rihveli Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rihveli 1 2012 Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia"

Transkriptio

1 rihveli Mikä on muuttunut opettajan työssä Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Jooseppi tilastotieteilee Vaikuttavia kohtaamisia Melbournen Suomi-koulu Pieni kyläkoulu suuressa kaupungissa Kehityskeskustelu Mitä on työpaikkakiusaaminen

2 rih veli Julkaisija Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry. Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Toimituskunta Päivi Lyhykäinen pj. Laura Nurminen Eevu Kivimäki-Sandgren Päivi Seiskari Ulkoasu Marjaana Kinnermä Kouluaiheiset kuvat Susanna Bäckman Painopaikka Forssa Print 2012

3 1 rih veli Päivi Lyhykäinen Pääkirjoitus 4 Laura Nurminen Kevätaurinkoinen tervehdys! 6 Jaakko Salo Terveisiä edunvalvonnasta! 8 Maritta Virtanen Järjestökuulumisia 9 HOAY:n uusi hallitus 10 Eeva Toppari Kehityskeskustelu 14 Eevu Kivimäki-Sandgren Mitä on työpaikkakiusaaminen 16 Joosepin jorinat Jooseppi tilastotieteilee 18 Jaana Alaja Mikä on muuttunut opettajan työssä 19 Päivi Seiskari Taidetta lainassa HOAY:n toimistossa 20 Jukka Talvitie Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? 23 Miikka Paajanen Päivän kuva 24 Eevu Kivimäki-Sandgren Vaikuttavia kohtaamisia 26 Tuire Karaharju-Huisman Melbournen Suomi-koulu 28 Päivi Lyhykäinen Pieni kyläkoulu suuressa kaupungissa 35 Eila Tanner Rihveliristikot 37 Kokouskutsu Kevätkokous 2012

4 2 Päätoimittajalta V uoden vaihtuessa aloitin kolmannen kauteni HOAY:n hallituksessa. Vuosina se tarkoittaa, että viides alkoi. On tapahtunut paljon aloittamiseni jälkeen monella rintamalla. Luulin antavani ay-toimintaan vain pikkusormeni silkasta uteliaisuudesta, nyt se näyttää vieneen koko käden. Opettaja ja ay-toimija voivat panostaa työhönsä juuri sillä intensiteetillä, mikä milloinkin on oman elämäntilanteen mukaista. Uskon, että olen oppinut paljon. Nykyään en ole varma, onko jokin opettajia koskeva asia kaikille tuttu, vai pitäisikö siitä kertoa tarkemmin luottamusmiehenä tai ay-toimijana. Toisille elämisen ja työskentelemisen tuoma kokemus riittää, toisille tietyt asiat ovat sydämen päällä, joillekin herää kiinnostus asiaan oman työ- tai henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. Ay-toiminta on oikeasti kiinnostavaa! Vajaat 20 vuotta sitten, aloittelevana opettajana, en ymmärtänyt puoliakaan oikeuksistani tai velvollisuuksistani. Olen kuitenkin selvinnyt tähän saakka, kaikesta huolimatta. Työn vaativuuden olen oppinut työtä tehdessäni ja ehkä eri lailla myöhemmin ay-toimijana. Mielestäni ay-toiminta ja luottamusmiestaho ovat nousseet vah-

5 3 vemmaksi työurani aikana. Liekö ay-myönteinen virtaus koko yhteyskuntamme trendi, vai ovatko työelämän haasteet nousseet erilailla pinnalle? Kauhulla mietin, miten aloittelevana opettajana selvisin vastuistani. Mutta niinhän tämä elämä menee; jokaiselle pitää antaa mahdollisuus, jokaisen tulee saada kasvaa ihmisyyden lisäksi työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä. Meidän opettajien pitää olla toistemme tukijoukkoina kaikissa tilanteissa työvuosista huolimatta, iloita hyvistä saavutuksista ja tukea alamäessä! Näin toimivat oppilaammekin, lapset ja nuoret, kun heillä on tila siihen. Me opettajatkin olemme oppilaiden silmissä ihmisiä, kun olemme rehellisesti ja oikeudenmukaisesti sitä, mitä olemme. Oikeudenmukaisuus taisi ajaa minut ayaktiiviksi. Meillä opettajilla on selkeät lait ja asetukset työssämme. Niiden turvin teemme yhdessä kaikkien oppilaiden ja opettajien työstä turvallista ja selkeää. Myös inhimillisyys ja kuunteleminen pitää muistaa kaikessa toimissamme kollegoja ja oppilaita kohtaan. Mietin tämän kevään Rihvelin sisältöä päivän kuumimpien aiheiden pohjalta. Työpaikkakiusaaminen ja työssä jaksaminen ovat nousseet otsikoihin kuten myös ay-toiminta irtisanomisineen. Vaikka otsikot huutavat ay-liikkeen saaneen kolhun kohun vuoksi, odotan asiallisia selvityksiä ja päätöksiä, jotta jokaisen liiton jokaisen jäsenen etuja voidaan ajaa edelleen moitteettomasti. Tässä numerossa on myös joitakin ajatuksia opettajuudesta muualla päin maailmaa helsinkiläisiä opettajia koskevien asioiden lisäksi. Jokainen voisi lentää ajatuksissaan johonkin toiseen työyhteisöön, ehkä toiselle puolelle maailmaa, ainakin hetkeksi. Sekin voi olla hetki arjesta irtautumiseen ja uuden löytämiseen. Hyviä lukuhetkiä ja kauniita ajatuksia itsestä ja toisista toivottaen, Päivi Lyhykäinen Hoay:n hallituksen jäsen ja tiedotussihteeri

6 4 Kevätaurinkoinen tervehdys! PUHEENJOHTAJALTA OAJ:n valtuusto hyväksyi edellisessä kokouksessaan järjestölle arvot. Opetusalan työ edellyttää tekijöiltään syvää ymmärrystä myös opetustehtävän eettisestä luonteesta. Järjestön arvojen määrittely alkaakin seuraavasti: Jäsenet sitoutuvat työssään opettajan ammattietiikkaan ja sitä ohjaaviin periaatteisiin. Järjestön toiminnassa ja päätöksenteossa eettisyys ja suvaitsevaisuus ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. OAJ:n arvot Järjestön arvojen määrittelemiseksi koottiin näkemyksiä niin OAJ:n valtuutetuilta ja hallitukselta ja sen toimikunnilta ja työryhmiltä kuin toimiston henkilökunnalta. Arvojen määritteleminen ei koskaan ole helppoa, ja arvokeskustelua onkin syytä jatkaa vaikka työpaikkatasolla. Seuraavat arvot nousivat keskeisesti esiin jäsenistön näkemyksissä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuteen kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen järjestön edunvalvonnassa ja päätöksenteossa. Kaikkien jäsenryhmien, molempien sukupuolten sekä eriikäisten ja -taustaisten jäsenten yhdenvertainen huomioon ottaminen on järjestön toiminnan keskeinen periaate. Vastuullisuus OAJ huolehtii vastuullisesti kaikkien jäsentensä edunvalvonnasta. Se kantaa vastuuta suomalaisen yhteiskunnan, koulutuksen ja opetusalan ammattien kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Järjestö toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Avoimuus Järjestö noudattaa avoimuutta toiminnassaan, päätöksenteossaan ja viestinnässään. Näihin arvoihin myös HOAY:n toiminnassa ja edunvalvonnassa sitoudutaan. OAJ on the road -kenttäkierros OAJ järjesti helmikuussa mittavan kenttäkierroksen, jonka tavoitteena oli nostattaa opettajuutta uudelle tasolle niin jäsenten kuin suuren yleisön keskuudessa. Lisäksi kiertue tähtäsi siihen, että koulukysymykset nousisivat näkyvästi esille kuntauudistuksessa sekä ensi syksyn kuntavaaleissa. Turnee alkoi Turusta, jatkui Helsinkiin ja aina edelleen välietappien kautta Rovaniemelle asti. Kierroksen aikana eri paikkakunnilla nostettiin esiin ajankohtaisia koulutuskentän asioita. Lasten ja nuorten syrjäytyminen huolettaa: OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää koulutusta parhaana keinona torjua nuorten syrjäytymistä. Lapset ja nuoret on Luukkaisen mielestä pidettävä koulutuksen piirissä vaikka räätälöidyin tukitoimin. Oulun tapahtumapäivän puhujat esittivät huolensa siitä, voivatko opettajat ja koulut enää

7 5 rauhassa keskittyä ydintehtäviinsä eli opetukseen ja kasvatukseen vai meneekö aika yhä enenevässä määrin oheistoimintaan. Myös lukiokoulutuksen kehittäminen puhutti. Lukion tavoitteita ja tuntijakoa uudistava työryhmä tulee OAJ:n näkemyksen mukaan nimetä jo tänä keväänä, ja vuosille 2014 ja 2015 suunnitelluista lukiokoulutuksen rahoituksen leikkauksista on luovuttava. Kuntauudistuksen tiimellyksessä tulee pitää mielessä kirkkaana peruspalvelujen turvaaminen. Perusopetuksessa laadukkaiden lähikoulujen arvo on korvaamaton, niistä on pidettävä vastakin hyvää huolta. Oppilaat tarvitsevat turvallisen opiskeluympäristön sekä riittävän yksilöllistä tukea ja oppimisen ohjausta. Oppilaitosverkkoa koskevat ratkaisut on tehtävä aina lasten ja nuorten näkökulmasta. Helsingissä Kolmen sepän patsaalla OAJ:n vieraat puhuivat koulutuksen merkityksestä ja haasteista sekä turvallisuudesta. Säästötoimet voivat johtaa koulun arjessa tilanteisiin, joissa turvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. OAJ Pääkaupunkiseutu Elokuun alusta virallisen toimintansa käynnistänyt OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys kattaa kaikki oajläiset jäsenryhmät varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja aina korkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen asti, och samma på svenska. OAJ Pääkaupunkiseudun alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Jäsenmäärä on lähes Edustettuina ovat kaikki eri työnantajat niin kunta, valtio, kuntayhtymät, yliopisto kuin lukuisat erilaiset yksityiset opetuksen järjestäjät. Seuraa toimintaa tai klikkaa kaveriksi Facebookissa. Takana on huikean aurinkoinen alkukeväinen viikonloppu. Sulava lumivesi tippui räystäiltä, lintujen laulussa oli keväinen ilo ja auringossa kevätvoimaa. Näiden siivittämänä toivotan iloa ja energiaa teille jokaiselle kevätkauden puuhiin ja touhuihin niin töihin kuin vapaa-aikaankin! Olkaa aktiivisesti yhteydessä, niin kysymysten, toiveiden kuin kehittämisvaateidenkin tiimoilta, Laura Nurminen

8 6 Terveisiä edunvalvonnasta! Vuodenvaihde toi useita muutoksia HOAY:n hallituksen kokoonpanoon. Hallituksessa aloitti useita uusia ja uusvanhoja jäseniä. Itselleni vuodenvaihde merkitsi palaamista muutaman vuoden tauon jälkeen takaisin edunvalvontatyön pariin, sen ytimeen edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajaksi. Edunvalvontatyön luonteesta kertoo paljon se, että tällä hetkellä käsittelyssä olevat asiat ovat monilta osin yhä samoja kuin ennen jäämistäni perhevapaalle ammattiyhdistystöistä. Päättyneen talven aikana monet meistä ovat saaneet tehdä sydämensä kyllyydestä lumitöitä. Usein on käynyt vielä niin, että hikisen urakan jälkeen on seuraavana päivänä huomannut lumikinosten taas vallanneen pihan, kuin kolaan ei olisi koskettukaan. Lumitöiden merkityksen huomaa parhaiten, jos ne jää tekemättä ja hautaudutaan hankeen. Tällaista on usein edunvalvonnan arkikin. Välillä saadaan nopeitakin tuloksia, mutta usein tulosten saaminen on hidasta, joskus jopa tulee takapakkiakin. Kuitenkin ilman toimivaa ja tehokasta edunvalvontaa, olisi yksittäisen opettajan asema huomattavasti heikompi. Jäsentemme edunvalvonta on yhdistyksemme tärkein tehtävä, kuten yhdistyksen toimintasuunnitelmassakin jo ensi rivillä mainitaan. Jatkuvaa edunvalvontaa tekevät luottamusmiehemme, pääluottamusmiehemme ja työhyvinvointiasioita hoitavat työsuojeluvaltuutetut. Yhdistyksen tasolla edunvalvonta-asioita valmistelee edunvalvontavaliokunta, jonka pohjalta hallitus tekee päätökset asioista. Edunvalvontatyössä on ennen kaikkea kyse sopimuksista kahden osapuolen, työntekijöiden ja työnantajan/-antajien välillä. Sopimukset on tehty neuvottelemalla ja molemmilla osapuolilla on velvollisuus niitä noudattaa, mitä puolin ja toisin valvotaankin. Kuitenkin sopimukset sisältävät aina kohtia, joissa on mahdollisuus ja pakkokin tehdä tulkintaa. Aina emme löydä yhteistä käsitystä asioista, mutta rakentavat, hyvät yhteistyösuhteet työnantajapuolen kanssa ovat paras tapa edistää edunvalvontaamme. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että opettajien työtehtävät ovat jatkuvasti kasvaneet ja vähitellen sopimuksemme sekä niistä tehtävät paikalliset tulkinnat on vähitellen saatava vastaamaan opettajien tekemää työtä. Mikäli lisätöiden korvaamiseen ei päästä, on jälleen etsittävä työstä punaista lankaa ja mietittävä, mistä työmäärää voisi vähentää. Viime vuosina erilaiset palkanlisät (tva, tsa, tupa ja kannustuslisät) ovat keskusteluttaneet paljon ja tulevat jatkossakin olemaan myös edunvalvonnan listalla. Lukioiden osalta eniten keskustelua on herättänyt ns. Kampus-hanke. Uuden Perusopetuslain aiheuttamat muutokset opettajien työhön ja siitä mahdollisesti aiheutuva lisääntynyt työ on myös edunvalvonnallinen haaste. Edunvalvontavaliokunnassa käsitellään jatkuvasti myös koulujen turvallisuuteen (jopa fyysiseen) sekä opettajien työhyvinvointiin liittyviä asioita. Näidenkin asioiden hoitaminen on varmasti niin työntekijä- kuin työnantajapuolenkin yhteinen huoli. Surullista luettavaa oli Hesarin verkkolehden (25.2.) haastatteleman OAJasiantuntija Heljä Misukan tieto siitä, kuinka yhä herkemmin opettajat siirtyvät työympäristöönsä pettyneinä muihin ammatteihin. Yhdistyksen tason lisäksi edunvalvontaa

9 7 on tehtävä myös ruohonjuuritasolla, työpaikoilla. Jokaisen opettajan ja rehtorin on hyvä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä. Ilman etujaan valvovaa jäsenkuntaa, on yhdistyksenkin mahdollisuudet rajalliset. Jotta etujaan voi valvoa, tarvitaan tietysti tietoa. Hyvin tärkeässä asemassa ovat yhteysopettajat, joiden tehtävänä ja velvollisuutena on ammattiyhdistyksen viestien välittäminen työpaikalle ja toisaalta työpaikan viestien välittäminen yhdistykselle. Haluan vielä korostaa, että yhdistyksemme valvoo koko jäsenkuntamme etuja: opettajista rehtoreihin, kaikilla kouluasteilla ja kaikkien työnantajien palveluksessa. On ehdottoman tärkeää, että valiokuntamme saa tiedon kaikista opettajia koskevista edunvalvonnallisista kysymyksistä. Kaikki ne käsitellään takuuvarmasti valiokunnassa. Erityisesti kannustan aktiiviseen yhteydenpitoon lukuisten yksityisten oppilaitosten väkeä, jotta tiedonkulku olisi yhtä tehokasta kuin kaupungin oppilaitosten osalta. Odotankin lämpimästi yhteydenottoja. Kuten hyvin tiedämme, on yleinen taloustilanne todella vaikea. Ilmassa on jo ennakkomerkkejä siitä, että vaadittava talouden sopeuttaminen tulee kohdistumaan myös Helsingin opetustoimeen. Haasteita edunvalvontatyölle varmasti riittää siis tulevaisuudessakin. Ensi syksyn kunnallisvaalit ovat taas tärkeä vaikuttamisen paikka koulutuksen resurssien turvaamisen kannalta. Edunvalvonnan yksi keskeinen osa-alue onkin pitkään ollut päättäjävaikuttaminen, johon tänä keväänä myös yhteysopettajat pääsivät osallistumaan risteilyllämme, kiitoksia vaan siitä. Pidetään koulutuksen resurssien puolta! HOAY valvoo maailman parhaiden opettajien etuja - Sinun etujasi! Lämmintä kevään jatkoa! Jaakko Salo Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

10 8 Järjestökuulumisia Kolmas perättäinen erittäin luminen talvikausi on parhaillaan menossa. Tuulet ja lumimyrskyt vihmovat ulkona ja ovat aiheuttaneet ajoittain kaaosmaisia tilanteita. Tästä huolimatta uusi vuosi ammattiyhdistysrintamalla on käynnistynyt hyvin. Syksyllä pidettiin sekä HOAY:n että OAJ Pääkaupunkiseudun hallitusvaalit. Syksyn vaalit olivat tärkeä tapahtuma niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Uudet hallitukset aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. HOAY:n kevätkausi alkoi uuden hallituksen järjestäytymisellä. Oli ilo havaita, että joukkoomme on tullut uusia innokkaita hallituslaisia. Ensimmäinen uuden ja vanhan hallituksen yhteinen seminaari oli onnistunut ja paljon antava. Myös OAJ Pääkaupunkiseudun hallitus aloitti toimintansa kaksi päiväsellä seminaarilla. Työskentely oli tiivistä ja tuloksia syntyi. Kouluissa toimivat yhteysopettajat ovat tärkeitä tiedonkulunvälittäjinä ja järjestöllisten asioitten eteenpäin viejinä hallitukselta jäsenille. Niinpä heille järjestetään toimintaan liittyvää koulutusta, keväällä risteillään ja syksyllä ollaan maissa. Tämän kevään Yhteisopettajapäivät ovat vielä edessäpäin tätä kirjoittaessani. Seminaarin teemana on Vaikuttaminen. Ohjelmassa on mm. KM, tietokirjailija Juha Lahtisen luento: Kohtaamiset neuvottelu- ja vaikutta- mistilanteissa sekä päättäjien ja vaikuttajien tapaaminen pikadeiteillä, joissa tarkoitus on keskustella ajankohtaisista helsinkiläisistä koulutus- ja opetusasioista. Mielenkiintoista on nähdä minkälainen on saldomme tapahtuman jälkeen. HOAY:n jäsenille on taas tarjolla erilaisia tapahtumia ja koulutuksia kevään aikana. Tyhjien tuolien kevään tarjonta on jälleen kerran runsasta: teatteria, oopperaa, musikaaleja, matkoja ja tietysti kauden päättävät SOFT-bileet Virgin Oilissa. Liikuntatoimikunta taas järjestää jäsenille monipuolisia, liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia mm. uimatekniikkaa, biljardia, juoksukoulua, flamengoa, zumbaa ja jne. Jaksaminen ja hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. Siksi haluamme hallituksena palvella kaikkia jäseniä niin edunvalvonta-, järjestö-, kulttuuri- ja virkistäytymisasioin. Talvesta huolimatta ensimmäiset kevään merkit ovat lintujen liverrysten myötä jo kuultu, joten kohti kevättä ja kesää mennään. Aurinkoisin ajatuksin ;) Maritta Virtanen Järjestövaliokunnan pj

11 9 HOAY:n hallitus HOAY:n hallitus vaihtui tammikuussa Kokouksissa kanssamme työskentelevät myös pääluottamusmiehet Jaana Alaja ja Jukka Talvitie, työsuojeluvaltuutetut Eeva Toppari ja Kaarlo Kontro sekä yksityisten koulujen luottamusmiesten yhteyshenkilö Timo Salminen. Yhdistyksen puheenjohtaja, Työvaliokunnan puheenjohtaja NURMINEN, Laura Opetusvirasto, Akava-talo ALATALO, Anneli Lauttasaaren yhteiskoulu IIVANAINEN, Salla Lauttasaaren yhteiskoulu JOHANSSON, Anneli Taivallahden pk KAARRE, Simo Liikuntatoimikunnan puheenjohtaja Maatullin ala-aste KIVIMÄKI-SANDGREN, Eeva-Mari yhdistyssihteeri Herttoniemen yhteiskoulu LASSILA, Jouni Helsingin sk. työväenopisto LAURILA, Päivi Helsingin aikuislukio LEIVO, Jouni Itäkeskuksen peruskoulu LYHYKÄINEN, Päivi tiedotussihteeri, Tiedotusjaoksen puheenjohtaja Kallahden peruskoulu NIEMINEN, Laila koulutussihteeri Ruoholahden ala-aste ONNISELKÄ, Suaad Vesalan yläaste SALO, Jaakko Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Vallilan ala-aste SEISKARI, Päivi Tyhjät tuolit -toimikunnan puheenjohtaja Maunulan yhteiskoulu/helsingin matematiikkalukio VIRTANEN, Maritta yhdistyksen varapuheenjohtaja, Järjestövaliokunnan puheenjohtaja Aurinkolahden peruskoulu HALLITUKSEN VARAJÄSENET KANTOLA, Pekka Suutarilan ylä-aste AURAVA, Riikka Helsingin Medialukio NURMINEN, Elina Alppilan lukio LAAKSO, Tuomo Herttoniemen yhteiskoulu LEPPÄRANTA, Anna-Riikka Pohjois-Haagan yhteiskoulu LEMPIÄINEN, Pekka Helsingin normaalilyseo

12 10 Kehityskeskustelu Miten koet kehityskeskustelusi? Onko se hyödyllinen ja luottamuksellinen yhteinen pohdiskelu esimiehen kanssa vai kiusallinen byrokraattinen pakkopulla? Kouluyhteisöiltä odotetaan koko ajan kehittämistä, jonka tavoitteena on toimiva, hyvinvoiva ja muutoskykyinen työyhteisö. Liian usein koulujen kehittämistyö kuitenkin synnyttää ristiriitoja ja uupumusta. Miksi? Kehittäminen edellyttää sitoutumista, suunnitelmallisuutta ja käytössä olevien voimavarojen hyödyntämistä. Sitoutuminen ja suunnitelmallisuus puolestaan edellyttävät riittävää yhteistoimintaan perustuvaa yhteistä keskustelua ja mielellään myös siihen pohjautuvaa päätöksentekoa. Ohitetaanko yhteinen käsittely kevyesti tai kokonaan ajanpuutteeseen vedoten? Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain yhteistoiminnan yksilöllisempään muotoon, joka toteutetaan esimiehen ja alaisen välisenä kehityskeskusteluna. Kirjoitan aiheesta siksi, että minua ja kollegaani on monta kertaa pyydetty mukaan kehityskeskusteluun sen takia, että opettaja kertomansa mukaan pelkää men- nä siihen yksin. Pyynnön järkyttävyydestä huolimatta en ole lupautunut. Jos menisin, kyseessä ei olisi enää tavoitteen mukainen kahdenkeskinen, luottamuksellinen ja molempia hyödyttävä keskustelu. Tosin tuskinpa kehityskeskustelu tällaisessa tapauksessa täyttää muitakaan tavoitteita. Alainen -sanaa on tässä yhteydessä syytä käyttää, vaikka monet eivät siitä pidä. Kehityskeskustelussakin asetelma on joka tapauksessa se, että esimiehellä on työnjohto-oikeus. Siinä ei ole kyseessä vain kahden ihmisen jutustelu, vaan asioiden käsittely työtehtävien näkökulmasta. Kehityskeskustelun tavoite Kehityskeskustelun tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja alaisen työssä suoriutumisen edellytyksiä. Siinä on syytä syventyä työntekijän tärkeiksi kokemiin asioihin, tuntoihin ja kysymyksiin. Esimiehen tärkeiksi kokemista asioista keskustelussa tulee käydä läpi ne, jotka liittyvät juuri kyseiseen työntekijään. Myös työyhteisön yleisiä ja yhteisiä asioita pitäisi ehtiä sivuta,

13 11 Tässä luettelen muutamia alaisen esimieheltä odottamia asioita kehityskeskustelun onnistumiseksi. Ennen kaikkea esimies kuuntelee ja parhaimmillaan onnistuu antamaan palautteen pääosin kyselemällä, kun alainen arvioi ja analysoi omaa työtään. Alaiselta odotetaan kehitkoska ne ovat tärkeitä yhteistyön kehittämisen kannalta. Ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia käydä kehityskeskustelua. Onnistunut kehityskeskustelu vaatii molempien hyvän valmistautumisen, häiriöttömän tilan ja riittävästi aikaa. Tavoite on, että siinä keskitytään alaisen työskentelyyn liittyviin asioihin. Perussääntö on, että alainen on keskustelussa enemmän äänessä, jopa suhteessa 80 % / 20 %. Lomakkeet ovat vain apuvälineitä, eivätkä ne saa jäykistää tilannetta. Työyhteisössä on hyvä käydä etukäteen yhteinen keskustelu kehityskeskustelun realiteeteista. Palkankorotukset eivät yleensä kuulu keskusteluun, jos meneillään ei ole työn suoritukseen, vaativuuteen liittyvää arviointia tai muuta palkkaukseen liittyvää. seni tavoitteiden saavuttamisessa? Alainen voi arvioida omaa hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan sekä työilmapiiriä ja tiedonkulkua. Hän voi antaa palautetta esimiehen toiminnasta, sillä esimiehen tehtävähän on luoda hyvät edellytykset alaisen onnistumiselle työssään. Palautteen antaminen esimiehelle ja päinvastoin on varmaan keskustelun vaikein kohta. Siinä tarvitaan hyvä keskinäinen luottamus. Miten annan ja vastaanotan palautteen ammatillisesti ja rakentavasti? Liittyyhän se työtehtäviin, ei henkilöön? Arvostetaanko minun työtäni, arvostanko minä muiden ja esimiehen työtä? Toisaalta kehityskeskustelusta ei pidä muodostua varsinainen palautteen antamispaikka, koska palaute on aina hyödyllisintä ja helpointa vastaanottaa, kun se liittyy heti tapahtuneeseen. Alaisen valmistautuminen Odotukset esimiehelle Alaisella tulisi olla selkeä ajatus, mitä hän haluaa sanoa oman työnsä edistämiseksi. Missä olen onnistunut? Mitä olen oppinut? Missä pitäisi kehittyä? Mihin koulutukseen on mahdollisuus päästä? Minkälaista tukea kaipaisin esimieheltäni? Millaista välineistöä tarvitsisin onnistuak-

14 12 tymisen halua, joten esimiehellä tulee olla valmiuksia ja resursseja tukea alaista. Esimiehen tulisi tuoda selkeästi esiin alaiseen kohdistuvat odotukset ja tavoitteet. Niiden tulisi olla realistisia sekä laadullisesti että määrällisesti. Jos nimittäin sovitut asiat eivät näy kummankin käytännön työssä, niin keskustelujen käyminen on turhaa. Kehityskeskustelu ei saa syrjäyttää esimiehen ja alaisen välistä arjen keskustelua, joka mahdollistaa ajankohtaisen työhön liittyvän molemminpuolisen tiedonkulun ja palautteen. Kehityskeskustelun sudenkuoppia Kokenut henkilöstökonsultti on todennut, että jos esimiehen ja alaisen yhteistyösuhde ei toimi, ei mikään malli pelasta keskustelua! Kehityskeskusteluun petytään myös, jos - siihen ladataan liian suuria odotuksia - jos alainen on haluton näkemään kehittymistarpeensa - esimies lataa liian suuria odotuksia osaamiseen tai hän ei tunnista/tunnusta osaamista - kriittinen palaute yllättää - muodon täyttäminen on tärkeämpi kuin tarkoitus ja tavoitteet - jos siitä ei seuraa mitään ja se on täysin irrallaan arjesta Pelottava kehityskeskustelu Jos kehityskeskusteluun meno pelottaa, niin esimiehen ja alaisen välit eivät voi olla kunnossa ja taustalla on mitä ilmeisimmin epämiellyttävä kokemus keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Keskustelusta silloin tuskin tulee kovin hyödyllistä. Mistä silloin voi keskustella? Ensinnäkin alaisen kannattaa ainakin yrittää laskea keskustelun tavoite- ja odotustasoa. Hänen kannattanee keskittyä vain sellaisiin asioihin, joista uskoo pystyttävän sopimaan. Silloin joutunee miettimään myös, kuinka paljon paljastaa ajatuksiaan ja antaa palautetta. Voidakseen jatkaa tällaisessa tilanteessa työyhteisössä ainoa keino lienee oman ajattelun muuttaminen selviytymisen suuntaan. Jos tilanne ei parane, niin edellä mainittu konsultti toteaa suorasukaisesti: Tai sitten alaisen - jos mahdollista - on vain parasta vaihtaa työpaikkaa. Jos samansuuntaista pelon tunnet-

15 13 ta on työyhteisössä useammalla, niin silloin tuo neuvo ei ole hyvä eikä työyhteisön tulevaisuuden kannalta toimiva. Kehityskeskustelut eivät liene silloin yhteisön ainut ongelma. Tulehtuneen tilanteen purkamiseen tarvitaan ehdottomasti jo ulkopuolista apua. Miksi kehityskeskusteluja käydään Kehityskeskustelun käyminen on siis velvollisuus, mutta sen onnistumisen ja hyödyllisyyden kannalta siihen kannattaa mieluummin suhtautua oikeutena ja mahdollisuutena! Eeva Toppari, opettajien työsuojeluvaltuutettu Kaupungin strategiaohjelmassa edellytetään, että tulos- ja kehityskeskustelut käydään ja että niihin sisällytetään osana henkilökohtaiset kehittymis- ja urasuunnitelmat. Ohjelman terminologia ei kovasti ilahduta kouluväkeä. Tulos -sanan ahtaaseen merkitykseen en suosittele takertumaan lainkaan. Mikä on opettajan urasuunnitelma? Kannatettavaa on uran sijasta ajatella ammatillista kehittymistä omassa työssään ja jopa pyytää useamman vuoden suunnitelmaa. Keskustelussa alainen voi esittää koulutustoiveita osaamisensa parantamiseksi ja kuulla esimiehen näkemyksen ja realiteetit sen suhteen. (Käsitekartta on Valmennustoimisto Sitomon Sitouttaja-blogista. Valmentaja Tarja Kivistö kirjoittaa blogissaan samasta aiheesta.)

16 14 Mitä on työpaikkakiusaaminen? Työterveyslaitoksen mukaan työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan sitä, että työyhteisössä joku joutuu toistuvasti ja pitkän aikaa kielteisen, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteeksi. Kiusaaminen voi ilmetä häirintänä tai henkisenä väkivaltana, ja se vaikuttaa kiusatun työntekijän mahdollisuuksiin hoitaa työtehtäviään ja kommunikoida kollegojensa kanssa. Työpaikallaan itsensä kiusatuksi kokevia on työterveyslaitoksen mukaan 4-5 % palkansaajista. Hieman keskimääräistä enemmän kiusaamista koetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustyössä. Työpaikkakiusaaminen on merkittävä terveysriski, sillä se aiheuttaa voimakasta stressiä niin kiusatulle itselleen kuin myös muille työyhteisön jäsenille. Kiusaaja voi olla työtoveri tai esimies, ja useimmiten kiusaajia on vain yksi, joskus useampiakin. Pitkään jatkuva kiusaaminen voi laajentua niin, että kiusattu kokee koko työyhteisön olevan häntä vastaan. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi työssä tarvittavan tiedon salaamisena, kokousten ulkopuolelle jättämisenä, merkityksettömien työtehtävien antamisena, kohtuuttomien aikataulujen tai tavoitteiden asettamisena, työsuoritusten jatkuvana perusteettomana arvosteluna tai moittimisena, sosiaalisena eristämisenä, juoruamisena, mustamaalaamisena, naurun alaiseksi saattamisena, mitätöintinä ja nöyryyttämisenä, pilkkaamisena, solvaamisena, loukkaavina piloina tai sukupuolisena häirintänä ja ahdisteluna. Kiusaaminen on toistuvaa ja jatkuu pitkään. Työterveyslaitoksen tutkijat varoittavat kierteestä, johon kiusaaminen usein johtaa: vaikka kiusaajia olisi aluksi vain yksi, ajan kuluessa yhä useampi työyhteisön jäsen alkaa pitää kiusattua hankalana ihmisenä ja kiusaamiselle löydetään perusteita kiusatun tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Lopulta kiusattu voi syrjäytyä työpaikaltaan kokonaan, ellei kiusaamisen kierteeseen puututa. Mistä työpaikkakiusaaminen johtuu? Työpaikkakiusaamisen taustalla voi olla yksilöllisiä motiiveja, esimerkiksi halu viedä toiselta työtekijältä työtehtävät tai painostaa toista vaihtamaan työpaikkaa, tai kiusaaminen voi johtua ennakkoluuloista, kiusaajan persoonallisuuden piirteistä tai siitä, että kiusatuksi joutuva herättää omalla toiminnallaan muissa kielteistä käyttäytymistä. Työterveyslaitoksen mukaan riippuu kuitenkin pitkälti työpaikan yleisestä ilmapiiristä ja työkulttuurista, joutuuko esimerkiksi muita

17 15 Lähde: Vartia, Lahtinen, Joki ja Soini: Piinan loppu kiusaamis tapausten selvittely työpaikalla (2008, Työterveyslaitos.) tarkempi ja tunnollisempi työntekijä työpaikallaan kiusatuksi vai ei. Työpaikkakiusaamista esiintyykin useammin työpaikoilla, joissa työolosuhteet ovat epätyydyttävät. Kiusaamiseen altistavat esimerkiksi epäselvyydet työtehtävistä ja vastuusta ja tiedonkulun ongelmat sekä se, että työhön liittyvistä toimintatavoista ei ole selkeästi sovittu. Työntekijöiden vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja yleinen tyytymättömyys esimiestyöhön ovat tyypillisiä työyhteisöille, joissa kiusaamista esiintyy. Jos työntekijöillä on epätietoisuutta työtehtävistään, käytännöistä ei ole sovittu eikä tietokaan kulje toivotulla tavalla, syntyy työntekijöiden välille helposti ristiriitoja, jotka puolestaan voivat johtaa kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen etenkin silloin, kun esimies ei puutu työyhteisön ongelmiin. Kaikki epäasiallinen käytös ei ole kiusaamista Työpaikoilla syntyy paljon myös sellaisia yksittäisiä ristiriitatilanteita, joita ei pidä sekoittaa kiusaamiseen. Kiusaamisena ei esimerkiksi yleensä pidetä yksittäistä huonoa käytöstä, vaikka työterveyslaitoksen tutkijat toki muistuttavat, että toistuessaan huono käytöskin voidaan kokea vähintäänkin painostavaksi, jos ei varsinaiseksi kiusaamiseksi. Myöskään se, että erilaiset tavat tehdä työtä saattavat toisinaan aiheuttaa konflikteja, ei ole kiusaamista. Ihmisten välisiin törmäyksiin ja satunnaisiinkin asiattomiin kommentteihin tulisi kuitenkin kiinnittää siinä mielessä huomiota, että ne saattavat kieliä työjärjestelyjen tai toimintatapojen puutteellisuuksista, joiden tarkistamisesta työyhteisön olisi syytä keskustella. Jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea tulevansa kiusatuksi, työyhteisön jäsenten kannattaisi myös avoimesti puhua keskenään siitä, millaista kielenkäyttöä ja kohtelua työyhteisössä toivotaan ja millaista käyttäytymistä ei pidetä suotavana. Toisen kustannuksella pilailu ei ole koskaan hyväksyttävää, vaikka sen kuinka tekisi korostaakseen ronskiuttaan tai huumorintajuaan, eikä työkaverille huutamista voi perustella temperamenttiin vedoten. Esimiehiä työterveyslaitos neuvoo tarkkailemaan, miten työyhteisön jäsenet käyttäytyvät toisiaan kohtaan ja puuttumaan asiattomaan käytökseen mahdollisimman nopeasti. Työntekijän kokemus kiusatuksi tulemisesta pitää ottaa vakavasti, vaikka selvittelyn jälkeen kävisikin ilmi, että kyse on ollut väärinymmärryksestä tai satunnaisesta epäasiallisuudesta eikä varsinaisesta kiusaamisesta. Työpaikalla olisi hyvä olla yhdessä sovitut toimintaohjeet epäasiallisen kohtelun, häirinnän tai kiusaamisen selvittelyn tueksi. Mallia voi katsoa esimerkiksi työterveyslaitoksen julkaisusta Piinan loppu kiusaamistapausten selvittely työpaikalla (2008), jota on käytetty tämän kirjoituksen lähteenä. Eevu Kivimäki-Sandgren

18 % Jooseppi tilastotieteilee % % % % % % % % % % % % % 16 % % % % % % % % Kaikille lienee selvää, että Helsingissä, Itämeren helmessä asustelee noin 10 % isänmaamme väestöstä. Olen tehnyt hiukan selvitystyötä siitä, mitä tuo yli puolimiljoonainen asujaimisto oikein puuhailee henkensä pitimiksi. Ns. muutosmittauksessa on tapana ottaa jokin relevantti, toistuva ajankohta vertailujen perustaksi. Minä valitsin viime elokuun 15. päivän: silloinhan me maikat tulimme kesälaitumilta sorvin ääreen. Koska suunnittelen tällä keräämälläni demografisella, deskriptiivisellä tilastoaineistolla jatkoopintoja tohtorin tutkintoa varten, jatkan vertailuja tulevina vuosina niinä ajankohtina, kun koulu alkaa. Puhutaan siis aikasarjaanalyysistä, tarkemmin, olen kiinnostunut työtätekevien eli työllisten helsinkiläisten lukumäärän kehityksestä ja sen suhteesta työssä oleviin opettajiin. Väitöskirjan nimeksi tulee huoltosuhteen kehitys opettajuuden funktiona. Helsingin tietokeskuksen mukaan asukasmäärä Helsingissä oli Heistä työeläkettä saavia oli ja pelkän Kelan kansaneläkkeen varassa kitkutteli seniorihelsinkiläistä. Nuorimmasta päästä helsinkiläisiä, päiväkotiporukkaa eli 0 6 -vuotiaita oli mainitun elokuun 15. päivänä Eläkeläiset ja kurahousuväki on tietenkin vähennettävä tuosta työllisten määrästä. Lisäksi on huomattava, että peruskoulua kävi , ammatillista peruskoulutusta 8 250, lukiota , ammattikorkeata ja yliopistoa oppilasta ja opiskelijaa. Siis yhteensä henkeä opiskeli. Tämäkin väki on poissa elokuun 15 päivän työllisten määrästä. Työttömyysprosentti oli samana ajankohtana Tilastokeskuksen mukaan 7, mikä muunnettuna helsinkiläisiksi kilometritehtaalla oleviksi tarkoittaa henkeä. Tähän asti saadut tiedot ovat täsmällisiä tilastotietoja mainitun ajankohdan tilanteesta. Samalla tavalla on helpohko saada luotettavaa tietoa lomalla olleista. Heitä oli elokuun puolivälissä n henkeä. Hieman vaikeampaa oli selvittää, että sairauslomalla oli em. ajankohtana 5 % työikäisistä eli helsinkiläistä. Soittokierros maan kuntoutuslaitoksiin ja kylpylöihin paljasti, että kuntoremontissa oli 455 helsinkiläistä. Sairaustietoja vaikeampaa on saada tietoa vankilaviranomaisilta. Yksi Jartsa meidän kylältä on kuitenkin töissä Oikeusministeriön postituksessa ja hän tutki hiukan (luvatta) tiedostoja ja selvisi, että 780 Helsinkiin henkikirjoitettua istui lukemassa tiilenpäitä jossakin maan 27 vankilasta. Tutun näköinen mies meidän kylän baarista on Kisahallin juoppoputkan vartijana ja hän kertoi luottamuksellisesti ja varmana tietona, että keskimäärin 60 henkeä on koko ajan joko säilöön otettuna tai kuulusteltavana. Nykyisin olemme kaikenlaisten S- ja Plussakorttien haltijoina koko ajan isonveljen silmäin alla. Niinpä soitto Kaupan keskusliittoon paljasti, että helsinkiläisissä kaupoissa on yhteensä keskimäärin asiakasta koko ajan. Yhteydenotto Suomen

19 17 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Kähertäjäinliittoon paljasti, että Helsingissä on 540 parturia tai kampaamoa. Naapurin Eila on ollut pitkään alalla ja hänellä on nytkin vuokratuoli Hämeentiellä olevassa kampaamossa. Eilan näppituntuman mukaan parturikampaamot toimivat noin 70 %:n kapasiteetilla. Siis noin 380 asiakasta pönöttää jatkuvasti hiusten käsittelyssä. Erilaisten, työntekijöiden kannalta hankalienkin osa-aika- ja vuorotyöjärjestelyjen vuoksi keskimäärin henkeä joutuu istumaan joka hetki ruoka- tai kahvitauolla, on WC käynnillä, tai, missä vielä voi tupakoida, röökillä. Samasta syystä n henkeä on joko matkalla työhön tai sieltä kotiin tai kulkemassa työpisteestä toiseen. Soittokierros ammatillista täydennyskoulutusta järjestäviin koulutuskeskuksiin paljasti, että niillä oli elokuussa 2011 yli valtionapuperusteista opiskelijaa, joista erään, KRP:n talousrikosyksikön hallussa olevan tilaston mukaan on helsinkiläisiä. Tilastotieteessä joudutaan valitettavasti operoimaan myös ei-eksakteilla luvuilla, esim. otoksiin perustuvilla arvioilla. Tällöin tietysti tuloksiin sisältyy tietty virhemarginaali: tuttua vaikkapa juuri pidetyistä pressanvaaleista. Koskapa tämä juttu ei täytä kaikkia tieteellisyyden kriteerejä, en puutu kohta esitettävissä luvuissa virhemarginaaliin vaan joudutte luottamaan esittämieni lukujen todenperäisyyteen. Ne perustuvat kuitenkin valtakunnan tason lukuihin. Siispä on oletettavaa, että Helsingin lukumäärät ovat johdettavissa tuolla, n.10 %:n kertoimella koko Suomea koskevista tilastoista. Niinpä, mikäli EK:ta ja KT:tä (siis työnantajia) on uskominen, em:lla 10 prosentin kertoimella laskettuna on elokuussa 2011 noin 720 helsinkiläistä ollut poissa työstään lääkärissä käynnin vuoksi (tiedättehän kuinka siellä joutuu jonottamaan tuntikausia). Työnantajan käsityksiin perustuen luvatta poissa työstä on ollut 120 henkeä. Viimeksi mainitun tiedon reliabiliteetin varmentamiseksi otin yhteyttä madame Sylviaan, joka on HS:n ilmoituksen perusteella astro clairvoyant ja selvänäkijä. Hän katsoi palloon ja sai täsmälleen saman lukeman. Johtopäätöksenä toteankin, että laskemalla yhteen esittämäni ei-työllisten määrät, päädytään lukuun Muistattehan, että Helsingin tietokeskuksen mukaan elokuun henkikirjoitettujen helsinkiläisten lukumäärä oli henkeä. Nopealla vähennyslaskulla selviää, että erotus on Luku on mielenkiintoinen, koska se vastaa jokseenkin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen jäsenmäärää elokuun 15. päivän 2011 mukaan! Muistattehan kaikki, missä me olimme silloin, no töissä! Tuntuukin oikein hienolta, että kaupunki pyörii meidän voimin! Tosin se on tutkimushypoteesin suuntainen, eikä yllätä yhtään. Tilastotiede on hienoa, jos sen oikein oivaltaa. Jooseppi

20 18 Aina vaan tulee töitä lisää mutta palkka pysyy ennallaan Mikä on muuttunut opettajan työssä Suurin osa huoltajista uskoo lapsensa saa van riittävän hyvän tiedot ja taidot koulussa. He ovat tyytyväisiä koulujen turvallisuuteen, kouluruokaan, varustelutasoon ja koulun toimintaan ylipäätään. Osa huoltajista toivoo yksilöllisempiä kohtaamisia, tietynlaisia kerhoja, leirikouluja, opetussuunnitelman muutoksia, toisenlaisia luokkatovereita ja opettajia. Suurin osa rehtoreista luotsaa kouluansa luottamuksen ilmapiirissä, uskoo opettajien pedagogiseen ammattitaitoon ja kehittämishalukkuuteen. Osa toivoo koulunsa kehittyvän kokouksia lisäämällä, useampia ohjeita antamalla, työntekijöiden toimia kontrolloimalla. Suurin osa opettajista on yhteistyökykyisiä ja -haluisia, pedagogisesti päteviä, työnsä moitteetta hoitavia. Joidenkin opetusmenetelmät kaipaavat päivittämistä, yhteistyökyky parantamista, työn jälki hiomista ja vuorovaikutustaidot kehittämistä. Työyhteisö voi parhaimmillaan tukea ammatillista kasvua ja tässä esimiehellä on suuri ja tärkeä rooli. Rehtorit ja opettajat ovat haasteellisessa tilanteessa kohdatessaan vanhempien vaatimuksia. Viisaat pedagogit kuuntelevat rajatusti toiveita/moitteita eikä keskustelu läheskään aina aiheuta toimenpiteitä. Joskus koulu lähtee mukaan huoltajien toiveita toteuttamaan melko määrättömästi. Tässä auttaisi se, että kaikki muistavat sitoutuvansa pääasiassa vain opetussuunnitelmaan sekä koulun toimintasuunnitelmaan, joissa kannattaa pohtia tarkkaan mitä niissä lupaa. Tarvitaanko esim. kaikille huoltajille/oppilaille arviointikeskusteluja joka vuosi? Ne palvelevat hyvin kodin ja koulun yhteistyötä mutta onko niillä suurta merkitystä arvioinnin kannalta? Opetushenkilöstön työmäärään lisääntyminen on tosiasia. Voitaisiinko sitä vähentää toimintoja järkeistämällä ja luuloja/uskomuksia poistamalla? Joissakin kouluissa on onnistuttu järjestämään kokoukset siten, että useimpien mielestä niitä on sopivasti ja aikaa tuntui jäävän riittävästi myös kodin ja koulun yhteistyölle. Uudet opetusalan lisätyöt puhuttavat sekä opettajia että rehtoreita. Työt lisääntyvät ja niihin käytettävä aika otetaan usein vapaaajasta. Olisi kohtuullista, että niistä saisi edes rahallisen korvauksen. Emme ole onnistuneet neuvottelemaan lakisääteisten uusien tehtävien rahallisesta korvauksesta. Työt on kuitenkin tehtävä, sillä virkamies ei niistä voi kieltäytyä (esim pedagogiset asiakirjat) Löytyisikö työjärjestystä väliaikaisesti muuttamalla aikaa oppilashuoltotyölle, jota myös uusien asiakirjojen laadinta osaltaan on? Koulut näyttävät poikkeavan paljon toisistaan ns. ylimääräisen työn osalta ja sen perusteella väitän, että rehtorin ja opettajan työtä voidaan osittain rajata keskittymällä perustehtävään; opettajat opettamiseen, rehtorit työn johtamiseen. Kehittämistyö tulee aina näiden jäl-

21 19 Kalevi Liski Kohtaaminen keen. Hyvinvoiva työntekijä haluaa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, kehittää työtään, olla täyspainoinen työyhteisön jäsen, jota kuunnellaan ja joka kuuntelee. Yhteiskunnan muutoksissa koulunkin on uudistuttava. Muutos luo aina vastarintaa eikä muutoksen suunta ole aina selkeä vaan tie uuteen on usein epämääräinen ja tempoileva. Se aiheuttaa aiheellisesti väsymystä ja turhautumista. Meidän on rohkeasti otettava paikkamme sellaisina pedagogisina asiantuntijoina, jotka käyttävät aikansa ja tarmonsa juuri siihen, mihin meidät on koulutettu: oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen! Jaana Alaja Pääluottamusmies Taidetta lainassa HOAY:n toimistossa HOAY:n hallitus päätti runsas vuosi sitten hankkia lainaksi maalauksia toimiston kokoushuoneeseen Richardinkadun kirjaston taidelainaamosta. Taideteoksista maksetaan vuokraa kuukausittain ja ne voi myös halutessaan lunastaa itselleen kokonaan. Lainaamon teosvalikoima on runsas ja töihin voi tutustua netin välityksellä. Kahden hengen taideraati päätyi valitsemaan kaksi Kalevi Liskin öljymaalausta. Maalausten värimaailma on hyvin aurinkoinen ja energisoiva, niitä on mukava silmäillä kokouksen lomassa. Kalevi Liski Vaaleanpunainen unelma

22 20 Mitä virkaehtosopimus sanoo työssä jaksamisesta? Helsinkiläisten opettajien kuulee usein valittelevan lisääntynyttä työmäärää, ylimääräisiä lisätehtäviä, haastavia vanhempia ja vaativia oppilaita. Osa tästä puheesta palvelee samaa tarkoitusta kuin kommentit kehnosta säästä ja ikävistä esimiehistä. Osa kertoo kuitenkin vakavasti otettavasta muutoksesta työoloissa. Opettajiin kohdistuvat vaatimukset tuntuvat lisääntyvän. Työn tavoitteet ovat muuttuneet ristiriitaisiksi, ja annetut ohjeet ohjaavat huomion pois perustehtävästä. Uudet toimintatavat ja järjestelmät tuntuvat palvelevan hallintoa, ja samalla syövän opetukseen ja kasvatukseen tarvittavia voimavaroja. Turhautuminen vie motivaation ja opettajien jaksaminen vaarantuu. Opettajuus on professio Opettajuus on palvelutehtävä, jonka ydin on lasten ja nuorten opetus ja kasvatus. Professiohan on vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanut ammatti, jolle on tyypillistä altruistinen palvelun korostaminen, siis tyypillinen kutsumusammatti. Työssä korostuvat osaaminen ja vastuunkanto. Se näkyy helposti ylikuormittumisena ja lisääntyvänä työmääränä. Opettaja tekee tulosta Opettajuuteen kuuluu korkea ammattitaito ja vahva käytännön osaaminen. Tuloksellinen työskentely edellyttää korkeaa etiikkaa ja tavallista suurempaa autonomiaa, mikä on nähtävissä myös kansainvälisissä vertailuissa. Opettajalta on siis voitava vaatia tuloksia ja laadukasta työskentelyä. Toisaalta tällaisen työn johtaminen vaatii omaa osaamistaan, jottei itse johtaminen heikennä työn tuloksellisuutta. Mm. Outokummun ja Partekin henkilöstöjohtajana toiminut Timo Vuorio on todennut: Ilman henkilöstön osaamista emme pärjää - sitä on korostettava, kehitettävä ja pystyttävä käyttämään yrityksissä. Luottamukseen perustuva ilmapiiri, jota rakennetaan avoimuuden, osallistumisen ja vuorovaikutuksen avulla, on tärkeä. Näin kaikkien panos saadaan käyttöön.

23 21 Työn ilo näkyy! Entä jos ei näy? Opettajan työssä on aiheellista kysyä, onnistuuko ydintehtävä ilman työn iloa. Itse olen täysin vakuuttunut, ettei se ole mahdollista. Vuorio on todennut, että työpaikalla vietetään suuri osa ajasta ja silloin on oikeus vaatia, että työ on myös hauskaa ja palkitsevaa. En usko, että koulussa voi kasvaa iloisia, itseensä luottavia oppijoita ilman motivoituneita ja sitoutuneita opettajia. On haaste säilyttää työn imu opettajan työtä ohjaavien normien keskellä. Millä ajalla pitäisi jaksaa? Opettajan työaika on OVTES-sopimuksen näkökulmasta varsin selkeä, silti se pohdituttaa paljon sekä yksittäisiä opettajia, kouluyhteisöjä että luottamusmiehiä. Työpäiviä opettajalla on 190 oppilastyöpäivää (pois lukien työpäiviksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä) sekä lisäksi kolme opettajatyöpäivää (Vesoa) ja mahdollinen ehtolaiskuulustelupäivä. Näiden työpäivien sisällä opettajan tulee käyttää lukuvuoden mittaan YT-aikaan 3 (tuntia) x 38 (viikkoa) x 60 (minuuttia) eli yhteensä 114 tuntia. Tämän enempää ei pidä tehdä. Lisäksi täytyy opettaa opetusvelvollisuuden verran. Jos opettaa enemmän tai vähemmän, muuttuu palkka vastaavasti. Oppituntien korvauksessa maksetaan samalla tuntien valmistelusta, arvioinnista ja muusta jälkikäteistyöstä, myös välitunneista sekä muista virkavelvollisuuksiin kuuluvista tehtävistä. Työn rajaaminen on tunnollisille opettajille vaikeaa Opettajan työajasta ja työtehtävien yksityiskohdista varsin suuri osa on opettajan itsensä päätettävissä. Tämä joustavuus, opettajien tunnollisuus ja luottamukseen perustuva koulujen ohjaaminen on tuottanut hyviä tuloksia. PISAtutkimusten mukaan opetuksen laatu on Suomessa maailman huippua, mutta kustannukset vain keskitasoa. Joustavuus ja tunnollisuus ovat hankala yhdistelmä työn rajaamisen kannalta. Aina voi tehdä asiat vielä vähän paremmin, joten on helppo kokea aikaansaannoksensa riittämättömiksi. Tämä johtaa helposti väsymiseen ja uupumiseen. Uudet tehtävät koetaan erityisen

24 22 raskaiksi, mikäli niiden merkitys oman perustehtävän onnistumisen kannalta tuntuu vähäiseltä. Jokaisen on kannettava huolta omasta jaksamisestaan Työnantajan direktio-oikeus tuo myös velvollisuuksia Monet opettajat kokevat, että työnantaja antaa direktio-oikeudellaan (työnjohto- ja valvontaoikeudellaan) jatkuvasti uusia tehtäviä, mutta mitään aikaisemmin tehtyä ei oteta pois. Kuitenkin kaikki oikeudet tuovat mukanaan velvollisuuksia, myös työnantajalle. Opettajat toivoisivatkin tasapainoa direktio-oikeuden käyttöön. Motivoivalla johtamisella, selkeillä työnkuvilla ja kirkkaana mielessä olevilla tavoitteilla työnantaja saa asiantuntijoistaan (opettajistaan) irti suurimman tehon ja kuntalaisille parhaan tuotoksen. Kovin tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet voivat viedä ilon työstä ja heikentää tuottavuutta. Entä kun ei enää jaksa? Kaikissa töissä työn ja vapaan pitää olla tasapainossa. Jos opettajalle tulee uusia tehtäviä, joitakin aikaisempia tehtäviä täytyy jättää pois tai tehdä nopeammin ja mahdollisesti aikaisempaa huonommin. Opettajan työn keskeistä ammattitaitoa nykyisin onkin kyky rajata töitään. Aina tämä ei yksin onnistu, vaan työn rajaaminen vaatii yhteistä keskustelua koulussa oman esimiehen johdolla. Keskeistä on muistaa keskittyä omaan ydintehtävään: lasten ja nuorten opetukseen ja kasvatukseen. Kaikki muu on toissijaista tähän verrattuna! Tee näin! Ole armollinen itsellesi! Priorisoi ajankäyttöäsi! Keskity ydintehtävään! Käytä vähemmän aikaa toissijaisiin tehtäviin! Tee tarvittaessa vähemmän! Uni ei tule. Aamu tulee liian pian. Pipo on kireällä. Tällainen opettaja ei enää rakenna oppilaiden tulevaisuutta. Toivottavasti asian huomaa itse, pysähtyy tarkastelemaan tilannetta ja ryhtyy toimiin tilanteen korjaamiseksi. Tarvittaessa esimiehen tulee tarjota apua uupuneelle opettajalle, joka ei itse huomaa tilannettaan. Apua saa myös työterveyshuollosta, työsuojeluvaltuutetuilta ja luottamusmiehiltä. Työn ilo näkyy! Anna sen näkyä! Voiko opettajan ydintehtävä edes onnistua ilman työn iloa? Jukka Talvitie, plm

25 23 Päivän kuva Miikka Paajanen

26 24 Vaikuttavia kohtaamisia HOAY:n yhteysopettajat kouluttautuivat kevään yhteysopettaja päivillä Silja Serenadella Mukana oli HOAY:n edustajien lisäksi myös helsinkiläisiä päättäjiä. Rihvelin toimittajat kysyivät, mikä tämänkertaisessa koulutuksessa oli parasta ja mitä opettajat seuraavilta yhteysopettajapäiviltä toivoisivat. 1 Vesa Lahtinen, uskonnon lehtori, Helsingin yhteislyseo Kilpailevia loistavia juttuja on paljon: Juha Lahtisen luento kohtaamisista vaikuttamistilanteissa oli hyvä, mutta ehkä parasta on kuitenkin mahtavien HOAY-kaverien seura. Erittäin hyvä idea on, että mukana on sekä HOAY:n hallituksen jäseniä että päättäjiä, sen toivon jatkuvan myös tulevaisuudessa. On hyvä, että myös yksityisten koulujen asioita tulee esille. Verkostoituminen ja päätöksentekijöiden henkilökohtainen tunteminen on erittäin tärkeää. 2 Laura Saari, luokanopettaja, Töyrynummen ala-aste Parasta yhteysopettajapäivillä on fiilis sekä konkreettinen kokemus siitä, että jos on huolia, ne saa tuoda esiin ja tulee kuulluksi. Olen tyytyväinen yhteysopettajapäiviin sellaisina, kuin ne nyt ovat. Minulla on yhteysopettajakoulutuksista pitkä kokemus. Päivät ovat entisestään napakoituneet ja ne ovat entistä selkeämmät. Huomaa, että on ajateltu juuri opettajan näkökulmaa.

27 25 3 Frans Hartikainen, matematiikan ja fysiikan lehtori, Töölön yhteiskoulun aikuislukio Parasta on ollut yhteys opettajien välillä, keskustelut ja ajatusten vaihto. Jatkossakin näen tärkeänä yhteistyömahdollisuuksien lisääntymisen yksityisten ja kaupungin koulujen välillä. 4 Karoliina Kettunen, Latokartanon peruskoulu, englannin lehtori Minusta parasta yhteysopettajakoulutuksessa on se, että saa kommunikoida monipuolisesti kollegojen kanssa ja että saa vaikutteita muualta. Lisäksi on hienoa, että pysyy ajan tasalla ammattiyhdistyksen asioissa. Olen ensimmäistä vuotta yhteysopettajana, joten minulla ei juuri ole kokemusta aiemmista koulutuksista. Vaikuttaa siltä, että koulutus on erittäin toimiva paketti. Päättäjätapaamiset ovat hyvä juttu! 5 Matti Leinonen, laaja-alainen erityisopettaja, Munkkiniemen ala-aste Luottamusmieskeskustelut ovat olleet päivien parasta antia. Tuleviltakin yhteysopettajakoulutuksilta toivon hyviä, inspiroivia ja informoivia luentoja. Tietojen päivittäminen ja eri koulujen tilanteiden vertailu on aina tärkeää. 6 Jouni Lassila, suunnittelijaopettaja, Helsingin työväenopisto, HOAY:n hallituksen jäsen Täällä on vallinnut yllättävän yhteisöllinen tunne. Tulevaisuudessa toivoisin tietysti, että vapaan sivistystyön puoli nousisi nykyistä enemmän esille.

28 26 Melbournen Suomi-koulu Albertti seikkailija Suomi-koululaiset ja viikinki Australia, tuo kenguruiden ja koaloiden kaukainen maa, jossa asukkaat vain grillaavat ja surffaavat, on monien suomalaisten haaveissa siintävä matkakohde. Unelma merestä, koralliriutoista ja ikuisesta kesästä kotipaikkana tuntuu unelmalta, joka kannattaa kokea. Oli syynä tämä unelma, työkomennus tai rakkaus, monet meistä suomalaisista ovat päätyneet kutsumaan Australiaa kodiksi. Melbournessa Suomen syntyperäisiä kansalaisia on jopa , aktiivisessa Suomikultturiin ylläpidossa huomattavasti vähemmän, alle tuhat ihmistä. Melbournessa suomalaisuutta on suhteellisen helppo ylläpitää. Kaupungissa toimii Suomi-seura, Suomi-koulu ja suomalainen luterilainen, sekä helluntalainen seurakunta. On toimintaa niin vauvaikäisille, leikki-ikäisille kuin koululaisillekin, sekä tietysti vanhuksille omat toimintansa. Australiassa ilmestyy myös suo- menkielinen sanomalehti, Suomi news joka kertoo tapahtumat niin Suomessa kuin Australiassakin suomenkielellä. Verkkoelämä, erilaiset nettiryhmät ja facebook, ovat lisänneet aktiivisuutta nuorten (ja miksei vanhempienkin) keskuudessa huomattavasti; samanhenkisten ja -kielisten kavereiden löytäminen on helppoa. Yhteiset ajatukset saattavat aluksi olla varsin suomalaisia perusasetelmia, mm. Fazerin suklaan, ruisleivän, saunan ja salmiakin kaipuu, mutta monet näistä ystävyyksistä ovat pohja sydänystävyydelle. Melbournen Suomi-koulu tapaa joka toinen lauantai aamupäivä muutaman tunnin ajan. Ryhmien määrä vaihtelee lasten lukumäärän mukaan, ryhmiin jakautuminen taas iän ja suomenkielen taidon mukaan. Tällä hetkellä koulussa on noin 30 lasta joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Osalla vanhemmista ei ole omaa kielitaitoa, vain

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI 9.00 9.15 SEMINAARIN AVAUS, :N PUHEENJOHTAJA TIMO SAAVALAINEN 9.15 10.15 MEDIA JA ME, OAJ:N VIESTINTÄJOHTAJA MARJA PUUSTINEN 10.15 10.30 TAUKO 10.30 11.00 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VERME. 5 vuotta Seinäjoella!

VERME. 5 vuotta Seinäjoella! VERME 5 vuotta Seinäjoella! 2010 - Big Bang! Seinäjoen opettajia rekrytoitiin Vertaismentoriohjaaja-koulutukseen hyvin nopealla aikataululla Viisi lähti matkalle kohti tuntematonta Koulutuksen alussa vallitsi

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua

Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija, 18.1.2011 Mitä on kiusaaminen? Työpaikkakiusaaminen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot