SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA"

Transkriptio

1 SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA Peter Torniainen Sosiaalietiikan pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 (Tekijä antaa luvan julkaista tutkimus Aalto-yliopiston systeemianalyysin verkkosivuilla)

2

3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Tekijä Författare Peter Torniainen Työn nimi Arbetets titel Systeemiälykkyys inhimillisessä toiminnassa Oppiaine Läroämne Sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Laitos Institution Systemaattisen teologian osasto Sivumäärä Sidoantal 84 Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Referat Systeemiälykkään toiminnan teoria on Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen muotoilema ihmisen toimintaa kuvaileva teoria. Systeemiälyteorian esitetään olevan ihmisen toiminnan tutkimista, mutta tähän mennessä systeemiälyteoriassa ei ole tutkittu perusteellisesti ja argumentatiivisesti, mitä systeemiäly tarkoittaa inhimillisenä toimintana. Tutkimuksessani käsittelen saatavilla olevan kirjallisuuden ja tutkimusten avulla, mitkä ovat systeemiälykkään toiminnan minimiehdot. Tutkimusmetodina on käsiteanalyysi. Systeemiälyteorian mukainen ihmisen toiminta on purettava käsitevälineiden avulla osiin ja selvitettävä, mitkä ovat systeemiälyteorian taustalla vaikuttavat olettamukset ihmisen toiminnasta. Apunani käytän Jaana Hallamaan muotoilemaa teon teoriaa selittääkseni, mistä systeemiälykkäässä toiminnassa on pohjimmiltaan kyse. Johdantoa seuraavassa luvussa esittelen systeemiälyteorian kannalta keskeiset käsitteet, joiden varaan systeemiälyteoria on rakennettu. Esittelen yleisen systeemiteorian, systeemiajattelun, intersubjektiivisen systeemiteorian sekä moniälykkyysteorian käsitteet. Luvun lopussa esittelen esimerkin systeemiälyteorian käytännöllisestä sovelluksesta Frank Martelan vanhustenhoitotyötä koskevan väitöskirjan pohjalta. Kolmannessa luvussa erittelen systeemiälykästä toimintaa käsiteanalyyttisesti ja määrittelen Martha Nussbaumin kyvykkyysteorian avulla systeemiälykkään toiminnan oikeudenmukaisuutta koskevat vaatimukset. Neljännessä luvussa sovellan saatuja tutkimustuloksia systeemiälyteorian tutkimuksessa esitettyyn hypoteesiin kukoistavasta organisaatiosta ja käsittelen, mitkä ovat kukoistavan organisaation toteutumisen minimiehdot. Tutkimukseni keskeinen huomio on, että systeemiälykäs toiminta edellyttää muiden osapuolien intressien huomioimista sekä heidän toimijuutensa vahvistamista, jota voidaan kutsua voimaannuttamiseksi. Systeemiälyteoriaa koskevassa tutkimuksessa on aiemmin käsitelty toimintaa myös toiminnan kohteen näkökulmasta, mutta toiminnan kohteen toimijuuden minimiehtojen toteutumista ei ole määritelty systeemiälykkään toiminnan kriteeriksi. Näin ollen, systeemiälyteorian esittämä näkemys siitä, mitä voidaan kutsua systeemiälykkääksi toiminnaksi, ei täytä sellaisenaan oikeudenmukaisuuden vaatimusta, eikä sitä siksi voi kutsua systeemiälykkääksi toiminnaksi. Avainsanat Nyckelord Systeemiälyteoria, systeemiälykäs toiminta, oikeudenmukaisuus, vanhustenhoito. Säilytyspaikka Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja

4 1 Johdanto Systeemiälyteoria Systeemiteoria Systeemiajattelu Intersubjektiivinen systeemiteoria dyadissa Systeemiteorian ja -ajattelun lähtökohdat ja ongelmat Miksi systeemiälyä tarvitaan? Systeemiälykäs toiminta nostaa systeemin potentiaalin esiin Systeemiäly ihmisen älykkyyden lajina Systeemiälykkyys vanhustenhoitotyössä Systeemiälykäs toiminta Systeemiälykkään toiminnan minimiehdot Systeemi-interventiota ohjaavat toimijan sisäiset tekijät Systeemi-interventio käytännöllisenä päättelynä Systeemi-intervention tuloksen, seurauksen ja vaikutusten arviointi Systeemiälyteorian hyvät Systeemiälykäs toiminta vaikuttamisena Kyvykkyysteoria ja oikeudenmukaisuus Resurssivaltasuhteessa professio määrittää hyvää Systeemiälykkyys organisaatiossa Kukoistava organisaatio Kukoistavan organisaation edellytykset ja ongelmat Loppukatsaus Lähde- ja kirjallisuusluettelo...81 Painamattomat lähteet Lähteet ja apuneuvot Kirjallisuus... 83

5 1 Johdanto Tarkoitamme systeemiälyllä älykästä toimintaa, joka hahmottaa vuorovaikutuksellisia takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti ja luovasti. Systeemiälykäs henkilö osaa toimia järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Kokonaisuus muovaa häntä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta usein intuitiivisesti, vaistomaisesti, tiedostamattaan mutta tavalla, jota on olennaisen tärkeä ymmärtää. 1 Systeemiälyteoria on Esa Saarisen sekä Raimo P. Hämäläisen vuonna 2002 kehittämä teoria ihmisen toiminnasta. Voidaan sanoa, että systeemiälyteoria pohjautuu hyvin pitkälti Suomessa tunnetun filosofi Saarisen omaan ajatteluun. Systeemiälyteoria on muotoutunut pitkälti Saarisen pitämien yritysluentojen, yliopistoluentojen sekä oman ajattelun pohjalta. 2 Systeemiälyteoria on ihmisen toimintatutkimusta. Reilun kymmenen vuoden aikana systeemiälyteoria on saanut huomiota eri tutkimusaloilla. Systeemiälyteoriaa on tutkittu monesta eri näkökulmasta ja teorialle on esitetty lukuisia käyttöyhteyksiä. Teoriaa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan muotoiltu perusteellisesti ihmisen toiminnan näkökulmasta siitä huolimatta, että teoria on ihmisen toimintatutkimusta. Samaten on jäänyt vähäiselle huomiolle se, mihin systeemiälykkäällä toiminnalla pyritään. Systeemiälyteorian pääperiaatteet on esitelty lukuisia kertoja eri kirjoittajien toimesta, mutta teorian taustaoletuksia ihmisen toiminnan näkökulmasta ei ole avattu perusteellisesti missään. 3 Yhtenä syynä sille, että systeemiälyteorialle ei ole toistaiseksi annettu spesifioitua käsitteiden varaan rakennettua muotoa on se, että Saarinen on pyrkinyt muotoilemaan teoriansa niin, että se herättää enemminkin ihmisissä ajatuksia eikä niinkään täytä argumentatiivisuuden kriteereitä. Saarinen kuvaa omaa ajatteluaan voimaannuttavana energiana, jota on vaikea redusoida käsitteisiin, sillä näin tehtäessä menetetään osa siitä, mitä teoria pyrkii välittämään kuulijoilleen. Saarinen viittaa kuuluisiin Ludwig Wittgensteinin pitämiin luentoihin Cambridgen yliopistossa, missä kukaan paikallaolijoista ei tiennyt ennen luennon alkua, mitä luento käsittelisi. Saarinen muistuttaa myös, että 1 Hämäläinen & Saarinen 2004, esipuhe. 2 Saarinen 2008, 3. Kaikki systeemiälyä koskeva tutkimus on vapaasti luettavissa osoitteessa 3 Tutkimusaiheeseeni liittyvä yksi harvoista systeemiälykästä toimintaa sen moraaliselta kannalta käsittelee Malk 2005, Systeemiäly, moraali ja oikeudenmukaisuus. 1

6 Sokrates, yksi maailman merkittävimmistä filosofeista, ei kirjoittanut filosofiaansa käsitteellisiin muotoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Sokrateen perintö olisi merkittävä. Systeemiälyteoria esitetään samassa valossa: jos teoria pilkottaisiin pieniksi käsitteiksi, se olisi vaarassa menettää merkittävän osan viestistä, joka teorian avulla halutaan välittää. Systeemiälyteoria onkin ehkä paremmin ymmärrettävissä Saarisen pitämillä luennoilla kuin sitä soveltavien tutkimusten valossa. 4 Systeemiälyteoriaa soveltavalla tutkimuksella on kunnianhimoisia tavoitteita. Systeemiälyteorian tutkimuksissa kuvaillaan systeemiteorian avulla näkemys siitä, miten todellisuus toimii. Toisekseen systeemiälyteorian tutkimuksessa esitetään näkemys ihmisen älykkäästä toimintatavasta tuossa todellisuudessa. Hämäläinen ja Saarinen kuvaavat systeemiälyteorian tutkimuksen tavoitetta seuraavasti: Kysymyksessä on synteettinen hanke, jonka pyrkimyksenä on yhdistää teoria ja käytäntö, tekeminen ja ajattelu, yksilö ja yhteisö, realiteetti ja mahdollisuus. 5 Lähtökohta synnyttää kuitenkin ongelman. Systeemiälyteoria on teoria ihmisen toiminnasta ja sitä tutkitaan Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratoriossa. Jos systeemiäly esitetään tieteellisenä teoriana, sen täytyy olla argumentatiivinen teoria, eikä vain ajatuksia herättävä ajatusrakennelma. Mitä tahansa argumentatiivista teoriaa ihmisen toiminnasta tulee pystyä tarkastelemaan käsiteanalyyttisesti. Argumentatiivisen teorian tulee pystyä perustelemaan taustaoletukset, joiden varaan teoria rakentuu. Tästä syystä on tarpeen tutkia tarkemmin taustaoletukset, joita systeemiälyteoria väistämättä sisältää. Systeemiälyteoriaan sisältyy selvästi vahva näkemys siitä, mitä pidetään hyvänä toimintana ja tuon toiminnan taustalla vaikuttaa olevan vahva ihmiskäsitys. Tällaisia taustaoletuksia on syytä tutkia tarkemmin, minkä vuoksi olen päättänyt tehdä käsiteanalyyttisen tutkimuksen systeemiälykkään toiminnan teoriasta. Systeemiälyteoriaa koskevan käsiteanalyysin tekemiseksi käsittelen ensin systeemiälyteoriaa sellaisena, kuin se on esitetty. Systeemiälyteoriaan kuuluvan hypoteesin mukaan teorian perimmäinen ajatus on inhimillisen kukoistamisen 4 Saarinen 2008, Hämäläinen & Saarinen 2006, 4. 2

7 mahdollisuus, jonka systeeminen rakenne usein kätkee sisälleen. 6 Näin ollen pyrin analysoimaan systeemiälyteoriaa käsittelevää aineistoa erilaisten teorioiden tarjoamien käsitteiden valossa purkamalla esiin systeemiälyteorian taustaoletukset. Kun taustaoletukset on selvitetty, on mahdollista testata taustaoletuksia hypoteesin valossa. Hypoteesiksi asetan systeemiälyteoriaan sisältyvän käsityksen, jonka mukaan systeemiälykäs toiminta edesauttaa inhimillistä kukoistusta sekä kukoistavan organisaation mahdollisuutta. 7 Johdantoa seuraavassa luvussa esittelen systeemiälyteorian taustat ja vahvimmat vaikuttajat, joiden perustalle systeemiälyteoria on rakentunut. Systeemiälyteoria pohjautuu yleiseen systeemiteoriaan, jonka merkittävimmät kehittäjät vaikuttivat 1970-luvulla. Nykyään systeemiteoriaa käytetään erityisesti organisaatiomallien hahmottamisessa. Yksi tunnetuimmista vaikuttajista systeemitieteiden alalla tällä hetkellä on Peter Senge, joka kehitti systeemiajattelua koskevan teorian 1990-luvulla. Sengen teoria on saanut paljon huomiota akateemisessa tutkimuksessa, mutta sitä on myös kritisoitu siitä, että teoriaan sisältyvä lupaus käytännön sovellettavuudesta ei ole toteutunut. Systeemiajattelun tarkoitus on toimia apuvälineenä yrityksille, joissa halutaan omaksua uusia toimintamalleja voidakseen toimia paremmin omalla alallaan. Systeemiälyteoriaa voidaan pitää systeemiajattelun jatkeena siinä mielessä, että systeemiälyteorian kehittämistä on ohjannut pyrkimys luoda teoria, joka todella toimii käytännössä yhdistämällä teorian ja käytännön. 8 Käyn toisessa luvussa läpi systeemiälyteorian keskeisimmät käsitteet sekä sen rakenteen. Luvun lopussa esittelen kattavimman saatavissa olevan systeemiälyteorian käytännön sovellutuksen, nimittäin Frank Martelan tutkimustyön systeemiälykkäästä vanhustenhoitotyöstä. Kolmannessa luvussa käsittelen systeemiälykkyyttä ihmisen toimintana. Tarkastelen Jaana Hallamaan muotoileman teon teorian avulla vähimmäisehdot, joiden avulla jotain toimintaa voidaan ylipäätään kutsua inhimilliseksi toiminnaksi. Selvitettyäni toiminnan minimiehdot esittelen systeemiälykkään toiminnan käytännöllisen päättelyn muodossa Aristoteelisen praktisena syllogismina. Kolmannen luvun lopussa käsittelen piirteitä, joita voidaan sanoa systeemiälyteorian hyviksi sillä perusteella, että niitä toiminnalla pohjimmiltaan tavoitellaan. Hyvien tavoittelemista koskevaan tutkimukseen kuuluu myös sen 6 Saarinen 2008, 6. 7 Martela, F. 2013, Hämäläinen & Saarinen 2006, 4. 3

8 pohtiminen, kuinka toiminta toteuttaa myös oikeudenmukaisuuden vaatimusta, minkä vuoksi tarkastelen systeemiälykästä toimintaa Martha Nussbaumin kyvykkyysteorian valossa. 9 Työn neljännessä luvussa esittelen systeemiälyteorian korkeimman päämäärän, ajatuksen kukoistavasta organisaatiosta. Esa Saarinen pyrkii systeemiälyteorian avulla tuomaan panoksensa suomalaiseen yritysmaailmaan tavoitteenaan saada yritykset tekemään yhä paremmin sitä, mitä ne tekevät. Systeemiälykkään toiminnan analysoimisen kannalta on tarpeen selvittää minimiehdot, joilla kukoistavasta organisaatio voi toteutua, mitä kukoistava organisaatio edellyttää työntekijöiltä ja miten kukoistava organisaatio pysyy voimassa. Tutkimukseni keskeisin ajatus on tarkastella systeemiälykästä toimintaa inhimillisen toiminnan kannalta. Ainoan käsillä olevan kattavan tutkimuksen avulla, Frank Martelan vanhustenhoitotutkimuksen valossa, määrittelen systeemiälykkään toiminnan vähimmäisehdot. Niiden selvittyä testaan minimiehtojen toteutumista ajatukseen kukoistavasta organisaatiosta, jota voidaan pitää systeemiälyteorian yhtenä pyrkimyksenä. Tutkimukseni tiivistyy siten seuraaviin kysymyksiin: (1) Mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa inhimillisenä toimintana? (2) Mitkä ovat systeemiälykkään toiminnan minimiehdot? (3) Minkä ehtojen perusteella systeemiälyteorian mukainen inhimillinen kukoistus sekä kukoistava organisaatio on mahdollista toteutua? (4) Mitä hyötyä kukoistavasta organisaatiosta on ja toisaalta, mitä hyötyä systeemiälykkäästä toiminnasta koituu? 2 Systeemiälyteoria 2.1 Systeemiteoria Systeemiteoria 10 tarkoittaa tapaa tarkastella erilaisia osista koostuvia kokonaisuuksia. Lähtökohtana on pyrkimys ymmärtää erilaisten kokonaisuuksien rakenteita, niissä esiintyviä lainalaisuuksia sekä lainalaisuuksiin perustuvia toimintamalleja. Systeemiteoria tutkii perinteisesi organisaatiokulttuureita, joissa systeemiteoriaa hyödynnetään erilaisten organisaatiomallien hahmottamiseen. 9 Nussbaum Systeemiteoriaa voidaan kutsua yläkäsitteeksi kaikille teorioille, jotka käsittelevät asioita niin kutsutusta systeemisestä näkökulmasta. Näin ollen systeemiälyn teoria sekä systeemiajattelun teoria pohjautuvat systeemiteoriaan. 4

9 Mutta systeemiteorian avulla on mahdollista tutkia periaatteessa mitä tahansa toimintaa, sillä systeemiteorian pyrkimys on hahmottaa paremmin mitä tahansa käsitteellisesti määriteltävissä olevaa kokonaisuutta. 11 Systeeminen näkökulma voidaan kuvata yksinkertaisesti seuraavalla tavalla: an approach to a problem, which takes a broad view, which tries to take all aspects into account, which concentrates on interactions between the different parts of the problem. 12 C. West Churchmanin mukaan systeemiksi voidaan nimittää mitä tahansa komponenteista koostuvaa kokonaisuutta jos tuolla kokonaisuudella on jonkinlainen ilmaistavissa oleva olemassaolon syy sekä jokin toiminnallinen muoto. Systeemin voidaan yksinkertaisesti kuvailla olevan komponenteista koostuva kokonaisuus, joka on kohdistettu toimimaan haluttua päämäärää kohti. 13 Systeemi on siis erittäin laaja-alainen käsite. Jokaiselle systeemille on kuitenkin yhteistä se, että systeemin komponentit ovat tavalla tai toisella vuorovaikutussuhteessa toisiinsa ja systeemi on suunniteltu toteuttamaan tietty päämäärä. Systeemiteorian pyrkimyksenä on ymmärtää ja selittää monimutkaisia tapahtumia niin hyvin kuin mahdollista. Saarinen kutsuu tätä pyrkimykseksi ymmärtää tapahtumien seurausten seurauksia. Saarinen tarkoittaa tällä pyrkimystä hahmottaa tapahtumien sellaisia ulottuvuuksia, jotka eivät ole välttämättä ilmeisiä ja helposti havaittavissa. 14 Systeemit voidaan jakaa pääosin kahteen ryhmään sen mukaan, mikä niiden toiminnan luonne on. Ensinnäkin on olemassa suljettuja systeemeitä, kuten esimerkiksi lämpöpatterin termostaatti. Tämä tarkoittaa sitä, että systeemiä voidaan tutkia laskemalla sen komponentit yhteen, jolloin koko systeemin toiminta on yhtä kuin sen komponenttien toimintojen yhteenlaskettu summa. Tämänkaltaisen systeemin komponenttien vuorovaikutussuhteet ovat tarkasti selitettävissä ja systeemin toimintaa on myös sen vuoksi helppo ennustaa. Lämpöpatterin termostaattisysteemin toiminta perustuu siihen, että kun huoneen 11 Checkland 1981, Checkland 1981, Churchman, 1979, 29. Käännetty lauseesta a system is a set of parts coordinated to accomplish a set of goals Systeemiä voidaan kutsua myös kompleksiseksi kokonaisuudeksi tai dynaamiseksi vuorovaikutuskokonaisuudeksi riippuen siitä, minkä tyyppinen systeemi on tarkastelun kohteena. Asian yksinkertaistamiseksi olen valinnut käyttää aina termiä systeemi kuvaamaan mitä tahansa komponenteista koostuvaa mielekästä kokonaisuutta. 14 Termi seurausten seuraukset on Saarisen muotoilema. Saarinen, luento Rakkaudet Otaniemessä,

10 lämpötila laskee, termostaatti kytkee patterin päälle. Toisaalta, kun haluttu huoneenlämpötila on saavutettu, lämpöpatterin termostaattisysteemi kytkee patterin lämmityksen pois. 15 Toisekseen on olemassa avoimia systeemeitä, joiden komponenttien vuorovaikutussuhteet sisältävät syvemmän ulottuvuuden kuin vain komponenttien yhteenlasketun summan. Systeemin kokonaistoiminta nähdään jonain suurempana kuin sen osien summana. Tällaisen systeemin sanotaan olevan kompleksinen vuorovaikutuskokonaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että systeemeissä yhdellä syötteellä voi olla moniulotteisia ja kauaskantoisia seurauksia, joita on mahdoton tietää ennalta. Tämän vuoksi systeemin kokonaistoimintaa on mahdoton ennustaa. Systeemi sisältää emergenttejä kokonaisuuksia, eli systeemin kokonaissuoritusta on mahdoton redusoida sen komponenttien yksittäisiksi toiminnoiksi. Esimerkiksi organisaation toiminta voidaan nähdä systeeminä, jonka toiminta on enemmän kuin vain työntekijöiden työpanoksen summa. 16 Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut erityisesti ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista, jotka voidaan nähdä systeemiteorian mukaan avoimina systeemeinä. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat systeemiteorian mukaan kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia, sillä systeemissä tapahtuva vuorovaikutus on kompleksista. Kompleksisuus tarkoittaa sitä, että jokaiselle systeemin tapahtumalle on esitettävissä monta eri syytä ja jokaisella syyllä voi olla moniulotteisia seurauksia, joita on mahdoton ennustaa. 17 Lähtökohta paljastaa avoimien systeemien tulkintaan sisältyvän ongelman. Jotta avoimen systeemin toimintaa voitaisiin ymmärtää, sen vuorovaikutusverkkoa tulisi ymmärtää mahdollisimman tarkasti ja hyvin. Ongelmaksi koituu, että systeemin kuvailusta tulee hyvin kaoottista ja käsiteltävä tiedon määrä olisi mahdotonta hallita. Kun huomioidaan kaikki mahdolliset syyt ja niiden mahdolliset seuraukset, tiedon määrä kasvaa loputtomaksi. Asiaa voidaan selventää esimerkin kautta. Jos ihminen haluaisi perustaa oman yrityksen ja hän pohtisi siihen liittyviä mahdollisia riskejä tulevaisuudessa, hänen täytyy olla järkevä sen suhteen, mitkä ovat relevantteja riskejä. Jos yrityksen varastossa syttyvän tulipalon riski on olemassa, mutta se tapahtuu tilastojen mukaan 0,00001% varmuudella, tämä ei tarkoita, ettei yritystä kannattaisi perustaa. 15 Laszlo 1972, Vrt. Bertalanffy, 1971, Senge 1993, 71. Vrt. Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Senge 1993, 68. 6

11 Olennaista on hahmottaa, että jos systeemin toimintaa on mahdoton ennustaa, se ei tarkoita, ettei mitään kannattaisi tehdä. Tutkimukseni pyrkimyksenä ei kuitenkaan ole keskittyä koko systeemiteorian käsittelemiseen, vaan ainoastaan huomioida systeemiteorian tapa tarkastella inhimillisiä vuorovaikutuskokonaisuuksia, jotta voimme tarkastella paremmin sitä, mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa. Avoimien, erityisesti inhimillisten vuorovaikutuskokonaisuuksien tulkinnassa voimme hyödyntää Peter Sengen muotoilemaa systeemiajattelun teoriaa, jota esittelen seuraavassa alaluvussa. 2.2 Systeemiajattelu Peter Sengen mukaan usein ajatellaan, että ymmärtääksemme mitä tahansa kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia meidän on kehitettävä monimutkaisia ratkaisuja niiden toiminnan selittämiseksi. Mutta kun kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia pyritään selittämään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, siitä tehdään tällöin yhä monimutkaisempaa ja päädytään loputtomaan syy-seurausketjun rakentamiseen. Käsiteltävä tiedon määrä on niin suuri, että asian tarkastelu menettää merkityksensä. Systeemiajattelun mukaan on hyväksyttävä, että inhimillistä systeemin toimintaa on mahdoton ennustaa täydellisesti. 18 Systeemiajattelu on yksi keino hahmottaa, mitä kompleksiset vuorovaikutuskokonaisuudet ovat ja miten niitä olisi mahdollista tulkita. Sengen mukaan länsimaisen ajattelumallin takia ihminen pyrkii väistämättä hahmottamaan asioita perinteisen tieteen menetelmin. Tämä johtuu Sengen mukaan siitä, että länsimaisessa kielessä subjekti-verbi-objekti rakenne vääristää ajattelumme kohti lineaarista syy-seuraus-suhteellista ajattelua. Sengen mukaan länsimaisessa kielessä kielioppirakenteen tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita helpommin hahmotettavaan muotoon. Sengen mukaan jo lähtökohdiltaan tämän tyylinen lähestymistapa estää meitä hahmottamasta kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia järkevästi. Ajattelumallimme pyrkii automaattisesti rakentamaan kompleksisuudesta loputonta syy-seuraus-ketjua. 19 Yhtenä argumenttina perinteiselle tieteen menetelmän mukaiselle lähestymistavalle voidaan esittää kartesiolaisen perinteen mukaista tapaa tarkastella ihmisen toimintaa subjektin näkökulmasta. Kartesiolaiseen 18 Senge 1993, Senge 1993, 73. 7

12 perinteeseen kuuluu tietyllä tavalla kokevan subjektin irrottaminen hänen toiminnallisesta ympäristöstään. Kartesiolainen tapa soveltuu suljettujen systeemien selittämiseen, sillä suljettu systeemi voidaan nähdä sen komponenttien summana. Suljetulla systeemillä on hyvin yksinkertaistettavissa oleva toimintamalli, jonka toimintaa voidaan ennustaa täydellisesti. Systeemiajattelu ottaa tähän lähestymistapaan toisenlaisen lähtökohdan. Systeemiajattelun mukainen tarkastelu lähtee liikkeelle kokonaisuuden näkökulmasta, jossa kokonaisuus on jotain enemmän kuin osiensa summa. Itse asiassa systeemiajattelun kannalta kokonaisuus ja osa ovat vain suhteellisia käsitteitä ja niiden merkitys riippuu jokaiselle systeemille ominaisista tekijöistä, jotka tulevat näkyviin, kun systeemi toimii. Näin ollen kokonaisuuden ja osan suhteen määrittäminen ei ole olennaista, ainoastaan kokonaisuuden eli systeemin toiminta on ensisijaista. 20 Olennaisinta systeemiajattelussa samoin kuin myös systeemiteoriassa on tarkastella vuorovaikutuksia niin kutsutun takaisinkytkennän 21 kautta. Takaisinkytkentä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan minkä tahansa systeemissä tapahtuvan teon tai tapahtuman seurausta, joka palautuu tavalla tai toisella systeemiin. Seuraavassa kuvassa esitän takaisinkytkennän perusperiaatteen. Input Systeemi Output Takaisinkytkentä Kuva 1. Systeemin toimintamalli. Avoimissa, kuten inhimillisissä systeemeissä takaisinkytkentä tarkoittaa myös systeemiin palautuvaa tekijää. Sengen mukaan takaisinkytkentä mielletään puhekielessä usein joksikin suoraan saaduksi palautteeksi jostain teosta tai vaikka työpaikalla pidetystä kehityskeskustelusta. Hyvän työpäivän päätteeksi pomo saattaa kehua alaista, eli teoriassa alaisen työpäivä on ollut systeemin yksi suorite 20 Saarinen, luento Yhteispeli Otaniemessä, Vrt. Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Takaisinkytkentä tulee Sengen termistä Feedback loop. Esim. Senge 1993, 57. 8

13 (output) ja pomon palaute työstä on systeemin takaisinkytkentä. Tätä voisi kutsua työsuhteen yksinkertaisimmaksi takaisinkytkennäksi. Mutta systeemiajattelun mukaan takaisinkytkentä ei ole pelkkä käsitteellistettävissä oleva kehityskeskustelu tai työntekijän kehuminen sanallisesti. Systeemiajattelun mukaan millä tahansa tapahtumalla ja toiminnalla on olemassa jokin takaisinkytkentä, joka palautuu takaisin systeemiin. Jokaisella tapahtumalla ja asialla on välttämättä jonkin asteinen systeeminen seuraus, eli jokaisella pienelläkin teolla on olemassa jokin takaisinkytkentä. Seuraavassa kuvassa esittelen keskustelun tasolla tapahtuvan hyvin yksinkertaisen takaisinkytkennän perusperiaatteen. Input: Hei Takaisinkytkentä: Hei Kuva 2. Inhimillisen vuorovaikutussysteemin takaisinkytkentä. Tervehtiminen on systeemiin tehty syöte (input), tervehtimiseen vastaaminen on syötteestä koituva takaisinkytkentä, joka palautuu systeemiin itseensä. Takaisinkytkentöjen hahmottaminen on sitä monimutkaisempaa mitä suuremmista ja kompleksisemmista vuorovaikutuskokonaisuuksista on kyse. Mitä suurempi tarkasteltavissa oleva systeemi on, sitä enemmän dataa tarvitaan vuorovaikutusverkosta. Jos pyrkisimme muodostamaan systeemisen takaisinkytkennän kaavan kymmenen ihmisen välillä käydystä vuorovaikutusprosessista, tarvittava tiedonmäärä olisi niin suuri, että tarkastelu menettäisi merkityksensä. Vaikka tämänkaltainen tarkastelu olisikin teoreettisesti mahdollista, vuorovaikutuksen tarkastelun jäisi hyvin pinnalliseksi. Näin ollen kaikki sanallisesti käydyn keskustelun taustalla tapahtuva rikas vuorovaikutus jää huomioimatta. Tämän vuoksi tarkastelen vain minimiehdot täyttävää inhimillisen 9

14 vuorovaikutuksen systeemiä. Kun systeemin ehtona on, että systeemi on jokin osista koostuva kokonaisuus, kahden ihmisen välinen vuorovaikutuskokonaisuus eli dyadi on jo systeeminen tilanne. 22 Dyadin tarkastelemiseksi systeemiälyn teoria hyödyntää intersubjektiivista systeemiteoriaa kuvailemaan dyadin toiminnassa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Seuraavaksi esittelen intersubjektiivisen systeemiteorian periaatteet, minkä jälkeen voidaan tarkastella systeemiälykästä toimintaa Intersubjektiivinen systeemiteoria dyadissa Intersubjektiivinen systeemiteoria (IST) on alun perin metateoria ihmismielen rakentumisesta, jota sovelletaan pääasiassa psykoterapiassa. IST on yksi tapa hahmottaa kahden ihmisen välistä vuorovaikutuskokonaisuutta. 24 Kuten edellä esitin, systeemiteoria ottaa vaihtoehtoisen lähestymistavan kartesiolaiseen perinteeseen subjektin ja objektin erottelussa. Kartesiolaisen tavan mukaan ihmisen toiminnassa voidaan tehdä vahva erottelu kokevan subjektin sekä kokemuksen objektin välillä. Näin ollen kokeva subjekti voi pitää dyadissa toista osapuolta oman kokemuksensa tuotoksena eli tietynlaisena objektina. IST:n mukaan tällä tavoin subjekti erottaa itsensä kyseisestä vuorovaikutustilanteesta suhtautumalla toiseen osapuoleen vain oman kokemuksensa tuotoksena. 25 IST:n mukaan kahden ihmisen vuorovaikutustilanne on osapuolten intersubjektiivinen tuotos. Näin ollen kahden ihmisen vuorovaikutustilanne ei ole niinkään edestakaista viestin välittämistä vaan yhdessä muodostettu vuorovaikutuskokonaisuus. IST:n mukaan vuorovaikutustilanne on kahden ihmisen välille muodostunut yhteisesti jaettu todellisuus. 26 Mikä tahansa kahden ihmisen välinen vuorovaikutustilanne sisältää tietynlaisen emergentin ulottuvuuden, minkä vuoksi vuorovaikutustilannetta ei voida redusoida osapuolten omiksi ominaisuuksiksi. 27 IST:n mukaan toisen ihmisen toiminta vaikuttaa väistämättä subjektin omaan kokemukseen ja toisinpäin. IST:n mukaan siis minun kokemukseni 22 Hämäläinen & Saarinen 2010, Intersubjektiivisesta systeemiteoriasta tarkemmin Martela, M. & Saarinen, 2008, Martela, M. & Saarinen, 2008, Martela, M. & Saarinen, 2008, Määritelläkseen paremmin näkemystä siitä, mitä IST:ssa tarkoitetaan toisella osapuolen kanssa todellisuuden jakamisella, Saarinen siteeraa Emmanuel Levinaksen ajatusta luennolaan. Saarisen mukaan pyrkimyksenä on, että toista ihmistä ei hahmotettaisi vähän niin kuin min [una], mutta pikkuisen toi [sena]. Saarisen mukaan systeemiälykkäässä toiminnassa on pyrkimys hahmottaa toinen ihminen radikaalisti toisena ihmisenä, mutta samalla täysin yhdenvertaisena minun kanssani. Saarinen, luennolla Rakkaudet Otaniemessä, Martela, M. & Saarinen, 2008,

15 tilanteesta vaikuttavat kaverini kokemukseen tilanteesta ja hänen kokemuksensa tilanteesta taas vaikuttavat minun kokemuksiin samasta tilanteesta. Subjektit vaikuttavat vastavuoroisesti toinen toisiinsa ja rakentavat uniikin vuorovaikutustilanteen ja yhdessä jaetun todellisuuden. IST:n mukaan tarkastelun keskipisteenä on osapuolten yhdessä rakentama sosiaalinen ympäristö. Dyadissa molemmat osapuolet tuovat oman panoksensa käsillä olevaan tilanteeseen ja molemmilla osapuolilla on teoriassa yhtä iso vaikutus siihen, minkälaiseksi vuorovaikutustilanne kasvaa. Tiivistettynä voidaan sanoa, että kartesiolaisen mallin mukaan dyadi on kahden kokevan subjektin välillä tapahtuva vuorovaikutustilanne, kun taas IST:n mukaan dyadi on yhdessä rakennettu ja koettu yhteinen todellisuus. 28 Vuorovaikutus Kuva 3: Kartesiolainen vuorovaikutusmalli. Intersubjektiivinen systeemi Vuorovaikutus Subjekti Subjekti Kuva 4: Intersubjektiivinen systeemiteoria. Intersubjektiivista systeemiteoriaa voidaan havainnollistaa äidin ja vauvan suhteen avulla. Vaikka pieni vauva ei osaa kommunikoida sanallisesti, vauva osaa olla kuitenkin merkityksellisessä vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin esimerkiksi välittämällä tunteita. On selvää, että omalla toiminnallaan vauva vaikuttaa äitiinsä ja hänen käyttäytymiseensä, mihin äiti reagoi taas omalla tavallaan takaisin. 28 Martela, F

16 Vauva ei ole vain passiivinen oppija, joka kopioisi käyttäytymismalleja äidiltään vaan vauva on aktiivinen vuorovaikuttaja ja myötävaikuttaja oman kasvamisensa prosessissa. Heti syntymästä lähtien vauvat ovat sosiaalisesti aktiivisia toimijoita, jotka ovat vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa. Systeemiälyteorian mukaan vauvat suhtautuvat positiivisesti ulkomaailman viesteihin ja ovat erittäin kiinnostuneita mistä tahansa uusista asioista. Mutta vauvan ja äidin suhteen ymmärtämisen kannalta on olennaista hahmottaa, että heidän välisensä vuorovaikutus ei rajoitu vain sanalliseen viestintään, vaan he ovat avoimia minkä tahansa tyyppisille viesteille. 29 Saarisen mukaan ihmiset ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään paljon syvemmällä tasolla kuin vuorovaikutustilanteen ulkopuolinen voisi sanoa. Vaikka osapuolet eivät vaihtaisi keskenään sanallista informaatiota, he voivat silti olla keskenään vuorovaikutuksessa syvällä tasolla. Erityisesti vauvan tapa kommunikoida paljastaa asian. 30 IST:n tapaa hahmottaa mitä tahansa vuorovaikutustilannetta voidaan havainnollistaa kuvaamalla tilanne, jossa kaksi ihmistä istuu puiston penkillä. Se, että toinen flirttailee toiselle, saattaa saada toisen punastumaan silmänräpäyksessä. Ulkopuolisen silmin tuota tilannetta sekä punastuvan henkilön kokemusta on mahdoton pukea sanoiksi. 31 IST:n valossa vauva ja äiti rakentavat keskenään uniikin vuorovaikutuksen, mitä ei olisi mahdollista ymmärtää jos tarkasteltaisiin vauvaa ja äitiä toisistaan erillisenä. Vauva ja äiti toimivat synkronisesti ja he yhdessä kasvattavat toinen toisiaan. IST:n mukaan ihmismieli tarvitsee toista ihmistä kasvaakseen. Systeemiälyteoria hyödyntää IST:n mukaista näkemystä siitä, että ihmisten muodostamat systeemiset vuorovaikutukset sisältävät emergenttejä ominaisuuksia ja systeemi on enemmän kuin osiensa summa. 32 The seeds of systems intelligence are sown when the infant is engaging with her mother in the dyadic system she co-creates with her, adaptively reaching out towards development and growth Tässä kappaleessa olen selventänyt intersubjektiivisen systeemiteorian periaatteet. Tässä vaiheessa esittelen joitain huomioita ja ongelmia, koskien 29 Hämäläinen & Saarinen 2010, Saarinen, TEDx luento vauvojen radikalismi. Helsingissä Martela, F. 2012, Hämäläinen & Saarinen 2010, Hämäläinen & Saarinen 2010, 15.

17 erityisesti systeemiteoriaa sekä systeemiajattelua. Sen jälkeen voidaan käsitellä tarkemmin, miten systeemiälyteoria tulkitsee systeemeitä ja miten systeemiälyteorian mukaan systeemissä toiminta voi olla systeemiälykästä. 2.4 Systeemiteorian ja -ajattelun lähtökohdat ja ongelmat Systeemiteorian avulla on mahdollista tutkia periaatteessa mitä tahansa järjestäytynyttä kokonaisuutta. Suljetuissa systeemeissä, kuten automaattisissa koneissa tämä pätee ja on yksinkertaisesti selitettävissä, sillä suljetut systeemit on aina suunniteltu toteuttamaan jokin ennalta määrätty päämäärä. Lämpöpatterin termostaattisysteemin on tarkoitus toteuttaa päämäärä, jota varten se on suunniteltu. Systeemiteorian avulla voidaan tarkastella myös avoimia systeemeitä eli kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia, mutta tämä sisältää ongelman, sillä avoimet systeemit ovat niin monimuotoisia eikä suunnattu toteuttamaan mitään ennalta määrättyä päämäärää. Inhimilliset vuorovaikutuskokonaisuudet kuten avioliitto, ystävyyssuhde, harrastusryhmä, työ- tai hoivasuhde ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Avioliittoa on vaikea kuvitella samalla tavalla yhtä järjestäytyneeksi päämäärähakuiseksi vuorovaikutustoiminnaksi kuin johtajan ja alaisen välistä työsuhdetta. Avioliitolla ei ole välttämättä mitään päämäärää. Työsuhdetta voisi olla yksinkertaisempi tarkastella esimerkiksi siitä näkökulmasta, että tutkittaisiin saavutetun työn määrää tai saavutettua rahallisen tulosta. Avioliittoa on siksi vaikea tutkia systeemiteoreettisesta näkökulmasta, vaikka se olisikin teoreettisesti mahdollista. Vaikka avioliittoa voidaan tarkastella siinä tapahtuvan vuorovaikutuksen näkökulmasta, ongelma on nimenomaan siinä, että ei ole olemassa mitään, mihin peilata tuon systeemin suoritustasoa siinä mielessä kuin työsuhteen suoritustasoa voidaan helposti analysoida konkreettisesti saavutetun tuloksen avulla. Systeemiteorian avulla voidaan paremmin ymmärtää systeemissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta tästä on hyötyä vain silloin, kun voidaan sanoa, mikä on systeemin todellinen suoritustaso. Systeemiteoriasta on hyötyä, kun voidaan kysyä; voisiko systeemi toimia paremmin, voisiko vuorovaikutus tapahtua yksinkertaisemmin, nopeammin tai edullisemmin? Miten systeemissä tapahtuvaa vuorovaikutusta tulisi parantaa, jotta sen suoritustaso paranisi? Systeemiteorian hyötyä on yksinkertaisinta ajatella silloin, kun käsillä on ulkoisesti määritellyt standardit siitä, mitä pidetään systeemin hyvänä suoritustasona. Työsuhdesysteemin suoritustaso on hyvä silloin, kun se saavuttaa hyvää työtulosta. Toisin sanoen, työsuhdesysteemin suoritustason tulee olla jollain 13

18 tavalla kontrolloitua, sen täytyy toimia tiettyä päämäärää kohti, jotta sitä on mielekästä tutkia systeemisestä näkökulmasta. 34 Yhden tunnetuimman systeemiteorian kehittäjän Ervin Laszlon mukaan jokaista osista muodostunutta kokonaisuutta ei ole järkevää tutkia systeemiteorian näkökulmasta. Laszlo vertaa pyrkimystä hahmottaa kaikki maailman tapahtumat erilaisiksi osista muodostuviksi kokonaisuuksiksi siihen, että nivoisimme sattumanvaraisia paperilappuja yhteen ja kutsuisimme lopputulosta kirjaksi. Systeemiksi voidaan siksi kutsua vain asioita, jotka muodostavat yhdessä jonkin ilmaistavissa olevan ja järkevän kokonaisuuden, jolla on selkeä järjestys. 35 Ajatellaan mitä tahansa kaupallista organisaatiota. Organisaatio on järjestetty toimimaan tietyllä tavalla toteuttaakseen tiettyä tehtävää. Markkinat määrittelevät sen, mikä on tuon organisaation toiminnan taso. Jos suoritustaso on huono, organisaatio voi muuttaa toimintaansa ja niin edelleen. Avioliittoa on hyvin vaikea tarkastella samasta näkökulmasta. Periaatteessa voidaan kuitenkin ajatella, että huono avioliitto kohenisi, jos puolisot keskustelisivat siitä, mitä he haluavat avioliitolta ja mitä he toivoisivat toinen toiseltaan. Vaikka puolisoiden keskinäinen kommunikaatio parantaisi avioliittoa, ei ole mielekästä puhua samalla tavalla avioliiton kuin organisaation suoritustasosta. Tässä työssä keskityn vain sellaisiin inhimillisiin systeemeihin, jotka on suunniteltu toteuttamaan ennalta määritettyä päämäärää ja joilla on jokin ilmaistavissa oleva suorituksen tavoitetaso. Jatkossa käsittelen kuitenkin avioliittoa yhtenä esimerkkinä, joka on yksi maailman yleisimmistä dyadisista systeemeistä ja jonka osapuoliin on siksi helppo samaistua. Vaikka en käsittele sitä, mihin avioliiton tulisi pyrkiä,avioliiton käsittelemisen avulla on yksinkertaista ymmärtää kahden ihmisen välistä vuorovaikutuskokonaisuutta. Systeemiteorian tapa hahmottaa maailmaa sisältää myös ontologisen ongelman. Kun systeemin sanotaan olevan enemmän kuin sen komponenttien yhteenlaskettu summa, onko systeemi olemassa irrallisena sen komponenteista? Jos systeemi nähdään tällä tavalla ja kokonaisuutta pidetään tärkeämpänä kuin sen yksilöitä, ääripäässä systeemi saatetaan nähdä puhtaan funktionaalisesta näkökulmasta. Jos esimerkiksi organisaatioiden toimintaa tarkastellaan puhtaasti kokonaisuuden näkökulmasta, tällöin ihmisyksilö saattaa jäädä ilman huomiota. On mahdotonta ajatella, että organisaation kokonaissuoritusta tarkasteltaisiin 34 Buchanan & Huczynski 2010, Laszlo 1972,

19 ilman, että organisaation henkilökuntaa tarkastellaan ihmisyksilöinä. Vaikka huomio keskitettäisiinkin kokonaisuuden toimintaan, joudutaan lopulta vastaamaan kysymykseen, kumpi on tärkeämpi, yksilö vai kokonaisuus? Seuraava huomioni systeemiteorian ongelmasta on, ettei systeemiajattelun teoria pysty kunnolla selittämään systeemien perimmäistä luonnetta. Kun systeemiajattelun mukaan systeemien toimintaa on mahdotonta täydellisesti selittää, on relevanttia esittää kysymys, mitä me lopulta hyödymme systeemiajattelusta. C. West Churchmanin mukaan pyrkimys yhdistää tuloskeskeinen ajattelu ja inhimillinen hyvinvointi johtaa meidät lopulta niin kutsuttuun suunitelmallisuuden ongelman. Churchman tarkoittaa suunnitelmallisuudella pyrkimystämme ennakoimaan tulevia tilanteita käsillä olevan tiedon avulla. Organisaation analysoiminen tuloksellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta johtaa meidät siksi tekemään organisaatiota koskevat päätökset kulloinkin käsillä olevan tiedon ja siitä tekemiemme päätelmien varassa. Menettelyä voi verrata perinteisen loogisen empirismin tapaan rakentaa tietoa. Vaikeutena on kuitenkin se, että etenkään organisaatioiden toimintaan vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä ei voida mitenkään määritellä ennalta. Organisaatioissa tulee eteen usein yllättäviä tilanteita, joita ei ole mitenkään ennalta ollut mahdollista ennustaa. Inhimillisten systeemien voidaan siis sanoa olevan ennalta määräämättömiä, eikä niitä siten koskaan voi täysin ennakoida tai hallita. 36 Churchmanin mukaan ihmisen luomat systeemit toimivat viimekädessä jonkin muun kuin taloudellisen tai inhimillisen periaatteen mukaan. Churchman esittää omassa ajattelussaan kaksi tapaa selittää systeemien ontologiaa. Uskonnollisesta näkökulmasta systeemeitä ohjaa lopulta jokin yliluonnollinen voima. Toimiakseen oikein systeemeissä ihmisen tulee toimia tuon yliluonnollisen voiman mukaisesti. Churchmanin ajatus erittäin lyhyesti sanottuna on, että ihmisen tulee selvittää mikä Jumalan suunnitelma on ja elää tuon suunnitelman mukaisesti. Churchmanin mielestä ekonomisti tai ihmiskäytöksen tutkija ei koskaan voi ymmärtää systeemien perimmäistä luonnetta vaan lopulta on nojauduttava johonkin yliluonnolliseen. 37 Churhcmanin mukaan toinen vaihtoehto systeemien ontologisen tulkinnan haasteeseen on, että kun tutkimme jonkun systeemin toimintaa mistä tahansa näkökulmasta, tulkinta riippuu aina siitä kuka systeemiä tutkii. Tutkijan on siis 36 Churchman 1979, Churchman kutsuu tätä anti-planning menetelmäksi. 37 Churchman 1979,

20 mahdotonta irtautua omista näkemyksistään. Tämä tarkoittaa sitä, ettei systeemin toimintaperiaatteille ole koskaan olemassa objektiivista selitystapaa, vaan kyseessä on aina subjektiivinen näkemys, tietty tulkintamalli. 38 Churchmannin mukaan systeemiteorian ongelmana on aina, että systeemeitä analysoiva tarkastelija tutkii niitä aina omasta näkökulmastaan, minkä vuoksi systeemiä ei voida koskaan hahmottaa objektiivisesti. Systeemitieteiden pyrkimys on toisaalta objektiivinen näkemys systeemin toimintaan. Mutta Churchman esittää, että jos pyrimme hahmottamaan asioita objektiivisesti, olemme lopulta aina rajoittuneina omaan subjektiivisuuteen minkä vuoksi systeemien objektiivinen hahmottaminen on mahdotonta. 39 What is in the nature of systems is a continuing perception and deception, a continuing re-viewing of the world, of the whole system, and of its components. The essence of the systems approach, therefore, is confusin as well as enlightenment. The two are inseparable aspects of human living. 40 Systeemiteoriasta yhdeksi kiinnostavaksi kysymykseksi nousee, että jos systeemiteoria pyrkii hahmottamaan systeemin sen kokonaissuorituksen näkökulmasta, mitä tämä tarkoittaa lopulta ihmisen näkökulmasta? Tämä ajatus voidaan esittää myös klassisen organisaation dilemmana; miten organisaation toimintaa voidaan suunnitella ja ohjata siten, että yksilöt toteuttavat organisaation kokonaistavoitteita ulkoa määritellyn hyvän suoritustason mukaisesti säilyttäen samalla autonomisen yksilön vapauden ja yksilölliset tarpeet? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan teoria systeemiälykkäästä toiminnasta, jota käsittelen seuraavassa kappaleessa Miksi systeemiälyä tarvitaan? Systeemiälyteorian mukaan inhimillinen systeemi aiheuttaa käyttäytymis- sekä mentaalisia malleja, jotka ohjaavat ihmisen toimintaa systeemin sisällä. Ihmiset saattavat ajautua toimimaan systeemin säätelemällä tavalla, eivätkä he välttämättä tiedosta sitä itse. Systeemiälyteorian mukaan systeemillä on ihmisen toimintaa vahvasti ohjaava vaikutus. Ohjaava tekijä on kuitenkin vain ihmisen muodostama näennäistodellisuus, jonka ohjaamana ihminen toimii tuossa systeemissä. 38 Churchman 1979, Churchman 1979, Churchman 1979, Buchanan & Huczynski 2010,

21 Systeemiälyteorian mukaan ihmisten käytöstä ohjaavaa näennäistodellisuutta kutsutaan nimellä haamusysteemi. 42 Haamusysteemi synnyttää ihmisissä erilaisia käyttäytymistä ohjaavia vinoutumia. Vinoutumat ovat esimerkiksi käytänteitä, jota kukaan ei haluaisi noudattaa, koska ne eivät palvele ketään. Systeemiälyteorian mukaan ihmiset muodostavat pahimmillaan niin kutsutun systeemidiktatuurin, jossa systeemi itse päättää kaikista tärkeistä asioista, eikä kukaan uskalla tuoda systeemistä poikkeavia asioita esille. Tämä tarkoittaa sitä, että systeemistä on tullut käytänteitä muodostava ja niitä ohjaava toimija ihmisten välillä. Systeemidiktatuurin luonteeseen kuuluu se, että se ohjaa ihmisiä jopa niin, etteivät ihmiset pysty toimimaan muuten kuin systeemidiktatuurin ohjaamalla tavalla. Systeemiälyteorian mukaan systeemidiktatuuri toimii diktatuurina ihmisten välillä, vaikka diktaattoria ei olemassakaan. Kaikki osapuolet aistivat systeemidiktatuurin olemassaolon, mutta kukaan ei puhu siitä. Haamusysteemiä ja systeemidiktatuuria ruokkivat ja pitävät yllä erityisesti ihmisten pelko, henkilökohtaisen edun tavoittelu, puhumattomuus, teeskentely, kaksinaamaisuus, pelkkien osatotuuksien kertominen, kätketyt suunnitelmat, pelin politiikka 43 sekä tietty kilpailuvietti. Haamusysteemi ilmenee esimerkiksi muodostuneina käytänteinä siitä, kuka saa puhua työpaikan kahvihuoneessa kenellekin, mistä asioista ja miten innostuneesti. Systeemiälyteorian mukaan tällöin vallitsee siis haamusysteemi tai jopa systeemidiktatuuri, joka ohjaa kahvihuoneessa tapahtuvaa vuorovaikutusta. 44 Systeemiälyteorian mukaan missä tahansa systeemissä kuten avioliitossa tai työsuhteessa saattaa vallita systeemidiktatuuri. Esimerkiksi työsuhteessa pelko ja puhumattomuus voivat estää työntekijöitä esittämästä uusia ideoita. Kahvihuoneen tyyppinen haamusysteemi saattaa vaikuttaa myös kokouskäytänteisiin. Jollakin henkilöllä saattaa olla hyviä uusia ideoita, mutta hän ei uskalla esittää niitä, koska haamusysteemi ei salli sitä. Näin ollen systeemin vuorovaikutuksen taso köyhtyy ja ihmiset kokevat tulleensa lannistetuiksi. Organisaation kannalta systeemidiktatuurilla voi olla huonoja seurauksia siksi, että ihmiset tuottavat tällöin vain kelpo suoritteita. Systeemiälyssä 42 Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004,

22 systeemidiktatuurin vaikuttamaa organisaatiokulttuuria kutsutaan termillä business-as-usual. 45 Saarinen antaa esimerkin myös avioliiton systeemidiktatuurista, jota hän kutsuu nimellä ruusunostamattomuuden systeemi. Voidaan ajatella tilannetta, jossa vuosikymmeniä kestänyt avioliitto tuntuu molempien osapuolien kannalta kelpo suoritukselta, vaikka molemmat haluaisivat ilmaista enemmän omia tunteitaan toisiaan kohtaan. Erilaisten käytänteiden takia avioliittoa saattaa hallita haamusysteemi, joka estää avoimen keskustelun aviopuolisoiden välillä. Avioliittoa hallitsee haamusysteemi, joka estää tunteiden ilmaisemisen ja niistä puhumista. Saarinen esittää, että mies haluaisi antaa vaimolleen ruusun ja vaimo haluaisi saada mieheltään ruusun. Molempien aviopuolisoiden mielessä ja toiveena on tilanne, jossa ruusu annettaisiin. Kyse on täysin mahdollisesta tapahtumasta, mutta systeemi on estänyt sitä tapahtumasta jo vuosikymmenten ajan. Ruusunostamattomuuden systeemi latistaa avioliittoa. 46 Systeemiälyteorian taustaolettamuksena on vahva käsitys siitä, että ihmisissä on kätkettynä suuri määrä positiivista potentiaalia ja voimavaroja. Ihmisissä on myös suuri määrä kätkettyä anteliaisuutta, arvonantoa ja innostusta, jotka vallitseva haamusysteemi sitoo ja joita se estää vapautumasta. Systeemiälyyn kuuluva ihmiskuva on erittäin positiivinen, kuuluuhan siihen käsitys ihmisen halusta toimia paremmin kuin hän kulloisenakin hetkenä toimii. 47 Näyttää siltä, että haamusysteemi vaikuttaa ihmisten toimintaan kahdella vaihtoehtoisella tavalla, joita ei kuitenkaan ole eksplisiittisesti eritelty aiemmin systeemiälyteoriassa. Ensinnäkin ihminen saattaa olla tietämätön oman toimintansa seurauksista, eikä hän yksinkertaisesti osaa toimia systeemissä paremmin. Avioliitossa mies voi olla täysin tietämätön siitä, että hänen vaimonsa haluaisi saada ruusun, minkä vuoksi hän ei osta koskaan ruusuja. Miehen kannalta ruusun antamisella on suuri potentiaali, mutta hän ei osaa nähdä tuota potentiaalia. Tätä näkemystä käsitellään erinomaisesti psykologisessa testissä nimeltä The Invisible Gorilla 48. Kyseisen testin on tarkoitus todistaa ihmisen valikoivasta havainnointikyvystä. Testin mukaan ihmisellä on taipumus havaita vain se, mihin 45 Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Teorian kehittäjinä Christopher Chabris ja Daniel Simons. Katso esim. 18

23 hän keskittyy. Aivan hänen edessään saattaa tapahtua vaikka mitä täysin hänen tiedostamattaan. 49 Tämä on tärkeä huomio erityisesti organisaation kannalta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Edessä olevat loistavat tilaisuudet saattavat mennä ohi kenenkään niitä huomaamatta vain sen takia, että loistaviin tilaisuuksiin ei ole osattu kiinnittää huomiota. Systeemiälyteoriaan viitaten tämä tarkoittaa sitä, että piilossa olevaa positiivista potentiaalia ei huomata. Systeemiälyteorian mukaan ihmisen tulisi pyrkiä hahmottamaan systeemeissä enemmän toimintamahdollisuuksia, kuin mikä on ilmeistä. 50 Vaihtoehtoisesti haamusysteemin ohjaamaa toimintaa voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, että tällöin toimitaan usein myös mahdollisimman edullisesti ja vaivattomasti. Esimerkiksi työsuhteessa on usein työlästä jatkuvasti miettiä uusia toimintamalleja, jotta haamusysteemin kätkemä positiivinen potentiaali saataisiin nostettua esiin ja hyödynnettyä. Tämä näkemys edellyttää olettamuksen siitä, että ihminen on mukavuudenhaluinen ja tekee mielellään sitä, mikä on hänelle edullista ja helppoa. Tämän ajatuksen voisi yhdistää ruusun ostamattomuuden esimerkkiin siten, että Saarinen näyttäisi olettavan, että mies haluaisi ostaa ruusun, mutta systeemi estää sen ja sen takia mies jättää tietoisesti ruusun ostamatta, koska se voi olla hänelle helppo päätös. Tämän näkemyksen mukaan mies näkee selvästi ruusun ostamisen positiivinen potentiaalin, mutta hän tietoisesti jättää ruusun ostamatta. Systeemiälyteorian mukaan ihminen usein näkee ja tiedostaa erilaisia positiivisen potentiaalin toimintamahdollisuuksia systeemeissä, mutta tietoisesti jättää mahdollisuudet hyödyntämättä. Systeemiälyteorian mukaan ihmisen tulisi kuitenki arvioida radikaalisti uudelleen henkilökohtainen vastuunsa systeemeissä. 51 Systeemiälyteorialle ei ole esitetty täsmällisiin käsitteisiin rakennettua teoriaa siitä, mikä olisi systeemiälykästä toimintaa. Edellisten huomioiden perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että systeemiälykästä toiminta edellyttää oman näkemyksen laajentamista siten, että ihminen hahmottaisi mahdollisimman paljon toimintamahdollisuuksia systeemissä. Sen lisäksi ihmisen tulee todellisuudessa hyödyntää positiivisen potentiaalin toimintamahdollisuuksia, eikä jättää mahdollisuuksia käyttämättä. Tähän aiheeseen palaan myöhemmin vielä 49 Chabris & Simons Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, 2. 19

24 kappaleessa 3.1. Seuraavaksi käsittelen tarkemmin sitä, mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa systeemin kannalta käytännössä. 2.6 Systeemiälykäs toiminta nostaa systeemin potentiaalin esiin Systeemiälyteorian mukaan edellä kuvattu haamusysteemi kätkee sisällensä ihmisten potentiaalin, jonka ansiosta myös systeemi kokonaisuudessaan sisältää potentiaalia. Systeemiälykäs ihminen toimii teorian mukaan siten, että hän osaa toiminnallaan nostaa tuon positiivisen potentiaalin esiin koko systeemin hyväksi. Seuraavaksi käsittelen tarkemmin tuota positiivisen potentiaalin esiin nostamista. Ajatellaan esimerkiksi haamusysteemiä kokouskäytänteissä, missä kokoukseen osallistuva työntekijä haluaisi esittää uusia kehitysideoita ja johtaja haluaisi kuulla alaiseltaan uusia kehitysideoita, mutta haamusysteemin vaikutuksen takia alainen ei esitä uusia kehitysideoita. Vaikka uusia ideoita ei esitetä kokouksessa, systeemiälyteorian mukaan toive uusista kehitysideoista elävät vahvasti systeemien sisällä. Systeemiälyteorian mukaan asiaa voidaan kuvata siten, että kun toteutetaan joku haamusysteemin ohjaama käytänne, kuten ei esitetä uutta ideaa, syntyy X1. Mutta samalla hetkellä syntyy sen taustalla myös X2 poissaolevana. X2 on tiedossa oleva positiivinen asia, jota systeemi voisi tavoitella, mutta systeemidiktatuurin takia sitä ei tavoitella. Vuorovaikutuksen tuloksena ovat se, mitä todellisuudessa tuotetaan sekä se, mitä systeemissä toivotaan että tuotettaisiin. 52 Input Systeemi Output X1 X2 Kuva 5: Haamusysteemin tuottama Business-as-usual Jotta systeemin positiivinen potentiaali saataisiin tuotua esiin, täytyy suorittaa systeemiälykäs teko. Systeemiälykäs toiminta voidaan esittää yksinkertaisimmillaan yksittäisenä tekona, niin kutsuttuna systeemi-interventiona: Interventio eli poikkeutus on toimenpide, joka muuttaa systeemin tai sen perusdynamiikan toisenlaiseksi Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin 2005, 34 20

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto kevät 2011 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kompleksisuus ja systeemiäly 26.1. Noste 2.2.

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

SYSTEEMIÄLY LIIKE-ELÄMÄSSÄ. Myönteisen vaikuttamisen opas

SYSTEEMIÄLY LIIKE-ELÄMÄSSÄ. Myönteisen vaikuttamisen opas SYSTEEMIÄLY LIIKE-ELÄMÄSSÄ Myönteisen vaikuttamisen opas Emmi Kuortti Christa-Maria Määttänen Rebekka Leino Helmikuu 2016 Liiketalous Yrittäjyys ja tiimijohtaminen 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1 Systeemiäly...

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot