Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011 Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiö

2 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Toiminta-ajatus Järvenpään sosiaalisairaala on riippuvuusongelmiin erikoistunut sairaala. Toiminta perustuu käypä hoito suosituksiin, moniammatilliseen yhteistyöhön ja pitkään kokemukseen päihdeongelmien hoidossa.

3 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Yleiskatsaus Järvenpään sosiaalisairaala on A-klinikkasäätiön ja samalla koko Suomen ainoa päihdesairaala. Se tuottaa päihdehuollon laitospalveluita koko Suomen alueelle. Päihdehuollon laitospalvelutarpeen pieneneminen pakotti sosiaalisairaalan vähentämään sairaalan potilasja asiakaspaikat 71:een vuonna Hiljaisen alkuvuoden 2011 jälkeen asiakkaat ja hoitovuorokaudet alkoivat lisääntyä kuitenkin selvästi kesästä lähtien. Vuosi 2011 oli elvyttämistoimintojen aikaa Järvenpään sosiaalisairaalassa. Uudet kokeiluluontoiset palveluvakuutussopimukset solmittiin yhden kuntayhtymän ja neljän kunnan kanssa. Osallistuttiin useisiin päihdepalveluiden kilpailutuksiin, joista merkittävämpänä oli menestyminen Helsingin kaupungin päihdepalvelujen innovatiivisessa kilpailutuksessa vuosille Sosiaalisairaala sai tuotettavakseen mm. monipäihderiippuvaisten vieroitushoidon sekä lääkkeettömän yhteisöhoidon. Sosiaalisairaalan edellisvuoden taloudellinen tappio puolittui vuonna Vuonna 2011 Järvenpään sosiaalisairaala profiloitui entisestään paljon tukea tarvitsevien monipäihderiippuvaisten hoitopaikaksi. Katkaisu- ja vieroitushoidon lisääntynyt tarve pakotti aloittamaan valmistelut resurssien lisäämiseksi. Tämä toteutuu lopullisesti vuoden 2012 aikana, jolloin katkaisu- ja vieroitusosaston paikkalukua lisätään 15:sta paikasta 24:een paikkaan. Asiakaskunnasta naisia ja alle 30-vuotiaita oli n. 30 %. Sairaalaan tuli myös selkeämmin alkoholiriippuvaisia asiakkaita ympäri Suomea tehtyjen palveluvakuutussopimusten myötä ja henkilökunnan tietoisuus päihdehuollon alueellisten palveluiden eroista lisääntyi. Uutena toimintamuotona videovälitteiset ennakkoneuvottelut asiakkaan ja lähettäjän kanssa tukivat hoitoprosessiin sitoutumista ja saumattomien palveluketjujen rakentamista. Sosiaalisairaalan palvelutuotanto pysyi entisellään. Sairaalassa toimi 15-paikkainen katkaisu- ja vieroitusosasto, 24-paikkainen kuntoutusosasto, 18-paikkainen perheosasto ja 14-paikkainen Hietalinnayhteisö. Palvelujen tarpeen ja kysynnän lisääntyminen kaikilla osastoilla oli loppuvuodelle leimallista. Yhteistyössä Seurakuntopiston kanssa sosiaalisairaalassa suunniteltiin ja aloitettiin kehittämishanke vuosille nimeltään Kumppanuuksiin perustuva palvelukulttuuri A-klinikkasäätiön strategiatyöhön liittyen. Palveluvakuutussopimuksia jatkettiin entisten kumppaneiden kanssa ja uudet sopimukset solmittiin yhden kuntayhtymän ja kolmen kunnan kanssa. Markkinointia lisättiin selkeästi mm. säännöllisten tiedotteiden avulla. Sosiaalisairaalan tutkimus-, kehittämis-, ja koulutusyksikkö toimi mm. RAY-rahoituksella ja ulkopuolisella hankerahoituksella. Suurimpina hankkeina olivat EU-rahoitteinen kansainvälinen Paradise-hanke ja vankiloiden päihdetyötä tutkiva pohjoismainen Prison-hanke sekä RIPE-

4 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) rekisteritutkimus päihdeongelmien, sairastavuuden ja rikollisuuden yhteyksistä. Yksikkö arvioi myös palveluvakuutuskuntien asiakkaiden hoidon toteutumista. Vuoden lopussa yksikkö irrotettiin sosiaalisairaalasta A-klinikkasäätiön tutkimusyksiköksi. Järvenpään sosiaalisairaala on nousemassa taloudellisesta ja tuotannollisesta aallonpohjastaan. Selviä merkkejä siitä ovat päihdepalveluiden kilpailutuksissa menestyminen, uusien palveluvakuutussopimuksien solmiminen sekä lisääntyvä kumppanuuteen ja luottamukseen perustuvan yhteistyösuhteen kehittäminen niin kuntien kuin muidenkin yhteistyötahojen kanssa.

5 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Hallinto Järvenpään sosiaalisairaalan johtajana toimi johtava ylilääkäri Pekka Heinälä oman toimensa ohella sosiaalisairaalan johdossa aloitti palvelujohtaja Timo Väisänen. Palvelujohtajan ja ylilääkärin apuna sisäisessä hallinnossa oli johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat apulaisjohtaja Erik Henriksson, ylihoitaja Päivi Jokinen, tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen ja kehittämispäällikkö Ritva Toivio ( asti). Yhteistoimintaneuvosto Yhteistoimintaneuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. YTN:ssä johtoa edustivat apulaisjohtaja Erik Henriksson ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Henkilöstön edustajat olivat toimistosihteeri Arja Aro, tutkimusapulainen Tarja Kujanen, sairaanhoitaja Tiina Sipilä, sairaanhoitaja Laura Roine, fysioterapeutti Riitta Latvakangas sekä sosiaaliterapeutti Leena Salminen). Puheenjohtajana toimi Laura Roine. Työsuojelutoimikunta Virkistystoimikunta Työsuojelutoimikunnan muodostivat apulaisjohtaja Erik Henriksson (työsuojelupäällikkö), ylihoitaja Päivi Jokinen sekä sairaala-apulainen Ritva-Leena Souranto (työsuojeluvaltuutettu). Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistui myös henkilöstösihteeri Aini Storm (työterveyshuollon yhteyshenkilö). Toimikunta kokoontui 4 kertaa. Virkistystoimikunnan (VIRKUT) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa virkistystoimintaa henkilökunnalle. Tavoitteena on lisätä yhdessäoloa eri henkilöstöryhmien välillä, ehkäistä työuupumusta ja tuoda iloa työarkeen. Virkkuihin kuuluivat Maija Elomaa (puheenjohtaja), Tarja Kujanen, Susanna Pirttijärvi, Riitta Latvakangas, Tiina Sipilä ja Irina Köntti. Selvästi Paras päivä vietettiin kajakkiin uskaltautuen ja melontaa opetellen. Pikkujoulut tapahtuivat laivalla, jonne rokkipukkikin oli karauttanut. Henkilökunta Sosiaalisairaalan henkilökunta on lueteltu ammattiryhmittäin ja nimikkeittäin oheisessa taulukossa. Lisäksi sairaalassa työskenteli Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton palkkaama sairaalapappi kolmena päivänä viikossa. Eri alojen opiskelijoita oli työharjoittelussa 17 opiskelijaa ja siviilipalvelusmiehiä oli vuoden aikana kolme.

6 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Hoitohenkilöstö: Kokoaikainen Osa-aikainen Lääkärit 1 1 x 8 h/joka toinen vko 1 x 4 h /joka toinen vko 1 x 30 h/vko Osastonhoitajat 4 Apulaisosastonhoitajat 2 Sairaanhoitajat 18 Kehittäjäsairaanhoitaja 1 Lähihoitajat 5 Farmaseutti 1 x 30 h/vko Vastaava laboratoriohoitaja 1 Fysioterapeutti 1 Perhetyöntekijät 1 Kuntoutusohjaajat 1 Valvojat 3 Osastosihteerit 3 Psykologi 1 Asumispalvelukoordinaattori 1 Kehittäjäsosiaalityöntekijä 1 Sos.tt ja sos.terapeutit 7 Ohjaajat 3 Kehittämiskoordinaattori/ poliklinikkasairaanhoitaja 1 Tutkimus ja kehittäminen yhteensä 58 Tutkimuspäällikkö 1 Tutkimusapulainen 1 Vanhempi tutkija Kehittämispäällikkö (toimivapaalla alkaen) 1 Projektityöntekijä 1 Nuorempi tutkija Tutkija 1 Koulutussuunnittelija 1 1 x 30 h/vko 1 x 22 h/vko yhteensä 8

7 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Kiinteistö ja kuljetus Kokopäiväinen Osa-aikainen Vastaava ohjaaja 1 Huoltomestari 1 Ohjaaja (huolto) 1 Autonkuljettaja 1 Siivous Siivoustyönohjaaja 1 Sairaala-apulainen 4 Keittiö Emäntä 1 Apulaisemäntä 1 Keittäjä 3 Johto + toimisto yhteensä 4 yhteensä 5 yhteensä 5 Palvelujohtaja alk. 1 Ylilääkäri (A-klinikkasäätiön ylilääkäri oto Ylihoitaja 1 Apulaisjohtaja 1 Toimistosihteeri 3 ATK-tuki 1 Johdon sihteeri 1 Henkilöstösihteeri 1 Palkanlaskija 1 pv/vkossa 1 x 15 h/vko yhteensä 11 Yhteensä koko henkilöstö 91 Kuntoutuspäällikkö opintovapaalla alkaen ja neuropsykologi toimivapaalla alkaen.

8 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Järvenpään sosiaalisairaalan 60-vuotisjuhlat

9 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Hoitotoiminta Katkaisu- ja vieroitushoito Katkaisu- ja vieroitusosasto on 15-paikkainen vapaaehtoiseen hoitoon perustuva suljettu osasto. Osasto on tarkoitettu sekä naisille että miehille. Katkaisuhoito on tarkoitettu välittömän katkaisuhoidon tarpeessa oleville alkoholiriippuvaisille. Vieroitushoito on tarkoitettu lääkeriippuvaisille, päihteiden sekakäyttäjille ja huumausaineiden käyttäjille. Osastolla tehdään myös korvaushoidon tarpeen arviointia, aloituksia, korvaushoitolääkkeen vaihtoja sekä kriisihoitoa. Osastolla toteutetaan myös kaksoisdiagnoosipotilaiden arviointijaksoja, tavoitteena on selvittää ja arvioida tarkoituksenmukaista hoitoa sekä hoitoketjua. Lisäksi katkaisu- ja vieroitushoito-osasto toimii talon sisäisenä kriisiosastona. Vuoden 2011 kevään aikana haasteena oli se, että katkaisu- ja vieroitusosaston työryhmä muodostui syksyllä 2010 tehtyjen osastomuutosten johdosta kolmen eri yhteisön työntekijöistä. Työryhmä etsi yhteisiä toimintalinjoja ja toimintatapoja mm. työnohjauksissa ja osastotunneilla. Potilasmäärät olivat vähäisiä keväällä, mutta kesästä loppuvuoteen saakka potilasmäärät lisääntyivät selvästi. Hoitojaksot kestivät keskimäärin kaksi viikkoa. Osastolla pidettiin yksi kehittämisiltapäivä sekä useita pidennettyjä osastotunteja. Tavoitteena oli osastomuutosten johdosta osaston uusien perustehtävien määritteleminen. Osastolla oli potilaita esimerkiksi alkoholikatkaisujaksolla ja lääke- ja huumevieroitusjaksolla, näistä eri hoitolinjoista tehtiin tsekkikortit arjen apuvälineiksi. Tavoitteena oli hallita paremmin hoitosuunnitelman toteutumista lyhyissä hoitosuhteissa. Osastolla oli melko vakiintunut henkilökunta. Vuoden 2011 aikana kaksi työntekijää siirtyi muihin tehtäviin. Henkilökunnasta kaksi suoritti YAMKtutkinnon ja yksi aloitti YAMK-opiskelun syksyllä Osaston työryhmä kävi ryhmätyönohjauksessa, työnohjaajana toimi Teijo Kurki. Sairaanhoitaja Sanna Ranta kävi vuoden aikana kouluttamassa opiskelijoita Seurakuntaopistolla. Seurakuntaopiston ja Järvenpään sosiaalisairaalan yhteisesti järjestämään Kognitiiviseen koulutukseen osallistui työryhmästä kaksi henkilöä. Viiden pisteen korva-akupunktiokoulutukseen osallistui viisi työryhmän jäsentä.

10 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Kuntouttava hoito Miehet ja naiset Kuntouttavan osaston rakenne ja sisältö toimivat edellisen vuoden tapaan. Kesäaikana oli kahden kuukauden supistus: Naistenyhteisö siirtyi perheosaston tiloihin, ja kuntouttavalla osastolla toimi kaksi miesten yhteisöä kesäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Potilaspaikkoja osastolla on 24 jakautuen niin, että kahdeksan paikkaa on varattu naisten yhteisölle (441) ja 16 paikkaa kahdelle miesten yhteisölle (442 ja 443). Sekä naisten- että miesten yhteisöjen hoidollinen lähestymistapa säilyi kognitiivis-behavioraalisena. Hoito ja kuntoutus toteutuivat rinnakkaisilla yksilö- ja ryhmähoidoilla, lisänä yhteisöhoidon sekä toiminnallisen kuntoutuksen elementit. Jokaiselle potilaalle nimettiin oma työntekijä, joka koordinoi hoitosuunnitelman toteutumista. Vuoden loppua kohden potilasvirta lisääntyi kuntouttavalle osastolle. Ajoittain miesten kuntoutukseen jouduttiin odottamaan paikkaa. Tilannetta helpotettiin käyttämällä tyhjiä perheosaston paikkoja miesten yhteisön jonon purkamiseen. Palveluvakuutussopimus-malli ohjasi kuntouttavan osaston hoito-ohjelmaa rajattuun neljän viikon laitoshoitoaikaan. Entistä merkittävämmäksi nousi verkostotyön tekeminen avohoidon ja lähettävän tahon kanssa potilaiden hoitojatkumon muodostumisessa. Ennakkoneuvottelut ja hoidon aikana sekä kotiutumisen jälkeen tapahtuneet verkostoneuvottelut auttoivat potilaita hyödyntämään kuntoutumisensa etenemistä avohoidossa. Toimintavuoden lopulla kuntouttavan sekä perheosaston lääkkeenjakokansliat yhdistyivät yhdeksi kansliaksi. Myös ilta- ja viikonloppuvuorojen sairaanhoitajaresurssi muuttui yhteiseksi perheosaston kanssa, ja näihin vuoroihin otettiin ns.välivuorolainen vastaamaan potilaiden moninaisiin tarpeisiin. Henkilökunta pohti kehittämisiltapäivissään hoidon tavoitteiden asettamista neljän viikon jaksolle. Myös oman työn priorisointi oli pohdintojen aiheena. Lisäksi aikaa käytettiin työryhmän keskinäiseen tutustumiseen, koska henkilökunnan vaihtuvuutta sekä muutoksia on koettu melko paljon. Työryhmällä oli säännöllinen ryhmätyönohjaus psykologi Jyri Tammisen kanssa noin kolmen viikon välein. Osastonhoitajana toimi Eija Ruokonen, jolla oli apulaisosastonhoitaja Kirsi Jokelan sekä hoitotyön esimiesten kanssa hallinnon työnohjaus kehittämiskonsultti Irma Hyvösen kanssa kuusi kertaa. Osaston lääkäreinä toimivat osa-aikaisesti Herkko Saari, joka vastasi miesten yhteisöistä ja Jonna Levola, joka toimi naisten yhteisön

11 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) lääkärinä osa-aikaisesti. Jonna Levolan siirryttyä tutkimustehtäviin ja toimivapaalle lokakuussa 2011, Herkko Saari vastasi osastonlääkärin tehtävistä naisten ja miesten yhteisöissä kokopäivätoimisesti loppuvuoden ajan. Perheet Perheosastolla vuosi 2011 oli vakiintumisen aikaa. Uusiin peruskorjattuihin tiloihin oli juuri ennen vuodenvaihdetta muutettu ja toiminnat löysivät vähitellen paikkansa. Uudet viihtyisät tilat ovat tarjonneet hyvät puitteet perhekuntoutuksen laadukkaalle toteuttamiselle ja henkilökunnan työviihtyvyydelle. Työryhmä vakiintui, mikä puolestaan on helpottanut työnkehittämistä ja käytäntöjen arviointia. Osastolla otettiin käyttöön parityöskentelymalli, jolloin perheen hoitoprosessin eteenpäin viemisestä vastaa työpari tukenaan moniammatillinen työryhmä. Erityisesti perhetyöntekijöiden kohdalla muutos merkitsi työnkuvan laajentumista, koska vastuu aikuispotilaan hoidosta lisääntyi. Edelleen tavoitteena on ollut perheen hyvinvoinnin turvaaminen ja päihteettömien selviytymistaitojen vahvistaminen. Perheen hoitosuunnitelman laadinnassa tärkeänä yhteistyökumppanina on avohoitoverkosto. Jokaisen perheen kanssa pidettiin säännöllisesti yhteyttä kotikuntaan. Osaston hoitopäivätavoitteet eivät toteutuneet vuoden aikana. Erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla perheitä oli vähän hoidossa. Kesällä osastolla hoidettiin perheiden lisäksi yksilökuntoutuksessa olleita naispotilaita. Syksyn aikana perheiden määrä lisääntyi. Vuoden aikana kaikki hoidossa olleet lapset olivat alle kouluikäisiä.

12 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Toimintavuoden lopulla kuntouttavien osastojen lääkekansliat yhdistettiin ja iltapäivystyksestä vastasi yhteinen sairaanhoitaja. Lisäksi työvuorosuunnittelun uutena käytäntönä oli välivuorolainen, joka saattoi olla sosiaali- tai perhetyöntekijä. Osastonlääkärinä toimi alkusyksyyn asti Ellu Eik ja loppuvuoden vastuulääkärinä oli Kristiina Niinivaara. Osastonhoitajana oli Kaarina Salminen. Keväällä työryhmä aloitti yhteistyön työnohjaaja Veli Matti Helmisen kanssa. Kehittämisiltapäiviä pidettiin vuoden aikana kaksi. Yksi sairaanhoitaja osallistui kognitiiviseen peruskoulutukseen ja yksi sh akupunktiokoulutukseen. Hietalinna-yhteisö Vuosi 2011 oli Hietalinna-yhteisölle toiminnan kehittämisen ja voimakkaan kasvun aikaa. Lääkkeettömän terapeuttisen yhteisöhoidon asiakasmäärä palasi parin hiljaisemman vuoden jälkeen vuoden 2007 tasolle. RAY:n rahoittaman Vaiko (Vaihtoehtoja korvaushoidolle)- projektin puitteissa lääkkeettömän hoitomallin kehittämistä jatkettiin yhteistyössä kuntien omien palvelujen kanssa mm. hoidon sisältöjen, hoitoonohjauksen ja lääkelinjausten osalta. Helsingin kaupunki oli edelleen tärkein yhteistyökumppani. Verkostoitumiseen panostettiin mukaan lukien järjestöjen välinen yhteistyö. Etenkin toipumista tukevien jälkihoito- ja asumispolkujen kehittämisessä kuntayhteistyön rinnalle nousi muiden järjestöjen/palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö. Kasvaneesta asiakasmäärästä ja henkilökunnan kiireestä huolimatta lääkkeettömän yhteisöhoidon toiminta pysyi laadukkaana. Henkilökunta on sitoutunutta, ja menetelmäosaaminen on korkeaa tasoa (yhteisö menetelmänä). Terapeuttisen yhteisön hoitomalli edellyttää omia erillisiä tiloja, mikä toteutuu hyvin yhteisön nykyisissä tiloissa. Asiakaspalautteessa kiitettiin jälleen kerran ikivihreitä tekijöitä: raitista ja turvallista ilmapiiriä, vertaistukea/yhteisön tukea, toiminnallisuutta, lääkkeettömyyttä sekä tiivistä päivärytmiä.

13 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Toiminnallinen kuntoutus Toiminnallisen kuntoutuksen tarjoamat palvelut olivat tärkeä osa potilaiden kokonaisvaltaista kuntoutumista yhteistyössä osastojen kanssa. Palveluiden tarvetta arvioitiin potilaan hoitosuunnitelmassa ja toteutuminen oli mahdollista joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Osastohenkilökunnan jakaman tiedon lisäksi potilaille järjestettiin viikoittain info-tilaisuus toiminnallisen kuntoutuksen mahdollisuuksista. Fysioterapeuttina sairaalassa toimi Riitta Latvakangas ja pajatoimintojen käytännön toteutuksesta vastasi Anja Haaparanta. Työntekijät osallistuivat tarvittavin osin osastojen raporteille, potilaan hoidon suunnitteluun ja verkostokokouksiin. Lähiesimiehenä toimi alkuvuodesta kehittämispäällikkö Ritva Toivio ja loppuvuodesta osastonhoitaja Kaarina Salminen. Työparin työnohjaajana oli Teijo Kurki. Vuonna 2011 pajalla toimivat suljettu tehdään käsin ryhmä ja avoimina toimivat vaatteiden korjaus- ja pajaryhmä. Suljetulle osastolle oli oma viikoittainen pajaryhmä. Työtoimintaa tarjottiin potilaille, joilla erityistavoitteena oli työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja aktivointi. Erikseen tarjottiin työ- ja toimintakyvyn tutkimuksiin liittyviä palveluita ulkopuolisen toimintaterapeutin toimesta. Fysioterapeutti tarjosi yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta osastonlääkärin arvioinnin perusteella. Miehille ja naisille oli omat viikoittaiset ryhmänsä, joissa oli ohjattua liikuntaa, venyttelyä, luovaa tanssia tai tietoisuus- ja rentoutusharjoituksia. Vuoden aikana oli vaihtuvia teemaryhmiä, joissa toteutettiin psykofyysistä fysioterapiaa esim. paniikkioireista kärsiville potilaille.

14 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Laboratorio Laboratorion analyysivalikoima säilyi ennallaan niin veri- kuin virtsanäytteiden suhteen. Laboratoriolaitteille suoritettiin niiden vaatimat vuosihuollot. Uusia laitteita ei hankittu. Laboratoriolaitteiden huoltohinnat ja käytettävien reagenssien hinnat nousivat noin 5 % edellisvuoteen verrattuna. Laboratoriossa työskenteli yksi laboratoriohoitaja. Laboratorio oli suljettuna neljä viikkoa heinä-elokuussa kesäloman vuoksi. Verinäytteet otettiin Järvenpään terveyskeskuksessa ja analysoitiin HUSLAB:issa. Seulanäytteet lähetettiin Yhtyneet-Medix laboratorioon neljän viikon ajan. Kalevi Alopaeus ja Ritva Heikkilä jatkoivat laboratorion konsultoivina kemisteinä. Sairaalamikrobiologi Ritva Heikkilä suoritti tukilaboratoriokäynnin toukokuussa Kemisti Kalevi Alopaeus kävi vuoden aikana kuusi kertaa tarkastuskäynnillä. Laboratoriotutkimuksia tehtiin vuonna 2011 n kpl, joista n. 4% oli ulkopuolisten pyytämiä tutkimuksia. Yhteistyölaboratorioihin lähetettiin n. 450 näytettä. Laboratoriohoitaja osallistui kahteen sairaalan ulkopuoliseen koulutukseen, Labquality-päivät 2011 ja Thermo-Fisherin Konelab - koulutukseen. Ylilääkärin päätöksellä tukilaboratoriosopimusta ei enää uusittu vuodeksi 2012.

15 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Koulutustoiminta Sosiaalisairaala toteutti päihdealan koulutusta yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak-Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Koulutussuunnittelijana (50 %) toimi Antti Weckroth. Koulutustoimintaa koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluivat sosiaalisairaalan edustajina tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Erilaisia koulutuksia tai koulutustilaisuuksia oli vuoden aikana 34 ja niihin osallistui n. 200 eri henkilöä. Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdehoidossa -koulutus toteutettiin vuoden aikana yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa ja siihen osallistui 5 sairaalan omaa työntekijää ja 43 muualta tulevaa päihdetyön ammattilaista. Lisäksi sosiaalisairaalan henkilökunta osallistui videoyhteyksien välityksellä sekä päihdelääketieteen yhdistyksen että HUS:n psykiatrian alan kuukausittaisiin koulutusluentoihin. Henkilökunnalle toteutettiin myös väkivallan uhkatilanteiden hoitoon valmentavaa Avekki-koulutusta sekä akupunktiokoulutusta. Psykologi Nils Holmberg ja sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma vastasivat vankeinhoidon henkilökunnan Kalterit taakse -ohjelman ohjaajien työnohjauksesta ja konsultaatiosta. He osallistuivat myös vankilan henkilökunnan Kalterit taakse -koulutukseen ja ohjaajien päiville. Yksittäisiä luentoja käytiin pitämässä mm. Helsingin yliopiston päihdesosiaalityön koulutuksessa, ongelmapelaamisen koulutuksessa sekä eri oppilaitosten koulutusohjelmissa. Syksyllä 2011 suunniteltiin yhdessä Seurakuntaopiston kanssa laaja sosiaalisairaalan kehittämis- ja koulutushanke vuosille , joka sai nimekseen Kumppanuuksiin perustuva palvelukulttuuri Järvenpään sosiaalisairaalan strategiahanke. Hanke rakennetaan oppisopimuksena toteutettavan päihdetyön ammattitutkinnon varaan ja sen pääpaino on A-klinikkasäätiön uuden strategian jalkauttamisessa koulutuksen avulla.

16 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Tutkimustoiminta Tutkimusyksikön esimiehenä toimi tutkimuspäällikkö, YTT Jouni Tourunen. YTT Antti Weckroth toimi tutkijana (50 %) ja Tarja Kujanen tutkimusapulaisena. FT Tuuli Pitkänen on toiminut vanhempana tutkijana A-klinikkasäätiön hoitotutkimusohjelman rahoituksella. Määräja osa-aikaisina tutkijoina ovat työskennelleet LL Jonna Levola ja yht.yo Teemu Kaskela. Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Jaakko Pakka toimi korkeakouluharjoittelijana Tutkimusyksikön tavoitteena on o toteuttaa sairaalan kliinistä hoitotyötä ja kuntoutuksessa käytettäviä hoito-menetelmiä tukevia tutkimushankkeita sekä välittää tutkimustietoa työntekijöiden, asiakkaiden, läheisten ja kansalaisten käyttöön o rakentaa yhteistyöverkostoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja oppilaitosten kanssa o tarjota tutkijoille sairaalan toimintaan liittyviä tutkimusaiheita, tukea käytännön tutkimusjärjestelyissä sekä tutkimusten ohjausta. Tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen EU-rahoitteisen Paradise - hankkeen (Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europe ) toisen vuoden toteutukseen valmistelemalla hankkeen haastattelulomakkeita ja artikkeleja päihdeongelmaisten psykososiaalisista vaikeuksista laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Paradise-hankkeen tuottaman aineiston kansalliseen raportointiin saatiin KELA:n tutkimusrahoitusta vuosille Päihdeongelmaisten elämänkulkua hoito-, vankeus-, rikollisuus-, kuolleisuus- ja verotietojen perusteella selvittävää rekisteritutkimusta toteutettiin Rikosseuraamusalan tutkimus- ja kehittämisrahoituksella. Tutkimusyksikkö toteutti pohjoismaisen vankiloiden päihdekuntoutusta tutkivan hankkeen ensimmäisen vuoden tuotoksena kansallisen maaraportin Prison-Based Drug Treatment in Finland. History, Shifts in Policy Making and Current Status. Hanke saa rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiselta Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pohjoismaiselta yhteistyölautakunnalta (NOS-HS). Palveluvakuutusmallin toimivuutta ja palveluvakuutuskunnista sosiaalisairaalan hoitoon tulleiden asiakkaiden hoitojaksojen toteutumista tutkittiin arviointi- ja seurantatutkimuksella välisenä aikana. Tuuli Pitkänen ja Teemu Kaskela osallistui ja pitivät kaksi esitelmää pohjoismaisten kriminologien

17 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Vuonna 2011 valmistuneet opinnäytetyöt tutkimusseminaarissa Ruotsissa A- klinikkasäätiön Tiimi-lehdessä alkoi ilmestyä tutkittua - palsta, jolla tutkimusyksikön työntekijät kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusteemoista. 40 vuotta Järvenpään sosiaalisairaalan yksikkönä toiminut tutkimusyksikkö päätettiin irrottaa sosiaalisairaalan yhteydestä A-klinikkasäätiön tutkimusyksiköksi vuoden 2012 alusta alkaen. Kaskela, Teemu: Haaveena normaali elämä. Tutkielma opioidikorvaushoitopotilaiden hoitoa koskevista mielipiteistä, hoidon tavoitteista ja psykososiaalisesta tilanteesta. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma, elokuu Petra Huhtimo: Sain itsevarmuutta, kun olin aika hukassa. Askel Arkeen -valmennuskurssin kehittäminen korvaushoidon aloittaneille. Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu Leena Salminen: Ei suoraan kylmään maailmaan". Rikosseuraamusalan työntekijöiden ja vankien näkemyksiä valvotun koevapauden mahdollisuudesta Järvenpään sosiaalisairaalassa. Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu Talous Sosiaalisairaalan taloushallinnosta ja kiinteistöistä vastasi apulaisjohtaja. Vuonna 2011 hoitopäiviä kertyi yhteensä (ed. vuonna ). Käyttöaste oli 58 prosenttia (44 %). Paikkaluku oli 71 vuodepaikkaa (90 vuodepaikkaa). Tuotot olivat euroa (vähennystä 4,7 %) ja kulut olivat euroa (vähennystä 14 %). Tuottoihin sisältyy Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä euron avustus tutkimustoimintaa varten. Palkkakulut olivat euroa (vähennystä 19 %) ja niiden osuus kaikista kuluista oli 74 %:ia. Tilikauden tappio oli euroa. Vuonna 2011 solmittiin uudet kokeiluluontoiset palveluvakuutussopimukset yhden kuntayhtymän ja neljän kunnan kanssa. Tuloja näistä sopimuksista kertyi euroa. A- klinikkasäätiö myi toimintavuonna tukiasunnot Y-säätiölle. Sosiaalisairaalan 29 asunnon myynnin avulla lainaa lyhennettiin toimintavuonna n. 2.1 milj. euroa.

18 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Järvenpään sosiaalisairaalan tuotot ja kulut vuonna 2011: Vuosi 2011 T U O T O T ( ) Hoitotuotot ,69 Asiakasmaksut 8799,10 Käyttökorvaukset/sopimuskunnat ,00 Käyttökorvaukset/muut kunnat ,00 Palveluvakuutuskunnat/JSS ,00 Verkkoasunnot ,02 Pkl- ja jatkohoitokäynnit 9546,04 Tukiasuntovuokrat 68421,42 Laboratoriotuotot 961,50 Ammatillisen kuntoutuksen tuotot 3624,00 Käsityöpajan tuotot 994,30 Sis.hoitotoiminnan tuotot 58402,52 Julkaisut 91,00 Koulutus 9380,00 Työnohjaus 7978,17 Vankiloiden päihdetyö 43898,80 Työsuhdeasunnot 73464,70 Tila- ja laitevuokrat 71318,75 Ravintotuotot 33617,85 Muut tuotot 63403,77 Sis. muut tuotot 10601,90 Ray-avustus ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,53

19 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) K U L U T ( ) Palkat ,44 Sotu-maksut 69189,60 Sosiaalivakuutukset ,23 Henkilöstökulut yhteensä ,27 Koulutuskulut 15873,61 Työterveyshuolto 63776,56 Työnohjauskulut 28952,62 Työvaatteet 341,50 Muut henkilöstökulut 9492,23 Henkilöstön muut kulut yhteensä ,52 Lämmityskulut ,71 Sähkömaksut 88137,95 Vesi- ja jätemaksut 27277,80 Kiinteistönhoito 31632,92 Korjaus- ja huolto 85909,41 Kiinteistövero 43033,02 Siivouskulut 17451,70 Vartiointi- ja valvontakulut 1866,54 Kiinteistövakuutukset 16739,96 Piha-alueiden kunnossapito 1123,15 Muut huoneistokulut 763,05 Huoneistovuokrat 15277,74 Sis.huon.korot 87310,00 Huoneistokulut yhteensä ,95 Atk-laitteet 1449,68 Muu irtaimisto 11456,43 Irtaimistohankinnat yhteensä 12906,11 Ajoneuvokulut 25906,49 Matkakulut 18037,50 Markkinointikulut 9536,84 Ulkopuol.palv./potilaskulut 19150,50 Laboratoriotarvikkeet 70396,98 Lääkintätarvikkeet 78410,62 Elintarvikkeet ,58

20 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Muut tarvikkeet/potilaskulut 15377,90 Vaatehuolto 14936,32 Vapaa-aika 1560,96 Kuljetukset 9868,52 Tukiasuntovastikkeet 25591,27 Lehtitilaukset 2438,95 Tukiasuntokorjaukset 1419,76 Toiminnallisen hoidon tarvikkeet 2319,59 Muut asiakaskulut 192,50 Palkkiolaskutus 46926,60 Kokous- ja neuvottelukulut 3267,82 Puhelinkulut 22621,81 Postikulut 2985,15 Toimistotarvikkeet 14706,59 Muut tarvikkeet 3049,73 Kopiointikulut 801,42 Painatuskulut 135,30 Siviilipalvelus 4633,75 Ilmoituskulut 903,68 Leasing-vuokrat 13765,13 ATK-tarvikkeet 522,16 Atk-palvelut 41207,38 Internet-kulut 7235,06 Muut palvelut 4174,63 Muut kulut 7143,10 Sis.muut kulut 175,60 Järjestetyn koulutuksen kulut 169,86 Ammattikirjallisuus 6342,20 Tilintarkastus 88,90 ATK-ohjelmat 4990,15 Muut kulut yhteensä ,30 KULUT YHTEENSÄ ,15

21 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Tilastotietoja Potilaiden/asiakkaiden ja hoitopäivien määrä Keskimääräinen hoitoaika ja käyttöaste Toimintavuonna hoidossa oli 470 potilasta/asiakasta (ed. vuonna 345), hoitojaksoja oli 586 (ed. vuonna 497). Vanhempiensa mukana hoidossa oli 20 lasta, hoitojaksoja oli 22. Avohoitokäyntejä oli 33 potilaalla yhteensä 165. Toimintavuonna hoitopäiviä oli yhteensä (ed. vuonna 14678). Näistä 695 (5 %) oli potilaiden lapsien hoitopäiviä (ed. vuonna 1265). Keskimääräinen käyttöaste oli 58 % (ed. vuonna 44 %). Keskimääräinen hoitoaika oli 25 vuorokautta (ed. vuonna 27). Jos laskelmaan ei oteta mukaan ns. intervalli- tai kriisihoitojaksoja, keskimääräinen hoitoaika oli 26 vrk. Lasten keskimääräinen hoitoaika oli 32 vrk.

22 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Potilaat/asiakkaat kotikunnan mukaan Seuraavassa on lueteltu potilaiden (aikuisten) hoitopäivät kotikunnan mukaan. Kotikunta Kotikunta Kotikunta Hoitopäivät Hoitopäivät Hoitopäivät Espoo 256 Kotka 100 Petäjävesi 22 Forssa 169 Kouvola 36 Porvoo 9 Hamina 58 Kristiinankaupunki 8 Pyhäjärvi 25 Hanko 88 Kuhmo 296 Raasepori 132 Helsinki 3316 Kuopio 383 Raisio 136 Hollola 60 Kurikka 24 Rauma 59 Hyvinkää 149 Kuusamo 188 Riihimäki 5 Hämeenlinna 184 Lahti 833 Rovaniemi 71 Ilmajoki 12 Lappeenranta 209 Salo 378 Ilomantsi 43 Lieksa 235 Sastamala 30 Isokyrö 32 Lohja 200 Seinäjoki 84 Jalasjärvi 28 Loimaa 75 Sipoo 25 Janakkala 192 Länsi-Turunmaa 119 Somero 30 Jokioinen 94 Maalahti 210 Sotkamo 138 Jyväskylä 24 Maarianhamina 54 Taivalkoski 40 Jämsä 5 Marttila 36 Tammela 24 Järvenpää 278 Mikkeli 51 Tampere 76 Kaarina 232 Mustasaari 124 Turku 581 Kajaani 728 Mäntsälä 7 Tuusula 129

23 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Kangasala 19 Naantali 82 Ulkomaalainen 49 Kankaanpää 45 Nakkila 22 Uusikaupunki 3 Kauhava 13 Nastola 69 Vantaa 1785 Kauniainen 26 Nurmijärvi 6 Varkaus 496 Kempele 12 Outokumpu 83 Veteli 14 Kerava 448 Paimio 50 Ylivieska 17 Kirkkonummi 8 Paltamo 26 Kokemäki 19 Parkano 14 Yhteensä (79) 14436

24 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Potilas- ja hoitotietoja % % Sukupuoli Mies Nainen Ikä (vuotta) Siviilisääty/perhetilanne Naimaton Naimisissa 18 Avio/avoliitto 33 Eronnut/erossa asuva Leski 1 2 Ei tietoa 2 Asuminen Yksin 49 Kumppanin/puolison kanssa 19 Lapsen/lasten kanssa 2 Kumppanin/puolison/lapsen kanssa 6 Muu 16 Ei tietoa 7 Asumismuoto Asunnoton 13 Asuntola 1 Muu laitosasuminen 1 Tukiasunto 2 Omistus/vuokra-asunto 70 Vanhempien luona 4 Väliaikainen asunto 1 Muu 1 Ei tietoa 7 Koulutus Peruskoulu kesken 2 Peruskoulu 46 Lukio 6 Ammatillinen peruskoulutus 29 Ammattikorkeakoulu/opisto 7 Yliopisto 3

25 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) % % Muu 1 Ei tietoa 6 Työ/elämäntilanne Työssä Työtön Eläke Kotiäiti/-isä 2 2 Opiskelija 4 6 Muu tilanne Ei tietoa 7 6 Hoitoajan päädiagnoosi Alkoholiriippuvuus Opioidiriippuvuus Kannabisriippuvuus 1 Riippuvuus rauhoittavista ja unilääkkeistä 5 6 Riippuvuus muista piristeistä 3 4 Riippuvuus useista lääkeaineista 3 5 Muut diagnoosit 4 7 Ei diagnoosia 13 9 Ensisijainen päihde Alkoholi Heroiini ja muut opiaatit Stimulantit Hypnootit ja sedatiivit 5 6 Kannabis 3 4 Muu päihdyttävä aine 1 Ei käyttöä (toiminnall.riippuvuus) 1 2 Ei riippuvuutta 1 Riippuvuus Alkoholi Huumeet 8 11 Lääkkeet 3 4 Alkoholi + lääkkeet Alkoholi + huumeet 3 7 Huumeet + lääkkeet Alkoholi + huumeet + lääkkeet Toiminnallinen riippuvuus 1 2 Ei riippuvuutta 1

26 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (26) Hoitojakson päättyminen Suunnitellusti Laitos/sairaalasiirto 7 10 Jäi lomalle 1 1 Uloskirjoitus sääntörikkomuksen vuoksi 7 4 Keskeytti hoito-ohjelman Suunniteltu ensisijainen jatkohoitopaikka Päihdehuollon avohoito Päihdehuollon laitoshoito Katkaisu/vieroitus laitoshoitona 3 Asumispalvelut 1 1 Psykiatrinen avohoito 3 5 Psykiatrinen osastohoito 1 3 Muu avohoito 3 5 Muu laitos/sairaala 2 3 Ei suunniteltua jatkohoitoa/ei tietoa 15 11