Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia näkemys valinnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia näkemys valinnoista"

Transkriptio

1 Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista

2 Tiivistelmä: Menestyminen vaatii valintojen tekemistä 3 Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet lähtökohtana 5 Globaalit trendit ohjaavat kehitystä 6 Teknologiastrategian painopisteet 8 Teknologia ja osaaminen uudistavat klustereita 11 Tieto- ja viestintäklusteri 12 Metalliklusteri 14 Metsäklusteri 16 Hyvinvointiklusteri 18 Kemian- ja bioklusteri 20 Ympäristöklusteri 22 Energiaklusteri 24 Kiinteistö- ja rakennusklusteri 26 Elintarvikeklusteri 28

3 Tiivistelmä: Menestyminen vaatii valintojen tekemistä Suomi on ollut edelläkävijä monilla teknologian alueilla. Metsä- ja metalliklusteri ovat olleet vuosikymmeniä Suomen elinkeinoelämän kantavia voimia ja metsäteollisuudella on ollut maailmanlaajuinen teknologiajohtajuus. Tieto- ja viestintäteknologiassa Suomesta on tullut yksi matkaviestinnän, Internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista tietoyhteiskunnan malliesimerkki. Bioteknologiassa olemme monilla osa-alueilla maailman huipulla ja alan liiketoiminta on kasvamassa. Suomessa yhdistyvät onnistuneesti teknologian soveltaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva uudistuminen. Suomella on hyvät lähtökohdat kehittyä edelleen huippuluokan innovaatioympäristönä. Tällä on laajat kerrannaisvaikutukset ja se luo edellytykset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kansain- TEKNOLOGIASTRATEGIA Muutosta ajavat tekijät: globalisaatio, osaaminen, digitaalisuus, verkottunut toiminta, kestävä kehitys, sosiaalinen kehitys, teknologian muutosvoimat Klustereiden kehitys: elinkeinojen kilpailukyky ja uusiutuminen, uusien toimialojen syntyminen ja kasvu Hyvinvointi kestävän kehityksen ehdoilla Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät Tieto- ja viestintäteknologia Materiaaliteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Kestävän kehityksen sovellukset Bioteknologia Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Teknologiastrategia kattaa muutosta ajavien tekijöiden, klustereiden sekä teknologian perusosaamisten ja niiden sovellusten tarkastelun. 3

4 väliselle menestykselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Teknologiaa kehittämällä löydämme ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän keskeisiin tarpeisiin. Teknologiaa kehittämällä voimme säilyttää nykyiset kilpailuetumme ja saavuttaa hyvän kilpailuaseman monilla uusilla aloilla, mikä lisää hyvinvointia. Korkean teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen saadaan lisää vauhtia uusilla yhteistyön malleilla. Teknologian sovellukset on tarkoitettu helpottamaan ja parantamaan elämän laatua. Suomen suurimmat haasteet ovat ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen, elinkeinoelämän jatkuva uudistaminen, yhteistyöverkostojen lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistaminen sekä kasvatus ja koulutus. Näissä haasteissa onnistuminen ratkaisee Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Tekesin laatima teknologiastrategia tarjoaa ratkaisuja haasteisiin. Se kokoaa yhteen Tekesin tulevaisuuden vision, strategiset tavoitteet ja niiden toteutuksen. Strategia perustuu laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Työssä on otettu huomioon myös kansainväliset kehitystrendit Tekesin laajaa kontaktiverkostoa hyödyntäen. Suomen teollisuuden ja yrityskentän kilpailukyky ja rakenne olivat lähtökohtana teknologiastrategiaa laadittaessa. Tilannetta tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: klustereiden, merkittävästi kehittyvien teknologioiden sekä uudistuvien toimintatapojen kannalta. Klusteripohjaisella tarkastelulla haluttiin korostaa verkottumisen ja monitieteisyyden mahdollisuuksia uusiutumisen apuvälineinä. Yhteistyötä korostamalla Tekes uskoo löytyvän uusia kilpailuetuja ja elementtejä tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Huomioon on myös otettu poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet. Teknologiastrategia nostaa lisäksi esiin viisi asiaa: verkottumisen, monitieteisyyden, pitkäjänteisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden. Miksi verkottuminen? yhdistää parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen monitieteisyys ja kansainvälisyys edellyttävät verkottumista Miksi monitieteisyys? auttaa löytämään uusia kilpailuetuja monipuolistaa teollisuuden rakennetta Miksi pitkäjänteisyys? luo tutkimuksen ja tuotekehityksen perustaa kasvattaa osaamista ja osaajia Miksi innovatiivisuus? nopeuttaa teknologian taloudellista hyödyntämistä uudistaa elinkeinorakennetta ja osaamispohjaa Miksi tuottavuus? on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun edellytys teknologioiden järkevä soveltaminen lisää tuottavuutta Teknologiastrategia tukee valintojen tekemistä ja toiminnan suuntaamista Tekesissä ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia on myös osa Tekesin julkista kannanottoa ja apuväline asiakkaille ja sidosryhmille niiden omien valintojen tekemisessä. Teknologiastrategia auttaa maan eri alueita niiden määritellessä ja toteuttaessa osaamisstrategioitaan sekä Tekesiä aluestrategioiden painotuksissa. Teknologiastrategiatyö on jatkuvaa toimintaa, jossa vuorovaikutusprosessi ja oppiminen ovat keskeisellä sijalla. 4

5 Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet lähtökohtana Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tämä edellyttää riittäviä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen ja koko innovaatioympäristön jatkuvaan uudistamiseen. Suomella on erittäin hyvät lähtökohdat kehittyä edelleen maailman huippuluokan innovaatioympäristönä, jolla on laajat kerrannaisvaikutukset ja joka luo edellytykset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kansainväliselle menestykselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Tämän päivän Suomessa yhdistyvät teknologian soveltaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva uudistuminen. Suomen on kyettävä tarjoamaan myös tulevaisuudessa kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Suomen elinkeinoelämän kantavia klustereita ovat tieto- ja viestintäklusteri, metsäklusteri ja metalliklusteri. Myös tulevaisuudessa on huolehdittava näiden klustereiden uudistumisesta ja kasvun edellytyksistä. Lisäksi bioteknologian hyödyntäminen on nousemassa merkittävään asemaan useissa klustereissa. Osaamista ja teknologioita hyödyntävät palvelut tarjoavat uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikilla elinkeinoelämämme aloilla on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun huipputason osaamisella. Myös alueellisesti kansainvälisen kilpailun edellyttämä osaaminen ja verkostoituminen ovat vaatimuksina koko maassa. KUKA, MIKSI JA MITEN? Teknologiastrategia näyttää sen tulevaisuuden teknologia- ja osaamispainotteisen reitin, joka kulkee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeiden ja muutosten mukaisesti, ja johtaa tavoitellun vision toteutumiseen. Teknologiastrategiaprosessin lähtökohtana on niiden painotusten määrittely, joihin teknologiapolitiikka ja ennen kaikkea Tekes voivat vaikuttaa. Teknologiastrategia antaa pohjan tulevien vuosien teknologiapanostuksille Tekesissä. Se tarjoaa hyvän pohjan ja keskustelun lähtökohdan myös yritysten, tutkimusyksiköiden ja päättäjien arvioille tulevaisuuden kehityslinjoista. Tekesin visio ja strategiset tavoitteet antavat lähtökohdat teknologiastrategian rakentamiselle, toisaalta teknologiastrategia antaa suuntaa tavoitteiden käytännön toteutukselle. Teknologiastrategian rakentamisen lähtökohtana on ollut kolmiulotteinen tarkastelu: klusterit, tietyt poikkitieteelliset teknologiat sekä merkittävät toimintatapa-asiat. Suunnannäyttäjinä ovat olleet globaalit muutostrendit ja klustereiden tarpeet; poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet on otettu myös huomioon. Työ on pohjautunut vuorovaikutteisuuteen yritysten, tutkimusyksiköiden ja teollisuusjärjestöjen kanssa sekä Tekesin sisäiseen yhteistyöhön hyödyntäen ulkomaisia kontakteja ja eri sidosryhmiä. Teknologiastrategiaprosessi Tekesissä on jatkuvaa, sen tulokset julkaistaan muutaman vuoden väliajoin. Julkaisu on osa Tekesin puheenvuoroa julkisessa keskustelussa. 5

6 Globaalit trendit ohjaavat kehitystä Tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnissa lähtökohdan muodostavat toisaalta yleismaailmalliset kehityssuunnat ja talouden trendit, toisaalta niiden heijastuminen Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen, elinkeinoelämään ja kansalaisten elämään. MUUTOSTA-AJAVAT TEKNOLOGIAT Globaaleja, muutosta-ajavia teknologioita ovat tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia ja materiaaliteknologia. Niissä monilla osa-alueilla Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Se antaa hyvän mahdollisuuden jatkossakin pysyä kehityksen kärjessä, mutta edellyttää innovoinnin nopeutta ja jatkuvaa uusiutumista teknologiakehityksessä ja sitä kautta myös uusiutumista liiketoiminnassa. Tieto- ja viestintäteknologia luo yhä uusia mahdollisuuksia tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa. Toisaalta digitaalitekniikan mahdollistama viestintä ja verkostoituminen muuttavat liiketoimintojen, erilaisten palvelujen ja kansalaisten toimintaympäristöä ja toimintatapoja merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian monimuotoisessa hyödyntämisessä yksilön, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta ollaan vasta alussa. Alan kehityksen keskeinen ongelma on käyttäjien todellisten tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi. Ne sisällöt ja palvelut, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan, ratkaisevat tulevaisuuden menestyksen. Bioteknologian mahdollisuudet ulottuvat yhä laajemmalle. Eläviä organismeja koskevan ymmärryksen lisääntyminen on luonut edellytyksiä eritoten uusien lääkkeiden sekä diagnostisten menetelmien, rokotteiden ja elintarvikkeiden kehitykselle. Toisaalta bioteknologian avulla voidaan parantaa moninaisten materiaalien ja tuotantoprosessien laatua ja tehokkuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Bioteknologian potentiaalin avautuminen on nostanut esiin vaikeita etiikkaa ja arvoja koskevia kysymyksiä. Teknologian sovellusten käyttöönotto riippuu siitä, missä määrin saadaan aikaan yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita näiden teknologioiden käytöstä. Materiaaliteknologian kehitys jatkuu ja muuttaa oleellisesti tuotteiden ja prosessien toiminnallisuutta ja älykkyyttä. Vaikutukset ulottuvat varsinkin tieto- ja viestintäteollisuuteen ja energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusteriin. Kestävä kehitys nostaa uusia vaatimuksia materiaalien toiminnallisuudelle ja älykkyydelle sekä ympäristön ja ympäristöriskien huomioon ottamiselle. Nanoteknologia lisää monitieteisyyttä hyödyntäen materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovelluksissa. SUOMELLA HYVÄT EVÄÄT Kansainvälinen kilpailu ja globaalit toimintaympäristöt ulottuvat kaikkialle. Elinkeinoelämän lisäksi se vaikuttaa myös kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin sekä jokaisen ihmisen arkielämään. Liiketoiminnot ja pääomat ovat dynaamisia, ne hakeutuvat ympäristöihin, jotka tarjoavat parhaat menestymismahdollisuudet avoimessa kilpailussa. Yritysten liiketoimintojen ja tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoiminta sijoittuu parhaisiin toimintaympäristöihin. Tämä on merkittävä haaste Suomelle; miten onnistua saamaan tänne ja pitämään täällä laadullisesti ja määrällisesti riittävä osuus globaaleista investoinneista. Erityisen tärkeitä ovat osaamisintensiiviset osat yritysten tuotekehitys- ja muista investoinneista, jotka vahvistavat innovaatioympäristöämme ja talouden rakennetta. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta uhkana on etumatkan menettäminen. Pienen maan on verkostoiduttava ja pystyttävä tarjoamaan strategisia osaamis- ja toimintaympäristöetuja, kuten kohtuullisella verotuksella luotua elämisen ja asumisen laatua, koulutusmahdollisuuksia ja haasteellisia töitä kompensoimaan suuruuden ekonomian puutetta. Monikulttuurisuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja kokeminen nousevat merkittävään asemaan. Paikallisuuden merkitys on tärkeä erityisesti kehitettäessä toimivia kotimarkkinoita ja toisaalta klusteriyhteistyötä, joka on merkittävä kilpailuedun luoja hyödyntäen monitieteisyyden mahdollisuuksia. OSAAMINEN JA TEKNOLOGIA LUOVAT MENESTYKSEN PERUSTAN Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen ja teknologian kehittämiseen sekä siihen, kuinka hyvin näitä osataan hyödyntää. Tärkeimpiä menetelmiä kehittää osaamista ovat osaamisen strategiat ja osaamisen hallinta. Uusien teknologioiden kehittämisessä aika on kriittinen kilpailukykytekijä. On kyettävä kehittämään ja soveltamaan teknologisia muutoksia riittävän nopeasti ja toisaalta panostettava osaamisen pitkäjänteiseen rakentamiseen. Menestyvät tuotteet edellyttävät käyttäjien todellisten tarpeiden tunnistamista ja ennakointia. Myös monet palvelut ja kädentaidot yhdistettyinä tekniseen osaamiseen tarjoavat uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Osaamisen kehittäminen edellyttää oikeita strategisia valintoja niin julkiselta sektorilta kuin elinkeinoelämältä ja yksittäisiltä yrityksiltä. Työn sisällön, työympäristön ja työyhteisön merkitys korostuu. Suomessa on ollut hyvä vuorovaikutus ja yhteisymmärrys julkisen ja yksityisen sektorin kesken tarvittavista panostuksista. Nopeasti uudistunut elinkeinoelämän rakenne teknologiaintensiiviseen suuntaan edellyttää myös julkisten koulutus- ja tutkimuspanostusten kehittymistä elinkeinoelämän kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Viime vuosina julkinen tutkimus- ja kehityspanostus on jäänyt jälkeen huolestuttavalla tavalla Valtion tiede- ja teknologianeuvoston asettamista tavoit- 6

7 teista. Tämä voi heikentää erityisesti strategisen osaamisperustan kehittymistä. Jokaisen kansalaisen osaaminen nousee tärkeäksi. Huoli tulevaisuuden osaajista vaatii koulutusjärjestelmän kehitystä yhteiskunnan muutosten ja elinikäisen oppimisen mukaisesti. Tulevaisuudessa tarvitsemme eri alojen huippuosaajia, mutta myös luovia eri alojen yhdistäjiä. Haasteemme ovat yhä enemmän monitieteisiä, jolloin yhteistyön taidot ovat avainasemassa tulevaisuuden yhteiskunnassamme. Tarvitsemme myös naisten ja miesten erilaisten resurssien ja näkökulmien entistä parempaa hyödyntämistä. Yksilön oma vastuu jatkuvasta itsensä kehittämisestä korostuu entisestään. Osaajien jaksamisen ja työinnon säilyttämisen kannalta on oleellista kiinnittää huomiota työ- ja vapaa-ajan ja työn ja perheelämän tasapainoon sekä hyödynnettävä joustomahdollisuuksia. Ympäristövaatimukset korostuvat. Kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukykyä. Ympäristönäkökohdat aiheuttavat merkittäviä muutospaineita tuotteisiin, palveluihin, tuotantoprosesseihin ja toimintatapoihin. Muutokset edellyttävät usein myös uusia teknologiavalintoja. Toisaalta ympäristöön liittyvät tavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mitä nopeat soveltajat voivat hyödyntää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Ilmastonmuutoksen torjunta on nousemassa entistä merkittävämmäksi ohjaavaksi tekijäksi ja reunaehdoksi. Ilmastokysymykset liittyvät erityisesti energian tuotantoprosesseihin, energian säästöön ja energiapolitiikkaan yleensä. Suomessa tähän on voitu ja voidaan merkittävimmin vaikuttaa teollisella rakennemuutoksella siirryttäessä kohti teknologiaintensiivistä, mutta suhteellisesti vähemmän energiaa kuluttavaa elinkeinorakennetta. DIGITAALITALOUS JA VERKOTTUNUT TOIMINTATAPA MUUTOKSEN AVAIMINA Liiketoiminnat hyödyntävät verkostoja innovatiivisesti. Arvoverkostot tekevät liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden uudistamisen mahdolliseksi ja välttämättömäksi. Palvelujen yhdistyminen liiketoimintakokonaisuuteen tuo usein merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Verkottuneessa toimintakulttuurissa kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Digitaalisuuden ja Internetin mahdollistama kehitys vaikuttaa oleellisesti kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden kehitykseen sekä yksilön elämään ja toimintatapoihin. Sovellukset auttavat tuottavuuden lisäämiseen perinteisillä teollisuuden aloilla. Tieto- ja viestintäteknologian tuoma riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää monimuotoisen alueellisen kehityksen edellytyksiä. Kansainvälistymisen ulottuminen perinteisten kotimarkkinaelinkeinojen alueille on tuonut haasteita, joihin ei vielä ole kyetty vastaamaan. Suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan laajemminkin on pystyttävä nostamaan tuottavuuttaan myös kotimarkkinoilla globaalisti toimivat yritykset menestyvät tuottavuuskehityksessä hyvin kansainvälisesti. Haasteena on kehittää ihmistä palvelevaa tekniikkaa, jotta hitaammin tekniikan muutoksia omaksuvat kansalaisryhmät eivät syrjäydy yhteiskunnan kehityksestä. KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA TEKNOLOGIAN Ympäristö, terveys ja turvallisuus koetaan arvoina, joista ihmiset haluavat pitää huolta ja joista he ovat valmiita maksamaan. Arvot näkyvät investoinneissa, kulutuskäyttäytymisessä ja lainsäädännön muutoksissa. Liian hidas ympäristövaateiden huomioon ottaminen voi olla huomattava este kriittisillä kuluttajamarkkinoilla, mistä suomalaisillakin yrityksillä on käytännön kokemuksia. SOSIAALISEN KEHITYKSEN MERKITYS KASVAA Teknologian ja talouden kehittyminen pohjautuu Suomessa runsaaseen sosiaaliseen pääomaan. Hyvä osaamisen taso, hyvinvoinnin ylläpitämisen laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, luottamus yhteiskunnan tasapuoliseen toimintaan ja korruptoitumaton hallinto luovat edellytyksiä kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvyllemme. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan sosiaalisia, koulutuksellisia ja taloudellisia haasteita. Toisaalta kasvava ja entistä ostovoimaisempi eläkeläisten määrä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. On pystyttävä tarjoamaan kehittyviä elin- ja asuinympäristöjä, lääkkeitä, laitteita ja palveluja, jotka mahdollistavat paremmat elinolot. Samalla on edistettävä ihmisten itsenäistä suoriutumista ja palvelujen tehokkuutta. Teknologinen kehitys voi tuoda mukanaan yhteiskunnassa sosiaalista eriarvoisuutta, joka on otettava huomioon muun muassa koulutuksen ja sosiaalisten palveluiden kehityksessä. Myös alueelliset erot korostuvat. Maailmanlaajuisilla markkinoilla menestyvät tuotteet ja palvelut vaativat yleensä ympärilleen vuorovaikutteisen infrastruktuurin, mikä merkitsee vääjäämättä tiettyä keskittymistä. Kehitystä on täydennettävä ja haittoja minimoitava. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ympäristö- ja turvallisuuskysymyksissä, markkinatalouden ohjaamisessa sekä hitaasti kehittyvien maiden edellytysten parantamisessa. Globalisaatio tuo mukanaan sosiaalisia haasteita ja ongelmia eri väestöryhmien ja kulttuurien vuorovaikutuksessa. Monikulttuurisuus luo haasteita ja mahdollisuuksia koulutus- ja työllisyyskysymyksissä. On huolehdittava siitä, että teknologian kehitys on suunniteltu ja valjastettu hyvinvoinnin käyttöön. On myös ehkäistävä liian suuret jännitteet eri kulttuurien, väestöryhmien ja poliittisten näkemysten välillä yhteiskunnallisten tai turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi. 7

8 Teknologiastrategian painopisteet Teknologiastrategian lähtökohtana on Suomen teollisuuden ja yritysten nykyinen kilpailukyky ja rakenne. Yleiset muutosta ajavat tekijät yhdessä teknologian kehittymisen ja arvioinnin kanssa tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseksi teollisuudella ja tutkimusyksiköillä on oltava sopivaa osaamista. Tavoitteiden on otettava laajasti huomioon yhteiskunnan tarpeet pitkällä tähtäimellä, ja niiden on oltava vuorovaikutuksessa myös yritysten strategisten valintojen kanssa. TEKNOLOGIASTRATEGIAN PAINOPISTEET OVAT Teknologian perusosaaminen: tieto- ja viestintäteknologia bioteknologia materiaaliteknologia Perusteknologioiden sovellukset: älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät hyvinvoinnin sovellukset kestävän kehityksen sovellukset palveluliiketoiminta kaikkiin toimialoihin liittyvä verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Tieto- ja viestintäteknologia on nopeassa muutosvaiheessa ja teknologioiden merkitys liiketoiminnassa on suuri. Tieto- ja viestintäteknologia sulautuu lähes kaikkiin laitteisiin, joista tulee saumattomasti yhteen toimivia ja helppokäyttöisiä. Tietoverkot, tietokoneet, ohjelmistot ja anturit laajentavat tuotteiden toiminnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä sekä tuotannon joustavuutta ja lisäävät siten tuottavuutta. Tieto- ja viestintäteknologia tukee myös yksilöiden ja organisaatioiden toimintaa digitaalisessa verkostotaloudessa ja tietoyhteiskunnassa. Laajakaistaisen, Internet-pohjaisen ja langattoman tietoliikenteen, ohjelmistojen sekä elektronisen liiketoiminnan teknologioiden käyttö on vielä kasvun alkuvaiheessa. Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan lähes kaikilla toimialoilla älykkäiden tuotteiden, mittaus- ja automaatiojärjestelmien ja elektronisen liiketoiminnan järjestelmien kautta. Haasteena on laajentaa tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa yritystoimintaa ja lisätä teknologioiden soveltamista perinteisillä aloilla tuottavuuden parantamiseksi. Keskeisiä tieto- ja viestintäteknologioita ovat langaton tiedonsiirto, laajakaistaverkot, mikrojärjestelmät, luonnolliset käyttöliittymät, ohjelmistoteknologia sekä tietämyksen ja sisällön hallinta. Pitkän aikavälin tutkimusaiheita ovat seuraavan sukupolven langattomat ja optiset verkot, nanoteknologia, aktiiviympäristöt ja itseoppivat ohjelmat. Tieto- ja viestintäteknologiaan läheisesti liittyvä avaruustoiminta yhdistää useita teknologioita toimien yhä oleellisempana osana esimerkiksi tiedonkeruun ja toiminnan johtamisen järjestelmiä. BIOTEKNOLOGIA Genomitason tiedon avautuminen ja mahdollisuus muokata elävien organismien perimää on keskeinen perusta useille nykyaikaisen bioteknologian sovelluksille. Bioteknologian kehitys on lisännyt ymmärrystä erilaisten elävien organismien rakenteista ja toiminnoista, mikä antaa kokonaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää tätä tietoa ja muokata organismien ominaisuuksia täsmällisesti halutulla tavalla. Lääketieteen etiikkaa sekä elintarvikkeiden ja ympäristön turvallisuutta koskevat asiat ovat nousseet keskustelussa ajankohtaisiksi asioiksi joissakin bioteknologian sovelluksissa. Kuluttajien asenteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon geeniteknologiaa hyödynnetään elintarvikkeiden tuotannossa. Tässä tarvitaan yhteiskunnan yhteisesti hyväksymiä periaatteita, joiden luomiseksi tulee ylläpitää vilkasta keskustelua. Bioteknologia mahdollistaa muun muassa uusien lääketieteellisten sovellusten kuten täsmälääkkeiden, rokotteiden ja diagnostisten testien kehittämisen, elintarvikkeiden, hyötykasvien, -mikrobien ja -eläinten täsmäjalostuksen sekä uusien ympäristömyötäisten materiaalien ja prosessien kehittämisen. Bioteknologian sovelluksia voidaan hyödyntää erilaisilla perinteisillä toimialoilla kuten metsä, elintarvike ja kemia sekä täysin uusilla osaamisintensiivisillä aloilla. Biomassojen laajamittainen hyödyntäminen voi tulla tärkeäksi muun muassa uusiutumattomia energialähteitä ja raaka-aineita korvaavana vaihtoehtona. Suomessa ollaan monilla bioteknologian osa-alueilla maailman kärjessä. Pitkäjänteisen julkisen panostuksen avulla Suomeen on syntynyt useita biokeskuksia, mitkä muodostavat innovatiivisia tutkimusympäristöjä. Suurena haasteena on saada kehitystyön tulokset hyödynnetyiksi sekä uusien pk-yritysten syntymisenä ja kasvuna että vanhojen yritysten uusiutumisena monissa klustereissa. Keskeisiä teknologioita ovat geeniteknologia, proteomiikka, bioinformatiikka, bioprosessiteknologia, solu- ja kudosviljelytekniikat, kantasolutekniikat ja siirtogeenitekniikat. Näiden rinnalle pitkällä aikavälillä tutkimusaiheiksi nousevat geeniterapia ja bioelektroniikka. MATERIAALITEKNOLOGIA Materiaalien toiminnallisuus ja älykkyys tarjoavat huomattavaa lisäarvoa eri teollisuudenaloilla. Materiaalien kehittämisessä ollaan siirtymässä sovelluskohtaiseen kehittämiseen bulkkituotteiden sijasta, mikä merkitsee haasteita prosessikehitykselle. Suorite/hinta -suhteen kasvattaminen lisää tarvetta tiiviiseen yh- 8

9 teistyöhön materiaalien loppukäyttäjien kanssa. Toisaalta kestävä kehitys asettaa omia vaatimuksiaan materiaaleille tuotteiden kestävyys- ja kierrätettävyysvaatimusten ja uusiutuvien luonnonvarojen raaka-ainekäytön lisääntymisenä. Nanoteknologia vaikuttaa pitkällä aikavälillä merkittävästi materiaaliteknologian kehitykseen. Nanoteknologia monitieteisenä tutkimuskohteena tarjoaa mahdollisuuden yhdistää nanometriluokan mittakaavassa kemian ominaisuudet, fysiikan lait ja bioteknologian periaatteet. Materiaaliteknologian luonne on geneerinen. Suomen materiaalikehitys tähtää tukemaan vahvojen klusteriemme tarpeita ja kasvavia markkinoita. Se vahvistaa myös polymeeri-, elastomeeri-, komposiitti- ja metallinjalostusteollisuuden uusiutumista sekä tähtää alkavien pienyritysten syntymiseen ja kasvuun. Materiaaliliiketoiminnan uudistuminen edellyttää vahvaa perusosaamista ja sen soveltamista. Tärkeitä osaamisalueita ovat pintojen hallinta, synteesiteknologia, katalyysiteknologia, komposiittiteknologia, pakkausteknologia, metallurgia ja kuituteknologia. Pitkän aikavälin tutkimusaiheita ovat nanoteknologia, fotoniikka sekä soluviljely ja kudosteknologia. VERKOTTUNEEN TALOUDEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Verkottuneessa taloudessa organisaatiot hyödyntävät globaaleja verkostoja uudella, innovatiivisella ja asiakkaille ainutlaatuista lisäarvoa tuottavalla tavalla. Lisäarvoa tuotetaan yhdistämällä uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, organisaatio, johtaminen ja strategia sekä älykkäät tuotteet ja palvelut. Verkostojen hallinta ja siihen liittyvä liiketoimintaosaaminen ovat välttämättömiä sekä kansainvälisillä markkinoilla että kotimaassa toimiville yrityksille. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamista hyödyntävät kaikki toimialat. Panostuksella vaikutetaan laaja-alaisesti teollisuus- ja palvelualojen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kehitystyö ja pilotointi kohdistuvat uusiin verkottuneen talouden liiketoimintamalleihin ja konsepteihin sekä niiden soveltamiseen. Kehitystyö edellyttää teknologian, liiketaloustieteiden ja käyttäytymistieteiden tutkimuksen yhdistämistä. Liiketoimintaosaamista hyödynnetään usein uusien tietojärjestelmien avulla. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen sovelluskohteina ovat uusien arvoverkostojen hallinta, klusteriyhteistyön ELINKEINOJEN UUSIUTUMISEN JA HYVINVOINNIN KASVUN YDINALUEET Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät oppivat ja ennakoivat tuotteet ja järjestelmät käyttöympäristöön mukautuvat tuotteet, järjestelmät ja materiaalit paikantaminen ja tunnistaminen virtuaalimallit Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen uudet arvoverkostot klusteriyhteistyö ideoiden nopea kaupallistaminen digitaalitalous Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Hyvinvoinnin sovellukset terveydenhuollon tietotekniikka terveysvaikutteiset elintarvikkeet täsmälääkitys ja -diagnosointi terve ja turvallinen elinympäristö Materiaaliteknologia Kestävän kehityksen sovellukset tulevaisuuden energiaratkaisut ympäristön teknologiat ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit elinkaariratkaisut Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut tuotesidonnaiset palvelut uuden teknologian mahdollistamat palvelut Tieto- ja viestintäteknologia, materiaaliteknologia ja bioteknologia ovat perusteknologioita, joille sovellukset rakentuvat. 9

10 laajentaminen ja moni- tai poikkitieteisyyden hyödyntäminen, ideoiden nopea kaupallistaminen, tuotekehityksen hallinta, elinkaariasiakkuuksien hallinta, kansainvälistyminen ja globaali liiketoiminta, osaamisen ja tietämyksen hallinta, teknologiayrittäjyys, asiakas- ja loppukäyttäjälähtöisyys ja tarpeiden ennakointi, visiointi, strategialähtöisyys ja pitkäjänteisyys. ÄLYKKÄÄT TUOTTEET, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT Älykkyyden tuominen tuotteisiin, prosesseihin, tuotantoon ja järjestelmiin perustuu ohjelmisto- ja laitetekniikan, tietoliikenneyhteyksien, miniatyrisoinnin, antureiden sekä uusien materiaalien pohjalta kehitettyihin uusiin ratkaisuihin. Älykkäät ratkaisut parantavat tuotteiden kilpailukykyä parantuneena toiminnallisuutena ja käyttäjäystävällisyytenä sekä tuotannon joustavuutena ja lisääntyneenä tuottavuutena. Älykkäiden tuotteiden, prosessien ja järjestelmien kehittäminen on poikkitieteellistä useiden teknologioiden soveltamista ja kehittämistä. Älykkyyden perustana olevat teknologiat ovat geneerisiä ja niiden sovellusalue on laaja. Älykkyys liittyy siten kaikkien klustereiden tuotteisiin, tuotantomenetelmiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Tärkeitä teknologioita ja sovelluskohteita ovat oppivat ja ennakoivat järjestelmät, käyttöympäristöön mukautuvat järjestelmät, toiminnalliset tai bioyhteensopivat materiaalit, henkilökohtaiset ja luonnolliset käyttöliittymät, paikantamiseen ja tunnistamiseen perustuvat järjestelmät ja palvelut sekä etädiagnosointiin, etätoimintaan ja virtuaalisuuteen perustuvat ratkaisut. Sovelluskohteita ovat myös virtuaalimallit ohjauksessa ja ennakoinnissa, integroitujen prosessien hallinta sekä mittaus- ja automaatiojärjestelmät ja miniatyrisointi. Pitkällä aikavälillä tärkeäksi muodostuvat etä- ja itsehoituvuus, itsediagnosoivat ja -kunnostavat tuotteet, itsekorjautuvat biomateriaalit, holoninen tuotanto ja avoimen mobiilin tiedonsiirron prosessit ja järjestelmät sekä satelliittiteknologioiden hyödyntäminen prosessien hallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmissä. HYVINVOINNIN SOVELLUKSET Hyvinvointisektorin kehitys ja markkinoiden kasvu perustuvat kansalaisyhteiskunnan valintoihin, elämäntapojen ja väestörakenteen muutoksiin ja yhteiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Teknologian kehitys luo aikaisempaa parempia ja usein myös kalliimpia hoidon ja hoivan menetelmiä ja välineitä, jotka vaikuttavat sosiaalimenojen kustannuksiin. Hyvinvoinnin synnyttämisessä ovat mukana kaikki yhteiskunnan sektorit. Sosiaali- ja terveydenhuolto kantaa vastuun hyvinvointivajeiden hallinnasta. Sektorin haasteena on hajautunut palvelujärjestelmä ja palvelujen kehittämistarpeet ja tehokkuuden lisääminen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kehitystyössä sovelletaan pääosin perusteknologioita kuten tieto- ja viestintäteknologiaa ja bioteknologiaa sekä yhdistetään yritystoiminnan, tutkimuksen ja hyvinvointisektorin julkisten palveluntuottajien tarpeet. Tärkeitä teknologioita ja sovelluskohteita ovat puhdas, turvallinen elinympäristö, terveen asumisen puitteet, viihtyisä ja tuottava työympäristö, liikuntaa tukevat ratkaisut, itsenäisen suoriutumisen teknologiat, etähoito ja -kuntoutus, virtuaaliset terveyspalvelut, terveyttä edistävät elintarvikkeet ja entistä tehokkaammat lääkkeet, rokotteet ja diagnostiset menetelmät. Pitkällä aikavälillä tärkeitä alueita ovat täsmälääkkeet, uudet terapiamuodot, allergioiden ehkäisy, etäkirurgia, luonnolliset keino-osat, elämyksellinen ympäristö, hyvinvointia edistävät miljööt sekä ehkäisevät täsmäravinteet elintapasairauksiin. Hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan yhteensovittaminen on haaste, jossa on potentiaalia uusille liiketoiminnoille ja palveluille. Bioteknologian modernien menetelmien soveltaminen vaatii eettisiä kannanottoja monissa lääketieteen, elintarviketuotannon ja ympäristön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. KESTÄVÄN KEHITYKSEN SOVELLUKSET Ympäristö, energian tuotanto ja säästö sekä terveys ja turvallisuus ovat kehittyneet yritystoiminnan reunaehdoiksi ja toimintaa ohjaaviksi tekijöiksi. Kestävä kehitys voi tarjota yrityksille mahdollisuuden kilpailuetuun. Suomi on monilla aloilla edelläkävijä kestävän kehityksen huomioon ottamisessa, joista esimerkkeinä ovat prosessiteollisuuden ja energiantuotannon ympäristömyötäiset ja energiatehokkaat prosessit ja tuotteet. Monella alalla tekninen perustaso on hyvä Suomessa, mutta tietotaidon soveltaminen on osin puutteellista ja verkostoituminen heikkoa sekä kansainvälisyys riittämätöntä. Kestävän kehityksen teknologioilla vaikutetaan lähes kaikkiin tuotteisiin, tuotantoon ja toimintaan. Erityisen merkittävässä roolissa ovat ympäristöhaittojen vähentämisen sekä energiantuotannon ja -käytön teknologiat. Materiaaliteknologia on keskeistä raaka-aineiden käytössä ja kierrätettävyydessä, samoin energian tuotantoratkaisuissa. Prosessien ympäristömyötäisyys ja toiminnan ekologinen rehellisyys sekä energiatehokkuus ovat yhteistä kaikilla toimialoilla. Yksi tärkeimmistä haasteista on ilmastonmuutoksen torjunta, minkä ratkaiseminen sopimus- tai lainsäädäntöteitse muuttaa yritysten toimintaympäristöä. Samalla se tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia päästökaupan, energiantuotannon ja kulutuksen rakennemuutoksen myötä. Tärkeitä teknologioita ja sovelluksia ovat elinkaariasiat, ympäristön tekniikat, kierrätys ja hyötykäyttö, biohajoavuus, materiaaleja ja energiaa säästävät tuotteet ja ratkaisut, vähävaiheiset ja suljetut prosessit ja järjestelmät, kasvihuonekaasujen vähennysratkaisut, uusiutuvat materiaalit ja energialähteet, energian hajautetut tuotantojärjestelmät sekä turvalliset ja ympäristöystävälliset järjestelmät ja kulkuvälineet. Pitkällä aikavälillä tärkeitä sovelluksia ovat uusien energiamuotojen laajamittainen hyödyntäminen, vetytalous, fuusio, ilmastomyönteiset ratkaisut ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, biodiversiteettiä tukevat ratkaisut, terveellisen ja turvallisen ympäristön ratkaisut, kestävän kehityksen yhdyskunta ja molekyylitalous. Satelliittien hyödyntäminen kestävän kehityksen tiedonkeruu ja -hallintamenetelmänä sekä toiminnanohjausjärjestelmissä tulee yhä tärkeämmäksi. OSAAMISINTENSIIVINEN PALVELULIIKETOIMINTA Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintaansa ja erikoistuminen korostavat palveluliiketoimintojen merkitystä arvoverkoissa. Ulkoistaminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla lisäävät liike-elämän palveluiden määrää ja kirjoa. Palvelusektori on kansantaloudessa ylittänyt jo 50 prosentin osuuden ja palvelualat ovat keskeinen osa innovaatiojärjestelmää. Erityisesti palvelualoilla on mahdollisuuksia tuottavuuden lisäämiselle. Palveluliiketoimintaosaamisella on keskeinen merkitys sekä perinteiselle valmistavalle teollisuudelle, palvelusektorille että uudelle liiketoiminnalle. Koko valmistavan teollisuuden tuotantoketjuissa pyritään lähemmäksi loppukäyttäjää. Teollisuuden kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa ratkaisevasti tuotteeseen tai tuotantoon integroituihin palveluihin. Myös asiakaskohtainen räätälöinti tuote-palvelu-paketeiksi ja uudenlaisiksi ratkaisuiksi tuo uusia liiketoimintakonsepteja globaaleille markkinoille. 10

11 Teknologia ja osaaminen uudistavat klustereita Klusteri on toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden erilaisten osaajien muodostama keskittymä, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. Klusterin yrityksiä ja toimialoja sitovat yhteen vahvat hyödyke- ja osaamiskytkennät. Klusterista käytetään usein myös nimitystä osaamiskeskittymä. Se on verkostojen verkosto ja siinä on samanaikaisesti sekä yhteistyötä että kilpailua. Kokonaisuuksia tarkastellaan arvoverkkoina. Julkisen sektorin rooli on tukea klustereiden kasvua infrastruktuurin kehitystä, koulutusta, tutkimusta ja verkottumista edistämällä. Klusterin kilpailukyky syntyy laajasta vuorovaikutuksesta, jolloin toimivuutta voidaan parantaa hyödyntämällä synergiaetuja. Toimijoiden on mahdollista keskittyä ydinosaamiseensa ja saada erikoistumishyötyjä. Klusterin kilpailukykyä voidaan mitata kansainvälisellä markkinaosuudella sekä tuottavuuden ja lisäarvon kasvulla. Suomen avainklusterit ovat myös merkittävä työllisyyden veturi. Esimerkiksi hyvinvointiklusteriin sisältyvät asiat, kuten terveydenhuollon kustannukset ja palvelut kuvaavat sitä, miten arvotamme yhteiskuntamme hyvinvoinnin osatekijöitä ja miten tehokkaasti niitä hoidetaan. Teollisuuden aloja on tarkasteltu klustereittain korostaen yhteistyötä ja verkottumista teollisuuden ja sen eri sidosryhmien välillä. Klustereiden koot on arvioitu teollisuuden alojen bruttotuotantojen ja osin liikevaihtoarvioiden perusteella. Eri klusterien luvut sisältävät paljon päällekkäisyyksiä eivätkä siten ole yhteenlaskettavia. KLUSTEREIDEN DYNAMIIKKA Hyvinvointi Kiinteistö ja rakennus Elintarvike Kemia ja bio Metsä Ympäristö Metalli Tieto ja viestintä Energia HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 11

12 Tieto- ja viestintäklusteri KILPAILUKYKYINEN PERUSTEKNOLOGIAN OSAAMINEN SEKÄ LAAJA-ALAISET INNOVATIIVISET SOVELLUKSET TURVAAVAT MENESTYKSEN KASVU KANSAINVÄLISEEN KÄRKEEN Tieto- ja viestintäklusteri muodostuu toimialoista, jotka liittyvät tiedon hankintaan, käsittelyyn ja välitykseen sekä viestintään. Klusteriin kuuluu osa elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, tietoliikennepalvelut, ohjelmistoliiketoiminta ja sisältöliiketoiminta. Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 34 miljardia euroa ja vienti 19 miljardia euroa. Klusteri työllisti noin henkilöä. Suomessa tieto- ja viestintäklusterin kansantaloudellinen merkitys kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, jolloin tietoliikennevälineiden valmistus, tietoliikennepalvelut ja ohjelmistoliiketoiminta kasvoivat klusterin perinteisesti vahvojen toimialojen kuten automaatio- ja instrumenttiteollisuuden sekä lääketieteellisen elektroniikan rinnalle uusiksi tukijaloiksi. Kehityksen seurauksena Suomesta muodostui yksi matkaviestinnän, Internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista. Klusterin vahvuutena on kansainvälisesti tunnustettu ja maailmanlaajuisesti toimiva matkaviestinnän liiketoimintakokonaisuus, jonka kasvuun on vaikuttanut 1960-luvulla käynnistettyjen matkaviestinliiketoimintojen kautta saavutettu edelläkävijäasema sekä laite- että ohjelmistotuotannossa että palveluissa, televiestinnän kilpailun nopea avaaminen, deregulaatio, teollisuuden innovatiivisuus ja pääomarahoituksen saatavuuden parantuminen. Tieto- ja viestintäklusterissa tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys on suuri. Alan yritysten tutkimus- ja kehityspanostus on tyypillisesti noin 10 prosenttia liikevaihdosta, ohjelmistoyrityksillä jopa prosenttia. Klusterin yritysten yhteenlaskettu tutkimus- ja kehittämispanostus on noin 65 prosenttia Suomen yritysten NYKYTILA panostuksesta. Tekesin strategiana on yhtäältä varmistaa kilpailukykyinen osaaminen tieto- ja viestintäklusterin perusteknologioissa ja toisaalta panostaa laaja-alaisesti innovatiivisiin sovelluksiin eri toimialoilla ja julkisella sektorilla ja näin tukea poikkitieteisyyttä. TIETOYHTEISKUNTAKEHITYS, DIGITAALISUUS JA INTERNET Tieto- ja viestintäklusterin tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä korostuvat yhteiskunnalle, laajoille kuluttajajoukoille ja koko elinkeinoelämälle suunnatut sovellukset. Perinteisesti mikroelektroniikka, laajakaistainen tietoliikenne ja ohjelmistoteknologia ovat ohjanneet tuotteiden ja palvelujen kehitystä. Kehityssuuntana on siirtää teknologia taustalle ja tuoda käyttäjien tarpeet etualalle luomalla tuotteista ja palveluista helppokäyttöisiä. TIETO- JA VIESTINTÄKLUSTERIN DYNAMIIKKA Tietoliikennelaitteet Sisältöliiketoiminta Ohjelmistoliiketoiminta KOKO KLUSTERI Tietoliikennepalvelut Instrumentit ja automaatio HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Sähkötekniikka LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 12

13 MUUTOS- VOIMAT Tietoyhteiskuntakehityksen sekä laitteiden ja palvelujen käyttäjien tarpeiden ymmärtämisen merkitys kasvaa. Kehitystyössä on otettava huomioon yhteisöjen ja yksilöiden tarpeet ja tavat ajatella, viestiä, oppia, kuluttaa sekä arvioida tuotteita ja palveluja. Tieto- ja viestintäteknologia voi siten tarjota mahdollisuuden elämisen laadun kohottamiseen tukemalla yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja ihmisten välistä viestintää. Suuri osa tieto- ja viestintäklusterin tuotteista ja palveluista kohdistuu tuottavuuden kohottamiseen sekä kodeissa että työelämässä. Päätelaitteiden, palvelujen ja sisällön tulee tukea käyttäjän liikkuvuutta ja ottaa huomioon käyttötilanteen rajoitukset. Käyttäjille luodaan henkilökohtaisia sisältöjä ja palveluita siellä, missä niitä tarvitaan sellaisessa muodossa, joka vastaa kulloisenkin paikan ja tilanteen asettamia vaatimuksia ja rajoituksia. Internetin ja mobiilisuuden merkitys kasvaa johtaen sekä matkaviestimien kautta tarjottuihin laajakaistaisiin Internet- ja mediapalveluihin että tieto-, tele- ja viestintäverkkojen saumattomaan yhteiskäyttöön viestinnässä. Tieto- ja viestintäklusterin keskeiset kehitystrendit tietoyhteiskuntakehitys, digitaalisuus ja Internet ovat koko talouselämän ja yhteiskunnan läpikäyviä ilmiöitä. Tietointensiivisten tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa. Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden tulee ottaa tehokkaasti käyttöön teknologiaa, joka auttaa organisaatioita muuttumaan liiketoiminnan, markkinoiden ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tämän seurauksena liiketoimintamallit, toimialojen pelisäännöt ja arvoketjut muuttuvat. Kysymys ei ole pelkästään toimintojen tehostamisesta, vaan uusien tuotteiden, prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Tässä kehityksessä digitaalisten sisältöjen, ohjelmistojen ja tietoliikenteen asema vahvistuu. VAHVA TEKNOLOGIAOSAAMINEN TUKEE LAAJA-ALAISTA SOVELTAMISTA Matkaviestinnän teknologiat ja sovellukset ovat tieto- ja viestintäklusterin keskeinen panostuskohde. Mobiili Internet tarjoaa uusia sovelluksia ja palveluja sekä nykyisissä GSM- että kolmannen sukupolven matkaviestinverkoissa. Kehittämis- ja pilotointikohteena ovat lähes kaikkien toimialojen sovellukset, uudet liiketoimintamallit ja palvelut sekä tulevaisuuden tietoverkot ja niissä PAINOPISTEET tarvittava komponenttiteknologia. Tieto- ja viestintäteknologian laaja-alainen käyttö kotitalouksissa, yrityksissä ja julkisella sektorilla lisää ohjelmistojen merkitystä. Ohjelmistoja on kaikkialla sulautettuina erilaisiin tuotteisiin ja järjestelmiin, ja erillisinä tuotteina ne ovat myös kasvava liiketoiminta-alue. Kehitystyö kohdistuu uusiin innovatiivisiin, globaaleille markkinoille suunnattuihin tuotteisiin ja palvelukonseptien jalostamiseen monistettaviksi tuotteiksi. Verkottuneessa taloudessa organisaatiot toimivat globaalisti ja hajautetusti yhteistyö- ja tuotantoverkostojen avulla. Tieto- ja viestintäteknologian yrityksille verkostotalouden, elinkaariasiakkuuksien ja tietämyksen hallinnan ohjelmistot ja laajakaistaisen tietoliikenteen järjestelmät ovat kasvava markkinasegmentti. Organisaatioiden älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät toteutetaan langatonta tiedonsiirtoa ja laajakaistaverkkoja hyödyntävien mikrojärjestelmien, antureiden, automaatiojärjestelmien ja ohjelmistojen avulla. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa myös mahdollisuuden laitteiden autonomiselle toiminnalle sekä etätoimintaan ja virtuaalisuuteen perustuville ratkaisuille. Tieto- ja viestintäklusterin tuotteilla ja palveluilla voidaan vastata tietoyhteiskunnan ja julkisen sektorin haasteisiin terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen, liikennejärjestelmien, opetuksen ja ympäristön osa-alueilla. Tietotekniikka tukee terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja ihmisten itsenäistä suoriutumista ja tervettä elämää kotona. Paikkatietoa hyödyntävät ja telemaattiset palvelut tehostavat liikennejärjestelmiä ja liikenteen turvallisuutta. Koulutuksessa elinikäinen oppiminen on keskeinen teema. Tieto- ja viestintäteknologia tukee myös ympäristötiedon hankintaa satelliittijärjestelmien ja maanpintahavaintojen avulla sekä tietojen tulkintaa ympäristötietojärjestelmien osana. Pitkällä aikajänteellä nykyisen mikroelektroniikan skaalattavuuden rajat saavutetaan. Arviolta vuonna 2015 elektroniikan kehitys hidastuu, jos uudet teknologiat kuten bioelektroniikka, nanoteknologia, molekyyli- ja kvanttilaskenta eivät kehity kaupalliseen vaiheeseen. Nykyinen teknologia pysyy joka tapauksessa käytössä pitkään. Tietoliikenneverkoissa siirrytään käyttämään täysin optisia järjestelmiä ja Internet-teknologiaa. Matkaviestinverkot tukevat multimediapalveluita ja yhä kasvavia datanopeuksia aina megabittiin sekunnissa. Järjestelmien monimutkaisuus kasvaa verkkoon kytkettyjen laitteiden määrän ja järjestelmien hajautuksen kasvaessa. Käyttäjäkeskeisyys ja massaräätälöidyt sovellukset edellyttävät älykästä ja rikasta sisältöä kaikkiin päätelaitteisiin, tiedon ja tietämyksen hallintaa, yhteisöllisyyden tukemista sekä luonnollisen kielen ja multimedian käyttöä käyttöliittymissä. Kehitys vaatii teknisiä läpimurtoja ohjelmisto- ja agenttiteknologiassa. KASVUA TIETOLIIKENTEESTÄ, PALVELUISTA JA OHJELMISTOISTA Tieto- ja viestintäklusterin menestys on perustunut tehokkaaseen yritysverkostojen hyödyntämiseen, vahvaan tutkimus- ja kehityspanostukseen, innovatiivisuuteen ja keskittymisstrategiaan. Klusterin markkinat kasvoivat 1990-luvulla poikkeuksellisen voimakkaasti. Toimialan kasvu jatkunee, mutta ei yhtä voimakkaana kuin aiemmin. Matkaviestimien ja tietoliikenneverkkojen teknologiat VISIO ja markkinat ovat murrosvaiheessa kolmannen sukupolven järjestelmien käyttöönoton yhteydessä. Mediaviestinnän ja mobiilin Internetin markkinoiden luonne ja kasvunopeus ovat epäselviä. Tietoliikennepalveluissa uusien markkinoiden liiketoimintamallit ovat kehittymättömät. Epävarmuudesta ja lisääntyvästä kilpailusta huolimatta Suomi säilyttänee asemansa johtavana matkaviestinnän, uusien datapalvelujen ja liiketoimintamallien innovoijana. Tietoliikennelaitteiden valmistus muodostaa edelleen Suomen elektroniikkateollisuuden ydinosan, jonka kasvua rajoittaa tuotannon mahdollinen siirtyminen ulkomaille. Teollisuuselektroniikka, instrumentti- ja automaatioteollisuus ovat yhä Suomen vahvuuksia. Näillä alueilla markkinat ovat osaksi kypsässä vaiheessa, jolloin kasvuodotukset ovat pienet. Ohjelmistotuoteliiketoiminta kasvaa ja ohjelmistotuotteiden, kuten tietoturvatuotteiden, toimialakohtaisten sovellusten ja mobiilin liiketoiminnan ohjelmistojen vienti lisääntyy. Ohjelmistoja on entistä enemmän sekä itsenäisinä tuotteina että erilaisten tuotteiden osana. Alan palvelujen kysyntä kasvaa edelleen järjestelmien integrointitarpeiden vuoksi. Kehitystä jarruttavia ongelmia ovat elektronisen liiketoiminnan sovellusten riittämätön tietoturvallisuus ja käyttäjien yksityisyyden suojaaminen. Teknologiakehityksen ansiosta sisältöliiketoiminnassa on hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä toimintaa. TV- ja av-tuotanto käyvät läpi rakennemuutoksen digitaalisen television käytön laajentuessa. Vaikeutena ovat fragmentoituneet markkinat ja kehittymättömät maksujärjestelyt Internet-ympäristössä. Uhkana on myös sisältöjen entistä laajempi tuottaminen ulkomailla luvulla markkinat ja klusterin tuotanto kasvavat arviolta 5 10 prosenttia vuodessa, joten klusterin kokonaistuotanto vuonna 2010 on noin miljardia euroa. 13

14 Metalliklusteri MUUTOSKYKY, TIETO JA OSAAMINEN RATKAISEVAT METALLIN MENESTYKSEN RAKENNEMUUTOKSEN KOURISSA Metalliklusteri muodostuu kappaletavaratuotannon ja metallinjalostuksen ympärille. Klusteri koostuu metallituoteteollisuudesta, koneteollisuudesta, kulkuneuvoteollisuudesta, sähkölaiteja sähkökoneteollisuudesta, metallinjalostusteollisuudesta sekä näihin liittyvästä logistiikasta ja projektiliiketoiminnasta. Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 34 miljardia euroa ja vienti oli suuruudeltaan 15 miljardia euroa. Klusteri työllistää noin henkilöä. Klusteria on kohdannut voimakas rakennemuutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yritykset ovat kansainvälistyneet. Useat suuret ja keskisuuret yritykset ovat keskittyneet ydinliiketoimintoihinsa, joita on vahvistettu yhdistymisten ja liittoutumisten avulla. Muita toimintoja on ulkoistettu. Teknologiseen osaamiseen perustuvaa systeemi- ja osatoimitusyhteistyötä on voimistettu. Metalliklusterin vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, tietotekniikan ja automaation laaja soveltaminen sekä tuotannon ja toiminnan joustavuus. Heikkoutena on tuotannon pääomavaltaisuus, tuottavuuden heikko kehitys, toimiminen kapeilla markkinoilla ja segmenteillä, henkilöstön ikääntyminen sekä vähäinen uuden teknologian hyödyntäminen pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa. Klusterin tutkimuspanostus vuonna 2000 oli noin 460 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa kohdistui koneteollisuuden tuotteiden sekä sähkökoneiden ja laitteiden kehittämiseen. Tekesin teknologiaohjelmatoimin on nopeutettu uusien toimintatapojen omaksumista, joita on tarvittu toimintojen kansainvälistyessä ja siirryttäessä uudenlaiseen verkostoituneeseen toimintatapaan. Tekesin toimenpitein on myös autettu yrityksiä omaksumaan ja hyödyntämään uutta teknologiaa. Teknologiaohjelmissa hankittu tieto ja osaaminen on ollut kymmenien uusien liiketoimintojen perustana. KILPAILU KIRISTYY Metalliklusterin tuotteiden ja palvelujen markkinoilla kansainvälinen kilpailu on kovaa. Kilpailu voimistuu erityisesti keskeisen ja itäisen Euroopan talouden ja tuotantotoiminnan kehittyessä. Tuotanto keskittyy sinne, missä se on taloudellista tuotannon kokonaishallinta sekä tuotekehitys taas sinne, missä on osaavia resursseja. Suhdannevaihtelujen tasaamiseksi pääomavaltaisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia on tarpeen kehittää myös Suomessa. NYKYTILA Metalliklusterin kehittymisessä keskeistä on asiakaslähtökohtaisuus ja joustavuus samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan sekä globaalin toiminnan hyödyntäminen. Klusterin uhkana on kuitenkin pitkäjänteisyyden puute yritysten toimintojen kehittämisessä. MUUTOS- VOIMAT PAINOPISTEET OIVALTAMINEN JA UUDEN SOVELTAMINEN KEHITYKSEN EDELLYTYKSINÄ Tuotannon prosessit kehittyvät etenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä. Yhdenaikaissuunnittelun (Concurrent Engineering) yleistyminen sekä tuotannon reaaliaikaisen johdon ja hallinnan menetelmien kehittyminen nopeuttavat tuotannon hajauttamista verkostomaiseksi kumppanuuteen perustuvaksi toiminnaksi. Kehittymisen edellytyksenä on kuitenkin luotettava tiedonkulku. Sähköiset liiketoiminnot laajentuvat toimivien jakelujärjestelmien kehittymisen myötä. Sekä tuotteiden että tuotannon käyttöliittymät tulevat kehittymään merkittävästi. Nopeasti reagoiva tuotantotapa yleistyy. Tuotteiden elinkaarivaikutukset korostuvat tuotesuunnittelussa. Toiminnallisia materiaaleja käytetään tuotteiden ja pakkausten tunnistamiseen ja paikantamiseen. Mikrotekniikan ja miniatyrisoinnin kehittyminen mahdollistaa uusien, älykkäiden tuotteiden valmistamisen. Pitkällä aikajänteellä tuotteiden käytettävyys tulee entistä tärkeämmäksi. Verkostomainen tuotanto automatisoituu itsenäisesti toimiviksi saarekkeiksi. Käyttöliittymät yksinkertaistuvat olennaisesti ja niissä siirrytään monien aistien hyödyntämiseen. Tuotannon ja tuotteiden elinkaarisuunnittelu on vallitsevana toimintana. Tietojärjestelmät mahdollistavat tiedon saumattoman ja luotettavan reaaliaikaisen hallinnan toimintaverkostoissa. Kokonaislogistiikan optimointi yleistyy. Materiaalien ominaisuuksia hyödynnetään osana elinkaarioptimointia. Myös materiaalien toiminnallisuutta ja älykkyyttä opitaan hyödyntämään laajemmin. Mikro- ja nanoteknologiaa hyödynnetään miniatyyrituotteiden valmistuksessa. VAHVANA TULEVAISUUTEEN Metalliklusteri säilyy yhtenä tärkeimmistä teollisista klustereista Suomessa. Metallin jalostusteollisuuden tuotteista erityisesti ruostumattoman teräksen markkinat kasvavat. Tuotteissa siirrytään jatkojalostettuihin asiakasorientoituneisiin tuotteisiin. Muutokset tavaravirtojen hallinnassa sekä tuotantotoimintojen hajauttaminen mahdollistavat logististen liiketoimintojen laajentumisen. Keskeisen ja itäisen Euroopan jälleenrakennus- ja korjausrakennustoiminta suo mahdollisuuden rakentamista palvelevan metallituoteteollisuuden kasvulle, mikäli vain rakentamisen toimintamenetelmät kehittyvät osahankintaa suosiviksi. Pääosin metallituoteteollisuus tulee kuitenkin säilyttämään alueellisen luonteensa. Koneteollisuus muodostaa vuonna 2010 metalliteollisuuden laajan, vahvan perustan. Dieselvoimalayksiköiden sekä siirto- ja nostolaitteiden markkinat lisääntyvät etenkin Aasian maissa. Kaivoskoneiden ja metsäkoneiden markkinat laajentuvat Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Venäjälle. Paperi-, kartonki- ja massakoneiden markkinat säilynevät ennallaan. Ympäristötekniikan ja energiatekniikan koneet ja laitteet ovat koneteollisuuden potentiaalista kasvualuetta. Koneteollisuuden toimintakonseptit muuttuvat laite- ja tuotantotoimituksista tuotantoa ylläpitäviksi palvelutoiminnoiksi. 14

15 Julkisen vallan toimenpiteet vaikuttavat voimakkaasti kulkuneuvoteollisuuden tuotannon volyymiin. VISIO Suotuisissa olosuhteissa telakkateollisuus säilyttää tasonsa erikoistuotteiden valmistajana. Kulkuneuvoteollisuudessa siirrytään väistämättä kansainväliseen yhteistyöhön ja systeemiosahankintoihin. Metalliklusterin voimakkaimmin kasvavat sektorit ovat elektroniikkateollisuuden tuotantolaitteistojen tuotanto sekä projektiliiketoiminta. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta yhdeksi maailman merkittävimmistä elektroniikkateollisuuden kokoonpanoautomaation suunnittelun ja laitevalmistuksen hallitsijoista. Tekesin roolina on nopeuttaa uusien teknologioiden ja toimintatapojen omaksumista ja hyödyntämistä Suomessa. Älykkäät tuotteet ja niitä tukevat palvelut, vähävaiheiset ja joustavat valmistusprosessit, verkostoituneet tuotantomenetelmät, logistiikan ja materiaalien älykäs soveltaminen sekä uuden, globaalin toimintatavan hallintatyökalut ovat tärkeitä panostuskohteita. METALLIKLUSTERIN DYNAMIIKKA Logistiikka Kulkuneuvot Sähkölaitteet ja koneet Projektiliiketoiminta KOKO KLUSTERI Koneet, laitteet ja palvelut HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Rakentamisen metallituotteet Metallinjalostus LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 15

16 Metsäklusteri RAKENNEMUUTOS RAIVAA TILAA ENNAKKOLUULOTTOMILLE ALUEVALTAUKSILLE JA UUDELLE LIIKETOIMINNALLE KANSAINVÄLISYYS VAHVUUTENA Metsäklusteri on rakentunut puun jalostamisen ympärille. Metsäteollisuuden perustuotteiden sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran valmistaminen on synnyttänyt Suomeen metsätuotteiden jatkojalostusta, koneita ja laitteita rakentavia konepajoja, kemianteollisuutta, palvelujen tarjoajia sekä muita tuotantoa tukevia lähialoja. Metsäteollisuuden osuus Suomen tehdasteollisuuden tuotannosta oli vuonna 2000 noin 20 prosenttia ja bruttokansantuotteesta noin 5 prosenttia. Metsäklusterin teollinen volyymi Suomessa vuonna 2000 oli NYKYTILA yli 40 miljardia euroa ja vienti noin 15 miljardia euroa. Metsäklusteri työllisti Suomessa noin henkilöä. Metsäteollisuuden maailmanlaajuisessa rakennemuutoksessa suomalaiset yhtiöt ovat olleet vahvasti mukana. Suomalaisten metsäteollisuuskonsernien yhteenlasketusta 33 miljardin euron liikevaihdosta vuonna 2000 jo puolet syntyi ulkomailla. Myös metsäteollisuuden henkilöstöstä yli puolet työskentelee ulkomailla. Suomen metsäklusterin tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, onko Suomessa tulevaisuudessa vain tuotantolinjoja vai onko yrityksillä täällä myös osaamiskeskittymä ja mahdollisesti kotipesä. Klusterin ytimessä oleva metsäteollisuus on viime vuosiin asti säilyttänyt täällä sekä kotipesänsä että tutkimus- ja kehitystoimintansa. Nyt tähän on jo havaittavissa muutoksia, sillä vuonna 2000 jo puolet metsäteollisuuden 202 miljoonan euron tutkimus- ja kehityskuluista syntyi yritysten ulkomaisissa yksiköissä. Liikevaihtoon suhteutettuna metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostus on ollut vaatimatonta muihin toimialoihin verrattuna. Toisaalta ala on klusteriyhteistyön kautta saavuttanut maailmanlaajuisen teknologiajohtajuuden. Haasteena on uudistumalla säilyttää kilpailuasema yhä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Tekesin teknologiaohjelmat ovat olleet mukana rakentamassa ja vahvistamassa teknologista kilpailuasemaa. Rakennemuutosvaiheessa on herätelty uudentyyppistä yhteistyötä teollisuudenalan uudistamiseksi ja tutkimustoiminnan merkityksen vahvistamiseksi. MUUTOKSEN KESKELLÄ Metsäklusterin suurten rakennemuutosten johdosta klusteri on nykyään oleellisesti vähemmän Suomi-keskeinen kuin 1980-luvulla. Päätoimialojen suhteet ovat muuttuneet rakenteellisesti. Erityisesti konepajat, kemianteollisuus ja palvelut ovat kasvaneet ja uudistaneet toimintatapansa selvästi nopeammin kuin metsätalouden ja metsäteollisuuden muodostama ydin, jossa muutokset ovat hitaita. Yrityskokoa kasvattamalla ja alueellisen laajentumisen avulla metsäklusterin yritykset ovat pyrkineet kehittämään liiketoimintansa siten, että kilpailu ja alaan liittynyt syklisyyden vaikutus vähenisivät. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen yritysostoilla on ollut yritysten tapa kasvaa. Vaihtoehtona voisi olla varojen sijoittaminen uusien tuotteiden ja liiketoimintamal- METSÄKLUSTERIN DYNAMIIKKA Massa ja paperi Korjuu ja kuljetukset KOKO KLUSTERI Puutuotteet Metsäteollisuuden kemikaalit Metsäteollisuuden koneet ja laitteet HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 16

17 MUUTOS- VOIMAT lien kehittämiseen joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa. Se vaatii kuitenkin valtavia henkisiä ponnistuksia ja koko ajattelutavan muutosta. Metsäteollisuusyritykset ovat perinteisesti tehneet merkittävän osan tutkimuksestaan alan yhteistutkimuslaitoksissa. Yritysten nopea kansainvälistyminen ja kasvu tarvitsevat myös uudenlaisia yhteistyömuotoja. Yhä suurempi osa yritysten strategisesta tutkimuksesta tullaan tekemään yritysten sisällä tai tarkoin valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Metsäteollisuusyritysten yhteiset tutkimushankkeet sen sijaan vähenevät merkittävästi ja siirtyvät sellaisiin aiheisiin, joissa yritykset eivät kilpaile keskenään. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi raaka-aineisiin, ympäristöön ja energiaan liittyvät kysymykset. Tulevaisuudessa puun käyttökohteet voivat olla paljon nykyistä monipuolisemmat. Esimerkiksi puukomposiittien valmistajat ja myös kemianteollisuus voisivat käyttää puuta ja hyödyntää nykyisten metsäteollisuusprosessien sivuvirtoja yhä enemmän. Uusi puuraaka-aineen kysyntä kohdistuu osittain erilaiseen puuhun kuin nykyisin, mutta kilpailu raaka-aineesta saattaa kuitenkin kiristyä. Rakentamiseen ja sisustamiseen perustuva puutuoteteollisuus on vanhastaan ollut hitaasti kasvava ala. Maailmanlaajuisesti rakennusmateriaalien valinta on kulttuurisidonnaista, ja maantieteelliset erot ovat selvät. Suomalaisten perinteisillä markkinoilla Länsi-Euroopassa uudisrakentaminen on vähäistä, mutta korjausrakentaminen ja sisustaminen tarjoavat ennakkoluulottomille yrittäjille mahdollisuuksia. Metsäteollisuutta palveleva kemian- ja konepajateollisuus etsii myös uusia asiakkaita, jotta toimialariippuvuus vähenisi. Tämä asettaa metsäteollisuudelle uuden haasteen, sillä on mahdollista, että nyt pääosin näiden toimijoiden tekemä prosessinkehitys tulevaisuudessa siirtyy osittain palvelemaan muita toimialoja. Tiivis klusteriyhteistyö on johtanut maailmanlaajuiseen teknologiajohtajuuteen. Toisaalta prosessinkehityksen siirtäminen lähinnä laitevalmistajien huoleksi on myös johtanut siihen, ettei metsäteollisuusyrityksillä juurikaan ole hallussaan omaa suojattua teknologiaa. UUSIUTUMINEN VAATII MONITIETEISYYTTÄ JA ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA Elektroniikkateollisuuden ja digitaalitekniikan kehityksen mahdollistama maailmanlaajuinen ja reaaliaikainen viestintä kasvattaa viestintäteollisuutta kymmeniä prosentteja vuodessa. Painettu viestintä voi olla mukana tässä kasvuvirrassa. Vaikka kehitys näyttää uhkaavan nykyisten paino- ja kirjoituspapereiden kysyntää, se antaa myös mahdollisuuksia joustaville ja innovatiivisille tuottajille. Tämä edellyttää PAINOPISTEET uuden strategian omaksumista sekä yritysten toiminnassa että tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Jo jonkin aikaa elektroniset kirjat ovat pyrkineet perinteisten painotuotteiden haastajiksi. Vielä ei suurta läpimurtoa ole tapahtunut, mutta näyttötekniikan kehittyminen ja mahdollisuus painaa halvalla elektroniikkaa paperille tai paperinkaltaiselle pinnalle saattaa nopeasti muuttaa tilannetta. Globaalit markkinat ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen ajavat yrityksiä uusiin teknologisiin innovaatioihin ja edistävät uuden teknologian leviämistä. Tuotannon tehokas ja maailmanlaajuinen hajauttaminen voi perustua vain kehittyneeseen tieto- ja viestintäteknologiaan. Metsäteollisuus saattaa tulevaisuudessa myös kohdata uuden haasteen, kun asiakkaina eivät enää olekaan suuret painotalot, vaan pienet digipainot tai äärimmillään jopa kaupat ja yksittäiset kuluttajat. Tällöin tarvitaan uusia ratkaisuja sekä toimitusten hoitamiseen että asiakasneuvonnan tuotteistamisessa. Uusien tuotteiden kehittämisessä materiaaliteknologia on keskeisessä asemassa. Uudet polymeeriset materiaalit ja nanoteknologian sovellukset tarjoavat mahdollisuuden rakentaa tuotteita niin informaatio- kuin pakkaussovelluksiin uusista lähtökohdista. Jo tänä päivänä on mahdollista liittää tuotteisiin komponentteja, joiden avulla informaatiosisältöä voidaan kasvattaa. Nanoteknologian sovellusten kasvaminen saattaa olla avainasemassa paperinkaltaisten näyttöjen kehityksessä. Myös innovatiivisille puukomposiiteille avautuu uusia käyttökohteita. Komposiitit voivat parhaillaan koostua puun omista komponenteista, jotka järjestetään hallitusti uudelleen. Materiaalien kehittyminen avaa myös laitevalmistajille mahdollisuuden kehittää likaantumattomia eli biologisesti epäaktiivisia pintoja. Bioteknologiasta on Suomessa kehittymässä tulevaisuuden kasvuala. Ennakkoluulottomalla asenteella metsäklusteri voi olla osana tätä kasvua. Metsäpuiden genomitiedon avautuminen tuo uusia työkaluja metsänjalostukseen sekä avaa mahdollisuuksia hyödyntää puiden omia luonnollisia entsyymejä uusien prosessien ja tuotteiden kehitystyössä. Bioteknologian sovelluksia löytyy niin kemiallisessa VISIO kuin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Lahoamaton puu, jossa lahonsuoja on hoidettu luonnon omia mekanismeja hyödyntämällä, voi tarjota kilpailuedun puutuotteille kiristyvillä rakennus- ja sisutusmateriaalimarkkinoilla. Kemiallisen metsäteollisuuden prosessien suuri ongelma on niiden jatkuvasti kasvanut monimutkaisuus. Uuden tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien soveltaminen luo pohjan älykkäiden, mutta yksinkertaisten ja vähän vettä ja energiaa käyttävien prosessiratkaisujen kehittämiseen. Tulevaisuuden taloudellisen tehokkuuden vaatimus yhdistyy yhä enemmän ympäristönäkökohtiin. Kioton pöytäkirja valjastaa myös metsäsektorin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Päästörajoitukset synnyttävät uutta liiketoimintaa ja metsäasiantuntemukselle syntyy globaalia lisäkysyntää. Suurena haasteena on rakentaa kansallisesta metsäosaamisesta kansainvälisillä markkinoilla toimivia palvelukonsepteja. Tekesin haasteena on ollut korostaa murrosvaiheessa olevalle metsäklusterille tutkimuksen ja kehityksen merkitystä kilpailutekijänä. Toimialakohtaisten teknologiaohjelmien sijaan tulisi rakentaa yhteistyöverkostoja rohkeasti toimiala- ja klusterirajoja ylittäen. Tekes valjastaa oman verkostonsa palvelemaan tätä tavoitetta ja auttamaan metsäklusterin toimijoita löytämään uusia yhteistyökumppaneita. TEKNOLOGIAJOHTAJUUDESTA UUDISTUMISEN TIENNÄYTTÄJÄKSI Vuonna 2010 metsäklusterin toiminta perustuu osaamiseen ja uskaltamiseen. Perinteisissä metsäteollisuusyrityksissä tuotantokeskeisyydestä on siirrytty toimintaan, jossa osaamisesta on tullut kilpailutekijä. Tutkimuksella ja kehityksellä on vahva strateginen asema liiketoiminnassa. Innovatiivisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta metsäklusteriin on syntynyt merkittävästi uutta liiketoimintaa, niin vanhojen yritysten osana kuin myös uusina palveluyrityksinä. Bioteknologiaa hyödynnetään laajasti metsäteollisuuden prosesseissa ja uusien puuperäisten tuotteiden valmistuksessa. Erityisesti puun komponenttien hyödyntäminen elintarvike- ja lääketeollisuuden raaka-aineina tarjoaa liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vuonna 2010 klusterin koon arvioidaan olevan noin 50 miljardia euroa, mikä vastaa noin 2 3 prosentin vuotuista kasvua. Kasvua odotetaan erityisesti metsäteollisuutta palvelevassa kemian teollisuudessa sekä erilaisissa uusissa palveluyrityksissä. 17

18 Hyvinvointiklusteri HYVINVOINNIN ARVOSTUS LUO MARKKINOITA JA MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA IHMISTEN HYVINVOINTI KULMAKIVINÄ Hyvinvointiklusteri muodostuu sosiaali- ja terveysalan ja siihen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen ympärille. Julkinen sektori kattaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja on suuri ostaja hyvinvointiklusterin tuotteille. Hyvinvointiklusterin teollinen liiketoiminta on keskittynyt kapeille, mutta kasvaville alueille. Teollinen liiketoiminta on keskittynyt terveydenhuollon tekniikkaan, lääketeollisuuteen, in vitro -diagnostiikkaan, kuntoilu- ja urheiluvälineiden sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistukseen. Lisäksi klusteriin luetaan hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset sekä itsenäisen ja virikkeisen suoriutumisen infrastruktuurin rakentaminen. NYKYTILA Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 1,5 2 miljardia euroa, josta vientiä oli noin puolet. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuiset kustannukset ovat noin 10 miljardia euroa, josta lääkekustannukset ovat noin 10 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuolto työllisti vuonna 2000 noin henkilöä. Hyvinvointiklusterin teollinen osa työllisti vuonna 2000 noin henkilöä. Hyvinvointiklusterin toiminta perustuu tieto- ja viestintäteknologian sekä lääketieteen soveltamiseen (lääkintä-, potilasvalvonta-, hammashoito- ja kuvantamislaitteet, telelääketiede), kemian, bioteknologian ja lääketieteen laaja-alaiseen soveltamiseen (diagnostiikka, lääketeollisuus, terveysvaikutteiset elintarvikkeet) sekä terveys- ja sosiaalitoimen laaja-alaisiin palveluihin (hyvinvointipalvelut, virikkeinen infrastruktuuri, kuntoiluvälineet) ja kansalaisten omatoimiseen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori. Klusterin yritystoiminta on syntynyt tarve- ja innovaatiolähtöisesti. Klusterin toiminta perustuu osin kansainvälisestikin korkeatasoiseen perusosaamiseen. Toisin kuin aikaisemmin arveltiin, hyvinvointiklusteri on vahvistunut Suomessa hyvin hitaasti. Klusterin kehitys on ollut voimakkaasti sidoksissa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin useissa klusterin tuotteiden ja palvelujen viennin kohdemaissa. Suomeen on syntynyt suhteellisen harvoja voimakkaita yrityksiä terveys- ja sosiaalisektorin vähäisen avoimen kysynnän vuoksi. Teollisuuden, tutkimuksen ja julkisen sektorin yhteistyö on kehittynyt hitaasti. Teollisen hyvinvointiklusterin tutkimuspanostus oli noin 100 miljoonaa euroa vuonna Erityisesti lääke ja -diagnostiikkateollisuus ovat hyvin tutkimusintensiivisiä teollisuudenaloja, mutta myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tutkimus vaatii aivan uudenlaisia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen perinteisesti suhteellisen vähän panostavalta elintarvikesektorilta. Tekes on pyrkinyt aktivoimaan liiketoimintoja hyvinvointiklusterin alueella koko toimintansa ajan, mutta erityinen aktivointi on kohdistunut edellä mainittuihin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteisiin. Tavoitteena on ollut uuden, korkean teknologian liiketoiminnan synnyttäminen Suomeen. MUUTOS- VOIMAT VAURASTUMISESTA POHJAA UUSILLE LIIKETOIMINNOILLE Hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kysynnän ennustetaan kasvavan voimakkaasti kaikissa teollisuusmaissa. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, yleisestä vaurastumisesta sekä hyvinvointitietoisuuden kasvamisesta. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta pyritään voimakkaasti parantamaan. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö lisääntyy ja joitakin julkisen sektorin toimintoja ulkoistetaan. Klusterissa tehdään entistä enemmän ennakoivaa, hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja kunnosta huolehtivaa työtä. Suomen korkeatasoinen tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri suo erinomaiset mahdollisuudet kilpailukykyisten hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittämiselle. Hyvinvointiklusterin sisällä poikkitieteellisen tiedon hyödyntäminen on voimistunut. Klusterin yritysten on ollut useiden muiden sektoreiden yrityksiä helpompaa saada pääomaehtoista rahoitusta, ja tämän suuntauksen uskotaan jatkuvan. Hyvinvointituotteiden tuotannon ja hyvinvointipalvelujen suhteellinen liikevaihtovolyymi on voimistunut useissa teollisuusmaissa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Kansainvälinen kilpailutilanne on lähitulevaisuudessa paljon nykyistä kireämpi. Erityisesti Japanissa, mutta myös Sveitsissä, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa panostetaan voimakkaasti hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittämiseen. TEKNOLOGIAA IHMISTEN PARHAAKSI Teknologian kehittyminen luo hyvinvointiklusterin toiminnoille runsaasti uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikan hyödyntäminen terveydenhuollossa lisääntyy, mikä tukee saumattomia hoitoketjuja. Etädiagnosointi sekä etähoito ja etäkuntoutus yleistyvät. Biotekniset menetelmät tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kokonaan uusien lääkkeiden, rokotteiden, terapiamuotojen ja diagnostisten testien kehittämiselle. Tietämys ravitsemuksen vaikutuksesta terveydelle kasvaa nopeasti, mikä mahdollistaa terveyttä edistävien PAINOPISTEET elintarvikkeiden kehittämisen joidenkin yleisten kansantautien ehkäisemiseksi. Elintarvikkeiden jäljitettävyys ja tieto niiden tilasta parantuu älykkäiden pakkausten käytön yleistyessä. Kuntoilu- ja kuntoutuspalvelut perustuvat entistä enemmän tieteellisiin tutkimuksiin. Kun kiinteistö- ja kotipalveluja integroidaan, uusien asumis- ja palveluratkaisujen avulla entistä useampi vammainen henkilö ja vanhus selviytyy omassa kodissaan itsenäisesti. Älytekstiilit yleistyvät, samoin allergiaystävälliset rakennusmateriaalit. Pitkän aikajänteen kehitys edellyttää eettistä keskustelua. Etäkirurgia, geeniterapia, yksilöity lääkehoito ja sairauksien ennalta estäminen tulevat mahdollisiksi. Luonnolliset keino-osat yleistyvät, nanoteknologiaa hyödynnetään lääketeollisuudessa ja diagnostiikassa. Hyvinvointia edistävät miljööt yleistyvät. Asuntoja ja rakennuksia on mahdollista muuntaa käyttötarkoituksen mukaan ja lisätä ympäristön elämyksellisyyttä. 18

19 HAASTEENA TIETO- JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN YHDISTÄMINEN Voimakas panostus bioteknologiaan, lääkekehitykseen ja elintarvikkeiden kehittämiseen sekä toiminnan merkittävä kansainvälistyminen luo uskoa hyvinvointiklusterin kehittymiselle merkittäväksi suomalaiseksi klusteriksi. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien soveltaminen hyvinvoinnin tarkoituksiin edistää voimakkaasti hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteita. Isona haasteena on yhdistää tietoyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta palvelemaan joustavasti ja inhimillisesti ihmisten tarpeita. Merkittävimmät tulevaisuuden tuotteet liittyvät terveydenhuollon tekniikkaan, diagnostiikkaan ja mahdollisesti uusiin lääkkeisiin. Myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden odotetaan voimakkaasti kasvavan. Suomen lääkeklusteri on ennustanut alan yritysten liikevaihdon nousevan noin 3,5 miljardiin euroon ja työllistävän tuolloin noin VISIO henkilöä. Tekesin roolina on tulevaisuudessakin edistää uusien, korkeaan teknologiaan perustuvien yritysten syntymistä hyvinvointiklusterissa, sekä kannustaa jo vakiintuneita yrityksiä panostamaan uuden teknologian käyttöönottoon ja hyödyntämään korkeatasoista suomalaista tutkimusosaamista. Kansainvälinen yhteistyö on myös usein ehdoton edellytys yritysten menestymiselle. Tämän lisäksi Tekesin tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvinvoinnin tulevaisuuden vision hahmottamiseen ja laadintaan. HYVINVOINTIKLUSTERIN DYNAMIIKKA Terveydenhuollon tekniikka Kuntoilu- ja urheiluvälineet KOKO KLUSTERI* Hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet Lääkkeet ja diagnostiikka Terveysvaikutteiset elintarvikkeet HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA * Ei sisällä rakennuksia ja muuta infrastruktuuria. 19

20 Kemian- ja bioklusteri YHTEISTYÖ JA PITKÄJÄNTEINEN TUTKIMUS UUDISTAVAT ALAN HYVINVOINTIA PALVELEVAKSI KORKEAN TEKNOLOGIAN LIFE SCIENCE -TEOLLISUUDEKSI KEMIA KESKITTYY, BIOALA KASVAMASSA Tuotannon kokonaisvolyymi Suomen kemian ja bioklusterille vuonna 2000 oli noin 12 miljardia euroa. Teollisuudenala työllistää henkeä, joista runsas puolet ulkomailla. Peruskemia ja öljytuotteet muodostavat klusterin volyymista noin 70 prosenttia. Muovituotteiden osuus on noin 18 prosenttia, ja kasvu muovituotteissa on ollut osittain tieto- ja viestintäteollisuuden kasvun vetämää. Vienti oli suuruudeltaan 5,2 miljardia euroa. Jo 1980-luvun puolivälissä alkoi voimakas kemianteollisuuden kansainvälistyminen ja ulkomailla olevan liikevaihdon suuruus on noin 5 miljardia euroa sekä ulkomailla olevan henkilöstön määrä henkilöä. Kemian ja bioteollisuuden luonne on ollut muille teollisuudenaloille välituotteita tuottava. Toiminta on perustunut lisensoituun teknologiaan, mutta nykyisin pyritään omaan teknologiaan pohjautuvaan liiketoimintaan. Keskittyminen erikoistuotteisiin merkitsee painopisteen siirtämistä lähemmäksi loppukäyttäjiä ja osaamisen merkityksen lisäämistä. Etsitään kokonaisratkaisuja ja kytketään myös palveluja tuotteisiin. Vanhan perinteisen kemianteollisuuden rinnalle on nousemassa uusi dynaaminen osaamiseen pohjautuva life science -teollisuus. Se hyödyntää etenkin modernia bioteknologiaa tuotteinaan muun muassa täsmälääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, elintarviketeollisuuden komponentit sekä biomate- KEMIAN- JA BIOKLUSTERIN DYNAMIIKKA Lääkkeet ja diagnostiikka Ympäristön ratkaisut KOKO KLUSTERI Bioteknologian tuotteet Metsäteollisuuden kemikaalit Materiaalit HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Peruskemikaalit Öljytuotteet LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 20

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä Karri Inkinen Edutech Verkostot Laaja kansallinen ja kansainvälinen kouluttajaverkosto Perusta Yliopistollisuus, tutkimustiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Tulevaisuusluotain-seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK

Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Tulevaisuusluotain-seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? -seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK TEKNOLOGIAN ELEMENTIT IHMINEN PROSESSIT TEKNOLOGIA TEKNIIKKA OSAAMIS- HAASTEITA:

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot