Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.8.2013. Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys"

Transkriptio

1 E Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

2 1 (16) Raportin nimi Tampereen Rantaväylän parantamisen ja lähialueen rakentamisen rahavirrat ja työllisyystävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki & Pirkanmaan ELY Projektin numero VTT-V Tiivistelmä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Tässä selvityksessä on laskettu rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla Tampereen netto investointi milj. Pitkä tunneli Lyhyt tunneli Pinta Bulevardi Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja) Tarkastelluista vaihtoehdoista eniten työllistää Pitkän tunnelin ja siihen liitetty talonrakentaminen (välitön 6900 htv + välillinen 4100 htv), toiseksi eniten työllistää Lyhyen tunnelin rakentaminen (6100 htv htv), kolmanneksi eniten Pinta ETL (4800 htv htv) ja vähiten Bulevardin rakentaminen (3300 htv htv). Pitkän tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi (2014) nykyisessä edullisessa suhdannetilanteessa. Bulevardin rakentaminen on mahdollista aloittaa noin kahden vuoden kuluttua (2016). Lyhyen tunnelin ja Pintaratkaisun osalta rakentamiseen päästään 10 vuoden kuluttua vuonna VTT:n yhteystiedot PL 1300, Tampere Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (16) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Toteutus ja tietolähteet Menot ja tulot Valtio Tampereen kaupunki Työllistävyys... 12

4 3 (16) 1. Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. VE0: Bulevardi VE1: Lyhyt tunneli VE2: Pitkä tunneli VE3: Pinta eritasoliittymin (ETL) Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Vaihtoehtojen väylärakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen elinkaaren vaikutukset arvioi Deloitte. Rakennusvaiheen osalta lähtötiedoksi VTT laskee työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. 2. Toteutus ja tietolähteet Kustannukset Sekä työllistävyyden että rahavirtojen laskennassa lähtökohtana ovat hankkeiden kustannukset (taulukko 1). Rantaväylän ja aluerakentamisen kustannukset on laskettu Fore järjestelmällä. Talonrakentamisten arvo on sidottu Tampereen kaupungin määrittämiin uudistalonrakentamisen määriin rantaväylän vaikutusalueella (taulukko 2). Taulukko 1. Toukokuu 2013 heinäkuu 2013 välisenä aikana laaditut kustannusarviot milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Rantaväylä Haarlan mutka aluerakentaminen 4 4 talonrakentaminen Mustalahti aluerakentaminen 2, ,4 Onkiniemi talonrakentaminen Ranta Tampella aluerakentaminen talonrakentaminen Kustannusten arvioijat: Rantaväylän vaihtoehdot 0 ja 3 sekä Rantaväylän käyttökustannukset: SITO Rantaväylän vaihtoehto 1: A-insinöörit suunnittelu Rantaväylän vaihtoehto 2: Rantaväylän allianssi Maankäyttö Onkiniemi: Tengbom Eriksson Arkkitehdit / Destia + Siton täydennukset Maankäyttö Haarlan mutka: Sito Maankäyttö Ranta-Tampella: WSP Talonrakentaminen: VTT perustuen YIT:n 2010 antamiin tietoihin

5 4 (16) Taulukko 2. Talonrakentaminen rantaväylän lähialueilla. as. kpl; kerros m 2 Haarlan mutka Onkiniemi Ranta Tampella VE0 Bulevardi Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 500 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE1 Lyhyt tunneli Asuinrakennukset asunnot 300 kpl 1400 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE2 Pitkä tunneli Asuinrakennukset asunnot 369 kpl 1653 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE3 Pinta eritasoliittymin Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 181 kpl 650 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti YIT arvioi vuonna 2010 Ranta-Tampellan talonrakentamisen m 2 arvoksi 460 milj., ~ 3100 /m 2. Rakennuskustannusindeksin 2010=100 toukokuun 2013 pisteluvulla 107 korotettuna neliöhinta nousee 3300 /m 2. Rakenteellisen pysäköinnin kustannuksena käytetään Haahtelan talonrakentamisen kustannustiedon mukaisesti 50 % talonrakentamisen neliökustannuksesta, joka on 1650 /m 2. Kustannusten jako Pitkä tunneli vaihtoehdon rakentamisen kustannusten jako on sovittu sitovasti Tampereen kaupungin ja valtion kesken. Muiden Rantaväylän vaihtoehtojen arviointia varten Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY ovat laatineet mahdollisen keskinäisen kustannusjaon. Aluerakentamisen kustannukset osoitetaan kokonaisuudessaan Tampereen kaupungille. Talonrakentamisen kustannuksista vastaavat kotitaloudet (asuinrakennukset) ja yritykset (toimitilat; julkiset rakennukset). Pysäköintilaitosten kustannukset on jaettu näiden tahojen kanssa talonrakentamisen kerrosalojen suhteessa.

6 5 (16) Taulukko 3. Infra- ja talonrakentamisen kustannusten jako olettaen että koko maankäyttö ja talonrakentaminen toteutuvat. % VE0 Bulevardi * VE1 Lyhyt tunneli * VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL * Rantaväylä valtio Tampere Aluerakentaminen Tampere Talonrakentaminen valtio kunta yritykset kotitaloudet * Kustannusten jako Tampereen kaupungin ja valtion välillä ei ole sitova! Hyödynsaajat Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen kokonakustannukset muodostuvat rakennuttamisesta, suunnittelusta, kotimaisista ja ulkomailta maahan tuoduista rakennusmateriaaleista. Eri töiden kustannusosuudet hankkeissa on määritetty rakentamisen kustannusindeksien avulla väylä- ja aluerakentamisessa työlajitasolla ja talonrakentamisessa rakennustyyppi tasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Edelleen työt jakautuvat työntekijöidenpalkkoihin (työvoimakustannuksiin) ja koneiden tekemään työhön (investointien poistot), materiaalien kustannuksiin (kotimaiset materiaalit; tuontituotteet) ja palvelujen kustannuksiin. Talousteoriaa soveltamalla muuttuvat väylän rakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen kustannukset pääosin työvoimakustannuksiksi. Työvoimakustannukset sisältävät palkan lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut yritysten vapaaehtoisesti maksamat kustannukset kuten luontaisedut ja koulutuksen. Työvoimakustannuksista vain osa päätyy palkkana eli ensitulona työntekijöille. Sekä yritykset että työntekijät maksavat osansa sosiaaliturvan kustannuksista Kansaneläkelaitokselle ja vakuutusmaksuja vakuutusyhtiöille. Työntekijät maksavat tuloveroja valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Samaan kategoriaan kuuluvat myös yritysten maksamat yhteisöverot. Näitä palkkaan tai yritysten voittoon sidottuja eriä kutsutaan tulonsiirroiksi. Asunnonostajat loppukäyttäjinä joutuvat maksamaan rakennusprosessissa kertyneet arvonlisäverot ja varainsiirtoverot. Toimitilojen ja julkisten rakennusten osalta verojen määrä riippuu siitä, kuinka suuren osuuden ne pystyvät arvonlisäverosta vähentämään ja missä vaiheessa rakennusprosessia kohde hankitaan. Tästä syystä toimitilojen ja julkisten rakennusten välilliset verot on jätetty pois laskuista.

7 6 (16) Tulonsiirtojen osuuksina palkasta ja verokantoina on käytetty taulukon 4 mukaisia arvoja. Taulukko 4. Tulonsiirtojen osuudet ja verokannat Yritys maksaa (maksetun palkan lisäksi) Työnantajan työeläkemaksu 0,233 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,010 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,0204 Tapaturmavakuutus rakennustyömailla 0,050 Tapaturmavakuutus teollisuudessa 0,020 Työntekijä maksaa (osuutena palkasta) Valtion vero 0,050 Kunnallisvero 0,19 Kirkollisvero 0,0125 Työntekijän sairausvakuutus ja päivärahamaksu 0,0204 Palkansaajan työeläkemaksu 0,0515 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,006 Yritys maksaa (osuutena voitosta) Yhteisövero ( alkaen) 0,2 Asunnonostajat maksavat (asunnon hinnan sisällä/lisäksi) Varainsiirtovero (asuinrakennukset) 0,02 Arvonlisävero (asuinrakennukset) 0,24 Ensitulot, tulonsiirrot, poistot ja tuontituotteet muuttavat kustannukset tuloiksi hyödynsaajille. Hyödynsaajia ovat kunnat, valtio, vakuutuslaitokset, rakennusprosessiin osallistuvat yritykset ja työntekijät sekä tuontituotteiden osalta ulkomaat. Tampereen kaupunki arvioi saavansa tuloja maanjalostuksesta taulukon 5 mukaisesti. Maksun suuruus riippuu talonrakentamisen käyttötarkoituksesta ja maanomistuksesta. Asuntorakentamisessa maksu on 750 /k-m 2 yksityisessä omistuksessa olevalle maalle ja 450 /k-m 2 kaupungin omistamalle maalle. Yksityisten palvelurakennusten osalta maksu on 350 /k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten maalle 250 /k-m 2. Taulukko 5. Maankäyttösopimuskorvaukset. milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Haarlan mutka 7,8 7,8 Onkiniemi 7,2 19,8 20,5 14,1 Ranta Tampella 11,2 64,3 74,9 22,2

8 7 (16) Työllistävyys Työllistävyyden laskennassa on oleellista erottaa työkustannukset hankkeen kokonaiskustannuksista. Koska kustannuslaskennat on tehty hankeosatasolla, käytetään erotteluun virallisten kustannusindeksien painorakenteita eli maarakennusindeksiä (MAKU) ja rakennuskustannusindeksiä (RKI): Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Indeksien avulla pystytään määrittämään rakennustyömaalla tehtävät työt ja maa-ainesten kuljettamisen osuus kokonaiskustannuksista. Nämä työt tehdään Tampereella ja ovat hankkeiden välitön työllistävä vaikutus. Samalla tapaa välittömästi työllistyvät myös rakennuttajat ja suunnittelijat. Rakentamisessa käytettävien kotimaisten materiaalien ja palvelujen tuottaminen työllistää ihmisiä sekä Tampereella, Pirkanmaalla että muualla Suomessa. Tätä osaa työllistävyydestä kutsutaan hankkeiden välillisesti työllistäväksi vaikutukseksi. Välillisen työllistävyyden laskennassa käytetään kansantalouden tilinpidon yhteydessä laadittavia panos-tuotostaulukoita, jotka sitovat rakentamiseen siihen kiinteästi liittyvät muut toimialat. Tilastojen keskimääräisen rakennusalan sijaan tässä selvityksessä on käytetty rakennusalan tarkasteluja varten tehtyä laskentamallia, jossa infrarakentamista käsitellään MAKU indeksin työlajitasolla ja talonrakentamista talotyyppitasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Vainio: Rakennustuotteiden kysyntä ja rakentamisen rahavirrat; panos-tuotostarkastelu. Tampere, TTY Kun työkustannusten arvo jaetaan henkilötyövuoden kustannuksella, saadaan selville työn määrä henkilötyövuosina (htv). Toimialojen henkilötyövuoden kustannuksista on tehty tuorein tutkimus vuonna 2008 ja siitä eteenpäin kustannuskehitystä on seurattu työvoimakustannusindeksin avulla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannustutkimus. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Henkilötyövuoden hintana on käytetty

9 8 (16) 3. Menot ja tulot Rakentamisen kustannukset muodostuvat rakennustyöstä työmaalla ja sinne hankituista materiaaleista ja palveluista. Suurimman osan kustannuksista muodostavat verot (~ 23 %) ja työntekijöiden nettopalkat (~22 %). Palkkoihin sidottujen pakollisten maksujen osuus on 12 %. Ulkomailta joko työmaille tai materiaalien ja palvelujen tuotantoon tuotujen tuotteiden osuus on 18 %. Poistoilla (14 %) arvotetaan koneiden osuus rakennustyössä. Materiaalituotannon ja palvelujen tuottajien yhteenlaskettu voitto on noin 6 %. Suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen yhteenlaskettu voi on noin 5 %. Kuva 1. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen tulonsaajat (eritellyt lukuarvot liitteessä A). Rantaväylän parantaminen ja lähialueiden rakentaminen kustannusjakaumat VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Verot (valtio, kunta, kirkko) ~23% Työntekijät (nettotulot) ~22% Ulkomaat ~18% Poistot ~14% Pakolliset Materiaalien Rakennusala vakuutukset, ja palvelujen (voitot) ~5% sotu ~12% tuotanto (voitot) ~6% 3.1 Valtio Valtio on sitoutunut maksamaan osan Pitkästä tunnelista. Ainoastaan vertailua varten on arvioitu maksuosuudet myös Lyhyelle tunnelille ja Pinta eritasoliittymin vaihtoehdolle. Bulevardi vaihtoehdolle ei ole osoitettu valtion rahoitusta. Rantaväylän rakentaminen, katujen ja verkostojen rakentaminen sekä uudistalonrakentaminen tuottavat tuloja valtiolle. Tuloja ovat työntekijöiden maksamat tuloverot, yhteisöverot ja välilliset verot. Välillisten verojen määrän laskennassa on oletettu koko asuntotuotannon olevan yksityistä, jossa loppukäyttäjät eli asunnonostajat joutuvat maksamaan arvonlisäverot ja varainsiirtomaksut. Valtion tuloja ovat myös sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut, koska Kansaneläkelaitos budjetoidaan valtion tulo- ja menoarviossa. Tulot menot tarkastelu on laskettu olettaen, että a. kaikesta työstä ja yritysten voitosta maksetaan verot Suomeen ja b. vain puolet tulo- ja yhteisöveroista maksetaan Suomeen. Molemmissa tapauksissa arvonlisäja varainsiirtoverot maksetaan Suomeen.

10 9 (16) Valtion tulot menot vähennettynä nousevat suurimmaksi (150 milj milj. ) Pitkä tunneli vaihtoehdossa. Se mahdollistaa eniten uudisrakentamista ja sitä myötä eniten myytäviä ja tiloja ja niistä verotuloja. Suhteessa sijoitettuun pääomaan edullisin vaihtoehto on Bulevardi, koska siinä valtio saa verotulot mutta sijoita rakentamiseen. Lisäksi valtion säästää käyttökulut, kun Rantaväylä muuttuu kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Taulukko 6. Valtion menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Rantaväylä Tulot = tuloverot, yhteisöverot, työnantajien ja työntekijöiden sotu-maksut ja asuntorakentamiseen liittyvät arvonlisä- ja varainsiirtoverot Tulot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen a)tulot menot, jos kaikki tulo- ja yhteisöverot maksetaan Suomeen b)tulot menot, jos vain ½ tulo- ja yhteistöveroista maksetaan Suomeen *valtion osuus ei ole sitova ainoastaan arvio vertailua varten 3.2 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki maksaa osuuden Rantaväylästä ja aluerakentamisen kustannukset (puistot, kadut, verkostot). Tuloja kaupunki saa maan myymisestä ja kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta Haarlan mutkassa, Onkiniemessä ja Ranta-Tampellassa. Hankkeiden kustannukset sisältävät runsaasti työpanoksesta maksettuja palkkoja. Kunnallisvero on palkoista tehtävä tulonsiirto. Tampereen kaupunki saa ainoastaan hankkeeseen osallistuvien tamperelaisten osuuden kunnallisveropotista. Vertalulaskelmissa on testattu kunnallisvaron vaikutusta olettamalla tamperelaisiksi ½ välittömästä työllisyydestä ja ¼ välillisestä työllisyydestä. Tulot menot tarkastelu on tehty a. ottaen huomioon ainoastaan maanjalostuksesta saatavat tulot, joka antaa ylärajan Tampereen kaupungin investoinnille ja b. maanjalostuksen tulojen lisäksi arvioidut kunnallisverotulot, joka antaa puolestaan alarajan. Tampereen kaupunki sekä maksaisi että saisi tuloja eniten Pitkästä tunnelista (taulukko 7). Vastaavati se sekä maksaisi että saisi tuloja vähiten Bulevardin rakentamisesta.

11 10 (16) Taulukko 7. Tampereen kaupungin menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Menot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Maa ja rakennusoikeus a)tulot menot Tamperelaisiksi laskettu 1/2 välittömästi ja 1/4 välillisesti työllistyneistä Kunnallis- ja yhteisöverot b)tulot menot *valtion osuus ei ole sitova, joten myös Tampereen kaupungin osuus on ainoastaan arvio Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Sitä rasittaisivat tulevaisuudessa suurimmat käyttömenot, koska Rantaväylä siirtyisi kaupungin ylläpitämäksi kaduksi ja liikenteen sujuminen vaatii voimakasta panostusta joukkoliikeenteeseen (kuva 5). Kuva 5. Rantaväylän vuotuiset käyttökustannukset. Rantaväylän käyttökustannukset VE0 Bulevardi Rantaväylä + joukkoliikenteen lisäkustannukset VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli Tampere Valtio VE3 Pinta ETL milj

12 11 (16) Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla. Hieman Pitkää tunnelia ja Pinta ETL pienempi investointirahoitus tarvitaan Lyhyeen tunneliin. Pitkän tunnelin suunnittelun käytetyn rahasumman huomoiminen Lyhyen tunnelin ja Pinta vaihtoehdon rasitteena tekee Pitkästä tunnelista edullisemman vaihtoehdon. Kuva 6. Tampereen kaupungin nettoinvestointi. 100 Tampereen kaupungin nettoinvestointi Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa milj. Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) VE0, Bulevardi VE1, Lyhyt tunneli VE2, Pitkä tunneli VE3, Pinta ETL Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja)

13 12 (16) 4. Työllistävyys Määrällinen työllistävyys on suoraan sidottu hankkeiden arvoon. Hankkeiden sisältö vaikuttaa työvoiman osaamisvaatimuksiin. Esimerkiksi taitorakenteiden eli eritasoliittymien rakentaminen on työmaalle sijoittuvaa betonirakentamista. Taitorakentamista on suhteellisesti eniten vaihtoehdoissa 0 (Bulevardi) ja 3 (Pinta). Lyhyt tunneli sisältää lähes yhtä paljon taitorakenteita kuin tunnelirakentamista. Pitkässä tunnelissa on eniten tunnelirakentamista. Vaihtoehdot kysyvät erityyppisiin töihin erikoistuneita yrityksiä ja työntekijöitä. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyviä työlajeja ovat myös maarakentaminen ja maaaineskuljetukset, suunnittelu ja rakennuttaminen. Aluerakentamisen töitä ovat katujen, viheralueiden, vesi- ja viemäriverkostojen ja energiaverkostojen rakentaminen. Talonrakentaminen pitää sisällään laajan kirjon töitä lähtien tontin maarakentamisesta runkorakentamisen kautta talotekniikka-asennuksiin ja pintatöihin. Työmaan lisäksi hankkeet työllistävät rakennusmateriaalien ja rakentamiseen liittyvien palvelujen tuotannossa. Vaihtoehdoista vähiten työllistää Bulevardin, siihen liittyvä aluerakentaminen ja talonrakentaminen (kuva 7) ja eniten Pitkään tunneliin liittyvät työt. Kuva 7. Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys henkilötyövuosina. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen työllistävyys htv Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen 0 VE0 Bulevardi (5600 htv) VE1 Lyhyt tunneli (9900 htv) VE2 Pitkä tunneli (11100 htv) VE3 Pinta eritasoliittymin (8000 htv)

14 13 (16) Taulukko 8. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys. Vaihtoehtoja Lyhyt tunneli, Pitkä tunneli ja Pinta eritasoliittymin on verrattu Bulevardiin (ind = 100). Rantaväylä Aluerakentaminen Uudistalonrakentaminen Välitön työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Välillinen työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Pitkää tunnelia varten asemakaavat ovat lainvoimaisia ja suunnitelmat valmiina, joten sen rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Bulevardi voidaan aloittaa parin vuoden kuluttua, mutta Lyhyen tunnelin ja Pinta ETL rakentaminen voi alkaa vasta noin 10 vuoden kuluttua, koska niihin vaaditaan asemakaavat ja suunnitteluun liittyvät selvitykset. Myös valtion osallistumista on neuvoteltava uudestaan. Oheiseen kuvaan on ajoitettu vaihtoehtojen työllistävyys. Aluerakentamisen ajoitus on sidottu Rantaväylän rakentamiseen. Talonrakentaminen on ajoitettu siten, että vuosittain rakennettaisiin m 2, joka on 10 % Tampereen vuotuisesta talonrakentamisesta. Kuva 8. Rantaväylän rakentamisen sekä Haarlan mutkan, Onkiniemen ja Ranta-Tampellan maankäytön ja talonrakentamisen työllisyyden ajoittuminen. Rantaväylän ja lähialueiden työllisyyden ajoittuminen htv / vuosi VE0 Bulevardi yht htv VE1 Lyhyt tunneli yht.9800 htv VE2 Pitkä tunneli yht htv VE3 Pinta eritasoliittymin yht htv

15 14 (16) Työmaatyö ja niihin liittyvät kuljetukset tehdään Tampereella. Pitkän tunnelin osalta suunnittelutyö on jo valmistumassa ja siitä pääosa on tehty Tampereella. Toimiston sijainti Tampereella ei kuitenkaan merkitse sitä, että työn tehneet suunnittelijat maksaisivat kunnallisveronsa Tampereelle. Muiden vaihtoehtojen kohdalla suunnittelun sijainti riippuu kilpailuttamisen tuloksesta. Valtion suurten väyläkohteiden rakennuttamiseen osallistuu aina Liikenneviraston Helsingissä sijaitseva Hankkeet-yksikkö. Vierastyöläisten osallistumisesta infrahankkeiden toteuttamiseen ei ole tutkimustietoa. Asiantuntijoiden 1 mukaan osuus koko maassa olisi 3-5 %. Vierastyöläisiä on käytetty raudoittamisessa, muottitöissä, louhinnassa jne. Maanrakennuskoneiden ja kuorma-autojen (sorarekkojen) kuljettajina vierastyöläiset ovat harvinaisia. Talonrakennusteollisuus ry on tutkinut vierastyöläisten osuutta talonrakentamisessa (työmailla). Sisä-Suomessa osuus oli 6,6 % ja osuuden ennakointiin kasvavan. Työvoimatiedustelu Talonrakentaminen/alueittaiset tulokset. Helsinki, Rakennusteollisuus ry. Vierastyöläisten osuus on työlajikohtainen, aluekohtainen, kiinni hankkeen koosta ja muuttuu ajassa. Esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla työmailla vierastyöläisten osuus on noussut nopeasti. Nopeasti aloituskypsässä Pitkä tunneli ja Bulevardi vaihtoehdossa vierastyöläisiä käytettäisiin vähemmän kuin kymmenen vuoden kuluttua aloitettavissa Lyhyt tunneli ja Pinta ETL vaihtoehdoissa Katja Niemelä Infra ry; Tapani Karonen Infra ry & Eero Nippala TAMK

16 15 (16) Liite A. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden kustannusrakenteet milj. Nettopalkat työstä Poistot (koneellistttu työ) Yritysten voitot Työeläke Työttömyys, tapaturma Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha Valtionvero Kirkollisvero Kunnallisvero Ulkomaat Yhteensä Arvonlisä- ja varainsiirtovero Rakennuttaminen, suunnittelu, työmaa VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Rakentamisessa käytetyt kotimaiset tuotteet ja palvelut sekä tuontituotteet VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Yhteensä VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL

17 16 (16) Liite B. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen menojen ja tulojen jako Merkitsevät meno- ja VE0 BULEVARDI Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -100 % Aluerakentaminen -100 % Talonrakentaminen -55 % -45 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % 8 8 Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE1 Lyhyt tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -53 % -47 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -70 % -30 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 39 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE2 Pitkä tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -67 % -33 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -75 % -25 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE3 Pinta ETL Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -56 % -44 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -50 % -50 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 29.8.2016 Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (16) Raportin nimi Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki Projektin numero

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta DN:o 1 (5) Mt. 101:n (Kehä I) - Kivikontien eritasoliittymän, mt. 101:n (Kehä I) - Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän sekä mt. 101:n (Kehä I) välillä Espoon raja Vihdintie edistämistä koskeva aiesopimus

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

Strateginen sopimus

Strateginen sopimus KIINTEISTÖTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS 1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Sopimuksen tarkoitus Määritellä Kiinteistöliikelaitoksen

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 7: Kustannusjako () Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Kustannusjako Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2 3 KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET 2 3.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Muistio ja laskelmat

Muistio ja laskelmat Muistio ja laskelmat 23.05.2016 HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY SIBELIUS-AKATEMIA, HANKESUUNNITELMA RAKENNUSOSAKUSTANNUSARVIO DI Ari Joro, mobile 050 3806673, ari.joro@rapal.fi Rapal Oy, Panorama Tower,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Taustaa Turvapuistolle

Taustaa Turvapuistolle Taustaa Turvapuistolle Työtapaturmista Tapaturmat ovat sekä henkinen, että taloudellinen rasite» 128 264työtapaturmaa vuosittain.» 15 000 rakennusteollisuudessa» Keskimääräinen kustannus 8500 / tapaturma.»

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki A&S TaxFootprint Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki Verovuosi 2013 Alder & Sound Mannerheimintie 16 A FI-00100 Helsinki firstname.lastname@aldersound.fi www.aldersound.fi The European Tax

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

FENIX projekti. Sopijapuolet ja alue. Sopimuksen tarkoitus. Sopimuksen tausta ja kohde. Kunnallistekniikka. Kaavoitus

FENIX projekti. Sopijapuolet ja alue. Sopimuksen tarkoitus. Sopimuksen tausta ja kohde. Kunnallistekniikka. Kaavoitus Sopijapuolet ja alue FENIX projekti Rovaniemen kaupunki / YIT Rakennus Oy Yhteistoimintasopimuksen esittely Tammikuu 2007 Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi YIT Rakennus Oy Suosiolantie

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen Tilastokeskus 3.2.2010 HEMAASU-ENNAKOINTIMALLIN TAUSTA ENSIMMÄISET VERSIOT 1998 LASKETTIIN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot