Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.8.2013. Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys"

Transkriptio

1 E Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

2 1 (16) Raportin nimi Tampereen Rantaväylän parantamisen ja lähialueen rakentamisen rahavirrat ja työllisyystävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki & Pirkanmaan ELY Projektin numero VTT-V Tiivistelmä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Tässä selvityksessä on laskettu rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla Tampereen netto investointi milj. Pitkä tunneli Lyhyt tunneli Pinta Bulevardi Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja) Tarkastelluista vaihtoehdoista eniten työllistää Pitkän tunnelin ja siihen liitetty talonrakentaminen (välitön 6900 htv + välillinen 4100 htv), toiseksi eniten työllistää Lyhyen tunnelin rakentaminen (6100 htv htv), kolmanneksi eniten Pinta ETL (4800 htv htv) ja vähiten Bulevardin rakentaminen (3300 htv htv). Pitkän tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi (2014) nykyisessä edullisessa suhdannetilanteessa. Bulevardin rakentaminen on mahdollista aloittaa noin kahden vuoden kuluttua (2016). Lyhyen tunnelin ja Pintaratkaisun osalta rakentamiseen päästään 10 vuoden kuluttua vuonna VTT:n yhteystiedot PL 1300, Tampere Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (16) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Toteutus ja tietolähteet Menot ja tulot Valtio Tampereen kaupunki Työllistävyys... 12

4 3 (16) 1. Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. VE0: Bulevardi VE1: Lyhyt tunneli VE2: Pitkä tunneli VE3: Pinta eritasoliittymin (ETL) Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Vaihtoehtojen väylärakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen elinkaaren vaikutukset arvioi Deloitte. Rakennusvaiheen osalta lähtötiedoksi VTT laskee työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. 2. Toteutus ja tietolähteet Kustannukset Sekä työllistävyyden että rahavirtojen laskennassa lähtökohtana ovat hankkeiden kustannukset (taulukko 1). Rantaväylän ja aluerakentamisen kustannukset on laskettu Fore järjestelmällä. Talonrakentamisten arvo on sidottu Tampereen kaupungin määrittämiin uudistalonrakentamisen määriin rantaväylän vaikutusalueella (taulukko 2). Taulukko 1. Toukokuu 2013 heinäkuu 2013 välisenä aikana laaditut kustannusarviot milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Rantaväylä Haarlan mutka aluerakentaminen 4 4 talonrakentaminen Mustalahti aluerakentaminen 2, ,4 Onkiniemi talonrakentaminen Ranta Tampella aluerakentaminen talonrakentaminen Kustannusten arvioijat: Rantaväylän vaihtoehdot 0 ja 3 sekä Rantaväylän käyttökustannukset: SITO Rantaväylän vaihtoehto 1: A-insinöörit suunnittelu Rantaväylän vaihtoehto 2: Rantaväylän allianssi Maankäyttö Onkiniemi: Tengbom Eriksson Arkkitehdit / Destia + Siton täydennukset Maankäyttö Haarlan mutka: Sito Maankäyttö Ranta-Tampella: WSP Talonrakentaminen: VTT perustuen YIT:n 2010 antamiin tietoihin

5 4 (16) Taulukko 2. Talonrakentaminen rantaväylän lähialueilla. as. kpl; kerros m 2 Haarlan mutka Onkiniemi Ranta Tampella VE0 Bulevardi Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 500 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE1 Lyhyt tunneli Asuinrakennukset asunnot 300 kpl 1400 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE2 Pitkä tunneli Asuinrakennukset asunnot 369 kpl 1653 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE3 Pinta eritasoliittymin Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 181 kpl 650 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti YIT arvioi vuonna 2010 Ranta-Tampellan talonrakentamisen m 2 arvoksi 460 milj., ~ 3100 /m 2. Rakennuskustannusindeksin 2010=100 toukokuun 2013 pisteluvulla 107 korotettuna neliöhinta nousee 3300 /m 2. Rakenteellisen pysäköinnin kustannuksena käytetään Haahtelan talonrakentamisen kustannustiedon mukaisesti 50 % talonrakentamisen neliökustannuksesta, joka on 1650 /m 2. Kustannusten jako Pitkä tunneli vaihtoehdon rakentamisen kustannusten jako on sovittu sitovasti Tampereen kaupungin ja valtion kesken. Muiden Rantaväylän vaihtoehtojen arviointia varten Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY ovat laatineet mahdollisen keskinäisen kustannusjaon. Aluerakentamisen kustannukset osoitetaan kokonaisuudessaan Tampereen kaupungille. Talonrakentamisen kustannuksista vastaavat kotitaloudet (asuinrakennukset) ja yritykset (toimitilat; julkiset rakennukset). Pysäköintilaitosten kustannukset on jaettu näiden tahojen kanssa talonrakentamisen kerrosalojen suhteessa.

6 5 (16) Taulukko 3. Infra- ja talonrakentamisen kustannusten jako olettaen että koko maankäyttö ja talonrakentaminen toteutuvat. % VE0 Bulevardi * VE1 Lyhyt tunneli * VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL * Rantaväylä valtio Tampere Aluerakentaminen Tampere Talonrakentaminen valtio kunta yritykset kotitaloudet * Kustannusten jako Tampereen kaupungin ja valtion välillä ei ole sitova! Hyödynsaajat Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen kokonakustannukset muodostuvat rakennuttamisesta, suunnittelusta, kotimaisista ja ulkomailta maahan tuoduista rakennusmateriaaleista. Eri töiden kustannusosuudet hankkeissa on määritetty rakentamisen kustannusindeksien avulla väylä- ja aluerakentamisessa työlajitasolla ja talonrakentamisessa rakennustyyppi tasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Edelleen työt jakautuvat työntekijöidenpalkkoihin (työvoimakustannuksiin) ja koneiden tekemään työhön (investointien poistot), materiaalien kustannuksiin (kotimaiset materiaalit; tuontituotteet) ja palvelujen kustannuksiin. Talousteoriaa soveltamalla muuttuvat väylän rakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen kustannukset pääosin työvoimakustannuksiksi. Työvoimakustannukset sisältävät palkan lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut yritysten vapaaehtoisesti maksamat kustannukset kuten luontaisedut ja koulutuksen. Työvoimakustannuksista vain osa päätyy palkkana eli ensitulona työntekijöille. Sekä yritykset että työntekijät maksavat osansa sosiaaliturvan kustannuksista Kansaneläkelaitokselle ja vakuutusmaksuja vakuutusyhtiöille. Työntekijät maksavat tuloveroja valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Samaan kategoriaan kuuluvat myös yritysten maksamat yhteisöverot. Näitä palkkaan tai yritysten voittoon sidottuja eriä kutsutaan tulonsiirroiksi. Asunnonostajat loppukäyttäjinä joutuvat maksamaan rakennusprosessissa kertyneet arvonlisäverot ja varainsiirtoverot. Toimitilojen ja julkisten rakennusten osalta verojen määrä riippuu siitä, kuinka suuren osuuden ne pystyvät arvonlisäverosta vähentämään ja missä vaiheessa rakennusprosessia kohde hankitaan. Tästä syystä toimitilojen ja julkisten rakennusten välilliset verot on jätetty pois laskuista.

7 6 (16) Tulonsiirtojen osuuksina palkasta ja verokantoina on käytetty taulukon 4 mukaisia arvoja. Taulukko 4. Tulonsiirtojen osuudet ja verokannat Yritys maksaa (maksetun palkan lisäksi) Työnantajan työeläkemaksu 0,233 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,010 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,0204 Tapaturmavakuutus rakennustyömailla 0,050 Tapaturmavakuutus teollisuudessa 0,020 Työntekijä maksaa (osuutena palkasta) Valtion vero 0,050 Kunnallisvero 0,19 Kirkollisvero 0,0125 Työntekijän sairausvakuutus ja päivärahamaksu 0,0204 Palkansaajan työeläkemaksu 0,0515 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,006 Yritys maksaa (osuutena voitosta) Yhteisövero ( alkaen) 0,2 Asunnonostajat maksavat (asunnon hinnan sisällä/lisäksi) Varainsiirtovero (asuinrakennukset) 0,02 Arvonlisävero (asuinrakennukset) 0,24 Ensitulot, tulonsiirrot, poistot ja tuontituotteet muuttavat kustannukset tuloiksi hyödynsaajille. Hyödynsaajia ovat kunnat, valtio, vakuutuslaitokset, rakennusprosessiin osallistuvat yritykset ja työntekijät sekä tuontituotteiden osalta ulkomaat. Tampereen kaupunki arvioi saavansa tuloja maanjalostuksesta taulukon 5 mukaisesti. Maksun suuruus riippuu talonrakentamisen käyttötarkoituksesta ja maanomistuksesta. Asuntorakentamisessa maksu on 750 /k-m 2 yksityisessä omistuksessa olevalle maalle ja 450 /k-m 2 kaupungin omistamalle maalle. Yksityisten palvelurakennusten osalta maksu on 350 /k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten maalle 250 /k-m 2. Taulukko 5. Maankäyttösopimuskorvaukset. milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Haarlan mutka 7,8 7,8 Onkiniemi 7,2 19,8 20,5 14,1 Ranta Tampella 11,2 64,3 74,9 22,2

8 7 (16) Työllistävyys Työllistävyyden laskennassa on oleellista erottaa työkustannukset hankkeen kokonaiskustannuksista. Koska kustannuslaskennat on tehty hankeosatasolla, käytetään erotteluun virallisten kustannusindeksien painorakenteita eli maarakennusindeksiä (MAKU) ja rakennuskustannusindeksiä (RKI): Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Indeksien avulla pystytään määrittämään rakennustyömaalla tehtävät työt ja maa-ainesten kuljettamisen osuus kokonaiskustannuksista. Nämä työt tehdään Tampereella ja ovat hankkeiden välitön työllistävä vaikutus. Samalla tapaa välittömästi työllistyvät myös rakennuttajat ja suunnittelijat. Rakentamisessa käytettävien kotimaisten materiaalien ja palvelujen tuottaminen työllistää ihmisiä sekä Tampereella, Pirkanmaalla että muualla Suomessa. Tätä osaa työllistävyydestä kutsutaan hankkeiden välillisesti työllistäväksi vaikutukseksi. Välillisen työllistävyyden laskennassa käytetään kansantalouden tilinpidon yhteydessä laadittavia panos-tuotostaulukoita, jotka sitovat rakentamiseen siihen kiinteästi liittyvät muut toimialat. Tilastojen keskimääräisen rakennusalan sijaan tässä selvityksessä on käytetty rakennusalan tarkasteluja varten tehtyä laskentamallia, jossa infrarakentamista käsitellään MAKU indeksin työlajitasolla ja talonrakentamista talotyyppitasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Vainio: Rakennustuotteiden kysyntä ja rakentamisen rahavirrat; panos-tuotostarkastelu. Tampere, TTY Kun työkustannusten arvo jaetaan henkilötyövuoden kustannuksella, saadaan selville työn määrä henkilötyövuosina (htv). Toimialojen henkilötyövuoden kustannuksista on tehty tuorein tutkimus vuonna 2008 ja siitä eteenpäin kustannuskehitystä on seurattu työvoimakustannusindeksin avulla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannustutkimus. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Henkilötyövuoden hintana on käytetty

9 8 (16) 3. Menot ja tulot Rakentamisen kustannukset muodostuvat rakennustyöstä työmaalla ja sinne hankituista materiaaleista ja palveluista. Suurimman osan kustannuksista muodostavat verot (~ 23 %) ja työntekijöiden nettopalkat (~22 %). Palkkoihin sidottujen pakollisten maksujen osuus on 12 %. Ulkomailta joko työmaille tai materiaalien ja palvelujen tuotantoon tuotujen tuotteiden osuus on 18 %. Poistoilla (14 %) arvotetaan koneiden osuus rakennustyössä. Materiaalituotannon ja palvelujen tuottajien yhteenlaskettu voitto on noin 6 %. Suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen yhteenlaskettu voi on noin 5 %. Kuva 1. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen tulonsaajat (eritellyt lukuarvot liitteessä A). Rantaväylän parantaminen ja lähialueiden rakentaminen kustannusjakaumat VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Verot (valtio, kunta, kirkko) ~23% Työntekijät (nettotulot) ~22% Ulkomaat ~18% Poistot ~14% Pakolliset Materiaalien Rakennusala vakuutukset, ja palvelujen (voitot) ~5% sotu ~12% tuotanto (voitot) ~6% 3.1 Valtio Valtio on sitoutunut maksamaan osan Pitkästä tunnelista. Ainoastaan vertailua varten on arvioitu maksuosuudet myös Lyhyelle tunnelille ja Pinta eritasoliittymin vaihtoehdolle. Bulevardi vaihtoehdolle ei ole osoitettu valtion rahoitusta. Rantaväylän rakentaminen, katujen ja verkostojen rakentaminen sekä uudistalonrakentaminen tuottavat tuloja valtiolle. Tuloja ovat työntekijöiden maksamat tuloverot, yhteisöverot ja välilliset verot. Välillisten verojen määrän laskennassa on oletettu koko asuntotuotannon olevan yksityistä, jossa loppukäyttäjät eli asunnonostajat joutuvat maksamaan arvonlisäverot ja varainsiirtomaksut. Valtion tuloja ovat myös sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut, koska Kansaneläkelaitos budjetoidaan valtion tulo- ja menoarviossa. Tulot menot tarkastelu on laskettu olettaen, että a. kaikesta työstä ja yritysten voitosta maksetaan verot Suomeen ja b. vain puolet tulo- ja yhteisöveroista maksetaan Suomeen. Molemmissa tapauksissa arvonlisäja varainsiirtoverot maksetaan Suomeen.

10 9 (16) Valtion tulot menot vähennettynä nousevat suurimmaksi (150 milj milj. ) Pitkä tunneli vaihtoehdossa. Se mahdollistaa eniten uudisrakentamista ja sitä myötä eniten myytäviä ja tiloja ja niistä verotuloja. Suhteessa sijoitettuun pääomaan edullisin vaihtoehto on Bulevardi, koska siinä valtio saa verotulot mutta sijoita rakentamiseen. Lisäksi valtion säästää käyttökulut, kun Rantaväylä muuttuu kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Taulukko 6. Valtion menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Rantaväylä Tulot = tuloverot, yhteisöverot, työnantajien ja työntekijöiden sotu-maksut ja asuntorakentamiseen liittyvät arvonlisä- ja varainsiirtoverot Tulot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen a)tulot menot, jos kaikki tulo- ja yhteisöverot maksetaan Suomeen b)tulot menot, jos vain ½ tulo- ja yhteistöveroista maksetaan Suomeen *valtion osuus ei ole sitova ainoastaan arvio vertailua varten 3.2 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki maksaa osuuden Rantaväylästä ja aluerakentamisen kustannukset (puistot, kadut, verkostot). Tuloja kaupunki saa maan myymisestä ja kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta Haarlan mutkassa, Onkiniemessä ja Ranta-Tampellassa. Hankkeiden kustannukset sisältävät runsaasti työpanoksesta maksettuja palkkoja. Kunnallisvero on palkoista tehtävä tulonsiirto. Tampereen kaupunki saa ainoastaan hankkeeseen osallistuvien tamperelaisten osuuden kunnallisveropotista. Vertalulaskelmissa on testattu kunnallisvaron vaikutusta olettamalla tamperelaisiksi ½ välittömästä työllisyydestä ja ¼ välillisestä työllisyydestä. Tulot menot tarkastelu on tehty a. ottaen huomioon ainoastaan maanjalostuksesta saatavat tulot, joka antaa ylärajan Tampereen kaupungin investoinnille ja b. maanjalostuksen tulojen lisäksi arvioidut kunnallisverotulot, joka antaa puolestaan alarajan. Tampereen kaupunki sekä maksaisi että saisi tuloja eniten Pitkästä tunnelista (taulukko 7). Vastaavati se sekä maksaisi että saisi tuloja vähiten Bulevardin rakentamisesta.

11 10 (16) Taulukko 7. Tampereen kaupungin menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Menot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Maa ja rakennusoikeus a)tulot menot Tamperelaisiksi laskettu 1/2 välittömästi ja 1/4 välillisesti työllistyneistä Kunnallis- ja yhteisöverot b)tulot menot *valtion osuus ei ole sitova, joten myös Tampereen kaupungin osuus on ainoastaan arvio Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Sitä rasittaisivat tulevaisuudessa suurimmat käyttömenot, koska Rantaväylä siirtyisi kaupungin ylläpitämäksi kaduksi ja liikenteen sujuminen vaatii voimakasta panostusta joukkoliikeenteeseen (kuva 5). Kuva 5. Rantaväylän vuotuiset käyttökustannukset. Rantaväylän käyttökustannukset VE0 Bulevardi Rantaväylä + joukkoliikenteen lisäkustannukset VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli Tampere Valtio VE3 Pinta ETL milj

12 11 (16) Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla. Hieman Pitkää tunnelia ja Pinta ETL pienempi investointirahoitus tarvitaan Lyhyeen tunneliin. Pitkän tunnelin suunnittelun käytetyn rahasumman huomoiminen Lyhyen tunnelin ja Pinta vaihtoehdon rasitteena tekee Pitkästä tunnelista edullisemman vaihtoehdon. Kuva 6. Tampereen kaupungin nettoinvestointi. 100 Tampereen kaupungin nettoinvestointi Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa milj. Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) VE0, Bulevardi VE1, Lyhyt tunneli VE2, Pitkä tunneli VE3, Pinta ETL Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja)

13 12 (16) 4. Työllistävyys Määrällinen työllistävyys on suoraan sidottu hankkeiden arvoon. Hankkeiden sisältö vaikuttaa työvoiman osaamisvaatimuksiin. Esimerkiksi taitorakenteiden eli eritasoliittymien rakentaminen on työmaalle sijoittuvaa betonirakentamista. Taitorakentamista on suhteellisesti eniten vaihtoehdoissa 0 (Bulevardi) ja 3 (Pinta). Lyhyt tunneli sisältää lähes yhtä paljon taitorakenteita kuin tunnelirakentamista. Pitkässä tunnelissa on eniten tunnelirakentamista. Vaihtoehdot kysyvät erityyppisiin töihin erikoistuneita yrityksiä ja työntekijöitä. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyviä työlajeja ovat myös maarakentaminen ja maaaineskuljetukset, suunnittelu ja rakennuttaminen. Aluerakentamisen töitä ovat katujen, viheralueiden, vesi- ja viemäriverkostojen ja energiaverkostojen rakentaminen. Talonrakentaminen pitää sisällään laajan kirjon töitä lähtien tontin maarakentamisesta runkorakentamisen kautta talotekniikka-asennuksiin ja pintatöihin. Työmaan lisäksi hankkeet työllistävät rakennusmateriaalien ja rakentamiseen liittyvien palvelujen tuotannossa. Vaihtoehdoista vähiten työllistää Bulevardin, siihen liittyvä aluerakentaminen ja talonrakentaminen (kuva 7) ja eniten Pitkään tunneliin liittyvät työt. Kuva 7. Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys henkilötyövuosina. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen työllistävyys htv Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen 0 VE0 Bulevardi (5600 htv) VE1 Lyhyt tunneli (9900 htv) VE2 Pitkä tunneli (11100 htv) VE3 Pinta eritasoliittymin (8000 htv)

14 13 (16) Taulukko 8. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys. Vaihtoehtoja Lyhyt tunneli, Pitkä tunneli ja Pinta eritasoliittymin on verrattu Bulevardiin (ind = 100). Rantaväylä Aluerakentaminen Uudistalonrakentaminen Välitön työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Välillinen työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Pitkää tunnelia varten asemakaavat ovat lainvoimaisia ja suunnitelmat valmiina, joten sen rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Bulevardi voidaan aloittaa parin vuoden kuluttua, mutta Lyhyen tunnelin ja Pinta ETL rakentaminen voi alkaa vasta noin 10 vuoden kuluttua, koska niihin vaaditaan asemakaavat ja suunnitteluun liittyvät selvitykset. Myös valtion osallistumista on neuvoteltava uudestaan. Oheiseen kuvaan on ajoitettu vaihtoehtojen työllistävyys. Aluerakentamisen ajoitus on sidottu Rantaväylän rakentamiseen. Talonrakentaminen on ajoitettu siten, että vuosittain rakennettaisiin m 2, joka on 10 % Tampereen vuotuisesta talonrakentamisesta. Kuva 8. Rantaväylän rakentamisen sekä Haarlan mutkan, Onkiniemen ja Ranta-Tampellan maankäytön ja talonrakentamisen työllisyyden ajoittuminen. Rantaväylän ja lähialueiden työllisyyden ajoittuminen htv / vuosi VE0 Bulevardi yht htv VE1 Lyhyt tunneli yht.9800 htv VE2 Pitkä tunneli yht htv VE3 Pinta eritasoliittymin yht htv

15 14 (16) Työmaatyö ja niihin liittyvät kuljetukset tehdään Tampereella. Pitkän tunnelin osalta suunnittelutyö on jo valmistumassa ja siitä pääosa on tehty Tampereella. Toimiston sijainti Tampereella ei kuitenkaan merkitse sitä, että työn tehneet suunnittelijat maksaisivat kunnallisveronsa Tampereelle. Muiden vaihtoehtojen kohdalla suunnittelun sijainti riippuu kilpailuttamisen tuloksesta. Valtion suurten väyläkohteiden rakennuttamiseen osallistuu aina Liikenneviraston Helsingissä sijaitseva Hankkeet-yksikkö. Vierastyöläisten osallistumisesta infrahankkeiden toteuttamiseen ei ole tutkimustietoa. Asiantuntijoiden 1 mukaan osuus koko maassa olisi 3-5 %. Vierastyöläisiä on käytetty raudoittamisessa, muottitöissä, louhinnassa jne. Maanrakennuskoneiden ja kuorma-autojen (sorarekkojen) kuljettajina vierastyöläiset ovat harvinaisia. Talonrakennusteollisuus ry on tutkinut vierastyöläisten osuutta talonrakentamisessa (työmailla). Sisä-Suomessa osuus oli 6,6 % ja osuuden ennakointiin kasvavan. Työvoimatiedustelu Talonrakentaminen/alueittaiset tulokset. Helsinki, Rakennusteollisuus ry. Vierastyöläisten osuus on työlajikohtainen, aluekohtainen, kiinni hankkeen koosta ja muuttuu ajassa. Esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla työmailla vierastyöläisten osuus on noussut nopeasti. Nopeasti aloituskypsässä Pitkä tunneli ja Bulevardi vaihtoehdossa vierastyöläisiä käytettäisiin vähemmän kuin kymmenen vuoden kuluttua aloitettavissa Lyhyt tunneli ja Pinta ETL vaihtoehdoissa Katja Niemelä Infra ry; Tapani Karonen Infra ry & Eero Nippala TAMK

16 15 (16) Liite A. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden kustannusrakenteet milj. Nettopalkat työstä Poistot (koneellistttu työ) Yritysten voitot Työeläke Työttömyys, tapaturma Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha Valtionvero Kirkollisvero Kunnallisvero Ulkomaat Yhteensä Arvonlisä- ja varainsiirtovero Rakennuttaminen, suunnittelu, työmaa VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Rakentamisessa käytetyt kotimaiset tuotteet ja palvelut sekä tuontituotteet VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Yhteensä VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL

17 16 (16) Liite B. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen menojen ja tulojen jako Merkitsevät meno- ja VE0 BULEVARDI Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -100 % Aluerakentaminen -100 % Talonrakentaminen -55 % -45 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % 8 8 Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE1 Lyhyt tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -53 % -47 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -70 % -30 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 39 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE2 Pitkä tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -67 % -33 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -75 % -25 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE3 Pinta ETL Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -56 % -44 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -50 % -50 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj

23.4.2014. Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

23.4.2014. Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 23.4.2014 Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (7) Raportin nimi Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki Projektin numero

Lisätiedot

4.12.2014. Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

4.12.2014. Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 4.12.2014 Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (8) Raportin nimi Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan

Lisätiedot

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 29.8.2016 Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (16) Raportin nimi Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki Projektin numero

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014. Talonrakentamisen verovaikutukset

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014. Talonrakentamisen verovaikutukset ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014 Talonrakentamisen verovaikutukset Kirjoittaja: Terttu Vainio Luottamuksellisuus: Rakennusteollisuus ry:n käyttöön 1 (9) Raportin nimi Talonrakentamisen verovaikutukset

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Investoinneista 64 % Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta Tuote-, projekti- ja suunnitteluvienti viennistä 13 % 8 % 3 % 3 % Tuonti työmaille ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Panimoteollisuuden verotus Suomessa verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008. Julkinen

TUTKIMUSRAPORTTI. Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008. Julkinen TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008 Julkinen Raportin nimi Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-05932-12 8.10.2012. Luottamuksellisuus:

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-05932-12 8.10.2012. Luottamuksellisuus: ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-5932-12 8.1.212 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Terttu Vainio Rakennusteollisuus RT:n käyttöönn ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-5932-12 Raportin

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 18.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus Tilannekatsaus ja tulevat työt Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Hollolan kunnan kuulumiset Suomen Maastorakentajat Oy:n

Lisätiedot

Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012 Kirsi Palviainen / RKo 7.12.2012 LAUSUNTO 1 (2) Valtiovarainministeriölle Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Sopimus hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä

Sopimus hankkeen Vt 12 Tampereen tunneli toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Sopimus hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Sopijapuolet Liikennevirasto, joka toimii tässä hankkeessa rakennuttajana PL 33 00521 HELSINKI Tampereen

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

TOURUJOEN UOMA KANKAALLA

TOURUJOEN UOMA KANKAALLA TOURUJOEN UOMA KANKAALLA Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla (05/14) Kehittämissuunnitelman tavoite luoda yksi tulevaisuuden kokonaisvisio Tourujoelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyjät v 2015

Tositteiden hyväksyjät v 2015 YPÄJÄN KUNTA Kh 9.2.2015 28 LIITE 14 Kunnanhallitus Tositteiden hyväksyjät v 2015 YPÄJÄN KUNTA TASE TILI HYVÄKSYJÄT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1005 ko. talousarviotilin

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta DN:o 1 (5) Mt. 101:n (Kehä I) - Kivikontien eritasoliittymän, mt. 101:n (Kehä I) - Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän sekä mt. 101:n (Kehä I) välillä Espoon raja Vihdintie edistämistä koskeva aiesopimus

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyjät v 2013

Tositteiden hyväksyjät v 2013 YPÄJÄN KUNTA Kh 5.2.2013 13 LIITE 4 Kunnanhallitus Tositteiden hyväksyjät v 2013 YPÄJÄN KUNTA TASE TILI HYVÄKSYJÄT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1005 ko. talousarviotilin

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot