Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy 1985 osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy 1985 osa 2"

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1985 osa 2

2 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (9) EC36 VENT (Tavarat) A H N N A T 1 YLESTÄ Vientihintojen nousu hidastuu nopeasti ennusteperiodilla Tähän on kaksi, kansainväliseen inflaatiokehitykseen vaikuttanutta syytä: a b Raaka-aineiden hinnat laskevat ensi vuoden lopulle asti. Myös öljyn hinnan voimakas putoaminen eurooppalaisissa valuutoissa vähentää inflaatiopaineita. OECD-maissa korkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös kotimaiset kustannukset kurissa, jolloin kunkin maan kotimaista alkuperää oleva inflaatio säilyy alhaisena. Molemmat tekijät heijastuvat myös Suomen vientihinnoissa. Myöskään Suomessa kotimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintoja kohtaan. Kevään ennusteeseen verrattuna vientihintojen nousu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatiota koskevien tarkistusten mukana. Tosin puutavarateollisuuden hintojen voimakkaampi tarkistus alaspäin kuluvana vuonna lisäsi vaikutusta Vientihinnat HWWA (FM) (plo energia) OECD BKT defl. (FM) SVT BKT defl. (FM) Suhteeliset yksikkötyökustannukset, % Vientihintojen taso on ennusteperiodin lopussa (1987) selvästi alempana kuin SVT-maiden BKT-deflaattori verrattuna vuoteen 1984 (kuviot A ja B). Lisäksi voi todeta, että vientihintojen suhde kotimaiseen BKT-deflaattoriin on laskeva ennusteperiodilla (samoin kuin tuonnissakin) (kuvio C), mikä merkitsee ulkomaankaupasta syntyvien inflaatiopaineiden alenemista.

3 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 2 VENTHNNAT TOMALOTTAN 2.1 Metsäteollisuus TAULUKKO 2 %-muutoksia Edellä oleva merkitsee, että ns. tradeables-hyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanomaisesta suhdannekuvasta poiketen suhteellisen alhaiselle tasolle verrattuna non-tradeables hyödykkeisiin. Tätä voidaan perustella kolmella seikalla. Ensiksi, pääomakantaa jää keskimäärin edelleen käyttämättä. Toiseksi, teollisuusyritykset eivät ole kovin paljon lisänneet työvoimaa, jolloin yksikkötyökustannukset teollisuudessa ovat laskeneet. Kolmanneksi, korkeista koroista johtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi Vientihinta puutavara (kuvio D) HWWA (FM) (pl. energia) Vientihinta paperiteoll (kuvio El SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust. Kantohinnat Tietystä perushyödykkeen luonteesta huolimatta metsäteollisuuden vientihinnat ovat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän on ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi joustavampi tarjontakäyttäytyminen suuresta työvoimakustannusten osuudesta johtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejaksolla alhaisena (merkityksellistä paperiteollisuudessa) ja kotimaisista kustannustekijöistä, kantohinnat eivät nouse kovin korkealle. Puutavarateollisuuden vientihinnan kuluvana vuonna alkanut lasku jatkuu ensi vuoden puleen väliin, jolloin ne kääntyvät nopeutuvaan nousuun. Paperiteollisuuden hinnat säilynevät suurin piirtein nykytasollaan ensi vuoden puoleen väliin saakka, jonka jälkeen hinnoissa tapahtuu pieni notkah-

4 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 dus alaspäin. Uusi 1987 kuluessa. nousu hinnoissa lähtee liikkeelle vuoden 2.2 Metalliteollisuus TAULUKKO 3 %-muutoksia Vientihinta metallituotteet Perusmetalli SVT BKT defl. (FM) Suhteelliset yksikkötyökust. HWWA (FM) (pl. energia) 2.3 Muu teollisuus TAULUKKO 4 %-muutoksia Vientihinnat Metallituoteteollisuuden vientihinnat nousevat samassa tahdissa SVT-maiden BKT-deflaattorin kanssa. Voimakkaat vientiponnistukset sekä itään että länteen eivät antane mahdollisuutta inflaatiovauhtia ylittävään hinnoitteluun Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus dänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa ja siitä seuraavat paineet lännenvientiin pitävät vientihintojen tasoa alhaalla suhteessa SVT-maiden BKT-deflaattoriin. Kotimaiset kustannukset alkavat tosin ennusteperiodin lopulla painaa hintoja ylös. Euroopassa vallitsevasta liikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskomponentin, öljyn, hinnan alhaisuudesta johtuen kemian teollisuuden vientihinnat ovat jääneet selvästi jälkeen

5 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 sekä HWWA-indeksistä että muista hinnoista. Vuonna 1984 kemian teollisuuden viennistä n. 45 % oli öljyn jalosteita eri muodossa. B VE N NlN 1 KOKO VENT 1.1 Yleistä M Ä Ä R Ä Koko viennin määrä kasvaa ennusteperiodilla melko verkkaisesti. Kuluvana vuonna lännenviennin hidasta kasvua kompensoi melko voimakas idänviennin kasvu. Vuonsina 1986 ja 1987 idänviennin supistuminen vetää koko viennin kasvuprosentin lähelle nollaa. Viennin tulovaikutus kansantalouteen on kuitenkin tänä vuonna viimevuotista voimakkaampi huolimatta lännenviennin lähes nollakasvusta (ks. lännenvientiin vaikuttavat tekijät). TAULUKKO 1 %-muutoksia Viennin määrä Koko vienti, tav. Lännenvienti dänvienti SVT-maiden tuonti SVT-maiden BKT Suomen vientimarkkinat (pl. SEV) Maailmankauppa lännenvienti lännenviennin määrän voimakas kasvu 16.6 % vuonna 1984 johtui osin laivojen viennin (ks. metalliteollisuus) ja DDR:n omistaman, Suomessa jalostettavan öljyn viennin kasvusta. Kysynnän puolelta katsottuna viennin vaihtelut ovat olleet hyödykerakenteesta johtuen voimakkaampia kuin SVT-maiden tuonnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintoja). Tarjontatekijöistä katsottuna idänviennistä vapautunut kapasiteetti nosti lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investointitoiminta on pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Toisaalta vienti-

6 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 Lännenvienti plo plo hintojen kehitys jää melko vaisuksi ja vientihintojen suhde BKT-deflaattoriin laskee nopeasti ennusteperiodin loppuun (ks. kuvio 1). Tosin tämä kompensoituu osin avoimen sektorin nopeammalla tuottavuuskehityksellä ja mahdolliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääosin ennustehorisontin ulkopuolelle * 1986* 1987* laivat laivat ja Neste Suomen vientimarkkinat Suht. yks. * ennuste työkustannukset Ennusteen lähtökohtana on yleensä mallin antama ennuste, johon erityyppiset poikkeustekijät aiheuttavat korjauksia. Ennustehorisontin pidetessä pitäisi kuitenkin kumulatiivisen eron malliennusteen ja korjatun ennusteen välillä hävitä. Jos lasketaan vuoden 1984 toteutunut kehitys ja kolme ennustevuotta, niin lännenviennin kasvu on suurinpiirtein sama kuin markkinoiden kasvu. Kun laivat lasketaan mukaan, on lännenviennin keskimääräinen kasvu vv hiukan markkinoiden kasvua nopeampaa huolimatta kilpailukyvyn ll menetyksistä. Metsäteollisuuden keskusliitto on korjannut alaspäin omia ennusteitaan puutavarateollisuuden osalta. Heidän mukaansa puutavarateollisuuden viennin volyymi supistuisi -7 %. Paperipuolella näkemyserot ovat marginaalisia. Vuosien osalta voi todeta, että mikäli kv. ennusteen kuva raaka-ainemarkkinoista ja suhdannekehityksestä on oikea, ei metsäteollisuudelle näistä vuosista syntyne kovin syvää lamaa, mikäli kotimaiset kustannustekijät pysyvät kurissa. Metalliteollisuus. Kuluvana vuonna metalliteollisuuden lännenviennin kasvu (pl. laivat) ennakoidaan olevan noin 20 % ja viennin kasvu on erityisen suurta konepuolella (esim. paperikoneet). Vuonna 1986 ja 1987 vienti vielä kasvaa. Kevään ennusteeseen verrattuna vuoden 1986 vientilukuja on korjattu ylöspäin. Vuosi 1987 on tosin melkoinen kysymysmerkki metallituoteteollisuudelle. nvestointikysynnän rakenteen muutos saattaa pudottaa melkoisesti määrälukuja (erityisesti metsäteollisuuden koneet). Yhteenveto. Pois luettuna raaka-aineiden hintakehityksessä tapahtunut lievä heikentyminen, niin karkeasti ottaen kuva

7 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 tulevasta kehityksestä on säilynyt kevään ennusteen mukaisena. Kuvaa tukee myös se, että kaikilla päätoimialoilla kehitys on ollut ennusteen mukaista. Keskeiset epävarmuudet ovat vuoden 1987 kehityksessä ja dollarin kurssissa. 1.2 dänvienti Problemaattisin osa vientiennusteessa on oletus idänviennistä, koska siihen vaikuttavat erilaiset kauppapoliittiset toimenpiteet, kuten viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet. KT-osasto otti lähtökohdaksi idänkaupanosaston vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä huolimatta ennusteperiodin lopussa syntynee poliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. dänviennin määrän osuus koko viennistä kasvaa kuluvana vuonna ja ensi vuonna. 2 VENNN MÄÄRÄ TOMALOTTAN (ks. myös yrityssektorin raportti) 2.1 Metsäteollisuus (kuvio 2E) TAULUKKO 2 %-muutoksia Viennin määrä Puutavara Paperi siitä: itä -1.1 (osuus %) TAULUKKO 3 Viennin määrään vaikuttavat tekijät Tarjonta Kapasiteetti Kantohinnat (ks. kuvio) Suht. yksikkötyökustannukset o + o + + o Kysyntä Suht. hinnat Aktiviteetti o + o + + Muut tekijät EEC: tullien poistaminen Puupula o +

8 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC Metalliteollisuus (kuvio 2F) TAULUKKO 4 %-muutoksia Kevääseen verrattuna puutavarateollisuuden vientiennuste on huomattavasti pessimistisempi. Sahojen kannattavuus on huomattavasti heikompi sekä kuluvana että ensi vuonna kuin keväällä arvioitiin. Vientihinnat ovat laskeneet odotettua nopeammin, samoin kantohintojen nousu oli odottamattoman suuri. Toisaalta Ruotsissa kantohinnat ovat nousseet viime aikoina hyvin voimakkaasti. On luultavaa, että puupulan poistuttua suomalaiset pystyvät valtaamaan takaisin menettämiään markkinaosuuksia. Kevään ennusteeseen verrattuna paperiteollisuuden vientiennusteessa olennainen muutos on idänviennin kasvun voimakas supistuminen. Lännenviennin ennuste on suurin piirtein ennallaan. Paperiteollisuuden vientiä lisää EEC-a1ueen tullien 10ppuerienkin poistuminen vuoden 1984 alusta lähtien. Toisaalta protektionistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehokkaita paperintuottajia vastaan ovat viime aikoina voimistuneet. Tosin mahdollisia konkreettisia toimenpiteitä on odotettavissa vasta seuraavassa 1askusuhdanteessa. Lisäksi Pohjois-Amerikan sisäinen kysyntä- ja tarjontatilanne antaa vielä toistaiseksi tilaa suomalaisille toimittajille. Dollarin oletettu heikkeneminen alkaa rassata metsäteollisuuden vientiä ensi vuoden lopulta alkaen. Tosin hintaerot Euroopan ja USA:n markkinoilla eivät vielä kokonaan kuroudu umpeen ennusteperiodin aikana. Viennin määrä Meta11 in _ perusteollisuus o Metallituoteteollisuus dänvienti TAULUKKO 5 Metalliteollisuuden lännenviennin määrään vaikuttavat tekijät Kysyntä Aktiviteetti Suht. hinnat ++ o + o o Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökunnukset + o + +

9 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC Muu teollisuus TAULUKKO 6 Viennin määrä Koko muu teoll i suus dänvienti Elintarviketeoll. Tekstiil iteoll. Kemian teolle Metallin perusteollisuudessa viime vuoden alkupuolella tapahtunut viennin erittäin nopea nousu jatkuu vielä kuluvana vuonna. Protektionistinen puristus saattaa kuitenkin jatkossa aiheuttaa ongelmia, Euroopassahan liikakapasiteetti on alalla subventioista yms. tekijöistä johtuen huomattava ennusteperiodin loppuun. Samoin USA:ssa ollaan rajoittamassa lisää Euroopan teräsvientiä. Metallituoteteollisuudessa lännenvienti elpyi viime vuonna kolmen vuoden laman jälkeen. Viime vuoden lännenviennin voimakas kasvu johtui tosin pääosin laivatoimitusten ajoittumisesta. Muiden metallituotteiden lännenviennin kasvun huippu ajoittuu kuluvalle vuodelle. Lähitulevaisuudessa Ruotsin viennin voimakas ekspansio on lisäämässä merkittävästi Suomen alihankintavientiä Ruotsiin. Myös ensi vuonna metallituoteteollisuuden vienti, erityisesti konepajapuolen, jatkuu voimakkaana. Metalliteollisuuden oman vientikyselyn mukaan yritysjohtajat ovat selvästi tietoisia kv. inflaation hidastumisesta. Siten suhteellisista hinnoista ei ainakaan ennusteperiodilla pääse syntymään vientiä rajoittavaa tekijää TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Länsi) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset o + (-) + +

10 SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN EC36 Kemian teollisuudessa (pl. Nesteen vienti) idänviennin supistumista kompensoi lännenviennin reipas kasvu. Nesteen viennin supistumisen seurauksena koko kemian viennin määrä laskee kuluvana vuonna. Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasoa. Tekstiiliteollisuuden ongelmana on lisäksi Ruotsin markkinoiden hidas kasvu. C EPÄVARMUUDET Suomen ongelmana on 1910-luvun alusta ollut vientimarkkinoiden hidas kasvu. Euroopan hidastunut taloudellinen kasvu, joka ei ennustejaksolla kiihdy paljoakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen lisäksi sekä vaihtosuhteen että lisääntyvän protektionismin kautta Suomen vientiin. Hitaasti kasvavilla markkinoilla osuuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintojen kautta, mikä heikentää vaihtosuhdetta. Protektionismi heikentää myös vaihtosuhdetta subventioiden hintoja alentavan vaikutuksen vuoksi. Pääasiallisesti protektionismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, joita sopeutuminen erilaisiin kotimaista tuotantoa suosiviin määräyksiin, ym. piilorajoituksiin edellyttää. Monet huomioitsijat pelkäävät protektionismin lisääntyvän Euroopassa, mikäli tällä hetkellä menossa oleva nousukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kovin paljon korjaannu. Kaupan esteiden lisääminen kohdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta todennäköisesti myös Suomi joutuisi kokemaan vastaavia toimenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkoin kuullut syytökset Suomen paperiteollisuuden tehokkuudesta jo osoittavat. Toinen epävarmuustekijä on valuuttakurssien kehitys. Dollarin kurssikehitys on selvästi parantanut metsäteollisuuden kannattavuutta suhteessa muihin. Dollarin voimakkaalla laskulla olisi päinvastaiset vaikutukset. Dollarin lisäksi myös rupla on käyttäytynyt ennakoimattomasti. Mikäli rupla menee dollarin mukana alas, niin myös itäviennin markkamääräinen hinta heikkenee, koska laskutus tapahtuu ruplissa. Valuuttakurssien voimakkaat heilahdukset lisäävät myös suhteellisten hintojen vaihtelua. Vaikka valuuttakurssi-indeksi pitää keskimääräisen kilpailukyvyn ennallaan, niin osalle yrityksistä koituu suuria vaikeuksia, koska sopeutuminen on hidasta ja kallista. Siten valuuttakurssien vaihtelulla saattaa olla selvä rakenteellista työttömyyttä lisäävä vaikutus. JAKELU KT:n johto " tutkijat " aktuaarit " laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

11 KUVO 1 VENTHNNAT A. KOKO VENT. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) %~----~------_r------~----~ 8~OKO VENNN YKS.ARVO/SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) nd.=-----~ r------~----~ 40E---~~ ~----~ 110~----~~ r----~ 30F---~~ ~ ~--~~---T=-~------~----~ 20E---~~ ~ E---+-~ ~----~ BO~~--~ r----~ c. KOKO VENNN YKS.ARVo/BKT DEFL 80=100 nd. = (1 ~ Af ~ \ 95 ~ V~ 90 B =~ t = ~ "J = = ; !\ [ [ [ 90 ~UTAV.TEOL.VENNN YKS.ARVo HWWk R-AN.PL. ENERGA (FM) %r------,------~------~----~ 50~--~~ ~----~ ~~~-4~ ~----~ E. PAPERTEoL. VENNN YKS.ARVo SVT-MADEN BKT OEFLAATToR (FM) %~----~------~ r----~ FMET.TUOTETEOL. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATToR (FM) %r------,------~------~------~ 50~---T~ ~----~ 20~---+~-r~ ~----~ 25~--+--# ~----~ 0~~---4+r ~~--~ 0~ ~~------~ 2-0ct-85

12 KUVO 2 DÄNVENNN MÄÄRÄ ~. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ KOKO VENNN MÄÄRÄ VENNN MÄÄRÄ o VENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOLLSUUS ). VENNN MÄÄRÄ: METALLTEOLLSUUS VENNN MÄÄRÄ: MUU l=-----~------~------~----~ 30~--~ ~ ~-----~ 20E-~ ~~~--~---~-----~ 20E-r-~r ~~r r-----_4-10er--~~ _---~r-r _4-20E-----~ ~ E----+~ ~~-----~ E-----Hf t _ LÄNNENVENNN MÄÄRÄ SVT-MADEN TUONNN MÄÄRÄ SUOMEN VENTMARKKNAT DÄNVENNN MÄÄRÄ/KOKO VENNN MÄÄRÄ Sr-----~ ~------~----~ 25r ~ !+~~ ! LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOL. OECD-MADEN BKT MÄÄRÄ s LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: MET.TUOTETEOL. SVT-MADEN BKT MÄÄRÄ S ~ ct-B5

13 VENNN YKSKKÖARVONDEKS, %-MUUTOS EDELLSEN VUODEN VAST. NELJÄNNEKSESTÄ % c: :::J% 40 L 1\ t-:j 40 30',, ~ ~~--..-! ',, A" lo' - '<}, '< p... ~ 10 \ r, , r o ct-86

14 SUOMEN LÄNNENVENNN MÄÄRÄ (PL.ÖLJYTUOTTEET).1980=100 SUOMEN VENTMARKKNAT. 1980= Log.ast. Log.ast joo ! ~~-- 1:/ i100 --i! ~.- \!! / / ~ ".- " / ~ i ~ / : j, 1 25-Sep-B5

15 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 1 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 TUONT 1 Tuontiennusteen keskeiset piirteet ja epävarmuudet Maailmanmarkkinahintojen aleneminen ja sen vaikutukset tuontihintainflaatioon ovat tämän ennusteen keskeisin ongelma. Dollarin kurssiin ja raakaöljyn hintaan liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska alenemispaineet ovat käyneet entistä ilmeisemmiksi. Ennusteessa on oletettu aleneva dollarin kurssi, mutta raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on oletettu säilyvän kutakuinkin ennallaan. Riski raakaöljyn hinnan alenemisesta on kuitenkin melkoinen. 2 Tuontihinnat Paitsi maailmanmarkkinahintojen ennustamiseen myös inflaation hidastumisen välittymiseen Suomen tuontihintoihin liittyy epävarmuutta. Heijastuvatko alhaiset hinnat välittömästi tuontihintoihin vai onko Suomen tuonnin rakenne sellainen, että hinnat ovat jossain määrin jäykät alaspäin. Ennusteessa on otettu varovainen kanta ja oletettu, että vain osa hintojen alenemisesta näkyy yksikköarvoissa. Tuontimäärien arvioidaan ennusteperiodilla kasvavan hitaasti. Kuluvana vuonna raakaöljyn ja investointitavaroiden tuontimäärien toteutuminen on vielä epävarmaa. Molempien tuonti saattaa jäädä hieman ennustettua alhaisemmaksi. Kuluvana vuonna tuontihinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla voimakkaasti dollarin korkean kurssin vuoksi. Vuoden jälkipuoliskolla hintojen arvioidaan vastaavasti alenevan dollarin halpenemisen myötä. Vuositasolla tuontihintojen nousu jäänee vajaaseen 4 prosenttiin. Vuonna 1986 tuontihinnat alenevat heijastaen kansainvälisen inflaation hidastumista ja nousevat lievästi vuonna Kansainvälisen hintakehitykseen pohjautuvat tuontihintamallit indikoisivat huomattavasti alhaisempia tuontihintoja vuodelle Tällä ennustekierroksella käytettiin edellisessä sektoriraportissa esitettyä tuontihintamallia (MUMMU:3) ja uutta mallia (MUMMU:4), jossa metalliteollisuuden raaka-aineiden sekä muiden raaka-aineiden tuontihinnat ennustetaan Satu Paulaharjun estimoimien yhtälöiden avulla (Ks. liite 1). Taulukossa 1 on verrattu malliennusteita varsinaiseen ennusteeseen.

16 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (7) EC28 TAULUKKO 1 Tuontihintojen malliennusteet i i M3 M4 E M3 M4 E M3 M4 E!, 1 Raakaöljy \ ! l 1 i i Muut raaka-aineet , ; metalliteolli- ~ 1 1: suu teen 2! i muut 5.0 i j i ~! ~ i Poltto- ja voitelu- ; j 1! aineet 6.0! ~ -1.3 j -1.3 nvestointitavarat ! ~! 1.2 i i 3.1 : 3.1 i ; 2.9 ' Kulutustavarat 6.0 l 5.9, , TAVARAT YHTEENSÄ i j 2.8 i i i 1 Palvelukset i Tavarat ja palvelukset MEMO: Dollarin kurssi $/FM Raakaöljyn hinta $/BAR E = ennuste M3 = vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) 1 Mallit ratkaistu 85S2:sta lähtien. f, Suurimmat erot ennusteen ja mallilaskelmien välillä tulevat raaka-aineiden hinnoista, joiden aleneminen on vuonna 1986 on ennustettu huomattavasti varovaisemmin kuin mitä mallit näyttäisivät. Palvelusten hinnat ovat näissä mallilaskelmissa eksogeeniset. Raakaöljyn markkamääräinen hinta alenee pelkästään dollarin kurssioletuksen perusteella n 10 % vuonna 1986 ja edelleen lievästi vuonna 1987, vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on

17 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 3 (7) TAULUKKO 2 Tuontihintojen malliennusteet, raakaöljy 20 $/barreli oletettu jo kääntyvän nousuun. Öljyn hinta vaikuttaa myös poltto- ja voiteluaineiden hintojen muutoksiin, joita kuitenkin tasoittaa kivihiilen hinnan nousu. Taulukossa 2 on huvin vuoksi esitetty mallien (MUMMU:3 ja MUMMU:4) tulokset, kun oletetaan, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta alenee vuoden 1986 alusta 20 dollariin/barreli. Havaitaan, että tuontihinnat laskisivat lähes 5 %-yksikköä ennustettua enemmän vuonna M3 M4 M3 M4 Raakaöljy Muut raaka-aineet - metalliteollisuuteen - muut Poltto- ja voiteluaineet nvestointitavarat Kulutustavarat TAVARAT YHTEENSÄ MEMO: Dollarin kurssi $/FM Raakaöljyn hinta $/BAR E ennuste M3 vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) Valmiiden tavaroiden hinnat on arvioitu tärkeimpien tuontimaiden vientihintakehityksen perusteella. Vuonna 1986 hintojen nousun on kuitenkin arvioitu olevan nopeampaa kuin kansainvälinen hintakehitys edellyttäisi (taulukko 1).

18 SUOMEN PANKK SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 4 (7) 3 Tuonnin määrä TAULUKKO 3 Taulukossa 3 on verrattu tarjonnan rakennemallin antamia BKTja tuontiennusteita varsinaiseen ennusteeseen. Rakennemalliajossa (RMl) on otettu huomioon Nesteen raakaöljyn tuonti vientiä varten. Rakennemallin mukaan BKT:n kasvu vuosina 1986 ja 1987 olisi lievästi ennustettua korkeampi ja tuonti vastaavasti alhaisempi. Rakennemallin tulokset ennusteeseen verrattuna BKT Tuonti MEMO: E ennuste RMl "vanha" RM = "vanha" E RMl RM E RMl RM E RMl RM rakennemalli, Nestekorjaus rakennemalli, ilman Nestekorjausta Tuontialttius pysyy verrattain alhaisena koko ennustejakson ajan, koska energian tuonti suhteessa BKT:een alenee lievästi ja metalliteollisuuden raaka-aineiden tuonti suhteessa metalliteollisuuden tuotantoon jää alhaiselle tasolle (kuviot 2D ja 3A) Muiden raaka-aineiden (pl. raakaöljyn ja metalliteollisuuden raaka-aineet, n 30 % koko tavarantuonnista) tuontialttiudessa ei ole havaittavissa alenevaa trendiä (kuvio 3B), päinvastoin se on ollut lievässä nousussa vuodesta 1981 lähtien. Vuonna 1985 tuontialttius nousee hieman varastojen täydentämisen vuoksi. Tuotannon muutoksiin sopeutuen tuonnin oletetaan alenevan lievästi vuonna 1986 ja elpyvän hieman vuonna 1987.

19 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 5 (7) TAULUKKO 4 Öljy tase, milj. tonnia Kulutustavaroiden tuonti kuten kulutuskin kasvavat ennusteperiodilla suhteellisen ripeästi. Kulutustavaroiden tuontialttius pysyy nousevalla trendillään (kuvio 2E). Vuonna 1985 investointitavaroiden tuonnin määrä suhteessa koneja laiteinvestointeihin alenee ennusteen mukaan vuoden 1978 tasolle (kuvio 2F). Tämäkin ennuste on verrattain optimistinen, koska elokuun loppuun mennessä investointitavaroiden tuonnin määrä oli samalla tasolla kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Raakaöljyn tuonnin määrän suuret vaihtelut heiluttavat koko tuonnin määrää vuonna Suurimmat tuonnin huiput ajoittuvat vuoden ja V neljänneksille. Raakaöljyn tuontimäärien toteutuminen on jossain määrin epävarmaa, koska NL:sta ei ole alkuvuodesta saatu sovittuja määriä. Viimeaikaiset neuvottelutulokset ovat kuitenkin vähentäneet epävarmuutta. Ennusteessa on oletettu raakaöljyn tuonnin säilyvän melko korkeana koko ennustejakson ajan ja että toimitusvaikeuksien sattuessa itäöljy korvataan lännestä tuotavalla öljyllä. Raakaöljyn tuontimääriä, öljytuotteiden vientiä, kotimaista kulutusta sekä varastojen muutosta pyrittiin arvioimaan öljy taseen avulla (taulukko 4). Kotimainen kulutus ennustettiin KTM:n energiaosaston julkaiseman pitkän aikavälin kulutusarvion perusteella Raakaöljyn tuonti Öljytuotteiden tuonti Öljytuotteiden vienti Kotimainen kulutus Varaston muutos

20 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 6 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN EC28 4 Palvelutasemalli Tällä ennustekierroksella pyrittiin mallittamaan palvelutaseennustetta Pirkko Miikkulaisen tutkimustuloksia hyödyntäen (P.Miikkulainen: "Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vuosina "). Tutkimusraportin ideoiden mukaisesti estimoitiin aggregaattiyhtälöt kansainvälisen mallin puolivuosiaineistosta palvelusten viennin ja tuonnin määrille. Palvelusten viennin määrää selitettiin OECD-maiden BKT:lla sekä vientihintojen ja OECD-maiden kuluttajahintojen suhteella. Palvelusten tuonnin määrää puolestaan selitettiin kotimaisella BKT:lla sekä tuontihintojen ja kotimaisen hintatason erolla. Miikkulaisen raportissa oli estimoitu yhtälöt ainoastaan palvelujen ulkomaankaupan määrille. Jotta päästäisiin laskentajärjestelmän edellyttämiin arvoennusteisiin, tarvitaan ennusteet myös hinnoille. Yksinkertaiset hintayhtälöt estimoitiin, mutta tulokset eivät olleet vakuuttavia. Palvelutulojen hinnan muutosta selitettiin kotimaisella inflaatiolla sekä kotimaisen hintatason sekä palvelujen vientinan erolla. Palvelumenojen hintoja puolestaan approksimoitiin koko tavarantuonnin sekä kulutustavaratuonnin yksikköarvoilla (ks. liite 2). Taulukossa 5 on esitetty mallilaskelmat sekä ennusteet. Mallit on ratkaistu vuodesta 1986 eteenpäin. Taulukosta nähdään, että palvelutaseen eriä ei ennustettu mallien avulla. Suhteellisten hintojen muutoksilla on erityisesti vientiyhtälössä suuri vaikutus, eikä mallituloksen mukaiseen palvelujen vientitulojen voimakkaaseen supistumiseen uskottu. Hintayhtälöiden mukaisia alhaisia palvelujen hintoja ei myöskään otettu ennusteeseen. Palvelutaseen aggregaattimalli oli alustava kokeilu, jota on tarkoitus jatkaa Miikkulaisen selvityksen mukaisesti palvelujen vientiä ja tuontia disaggregoimalla.

21 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN (7) Ee28 TAULUKKO 5 Palvelustaseen mallilaskelmat ja ennuste Palvelusten vienti,80-mmk Palvelutulojen hintaind. (80=100) Palvelutulot, mmk Palvelujen tuonti, 80-mmk Palvelumenojen hintaind. (80=100) _p~al_v~e_l_um_e_n_ot~,~mm E = ennuste P1 = hintayhtälöt mukana P3 = hinnat eksogeeniset E E P1 P ! ! : 3.5! j k ~ 3_._3 -+_8~'._~1_~2.3 E P1 P3,! l j i ~ , i t i 3.5 ~ ~~.7 F_6_._3_+-1_0_._2_!~7_._3 LTTETÄ JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

22 KUVO 1 TUONNN YKS.ARVO A. BKT: N HNT ANOEKS KULUTTAJAHNTANOEKS TUONTHNNAT %=----r----r----r----~--~----, 8. TUONNN YKS.ARVO/BKT:N HNTA. 80=100 nd.~--~----r----r----~--~----, 40E---~----~~~ ~ 30E---~----~~~ ~ 100r----f-----~---r---,~---+--~ 20F---~~--r-~~ ~ 90r----f-----r----r--r-+---~--~ 80r--4rr----r-~-r _+--~ C. RAAKA-ANEET PL. ÖLJY HWWA R-ANEET PLo ENERGA % ~ t.. 40 l' \A ~ 30 == o ~ 1\ ~ \ 1\ ( 1~ (FM) 1\ ~J '\ \ \' \ lf 'f' \\.- ~ -10 == / -20 "1"'\.,, [\ v V \ "' 1...) ~ 1 ' D. ENERGANTUONNN HNTA/BKT OEFL. 80=100 nd. r- r- f- f- /~ r f r 1/ 1\... / V 1-- f ' ""-., \ E. VALMT TAVARAT/SVT-MADEN VENTHN.80=100 nd. - -=r '\ J\ 110 ;! r- \ ~ r- l.,- 105 r- ~ J \ V-- V r- r- r- / 100 r- f- r- r < FVALMT TAVARAT KULUTTAJAHNTANDEKS % ;1 1-- f- f- ( f-, ""\ l- N E~ // \ \ r [/ rv \... / i- 5 f- f- 1-./ f"\ " N A ~ " \.. '\: ~ o SEP-85

23 KUVO 2 TUONNN MÄÄRÄ A. KOKO TUONNN MÄÄRÄ. %-MUUTOS BKT:N MÄÄRÄ.%-MUUTOS 30, ,----,---, , 30 20~-_r-+;r--_r ~ B'VARASTOJEN MUUTOS.SO-MMK (AST.VAS.) R-AN.PL.ÖLJY TUONT.%-M. east.ok.) 10000, ,----,----y------, SOOO ~ ,\,.-+--., ~ ~--+---r-_+++- f,~--+-~ r---t+---+-f\--+--#---f\-+---t N-----,-rl-T-t-..,...p.-\t---H-+l+---,ri------=! 10 o r-- --_l --H+l-f------t---.-=;;j o -10 L...l-L...l-6L..5L...l-L...l-7L..O~~7J..-5~J..-J L L BO B C. R-ANEET Plo ÖLJYN TUONT/TEOL. TUOTANTO PLo METSÄTEOLLSUUS 80-MMK 110~--.--r----,---,------r--~ ENER6ANTUONT/BKT:N MÄÄRÄ D ENER6.TUONNN HNTA/BKT:N DEFLAATTOR 'SO=100 (AST.OK.) F ~ S E-~~~-~------l ~~-rh ~ SO F ~~~ ~ BO B E. KUL.TAV.TUDNNN MÄÄRÄ/YKS.KULUTUKSEN MÄÄRÄ 8, ,----,---, , F. NV.TAV.TUONNN MÄÄRÄ/KONE-JA LATENV.MÄÄRÄ r--_r--r--_+--7~-_+-~ 45r ~-~~--+-~45 6r "-+4r ~ 5r--~ ~ 35~--M~~~ ~35 4~~~~~~ ~ BO SEP-B5

24 \(,\)\1'0 3 A METALLTEOLLsuuDEN R-ANETUONT/METALLTEOLLSUUDEN TUOTANTO (BO-MMK) 90~---~----~------r------~----~-----r---~----~~90 BO !-- BO. 60 t t 'lh ~---~ ~--~'+- 40~~~--~~---~~~~~~--~~---L-~~--~-i~ n MUDEN R-ANEDEN TUONT/TEOLLSUUSTUOTANTO PLo METSÄ- JA METALLTEOllSUUS (BO-MMK) 94~---~--~~-----r----~------~-----'----'-----'~94 ~--~ r ~--~ ~b9 74~ ~---+; ~----; ~74 ~~~ ~~---~~~L-J-~ ~~ L-~~---~-i~ Sep-85

25 LTE 1 SA D\J ~ TUONTHNTAYHTÄLÖT o Estimointiväli 197,S2-1984S1 Selitettävä Selittäjät PMt - PMt-1 SVPXDOLt - FDt-1 - SVPXDOLt_1 FDt-2 MUMUSD (8.80) (3.77) MU138U 0.83 (12.89) TBEVt - TBEVt_l 0.10 ( 2.97) NFMt - NFMt-1 - R2 DW SE NFMt_1 NFMt (1.65) (2.14) Muuttujat logaritmisia. Suluissa t-arvot. R2 vapausasteilla korjattu kokonaiskorrelaatiokerroin MUMUSD tuonnin yksikköarvo; raaka-aineet, pl. energia ja metalli; USD MU138U tuonnin yksikköarvo; metalliteollisuuden raaka-aineet; USD FD HWWA elintarvikkeet; USD TBEV HWWA nautintoaineet; USD NFM HWWA metallit ja mineraalit; USD SVPXDOL = SVT-maiden viennin yks.arvo; USD

26 TUONNN YKSKKÖARVO METALLTEOLLSUUDEN RAAKA-ANEET TOTEUTUNUT SOVTE O. 17 r----,..----,----,------,----;-----,-----,------, O :'-----!----! O. 12 O. 07 r f/----+-t----;f-1r---f-:'-t-~-4--t---_+-- i 0.07 o. 02 r----t-+--'1---ti+----t-t---jf--t--f---t--~-\h ; i r----* l' t----fl---fi-'tlr--lf--\-,--~-o L...---J l L-----L--7 4-'-----'-7-'6 '-----'--7-S'----'--S-O.l S L---..J..- S ---' TUONNN YKSKKÖ ARVO RAAKA-ANEET PLo ENERGA JA METALL TOTEUTUNUT SOVTE 0.3r-----,..----,----,------,-----;----~---~------, 0.3 O. 2 t t-"'~-t----t----t----t---_+-- i 0.2 O.1r----~--~--4+--~---r~r ~ 0.1 O.Or ~+----t-r-~-t--~-t----~-~-+~~----i 0.0 -O.1r ~ t-----t ~ L---L L L L------'--7 4~---'-7-'6 '------'--7-S.l---L..-S-O..L L--S-2-'---J.----S4-0. 2

27 SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN L TE 2 1 (1) EC28L PALVELUSTASEMALL Estimointijakso 71S1-83S1 Selitettävä XSQ Sel ittäjät 1,'!!, l' OEQS PXS- ~SQ-1- KAUS- 11 GDPQ 1 PMS- 1 PFX3 1 MSQ1 DUMMY 1 PCP!! 1 i 1! i! 1, VAKO i 0.37,1 0.16! j (0.35}!.1 (0.23)1 (0.16 (1.33) 1.. (0.02) 1. 1 j MSQ 1 i ! j 1 (0.18, (0.03) 1(0.38)1 (0.41)1 (2.96) 1 ~ i \ t i, 1 1 PCP- jpcp -2-1 MU- MU4- j PCPOl PXC-2 MU2! MU42 1! Tunnusluvut 1 j D-W!! S-E PXS - PXS2 PMS - PMS_ (0.08) 1! (0.15)\ 1! 1 i l (0.04}j (0.07) Muuttujat ovat logaritmisia; suluissa keskihajonnat XSQ = palvelujen vienti, 80-mmk MSQ = palvelujen tuonti, 80-mmk PXS = palvelutulojen hintaind., 80=100 MXS = palvelumenojen hintaind., 80=100 OEQS = OECD-maiden BKT PFX3 = OECD-maiden kuluttajahinnat GDPQ = Suomen BKT,mh, 80-mmk PCP = yksityisen kulutuksen deflaattori MU = tavarantuonnin yks.arvo, 80=100 KAUSDUMMY = saa arvon 0 vuoden alkupuoliskolla ja arvon 1 vuoden jälkipuoliskolla i

28 PA..\l E.L.v Tv koi 1'\ '\...\-\ S:b\J TE 7251 S3S S3S1 7000~----~ r------~------~----~~----~------~ 6000~----~ ~ ~HH--~------~ 5000r-----~ r------;-----~~r---~~ ~ 4000r-----~-+~-,~-+~~~~ ~~ ~ 3000~ ~ L ~ ~ ~ ~ ~4 PPt...\JfLvM~N t'\ A.\...h.) ~ {)\ \ ie ot, 80-t1n~ 7251 S3S a " ~.",- - 1', ~~/. ;::. ", Af ~ ooj '1 t, /\ /r '. 1jY/ -, Aug-85

29 PALVELUTULOJEN HNTANDEKS BO-100 T 0 TE. vi\) rvv1 ha...\ s. 0'1 i~ 7251 eas ~ /7 ~... ~ ~/ / /..., V :/' r/ V/ L ~ y PALVELUMENOJEN HNTANDEKS BO-100 T OTE: \.Jl'V N\Jl \'\1'.\..\..\ s.o","te S ~ V./ V V '... "'/... ~7 / /+~ -' V L 20-Aug-85

30 4.2.1 TUONNN ARVO MLJ. MK, ~-MUUTOKSA js 85 LTE :3 ============ =======================================================_.-._=._===== =====:=============-=========================:=-====================._========-=== RAAKAöLJY ~ -5.4~ 3.5~ -10.0~ -2.0~ MUUT RAAKA-ANEET ~ 9.2~ 8.9~ -2.0~ 4.2~ POLTTO- JA VOTELUANEET ~ 0.6~ -1.9~ -0.5~ -1.0~ NVESTONTTAVARAT ~ 1.2~ 6.6~ 9.7~ 8.1~ KULUTUSTAVARAT ~ 8.3~ 12.4~ 8.1~ 8.2~ MUUT TAVARAT ~ -48.0~ 160.0~ O.O~ O.O~ TAVARAT YHTEENSÄ ~ 4.4~ 7.9~ 0.2~ 4.3~ TÄTUONT ~1~ 19~ 13.5~ -3.6~.O~ LÄNSTUONT ~ 7.6~ 1.1.5~ -0.3~ 5.4~ KORJAUSERÄ TULL-SNA TAVARAT CSNA) PALVELUKSET 10.7" 4.1~ 7.9~ 0.2" 4.3" KULJETUS Y1 15.3~ 19.7" 3.3~ 8.0" 6.3~ SUOM KUL ULKOMALLA 5.5~ 2.9~ -5.3~ 4.0~ 3.8" MUUT PALVELUKSET 14.4" 18.1" 14.1~ 11.3~ 9.3" ~ 30.6" -0.6~ 6.9" 4.8" ===================_================================== =======.========~===c======= TAVARAT JA PALVELUKSET ~ 6.1 " 7.3~ 1.3" 4.6" =================-====================================-=========================== TUONNN MÄÄRÄ "-MUUTOKSA EDELLSVUOTSESTA ================================================================================== ==== ========================================c==c============================== RAAKAöLJY MUUT RAAKA-ANEET POLTTO- JA VOTELUANEET NVESTONTTAVARAT KULUTUSTAVARAT TAVARAT YHTEENSÄ ltätuontl LÄNSlTUONT PALVELUKSET TAVARAT JA PALVELUKSET ~c.. =._.c. == ==========~=======================~= ============================ TUONTHNNAT j~ AR VON "-OS ================a======_====================================================== AAKAi:iLJY luut RAAKA-ANEET 'OLTTO- JA VOTELUANEET NVESTONTTAVARAT :ULUTUSTAVARAT AVARAT YHTEENSÄ TUUONT LÄNS TUONT ALVELUKSET ========.============================================= ======================~ AVARAT JA PALVELUKSET

31 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 1 (7) YRTYSSEKTOR Tuotanto Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio BKT mh Teollisuus Suljettu BKT mh Teollisuus Suljettu yritys- yrityssektori sektori Kokonaistuotannon kasvuarviota on tarkistettu kevään ennusteesta alaspäin, lähinnä vientiennusteen alenemisen takia. Tuotannon muutokset jäävät ennusteperiodilla edelleen totuttua pienemmiksi. Teollisuustoimialoittaiset tuotannon kasvuarviot: Työvoimamarkkinat Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metalli Muu Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko työ- Teollisuus Suljettu Koko työ- Teollisuus Suljettu panos yritys- panos yrityssektori sektori Työvoiman kysynnän kehitys on heikompi kuin kevään arviossa, varsinkin teollisuudessa. Työpanos kasvaa tyypilliseen tapaan nopeammin suhdannehuipun jälkeen, mutta huippu jää

32 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 2 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 matalaksi.edelleen on arvioitu, että työllisten määrä kasvaa jonkin verran nopeammin kuin tehdyt työtunnit. Tämä heijastaa sitä, että yritykset säätävät laskusuhdanteessa työvoimakustannuksiaan lähinnä työtuntien kautta. Tuottavuuskehitys , tuotannon kasvu/työpanoksen kasvu: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko kan- Teollisuus Suljettu Koko kan- Teollisuus Suljettu santalous {avoin yritys- santalous (avoin yrityssektori) sektori sektori sektori Tuottavuuden kasvun arvioidaan hidastuvan molemmissa sektoreissa suhdannetilanteen heikentyessä, mutta selvästi keväällä arvioitua vähemmän. Sekä tarjonnan että etenkin kysynnän kasvu hidastuu elvästi ensi vuonna ja työttömyysaste nousee, jääden kuitenkin alle 7 prosentin ennusteperiodin lopulla. Työvoimatase , 1000 henkeä ja %-muutos: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Työikäinen väestö %-muutos Työvoima %-muutos Työlliset %-muutos Työttömät Työttömyysa s te

33 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 3 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Kannattavuus ja tulot Pääomatulojen osuus jalostusarvosta: Toimialoittain: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja yritys- pääomatulojen yritys- pääomatulojen sektori osuus bkt:sta sektori osuus bkt:sta Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metall i Muu Sekä teollisuuden että suljetun sektorin kannattavuus pääomatulojen jalostusarvo-osuudella mitattuna heikkenee ennusteperiodilla tuottavuuden kasvun hidastumisen takia. Paranevan vaihtosuhteen ansiosta kannattavuus pysyy kuitenkin varsin hyvänä suhdannevaiheeseen nähden. Yri tyssek tori n tulot Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Toimintaylijäämä Bruttotulo Toimintaylijäämä Bruttotulo

34 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 4 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Kapasiteetin käyttöaste nvestoinnit Kevään 1985 arvio.!rityste!!.!.iinteät investoi!!.nit Syksyn 1985 arvio Koko Metsä Metall i Koko Metsä Metalli teollisuus teollisuus Kapasiteetin käyttöaste jäi 1984 selvästi alhaisemmaksi kuin aikaisemmissa suhdannehuipuissa, osaksi sen takia että investointitoiminta oli suhteellisen vilkasta vuosina , osaksi tuotannon kasvun vaimeuden takia. Ennusteperiodilla käyttöaste alenee, joskaan ei jyrkästi. Kiinteiden investointien ennuste on noussut edellisestä ennusteesta. Yritysten investointien nopea kasvu 1985 ei yllä samoihin lukemiin kuin aikaisemmissa suhdannenousuissa. Samalla jää kuitenkin myös taantuma lieväksi. Ennustejakson lopulla investointien painopistettä on siirretty jonkin verran suljetun yrityssektorin ja rakennusinvestointien suuntaan Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Koko Teollisuus Suljettu Koko yritys- yritys- yritys- yrityssektori sektori sektori sektori Ennusteessa on lähdetty siitä, että investointien taantumavaihe jää lyhyeksi ja että kasvu nopeutuu jo tämän vuoden alusta alkaen. Viime vuoden osalta investointien kasvulukuja alensi korkojen nousun ohella edellisvuosien korkea investointitaso. Toisaalta korkojen investointeja hillitsevä vaikutus oli osaksi luonteeltaan investointien ajoitukseen vaikuttavaa. Kun korkojen odotettiin laskevan, investointeja kannatti lykätä sekä kustannussyistä että korkoihin liittyvän epävarmuuden pienentämiseksi. Uusien pankkiluottojen korot ovat nousseet melko nopeas-

35 SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 5 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Teollisuuden investoinnit Suljetun yrityssektorin investoinnit ti pankkien yrittäessä kuroa umpeen keskikoron ja kattokoron välistä kuilua. Kun katto saavutetaan, uusien luottojen korot asettuvat keskikoron tuntumaan, jolloin rahoituksen investointipäätöksen kannalta tärkeä rahoituskustannusalenee. Ennusteoletusten mukaan ero päiväkoron ja hallinnollisen koron välillä supistuu selvästi ennusteperiodilla. Peruskoron aleneminen heijastuu jokseenkin täysimääräisesti yritysten velkojen korossa. Vaikka reaalinen korkotaso ei ennusteen mukaan alenekaan, korko-oletus on nyt selvästi alempi kuin keväällä. Vaikka kysyntänäkymät ovat nyt heikommat kuin keväällä, korkojen aleneminen ylläpitää yritysten investointihalukkuutta. Rahoituksen saatavuuden ei oleteta rajoittavan yritysten investointeja. Teollisuuden investointiennuste on laadittu kevään investointikyselyn mukaiseksi. Vuoden 1985 luvut on otetty kyselystä sellaisenaan. Vuoden 1986 lukuja on korjattu ylöspäin noin 15 %, koska kevään investointikyselystä saatu arvio seuraavan vuoden investoinneille on ollut keskimäärin saman verran toteutuneita investointeja pienempi. Kun aliarvostusprosentti pienenee investointien kääntyessä laskuun, ei kyselyn perusteella voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois ennustettua hitaammankaan investointikasvun vaihtoehtoa. Aikaisemmin teollisuuden investointien vaihtelut ovat olleet nyt ennustettua voimakkaampia ja tulokehityksen perusteella myös taso saattaisi olla ennustettua korkeammalla. Reaalikoron positiivisuuden ja kapasiteetin käyttöasteen odotetun alenemisen ohella teollisuuden investointeja ja ehkä myös investointien vaihtelua vähentää teollisuuden pitkävaikutteisten menojen rakenteen muuttuminen. Tavanomaisia investointeja selvästi voimakkaammin kasvavat markkinointi-, tuotekehittely- ja tutkimusmenot. Suorat sijoitukset ulkomaille ovat lisääntyneet viime vuosina näitäkin nopeammin. Suljetun sektorin investoinnit ajoittuvat normaalin suhdannekierron mukaan lähinnä ensi vuoteen. Kuitenkin poikkeamat tavanomaisesta suhdanneurasta ovat olleet aikaisemmin suuria. nvestointikyselyn tietojen mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihuollon investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna. Rakennuslupien ja muiden indikaattorien mukaan myös palveluelinkeinoilla on runsaasti investointihankkeita on viimevuotista enemmän. Liikenteen investointeja lisäävät kuluvalle vuodelle ajoittuvat autolauttatoimitukset, mutta toisaalta kiihtyvä varustamotoiminnan siirtäminen mukavuuslippujen alle pienentää tilinpidon investointilukuja. Koko suljetussa yrityssektorissa investoinnit kääntyvät kasvuun jo tänä vuonna. Ensi vuonna ja vuonna 1987 investointien kasvu pysyy tämänvuotisella tasollaan.

36 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 6 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 Varastoinvestoinnit Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Pl. ti 1 asto- Ml. tilasto- Pl. ti 1 asto- Ml. tilastovirhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk Vel at ja rahoitussaatavat Myös varastoinvestointeja on korjattu viime ennusteesta ylöspäin, lähinnä kuluvan vuoden ja vuoden 1987 osalta. Ennusteessa varastojen kehitys on hyvin tasainen. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, että varastojen vaihtelut jäävät ennustevälillä totuttua pienemmiksi. Ensinnäkin raaka-aineiden kansainvälinen hintakehitys on poikkeava. Toiseksi yritysten käytettävissä on korkeatuottoinen vaihtoehtoinen sijoituskohde. Kolmanneksi tuotannon kasvun tasaisuuden takia keskeneräisten töiden ja valmiiden tuotteiden varastojen vaihtelut jäävät normaalia pienemmiksi. Vaikka varastoinvestoinneissa on laskeva trendi, raaka-ainehankinnat ja tuotannon varastojen kasvu kasvattavat hieman varastoja tänä vuonna. Ensi vuonna varastojen kasvu jää keskimääräistä alhaisemmaksi ja varastoinvestointien vähäinen kasvukontribuutio vuonna 1987 johtuu lähinnä varastoinvestointien palautumisesta trendilleen. Lisäksi kansainvälisen suhdannetilanteen paraneminen heijastuu paitsi teollisuuden tilauskannan vahvistamisena myös keskeneräisten töiden varaston 1 i säyksenä. Yri tyste.!!.!.ahoi tusta~ Kevään 1985 arvio, mmk Syksyn 1984 arvio, mmk Rahoitus- Luottojen Saatavien Rahoitus- Luottojen Saatavien jäämä 1 isäys 1 i säys jäämä 1 i säys 1 i säys Yritysten rahoitustarve lisääntyyennustejakson alusta alkaen selvästi investointitoiminnan vilkastuessa ja pysyy korkealla tasollaan koko ennusteajanjakson. Vaikka yritysten velat ovat kasvaneet viime vuosina selvästi

37 SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 7 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN EC25 kokonaistuotannon arvoa nopeammin, saatavat ovat kasvaneet samaa tahtia ja yritysten nettovelka on pysynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen vakaalla hiukan alle 50 prosentin tasolla. Ennusteen mukaan sekä velkojen että saatavien kasvu hidastuu tästä vuodesta alkaen. Kun saatavien lisäys pienenee enemmän kuin velkojen lisäys yritysten velkaantuneisuus kasvaa vuosina 1986 ja Jälkimmäisenä vuonna nettovelan suhde bkt:hen ylittää niukasti 50 prosentin rajan. Viime vuonna yritysten velan koostumus muuttui nettomääräisesti ottaen voimakkaasti ulkomaanrahan määräiseksi. Valuuttamääräisten luottojen osuus koko nettoluotonotosta kohosi 44 prosenttiin. Tämän vuoden aikana osuus on laskenut 35 prosenttiin ja kahtena seuraavana vuonna osuus alenee 30 prosenttiin. Alentunutkin taso ylittää aikaisemman 80-luvun alkuvuosien keskimääräisen tason muutamalla prosenttiyksiköllä, joten ennusteen taustalle ei välttämättä ole oletettu valuuttakurssien muutosodotuksia. JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö s. Hämäl äi nen

38 BKT:N MÄÄRÄN %-MUUTOS SUHDANNEHERKÄN BKT:N %-MUUTOS %~------~------~r ~------~ ~------~% 10~-----~----~~r ~----r~ ~ l5 0~------~------~ T-r~~--~ ~ Ö 1O TVOPANOS. VHTEENSÄ. %-M. TVOPANOS. PALKANSAAJAT. %-M. TVOLLSET. %-M. %~ , r------~ ,r------,% 2.5~----r ~--~~~~----~~ ~------~ ~ ~~--~~-----~-----~ ~ ~'0

39 TUOTANTO JA TYÖPANOS: KOKO KANSANTALOUS TUOTANTO %-M. 10.~~~~~~------~------~------~------~~ ~ ~ ~~H-~~ ~ ~~----~ 7.5, 0.0~~~--~--~~~~--~-+~--~-4~,--_-_-~~------~ ~ ~~--~~-----+~~ ~~----~ ~ ~ ~~----~ ~ ~~~~ ~~----~ ~ ~~--~~~ ~~------~~----~ ~ ~------~~~ ~~~--~ ~~~1~9-65~~~1~9~70~~~1~97~5~~~1~98~O~~~19-8~5-L~L1~9-9~ 0 2-0ct-85 TUOTANTO JA TYÖPANOS: TEOLLSUUS TUOTANTO %-M. 1~~~~~~------~ ' '------~ ' 15 10~ ~--~-A~ ~~------~~----~ 10 r, O~~~--~,--/~--~~--~~~~~~~----~r-----~ '/ -5~ ~------~~~ ~~----~ -5 5 o -10~ r-~~ ~~ ~r-----~-10 ~~ ~~--~~~----~------~~----~ 2.5 ~ ~-----4~------~------~~----~ 0.0 ~ ~ ~------~ ct-B5

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE Liite ennusteraporttiin Luottamuksellinen 6.9.1991 KANSANVÄLSEN TALOUDEN ENNUSTE 19911992 Luottamuksellinen 6.9.1991 1 KANSANVÄLNEN TALOUS VUOSNA 1991 92 1 OECDmaat taantumassa vuoden alkupuoliskolla 2

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE-- 1990-1991 6.9.1990 Ennuste perustuu 3.9.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE 6.9.1990

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 8.10.1997 Ennusteluvut vuosille 1997-1998 Lisätietoja: Vanhempi tutkija Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012-2013

Kaupan näkymät 2012-2013 Kaupan näkymät 212-213 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 21 Yht. 118,5 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 3 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 % Lähde:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Tarjonta. Tuotanto. oheiskärsijöitä (ks. kehikko 7). Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto on viime kuukausina kohentunut alkuvuoden

Tarjonta. Tuotanto. oheiskärsijöitä (ks. kehikko 7). Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto on viime kuukausina kohentunut alkuvuoden Tarjonta Kuvio. Tuotanto Vuonna 004 kokonaistuotanto kasvoi,6 % Tilastokeskuksen kesällä julkaiseman vuositilinpidon mukaan. Vuoden 005 alkupuoliskolla BKT jäi pienemmäksi kuin viime vuoden lopulla. Siihen

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite 7.6.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 2/2 8.5.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko. Taulukko

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot