Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy 1985 osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy 1985 osa 2"

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1985 osa 2

2 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (9) EC36 VENT (Tavarat) A H N N A T 1 YLESTÄ Vientihintojen nousu hidastuu nopeasti ennusteperiodilla Tähän on kaksi, kansainväliseen inflaatiokehitykseen vaikuttanutta syytä: a b Raaka-aineiden hinnat laskevat ensi vuoden lopulle asti. Myös öljyn hinnan voimakas putoaminen eurooppalaisissa valuutoissa vähentää inflaatiopaineita. OECD-maissa korkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös kotimaiset kustannukset kurissa, jolloin kunkin maan kotimaista alkuperää oleva inflaatio säilyy alhaisena. Molemmat tekijät heijastuvat myös Suomen vientihinnoissa. Myöskään Suomessa kotimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintoja kohtaan. Kevään ennusteeseen verrattuna vientihintojen nousu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatiota koskevien tarkistusten mukana. Tosin puutavarateollisuuden hintojen voimakkaampi tarkistus alaspäin kuluvana vuonna lisäsi vaikutusta Vientihinnat HWWA (FM) (plo energia) OECD BKT defl. (FM) SVT BKT defl. (FM) Suhteeliset yksikkötyökustannukset, % Vientihintojen taso on ennusteperiodin lopussa (1987) selvästi alempana kuin SVT-maiden BKT-deflaattori verrattuna vuoteen 1984 (kuviot A ja B). Lisäksi voi todeta, että vientihintojen suhde kotimaiseen BKT-deflaattoriin on laskeva ennusteperiodilla (samoin kuin tuonnissakin) (kuvio C), mikä merkitsee ulkomaankaupasta syntyvien inflaatiopaineiden alenemista.

3 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 2 VENTHNNAT TOMALOTTAN 2.1 Metsäteollisuus TAULUKKO 2 %-muutoksia Edellä oleva merkitsee, että ns. tradeables-hyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanomaisesta suhdannekuvasta poiketen suhteellisen alhaiselle tasolle verrattuna non-tradeables hyödykkeisiin. Tätä voidaan perustella kolmella seikalla. Ensiksi, pääomakantaa jää keskimäärin edelleen käyttämättä. Toiseksi, teollisuusyritykset eivät ole kovin paljon lisänneet työvoimaa, jolloin yksikkötyökustannukset teollisuudessa ovat laskeneet. Kolmanneksi, korkeista koroista johtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi Vientihinta puutavara (kuvio D) HWWA (FM) (pl. energia) Vientihinta paperiteoll (kuvio El SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust. Kantohinnat Tietystä perushyödykkeen luonteesta huolimatta metsäteollisuuden vientihinnat ovat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän on ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi joustavampi tarjontakäyttäytyminen suuresta työvoimakustannusten osuudesta johtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejaksolla alhaisena (merkityksellistä paperiteollisuudessa) ja kotimaisista kustannustekijöistä, kantohinnat eivät nouse kovin korkealle. Puutavarateollisuuden vientihinnan kuluvana vuonna alkanut lasku jatkuu ensi vuoden puleen väliin, jolloin ne kääntyvät nopeutuvaan nousuun. Paperiteollisuuden hinnat säilynevät suurin piirtein nykytasollaan ensi vuoden puoleen väliin saakka, jonka jälkeen hinnoissa tapahtuu pieni notkah-

4 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 dus alaspäin. Uusi 1987 kuluessa. nousu hinnoissa lähtee liikkeelle vuoden 2.2 Metalliteollisuus TAULUKKO 3 %-muutoksia Vientihinta metallituotteet Perusmetalli SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust. HWWA (FM) (pl. energia) 2.3 Muu teollisuus TAULUKKO 4 %-muutoksia Vientihinnat Metallituoteteollisuuden vientihinnat nousevat samassa tahdissa SVT-maiden BKT-deflaattorin kanssa. Voimakkaat vientiponnistukset sekä itään että länteen eivät antane mahdollisuutta inflaatiovauhtia ylittävään hinnoitteluun Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus dänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa ja siitä seuraavat paineet lännenvientiin pitävät vientihintojen tasoa alhaalla suhteessa SVT-maiden BKT-deflaattoriin. Kotimaiset kustannukset alkavat tosin ennusteperiodin lopulla painaa hintoja ylös. Euroopassa vallitsevasta liikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskomponentin, öljyn, hinnan alhaisuudesta johtuen kemian teollisuuden vientihinnat ovat jääneet selvästi jälkeen

5 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 sekä HWWA-indeksistä että muista hinnoista. Vuonna 1984 kemian teollisuuden viennistä n. 45 % oli öljyn jalosteita eri muodossa. B VE N NlN 1 KOKO VENT 1.1 Yleistä M Ä Ä R Ä Koko viennin määrä kasvaa ennusteperiodilla melko verkkaisesti. Kuluvana vuonna lännenviennin hidasta kasvua kompensoi melko voimakas idänviennin kasvu. Vuonsina 1986 ja 1987 idänviennin supistuminen vetää koko viennin kasvuprosentin lähelle nollaa. Viennin tulovaikutus kansantalouteen on kuitenkin tänä vuonna viimevuotista voimakkaampi huolimatta lännenviennin lähes nollakasvusta (ks. lännenvientiin vaikuttavat tekijät). TAULUKKO 1 %-muutoksia Viennin määrä Koko vienti, tav. Lännenvienti dänvienti SVT-maiden tuonti SVT-maiden BKT Suomen vientimarkkinat (pl. SEV) Maailmankauppa lännenvienti lännenviennin määrän voimakas kasvu 16.6 % vuonna 1984 johtui osin laivojen viennin (ks. metalliteollisuus) ja DDR:n omistaman, Suomessa jalostettavan öljyn viennin kasvusta. Kysynnän puolelta katsottuna viennin vaihtelut ovat olleet hyödykerakenteesta johtuen voimakkaampia kuin SVT-maiden tuonnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintoja). Tarjontatekijöistä katsottuna idänviennistä vapautunut kapasiteetti nosti lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investointitoiminta on pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Toisaalta vienti-

6 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 Lännenvienti plo plo hintojen kehitys jää melko vaisuksi ja vientihintojen suhde BKT-deflaattoriin laskee nopeasti ennusteperiodin loppuun (ks. kuvio 1). Tosin tämä kompensoituu osin avoimen sektorin nopeammalla tuottavuuskehityksellä ja mahdolliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääosin ennustehorisontin ulkopuolelle * 1986* 1987* laivat laivat ja Neste Suomen vientimarkkinat Suht. yks. * ennuste työkustannukset Ennusteen lähtökohtana on yleensä mallin antama ennuste, johon erityyppiset poikkeustekijät aiheuttavat korjauksia. Ennustehorisontin pidetessä pitäisi kuitenkin kumulatiivisen eron malliennusteen ja korjatun ennusteen välillä hävitä. Jos lasketaan vuoden 1984 toteutunut kehitys ja kolme ennustevuotta, niin lännenviennin kasvu on suurinpiirtein sama kuin markkinoiden kasvu. Kun laivat lasketaan mukaan, on lännenviennin keskimääräinen kasvu vv hiukan markkinoiden kasvua nopeampaa huolimatta kilpailukyvyn ll menetyksistä. Metsäteollisuuden keskusliitto on korjannut alaspäin omia ennusteitaan puutavarateollisuuden osalta. Heidän mukaansa puutavarateollisuuden viennin volyymi supistuisi -7 %. Paperipuolella näkemyserot ovat marginaalisia. Vuosien osalta voi todeta, että mikäli kv. ennusteen kuva raaka-ainemarkkinoista ja suhdannekehityksestä on oikea, ei metsäteollisuudelle näistä vuosista syntyne kovin syvää lamaa, mikäli kotimaiset kustannustekijät pysyvät kurissa. Metalliteollisuus. Kuluvana vuonna metalliteollisuuden lännenviennin kasvu (pl. laivat) ennakoidaan olevan noin 20 % ja viennin kasvu on erityisen suurta konepuolella (esim. paperikoneet). Vuonna 1986 ja 1987 vienti vielä kasvaa. Kevään ennusteeseen verrattuna vuoden 1986 vientilukuja on korjattu ylöspäin. Vuosi 1987 on tosin melkoinen kysymysmerkki metallituoteteollisuudelle. nvestointikysynnän rakenteen muutos saattaa pudottaa melkoisesti määrälukuja (erityisesti metsäteollisuuden koneet). Yhteenveto. Pois luettuna raaka-aineiden hintakehityksessä tapahtunut lievä heikentyminen, niin karkeasti ottaen kuva

7 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 tulevasta kehityksestä on säilynyt kevään ennusteen mukaisena. Kuvaa tukee myös se, että kaikilla päätoimialoilla kehitys on ollut ennusteen mukaista. Keskeiset epävarmuudet ovat vuoden 1987 kehityksessä ja dollarin kurssissa. 1.2 dänvienti Problemaattisin osa vientiennusteessa on oletus idänviennistä, koska siihen vaikuttavat erilaiset kauppapoliittiset toimenpiteet, kuten viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet. KT-osasto otti lähtökohdaksi idänkaupanosaston vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä huolimatta ennusteperiodin lopussa syntynee poliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. dänviennin määrän osuus koko viennistä kasvaa kuluvana vuonna ja ensi vuonna. 2 VENNN MÄÄRÄ TOMALOTTAN (ks. myös yrityssektorin raportti) 2.1 Metsäteollisuus (kuvio 2E) TAULUKKO 2 %-muutoksia Viennin määrä Puutavara Paperi siitä: itä -1.1 (osuus %) TAULUKKO 3 Viennin määrään vaikuttavat tekijät Tarjonta Kapasiteetti Kantohinnat (ks. kuvio) Suht. yksikkötyökustannukset o + o + + o Kysyntä Suht. hinnat Aktiviteetti o + o + + Muut tekijät EEC: tullien poistaminen Puupula o +

8 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC Metalliteollisuus (kuvio 2F) TAULUKKO 4 %-muutoksia Kevääseen verrattuna puutavarateollisuuden vientiennuste on huomattavasti pessimistisempi. Sahojen kannattavuus on huomattavasti heikompi sekä kuluvana että ensi vuonna kuin keväällä arvioitiin. Vientihinnat ovat laskeneet odotettua nopeammin, samoin kantohintojen nousu oli odottamattoman suuri. Toisaalta Ruotsissa kantohinnat ovat nousseet viime aikoina hyvin voimakkaasti. On luultavaa, että puupulan poistuttua suomalaiset pystyvät valtaamaan takaisin menettämiään markkinaosuuksia. Kevään ennusteeseen verrattuna paperiteollisuuden vientiennusteessa olennainen muutos on idänviennin kasvun voimakas supistuminen. Lännenviennin ennuste on suurin piirtein ennallaan. Paperiteollisuuden vientiä lisää EEC-a1ueen tullien 10ppuerienkin poistuminen vuoden 1984 alusta lähtien. Toisaalta protektionistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehokkaita paperintuottajia vastaan ovat viime aikoina voimistuneet. Tosin mahdollisia konkreettisia toimenpiteitä on odotettavissa vasta seuraavassa 1askusuhdanteessa. Lisäksi Pohjois-Amerikan sisäinen kysyntä- ja tarjontatilanne antaa vielä toistaiseksi tilaa suomalaisille toimittajille. Dollarin oletettu heikkeneminen alkaa rassata metsäteollisuuden vientiä ensi vuoden lopulta alkaen. Tosin hintaerot Euroopan ja USA:n markkinoilla eivät vielä kokonaan kuroudu umpeen ennusteperiodin aikana. Viennin määrä Meta11 in _ perusteollisuus o Metallituoteteollisuus dänvienti TAULUKKO 5 Metalliteollisuuden lännenviennin määrään vaikuttavat tekijät Kysyntä Aktiviteetti Suht. hinnat ++ o + o o Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökunnukset + o + +

9 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC Muu teollisuus TAULUKKO 6 Viennin määrä Koko muu teoll i suus dänvienti Elintarviketeoll. Tekstiil iteoll. Kemian teolle Metallin perusteollisuudessa viime vuoden alkupuolella tapahtunut viennin erittäin nopea nousu jatkuu vielä kuluvana vuonna. Protektionistinen puristus saattaa kuitenkin jatkossa aiheuttaa ongelmia, Euroopassahan liikakapasiteetti on alalla subventioista yms. tekijöistä johtuen huomattava ennusteperiodin loppuun. Samoin USA:ssa ollaan rajoittamassa lisää Euroopan teräsvientiä. Metallituoteteollisuudessa lännenvienti elpyi viime vuonna kolmen vuoden laman jälkeen. Viime vuoden lännenviennin voimakas kasvu johtui tosin pääosin laivatoimitusten ajoittumisesta. Muiden metallituotteiden lännenviennin kasvun huippu ajoittuu kuluvalle vuodelle. Lähitulevaisuudessa Ruotsin viennin voimakas ekspansio on lisäämässä merkittävästi Suomen alihankintavientiä Ruotsiin. Myös ensi vuonna metallituoteteollisuuden vienti, erityisesti konepajapuolen, jatkuu voimakkaana. Metalliteollisuuden oman vientikyselyn mukaan yritysjohtajat ovat selvästi tietoisia kv. inflaation hidastumisesta. Siten suhteellisista hinnoista ei ainakaan ennusteperiodilla pääse syntymään vientiä rajoittavaa tekijää TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Länsi) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset o + (-) + +

10 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 Kemian teollisuudessa (pl. Nesteen vienti) idänviennin supistumista kompensoi lännenviennin reipas kasvu. Nesteen viennin supistumisen seurauksena koko kemian viennin määrä laskee kuluvana vuonna. Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasoa. Tekstiiliteollisuuden ongelmana on lisäksi Ruotsin markkinoiden hidas kasvu. C EPÄVARMUUDET Suomen ongelmana on 1910-luvun alusta ollut vientimarkkinoiden hidas kasvu. Euroopan hidastunut taloudellinen kasvu, joka ei ennustejaksolla kiihdy paljoakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen lisäksi sekä vaihtosuhteen että lisääntyvän protektionismin kautta Suomen vientiin. Hitaasti kasvavilla markkinoilla osuuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintojen kautta, mikä heikentää vaihtosuhdetta. Protektionismi heikentää myös vaihtosuhdetta subventioiden hintoja alentavan vaikutuksen vuoksi. Pääasiallisesti protektionismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, joita sopeutuminen erilaisiin kotimaista tuotantoa suosiviin määräyksiin, ym. piilorajoituksiin edellyttää. Monet huomioitsijat pelkäävät protektionismin lisääntyvän Euroopassa, mikäli tällä hetkellä menossa oleva nousukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kovin paljon korjaannu. Kaupan esteiden lisääminen kohdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta todennäköisesti myös Suomi joutuisi kokemaan vastaavia toimenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkoin kuullut syytökset Suomen paperiteollisuuden tehokkuudesta jo osoittavat. Toinen epävarmuustekijä on valuuttakurssien kehitys. Dollarin kurssikehitys on selvästi parantanut metsäteollisuuden kannattavuutta suhteessa muihin. Dollarin voimakkaalla laskulla olisi päinvastaiset vaikutukset. Dollarin lisäksi myös rupla on käyttäytynyt ennakoimattomasti. Mikäli rupla menee dollarin mukana alas, niin myös itäviennin markkamääräinen hinta heikkenee, koska laskutus tapahtuu ruplissa. Valuuttakurssien voimakkaat heilahdukset lisäävät myös suhteellisten hintojen vaihtelua. Vaikka valuuttakurssi-indeksi pitää keskimääräisen kilpailukyvyn ennallaan, niin osalle yrityksistä koituu suuria vaikeuksia, koska sopeutuminen on hidasta ja kallista. Siten valuuttakurssien vaihtelulla saattaa olla selvä rakenteellista työttömyyttä lisäävä vaikutus. JAKELU KT:n johto " tutkijat " aktuaarit " laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

11 KUVO 1 VENTHNNAT A. KOKO VENT. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) %~----~------_r------~----~ 8~OKO VENNN YKS.ARVO/SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) nd.=-----~ r------~----~ 40E---~~ ~----~ 110~----~~ r----~ 30F---~~ ~ ~--~~---T=-~------~----~ 20E---~~ ~ E---+-~ ~----~ BO~~--~ r----~ c. KOKO VENNN YKS.ARVo/BKT DEFL 80=100 nd. = (1 ~ Af ~ \ 95 ~ V~ 90 B =~ t = ~ "J = = ; !\ [ [ [ 90 ~UTAV.TEOL.VENNN YKS.ARVo HWWk R-AN.PL. ENERGA (FM) %r------,------~------~----~ 50~--~~ ~----~ ~~~-4~ ~----~ E. PAPERTEoL. VENNN YKS.ARVo SVT-MADEN BKT OEFLAATToR (FM) %~----~------~ r----~ FMET.TUOTETEOL. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATToR (FM) %r------,------~------~------~ 50~---T~ ~----~ 20~---+~-r~ ~----~ 25~--+--# ~----~ 0~~---4+r ~~--~ 0~ ~~------~ 2-0ct-85

12 KUVO 2 DÄNVENNN MÄÄRÄ ~. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ KOKO VENNN MÄÄRÄ VENNN MÄÄRÄ o VENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOLLSUUS ). VENNN MÄÄRÄ: METALLTEOLLSUUS VENNN MÄÄRÄ: MUU l=-----~------~------~----~ 30~--~ ~ ~-----~ 20E-~ ~~~--~---~-----~ 20E-r-~r ~~r r-----_4-10er--~~ _---~r-r _4-20E-----~ ~ E----+~ ~~-----~ E-----Hf t _ LÄNNENVENNN MÄÄRÄ SVT-MADEN TUONNN MÄÄRÄ SUOMEN VENTMARKKNAT DÄNVENNN MÄÄRÄ/KOKO VENNN MÄÄRÄ Sr-----~ ~------~----~ 25r ~ !+~~ ! LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOL. OECD-MADEN BKT MÄÄRÄ s LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: MET.TUOTETEOL. SVT-MADEN BKT MÄÄRÄ S ~ ct-B5

13 VENNN YKSKKÖARVONDEKS, %-MUUTOS EDELLSEN VUODEN VAST. NELJÄNNEKSESTÄ % c: :::J% 40 L 1\ t-:j 40 30',, ~ ~~--..-! ',, A" lo' - '<}, '< p... ~ 10 \ r, , r o ct-86

14 SUOMEN LÄNNENVENNN MÄÄRÄ (PL.ÖLJYTUOTTEET).1980=100 SUOMEN VENTMARKKNAT. 1980= Log.ast. Log.ast joo ! ~~-- 1:/ i100 --i! ~.- \!! / / ~ ".- " / ~ i ~ / : j, 1 25-Sep-B5

15 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 1 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 TUONT 1 Tuontiennusteen keskeiset piirteet ja epävarmuudet Maailmanmarkkinahintojen aleneminen ja sen vaikutukset tuontihintainflaatioon ovat tämän ennusteen keskeisin ongelma. Dollarin kurssiin ja raakaöljyn hintaan liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska alenemispaineet ovat käyneet entistä ilmeisemmiksi. Ennusteessa on oletettu aleneva dollarin kurssi, mutta raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on oletettu säilyvän kutakuinkin ennallaan. Riski raakaöljyn hinnan alenemisesta on kuitenkin melkoinen. 2 Tuontihinnat Paitsi maailmanmarkkinahintojen ennustamiseen myös inflaation hidastumisen välittymiseen Suomen tuontihintoihin liittyy epävarmuutta. Heijastuvatko alhaiset hinnat välittömästi tuontihintoihin vai onko Suomen tuonnin rakenne sellainen, että hinnat ovat jossain määrin jäykät alaspäin. Ennusteessa on otettu varovainen kanta ja oletettu, että vain osa hintojen alenemisesta näkyy yksikköarvoissa. Tuontimäärien arvioidaan ennusteperiodilla kasvavan hitaasti. Kuluvana vuonna raakaöljyn ja investointitavaroiden tuontimäärien toteutuminen on vielä epävarmaa. Molempien tuonti saattaa jäädä hieman ennustettua alhaisemmaksi. Kuluvana vuonna tuontihinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla voimakkaasti dollarin korkean kurssin vuoksi. Vuoden jälkipuoliskolla hintojen arvioidaan vastaavasti alenevan dollarin halpenemisen myötä. Vuositasolla tuontihintojen nousu jäänee vajaaseen 4 prosenttiin. Vuonna 1986 tuontihinnat alenevat heijastaen kansainvälisen inflaation hidastumista ja nousevat lievästi vuonna Kansainvälisen hintakehitykseen pohjautuvat tuontihintamallit indikoisivat huomattavasti alhaisempia tuontihintoja vuodelle Tällä ennustekierroksella käytettiin edellisessä sektoriraportissa esitettyä tuontihintamallia (MUMMU:3) ja uutta mallia (MUMMU:4), jossa metalliteollisuuden raaka-aineiden sekä muiden raaka-aineiden tuontihinnat ennustetaan Satu Paulaharjun estimoimien yhtälöiden avulla (Ks. liite 1). Taulukossa 1 on verrattu malliennusteita varsinaiseen ennusteeseen.

16 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (7) EC28 TAULUKKO 1 Tuontihintojen malliennusteet i i M3 M4 E M3 M4 E M3 M4 E!, 1 Raakaöljy \ ! l 1 i i Muut raaka-aineet , ; metalliteolli- ~ 1 1: suu teen 2! i muut 5.0 i j i ~! ~ i Poltto- ja voitelu- ; j 1! aineet 6.0! ~ -1.3 j -1.3 nvestointitavarat ! ~! 1.2 i i 3.1 : 3.1 i ; 2.9 ' Kulutustavarat 6.0 l 5.9, , TAVARAT YHTEENSÄ i j 2.8 i i i 1 Palvelukset i Tavarat ja palvelukset MEMO: Dollarin kurssi $/FM Raakaöljyn hinta $/BAR E = ennuste M3 = vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) 1 Mallit ratkaistu 85S2:sta lähtien. f, Suurimmat erot ennusteen ja mallilaskelmien välillä tulevat raaka-aineiden hinnoista, joiden aleneminen on vuonna 1986 on ennustettu huomattavasti varovaisemmin kuin mitä mallit näyttäisivät. Palvelusten hinnat ovat näissä mallilaskelmissa eksogeeniset. Raakaöljyn markkamääräinen hinta alenee pelkästään dollarin kurssioletuksen perusteella n 10 % vuonna 1986 ja edelleen lievästi vuonna 1987, vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on

17 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 3 (7) TAULUKKO 2 Tuontihintojen malliennusteet, raakaöljy 20 $/barreli oletettu jo kääntyvän nousuun. Öljyn hinta vaikuttaa myös poltto- ja voiteluaineiden hintojen muutoksiin, joita kuitenkin tasoittaa kivihiilen hinnan nousu. Taulukossa 2 on huvin vuoksi esitetty mallien (MUMMU:3 ja MUMMU:4) tulokset, kun oletetaan, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta alenee vuoden 1986 alusta 20 dollariin/barreli. Havaitaan, että tuontihinnat laskisivat lähes 5 %-yksikköä ennustettua enemmän vuonna M3 M4 M3 M4 Raakaöljy Muut raaka-aineet - metalliteollisuuteen - muut Poltto- ja voiteluaineet nvestointitavarat Kulutustavarat TAVARAT YHTEENSÄ MEMO: Dollarin kurssi $/FM Raakaöljyn hinta $/BAR E ennuste M3 vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) Valmiiden tavaroiden hinnat on arvioitu tärkeimpien tuontimaiden vientihintakehityksen perusteella. Vuonna 1986 hintojen nousun on kuitenkin arvioitu olevan nopeampaa kuin kansainvälinen hintakehitys edellyttäisi (taulukko 1).

18 SUOMEN PANKK SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 4 (7) 3 Tuonnin määrä TAULUKKO 3 Taulukossa 3 on verrattu tarjonnan rakennemallin antamia BKTja tuontiennusteita varsinaiseen ennusteeseen. Rakennemalliajossa (RMl) on otettu huomioon Nesteen raakaöljyn tuonti vientiä varten. Rakennemallin mukaan BKT:n kasvu vuosina 1986 ja 1987 olisi lievästi ennustettua korkeampi ja tuonti vastaavasti alhaisempi. Rakennemallin tulokset ennusteeseen verrattuna BKT Tuonti MEMO: E ennuste RMl "vanha" RM = "vanha" E RMl RM E RMl RM E RMl RM rakennemalli, Nestekorjaus rakennemalli, ilman Nestekorjausta Tuontialttius pysyy verrattain alhaisena koko ennustejakson ajan, koska energian tuonti suhteessa BKT:een alenee lievästi ja metalliteollisuuden raaka-aineiden tuonti suhteessa metalliteollisuuden tuotantoon jää alhaiselle tasolle (kuviot 2D ja 3A) Muiden raaka-aineiden (pl. raakaöljyn ja metalliteollisuuden raaka-aineet, n 30 % koko tavarantuonnista) tuontialttiudessa ei ole havaittavissa alenevaa trendiä (kuvio 3B), päinvastoin se on ollut lievässä nousussa vuodesta 1981 lähtien. Vuonna 1985 tuontialttius nousee hieman varastojen täydentämisen vuoksi. Tuotannon muutoksiin sopeutuen tuonnin oletetaan alenevan lievästi vuonna 1986 ja elpyvän hieman vuonna 1987.

19 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 5 (7) TAULUKKO 4 Öljy tase, milj. tonnia Kulutustavaroiden tuonti kuten kulutuskin kasvavat ennusteperiodilla suhteellisen ripeästi. Kulutustavaroiden tuontialttius pysyy nousevalla trendillään (kuvio 2E). Vuonna 1985 investointitavaroiden tuonnin määrä suhteessa koneja laiteinvestointeihin alenee ennusteen mukaan vuoden 1978 tasolle (kuvio 2F). Tämäkin ennuste on verrattain optimistinen, koska elokuun loppuun mennessä investointitavaroiden tuonnin määrä oli samalla tasolla kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Raakaöljyn tuonnin määrän suuret vaihtelut heiluttavat koko tuonnin määrää vuonna Suurimmat tuonnin huiput ajoittuvat vuoden ja V neljänneksille. Raakaöljyn tuontimäärien toteutuminen on jossain määrin epävarmaa, koska NL:sta ei ole alkuvuodesta saatu sovittuja määriä. Viimeaikaiset neuvottelutulokset ovat kuitenkin vähentäneet epävarmuutta. Ennusteessa on oletettu raakaöljyn tuonnin säilyvän melko korkeana koko ennustejakson ajan ja että toimitusvaikeuksien sattuessa itäöljy korvataan lännestä tuotavalla öljyllä. Raakaöljyn tuontimääriä, öljytuotteiden vientiä, kotimaista kulutusta sekä varastojen muutosta pyrittiin arvioimaan öljy taseen avulla (taulukko 4). Kotimainen kulutus ennustettiin KTM:n energiaosaston julkaiseman pitkän aikavälin kulutusarvion perusteella Raakaöljyn tuonti Öljytuotteiden tuonti Öljytuotteiden vienti Kotimainen kulutus Varaston muutos

20 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 6 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 4 Palvelutasemalli Tällä ennustekierroksella pyrittiin mallittamaan palvelutaseennustetta Pirkko Miikkulaisen tutkimustuloksia hyödyntäen (P.Miikkulainen: "Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vuosina "). Tutkimusraportin ideoiden mukaisesti estimoitiin aggregaattiyhtälöt kansainvälisen mallin puolivuosiaineistosta palvelusten viennin ja tuonnin määrille. Palvelusten viennin määrää selitettiin OECD-maiden BKT:lla sekä vientihintojen ja OECD-maiden kuluttajahintojen suhteella. Palvelusten tuonnin määrää puolestaan selitettiin kotimaisella BKT:lla sekä tuontihintojen ja kotimaisen hintatason erolla. Miikkulaisen raportissa oli estimoitu yhtälöt ainoastaan palvelujen ulkomaankaupan määrille. Jotta päästäisiin laskentajärjestelmän edellyttämiin arvoennusteisiin, tarvitaan ennusteet myös hinnoille. Yksinkertaiset hintayhtälöt estimoitiin, mutta tulokset eivät olleet vakuuttavia. Palvelutulojen hinnan muutosta selitettiin kotimaisella inflaatiolla sekä kotimaisen hintatason sekä palvelujen vientinan erolla. Palvelumenojen hintoja puolestaan approksimoitiin koko tavarantuonnin sekä kulutustavaratuonnin yksikköarvoilla (ks. liite 2). Taulukossa 5 on esitetty mallilaskelmat sekä ennusteet. Mallit on ratkaistu vuodesta 1986 eteenpäin. Taulukosta nähdään, että palvelutaseen eriä ei ennustettu mallien avulla. Suhteellisten hintojen muutoksilla on erityisesti vientiyhtälössä suuri vaikutus, eikä mallituloksen mukaiseen palvelujen vientitulojen voimakkaaseen supistumiseen uskottu. Hintayhtälöiden mukaisia alhaisia palvelujen hintoja ei myöskään otettu ennusteeseen. Palvelutaseen aggregaattimalli oli alustava kokeilu, jota on tarkoitus jatkaa Miikkulaisen selvityksen mukaisesti palvelujen vientiä ja tuontia disaggregoimalla.

21 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (7) Ee28 TAULUKKO 5 Palvelustaseen mallilaskelmat ja ennuste Palvelusten vienti,80-mmk Palvelutulojen hintaind. (80=100) Palvelutulot, mmk Palvelujen tuonti, 80-mmk Palvelumenojen hintaind. (80=100) _p~al_v~e_l_um_e_n_ot~,~mm E = ennuste P1 = hintayhtälöt mukana P3 = hinnat eksogeeniset E E P1 P ! ! : 3.5! j k ~ 3_._3 -+_8~'._~1_~2.3 E P1 P3,! l j i ~ , i t i 3.5 ~ ~~.7 F_6_._3_+-1_0_._2_!~7_._3 LTTETÄ JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

22 KUVO 1 TUONNN YKS.ARVO A. BKT: N HNT ANOEKS KULUTTAJAHNTANOEKS TUONTHNNAT %=----r----r----r----~--~----, 8. TUONNN YKS.ARVO/BKT:N HNTA. 80=100 nd.~--~----r----r----~--~----, 40E---~----~~~ ~ 30E---~----~~~ ~ 100r----f-----~---r---,~---+--~ 20F---~~--r-~~ ~ 90r----f-----r----r--r-+---~--~ 80r--4rr----r-~-r _+--~ C. RAAKA-ANEET PL. ÖLJY HWWA R-ANEET PLo ENERGA % ~ t.. 40 l' \A ~ 30 == o ~ 1\ ~ \ 1\ ( 1~ (FM) 1\ ~J '\ \ \' \ lf 'f' \\.- ~ -10 == / -20 "1"'\.,, [\ v V \ "' 1...) ~ 1 ' D. ENERGANTUONNN HNTA/BKT OEFL. 80=100 nd. r- r- f- f- /~ r f r 1/ 1\... / V 1-- f ' ""-., \ E. VALMT TAVARAT/SVT-MADEN VENTHN.80=100 nd. - -=r '\ J\ 110 ;! r- \ ~ r- l.,- 105 r- ~ J \ V-- V r- r- r- / 100 r- f- r- r < FVALMT TAVARAT KULUTTAJAHNTANDEKS % ;1 1-- f- f- ( f-, ""\ l- N E~ // \ \ r [/ rv \... / i- 5 f- f- 1-./ f"\ " N A ~ " \.. '\: ~ o SEP-85

23 KUVO 2 TUONNN MÄÄRÄ A. KOKO TUONNN MÄÄRÄ. %-MUUTOS BKT:N MÄÄRÄ.%-MUUTOS 30, ,----,---, , 30 20~-_r-+;r--_r ~ B'VARASTOJEN MUUTOS.SO-MMK (AST.VAS.) R-AN.PL.ÖLJY TUONT.%-M. east.ok.) 10000, ,----,----y------, SOOO ~ ,\,.-+--., ~ ~--+---r-_+++- f,~--+-~ r---t+---+-f\--+--#---f\-+---t N-----,-rl-T-t-..,...p.-\t---H-+l+---,ri------=! 10 o r-- --_l --H+l-f------t---.-=;;j o -10 L...l-L...l-6L..5L...l-L...l-7L..O~~7J..-5~J..-J L L BO B C. R-ANEET Plo ÖLJYN TUONT/TEOL. TUOTANTO PLo METSÄTEOLLSUUS 80-MMK 110~--.--r----,---,------r--~ ENER6ANTUONT/BKT:N MÄÄRÄ D ENER6.TUONNN HNTA/BKT:N DEFLAATTOR 'SO=100 (AST.OK.) F ~ S E-~~~-~------l ~~-rh ~ SO F ~~~ ~ BO B E. KUL.TAV.TUDNNN MÄÄRÄ/YKS.KULUTUKSEN MÄÄRÄ 8, ,----,---, , F. NV.TAV.TUONNN MÄÄRÄ/KONE-JA LATENV.MÄÄRÄ r--_r--r--_+--7~-_+-~ 45r ~-~~--+-~45 6r "-+4r ~ 5r--~ ~ 35~--M~~~ ~35 4~~~~~~ ~ BO SEP-B5

24 \(,\)\1'0 3 A METALLTEOLLsuuDEN R-ANETUONT/METALLTEOLLSUUDEN TUOTANTO (BO-MMK) 90~---~----~------r------~----~-----r---~----~~90 BO !-- BO. 60 t t 'lh ~---~ ~--~'+- 40~~~--~~---~~~~~~--~~---L-~~--~-i~ n MUDEN R-ANEDEN TUONT/TEOLLSUUSTUOTANTO PLo METSÄ- JA METALLTEOllSUUS (BO-MMK) 94~---~--~~-----r----~------~-----'----'-----'~94 ~--~ r ~--~ ~b9 74~ ~---+; ~----; ~74 ~~~ ~~---~~~L-J-~ ~~ L-~~---~-i~ Sep-85

25 LTE 1 SA D\J ~ TUONTHNTAYHTÄLÖT o Estimointiväli 197,S2-1984S1 Selitettävä Selittäjät PMt - PMt-1 SVPXDOLt - FDt-1 - SVPXDOLt_1 FDt-2 MUMUSD (8.80) (3.77) MU138U 0.83 (12.89) TBEVt - TBEVt_l 0.10 ( 2.97) NFMt - NFMt-1 - R2 DW SE NFMt_1 NFMt (1.65) (2.14) Muuttujat logaritmisia. Suluissa t-arvot. R2 vapausasteilla korjattu kokonaiskorrelaatiokerroin MUMUSD tuonnin yksikköarvo; raaka-aineet, pl. energia ja metalli; USD MU138U tuonnin yksikköarvo; metalliteollisuuden raaka-aineet; USD FD HWWA elintarvikkeet; USD TBEV HWWA nautintoaineet; USD NFM HWWA metallit ja mineraalit; USD SVPXDOL = SVT-maiden viennin yks.arvo; USD

26 TUONNN YKSKKÖARVO METALLTEOLLSUUDEN RAAKA-ANEET TOTEUTUNUT SOVTE O. 17 r----,..----,----,------,----;-----,-----,------, O :'-----!----! O. 12 O. 07 r f/----+-t----;f-1r---f-:'-t-~-4--t---_+-- i 0.07 o. 02 r----t-+--'1---ti+----t-t---jf--t--f---t--~-\h ; i r----* l' t----fl---fi-'tlr--lf--\-,--~-o L...---J l L-----L--7 4-'-----'-7-'6 '-----'--7-S'----'--S-O.l S L---..J..- S ---' TUONNN YKSKKÖ ARVO RAAKA-ANEET PLo ENERGA JA METALL TOTEUTUNUT SOVTE 0.3r-----,..----,----,------,-----;----~---~------, 0.3 O. 2 t t-"'~-t----t----t----t---_+-- i 0.2 O.1r----~--~--4+--~---r~r ~ 0.1 O.Or ~+----t-r-~-t--~-t----~-~-+~~----i 0.0 -O.1r ~ t-----t ~ L---L L L L------'--7 4~---'-7-'6 '------'--7-S.l---L..-S-O..L L--S-2-'---J.----S4-0. 2

27 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN L TE 2 1 (1) EC28L PALVELUSTASEMALL Estimointijakso 71S1-83S1 Selitettävä XSQ Sel ittäjät 1,'!!, l' OEQS PXS- ~SQ-1- KAUS- 11 GDPQ 1 PMS- 1 PFX3 1 MSQ1 DUMMY 1 PCP!! 1 i 1! i! 1, VAKO i 0.37,1 0.16! j (0.35}!.1 (0.23)1 (0.16 (1.33) 1.. (0.02) 1. 1 j MSQ 1 i ! j 1 (0.18, (0.03) 1(0.38)1 (0.41)1 (2.96) 1 ~ i \ t i, 1 1 PCP- jpcp -2-1 MU- MU4- j PCPOl PXC-2 MU2! MU42 1! Tunnusluvut 1 j D-W!! S-E PXS - PXS2 PMS - PMS_ (0.08) 1! (0.15)\ 1! 1 i l (0.04}j (0.07) Muuttujat ovat logaritmisia; suluissa keskihajonnat XSQ = palvelujen vienti, 80-mmk MSQ = palvelujen tuonti, 80-mmk PXS = palvelutulojen hintaind., 80=100 MXS = palvelumenojen hintaind., 80=100 OEQS = OECD-maiden BKT PFX3 = OECD-maiden kuluttajahinnat GDPQ = Suomen BKT,mh, 80-mmk PCP = yksityisen kulutuksen deflaattori MU = tavarantuonnin yks.arvo, 80=100 KAUSDUMMY = saa arvon 0 vuoden alkupuoliskolla ja arvon 1 vuoden jälkipuoliskolla i

28 PA..\l E.L.v Tv koi 1'\ '\...\-\ S:b\J TE 7251 S3S S3S1 7000~----~ r------~------~----~~----~------~ 6000~----~ ~ ~HH--~------~ 5000r-----~ r------;-----~~r---~~ ~ 4000r-----~-+~-,~-+~~~~ ~~ ~ 3000~ ~ L ~ ~ ~ ~ ~4 PPt...\JfLvM~N t'\ A.\...h.) ~ {)\ \ ie ot, 80-t1n~ 7251 S3S a " ~.",- - 1', ~~/. ;::. ", Af ~ ooj '1 t, /\ /r '. 1jY/ -, Aug-85

29 PALVELUTULOJEN HNTANDEKS BO-100 T 0 TE. vi\) rvv1 ha...\ s. 0'1 i~ 7251 eas ~ /7 ~... ~ ~/ / /..., V :/' r/ V/ L ~ y PALVELUMENOJEN HNTANDEKS BO-100 T OTE: \.Jl'V N\Jl \'\1'.\..\..\ s.o","te S ~ V./ V V '... "'/... ~7 / /+~ -' V L 20-Aug-85

30 4.2.1 TUONNN ARVO MLJ. MK, ~-MUUTOKSA js 85 LTE :3 ============ =======================================================_.-._=._===== =====:=============-=========================:=-====================._========-=== RAAKAöLJY ~ -5.4~ 3.5~ -10.0~ -2.0~ MUUT RAAKA-ANEET ~ 9.2~ 8.9~ -2.0~ 4.2~ POLTTO- JA VOTELUANEET ~ 0.6~ -1.9~ -0.5~ -1.0~ NVESTONTTAVARAT ~ 1.2~ 6.6~ 9.7~ 8.1~ KULUTUSTAVARAT ~ 8.3~ 12.4~ 8.1~ 8.2~ MUUT TAVARAT ~ -48.0~ 160.0~ O.O~ O.O~ TAVARAT YHTEENSÄ ~ 4.4~ 7.9~ 0.2~ 4.3~ TÄTUONT ~1~ 19~ 13.5~ -3.6~.O~ LÄNSTUONT ~ 7.6~ 1.1.5~ -0.3~ 5.4~ KORJAUSERÄ TULL-SNA TAVARAT CSNA) PALVELUKSET 10.7" 4.1~ 7.9~ 0.2" 4.3" KULJETUS Y1 15.3~ 19.7" 3.3~ 8.0" 6.3~ SUOM KUL ULKOMALLA 5.5~ 2.9~ -5.3~ 4.0~ 3.8" MUUT PALVELUKSET 14.4" 18.1" 14.1~ 11.3~ 9.3" ~ 30.6" -0.6~ 6.9" 4.8" ===================_================================== =======.========~===c======= TAVARAT JA PALVELUKSET ~ 6.1 " 7.3~ 1.3" 4.6" =================-====================================-=========================== TUONNN MÄÄRÄ "-MUUTOKSA EDELLSVUOTSESTA ================================================================================== ==== ========================================c==c============================== RAAKAöLJY MUUT RAAKA-ANEET POLTTO- JA VOTELUANEET NVESTONTTAVARAT KULUTUSTAVARAT TAVARAT YHTEENSÄ ltätuontl LÄNSlTUONT PALVELUKSET TAVARAT JA PALVELUKSET ~c.. =._.c. == ==========~=======================~= ============================ TUONTHNNAT j~ AR VON "-OS ================a======_====================================================== AAKAi:iLJY luut RAAKA-ANEET 'OLTTO- JA VOTELUANEET NVESTONTTAVARAT :ULUTUSTAVARAT AVARAT YHTEENSÄ TUUONT LÄNS TUONT ALVELUKSET ========.============================================= ======================~ AVARAT JA PALVELUKSET

31 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 1 (7) YRTYSSEKTOR Tuotanto Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio BKT mh Teollisuus Suljettu BKT mh Teollisuus Suljettu yritys- yrityssektori sektori Kokonaistuotannon kasvuarviota on tarkistettu kevään ennusteesta alaspäin, lähinnä vientiennusteen alenemisen takia. Tuotannon muutokset jäävät ennusteperiodilla edelleen totuttua pienemmiksi. Teollisuustoimialoittaiset tuotannon kasvuarviot: Työvoimamarkkinat Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metalli Muu Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko työ- Teollisuus Suljettu Koko työ- Teollisuus Suljettu panos yritys- panos yrityssektori sektori Työvoiman kysynnän kehitys on heikompi kuin kevään arviossa, varsinkin teollisuudessa. Työpanos kasvaa tyypilliseen tapaan nopeammin suhdannehuipun jälkeen, mutta huippu jää

32 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 2 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 matalaksi.edelleen on arvioitu, että työllisten määrä kasvaa jonkin verran nopeammin kuin tehdyt työtunnit. Tämä heijastaa sitä, että yritykset säätävät laskusuhdanteessa työvoimakustannuksiaan lähinnä työtuntien kautta. Tuottavuuskehitys , tuotannon kasvu/työpanoksen kasvu: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko kan- Teollisuus Suljettu Koko kan- Teollisuus Suljettu santalous {avoin yritys- santalous (avoin yrityssektori) sektori sektori sektori Tuottavuuden kasvun arvioidaan hidastuvan molemmissa sektoreissa suhdannetilanteen heikentyessä, mutta selvästi keväällä arvioitua vähemmän. Sekä tarjonnan että etenkin kysynnän kasvu hidastuu elvästi ensi vuonna ja työttömyysaste nousee, jääden kuitenkin alle 7 prosentin ennusteperiodin lopulla. Työvoimatase , 1000 henkeä ja %-muutos: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Työikäinen väestö %-muutos Työvoima %-muutos Työlliset %-muutos Työttömät Työttömyysa s te

33 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 3 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Kannattavuus ja tulot Pääomatulojen osuus jalostusarvosta: Toimialoittain: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja yritys- pääomatulojen yritys- pääomatulojen sektori osuus bkt:sta sektori osuus bkt:sta Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metall i Muu Sekä teollisuuden että suljetun sektorin kannattavuus pääomatulojen jalostusarvo-osuudella mitattuna heikkenee ennusteperiodilla tuottavuuden kasvun hidastumisen takia. Paranevan vaihtosuhteen ansiosta kannattavuus pysyy kuitenkin varsin hyvänä suhdannevaiheeseen nähden. Yri tyssek tori n tulot Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Toimintaylijäämä Bruttotulo Toimintaylijäämä Bruttotulo

34 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 4 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Kapasiteetin käyttöaste nvestoinnit Kevään 1985 arvio.!rityste!!.!.iinteät investoi!!.nit Syksyn 1985 arvio Koko Metsä Metall i Koko Metsä Metalli teollisuus teollisuus Kapasiteetin käyttöaste jäi 1984 selvästi alhaisemmaksi kuin aikaisemmissa suhdannehuipuissa, osaksi sen takia että investointitoiminta oli suhteellisen vilkasta vuosina , osaksi tuotannon kasvun vaimeuden takia. Ennusteperiodilla käyttöaste alenee, joskaan ei jyrkästi. Kiinteiden investointien ennuste on noussut edellisestä ennusteesta. Yritysten investointien nopea kasvu 1985 ei yllä samoihin lukemiin kuin aikaisemmissa suhdannenousuissa. Samalla jää kuitenkin myös taantuma lieväksi. Ennustejakson lopulla investointien painopistettä on siirretty jonkin verran suljetun yrityssektorin ja rakennusinvestointien suuntaan Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Koko Teollisuus Suljettu Koko yritys- yritys- yritys- yrityssektori sektori sektori sektori Ennusteessa on lähdetty siitä, että investointien taantumavaihe jää lyhyeksi ja että kasvu nopeutuu jo tämän vuoden alusta alkaen. Viime vuoden osalta investointien kasvulukuja alensi korkojen nousun ohella edellisvuosien korkea investointitaso. Toisaalta korkojen investointeja hillitsevä vaikutus oli osaksi luonteeltaan investointien ajoitukseen vaikuttavaa. Kun korkojen odotettiin laskevan, investointeja kannatti lykätä sekä kustannussyistä että korkoihin liittyvän epävarmuuden pienentämiseksi. Uusien pankkiluottojen korot ovat nousseet melko nopeas-

35 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 5 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Teollisuuden investoinnit Suljetun yrityssektorin investoinnit ti pankkien yrittäessä kuroa umpeen keskikoron ja kattokoron välistä kuilua. Kun katto saavutetaan, uusien luottojen korot asettuvat keskikoron tuntumaan, jolloin rahoituksen investointipäätöksen kannalta tärkeä rahoituskustannusalenee. Ennusteoletusten mukaan ero päiväkoron ja hallinnollisen koron välillä supistuu selvästi ennusteperiodilla. Peruskoron aleneminen heijastuu jokseenkin täysimääräisesti yritysten velkojen korossa. Vaikka reaalinen korkotaso ei ennusteen mukaan alenekaan, korko-oletus on nyt selvästi alempi kuin keväällä. Vaikka kysyntänäkymät ovat nyt heikommat kuin keväällä, korkojen aleneminen ylläpitää yritysten investointihalukkuutta. Rahoituksen saatavuuden ei oleteta rajoittavan yritysten investointeja. Teollisuuden investointiennuste on laadittu kevään investointikyselyn mukaiseksi. Vuoden 1985 luvut on otetty kyselystä sellaisenaan. Vuoden 1986 lukuja on korjattu ylöspäin noin 15 %, koska kevään investointikyselystä saatu arvio seuraavan vuoden investoinneille on ollut keskimäärin saman verran toteutuneita investointeja pienempi. Kun aliarvostusprosentti pienenee investointien kääntyessä laskuun, ei kyselyn perusteella voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois ennustettua hitaammankaan investointikasvun vaihtoehtoa. Aikaisemmin teollisuuden investointien vaihtelut ovat olleet nyt ennustettua voimakkaampia ja tulokehityksen perusteella myös taso saattaisi olla ennustettua korkeammalla. Reaalikoron positiivisuuden ja kapasiteetin käyttöasteen odotetun alenemisen ohella teollisuuden investointeja ja ehkä myös investointien vaihtelua vähentää teollisuuden pitkävaikutteisten menojen rakenteen muuttuminen. Tavanomaisia investointeja selvästi voimakkaammin kasvavat markkinointi-, tuotekehittely- ja tutkimusmenot. Suorat sijoitukset ulkomaille ovat lisääntyneet viime vuosina näitäkin nopeammin. Suljetun sektorin investoinnit ajoittuvat normaalin suhdannekierron mukaan lähinnä ensi vuoteen. Kuitenkin poikkeamat tavanomaisesta suhdanneurasta ovat olleet aikaisemmin suuria. nvestointikyselyn tietojen mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihuollon investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna. Rakennuslupien ja muiden indikaattorien mukaan myös palveluelinkeinoilla on runsaasti investointihankkeita on viimevuotista enemmän. Liikenteen investointeja lisäävät kuluvalle vuodelle ajoittuvat autolauttatoimitukset, mutta toisaalta kiihtyvä varustamotoiminnan siirtäminen mukavuuslippujen alle pienentää tilinpidon investointilukuja. Koko suljetussa yrityssektorissa investoinnit kääntyvät kasvuun jo tänä vuonna. Ensi vuonna ja vuonna 1987 investointien kasvu pysyy tämänvuotisella tasollaan.

36 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 6 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Varastoinvestoinnit Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Pl. ti 1 asto- Ml. tilasto- Pl. ti 1 asto- Ml. tilastovirhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk Vel at ja rahoitussaatavat Myös varastoinvestointeja on korjattu viime ennusteesta ylöspäin, lähinnä kuluvan vuoden ja vuoden 1987 osalta. Ennusteessa varastojen kehitys on hyvin tasainen. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, että varastojen vaihtelut jäävät ennustevälillä totuttua pienemmiksi. Ensinnäkin raaka-aineiden kansainvälinen hintakehitys on poikkeava. Toiseksi yritysten käytettävissä on korkeatuottoinen vaihtoehtoinen sijoituskohde. Kolmanneksi tuotannon kasvun tasaisuuden takia keskeneräisten töiden ja valmiiden tuotteiden varastojen vaihtelut jäävät normaalia pienemmiksi. Vaikka varastoinvestoinneissa on laskeva trendi, raaka-ainehankinnat ja tuotannon varastojen kasvu kasvattavat hieman varastoja tänä vuonna. Ensi vuonna varastojen kasvu jää keskimääräistä alhaisemmaksi ja varastoinvestointien vähäinen kasvukontribuutio vuonna 1987 johtuu lähinnä varastoinvestointien palautumisesta trendilleen. Lisäksi kansainvälisen suhdannetilanteen paraneminen heijastuu paitsi teollisuuden tilauskannan vahvistamisena myös keskeneräisten töiden varaston 1 i säyksenä. Yri tyste.!!.!.ahoi tusta~ Kevään 1985 arvio, mmk Syksyn 1984 arvio, mmk Rahoitus- Luottojen Saatavien Rahoitus- Luottojen Saatavien jäämä 1 isäys 1 i säys jäämä 1 i säys 1 i säys Yritysten rahoitustarve lisääntyyennustejakson alusta alkaen selvästi investointitoiminnan vilkastuessa ja pysyy korkealla tasollaan koko ennusteajanjakson. Vaikka yritysten velat ovat kasvaneet viime vuosina selvästi

37 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 7 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 kokonaistuotannon arvoa nopeammin, saatavat ovat kasvaneet samaa tahtia ja yritysten nettovelka on pysynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen vakaalla hiukan alle 50 prosentin tasolla. Ennusteen mukaan sekä velkojen että saatavien kasvu hidastuu tästä vuodesta alkaen. Kun saatavien lisäys pienenee enemmän kuin velkojen lisäys yritysten velkaantuneisuus kasvaa vuosina 1986 ja Jälkimmäisenä vuonna nettovelan suhde bkt:hen ylittää niukasti 50 prosentin rajan. Viime vuonna yritysten velan koostumus muuttui nettomääräisesti ottaen voimakkaasti ulkomaanrahan määräiseksi. Valuuttamääräisten luottojen osuus koko nettoluotonotosta kohosi 44 prosenttiin. Tämän vuoden aikana osuus on laskenut 35 prosenttiin ja kahtena seuraavana vuonna osuus alenee 30 prosenttiin. Alentunutkin taso ylittää aikaisemman 80-luvun alkuvuosien keskimääräisen tason muutamalla prosenttiyksiköllä, joten ennusteen taustalle ei välttämättä ole oletettu valuuttakurssien muutosodotuksia. JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö s. Hämäl äi nen

38 BKT:N MÄÄRÄN %-MUUTOS SUHDANNEHERKÄN BKT:N %-MUUTOS %~------~------~r ~------~ ~------~% 10~-----~----~~r ~----r~ ~ l5 0~------~------~ T-r~~--~ ~ Ö 1O TVOPANOS. VHTEENSÄ. %-M. TVOPANOS. PALKANSAAJAT. %-M. TVOLLSET. %-M. %~ , r------~ ,r------,% 2.5~----r ~--~~~~----~~ ~------~ ~ ~~--~~-----~-----~ ~ ~'0

39 TUOTANTO JA TYÖPANOS: KOKO KANSANTALOUS TUOTANTO %-M. 10.~~~~~~------~------~------~------~~ ~ ~ ~~H-~~ ~ ~~----~ 7.5, 0.0~~~--~--~~~~--~-+~--~-4~,--_-_-~~------~ ~ ~~--~~-----+~~ ~~----~ ~ ~ ~~----~ ~ ~~~~ ~~----~ ~ ~~--~~~ ~~------~~----~ ~ ~------~~~ ~~~--~ ~~~1~9-65~~~1~9~70~~~1~97~5~~~1~98~O~~~19-8~5-L~L1~9-9~ 0 2-0ct-85 TUOTANTO JA TYÖPANOS: TEOLLSUUS TUOTANTO %-M. 1~~~~~~------~ ' '------~ ' 15 10~ ~--~-A~ ~~------~~----~ 10 r, O~~~--~,--/~--~~--~~~~~~~----~r-----~ '/ -5~ ~------~~~ ~~----~ -5 5 o -10~ r-~~ ~~ ~r-----~-10 ~~ ~~--~~~----~------~~----~ 2.5 ~ ~-----4~------~------~~----~ 0.0 ~ ~ ~------~ ct-B5

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suomen Pankin ennusteita. kevät 1986

Suomen Pankin ennusteita. kevät 1986 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1986 Osa2 SUor~EN PANKKI SUHDANNE-ENNUSTEEN LAAJA TAULUKKOLIITE 3.4.1986 ENNUSTE 2.4.1986 LIITE 1 (2) 2.4.1986 JULKAISTUN ENNUSTEEN LAAJA TAULUKKOLIITE (TYÖTAULUT)

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE Liite ennusteraporttiin Luottamuksellinen 6.9.1991 KANSANVÄLSEN TALOUDEN ENNUSTE 19911992 Luottamuksellinen 6.9.1991 1 KANSANVÄLNEN TALOUS VUOSNA 1991 92 1 OECDmaat taantumassa vuoden alkupuoliskolla 2

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE-- 1990-1991 6.9.1990 Ennuste perustuu 3.9.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE 6.9.1990

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita Osa 2 syksy 1986 SUOMEN PANKKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR 29.9.1986 1 (4) EC60 KANSAINVÄLINEN

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI. ENNUSTE Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT. Kansantalouden osasto SUHDANNE-ENNUSTE VUOSIKSI 1988-1990

SUOMEN PANKKI. ENNUSTE Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT. Kansantalouden osasto SUHDANNE-ENNUSTE VUOSIKSI 1988-1990 Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT SUHDANNE VUOSIKSI 1988 1990 1. Kansainvälinen kehitys, bruttokansantuote 2. Bruttokansantuote, määrän muutos, % 3. Kotimainen kokonaiskysyntä 4. Suomen länsivienti

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013 BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tarjonta. Tuotanto. oheiskärsijöitä (ks. kehikko 7). Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto on viime kuukausina kohentunut alkuvuoden

Tarjonta. Tuotanto. oheiskärsijöitä (ks. kehikko 7). Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto on viime kuukausina kohentunut alkuvuoden Tarjonta Kuvio. Tuotanto Vuonna 004 kokonaistuotanto kasvoi,6 % Tilastokeskuksen kesällä julkaiseman vuositilinpidon mukaan. Vuoden 005 alkupuoliskolla BKT jäi pienemmäksi kuin viime vuoden lopulla. Siihen

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot