän voi antaa palautetta esimiehen toiminnasta, sillä esimiehen tehtävähän on luoda hyvät edellytykset alaisen onnistumiselle työssään. Palautteen antaminen esimiehelle ja päinvastoin on varmaan keskustelun vaikein kohta. Siinä tarvitaan hyvä keskinäinen luottamus. Miten annan ja vastaanotan palautteen ammatillisesti ja rakentavasti? Liittyyhän se työtehtäviin, ei henkilöön? Arvostetaanko minun työtäni, arvostanko minä muiden ja esimiehen työtä? Toisaalta kehityskeskustelusta ei pidä muodostua varsinainen palautteen antamispaikka, koska palaute on aina hyödyllisintä ja helpointa vastaanottaa, kun se liittyy heti tapahtuneeseen. Alaisen valmistautuminen Odotukset esimiehelle Alaisella tulisi olla selkeä ajatus, mitä hän haluaa sanoa oman työnsä edistämiseksi. Missä olen onnistunut? Mitä olen oppinut? Missä pitäisi kehittyä? Mihin koulutukseen on mahdollisuus päästä? Minkälaista tukea kaipaisin esimieheltäni? Millaista välineistöä tarvitsisin onnistuak-

14 12 tymisen halua, joten esimiehellä tulee olla valmiuksia ja resursseja tukea alaista. Esimiehen tulisi tuoda selkeästi esiin alaiseen kohdistuvat odotukset ja tavoitteet. Niiden tulisi olla realistisia sekä laadullisesti että määrällisesti. Jos nimittäin sovitut asiat eivät näy kummankin käytännön työssä, niin keskustelujen käyminen on turhaa. Kehityskeskustelu ei saa syrjäyttää esimiehen ja alaisen välistä arjen keskustelua, joka mahdollistaa ajankohtaisen työhön liittyvän molemminpuolisen tiedonkulun ja palautteen. Kehityskeskustelun sudenkuoppia Kokenut henkilöstökonsultti on todennut, että jos esimiehen ja alaisen yhteistyösuhde ei toimi, ei mikään malli pelasta keskustelua! Kehityskeskusteluun petytään myös, jos - siihen ladataan liian suuria odotuksia - jos alainen on haluton näkemään kehittymistarpeensa - esimies lataa liian suuria odotuksia osaamiseen tai hän ei tunnista/tunnusta osaamista - kriittinen palaute yllättää - muodon täyttäminen on tärkeämpi kuin tarkoitus ja tavoitteet - jos siitä ei seuraa mitään ja se on täysin irrallaan arjesta Pelottava kehityskeskustelu Jos kehityskeskusteluun meno pelottaa, niin esimiehen ja alaisen välit eivät voi olla kunnossa ja taustalla on mitä ilmeisimmin epämiellyttävä kokemus keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Keskustelusta silloin tuskin tulee kovin hyödyllistä. Mistä silloin voi keskustella? Ensinnäkin alaisen kannattaa ainakin yrittää laskea keskustelun tavoite- ja odotustasoa. Hänen kannattanee keskittyä vain sellaisiin asioihin, joista uskoo pystyttävän sopimaan. Silloin joutunee miettimään myös, kuinka paljon paljastaa ajatuksiaan ja antaa palautetta. Voidakseen jatkaa tällaisessa tilanteessa työyhteisössä ainoa keino lienee oman ajattelun muuttaminen selviytymisen suuntaan. Jos tilanne ei parane, niin edellä mainittu konsultti toteaa suorasukaisesti: Tai sitten alaisen - jos mahdollista - on vain parasta vaihtaa työpaikkaa. Jos samansuuntaista pelon tunnet-

15 13 ta on työyhteisössä useammalla, niin silloin tuo neuvo ei ole hyvä eikä työyhteisön tulevaisuuden kannalta toimiva. Kehityskeskustelut eivät liene silloin yhteisön ainut ongelma. Tulehtuneen tilanteen purkamiseen tarvitaan ehdottomasti jo ulkopuolista apua. Miksi kehityskeskusteluja käydään Kehityskeskustelun käyminen on siis velvollisuus, mutta sen onnistumisen ja hyödyllisyyden kannalta siihen kannattaa mieluummin suhtautua oikeutena ja mahdollisuutena! Eeva Toppari, opettajien työsuojeluvaltuutettu Kaupungin strategiaohjelmassa edellytetään, että tulos- ja kehityskeskustelut käydään ja että niihin sisällytetään osana henkilökohtaiset kehittymis- ja urasuunnitelmat. Ohjelman terminologia ei kovasti ilahduta kouluväkeä. Tulos -sanan ahtaaseen merkitykseen en suosittele takertumaan lainkaan. Mikä on opettajan urasuunnitelma? Kannatettavaa on uran sijasta ajatella ammatillista kehittymistä omassa työssään ja jopa pyytää useamman vuoden suunnitelmaa. Keskustelussa alainen voi esittää koulutustoiveita osaamisensa parantamiseksi ja kuulla esimiehen näkemyksen ja realiteetit sen suhteen. (Käsitekartta on Valmennustoimisto Sitomon Sitouttaja-blogista. Valmentaja Tarja Kivistö kirjoittaa blogissaan samasta aiheesta.)

16 14 Mitä on työpaikkakiusaaminen? Työterveyslaitoksen mukaan työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan sitä, että työyhteisössä joku joutuu toistuvasti ja pitkän aikaa kielteisen, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteeksi. Kiusaaminen voi ilmetä häirintänä tai henkisenä väkivaltana, ja se vaikuttaa kiusatun työntekijän mahdollisuuksiin hoitaa työtehtäviään ja kommunikoida kollegojensa kanssa. Työpaikallaan itsensä kiusatuksi kokevia on työterveyslaitoksen mukaan 4-5 % palkansaajista. Hieman keskimääräistä enemmän kiusaamista koetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustyössä. Työpaikkakiusaaminen on merkittävä terveysriski, sillä se aiheuttaa voimakasta stressiä niin kiusatulle itselleen kuin myös muille työyhteisön jäsenille. Kiusaaja voi olla työtoveri tai esimies, ja useimmiten kiusaajia on vain yksi, joskus useampiakin. Pitkään jatkuva kiusaaminen voi laajentua niin, että kiusattu kokee koko työyhteisön olevan häntä vastaan. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi työssä tarvittavan tiedon salaamisena, kokousten ulkopuolelle jättämisenä, merkityksettömien työtehtävien antamisena, kohtuuttomien aikataulujen tai tavoitteiden asettamisena, työsuoritusten jatkuvana perusteettomana arvosteluna tai moittimisena, sosiaalisena eristämisenä, juoruamisena, mustamaalaamisena, naurun alaiseksi saattamisena, mitätöintinä ja nöyryyttämisenä, pilkkaamisena, solvaamisena, loukkaavina piloina tai sukupuolisena häirintänä ja ahdisteluna. Kiusaaminen on toistuvaa ja jatkuu pitkään. Työterveyslaitoksen tutkijat varoittavat kierteestä, johon kiusaaminen usein johtaa: vaikka kiusaajia olisi aluksi vain yksi, ajan kuluessa yhä useampi työyhteisön jäsen alkaa pitää kiusattua hankalana ihmisenä ja kiusaamiselle löydetään perusteita kiusatun tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Lopulta kiusattu voi syrjäytyä työpaikaltaan kokonaan, ellei kiusaamisen kierteeseen puututa. Mistä työpaikkakiusaaminen johtuu? Työpaikkakiusaamisen taustalla voi olla yksilöllisiä motiiveja, esimerkiksi halu viedä toiselta työtekijältä työtehtävät tai painostaa toista vaihtamaan työpaikkaa, tai kiusaaminen voi johtua ennakkoluuloista, kiusaajan persoonallisuuden piirteistä tai siitä, että kiusatuksi joutuva herättää omalla toiminnallaan muissa kielteistä käyttäytymistä. Työterveyslaitoksen mukaan riippuu kuitenkin pitkälti työpaikan yleisestä ilmapiiristä ja työkulttuurista, joutuuko esimerkiksi muita

17 15 Lähde: Vartia, Lahtinen, Joki ja Soini: Piinan loppu kiusaamis tapausten selvittely työpaikalla (2008, Työterveyslaitos.) tarkempi ja tunnollisempi työntekijä työpaikallaan kiusatuksi vai ei. Työpaikkakiusaamista esiintyykin useammin työpaikoilla, joissa työolosuhteet ovat epätyydyttävät. Kiusaamiseen altistavat esimerkiksi epäselvyydet työtehtävistä ja vastuusta ja tiedonkulun ongelmat sekä se, että työhön liittyvistä toimintatavoista ei ole selkeästi sovittu. Työntekijöiden vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja yleinen tyytymättömyys esimiestyöhön ovat tyypillisiä työyhteisöille, joissa kiusaamista esiintyy. Jos työntekijöillä on epätietoisuutta työtehtävistään, käytännöistä ei ole sovittu eikä tietokaan kulje toivotulla tavalla, syntyy työntekijöiden välille helposti ristiriitoja, jotka puolestaan voivat johtaa kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen etenkin silloin, kun esimies ei puutu työyhteisön ongelmiin. Kaikki epäasiallinen käytös ei ole kiusaamista Työpaikoilla syntyy paljon myös sellaisia yksittäisiä ristiriitatilanteita, joita ei pidä sekoittaa kiusaamiseen. Kiusaamisena ei esimerkiksi yleensä pidetä yksittäistä huonoa käytöstä, vaikka työterveyslaitoksen tutkijat toki muistuttavat, että toistuessaan huono käytöskin voidaan kokea vähintäänkin painostavaksi, jos ei varsinaiseksi kiusaamiseksi. Myöskään se, että erilaiset tavat tehdä työtä saattavat toisinaan aiheuttaa konflikteja, ei ole kiusaamista. Ihmisten välisiin törmäyksiin ja satunnaisiinkin asiattomiin kommentteihin tulisi kuitenkin kiinnittää siinä mielessä huomiota, että ne saattavat kieliä työjärjestelyjen tai toimintatapojen puutteellisuuksista, joiden tarkistamisesta työyhteisön olisi syytä keskustella. Jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea tulevansa kiusatuksi, työyhteisön jäsenten kannattaisi myös avoimesti puhua keskenään siitä, millaista kielenkäyttöä ja kohtelua työyhteisössä toivotaan ja millaista käyttäytymistä ei pidetä suotavana. Toisen kustannuksella pilailu ei ole koskaan hyväksyttävää, vaikka sen kuinka tekisi korostaakseen ronskiuttaan tai huumorintajuaan, eikä työkaverille huutamista voi perustella temperamenttiin vedoten. Esimiehiä työterveyslaitos neuvoo tarkkailemaan, miten työyhteisön jäsenet käyttäytyvät toisiaan kohtaan ja puuttumaan asiattomaan käytökseen mahdollisimman nopeasti. Työntekijän kokemus kiusatuksi tulemisesta pitää ottaa vakavasti, vaikka selvittelyn jälkeen kävisikin ilmi, että kyse on ollut väärinymmärryksestä tai satunnaisesta epäasiallisuudesta eikä varsinaisesta kiusaamisesta. Työpaikalla olisi hyvä olla yhdessä sovitut toimintaohjeet epäasiallisen kohtelun, häirinnän tai kiusaamisen selvittelyn tueksi. Mallia voi katsoa esimerkiksi työterveyslaitoksen julkaisusta Piinan loppu kiusaamistapausten selvittely työpaikalla (2008), jota on käytetty tämän kirjoituksen lähteenä. Eevu Kivimäki-Sandgren

18 % Jooseppi tilastotieteilee % % % % % % % % % % % % % 16 % % % % % % % % Kaikille lienee selvää, että Helsingissä, Itämeren helmessä asustelee noin 10 % isänmaamme väestöstä. Olen tehnyt hiukan selvitystyötä siitä, mitä tuo yli puolimiljoonainen asujaimisto oikein puuhailee henkensä pitimiksi. Ns. muutosmittauksessa on tapana ottaa jokin relevantti, toistuva ajankohta vertailujen perustaksi. Minä valitsin viime elokuun 15. päivän: silloinhan me maikat tulimme kesälaitumilta sorvin ääreen. Koska suunnittelen tällä keräämälläni demografisella, deskriptiivisellä tilastoaineistolla jatkoopintoja tohtorin tutkintoa varten, jatkan vertailuja tulevina vuosina niinä ajankohtina, kun koulu alkaa. Puhutaan siis aikasarjaanalyysistä, tarkemmin, olen kiinnostunut työtätekevien eli työllisten helsinkiläisten lukumäärän kehityksestä ja sen suhteesta työssä oleviin opettajiin. Väitöskirjan nimeksi tulee huoltosuhteen kehitys opettajuuden funktiona. Helsingin tietokeskuksen mukaan asukasmäärä Helsingissä oli Heistä työeläkettä saavia oli ja pelkän Kelan kansaneläkkeen varassa kitkutteli seniorihelsinkiläistä. Nuorimmasta päästä helsinkiläisiä, päiväkotiporukkaa eli 0 6 -vuotiaita oli mainitun elokuun 15. päivänä Eläkeläiset ja kurahousuväki on tietenkin vähennettävä tuosta työllisten määrästä. Lisäksi on huomattava, että peruskoulua kävi , ammatillista peruskoulutusta 8 250, lukiota , ammattikorkeata ja yliopistoa oppilasta ja opiskelijaa. Siis yhteensä henkeä opiskeli. Tämäkin väki on poissa elokuun 15 päivän työllisten määrästä. Työttömyysprosentti oli samana ajankohtana Tilastokeskuksen mukaan 7, mikä muunnettuna helsinkiläisiksi kilometritehtaalla oleviksi tarkoittaa henkeä. Tähän asti saadut tiedot ovat täsmällisiä tilastotietoja mainitun ajankohdan tilanteesta. Samalla tavalla on helpohko saada luotettavaa tietoa lomalla olleista. Heitä oli elokuun puolivälissä n henkeä. Hieman vaikeampaa oli selvittää, että sairauslomalla oli em. ajankohtana 5 % työikäisistä eli helsinkiläistä. Soittokierros maan kuntoutuslaitoksiin ja kylpylöihin paljasti, että kuntoremontissa oli 455 helsinkiläistä. Sairaustietoja vaikeampaa on saada tietoa vankilaviranomaisilta. Yksi Jartsa meidän kylältä on kuitenkin töissä Oikeusministeriön postituksessa ja hän tutki hiukan (luvatta) tiedostoja ja selvisi, että 780 Helsinkiin henkikirjoitettua istui lukemassa tiilenpäitä jossakin maan 27 vankilasta. Tutun näköinen mies meidän kylän baarista on Kisahallin juoppoputkan vartijana ja hän kertoi luottamuksellisesti ja varmana tietona, että keskimäärin 60 henkeä on koko ajan joko säilöön otettuna tai kuulusteltavana. Nykyisin olemme kaikenlaisten S- ja Plussakorttien haltijoina koko ajan isonveljen silmäin alla. Niinpä soitto Kaupan keskusliittoon paljasti, että helsinkiläisissä kaupoissa on yhteensä keskimäärin asiakasta koko ajan. Yhteydenotto Suomen

19 17 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Kähertäjäinliittoon paljasti, että Helsingissä on 540 parturia tai kampaamoa. Naapurin Eila on ollut pitkään alalla ja hänellä on nytkin vuokratuoli Hämeentiellä olevassa kampaamossa. Eilan näppituntuman mukaan parturikampaamot toimivat noin 70 %:n kapasiteetilla. Siis noin 380 asiakasta pönöttää jatkuvasti hiusten käsittelyssä. Erilaisten, työntekijöiden kannalta hankalienkin osa-aika- ja vuorotyöjärjestelyjen vuoksi keskimäärin henkeä joutuu istumaan joka hetki ruoka- tai kahvitauolla, on WC käynnillä, tai, missä vielä voi tupakoida, röökillä. Samasta syystä n henkeä on joko matkalla työhön tai sieltä kotiin tai kulkemassa työpisteestä toiseen. Soittokierros ammatillista täydennyskoulutusta järjestäviin koulutuskeskuksiin paljasti, että niillä oli elokuussa 2011 yli valtionapuperusteista opiskelijaa, joista erään, KRP:n talousrikosyksikön hallussa olevan tilaston mukaan on helsinkiläisiä. Tilastotieteessä joudutaan valitettavasti operoimaan myös ei-eksakteilla luvuilla, esim. otoksiin perustuvilla arvioilla. Tällöin tietysti tuloksiin sisältyy tietty virhemarginaali: tuttua vaikkapa juuri pidetyistä pressanvaaleista. Koskapa tämä juttu ei täytä kaikkia tieteellisyyden kriteerejä, en puutu kohta esitettävissä luvuissa virhemarginaaliin vaan joudutte luottamaan esittämieni lukujen todenperäisyyteen. Ne perustuvat kuitenkin valtakunnan tason lukuihin. Siispä on oletettavaa, että Helsingin lukumäärät ovat johdettavissa tuolla, n.10 %:n kertoimella koko Suomea koskevista tilastoista. Niinpä, mikäli EK:ta ja KT:tä (siis työnantajia) on uskominen, em:lla 10 prosentin kertoimella laskettuna on elokuussa 2011 noin 720 helsinkiläistä ollut poissa työstään lääkärissä käynnin vuoksi (tiedättehän kuinka siellä joutuu jonottamaan tuntikausia). Työnantajan käsityksiin perustuen luvatta poissa työstä on ollut 120 henkeä. Viimeksi mainitun tiedon reliabiliteetin varmentamiseksi otin yhteyttä madame Sylviaan, joka on HS:n ilmoituksen perusteella astro clairvoyant ja selvänäkijä. Hän katsoi palloon ja sai täsmälleen saman lukeman. Johtopäätöksenä toteankin, että laskemalla yhteen esittämäni ei-työllisten määrät, päädytään lukuun Muistattehan, että Helsingin tietokeskuksen mukaan elokuun henkikirjoitettujen helsinkiläisten lukumäärä oli henkeä. Nopealla vähennyslaskulla selviää, että erotus on Luku on mielenkiintoinen, koska se vastaa jokseenkin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen jäsenmäärää elokuun 15. päivän 2011 mukaan! Muistattehan kaikki, missä me olimme silloin, no töissä! Tuntuukin oikein hienolta, että kaupunki pyörii meidän voimin! Tosin se on tutkimushypoteesin suuntainen, eikä yllätä yhtään. Tilastotiede on hienoa, jos sen oikein oivaltaa. Jooseppi

20 18 Aina vaan tulee töitä lisää mutta palkka pysyy ennallaan Mikä on muuttunut opettajan työssä Suurin osa huoltajista uskoo lapsensa saa van riittävän hyvän tiedot ja taidot koulussa. He ovat tyytyväisiä koulujen turvallisuuteen, kouluruokaan, varustelutasoon ja koulun toimintaan ylipäätään. Osa huoltajista toivoo yksilöllisempiä kohtaamisia, tietynlaisia kerhoja, leirikouluja, opetussuunnitelman muutoksia, toisenlaisia luokkatovereita ja opettajia. Suurin osa rehtoreista luotsaa kouluansa luottamuksen ilmapiirissä, uskoo opettajien pedagogiseen ammattitaitoon ja kehittämishalukkuuteen. Osa toivoo koulunsa kehittyvän kokouksia lisäämällä, useampia ohjeita antamalla, työntekijöiden toimia kontrolloimalla. Suurin osa opettajista on yhteistyökykyisiä ja -haluisia, pedagogisesti päteviä, työnsä moitteetta hoitavia. Joidenkin opetusmenetelmät kaipaavat päivittämistä, yhteistyökyky parantamista, työn jälki hiomista ja vuorovaikutustaidot kehittämistä. Työyhteisö voi parhaimmillaan tukea ammatillista kasvua ja tässä esimiehellä on suuri ja tärkeä rooli. Rehtorit ja opettajat ovat haasteellisessa tilanteessa kohdatessaan vanhempien vaatimuksia. Viisaat pedagogit kuuntelevat rajatusti toiveita/moitteita eikä keskustelu läheskään aina aiheuta toimenpiteitä. Joskus koulu lähtee mukaan huoltajien toiveita toteuttamaan melko määrättömästi. Tässä auttaisi se, että kaikki muistavat sitoutuvansa pääasiassa vain opetussuunnitelmaan sekä koulun toimintasuunnitelmaan, joissa kannattaa pohtia tarkkaan mitä niissä lupaa. Tarvitaanko esim. kaikille huoltajille/oppilaille arviointikeskusteluja joka vuosi? Ne palvelevat hyvin kodin ja koulun yhteistyötä mutta onko niillä suurta merkitystä arvioinnin kannalta? Opetushenkilöstön työmäärään lisääntyminen on tosiasia. Voitaisiinko sitä vähentää toimintoja järkeistämällä ja luuloja/uskomuksia poistamalla? Joissakin kouluissa on onnistuttu järjestämään kokoukset siten, että useimpien mielestä niitä on sopivasti ja aikaa tuntui jäävän riittävästi myös kodin ja koulun yhteistyölle. Uudet opetusalan lisätyöt puhuttavat sekä opettajia että rehtoreita. Työt lisääntyvät ja niihin käytettävä aika otetaan usein vapaaajasta. Olisi kohtuullista, että niistä saisi edes rahallisen korvauksen. Emme ole onnistuneet neuvottelemaan lakisääteisten uusien tehtävien rahallisesta korvauksesta. Työt on kuitenkin tehtävä, sillä virkamies ei niistä voi kieltäytyä (esim pedagogiset asiakirjat) Löytyisikö työjärjestystä väliaikaisesti muuttamalla aikaa oppilashuoltotyölle, jota myös uusien asiakirjojen laadinta osaltaan on? Koulut näyttävät poikkeavan paljon toisistaan ns. ylimääräisen työn osalta ja sen perusteella väitän, että rehtorin ja opettajan työtä voidaan osittain rajata keskittymällä perustehtävään; opettajat opettamiseen, rehtorit työn johtamiseen. Kehittämistyö tulee aina näiden jäl-

21 19 Kalevi Liski Kohtaaminen keen. Hyvinvoiva työntekijä haluaa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, kehittää työtään, olla täyspainoinen työyhteisön jäsen, jota kuunnellaan ja joka kuuntelee. Yhteiskunnan muutoksissa koulunkin on uudistuttava. Muutos luo aina vastarintaa eikä muutoksen suunta ole aina selkeä vaan tie uuteen on usein epämääräinen ja tempoileva. Se aiheuttaa aiheellisesti väsymystä ja turhautumista. Meidän on rohkeasti otettava paikkamme sellaisina pedagogisina asiantuntijoina, jotka käyttävät aikansa ja tarmonsa juuri siihen, mihin meidät on koulutettu: oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen! Jaana Alaja Pääluottamusmies Taidetta lainassa HOAY:n toimistossa HOAY:n hallitus päätti runsas vuosi sitten hankkia lainaksi maalauksia toimiston kokoushuoneeseen Richardinkadun kirjaston taidelainaamosta. Taideteoksista maksetaan vuokraa kuukausittain ja ne voi myös halutessaan lunastaa itselleen kokonaan. Lainaamon teosvalikoima on runsas ja töihin voi tutustua netin välityksellä. Kahden hengen taideraati päätyi valitsemaan kaksi Kalevi Liskin öljymaalausta. Maalausten värimaailma on hyvin aurinkoinen ja energisoiva, niitä on mukava silmäillä kokouksen lomassa. Kalevi Liski Vaaleanpunainen unelma

22 20 Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Helsinkiläisten opettajien kuulee usein valittelevan lisääntynyttä työmäärää, ylimääräisiä lisätehtäviä, haastavia vanhempia ja vaativia oppilaita. Osa tästä puheesta palvelee samaa tarkoitusta kuin kommentit kehnosta säästä ja ikävistä esimiehistä. Osa kertoo kuitenkin vakavasti otettavasta muutoksesta työoloissa. Opettajiin kohdistuvat vaatimukset tuntuvat lisääntyvän. Työn tavoitteet ovat muuttuneet ristiriitaisiksi, ja annetut ohjeet ohjaavat huomion pois perustehtävästä. Uudet toimintatavat ja järjestelmät tuntuvat palvelevan hallintoa, ja samalla syövän opetukseen ja kasvatukseen tarvittavia voimavaroja. Turhautuminen vie motivaation ja opettajien jaksaminen vaarantuu. Opettajuus on professio Opettajuus on palvelutehtävä, jonka ydin on lasten ja nuorten opetus ja kasvatus. Professiohan on vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanut ammatti, jolle on tyypillistä altruistinen palvelun korostaminen, siis tyypillinen kutsumusammatti. Työssä korostuvat osaaminen ja vastuunkanto. Se näkyy helposti ylikuormittumisena ja lisääntyvänä työmääränä. Opettaja tekee tulosta Opettajuuteen kuuluu korkea ammattitaito ja vahva käytännön osaaminen. Tuloksellinen työskentely edellyttää korkeaa etiikkaa ja tavallista suurempaa autonomiaa, mikä on nähtävissä myös kansainvälisissä vertailuissa. Opettajalta on siis voitava vaatia tuloksia ja laadukasta työskentelyä. Toisaalta tällaisen työn johtaminen vaatii omaa osaamistaan, jottei itse johtaminen heikennä työn tuloksellisuutta. Mm. Outokummun ja Partekin henkilöstöjohtajana toiminut Timo Vuorio on todennut: Ilman henkilöstön osaamista emme pärjää - sitä on korostettava, kehitettävä ja pystyttävä käyttämään yrityksissä. Luottamukseen perustuva ilmapiiri, jota rakennetaan avoimuuden, osallistumisen ja vuorovaikutuksen avulla, on tärkeä. Näin kaikkien panos saadaan käyttöön.

23 21 Työn ilo näkyy! Entä jos ei näy? Opettajan työssä on aiheellista kysyä, onnistuuko ydintehtävä ilman työn iloa. Itse olen täysin vakuuttunut, ettei se ole mahdollista. Vuorio on todennut, että työpaikalla vietetään suuri osa ajasta ja silloin on oikeus vaatia, että työ on myös hauskaa ja palkitsevaa. En usko, että koulussa voi kasvaa iloisia, itseensä luottavia oppijoita ilman motivoituneita ja sitoutuneita opettajia. On haaste säilyttää työn imu opettajan työtä ohjaavien normien keskellä. Millä ajalla pitäisi jaksaa? Opettajan työaika on OVTES-sopimuksen näkökulmasta varsin selkeä, silti se pohdituttaa paljon sekä yksittäisiä opettajia, kouluyhteisöjä että luottamusmiehiä. Työpäiviä opettajalla on 190 oppilastyöpäivää (pois lukien työpäiviksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä) sekä lisäksi kolme opettajatyöpäivää (Vesoa) ja mahdollinen ehtolaiskuulustelupäivä. Näiden työpäivien sisällä opettajan tulee käyttää lukuvuoden mittaan YT-aikaan 3 (tuntia) x 38 (viikkoa) x 60 (minuuttia) eli yhteensä 114 tuntia. Tämän enempää ei pidä tehdä. Lisäksi täytyy opettaa opetusvelvollisuuden verran. Jos opettaa enemmän tai vähemmän, muuttuu palkka vastaavasti. Oppituntien korvauksessa maksetaan samalla tuntien valmistelusta, arvioinnista ja muusta jälkikäteistyöstä, myös välitunneista sekä muista virkavelvollisuuksiin kuuluvista tehtävistä. Työn rajaaminen on tunnollisille opettajille vaikeaa Opettajan työajasta ja työtehtävien yksityiskohdista varsin suuri osa on opettajan itsensä päätettävissä. Tämä joustavuus, opettajien tunnollisuus ja luottamukseen perustuva koulujen ohjaaminen on tuottanut hyviä tuloksia. PISAtutkimusten mukaan opetuksen laatu on Suomessa maailman huippua, mutta kustannukset vain keskitasoa. Joustavuus ja tunnollisuus ovat hankala yhdistelmä työn rajaamisen kannalta. Aina voi tehdä asiat vielä vähän paremmin, joten on helppo kokea aikaansaannoksensa riittämättömiksi. Tämä johtaa helposti väsymiseen ja uupumiseen. Uudet tehtävät koetaan erityisen

24 22 raskaiksi, mikäli niiden merkitys oman perustehtävän onnistumisen kannalta tuntuu vähäiseltä. Jokaisen on kannettava huolta omasta jaksamisestaan Työnantajan direktio-oikeus tuo myös velvollisuuksia Monet opettajat kokevat, että työnantaja antaa direktio-oikeudellaan (työnjohto- ja valvontaoikeudellaan) jatkuvasti uusia tehtäviä, mutta mitään aikaisemmin tehtyä ei oteta pois. Kuitenkin kaikki oikeudet tuovat mukanaan velvollisuuksia, myös työnantajalle. Opettajat toivoisivatkin tasapainoa direktio-oikeuden käyttöön. Motivoivalla johtamisella, selkeillä työnkuvilla ja kirkkaana mielessä olevilla tavoitteilla työnantaja saa asiantuntijoistaan (opettajistaan) irti suurimman tehon ja kuntalaisille parhaan tuotoksen. Kovin tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet voivat viedä ilon työstä ja heikentää tuottavuutta. Entä kun ei enää jaksa? Kaikissa töissä työn ja vapaan pitää olla tasapainossa. Jos opettajalle tulee uusia tehtäviä, joitakin aikaisempia tehtäviä täytyy jättää pois tai tehdä nopeammin ja mahdollisesti aikaisempaa huonommin. Opettajan työn keskeistä ammattitaitoa nykyisin onkin kyky rajata töitään. Aina tämä ei yksin onnistu, vaan työn rajaaminen vaatii yhteistä keskustelua koulussa oman esimiehen johdolla. Keskeistä on muistaa keskittyä omaan ydintehtävään: lasten ja nuorten opetukseen ja kasvatukseen. Kaikki muu on toissijaista tähän verrattuna! Tee näin! Ole armollinen itsellesi! Priorisoi ajankäyttöäsi! Keskity ydintehtävään! Käytä vähemmän aikaa toissijaisiin tehtäviin! Tee tarvittaessa vähemmän! Uni ei tule. Aamu tulee liian pian. Pipo on kireällä. Tällainen opettaja ei enää rakenna oppilaiden tulevaisuutta. Toivottavasti asian huomaa itse, pysähtyy tarkastelemaan tilannetta ja ryhtyy toimiin tilanteen korjaamiseksi. Tarvittaessa esimiehen tulee tarjota apua uupuneelle opettajalle, joka ei itse huomaa tilannettaan. Apua saa myös työterveyshuollosta, työsuojeluvaltuutetuilta ja luottamusmiehiltä. Työn ilo näkyy! Anna sen näkyä! Voiko opettajan ydintehtävä edes onnistua ilman työn iloa? Jukka Talvitie, plm

25 23 Päivän kuva Miikka Paajanen

26 24 Vaikuttavia kohtaamisia HOAY:n yhteysopettajat kouluttautuivat kevään yhteysopettaja päivillä Silja Serenadella Mukana oli HOAY:n edustajien lisäksi myös helsinkiläisiä päättäjiä. Rihvelin toimittajat kysyivät, mikä tämänkertaisessa koulutuksessa oli parasta ja mitä opettajat seuraavilta yhteysopettajapäiviltä toivoisivat. 1 Vesa Lahtinen, uskonnon lehtori, Helsingin yhteislyseo Kilpailevia loistavia juttuja on paljon: Juha Lahtisen luento kohtaamisista vaikuttamistilanteissa oli hyvä, mutta ehkä parasta on kuitenkin mahtavien HOAY-kaverien seura. Erittäin hyvä idea on, että mukana on sekä HOAY:n hallituksen jäseniä että päättäjiä, sen toivon jatkuvan myös tulevaisuudessa. On hyvä, että myös yksityisten koulujen asioita tulee esille. Verkostoituminen ja päätöksentekijöiden henkilökohtainen tunteminen on erittäin tärkeää. 2 Laura Saari, luokanopettaja, Töyrynummen ala-aste Parasta yhteysopettajapäivillä on fiilis sekä konkreettinen kokemus siitä, että jos on huolia, ne saa tuoda esiin ja tulee kuulluksi. Olen tyytyväinen yhteysopettajapäiviin sellaisina, kuin ne nyt ovat. Minulla on yhteysopettajakoulutuksista pitkä kokemus. Päivät ovat entisestään napakoituneet ja ne ovat entistä selkeämmät. Huomaa, että on ajateltu juuri opettajan näkökulmaa.

27 25 3 Frans Hartikainen, matematiikan ja fysiikan lehtori, Töölön yhteiskoulun aikuislukio Parasta on ollut yhteys opettajien välillä, keskustelut ja ajatusten vaihto. Jatkossakin näen tärkeänä yhteistyömahdollisuuksien lisääntymisen yksityisten ja kaupungin koulujen välillä. 4 Karoliina Kettunen, Latokartanon peruskoulu, englannin lehtori Minusta parasta yhteysopettajakoulutuksessa on se, että saa kommunikoida monipuolisesti kollegojen kanssa ja että saa vaikutteita muualta. Lisäksi on hienoa, että pysyy ajan tasalla ammattiyhdistyksen asioissa. Olen ensimmäistä vuotta yhteysopettajana, joten minulla ei juuri ole kokemusta aiemmista koulutuksista. Vaikuttaa siltä, että koulutus on erittäin toimiva paketti. Päättäjätapaamiset ovat hyvä juttu! 5 Matti Leinonen, laaja-alainen erityisopettaja, Munkkiniemen ala-aste Luottamusmieskeskustelut ovat olleet päivien parasta antia. Tuleviltakin yhteysopettajakoulutuksilta toivon hyviä, inspiroivia ja informoivia luentoja. Tietojen päivittäminen ja eri koulujen tilanteiden vertailu on aina tärkeää. 6 Jouni Lassila, suunnittelijaopettaja, Helsingin työväenopisto, HOAY:n hallituksen jäsen Täällä on vallinnut yllättävän yhteisöllinen tunne. Tulevaisuudessa toivoisin tietysti, että vapaan sivistystyön puoli nousisi nykyistä enemmän esille.

28 26 Melbournen Suomi-koulu Albertti seikkailija Suomi-koululaiset ja viikinki Australia, tuo kenguruiden ja koaloiden kaukainen maa, jossa asukkaat vain grillaavat ja surffaavat, on monien suomalaisten haaveissa siintävä matkakohde. Unelma merestä, koralliriutoista ja ikuisesta kesästä kotipaikkana tuntuu unelmalta, joka kannattaa kokea. Oli syynä tämä unelma, työkomennus tai rakkaus, monet meistä suomalaisista ovat päätyneet kutsumaan Australiaa kodiksi. Melbournessa Suomen syntyperäisiä kansalaisia on jopa , aktiivisessa Suomikultturiin ylläpidossa huomattavasti vähemmän, alle tuhat ihmistä. Melbournessa suomalaisuutta on suhteellisen helppo ylläpitää. Kaupungissa toimii Suomi-seura, Suomi-koulu ja suomalainen luterilainen, sekä helluntalainen seurakunta. On toimintaa niin vauvaikäisille, leikki-ikäisille kuin koululaisillekin, sekä tietysti vanhuksille omat toimintansa. Australiassa ilmestyy myös suo- menkielinen sanomalehti, Suomi news joka kertoo tapahtumat niin Suomessa kuin Australiassakin suomenkielellä. Verkkoelämä, erilaiset nettiryhmät ja facebook, ovat lisänneet aktiivisuutta nuorten (ja miksei vanhempienkin) keskuudessa huomattavasti; samanhenkisten ja -kielisten kavereiden löytäminen on helppoa. Yhteiset ajatukset saattavat aluksi olla varsin suomalaisia perusasetelmia, mm. Fazerin suklaan, ruisleivän, saunan ja salmiakin kaipuu, mutta monet näistä ystävyyksistä ovat pohja sydänystävyydelle. Melbournen Suomi-koulu tapaa joka toinen lauantai aamupäivä muutaman tunnin ajan. Ryhmien määrä vaihtelee lasten lukumäärän mukaan, ryhmiin jakautuminen taas iän ja suomenkielen taidon mukaan. Tällä hetkellä koulussa on noin 30 lasta joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Osalla vanhemmista ei ole omaa kielitaitoa, vain

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OAJ:n valtuustovaalit 2010

OAJ:n valtuustovaalit 2010 VANTAAN OPETTAJA VAALIEXTRA 8.2.2010 Vantaan opettajien ammattiyhdistys ry Talkootie 7, 01350 Vantaa puh: 09-873 4020, toimisto@voay.fi, www.voay.fi Tiedottaja: Annika Arstila-Aaltonen p. 050-4096 460

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot