Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.8.2013. Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys"

Transkriptio

1 E Tampereen rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

2 1 (16) Raportin nimi Tampereen Rantaväylän parantamisen ja lähialueen rakentamisen rahavirrat ja työllisyystävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki & Pirkanmaan ELY Projektin numero VTT-V Tiivistelmä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Tässä selvityksessä on laskettu rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla Tampereen netto investointi milj. Pitkä tunneli Lyhyt tunneli Pinta Bulevardi Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja) Tarkastelluista vaihtoehdoista eniten työllistää Pitkän tunnelin ja siihen liitetty talonrakentaminen (välitön 6900 htv + välillinen 4100 htv), toiseksi eniten työllistää Lyhyen tunnelin rakentaminen (6100 htv htv), kolmanneksi eniten Pinta ETL (4800 htv htv) ja vähiten Bulevardin rakentaminen (3300 htv htv). Pitkän tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi (2014) nykyisessä edullisessa suhdannetilanteessa. Bulevardin rakentaminen on mahdollista aloittaa noin kahden vuoden kuluttua (2016). Lyhyen tunnelin ja Pintaratkaisun osalta rakentamiseen päästään 10 vuoden kuluttua vuonna VTT:n yhteystiedot PL 1300, Tampere Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (16) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Toteutus ja tietolähteet Menot ja tulot Valtio Tampereen kaupunki Työllistävyys... 12

4 3 (16) 1. Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY keskuksen yhteishankkeessa tarkastellaan neljää Rantaväylän (Valtatie 12) parantamisvaihtoehtoa Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. VE0: Bulevardi VE1: Lyhyt tunneli VE2: Pitkä tunneli VE3: Pinta eritasoliittymin (ETL) Valittu ratkaisu vaikuttaa Haarlan mutkan, Mustalahti-Onkiniemen alueen ja Ranta- Tampellan maankäyttöön ja uudistalonrakentamiseen. Vaihtoehtojen väylärakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen elinkaaren vaikutukset arvioi Deloitte. Rakennusvaiheen osalta lähtötiedoksi VTT laskee työllisyysvaikutukset ja rahavirrat. 2. Toteutus ja tietolähteet Kustannukset Sekä työllistävyyden että rahavirtojen laskennassa lähtökohtana ovat hankkeiden kustannukset (taulukko 1). Rantaväylän ja aluerakentamisen kustannukset on laskettu Fore järjestelmällä. Talonrakentamisten arvo on sidottu Tampereen kaupungin määrittämiin uudistalonrakentamisen määriin rantaväylän vaikutusalueella (taulukko 2). Taulukko 1. Toukokuu 2013 heinäkuu 2013 välisenä aikana laaditut kustannusarviot milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Rantaväylä Haarlan mutka aluerakentaminen 4 4 talonrakentaminen Mustalahti aluerakentaminen 2, ,4 Onkiniemi talonrakentaminen Ranta Tampella aluerakentaminen talonrakentaminen Kustannusten arvioijat: Rantaväylän vaihtoehdot 0 ja 3 sekä Rantaväylän käyttökustannukset: SITO Rantaväylän vaihtoehto 1: A-insinöörit suunnittelu Rantaväylän vaihtoehto 2: Rantaväylän allianssi Maankäyttö Onkiniemi: Tengbom Eriksson Arkkitehdit / Destia + Siton täydennukset Maankäyttö Haarlan mutka: Sito Maankäyttö Ranta-Tampella: WSP Talonrakentaminen: VTT perustuen YIT:n 2010 antamiin tietoihin

5 4 (16) Taulukko 2. Talonrakentaminen rantaväylän lähialueilla. as. kpl; kerros m 2 Haarlan mutka Onkiniemi Ranta Tampella VE0 Bulevardi Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 500 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE1 Lyhyt tunneli Asuinrakennukset asunnot 300 kpl 1400 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE2 Pitkä tunneli Asuinrakennukset asunnot 369 kpl 1653 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti VE3 Pinta eritasoliittymin Asuinrakennukset asunnot 217 kpl 181 kpl 650 kpl kerrosala Julkiset rakennukset Toimitilat Maanalainen pysäköinti YIT arvioi vuonna 2010 Ranta-Tampellan talonrakentamisen m 2 arvoksi 460 milj., ~ 3100 /m 2. Rakennuskustannusindeksin 2010=100 toukokuun 2013 pisteluvulla 107 korotettuna neliöhinta nousee 3300 /m 2. Rakenteellisen pysäköinnin kustannuksena käytetään Haahtelan talonrakentamisen kustannustiedon mukaisesti 50 % talonrakentamisen neliökustannuksesta, joka on 1650 /m 2. Kustannusten jako Pitkä tunneli vaihtoehdon rakentamisen kustannusten jako on sovittu sitovasti Tampereen kaupungin ja valtion kesken. Muiden Rantaväylän vaihtoehtojen arviointia varten Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY ovat laatineet mahdollisen keskinäisen kustannusjaon. Aluerakentamisen kustannukset osoitetaan kokonaisuudessaan Tampereen kaupungille. Talonrakentamisen kustannuksista vastaavat kotitaloudet (asuinrakennukset) ja yritykset (toimitilat; julkiset rakennukset). Pysäköintilaitosten kustannukset on jaettu näiden tahojen kanssa talonrakentamisen kerrosalojen suhteessa.

6 5 (16) Taulukko 3. Infra- ja talonrakentamisen kustannusten jako olettaen että koko maankäyttö ja talonrakentaminen toteutuvat. % VE0 Bulevardi * VE1 Lyhyt tunneli * VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL * Rantaväylä valtio Tampere Aluerakentaminen Tampere Talonrakentaminen valtio kunta yritykset kotitaloudet * Kustannusten jako Tampereen kaupungin ja valtion välillä ei ole sitova! Hyödynsaajat Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen kokonakustannukset muodostuvat rakennuttamisesta, suunnittelusta, kotimaisista ja ulkomailta maahan tuoduista rakennusmateriaaleista. Eri töiden kustannusosuudet hankkeissa on määritetty rakentamisen kustannusindeksien avulla väylä- ja aluerakentamisessa työlajitasolla ja talonrakentamisessa rakennustyyppi tasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Edelleen työt jakautuvat työntekijöidenpalkkoihin (työvoimakustannuksiin) ja koneiden tekemään työhön (investointien poistot), materiaalien kustannuksiin (kotimaiset materiaalit; tuontituotteet) ja palvelujen kustannuksiin. Talousteoriaa soveltamalla muuttuvat väylän rakentamisen, maankäytön ja talonrakentamisen kustannukset pääosin työvoimakustannuksiksi. Työvoimakustannukset sisältävät palkan lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut yritysten vapaaehtoisesti maksamat kustannukset kuten luontaisedut ja koulutuksen. Työvoimakustannuksista vain osa päätyy palkkana eli ensitulona työntekijöille. Sekä yritykset että työntekijät maksavat osansa sosiaaliturvan kustannuksista Kansaneläkelaitokselle ja vakuutusmaksuja vakuutusyhtiöille. Työntekijät maksavat tuloveroja valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Samaan kategoriaan kuuluvat myös yritysten maksamat yhteisöverot. Näitä palkkaan tai yritysten voittoon sidottuja eriä kutsutaan tulonsiirroiksi. Asunnonostajat loppukäyttäjinä joutuvat maksamaan rakennusprosessissa kertyneet arvonlisäverot ja varainsiirtoverot. Toimitilojen ja julkisten rakennusten osalta verojen määrä riippuu siitä, kuinka suuren osuuden ne pystyvät arvonlisäverosta vähentämään ja missä vaiheessa rakennusprosessia kohde hankitaan. Tästä syystä toimitilojen ja julkisten rakennusten välilliset verot on jätetty pois laskuista.

7 6 (16) Tulonsiirtojen osuuksina palkasta ja verokantoina on käytetty taulukon 4 mukaisia arvoja. Taulukko 4. Tulonsiirtojen osuudet ja verokannat Yritys maksaa (maksetun palkan lisäksi) Työnantajan työeläkemaksu 0,233 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,010 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,0204 Tapaturmavakuutus rakennustyömailla 0,050 Tapaturmavakuutus teollisuudessa 0,020 Työntekijä maksaa (osuutena palkasta) Valtion vero 0,050 Kunnallisvero 0,19 Kirkollisvero 0,0125 Työntekijän sairausvakuutus ja päivärahamaksu 0,0204 Palkansaajan työeläkemaksu 0,0515 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,006 Yritys maksaa (osuutena voitosta) Yhteisövero ( alkaen) 0,2 Asunnonostajat maksavat (asunnon hinnan sisällä/lisäksi) Varainsiirtovero (asuinrakennukset) 0,02 Arvonlisävero (asuinrakennukset) 0,24 Ensitulot, tulonsiirrot, poistot ja tuontituotteet muuttavat kustannukset tuloiksi hyödynsaajille. Hyödynsaajia ovat kunnat, valtio, vakuutuslaitokset, rakennusprosessiin osallistuvat yritykset ja työntekijät sekä tuontituotteiden osalta ulkomaat. Tampereen kaupunki arvioi saavansa tuloja maanjalostuksesta taulukon 5 mukaisesti. Maksun suuruus riippuu talonrakentamisen käyttötarkoituksesta ja maanomistuksesta. Asuntorakentamisessa maksu on 750 /k-m 2 yksityisessä omistuksessa olevalle maalle ja 450 /k-m 2 kaupungin omistamalle maalle. Yksityisten palvelurakennusten osalta maksu on 350 /k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten maalle 250 /k-m 2. Taulukko 5. Maankäyttösopimuskorvaukset. milj. VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Haarlan mutka 7,8 7,8 Onkiniemi 7,2 19,8 20,5 14,1 Ranta Tampella 11,2 64,3 74,9 22,2

8 7 (16) Työllistävyys Työllistävyyden laskennassa on oleellista erottaa työkustannukset hankkeen kokonaiskustannuksista. Koska kustannuslaskennat on tehty hankeosatasolla, käytetään erotteluun virallisten kustannusindeksien painorakenteita eli maarakennusindeksiä (MAKU) ja rakennuskustannusindeksiä (RKI): Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Indeksien avulla pystytään määrittämään rakennustyömaalla tehtävät työt ja maa-ainesten kuljettamisen osuus kokonaiskustannuksista. Nämä työt tehdään Tampereella ja ovat hankkeiden välitön työllistävä vaikutus. Samalla tapaa välittömästi työllistyvät myös rakennuttajat ja suunnittelijat. Rakentamisessa käytettävien kotimaisten materiaalien ja palvelujen tuottaminen työllistää ihmisiä sekä Tampereella, Pirkanmaalla että muualla Suomessa. Tätä osaa työllistävyydestä kutsutaan hankkeiden välillisesti työllistäväksi vaikutukseksi. Välillisen työllistävyyden laskennassa käytetään kansantalouden tilinpidon yhteydessä laadittavia panos-tuotostaulukoita, jotka sitovat rakentamiseen siihen kiinteästi liittyvät muut toimialat. Tilastojen keskimääräisen rakennusalan sijaan tässä selvityksessä on käytetty rakennusalan tarkasteluja varten tehtyä laskentamallia, jossa infrarakentamista käsitellään MAKU indeksin työlajitasolla ja talonrakentamista talotyyppitasolla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Vainio: Rakennustuotteiden kysyntä ja rakentamisen rahavirrat; panos-tuotostarkastelu. Tampere, TTY Kun työkustannusten arvo jaetaan henkilötyövuoden kustannuksella, saadaan selville työn määrä henkilötyövuosina (htv). Toimialojen henkilötyövuoden kustannuksista on tehty tuorein tutkimus vuonna 2008 ja siitä eteenpäin kustannuskehitystä on seurattu työvoimakustannusindeksin avulla. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannustutkimus. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Henkilötyövuoden hintana on käytetty

9 8 (16) 3. Menot ja tulot Rakentamisen kustannukset muodostuvat rakennustyöstä työmaalla ja sinne hankituista materiaaleista ja palveluista. Suurimman osan kustannuksista muodostavat verot (~ 23 %) ja työntekijöiden nettopalkat (~22 %). Palkkoihin sidottujen pakollisten maksujen osuus on 12 %. Ulkomailta joko työmaille tai materiaalien ja palvelujen tuotantoon tuotujen tuotteiden osuus on 18 %. Poistoilla (14 %) arvotetaan koneiden osuus rakennustyössä. Materiaalituotannon ja palvelujen tuottajien yhteenlaskettu voitto on noin 6 %. Suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen yhteenlaskettu voi on noin 5 %. Kuva 1. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen tulonsaajat (eritellyt lukuarvot liitteessä A). Rantaväylän parantaminen ja lähialueiden rakentaminen kustannusjakaumat VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Verot (valtio, kunta, kirkko) ~23% Työntekijät (nettotulot) ~22% Ulkomaat ~18% Poistot ~14% Pakolliset Materiaalien Rakennusala vakuutukset, ja palvelujen (voitot) ~5% sotu ~12% tuotanto (voitot) ~6% 3.1 Valtio Valtio on sitoutunut maksamaan osan Pitkästä tunnelista. Ainoastaan vertailua varten on arvioitu maksuosuudet myös Lyhyelle tunnelille ja Pinta eritasoliittymin vaihtoehdolle. Bulevardi vaihtoehdolle ei ole osoitettu valtion rahoitusta. Rantaväylän rakentaminen, katujen ja verkostojen rakentaminen sekä uudistalonrakentaminen tuottavat tuloja valtiolle. Tuloja ovat työntekijöiden maksamat tuloverot, yhteisöverot ja välilliset verot. Välillisten verojen määrän laskennassa on oletettu koko asuntotuotannon olevan yksityistä, jossa loppukäyttäjät eli asunnonostajat joutuvat maksamaan arvonlisäverot ja varainsiirtomaksut. Valtion tuloja ovat myös sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut, koska Kansaneläkelaitos budjetoidaan valtion tulo- ja menoarviossa. Tulot menot tarkastelu on laskettu olettaen, että a. kaikesta työstä ja yritysten voitosta maksetaan verot Suomeen ja b. vain puolet tulo- ja yhteisöveroista maksetaan Suomeen. Molemmissa tapauksissa arvonlisäja varainsiirtoverot maksetaan Suomeen.

10 9 (16) Valtion tulot menot vähennettynä nousevat suurimmaksi (150 milj milj. ) Pitkä tunneli vaihtoehdossa. Se mahdollistaa eniten uudisrakentamista ja sitä myötä eniten myytäviä ja tiloja ja niistä verotuloja. Suhteessa sijoitettuun pääomaan edullisin vaihtoehto on Bulevardi, koska siinä valtio saa verotulot mutta sijoita rakentamiseen. Lisäksi valtion säästää käyttökulut, kun Rantaväylä muuttuu kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Taulukko 6. Valtion menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Rantaväylä Tulot = tuloverot, yhteisöverot, työnantajien ja työntekijöiden sotu-maksut ja asuntorakentamiseen liittyvät arvonlisä- ja varainsiirtoverot Tulot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen a)tulot menot, jos kaikki tulo- ja yhteisöverot maksetaan Suomeen b)tulot menot, jos vain ½ tulo- ja yhteistöveroista maksetaan Suomeen *valtion osuus ei ole sitova ainoastaan arvio vertailua varten 3.2 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki maksaa osuuden Rantaväylästä ja aluerakentamisen kustannukset (puistot, kadut, verkostot). Tuloja kaupunki saa maan myymisestä ja kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta Haarlan mutkassa, Onkiniemessä ja Ranta-Tampellassa. Hankkeiden kustannukset sisältävät runsaasti työpanoksesta maksettuja palkkoja. Kunnallisvero on palkoista tehtävä tulonsiirto. Tampereen kaupunki saa ainoastaan hankkeeseen osallistuvien tamperelaisten osuuden kunnallisveropotista. Vertalulaskelmissa on testattu kunnallisvaron vaikutusta olettamalla tamperelaisiksi ½ välittömästä työllisyydestä ja ¼ välillisestä työllisyydestä. Tulot menot tarkastelu on tehty a. ottaen huomioon ainoastaan maanjalostuksesta saatavat tulot, joka antaa ylärajan Tampereen kaupungin investoinnille ja b. maanjalostuksen tulojen lisäksi arvioidut kunnallisverotulot, joka antaa puolestaan alarajan. Tampereen kaupunki sekä maksaisi että saisi tuloja eniten Pitkästä tunnelista (taulukko 7). Vastaavati se sekä maksaisi että saisi tuloja vähiten Bulevardin rakentamisesta.

11 10 (16) Taulukko 7. Tampereen kaupungin menot ja tulot Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa (tarkemmin liite B). milj. VE0 Bulevardi* VE1 Lyhyt tunneli* VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL* Menot = rakennushankkeiden kustannukset Menot yhteensä Rantaväylä Aluerakentaminen Maa ja rakennusoikeus a)tulot menot Tamperelaisiksi laskettu 1/2 välittömästi ja 1/4 välillisesti työllistyneistä Kunnallis- ja yhteisöverot b)tulot menot *valtion osuus ei ole sitova, joten myös Tampereen kaupungin osuus on ainoastaan arvio Investointina suurin nettomeno (tulot miinus menot) olisi Bulevardissa. Sitä rasittaisivat tulevaisuudessa suurimmat käyttömenot, koska Rantaväylä siirtyisi kaupungin ylläpitämäksi kaduksi ja liikenteen sujuminen vaatii voimakasta panostusta joukkoliikeenteeseen (kuva 5). Kuva 5. Rantaväylän vuotuiset käyttökustannukset. Rantaväylän käyttökustannukset VE0 Bulevardi Rantaväylä + joukkoliikenteen lisäkustannukset VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli Tampere Valtio VE3 Pinta ETL milj

12 11 (16) Kolmen muun vaihtoehdon nettoinvestoinnit ovat keskenään lähes samalla tasolla. Hieman Pitkää tunnelia ja Pinta ETL pienempi investointirahoitus tarvitaan Lyhyeen tunneliin. Pitkän tunnelin suunnittelun käytetyn rahasumman huomoiminen Lyhyen tunnelin ja Pinta vaihtoehdon rasitteena tekee Pitkästä tunnelista edullisemman vaihtoehdon. Kuva 6. Tampereen kaupungin nettoinvestointi. 100 Tampereen kaupungin nettoinvestointi Rantaväylän parantamisessa ja lähialueiden rakentamisessa milj. Vain maanjalostus huomioitu (yläraja) VE0, Bulevardi VE1, Lyhyt tunneli VE2, Pitkä tunneli VE3, Pinta ETL Maanjalostus ja kunnallisverot huomioitu (alaraja)

13 12 (16) 4. Työllistävyys Määrällinen työllistävyys on suoraan sidottu hankkeiden arvoon. Hankkeiden sisältö vaikuttaa työvoiman osaamisvaatimuksiin. Esimerkiksi taitorakenteiden eli eritasoliittymien rakentaminen on työmaalle sijoittuvaa betonirakentamista. Taitorakentamista on suhteellisesti eniten vaihtoehdoissa 0 (Bulevardi) ja 3 (Pinta). Lyhyt tunneli sisältää lähes yhtä paljon taitorakenteita kuin tunnelirakentamista. Pitkässä tunnelissa on eniten tunnelirakentamista. Vaihtoehdot kysyvät erityyppisiin töihin erikoistuneita yrityksiä ja työntekijöitä. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyviä työlajeja ovat myös maarakentaminen ja maaaineskuljetukset, suunnittelu ja rakennuttaminen. Aluerakentamisen töitä ovat katujen, viheralueiden, vesi- ja viemäriverkostojen ja energiaverkostojen rakentaminen. Talonrakentaminen pitää sisällään laajan kirjon töitä lähtien tontin maarakentamisesta runkorakentamisen kautta talotekniikka-asennuksiin ja pintatöihin. Työmaan lisäksi hankkeet työllistävät rakennusmateriaalien ja rakentamiseen liittyvien palvelujen tuotannossa. Vaihtoehdoista vähiten työllistää Bulevardin, siihen liittyvä aluerakentaminen ja talonrakentaminen (kuva 7) ja eniten Pitkään tunneliin liittyvät työt. Kuva 7. Rantaväylän rakentamisen, aluerakentamisen ja talonrakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys henkilötyövuosina. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen työllistävyys htv Rantaväylä Aluerakentaminen Talonrakentaminen 0 VE0 Bulevardi (5600 htv) VE1 Lyhyt tunneli (9900 htv) VE2 Pitkä tunneli (11100 htv) VE3 Pinta eritasoliittymin (8000 htv)

14 13 (16) Taulukko 8. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen välitön ja välillinen työllistävyys. Vaihtoehtoja Lyhyt tunneli, Pitkä tunneli ja Pinta eritasoliittymin on verrattu Bulevardiin (ind = 100). Rantaväylä Aluerakentaminen Uudistalonrakentaminen Välitön työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Välillinen työllistävyys htv ind htv ind htv ind VE0 Bulevardi VE1 Lyhyt tunneli VE2 Pitkä tunneli VE3 Pinta ETL Pitkää tunnelia varten asemakaavat ovat lainvoimaisia ja suunnitelmat valmiina, joten sen rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Bulevardi voidaan aloittaa parin vuoden kuluttua, mutta Lyhyen tunnelin ja Pinta ETL rakentaminen voi alkaa vasta noin 10 vuoden kuluttua, koska niihin vaaditaan asemakaavat ja suunnitteluun liittyvät selvitykset. Myös valtion osallistumista on neuvoteltava uudestaan. Oheiseen kuvaan on ajoitettu vaihtoehtojen työllistävyys. Aluerakentamisen ajoitus on sidottu Rantaväylän rakentamiseen. Talonrakentaminen on ajoitettu siten, että vuosittain rakennettaisiin m 2, joka on 10 % Tampereen vuotuisesta talonrakentamisesta. Kuva 8. Rantaväylän rakentamisen sekä Haarlan mutkan, Onkiniemen ja Ranta-Tampellan maankäytön ja talonrakentamisen työllisyyden ajoittuminen. Rantaväylän ja lähialueiden työllisyyden ajoittuminen htv / vuosi VE0 Bulevardi yht htv VE1 Lyhyt tunneli yht.9800 htv VE2 Pitkä tunneli yht htv VE3 Pinta eritasoliittymin yht htv

15 14 (16) Työmaatyö ja niihin liittyvät kuljetukset tehdään Tampereella. Pitkän tunnelin osalta suunnittelutyö on jo valmistumassa ja siitä pääosa on tehty Tampereella. Toimiston sijainti Tampereella ei kuitenkaan merkitse sitä, että työn tehneet suunnittelijat maksaisivat kunnallisveronsa Tampereelle. Muiden vaihtoehtojen kohdalla suunnittelun sijainti riippuu kilpailuttamisen tuloksesta. Valtion suurten väyläkohteiden rakennuttamiseen osallistuu aina Liikenneviraston Helsingissä sijaitseva Hankkeet-yksikkö. Vierastyöläisten osallistumisesta infrahankkeiden toteuttamiseen ei ole tutkimustietoa. Asiantuntijoiden 1 mukaan osuus koko maassa olisi 3-5 %. Vierastyöläisiä on käytetty raudoittamisessa, muottitöissä, louhinnassa jne. Maanrakennuskoneiden ja kuorma-autojen (sorarekkojen) kuljettajina vierastyöläiset ovat harvinaisia. Talonrakennusteollisuus ry on tutkinut vierastyöläisten osuutta talonrakentamisessa (työmailla). Sisä-Suomessa osuus oli 6,6 % ja osuuden ennakointiin kasvavan. Työvoimatiedustelu Talonrakentaminen/alueittaiset tulokset. Helsinki, Rakennusteollisuus ry. Vierastyöläisten osuus on työlajikohtainen, aluekohtainen, kiinni hankkeen koosta ja muuttuu ajassa. Esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla työmailla vierastyöläisten osuus on noussut nopeasti. Nopeasti aloituskypsässä Pitkä tunneli ja Bulevardi vaihtoehdossa vierastyöläisiä käytettäisiin vähemmän kuin kymmenen vuoden kuluttua aloitettavissa Lyhyt tunneli ja Pinta ETL vaihtoehdoissa Katja Niemelä Infra ry; Tapani Karonen Infra ry & Eero Nippala TAMK

16 15 (16) Liite A. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden kustannusrakenteet milj. Nettopalkat työstä Poistot (koneellistttu työ) Yritysten voitot Työeläke Työttömyys, tapaturma Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha Valtionvero Kirkollisvero Kunnallisvero Ulkomaat Yhteensä Arvonlisä- ja varainsiirtovero Rakennuttaminen, suunnittelu, työmaa VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Rakentamisessa käytetyt kotimaiset tuotteet ja palvelut sekä tuontituotteet VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL Yhteensä VE0 Bulevardi VE1 Lyhty VE2 Pitkä VE3 Pinta ETL

17 16 (16) Liite B. Rantaväylän parantamisen ja lähialueiden rakentamisen menojen ja tulojen jako Merkitsevät meno- ja VE0 BULEVARDI Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -100 % Aluerakentaminen -100 % Talonrakentaminen -55 % -45 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % 8 8 Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE1 Lyhyt tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -53 % -47 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -70 % -30 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 39 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE2 Pitkä tunneli Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -67 % -33 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -75 % -25 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj Merkitsevät meno- ja VE3 Pinta ETL Kotitaloudet Yritykset tuloerät Kotitaloudet Yritykset Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) milj. Tampere Valtio (asunnot) (toimitilat) MENOT Rantaväylä -56 % -44 % Kadut ja verkostot -100 % Talonrakentaminen -50 % -50 % Alv + varainsiirto -100 % TULOT Maanjalostus 100 % Kunnallisverot 38 % Valtion verot 100 % Kelamaksut 100 % Nettomaksut milj

23.4.2014. Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

23.4.2014. Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 23.4.2014 Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (7) Raportin nimi Tampereen raitiotien rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi Tampereen kaupunki Projektin numero

Lisätiedot

4.12.2014. Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys

4.12.2014. Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 4.12.2014 Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys 1 (8) Raportin nimi Turun raitiotie- ja superbussiverkoston rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014. Talonrakentamisen verovaikutukset

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014. Talonrakentamisen verovaikutukset ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-03276-14 27.6.2014 Talonrakentamisen verovaikutukset Kirjoittaja: Terttu Vainio Luottamuksellisuus: Rakennusteollisuus ry:n käyttöön 1 (9) Raportin nimi Talonrakentamisen verovaikutukset

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Investoinneista 64 % Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta Tuote-, projekti- ja suunnitteluvienti viennistä 13 % 8 % 3 % 3 % Tuonti työmaille ja

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Panimoteollisuuden verotus Suomessa verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-05932-12 8.10.2012. Luottamuksellisuus:

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-05932-12 8.10.2012. Luottamuksellisuus: ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-5932-12 8.1.212 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Terttu Vainio Rakennusteollisuus RT:n käyttöönn ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-5932-12 Raportin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008. Julkinen

TUTKIMUSRAPORTTI. Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008. Julkinen TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008 Julkinen Raportin nimi Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012 Kirsi Palviainen / RKo 7.12.2012 LAUSUNTO 1 (2) Valtiovarainministeriölle Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

TOURUJOEN UOMA KANKAALLA

TOURUJOEN UOMA KANKAALLA TOURUJOEN UOMA KANKAALLA Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla (05/14) Kehittämissuunnitelman tavoite luoda yksi tulevaisuuden kokonaisvisio Tourujoelle

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Sopimus hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä

Sopimus hankkeen Vt 12 Tampereen tunneli toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Sopimus hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Sopijapuolet Liikennevirasto, joka toimii tässä hankkeessa rakennuttajana PL 33 00521 HELSINKI Tampereen

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012 Alma Media Q2 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q2 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyjät v 2015

Tositteiden hyväksyjät v 2015 YPÄJÄN KUNTA Kh 9.2.2015 28 LIITE 14 Kunnanhallitus Tositteiden hyväksyjät v 2015 YPÄJÄN KUNTA TASE TILI HYVÄKSYJÄT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1005 ko. talousarviotilin

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot