SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA"

Transkriptio

1 SYSTEEMIÄLYKKYYS INHIMILLISESSÄ TOIMINNASSA Peter Torniainen Sosiaalietiikan pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 (Tekijä antaa luvan julkaista tutkimus Aalto-yliopiston systeemianalyysin verkkosivuilla)

2

3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Tekijä Författare Peter Torniainen Työn nimi Arbetets titel Systeemiälykkyys inhimillisessä toiminnassa Oppiaine Läroämne Sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Laitos Institution Systemaattisen teologian osasto Sivumäärä Sidoantal 84 Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Referat Systeemiälykkään toiminnan teoria on Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen muotoilema ihmisen toimintaa kuvaileva teoria. Systeemiälyteorian esitetään olevan ihmisen toiminnan tutkimista, mutta tähän mennessä systeemiälyteoriassa ei ole tutkittu perusteellisesti ja argumentatiivisesti, mitä systeemiäly tarkoittaa inhimillisenä toimintana. Tutkimuksessani käsittelen saatavilla olevan kirjallisuuden ja tutkimusten avulla, mitkä ovat systeemiälykkään toiminnan minimiehdot. Tutkimusmetodina on käsiteanalyysi. Systeemiälyteorian mukainen ihmisen toiminta on purettava käsitevälineiden avulla osiin ja selvitettävä, mitkä ovat systeemiälyteorian taustalla vaikuttavat olettamukset ihmisen toiminnasta. Apunani käytän Jaana Hallamaan muotoilemaa teon teoriaa selittääkseni, mistä systeemiälykkäässä toiminnassa on pohjimmiltaan kyse. Johdantoa seuraavassa luvussa esittelen systeemiälyteorian kannalta keskeiset käsitteet, joiden varaan systeemiälyteoria on rakennettu. Esittelen yleisen systeemiteorian, systeemiajattelun, intersubjektiivisen systeemiteorian sekä moniälykkyysteorian käsitteet. Luvun lopussa esittelen esimerkin systeemiälyteorian käytännöllisestä sovelluksesta Frank Martelan vanhustenhoitotyötä koskevan väitöskirjan pohjalta. Kolmannessa luvussa erittelen systeemiälykästä toimintaa käsiteanalyyttisesti ja määrittelen Martha Nussbaumin kyvykkyysteorian avulla systeemiälykkään toiminnan oikeudenmukaisuutta koskevat vaatimukset. Neljännessä luvussa sovellan saatuja tutkimustuloksia systeemiälyteorian tutkimuksessa esitettyyn hypoteesiin kukoistavasta organisaatiosta ja käsittelen, mitkä ovat kukoistavan organisaation toteutumisen minimiehdot. Tutkimukseni keskeinen huomio on, että systeemiälykäs toiminta edellyttää muiden osapuolien intressien huomioimista sekä heidän toimijuutensa vahvistamista, jota voidaan kutsua voimaannuttamiseksi. Systeemiälyteoriaa koskevassa tutkimuksessa on aiemmin käsitelty toimintaa myös toiminnan kohteen näkökulmasta, mutta toiminnan kohteen toimijuuden minimiehtojen toteutumista ei ole määritelty systeemiälykkään toiminnan kriteeriksi. Näin ollen, systeemiälyteorian esittämä näkemys siitä, mitä voidaan kutsua systeemiälykkääksi toiminnaksi, ei täytä sellaisenaan oikeudenmukaisuuden vaatimusta, eikä sitä siksi voi kutsua systeemiälykkääksi toiminnaksi. Avainsanat Nyckelord Systeemiälyteoria, systeemiälykäs toiminta, oikeudenmukaisuus, vanhustenhoito. Säilytyspaikka Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja

4 1 Johdanto Systeemiälyteoria Systeemiteoria Systeemiajattelu Intersubjektiivinen systeemiteoria dyadissa Systeemiteorian ja -ajattelun lähtökohdat ja ongelmat Miksi systeemiälyä tarvitaan? Systeemiälykäs toiminta nostaa systeemin potentiaalin esiin Systeemiäly ihmisen älykkyyden lajina Systeemiälykkyys vanhustenhoitotyössä Systeemiälykäs toiminta Systeemiälykkään toiminnan minimiehdot Systeemi-interventiota ohjaavat toimijan sisäiset tekijät Systeemi-interventio käytännöllisenä päättelynä Systeemi-intervention tuloksen, seurauksen ja vaikutusten arviointi Systeemiälyteorian hyvät Systeemiälykäs toiminta vaikuttamisena Kyvykkyysteoria ja oikeudenmukaisuus Resurssivaltasuhteessa professio määrittää hyvää Systeemiälykkyys organisaatiossa Kukoistava organisaatio Kukoistavan organisaation edellytykset ja ongelmat Loppukatsaus Lähde- ja kirjallisuusluettelo...81 Painamattomat lähteet Lähteet ja apuneuvot Kirjallisuus... 83

5 1 Johdanto Tarkoitamme systeemiälyllä älykästä toimintaa, joka hahmottaa vuorovaikutuksellisia takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti ja luovasti. Systeemiälykäs henkilö osaa toimia järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Kokonaisuus muovaa häntä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta usein intuitiivisesti, vaistomaisesti, tiedostamattaan mutta tavalla, jota on olennaisen tärkeä ymmärtää. 1 Systeemiälyteoria on Esa Saarisen sekä Raimo P. Hämäläisen vuonna 2002 kehittämä teoria ihmisen toiminnasta. Voidaan sanoa, että systeemiälyteoria pohjautuu hyvin pitkälti Suomessa tunnetun filosofi Saarisen omaan ajatteluun. Systeemiälyteoria on muotoutunut pitkälti Saarisen pitämien yritysluentojen, yliopistoluentojen sekä oman ajattelun pohjalta. 2 Systeemiälyteoria on ihmisen toimintatutkimusta. Reilun kymmenen vuoden aikana systeemiälyteoria on saanut huomiota eri tutkimusaloilla. Systeemiälyteoriaa on tutkittu monesta eri näkökulmasta ja teorialle on esitetty lukuisia käyttöyhteyksiä. Teoriaa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan muotoiltu perusteellisesti ihmisen toiminnan näkökulmasta siitä huolimatta, että teoria on ihmisen toimintatutkimusta. Samaten on jäänyt vähäiselle huomiolle se, mihin systeemiälykkäällä toiminnalla pyritään. Systeemiälyteorian pääperiaatteet on esitelty lukuisia kertoja eri kirjoittajien toimesta, mutta teorian taustaoletuksia ihmisen toiminnan näkökulmasta ei ole avattu perusteellisesti missään. 3 Yhtenä syynä sille, että systeemiälyteorialle ei ole toistaiseksi annettu spesifioitua käsitteiden varaan rakennettua muotoa on se, että Saarinen on pyrkinyt muotoilemaan teoriansa niin, että se herättää enemminkin ihmisissä ajatuksia eikä niinkään täytä argumentatiivisuuden kriteereitä. Saarinen kuvaa omaa ajatteluaan voimaannuttavana energiana, jota on vaikea redusoida käsitteisiin, sillä näin tehtäessä menetetään osa siitä, mitä teoria pyrkii välittämään kuulijoilleen. Saarinen viittaa kuuluisiin Ludwig Wittgensteinin pitämiin luentoihin Cambridgen yliopistossa, missä kukaan paikallaolijoista ei tiennyt ennen luennon alkua, mitä luento käsittelisi. Saarinen muistuttaa myös, että 1 Hämäläinen & Saarinen 2004, esipuhe. 2 Saarinen 2008, 3. Kaikki systeemiälyä koskeva tutkimus on vapaasti luettavissa osoitteessa 3 Tutkimusaiheeseeni liittyvä yksi harvoista systeemiälykästä toimintaa sen moraaliselta kannalta käsittelee Malk 2005, Systeemiäly, moraali ja oikeudenmukaisuus. 1

6 Sokrates, yksi maailman merkittävimmistä filosofeista, ei kirjoittanut filosofiaansa käsitteellisiin muotoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Sokrateen perintö olisi merkittävä. Systeemiälyteoria esitetään samassa valossa: jos teoria pilkottaisiin pieniksi käsitteiksi, se olisi vaarassa menettää merkittävän osan viestistä, joka teorian avulla halutaan välittää. Systeemiälyteoria onkin ehkä paremmin ymmärrettävissä Saarisen pitämillä luennoilla kuin sitä soveltavien tutkimusten valossa. 4 Systeemiälyteoriaa soveltavalla tutkimuksella on kunnianhimoisia tavoitteita. Systeemiälyteorian tutkimuksissa kuvaillaan systeemiteorian avulla näkemys siitä, miten todellisuus toimii. Toisekseen systeemiälyteorian tutkimuksessa esitetään näkemys ihmisen älykkäästä toimintatavasta tuossa todellisuudessa. Hämäläinen ja Saarinen kuvaavat systeemiälyteorian tutkimuksen tavoitetta seuraavasti: Kysymyksessä on synteettinen hanke, jonka pyrkimyksenä on yhdistää teoria ja käytäntö, tekeminen ja ajattelu, yksilö ja yhteisö, realiteetti ja mahdollisuus. 5 Lähtökohta synnyttää kuitenkin ongelman. Systeemiälyteoria on teoria ihmisen toiminnasta ja sitä tutkitaan Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratoriossa. Jos systeemiäly esitetään tieteellisenä teoriana, sen täytyy olla argumentatiivinen teoria, eikä vain ajatuksia herättävä ajatusrakennelma. Mitä tahansa argumentatiivista teoriaa ihmisen toiminnasta tulee pystyä tarkastelemaan käsiteanalyyttisesti. Argumentatiivisen teorian tulee pystyä perustelemaan taustaoletukset, joiden varaan teoria rakentuu. Tästä syystä on tarpeen tutkia tarkemmin taustaoletukset, joita systeemiälyteoria väistämättä sisältää. Systeemiälyteoriaan sisältyy selvästi vahva näkemys siitä, mitä pidetään hyvänä toimintana ja tuon toiminnan taustalla vaikuttaa olevan vahva ihmiskäsitys. Tällaisia taustaoletuksia on syytä tutkia tarkemmin, minkä vuoksi olen päättänyt tehdä käsiteanalyyttisen tutkimuksen systeemiälykkään toiminnan teoriasta. Systeemiälyteoriaa koskevan käsiteanalyysin tekemiseksi käsittelen ensin systeemiälyteoriaa sellaisena, kuin se on esitetty. Systeemiälyteoriaan kuuluvan hypoteesin mukaan teorian perimmäinen ajatus on inhimillisen kukoistamisen 4 Saarinen 2008, Hämäläinen & Saarinen 2006, 4. 2

7 mahdollisuus, jonka systeeminen rakenne usein kätkee sisälleen. 6 Näin ollen pyrin analysoimaan systeemiälyteoriaa käsittelevää aineistoa erilaisten teorioiden tarjoamien käsitteiden valossa purkamalla esiin systeemiälyteorian taustaoletukset. Kun taustaoletukset on selvitetty, on mahdollista testata taustaoletuksia hypoteesin valossa. Hypoteesiksi asetan systeemiälyteoriaan sisältyvän käsityksen, jonka mukaan systeemiälykäs toiminta edesauttaa inhimillistä kukoistusta sekä kukoistavan organisaation mahdollisuutta. 7 Johdantoa seuraavassa luvussa esittelen systeemiälyteorian taustat ja vahvimmat vaikuttajat, joiden perustalle systeemiälyteoria on rakentunut. Systeemiälyteoria pohjautuu yleiseen systeemiteoriaan, jonka merkittävimmät kehittäjät vaikuttivat 1970-luvulla. Nykyään systeemiteoriaa käytetään erityisesti organisaatiomallien hahmottamisessa. Yksi tunnetuimmista vaikuttajista systeemitieteiden alalla tällä hetkellä on Peter Senge, joka kehitti systeemiajattelua koskevan teorian 1990-luvulla. Sengen teoria on saanut paljon huomiota akateemisessa tutkimuksessa, mutta sitä on myös kritisoitu siitä, että teoriaan sisältyvä lupaus käytännön sovellettavuudesta ei ole toteutunut. Systeemiajattelun tarkoitus on toimia apuvälineenä yrityksille, joissa halutaan omaksua uusia toimintamalleja voidakseen toimia paremmin omalla alallaan. Systeemiälyteoriaa voidaan pitää systeemiajattelun jatkeena siinä mielessä, että systeemiälyteorian kehittämistä on ohjannut pyrkimys luoda teoria, joka todella toimii käytännössä yhdistämällä teorian ja käytännön. 8 Käyn toisessa luvussa läpi systeemiälyteorian keskeisimmät käsitteet sekä sen rakenteen. Luvun lopussa esittelen kattavimman saatavissa olevan systeemiälyteorian käytännön sovellutuksen, nimittäin Frank Martelan tutkimustyön systeemiälykkäästä vanhustenhoitotyöstä. Kolmannessa luvussa käsittelen systeemiälykkyyttä ihmisen toimintana. Tarkastelen Jaana Hallamaan muotoileman teon teorian avulla vähimmäisehdot, joiden avulla jotain toimintaa voidaan ylipäätään kutsua inhimilliseksi toiminnaksi. Selvitettyäni toiminnan minimiehdot esittelen systeemiälykkään toiminnan käytännöllisen päättelyn muodossa Aristoteelisen praktisena syllogismina. Kolmannen luvun lopussa käsittelen piirteitä, joita voidaan sanoa systeemiälyteorian hyviksi sillä perusteella, että niitä toiminnalla pohjimmiltaan tavoitellaan. Hyvien tavoittelemista koskevaan tutkimukseen kuuluu myös sen 6 Saarinen 2008, 6. 7 Martela, F. 2013, Hämäläinen & Saarinen 2006, 4. 3

8 pohtiminen, kuinka toiminta toteuttaa myös oikeudenmukaisuuden vaatimusta, minkä vuoksi tarkastelen systeemiälykästä toimintaa Martha Nussbaumin kyvykkyysteorian valossa. 9 Työn neljännessä luvussa esittelen systeemiälyteorian korkeimman päämäärän, ajatuksen kukoistavasta organisaatiosta. Esa Saarinen pyrkii systeemiälyteorian avulla tuomaan panoksensa suomalaiseen yritysmaailmaan tavoitteenaan saada yritykset tekemään yhä paremmin sitä, mitä ne tekevät. Systeemiälykkään toiminnan analysoimisen kannalta on tarpeen selvittää minimiehdot, joilla kukoistavasta organisaatio voi toteutua, mitä kukoistava organisaatio edellyttää työntekijöiltä ja miten kukoistava organisaatio pysyy voimassa. Tutkimukseni keskeisin ajatus on tarkastella systeemiälykästä toimintaa inhimillisen toiminnan kannalta. Ainoan käsillä olevan kattavan tutkimuksen avulla, Frank Martelan vanhustenhoitotutkimuksen valossa, määrittelen systeemiälykkään toiminnan vähimmäisehdot. Niiden selvittyä testaan minimiehtojen toteutumista ajatukseen kukoistavasta organisaatiosta, jota voidaan pitää systeemiälyteorian yhtenä pyrkimyksenä. Tutkimukseni tiivistyy siten seuraaviin kysymyksiin: (1) Mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa inhimillisenä toimintana? (2) Mitkä ovat systeemiälykkään toiminnan minimiehdot? (3) Minkä ehtojen perusteella systeemiälyteorian mukainen inhimillinen kukoistus sekä kukoistava organisaatio on mahdollista toteutua? (4) Mitä hyötyä kukoistavasta organisaatiosta on ja toisaalta, mitä hyötyä systeemiälykkäästä toiminnasta koituu? 2 Systeemiälyteoria 2.1 Systeemiteoria Systeemiteoria 10 tarkoittaa tapaa tarkastella erilaisia osista koostuvia kokonaisuuksia. Lähtökohtana on pyrkimys ymmärtää erilaisten kokonaisuuksien rakenteita, niissä esiintyviä lainalaisuuksia sekä lainalaisuuksiin perustuvia toimintamalleja. Systeemiteoria tutkii perinteisesi organisaatiokulttuureita, joissa systeemiteoriaa hyödynnetään erilaisten organisaatiomallien hahmottamiseen. 9 Nussbaum Systeemiteoriaa voidaan kutsua yläkäsitteeksi kaikille teorioille, jotka käsittelevät asioita niin kutsutusta systeemisestä näkökulmasta. Näin ollen systeemiälyn teoria sekä systeemiajattelun teoria pohjautuvat systeemiteoriaan. 4

9 Mutta systeemiteorian avulla on mahdollista tutkia periaatteessa mitä tahansa toimintaa, sillä systeemiteorian pyrkimys on hahmottaa paremmin mitä tahansa käsitteellisesti määriteltävissä olevaa kokonaisuutta. 11 Systeeminen näkökulma voidaan kuvata yksinkertaisesti seuraavalla tavalla: an approach to a problem, which takes a broad view, which tries to take all aspects into account, which concentrates on interactions between the different parts of the problem. 12 C. West Churchmanin mukaan systeemiksi voidaan nimittää mitä tahansa komponenteista koostuvaa kokonaisuutta jos tuolla kokonaisuudella on jonkinlainen ilmaistavissa oleva olemassaolon syy sekä jokin toiminnallinen muoto. Systeemin voidaan yksinkertaisesti kuvailla olevan komponenteista koostuva kokonaisuus, joka on kohdistettu toimimaan haluttua päämäärää kohti. 13 Systeemi on siis erittäin laaja-alainen käsite. Jokaiselle systeemille on kuitenkin yhteistä se, että systeemin komponentit ovat tavalla tai toisella vuorovaikutussuhteessa toisiinsa ja systeemi on suunniteltu toteuttamaan tietty päämäärä. Systeemiteorian pyrkimyksenä on ymmärtää ja selittää monimutkaisia tapahtumia niin hyvin kuin mahdollista. Saarinen kutsuu tätä pyrkimykseksi ymmärtää tapahtumien seurausten seurauksia. Saarinen tarkoittaa tällä pyrkimystä hahmottaa tapahtumien sellaisia ulottuvuuksia, jotka eivät ole välttämättä ilmeisiä ja helposti havaittavissa. 14 Systeemit voidaan jakaa pääosin kahteen ryhmään sen mukaan, mikä niiden toiminnan luonne on. Ensinnäkin on olemassa suljettuja systeemeitä, kuten esimerkiksi lämpöpatterin termostaatti. Tämä tarkoittaa sitä, että systeemiä voidaan tutkia laskemalla sen komponentit yhteen, jolloin koko systeemin toiminta on yhtä kuin sen komponenttien toimintojen yhteenlaskettu summa. Tämänkaltaisen systeemin komponenttien vuorovaikutussuhteet ovat tarkasti selitettävissä ja systeemin toimintaa on myös sen vuoksi helppo ennustaa. Lämpöpatterin termostaattisysteemin toiminta perustuu siihen, että kun huoneen 11 Checkland 1981, Checkland 1981, Churchman, 1979, 29. Käännetty lauseesta a system is a set of parts coordinated to accomplish a set of goals Systeemiä voidaan kutsua myös kompleksiseksi kokonaisuudeksi tai dynaamiseksi vuorovaikutuskokonaisuudeksi riippuen siitä, minkä tyyppinen systeemi on tarkastelun kohteena. Asian yksinkertaistamiseksi olen valinnut käyttää aina termiä systeemi kuvaamaan mitä tahansa komponenteista koostuvaa mielekästä kokonaisuutta. 14 Termi seurausten seuraukset on Saarisen muotoilema. Saarinen, luento Rakkaudet Otaniemessä,

10 lämpötila laskee, termostaatti kytkee patterin päälle. Toisaalta, kun haluttu huoneenlämpötila on saavutettu, lämpöpatterin termostaattisysteemi kytkee patterin lämmityksen pois. 15 Toisekseen on olemassa avoimia systeemeitä, joiden komponenttien vuorovaikutussuhteet sisältävät syvemmän ulottuvuuden kuin vain komponenttien yhteenlasketun summan. Systeemin kokonaistoiminta nähdään jonain suurempana kuin sen osien summana. Tällaisen systeemin sanotaan olevan kompleksinen vuorovaikutuskokonaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että systeemeissä yhdellä syötteellä voi olla moniulotteisia ja kauaskantoisia seurauksia, joita on mahdoton tietää ennalta. Tämän vuoksi systeemin kokonaistoimintaa on mahdoton ennustaa. Systeemi sisältää emergenttejä kokonaisuuksia, eli systeemin kokonaissuoritusta on mahdoton redusoida sen komponenttien yksittäisiksi toiminnoiksi. Esimerkiksi organisaation toiminta voidaan nähdä systeeminä, jonka toiminta on enemmän kuin vain työntekijöiden työpanoksen summa. 16 Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut erityisesti ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista, jotka voidaan nähdä systeemiteorian mukaan avoimina systeemeinä. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat systeemiteorian mukaan kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia, sillä systeemissä tapahtuva vuorovaikutus on kompleksista. Kompleksisuus tarkoittaa sitä, että jokaiselle systeemin tapahtumalle on esitettävissä monta eri syytä ja jokaisella syyllä voi olla moniulotteisia seurauksia, joita on mahdoton ennustaa. 17 Lähtökohta paljastaa avoimien systeemien tulkintaan sisältyvän ongelman. Jotta avoimen systeemin toimintaa voitaisiin ymmärtää, sen vuorovaikutusverkkoa tulisi ymmärtää mahdollisimman tarkasti ja hyvin. Ongelmaksi koituu, että systeemin kuvailusta tulee hyvin kaoottista ja käsiteltävä tiedon määrä olisi mahdotonta hallita. Kun huomioidaan kaikki mahdolliset syyt ja niiden mahdolliset seuraukset, tiedon määrä kasvaa loputtomaksi. Asiaa voidaan selventää esimerkin kautta. Jos ihminen haluaisi perustaa oman yrityksen ja hän pohtisi siihen liittyviä mahdollisia riskejä tulevaisuudessa, hänen täytyy olla järkevä sen suhteen, mitkä ovat relevantteja riskejä. Jos yrityksen varastossa syttyvän tulipalon riski on olemassa, mutta se tapahtuu tilastojen mukaan 0,00001% varmuudella, tämä ei tarkoita, ettei yritystä kannattaisi perustaa. 15 Laszlo 1972, Vrt. Bertalanffy, 1971, Senge 1993, 71. Vrt. Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Senge 1993, 68. 6

11 Olennaista on hahmottaa, että jos systeemin toimintaa on mahdoton ennustaa, se ei tarkoita, ettei mitään kannattaisi tehdä. Tutkimukseni pyrkimyksenä ei kuitenkaan ole keskittyä koko systeemiteorian käsittelemiseen, vaan ainoastaan huomioida systeemiteorian tapa tarkastella inhimillisiä vuorovaikutuskokonaisuuksia, jotta voimme tarkastella paremmin sitä, mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa. Avoimien, erityisesti inhimillisten vuorovaikutuskokonaisuuksien tulkinnassa voimme hyödyntää Peter Sengen muotoilemaa systeemiajattelun teoriaa, jota esittelen seuraavassa alaluvussa. 2.2 Systeemiajattelu Peter Sengen mukaan usein ajatellaan, että ymmärtääksemme mitä tahansa kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia meidän on kehitettävä monimutkaisia ratkaisuja niiden toiminnan selittämiseksi. Mutta kun kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia pyritään selittämään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, siitä tehdään tällöin yhä monimutkaisempaa ja päädytään loputtomaan syy-seurausketjun rakentamiseen. Käsiteltävä tiedon määrä on niin suuri, että asian tarkastelu menettää merkityksensä. Systeemiajattelun mukaan on hyväksyttävä, että inhimillistä systeemin toimintaa on mahdoton ennustaa täydellisesti. 18 Systeemiajattelu on yksi keino hahmottaa, mitä kompleksiset vuorovaikutuskokonaisuudet ovat ja miten niitä olisi mahdollista tulkita. Sengen mukaan länsimaisen ajattelumallin takia ihminen pyrkii väistämättä hahmottamaan asioita perinteisen tieteen menetelmin. Tämä johtuu Sengen mukaan siitä, että länsimaisessa kielessä subjekti-verbi-objekti rakenne vääristää ajattelumme kohti lineaarista syy-seuraus-suhteellista ajattelua. Sengen mukaan länsimaisessa kielessä kielioppirakenteen tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita helpommin hahmotettavaan muotoon. Sengen mukaan jo lähtökohdiltaan tämän tyylinen lähestymistapa estää meitä hahmottamasta kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia järkevästi. Ajattelumallimme pyrkii automaattisesti rakentamaan kompleksisuudesta loputonta syy-seuraus-ketjua. 19 Yhtenä argumenttina perinteiselle tieteen menetelmän mukaiselle lähestymistavalle voidaan esittää kartesiolaisen perinteen mukaista tapaa tarkastella ihmisen toimintaa subjektin näkökulmasta. Kartesiolaiseen 18 Senge 1993, Senge 1993, 73. 7

12 perinteeseen kuuluu tietyllä tavalla kokevan subjektin irrottaminen hänen toiminnallisesta ympäristöstään. Kartesiolainen tapa soveltuu suljettujen systeemien selittämiseen, sillä suljettu systeemi voidaan nähdä sen komponenttien summana. Suljetulla systeemillä on hyvin yksinkertaistettavissa oleva toimintamalli, jonka toimintaa voidaan ennustaa täydellisesti. Systeemiajattelu ottaa tähän lähestymistapaan toisenlaisen lähtökohdan. Systeemiajattelun mukainen tarkastelu lähtee liikkeelle kokonaisuuden näkökulmasta, jossa kokonaisuus on jotain enemmän kuin osiensa summa. Itse asiassa systeemiajattelun kannalta kokonaisuus ja osa ovat vain suhteellisia käsitteitä ja niiden merkitys riippuu jokaiselle systeemille ominaisista tekijöistä, jotka tulevat näkyviin, kun systeemi toimii. Näin ollen kokonaisuuden ja osan suhteen määrittäminen ei ole olennaista, ainoastaan kokonaisuuden eli systeemin toiminta on ensisijaista. 20 Olennaisinta systeemiajattelussa samoin kuin myös systeemiteoriassa on tarkastella vuorovaikutuksia niin kutsutun takaisinkytkennän 21 kautta. Takaisinkytkentä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan minkä tahansa systeemissä tapahtuvan teon tai tapahtuman seurausta, joka palautuu tavalla tai toisella systeemiin. Seuraavassa kuvassa esitän takaisinkytkennän perusperiaatteen. Input Systeemi Output Takaisinkytkentä Kuva 1. Systeemin toimintamalli. Avoimissa, kuten inhimillisissä systeemeissä takaisinkytkentä tarkoittaa myös systeemiin palautuvaa tekijää. Sengen mukaan takaisinkytkentä mielletään puhekielessä usein joksikin suoraan saaduksi palautteeksi jostain teosta tai vaikka työpaikalla pidetystä kehityskeskustelusta. Hyvän työpäivän päätteeksi pomo saattaa kehua alaista, eli teoriassa alaisen työpäivä on ollut systeemin yksi suorite 20 Saarinen, luento Yhteispeli Otaniemessä, Vrt. Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Takaisinkytkentä tulee Sengen termistä Feedback loop. Esim. Senge 1993, 57. 8

13 (output) ja pomon palaute työstä on systeemin takaisinkytkentä. Tätä voisi kutsua työsuhteen yksinkertaisimmaksi takaisinkytkennäksi. Mutta systeemiajattelun mukaan takaisinkytkentä ei ole pelkkä käsitteellistettävissä oleva kehityskeskustelu tai työntekijän kehuminen sanallisesti. Systeemiajattelun mukaan millä tahansa tapahtumalla ja toiminnalla on olemassa jokin takaisinkytkentä, joka palautuu takaisin systeemiin. Jokaisella tapahtumalla ja asialla on välttämättä jonkin asteinen systeeminen seuraus, eli jokaisella pienelläkin teolla on olemassa jokin takaisinkytkentä. Seuraavassa kuvassa esittelen keskustelun tasolla tapahtuvan hyvin yksinkertaisen takaisinkytkennän perusperiaatteen. Input: Hei Takaisinkytkentä: Hei Kuva 2. Inhimillisen vuorovaikutussysteemin takaisinkytkentä. Tervehtiminen on systeemiin tehty syöte (input), tervehtimiseen vastaaminen on syötteestä koituva takaisinkytkentä, joka palautuu systeemiin itseensä. Takaisinkytkentöjen hahmottaminen on sitä monimutkaisempaa mitä suuremmista ja kompleksisemmista vuorovaikutuskokonaisuuksista on kyse. Mitä suurempi tarkasteltavissa oleva systeemi on, sitä enemmän dataa tarvitaan vuorovaikutusverkosta. Jos pyrkisimme muodostamaan systeemisen takaisinkytkennän kaavan kymmenen ihmisen välillä käydystä vuorovaikutusprosessista, tarvittava tiedonmäärä olisi niin suuri, että tarkastelu menettäisi merkityksensä. Vaikka tämänkaltainen tarkastelu olisikin teoreettisesti mahdollista, vuorovaikutuksen tarkastelun jäisi hyvin pinnalliseksi. Näin ollen kaikki sanallisesti käydyn keskustelun taustalla tapahtuva rikas vuorovaikutus jää huomioimatta. Tämän vuoksi tarkastelen vain minimiehdot täyttävää inhimillisen 9

14 vuorovaikutuksen systeemiä. Kun systeemin ehtona on, että systeemi on jokin osista koostuva kokonaisuus, kahden ihmisen välinen vuorovaikutuskokonaisuus eli dyadi on jo systeeminen tilanne. 22 Dyadin tarkastelemiseksi systeemiälyn teoria hyödyntää intersubjektiivista systeemiteoriaa kuvailemaan dyadin toiminnassa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Seuraavaksi esittelen intersubjektiivisen systeemiteorian periaatteet, minkä jälkeen voidaan tarkastella systeemiälykästä toimintaa Intersubjektiivinen systeemiteoria dyadissa Intersubjektiivinen systeemiteoria (IST) on alun perin metateoria ihmismielen rakentumisesta, jota sovelletaan pääasiassa psykoterapiassa. IST on yksi tapa hahmottaa kahden ihmisen välistä vuorovaikutuskokonaisuutta. 24 Kuten edellä esitin, systeemiteoria ottaa vaihtoehtoisen lähestymistavan kartesiolaiseen perinteeseen subjektin ja objektin erottelussa. Kartesiolaisen tavan mukaan ihmisen toiminnassa voidaan tehdä vahva erottelu kokevan subjektin sekä kokemuksen objektin välillä. Näin ollen kokeva subjekti voi pitää dyadissa toista osapuolta oman kokemuksensa tuotoksena eli tietynlaisena objektina. IST:n mukaan tällä tavoin subjekti erottaa itsensä kyseisestä vuorovaikutustilanteesta suhtautumalla toiseen osapuoleen vain oman kokemuksensa tuotoksena. 25 IST:n mukaan kahden ihmisen vuorovaikutustilanne on osapuolten intersubjektiivinen tuotos. Näin ollen kahden ihmisen vuorovaikutustilanne ei ole niinkään edestakaista viestin välittämistä vaan yhdessä muodostettu vuorovaikutuskokonaisuus. IST:n mukaan vuorovaikutustilanne on kahden ihmisen välille muodostunut yhteisesti jaettu todellisuus. 26 Mikä tahansa kahden ihmisen välinen vuorovaikutustilanne sisältää tietynlaisen emergentin ulottuvuuden, minkä vuoksi vuorovaikutustilannetta ei voida redusoida osapuolten omiksi ominaisuuksiksi. 27 IST:n mukaan toisen ihmisen toiminta vaikuttaa väistämättä subjektin omaan kokemukseen ja toisinpäin. IST:n mukaan siis minun kokemukseni 22 Hämäläinen & Saarinen 2010, Intersubjektiivisesta systeemiteoriasta tarkemmin Martela, M. & Saarinen, 2008, Martela, M. & Saarinen, 2008, Martela, M. & Saarinen, 2008, Määritelläkseen paremmin näkemystä siitä, mitä IST:ssa tarkoitetaan toisella osapuolen kanssa todellisuuden jakamisella, Saarinen siteeraa Emmanuel Levinaksen ajatusta luennolaan. Saarisen mukaan pyrkimyksenä on, että toista ihmistä ei hahmotettaisi vähän niin kuin min [una], mutta pikkuisen toi [sena]. Saarisen mukaan systeemiälykkäässä toiminnassa on pyrkimys hahmottaa toinen ihminen radikaalisti toisena ihmisenä, mutta samalla täysin yhdenvertaisena minun kanssani. Saarinen, luennolla Rakkaudet Otaniemessä, Martela, M. & Saarinen, 2008,

15 tilanteesta vaikuttavat kaverini kokemukseen tilanteesta ja hänen kokemuksensa tilanteesta taas vaikuttavat minun kokemuksiin samasta tilanteesta. Subjektit vaikuttavat vastavuoroisesti toinen toisiinsa ja rakentavat uniikin vuorovaikutustilanteen ja yhdessä jaetun todellisuuden. IST:n mukaan tarkastelun keskipisteenä on osapuolten yhdessä rakentama sosiaalinen ympäristö. Dyadissa molemmat osapuolet tuovat oman panoksensa käsillä olevaan tilanteeseen ja molemmilla osapuolilla on teoriassa yhtä iso vaikutus siihen, minkälaiseksi vuorovaikutustilanne kasvaa. Tiivistettynä voidaan sanoa, että kartesiolaisen mallin mukaan dyadi on kahden kokevan subjektin välillä tapahtuva vuorovaikutustilanne, kun taas IST:n mukaan dyadi on yhdessä rakennettu ja koettu yhteinen todellisuus. 28 Vuorovaikutus Kuva 3: Kartesiolainen vuorovaikutusmalli. Intersubjektiivinen systeemi Vuorovaikutus Subjekti Subjekti Kuva 4: Intersubjektiivinen systeemiteoria. Intersubjektiivista systeemiteoriaa voidaan havainnollistaa äidin ja vauvan suhteen avulla. Vaikka pieni vauva ei osaa kommunikoida sanallisesti, vauva osaa olla kuitenkin merkityksellisessä vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin esimerkiksi välittämällä tunteita. On selvää, että omalla toiminnallaan vauva vaikuttaa äitiinsä ja hänen käyttäytymiseensä, mihin äiti reagoi taas omalla tavallaan takaisin. 28 Martela, F

16 Vauva ei ole vain passiivinen oppija, joka kopioisi käyttäytymismalleja äidiltään vaan vauva on aktiivinen vuorovaikuttaja ja myötävaikuttaja oman kasvamisensa prosessissa. Heti syntymästä lähtien vauvat ovat sosiaalisesti aktiivisia toimijoita, jotka ovat vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa. Systeemiälyteorian mukaan vauvat suhtautuvat positiivisesti ulkomaailman viesteihin ja ovat erittäin kiinnostuneita mistä tahansa uusista asioista. Mutta vauvan ja äidin suhteen ymmärtämisen kannalta on olennaista hahmottaa, että heidän välisensä vuorovaikutus ei rajoitu vain sanalliseen viestintään, vaan he ovat avoimia minkä tahansa tyyppisille viesteille. 29 Saarisen mukaan ihmiset ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään paljon syvemmällä tasolla kuin vuorovaikutustilanteen ulkopuolinen voisi sanoa. Vaikka osapuolet eivät vaihtaisi keskenään sanallista informaatiota, he voivat silti olla keskenään vuorovaikutuksessa syvällä tasolla. Erityisesti vauvan tapa kommunikoida paljastaa asian. 30 IST:n tapaa hahmottaa mitä tahansa vuorovaikutustilannetta voidaan havainnollistaa kuvaamalla tilanne, jossa kaksi ihmistä istuu puiston penkillä. Se, että toinen flirttailee toiselle, saattaa saada toisen punastumaan silmänräpäyksessä. Ulkopuolisen silmin tuota tilannetta sekä punastuvan henkilön kokemusta on mahdoton pukea sanoiksi. 31 IST:n valossa vauva ja äiti rakentavat keskenään uniikin vuorovaikutuksen, mitä ei olisi mahdollista ymmärtää jos tarkasteltaisiin vauvaa ja äitiä toisistaan erillisenä. Vauva ja äiti toimivat synkronisesti ja he yhdessä kasvattavat toinen toisiaan. IST:n mukaan ihmismieli tarvitsee toista ihmistä kasvaakseen. Systeemiälyteoria hyödyntää IST:n mukaista näkemystä siitä, että ihmisten muodostamat systeemiset vuorovaikutukset sisältävät emergenttejä ominaisuuksia ja systeemi on enemmän kuin osiensa summa. 32 The seeds of systems intelligence are sown when the infant is engaging with her mother in the dyadic system she co-creates with her, adaptively reaching out towards development and growth Tässä kappaleessa olen selventänyt intersubjektiivisen systeemiteorian periaatteet. Tässä vaiheessa esittelen joitain huomioita ja ongelmia, koskien 29 Hämäläinen & Saarinen 2010, Saarinen, TEDx luento vauvojen radikalismi. Helsingissä Martela, F. 2012, Hämäläinen & Saarinen 2010, Hämäläinen & Saarinen 2010, 15.

17 erityisesti systeemiteoriaa sekä systeemiajattelua. Sen jälkeen voidaan käsitellä tarkemmin, miten systeemiälyteoria tulkitsee systeemeitä ja miten systeemiälyteorian mukaan systeemissä toiminta voi olla systeemiälykästä. 2.4 Systeemiteorian ja -ajattelun lähtökohdat ja ongelmat Systeemiteorian avulla on mahdollista tutkia periaatteessa mitä tahansa järjestäytynyttä kokonaisuutta. Suljetuissa systeemeissä, kuten automaattisissa koneissa tämä pätee ja on yksinkertaisesti selitettävissä, sillä suljetut systeemit on aina suunniteltu toteuttamaan jokin ennalta määrätty päämäärä. Lämpöpatterin termostaattisysteemin on tarkoitus toteuttaa päämäärä, jota varten se on suunniteltu. Systeemiteorian avulla voidaan tarkastella myös avoimia systeemeitä eli kompleksisia vuorovaikutuskokonaisuuksia, mutta tämä sisältää ongelman, sillä avoimet systeemit ovat niin monimuotoisia eikä suunnattu toteuttamaan mitään ennalta määrättyä päämäärää. Inhimilliset vuorovaikutuskokonaisuudet kuten avioliitto, ystävyyssuhde, harrastusryhmä, työ- tai hoivasuhde ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Avioliittoa on vaikea kuvitella samalla tavalla yhtä järjestäytyneeksi päämäärähakuiseksi vuorovaikutustoiminnaksi kuin johtajan ja alaisen välistä työsuhdetta. Avioliitolla ei ole välttämättä mitään päämäärää. Työsuhdetta voisi olla yksinkertaisempi tarkastella esimerkiksi siitä näkökulmasta, että tutkittaisiin saavutetun työn määrää tai saavutettua rahallisen tulosta. Avioliittoa on siksi vaikea tutkia systeemiteoreettisesta näkökulmasta, vaikka se olisikin teoreettisesti mahdollista. Vaikka avioliittoa voidaan tarkastella siinä tapahtuvan vuorovaikutuksen näkökulmasta, ongelma on nimenomaan siinä, että ei ole olemassa mitään, mihin peilata tuon systeemin suoritustasoa siinä mielessä kuin työsuhteen suoritustasoa voidaan helposti analysoida konkreettisesti saavutetun tuloksen avulla. Systeemiteorian avulla voidaan paremmin ymmärtää systeemissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta tästä on hyötyä vain silloin, kun voidaan sanoa, mikä on systeemin todellinen suoritustaso. Systeemiteoriasta on hyötyä, kun voidaan kysyä; voisiko systeemi toimia paremmin, voisiko vuorovaikutus tapahtua yksinkertaisemmin, nopeammin tai edullisemmin? Miten systeemissä tapahtuvaa vuorovaikutusta tulisi parantaa, jotta sen suoritustaso paranisi? Systeemiteorian hyötyä on yksinkertaisinta ajatella silloin, kun käsillä on ulkoisesti määritellyt standardit siitä, mitä pidetään systeemin hyvänä suoritustasona. Työsuhdesysteemin suoritustaso on hyvä silloin, kun se saavuttaa hyvää työtulosta. Toisin sanoen, työsuhdesysteemin suoritustason tulee olla jollain 13

18 tavalla kontrolloitua, sen täytyy toimia tiettyä päämäärää kohti, jotta sitä on mielekästä tutkia systeemisestä näkökulmasta. 34 Yhden tunnetuimman systeemiteorian kehittäjän Ervin Laszlon mukaan jokaista osista muodostunutta kokonaisuutta ei ole järkevää tutkia systeemiteorian näkökulmasta. Laszlo vertaa pyrkimystä hahmottaa kaikki maailman tapahtumat erilaisiksi osista muodostuviksi kokonaisuuksiksi siihen, että nivoisimme sattumanvaraisia paperilappuja yhteen ja kutsuisimme lopputulosta kirjaksi. Systeemiksi voidaan siksi kutsua vain asioita, jotka muodostavat yhdessä jonkin ilmaistavissa olevan ja järkevän kokonaisuuden, jolla on selkeä järjestys. 35 Ajatellaan mitä tahansa kaupallista organisaatiota. Organisaatio on järjestetty toimimaan tietyllä tavalla toteuttaakseen tiettyä tehtävää. Markkinat määrittelevät sen, mikä on tuon organisaation toiminnan taso. Jos suoritustaso on huono, organisaatio voi muuttaa toimintaansa ja niin edelleen. Avioliittoa on hyvin vaikea tarkastella samasta näkökulmasta. Periaatteessa voidaan kuitenkin ajatella, että huono avioliitto kohenisi, jos puolisot keskustelisivat siitä, mitä he haluavat avioliitolta ja mitä he toivoisivat toinen toiseltaan. Vaikka puolisoiden keskinäinen kommunikaatio parantaisi avioliittoa, ei ole mielekästä puhua samalla tavalla avioliiton kuin organisaation suoritustasosta. Tässä työssä keskityn vain sellaisiin inhimillisiin systeemeihin, jotka on suunniteltu toteuttamaan ennalta määritettyä päämäärää ja joilla on jokin ilmaistavissa oleva suorituksen tavoitetaso. Jatkossa käsittelen kuitenkin avioliittoa yhtenä esimerkkinä, joka on yksi maailman yleisimmistä dyadisista systeemeistä ja jonka osapuoliin on siksi helppo samaistua. Vaikka en käsittele sitä, mihin avioliiton tulisi pyrkiä,avioliiton käsittelemisen avulla on yksinkertaista ymmärtää kahden ihmisen välistä vuorovaikutuskokonaisuutta. Systeemiteorian tapa hahmottaa maailmaa sisältää myös ontologisen ongelman. Kun systeemin sanotaan olevan enemmän kuin sen komponenttien yhteenlaskettu summa, onko systeemi olemassa irrallisena sen komponenteista? Jos systeemi nähdään tällä tavalla ja kokonaisuutta pidetään tärkeämpänä kuin sen yksilöitä, ääripäässä systeemi saatetaan nähdä puhtaan funktionaalisesta näkökulmasta. Jos esimerkiksi organisaatioiden toimintaa tarkastellaan puhtaasti kokonaisuuden näkökulmasta, tällöin ihmisyksilö saattaa jäädä ilman huomiota. On mahdotonta ajatella, että organisaation kokonaissuoritusta tarkasteltaisiin 34 Buchanan & Huczynski 2010, Laszlo 1972,

19 ilman, että organisaation henkilökuntaa tarkastellaan ihmisyksilöinä. Vaikka huomio keskitettäisiinkin kokonaisuuden toimintaan, joudutaan lopulta vastaamaan kysymykseen, kumpi on tärkeämpi, yksilö vai kokonaisuus? Seuraava huomioni systeemiteorian ongelmasta on, ettei systeemiajattelun teoria pysty kunnolla selittämään systeemien perimmäistä luonnetta. Kun systeemiajattelun mukaan systeemien toimintaa on mahdotonta täydellisesti selittää, on relevanttia esittää kysymys, mitä me lopulta hyödymme systeemiajattelusta. C. West Churchmanin mukaan pyrkimys yhdistää tuloskeskeinen ajattelu ja inhimillinen hyvinvointi johtaa meidät lopulta niin kutsuttuun suunitelmallisuuden ongelman. Churchman tarkoittaa suunnitelmallisuudella pyrkimystämme ennakoimaan tulevia tilanteita käsillä olevan tiedon avulla. Organisaation analysoiminen tuloksellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta johtaa meidät siksi tekemään organisaatiota koskevat päätökset kulloinkin käsillä olevan tiedon ja siitä tekemiemme päätelmien varassa. Menettelyä voi verrata perinteisen loogisen empirismin tapaan rakentaa tietoa. Vaikeutena on kuitenkin se, että etenkään organisaatioiden toimintaan vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä ei voida mitenkään määritellä ennalta. Organisaatioissa tulee eteen usein yllättäviä tilanteita, joita ei ole mitenkään ennalta ollut mahdollista ennustaa. Inhimillisten systeemien voidaan siis sanoa olevan ennalta määräämättömiä, eikä niitä siten koskaan voi täysin ennakoida tai hallita. 36 Churchmanin mukaan ihmisen luomat systeemit toimivat viimekädessä jonkin muun kuin taloudellisen tai inhimillisen periaatteen mukaan. Churchman esittää omassa ajattelussaan kaksi tapaa selittää systeemien ontologiaa. Uskonnollisesta näkökulmasta systeemeitä ohjaa lopulta jokin yliluonnollinen voima. Toimiakseen oikein systeemeissä ihmisen tulee toimia tuon yliluonnollisen voiman mukaisesti. Churchmanin ajatus erittäin lyhyesti sanottuna on, että ihmisen tulee selvittää mikä Jumalan suunnitelma on ja elää tuon suunnitelman mukaisesti. Churchmanin mielestä ekonomisti tai ihmiskäytöksen tutkija ei koskaan voi ymmärtää systeemien perimmäistä luonnetta vaan lopulta on nojauduttava johonkin yliluonnolliseen. 37 Churhcmanin mukaan toinen vaihtoehto systeemien ontologisen tulkinnan haasteeseen on, että kun tutkimme jonkun systeemin toimintaa mistä tahansa näkökulmasta, tulkinta riippuu aina siitä kuka systeemiä tutkii. Tutkijan on siis 36 Churchman 1979, Churchman kutsuu tätä anti-planning menetelmäksi. 37 Churchman 1979,

20 mahdotonta irtautua omista näkemyksistään. Tämä tarkoittaa sitä, ettei systeemin toimintaperiaatteille ole koskaan olemassa objektiivista selitystapaa, vaan kyseessä on aina subjektiivinen näkemys, tietty tulkintamalli. 38 Churchmannin mukaan systeemiteorian ongelmana on aina, että systeemeitä analysoiva tarkastelija tutkii niitä aina omasta näkökulmastaan, minkä vuoksi systeemiä ei voida koskaan hahmottaa objektiivisesti. Systeemitieteiden pyrkimys on toisaalta objektiivinen näkemys systeemin toimintaan. Mutta Churchman esittää, että jos pyrimme hahmottamaan asioita objektiivisesti, olemme lopulta aina rajoittuneina omaan subjektiivisuuteen minkä vuoksi systeemien objektiivinen hahmottaminen on mahdotonta. 39 What is in the nature of systems is a continuing perception and deception, a continuing re-viewing of the world, of the whole system, and of its components. The essence of the systems approach, therefore, is confusin as well as enlightenment. The two are inseparable aspects of human living. 40 Systeemiteoriasta yhdeksi kiinnostavaksi kysymykseksi nousee, että jos systeemiteoria pyrkii hahmottamaan systeemin sen kokonaissuorituksen näkökulmasta, mitä tämä tarkoittaa lopulta ihmisen näkökulmasta? Tämä ajatus voidaan esittää myös klassisen organisaation dilemmana; miten organisaation toimintaa voidaan suunnitella ja ohjata siten, että yksilöt toteuttavat organisaation kokonaistavoitteita ulkoa määritellyn hyvän suoritustason mukaisesti säilyttäen samalla autonomisen yksilön vapauden ja yksilölliset tarpeet? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan teoria systeemiälykkäästä toiminnasta, jota käsittelen seuraavassa kappaleessa Miksi systeemiälyä tarvitaan? Systeemiälyteorian mukaan inhimillinen systeemi aiheuttaa käyttäytymis- sekä mentaalisia malleja, jotka ohjaavat ihmisen toimintaa systeemin sisällä. Ihmiset saattavat ajautua toimimaan systeemin säätelemällä tavalla, eivätkä he välttämättä tiedosta sitä itse. Systeemiälyteorian mukaan systeemillä on ihmisen toimintaa vahvasti ohjaava vaikutus. Ohjaava tekijä on kuitenkin vain ihmisen muodostama näennäistodellisuus, jonka ohjaamana ihminen toimii tuossa systeemissä. 38 Churchman 1979, Churchman 1979, Churchman 1979, Buchanan & Huczynski 2010,

21 Systeemiälyteorian mukaan ihmisten käytöstä ohjaavaa näennäistodellisuutta kutsutaan nimellä haamusysteemi. 42 Haamusysteemi synnyttää ihmisissä erilaisia käyttäytymistä ohjaavia vinoutumia. Vinoutumat ovat esimerkiksi käytänteitä, jota kukaan ei haluaisi noudattaa, koska ne eivät palvele ketään. Systeemiälyteorian mukaan ihmiset muodostavat pahimmillaan niin kutsutun systeemidiktatuurin, jossa systeemi itse päättää kaikista tärkeistä asioista, eikä kukaan uskalla tuoda systeemistä poikkeavia asioita esille. Tämä tarkoittaa sitä, että systeemistä on tullut käytänteitä muodostava ja niitä ohjaava toimija ihmisten välillä. Systeemidiktatuurin luonteeseen kuuluu se, että se ohjaa ihmisiä jopa niin, etteivät ihmiset pysty toimimaan muuten kuin systeemidiktatuurin ohjaamalla tavalla. Systeemiälyteorian mukaan systeemidiktatuuri toimii diktatuurina ihmisten välillä, vaikka diktaattoria ei olemassakaan. Kaikki osapuolet aistivat systeemidiktatuurin olemassaolon, mutta kukaan ei puhu siitä. Haamusysteemiä ja systeemidiktatuuria ruokkivat ja pitävät yllä erityisesti ihmisten pelko, henkilökohtaisen edun tavoittelu, puhumattomuus, teeskentely, kaksinaamaisuus, pelkkien osatotuuksien kertominen, kätketyt suunnitelmat, pelin politiikka 43 sekä tietty kilpailuvietti. Haamusysteemi ilmenee esimerkiksi muodostuneina käytänteinä siitä, kuka saa puhua työpaikan kahvihuoneessa kenellekin, mistä asioista ja miten innostuneesti. Systeemiälyteorian mukaan tällöin vallitsee siis haamusysteemi tai jopa systeemidiktatuuri, joka ohjaa kahvihuoneessa tapahtuvaa vuorovaikutusta. 44 Systeemiälyteorian mukaan missä tahansa systeemissä kuten avioliitossa tai työsuhteessa saattaa vallita systeemidiktatuuri. Esimerkiksi työsuhteessa pelko ja puhumattomuus voivat estää työntekijöitä esittämästä uusia ideoita. Kahvihuoneen tyyppinen haamusysteemi saattaa vaikuttaa myös kokouskäytänteisiin. Jollakin henkilöllä saattaa olla hyviä uusia ideoita, mutta hän ei uskalla esittää niitä, koska haamusysteemi ei salli sitä. Näin ollen systeemin vuorovaikutuksen taso köyhtyy ja ihmiset kokevat tulleensa lannistetuiksi. Organisaation kannalta systeemidiktatuurilla voi olla huonoja seurauksia siksi, että ihmiset tuottavat tällöin vain kelpo suoritteita. Systeemiälyssä 42 Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004,

22 systeemidiktatuurin vaikuttamaa organisaatiokulttuuria kutsutaan termillä business-as-usual. 45 Saarinen antaa esimerkin myös avioliiton systeemidiktatuurista, jota hän kutsuu nimellä ruusunostamattomuuden systeemi. Voidaan ajatella tilannetta, jossa vuosikymmeniä kestänyt avioliitto tuntuu molempien osapuolien kannalta kelpo suoritukselta, vaikka molemmat haluaisivat ilmaista enemmän omia tunteitaan toisiaan kohtaan. Erilaisten käytänteiden takia avioliittoa saattaa hallita haamusysteemi, joka estää avoimen keskustelun aviopuolisoiden välillä. Avioliittoa hallitsee haamusysteemi, joka estää tunteiden ilmaisemisen ja niistä puhumista. Saarinen esittää, että mies haluaisi antaa vaimolleen ruusun ja vaimo haluaisi saada mieheltään ruusun. Molempien aviopuolisoiden mielessä ja toiveena on tilanne, jossa ruusu annettaisiin. Kyse on täysin mahdollisesta tapahtumasta, mutta systeemi on estänyt sitä tapahtumasta jo vuosikymmenten ajan. Ruusunostamattomuuden systeemi latistaa avioliittoa. 46 Systeemiälyteorian taustaolettamuksena on vahva käsitys siitä, että ihmisissä on kätkettynä suuri määrä positiivista potentiaalia ja voimavaroja. Ihmisissä on myös suuri määrä kätkettyä anteliaisuutta, arvonantoa ja innostusta, jotka vallitseva haamusysteemi sitoo ja joita se estää vapautumasta. Systeemiälyyn kuuluva ihmiskuva on erittäin positiivinen, kuuluuhan siihen käsitys ihmisen halusta toimia paremmin kuin hän kulloisenakin hetkenä toimii. 47 Näyttää siltä, että haamusysteemi vaikuttaa ihmisten toimintaan kahdella vaihtoehtoisella tavalla, joita ei kuitenkaan ole eksplisiittisesti eritelty aiemmin systeemiälyteoriassa. Ensinnäkin ihminen saattaa olla tietämätön oman toimintansa seurauksista, eikä hän yksinkertaisesti osaa toimia systeemissä paremmin. Avioliitossa mies voi olla täysin tietämätön siitä, että hänen vaimonsa haluaisi saada ruusun, minkä vuoksi hän ei osta koskaan ruusuja. Miehen kannalta ruusun antamisella on suuri potentiaali, mutta hän ei osaa nähdä tuota potentiaalia. Tätä näkemystä käsitellään erinomaisesti psykologisessa testissä nimeltä The Invisible Gorilla 48. Kyseisen testin on tarkoitus todistaa ihmisen valikoivasta havainnointikyvystä. Testin mukaan ihmisellä on taipumus havaita vain se, mihin 45 Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Teorian kehittäjinä Christopher Chabris ja Daniel Simons. Katso esim. 18

23 hän keskittyy. Aivan hänen edessään saattaa tapahtua vaikka mitä täysin hänen tiedostamattaan. 49 Tämä on tärkeä huomio erityisesti organisaation kannalta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Edessä olevat loistavat tilaisuudet saattavat mennä ohi kenenkään niitä huomaamatta vain sen takia, että loistaviin tilaisuuksiin ei ole osattu kiinnittää huomiota. Systeemiälyteoriaan viitaten tämä tarkoittaa sitä, että piilossa olevaa positiivista potentiaalia ei huomata. Systeemiälyteorian mukaan ihmisen tulisi pyrkiä hahmottamaan systeemeissä enemmän toimintamahdollisuuksia, kuin mikä on ilmeistä. 50 Vaihtoehtoisesti haamusysteemin ohjaamaa toimintaa voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, että tällöin toimitaan usein myös mahdollisimman edullisesti ja vaivattomasti. Esimerkiksi työsuhteessa on usein työlästä jatkuvasti miettiä uusia toimintamalleja, jotta haamusysteemin kätkemä positiivinen potentiaali saataisiin nostettua esiin ja hyödynnettyä. Tämä näkemys edellyttää olettamuksen siitä, että ihminen on mukavuudenhaluinen ja tekee mielellään sitä, mikä on hänelle edullista ja helppoa. Tämän ajatuksen voisi yhdistää ruusun ostamattomuuden esimerkkiin siten, että Saarinen näyttäisi olettavan, että mies haluaisi ostaa ruusun, mutta systeemi estää sen ja sen takia mies jättää tietoisesti ruusun ostamatta, koska se voi olla hänelle helppo päätös. Tämän näkemyksen mukaan mies näkee selvästi ruusun ostamisen positiivinen potentiaalin, mutta hän tietoisesti jättää ruusun ostamatta. Systeemiälyteorian mukaan ihminen usein näkee ja tiedostaa erilaisia positiivisen potentiaalin toimintamahdollisuuksia systeemeissä, mutta tietoisesti jättää mahdollisuudet hyödyntämättä. Systeemiälyteorian mukaan ihmisen tulisi kuitenki arvioida radikaalisti uudelleen henkilökohtainen vastuunsa systeemeissä. 51 Systeemiälyteorialle ei ole esitetty täsmällisiin käsitteisiin rakennettua teoriaa siitä, mikä olisi systeemiälykästä toimintaa. Edellisten huomioiden perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että systeemiälykästä toiminta edellyttää oman näkemyksen laajentamista siten, että ihminen hahmottaisi mahdollisimman paljon toimintamahdollisuuksia systeemissä. Sen lisäksi ihmisen tulee todellisuudessa hyödyntää positiivisen potentiaalin toimintamahdollisuuksia, eikä jättää mahdollisuuksia käyttämättä. Tähän aiheeseen palaan myöhemmin vielä 49 Chabris & Simons Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, 2. 19

24 kappaleessa 3.1. Seuraavaksi käsittelen tarkemmin sitä, mitä systeemiälykäs toiminta tarkoittaa systeemin kannalta käytännössä. 2.6 Systeemiälykäs toiminta nostaa systeemin potentiaalin esiin Systeemiälyteorian mukaan edellä kuvattu haamusysteemi kätkee sisällensä ihmisten potentiaalin, jonka ansiosta myös systeemi kokonaisuudessaan sisältää potentiaalia. Systeemiälykäs ihminen toimii teorian mukaan siten, että hän osaa toiminnallaan nostaa tuon positiivisen potentiaalin esiin koko systeemin hyväksi. Seuraavaksi käsittelen tarkemmin tuota positiivisen potentiaalin esiin nostamista. Ajatellaan esimerkiksi haamusysteemiä kokouskäytänteissä, missä kokoukseen osallistuva työntekijä haluaisi esittää uusia kehitysideoita ja johtaja haluaisi kuulla alaiseltaan uusia kehitysideoita, mutta haamusysteemin vaikutuksen takia alainen ei esitä uusia kehitysideoita. Vaikka uusia ideoita ei esitetä kokouksessa, systeemiälyteorian mukaan toive uusista kehitysideoista elävät vahvasti systeemien sisällä. Systeemiälyteorian mukaan asiaa voidaan kuvata siten, että kun toteutetaan joku haamusysteemin ohjaama käytänne, kuten ei esitetä uutta ideaa, syntyy X1. Mutta samalla hetkellä syntyy sen taustalla myös X2 poissaolevana. X2 on tiedossa oleva positiivinen asia, jota systeemi voisi tavoitella, mutta systeemidiktatuurin takia sitä ei tavoitella. Vuorovaikutuksen tuloksena ovat se, mitä todellisuudessa tuotetaan sekä se, mitä systeemissä toivotaan että tuotettaisiin. 52 Input Systeemi Output X1 X2 Kuva 5: Haamusysteemin tuottama Business-as-usual Jotta systeemin positiivinen potentiaali saataisiin tuotua esiin, täytyy suorittaa systeemiälykäs teko. Systeemiälykäs toiminta voidaan esittää yksinkertaisimmillaan yksittäisenä tekona, niin kutsuttuna systeemi-interventiona: Interventio eli poikkeutus on toimenpide, joka muuttaa systeemin tai sen perusdynamiikan toisenlaiseksi Handolin & Hämäläinen & Saarinen 2004, Handolin 2005, 34 20

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento VI 18.4.2007 Pohdintaesseen kirjoitusohjeet

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto kevät 2011 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kompleksisuus ja systeemiäly 26.1. Noste 2.2.

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Valintojen tekeminen yksin on aika usein kamalaa. Omaa elämää koskevien valintojen hetkillä tunnen itseni yleensä kaikkein

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Puheviestinnän arviointi -tehtävä

Puheviestinnän arviointi -tehtävä Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Puheviestinnän arviointi -tehtävä Puheviestinnän arviointi A4j 30.11.06 Vastaanottaja: Jukka-Pekka Puro Pauli Rekola 70181 pamire@utu.fi Pitäisikö

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Visuaalinen kulttuurikasvatus

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Visuaalinen kulttuurikasvatus Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Visuaalinen kulttuurikasvatus Imagotyö ja systeemisyys Näkemyksiä koulutusohjelman kevääseen Osana toimintatutkimusta maisterin opinnäytteessä Heikka Jämsä, kevät 2012

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento V S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Hyväenteisyys 1 Omaa ajattelua

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa.

Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa. Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa. Jenni Kallio palomacorento oy @jenni_kallio Materiaalin Copyright 2014 Palomacorento Oy. Kaikki oikeuden pidätetään. Materiaalissa esitettyjä ajatuksia saa

Lisätiedot