Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia näkemys valinnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia näkemys valinnoista"

Transkriptio

1 Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista

2 Tiivistelmä: Menestyminen vaatii valintojen tekemistä 3 Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet lähtökohtana 5 Globaalit trendit ohjaavat kehitystä 6 Teknologiastrategian painopisteet 8 Teknologia ja osaaminen uudistavat klustereita 11 Tieto- ja viestintäklusteri 12 Metalliklusteri 14 Metsäklusteri 16 Hyvinvointiklusteri 18 Kemian- ja bioklusteri 20 Ympäristöklusteri 22 Energiaklusteri 24 Kiinteistö- ja rakennusklusteri 26 Elintarvikeklusteri 28

3 Tiivistelmä: Menestyminen vaatii valintojen tekemistä Suomi on ollut edelläkävijä monilla teknologian alueilla. Metsä- ja metalliklusteri ovat olleet vuosikymmeniä Suomen elinkeinoelämän kantavia voimia ja metsäteollisuudella on ollut maailmanlaajuinen teknologiajohtajuus. Tieto- ja viestintäteknologiassa Suomesta on tullut yksi matkaviestinnän, Internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista tietoyhteiskunnan malliesimerkki. Bioteknologiassa olemme monilla osa-alueilla maailman huipulla ja alan liiketoiminta on kasvamassa. Suomessa yhdistyvät onnistuneesti teknologian soveltaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva uudistuminen. Suomella on hyvät lähtökohdat kehittyä edelleen huippuluokan innovaatioympäristönä. Tällä on laajat kerrannaisvaikutukset ja se luo edellytykset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kansain- TEKNOLOGIASTRATEGIA Muutosta ajavat tekijät: globalisaatio, osaaminen, digitaalisuus, verkottunut toiminta, kestävä kehitys, sosiaalinen kehitys, teknologian muutosvoimat Klustereiden kehitys: elinkeinojen kilpailukyky ja uusiutuminen, uusien toimialojen syntyminen ja kasvu Hyvinvointi kestävän kehityksen ehdoilla Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät Tieto- ja viestintäteknologia Materiaaliteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Kestävän kehityksen sovellukset Bioteknologia Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Teknologiastrategia kattaa muutosta ajavien tekijöiden, klustereiden sekä teknologian perusosaamisten ja niiden sovellusten tarkastelun. 3

4 väliselle menestykselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Teknologiaa kehittämällä löydämme ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän keskeisiin tarpeisiin. Teknologiaa kehittämällä voimme säilyttää nykyiset kilpailuetumme ja saavuttaa hyvän kilpailuaseman monilla uusilla aloilla, mikä lisää hyvinvointia. Korkean teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen saadaan lisää vauhtia uusilla yhteistyön malleilla. Teknologian sovellukset on tarkoitettu helpottamaan ja parantamaan elämän laatua. Suomen suurimmat haasteet ovat ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen, elinkeinoelämän jatkuva uudistaminen, yhteistyöverkostojen lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistaminen sekä kasvatus ja koulutus. Näissä haasteissa onnistuminen ratkaisee Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Tekesin laatima teknologiastrategia tarjoaa ratkaisuja haasteisiin. Se kokoaa yhteen Tekesin tulevaisuuden vision, strategiset tavoitteet ja niiden toteutuksen. Strategia perustuu laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Työssä on otettu huomioon myös kansainväliset kehitystrendit Tekesin laajaa kontaktiverkostoa hyödyntäen. Suomen teollisuuden ja yrityskentän kilpailukyky ja rakenne olivat lähtökohtana teknologiastrategiaa laadittaessa. Tilannetta tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: klustereiden, merkittävästi kehittyvien teknologioiden sekä uudistuvien toimintatapojen kannalta. Klusteripohjaisella tarkastelulla haluttiin korostaa verkottumisen ja monitieteisyyden mahdollisuuksia uusiutumisen apuvälineinä. Yhteistyötä korostamalla Tekes uskoo löytyvän uusia kilpailuetuja ja elementtejä tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Huomioon on myös otettu poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet. Teknologiastrategia nostaa lisäksi esiin viisi asiaa: verkottumisen, monitieteisyyden, pitkäjänteisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden. Miksi verkottuminen? yhdistää parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen monitieteisyys ja kansainvälisyys edellyttävät verkottumista Miksi monitieteisyys? auttaa löytämään uusia kilpailuetuja monipuolistaa teollisuuden rakennetta Miksi pitkäjänteisyys? luo tutkimuksen ja tuotekehityksen perustaa kasvattaa osaamista ja osaajia Miksi innovatiivisuus? nopeuttaa teknologian taloudellista hyödyntämistä uudistaa elinkeinorakennetta ja osaamispohjaa Miksi tuottavuus? on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun edellytys teknologioiden järkevä soveltaminen lisää tuottavuutta Teknologiastrategia tukee valintojen tekemistä ja toiminnan suuntaamista Tekesissä ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia on myös osa Tekesin julkista kannanottoa ja apuväline asiakkaille ja sidosryhmille niiden omien valintojen tekemisessä. Teknologiastrategia auttaa maan eri alueita niiden määritellessä ja toteuttaessa osaamisstrategioitaan sekä Tekesiä aluestrategioiden painotuksissa. Teknologiastrategiatyö on jatkuvaa toimintaa, jossa vuorovaikutusprosessi ja oppiminen ovat keskeisellä sijalla. 4

5 Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet lähtökohtana Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tämä edellyttää riittäviä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen ja koko innovaatioympäristön jatkuvaan uudistamiseen. Suomella on erittäin hyvät lähtökohdat kehittyä edelleen maailman huippuluokan innovaatioympäristönä, jolla on laajat kerrannaisvaikutukset ja joka luo edellytykset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kansainväliselle menestykselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Tämän päivän Suomessa yhdistyvät teknologian soveltaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva uudistuminen. Suomen on kyettävä tarjoamaan myös tulevaisuudessa kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Suomen elinkeinoelämän kantavia klustereita ovat tieto- ja viestintäklusteri, metsäklusteri ja metalliklusteri. Myös tulevaisuudessa on huolehdittava näiden klustereiden uudistumisesta ja kasvun edellytyksistä. Lisäksi bioteknologian hyödyntäminen on nousemassa merkittävään asemaan useissa klustereissa. Osaamista ja teknologioita hyödyntävät palvelut tarjoavat uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikilla elinkeinoelämämme aloilla on pystyttävä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun huipputason osaamisella. Myös alueellisesti kansainvälisen kilpailun edellyttämä osaaminen ja verkostoituminen ovat vaatimuksina koko maassa. KUKA, MIKSI JA MITEN? Teknologiastrategia näyttää sen tulevaisuuden teknologia- ja osaamispainotteisen reitin, joka kulkee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeiden ja muutosten mukaisesti, ja johtaa tavoitellun vision toteutumiseen. Teknologiastrategiaprosessin lähtökohtana on niiden painotusten määrittely, joihin teknologiapolitiikka ja ennen kaikkea Tekes voivat vaikuttaa. Teknologiastrategia antaa pohjan tulevien vuosien teknologiapanostuksille Tekesissä. Se tarjoaa hyvän pohjan ja keskustelun lähtökohdan myös yritysten, tutkimusyksiköiden ja päättäjien arvioille tulevaisuuden kehityslinjoista. Tekesin visio ja strategiset tavoitteet antavat lähtökohdat teknologiastrategian rakentamiselle, toisaalta teknologiastrategia antaa suuntaa tavoitteiden käytännön toteutukselle. Teknologiastrategian rakentamisen lähtökohtana on ollut kolmiulotteinen tarkastelu: klusterit, tietyt poikkitieteelliset teknologiat sekä merkittävät toimintatapa-asiat. Suunnannäyttäjinä ovat olleet globaalit muutostrendit ja klustereiden tarpeet; poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet on otettu myös huomioon. Työ on pohjautunut vuorovaikutteisuuteen yritysten, tutkimusyksiköiden ja teollisuusjärjestöjen kanssa sekä Tekesin sisäiseen yhteistyöhön hyödyntäen ulkomaisia kontakteja ja eri sidosryhmiä. Teknologiastrategiaprosessi Tekesissä on jatkuvaa, sen tulokset julkaistaan muutaman vuoden väliajoin. Julkaisu on osa Tekesin puheenvuoroa julkisessa keskustelussa. 5

6 Globaalit trendit ohjaavat kehitystä Tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnissa lähtökohdan muodostavat toisaalta yleismaailmalliset kehityssuunnat ja talouden trendit, toisaalta niiden heijastuminen Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen, elinkeinoelämään ja kansalaisten elämään. MUUTOSTA-AJAVAT TEKNOLOGIAT Globaaleja, muutosta-ajavia teknologioita ovat tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia ja materiaaliteknologia. Niissä monilla osa-alueilla Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Se antaa hyvän mahdollisuuden jatkossakin pysyä kehityksen kärjessä, mutta edellyttää innovoinnin nopeutta ja jatkuvaa uusiutumista teknologiakehityksessä ja sitä kautta myös uusiutumista liiketoiminnassa. Tieto- ja viestintäteknologia luo yhä uusia mahdollisuuksia tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa. Toisaalta digitaalitekniikan mahdollistama viestintä ja verkostoituminen muuttavat liiketoimintojen, erilaisten palvelujen ja kansalaisten toimintaympäristöä ja toimintatapoja merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian monimuotoisessa hyödyntämisessä yksilön, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta ollaan vasta alussa. Alan kehityksen keskeinen ongelma on käyttäjien todellisten tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi. Ne sisällöt ja palvelut, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan, ratkaisevat tulevaisuuden menestyksen. Bioteknologian mahdollisuudet ulottuvat yhä laajemmalle. Eläviä organismeja koskevan ymmärryksen lisääntyminen on luonut edellytyksiä eritoten uusien lääkkeiden sekä diagnostisten menetelmien, rokotteiden ja elintarvikkeiden kehitykselle. Toisaalta bioteknologian avulla voidaan parantaa moninaisten materiaalien ja tuotantoprosessien laatua ja tehokkuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Bioteknologian potentiaalin avautuminen on nostanut esiin vaikeita etiikkaa ja arvoja koskevia kysymyksiä. Teknologian sovellusten käyttöönotto riippuu siitä, missä määrin saadaan aikaan yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita näiden teknologioiden käytöstä. Materiaaliteknologian kehitys jatkuu ja muuttaa oleellisesti tuotteiden ja prosessien toiminnallisuutta ja älykkyyttä. Vaikutukset ulottuvat varsinkin tieto- ja viestintäteollisuuteen ja energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusteriin. Kestävä kehitys nostaa uusia vaatimuksia materiaalien toiminnallisuudelle ja älykkyydelle sekä ympäristön ja ympäristöriskien huomioon ottamiselle. Nanoteknologia lisää monitieteisyyttä hyödyntäen materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovelluksissa. SUOMELLA HYVÄT EVÄÄT Kansainvälinen kilpailu ja globaalit toimintaympäristöt ulottuvat kaikkialle. Elinkeinoelämän lisäksi se vaikuttaa myös kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin sekä jokaisen ihmisen arkielämään. Liiketoiminnot ja pääomat ovat dynaamisia, ne hakeutuvat ympäristöihin, jotka tarjoavat parhaat menestymismahdollisuudet avoimessa kilpailussa. Yritysten liiketoimintojen ja tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoiminta sijoittuu parhaisiin toimintaympäristöihin. Tämä on merkittävä haaste Suomelle; miten onnistua saamaan tänne ja pitämään täällä laadullisesti ja määrällisesti riittävä osuus globaaleista investoinneista. Erityisen tärkeitä ovat osaamisintensiiviset osat yritysten tuotekehitys- ja muista investoinneista, jotka vahvistavat innovaatioympäristöämme ja talouden rakennetta. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta uhkana on etumatkan menettäminen. Pienen maan on verkostoiduttava ja pystyttävä tarjoamaan strategisia osaamis- ja toimintaympäristöetuja, kuten kohtuullisella verotuksella luotua elämisen ja asumisen laatua, koulutusmahdollisuuksia ja haasteellisia töitä kompensoimaan suuruuden ekonomian puutetta. Monikulttuurisuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja kokeminen nousevat merkittävään asemaan. Paikallisuuden merkitys on tärkeä erityisesti kehitettäessä toimivia kotimarkkinoita ja toisaalta klusteriyhteistyötä, joka on merkittävä kilpailuedun luoja hyödyntäen monitieteisyyden mahdollisuuksia. OSAAMINEN JA TEKNOLOGIA LUOVAT MENESTYKSEN PERUSTAN Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen ja teknologian kehittämiseen sekä siihen, kuinka hyvin näitä osataan hyödyntää. Tärkeimpiä menetelmiä kehittää osaamista ovat osaamisen strategiat ja osaamisen hallinta. Uusien teknologioiden kehittämisessä aika on kriittinen kilpailukykytekijä. On kyettävä kehittämään ja soveltamaan teknologisia muutoksia riittävän nopeasti ja toisaalta panostettava osaamisen pitkäjänteiseen rakentamiseen. Menestyvät tuotteet edellyttävät käyttäjien todellisten tarpeiden tunnistamista ja ennakointia. Myös monet palvelut ja kädentaidot yhdistettyinä tekniseen osaamiseen tarjoavat uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Osaamisen kehittäminen edellyttää oikeita strategisia valintoja niin julkiselta sektorilta kuin elinkeinoelämältä ja yksittäisiltä yrityksiltä. Työn sisällön, työympäristön ja työyhteisön merkitys korostuu. Suomessa on ollut hyvä vuorovaikutus ja yhteisymmärrys julkisen ja yksityisen sektorin kesken tarvittavista panostuksista. Nopeasti uudistunut elinkeinoelämän rakenne teknologiaintensiiviseen suuntaan edellyttää myös julkisten koulutus- ja tutkimuspanostusten kehittymistä elinkeinoelämän kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Viime vuosina julkinen tutkimus- ja kehityspanostus on jäänyt jälkeen huolestuttavalla tavalla Valtion tiede- ja teknologianeuvoston asettamista tavoit- 6

7 teista. Tämä voi heikentää erityisesti strategisen osaamisperustan kehittymistä. Jokaisen kansalaisen osaaminen nousee tärkeäksi. Huoli tulevaisuuden osaajista vaatii koulutusjärjestelmän kehitystä yhteiskunnan muutosten ja elinikäisen oppimisen mukaisesti. Tulevaisuudessa tarvitsemme eri alojen huippuosaajia, mutta myös luovia eri alojen yhdistäjiä. Haasteemme ovat yhä enemmän monitieteisiä, jolloin yhteistyön taidot ovat avainasemassa tulevaisuuden yhteiskunnassamme. Tarvitsemme myös naisten ja miesten erilaisten resurssien ja näkökulmien entistä parempaa hyödyntämistä. Yksilön oma vastuu jatkuvasta itsensä kehittämisestä korostuu entisestään. Osaajien jaksamisen ja työinnon säilyttämisen kannalta on oleellista kiinnittää huomiota työ- ja vapaa-ajan ja työn ja perheelämän tasapainoon sekä hyödynnettävä joustomahdollisuuksia. Ympäristövaatimukset korostuvat. Kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukykyä. Ympäristönäkökohdat aiheuttavat merkittäviä muutospaineita tuotteisiin, palveluihin, tuotantoprosesseihin ja toimintatapoihin. Muutokset edellyttävät usein myös uusia teknologiavalintoja. Toisaalta ympäristöön liittyvät tavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mitä nopeat soveltajat voivat hyödyntää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Ilmastonmuutoksen torjunta on nousemassa entistä merkittävämmäksi ohjaavaksi tekijäksi ja reunaehdoksi. Ilmastokysymykset liittyvät erityisesti energian tuotantoprosesseihin, energian säästöön ja energiapolitiikkaan yleensä. Suomessa tähän on voitu ja voidaan merkittävimmin vaikuttaa teollisella rakennemuutoksella siirryttäessä kohti teknologiaintensiivistä, mutta suhteellisesti vähemmän energiaa kuluttavaa elinkeinorakennetta. DIGITAALITALOUS JA VERKOTTUNUT TOIMINTATAPA MUUTOKSEN AVAIMINA Liiketoiminnat hyödyntävät verkostoja innovatiivisesti. Arvoverkostot tekevät liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden uudistamisen mahdolliseksi ja välttämättömäksi. Palvelujen yhdistyminen liiketoimintakokonaisuuteen tuo usein merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Verkottuneessa toimintakulttuurissa kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Digitaalisuuden ja Internetin mahdollistama kehitys vaikuttaa oleellisesti kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden kehitykseen sekä yksilön elämään ja toimintatapoihin. Sovellukset auttavat tuottavuuden lisäämiseen perinteisillä teollisuuden aloilla. Tieto- ja viestintäteknologian tuoma riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää monimuotoisen alueellisen kehityksen edellytyksiä. Kansainvälistymisen ulottuminen perinteisten kotimarkkinaelinkeinojen alueille on tuonut haasteita, joihin ei vielä ole kyetty vastaamaan. Suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan laajemminkin on pystyttävä nostamaan tuottavuuttaan myös kotimarkkinoilla globaalisti toimivat yritykset menestyvät tuottavuuskehityksessä hyvin kansainvälisesti. Haasteena on kehittää ihmistä palvelevaa tekniikkaa, jotta hitaammin tekniikan muutoksia omaksuvat kansalaisryhmät eivät syrjäydy yhteiskunnan kehityksestä. KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA TEKNOLOGIAN Ympäristö, terveys ja turvallisuus koetaan arvoina, joista ihmiset haluavat pitää huolta ja joista he ovat valmiita maksamaan. Arvot näkyvät investoinneissa, kulutuskäyttäytymisessä ja lainsäädännön muutoksissa. Liian hidas ympäristövaateiden huomioon ottaminen voi olla huomattava este kriittisillä kuluttajamarkkinoilla, mistä suomalaisillakin yrityksillä on käytännön kokemuksia. SOSIAALISEN KEHITYKSEN MERKITYS KASVAA Teknologian ja talouden kehittyminen pohjautuu Suomessa runsaaseen sosiaaliseen pääomaan. Hyvä osaamisen taso, hyvinvoinnin ylläpitämisen laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, luottamus yhteiskunnan tasapuoliseen toimintaan ja korruptoitumaton hallinto luovat edellytyksiä kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvyllemme. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan sosiaalisia, koulutuksellisia ja taloudellisia haasteita. Toisaalta kasvava ja entistä ostovoimaisempi eläkeläisten määrä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. On pystyttävä tarjoamaan kehittyviä elin- ja asuinympäristöjä, lääkkeitä, laitteita ja palveluja, jotka mahdollistavat paremmat elinolot. Samalla on edistettävä ihmisten itsenäistä suoriutumista ja palvelujen tehokkuutta. Teknologinen kehitys voi tuoda mukanaan yhteiskunnassa sosiaalista eriarvoisuutta, joka on otettava huomioon muun muassa koulutuksen ja sosiaalisten palveluiden kehityksessä. Myös alueelliset erot korostuvat. Maailmanlaajuisilla markkinoilla menestyvät tuotteet ja palvelut vaativat yleensä ympärilleen vuorovaikutteisen infrastruktuurin, mikä merkitsee vääjäämättä tiettyä keskittymistä. Kehitystä on täydennettävä ja haittoja minimoitava. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ympäristö- ja turvallisuuskysymyksissä, markkinatalouden ohjaamisessa sekä hitaasti kehittyvien maiden edellytysten parantamisessa. Globalisaatio tuo mukanaan sosiaalisia haasteita ja ongelmia eri väestöryhmien ja kulttuurien vuorovaikutuksessa. Monikulttuurisuus luo haasteita ja mahdollisuuksia koulutus- ja työllisyyskysymyksissä. On huolehdittava siitä, että teknologian kehitys on suunniteltu ja valjastettu hyvinvoinnin käyttöön. On myös ehkäistävä liian suuret jännitteet eri kulttuurien, väestöryhmien ja poliittisten näkemysten välillä yhteiskunnallisten tai turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi. 7

8 Teknologiastrategian painopisteet Teknologiastrategian lähtökohtana on Suomen teollisuuden ja yritysten nykyinen kilpailukyky ja rakenne. Yleiset muutosta ajavat tekijät yhdessä teknologian kehittymisen ja arvioinnin kanssa tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseksi teollisuudella ja tutkimusyksiköillä on oltava sopivaa osaamista. Tavoitteiden on otettava laajasti huomioon yhteiskunnan tarpeet pitkällä tähtäimellä, ja niiden on oltava vuorovaikutuksessa myös yritysten strategisten valintojen kanssa. TEKNOLOGIASTRATEGIAN PAINOPISTEET OVAT Teknologian perusosaaminen: tieto- ja viestintäteknologia bioteknologia materiaaliteknologia Perusteknologioiden sovellukset: älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät hyvinvoinnin sovellukset kestävän kehityksen sovellukset palveluliiketoiminta kaikkiin toimialoihin liittyvä verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Tieto- ja viestintäteknologia on nopeassa muutosvaiheessa ja teknologioiden merkitys liiketoiminnassa on suuri. Tieto- ja viestintäteknologia sulautuu lähes kaikkiin laitteisiin, joista tulee saumattomasti yhteen toimivia ja helppokäyttöisiä. Tietoverkot, tietokoneet, ohjelmistot ja anturit laajentavat tuotteiden toiminnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä sekä tuotannon joustavuutta ja lisäävät siten tuottavuutta. Tieto- ja viestintäteknologia tukee myös yksilöiden ja organisaatioiden toimintaa digitaalisessa verkostotaloudessa ja tietoyhteiskunnassa. Laajakaistaisen, Internet-pohjaisen ja langattoman tietoliikenteen, ohjelmistojen sekä elektronisen liiketoiminnan teknologioiden käyttö on vielä kasvun alkuvaiheessa. Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan lähes kaikilla toimialoilla älykkäiden tuotteiden, mittaus- ja automaatiojärjestelmien ja elektronisen liiketoiminnan järjestelmien kautta. Haasteena on laajentaa tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa yritystoimintaa ja lisätä teknologioiden soveltamista perinteisillä aloilla tuottavuuden parantamiseksi. Keskeisiä tieto- ja viestintäteknologioita ovat langaton tiedonsiirto, laajakaistaverkot, mikrojärjestelmät, luonnolliset käyttöliittymät, ohjelmistoteknologia sekä tietämyksen ja sisällön hallinta. Pitkän aikavälin tutkimusaiheita ovat seuraavan sukupolven langattomat ja optiset verkot, nanoteknologia, aktiiviympäristöt ja itseoppivat ohjelmat. Tieto- ja viestintäteknologiaan läheisesti liittyvä avaruustoiminta yhdistää useita teknologioita toimien yhä oleellisempana osana esimerkiksi tiedonkeruun ja toiminnan johtamisen järjestelmiä. BIOTEKNOLOGIA Genomitason tiedon avautuminen ja mahdollisuus muokata elävien organismien perimää on keskeinen perusta useille nykyaikaisen bioteknologian sovelluksille. Bioteknologian kehitys on lisännyt ymmärrystä erilaisten elävien organismien rakenteista ja toiminnoista, mikä antaa kokonaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää tätä tietoa ja muokata organismien ominaisuuksia täsmällisesti halutulla tavalla. Lääketieteen etiikkaa sekä elintarvikkeiden ja ympäristön turvallisuutta koskevat asiat ovat nousseet keskustelussa ajankohtaisiksi asioiksi joissakin bioteknologian sovelluksissa. Kuluttajien asenteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon geeniteknologiaa hyödynnetään elintarvikkeiden tuotannossa. Tässä tarvitaan yhteiskunnan yhteisesti hyväksymiä periaatteita, joiden luomiseksi tulee ylläpitää vilkasta keskustelua. Bioteknologia mahdollistaa muun muassa uusien lääketieteellisten sovellusten kuten täsmälääkkeiden, rokotteiden ja diagnostisten testien kehittämisen, elintarvikkeiden, hyötykasvien, -mikrobien ja -eläinten täsmäjalostuksen sekä uusien ympäristömyötäisten materiaalien ja prosessien kehittämisen. Bioteknologian sovelluksia voidaan hyödyntää erilaisilla perinteisillä toimialoilla kuten metsä, elintarvike ja kemia sekä täysin uusilla osaamisintensiivisillä aloilla. Biomassojen laajamittainen hyödyntäminen voi tulla tärkeäksi muun muassa uusiutumattomia energialähteitä ja raaka-aineita korvaavana vaihtoehtona. Suomessa ollaan monilla bioteknologian osa-alueilla maailman kärjessä. Pitkäjänteisen julkisen panostuksen avulla Suomeen on syntynyt useita biokeskuksia, mitkä muodostavat innovatiivisia tutkimusympäristöjä. Suurena haasteena on saada kehitystyön tulokset hyödynnetyiksi sekä uusien pk-yritysten syntymisenä ja kasvuna että vanhojen yritysten uusiutumisena monissa klustereissa. Keskeisiä teknologioita ovat geeniteknologia, proteomiikka, bioinformatiikka, bioprosessiteknologia, solu- ja kudosviljelytekniikat, kantasolutekniikat ja siirtogeenitekniikat. Näiden rinnalle pitkällä aikavälillä tutkimusaiheiksi nousevat geeniterapia ja bioelektroniikka. MATERIAALITEKNOLOGIA Materiaalien toiminnallisuus ja älykkyys tarjoavat huomattavaa lisäarvoa eri teollisuudenaloilla. Materiaalien kehittämisessä ollaan siirtymässä sovelluskohtaiseen kehittämiseen bulkkituotteiden sijasta, mikä merkitsee haasteita prosessikehitykselle. Suorite/hinta -suhteen kasvattaminen lisää tarvetta tiiviiseen yh- 8

9 teistyöhön materiaalien loppukäyttäjien kanssa. Toisaalta kestävä kehitys asettaa omia vaatimuksiaan materiaaleille tuotteiden kestävyys- ja kierrätettävyysvaatimusten ja uusiutuvien luonnonvarojen raaka-ainekäytön lisääntymisenä. Nanoteknologia vaikuttaa pitkällä aikavälillä merkittävästi materiaaliteknologian kehitykseen. Nanoteknologia monitieteisenä tutkimuskohteena tarjoaa mahdollisuuden yhdistää nanometriluokan mittakaavassa kemian ominaisuudet, fysiikan lait ja bioteknologian periaatteet. Materiaaliteknologian luonne on geneerinen. Suomen materiaalikehitys tähtää tukemaan vahvojen klusteriemme tarpeita ja kasvavia markkinoita. Se vahvistaa myös polymeeri-, elastomeeri-, komposiitti- ja metallinjalostusteollisuuden uusiutumista sekä tähtää alkavien pienyritysten syntymiseen ja kasvuun. Materiaaliliiketoiminnan uudistuminen edellyttää vahvaa perusosaamista ja sen soveltamista. Tärkeitä osaamisalueita ovat pintojen hallinta, synteesiteknologia, katalyysiteknologia, komposiittiteknologia, pakkausteknologia, metallurgia ja kuituteknologia. Pitkän aikavälin tutkimusaiheita ovat nanoteknologia, fotoniikka sekä soluviljely ja kudosteknologia. VERKOTTUNEEN TALOUDEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Verkottuneessa taloudessa organisaatiot hyödyntävät globaaleja verkostoja uudella, innovatiivisella ja asiakkaille ainutlaatuista lisäarvoa tuottavalla tavalla. Lisäarvoa tuotetaan yhdistämällä uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, organisaatio, johtaminen ja strategia sekä älykkäät tuotteet ja palvelut. Verkostojen hallinta ja siihen liittyvä liiketoimintaosaaminen ovat välttämättömiä sekä kansainvälisillä markkinoilla että kotimaassa toimiville yrityksille. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamista hyödyntävät kaikki toimialat. Panostuksella vaikutetaan laaja-alaisesti teollisuus- ja palvelualojen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kehitystyö ja pilotointi kohdistuvat uusiin verkottuneen talouden liiketoimintamalleihin ja konsepteihin sekä niiden soveltamiseen. Kehitystyö edellyttää teknologian, liiketaloustieteiden ja käyttäytymistieteiden tutkimuksen yhdistämistä. Liiketoimintaosaamista hyödynnetään usein uusien tietojärjestelmien avulla. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen sovelluskohteina ovat uusien arvoverkostojen hallinta, klusteriyhteistyön ELINKEINOJEN UUSIUTUMISEN JA HYVINVOINNIN KASVUN YDINALUEET Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät oppivat ja ennakoivat tuotteet ja järjestelmät käyttöympäristöön mukautuvat tuotteet, järjestelmät ja materiaalit paikantaminen ja tunnistaminen virtuaalimallit Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen uudet arvoverkostot klusteriyhteistyö ideoiden nopea kaupallistaminen digitaalitalous Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Hyvinvoinnin sovellukset terveydenhuollon tietotekniikka terveysvaikutteiset elintarvikkeet täsmälääkitys ja -diagnosointi terve ja turvallinen elinympäristö Materiaaliteknologia Kestävän kehityksen sovellukset tulevaisuuden energiaratkaisut ympäristön teknologiat ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit elinkaariratkaisut Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut tuotesidonnaiset palvelut uuden teknologian mahdollistamat palvelut Tieto- ja viestintäteknologia, materiaaliteknologia ja bioteknologia ovat perusteknologioita, joille sovellukset rakentuvat. 9

10 laajentaminen ja moni- tai poikkitieteisyyden hyödyntäminen, ideoiden nopea kaupallistaminen, tuotekehityksen hallinta, elinkaariasiakkuuksien hallinta, kansainvälistyminen ja globaali liiketoiminta, osaamisen ja tietämyksen hallinta, teknologiayrittäjyys, asiakas- ja loppukäyttäjälähtöisyys ja tarpeiden ennakointi, visiointi, strategialähtöisyys ja pitkäjänteisyys. ÄLYKKÄÄT TUOTTEET, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT Älykkyyden tuominen tuotteisiin, prosesseihin, tuotantoon ja järjestelmiin perustuu ohjelmisto- ja laitetekniikan, tietoliikenneyhteyksien, miniatyrisoinnin, antureiden sekä uusien materiaalien pohjalta kehitettyihin uusiin ratkaisuihin. Älykkäät ratkaisut parantavat tuotteiden kilpailukykyä parantuneena toiminnallisuutena ja käyttäjäystävällisyytenä sekä tuotannon joustavuutena ja lisääntyneenä tuottavuutena. Älykkäiden tuotteiden, prosessien ja järjestelmien kehittäminen on poikkitieteellistä useiden teknologioiden soveltamista ja kehittämistä. Älykkyyden perustana olevat teknologiat ovat geneerisiä ja niiden sovellusalue on laaja. Älykkyys liittyy siten kaikkien klustereiden tuotteisiin, tuotantomenetelmiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Tärkeitä teknologioita ja sovelluskohteita ovat oppivat ja ennakoivat järjestelmät, käyttöympäristöön mukautuvat järjestelmät, toiminnalliset tai bioyhteensopivat materiaalit, henkilökohtaiset ja luonnolliset käyttöliittymät, paikantamiseen ja tunnistamiseen perustuvat järjestelmät ja palvelut sekä etädiagnosointiin, etätoimintaan ja virtuaalisuuteen perustuvat ratkaisut. Sovelluskohteita ovat myös virtuaalimallit ohjauksessa ja ennakoinnissa, integroitujen prosessien hallinta sekä mittaus- ja automaatiojärjestelmät ja miniatyrisointi. Pitkällä aikavälillä tärkeäksi muodostuvat etä- ja itsehoituvuus, itsediagnosoivat ja -kunnostavat tuotteet, itsekorjautuvat biomateriaalit, holoninen tuotanto ja avoimen mobiilin tiedonsiirron prosessit ja järjestelmät sekä satelliittiteknologioiden hyödyntäminen prosessien hallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmissä. HYVINVOINNIN SOVELLUKSET Hyvinvointisektorin kehitys ja markkinoiden kasvu perustuvat kansalaisyhteiskunnan valintoihin, elämäntapojen ja väestörakenteen muutoksiin ja yhteiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Teknologian kehitys luo aikaisempaa parempia ja usein myös kalliimpia hoidon ja hoivan menetelmiä ja välineitä, jotka vaikuttavat sosiaalimenojen kustannuksiin. Hyvinvoinnin synnyttämisessä ovat mukana kaikki yhteiskunnan sektorit. Sosiaali- ja terveydenhuolto kantaa vastuun hyvinvointivajeiden hallinnasta. Sektorin haasteena on hajautunut palvelujärjestelmä ja palvelujen kehittämistarpeet ja tehokkuuden lisääminen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kehitystyössä sovelletaan pääosin perusteknologioita kuten tieto- ja viestintäteknologiaa ja bioteknologiaa sekä yhdistetään yritystoiminnan, tutkimuksen ja hyvinvointisektorin julkisten palveluntuottajien tarpeet. Tärkeitä teknologioita ja sovelluskohteita ovat puhdas, turvallinen elinympäristö, terveen asumisen puitteet, viihtyisä ja tuottava työympäristö, liikuntaa tukevat ratkaisut, itsenäisen suoriutumisen teknologiat, etähoito ja -kuntoutus, virtuaaliset terveyspalvelut, terveyttä edistävät elintarvikkeet ja entistä tehokkaammat lääkkeet, rokotteet ja diagnostiset menetelmät. Pitkällä aikavälillä tärkeitä alueita ovat täsmälääkkeet, uudet terapiamuodot, allergioiden ehkäisy, etäkirurgia, luonnolliset keino-osat, elämyksellinen ympäristö, hyvinvointia edistävät miljööt sekä ehkäisevät täsmäravinteet elintapasairauksiin. Hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan yhteensovittaminen on haaste, jossa on potentiaalia uusille liiketoiminnoille ja palveluille. Bioteknologian modernien menetelmien soveltaminen vaatii eettisiä kannanottoja monissa lääketieteen, elintarviketuotannon ja ympäristön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. KESTÄVÄN KEHITYKSEN SOVELLUKSET Ympäristö, energian tuotanto ja säästö sekä terveys ja turvallisuus ovat kehittyneet yritystoiminnan reunaehdoiksi ja toimintaa ohjaaviksi tekijöiksi. Kestävä kehitys voi tarjota yrityksille mahdollisuuden kilpailuetuun. Suomi on monilla aloilla edelläkävijä kestävän kehityksen huomioon ottamisessa, joista esimerkkeinä ovat prosessiteollisuuden ja energiantuotannon ympäristömyötäiset ja energiatehokkaat prosessit ja tuotteet. Monella alalla tekninen perustaso on hyvä Suomessa, mutta tietotaidon soveltaminen on osin puutteellista ja verkostoituminen heikkoa sekä kansainvälisyys riittämätöntä. Kestävän kehityksen teknologioilla vaikutetaan lähes kaikkiin tuotteisiin, tuotantoon ja toimintaan. Erityisen merkittävässä roolissa ovat ympäristöhaittojen vähentämisen sekä energiantuotannon ja -käytön teknologiat. Materiaaliteknologia on keskeistä raaka-aineiden käytössä ja kierrätettävyydessä, samoin energian tuotantoratkaisuissa. Prosessien ympäristömyötäisyys ja toiminnan ekologinen rehellisyys sekä energiatehokkuus ovat yhteistä kaikilla toimialoilla. Yksi tärkeimmistä haasteista on ilmastonmuutoksen torjunta, minkä ratkaiseminen sopimus- tai lainsäädäntöteitse muuttaa yritysten toimintaympäristöä. Samalla se tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia päästökaupan, energiantuotannon ja kulutuksen rakennemuutoksen myötä. Tärkeitä teknologioita ja sovelluksia ovat elinkaariasiat, ympäristön tekniikat, kierrätys ja hyötykäyttö, biohajoavuus, materiaaleja ja energiaa säästävät tuotteet ja ratkaisut, vähävaiheiset ja suljetut prosessit ja järjestelmät, kasvihuonekaasujen vähennysratkaisut, uusiutuvat materiaalit ja energialähteet, energian hajautetut tuotantojärjestelmät sekä turvalliset ja ympäristöystävälliset järjestelmät ja kulkuvälineet. Pitkällä aikavälillä tärkeitä sovelluksia ovat uusien energiamuotojen laajamittainen hyödyntäminen, vetytalous, fuusio, ilmastomyönteiset ratkaisut ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, biodiversiteettiä tukevat ratkaisut, terveellisen ja turvallisen ympäristön ratkaisut, kestävän kehityksen yhdyskunta ja molekyylitalous. Satelliittien hyödyntäminen kestävän kehityksen tiedonkeruu ja -hallintamenetelmänä sekä toiminnanohjausjärjestelmissä tulee yhä tärkeämmäksi. OSAAMISINTENSIIVINEN PALVELULIIKETOIMINTA Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintaansa ja erikoistuminen korostavat palveluliiketoimintojen merkitystä arvoverkoissa. Ulkoistaminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla lisäävät liike-elämän palveluiden määrää ja kirjoa. Palvelusektori on kansantaloudessa ylittänyt jo 50 prosentin osuuden ja palvelualat ovat keskeinen osa innovaatiojärjestelmää. Erityisesti palvelualoilla on mahdollisuuksia tuottavuuden lisäämiselle. Palveluliiketoimintaosaamisella on keskeinen merkitys sekä perinteiselle valmistavalle teollisuudelle, palvelusektorille että uudelle liiketoiminnalle. Koko valmistavan teollisuuden tuotantoketjuissa pyritään lähemmäksi loppukäyttäjää. Teollisuuden kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa ratkaisevasti tuotteeseen tai tuotantoon integroituihin palveluihin. Myös asiakaskohtainen räätälöinti tuote-palvelu-paketeiksi ja uudenlaisiksi ratkaisuiksi tuo uusia liiketoimintakonsepteja globaaleille markkinoille. 10

11 Teknologia ja osaaminen uudistavat klustereita Klusteri on toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden erilaisten osaajien muodostama keskittymä, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. Klusterin yrityksiä ja toimialoja sitovat yhteen vahvat hyödyke- ja osaamiskytkennät. Klusterista käytetään usein myös nimitystä osaamiskeskittymä. Se on verkostojen verkosto ja siinä on samanaikaisesti sekä yhteistyötä että kilpailua. Kokonaisuuksia tarkastellaan arvoverkkoina. Julkisen sektorin rooli on tukea klustereiden kasvua infrastruktuurin kehitystä, koulutusta, tutkimusta ja verkottumista edistämällä. Klusterin kilpailukyky syntyy laajasta vuorovaikutuksesta, jolloin toimivuutta voidaan parantaa hyödyntämällä synergiaetuja. Toimijoiden on mahdollista keskittyä ydinosaamiseensa ja saada erikoistumishyötyjä. Klusterin kilpailukykyä voidaan mitata kansainvälisellä markkinaosuudella sekä tuottavuuden ja lisäarvon kasvulla. Suomen avainklusterit ovat myös merkittävä työllisyyden veturi. Esimerkiksi hyvinvointiklusteriin sisältyvät asiat, kuten terveydenhuollon kustannukset ja palvelut kuvaavat sitä, miten arvotamme yhteiskuntamme hyvinvoinnin osatekijöitä ja miten tehokkaasti niitä hoidetaan. Teollisuuden aloja on tarkasteltu klustereittain korostaen yhteistyötä ja verkottumista teollisuuden ja sen eri sidosryhmien välillä. Klustereiden koot on arvioitu teollisuuden alojen bruttotuotantojen ja osin liikevaihtoarvioiden perusteella. Eri klusterien luvut sisältävät paljon päällekkäisyyksiä eivätkä siten ole yhteenlaskettavia. KLUSTEREIDEN DYNAMIIKKA Hyvinvointi Kiinteistö ja rakennus Elintarvike Kemia ja bio Metsä Ympäristö Metalli Tieto ja viestintä Energia HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 11

12 Tieto- ja viestintäklusteri KILPAILUKYKYINEN PERUSTEKNOLOGIAN OSAAMINEN SEKÄ LAAJA-ALAISET INNOVATIIVISET SOVELLUKSET TURVAAVAT MENESTYKSEN KASVU KANSAINVÄLISEEN KÄRKEEN Tieto- ja viestintäklusteri muodostuu toimialoista, jotka liittyvät tiedon hankintaan, käsittelyyn ja välitykseen sekä viestintään. Klusteriin kuuluu osa elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, tietoliikennepalvelut, ohjelmistoliiketoiminta ja sisältöliiketoiminta. Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 34 miljardia euroa ja vienti 19 miljardia euroa. Klusteri työllisti noin henkilöä. Suomessa tieto- ja viestintäklusterin kansantaloudellinen merkitys kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, jolloin tietoliikennevälineiden valmistus, tietoliikennepalvelut ja ohjelmistoliiketoiminta kasvoivat klusterin perinteisesti vahvojen toimialojen kuten automaatio- ja instrumenttiteollisuuden sekä lääketieteellisen elektroniikan rinnalle uusiksi tukijaloiksi. Kehityksen seurauksena Suomesta muodostui yksi matkaviestinnän, Internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista. Klusterin vahvuutena on kansainvälisesti tunnustettu ja maailmanlaajuisesti toimiva matkaviestinnän liiketoimintakokonaisuus, jonka kasvuun on vaikuttanut 1960-luvulla käynnistettyjen matkaviestinliiketoimintojen kautta saavutettu edelläkävijäasema sekä laite- että ohjelmistotuotannossa että palveluissa, televiestinnän kilpailun nopea avaaminen, deregulaatio, teollisuuden innovatiivisuus ja pääomarahoituksen saatavuuden parantuminen. Tieto- ja viestintäklusterissa tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys on suuri. Alan yritysten tutkimus- ja kehityspanostus on tyypillisesti noin 10 prosenttia liikevaihdosta, ohjelmistoyrityksillä jopa prosenttia. Klusterin yritysten yhteenlaskettu tutkimus- ja kehittämispanostus on noin 65 prosenttia Suomen yritysten NYKYTILA panostuksesta. Tekesin strategiana on yhtäältä varmistaa kilpailukykyinen osaaminen tieto- ja viestintäklusterin perusteknologioissa ja toisaalta panostaa laaja-alaisesti innovatiivisiin sovelluksiin eri toimialoilla ja julkisella sektorilla ja näin tukea poikkitieteisyyttä. TIETOYHTEISKUNTAKEHITYS, DIGITAALISUUS JA INTERNET Tieto- ja viestintäklusterin tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä korostuvat yhteiskunnalle, laajoille kuluttajajoukoille ja koko elinkeinoelämälle suunnatut sovellukset. Perinteisesti mikroelektroniikka, laajakaistainen tietoliikenne ja ohjelmistoteknologia ovat ohjanneet tuotteiden ja palvelujen kehitystä. Kehityssuuntana on siirtää teknologia taustalle ja tuoda käyttäjien tarpeet etualalle luomalla tuotteista ja palveluista helppokäyttöisiä. TIETO- JA VIESTINTÄKLUSTERIN DYNAMIIKKA Tietoliikennelaitteet Sisältöliiketoiminta Ohjelmistoliiketoiminta KOKO KLUSTERI Tietoliikennepalvelut Instrumentit ja automaatio HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Sähkötekniikka LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 12

13 MUUTOS- VOIMAT Tietoyhteiskuntakehityksen sekä laitteiden ja palvelujen käyttäjien tarpeiden ymmärtämisen merkitys kasvaa. Kehitystyössä on otettava huomioon yhteisöjen ja yksilöiden tarpeet ja tavat ajatella, viestiä, oppia, kuluttaa sekä arvioida tuotteita ja palveluja. Tieto- ja viestintäteknologia voi siten tarjota mahdollisuuden elämisen laadun kohottamiseen tukemalla yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja ihmisten välistä viestintää. Suuri osa tieto- ja viestintäklusterin tuotteista ja palveluista kohdistuu tuottavuuden kohottamiseen sekä kodeissa että työelämässä. Päätelaitteiden, palvelujen ja sisällön tulee tukea käyttäjän liikkuvuutta ja ottaa huomioon käyttötilanteen rajoitukset. Käyttäjille luodaan henkilökohtaisia sisältöjä ja palveluita siellä, missä niitä tarvitaan sellaisessa muodossa, joka vastaa kulloisenkin paikan ja tilanteen asettamia vaatimuksia ja rajoituksia. Internetin ja mobiilisuuden merkitys kasvaa johtaen sekä matkaviestimien kautta tarjottuihin laajakaistaisiin Internet- ja mediapalveluihin että tieto-, tele- ja viestintäverkkojen saumattomaan yhteiskäyttöön viestinnässä. Tieto- ja viestintäklusterin keskeiset kehitystrendit tietoyhteiskuntakehitys, digitaalisuus ja Internet ovat koko talouselämän ja yhteiskunnan läpikäyviä ilmiöitä. Tietointensiivisten tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa. Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden tulee ottaa tehokkaasti käyttöön teknologiaa, joka auttaa organisaatioita muuttumaan liiketoiminnan, markkinoiden ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tämän seurauksena liiketoimintamallit, toimialojen pelisäännöt ja arvoketjut muuttuvat. Kysymys ei ole pelkästään toimintojen tehostamisesta, vaan uusien tuotteiden, prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Tässä kehityksessä digitaalisten sisältöjen, ohjelmistojen ja tietoliikenteen asema vahvistuu. VAHVA TEKNOLOGIAOSAAMINEN TUKEE LAAJA-ALAISTA SOVELTAMISTA Matkaviestinnän teknologiat ja sovellukset ovat tieto- ja viestintäklusterin keskeinen panostuskohde. Mobiili Internet tarjoaa uusia sovelluksia ja palveluja sekä nykyisissä GSM- että kolmannen sukupolven matkaviestinverkoissa. Kehittämis- ja pilotointikohteena ovat lähes kaikkien toimialojen sovellukset, uudet liiketoimintamallit ja palvelut sekä tulevaisuuden tietoverkot ja niissä PAINOPISTEET tarvittava komponenttiteknologia. Tieto- ja viestintäteknologian laaja-alainen käyttö kotitalouksissa, yrityksissä ja julkisella sektorilla lisää ohjelmistojen merkitystä. Ohjelmistoja on kaikkialla sulautettuina erilaisiin tuotteisiin ja järjestelmiin, ja erillisinä tuotteina ne ovat myös kasvava liiketoiminta-alue. Kehitystyö kohdistuu uusiin innovatiivisiin, globaaleille markkinoille suunnattuihin tuotteisiin ja palvelukonseptien jalostamiseen monistettaviksi tuotteiksi. Verkottuneessa taloudessa organisaatiot toimivat globaalisti ja hajautetusti yhteistyö- ja tuotantoverkostojen avulla. Tieto- ja viestintäteknologian yrityksille verkostotalouden, elinkaariasiakkuuksien ja tietämyksen hallinnan ohjelmistot ja laajakaistaisen tietoliikenteen järjestelmät ovat kasvava markkinasegmentti. Organisaatioiden älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät toteutetaan langatonta tiedonsiirtoa ja laajakaistaverkkoja hyödyntävien mikrojärjestelmien, antureiden, automaatiojärjestelmien ja ohjelmistojen avulla. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa myös mahdollisuuden laitteiden autonomiselle toiminnalle sekä etätoimintaan ja virtuaalisuuteen perustuville ratkaisuille. Tieto- ja viestintäklusterin tuotteilla ja palveluilla voidaan vastata tietoyhteiskunnan ja julkisen sektorin haasteisiin terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen, liikennejärjestelmien, opetuksen ja ympäristön osa-alueilla. Tietotekniikka tukee terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja ihmisten itsenäistä suoriutumista ja tervettä elämää kotona. Paikkatietoa hyödyntävät ja telemaattiset palvelut tehostavat liikennejärjestelmiä ja liikenteen turvallisuutta. Koulutuksessa elinikäinen oppiminen on keskeinen teema. Tieto- ja viestintäteknologia tukee myös ympäristötiedon hankintaa satelliittijärjestelmien ja maanpintahavaintojen avulla sekä tietojen tulkintaa ympäristötietojärjestelmien osana. Pitkällä aikajänteellä nykyisen mikroelektroniikan skaalattavuuden rajat saavutetaan. Arviolta vuonna 2015 elektroniikan kehitys hidastuu, jos uudet teknologiat kuten bioelektroniikka, nanoteknologia, molekyyli- ja kvanttilaskenta eivät kehity kaupalliseen vaiheeseen. Nykyinen teknologia pysyy joka tapauksessa käytössä pitkään. Tietoliikenneverkoissa siirrytään käyttämään täysin optisia järjestelmiä ja Internet-teknologiaa. Matkaviestinverkot tukevat multimediapalveluita ja yhä kasvavia datanopeuksia aina megabittiin sekunnissa. Järjestelmien monimutkaisuus kasvaa verkkoon kytkettyjen laitteiden määrän ja järjestelmien hajautuksen kasvaessa. Käyttäjäkeskeisyys ja massaräätälöidyt sovellukset edellyttävät älykästä ja rikasta sisältöä kaikkiin päätelaitteisiin, tiedon ja tietämyksen hallintaa, yhteisöllisyyden tukemista sekä luonnollisen kielen ja multimedian käyttöä käyttöliittymissä. Kehitys vaatii teknisiä läpimurtoja ohjelmisto- ja agenttiteknologiassa. KASVUA TIETOLIIKENTEESTÄ, PALVELUISTA JA OHJELMISTOISTA Tieto- ja viestintäklusterin menestys on perustunut tehokkaaseen yritysverkostojen hyödyntämiseen, vahvaan tutkimus- ja kehityspanostukseen, innovatiivisuuteen ja keskittymisstrategiaan. Klusterin markkinat kasvoivat 1990-luvulla poikkeuksellisen voimakkaasti. Toimialan kasvu jatkunee, mutta ei yhtä voimakkaana kuin aiemmin. Matkaviestimien ja tietoliikenneverkkojen teknologiat VISIO ja markkinat ovat murrosvaiheessa kolmannen sukupolven järjestelmien käyttöönoton yhteydessä. Mediaviestinnän ja mobiilin Internetin markkinoiden luonne ja kasvunopeus ovat epäselviä. Tietoliikennepalveluissa uusien markkinoiden liiketoimintamallit ovat kehittymättömät. Epävarmuudesta ja lisääntyvästä kilpailusta huolimatta Suomi säilyttänee asemansa johtavana matkaviestinnän, uusien datapalvelujen ja liiketoimintamallien innovoijana. Tietoliikennelaitteiden valmistus muodostaa edelleen Suomen elektroniikkateollisuuden ydinosan, jonka kasvua rajoittaa tuotannon mahdollinen siirtyminen ulkomaille. Teollisuuselektroniikka, instrumentti- ja automaatioteollisuus ovat yhä Suomen vahvuuksia. Näillä alueilla markkinat ovat osaksi kypsässä vaiheessa, jolloin kasvuodotukset ovat pienet. Ohjelmistotuoteliiketoiminta kasvaa ja ohjelmistotuotteiden, kuten tietoturvatuotteiden, toimialakohtaisten sovellusten ja mobiilin liiketoiminnan ohjelmistojen vienti lisääntyy. Ohjelmistoja on entistä enemmän sekä itsenäisinä tuotteina että erilaisten tuotteiden osana. Alan palvelujen kysyntä kasvaa edelleen järjestelmien integrointitarpeiden vuoksi. Kehitystä jarruttavia ongelmia ovat elektronisen liiketoiminnan sovellusten riittämätön tietoturvallisuus ja käyttäjien yksityisyyden suojaaminen. Teknologiakehityksen ansiosta sisältöliiketoiminnassa on hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä toimintaa. TV- ja av-tuotanto käyvät läpi rakennemuutoksen digitaalisen television käytön laajentuessa. Vaikeutena ovat fragmentoituneet markkinat ja kehittymättömät maksujärjestelyt Internet-ympäristössä. Uhkana on myös sisältöjen entistä laajempi tuottaminen ulkomailla luvulla markkinat ja klusterin tuotanto kasvavat arviolta 5 10 prosenttia vuodessa, joten klusterin kokonaistuotanto vuonna 2010 on noin miljardia euroa. 13

14 Metalliklusteri MUUTOSKYKY, TIETO JA OSAAMINEN RATKAISEVAT METALLIN MENESTYKSEN RAKENNEMUUTOKSEN KOURISSA Metalliklusteri muodostuu kappaletavaratuotannon ja metallinjalostuksen ympärille. Klusteri koostuu metallituoteteollisuudesta, koneteollisuudesta, kulkuneuvoteollisuudesta, sähkölaiteja sähkökoneteollisuudesta, metallinjalostusteollisuudesta sekä näihin liittyvästä logistiikasta ja projektiliiketoiminnasta. Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 34 miljardia euroa ja vienti oli suuruudeltaan 15 miljardia euroa. Klusteri työllistää noin henkilöä. Klusteria on kohdannut voimakas rakennemuutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yritykset ovat kansainvälistyneet. Useat suuret ja keskisuuret yritykset ovat keskittyneet ydinliiketoimintoihinsa, joita on vahvistettu yhdistymisten ja liittoutumisten avulla. Muita toimintoja on ulkoistettu. Teknologiseen osaamiseen perustuvaa systeemi- ja osatoimitusyhteistyötä on voimistettu. Metalliklusterin vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, tietotekniikan ja automaation laaja soveltaminen sekä tuotannon ja toiminnan joustavuus. Heikkoutena on tuotannon pääomavaltaisuus, tuottavuuden heikko kehitys, toimiminen kapeilla markkinoilla ja segmenteillä, henkilöstön ikääntyminen sekä vähäinen uuden teknologian hyödyntäminen pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa. Klusterin tutkimuspanostus vuonna 2000 oli noin 460 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa kohdistui koneteollisuuden tuotteiden sekä sähkökoneiden ja laitteiden kehittämiseen. Tekesin teknologiaohjelmatoimin on nopeutettu uusien toimintatapojen omaksumista, joita on tarvittu toimintojen kansainvälistyessä ja siirryttäessä uudenlaiseen verkostoituneeseen toimintatapaan. Tekesin toimenpitein on myös autettu yrityksiä omaksumaan ja hyödyntämään uutta teknologiaa. Teknologiaohjelmissa hankittu tieto ja osaaminen on ollut kymmenien uusien liiketoimintojen perustana. KILPAILU KIRISTYY Metalliklusterin tuotteiden ja palvelujen markkinoilla kansainvälinen kilpailu on kovaa. Kilpailu voimistuu erityisesti keskeisen ja itäisen Euroopan talouden ja tuotantotoiminnan kehittyessä. Tuotanto keskittyy sinne, missä se on taloudellista tuotannon kokonaishallinta sekä tuotekehitys taas sinne, missä on osaavia resursseja. Suhdannevaihtelujen tasaamiseksi pääomavaltaisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia on tarpeen kehittää myös Suomessa. NYKYTILA Metalliklusterin kehittymisessä keskeistä on asiakaslähtökohtaisuus ja joustavuus samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan sekä globaalin toiminnan hyödyntäminen. Klusterin uhkana on kuitenkin pitkäjänteisyyden puute yritysten toimintojen kehittämisessä. MUUTOS- VOIMAT PAINOPISTEET OIVALTAMINEN JA UUDEN SOVELTAMINEN KEHITYKSEN EDELLYTYKSINÄ Tuotannon prosessit kehittyvät etenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä. Yhdenaikaissuunnittelun (Concurrent Engineering) yleistyminen sekä tuotannon reaaliaikaisen johdon ja hallinnan menetelmien kehittyminen nopeuttavat tuotannon hajauttamista verkostomaiseksi kumppanuuteen perustuvaksi toiminnaksi. Kehittymisen edellytyksenä on kuitenkin luotettava tiedonkulku. Sähköiset liiketoiminnot laajentuvat toimivien jakelujärjestelmien kehittymisen myötä. Sekä tuotteiden että tuotannon käyttöliittymät tulevat kehittymään merkittävästi. Nopeasti reagoiva tuotantotapa yleistyy. Tuotteiden elinkaarivaikutukset korostuvat tuotesuunnittelussa. Toiminnallisia materiaaleja käytetään tuotteiden ja pakkausten tunnistamiseen ja paikantamiseen. Mikrotekniikan ja miniatyrisoinnin kehittyminen mahdollistaa uusien, älykkäiden tuotteiden valmistamisen. Pitkällä aikajänteellä tuotteiden käytettävyys tulee entistä tärkeämmäksi. Verkostomainen tuotanto automatisoituu itsenäisesti toimiviksi saarekkeiksi. Käyttöliittymät yksinkertaistuvat olennaisesti ja niissä siirrytään monien aistien hyödyntämiseen. Tuotannon ja tuotteiden elinkaarisuunnittelu on vallitsevana toimintana. Tietojärjestelmät mahdollistavat tiedon saumattoman ja luotettavan reaaliaikaisen hallinnan toimintaverkostoissa. Kokonaislogistiikan optimointi yleistyy. Materiaalien ominaisuuksia hyödynnetään osana elinkaarioptimointia. Myös materiaalien toiminnallisuutta ja älykkyyttä opitaan hyödyntämään laajemmin. Mikro- ja nanoteknologiaa hyödynnetään miniatyyrituotteiden valmistuksessa. VAHVANA TULEVAISUUTEEN Metalliklusteri säilyy yhtenä tärkeimmistä teollisista klustereista Suomessa. Metallin jalostusteollisuuden tuotteista erityisesti ruostumattoman teräksen markkinat kasvavat. Tuotteissa siirrytään jatkojalostettuihin asiakasorientoituneisiin tuotteisiin. Muutokset tavaravirtojen hallinnassa sekä tuotantotoimintojen hajauttaminen mahdollistavat logististen liiketoimintojen laajentumisen. Keskeisen ja itäisen Euroopan jälleenrakennus- ja korjausrakennustoiminta suo mahdollisuuden rakentamista palvelevan metallituoteteollisuuden kasvulle, mikäli vain rakentamisen toimintamenetelmät kehittyvät osahankintaa suosiviksi. Pääosin metallituoteteollisuus tulee kuitenkin säilyttämään alueellisen luonteensa. Koneteollisuus muodostaa vuonna 2010 metalliteollisuuden laajan, vahvan perustan. Dieselvoimalayksiköiden sekä siirto- ja nostolaitteiden markkinat lisääntyvät etenkin Aasian maissa. Kaivoskoneiden ja metsäkoneiden markkinat laajentuvat Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Venäjälle. Paperi-, kartonki- ja massakoneiden markkinat säilynevät ennallaan. Ympäristötekniikan ja energiatekniikan koneet ja laitteet ovat koneteollisuuden potentiaalista kasvualuetta. Koneteollisuuden toimintakonseptit muuttuvat laite- ja tuotantotoimituksista tuotantoa ylläpitäviksi palvelutoiminnoiksi. 14

15 Julkisen vallan toimenpiteet vaikuttavat voimakkaasti kulkuneuvoteollisuuden tuotannon volyymiin. VISIO Suotuisissa olosuhteissa telakkateollisuus säilyttää tasonsa erikoistuotteiden valmistajana. Kulkuneuvoteollisuudessa siirrytään väistämättä kansainväliseen yhteistyöhön ja systeemiosahankintoihin. Metalliklusterin voimakkaimmin kasvavat sektorit ovat elektroniikkateollisuuden tuotantolaitteistojen tuotanto sekä projektiliiketoiminta. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta yhdeksi maailman merkittävimmistä elektroniikkateollisuuden kokoonpanoautomaation suunnittelun ja laitevalmistuksen hallitsijoista. Tekesin roolina on nopeuttaa uusien teknologioiden ja toimintatapojen omaksumista ja hyödyntämistä Suomessa. Älykkäät tuotteet ja niitä tukevat palvelut, vähävaiheiset ja joustavat valmistusprosessit, verkostoituneet tuotantomenetelmät, logistiikan ja materiaalien älykäs soveltaminen sekä uuden, globaalin toimintatavan hallintatyökalut ovat tärkeitä panostuskohteita. METALLIKLUSTERIN DYNAMIIKKA Logistiikka Kulkuneuvot Sähkölaitteet ja koneet Projektiliiketoiminta KOKO KLUSTERI Koneet, laitteet ja palvelut HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Rakentamisen metallituotteet Metallinjalostus LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 15

16 Metsäklusteri RAKENNEMUUTOS RAIVAA TILAA ENNAKKOLUULOTTOMILLE ALUEVALTAUKSILLE JA UUDELLE LIIKETOIMINNALLE KANSAINVÄLISYYS VAHVUUTENA Metsäklusteri on rakentunut puun jalostamisen ympärille. Metsäteollisuuden perustuotteiden sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran valmistaminen on synnyttänyt Suomeen metsätuotteiden jatkojalostusta, koneita ja laitteita rakentavia konepajoja, kemianteollisuutta, palvelujen tarjoajia sekä muita tuotantoa tukevia lähialoja. Metsäteollisuuden osuus Suomen tehdasteollisuuden tuotannosta oli vuonna 2000 noin 20 prosenttia ja bruttokansantuotteesta noin 5 prosenttia. Metsäklusterin teollinen volyymi Suomessa vuonna 2000 oli NYKYTILA yli 40 miljardia euroa ja vienti noin 15 miljardia euroa. Metsäklusteri työllisti Suomessa noin henkilöä. Metsäteollisuuden maailmanlaajuisessa rakennemuutoksessa suomalaiset yhtiöt ovat olleet vahvasti mukana. Suomalaisten metsäteollisuuskonsernien yhteenlasketusta 33 miljardin euron liikevaihdosta vuonna 2000 jo puolet syntyi ulkomailla. Myös metsäteollisuuden henkilöstöstä yli puolet työskentelee ulkomailla. Suomen metsäklusterin tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, onko Suomessa tulevaisuudessa vain tuotantolinjoja vai onko yrityksillä täällä myös osaamiskeskittymä ja mahdollisesti kotipesä. Klusterin ytimessä oleva metsäteollisuus on viime vuosiin asti säilyttänyt täällä sekä kotipesänsä että tutkimus- ja kehitystoimintansa. Nyt tähän on jo havaittavissa muutoksia, sillä vuonna 2000 jo puolet metsäteollisuuden 202 miljoonan euron tutkimus- ja kehityskuluista syntyi yritysten ulkomaisissa yksiköissä. Liikevaihtoon suhteutettuna metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostus on ollut vaatimatonta muihin toimialoihin verrattuna. Toisaalta ala on klusteriyhteistyön kautta saavuttanut maailmanlaajuisen teknologiajohtajuuden. Haasteena on uudistumalla säilyttää kilpailuasema yhä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Tekesin teknologiaohjelmat ovat olleet mukana rakentamassa ja vahvistamassa teknologista kilpailuasemaa. Rakennemuutosvaiheessa on herätelty uudentyyppistä yhteistyötä teollisuudenalan uudistamiseksi ja tutkimustoiminnan merkityksen vahvistamiseksi. MUUTOKSEN KESKELLÄ Metsäklusterin suurten rakennemuutosten johdosta klusteri on nykyään oleellisesti vähemmän Suomi-keskeinen kuin 1980-luvulla. Päätoimialojen suhteet ovat muuttuneet rakenteellisesti. Erityisesti konepajat, kemianteollisuus ja palvelut ovat kasvaneet ja uudistaneet toimintatapansa selvästi nopeammin kuin metsätalouden ja metsäteollisuuden muodostama ydin, jossa muutokset ovat hitaita. Yrityskokoa kasvattamalla ja alueellisen laajentumisen avulla metsäklusterin yritykset ovat pyrkineet kehittämään liiketoimintansa siten, että kilpailu ja alaan liittynyt syklisyyden vaikutus vähenisivät. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen yritysostoilla on ollut yritysten tapa kasvaa. Vaihtoehtona voisi olla varojen sijoittaminen uusien tuotteiden ja liiketoimintamal- METSÄKLUSTERIN DYNAMIIKKA Massa ja paperi Korjuu ja kuljetukset KOKO KLUSTERI Puutuotteet Metsäteollisuuden kemikaalit Metsäteollisuuden koneet ja laitteet HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 16

17 MUUTOS- VOIMAT lien kehittämiseen joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa. Se vaatii kuitenkin valtavia henkisiä ponnistuksia ja koko ajattelutavan muutosta. Metsäteollisuusyritykset ovat perinteisesti tehneet merkittävän osan tutkimuksestaan alan yhteistutkimuslaitoksissa. Yritysten nopea kansainvälistyminen ja kasvu tarvitsevat myös uudenlaisia yhteistyömuotoja. Yhä suurempi osa yritysten strategisesta tutkimuksesta tullaan tekemään yritysten sisällä tai tarkoin valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Metsäteollisuusyritysten yhteiset tutkimushankkeet sen sijaan vähenevät merkittävästi ja siirtyvät sellaisiin aiheisiin, joissa yritykset eivät kilpaile keskenään. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi raaka-aineisiin, ympäristöön ja energiaan liittyvät kysymykset. Tulevaisuudessa puun käyttökohteet voivat olla paljon nykyistä monipuolisemmat. Esimerkiksi puukomposiittien valmistajat ja myös kemianteollisuus voisivat käyttää puuta ja hyödyntää nykyisten metsäteollisuusprosessien sivuvirtoja yhä enemmän. Uusi puuraaka-aineen kysyntä kohdistuu osittain erilaiseen puuhun kuin nykyisin, mutta kilpailu raaka-aineesta saattaa kuitenkin kiristyä. Rakentamiseen ja sisustamiseen perustuva puutuoteteollisuus on vanhastaan ollut hitaasti kasvava ala. Maailmanlaajuisesti rakennusmateriaalien valinta on kulttuurisidonnaista, ja maantieteelliset erot ovat selvät. Suomalaisten perinteisillä markkinoilla Länsi-Euroopassa uudisrakentaminen on vähäistä, mutta korjausrakentaminen ja sisustaminen tarjoavat ennakkoluulottomille yrittäjille mahdollisuuksia. Metsäteollisuutta palveleva kemian- ja konepajateollisuus etsii myös uusia asiakkaita, jotta toimialariippuvuus vähenisi. Tämä asettaa metsäteollisuudelle uuden haasteen, sillä on mahdollista, että nyt pääosin näiden toimijoiden tekemä prosessinkehitys tulevaisuudessa siirtyy osittain palvelemaan muita toimialoja. Tiivis klusteriyhteistyö on johtanut maailmanlaajuiseen teknologiajohtajuuteen. Toisaalta prosessinkehityksen siirtäminen lähinnä laitevalmistajien huoleksi on myös johtanut siihen, ettei metsäteollisuusyrityksillä juurikaan ole hallussaan omaa suojattua teknologiaa. UUSIUTUMINEN VAATII MONITIETEISYYTTÄ JA ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA Elektroniikkateollisuuden ja digitaalitekniikan kehityksen mahdollistama maailmanlaajuinen ja reaaliaikainen viestintä kasvattaa viestintäteollisuutta kymmeniä prosentteja vuodessa. Painettu viestintä voi olla mukana tässä kasvuvirrassa. Vaikka kehitys näyttää uhkaavan nykyisten paino- ja kirjoituspapereiden kysyntää, se antaa myös mahdollisuuksia joustaville ja innovatiivisille tuottajille. Tämä edellyttää PAINOPISTEET uuden strategian omaksumista sekä yritysten toiminnassa että tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Jo jonkin aikaa elektroniset kirjat ovat pyrkineet perinteisten painotuotteiden haastajiksi. Vielä ei suurta läpimurtoa ole tapahtunut, mutta näyttötekniikan kehittyminen ja mahdollisuus painaa halvalla elektroniikkaa paperille tai paperinkaltaiselle pinnalle saattaa nopeasti muuttaa tilannetta. Globaalit markkinat ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen ajavat yrityksiä uusiin teknologisiin innovaatioihin ja edistävät uuden teknologian leviämistä. Tuotannon tehokas ja maailmanlaajuinen hajauttaminen voi perustua vain kehittyneeseen tieto- ja viestintäteknologiaan. Metsäteollisuus saattaa tulevaisuudessa myös kohdata uuden haasteen, kun asiakkaina eivät enää olekaan suuret painotalot, vaan pienet digipainot tai äärimmillään jopa kaupat ja yksittäiset kuluttajat. Tällöin tarvitaan uusia ratkaisuja sekä toimitusten hoitamiseen että asiakasneuvonnan tuotteistamisessa. Uusien tuotteiden kehittämisessä materiaaliteknologia on keskeisessä asemassa. Uudet polymeeriset materiaalit ja nanoteknologian sovellukset tarjoavat mahdollisuuden rakentaa tuotteita niin informaatio- kuin pakkaussovelluksiin uusista lähtökohdista. Jo tänä päivänä on mahdollista liittää tuotteisiin komponentteja, joiden avulla informaatiosisältöä voidaan kasvattaa. Nanoteknologian sovellusten kasvaminen saattaa olla avainasemassa paperinkaltaisten näyttöjen kehityksessä. Myös innovatiivisille puukomposiiteille avautuu uusia käyttökohteita. Komposiitit voivat parhaillaan koostua puun omista komponenteista, jotka järjestetään hallitusti uudelleen. Materiaalien kehittyminen avaa myös laitevalmistajille mahdollisuuden kehittää likaantumattomia eli biologisesti epäaktiivisia pintoja. Bioteknologiasta on Suomessa kehittymässä tulevaisuuden kasvuala. Ennakkoluulottomalla asenteella metsäklusteri voi olla osana tätä kasvua. Metsäpuiden genomitiedon avautuminen tuo uusia työkaluja metsänjalostukseen sekä avaa mahdollisuuksia hyödyntää puiden omia luonnollisia entsyymejä uusien prosessien ja tuotteiden kehitystyössä. Bioteknologian sovelluksia löytyy niin kemiallisessa VISIO kuin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Lahoamaton puu, jossa lahonsuoja on hoidettu luonnon omia mekanismeja hyödyntämällä, voi tarjota kilpailuedun puutuotteille kiristyvillä rakennus- ja sisutusmateriaalimarkkinoilla. Kemiallisen metsäteollisuuden prosessien suuri ongelma on niiden jatkuvasti kasvanut monimutkaisuus. Uuden tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien soveltaminen luo pohjan älykkäiden, mutta yksinkertaisten ja vähän vettä ja energiaa käyttävien prosessiratkaisujen kehittämiseen. Tulevaisuuden taloudellisen tehokkuuden vaatimus yhdistyy yhä enemmän ympäristönäkökohtiin. Kioton pöytäkirja valjastaa myös metsäsektorin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Päästörajoitukset synnyttävät uutta liiketoimintaa ja metsäasiantuntemukselle syntyy globaalia lisäkysyntää. Suurena haasteena on rakentaa kansallisesta metsäosaamisesta kansainvälisillä markkinoilla toimivia palvelukonsepteja. Tekesin haasteena on ollut korostaa murrosvaiheessa olevalle metsäklusterille tutkimuksen ja kehityksen merkitystä kilpailutekijänä. Toimialakohtaisten teknologiaohjelmien sijaan tulisi rakentaa yhteistyöverkostoja rohkeasti toimiala- ja klusterirajoja ylittäen. Tekes valjastaa oman verkostonsa palvelemaan tätä tavoitetta ja auttamaan metsäklusterin toimijoita löytämään uusia yhteistyökumppaneita. TEKNOLOGIAJOHTAJUUDESTA UUDISTUMISEN TIENNÄYTTÄJÄKSI Vuonna 2010 metsäklusterin toiminta perustuu osaamiseen ja uskaltamiseen. Perinteisissä metsäteollisuusyrityksissä tuotantokeskeisyydestä on siirrytty toimintaan, jossa osaamisesta on tullut kilpailutekijä. Tutkimuksella ja kehityksellä on vahva strateginen asema liiketoiminnassa. Innovatiivisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta metsäklusteriin on syntynyt merkittävästi uutta liiketoimintaa, niin vanhojen yritysten osana kuin myös uusina palveluyrityksinä. Bioteknologiaa hyödynnetään laajasti metsäteollisuuden prosesseissa ja uusien puuperäisten tuotteiden valmistuksessa. Erityisesti puun komponenttien hyödyntäminen elintarvike- ja lääketeollisuuden raaka-aineina tarjoaa liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vuonna 2010 klusterin koon arvioidaan olevan noin 50 miljardia euroa, mikä vastaa noin 2 3 prosentin vuotuista kasvua. Kasvua odotetaan erityisesti metsäteollisuutta palvelevassa kemian teollisuudessa sekä erilaisissa uusissa palveluyrityksissä. 17

18 Hyvinvointiklusteri HYVINVOINNIN ARVOSTUS LUO MARKKINOITA JA MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA IHMISTEN HYVINVOINTI KULMAKIVINÄ Hyvinvointiklusteri muodostuu sosiaali- ja terveysalan ja siihen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen ympärille. Julkinen sektori kattaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja on suuri ostaja hyvinvointiklusterin tuotteille. Hyvinvointiklusterin teollinen liiketoiminta on keskittynyt kapeille, mutta kasvaville alueille. Teollinen liiketoiminta on keskittynyt terveydenhuollon tekniikkaan, lääketeollisuuteen, in vitro -diagnostiikkaan, kuntoilu- ja urheiluvälineiden sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistukseen. Lisäksi klusteriin luetaan hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset sekä itsenäisen ja virikkeisen suoriutumisen infrastruktuurin rakentaminen. NYKYTILA Klusterin teollinen volyymi vuonna 2000 oli 1,5 2 miljardia euroa, josta vientiä oli noin puolet. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuiset kustannukset ovat noin 10 miljardia euroa, josta lääkekustannukset ovat noin 10 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuolto työllisti vuonna 2000 noin henkilöä. Hyvinvointiklusterin teollinen osa työllisti vuonna 2000 noin henkilöä. Hyvinvointiklusterin toiminta perustuu tieto- ja viestintäteknologian sekä lääketieteen soveltamiseen (lääkintä-, potilasvalvonta-, hammashoito- ja kuvantamislaitteet, telelääketiede), kemian, bioteknologian ja lääketieteen laaja-alaiseen soveltamiseen (diagnostiikka, lääketeollisuus, terveysvaikutteiset elintarvikkeet) sekä terveys- ja sosiaalitoimen laaja-alaisiin palveluihin (hyvinvointipalvelut, virikkeinen infrastruktuuri, kuntoiluvälineet) ja kansalaisten omatoimiseen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori. Klusterin yritystoiminta on syntynyt tarve- ja innovaatiolähtöisesti. Klusterin toiminta perustuu osin kansainvälisestikin korkeatasoiseen perusosaamiseen. Toisin kuin aikaisemmin arveltiin, hyvinvointiklusteri on vahvistunut Suomessa hyvin hitaasti. Klusterin kehitys on ollut voimakkaasti sidoksissa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin useissa klusterin tuotteiden ja palvelujen viennin kohdemaissa. Suomeen on syntynyt suhteellisen harvoja voimakkaita yrityksiä terveys- ja sosiaalisektorin vähäisen avoimen kysynnän vuoksi. Teollisuuden, tutkimuksen ja julkisen sektorin yhteistyö on kehittynyt hitaasti. Teollisen hyvinvointiklusterin tutkimuspanostus oli noin 100 miljoonaa euroa vuonna Erityisesti lääke ja -diagnostiikkateollisuus ovat hyvin tutkimusintensiivisiä teollisuudenaloja, mutta myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tutkimus vaatii aivan uudenlaisia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen perinteisesti suhteellisen vähän panostavalta elintarvikesektorilta. Tekes on pyrkinyt aktivoimaan liiketoimintoja hyvinvointiklusterin alueella koko toimintansa ajan, mutta erityinen aktivointi on kohdistunut edellä mainittuihin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteisiin. Tavoitteena on ollut uuden, korkean teknologian liiketoiminnan synnyttäminen Suomeen. MUUTOS- VOIMAT VAURASTUMISESTA POHJAA UUSILLE LIIKETOIMINNOILLE Hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kysynnän ennustetaan kasvavan voimakkaasti kaikissa teollisuusmaissa. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, yleisestä vaurastumisesta sekä hyvinvointitietoisuuden kasvamisesta. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta pyritään voimakkaasti parantamaan. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö lisääntyy ja joitakin julkisen sektorin toimintoja ulkoistetaan. Klusterissa tehdään entistä enemmän ennakoivaa, hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja kunnosta huolehtivaa työtä. Suomen korkeatasoinen tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri suo erinomaiset mahdollisuudet kilpailukykyisten hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittämiselle. Hyvinvointiklusterin sisällä poikkitieteellisen tiedon hyödyntäminen on voimistunut. Klusterin yritysten on ollut useiden muiden sektoreiden yrityksiä helpompaa saada pääomaehtoista rahoitusta, ja tämän suuntauksen uskotaan jatkuvan. Hyvinvointituotteiden tuotannon ja hyvinvointipalvelujen suhteellinen liikevaihtovolyymi on voimistunut useissa teollisuusmaissa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Kansainvälinen kilpailutilanne on lähitulevaisuudessa paljon nykyistä kireämpi. Erityisesti Japanissa, mutta myös Sveitsissä, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa panostetaan voimakkaasti hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittämiseen. TEKNOLOGIAA IHMISTEN PARHAAKSI Teknologian kehittyminen luo hyvinvointiklusterin toiminnoille runsaasti uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikan hyödyntäminen terveydenhuollossa lisääntyy, mikä tukee saumattomia hoitoketjuja. Etädiagnosointi sekä etähoito ja etäkuntoutus yleistyvät. Biotekniset menetelmät tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kokonaan uusien lääkkeiden, rokotteiden, terapiamuotojen ja diagnostisten testien kehittämiselle. Tietämys ravitsemuksen vaikutuksesta terveydelle kasvaa nopeasti, mikä mahdollistaa terveyttä edistävien PAINOPISTEET elintarvikkeiden kehittämisen joidenkin yleisten kansantautien ehkäisemiseksi. Elintarvikkeiden jäljitettävyys ja tieto niiden tilasta parantuu älykkäiden pakkausten käytön yleistyessä. Kuntoilu- ja kuntoutuspalvelut perustuvat entistä enemmän tieteellisiin tutkimuksiin. Kun kiinteistö- ja kotipalveluja integroidaan, uusien asumis- ja palveluratkaisujen avulla entistä useampi vammainen henkilö ja vanhus selviytyy omassa kodissaan itsenäisesti. Älytekstiilit yleistyvät, samoin allergiaystävälliset rakennusmateriaalit. Pitkän aikajänteen kehitys edellyttää eettistä keskustelua. Etäkirurgia, geeniterapia, yksilöity lääkehoito ja sairauksien ennalta estäminen tulevat mahdollisiksi. Luonnolliset keino-osat yleistyvät, nanoteknologiaa hyödynnetään lääketeollisuudessa ja diagnostiikassa. Hyvinvointia edistävät miljööt yleistyvät. Asuntoja ja rakennuksia on mahdollista muuntaa käyttötarkoituksen mukaan ja lisätä ympäristön elämyksellisyyttä. 18

19 HAASTEENA TIETO- JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN YHDISTÄMINEN Voimakas panostus bioteknologiaan, lääkekehitykseen ja elintarvikkeiden kehittämiseen sekä toiminnan merkittävä kansainvälistyminen luo uskoa hyvinvointiklusterin kehittymiselle merkittäväksi suomalaiseksi klusteriksi. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien soveltaminen hyvinvoinnin tarkoituksiin edistää voimakkaasti hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteita. Isona haasteena on yhdistää tietoyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta palvelemaan joustavasti ja inhimillisesti ihmisten tarpeita. Merkittävimmät tulevaisuuden tuotteet liittyvät terveydenhuollon tekniikkaan, diagnostiikkaan ja mahdollisesti uusiin lääkkeisiin. Myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden odotetaan voimakkaasti kasvavan. Suomen lääkeklusteri on ennustanut alan yritysten liikevaihdon nousevan noin 3,5 miljardiin euroon ja työllistävän tuolloin noin VISIO henkilöä. Tekesin roolina on tulevaisuudessakin edistää uusien, korkeaan teknologiaan perustuvien yritysten syntymistä hyvinvointiklusterissa, sekä kannustaa jo vakiintuneita yrityksiä panostamaan uuden teknologian käyttöönottoon ja hyödyntämään korkeatasoista suomalaista tutkimusosaamista. Kansainvälinen yhteistyö on myös usein ehdoton edellytys yritysten menestymiselle. Tämän lisäksi Tekesin tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvinvoinnin tulevaisuuden vision hahmottamiseen ja laadintaan. HYVINVOINTIKLUSTERIN DYNAMIIKKA Terveydenhuollon tekniikka Kuntoilu- ja urheiluvälineet KOKO KLUSTERI* Hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet Lääkkeet ja diagnostiikka Terveysvaikutteiset elintarvikkeet HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA * Ei sisällä rakennuksia ja muuta infrastruktuuria. 19

20 Kemian- ja bioklusteri YHTEISTYÖ JA PITKÄJÄNTEINEN TUTKIMUS UUDISTAVAT ALAN HYVINVOINTIA PALVELEVAKSI KORKEAN TEKNOLOGIAN LIFE SCIENCE -TEOLLISUUDEKSI KEMIA KESKITTYY, BIOALA KASVAMASSA Tuotannon kokonaisvolyymi Suomen kemian ja bioklusterille vuonna 2000 oli noin 12 miljardia euroa. Teollisuudenala työllistää henkeä, joista runsas puolet ulkomailla. Peruskemia ja öljytuotteet muodostavat klusterin volyymista noin 70 prosenttia. Muovituotteiden osuus on noin 18 prosenttia, ja kasvu muovituotteissa on ollut osittain tieto- ja viestintäteollisuuden kasvun vetämää. Vienti oli suuruudeltaan 5,2 miljardia euroa. Jo 1980-luvun puolivälissä alkoi voimakas kemianteollisuuden kansainvälistyminen ja ulkomailla olevan liikevaihdon suuruus on noin 5 miljardia euroa sekä ulkomailla olevan henkilöstön määrä henkilöä. Kemian ja bioteollisuuden luonne on ollut muille teollisuudenaloille välituotteita tuottava. Toiminta on perustunut lisensoituun teknologiaan, mutta nykyisin pyritään omaan teknologiaan pohjautuvaan liiketoimintaan. Keskittyminen erikoistuotteisiin merkitsee painopisteen siirtämistä lähemmäksi loppukäyttäjiä ja osaamisen merkityksen lisäämistä. Etsitään kokonaisratkaisuja ja kytketään myös palveluja tuotteisiin. Vanhan perinteisen kemianteollisuuden rinnalle on nousemassa uusi dynaaminen osaamiseen pohjautuva life science -teollisuus. Se hyödyntää etenkin modernia bioteknologiaa tuotteinaan muun muassa täsmälääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, elintarviketeollisuuden komponentit sekä biomate- KEMIAN- JA BIOKLUSTERIN DYNAMIIKKA Lääkkeet ja diagnostiikka Ympäristön ratkaisut KOKO KLUSTERI Bioteknologian tuotteet Metsäteollisuuden kemikaalit Materiaalit HIDAS NOPEA MAAILMANMARKKINOIDEN KASVU Peruskemikaalit Öljytuotteet LASKEE SUOMALAISTEN OSUUS MAAILMANMARKKINOISTA KASVAA 20

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot