KUINKA OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT OPETUSSUUNNITELMAN OSAAMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA?

Transkriptio

1 1 (93) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA KUINKA OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT OPETUSSUUNNITELMAN OSAAMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA? Case: Savnia-ammattikrkeakulu liiketaluden kulutushjelma T E K I J Ä : Jna Kemppainen

2 2 (93) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Kulutusala Yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn ala Kulutushjelma Liiketaluden kulutushjelma Työn tekijä(t) Jna Kemppainen Työn nimi Kuinka ppimisympäristöt tukevat petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista? Case: Savnia-ammattikrkeakulun liiketaluden kulutushjelma Päiväys Sivumäärä/Liitteet Ohjaaja(t) Ullamaija Karhu Timeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Savnia-ammattikrkeakulu Tiivistelmä Opinnäytetyö tehtiin timeksiantna Savnia-ammattikrkeakululle. Savnia-ammattikrkeakulu halusi selvittää, kuinka käytössä levat ppimisympäristöt ja petusmenetelmät tukevat petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista. Tutkimuksen avulla selvitettiin piskelijiden yleisiä kkemuksia, sekä heidän ppimista valituissa ppimisympäristöistä. Tutkimuksessa selvitettiin myös piskelijiden ja työelämän edustajien käsityksiä yleisistä työelämän saamisvaatimuksista. Vastausten perusteella pyrittiin löytämään keinja, kuinka Savniaammattikrkeakulun ppimisympäristöjä ja petusmenetelmiä vitaisiin kehittää, jtta ne tukisivat saamistavitteiden tteutumista ja työelämän saamisvaatimuksia mahdllisimman hyvin. Opinnäytetyö tteutettiin laadullisena tutkimuksena, jnka aineistna käytettiin Savnia-ammattikrkeakulun piskelijiden ja Kupin alueen työelämän edustajien kkemuksia. Tutkimusaineista kerättiin avimien kyselylmakkeiden, aineistn analysinnin, sekä teemahaastatteluiden avulla. Aineiststa nstettiin esiin yleisimmät vastaukset, jiden avulla ppimisympäristöistä mudstettiin yhteenvet. Yhteenvedssa ppimisympäristöt esiteltiin minaispiirteineen ja selvitettiin, kuinka ne tukivat petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista. Tulsten perusteella eri ppimisympäristöt tukivat eri kmpetenssien saavuttamista ja rinnakkain tukivat kaikkien petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista. Opiskelijiden kkemuksien perusteella selvitettiin ppimisympäristöjen vahvuuksia ja kehittämiskhteita. Kehittämisideihin n sisällytetty esimerkiksi haastatteluiden perusteella nusseiden työelämäntaitjen painttamista ppimisympäristöissä. Kehittämisideilla pyrittiin vaikuttamaan piskelijiden kkemiin haasteisiin, sekä sisällyttämään työelämän edustajien näkemyksien mukaan keskeisimpiä työelämäntaitja kehittäviä ideita. Lisäksi kehittämisideilla pyrittiin vaikuttamaan, että ppimisympäristöt tukisivat mahdllisimman mnipulisesti usean saamistavitteen saavuttamista. Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään ammattikrkeakulututkinta, petussuunnitelmien saamistavitteita, työelämän saamisvaatimuksia, sekä piskelua Savnia-ammattikrkeakulun eri ppimisympäristöissä. Opinnäytetyön tulksia Savnia-ammattikrkeakulu vi käyttää timintansa kehittämisessä. Jatktutkimuksissa ppimisympäristöihin vi lisätä myös luennt, pinnäytetyöprsessin, sekä vaiht-piskelun. Avainsanat ammattikrkeakulututkinnt, ppimisympäristö, ppiminen, tavitteet

3 3 (93) SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field f Study Scial Sciences, Business and Administratin Degree Prgramme Degree Prgramme in Business and Administratin Authr(s) Jna Kemppainen Title f Thesis Hw d the learning envirnments supprt the achievement f the curriculum cmpetency bjectives? Case: Savnia University f Applied Sciences - Degree prgramme in Business and Administratin Date Pages/Appendices Supervisr(s) Ullamaija Karhu Client Organisatin /Partners Savnia University f Applied Sciences Abstract The thesis was cmmissined by Savnia University f Applied Sciences. The aim f this thesis was t research hw the learning envirnments in Savnia University f Applied Sciences supprt achieving the curriculum cmpetency bjectives. This thesis researched the learning f the students in different study envirnments and their general experiences f them. Als, this thesis researched the views f the students and the representatives f wrking life abut the cmpetence requirements f the wrking life. Based n the results gt frm the students and frm the representatives f the wrking life, it was tried find ways hw the learning envirnments and teaching methds culd be develped, s that they wuld supprt achieving the curriculum cmpetency bjectives as well as pssible. The research was carried ut by qualitative research methds and the data was included the experiences f students frm Savnia University f Applied sciences and representatives f the wrking life. The data cllectin methds were pen questinnaires, analysing reprts written by students, and theme interviews. The mst cmmn answers were pinted ut frm the data and they were used in the making f the summary and analysis f the studying envirnments. In the summary all the chsen studying envirnments were presented with their special features and it was explained hw they supprted achieving the curriculum cmpetency bjectives. Based frm the results gt frm the data, it was fund ut that the different studying envirnments supprted different cmpetencies and side by side they supprted achieving all the curriculum cmpetency bjectives. Based n the experiences f the students, the thesis studied the strengths and develpment areas in the studying envirnments. The develpment ideas presented in the thesis cntained ideas frm students and frm the representatives f the wrking life. Fr example, develping the wrking life skills in the studying envirnments shuld be fcused. Mrever the develpment ideas emphasized that the studying envirnments shuld supprt achieving as many curriculum cmpetency bjectives as pssible. This thesis helps understanding the degrees f university f applied sciences, the curriculum cmpetence bjectives, cmpetence requirements f the wrking life and studying in the different learning envirnments in Savnia University f Applied Sciences. Savnia University f Applied Sciences can use the results frm the thesis in the develpment f their activities. In the further research it culd be pssible t add thesis prcesses, lectures and exchange studying int the learning envirnments. Keywrds bachelr`s degree, learning envirnment, learning, bjectives

4 4 (93) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn taustat Työn tavitteet Savnia-ammattikrkeakulu AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Ammattikrkeakulututkinnn rakenne Ammattikrkeakulujen työelämänyhteydet Ammattikrkeakulututkinnn yleiset saamistavitteet Ammattikrkeakulututkinnn ammatilliset saamistavitteet OPPIMISNÄKEMYKSET Behaviristinen ppimisnäkemys Kgnitiivinen ppimisnäkemys Humanistinen ppimisnäkemys Knstruktivistinen ppimisnäkemys Ssi-knstruktivistinen ppimisnäkemys Oppiminen Savnia-ammattikrkeakulussa OSAAMISTAVOITTEITA JA TYÖELÄMÄN OSAAMISVAATIMUKSIA TUKEVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT Työharjittelu Prjektit Opintmatkat TUTKIMUSPROSESSI Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Vastaajien valinta Tutkimuksen tteutus Aineistn analyysi KUINKA OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT OPETUSSUUNNITELMAN OSAAMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA? Oppiminen eri ppimisympäristöissä Opiskelijiden kkemuksia ppimisympäristöistä Oppimisympäristöistä pitun hyödyntäminen Työelämän saamisvaatimukset...59

5 5 (93) 7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvet eri ppimisympäristöistä Oppimisympäristöjen kehittämisideat Opinnäytetyöprsessin arviinti Aiheideita jatktutkimuksiin...80 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT LIITE 1 OPINTOMATKAA JA PROJEKTEJA KOSKEVA KYSELY SUOMENKIELELLÄ LIITE 2 OPINTOMATKAA JA PROJEKTEJA KOSKEVA KYSELY ENGLANNINKIELELLÄ LIITE 3 OPINTOMATKAN RAPORTTIA KOSKEVA TEHTÄVÄNANTO SUOMEKSI LIITE 4 OPINTOMATKAN RAPORTTIA KOSKEVA TEHTÄVÄNANTO ENGLANNINKIELELLÄ LIITE 5 TEEMAHAASTATTELURUNKO LIITE 6 ESIMERKKI AINEISTON KOODAAMISESTA JA RYHMITTELYSTÄ... 93

6 6 (93) 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustat Muuttuvassa työympäristössä käytännön tiedt ja taidt vanhenevat ajan kuluessa. Merkittävimpiä syitä työelämän muutksiin vat esimerkiksi glbalisaati ja teknlgian kehitys. Muuttuvassa työympäristössä yksilön n reagitava muutksiin ja speuduttava niihin. Tämä edellyttää ammattitaidn jatkuvaa päivittämistä, eli ns. elinikäistä ppimista. Siksi nkin erityisen tärkeää, että piskelijalle annetaan sen hetkinen ammatillinen saaminen, sekä valmiudet selviytyä myös tulevaisuuden muuttuvista työelämän haasteista. Pekka Auvisen (2005) mukaan tällöin puhutaan ns. tulevaisuuteen suuntaavasta petussuunnitelmasta. Tällöin petussuunnitelman keskeisiksi khdiksi nusevat kulutushjelmaan liittyvien ammatillisten tietjen ja taitjen lisäksi myös tiednhankinta, sekä sen sveltamisen ja jäsentämisen taidt. Tämä n tettu humin petussuunnitelmissa määritellyissä saamistavitteissa. Opetussuunnitelman saamistavitteet mudstuvat piskelijan eri kmpetensseista. (Liljander, Ruhtie & Purhnen, 2002, 110; Auvinen, Dal Mas, Kallberg, Putkuri & Sumalainen, 2005, 58, 61.) Ammattitaita kuvattaessa puhutaan yleensä henkilön pätevyydestä, eli kmpetensseista. Nämä pätevyyttä kuvaavat kmpetenssit vidaan jakaa ammatillisiin-, sekä yleisiin kmpetensseihin. Ammatillinen kmpetenssi saavutetaan yleensä kulutuksen tai työkkemuksen kautta. Tämä saaminen n yleensä sidksissa tiettyyn tehtävään tai alaan. Yleisillä kmpetensseilla tarkitetaan työntekijän henkilökhtaisia minaisuuksia, sekä työelämätaitja ja -valmiuksia. Selviytyäkseen muuttuvan työympäristön haasteista, ammatillisen saamisen lisäksi työntekijältä vaaditaan yhä enemmän yleisiä kmpetensseja. (Auvinen ym. 2005, ) Alati muuttuva työympäristö vaatii myös ppilaitksia tarkastelemaan tasaisin väliajin petussuunnitelmien sisältöä ja sen saamistavitteita työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Opinnäytetyö n tehty timeksiantna Savnia-ammattikrkeakululle. Timeksiantna Savnia-ammattikrkeakulu halusi selvittää, kuinka petussuunnitelmassa asetetut saamistavitteet vastaavat työelämän saamisvaatimuksia, sekä selvittää, kuinka käytössä levat ppimisympäristöt ja petusmenetelmät tukevat näiden tavitteiden saavuttamista. Opinnäytetyö n tteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jnka aineista n kerätty piskelijiden, sekä työelämän edustajien kkemuksien avulla. Opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät n esitetty tarkemmin Luvussa Työn tavitteet Opinnäytetyön tavitteet n jaettu klmeen saan. Ensimmäinen sa käsittelee pinnäytetyön tereettista viitekehystä, jka jhdattelee lukijaa tutkimuksen aiheeseen esittelemällä; ammattikrkekulututkinnn, yleisiä ppimisnäkemyksiä ja käsityksiä, pinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät, sekä petussuunnitelman saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia tukevat ppimisympäristöt. Opinnäytetyön ensimmäinen tavite n kuvata ammattikrkeakulututkinnn

7 7 (93) saamistavitteet, eli yleiset- ja ammattispesifiset kmpetenssit, sekä niitä tukevat ppimisympäristöt ja petusmenetelmät petussuunnitelman näkökulmasta. Tinen pinnäytetyön tavite n selvittää haastatteluiden avulla työelämän edustajien käsityksien mukaan keskeisimmät työelämän saamisvaatimukset ja kmpetenssit. Lisäksi haastatteluiden avulla selvitetään työelämän edustajien mielipiteitä Savnia-ammattikrkeakulun tradenmin saamistavitteista, sekä niiden vastaavuudesta tdellisiin työelämän vaatimuksiin. Haastatteluiden avulla selvitetään myös työelämän edustajien kkemuksia rekrytiduista savnialaisista. Opinnäytetyön klmantena tavitteena n tutkimuksen avulla selvittää piskelijiden mielipiteitä, kuinka valitut ppimisympäristöt ja petusmenetelmät tukevat asetettujen saamistavitteiden saavuttamista. Tutkimustulsten perusteella pyritään löytämään vastaus, kuinka ppimisympäristöjä ja petusmenetelmiä vitaisiin kehittää, jtta ne tukisivat mahdllisimman hyvin saamistavitteiden tteutumista, sekä työelämän vaatimuksia. 1.3 Savnia-ammattikrkeakulu Opinnäytetyö n tehty timeksiantna Savnia-ammattikrkeakululle. Savnia-ammattikrkeakulu n yksi Sumen suurimmista ja mnipulisimmista ammattikrkeakuluista. Opiskelijita Savniassa nin 6000 ja työntekijöitä nin 500. Savnia-ammattikrkeakulu n mnialainen ppilaits, jka tarjaa kulutushjelmia kuudelta eri kulutusalalta. Savnia-ammattikrkeakulun kulutusalja vat: kulttuuriala, liiketaluden ala, lunnvara-ala, matkailu ja ravitsemusala, ssiaali- ja terveysala, sekä tekniikan ala. Lisäksi Savnia tarjaa täysin englanninkielisiä kulutushjelmia esimerkiksi liiketaluden, ssiaali- ja terveyden-, sekä tekniikan alilla. Savniassa n piskelijita tutkintn jhtavassa kulutuksessa, avimen ammattikrkeakulun pinnissa, täydennyskulutuksessa, sekä ylemmän ammattikrkeakulututkinnn kulutuksessa. Savnia timii Phjis-Savn alueella ja sen timipisteitä n Kupissa, Iisalmessa, sekä Varkaudessa. (Savnia-ammattikrkeakulu uuden piskelijan pas 2014; Savnia-ammattikrkeakulu kulutushjelmat.) Savnia-ammattikrkeakulun tehtävänä n tuttaa mnipulisia saajia yhteiskunnan eri tehtäviin. Savnia prfili kulutuksensa vahvasti työelämänläheiseksi ja työelämää uudistavaksi, missä teriaa svelletaan mahdllisimman suraan käytäntöön. Osaamistavitteiden saavuttamista edistetään mnipulisten petusmenetelmien ja ppimisympäristöjen avulla. Opetusmenetelmistä yksi merkittävin n OIS-ppimisympäristö, jsta n kerrttu tarkemmin kappaleessa 3.6 Oppiminen Savniaammattikrkeakulussa, sekä 4.2 Prjektit. Savnia-ammattikrkeakulu pyrkii vastaamaan ennakivasti ja justavasti työelämän tarpeisiin. Timinnassaan Savnia painttaa petusta tukevaa tutkimus- ja kehitystimintaa, missä piskelijat ja henkilöstö sallistuvat yhdessä ammattikrkeakuluyhteisön kehittämiseen. Lisäksi Savnia timinnallaan pyrkii edistämään timialueellaan yritysten kasvua ja innvaatitimintaa. Savnia-ammattikrkeakulun strategiset päämäärät aikavälille n esitetty kuvissa 1. (Savnia-ammattikrkeakulu Savnian Strategia , 6, 8.)

8 8 (93) Savnia tekee myös tiivistä yhteistyötä eri ppilaitsten kanssa, kuten Itä-Sumen ylipistn ja alueen ammatillisten tisen asteen ppilaitsten kanssa. Yksi merkittävimmistä kumppanippilaitksista n Jensuun Karelia-ammattikrkeakulu. Savnia- ja Karelia-ammattikrkeakulut mudstavat yhdessä ISAT-yhteistyön, eli Itä-Sumen ammattikrkeakulut, jka tarjaa piskelijille laajemman kulutustarjnnan, mahdllisuutena valita pintjaksja mlemmista ppilaitksista. Yhteistyön tavitteena n kehittää Itä-Sumen hyvinvintia, ssiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä saamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinelämän kanssa. (Savniaammattikrkeakulu Savnian Strategia , 8.) Perustehtävä, Timintaplitiikka Savnia turvaa terveen ja kestävän phjan timinnalle Talus n pidettävä terveenä Talutta hallitaan kknaisvaltaisesti Tilat tukevat timintaa Savnia kuluttaa tulevaisuuden saajia Tulevaisuuden saajia kulutetaan ennakivasti ja justavasti Opiskelijat ja piskelun eteneminen vat keskiössä Timinnassa verkstidutaan ammatillisesti yli rajjen Yhteisö lu uuden Savnian Savniassa n työn il ja yhteisöllinen timintakulttuuri Osaaminen n tunnustettua ja uudistavaa Jhtaminen tukee tuttavaa työtä Visit, Arvt, Eettiset periaatteet Savnia lisää elinkeinelämän kilpailukykyä Painalat lisäävät uutta luvaa saamista Timinta tukee yrittäjyyttä, edistää innvintia, ja yritysten kasvua Kulutuksen ja TKI- timinnan laatua parannetaan KUVIO 1. Savnia-ammattikrkeakulun strategiset päämäärät (Savnia-ammattikrkeakulu Savnian Strategia , 10.) Savnia-ammattikrkeakulu linjaa strategiassaan luvansa tulevaisuutta ja saamista vastuullisesti ja verkstituneesti. Savnia-ammattikrkeakulun strategiassa (Kuvi 1.) esitetään ppilaitksen keskeisimpiä khtia, jiden tulee nnistua asetetun aikavälin aikana. Jkainen näkökulma kstuu klmesta menestystekijästä, jiden nnistuminen n vaatimus päämäärien saavuttamiseksi. (Savnia-ammattikrkeakulu Savnian Strategia , 10.) Savnia-ammattikrkeakulun kulutus ja tutkimus- ja kehitystiminta keskittyvät valituille painalille. Nämä painalat kuvastavat ppimisen ja TKI-timinnan välistä yhteyttä. Savnia pyrkii valituilla painalillaan vaikuttamaan myös glbaaleihin haasteisiin ja kehittämään saamista tutkimus-

9 9 (93) ja kehitystiminnan avulla. Osa painalista tteutetaan ISAT-yhteistyön avulla yhdessä Kareliaammattikrkeakulun kanssa. ISAT-yhteistyön yhteisiä painalja vat: Energia, ympäristö ja turvallisuus (Uusiutuvat energiaratkaisut), Käyttäjälähtöiset hyvinvintipalvelut (Väljästi asutun alueen ikäsaaminen), sekä Venäjä-saaminen. Savnia-ammattikrkeakulun kulutus ja tutkimus- ja kehitystiminnan painalat n esitetty kuvissa 2. Esitettyjen painaljen tavitteena n tuttaa uutta tieta, jka hyödyttää elinkeinelämää ja ammattikrkeakulutusta. (Savnian Strategia , 5 6.) Uutta luva saaminen Sveltava tutkimus Kehittämistiminta Työelämäläheinen ppiminen - OIS Venäjä- saaminen Yritysten kasvu kasvu ja innvaatityökalut ja innvaatityökalut KUVIO 2. Savnia-ammattikrkeakulun painalat (Savnian Strategia , 6.)

10 10 (93) 2 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Ammattikrkeakulut tarjavat käytännönläheistä, työelämään suuntaavaa krkeakulutasista petusta nurille ja aikuisille. Kulutushjelmien tarkituksena n antaa ammatilliset valmiudet työelämään, sekä ylläpitää ja kehittää j lemassa levaa ammattitaita. Opetussuunnitelmissa krstuu erityisesti käytännönläheisyys. Ammattikrkeakulun phjakulutuksena vaaditaan tisen asteen kulutus (Luki, ylippilastutkint tai ammatillinen kulutus). Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikrkeakuluja vunna 2014 li 24 kappaletta. (Opetushallitus Ammattikrkeakulut.) Ammattikrkeakuluja kskevassa laissa määritellään ammattikrkeakulujen tehtäväksi tarjta työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa krkeakulupetusta man alan asiantuntijatehtäviin. Lisäksi tehtävänä n tarjta tukea yksilön ammatilliseen kasvuun, harjittaa ammattikrkeakulupetusta palvelevaa, työelämää ja aluekehitystä tukevaa timintaa. Opetuksen n perustuttava tutkimuksiin, taiteellisiin tai sivistyksellisiin lähtökhtiin. Lisäksi ammattikrkeakulun n harjitettava alueen elinkeinrakenteen humin ttavaa sveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä ja taiteellista timintaa. (Ammattikrkeakululaki 932/2014, 4.) Ammattikrkeakulututkintn jhtava kulutus tteutuu kulutushjelmana. Ammattikrkeakulut vat yleensä mnialaisia, tarjten useita kulutushjelmia eri alilta saman ppilaitksen sisällä. Kulutushjelmat vat ammattikrkeakulujen suunnittelemia ja järjestämiä pintkknaisuuksia. Kulutushjelmissa vi lla useita eri suuntautumisvaihtehtja. Esimerkiksi tradenmipiskelija vi suuntautua rahitukseen ja talushallintn, markkinintiin tai vaikka yrittäjyyteen. Kulutushjelmat vidaan jakaa kahdeksaan eri sa-alueeseen; Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Lunnntieteiden ala Lunnnvara- ja ympäristöala Matkailu- ravitsemis- ja talusala Ssiaali- terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden- liiketaluden ja hallinnn ala (Opetus- ja kulttuuriministeriö Opiskelu ja tutkinnt ammattikrkeakuluissa.) Opiskelu ammattikrkeakulussa vi tapahtua päivä- tai iltapiskeluna. Tutkint-piskelu n yleisin tapa piskella ammattikrkeakulussa. Tällöin piskelu tapahtuu päiväpiskeluna, jllin piskelija piskelee päätimisesti. Tutkint-piskelussa piskelu etenee säännöllisellä rytmillä piskelijaryhmän kanssa. Opiskelussa käytetään mnipulisesti erilaisia ppimisympäristöjä ja petusmenetelmiä yhdistäen teriatietämystä ja käytännön saamista. Tutkint-piskelun tavitteena n tarjta piskelijalle laaja-alainen saaminen alan asiantuntijatehtäviin ammattikrkeakulututkinnn muds-

11 11 (93) sa.(savnia-ammattikrkeakulu uuden piskelijan pas 2014; Savnia-ammattikrkeakulu Erilaisia tapja ppia.) Tutkint-piskelun lisäksi ammattikrkeakulut tarjavat petusta myös aikuisille. Tällöin piskelu tapahtuu mnimutisesti esimerkiksi sin päivä-, ilta- tai itsenäisenä piskeluna. Tämä mahdllistaa, että piskelua n mahdllista surittaa esimerkiksi työn hella. Mnimut-piskelussa pyritään hyödyntämään piskelijan lemassa levaa ammattitaita ja työkkemusta. Työkkemuksella piskelijan n mahdllista saada hyväksiluettua sa pinnistaan. Mnimut-piskelussa piskelija vi piskella itselleen aivan uuden ammatin tai mahdllisesti nstaa aikaisempi tutkint ammattikrkeakulututkinnksi. (Savnia-ammattikrkeakulu uuden piskelijan pas 2014; Savniaammattikrkeakulu Erilaisia tapja ppia.) Näiden lisäksi ammattikrkeakulussa n mahdllista surittaa ylempi ammattikrkeakulututkint. Ylempi ammattikrkeakulututkint vastaa masters-tasn tutkinta. Tutkint n tarkitettu j krkeakulututkinnn surittaneille. Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn tavitteena n syventää ja laajentaa ammatillista saamista. Krkeakulututkinnn lisäksi piskelijalta vaaditaan vähintään klmen vuden työkkemus alalta. Ylempi ammattikrkeakulututkint kstuu syventävistä ammattipinnista, vapaasti valittavista pinnista, sekä pinnäytetyöstä. Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn pinnt vat pintpistettä, tarkittaen nin 1 1,5 vuden päätimista piskelua. (Ishanni 2013, 43 44; Savnia-ammattikrkeakulu uuden piskelijan pas 2014.) 2.1 Ammattikrkeakulututkinnn rakenne Opetussuunnitelma n ppilaitksen työkalu, jnka avulla petusta suunnitellaan. Opetussuunnitelmassa määritellään petuksen tavitteita, sisältöä, sekä muita petukseen liittyviä seikkja. Opetussuunnitelman avulla petuksesta tulee ehjä ja järjestelmällinen. Sen avulla pinnista pyritään lumaan selkeä kuva pintkknaisuutena. Jtta pintkknaisuus hahmttuisi, pintjen rakenne pitää lla tarkasti esitetty. Opetussuunnitelmassa määritellään tutkintn jhtavat pintjakst sisältöineen, tavitteineen, laajuuksineen, arviintikriteereineen, sekä yhteyksineen tisiin pintjaksihin. Tämän avulla piskelija pystyy suunnittelemaan itselleen henkilökhtaisen petussuunnitelman (HOPS), jta nudattaa. Opetussuunnitelman avulla ludaan edellytykset laadukkaalle ppimiselle, sekä pintjen sujuvalle etenemiselle. (Auvinen ym. 2005, 40.) Ammattikrkeakulututkint n krkeakulutasn tutkint, jka vastaa kansainvälistä Bachelrtasn tutkinta. Ammattikrkeakulupinnt kestävät yleensä 3,5 4,5 vutta kulutushjelmasta riippuen. Tutkint kstuu peruspinnista, ammatillisista pinnista, vapaasti valittavista pinnista, työharjittelusta, sekä pinnäytetyöstä. Opintjen mitituksena timii pintpiste. Opintpisteitä kertyy jkaisesta suritetusta pintjakssta. Opintjaksn laajuus määrittelee, kuinka mnta pintpistettä siitä kertyy. Lukuvuden aikana piskelijan tavitteena n kerätä yhteensä 60 pintpistettä, jka vastaa nin 1600 työtuntia. Yhden pintpisteen työmäärä n nin 27 tuntia. Ammattikrkeakulututkinnn pintjen laajuus vi lla 180, 210, 240 tai 270 pintpistettä. Kuvissa 3 n

12 12 (93) esitetty esimerkki 210 pintpisteen laajuisen tradenmitutkinnn rakenteesta. (Valtin asetus ammattikrkeakuluista 1129/ ) PERUSOPINNOT 60 OP AMMATTIOPINNOT 90 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP TYÖHARJOITTELU 30 OP OPINNÄYTETÖ 15 OP KUVIO 3. Esimerkki 210 pintpisteen laajuisen tradenmitutkinnn rakenteesta (Savniaammattikrkeakulu Opetussuunnitelma JB11S1 Opintjen rakenne.) Peruspinnt Peruspinnt jhdattavat piskelijan kulutusalaan. Ne luvat phjan pinnille tarjamalla kulutusalan tereettiset-, viestinnän-, tiettekniikan-, sekä kielten perusteet. Kaikki seuraavat pinnt phjautuvat näihin pintihin. Peruspintjen tarkituksena n saada valmiudet ammattitaita syventäviin ammattipintihin. Lisäksi piskelijalle tulee antaa yleiskuva kulutusalan yhteiskunnallisesta asemasta, sekä merkityksestä työelämässä ktimaassa ja ulkmailla. Esimerkiksi tradenmitutkinnn peruspintihin kuuluvia pintjaksja vat markkininnin perusteet ja asiakaspalvelu, rahituksen perusteet, sekä talushallinnn perusteet. (Savnia-ammattikrkeakulu Opetussuunnitelma.) Ammattipinnt Ammattipintjen tavitteena n perehdyttää piskelija kulutusalansa keskeisiin ngelmakhtiin ja antaa piskelijalle valmiudet suriutua itsenäisesti työelämän asiantuntijatehtävistä, sekä niiden kehittämisestä. Ammattipinnissa piskelijalla n mahdllisuus suunnata piskelunsa tiettyihin erikisasiantuntija tehtäviin. Esimerkiksi tradenmipiskelija vi suunnata piskelunsa markkinintiin, jhtamiseen, yrittäjyyteen, tai talushallintn ja rahitukseen. Tällöin ammattipintihin kuuluvia pintjaksja vat esimerkiksi: Markkininnin ja asiakkuuksien jhtaminen, Kannattavuus ja kustannusten hallinta, sekä Työlainsäädäntö ja palkkahallint. (Savnia-ammattikrkeakulu Opetussuunnitelma.) Vapaasti valittavat pinnt Vapaasti valittavat pinnt tukevat asiantuntijaksi kehittymisessä. Ne vat pintja, jita piskelija vi valita mien kiinnstuksiensa mukaan. Vapaasti valittavat pinnt syventävät saamista entisestään ja niiden avulla n mahdllista laajentaa saamistaan esimerkiksi kielipinnilla tai tisten ku-

13 13 (93) lutushjelmien ammattipinnilla. Vapaasti valittaviin pintihin vidaan myös laskea pintja, jtka n suritettu muissa ammattikrkeakulutasn ppilaitksissa. Näitä pintja vat esimerkiksi aikaisemmat samantasiset pinnt tai vaiht-piskelusta kertyneet pintpisteet. Tradenmitutkinnn vapaasti valittaviin pintihin kuuluvia pintjaksja vat esimerkiksi: Markkininnin suunnittelu, Energia ja ympäristö, sekä vapaasti valittavia kielikursseja kuten Venäjän tai Ranskan kielen perusteet. (Savnia-ammattikrkeakulu Opetussuunnitelma.) Työharjittelu Työharjittelun tehtävänä n perehdyttää piskelija man alansa työtehtäviin. Työharjittelun aikana piskelija pääsee sveltamaan ppimaansa teriaa käytännössä. Työharjittelu vi kstua useasta sasta kuten esimerkiksi perus- ja ammatillisesta harjittelusta. Nämä harjittelut valmentavat piskelijaa työelämään syventämällä hänen ammatillista saamistaan. Harjittelujaksjen aikana piskelija saa työuran kannalta tärkeää työkkemusta ja lutua tärkeitä verkstja. Työharjittelut auttavat piskelijaa työllistymään kulutusalaa tai suuntautumista vastaavaan työhön. Työharjittelusta lisää kappaleessa 4.1 Työharjittelu. (Savnia-ammattikrkeakulu Opetussuunnitelma.) Opinnäytetyö Opinnäytetyö n piskelijan työ- ja ppimisprsessi, jnka hjaa ja arvii alan asiantuntija. Opinnäytetyön tavitteena n kehittää piskelijan valmiuksia timia työelämässä. Opinnäytetyön vi tehdä yksi, parin tai ryhmän kanssa. Tarkituksena n sittaa piskelijan pystyvän sveltamaan ppimiaan tietja ja taitja käytännössä, sekä itsenäisesti tunnistamaan, arviimaan, sekä ratkaisemaan työelämän kehittämishaasteita. Oppimisen lisäksi pinnäytetyö tarjaa hyvät verkstitumismahdllisuuden, jka avaa mahdllisuuksia piskelijiden työllistymiseen. Opinnäytetyön suritustapja vat; kehittäsmistyö, prdukti, tutkimuksellinen- tai kstettu pinnäytetyö. Kehittämistyössä piskelija suunnittelee ja tteuttaa kehitystyön timeksiantajan tarpeisiin. Kehittämisen khteena vi lla esimerkiksi tute, palvelu tai prsessi. Opinnäytetyössään piskelija esittää suunnitelman, tteutuksen, arviinnin tutksistaan, sekä antaa jatkkehittämisideita raprtin mudssa. Tutkimuksellisessa pinnäytetyössä piskelija tarkastelee kulutusalaansa liittyvää ngelmaa tai kehittämisenkhdetta tutkimuksellisin menetelmin. Tutkimuksellinen pinnäytetyö n raprtti, jka kstuu tutkimuksen suunnittelusta ja tteutuksesta, sekä saaduista tulksista ja niiden analysinnista. Opinnäytetyö prduktina tarkittaa, että piskelija sittaa saamistaan alan asiantuntijana tai taiteilijana, suunnittelemalla ja tteuttamalla esimerkiksi tapahtuman tai taiteellisen esityksen. Opinnäytetyö mudstuu piskelijan raprtista, missä n esitetty tutksen suunnittelu, tteutus, sekä arviinti. Opinnäytetyö vi lla myös kste tai prtfli piskelun aikana luduista tutksista. Näitä tutksia vivat lla erilaiset selvitykset, tutkimukset, tekset tai prjektit. Kstettu pinnäytetyö n yhteenvet näistä tutksista ammattialalle sveltuvan raprtin mudssa, missä n esitetty keskeisimmät tutkset ja tulkset. (Savnia-ammattikrkeakulu Opetussuunnitelma; Savnia-ammattikrkeakulu Tradenmi (amk), liiketalus, päivätteutus.)

14 14 (93) 2.2 Ammattikrkeakulujen työelämänyhteydet Ammattikrkeakulujen työelämänyhteydet n määritelty ammattikrkeakululaissa. Sen mukaan ammattikrkeakulujen tehtävänä n harjittaa ammattikrkeakulupetusta palvelevaa, työelämää ja aluekehitystä tukevaa timintaa. Tämän lisäksi ammattikrkeakulun n harjitettava alueen elinkeinrakenteen humin ttavaa sveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, sekä taiteellista timintaa. (Ammattikrkeakululaki 932/2014, 4.) Ammattikrkeakuluissa n käynnistynyt vusina petusministeriön rahittama Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittämisverkst INTO. Kehittämisverkstssa vat mukana kaikki Sumen ammattikrkeakulut. Hankkeen tarkituksena n kehittää ja tukea työelämäläheistä ppimista ammattikrkeakuluissa. Työelämänyhteyksiä tarkasteltaessa petusta kuvataan yleensä käyttäen termejä työelämälähtöisyys ja työelämäläheisyys. Opiskelijan ja työelämänyhteyksien kehittämisverkst INTO n määritellyt termit seuraavasti: Työelämälähtöisyydellä tarkitetaan, kun ammattikrkeakuluissa ennakidaan työelämän tulevaisuuden tarpeita ja niihin vastataan petuksessa. Opetuksen tavitteena n, että valmistunut piskelija maa ne kmpetenssit, jita työelämässä tarvitaan ja arvstetaan. Opetuksen työelämälähtöisyydellä halutaan parantaa piskelijiden työllistymismahdllisuuksia varmistamalla petuksen vastaavuus tdellisia työelämän dtuksia khtaan. Työelämäläheisyys n hieman mnimutkaisempi käsite, jka sisältää paljn työelämälähtöisyyden piirteitä. Työelämäläheisyydellä tarkitetaan kulutuksen tehtävää arviida ja kyseenalaistaa j lemassa levia työelämän timintamalleja ja käytänteitä. Tämän tarkituksena n kehittää ja uudistaa nykyisiä timintamalleja. Ammattikrkeakulutus perustuu ppilaitsten ja elinkeinelämän verkstitumisen varaan. Tämän yhteistyön tarkituksena n luda petusta, missä teriapetus ja työssäppiminen vat vurvaikutuksessa keskenään. Oppilaitkset tekevät yhteistyötä alueellisten yritysten, sekä muiden innvaativerkstjen kanssa. Tämän yhteistyön tarkituksena n, että ppilaitkset ppivat yrityksiltä ja muilta verkstn sallistuvilta rganisaatiilta ja päinvastin. (Salnen 2010, 16; Raivla, Kekknen, Tulkki & Lyytinen 2001, ; Zacheus 2009, 6.) Ammattikrkeakulujen tarkituksena n antaa piskelijalle laajan tereettisen tietämyksen lisäksi myös käytännön ammatillista saamista. Käytännönläheisyys n llut ammattikrkeakulujen minaisin piirre, jlla se erttuu ylipistjen teriapaintteisesta petuksesta. Työelämänyhteys ammattikrkeakulupiskelussa näkyy erityisesti petusmenetelmien ja ppimisympäristöjen työelämälähtöisyytenä. Näistä merkittävimpiä ppimisympäristöjä vat työharjittelujaks, pinnäytetyö, sekä ppilaitksen järjestämät prjektit ja pintmatkat. Oppimisympäristöistä lisää luvussa 4. Osaamistavitteita ja työelämänsaamisvaatimuksia tukevat ppimisympäristöt. (Mikkla & Nurmi 2001, 69; Zacheus 2009, 5.)

15 15 (93) 2.3 Ammattikrkeakulututkinnn yleiset saamistavitteet Ammattikrkeakululaki määrittelee ammattikrkeakulututkinnn surittaneelle neljä tavitetta. Tavitteiden mukaan piskelijalla tulee lla laaja-alaiset tereettiset, sekä käytännölliset perustiedt ja -taidt suriutua man alan asiantuntijatehtävistä. Lisäksi piskelijalta vaaditaan edellytyksiä elinikäiseen ppimiseen ja man ammattitaitnsa kehittämiseen. Opiskelijalla tulee myös lla valmiudet edistää ja kehittää maa ammattialaansa. Näiden lisäksi piskelijalla tulee lla riittävät viestintä- ja kielitaidt suriutuakseen man alan asiantuntijatehtävistä, sekä kansainvälisestä timinnasta ja yhteistyöstä. Osaamistavitteet jakautuvat kahteen saan: piskelijan yleisiin kmpetensseihin, sekä alan ammatillisiin kmpetensseihin. (Valtineuvstn asetus ammattikrkeakuluista 1129/ ) Jkaisen kulutushjelman petussuunnitelmassa n lista saamistavitteista. Osaamistavitteilla tarkitetaan, niitä valmiuksia jita piskelijalta dtetaan valmistuessaan. Nämä saamistavitteet mudstuvat eri kmpetensseista. Kmpetenssilla tarkitetaan niitä tietja, taitja ja arvja, jtka vat välttämättömiä tietyn työtehtävän surittamiseen. Kmpetenssi vidaan ymmärtää jk yksilön henkilökhtaisena minaisuutena ns. yleisenä kmpetenssina tai työtehtäviin sidksissa levana ammatillisena saamisena ns. ammattispesifisenä kmpetenssina. Yleisiä kmpetensseja vat mm. man saamisen arviinti ja kehittäminen tai kyky timia työyhteisössä. Ammattispesifejä kmpetensseja vat yleiset ammattiin liittyvät tiedt ja taidt. Ammattikrkeakulupiskelijan ammattispesifejä kmpetensseja vat mm. petussuunnitelman mukaisten saamisalueiden syvällinen saaminen. Esimerkiksi tradenmipiskelijalle näitä saamisalueita vat rahitus, markkininti, jhtaminen tai yrittäjyys. Kappaleen lpussa n esitetty taulukk 2 havainnllistamaan petussuunnitelman yleisiä saamistavitteita. (Liljander ym. 2002, 109; Savnia-ammattikrkeakulu Tradenmipiskelijan petussuunnitelma 2014.) Evers, Rush & Berdrw (1998, 40 41) vat määritelleet yleiset työelämävaatimukset ja kmpetenssit neljään eri pääryhmään. Pekka Ruhtie käsittelee Eversin, Rushin ja Berdrwin jäsentelyä kirjassaan Oppiminen ja ammatillinen kasvu (2000, ). Yleiset työelämänvalmiudet n esitetty taulukssa 1: Yleiset työelämänvalmiudet ja niiden jäsentyminen erillisiksi taidiksi ja kyvyiksi. Ruhtie n jakanut yleiset työelämänvaatimukset ja kmpetenssit; elämänhallinnan-, kmmunikinti-, ihmisten ja tehtävien jhtamisen-, sekä innvaatiiden ja muutsten vauhdittamisen taidiksi. Alkuperäisen jäsentelyn tarkituksena n lukitella elinikäistä ppimista ja työllistymistä edistävät taidt. (Ruhtie, 2000, 40.)

16 16 (93) TAULUKKO 1. Yleiset työelämänvalmiudet ja niiden jäsentyminen erillisiksi taidiksi ja kyvyiksi (Ruhtie 2000, 40.) Yleiset työelämänvalmiudet Elämänhallinta Kmmunikintitait Ihmisten ja tehtävien jhtaminen Innvaatiiden ja muutsten vauhdittaminen Oppimisen tait Vurvaikutustait Krdinintikyky Hahmttamiskyky Kyky rganisida ja hallita ajankäyttöä Henkilökhtaiset vahvuudet Ongelmanratkaisutait ja analyyttisyys Kuuntelutait Päätöksentektait Luvuus, innvatiivisuus, muutsherkkyys Suullinen viestintätait Jhtamistait Riskinttkyky Kirjallinen viestintätait Tait hallita knflikteja Visiintikyky Suunnittelu ja rganisintitait Elämänhallinta Ensimmäinen kmpetenssi käsittelee timinnan (elämän-)hallintaa. (Evers, Rush & Bedrw 1998, 40 41). Tämän sa-alueen tarkituksena n kehittää tapja, jiden avulla piskelija pystyy hallitsemaan epävarmuutta jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kmpetenssi kstuu neljästä eri tait- ja kykyalueesta: ppimisen tait, kyky rganisida ja hallita ajan käyttöä, henkilökhtaiset vahvuudet, sekä ngelmanratkaisutait ja analyyttisyys. (Ruhtie 2003, 61.) Oppimisen taidlla tarkitetaan kykyä ammentaa tieta kkemuksista, sekä man saamisen ajan tasalla pitämistä ammattialallaan. Kyvyllä rganisida ja hallita ajankäyttöä tarkitetaan kykyä hallita useita tehtäviä samanaikaisesti. Tisin sanen kykyä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja käyttää niihin aikaa svittujen aikarajjen mukaisesti. Henkilökhtaisilla vahvuuksilla tarkitetaan kykyä hallita persnallisuuspiirteitä, jtka auttavat työtehtävissä suriutumisessa. Näitä persnallisuuspiirteitä vat esimerkiksi kyky työskennellä itsenäisesti, stressinsietkyky tai kyky hyödyntää rakentavaa palautetta. Ongelmanratkaisutaidilla ja analyyttisyydellä tarkitetaan kykyä ratkaista ngelmia yksin tai ryhmässä. Tämä tarkittaa kykyä tunnistaa keskeisimmät ngelmakhdat, tarkastella niitä mnipulisesti, sekä kehittää ideita ja ratkaisuja niihin. (Ruhtie 2000, 41.) Elämänhallinnalla yleisesti tarkitetaan kykyä ttaa vastuuta masta saamisestaan ja timinnastaan. Näiden taitjen avulla piskelija pystyy hallitsemaan maa käyttäytymistään ja parantamaan suritusta työtehtävissään. Opiskelijalla n ltava valmius selviytyä muuttuvassa työympäristössä. Jtta piskelija pystyy selviytymään muuttuvassa työympäristössä, piskelijan tulee mata kyky sie-

17 17 (93) tää muutksesta jhtuvaa epävarmuutta, tiedstaa ma saamisensa ja puutteensa, mattava valmius kehittää saamistaan, löytää keint saamisen kehittämiseen, kntrllida käytöstään, sekä kyky speutua uusiin tilanteisiin. (Ruhtie 2000, 43.) Elämänhallinta kstuu niin yleisistä kmpetensseista ja ammatillisistakin. Sen tarkituksena n sveltaa maa ammatillista saamistaan, sekä kehittää sitä entisestään. Opiskelijan tulee sata tunnistaa vastaan tulevat ngelmat ja löytää ratkaisut niihin. Lisäksi piskelijan tulee sata hallita muutksia ja speutua niihin. Näiden kmpetenssien lisäksi keskeinen asia n piskelijan asenteessa ja mtivaatissa. Opiskelijalla tulee lla halu kehittää maa saamistaan muutksen edessä. (Ruhtie 2000, 43.) Kmmunikintitait Tinen yleinen työelämävaatimuksien kmpetenssi n kmmunikintitait. (Evers, Rush & ja Berdrw 1998, 40 41). Kmmunikintitaidilla tarkitetaan kykyä timia tehkkaasti eri henkilöiden ja ryhmien kanssa. Kmmunikintitaitihin sisältyy kyky kerätä, sisäistää, ja jakaa tieta eri mudissa. Kmpetenssi kstuu neljästä eri tait- ja kykyalueesta: vurvaikutustaidt, kuuntelutaidt, sekä suullinen- ja kirjallinen viestintätait. (Ruhtie 2003, 61.) Vurvaikutustaidilla tarkitetaan kykyä työskennellä tisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tarpeitaan, sekä lla avin tisten näkemyksille. Kuuntelutaidilla tarkitetaan kykyä kuunnella tisten puhetta, sekä kykyä reagida tisten ajatuksiin keskustelun aikana. Suullisilla viestintätaidilla tarkitetaan kykyä välittää tieta verbaalisesti yhdelle tai useammalle henkilölle. Kirjallisilla viestintätaidilla tarkitetaan kykyä välittää tieta kirjallisesti virallisessa, sekä epävirallisessa mudssa. Virallisia mutja vat esimerkiksi raprtit ja muut asiakirjat. Epävirallisia mutja vat esimerkiksi muistit ja muistiinpant. (Ruhtie 2000, 41.) Kmmunikintitaidilla pystymme jakamaan infrmaatita. Työelämässä tämä tarkittaa esimerkiksi yrityksen kykyä pystyä viestimään ja määrittelemään timinnan tavitteet, missi, sekä työskentelyä hjaavat järjestelmät. Lisäksi kmmunikinnin avulla lumme kkajan kuvaa itsestämme muille. Kuuntelija lu viestijästä mielikuvaa ja tulkintja hänen kmmunikintitaitjensa perusteella. Väärinkäsitysten ennaltaehkäisemiseksi n erityisen tärkeää hallita hyvät kmmunikintitaidt. Omalla suullisella ja kirjallisella viestinnällä vi antaa itsestään ammattitaitisen kuvan. Tisaalta kmmunikintitaitjen puutteilla vimme viestiä itsestämme täysin väärän kuvan tai aiheuttaa muita väärinymmärryksiä. (Ruhtie 2000, 44.) Ihmisten ja tehtävien jhtaminen Klmas yleinen kmpetenssi n ihmisten ja tehtävien jhtaminen. (Evers, Rush & ja Berdrw 1998, ) Tämä kmpetenssi sisältää yleiset jhtamisen taidt, jiden avulla tehtävät saadaan suritetuiksi. Jhtamisen taitihin kuuluu, että työt saadaan suritetuksi suunnittelemalla, rganisimalla, krdinimalla, sekä kntrllimalla käytössä levia resursseja. Kmpetenssi kstuu viidestä eri tai-

18 18 (93) t- tai kykyalueesta: krdinintikyky, päätöksentekkyky, jhtamistait, tait hallita knflikteja, sekä suunnittelu- ja rganisintitait. (Ruhtie 2003, 61.) Krdinintikyvyllä tarkitetaan kykyä vaikuttaa ryhmää. Krdinintikykyjen avulla ihmiset saadaan timimaan yhteistyössä, sekä lutua hyvä ryhmähenki. Päätöksentektaidilla tarkitetaan kykyä tehdä päätöksiä asian mnipulisen tarkastelun ja arviinnin perusteella. Tarkastelussa tulee ttaa humin myös pliittiset, sekä eettiset vaikutukset, lyhyellä- ja pitkäaikaisella aikavälillä. Jhtamistaidilla yleisesti tarkitetaan kykyä hjata henkilöitä, delegida tehtäviä tisille, sekä mtivida tisia tekemään parhaansa. Knfliktien hallinta taidilla tarkitetaan kykyä tunnistaa knfliktin lähteet ja keint niiden selvittämiseen. Knfliktit tulee tunnistaa tisten välisissä, sekä itseään kskevissa suhteissa. Suunnittelu- ja rganisintitaidilla yleisesti tarkitetaan kykyä määritellä tehtäviä ja vaiheita, jita vaaditaan lpullisen tavitteen saavuttamiseen. Suunnittelu- ja rganisintitaitja vat esimerkiksi tehtävien jakaminen, tarkkailu ja alkuperäisen suunnitelman krjaaminen. (Ruhtie 2000, 42.) Ihmisten ja tehtävien jhtamisella yleisesti tarkitetaan kykyä saada työ tai tehtävät suritetuiksi käytössä levien resurssien avulla. Tehtävien jhtamisella tarkitetaan työvaiheisiin ja tehtäviin liittyvää suunnittelua, delegintia, sekä seurantaa annettujen tavitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi saavutettuja tulksia tulee sata arviida ja verrata asetettuihin tavitteisiin. Ihmisten jhtamisella tarkitetaan työilmapiiriin, työnhjaamiseen, sekä henkilöstön mtivimiseen liittyviä khtia. Esimiehen keskeisimpiä tehtäviä n hjata, tukea ja kannustaa työntekijöitä. Lisäksi jkaisella työyhteisöön kuuluvalla henkilöllä tulee lla selkeä käsitys tavitteista, päämääristä, käsitys masta työstään, sekä käytössä levista resursseista työtehtävistä suriutumiseen. (Ruhtie 2000, ) Opiskelijalta dtetaan siis kykyä hahmttaa tehtävän kknaiskuva. Hänen tulee ymmärtää tavite ja suunnitella keint tavitteen saavuttamiseen annettujen resurssien avulla. Opiskelijan tulee sata arviida ja tarkastella vaihtehtja useista eri näkökulmista. Lisäksi piskelijalta dtetaan valmiuksia jhtaa ihmisiä, hjata, tukea ja mtivida heitä asetettujen tavitteiden saavuttamiseksi. Innvaatiiden ja muutsten vauhdittaminen Viimeinen yleisten työelämänvaatimuksien kmpetenssi n innvaatiiden ja muutsten vauhdittaminen. (Evers, Rush & ja Berdrw 1998, 40 41). Tällä tarkitetaan yleisesti kykyä hahmttaa asiita, tehdä alitteita muutksiin, sekä jhtaa uusien alitteiden eteenpäin viemistä. Innvaatiiden ja muutsten vauhdittaminen kstuu neljästä eri tait- tai kykyalueesta: hahmttamiskyky, luvuus, innvatiivisuus, sekä muutsherkkyys, riskinttkyky, sekä visiintikyky. (Ruhtie 2003, 61.) Hahmttamiskyvyllä tarkitetaan kykyä hahmttaa leellisin tiet eri lähteistä saatuna, sisäistää saatu tiet yleistettävään mutn, sekä sveltaa ja yhdistää saatua tieta uusiin ja laajempiin kknaisuuksiin. Luvuudella, innvatiivisuudella, sekä muutsherkkyydellä tarkitetaan lyhyesti kykyä speutua uusiin tilanteisiin. Tällä tarkemmin tarkitetaan yksilön valmiutta reagida yrityksen kannalta välttämättömiin muutksiin esimerkiksi lumalla uusia ratkaisuja tai rganisimalla työntekijät, rlit

19 19 (93) tai työtehtävät uudelleen. Riskinttkyvyllä tarkitetaan kykyä ttaa harkittuja riskejä työelämässä. Näitä vivat lla esimerkiksi uusien timintamallien ja vaihtehtjen luminen. Riskinttkykyyn liittyy, että yksilö saa arviida ja ttaa humin mahdlliset riskit ja niiden seuraamukset. Visiintikyvyllä tarkitetaan kykyä hahmttaa yrityksen tai rganisaatin tulevaisuutta ja innvatiivisia suuntaviivja. (Ruhtie 2000, 42.) Kilpailuedun saamiseksi tarvitaan erityisesti kekseliäisyyttä ja innvaatiita. Jtta yritys pysyisi kilpailussa mukana, sen täytyy tehdä jatkuvasti muutksia sen ssiaalisessa, pliittisessa, taludellisessa, sekä teknlgisessa ympäristössä. Lisäksi yrityksen timintaa n arviitava jatkuvasti, jtta prsessit ja tutteet vastaisivat asiakkaiden tarpeita mahdllisimman hyvin. Menestymisen kannalta n erityisen tärkeää, että muutksiin suhtaudutaan myönteisesti. Opiskelijalta dtetaan valmiutta nähdä muuts ennemminkin mahdllisuutena, kuin haasteena. Lisäksi piskelijalla tulee lla kyky käsitellä uutta tieta, kyky speutua uusiin tilanteisiin, kyky tehdä muutksia, sekä kyky nähdä uusia mahdllisuuksia ja vaihtehtja. (Ruhtie 2000, 42, )

20 20 (93) TAULUKKO 2. Esimerkki Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen tradenmipiskelijan yleisistä saamistavitteista (Savnia-ammattikrkeakulu petussuunnitelma JB11S1 saamistavitteet.) Yleiset kmpetenssit (Generic cmpetences) Osaamisen kuvaus (Descriptin f cmpetences) Oppimisen taidt (Learning cmpetences) Osaa arviida ja kehittää maa saamistaan ja ppimistapjaan. Osaa hankkia, käsitellä ja arviida kriittisesti. Kykenee ttamaan vastuuta ryhmän ppimisesta ja pitun jakamisesta. Osaa yhdistää yrittäjämäisen timintatavan saksi ammatillista kehittymistä ja urasuunnitteluaan. Eettinen saaminen (Ethical cmpetences) Kykenee ttamaan vastuun masta timinnastaan ja sen seuraamuksista. Osaa timia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Osaa ttaa erilaiset timijat humin työskentelyssään. Osaa sveltaa tasa-arvisuuden periaatteita. Osaa sveltaa kestävän kehityksen periaatteita. Kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti saamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvihin perustuen. Työyhteisösaaminen (Wrking cmmunity cmpetences) Osaa timia työyhteisön jäsenenä ja edistää työyhteisön hyvinvintia. Osaa timia työelämän viestintä- ja vurvaikutustilanteissa. Osaa hyödyntää tiet- ja viestintätekniikkaa man alansa tehtävissä. Kykenee lumaan henkilökhtaisia työelämänyhteyksiä ja timimaan verkstissa. Osaa tehdä päätöksiä ennakimattmissa tilanteissa. Kykenee työn jhtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä. Omaa valmiuksia yrittäjyyteen. Innvaati-saaminen (Innvatin cmpetences) Suhtautuu avimesti timintaympäristöön ja kehitykseen Kykenee luvaan ngelmaratkaisuun ja saa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taludellisesti kannattavia ratkaisuja. Tunnistaa timintaympäristön uusia liiketimintamahdllisuuksia ja tuntee innvintiin liittyvän sääntelyn ja eettiset periaatteet Osaa tteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sveltaen alan lemassa levaa tieta ja menetelmiä Kansainvälisyyssaaminen (Internatinal cmpetences) Omaa alansa työtehtävissä ja kehittymisessä tarvittavan kielitaidn Kykenee mnikulttuuriseen yhteistyöhön Osaa ttaa työssään humin alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdllisuuksia

21 21 (93) 2.4 Ammattikrkeakulututkinnn ammatilliset saamistavitteet Ammatillinen saaminen perustuu ammattispesifisiin kmpetensseihin. Nämä kmpetenssit vat välttämättömiä tietyn erityistehtävän surittamiseen. Tällaisia erityistehtäviä vat esimerkiksi tilinpäätöksen tekeminen tai markkininti. Tiettyn tehtävän surittamiseen vaadittavat kmpetenssit vivat lla tdella kapea-alaisia (esimerkiksi tilinpäätöksen tekeminen) tai laaja-alaisia (esimerkiksi tradenmin tekemä markkinintisuunnitelma). Nämä tiettyyn tehtävään tai ammattiin kytköksissä levat kmpetenssit perustuvat alakhtaisiin tietihin, taitihin, sekä yleiseen tiedlliseen kyvykkyyteen. Näiden kmpetenssien kehittyminen vaatii pitkäjänteistä ppimista, kkemusta, rutiineja, sekä aihealueen ymmärtämistä. Ammattikrkeakulututkinnn tarkituksena n antaa piskelijalle nämä tiettyyn ammattiin vaadittavat ammatilliset kmpetenssit. Kappaleen lpussa n esimerkki Savniaammattikrkeakulun tradenmin ammatillisista saamistavitteista (Taulukk 3). (Liljander ym. 2002, 63, 109; Auvinen ym. 2005, 63.) Per-Erik Ellström (2001) n määritellyt ammatilliset kmpetenssit klmesta eri näkökulmasta. Lisäksi hän antaa käsitteille viisi eri merkitystä (KUVIO 4). Pekka Ruhtie (2002) mukailee Ellströmin määritelmää kirjassa Omalla tiellä Ammattikrkeakulut kymmenen vutta. (Liljander ym. 2002, ) Yksilön pätevyys (Kmpetenssi) Mudllinen pätevyys Opetussuunnitelmien, tutkintvaatimuksien tai tdistusten ilmaisema yksilön mahdllinen pätevyys Työelämän edellyttämä pätevyys (Kvalifikaati) Mudlliset pätevyysvaatimukset Työelämän, työehtspimusten yms. määrittelemät kelpisuusvaatimukset Hyödynnetty pätevyys Osaaminen, jta yksilö vi työssään hyödyntää ja kehittää Tdellinen pätevyys Yksilön ait ja ptentiaalinen työtehtävissä hyödynnettävissä leva pätevuus (yksilöllinen kapasiteetti) Työelämän saamisvaatimukset Työtehtävien menestyksellisen surittamisen edellyttämä pätevyys / saaminen KUVIO 4. Ammatilliseen pätevyyteen liittyviä merkityksiä (Mukaillen Ellström 1997: 37 44; Liljander ym. 2002: ; Auvinen ym. 2005, 62.)

22 22 (93) Ammatillisia kmpetensseja vidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta, jk virallisina pätevyysvaatimuksina tai työn edellyttäminä tdellisina pätevyysvaatimuksina. Virallisena pätevyysvaatimuksena nähdään ns. mudllinen pätevyys, jka saadaan esimerkiksi tutkinttdistusten avulla. Työn tdellisina pätevyysvaatimuksia vat ne taidt jilla työ saadaan tdellisuudessa suritettua. Virallisia pätevyysvaatimuksia paintetaan usein rekrytinnissa ja palkanmaksussa. Tämä jhtuu siitä, että ne vat usein helpmpia muuttaa knkreettiseksi saamiseksi. (Liljander ym. 2002, 110.) Ensimmäisenä ammatillisia kmpetensseja tarkastellaan työn edellyttämän pätevyyden näkökulmasta. Tällä tarkitetaan niitä tdellisia työelämän vaatimuksia, jtka vat välttämättömiä tietyn työtehtävän surittamiseen. Nämä vaatimukset vat erilaisia työtehtävistä riippuen. Jpa saman ammattialan sisällä vaatimukset vivat lla hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi henkilö vi lla täysin pätevä ammattiinsa ktimaassa, muttei le tarpeeksi pätevä suriutumaan ammatissaan ulkmailla. (Liljander ym. 2002, 109; Auvinen ym. 2005, 63.) Tiseksi ammatillisia kmpetensseja tarkastellaan yksilön tdellisena pätevyytenä. Tällä tarkitetaan työntekijän henkilökhtaista minaisuutta (esimerkiksi kkemusta), jta hän tu työpaikalleen. Tällöin puhutaan henkilön tdellisesta tai ptentiaalisesta pätevyydestä, jka ttaa humin henkilön tdellisen kyvyn selviytyä työtehtävistään. Tdellinen pätevyys vi krstaa mudllista pätevyyttä tai päinvastin laskea sitä. (Liljander ym. 2002, ) Klmas näkökulma ammatillisiin kmpetensseihin määräytyy yksilön ja työn välisestä vurvaikutuksesta. Tällöin puhutaan käytössä levasta kmpetenssista. Se tarkittaa, kuinka paljn työntekijän n mahdllista hyödyntää ja kehittää kmpetenssejaan työn sallimissa rajissa. Käytettävissä leva pätevyys n verrattavissa ptentiaaliseen pätevyyteen. Ptentiaalisesta pätevyydestä ei kuitenkaan vida aina saada kaikkea khdistettua työhön, jhtuen työntekijän tai työn asettamista rajituksista ja mahdllisuuksista. (Liljander ym. 2002, 110.)

23 23 (93) TAULUKKO 3 Esimerkki Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen tradenmipiskelijan ammatillisista saamistavitteista (Savnia-ammattikrkeakulu petussuunnitelma JB11S1 saamistavitteet.) Tradenmin ammatilliset kmpetenssit Osaamisen kuvaus Laaja-alainen liiketimintasaaminen Tunnistaa ja saa kuvata yrityksen ydinprsessit ja ymmärtää liiketaluden eri sa-alueiden vaikutukset tisiinsa. Ymmärtää yrityksen liiketiminnan ja liiketimintaympäristön vurvaikutuksen, sekä maksuu yrittäjämäisen timintatavan. Tietää kannattavan yritystiminnan perusteet ja saa analysida yrityksen timintaa ja riskejä. Ymmärtää yksilön vaikutuksen työyhteisön timintaan ja saa timia tulksellisesti kk rganisaatin etua ajatellen. Kansainvälinen liiketimintasaaminen Tuntee kansainvälisten yritysten timintakentän, sen erilaisia timintalgiikita, strategiita ja peraatiita. Kykenee timimaan kansainvälisissä yrityksissä humiiden yritys- ja rganisaatikulttuurien sekä timintatapjen erilaisuuden. Kykenee lumaan ja ylläpitämään kansainvälisiä liikesuhteita, hallitsemaan asiakassuhteita sekä myyntitimintja. Ymmärtää yrityksen kansainvälistymisprsessin ja kykenee sallistumaan päätöksentekn markkina-alueista ja viennistä. Ymmärtää viestinnän merkityksen glbaalissa liiketimintaympäristössä ja saa asemida yrityksen timintaympäristöön. Mniammatillinen verkst-saaminen Hallitsee tiimityön ja kykenee timimaan mniammatillisissa prjekteissa ja verkstissa. Kykenee timimaan knsultivana liiketaluden asiantuntijana muiden ammattiryhmien asiantuntijille. Oppii hyödyntämään verkstja liike-elämän prjekteissa ja rakentamaan maa ammatillista suhdeverksta käytännön prjekteissa piskeluaikana. Osaa timia viestintä- ja vurvaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkstn jäsenenä. Asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hallinta Osaa hallita asiakkuuksia, tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja pystyy vastaamaan niihin. Ymmärtää, että asiakaslähtöinen liiketiminta tuttaa lisäarva asiakkaille ja yhteistyöverkstille. Osaa arviida yrityksen kriittisiä menestystekijöitä ja arvketjua, sekä kilpailuetua. Hallitsee asiakkuuksiin liittyviä tiet- ja viestintäteknlgisia svelluksia.

24 24 (93) 3 OPPIMISNÄKEMYKSET Ennen ppimisympäristöihin tutustumista n täkeää tarkastella ppimisen eri käsityksiä ja näkemyksiä. Tässä kappaleessa käydään läpi yleisimpiä ppimisnäkemyksiä ja lumme perustan ppimisen terialle. Kappaleen lpussa leva taulukk 4 havainnllistaa kappaleessa käsitellyt ppimisnäkemykset yhteenvetna. Lindblm-Ylänne ja Nevgi (2003) vat määritelleet termit ppimiskäsitys ja ppimisnäkemys kirjassaan Ylipist- ja krkeakulupettajan käsikirja seuraavasti: Oppimiskäsityksellä tarkitetaan yksilön käsitystä siitä, mitä ppiminen n. Oppimisnäkemyksellä tarkitetaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa teriaa, jlla selitetään ppimista. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, 82.) 3.1 Behaviristinen ppimisnäkemys Behaviristinen ppimisnäkemys perustuu tutkimuksiin ihmisen käyttäytymisestä. Behavirismillä tarkitetaan yksilön reagintia ulkisiin ärsykkeesiin ja niistä saadun palautteen perusteella tapahtuvaa ppimista. Psitiivinen palaute (kehuminen tai hyvät arvsanat) jhtavat käyttäytymisen vahvistumiseen, kun taas negatiivinen palaute (kritiikki tai heikt arvsanat) käyttäytymisen heikkenemiseen. Keskeinen ajatus behavirismissä n, että käyttäytymistä vidaan hjata haluttuun suuntaan palkitsemalla tai rankaisemalla. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) Pekka Ruhtie (2002) n määritellyt kirjassa Omalla tiellä - ammattikrkeakulut kymmenen vutta behavirismille klme tyypillistä piirrettä: 1) Oppiminen ilmenee käyttäytymisen muuttumisena. Behavirismi keskittyy ulkisiin muutksiin, jättäen piskelijan pään sisällä tapahtuvan ajattelun humiimatta. 2) Ympäristö mukkaa käyttäytymistä. Opiskelijalla behaviristisessa ppimisnäkemyksessä n passiivinen rli. Oppimiseen vaikuttaa ympäristö piskelijan sijaan. 3) Oppimista selitetään läheisyyden ja vahvistamisen käsitteillä. Behavirismille n tärkeää saada välitöntä palautetta keinin, jilla tivtun tapahtuman tistumisen tdennäköisyys kasvaa. (Liljander ym. 2002, 108.) Opetusta varten tulee kehittää siihen sveltuva petusmateriaali. Opetusmateriaalissa lennaista n määritellä pittava kknaisuus ja jakaa sen sisältö pieniin siin. Nämä sat n esitettävä lgisessa järjestyksessä niin, että piskelija vi edetä sa kerrallaan, saaden aina välitöntä palautetta ppimisestaan. Behavirismissä pettajan rli n aktiivinen, kun taas piskelijan rli vastaanttajana n passiivinen. Opettajan n sattava löytää ikeat ärsykkeet hjatakseen piskelijaa haluttuun suuntaan. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) Behavirististä ppimisnäkemystä n kritisitu mnin tavin. Opiskelijan passiivinen rli ei jhda laadukkaaseen ppimiseen, kska piskelijalle ei anneta mahdllisuutta prsessida, eli käsitellä tieta tai reflektida, eli sisäistää ppimaansa. Tällöin piskelija ei välttämättä tiedä syvemmin, miksi jkin asia miksi jnkin asia n tällä tavalla tai miksi asiat tulee tehdä tietyllä tavalla. Behaviristisessä ppimisnäkemyksessä ppiminen ketaan ennemminkin tiedn muistamisena tai tistamisena,

25 25 (93) kuin varsinaisena tiedn sisäistämisenä. (Liljander ym. 2002, 108; Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) 3.2 Kgnitiivinen ppimisnäkemys Kgnitiivinen ppimisnäkemys eraa behaviristisestä ppimisnäkemyksestä siinä, että ppiminen nähdään tapahtuvan piskelijan timesta, ympäristön sijaan. Opiskelijan rli behaviristisessä ppimisnäkemyksessä li passiivinen, kun taas kgnitiivisessa näkemyksessä rli n aktiivinen. Kgnitiivisessa ppimisnäkemyksessä tutkimuksen khde ulkisista vaikutuksista n siirtynyt ihmisen sisäisen tiednprsessinnin tutkimiseen. Keskeistä kgnitiiviselle ppimisnäkemykselle n, että ihmisellä nähdään levan kyky vastaanttaa, prsessida, sisäistää, sekä yhdistää tieta aikaisempiin kkemuksiin. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) Kgnitiivisen ppimisnäkemyksen mukaan valikimme ja havainnimme tieta j sitä vastaanttaessa. Tämä tiedn vastaantt ja havainninti tapahtuu tietisesti tai tiedstamatta, perustuen sisäisiin malleihin eli skeemihin. Nämä sisäiset mallit mudstuvat ihmisen aikaisemmista tiedista, kkemuksista ja uskmuksista. Niiden perusteella kiinnitämme humita vain tiettyihin siin tai khtiin vastaantettavasta infrmaatista. Kiinnitämme suuremmalla tdennäköisyydellä humita khtiin, jtka vat meille ennestään tuttuja, kuin khtiin jista meillä ei le aikaisempaa tietämystä. (Liljander ym. 2002, 111.). Kgnitiivisen ppimisnäkemyksen yhteydessä n puhuttu myös ppimisprsessista. Oppimisprsessi kuvaa timinta- ja ajatusmallia tiednkäsittelyn eri vaiheista, tiedn vastaantsta sen ymmärtämiseen asti. Yrjö Egenström (1982) n määritellyt ns. täydellisen ppimisprsessin. Täydellinen ppimisprsessi mudstuu seuraavista kuudesta vaiheesta: mtivituminen, rientituminen, sisäistäminen, ulkistaminen, arviinti ja kntrlli. Tinen Egenströmin (1982) luma käsite n rientaatiperusta. Orientaatiperusta n piskelijan mudstama ajattelu- ja timintamalli, jnka avulla piskelija mudstaa pittavasta khteesta ennakkkuvan ja valitsee ngelman ratkaisuun vaadittavat periaatteet ja tietrakenteen. (Egenström 1982, 45 47; Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) Opettajan tehtävänä ppimisprsessissa n ensin herättää piskelijan mielenkiint ja kiinnstus käsiteltävästä aiheesta. Seuraavaksi pettajan n jhdateltava piskelijat pittavaan khteeseen. Opettajan n annettava piskelijille suuntaviivat ja auttaa heitä itse mudstamaan ma ajattelu- ja timintamalli pittavasta khteesta (rientaatiperusta). Tämän jälkeen piskelija itse, ryhmässä tai pettajan luennn avulla tutustuu pittavaan aiheeseen. Tätä vaihetta kutsutaan tiedn sisäistämisvaiheeksi. Kun asia n sisäistetty, piskelija sveltaa itse ppimaansa tekemällä erilaisia tehtäviä ja harjituksia, eli testaamaa ppimaansa käytännössä. Tätä vaihetta kutsutaan ulkistamisvaiheeksi, kun piskelija siirtää sisäistämäänsä tieta käytäntöihin. Tämän jälkeen piskelija arvii ppimaansa ja tarkastelee rientaatiperustan avulla maa etenemistään ja saamistaan. (Egenström 1982, 45 47; Lindblm-Ylänne, Nevgi 2003, 105.)

26 26 (93) 3.3 Humanistinen ppimisnäkemys Humanistisen ppimisnäkemyksen perustan mudstavat ihmisen arva, tarpeita ja ainutlaatuisuutta krstavat teriat ja filsfiat. Humanistisen näkemyksen taustalla ihminen nähdään lähtökhtaisesti lemukseltaan hyvänä ja vastuullisena lentna. Näkemyksen painpiste n ihmisen kehittymisprsessissa. Ihminen nähdään itse hjautuvana henkilönä, jlla n tarve tteuttaa ja kehittää itseään. Mtivaati piskelemiseen lähtee piskelijasta itsestään, jllin pettajan rli nähdään enemmänkin petuksen mahdllistajana, tukijana ja valmentajana. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, 90.) Pekka Ruhtie (2002) n määritellyt humanistisen ajattelutavan pääpiirteitä: 1) Ihminen pystyy vaikuttamaan maan khtalnsa ja hallitsemaan sitä. 2) Ihmiset vat phjimmiltaan lemukseltaan hyviä ja pyrkivät khti parempaa tulevaisuutta. 3) Ihmiset vat vapaita timimaan. 4) Käyttäytyminen n tulsta inhimillisistä valinnista. 5) Ihmisillä n lemassa rajattmat kasvun ja kehittymisen mahdllisuudet. (Liljander ym. 2002, 113.) Humanistisen psyklgian merkittävimpinä edustajina vidaan nähdä Abraham Maslw ja Carl Rgers. Maslwin yksi tunnetuimpia näkemyksiä li hänen tarvehierarkiateria. Teriassa ihmisen tarpeet n jateltu eri tarvealueisiin: välttämättömistä tarpeista itsensä tteuttamisen tarpeisiin. Hän kutsuu elintärkeiksi tarpeiksi (välttämättömät tarpeet) asiita kuten vesi, kti, ruka, turvallisuus jne. Tteuttamistarpeiksi hän kutsuu persnallisuuden kehittämiseen, kasvuun ja itsensä tteuttamiseen liittyviä tarpeita. Elintärkeät tarpeet aktivituvat, kun niitä ei le tyydytetty. Kun elintärkeät tarpeet n tyydytetty, niiden vaikutus heikkenee ja tteuttamistarpeet aktivituvat. (Lindblm- Ylänne & Nevgi 2003, 91.) Humanistista ppimisnäkemystä n kiritisitu siitä, ettei se le käytännössä tteutettavissa. Usein kulutushjelmissa ei le juurikaan mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen, sillä usein ulkiset tekijät rajittavat timintaa esimerkiksi kurssit n suritettava tietyssä järjestyksessä ja pettajan rli n usein muutakin, kuin lla vain suuntaviivjen näyttäjä. (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, 93.) 3.4 Knstruktivistinen ppimisnäkemys Knstruktivistiselle ppimisnäkemykselle ei le lemassa yhtenäistä teriaa, vaan siihen sisältyy useita eri näkökulmia ja suuntauksia. Yhteistä näille näkökulmille n, että ppiminen nähdään piskelijan mana aktiivisena tiednmudstamisen prsessina. Tässä prsessissa lennaista n, että piskelija yhdistää uutta tieta j lemassa levaan tietn, sekä prsessi uutta tieta ja sen merkitystä aikaisempaan tietämykseen. Keskeisessä asemassa vat piskelijan aikaisempi tietämys, kkemukset, uskmukset, sekä piskelijan tapa hahmttaa maailmaa - piskelijan sisäiset mallit eli skeemat. Knstruktivististinen ppimisnäkemys nähdään näiden sisäisten ajattelu- ja timintamallien mukkaamisena, täydentämisenä, sekä uudelleenrakentamisena. Knstruktivistiseen ppimisnäkemykseen kuuluu myös näiden uusien uudelleenrakennettujen mallien testaaminen. Opettajan tehtä-

27 27 (93) vänä n hahmttaa piskelijiden sisäiset mallit ja valita petusstrategiat näiden mallien mukaan. (Liljander ym. 2002, ; Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, ) Maijaliisa Rauste Vn-Wright ja Jhan Vn Wright (1994, ) vat kuvanneet knstruktivistinen ppimisnäkemyksen yleisimpiä piirteitä. (Liljander ym. 2002, ): Uutta tieta maksutaan käyttämällä aiemmin pittua. Oppiminen n ppijan man timinnan tulsta. Timintaa hjaa sen tavite - ja tavitteita hjaavat ppimisen kriteerit mutta ppimista säätelee se, mitä ppija tekee. Ymmärtämisen painttaminen edistää mielekästä tiedn knstruintia. Sama asia vidaan käsittää ja tulkita mnella eri tavalla. Opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietjen ja taitjen rganisaatista. Ssiaalisella vurvaikutuksella n keskeinen rli ppimisessa. Tavitteellinen ppiminen n tait, jta vi ppia. Oppimista vidaan arviida mnin kriteerein. Opetussuunnitelmien tulisi lla justavia ja ttaa humin niin ppijan valmiudet kuin tiedn suhteellisuus ja muuttuvuus. Knstruktivistiselle ppimisnäkemykselle n lennaista, että piskelija n itse tietinen pittavasta asiasta. Opiskelijan n pystyttävä hahmttamaan, mitä hän ymmärtää, mitä ei ymmärrä, mitä saa ja mitä ei saa. Oppimisen arviinnissa n tärkeämpää selvittää, miten asia n ymmärretty, kuin kuinka paljn asiaa n pittu. Js piskelija ei ymmärrä, miksi jkin asia täytyy petella, ei hän välttämättä saa sveltaa tieta muissa knteksteissa. (Rauste-Vn Wright & Vn Wright 1994, ) 3.5 Ssi-knstruktivistinen ppimisnäkemys Knstruktivistiselle ppimisnäkemykselle yleinen käsitys n, että piskelija itse rakentaa man tietphjansa. Ssi-knstruktivistisessa ppimisnäkemyksessä ppiminen nähdään prsessina, missä piskelija lu itse uusia merkityksiä ja sisältöjä vurvaikutuksessa muiden kanssa. Ssiaalisessa vurvaikutuksessa piskelijalla n mahdllisuus tuda mat ajatteluprsessit ja -mallit esille ja reflektida niitä itsekseen tai muiden kanssa. Samalla muiden näkemykset antavat uusia näkökulmia miin sisäisiin malleihin ja mat näkemykset vivat vaikuttaa myös muiden malleihin. Ssiknstruktivistisessa ppimisnäkemyksessä itsearviinti taidt, sekä tiedn reflektintitaidt krstuvat. (Rauste-Vn Wright & Vn Wright 1994, ; Liljander ym. 2002, 125; Kauppila 2007, 48.) Ssiaalinen kntruktivismi sekitetaan yleensä ssiaaliseen kntruktinismiin. Tapi Pulimaka n määritellyt termit seuraavasti kirjassaan Opetuksen teria Knstruktivismista realismiin (2002). Ssiaalinen kntruktinismi puhuu yksilön tiedllisten rakenteiden kehittymisen yhteisöllisistä ehdista. Ssiaalinen kntruktivismi puhuu yhteisöllisten tiedn mutjen, kuten tereettisen tietpe-

28 28 (93) rustan kehittymisen ehdista. Hänen mukaansa termeillä n paljn yhteisiä tekijöitä niiden tereettisissa lettamuksissa. (Pulimatka 2002, 73.) Ssi-knstruktivismista nusevia ideita ppimiseen (Kauppila 2007, 52.) 1. Ssi-knstruktivismi krstaa ssiaalista vurvaikutusta, jta syvällinen ppiminen edellyttää. 2. Oppiminen n yksilöllinen ja yhteisöllinen rakentumisprsessi. 3. Oppiminen n sallisuutta knstruktiiviseen vurvaikutukseen. 4. Vurvaikutuksessa piskelija sisäistää ja ulkistaa ppimaansa. 5. Yksilölliset kgnitiiviset rakenteet kehittyvät ssiaalisen vurvaikutuksen ja reflektin avulla. 6. Opetuksessa krstuvat yhteistimintamudt ja -menetelmät. 7. Kannustetaan piskelijaa itsehjautuvuuteen. 8. Oppiminen auttaa ssiaaliprsessin kehittymisessä ja sisäistymisessä. 9. Tiet n suhteellista, piskelijan kielen ja vurvaikutuksen knstruimaa. 10. Tiedlla n välinearv, ja sen hyödyllisyys punnitaan käytännössä

29 29 (93) Yhteenvetna ppimisnäkemyksiä kuvaavat ulttuvuudet Lindblm-Ylänne, Nevgi (2003), Kemberin (1997) mallia mukaillen. TAULUKKO 4. Oppimisnäkemyksiä kuvaavat ulttuvuudet (Lindblm-Ylänne & Nevgi 2003, 113.) Tiedn jakaminen Jäsennellyn tiedn välittäminen Opettajan ja piskelijan vurvaikutus Ymmärtämiseen auttaminen ja tukeminen (fasiliinti) Käsitteellinen muuts Oppimisnäkemys Behavirismi Kgnitiiviset näkemykset Humanismi Knstruktivismi Ssiknstrukti- vismi Opettajan rli Tiedn valmistelija ja jakaja Tiedn jäsentäjä ja välittäjä Ohjaaja ja valmentaja Fasilitaattri, auttaja ja pastaja Muutsagentti ja kehityksen alkuunpanija, edelläkulkija Opetus Tiedn välitys Tiedllisen ristiriidan herättäminen ja ppimisprsessia lgisesti tukeva jäsennelty esitys Vurvaikutuksellinen, keskusteleva prsessi Prsessimaista petusta, jssa tavitteena ppijiden ppimisen tukeminen Kehittävää, suuntaa näyttävää ja lähikehityksen vyöhykkeelle hjaavaa petusta Opiskelijan rli Passiivinen vastaanttaja Vastaanttaja aktiivinen kkeilija Osallistuja Opiskelija vastaa masta ppimisestaan Opiskelija sallistuu yhteiseen ppimisprsessiin ja vastaa myös muiden ppimisesta Sisältö Sisältö n määritelty etukäteen petussuunnitelmassa Opettaja rganisi ja jäsentää petussuunnitelmassa kuvatun sisällön petusta varten Opettaja etsii ja valitsee sisällö man asiantuntemuksensa phjalta Sisällön määrittelevät ja spivat pettaja ja piskelija yhdessä Opiskelijan itse määrittämä ja mudstama, muuttuva sisältö Tiet Opettajan mistama tiet siirtyy piskelijalle Opettajan mistama tiet Opiskelija saa tiedn ivaltamalla ja sveltamalla Opettajan mistama tiet, jnka piskelija löytää Opiskelija rakentaa itse man tietnsa Ssiaalisesti yhdessä muiden kanssa knstruitu tiet

30 30 (93) 3.6 Oppiminen Savnia-ammattikrkeakulussa Oppimista Savnia-ammattikrkeakulussa hjaa OIS-ajattelu (Open Innvatin Space). Open Innvatin Space, eli avin ppimisympäristö tarjaa piskelijalle työelämänläheisen pedaggisen viitekehyksen, jka yhdistää teriapinnt, käytännön työelämäläheisen ppimisen, sekä tutkimus-, kehitys- ja innvaatitiminnan. OIS-prjekteissa ja -timeksiannissa eri aljen piskelijat, pettajat, sekä tutkimus- ja kehittämistehtävissä timivat työelämän edustajat ratkvat yhdessä käytännön tehtäviä. Opiskelijan rli pinnissa n aktiivinen ja vastuu ppimisesta n piskelijalla itsellään. Opettajan tehtävänä n pastaa ja hjata piskelijaa. Oman asiantuntijuuden avulla pettajat esittävät kysymyksiä, jllin piskelijat pääsevät itse reflektimaan, analysimaan, sisäistämään ja kyseenalaistamaan ppimaansa. Opetus Savnia-ammattikrkeakulussa perustuu knstruktiiviseen, sekä ssiknstruktiiviseen ppimisnäkemykseen. Opetussuunnitelmassa eri ppiaineet yhdistyvät laajemmiksi pintkknaisuuksiksi. Opintkknaisuuksissa laajat kknaisuudet pyritään yhdistämään syvälliseen erityisalan hallintaan. Opetussuunnitelman tavitteena n saamislähtöisyys, jka mudstuu yleisistä työelämän saamistavitteista. (Savnia-ammattikrkeakulu petussuunnitelma JB11S1 Tteutus) Ssiknstruktiivisen ppimisnäkemyksen lisäksi OIS-ajattelussa nähdään realistisen ppimisnäkemyksen piirteitä. Realistisen ppimisnäkemyksen tarkituksena n mudstaa tiedllisia käsityksiä, taitja, tttumuksia ja asenteita, jtka vastaavat tdellisuutta ja sen vaatimuksia. Opetuksessa piskelijan tulee saada ksketus tdellisuuteen ja sen vaatimuksiin kkemuksellisesti, käsitteellisesti ja käytännöllisesti. OIS-ajattelu kuvastaa realistista ppimisnäkemystä hyvin paljn. Työelämänläheisyys ja käytännöllisyys vat OIS-prjekteissa keskeisimpinä lähtökhtina. Savniaammattikrkeakulun OIS-prjekteista lisää kappaleessa 4.2 Prjektit. (Auvinen, Hirvnen, Dal Mas & Putkuri, 2007, 35; Iire 2008, 15.) Savnia-ammattikrkeakulun petuksessa ei vida sana käytettävän jtakin tiettyä ppimisnäkemystä tai tapaa. Jkainen pettaja valitsee massa petuksessa käytettävät ppimisnäkemykset ja petustavat. Opetusta ei tteuteta vain yhden ppimisnäkemyksen perusteella, vaan se mudstuu useiden ppimisnäkemysten yhdistävänä kknaisuutena. Opetuksen tarkituksena n piskelijan mnipulinen kehittäminen, jka vaatii useiden eri lähestymistapjen käyttöä. Savniaammattikrkeakulussa teria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Käytännön prjektit vat mnialaisia yhdistäen piskelijita ja pettajia eri kulutusalilta, sekä työelämän timijita eri alilta. Opiskelijiden itsehjautuvuutta paintetaan pintjen alusta alkaen. Oppimisen tavitteena n pitun syvällinen ymmärtäminen, sekä kyky sveltaa pittua käytännössä. (Savnia-ammattikrkeakulu petussuunnitelma JB11S1 Tteutus)

31 31 (93) 4 OSAAMISTAVOITTEITA JA TYÖELÄMÄN OSAAMISVAATIMUKSIA TUKEVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT Opetushallitus määrittelee ppimisympäristön tilaksi, paikaksi, yhteisöksi tai timintakäytännöksi, missä ppimista tapahtuu. Lisäksi ppimisympäristöön kuuluvat petuksessa käytettävät tilat, materiaalit ja palvelut. Oppimisympäristöjen tehtävänä n tukea yksilön tai yhteisön kasvua, ppimista ja vurvaikutusta. Hyvin timiva ppimisympäristö tukee edellämainittuja khtia, sekä rakentaa ppilaitksen ja työelämän timijiden välistä yhteistyötä. Opinäytetyöhön valitut ppimisympäristöt vat: työharjittelu, ppilaitksen järjestämät prjektit, sekä pintmatkat. (Opetushallitus Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2014.) Oppimisympäristöissä käytettyjen työtapjen valinnan lähtökhtana vat petussuunnitelman mukaiset kulutushjelman saamistavitteet. Työtapjen vaihtelu tukee piskelijan ppimista ja antaa piskelijalle mahdllisuuden sittaa saamistaan eri keinin. Käytännönläheiset ja timinnalliset työtavat lisäävät piskelijiden mtivaatita, ppimisen itsehjautuvuutta, sekä vurvaikutusta. Työtapjen valinnalla vidaan tukea ssi-knstruktiivista ppimisnäkemystä, missä saamista ja ymmärrystä ludaan yhdessa muiden kanssa. (Opetushallitus Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2014, ) 4.1 Työharjittelu Työharjittelu n sa ammattikrkeakulupintja. Harjittelujaksn tavitteena n syventää piskelijan taitja, valmentaa kulutusalan työtehtäviin ja tukea piskelijaa saavuttamaan kulutushjelman saamistavitteita. Työharjittelun tarkituksena n, että piskelija saa mahdllisuuden sveltaa ppimaansa teriaa käytännön alakhtaisissa työtehtävissä ja vastaavasti hyödyntää työelämässään ppimaansa pinnissaan. Kulutushjelmasta riippuen työharjittelun tavite, arviinti ja suritustapa vaihtelevat. Tässä pinnäytetyössä käytetään esimerkkinä Savniaammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden työharjittelun tavitteita, arviintia ja suritustapaa havainnllistamaan teriaa ja käytäntöjä. (Savnia-ammattikrkeakulu Harjitteluhje.) Valtinneuvstn asetuksessa ammattikrkeakuluista määritellään ammattitaita edistävän työharjittelun laajuudeksi vähintään 30 pintpistettä. Tämä tarkittaa yhteensä 20 työviikka kkpäivätyötä alan työehtspimuksen mukaisen viikttaisen työajan määrittelyn mukaan tai vastaavasti 800 työtuntia, js harjittelu tehdään tuntityönä. Kulutushjelmasta riippuen työharjittelu vi tapahtua useassa sassa. Esimerkiksi Savnia-ammattikrkeakulun liiketaluden kulutushjelmassa työharjittelujakst jaetaan kahteen saan; perus- ja ammattilliseen työharjittelujaksn. Mlemmat työharjittelujakst vat laajuudeltaan 15 pintpistettä, vastaavat 10 työviikka tai 400 työtuntia. Tarkituksena n, että harjittelu muuttuu pintjen aikana haasteellisemmaksi ja vaativammaksi. Näin perusharjittelun tarkituksena vi lla esimerkiksi ksketuksen saaminen työelämään. Myöhemmin pinnissa työpaikalla ppiminen vaatii entistä haastavampia tehtäviä. (Asetus ammattikrkeakulupinnista /256; Savnia-ammattikrkeakulu Harjitteluhje; Virlainen 2004, 220.)

32 32 (93) Savnia-ammattikrkeakulun liiketaluden kulutushjelmassa ammatillisen työharjittelunjaksn surittamiseen vaaditaan vähintään 90 pintpisteen edestä suritettuja pintja. Susiteltu ammatillisen työharjittelun surittamisaika n tisen ja klmannen pintvuden jälkeen. Tällä mahdllistetaan, että piskelijalla n riittävät valmiudet suriutua alakhtaisista työtehtävistä, kska tällöin hänellä n j valmiiksi suritettuna petussuunnitelman paklliset pinnt. Lisäksi työharjittelut antavat mahdllisuuden verkstitua työelämään. Ammatillisen harjittelun surittaminen pintjen lppuvaiheessa antaa mahdllisuuden pinnäytetyön tekemiseen harjittelupaikassa ja avaa mahdllisuuksia työllistymiseen. (Savnia-ammattikrkeakulu Harjitteluhje.) Työharjittelun tavitteena n perehtyä hjatusti ammattipintjen kannalta keskeisimpiin työtehtäviin, sekä kehittää kykyä timia itsenäisesti. Työharjittelun aikana piskelija pääsee sveltamaan pinnista saatuja tietja ja taitja käytännössä. Opiskelija saa arvkasta kkemusta alakhtaisista työtehtävistä, sekä niiden vaatimuksista. Tämän avulla piskelija pääsee arviimaan maa saamistaan, vertaamaan niitä työelämän saamisvaatimuksiin ja kehittämään mahdllisia henkilökhtaisia puutteita. Työharjittelulle n asetettu kulutushjelmittain mat saamistavitteet. Opiskelijan tulee spia harjittelua kskevista tavitteista harjittelupaikan hjaajan ja hjaavan pettajan kanssa ennen harjittelujaksn alittamista. Työharjittelua kskevat tavitteet tulee esittää työnantajalle harjitteluspimuksen slmimisvaiheessa, jtta harjittelujaksa vitaisiin myöhemmin arviida. Harjittelun jälkeen piskelija käy työnantajan kanssa palautekeskustelun. Opiskelija kirjittaa työharjittelusta raprtin, jssa piskelija käsittelee harjittelujaksn aikana tapahtunutta ppimista itsearviinnin, sekä harjittelupaikan hjaajan kanssa käydyn palautekeskustelun perusteella. (Savniaammattikrkeakulu Harjitteluhje.) Työkkemuksesta ppimisen mallit: Guile & Griffits (2001) Guile ja Griffits (2001) vat kuvanneet kirjassaan Learning thrugh wrk experience fr the knwledge ecnmy eurppalaisten kulujärjestelmien ammatillisten ppilaitsten työssäppimisen ja kulussa ppimisen yhdistämisen eri mutja. He vat kuvanneet viisi eri työssäppimisen mallia, jissa he nstavat esille eri tapja työkkemuksen hyödyntämiseen. Neljä mallia keskittyvät ammatillisen kulutuksen ja aikuiskasvatuksen työkkemuksen hyödyntämiseen. Viides malli käsittelee ppimisen, aikuiskasvatuksen ja petussuunnitelmateriiden yhdistävää ns. ideaalimallia. Neljä ensimmäistä mallia perustuvat j lemassa leviin käytäntöihin. Viides malli n ensimmäisten mallien kritiikistä kehitelty hahmtelma siitä, millaista työkkemuksen hyödyntämisen tulisi parhaillaan lla. (Virlainen 2004, ) Maarit Virlainen (2004) käsittelee Guilen ja Griffitsin (2001) teriita kirjassa Työhön speutumisesta ppimisen tilanteiden lumiseen Ammattikrkeakulujen työelämänjakst ja työstä ppimisen mallit. Kappaleen lpussa taulukk 5 Työkkemuksen hyödyntämisen malleja tiivistää kappaleessa käsitellyt ppimisen mallit taulukn mudssa. (Virlainen 2004, )

33 33 (93) Työyökkemuksesta ppimisen mallit: Guile & Griffits (2001) (Virlainen 2004, ) Perinteinen malli Työelämään lähettämisen malli Kkemuksellinen malli Työkkemus yhteisenä kehittymisenä Yleistämisen malli Työkkemus avaintaitjen arviinnin paikkana Työprsessimalli Yhdistävämalli ideaalina Ensimmäinen Guile & Griffitsin (2001) ppimisen malli n perinteinen malli. Tässä mallissa piskelija yksinkertaisesti vain lähetetään työpaikalle. Opiskelija saa pinnissaan alakhtaisen tereettisen phjan, jnka avulla piskelijan dtetaan speutuvan uuteen työympäristöön ja työtehtäviin. Malli perustuu ns. teknis-ratinaaliseen näkemykseen kasvatuksesta, minkä perusteella tiedt ja taidt vidaan pettaa eri knteksteissa ja niiden avulla piskelijan tulisi selvitä myös käytännön työtehtävistä. (Virlainen 2004, 214.) Tinen Guile & Griffitsin (2001) ppimisen malli n kkemuksellinen malli. Tässä mallissa n svellettu Klbin (1984) näkemystä kkemuksellisesta ppimisesta. Klbin mukaan uuden ppiminen perustuu mien kkemuksien reflektintiin. Omien kkemuksien, sekä yleisten käsitteiden ja teriiden phjalta vidaan kehittää uusia timintamalleja ja strategiita. Näitä timintamalleja testataan, niistä kerättyjä havaintja ja kkemuksia reflektidaan, jnka jälkeen kehitetään jälleen uusia timintamalleja testattavaksi. Prsessi etenee syklinmaisesti kkemuksien reflektimisesta uusiin timintamalleihin. Kkemuksellisessa mallissa n paintettu piskelijan ssiaalista ja persnallista ppimista työkkemuksen avulla. Malli keskittyy piskelijan kknaiskehitykseen, missä piskelija ppii sekä kulussa, että työssä. Mallin käyttö n jhtanut siihen, että timijiden n neuvteltava yhdessä työharjittelun yhteisistä tavitteista. Tämän seurauksena n kehitetty sapulten välille yhteisiä timijita, uusia pedaggisia ratkaisuja piskelijan hjaamiseen, sekä kkemuksien mnipuliseen tarkasteluun. Mallin käyttöä n edistänyt pitun käytännön sveltamisen arvstaminen, sekä muutksiin speutumisen tärkeys työelämässä. Mlemmat timijat kehittyvät yhteistyön seurauksena. Oppilaitkset saavat tarkkaa tieta työelämän saamisvaatimuksista. Yritykset pulestaan saavat heidän vaatimuksiin vastaavia työntekijöitä. Mallin ajatuksena n siis myös vahvistaa ppilaitsten ja yritysten välistä yhteistyötä, neuvtella tavitteista, sekä kehittää mlempien timintaa mien kkemusten perusteella. Malli eraa aikaisemmasta mallista siinä, että ppimista tapahtuu niin ppilaitksessa kuin työelämässäkin. (Virlainen 2004, ; Tynjälä, Virtanen & Valknen 2005, 39.) Klmas Guile & Griffitsin (2001) ppimisen malli n yleistämisen malli. Ideaa n svellettu kulutushjelmissa mudstamalla ppimisen yleisiä tavitteita. Mallin mukaan piskelun ja työharjittelun tavitteena n saavuttaa kulutushjelmalle asetetut saamistavitteet. Tällöin työssäppimisen tarkituksena n saavuttaa tietyt avaintaidt. Työssäppiminen suunnitellaan asetettujen saamistavitteiden mukaisesti. Opiskelijan vastuulle jää tehdä suunnitelma työharjittelun tavitteista petussuunnitelmassa asetettujen saamistavitteiden mukaisesti. Myöhemmin esimerkiksi raprtin tai näyttötyön perusteella vidaan arviida, nk asetetut tavitteet saavutettu. Mallissa tärkeämpää n

34 34 (93) saavuttaa tavitteet, kuin painttaa keinihin, jilla tavitteet n saavutettu. Keskeinen sa mallissa n piskelijan itsearviinnilla ja avaintaitjen kehittymisen arviinnilla. Mallilla pyritään tukemaan ppimista aidissa työtilanteissa. (Virlainen 2004, 215; Tynjälä ym. 2005, 39.) Neljäs Guile & Griffitsin (2001) ppimisen malli n työprsessimalli. Malli edustaa esimerkiksi saksalaista duaalimallia piskelusta, missä piskelija viettää esimerkiksi kaksi päivää viiksta työelämässä ja klme päivää kulussa. Mallin taustalla n tietisuus siitä, että kulussa pittu tiet, vi jäädä käyttämättömäksi työelämässä. Tarkittaen sitä, kun petus tapahtuu täysin irrallisena kntekstista, missä niitä käytetään, vi sa tiedsta lla sin epälennaista tai jpa merkityksetöntä. Mahdllista n, ettei piskelija pysty täysin hyödyntämään ppimaansa tieta työssään. Työprsessimallissa pinnt pyritään liittämään työn tdellisiin vaiheisiin. Tarkituksena n antaa piskelijalle valmiudet selviytyä muuttuvassa työympäristössä, kun heille annetaan mahdllisuus työskennellä eri työryhmien kanssa. Keskeistä mallissa n, että piskelija pystyy analysimaan eri tehtävien merkitystä kknaisuudessa. Työprsessimallissa piskelijan kehitys perustuu työtehtäviin, jita hän tekee. Vastaavasti työympäristö kehittyy sen timijiden mukana. Työprsessimallia n kritisitu siitä, että sen annetaan lettaa työkkemuksen tuttavan prsessitietisuutta. Tdellisuudessa se ei kuitenkaan riitä, vaan piskelijalle n annettava työkkemuksen lisäksi myös tarvittava tereettinen tietämys, jtta prsessitietisuus ja työympäristö visivat kehittyä. (Virlainen 2004, ; Tynjälä ym. 2005, ) Viides Guile & Griffitsin (2001) ppimisen malli n yhdistävä malli, jka nähdään ns. ideaalimallina. Malli n hahmtelma, jka n lutu aikaisempien mallien kritiikistä. Se kuvastaa, millaista työkkemuksen hyödyntäminen sana petusta visi parhaimmillaan lla. Malli ttaa erityisesti humin petuksen kntekstin vaikutuksen ppimiseen, ppimisen tilannesidnnaisen lunteen, sekä rajanylitystaitjen eli yleisten kmpetenssien ja niiden kehittämisen tärkeyden. Mallille n keskeisintä ns. uudenlainen petussuunnitelma-ajattelu, missä kulussa pittua teriaa pyritään hyödyntämään käytännön työtehtävissä, sekä vastaavasti työelämässä pittuja tietja ja taitja kuluympäristössä. Mallille n keskeistä saatujen tietjen yhdistäminen petustilanteissa ja tämän vaikutus ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Mallin mukaan n tärkeää kehittää petussuunnitelmaa niin, että piskelijalla n mahdllisuus yhdistellä kulun mudllista ppimista ja työelämän timinnallista ppimista. Opettajien tehtävänä n luda näitä yhdistämisen mahdllisuuksia erilaisten ppimistilanteiden avulla esimerkiksi prjektien mudssa. Lisäksi pettajien n man asiantuntijuuden avulla tehtävä kysymyksiä, jiden avulla piskelijat pystyvät analysimaan, kyseenalaistamaan, reflektimaan ja arviimaan kriittisesti kkemuksiaan. Yhdistävän mallin mukaan työkkemuksesta ppiminen ja piskelijan kehittyminen tapahtuu vertikaalisesti, sekä hrisntaalisesti. Vertikaalisella ppimisella ja kehittymisellä viitataan piskelijan ammatillisiin kmpetensseihin (Käsitteellisen yleistämiskyvyn kehittymiseen). Hrisntaalisella ppimisella ja kehittymisellä pulestaan viitataan piskelijan yleisiin kmpetensseihin. (Opiskelijan kykyyn speutua muuttuviin työtehtäviin ja työympäristöihin, kmmunikintitaidt, sekä työympäristöään kehittävään, kriittisen ja reflektiivisen asiantuntijuuden timintamalliin). (Virlainen 2004, ; Tynjälä ym. 2005, 40.)

35 35 (93) TAULUKKO 5. Työkkemuksen hyödyntämisen malleja (Guile & Griffiths 2004, 20; Virlainen 2004, 219.) Työkkemuksesta ppimisen mallit Mallien keskeiset piirteet Perinteinen malli Kkemuksellinen malli Yleistämisen malli Työprsessimalli Yhdistävä malli Työkkemuksen tarkitus sana petussuunnitelmaa Ksketuksen saaminen työelämään Oppimisen ja työn kehittäminen Avaintaitjen ja pätevyyksien saavuttamisen arviinti Omien työtehtävien ymmärtäminen sana tutantprsessia Refleksiivisyys Työssäppimisen tehtävien lunne Annetuista tehtävistä selviytymnen ja hjeiden ymmärtäminen Tehtäväkknaisuuksien hallinta ja dkumentinti Työsuunnitelman, ppimistavitteiden, ja tilanteiden hallinta Työprsessien, työyhteisö- ja asiakassuhteiden ymmärtäminen ja lisäarvn tuttaminen työnantajalle sekä piskelijan työllistymisen edellytysten tukeminen Yhteistyö tietjen ja taitjen sveltamisessa, kehittämisessä ja saamisen laajentamisessa sekä yrittelijäisyys Oppimisen hjaus Suritettujen tehtävien tarkastaminen ja hyväksyminen Lähihjaus Työympäristön ja välineiden tarjnta, sekä hjaus tehtäviin Valmentaminen harjitteluun, hjaus työtehtävissä ja työympäristön hahmttamisessa Työpaikan ppimistilanteiden ja -ympäristöjen kehittäminen, piskelijan haastaminen ppimisen syventämiseen, käsitteellistämiseen ja vaihtehtisten timintatapjen puntarintiin Oppimistulkset Taitjen sveltaminen, tietisuus työpaikan edellyttämistä vaatimuksista Tietisuus taludellisuudesta ja tutannllisista tekijöistä Näytöt Työprsessien kknaisuuksien jäsentämisen ppiminen Yhdistelyn ja reflektin taidt, niiden hyödyntäminen eri ympäristöissä Kulutuksen tarjajan rli Valmistavan kulutushjelman tarjaminen Harjitteluun valmistaminen ja työkkemuksen analysinti yhdessä harjittelijan kanssa Osaamisen prtflin rakentaminen yhdessä ppijan kanssa Tuki tehtävien reflektimiselle työtilanteissa ja niiden jälkeen Kumppanuudet yritysten ym. työnantajien kanssa ppimisympäristöjen kehittämiseksi

36 36 (93) 4.2 Prjektit Pirkk Anttilan (2009) määritelmän mukaan prjektippimisessa yhdistyvät prjektille tunnusmaiset systemaattisen etenemisen ja reflektivan arviinnin piirteet ngelmanratkaisun prsesseihin ja niissä syntyvään ppimiseen. Prjektippiminen yhdistää siis prjektin ja ppimisen. Prjektille n tunnusmaista, että sille n asetettu selkeät tavitteet, aikataulut ja käytössä levat resurssit. Prjektityöskentelyn tavitteena n ratkaista asetettu tehtävä tai ngelma jllain hyödynnettävissä levalla ratkaisulla. Ratkaisu vi siis lla esimerkiksi jkin tute tai uusi timintamalli. Prjektissa tavitteet n asetettu ryhmässä, mutta jkainen ryhmään kuuluva vastaa työstään itsenäisesti. Prjekti suunnitellaan, tteutetaan ja arviidaan yhdessä muiden timijiden, sekä usein myös timeksiantajan kanssa. Prjektin kestn n ltava tarpeeksi pitkä, jtta timintaa ja ppimista vidaan arviida. (Anttila 2009, 20.) Prjektipiskelusta n kyse sillin, kun työskentelyä jäsentää alusta alkaen jkin tietty ngelma, ja työskentely liittyy tämän ngelman ratkaisemiseen. Prjektitteutustavat vidaan jakaa esimerkiksi klmeen seuraavaan ryhmään: prjektiharjituksiin, prjektipintihin, sekä prjektiperustaiseen petussuunnitelmaan. Prjektiharjituksissa piskelijat pääsevät sveltamaan ppimaansa käytännönläheisissä tehtävissä. Prjektipinnissa tavitteet vivat lla laajempia ja epämääräisempiä. Niiden tavitteena vi lla esimerkiksi kehittää kykyä khdata uusia ngelmatilanteita ja ratkaisuja niihin. Prjektiperustaisessa petussuunnitelmassa pinnt n suunniteltu alusta alkaen suritettavaksi prjektien mudssa. (Helle, Tynjälä & Vesterinen 2005, 256.) Yleisesti prjektipiskelulla tarkitetaan ppilaitksen työmuta, missä piskelijat työskentelevät svitun ajanjaksn ajan määritetyn aiheen parissa ja valmistavat siihen liittyvän knkreettisen tutksen. Prjektippimisen keskeisin sa n ngelmien ratkaisuun keskittyvä prsessi. Prsessiin kuulu, että piskelijat ppivat ratkaisemaan tdellisia käytännön ngelmia täsmentämällä ngelmanasettelua, hankkimalla tieta eri lähteistä, keskustelemalla ideista ja mielipiteistä, analysimalla kerättyä tieta, tulkitsemalla saatuja tulksia ja tekemään jhtpäätöksiä niiden perusteella, sekä kmmunikimalla ideistaan ja jhtpäätöksistään yhdessä muiden ryhmänjäsenten kanssa. Opiskelijan ppimisprsessi etenee kkajan yhdistämällä teriaa ja käytäntöä. Työskentely tapahtuu pienryhmissä vurvaikutuksessa muiden piskelijiden, pettajien, sekä työelämän edustajien kanssa. (Vesterinen 2001, 29; Anttila 2009, 23.) Prjektippimiseen kuuluu klme selkeää työvaihetta. Ensimmäinen vaihe n lähtötilanne. Lähtötilanteessa määritellään prjektin lähtökhdat ja käynnistämisen syyt. Tämä vaihe liittyy prjektin suunnittelemiseen, jllin analysidaan sen hetkinen tilanne, määritellään prjektin tavitteet, dtettavissa levat tutkset, prjektiin sallistujien rlit (vastuuhenkilöt, vastuut ja velvllisuudet), laaditaan työ-, dkumentinti-, arviinti- ja seurantasuunnitelmat, sekä määritetään resurssit. Tinen vaihe n itse prjektin tteutus. Tässä vaiheessa kuvaillaan tteutus, timintatavat, sekä saadut tulkset. Klmas vaihe n prjektin arviinti. Arviinnissa arviidaan ryhmän timintaa, käytettyjä menetelmiä, saatuja tutksia ja tulksia, sekä annetaan jatkkehittämisideita. (Anttila 2009, 23.)

37 37 (93) Prjektipiskelulla pyritään kehittämään piskelijan työelämän vaatimia ammatillisia- ja yleisiä kmpetensseja, sekä antamaan piskelijalle yleisesti mahdllisuuksia kehittyä ammatillisesti. Prjektityötaidt luvat sellaisia yleistaitja, jtka vat hyödyksi piskelijalle tilanteesta ja ympäristöstä riippumatta. Ne krstavat piskelijan ppimisen taitja ja tiedn hallinta- ja hankintataitja, perinteisen tereettisen tietämyksen ja käytännöllisen saamisen lisäksi. Tiedn hallintataitja kutsutaan myös itsesäätelytaidiksi- ja tiediksi. Keskeinen sa tiedn hallintataidissa n reflekti, eli kyky hjata ja arviida maa tietämystään, taitjaan ja timintatapjaan mnipulisesti. (Vesterinen 2003, 4.) Laura Helle ym. vat tarkastelleet prjektipiskelua useiden eri ppimisnäkemyksien näkökulmista teksessa Krkeakulutus, ppiminen ja työelämä - pedaggisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia (2005). Heidän mukaan prjektippimisen taustalla vidaan nähdä esimerkiksi kgnitiivisknstruktivistinen ppimisnäkemys, missä piskelijan rli nähdään aktiivisena tiedn prsessijana. Prjektipiskelussa ppimisnäkemyksen keskeisimpinä painpisteinä vat tiednmudstaminen, ajattelun kehittyminen ja ngelmanratkaisu. Muita prjektippimiseen liitettyjä ppimisnäkemyksiä vat pragmatistinen knstruktivismi, missä ppiminen liitetään tekemällä ppimiseen. Lisäksi prjektippimista n perusteltu humanistisen- ja kkemuksellisen ppimisen teriiden näkökulmista. Näissä näkökulmissa paintetaan piskelijan itsehjautuvuutta, reflektiivisyyttä, vurvaikutusta ja yhteistiminnallisuutta. Kkemukselliseen ppimiseen perustuvan prjektippimisen perustan mudstavat piskelijan aktiivinen timinta, kkemuksien kriittinen reflektinti, mien käsitysten ja timintamallien kyseenalaistaminen, sekä käsitteellistäminen. Ssikulttuurinen- ja kntekstuaalinen ppimisteria keskittyvät enemmän ppimisympäristön minaisuuksiin piskelijan tiedn prsessinnin sijaan. Oppiminen nähdään erityisesti timintakulttuuriin ssiaalistumisena. Tällöin työelämänprjektit nähdään aitina ppimisympäristöinä, jtka mahdllistavat sallistumisen tdellisiin työelämän käytäntöihin. (Helle ym. 2005, ) OIS-ajattelumalli Savnia-ammattikrkeakulussa Savnia-ammattikrkeakulu n valinnut pedaggiseksi linjaukseksi OIS-ajattelumallin. OIS-malli tulee sanista Open Innvatin Space, mikä vapaasti sumennettuna tarkittaa avimen innvaatitiminnan tilaa. OIS-timintamalli n avin ppimis-, tutkimus-, ja innvaatiympäristö, jssa yhdistyy ppiminen, petus, sekä alueellinen tutkimus- ja kehittämistiminta. OIS-malli yhdistää teriapinnt ja käytännön työskentelyn tisiaan tukevaksi kknaisuudeksi. Timintamallissa piskelijat eri kulutushjelmista timivat yhdessä pettajien, sekä työelämän edustajien kanssa ja ratkaisevat yhdessä käytännöstä nusevia tdellisia työelämän tehtäviä. OIS-mallin keskeisiä periaatteita vat piskelijan aktiivinen rli, ppimisen ssiaalinen rli, sekä piskelijan asiantuntijuuden kehittyminen. (Vidgren & Rissanen 2013, 97.) Päivi Tynjälä (2010, 83.) n määritellyt neljä pääelementtiä, jista asiantuntijuus mudstuu: 1. Tereettisesta tai käsitteellisestä tiedsta. 2. Käytännöllisestä tai kkemuksellisesta tiedsta. 3. Timinnan säätelyä kskevasta tiedsta tai itsesäätelytiedsta. 4. Ssikulttuurisesta tiedsta.

38 38 (93) Tynjälän mukaan asiantuntijuuden mudstuminen vaatii tereettista tietämyksen lisäksi myös käytännön avulla saatua tietämystä. Tereettinen tiet n ns. yleispätevää, eli mudllista tieta. Tereettista tieta vidaan hankkia esimerkiksi luentjen tai kirjjen avulla. Käytännöllistä tieta ei vida hankkia ainastaan kirjista, vaan se syntyy käytännössä työskentelyn ja kkemuksien avulla. Jtta käytännöllisiä tietja ja taitja vidaan kartuttaa, tarvitaan reflektita, eli kykyä tarkastella ja phtia kriittisesti ja mnipulisesti maa timintaa. Reflektin mukana kehittyvät itsesäätelytiedt ja taidt eli yleiset kmpetenssit. Itsesäätelytiedilla tarkitetaan maan työskentelyyn, timintaan, ajatteluun ja ppimiseen liittyvää mnipulista tarkastelua, arviintia ja tietämystä. Nämä klme ensimmäistä asiantuntijuuden pääelementtiä vat ns. persnallisen tiedn mutja. Neljäs pääelementti, ssikulttuurinen tiet, ei le yksilötasn tietämystä vaan ssiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin, työvälineisiin, sekä laitteisiin liittyvää tieta. Ssikulttuurista tieta vidaan kartuttaa vain käytännössä. Eli sallistumalla käytännön timintihin ja työympäristöihin ja käyttämällä niiden tarjamia työvälineitä. Vaikka asiantuntijuuden mudstamat pääelementit n jateltu määritelmässä erikseen, ne eivät le tisistaan irrallisia, vaan tisiaan tukevia saamisen elementtejä. (Tynjälä 2010, ) OIS-mallissa piskelijat tekevät pintjensa aikana työelämänläheisiä timeksiantja, eli OISkknaisuuksia. Ne vat puli vutta kestäviä piskeluun sisältyviä kknaisuuksia, jtka edistävät piskelijan saamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. OIS-kknaisuudet suunnitellaan, tteutetaan ja arviidaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. OIS-kknaisuus vi lla petussuunnitelmasta irrallinen pintjaks tai se vi lla sa useampaa pintjaksa. Kknaisuus vi lla yksi- tai mnialainen timeksiant, jka perustuu työelämään. Parhaimmillaan eri kulutushjelmien piskelijat, pettajat, sekä työelämän edustajat ppivat ja innvivat yhdessä. OIS-mallin ppiminen perustuu siis ssiknstruktiiviseen ppimisnäkemykseen, missä piskelija lu itse uusia merkityksiä ja sisältöjä yhdessä muiden kanssa. (Savnia-ammattikrkeakulu Mitä OIS n petuksessa?) Käytännössä OIS-prjektit n tteutettu niin, että lukujärjestykseen n varattu yksi OIS-päivä prjekteille. Prjektityöskentelylle n varattu tähän tarkitetut tilat ja työskentelyyn tarvittavat laitteet ja välineet. Opiskelijat kirjittavat työskentelystään ppimispäiväkirjaa, jnka avulla timintaa ja ppimista arviidaan. Lisäksi prjektiryhmä tuttaa prjektista yhteisen raprtin. OIS-prjektit alkavat yhteisellä alituspalaverilla, missä jaetaan prjektiryhmät, sekä määritellään prjektin aihe, vaiheet, aikataulut ja tavitteet. Yleensä OIS-päivät alkavat yhteisillä prjektin aiheeseen liittyvillä luennilla. Luentjen tarkituksena n antaa piskelijille tiettyyn prjektin vaiheeseen liittyvä tereettinen tietämys. Luennn jälkeen piskelijat sveltavat teriaa käytäntöön. Luennt vivat lla eri kulutushjelmien pettajien tai työelämän edustajien pitämiä. Säännöllisin väliajin ryhmät esittelevät pettajille ja työelämän edustajille prjektiensa edistymisestä, vaiheista ja jatksuunnitelmista. Opettajat ja työelämän edustajat hjaavat, kmmentivat ja neuvvat prjektinjäseniä prjektin edetessä. Prjektin päättyessä prjektit esitetään jk julkisesti messujen, tapahtumien tai seminaarien yhteydessä tai ppilaitksen sisäisesti tisille piskelijille. Esimerkkinä OIS-prjekteista Savniaammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijat vat tuttaneet yhdessä tekniikan piskelijiden kanssa uusiutuvilla lunnnvarilla timivia tutteita, he vat lleet mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia esimerkiksi Savn Samp messut, sekä he vat sallistuneet

39 39 (93) erilaisiin kampanjihin kuten Kierrätä hyvää Varkaudessa- kampanja. Opinnäytetyössäni käytän aineistna Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen piskelijiden kkemuksia edellä mainituista, sekä mnista muista OIS-prjekteista. 4.3 Opintmatkat Opintmatka n ppilaitksen järjestämä matka, jnka tarkituksena n syventää ja täydentää pinnissa käsiteltäviä asiita. Opintmatka vi liittyä jhnkin tiettyyn kurssiin tai se vi lla kursseista täysin irrallinen ppimisympäristö. Opintmatkan tarkituksena n vierailla kurssiin tai kulutushjelmaan liittyvään timintaympäristöön ja tutustua sen timintaan. Tarkituksena n, että vierailukhde selkeyttäisi aiemmin pittua ja antaisi lisätieta piskelijille. Yksi yleinen pintmatkan mut n yritysvierailu. Yritysvierailun aikana yrityksen työntekijä esittelee yritystä ja sen timintaa. Tällöin piskelijat saavat tieta esimerkiksi yrityksen histriasta, tutteista, liiketimintatavista, kilpailutilanteesta, markkinista, sekä yrityksen arvista ja visiista. Esityksen jälkeen seuraa yleensä yrityksen timinnan seuraamista tdellisuudessa. Tällöin piskelijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi erilaisiin prsesseihin, työtehtäviin ja timenkuviin, työturvallisuuteen, sekä työlsuhteisiin. Yritysvierailu ppimisympäristönä vi lla antisa mlemmille sapulille. Opiskelijat ppivat ja saavat uutta tieta. Yritykset lisäävät tietisuuttaan itsestään ja vivat käyttää tilaisuutta hyväksi myös rekrytinnissa. Yritysvierailun aikana syntyy tärkeitä kntakteja, jtka vivat myöhemmin jhtaa pitkäkestiseen yhteistyöhön ppilaitksen ja yrityksen välillä. Lisäksi se antaa piskelijille mahdllisuuden työharjittelupaikkihin ja pinnäytetyön timeksiantihin. Opintmatka vi lla yhden tai useamman yritysvierailun mittainen. Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampus järjesti vunna 2014 viikn mittaisen pintmatkan Eurppaan. Opintmatka kulki Sumesta Saksan, Hllannin, Tanskan ja Rutsin kautta takaisin Sumeen. Opintmatkan aikana piskelijat tutustuivat esimerkiksi mnikansallisiin yrityksiin ja eri maiden kulttuureihin. Opintmatkan tarkituksena n kehittää piskelijiden yleisiä-, sekä ammatillisia kmpetensseja. Opintmatka ppimisympäristönä yhdistää ppimisen, sekä piskelutvereiden kanssa yhdessä lemisen. Oppimisen lisäksi pintmatkan tarkituksena n nstaa ryhmähenkeä, harjaannuttaa kieli-, esiintymis- ja vurvaikutustaitja, sekä ssiaalista kanssakäymistä. Opintmatka mahdllistaa piskelijille ainutlaatuisen mahdllisuuden päästä tutustumaan yrityksiin, jihin ei välttämättä muuten pääsisi tutustumaan. Lisäksi piskelijilla n mahdllisuus vierailla kaupungeissa ja maissa, jissa he eivät le välttämättä aikaisemmin vierailleet. Opintmatkassa yhdistyy siis käytännönläheinen ppiminen niin kulutushjelmaan liittyvistä aiheista kuin kulttuureistakin, sekä matkustaminen ja vapaaajan viett yhdessä piskelijiden ja pettajien kanssa. Opintmatkan suunnitteluun ja rganisintiin liittyvä seurava tekstisuus phjautuu prjektin hjausryhmässä mukana lleen pettajan haastatteluun. Vuden 2014 pintmatkan Eurppaan suunnitteli ja rganisi työvimapliittinen aikuispiskelijiden ryhmä prjektinhallinnan ppimistehtävänä. Ryhmä itse ei sallistunut matkalle. Aluksi ryhmä mudsti prjektirganisaatin, määrittelivät prjektin tavitteet, resurssit ja aikataulun. Sen jälkeen kukin prjektin jäsen vastasi masta tehtä-

40 40 (93) västään. Prjektin veti prjektipäällikkö hjausryhmän jhdlla, jhn kuuluivat matkalle sallistuvat pettajat. Opiskelijat suunnittelivat matkareitin, kilpailuttivat htellit ja kuljetuksen järjestäjän, etsivät yritysvierailukhteet, neuvttelivat vierailujen asiasisällöistä, käytännönjärjestelyistä, laskujen maksuista ja aikatauluista. Keskeinen sa prjektia li myös laadukas prjektin dkumentinti mahdllisia tulevia pintmatkja hyödyntämään. Prjekti hulehti myös tiedttamisesta matkalle sallistuville piskelijille. Opettajat sallistuivat matkalle sallistuvien valintaan. Valintakriteereinä käytettiin pintsuritusten määrää. Js aikaisemmin li j sallistunut Eurppaan suuntautuvalle pintmatkalle, ei nyt llut enää mahdllisuutta sallistua matkalle. Suunnitelussa phjana käytettiin aikaisempien vusien pintmatkjen kkemuksia ja yhteistyöverkstja. Suunnittelun lähtökhtana livat seuraavat faktat: mahdllisimman mnen piskelijan li päästävä sallistumaan matkalle, piskelijan ma maksetta suus matkasta tuli lla pieni, kknaiskustannukset mahdllisimman alhaiset, matkan tarkituksena li pint- eikä huvittelumatka, jka päivä li ltava virallinen yritysvierailukhde, majitusjärjestelyissä pyrittiin sekittamaan eri kansallisuuksien piskelijita. Nämä etukäteen annetut lähtökhdat vaikeuttivat matkaprjektin suunnittelua, juduttiin tekemään kmprmisseja. Suurimmat haasteet aiheutti kuitenkin ryhmän kk 54 + kuljettaja. Yritysvierailukhteiden löytäminen li hankalaa, tuli runsaasti kielteisiä vastauksia vierailupyyntöihin. Harva yritys pystyi rganisimaan yritysvierailua näin suurelle ryhmälle. Vierailukhteet autmaattisesti khdentuvat pääasiassa tehtaisiin tai tutantlaitksiin, jllin asiasisältö mututui sen mukaan. Liiketaluden näkökulma jäi heikmmalle salle. Vielä matkan aikana tuli yrityksiltä peruutuksia, jllin hjelmaa juduttiin muuttamaan. Jidenkin yritysten khdalla esittelyiden sisältö ja ajallinen kest eivät vastanneet sitä, mitä kirjeenvaihdssa li etukäteen svittu. Ryhmän suuri kk ja vaatimus siitä, että majitus pitää lla edullinen, esti majitusyrityksiä lähettämästä etukäteen hunelistja. Htellit antivat käyttöön 3-4-hengen huneita sen hetkisen majitustilanteensa mukaan. Aikaisempien vusien kkemuksesta viisastuneena ei edes pyritty etukäteen varaamaan matkalle rukailupaikkja, vain laivarukailuista li etukäteisvaraus.

41 41 (93) 5 TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen avulla hankittu tiet n yksi mnista tiednhankinnan mudista. Arkielämässä löydämme vastauksia vastaan tuleviin ngelmiin mien kkemuksien ja havaintjen perusteella. Tutkimukseen ryhdytään usein, kun ngelmiin ei löydetä vastausta jkapäiväisen ajattelun phjalta. Tällöin tarvitaan uutta tieta, jka auttaa ymmärtämään paremmin ngelmaa ja eri keinja sen ratkaisemiseen. Tutkimuksen avulla saadulla tiedlla vapaudumme aikaisemmista ajattelumalleista ja saamme uusia näkökulmia ja syvyyksiä tarkasteltavaan khteeseen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Opinnäytetyössäni selvitetään tutkimuksen avulla piskelijiden mielipide, kuinka valitut ppimisympäristöt ja petusmenetelmät tukevat petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista. Osaamistavitteiden saavuttamista n tarkasteltu ppimisympäristöissä pittujen asiiden ja pitun hyödyntämisen perusteella, sekä piskelijiden yleisten kkemusten perusteella ppimisympäristöistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään piskelijiden käsitys työelämän saamisvaatimuksista, sekä haastattelemalla työelämän edustajia, selvitetään tradenmin saamistavitteet työelämän vaatimusten näkökulmasta. Tutkimuksen tavitteena n löytää keinja, kuinka ppimisympäristöjä tulisi kehittää, jtta ne tukisivat saamistavitteita ja työelämän vaatimuksia mahdllisimman hyvin. Tutkimuksella n pyritty löytämään vastaus kysymyksiin: Kuinka valitut ppimisympäristöt ja menetelmät tukevat saamistavitteiden saavuttamista? Kuinka ppimisympäristöjä ja petusmenetelmiä tulisi kehittää, jtta ne tukisivat mahdllisimman hyvin saamistavitteiden tteutumista ja työelämän vaatimuksia? 5.1 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Kvalitatiivisella tutkimuksella tarkitetaan laadullista tutkimusta. Laadullisella tutkimuksella pyritään lunnehtimaan tai kuvailemaan jtain tiettyä ilmiötä mahdllisimman kknaisvaltaisesti. Tavitteena n kuvailla tietyssä ilmiössä piileviä minaisuuksia ja erityispiirteitä. Nämä minaisuudet pyritään määrittelemään, tarkentamaan, järkiperäistämään ja raprtimaan niin, että tutkimuksessa tarkasteltu asia tulee ymmäretyksi. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla n käytössään jkin merkityksellinen aineist, jsta hän ttaa tarkasteltavakseen tietyn rajaamansa tulkinnallisen ngelman. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Laadulliset tutkimusmenetelmät tetaan käyttöön, kun ilmiötä halutaan kuvailla ja siitä halutaan saada syvällisempi näkemys. Syvällinen näkemys ilmiöstä vidaan ymmärtää myös ilmiön sanalliseksi kuvaukseksi. Sanallinen kuvaus n kknaisvaltainen ja hieman helpmmin ymmärrettävissä kuin määrällisessä kuvauksessa. Se ei le kuitenkaan niin tarkka kuin määrällinen kuvaus, jka perustuu lukuihin. (Kananen 2010, ) Laadullisen tutkimuksen yleisimpiä aineistnkeruumenetelmiä vat haastattelut, kyselyt, havainninti ja erilaisiin dkumentteihin perustuva tiet. Näitä aineistnkeruumenetelmiä vidaan käyttää vaiht-

42 42 (93) ehtisina, rinnakkain tai yhdisteltynä tutkittavan ngelman ja resurssien mukaan. Aineistnkeruumenetelmä riippuu tutkittavasta ilmiöstä, sen minaisuuksista, halutun tiedn tarkkuudesta ja lutettavuudesta. (Tumi & Sarajärvi 2002, 73; Kananen 2010, 48.) Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistn keruussa käytetään aineistn riittävyyteen ja kylläisyyteen viittaavaa termiä saturaati. Termillä tarkitetaan tiettyä pistettä, kun tutkija kerää aineista esimerkiksi haastatteluiden avulla. Tutkija ei aluksi määritä haastateltavien määrää, vaan tekee uusia haastatteluja siihen pisteeseen saakka, kunnes haastatteluiden avulla ei tuteta enää tutkimusngelman kannalta uutta merkittävää tieta. Aineist n siis riittävä, kun saturaatipiste saavutetaan, eli vastaukset alkavat tistumaan. (Hirsjärvi ym. 2007, 177.) Laadullinen analyysi kstuu kahdesta vaiheesta havaintjen pelkistämisestä ja arvituksen ratkaisemisesta. Havaintjen pelkistämisellä tarkitetaan tietyn aineistn tarkastelua vain siitä näkökulmasta, mikä n tereettisen viitekehyksen kannalta leellista. Näin tarkasteltavana leva aineist pelkistyy hallittavammaksi kknaisuudeksi kstuen eri havainnista. Tämän jälkeen havaintja n tarkitus karsia yhdistämällä niitä tisiaan yhdistäviksi havaintjen jukiksi. Tähän päästään etsimällä havainnille jkin yhteinen piirre tai mudstamalla jkin sääntö, jka pätee kk aineistn. Arvituksen ratkaisemisella tarkitetaan, kun aineiststa nusevien havaintjen ja vihjeiden perusteella tehdään tulkintaa ja jhtpäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. (Alasuutari 1999, ) 5.2 Vastaajien valinta Opinnäytetyön tutkimuksen tavitteena li siis tutkia Savnia-ammattikrkeakulun ppimisympäristöjä. Tämän takia vastaajat tuli rajata sen mukaan, että heillä kaikilla li makhtaisia kkemuksia Savnian ppimisympäristöistä. Opiskelijiden tuli siis lla Savnia-ammattikrkeakulun piskelijita. Oppimisympäristöstä riippuen vastaajat livat eri vusikursseilta. Jtta lisi kkemusta Savnian työharjittelusta, tulee piskelijan lla piskellut vähintään yhden vuden. Prjekteja ja pintmatkja järjestetään Savniassa ensimmäisestä piskeluvudesta lähtien. Kknaisuudessa vastaajia li siis jkaiselta vusikurssilta. Työharjittelua kskeva aineist kstui tisen ja klmannen vusikurssin piskelijista. Opintmatkjen ja prjektien aineistissa vusikurssilla ei llut vaikutusta. Opiskelijavastaajien rajaaminen riippui siis piskelijiden kkemuksista ppimisympäristöistä. Lisäksi li tärkeää, että piskelijiden kkemukset livat heidän tureessa muistissa. OIS-prjekteja järjestetään piskelijille jka lukukausi. Vaihtehtisesti pintmatkja järjestetään Savniassa nin kerran lukukaudessa. Savnian Varkauden kampus järjesti pintmatkan helmikuussa Opintmatkalle sallistui 52 piskelijaa. Osallistuneet piskelijat livat piskelleet Savniassa vähintään yhden lukukauden. Heillä li siis tarpeeksi makhtaisia kkemuksia Savnian järjestämistä prjekteista ja pintmatkasta. Opintmatkan ja OIS-prjektien aineistt kerättiin Savnian 2014 pintmatkalle sallistuneiden piskelijiden kkemuksista. Opiskelijiden työharjitteluun kuuluu kirjittaa raprtti harjittelujakssta. Harjitteluraprttiin piskelijat kirjittavat esimerkiksi harjittelulle asetettuja tavitteita, niiden suhdetta pintihin, p-

43 43 (93) pimiaan asiita, sekä yleisiä kkemuksia harjittelujakssta. Työharjitteluraprtti tulee kirjittaa kuukauden sisään harjittelun päättymisestä. Harjitteluraprttien avulla saimme piskelijiden tureita kkemuksia työharjittelujakssta. Harjitteluraprtteja analysitiin, kunnes saturaatipiste saavutettiin. Yhteensä raprtteja analysitiin 30 kappaletta. Tutkimuksessa halusimme selvittää ammattikrkeakulusta valmistuvien tdellisia työelämän vaatimuksia. Työelämän vaatimuksien selvittämiseen päätin pitää teemahaastatteluita työelämän edustajien kanssa. Tarkituksena li haastatella henkilöitä, jilla li kkemuksia tämänhetkisistä työelämän saamisvaatimuksista, ammattikrkeakulusta valmistuneiden yleisestä saamisesta, rekrytinnista ja Savnia-ammattikrkeakulun ppimisympäristöistä. Haastateltaviksi valitsimme Kupin alueelta rekrytinnista vastaavia tai henkilöstöhallinnn tehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jilla li kkemusta esimerkiksi Savnia-ammattikrkeakulun piskelijiden rekrytinnista. Haastatteluissa halusimme selvittää heidän näkemyksiään työelämän saamisvaatimuksista ja kerätä kehittämisehdtuksia Savnian ppimisympäristöihin, jtta ne tukisivat enemmän näitä vaatimuksia. Työelämän vaatimuksia selvittäessä haastattelimme neljää työelämän edustajaa. Sain viimeisen haastattelun jälkeen aineistksi yhden Kupin alueella timivan suuren työnantajan tekemän kartituksen heidän työelämän saamisvaatimuksista. Kun tätä aineista verrattiin haastatteluista saatuihin vastauksiin, tulin siihen jhtpäätökseen, että saturaatipiste li saavutettu. Kknaisuudessaan pinnäytetyön aineistn työharjitteluraprtteja analysitiin 30 kappaletta, pintmatkaraprtteja analysitiin 37 kappaletta, pintmatka- ja OIS-prjekti-kyselyyn vastasi mlempiin 51 piskelijaa ja työelämän edustajia haastateltiin neljää henkilöä. Opiskelijat livat kaikki Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen piskelijita. He mudstuivat liiketaluden ja energiatekniikan sumenkielisistä ja kansainvälisistä piskelijista. Työelämän edustajat livat kaikki Kupin alueella timivia henkilöstö-, esimies- tai rekrytintitehtävissä työskenteliviä henkilöitä. 5.3 Tutkimuksen tteutus Tutkimus n tteutettu kvalitatiivisillä tutkimusmenetelmillä. Tiednkeruumenetelminä tutkimuksessa n käytetty teemahaastatteluja, kirjallisten aineistjen analysintia, sekä avimia kyselylmakkeita. Valitsin kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, jtta saisin aidsti piskelijiden ja työelämän edustajien näkemyksiä ja kkemuksia tarkasteltavasta ilmiöstä. Halusin, että vastaajat saisivat itse kerta ja kuvailla mat kkemuksensa ja ajatuksensa vastauksissaan. Halusin selvittää, mitä piskelijat livat ppineet eri ppimisympäristöissä, sekä heidän yleisiä kkemuksia niistä. Tälläisten vastausten saaminen kvantitatiivisillä tutkimusmenetelmillä ei lisi llut mahdllista. Tutkimuksessa n kuitenkin myös kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien piirteitä. Saadut vastaukset n litteritu ja yleisimmät vastaukset n nstettu aineistista esiin. Aineistn keruussa n käytetty eri menetelmiä vastaajien tavitettavuuden ja j lemassa levien aineistjen takia. Savnian pintmatka mahdllisti aineistn keruun pintmatkaan ja OISprjekteihin liittyen. Työharjitteluun liittyvä aineist li j valmiina, eikä uuden aineistn keräämiseen llut näin tarvetta. Työelämän edustajien kkemukset päätin selvittää teemahaastatteluiden

44 44 (93) mudssa, kska tällöin saisin mahdllisimman mnipulisen näkemyksen työelämän saamivaatimuksista. Kyselylmake heidän näkemyksistään lisi vinut lla liian työläs täytettäväksi. Lisäksi haastattelun aikana pystyin täsmentämään kysymyksiäni ja tutkimuksen tavitteita väärinymmärryksien välttämiseksi. Haastatteluiden avulla sain ainastaan tutkimusngelman kannalta lennaista infrmaatita. Avimet kyselyt Yksi aineistnkeruumenetelmistä li avimen kyselylmakkeen mudssa. Lmakkeen laatiminen vaatii tietämystä käsiteltävästä ilmiöstä, jka n saatu lemassa levista alan teriista. Kun ilmiö n ymmärretty, vidaan tarkastella miten lemassa levat teriat timivat käytännössä. Aineistnkeruumenetelmänä kyselylmake n väline, jlla aineista kerätään valitulta khderyhmältä. Kyselylmake kstuu erilaisista kysymyksistä, jilla halutaan kerätä tieta ilmiöstä. Kyselylmake tulee testata ennen tiednkeruuta, kska tiednkeruuvaiheen jälkeen sitä ei vida enää krjata. Tiednkeruun jälkeen vastaukset litteridaan ja analysidaan. Aineistn analysinnista lisää kappaleessa Aineistn analyysi. (Kananen 2010, ) Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampus järjesti pintmatkan helmikuussa Opinnäytetyö n saatu timeksiantna Savnia-ammattikrkeakululta. Svimme timeksiantajan kanssa, että kyselylmakkeen täyttäminen kuului saksi pintmatkan sisältöä. Opintmatkalle laadittiin kyselylmakkeet kskien OIS-prjekteja ja pintmatkaa (Liitteet 1 ja 2). Opintmatkalle sallistui yhteensä 52 piskelijaa mukaan lukien minä itse. Mlempiin avimiin kyselylmakkeisiin vastasi 51 piskelijaa. Opintmatkaan kuului 30 tunnin laivamatka Helsingistä Travemundeen. Kyselylmake tehtiin aikaisemman pintmatkaan liittyvän kyselylmakeen phjalta. Mukkasin kyselylmaketta, jtta se vastaisi maa tutkimusngelmaani. Mukkaamisen jälkeen kyselylmakkeet lähetettiin timeksiantajalle ja matkan järjestäjille kmmentitavaksi. Laivamatkan aikana piskelijille varattiin rauhallinen tila lmakkeiden täyttöön. Kyselylmakkeiden jakamisen jälkeen phjustin kyselyn tarkituksen ja pinnäytetyöni aiheen. Kävin kyselylmakkeet läpi väärinkäsitysten välttämiseksi. Opiskelijilla li mahdllisuus kysyä kysymyksistä, jlleivät he lleet niitä täysin ymmärtäneet. Opiskelijat vastasivat kyselyyn pintmatkan alussa. Kysely li jaettu kahteen saan. Ensimmäinen sa kski pintmatkaa ja tinen Savnia-ammattikrkeakulun prjekteja. Päätin pitää kyselyn liittyen prjekteihin samalla, kska tämä helptti aineistn keräämistä. Prjekteja kskevalla kyselyllä halusin erityisesti selvittää asiita jita he livat ppineet tehdessään prjekteja, sekä heidän kkemuksiaan prjekteista. Lisäksi halusin kerätä heidän ideita, kuinka prjekteja vitaisiin kehittää. Kska kyselylmakkeisiin vastaaminen li piskelijille välttämätöntä pintmatkasta saatavien pintpisteiden saamiseksi, vastausprsentti kyselyihin li lähes 100. Tinen tehtävä li kirjittaa matkan jälkeen raprtti pintmatkasta. Matkaraprtista lisää Kirjallisen aineistn analysinti välitsikn alla. Opintmatkaa kskeva kyselylmake kski lähinnä piskelijiden dtuksia ja asenteita pintmatkaa khtaan. Matkaraprteilla haluttiin selvittää piskelijiden kkemuksia pintmatkan jälkeen.

45 45 (93) Näiden kahden aineistnkeruumenetelmän avulla pintmatkan kkemuksia pystyttiin tarkastelemaan kknaisvaltaisesti. Kirjallisen aineistn analysinti Kirjallista aineista vat esimerkiksi tekstidkumentit, videtallenteet, sekä ääninauhitteet. Oikeastaan mikä vain tiedst, jka sisältää infrmaatita n kirjallista aineista. Kaikkia näitä dkumentteja vidaan käyttää laadullisen tutkimuksen aineistna. Kirjallisesta aineiststa etsitään ne khdat, jtka vat tutkimusngelman kannalta lennaisia. (Kananen 2010, ) Opinnäytetyössä n analysitu Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen piskelijiden kirjittamia raprtteja. Näiden raprttien avulla n pyritty selvittämään piskelijiden kkemuksia Savnian ppimisympäristöistä. Näitä raprtteja vat lleet Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden työharjitteluraprtit, sekä vuden 2014 pintmatkalle sallistuneiden piskelijiden matkaraprtit. Matkaraprtit livat sana pintmatkan surittamista. Nämä matkaraprtit n kirjitettu Liitteiden 3 ja 4 tehtävänantjen mukaisesti. Tehtävänannt lähetettiin pintmatkalle sallistuneille matkan jälkeen. Heillä li yksi kuukausi aikaa kirjittaa raprtti. Matkaraprtin tarkituksena li selvittää, mitä piskelijat livat ppineet pintmatkan aikana, mitä hyötyä piskelijat kkivat pintmatkasta levan heille tulevaisuudessa, yleisiä kkemuksia pintmatkasta, sekä pintmatkan kehittämisideita. Matkaraprtti anti myös mahdllisuuden selvittää muita pinnäytetyöhön liittyviä piskelijiden kkemuksia, kuten heidän mielikuvia työelämän saamisvaatimuksista. Yhteensä matkaraprtteja n analysitu 37 kappaletta. Työharjitteluraprttien analysinnilla haluttiin selvittää mitä piskelijat livat ppineet työharjittelun aikana, yleisiä kkemuksia työharjittelusta, sekä työharjittelun kehittämisideita. Harjitteluraprtit valittiin satunnaisesti ja niitä analysitiin, kunnes vastaukset alkivat tistumaan. Yhteensä työharjitteluraprtteja analysitiin 30 kappaletta. Analysidut harjitteluraprtit li kirjitettu vusien välillä. Haastattelut Haastattelussa llaan surassa vurvaikutuksessa tutkittavan khteen kanssa. Sen etuna nähdään, että aineista vidaan kerätä justavasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Haastattelun aikana aiheiden järjestystä vidaan muuttaa tilanteen mukaan. Lisäksi tutkijalle jää enemmän mahdllisuuksia tulkita haastateltavan vastauksia, kuin esimerkiksi kirjallisessa aineistssa. Haastattelu valitaan tiednkeruumenetelmäksi esimerkiksi sillin, kun halutaan krstaa sitä, että ihminen nähdään tutkimuksen khteena. Lisäksi haastattelu n spiva menetelmä, kun halutaan selventää saatavia vastauksia, halutaan saada perusteluja vastauksista tai js tutkijan n vaikea tietää etukäteen millaisia vastauksia hän saa. (Hirsjärvi ym. 2007, )

46 46 (93) Pidin teemahaastatteluita työelämän edustajien kanssa, kska halusin selvittää heidän käsityksiä ammattikrkeakulusta valmistuvan työelämän saamisvaatimuksista. Valitsin haastateltaviksi Kupin alueella timivia rekrytinti- esimies- tai henkilöstöhallinnn tehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jilla li kkemusta Savnia-ammattikrkeakulusta valmistuneiden rekrytinnista, sekä heidän saamisesta. Haastattelut etenivät keskustelunmaisesti, nudattaen Liitteen 5 mukaista haastattelun runka. Haastattelussa minulla li myös tukena Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen tradenmin saamistavitteet. Halusin kuulla heidän mielipiteensä näistä tavitteista ja kmpetensseista. Pidin teemahaastatteluita neljä kappaletta, jista jkainen li kestltaan nin tunnin mittainen. 5.4 Aineistn analyysi Tutkimuksen ydin san mudstavat aineistn analyysi, tulkinta ja jhtpäätökset. Nämä khdat vat tutkimuksen tärkeimmät vaiheet, sillä näihin tutkimuksessa n alusta alkaen tähdätty. Aineistn analyysivaiheessa tutkijalle selviää, millaisia vastauksia hän tutkimuksessaan n saanut. On myös mahdllista, että analyysivaiheessa tutkijalle selviää, mitä hänen lisi pitänyt tutkimuksessaan tehdä tisin, jtta haluttuja vastauksia ltaisi saatu. (Hirsjärvi ym. 2007, 216.) Hirsjärvi ym. (2007, ) mukaan empiirisessä tutkimuksessa päätelmiä vidaan tehdä vasta esitöiden jälkeen. Aineistn lunti ja tietjen tarkistus vidaan heidän mukaan jakaa klmeen vaiheeseen: Ensimmäinen vaihe n tiedn tarkistamisvaihe. Aineiststa tarkastellaan virheitä ja mahdllisia puutteita. Tässä vaiheessa tarkastellaan, vatk vastaajat vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja vatk he tdella ymmärtäneet asetetut kysymykset. Js vastaaja n esimerkiksi jättänyt vastaamatta yhteen kysymykseen lmakkeessa, ei kk vastauslmaketta kannata hylätä. Vastauksia vidaan analysida esimerkiksi laskettujen keskiarvjen tai yleisimpien vastausten perusteella. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Tinen vaihe n tietjen täydentämisvaihe. Tietjen täydentämisvaiheessa vastauksien lukumäärää pyritään kasvattamaan jhtpäätösten selkeyttämiseksi. Tässä vaiheessa vidaan myös lla yhteydessä vastaajiin tietjen täsmentämiseksi. Kvalitatiivisissa tutkimuksissa aineista vidaan lisätä esimerkiksi kyselyin ja haastatteluin. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa pulestaan aineista lisätään pyrkimällä saamaan lisää täytettyjä vastauslmakkeita. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Klmas vaihe n aineistn järjestäminen. Tässä vaiheessa aineista järjestellään ja jaetaan tiedn tallennusta ja analyysia varten. Aineistn järjestämisvaihe riippuu käytettävissä levista tutkimusmenetelmistä. Kvalitatiivisen- ja kvantitatiivisen tutkimuksen aineistn järjestämisvaihe n erilainen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineiststa mudstetaan muuttujia ja aineist kdataan tietyn muuttujalukituksen mukaan. Tässä vaiheessa kdaamisella tarkitetaan, että jkaiselle tutkittavalle khteelle annetaan jkin arv eri muuttujalla. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineist vidaan

47 47 (93) kdata ryhmiin esimerkiksi samantapaisten ja tistuvien vastausten perusteella. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Opinnäytetyössäni vastausten analysinnissa n käytetty hieman erilaisia menetelmiä aineistnkeruumenetelmistä riippuen. Tutkimuksen aineista n kerätty avimien kyselyjen, kirjallisen aineistn analysinnin, sekä teemahaastatteluiden avulla. Saatu aineist n usein syytä kirjittaa sanasta sanaan puhtaaksi. Tätä vaihetta kutsutaan litterinniksi. Litterinti vidaan tehdä jk kk aineistn tai valittujen teema-alueiden mukaisesti. Esimerkiksi kyselylmakkeiden vastaukset n litteritu kknaan, mutta kirjallisen aineistn analysinnissa n litteritu vain tutkimusngelman kannalta leelliset khdat. (Hirsjärvi ym. 2007, 217.) Litterinnilla tarkitetaan erilaisten aineistna käytettävien tallenteiden, kuten videiden, ääninauhjen, kuvien tai muun tutkimuksessa käytettävän aineistn kirjittamista puhtaaksi kirjalliseen mutn. Tällöin vastauksia vidaan käsitellä eri analysintimenetelmillä jk manuaalisesti tai erilaisten hjelmien avulla. Laadulliseen tutkimuksen aineistn käsittelyyn tarvittavia hjelmia vat esimerkiksi tekstinkäsittely-, taulukk-, sekä tietkantahjelmat. Näitä hjelmia vidaan käyttää apuna tiedn käsittelyssä ja analysinnissa, mutta itse vastausten tulkinta n aina tutkijan vastuulla. (Kananen 2010, ) Opinnäytetyössäni käytetty aineist n litteritu tekstinkäsittelyhjelmalle. Aineistjen vastauksista usein tistuvat ja samankaltaiset vastaukset n kdattu värein. Tämä helptti hahmttamaan vastauksia ja niiden analysintia. Vastausten kdaamisesta ja ryhmittelystä n esitetty esimerkki Liitteessä 6: Esimerkki aineistn kdaamisesta ja ryhmittelystä. Yleisimmin nusseet vastaukset n esitetty tutkimustulksissa Luvussa 6. Tutkimustulksia havainnillistavat surat lainaukset piskelijiden ja työelämän edustajien vastauksista. Myös piskelijiden raprteista saatu aineist n kirjitettu tekstinkäsittelyhjelmalla puhtaaksi. Aineistja analysitiin tutkimusngelman kannalta lennaisten näkökulmien perusteella. Aineiststa n pyritty selvittämään pittuja asiita, yleisiä kkemuksia, sekä piskelijiden mia kehitysideita valituista ppimisympäristöistä. Työelämän edustajien kanssa käydyt teemahaastattelut nauhitettiin puhelimella äänitiedstiksi. Tämän jälkeen äänitiedstt litteritiin sanasta sanaan tekstinkäsittelyhjelmalle. Nauhat litteritiin sanasta sanaan, kska haastatteluiden analysinti tehtiin vasta sillin, kun kaikki haastattelut li tehty. Sanasta sanaan litterinti autti vastausten tarkastelussa jälkeenpäin, sillä vastausten knteksti pystyttiin näin hahmttamaan selkeästi.

48 48 (93) 6 KUINKA OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT OPETUSSUUNNITELMAN OSAAMISTAVOITTEIDEN SAA- VUTTAMISTA? Tutkimustulkset n jaettu neljään eri kappaleeseen: ppiminen eri ppimisympäristöissä, piskelijiden kkemuksia valituista ppimisympäristöistä, ppimisympäristössä pitun hyödyntäminen tulevaisuudessa, sekä työelämän saamisvaatimukset. Lisäksi eri ppimisympäristöistä saadut vastaukset n esitetty alatsikin eri ppimisympäristöjen mukaan. Näin tutkimustulksia n helpmpi hahmttaa ja niihin n helpmpi palata jälkeenpäin. Valitsin tarkasteltaviksi ppimisympäristöiksi työharjittelujaksn, prjektityöskentelyn, sekä pintmatkat. Päädyin näihin ppimisympäristöihin, kska uskn että Savnia-ammattikrkeakulu pystyy palautteen perusteella vaikuttamaan niiden sisältöön, tteuttamistapaan ja kehittämiseen. Aluksi ajattelin ttaa myös vaiht-piskelun yhdeksi ppimisympäristöksi, mutta kin, ettei Savnia pysty vaikuttamaan vaiht-piskelujaksn aikana tapahtuvaan ppimiseen yhtä merkittävästi. Rajasin vaiht-piskelun pis valituista ppimisympäristöistä, sillä pidin tärkeämpänä keskittyä Savnia-ammattikrkeakulun miin ppimisympäristöihin. Oppiminen eri ppimisympäristöissä - kappale sisältää piskelijiden mia kkemuksia ppimistaan asiista valituissa ppimisympäristöissä. Opiskelijiden kkemuksia ppimisympäristöistä - kappale sisältää yleisiä kkemuksia valituista ppimisympäristöistä, kuten ppimisympäristöjen hyviä ja hunja pulia. Oppimisympäristössä pitun hyödyntäminen tulevaisuudessa kappale sisältää piskelijiden ajatuksia siitä, kuinka he vivat hyödyntää ppimisympäristössä pittua tulevaisuudessa. Työelämän saamisvaatimukset kappale n kuvaus työelämän edustajien ajatuksista työelämän saamisvaatimuksista, jita ammattikrkeakulupiskelijilta dtetaan heidän valmistuttuaan. Kappale sisältää myös piskelijiden arviita, millaista saamista työnantajat dttavat heiltä valmistumisen jälkeen. 6.1 Oppiminen eri ppimisympäristöissä Vastaukset n saatu avimien kyselyiden, sekä aineistn analysinnin avulla. Avimilla kyselylmakkeilla (Liiteet 1 ja 2) n pyritty selvittämään piskelijiden mielipiteitä prjektityöskentelystä ja pintmatkasta. Työharjittelua kskeva aineist n saatu analysimalla Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden työharjitteluraprtteja. Lisäksi pintmatkaa kskevaa aineista n analysitu Liitteiden 3 ja 4 mukaisten tehtävänantjen avulla. Opintmatkaa kskevalla kyselyllä haluttiin selvittää piskelijiden asenteita ja dtuksia ennen pintmatkaa. Liitteiden 3 ja 4 mukaisilla tehtävänannilla halusin selvittää piskelijiden kkemuksia pintmatkan jälkeen. Näin saimme hyvän kuvan, kuinka pintmatka tdellisuudessa nnistui. Oppiminen prjektityöskentelyssä Kysyin piskelijilta, mitä he livat mien kkemuksien mukaan ppineet prjektityöskentelyn aikana. Kknaisuudessaan prjektityöskentelyä kskevaan kyselylmakkeeseen vastasi 51 piskelijaa. Heidän kkemuksien perusteella vidaan sana ppimisen lleen varsin mnipulista. Vastauksista nusi esiin viisi yleistä vastausta. Yleisimmin piskelijat kkivat, että he livat ppineet ryhmätyös-

49 49 (93) kentelytaitja tai yleisesti työskentelemään paremmin muiden kanssa. Opiskelijiden prjektit vat kaikki lleet pari- tai ryhmätöitä, jten jkainen piskelija n päässyt prjektien aikana käyttämään ryhmätyöskentelytaitjaan. Tiseksi yleisimmin piskelijat kkivat kartuttaneensa heidän henkilökhtaisia taitjaan. Opiskelijat kertivat prjektityöskentelyn ansista ppineensa esimerkiksi hahmttamaan paremmin kknaisuuksia, ppineet tulemaan paremmin timeen vaikeuksien kanssa tai sietämään paremmin paineita. Klmanneksi yleisimmin piskelijat kkivat ppineensa kmmunikintitaitja ja ymmärtämään niiden tärkeyden työskentelyn aikana. Prjektien aikana piskelijat livat pitäneet palavereja, neuvttelleet päätöksistä, sekä työskennelleet välillä myös itsenäisesti. Opiskelijat kkivat, että n tärkeää jakaa tieta ryhmän sisällä, kuunnella muiden mielipiteitä ja rhkeasti kerta ma mielipiteensä neuvteltavista asiista tisille. Neljänneksi yleisin vastaus liittyi selkeästi prjektityöskentelyyn prsessina. Opiskelijat livat ppineet prjektityöskentelyn vaiheista, prjektin suunnittelemisesta ja sen rganisinnista. Viidenneksi yleisimmin vastaus liittyi aikaisempiin tulksiin, sillä piskelijat kkivat heidän jhtamis-, suunnittelu-, ja rganisintitaitjen kehittyneen työskentelyn aikana. Opiskelijat kertivat, että nyt he ymmärtävät paremmin esimerkiksi kuinka tärkeää suunnitelman tekeminen ja sen nudattaminen prjektityöskentelyssä n. Muita prjektityöskentelyssä pittuja asiita livat mm. prjektin aikatauluttaminen, tiednhankintataidt, sekä työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Mitkä vat tärkeimmät asiat, mitä let ppinut prjekteja tehdessäsi? Työskentelyä erilaisten ihmisten kanssa. Olen ppinut yhteistyötaitja merkittävästi. Oppinut pitämään asiat hallinnassa. Tulla timeen vaikeuksien kanssa. Kuinka selviytyä haasteista. On tärkeää keskustella kaikesta ryhmässä, jtta tehtäisiin ikea päätös. Kuunnella kaikkien mielipiteet asiista. Kmmunikin paremmin tisten kanssa. Paremmin ymmärtämään prjektin rakennetta. Oppinut tutustumaan, kuinka prjektit tdellisuudessa timivat. Suunnitelman tekeminen n tärkeää ennen kuin työn tekeminen alitetaan. Olemme ppineet rganisimaan työskentelyämme. Oppiminen työharjittelujaksn aikana Työharjitteluraprtteja n analysitu kahdesta näkökulmasta; pittuja henkilökhtaisia taitja, sekä pittuja ammatillisia taitja. Selkeyden vuksi näkökulmat n jaettu kahteen kappaleeseen. Näkökulmat n jaettu siksi, kska usein ammatilliset taidt vat suraan yhteydessä harjittelujaksn työtehtäviin. Henkilökhtaiset taidt liittyvät enemmän piskelijan henkiseen kasvuun harjittelujaksn aikana. Saadakseen kattavamman kuvan kk työharjittelujaksn aikana tapahtuneesta ppimisesta n tarkasteltava ppimista mlemmista näkökulmista. Kknaisuudessaan pinnäytetyöhön analysitiin 30 ppilaan työharjitteluraptit.

50 50 (93) Opiskelijiden henkilökhtaiset taidt karttuivat työnten avulla. Vastaukset jakaantuivat paljn, mutta yleisimmät vastaukset vat seurausta siitä, että piskelijat livat päässeet tekemään knkreettisesti työtä. Opiskelijiden työkkemuksessa li paljn erja. Osa piskelijista sai työharjittelun kautta ensimmäisen ksketuksensa työelämään, kun taas sa piskelijista livat kkeneempia työelämässä. Yleisin pittu henkilökhtainen tait li itsenäisen työskentelyn ja ma-alitteisuuden kehittyminen. Opiskelijat kkivat taitjen kehittyneen esimerkiksi kasvaneen mtivaatin ja taitjen kehittymisen myötä. Tiseksi yleisin maininta li hulellisuuden ja tarkkuuden kehittyminen työntessa. Tämä luultavasti jhtui saadusta vastuusta työharjittelun aikana, sillä klmanneksi yleisimmin piskelijat kertivat vastuuntn kehittyneen työharjittelun aikana. Opiskelijat livat valmiimpia ttamaan lisää vastuuta työtehtävissään tai parantaneet kykyä kantaa vastuuta työssään. Neljänneksi yleisin pittu asia li kknaisuuksien hahmttamisen kehittyminen. Opiskelijat livat hahmttaneet paremmin kulussa pittuja asiita, työpaikan timintatapja, sekä hahmttaneet man rlinsa sana suurempaa kknaisuutta harjittelurganisaatissa. Analysiduista työharjitteluraprteissa mainittiin myös mm. ngelmanratkaisu-, tehtävien rganisinti, vurvaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitjen kehittyneen. Lisäksi piskelijat livat saaneet harjittelun aikana lisää itsevarmuutta mia taitjaan khtaan, sekä heidän itsearviintitaidt livat parantuneet harjittelun aikana. Oma-alitteisuus ja itsenäinen työskentely. Opin työskentelemään itsenäisesti. Opin lemaan tarkkana tutteiden kdeissa, hinnissa yms. Opin lemaan tarkkaavaisempi työskentelyssä. Työtehtävien lisäksi saan nähdä ne sana suurempaa kknaisuutta. Opitut asiat knkretisituneet. Opiskelijiden ammatillinen ppiminen tapahtui, jk suraan työtehtävissä vaadittavien taitjen kehittymisenä tai työnten kautta saadun ammatillisen tiedn lisääntymisenä. Saatu tiet autti piskelijita hahmttamaan ammattialaa, pintja, sekä työtehtäviin liittyviä prsesseja paremmin kknaisuuksina. Harjitteluraprteissa yleisimmin mainittu ammatillisten taitjen karttuminen tapahtui juuri liiketimintaan tai timialaan liittyvän timinnan hahmttumisen selkeytymisenä. Tiseksi yleisin maininta raprteissa li asiakaspalvelutaitjen kehittyminen. Opiskelijat kertivat asiakaspalvelutaitjen kehittyneen ppimalla esimerkiksi tunnistamaan erilaisia asiakastyyppejä, ajattelemaan asiakaslähtöisesti tai mukkaamaan maa työskentelyään erilaisten asiakkaiden mukaan. Asiakaspalvelutaitjen avulla myös myyntityötaidt livat kehittyneet. Klmanneksi yleisin maininta liittyi aikaisempaan, sillä piskelijat kertivat viestintä-, kmmunikinti-, sekä vurvaikutustaitjen kehittyneen harjittelun aikana. Opiskelijat kertivat sekä suullisen, että kirjallisen viestinnän kehittyneen. Kirjalliseen viestintään liittyvä ppiminen tapahtui esimerkiksi virallisen kirjitustavan kehittymisenä. Suulliseen viestintään liittyvä ppiminen näkyi esimerkiksi neuvttelu- ja keskustelutaitjen kehittymisenä. Vurvaikutustaidt kehittyivät niin asiakkaiden, kuin työkavereiden kesken käydyn kanssakäymisen seurauksena. Lisäksi piskelijat mainitsivat ngelmanratkaisu- ja kriittisen arviintikyvyn kehittyneen. Opiskelijat kertivat saavansa ratkaista vastaan tulevia ngelmia aikaisempaa paremmin, sekä pystyvän tarkastelemaan asiita laajemmin ja useammasta näkökulmasta. Muita raprteista nusseita ammatilliseen ppimiseen liittyviä mainintja livat: tietteknisten-, tiimityöskentely-,

51 51 (93) sekä kielitaidn kehittyminen. Näiden lisäksi piskelijat kertivat ammatillisten valmiuksien kehittyneen yleisellä taslla. Ymmärrän henkilöstöhallinnn tarkituksen ja vaikutuksen läpi rganisaatin. Pankkityöskentely vahvisti raha-asiiden tuntemista ja yleisesti pankkityöskentelyn tuntemista. Harjittelun edetessä alki ppia erilaisia asiakastyyppejä ja kuinka heidän kanssaan n helpinta työskennellä. Asiakaspalvelu n karttunut paljn työskennellessäni. Kmmunikintitaidt kehittyivät. Viestintätaidt. Asiallinen kirjitustapa kehittyi. Nykyään saan katsa asiita paljn laajemmin ja miettiä mnelta kantilta. Ongelmienratkaisutait n myös kehittynyt. Oppiminen pintmatkalla Opintmatkalla tapahtuvan ppimisen analysintiin n käytetty aineistna Savniaammattikrkeakulun Varkauden kampuksen vunna 2014 järjestämälle pintmatkalle sallistuneiden piskelijiden kirjittamia matkaraprtteja. Yhteensä pintmatkaraprtteja analysitiin 37 kappaletta. Humiitavaa aineistssa n se, että sa pintmatkalle sallistuneista piskelijista li kansainvälisiä piskelijita. Näin ppimiseen vaikutti matka- ja vierailukhteiden lisäksi myös kansainvälinen seura matkan aikana. Yleisin asia, mitä piskelijat kertivat ppineensa pintmatkan aikana, liittyi kulttuuriin ja kielitaitn. Oppimista tapahtui niin vierailukhteiden kulttuureista, kuin kanssamatkustajien kulttuureistakin. Kielitaidn kehittymiseen vaikuttivat englanninkieliset yritysvierailut, sekä vapaa-ajalla keskustelu paikallisten ja kansainvälisten piskelijiden kanssa, jka tapahtui englanninkielellä. Opiskelijat kertivat ppineensa esimerkiksi ammattisanasta, sekä saaneensa rhkeutta käyttää englanninkieltä enemmän. Yritysvierailuiden aikana ppimista tapahtui, kun piskelijat pääsivät näkemään vierailukhteiden timintaa tdellisessa timintaympäristössä. Opiskelijat mainitsivat, että timinnan näkeminen käytännössä selkeytti aikaisemmin pittua. Yritysvierailut antivat kuvan, millaista yritysten timinta tdellisuudessa n. Tämän ansista piskelijat kertivat ymmärtävänsä nyt paremmin kulussa pittua ja pystyvänsä käyttämään vierailuista saatua tieta hyödyksi myös pinnissaan. Klmanneksi yleisin asia, mitä piskelijat kertivat ppineensa, liittyi tietn yrityksistä ja niiden timinnasta. Opiskelijat saivat tieta yrityksien tutteista, histriasta, timialasta, timintatavista, sekä prsesseista. Neljänneksi yleisimmin piskelijat kertivat ppineensa tarkemmin yritysten tutannsta ja teknlgiasta. Opiskelijat näkivät kehittynyttä teknlgiaa ja näkivät tutantlinjja lähietäisyydeltä. Opiskelijat kertivat saaneensa uutta tieta esimerkiksi materiaalien käsittelystä, rakennusmenetelmistä, sekä uusiutuvasta energiasta. Näiden lisäksi piskelijat mainitsivat raprteissaan ryhmätyöskentelytaitjen kehittyneen tiiviissä matkaseurueessa. Opintmatkan aikana piskelijat saivat myös kntakteja yrityksiin, verkstituivat piskelijiden kanssa, sekä saivat paremman kuvan, millaisia työelämänvaatimuksia heiltä dtetaan suurissa kansainvälisissä yrityksissä. Eri maista ktisin leva matkaseura piti hulen myös kielitaidn kehittymisestä. Kk matkan ajan käytin suurimmaksi saksi englanninkieltä. Lisäksi pääsin kuuntelemaan englantia yritysvierailujem-

52 52 (93) me esittelykierrksilla. Näillä kierrksilla kuulemamme englanti sisälsi tisinaan myös uusia, ammattisanastn kuuluvia sanja, jten kierrkset livat listavia englannin kuullunymmärtämistä ajatellen. Oppimieni taitjen avulla uskn pystyväni timimaan paremmin ulkmaalaisten kanssa ja ymmärtämään heitä. Meidän n helpmpi ymmärtää ppitunneilla käsiteltäviä asiita. Näkeminen selkeytti hieman asiita, jista kulussa n puhuttu. Näin kansainvälisten yritysten timintaa läheltä ja pin uusia asiita niistä. Sain tieta yritysten timialista, jiden tutantketjuissa vierailimme. Lisäksi pin tuulivima generaattrien lapjen valmistuksesta ja sien testaamisesta. Uutta tieta ja laajensimme tietämystämme materiaalien käsittelystä, tutantjärjestelmistä ja vaiheista, varastinnista, teknlgiasta ja eri työvälineistä. 6.2 Opiskelijiden kkemuksia ppimisympäristöistä Tässä kappaleessa esitetään piskelijiden kkemuksia valituista ppimisympäristöistä. Yleisten kkemusten lisäksi tavitteena li selvittää piskelijiden mielipiteitä, mitkä vat ppimisympäristöjen vahvuudet ja kehittämiskhteet. Vastauksia n kerätty avimella kyselylmakkeella (Liiteet 1 ja 2) kskien prjektityöskentelyä. Työharjittelujaksa kskevaa aineista n analysitu Savniaammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden kirjittamien työharjitteluraprttien avulla. Opintmatkaa kskevat kkemukset n saatu liitteiden 3 ja 4 mukaisten tehtävänantjen avulla. Opiskelijiden kkemuksista saatua palautetta käytetään hyödyksi kappaleessa 8.2 Oppimisympäristöjen kehittämisideat. Kkemuksia prjektityöskentelystä Prjektityöskentelyssä piskelijiden palaute li varsin psitiivista. Yleisesti katsttuna piskelijat löysivät enemmän psitiivista palautetta prjekteista kuin negatiivista. Opiskelijiden mielestä prjektityöskentelyn vahvin puli n ryhmätyöskentely ja ryhmätyöskentelytaitjen kehittyminen työskentelyn aikana. Opiskelijat kertivat prjektien vahvuudeksi esimerkiksi ryhmätyöskentelyn erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelijat kertivat tällöin syntyvän uusia ideita, jäsenet pystyvät hyödyntämään tistensa vahvuuksia, sekä työkurmaa vidaan jakaa. Tinen yleiseksi katsttu prjektityöskentelyn vahvuus n sen käytännöllisyys. Prjektityöskentely nähtiin levan hyvä ppimisympäristö terian sveltamiseen käytännössä. Sen avulla saatiin käytännön kkemusta alakhtaisista tehtävistä, sekä se nähtiin hyvänä vastapainna teriapaintteisiin luentihin. Klmas selkeä vahvuus prjektityöskentelyssä li, että se kehittää rganisinti-, jhtamis- ja suunnittelutaitja. Savniaammattikrkeakulun OIS-prjekteissa piskelijat vat vastuussa kk prjektin etenemisestä. Ryhmänjäsenet suunnittelevat ja tteuttavat prjektit alusta lppuun. Tällöin piskelijat saavat käytännön kkemusta prjektin kaikista vaiheista. Lisäksi piskelijat vaihtavat rleja ryhmän sisällä prjektin edetessä. Tällöin jkaisella ryhmänjäsenellä n mahdllisuus päästä myös jhtamaan prjektia. Neljänneksi yleisimmäksi prjektityöskentelyn vahvuudeksi nähtiin henkilökhtaisten työelämäntaitjen kehittyminen. Opiskelijiden mielestä prjektityöskentelyssä saa työskennellä itsenäisesti ja nnistuessa itsevarmuus ja luttamus maan saamiseen kasvavat. Prjektityöskentelyn vahvuuksiksi nähtiin myös esimerkiksi kansainvälinen työskentely-ympäristö, kmmunikintitaitjen

53 53 (93) kehittyminen, verkstituminen, mahdllisuus tutustua paremmin muihin piskelijihin, sekä mahdllisuus luda jtain knkreettista. Oppii tekemään töitä tiimissä, saa tehdä töitä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Yhdessä työskentely n hauskaa ja ryhmässä syntyy hyviä ideita. Käytännön ppiminen terian phjalta. Pääsee aidsti perehtymään käytännön puliin, jihin luennilla n saanut teriaphjaa. Organisintitaitjen kehittyminen. Oppii kuinka jakaa tehtävät erilaisten ryhmänjäsenten kesken. Onnistuessa itsevarmuus ja luttamus maan saamiseen kasvavat. Kehittää itsenäisen työskentelyn kykyä. Prjektityöskentelyn haasteiksi nähtiin yleensä ryhmätyöskentelyyn liittyviä ngelmia. Ryhmänjäsenet eivät aina lleet samalla lukalla, jten ngelmat livat yleensä käytännön järjestelyissä. Yleisin haaste prjektityöskentelyssä li piskelijiden mtivaatissa ja asenteissa. Vastausten perusteella prjektityöskentelyn yhtenä ngelmana nähtiin, etteivät kaikki piskelijat tehneet yhtä paljn töitä prjektin eteen. Myös situtumisessa nähtiin ngelmia, sillä piskelijat saapuivat tapaamisiin myöhässä tai eivät saapuneet paikalle llenkaan. Tiseksi yleiseksi haasteeki nähtiin aikatauluun ja niiden yhteensvittamiseen liittyviä ngelmia. Kska piskelijat livat usein eri lukilta, nähtiin aikataulujen tai tapaamisten yhteensvittaminen haastavaksi. Aikataulun suunnittelemisen lisäksi piskelijat kkivat, että prjektille suunnitellussa aikataulussa pysyminen kettiin myös haastavana. Klmanneksi yleisin prjektityöskentelyyn liittyvä haaste nähtiin ammattitaidn ja kkemuksen puutteessa. Osa piskelijista kki, ettei heidän ammattitaitnsa llut riittävää suriutuakseen haastavista tehtävistä. Prjektityöskentely alitetaan j ensimmäisenä vunna. Opiskelijista sa li sitä mieltä, ettei heillä ei le mahdllisuutta hallita vielä tuhn aikaan tehtävistä suriutumiseen vaadittavaa saamista tai kkemusta. Neljänneksi yleisin haaste prjektityöskentelyssä li yksimieliseen päätökseen pääseminen ryhmän sisällä. Opiskelijat kkivat haastavaksi selviytyä erimielisyyksistä ryhmän sisällä ja tehdä päätöksiä, jtka miellyttivät kaikkia ryhmänjäseniä. Prjektityöskentelyyn liittyviä muita haasteita livat esimerkiksi prjektille minaiset piirteet, kuten raprtinti, dkumentinti, sekä deadlinet, prjekteihin käytettävät resurssit, piskelijiden väliset kulttuuriert, sekä väärinymmärrykset. Osa piskelijista lisi kaivannut lisää pastusta prjektien kulussa. Jku ryhmänjäsen vi lla timetn muiden tehdessä tehtäviä. Vi tulla kiistaa, js jku jäsen ei tee svittuja tehtäviä tai ei ilmesty paikalle sillin, kun n svittu. Jtkut ryhmäläiset eivät sallistuneet tunneille säännöllisesti, jten ryhmäkuri li matala. Vaikea tehdä aikatauluja/suunnitelmia, jtka spisivat kaikille ryhmänjäsenille. Vaikeus saada isa ryhmää työskentelemään annetussa ajassa. Meillä ei le tarpeeksi tietämystä suriutua prjektista. Kkemuksen puute. Käytännöntaitjen puute. Aina n jitain erimielisyyksiä keskusteltaessa ryhmässä. Ihmisten eri mielipiteistä n vaikea tehdä yhdenmukaista päätöstä.

54 54 (93) Kkemuksia työharjittelujakssta Työharjitteluraprteissa kkemukset ppimisympäristöstä nähtiin myös pääsin psitiivisina. Työharjittelujaksn vahviksi puliksi nähtiin, että se antaa kattavan kuvan timialasta ja työtehtävistä. Työharjittelujaks anti piskelijille uutta tieta ja taita, sekä nnistumiset lisäsivät itsevarmuutta. Yleisin psitiivinen kkemus työharjittelujakssta liittyi juuri itsevarmuuden kasvamiseen. Onnistumiset rukkivat piskelijiden itseluttamusta selviytyä tehtävistä, lisäsivät varmuutta maan saamiseensa, sekä lisäsivät valmiutta siirtyä haastavampiinkin tehtäviin. Osa piskelijista mainitsi saaneensa uutta kulutusalaan liittyvää tieta. Tieta li karttunut esimerkiksi työelämänkäytännöistä, sekä työtehtäviin liittyvistä syventävistä tiedista. Opiskelijat kertivat mtivaatin ja kiinnstuneisuuden alaa khtaan kasvaneen työharjittelujaksn aikana. Opiskelijat livat esimerkiksi alkaneet itsenäisesti etsimään lisätieta alasta, sekä seuraamaan alaan tarkemmin vapaa-ajallaan. Opiskelijat kertivat, että työharjittelujaksn aikana he pääsivät näkemään knkreettisesti kulussa pittuja asiita. Opiskelijat kertivat työharjittelujaksn antaneen kattavan kuvan työelämänvaatimuksista, sekä millaista lisi työskennellä kyseisissä työtehtävissä. Tällöin sa piskelijista löysi työharjittelun aikana itselleen spivan alan, kun taas salle piskelijista selvisi, ettei kyseinen ala spinutkaan heille llenkaan. Työharjittelujaks nähtiin myös hyödyllisenä ja antisana ppimisympäristönä, niin yritykselle kuin piskelijallekkin. Sain myös lisää itsevarmuutta ja rhkeutta siitä, että minulle annettiin niin suuri vastuu. Olen nyt paljn valmiimpi vastuullisimpiin tehtäviin. Harjittelun aikana sain paljn lisää itseluttamusta, että suriudun man alan tehtävistä hyvin. Harjittelun ansista len valmis vielä kvempiin haasteisiin. Kehitystä n siis tapahtunut nyt kun työelämän käytännöt n tullut tutummiksi. Alan asiantuntija tehtävien alakhtaiset tiedt lisääntyneet. Opin paljn myös työajan ulkpulella, sillä kiinnstuessani alasta jatkuvasti enemmän ja hain tieta myös itsenäisesti työajan ulkpulelta päästäkseni mahdllisimman hyvin sisälle alan asiihin. Mtivaati ja kiinnstuneisuus pankkialaa khtaan vat vain nusseet harjittelun edetessä. Sain tietää mitä pankkitimihenkilöt tekevät päivittäin ja mikäli jatkssa haluaisin töihin pankkiin, lisi helpmpi päästä sisälle pankin timintaan, kska perusteet ja hjelmat vat tuttuja ja muutenkin pankkimaailma tuli tutuksi ja tiedän nyt mitä vaaditaan pankissa työskentelevältä. Harjittelu li erityisen tarpeellinen mielestäni liiketaluden linjalla, kska se antaa ikean kuvan mitä työntek tällä alalla n, sekä näkee miten myyjät, jtka vat lleet pitempään alalla tekevät hmmansa. Sain kuitenkin kkeilla timisttyötä ja tulin siihen tulkseen, ettei se svi minulle. Tarvitsen enemmän knkreettista tekemistä ja vaihtelevuutta. Negatiivisia kkemuksia analysiduissa raprteissa li vain muutama. Osa piskelijista tunsi, ettei heidän työpanstaan hyödynnetty tarpeeksi tai etteivät asetetut työtehtävät lleet kulutusalaa vastaavia. Ammatillinen saamiseni ei mielestäni palja kehittynyt harjittelun aikana, sillä harjittelupaikkani ei selvästikkään llut alaltani. Syy tähän n yksinkertaisesti se, ettei minulla llut näitä minaisuuksia kehittäviä tehtäviä. Harjitteluni ei tteutunut mielestäni niin kuin piti ja se kehitti minua suunniteltua vähemmän. Tunne tarpeettmuudesta söi khdallani harjittelun kiinnstuneisuutta. Mitä ikein teen täällä, js työpanstani ei vida kunnlla hyödyntää, vaan vain pyörin ympäriinsä keksien edes jtain puuhailtavaa?

55 55 (93) Kkemuksia pintmatkasta Opiskelijiden kkemuksien mukaan pintmatka ppimisympäristönä yhdistää ppimisen ja piskelukavereiden kanssa vapaa-ajan vietn. Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen 2014 pintmatka järjestettiin viikn mittaisena Eurpan kierrksena. Opintmatka sisälsi päivittäisen yritysvierailun, sekä matkustamisen seuraavaan kaupunkiin. Usein iltaisin piskelijille jäi mahdllisuus viettää vapaa-aikaa vierailtavissa kaupungeissa. Opiskelijiden mielestä pintmatkan suurimpana vahvuutena livat yritysvierailut. Vierailut tunnetuissa yrityksissä kettiin mielenkiintisina ja pettavaisina. Opiskelijat kkivat pintmatkan levan ainutlaatuinen tilaisuus päästä ulkpulisena tutustumaan yrityksien timintaan. Opiskelijat mainitsivat yritysvierailuiden lleen hyvä mahdllisuus nähdä käytännössä kulussa pittuja asiita. Opiskelijat kertivat saaneensa paljn uutta tieta matkan aikana, niin yrityksistä, kuin kaupungeistakin. Vapaa-ajalla piskelijat pääsivät tutustumaan nähtävyyksiin ja paikalliseen kulttuuriin. Tiseksi yleisimpänä vahvuutena pintmatkassa kettiin mahdllisuus päästä matkustamaan ja vierailemaan eri kaupungeissa ja maissa, jissa ei llut aikaisemmin vieraillut. Opiskelijat kertivat, etteivät lisi välttämättä muuten vierailleet kyseisissä kaupungeissa, elleivät lisi lähteneet mukaan pintmatkalle. Oppimisen ja matkustamisen lisäksi piskelijat kkivat pintmatkan hyvänä mahdllisuutena tutustua paremmin piskelutvereihin, sekä pettajiin. Lisäksi pintmatka nähtiin hyvänä mahdllisuuten saada kntakteja vierailtaviin yrityksiin. Yleisesti ttaen Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen järjestämä pintmatka kettiin nnistuneen hyvin. Opiskelijat livat tyytyväisiä matkan rganisintiin. He kkivat tärkeinä htellien laadun, mielenkiintiset vierailukhteet, hyvätasisen linja-autn, asiantuntevat ppaat vierailuilla, sekä aikataulun pitävyyden. Erityisesti Saksassa Airbus li tdella vakuuttava khde, jssa sai vähän käsitystä kuinka suuressa maailmassa hmmat hidetaan tehkkaasti. Myös tu Andrizin vimalaitstyömaa li melk vaikuttava ja kskee suraan energiatekniikan kulutushjelmaa. Saimme mahdllisuuden tutustua yrityksiin ja työmaihin, jihin ei muuten pääsisi. Tämä anti hyvän ymmärryksen siitä, mitä len kulussa ppinut. Matkalla ppi paljn uutta, niin kaupungeista, kulttuureista sekä vieralukhteista. Vierailimme useissa erilaisissa ja erikkisissa yrityksissä. On edistävää ppia ja ymmärtää eri yritysten timintja. Ja tietää yritysten vaatimuksia. Parasta li se, että näki maailmata ja pääsi käymään paikissa missä ei llut aiemmin käynyt, hyvässä seurassa eli ystävien/piskelukavereiden kanssa. Reissun aikana tutustui myös paremmin tekniikan piskelijihin. Matkalla ppi paljn uutta, niin kaupungeista, kulttuureista sekä vieralukhteista. Pääsimme vierailemaan maissa, jissa en llut aikaisemmin vieraillut. Lisäksi pääsin vierailemaan maailman kehittyneimmissä yrityksissä. Näimme paljn asiita ja pimme paljn matkan aikana. Parasta li nauttia ystävien seurasta matkan aikana, samalla kun vierailimme tunnetuissa yrityksissä. Saimme paljn hauskja ja hyviä muistja. Kun saavuimme uuteen kaupunkiin, saimme paljn tieta yrityksistä, etsimme nähtävyyksiä ja kimme paljn yllätyksiä. Opintmatkan negatiivisina kkemuksina nähtiin vapaa-aikaan tai matkustamiseen liittyviä ngelmia. Yleisimmin piskelijat kkivat negatiivisena asiana vapaa-ajan vähyyden. Opiskelijat lisivat tivneet saavan enemmän aikaa tutustua vierailtaviin kaupunkeihin. Opiskelijiden mielestä pintmat-

56 56 (93) kan aikataulu ei saisi myöskään lla liian kiireinen ja sen tulisi sisältää myös vapaa-aikaa ja aikaa rentutumiseen. Opiskelijat lisivat tivneet enemmän vapaa-aikaa erityisesti päiväsaikaan, muttei se llut mahdllista matkustamisen takia. Vapaa-ajan lisäksi tinen yleinen negatiivinen kkemus, jka nusi matkaraprteista esiin, liittyi matkustamiseen ja pitkiin välimatkihin vierailukhteiden välillä. Opiskelijat tunsivat välimatkat uuvuttaviksi ja matkustamisen epämukavaksi. Opiskelijat tivivat, että seuraavaa matkaa suunniteltaessa vierailukhteiden etäisyydet tettaisiin paremmin humin. Suurin sa negatiivisista kkemuksista liittyi vapaa-aikaan ja matkustamiseen. Varsinaiseen ppimiseen ja yritysvierailuihin liittyviä negatiivisia kkemuksia mainittiin harvemmin. Raprttien mukaan piskelijat lisivat tivneet esimerkiksi enemmän aikaa vierailtavissa yrityksissä ja vierailukhteiden liittyvän enemmän maan kulutushjelmaan. Lisäksi sa tunsi kielimuurin ja väärinymmärrykset vierailuilla ja matkan aikana ngelmallisiksi. Aikataulu li kiireinen. Ei llut mahdllisuutta vierailla kaupunkien nähtävyyksillä tai keskustassa. Usein kun saavuimme jhnkin kaupunkiin, li ilta. Matkalla leminen ja reissaaminen itsessään ihan mielekästä, mutta huninta livat pitkät bussimatkat ja dttaminen khteissa. Aikataulu li liian kiireinen. Juduimme välillä kiiruhtamaan kierrksilla, emmekä saaneet tarpeeksi aikaa kysyä kaikkea, mitä lisimme halunneet. Oppaat vilkuilivat kelljaan, jka sai aikaan hieman kireän tunnelman. Opintmatkamme hunimmiksi puliksi visin nimetä sellaiset yritysvierailut, jtka livat selkeästi tekniikan piskelijille suunnattuja ja jista meidän bisnespulen piskelijiden li vaikea saada mitään irti. 6.3 Oppimisympäristöistä pitun hyödyntäminen Tässä kappaleessa n esitetty piskelijiden mielipiteitä siitä, mitä ja kuinka eri ppimisympäristöissä pittua he uskvat vivansa hyödyntää tulevaisuudessa. Prjektityöskentelyä kskeva aineist n kerätty liitteiden 1 ja 2 mukaisilla kyselylmakkeilla. Työharjittelua kskeva aineist n kerätty analysimalla Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaludenpiskelijiden työharjitteluraprtteja. Opintmatkaa kskeva aineist n kerätty analysimalla piskelijiden kirjittamia matkaraprtteja Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen pintmatkalta Opintmatkaraprtit n kirjitettu liitteiden 3 ja 4 mukaisilla tehtävänannilla. Prjektityöskentelyssä pitun hyödyntäminen Prjektityöskentelyä kskevasta aineiststa nusi esiin yksi selkeä vastaus. Opiskelijat uskivat, että prjektityöskentelyn kautta saadusta käytännön kkemuksesta lisi eniten hyötyä tulevaisuudessa, niin työuralla, kuin pinnissakin. Opiskelijat kertivat tärkeäksi mata käytännön kkemusta alakhtaisista tehtävistä, sekä itse prjektityöskentelystä. Erityisesti prjektityöskentelyn kkemuksesta uskttiin levan hyötyä. Opiskelijat uskivat, että kkemus prjektin suunnittelusta, jhtamisesta, tteutuksesta, sekä lppuun viemisestä lisi hyödyllinen kkemus tulevaisuudessa. Opiskelijiden mukaan käytännönläheinen työskentelytapa autti heitä hahmttamaan paremmin luennilla pittua teriaa. He uskivat prjektityöskentelyn pettavan heille tdellisia työelämäntaitja, sekä kkivat

57 57 (93) valvtun työelämänläheisen työskentelyn levan hyvää harjittelua ennen tdellista työelämään astumista. Lisäksi prjektityöskentelystä uskttiin levan hyötyä työnhaussa, sillä tällöin heillä n esittää jitain knkreettisia tutksia tutkinttdistuksen lisäksi. Tinen yleinen vastaus, jka nusi aineiststa esiin, liittyi ryhmätyöskentelyyn ja ryhmätyöskentelytaitjen kehittymiseen. He kkivat, että prjektityöskentelyn avulla he pääsivät tutustumaan ryhmätyöskentelyyn ja kehittämään ryhmätyöskentelytaitjaan. Opiskelijat uskivat esimerkiksi kyvyn työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, ryhmähengen khttamisen-, sekä ryhmätyön rganisintitaitjen levan tärkeitä taitja tulevaisuudessa. Opiskelijat pitivät ryhmätyöskentelytaitja tärkeinä, kska uskivat tarvitsevansa niitä tulevaisuudessa useimmissa työtehtävissä. Ryhmätyöskentelyn yhteydessä he kertivat kmmunikintitaitjensa kehittyneen. Opiskelijat uskivat prjektityöskentelyssä pittujen kmmunikintitaitjen levan hyödyksi tulevaisuudessa. Opiskelijat kertivat esimerkiksi ppineen kertmaan man mielipiteensä rhkeammin, ilmaisemaan itseään paremmin, pystyvän neuvttelemaan asiista paremmin, sekä parantamaan esiintymistaitjaan. Opiskelijat kkivat pystyvän kmmunikimaan aikaisempaa tehkkaammin ja selkeämmin ja näin ehkäisevän mahdllisia väärinymmärryksiä ja epäselvyyksiä työskentelyssään. Opiskelijat uskivat myös pystyvänsä hyödyntämään kkemusta kansainvälisestä työympäristöstä. He uskivat levan heti valmistumisen jälkeen valmiita työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, eivätkä tarvitsisi enempää aikaa tttua kansainväliseen työympäristöön. Lisäksi piskelijat uskivat, että prjektien aikana verkstitumisesta, sekä yrityksille tehdyistä timeksiannista lisi hyötyä tulevaisuudessa työnhaussa. Työelämässä tehdään suuri sa töistä prjektiluntisina, jten sitä n hyvä harjitella j piskelun aikana. Prjekteista ppii myös hieman työelämäläheisemmän työskentelytavan. Yrityksissä vi jutua hyvinkin paljn tekemään/jhtamaan prjekteja, jten n hyvä tietää miten prjektit timii. On antanut mahdllisuuden tutustua prjektin suunnitteluun, sekä tutteen suunnitteluun, mistä n hyötyä tulevaisuudessa työssäni. Auttaa ryhmätyöskentelyssä, kska jka paikassa täytyy työskennellä tisten ihmisten kanssa. Olen saanut kkemusta esiintymisestä ja ilmaisemaan mielipiteitäni muille. Tietämys esitelmän pitämisestä auttaa tulevaisuudessa. En tarvitse enempää aikaa tttua kansainväliseen ympäristöön, js pääsen kansainväliseen yritykseen. Työharjittelussa pitun hyödyntäminen Työharjitteluraprteissa piskelijat kertivat ppineensa työtehtäviin liittyvää, sekä alaan liittyvää tieta. Tämä anti heille kattavan kuvan, millaista lisi työskennellä kyseisellä alalla ja kyseisissä tehtävissä. Opiskelijat kertivat saaneensa lisää itsevarmuutta miin taitihinsa ja levan valmiimpia entistä haastavampiin tehtäviin. Yleisin asia, mitä piskelijat kertivat vivansa hyödyntää tulevaisuudessa, liittyi suraan työtehtävistä saatuun tietn ja taitn. Opiskelijat kertivat päässeen työharjittelujaksn aikana kehittämään ammatillista saamistaan ja uskivat niiden luvan phjaa, kun he astuvat syvemmin työelämään. Opiskelijat kertivat pin lleen arvkasta ja uskivat siitä levan hyötyä useissa tulevaisuuden työtehtävissä. Työharjittelussa saadun tiedn ja taidn lisäksi piske-

58 58 (93) lijat kertivat saaneensa arvkasta työkkemusta, jsta he uskivat levan hyötyä työnhaussa. Opiskelijat uskivat esimerkiksi, että harjittelujaksn surittaminen alalla arvstetussa rganisaatissa tai vaativissa tehtävissä näyttäisi hyvältä ansiluettelssa ja parantaisi heidän työllistymismahdllisuuksiaan. Lisäksi työharjittelun aikana syntyneet kntaktit kettiin hyödyllisinä työnhaussa. Kkemus varsinaisista alan työtehtävistä autti piskelijita hahmttamaan, millaista lisi työskennellä kyseisissä tehtävissä ja kyseisellä alalla. Tämän ansista sa piskelijista kerti löytäneen itselleen spivan alan, kun taas sa piskelijista humasi, ettei kyseinen ala spinut heille. Osa piskelijista sai mahdllisuuden jatkaa työuraansa harjittelurganisaatissa tai tehdä pinnäytetyönsä heille. Opinnäytetyön lisäksi piskelijat uskivat vivansa hyödyntää työkkemustaan kursseilla käsiteltävissä asiissa. Työharjittelujaksn aikana saatuja kkemuksia vitaisiin käyttää esimerkkinä, jtka auttaisivat knkretisimaan luennilla käsitelteltävää teriaa. Vin hyödyntää työharjittelussa saamiani taitja tulevaisuudessa, kun astun syvemmin työelämään. Harjittelusta saatu työkkemus ja luttamus maan saamiseen vat kaikin pulin minulle arvkkaita ja pystyn hyödyntämään niitä mnessakin eri asiassa tulevaisuudessa. Pidän merkittävänä harjittelun ansina myös sitä, että len vinut laittaa ansiluettelni nyt työkkemuksen pankissa työskentelystä. Luulen mnen työnantajan arvstavan työkkemusta pankkija rahitusalalta. Valmistuttuani kun haen töitä, vin hyödyntää työkkemustani. Työharjittelun kautta varmistui, että haluan työllistyä rahitus- ja vakuutusalalle. Pankki työympäristönä vaikutti hyvin mielenkiintiselle ja visin nähdä itseni työskentelemässä pankissa. Jatkssa pystyn hyödyntämään kkemuksiani esimerkkien avulla, js tulevissa pinnissa tulee esiin aiheita, jita harjittelun aikana juduin käsittelemään. Omien kkemusten kautta mni asia pinnissa n auennut, kun n ajatellut ne man työkkemuksen kautta. Opintmatkalla pitun hyödyntäminen Opintmatkalla piskelijat vierailivat kansainvälisissä yrityksissä ja saivat paljn tieta niiden timinnasta ja timialasta. Opiskelijat pääsivät seuraamaan yrityksen timintaa läheltä ja näkivät niiden timintaa tdellisuudessa. Tämä piskelijiden mukaan autti heitä hahmttamaan kulussa pittua ja ymmärtämään niitä aikaisempaa paremmin. He uskivat myös pystyvänsä hyödyntämään tätä kkemusta tulevaisuudessa pinnissaan. Opiskelijat pääsivät seuraamaan työntekijöiden timintaa ja selvittämään työntekijöiden saamisvaatimuksia. Opiskelijille hahmttui kuva työntekijöiden saamisvaatimuksista, mikä sai san piskelijista arviimaan maa saamistaan. Opiskelijiden mukaan tämä auttaa heitä näkemään, mihin pintihin tulisi erityisesti panstaa, mikäli hakisi kyseisiin yrityksiin töihin. Lisäksi piskelijat näkivät työntekijöiden työlsuhteita ja työtehtäviä. Tämä autti heitä ymmärtämään jidenkin ammattien työnkuvaa paremmin, sekä hahmttamaan mahdllisia mia työtehtäviä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat kertivat ppineensa paljn kulutushjelmaansa liittyvää tieta esimerkiksi tutannsta ja teknlgiasta. Opintmatka anti piskelijille tdellisen kuvan suurenlukan tutantlinjista ja valmistuksesta. Suurelle salle piskelijista tämä li ensimmäinen kerta, kun he pääsivät näkemään kulussa käsiteltyjä asiita tdellisuudessa. Tutannn näkeminen yllätti san piskelijista ja lisäsi heidän kiinnstustaan alaa khtaan. Opiskelijiden mu-

59 59 (93) kaan tästä kkemuksesta n hyötyä tulevaisuuden työuralla, sillä nyt heillä n aikaisempaa realistisempi näkemys kulussa pitusta. Lisäksi piskelijat kkivat ppineensa useita yleisiä työelämäntaitja, kuten työskentelyä ryhmässä, kmmunikintitaitja, kielitaita, sekä ymmärtämään kulttuurierja. Opiskelijat uskivat näistä levan hyötyä, kska pitivät niitä tärkeinä useimmissa työtehtävissä. Opiskelijat kkivat myös pintmatkasta levan hyötyä työnhaussa, sillä sa piskelijista sai lutua tärkeitä kntakteja yrityksiin. Opintmatkalla tutustuttiin suuriin, kansainvälisiin yrityksiin eri timialilta. Saimme paljn yksityiskhtaista tieta yrityksien timinnasta, työturvallisuudesta, tutannsta, tutteista ja työtehtävistä. Tulevaisuudessa näistä tiedista saattaa lla hyvin paljn hyötyä. Etenkin js aik työskennellä ulkmailla tai kansainvälisessä yrityksessä. Vierailimme useissa yrityksissä ja sain tieta heidän tutannstaan. Tästä vi lla hyötyä tulevaisuuden työuralla. En välttämättä le surassa yhteydessä juuri näihin yrityksiin, mutta uskn, että tästä tiedsta n hyötyä jka tapauksessa. Nyt tiedämme, mitä yritykset dttavat työntekijöiltään ja millaisia työntekijöitä he palkkaavat. Nyt meillä n parempi käsitys niistä ammateista. Nyt tiedämme mitä meidän pitäisi sata, jtta he palkkaisivat meitä. Saimme tärkeää tieta, mitä yritykset dttavat työntekijöiltään ja millaisia taitja työntekijältä vaaditaan. Opimme ymmärtämään jitain ammatteja paremmin. Saimme tieta, mitä työnantajat dttavat meiltä valmistuttuamme ja millaisia taitja meidän pitäisi sata sillin. Nyt meidän n helpmpi ymmärtää ppitunneilla käsiteltäviä aiheita esim. prsesseista ja teknlgiasta. Opintjeni kannalta ajateltuna sain nähdä knkreettisia asiita, jita limme kulussa käyneet läpi pääasiassa teriassa. Lisäksi vierailujen avulla saimme tieta esimerkiksi hitsaamisesta ja tutannsta. Opas kerti meille paljn asiita esim. lentkneen valmistamisesta. Tämä lisää mielenkiinta piskella näitä asiita tulevaisuudessa. 6.4 Työelämän saamisvaatimukset Tässä kappaleessa esitetään piskelijiden ja työelämän edustajien näkemyksiä ja käsitysksiä ammattikrkeakulusta valmistuneen työelämän saamisvaatimuksista. Tarkitus n selvittää, millaista saamista vastavalmistuneelta dtetaan työelämässä. Lisäksi esitämme työelämän edustajien mielipiteitä tradenmipiskelijan petussuunnitelman saamistavitteista, sekä työelämän edustajien yleisiä kkemuksia rekrytiduista savnialaisista. Opiskelijiden käsitykset saamisvaatimuksista n kerätty Liitteiden 3 ja 4 mukaisilla tehtävänannilla. Työelämän edustajien käsitykset saamisvaatimuksista n kerätty liitteen 5 mukaisten teemahaastatteluiden mudssa. Opiskelijiden käsitys saamisvaatimuksista Opiskelijiden käsitykset työelämän saamisvaatimuksista jakaantuivat luvussa 2. esitettyihin yleisiin-, sekä ammattispesifiin kmpetensseihin. Yleisin piskelijiden mainitsema saamisvaatimus liittyi ammatilliseen tietn ja taitn. Opiskelijiden mielestä valmistuneen piskelijan tulee hallita perusteet kulutushjelmaan liittyvästä teriatiedsta, sekä käytännön saamista esimerkiksi keskeisistä työtehtävissä käytettävistä työkaluista. Työtehtävien vaatiman teriatiedn lisäksi piskelijat mainitsivat saamisvaatimukseksi kknaisuuksien hahmttamisen; yrityksen timinnasta, timintaym-

60 60 (93) päristöistä sekä timialasta. Teriatiedn perusteiden lisäksi piskelijat mainitsivat tarvitsevansa myös syvempää tietämystä kulutushjelmaansa liittyvistä eri sa-alueista. Tälläisiä sa-alueita livat esimerkiksi asiakaspalvelu, myynti- ja markkinintityö, prjektityöskentely, sekä kansainvälinen kaupankäynti. Uskn työnantajien dttavan, että tiedän energiatekniikkaan liittyvät perusasiat ja hallitsen peruslaskemisen sekä suunnitteluhjelmien käytön hieman syvällisemmin. Työnanatajat kkevat, että tradenmina hallitsen myynti-ja markkinintitehtävät jllain taslla ja minulla n perusteet hallussa. Myös numert tulisi tuntea siltä sin, että ymmärrän liikevaihdt, katteet, vitt sekä eri kustannusten merkityksen. Tisin sanen budjetinti ja taluden hallinta vat mielestäni ne pääasiat, jtka kuuluvat valmistuneen tradenmin saamisalueisiin. Opiskelijiden mainitsemiin yleisiin kmpetensseihin liittyvät työelämän saamisvaatimukset hajaantuivat useampiin eri kknaisuuksiin. Yleisin yleinen kmpetenssi, mikä vastauksissa mainittiin, liittyi kmmunikinti- ja ryhmätyöskentelytaitihin. Opiskelijiden mielestä työelämässä vaaditaan esimerkiksi kehittyneitä kmmunikinti-, vurvaikutus- ja ssiaalisia taitja, sekä kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja tulla heidän kanssaan timeen. Lisäksi piskelijat mainitsivat tärkeiksi suulliset- ja kirjalliset viestintätaidt esimerkiksi virallisissa viestintätilanteissa. Tiseksi yleisimmin yleisistä kmpetensseistä nusi esiin työntekijän henkilökhtaiset minaisuudet tai ns. työelämäntaitihin liittyvät saamisvaatimukset. Näitä minaisuuksia vat esimerkiksi ma-alitteisuus ja itsenäisen työskentelyn kyky. Vastaukset liittyivät myös asenteisiin työteka khtaan, sekä käyttäytymiseen työpaikalla. Opiskelijat mainitsivat usen eri adjektiivein, millainen työntekijän työpaikalla tulisi lla. Opiskelijat mainitsivat työntessa vaadittavan tarkkuutta, ahkeruutta, täsmällisyyttä, sekä avinta ja ennakkluultnta asennetta työtä khti. Henkilökhtaisten minaisuuksien lisäksi piskelijat mainitsivat kansainvälisyynsaamisen. Kansainvälisyyssaamiseen liitettiin usein kielitait, sekä kyky työskennellä mnikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijat kertivat rganisinti- ja jhtamistaitjen levan yksi saamisvaatimuksista. Työelämässä n pystyttävä suunnittelemaan ja tteuttamaan timintja aikataulun mukaisesti. Opiskelijiden mukaan valmistuneelta dtetaan kykyä järjestellä ja hallita tehkkaasti työtä, sekä työhön liittyviä asiita tavitteiden saavuttamiseksi. Tähän liittyy niin itsensä kuin muidenkin jhtamisen taitja. Myös työvaiheiden seuranta, palautteen antaminen, sekä raprtinti nähtiin jhtamiseen liittyvinä taitina. Opiskelijat mainitsivat myös työelämässä tarvittavan justavuutta ja speutumiskykyä. Justavuus ja speutumiskyky mainittiin esimerkiksi valmiutena muutksiin tai matkustamiseen, speutumiskykynä uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin, sekä luvuutena mahdllisten ngelmien edessä. Viides yleisiin kmpetensseihin liittyvä työelämän saamisvaatimus liittyi tiedn hankintaan ja hallintaan. Tiedn hankinta-, hallintataitna ja kykynä nähtiin kyky ppia ja sisäistä uutta tieta. Lisäksi piskelijat mainitsivat työelämässä vaadittavan man saamisen arviintikykyä, sekä halua kehittää maa saamistaan ja etsiä aktiivisesti uutta tieta. Vurvaikutustaitja tarvitaan, jtta pystyy tulemaan tehkkaasti timeen tisten kanssa. Näitä tisia vivat lla esim. työkaverit ja asiakkaat. On vain harva työtehtävä, missä ei tarvitse lla tekemisissä tisten kanssa. Vurvaikutustaitja vivat lla esim. kyky kuunnella tisia, ryhmätytaidt ja asiakaspalvelutaidt.

61 61 (93) Luulen, että valmistuttuani tuleva työnantajani näkee energiateknisen saamisen lisäksi eduksi kansainvälisen saamisen. Viittaan tällä teknisen kirjallisuuden ja dkumentinnin ymmärtämiseen sekä timimiseen ja kmmunikintiin kansainvälisessä ympäristössä. Itsensäjhtamisen taitja. Työntekijällä pitää lla itsensäjhtamisen taitja, jtta he vivat hjata tekemistään khti yhteisiä tavitteita ja tiettyjen työtehtävien surittamiseen. Näihin taitihin kuuluu kyky tehdä tehkkaita päätöksiä, justavuutta, speutumisen kykyä, sekä kyky tehkkaaseen suunnitteluun ja järjestellä työ saavuttaakseen asetetut tavitteet. Liiketiminnassa krstuvat tiedn hallinta ja yhteiskuntavastuu. Liike-elämän asiantuntija kehittää aktiivisesti työyhteisöään innvatiivisten ja kilpailukykyisten timintatapjen löytämiseksi. Työelämän edustajien näkemys saamisvaatimuksista Kävin työelämän edustajien kanssa teemahaastatteluita kskien työelämän saamisvaatimuksia. Valitsin haastateltaviksi Kupin alueella rekrytinti-, henkilöstöhallinnn- tai esimiestehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jilla li kkemusta työelämän saamisvaatimuksien lisäksi myös Savniaammattikrkeakulun piskelijiden rekrytinnista ja saamisesta. Haastatteluiden tavitteena li selvittää heidän kkemuksien avulla keskeisimpiä työelämän saamisvaatimuksia ja kmpetensseja. Lisäksi tavitteena li selvittää heidän mielipiteitään tradenmipiskelijan petussuunnitelman saamistavitteista ja yleisiä kkemuksia rekrytiduista savnialaisista. Käytin haastatteluissa mukana esimerkkinä Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden saamistavitteita. Haastattelut etenivät keskustelunmaisesti, mutta haastattelun rungn mudstivat edellä mainitut klme tavitetta. Haastatteluita käytiin neljä kappaletta. Haastatteluiden aikana sain tarkasteltavaksi erään Kupin alueella timivan suuren työnantajan tekemän kartituksen heidän työntekijöiden saamisvaatimuksista. Tätä aineista käytettiin myös apuna työelämän saamisvaatimuksien selvittämisessä. Kappaleen lppuun n esitetty taulukk 6. havainnllistamaan työelämän saamisvaatimuksia. Haastatteluiden ensimmäinen tavite li selvittää työelämän edustajien kkemuksia keskeisimmistä työelämän saamisvaatimuksista ja kmpetensseista. Haastatteluiden avulla selvisi, että työelämässä dtetaan ennen kaikkea ppimisen taitja. Eli työelämässä täytyy sata hankkia tieta eri lähteistä, sekä kyseenalaistaa ja arviida tiedn pätevyyttä mnipulisesti. Lähtökhta ppimisessa tulee lla työntekijän asenteissa ja mtivaatissa. Työntekijällä tulee lla taht ja halu kehittää maa saamistaan jatkuvasti. Tämä nähdään erityisen tärkeänä alati muuttuvassa työelämässä, missä kulussa pittu tiet saattaa vanhentua varsin npesti. Usein n myös niin, ettei kulussa le edes mahdllista pettaa työelämässä vaadittavia tietja ja taitja. Yrityksillä n esimerkiksi mat työskentelytavat ja järjestelmät, jtka tulevat tutuksi vain työtä tekemällä. Tällöin kulutus antaa ns. pätevyystdistuksen eli kuvan valmistuneen tiedllisesta saamisesta, jnka jälkeen työntekijän henkilökhtaiset taidt määrittävät, kuinka hyvin hän tulee selviytymään annetuista työtehtävistä. Muita keskeisiä työelämän kmpetensseja vat yleiset tiettekniikkataidt, työyhteisötaidt, sekä yleiset työelämäntaidt. Yleisillä tiettekniikkataidilla tarkitetaan esimerkiksi Ms Office - hjelmien perussaamista, sekä yleistä Windws- käyttöjärjestelmän perushallintaa. Työyhteisötaitihin liittyvät erilaiset vurvaikutustaidt, sekä asenteet työyhteisössä työskentelemiseen. Työelämäntaidilla tar-

62 62 (93) kitetaan yleisiä työelämän pelisääntöjä, kuten työpaikalle ajallaan tulemista, sekä muiden työpaikan sisäisten sääntöjen nudattamista. Haastattelussa pyritään tdentamaan mtivaati, asenne ja haetaan sitä kykyä ppia. Me pyritään järjestämään sitä kysymyspalikkaa, että me saatais vastaus minkä tyyppinen ppija n. Kska tavallaan tämä työelämä, niinkuin kuluelämäkin menee eteenpäin kkajan. Ensimmäinen yleinen saamisvaatimus n se, että sataan ekanakin käyttää perus tiettekniikkajärjestelmiä. Peruskäyttö n hallussa ja sataan tämmönen.vidaan puhua vaikka Windws käytöstä. Sveltaa niitä eri svelluksia. Meillähän n lisäksi myös tietysti spesifejä svelluksia, mitä me käytetään täällä. Olisk se näistä tu ppimisen tait, mutta ehkä just se, että sitä maa saamista kehittää semmset kehittymistaidt, tiednhakutaidt ja tämmönen, kun tää kaikki uudistuu, niin npeaa tahtia, että ei se tutkint sinällään. Tutkint antaa perusvalmiudet ja sit se työ antaa siihen päälle sen. Semmnen myönteinen asenne yleensä työhön ja semmnen innstuminen ja n niinku innstunut ja ylpee siitä ammatistaan, mitä tekee. Niinku semmnen ammattiylpeys n minusta hirveen tärkeetä. Kysyin työelämän edustajilta heidän mielipiteitään petussuunnitelman saamistavitteista ja pyysin heitä nstamaan esiin heidän kkemuksien mukaan tärkeimpiä khtia. Yleisesti taulukn 2. kaikkia yleisiä kmpetensseja pidettiin tärkeinä työelämässä. Useimmiten ppimisen taidt, eettinen saaminen, sekä työyhteisösaaminen nusivat vastauksissa esiin. Eettisyys näkyi vastuun ttamisena työntessa, sekä man ammattitaidn ajantasalla pitämisenä. Työntekijän n sattava arviida maa saamistaan ja puutteitaan, sekä sattava pyytää apua sitä tarvittaessa. Kknaisuuksien hahmttamista pidettiin sana vastuun ttamisena työntessa. Työntekijältä dtetaan kykyä hahmttaa ma rlinsa sana suurempaa kknaisuutta ja kykyä tiedstaa man työnsä merkitys ja vaikutus suuremmassa kuvassa. Eettisyys ja vastuullisuus näkyvät myös esimerkiksi liiketiminnassa. Myyntityössä n sattava astua asiakkaan tilanteeseen ja pyrittävä mlempien sapulien kannalta kannattaviin ratkaisuihin. Eettisyyttä säätelee myös esimerkiksi lainsäädäntö, jka sääntelee khtia kaupantessa. Vastuullinen liiketiminta nähtiin tulevaisuudessa yhä merkittävämpänä keinna erttua kilpailijista markkinilla. Työelämässä dtetaan kykyä työskennellä ja tulla timeen erilaisten ihmisten kanssa. Tällaisia taitja vat esimerkiksi tisten työntekijöiden arvstaminen, sekä heidän mielipiteiden kuunteleminen ja arvstaminen. Työyhteisösaamiseen liittyi myös päätöksentektait, sekä esimiestaidt. Haastatteluissa nusseita työyhteisösaamiseen liittyviä eri saamisvaatimuksia livat esimerkiksi tiimityötaidt, vurvaikutustaidt mien alaisten kanssa; heidän mtiviminen, hjaaminen, seuraaminen, sekä palautteen ant. Innvaati-saaminen mainittiin haastatteluissa useasti ppimisen taitjen ja ammatillisten kmpetenssien yhteydessä. Innvaati-saamiseen liittyviä vaatimuksia livat muutsvalmius, vastuullinen ngelmanratkaisu, sekä tiedn hankinta, arviinti ja sveltaminen. Työelämässä auttaa, js työntekijä n ulspäinsuuntautunut ja terveellä tavalla rhkea ja utelias. Haastatteluissa nusi esiin, että työelämässä pärjäävät ne ihmiset, jtka havainnivat ja kyseenalaistavat asiita ja timintamalleja ja työntekijät jtka maavat hyvät arviintikyvyt ja hahmttamiskyvyt. Oikeastaan semmset ppimisen taidt, työyhteisö-saaminen ne niinku nihin js jihinkin lkerihin pistää, niin nehän n aika pitkälti sitä. Tietysti tämä eettinen saaminen n minusta semmsia

63 63 (93) selkäydin asiita, että semmnen vastuullisuus ja nämä n mitkä kasvaa ja tulisi kasvaa pintjen aikana. Ja ne kasvavat, kun kasvat ihmisenä ja saat kkemusta. Innvaati-saamisesta puhuinki j, että saa kerta kehittämiskhteita ja löytää niitä ja n avin tämmöisille. Työyhteisö ja työtavat muuttuu kuitenkin kkajan jllain tavalla. Se miten tehään tänään, niin ei välttämättä tehdä humenna. Me kehitetään kkajan ja yritetään löytää uusia tapja. Semmsta muutshalukkuutta, niinku pitää lla valmis, että kkeillaan uusia juttuja. Ja sitten tivtaan myös palautetta, että mitenkä timii ja mikä timii. Työyhteisösaaminen n semmnen tärkee myös, mutta ehkä innvaati-saamisen. Nstaisin tämän eettisen, innvatiivisen sin ja js klme pitäisi niin tämä kansainvälisyyssaaminen, jtka ite nstaisin. Krstan meillä sitä vastuullisuutta, meidän pitää sata astua sen asiakkaan kenkiin, että me ymmärretään mitä se n tekemässä. En halua, että yksikään asiakas lähtee meiltä semmsena pis, ettei se ymmärrä mitä hän n tekemässä. Taulukn 3 Ammatillisista kmpetensseista nusivat esiin laaja-alainen liiketimintasaaminen, mniammatillinen verkst-saaminen, sekä asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hallinta. Laaja-alainen liiketimintasaaminen nusi haastatteluissa esiin kknaisuuksien hahmttamisena, sekä alaan liittyvien perusteriiden ja ydinprsessien ymmärtämisenä. Kulutukseen liittyviä perustietja ja saamista pidettiin työelämässä itsestään selvänä vaatimuksena. Laaja-alaiseen liiketimintasaamiseen liittyy vastuullisuudessa mainittu man rlin tiedstaminen ja man työsurituksen merkityksen ymmärtäminen sana suurempaa kknaisuutta. Työelämässä dtetaan, että työntekijä saa ttaa humin massa työskentelyssään kannattavan liiketiminta-ajattelun periaatteet. Mniammatillisessa verkst-saamisessa painittui ryhmätyöskentelytaidt, sekä kyky työskennellä mnikulttuurisessa ympäristössä. On tärkeää tiedstaa kulttuurierja ja humiida niitä jkapäiväisessä työskentelyssä. Mnikulttuurisessa ympäristössä työskenteleminen liittyy kansainvälisyyssaamiseen, jnka merkitys saamisvaatimuksissa nähtiin lisääntyvän yhä enemmän tulevaisuudessa. Haastatteluissa vastauksissa nusi usein myös asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hallinta. Asiakaspalvelutaidt nähtiin keskeisenä vaatimuksena työtehtävistä riippumatta. Työelämässä n sattava tulla timeen erilaisten asiakkaiden kanssa, sattava tunnistaa erityyppisiä ihmisiä ja timia heidän mukaan. Kyllähän jkaisen työntekijän lisi hyvä ymmärtää mistä se meidän liiketiminta syntyy. Mistä ne eurt tulee sinne kassaan, mistä ne palkat maksetaan. Ne ei vaan taivaasta tipu. Mikä sa se minun työpankseni, minun työtehtävässäni n sille, että työpaikalla n rahaa maksaa se minun palkka. Mutta tässä esimerkiksi asiakkuussuhteet ja nämä niin, tietysti ne täällä painttuu. Tätähän n niinku ammattiin katsmatta. Tavallaan se asiakkuus käsite vaan muuttuu ja samin tää mniammatillisuus liittyy tähän työyhteisösaamiseen. Että ne vat niitä tärkeitä taitja. Veikkaisin, että 10 vuden kuluttua meidänkin rganisaati n humattavasti kansainvälisempi, kun nyt. Esimerkiksi laaja-alainen liiketimintasaamisessa llaan tavallaan hyvin akuutissa tilanteessa tässäkin sin. Meillä n aivan akuutti tarve saada meidän kaikille tasille semmsta timinnansuunnittelusaamista, jka yritysmaailmassa n lunnllista. Asiakkaita n erilaisia ja niiden mukaan pitää mukata maa tapaansa timia. Santaan näin, että se helpttaa miten paljn erilaisten ihmisten kanssa let tekemisissä. Yleisesti semmnen ssiaalisuus. Ssiaalinen henkilö usein pärjää paremmin Työelämän edustajien haastatteluiden avulla kysyttiin heidän kkemuksia rekrytiduista tai työharjittelussa lleista savnialaisista. Haastateltavilla li yleisesti psitiivisia kkemuksia heistä. Työhar-

64 64 (93) jittelujaksn aikana piskelijiden lunteenpiirteissä li lunnllisesti llut paljn erja. He krstivat työelämässä tarvittavan rhkeutta, ma-alitteisuutta ja ulspäinsuuntautuneisuutta. Tisinaan ammattikrkeakulu- ja ylipist-piskelijiden työelämäntaidissa nähtiin puutteita. He uskivat tämän jhtuvan työkkemuksen puutteesta ja ehdttivat, että näihin kiinnitettäisiin enemmän humita pinnissa. Ammattikrkeakulututkinnssa nähtiin psitiivisena, että valmistuneilla n tieteellistä saamista, eli valmius hankkia tieta ja kyseenalaistaa sitä. Tämän lisäksi piskelijat saavat käytännön saamista, eli valmiudet tehdä itse työtä. Tämä yhdistelmä kettiin työelämässä varsin tärkeäksi ja tervetulleeksi. Haastateltavat krstivat piskelijiden henkilökhtaista vastuuta työharjittelujaksn aikana tapahtuvasta ppimisesta, heidän timiessaan lähinnä piskelijan hjaajana ja perehdyttäjänä työelämään. Työharjittelujaks nähtiin myös hyvänä mahdllisuutena piskelijan työllistymisen kannalta. Harjittelujaks lu työllistymisen kannalta elintärkeitä verkstja ja kntakteja ja avaa piskelijalle mahdllisuuden näyttää ma saamisensa, asenteensa ja mtivaatinsa työnteka khtaan. Työelämän edustajilta saatuja vastauksia n käytetty hyväksi kappaleessa 9.2 Oppimisympäristöjen kehittämisideat. Mulle n käyny semmnen tuuri, että mulle n tullu semmsia piskelijita, jtka vat lleet hirveen mtivituneita ja hirveen innkkaita ja niillä n llu halu ppia. Mun mielestä ne ketä n hjannu, ne kaikki n nnistunu hyvin. Se pitää hyväksyä, ettei kaikki lla samanlaisia vurvaikuttajia. Se ei tarkta, että sä isit hunmpi ihminen tai hunmpi ppija, jkainen vaikuttaa mallalaillaan. Sekin n semmnen asia, minkä ajan kanssa ymmärtää ja pystyy hyväksymään. Tiset kyseli enemmän ja tiset vähemmän, mutta tekivät ikein töitä ja halusivat ppia. Osa n hyvin aktiivisia, ulspäin suuntautuneita ja ma-alitteisia. Pitää kkajan lla keksimässä lisää tehtäviä. Mut sitten n semmsia epävarmempia. He saavat kyllä tehdä tehtävänsä, mutta minä kannatan työelämässä sitä avimuutta ja rhkeutta ttaa asiista selville. Meitä esimiehiä ei pitäisi pelätä, vaan tuda esille niitä asiita. Paljn, kun tänne tullaan töihin ja se n sillälailla mielenkiintinen kysymys, että meidän pitäisi perehdytyksessä kiinnittää humita työelämätaitihin. Tarkittaen ihan tämmösiä asiita, kun työvur alkaa kell kahdeksan, niin kahdeksalta tullaan töihin ja, että kännykkä n sellanen, ettei siihen keskitytä työaikana tämmösiä, ihan tämmösiä perusasiita. Rekrytinnissa n Savniasta valmistuneita. Sen vuksi, että tavallaan se n niinku aika nnistunut ratkaisu, että sulla n sitä tieteellistä saamista, saat hankkia tieta. Tulee ne valmiudet niinku kyseenalaistaa ja kiinnstua hankkii tieta. Sitten n myös ne valmiudet itse tehdä työtä.

65 65 (93) TAULUKKO 6. Työelämän saamisvaatimuksia havainnllistava taulukk (Yritys X.) Osaamisalue Kuvaus Asiakaspalvelusaaminen Nudatan työssäni hyviä käytöstapja ja saan timia asiakkaiden kanssa heidän tapjaan, kulttuuriaan ja tttumuksiaan kunniittaen. Talussaaminen Humiin taludelliset tekijät työtehtävissäni ja käytän vastuullisesti työaikaani perustehtävien hitamiseen. Työn kehittäminen Ymmärrän man työni merkityksen ja sen liittymisen muuhun timintaan. Osaan asettaa malle työlleni lyhyen aikavälin tavitteita ja seurata niiden tteutumista. Osaan työskennellä tavitteellisesti ja tunnllisesti. Ongelmanratkaisutaidt Selviydyn työssäni khtaamistani ngelmatilanteista siten, että nudatan svittuja hjeita ja työyhteisön timintatapja. Osaan ja uskallan pyytää apua tisilta epäselvissä tilanteissa. Oppimistaidt Suhtaudun myönteisesti ppimiseen. Ymmärrän, että työ ja timintaympäristö muuttuvat jatkuvasti ja tämä edellyttää man saamiseni päivittämistä. Olen valmis ppimaan uutta. Yhteistyö- ja verkst-saaminen Timin rganisaatin käytäntöjä nudattaen yhteistyössä muiden työntekijöiden, asiakkaiden ja eri sidsryhmien kanssa. Tiedän keskeiset yhteistyötaht ja saan ttaa niihin tarvittaessa yhteyttä. Työhyvinvintisaaminen Arvstan maa ja muiden työtä. Ymmärrän työilmapiirin merkityksen hyvinvintiin. Tunnen työsujeluhjeet ja pelastussuunnitelman. Tietjärjestelmäsaaminen Hallitsen tavallisimpien työssäni tarvitsemieni tietknehjelmien perusteet. Osaan hankkia ja välittää tieta sähköpstin avulla ja Internetistä.

66 66 (93) 7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Lutettavuuden arviinti kuuluu saksi tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen lutettavuuden kriteerit n syytä ttaa humin tutkimusprsessin kaikissa vaiheissa. Näin varmistetaan tutkimuksen lutettava ja laadukas lpputuls. Yleensä kvantitatiivisen tutkimuksen lutettavuuden arviinnissa n käytetty käsitteitä: reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetilla tarkitetaan tutkimustulsten pysyvyyttä ja tistettavuutta eli sitä, että js tutkimus tistettaisiin, saataisiink samankaltaiset tulkset. Validiteetilla tarkitetaan tutkimustulsten pätevyyttä ja lutettavuutta eli sitä, nk mitattu juuri sitä, mitä n llut tarkituskin mitata. Kvalitatiivisissa tutkimuksissa termit vat saaneet hieman eri tulkintja. Kvalitatiivinen tutkimus vidaan nähdä ainutkertaisena tulkintana tietystä tapahtumasta, jllin sen uusiminen vastaavissa lsuhteissa vidaan nähdä mahdttmana. Kvalitatiivisten tutkimusten lutettavuutta ja pätevyyttä tulee kuitenkin arviida, vaikkei kyseisiä termejä käyttäisikään. Kvalitatiivisissä tutkimuksissa lutettavuutta vidaan arviida esimerkiksi, kuinka tarkasti tutkimuksen vaiheet ja menetelmät n kuvattu. Näitä kuvauksia verrataan niihin liitettyihin selityksiin ja tulkintihin ja arviidaan niiden yhteenspivuutta. (Hirsjärvi ym. 2007, 227; Kananen 2010, 128.) Opinnäytetyössäni n käytetty klmea eri aineistnkeruumenetelmää: avimia kyselylmakkeita, valmiin aineistn analysintia, sekä haastatteluita. Eri aineistjen tulsten analysinnissa n käytetty samja menetelmiä. Aineist n ensin litteritu tekstinkäsittelyhjelmalle. Tämän jälkeen vastaukset n kdattu tistuvien tai samankaltaisien vastausten ryhmiin Liitteen 5 mukaisesti. Yleisimmät ryhmät n nstettu aineiststa esiin ja esitetty tutkimustulksissa. Tulksia havainnllistavat surat lainaukset piskelijiden ja työelämänedustajien vastauksista. Kyselylmakkeiden laatimisessa n käytetty phjana Savnia-ammattikrkeakulussa aikaisemmin tehtyjen avimien kyselyiden tehtävänantja ja kysymyksiä. Näitä kyselylmakkeita päivitettiin vastaamaan pinnäytetyöni tutkimusngelmaa. Avimet kyselylmakkeet n annettu timeksiantajalle tarkastettavaksi ennen kyselyn pitämistä. Tällöin timeksiantajalla n llut mahdllisuus täsmentää kysymyksiä tai lisätä tutkimusngelman kannalta leellisia kysymyksiä lmakkeeseen. Kyselyä järjestettäessä piskelijille varattiin rauhallinen tila ja tarpeeksi aikaa vastaamiseen. Ennen kyselyn alittamista esittelin itseni ja phjustin pinnäytetyöni aiheen ja tutkimuksen tarkituksen. Tämän jälkeen kävimme kyselylmakkeet läpi kysymys kysymykseltä, jnka jälkeen piskelijilla li mahdllisuus selvittää heille epäselviä khtia. Mielestäni kyselylmakkeiden aineistnkeruuta vidaan pitää lutettavana, sillä piskelijat ymmärsivät kysymykset ja kyselyn tarkituksen. Kyselylmake annettiin myös timeksiantajalle tarkasteltavaksi ja kmmentitavaksi, jten kyselylmake vastasi juuri heidän tarpeitaan. Avin kysely kski Savnia-ammattikrkeakulun prjekteja ja pintmatkaa. Mlempiin kyselyihin vastasi 51 Savnia-ammattikrkeakulun piskelijaa, jilla kaikilla li makhtaisia kkemuksia näistä ppimisympäristöistä. Opintmatkaan liittyi myös tinen tehtävänant, jnka piskelijat kirjittivat Savniaammattikrkeakulun Varkauden kampuksen vuden 2014 pintmatkan jälkeen. Opiskelijat kirjittivat matkaraprtin Liitteiden 3 ja 4 tehtävänantjen mukaisesti. Opiskelijilla li kuukausi aikaa palauttaa raprtti ja phtia matkalla ppimaansa ja kkemaansa. Mielestäni kuukausi li spiva aika

67 67 (93) palauttaa raprtti, sillä tehtävänantn liittyi myös kysymys työelämän saamisvaatimusten arviimisesta. Tällöin piskelijilla li pintmatkan kkemukset vielä tureessa muistissa, sekä he saivat tarpeeksi aikaa phtia työelämän saamisvaatimuksia. Opinnäytetyössäni n myös analysitu Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen liiketaluden piskelijiden työharjitteluraprtteja. Työharjitteluraprtteja n tarkasteltu tutkimusngelmaan liittyvästä näkökulmasta. Työharjitteluraprteista n pyritty tarkastelemaan; pittujen asiiden, yleisten kkemusten, sekä kehitysideiden näkökulmista. Työharjitteluraprtteja tarkasteltiin, kunnes saavutettiin saturaatipiste, eli vastaukset alkivat tistumaan, eikä uutta merkittävää tieta enää saatu. Kknaisuudessaan työharjitteluraprtteja analysitiin 30 kappaletta ja pintmatkaraprtteja 37 kappaletta. Haastattelut pidettiin työelämänedustajien kanssa. Haastatteluiden tarkituksena li selvittää, millaisia työelämän saamisvaatimuksia ammattikrkeakulusta valmistuvalta dtetaan, sekä heidän mielipiteitä Savnia-ammattikrkeakulun tradenmin saamisvaatimuksista. Haastateltavat henkilöt rajattiin rekrytinti-, henkilöstöhallinnn tai esimiestehtävissä työskenteleviin henkilöihin, jtka timivat Kupin alueella ja jilla n kkemusta Savnia-ammattikrkeakulun piskelijiden rekrytinnista. Tällöin heillä li myös kkemusta Savniasta valmistuneiden saamisesta ja työllistymisestä. Haastateltavia valittiin eri timialilta, jtta saamisvaatimuksista saataisiin mahdllisimman mnipulinen kuva. Haastatteluiden lutettavuutta lisää, että ne n nauhitettu ja litteritu sen jälkeen tekstinkäsittelyhjelmalla. Näin haastatteluiden sisältö n saatu tallennettua helpsti tarkasteltavaan ja käsiteltävään mutn. Timeksiantajan kanssa käydyissä palavereissa kävimme läpi haastattelun sisältöä ja rakennetta. Timeksiantaja täsmensi, millaista tieta he työelämän edustajilta halusivat. Tämä autti pinnäytetyötä vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Työelämän edustajien kkemukset työelämän saamisvaatimuksista livat samankaltaisia. Lisäksi sain erään Kupin alueella timivan suuren työnantajan tekemän kartituksen heidän saamisvaatimuksista. Kun tätä kartitusta peilasi saatuihin vastauksiin, tulin siihen tulkseen, että saturaatipiste li saavutettu neljän haastattelun jälkeen. Kknaisuudessaan len tyytyväinen vastaajien määrään. Aineiststa nusi esiin yleisiä vastauksia ja kkemuksia. Tiivis yhteydenpit timeksiantajan kanssa autti hjaamaan tutkimusta heille haluttuun suuntaan. Yhteydenpidn ansista kyselylmakkeiden (Liitteet 1 ja 2), tehtävänannn (Liitteet 3 ja 4), sekä haastatteluiden sisältöä (Liite 5) pystyttiin hjaamaan heidän tarpeensa näköiseksi. Aineistn analysinnissa n käytetty samaa tekniikkaa kk tutkimuksen ajan. Liitteessä 6 n esitetty esimerkkinä, kuinka aineistn vastauksia n litteritu ja kdattu ryhmiin. Vastauksia n käsitelty bjektiivisesti, sillä vain tistuvat vastaukset n nstettu aineiststa esiin ja niitä havainnllistamaan n esitetty piskelijiden suria lainauksia.

68 68 (93) 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa esitetään yhteenvet tutkimuksesta ja jhtpäätökset saaduista tutkimustulksista. Lisäksi luvussa esitetään kehitysideita saatujen tulsten perusteella, arviidaan pinnäytetyöprsessin kulkua, sekä esitetään aiheideita jatktutkimuksiin. Yhteenvedt tulksista n jaettu alatsikihin selkeyden vuksi. Opinnäytetyön tarkituksena li kuvata ammattikrkeakulusta valmistuvan saamistavitteet ja selvittää, kuinka Savnia-ammattikrkeakuluneri ppimisympäristöt tukevat petussuunnitelmien saamistavitteiden ja kmpetenssien saavuttamista. Selvittämiseen käytettiin piskelijiden mia kkemuksia valituista ppimisympäristöistä. Tutkimuksessa selvitettiin myös työelämän saamisvaatimuksia piskelijiden ja työelämän edustajien näkökulmista. Tavitteena li etsiä keinja kehittää Savnia-ammattikrkeakulun ppimisympäristöjä, jtta ne tukisivat mahdllisimman hyvin petussuunnitelman saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia. Opinnäytetyön viitekehyksessä esiteltiin ammattikrkeakulututkinnn rakenne ja saamistavitteet. Lisäksi esiteltiin valitut ppimisympäristöt, sekä eri ppimisnäkemyksiä ja -menetelmiä. Viitekehyksen avulla lukija perehdytettiin tutkimuksen aiheeseen. Tutkimus tteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa haluttiin selvittää piskelijiden ppimista ja kkemuksia eri ppimisympäristöistä. Tutkimuksessa päädyttiin laadulliseen tutkimukseen, kska tarkituksena li antaa piskelijille mahdllisuus kerta min sanin ppimistaan asiista, sekä kkemuksistaan. Näiden avulla vitiin tarkastella eri ppimisympäristöjä ja etsiä keinja kehittää niitä tukemaan asetettuja saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia mahdllisimman hyvin. Tutkimuksen aineistn keräämisessä käytettiin eri menetelmiä j lemassa levan aineistn ja vastaajien tavitettavuuden vuksi. 8.1 Yhteenvet eri ppimisympäristöistä Kappaleessa n esitetty tutkimustulsten yhteenvet eri ppimisympäristöistä. Yhteenvet sisältää piskelijiden kkemuksia eri ppimisympäristöistä ja niissä pittuja asiita. Tulsten tarkituksena n selkeyttää, kuinka valitut ppimisympäristöt tukevat petussuunnitelmien saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia. Opiskelijiden kkemuksien perusteella vidaan analysida, minkälaista ppiminen eri ppimisympäristöissä n ja mitä asiita niissä tulisi tulevaisuudessa painttaa enemmän, jtta ne tukisivat asetettuja saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia mahdllisimman hyvin. Kappaleen lppussa (Taulukk 7.) n esitetty, mitä saamistavitteita valitut ppimisympäristöt erityisesti tukevat. Prjekti ppimisympäristönä Prjektityöskentely n ppimisympäristö, missä piskelijat työskentelevät ryhmässä tietyn ajanjaksn ajan määritetyn aiheen parissa ja valmistavat siihen liittyvän knkreettisen tutksen. Prjektippimisessa n keskeistä ngelmien ratkaisuun liittyvä prsessi, prjektille tunnusmainen järjes-

69 69 (93) telmällinen eteneminen, sekä asiiden mnipulinen tarkastelu ja arvinti. Prjekti n käytännönläheinen ppimisympäristö, missä piskelijat pääsevät työskentelemään työelämää läheisissä tehtävissä. Opiskelijat kertivat ppineensa prjektityöskentelyn aikana ryhmätyöskentely-, kmmunikinti-, rganisinti-, suunnittelu- ja jhtamistaitja. Lisäksi prjektityöskentely prsessina ja siihen liittyvät vaiheet livat tulleet piskelijille tutuksi prjektityöskentelyn aikana. Prjektityöskentely nähtiin myös kehittävän piskelijiden henkilökhtaisia taitja, kuten kknaisuuksien hahmttamista, paineensieta ja vastuunkanta. Prjektien vahvuutena nähtiin juuri edellä mainittujen taitjen kehittyminen. Muiksi vahvuuksiksi piskelijat kertivat prjektityöskentelyn käytännönläheisyyden ja sen kautta työelämäntaitjen kehittymisen. Prjektityöskentely nähtiin mahdllisuutena päästä sveltamaan kulussa pittua teriaa käytännössä. Prjektityöskentelyn haasteiksi nähtiin käytännönjärjestelyistä syntyviä ngelmia ja ryhmätyöskentelyn haasteita. Yleisimmät käytännönjärjestelyihin liittyvät haasteet liittyivät aikataulujen yhteen svittamiseen. Ryhmätyöskentelyn haasteet liittyivät päätöksentekn ja piskelijiden mtivaatin. Lisäksi sa piskelijista kki, ettei heidän ammattitaitnsa riittänyt tehtävistä suriutumiseen. Opiskelijat uskivat, että juuri käytännönläheisyydestä lisi heille eniten hyötyä tulevaisuudessa. Prjektityöskentely li selkeyttänyt kulussa pittua ja he livat saaneet käytännön kkemusta työelämää vastaavista tehtävistä ja etenkin prjektityöskentelystä. Lisäksi he uskivat ryhmätyöskentelystä ja kkemuksesta kansainvälisestä työympäristöstä levan hyödyksi tulevaisuudessa pinnissa ja työelämässä. Prjektityöskentely nähtiin myös etuna työnhaussa; käytännön kkemuksen, knkreettisten tutsten, sekä työskentelyn kautta syntyneiden kntaktien vuksi. Päivi Tynjälän (2010) mukaan asiantuntijuus mudstuu neljästä pääelementistä: tereettisesta tai käsitteellisestä tiedsta, käytännöllisestä tai kkemuksellisesta tiedsta, timinnan säätelyä kskevasta tiedsta tai itsesäätelytiedsta ja ssikulttuurisesta tiedsta. Hänen mukaansa asiantuntijuus vaatii siis tereettisen tietämyksen lisäksi myös käytännön avulla saatua tietämystä ja kkemusta. Prjektipiskelu vidaan nähdä siis näitä elementtejä yhdistävänä ppimisympäristönä, missä yhdistyvät tereettinen ja käytännöllinen ppiminen. (Tynjälä 2010, ) Tarkastaltaessa Savnia-ammattikrkeakulun petussuunnitelman saamistavitteiden yleisiä kmpetensseja (Taulukk 2.), vidaan prjektityöskentelyn nähdä antavan tukea kaikkiin yleisiin kmpetensseihin, eli ppimisen taitihin, työyhteisö-, innvaati-, eettiseen-, sekä kansainvälisyyssaamiseen. Tutkimuksessa saatujen tulsten perusteella vidaan sana prjekteista levan eniten tukea työyhteisö- ja innvaati-saamiseen, sekä ppimisen taitihin. Opiskelijat kertivat ppineensa prjektityöskentelyssä erityisesti ryhmätyö-, kmmunikinti-, sekä ngelmanratkaisutaitja. Prjektityöskentelyssä tapahtuva ppiminen nähdään valmentavan myös hyvin khti yleisiä työelämänvalmiuksia, sillä kappaleessa 2.3 esitetty Taulukk 1: Yleiset työelämänvalmiudet ja niiden jäsentyminen erillisiksi taidiksi ja kyvyiksi kstuu päässin juuri timinnanhallinnan-, kmmunikinnin-, sekä rymätyöskentelyn taidista. Prjektityöskentelyssä piskelija jutuu myös täysin uusiin tilanteisiin, jka kehittää taulukssa 1 mainittuja piskelijan henkilökhtaisia taitja, sekä innvaatiiden ja

70 70 (93) muutsten vauhdittamisen valmiuksia. Prjekteissa piskelijat tekevät yhdessä päätöksiä ja pääsevät myös itse jhtamaan prjekteja. Tämä kehittää piskelijan ihmisten ja tehtävien jhtamisen taitja. Opetussuunnitelman ammattispesifisiin kmpetensseihin (Taulukk 3.) verratessa prjekityöskentely tukee erityisesti mniammatillista verkst-, sekä kansainvälisyyssaamista. Opiskelijat timivat OISprjekteissaan mniammatillisissa- ja kansainvälisissä ryhmissä, missä he ppivat työskentelemään ryhmässä eri kulutushjelmien piskelijiden kanssa mnikulttuurisessa ympäristössä. Mielestäni prjektityöskentely n verrattavissa työharjitteluun ppimisympäristönä, missä piskelijat työskentelevät työelämänläheisten työtehtävien parissa. Myös prjektityöskentelyssä saattaa lla yhteistyötä ja timeksiantja työelämän edustajien kanssa. Prjektityöskentely eraa työharjittelusta esimerkiksi sen tteuttamisympäristön perusteella. Prjektityöskentely tteutetaan ppilaitksessa valvtussa tilassa, mikä mahdllistaa pettajien hjauksen, tukemisen ja pettamisen kk prjektin ajan. Mielestäni tämä ppimisympäristö mahdllistaa samantapaisen työelämänläheisen ppimisen kuin työharjittelu, mutta näen prjektityöskentelyn etuna tiiviin yhteydenpidn pettajiin. Prjektityöskentelyn aikana pettajat seuraavat kkajan piskelijiden timintaa. Opettajat asiantuntemuksensa avulla vivat kyseenalaistaa piskelijiden timintaa, jllin piskelijat jutuvat arviimaan, reflektimaan ja prsessimaan maa työskentelyään ja ppimistaan. Mielestäni prjektityöskentely n hyvä alittaa ensimmäisenä lukuvutena, kska se kehittää piskelijiden työelämäntaitja, sekä yleisiä- ja ammattispesifejä kmpetensseja. Näin piskelijat pääsevät kehittämään työelämän taitjaan ja vat valmiimpia työharjittelujaksn. Prjektityöskentelyä kskevasta aineiststa nusseita kehittämisideita käsitellään kappaleessa 8.2 Oppimisympäristöjen kehittämisideat. Työharjittelu ppimisympäristönä Työharjittelujaksn aikana piskelija työskentelee tietyn ajanjaksn kulutushjelmaansa liittyvissä tdellisissa työtehtävissä. Työharjittelujaksn aikana piskelija pääsee syventämään tietämystään alasta ja sveltamaan kulussa pittua käytännössä. Työharjittelujaksn tarkituksena n syventää piskelijan taitja, valmentaa alan työtehtäviin ja tukea piskelijaa saavuttamaan kulutushjelmansa saamistavitteita. Opiskelijiden ppimista työharjittelujaksn aikana tarkasteltiin yleisten- ja ammatillisten kmpetenssien näkökulmista, kska usein työharjittelussa pitut ammatilliset kmpetenssit livat suraan sidksissa harjittelujaksn aikana tehtyihin työtehtäviin. Opiskelijiden yleiset kmpetenssit karttuivat knkreettisesti työnten seurauksena. Osa piskelijista sai ensimmäisen tdellisen ksketuksen työelämään työharjittelun kautta. Opiskelijat kertivat ppineensa työharjittelun aikana pääsin työelämäntaitja. Näitä taitja vat esimerkiksi tarkkuus ja hulellisuus työntessa, sekä maalitteisuuden ja itsenäisen työskentelyn kehittyminen. Lisäksi piskelijat kertivat työharjittelujaksn auttaneen heitä hahmttamaan kknaisuuksia paremmin. Opiskelijat livat hahmttaneet paremmin kulussa pittuja asiita, työpaikan timintatapja, sekä hahmttaneet man rlinsa sana suurempaa kknaisuutta harjittelurganisaatissa.

71 71 (93) Oppiminen ammattispesifisestä näkökulmasta karttui suraan työtehtäviin liittyvän ammatillisen tiedn tai taidn syventymisenä. Työharjittelun aikana saatu ammatillinen tiet ja tait auttivat piskelijita hahmttamaan liiketimintaan tai timialaan liittyvää timintaa aikaisempaa paremmin. Opiskelijat kertivat ssiaalisten-, viestintä-, sekä kmmunikintitaitjen kehittyneen harjittelun aikana työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa käydyn kmmunikinnin seurauksena. Tästä jhtuen myös piskelijiden asiakaspalvelutaidt livat kehittyneet harjittelujaksn aikana. Opiskelijat mainitsivat myös ngelmanratkaisutaitjen ja kriittisen arviintikyvyn kehittyneen. Opiskelijat kkivat työharjittelujaksn pääsin psitiivisena kkemuksena. Psitiiviset kkemukset työharjittelun aikana lisäsivät mtivaatita ja kiinnstuneisuutta alasta. Tämän seurauksena sa piskelijista löysi itselleen spivan alan, kun taas sa ttesi, ettei kyseinen ala spinutkaan heille. Harjittelujaks anti piskelijille uutta tieta ja taita, sekä nnistumiset kasvattivat itsevarmuutta. Opiskelijat kertivat levansa harjittelujaksn jälkeen valmiimpia ttamaan enemmän vastuuta työtehtävissään ja parantaneet kykyä kantaa vastuuta työssään. Opiskelijat uskivat vivansa hyödyntää työharjittelujaksn aikana saatua työkkemusta ja lutuja kntakteja työnhaussa. Lisäksi piskelijat kertivat päässeen työharjittelujaksn aikana kehittämään maa ammatillista saamistaan ja uskivat sen luvan phjaa, kun he astuvat syvemmin työelämään. Työharjittelujaks anti piskelijille kattavan kuvan timialasta, siihen liittyvistä työtehtävistä, sekä työelämän saamisvaatimuksista. Tutkimustulsten perusteella vidaan sana työharjittelujaksn ppimisympäristönä pettavan piskelijille yleisiä työelämäntaitja, sekä se nähdään tukevan kaikkia petussuunnitelman yleisiä-, sekä ammatillisia saamistavitteita (Taulukt 2. ja 3). Työtehtävistä riippuen painpiste yleisissä- ja ammatillisissa kmpetensseissa vaihtelee. Opiskelijat saivat työharjittelun aikana paljn uutta alaan liittyvää tieta, he ppivat kappaleessa 2.3 Ammattikrkeakulututkinnn yleiset saamisvaatimukset Evers ym. (1998) esittämiä henkilökhtaisia Elämän hallinta -kmpetensseihin liittyviä taitja ja kykyjä, sekä kehittivät ryhmätyö- ja kmmunikintitaitjaan. Työharjittelu vidaan nähdä tukevan petussuunnitelman yleisistä saamistavitteista (Taulukk 2.) erityisesti ppimisen taitja, eettistäja työyhteisösaamista. Opetussuunnitelman ammattispesifisistä kmpetensseista (Taulukk 3.) työharjittelu tukee erityisesti laaja-alaista liiketiminta- ja mniammatillista verkst-saamista, sekä asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hallintaa. Mielestäni työharjittelujaks n tdella hyödyllinen ppimisympäristö petussuunnitelmassa. Se syventää ammatillista tieta ja taita, kehittää varsinaisia työelämän taitja, lu työllistymisen kannalta tärkeitä kntakteja, auttaa knkretisimaan aikaisemmin pittua, sekä se antaa tdellisen kuvan työharjittelurganisaatin timialasta, työtehtävistä, sekä työelämän saamisvaatimuksista. Työkkemuksesta n hyötyä tulevaisuuden pinnissa ja työnhaussa. Työkkemus vi hahmttaa tulevaisuudessa kursseilla käsiteltäviä asiita. Lisäksi se vi auttaa löytämään itselleen spivan timialan tai siihen liittyviä työtehtäviä. Työharjittelun aikana vi käydä myös päinvastin ja humata, ettei jkin ala tai työtehtävät svikkaan itselle. Lisäksi työharjittelussa nnistumiset lisäävät itsevarmuutta

72 72 (93) miin taitihin ja saamiseen. Työharjittelua kskevia kehittämisideita n esitelty kappaleessa 8.2. Oppimisympäristöjen kehittämisideat. Opintmatka ppimisympäristönä Opintmatkan aikana piskelijat tutustuvat kulutushjelmaan tai tiettyyn pintjaksn liittyvään aiheeseen käytännössä, vierailun mudssa. Opintmatkan tarkituksena n syventää ja täydentää pinnissa käsiteltäviä asiita. Yleinen pintmatkan mut n yritysvierailu, missä piskelijat vierailevat yrityksessä ja tutustuvat sen timintaan ja timintaympäristöihin. Tarkituksena n selkeyttää teriaa ja antaa lisätieta piskelijille esimerkiksi yrityksen eri työtehtävistä, saamisvaatimuksista, markkinista, kilpailutilanteesta, sekä yrityksen arvista ja visiista. Ammatillisen tiedn lisäksi pintmatkan tarkituksena vi lla esimerkiksi kehittää piskelijiden vurvaikutus-, esiintymis-, kielitait-, sekä ryhmätyötaitja. Opintmatkaa kskeva aineist saatiin Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen vunna 2014 järjestämästä Eurpan pintmatkasta. Aineistn perusteella vidaan sana pintmatkan yhdistävän ppimisen, matkustamisen, sekä piskelukavereiden kanssa vapaa-ajan viettämisen. Opiskelijiden ppiminen pintmatkalla liittyi keskeisesti yritysvierailuihin. Opiskelijat kertivat saaneensa uutta tieta yrityksistä ja niiden timinnasta. Opiskelijat saivat tieta yritysten histriasta, tutteista, työtehtävistä, prsesseista, sekä timialista. Tutantprsessien näkeminen läheltä anti piskelijille uutta tieta yritysten tutannsta ja teknlgiasta, kuten materiaalien käsittelemisestä ja uusiutuvasta energiasta. Yritysvierailut selkeyttivät aikaisemmin pittua ja auttivat piskelijita hahmttamaan, millaista yritysten timinta tdellisuudessa li. Opiskelijiden ppimiseen vaikutti yritysvierailuiden lisäksi matkustaminen eri maissa ja kansainvälinen matkaseura. Opiskelijat kertivat ppineensa eri kulttuureista ja päässeen kehittämään kielitaitaan. Suuri sa pintmatkaan sallistuneista piskelijista li kansainvälisiä piskelijita, jten ppia tuli matkakhteiden kulttuureiden lisäksi myös kanssamatkustajien kulttuureista. Opiskelijat kertivat ppineensa pintmatkan aikana ammattisanasta, sekä saaneen varmuutta maan kielitaitnsa ja rhkeutta käyttää englanninkieltä aikaisempaa helpmmin. Lisäksi viikn mittainen pintmatka tiiviissä ryhmässä paransi piskelijiden ryhmätyötaitja ja ryhmähenkeä. Opiskelijat kkivat pintmatkan ainutlaatuisena tilaisuutena päästä vierailemaan yrityksissä, maissa ja kaupungeissa, jissa he eivät muuten pääsisi käymään. Opintmatkan vahvuuksiksi nähtiin yritysvierailut, jtka kettiin erityisen pettavaisina. Yritysvierailuiden lisäksi piskelijat pitivät tärkeänä vapaa-aikaa pintmatkan aikana, jllin he pääsivät matimisesti tutustumaan vierailtaviin khteisiin ja kaupunkeihin. Opiskelijat kkivat pintmatkan myös ainutlaatuisena tilaisuutena päästä tutustumaan paremmin piskelutvereihin ja pettajiin. Matkaseurueeseen kuului man kulutushjelman lisäksi myös kansainvälisiä piskelijita, sekä piskelijita muista sumenkielisistä kulutushjelmista. Oppimisen lisäksi piskelijat saivat matkan aikana uusia ystäviä, nstivat ryhmähenkeä ja livat kntakteja vierailtaviin yrityksiin.

73 73 (93) Opiskelijat kkivat vivansa hyödyntää ppimaansa varsinkin pinnissaan. Yritysten tutannn ja timinnan näkeminen hahmtti aikaisemmin pittua ja autti heitä ymmärtämään niitä aikaisempaa paremmin. He uskivat tästä levan hyötyä heidän pinnissaan ja pystyvän sisäistämään aiheeseen liittyvää tieta helpmmin tulevaisuudessa. Yritysvierailuiden aikana piskelijille hahmttui erilaisten työtehtävien timenkuvat ja saamisvaatimukset. Tämä autti piskelijita arviimaan maa saamistaan ja mia tulevaisuuden suunnitelmia. Opiskelijat kertivat pintmatkan antaneen kuvan, mihin pintihin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityisesti humita, js haluaisi työskennellä kyseisissä tehtävissä. Tutannn näkeminen yllätti san piskelijista ja lisäsi heidän kiinnstustaan alaa khtaan. Opiskelijiden mukaan tästä kkemuksesta n hyötyä tulevaisuuden työuralla, sillä nyt heillä n aikaisempaa realistisempi näkemys kulussa pitusta. Opiskelijat kertivat myös luneen pintmatkan aikana tärkeitä kntakteja työuran kannalta. Tutkimustulsten perusteella vidaan sana pintmatkan tukevan yleisesti kaikkien petussuunnitelman yleisiä- ja ammatillisia saamistavitteiden (Taulukt 2. ja 3.) saavuttamista. Opiskelijat pääsivät pintmatkan aikana tutustumaan suuriin kansainvälisiin yrityksiin. Tämä anti heille paljn uutta tieta alasta, tutannsta, ja teknlgiasta, autti heitä hahmttamaan yritysten timintaa ja selkeytti kulussa pittua. Kansainvälinen matkaseura ja vierailut eri maissa ja kaupungeissa kehittivät piskelijiden kielitaita ja timintaa kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi matkustaminen tiiviissä ryhmässä kehitti piskelijiden ryhmätyötaitja. Opetussuunnitelman yleisistä kmpetensseista (Taulukk 2.) pintmatka antaa tukea erityisesti kansainvälisyys-, innvaati-, sekä työyhteisösaamiseen. Lisäksi pintmatka tukee kappaleessa 2.3 Evers ym. (1998) esitetyistä yleisistä työelämänvaatimuksista; elämänhallinta- ja kmmunikintitaitja. Opetussuunnitelman ammatillisista kmpetensseista (Taulukk 3.) pintmatka tukee erityisesti laaja-alaista liiketiminta-, kansainvälistä liiketiminta-, sekä mniammatillista verkst-saamista. Mielestäni pintmatka ppimisympäristönä n kätevä tapa syventää piskelijiden tietämystä käsiteltävistä asiista. Opintmatkalla ppiminen ei tunnu piskelulta, vaan ppiminen tapahtuu havainnimalla yrityksen timintaa ja timintaympäristöjä. Opiskelijat knstruktiivisesti sveltavat aikaisemmin pittua pintmatkalla näkemäänsä. Tämä auttaa piskelijita hahmttamaan käsiteltäviä asiita paremmin, niin vierailun aikana kuin tulevaisuudessa heidän pinnissa. Ammatillisen ppimisen lisäksi pintmatka antaa piskelijille ainutlaatuisen mahdllisuuden päästä vierailemaan tunnetuissa yrityksissä, maissa ja kaupungeissa. Opintmatka auttaa piskelijita lumaan verkstja yrityksiin ja tutustumaan piskelutvereihin paremmin. Yritysvierailut hahmttavat piskelijille, millaista lisi työskennellä kyseisessä yrityksessä tai työtehtävissä. Lisäksi yritysvierailuiden aikana piskelijille selviää työntekijöiden työelämän saamisvaatimuksia, jka vi vaikuttaa piskelijiden pintihin ja asenteisiin. Seuraavaan taulukkn (Taulukk 7.) n esitetty yhteenvetna, kuinka valitut ppimisympäristöt tukevat saamistavitteiden saavuttamista. Yhteenvedssa n käytetty Savnia-ammattikrkeakulun piskelijiden kkemuksia. Yhteenvet n tehty avimien kyselylmakkeiden avulla piskelijiden ppimisen selvityksen perusteella.

74 74 (93) TAULUKKO 7. Yhteenvet, kuinka ppimisympäristöt tukevat petussuunnitelman saamistavitteiden saavuttamista. Oppimisympäristöt Osaamistavitteet / Kmpetenssit (Liiketalus Varkaus JB11S1 saamistavitteet) Prjektit Työharjittelu Opintmatkat Yleiset kmpetenssit Oppimisen taidt X X Eettinen saaminen X Työyhteisösaaminen X X X Innvaati-saaminen X X Kansainvälisyyssaaminen X Ammatilliset kmpetenssit Laaja-alainen liiketimintasaaminen X X Kansainvälinen liiketimintasaaminen X X Mniammatillinen verkst-saaminen X X X Asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hallinta X 8.2 Oppimisympäristöjen kehittämisideat Yksi tutkimuksen tavitteista li etsiä kehittämisideita ppimisympäristöihin. Tavitteena li etsiä keinja, kuinka ppimisympäristöjä vitaisiin kehittää tukemaan saamistavitteita ja työelämän saamisvaatimuksia mahdllisimman hyvin. Tutkimuksen avulla selvitettiin, kuinka valitut ppimisympäristöt tukevat saamistavitteiden ja saamisvaatimuksien saavuttamista. Tässä kappaleessa esitetään ideita, kuinka ppimisympäristöjä vitaisiin kehittää, jtta ppimisympäristöt visivat tukea näitä entistä paremmin. Saadut kehittämisideat vat nusseet tutkimustulsten analysinnin perusteella; piskelijiden ja työelämän edustajien kkemuksista.

75 75 (93) Prjektien kehittämisideat Työelämän edustajien kanssa käytyjen haastatteluiden avulla selvisi, että piskelijiden työelämäntaitihin vitaisiin panstaa enemmän. Työelämäntaidilla tarkitetaan työelämän yleisiä pelisääntöjä, kuten ajissa töihin tulemista ja yleistä käyttäytymistä työpaikalla. Yksi prjektityöskentelyn haasteista piskelijiden palautteen perusteella li piskelijiden mtivaatin puute. Opiskelijat kkivat prjektityöskentelyn hankalaksi, kska sa piskelijista saapui svittuihin palavereihin myöhässä tai eivät saapuneet paikalle llenkaan. Mielestäni prjektityöskentelyssä vitaisiin kiinnittää entistä enemmän humita myös tähän. Prjektityöskentelyä vitaisiin tuda vielä vastaavammaksi työelämää näiltä sin. Lisäksi piskelijat kkivat haastavaksi sen, etteivät kaikki piskelijat sallistuneet prjektityöskentelyyn tasavertaisesti. Opiskelijiden läsnäln ja sallistumiseen tulisi kiinnittää tarkempaa humita. Mielestäni tätä vitaisiin parantaa esimerkiksi läsnälpaklla ja, että piskelijiden henkilökhtaisia tutksia pitäisi pystyä sittamaan knkreettisesti, jtta heidän sallistumistaan vitaisiin arviida paremmin. Opiskelijat kkivat tarvitsevansa enemmän hjausta pettajilta prjektin edetessä. Opiskelijat tivivat enemmän teriaa käsiteltävistä aiheista, sekä neuvja ja pastusta prjektien eteenpäin viemisessä. Erityisesti piskelijat tivivat pastusta prjektien alitusvaiheessa. He tivivat selkeitä hjeita ja tavitteita prjektille, jtta epäselvyyksiltä ja väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Lisäksi piskelijat tivivat, että prjektien aiheisiin tulisi enemmän vaihtehtja ja, että piskelijat saisivat vaikuttaa niihin enemmän. Tämä lisäisi heidän mielestään mielenkiinta ja mtivaatita prjekteja khtaan. Tinen asia, minkä piskelijat kertivat lisäävän heidän mtivaatitaan prjekteja khtaan, lisi se, että prjektiaiheet tulisivat timeksiantina yrityksiltä. Opiskelijat tivivat siis ppilaitksen lisäävän yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kappaleessa 5.1 Työharjittelu esitettiin Guile & Griffitsin (2001) työkkemuksesta ppimisen malleja. Oppimisen malleissa li esitetty ns. ideaalimalli, jnka mukaan petussuunnitelmaa tulisi kehittää niin, että piskelijalla n mahdllisuus yhdistellä kulun mudllista ppimista ja työelämän timinnallista ppimista. Ammatillinen työharjittelujaks suritetaan yleensä pintjen lppuvaiheessa. Tällöin tämän harjittelujaksn aikana tapahtuvaa ppimista ei pystytä tarpeeksi hyödyntämään itse pintjen aikana. Tdellisten työelämän timeksiantjen avulla piskelijat pystyvät hyödyntämään työelämän timinnallista ppimista myös pintjen aikana. Yritysten timeksiannt vievät piskelijat täysin uuteen timintaympäristöön, pis heidän mukavuusalueelta, jka parantaa heidän rajanylitystaitja eli yleisiä kmpetensseja. Yritysten timeksiannt hyödyttäisivät niin yrityksiä, kuin piskelijitakin. Opiskelijat uskivat timeksiantjen lisäävän heidän mahdllisuuksiaan verkstitua ja jpa työllistyä yrityksiin. Yritysten timeksiannt visivat myös auttaa piskelijita hahmttamaan paremmin, kuinka yrityksissä vastaavanlaisia tehtävänantja tteutetaan. Tämä tukisi enemmän laaja-alaisen liiketimintasaamisen saamistavitteita. Työelämän edustajien haastatteluissa nusivat esiin työntekijän tärkeiksi minaisuuksiksi arviinti- ja hahmttamiskyky, sekä rhkeus ja itsevarmuus miin taitihin. Opiskelijiden itsevarmuutta vidaan lisätä nnistumisten ja psitiivisen palautteen avulla. Uskn, että js prjektit tteutettaisiin yhä useammin yritysten timeksiantina, tämä lisäisi piskelijiden tietutta työelämän saamisvaatimuksista ja itsevarmuutta suriutua työelämän haasteista ja työtehtävistä.

76 76 (93) Kehittämisideat: Työelämäntaitjen kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän humita. Opiskelijiden mtivaatin, sallistumiseen ja läsnäln tulisi kiinnittää enemmän humita. (Tähän vidaan vaikuttaa esimerkiksi pettajien hjauksella, prjektien aiheilla, sekä yritysten timeksiannilla.) Työharjittelun kehittämisideat Työelämän edustajien kanssa käytyjen haastatteluiden perusteella nusi esiin, että yhteydenpit ppilaitksen ja työharjittelurganisaatin välillä visi lla tiiviimpää harjittelujaksn aikana. Työharjittelun alussa vitaisiin tarkemmin käydä palaveri työharjittelun sisällöstä, tavitteista ja arviintikriteereistä. Tällä hetkellä nämä tavitteet ja arviinnit n esitetty työharjitteluspimuksessa. Tämä vitaisiin myös jatkssa tehdä paperilla tai muuten sähköisesti, mutta tarkituksena lisi, että mlemmat rganisaatit lisivat samilla aaltpituuksilla työharjittelun sisällöstä ja tteutuksesta. Työelämän edustajat kkivat, että yhteydenpita vitaisiin myös ylläpitää työharjittelujaksn aikana. Harjittelujaksn aikana vitaisiin tehdä myös väliarviinteja ppilaitksen hjaajan kanssa, jllin piskelijan ppimista vitaisiin tarkastella myös harjittelujaksn aikana. Tämä mahdllistaisi, että piskelija saisi parhaan mahdllisen hyödyn ppimisen näkökulmasta harjittelun aikana. Harjitteluraprteista nusi esiin, että sa piskelijista kki harjittelun aikana, etteivät työtehtävät vastanneet hänen kulutustaan tai ettei harjittelun aikana päässyt haastamaan itseään tarpeeksi. Js nämä asiat tulisivat selville j harjittelujaksn aikana, vitaisiin ppimiseen ja työharjittelun kulkuun vaikuttaa paremmin. Lppupeleissä vastuu työharjittelusta n aina piskelijalla. Opiskelijan vastuuta masta ppimisestaan tulisi painttaa enemmän ennen työharjittelujaksn alittamista. Yleisesti ttaen piskelijan työharjittelua tulisi enemmän tarkastella hänen ppimisen kannalta työviman sijaan. Kun piskelija menee työpaikalle, hän speutuu uuteen työympäristöön ja työtehtäviin. Usein vi käydä niin, että piskelijalle petetaan vain tietyt työtehtävät, jita hän tistaa kk työharjittelujaksn ajan. Tämä tu tietynlaista kkemusta työelämästä, muttei le ppimisen kannalta kaikkein paras ja mnipulisin ratkaisu. Mielestäni työharjittelujaksn tulisi kuulua mnipulisesti eri työtehtäviä. Tämä lisäisi piskelijan ammatillista saamista, ppimisen taitja ja kykyä speutua muutksiin. Jskus piskelija vi myös surittaa kaikki työharjittelujakst samassa rganisaatissa ja samissa työtehtävissä. Tämän psitiivinen puli n siinä, että piskelija parantaa mahdllisuuttaan työllistyä kyseisessä yrityksessä. Negatiivinen puli tässä n, että piskelija saa pintjen aikana kkemusta vain yhdenlaisista tehtävistä ja työtavista. Näen työharjittelujaksn hyvänä mahdllisuutena päästä kartuttamaan kkemusta kulutushjelmaan liittyvissä työtehtävissä. Mielestäni tätä kkemusta tulisi saada mnipulisesti eri tehtävistä, eri alilta, niin julkiselta kuin yksityiseltä puleltakin. Esimerkiksi liiketaluden piskelijat visivat tehdä työharjitteluita pienemmissä sissa useammissa eri tehtävissä, kuten asiakaspalvelu, myyntityö, markkininti, rahitus ja talushallint. Harjitteluraprteissa kävi ilmi, että sa piskelijista löysi harjittelun aikana juuri itselleen spivan alan tai työtehtävät. Osa piskelijista taas ttesi, ettei kyseinen ala ja tehtävät spineet hänelle llenkaan. Tällöin

77 77 (93) vi käydä niin, ettei piskelija vi täysin hyödyntää harjittelujaksn aikana tapahtuvaa ppimista. Työelämän edustajien kanssa käydyissä haastatteluissa selvisi, että esimerkiksi terveyden alan piskelijiden työharjittelujakst tteutetaan useassa sassa, jllin he työskentelevät juuri eri erikistumisaljen tehtävissä. Tällöin piskelijat saavat kkemusta laajemmin eri tehtävistä, mnipulistavat saamistaan, sekä saavat laajemman kuvan eri alista ja niiden työllistymismahdllisuuksista. Ongelmana n kuitenkin, että tradenmin työharjittelujaksn laajuus n yhteensä 30 pintpistettä, jtka suritetaan kahdessa 15 pintpisteen jaksssa. Harjittelujaksjen hajauttaminen pienempiin siin n haastavaa, kska pienemmissä tai lyhyemmissä harjittelujaksissa ei piskelijan työssäppimiseen jää tarpeeksi aikaa. Mielestäni tällä hetkellä Savnia-ammattikrkeakulun työharjittelujaks muistuttaa kappaleessa 4.1 Työharjittelu esitettyjen Guile & Griffitsin (2001) työkkemuksesta ppimisen mallien mukaisien kkemuksellisen- ja yleistämisen mallien sekitukselta, missä ppimista tapahtuu niin työpaikalla, kuin kulussakin. Työharjittelun tavitteena n auttaa piskelijaa saavuttamaan petussuunnitelman saamistavitteita. Työharjittelun tavitteet n suunniteltu ennen harjittelua ja arviinti perustuu piskelijan itsearvin harjittelujaksn jälkeen. Kkemuksellisen mallin mukaan ajatuksen tavitteena n vahvistaa ppilaitsten ja yritysten välistä yhteistyötä, sekä kehittää mlempien timintaa mien kkemusten perusteella. Mielestäni juuri tiiviin yhteistyön ja yhteydenpidn avulla työssäppimista vidaan kehittää mlempien tarpeita vastaaviksi ja harjittelujaksn aikana tapahtuvan yhteydenpidn aikana piskelijan ppimista vidaan hjata tivttuun suuntaan. Työtehtäviä vitaisiin mahdllisesti vaihdella harjittelurganisaatin sisällä yhden harjittelujaksn aikana. Kehittämisideat: Oppilaitksen ja harjittelurganisaatin välistä yhteydenpita tulisi lisätä. (Alituspalaveri ja väliarviintipalaveri.) Työtehtäviä työharjittelujaksn aikana vitaisi mnipulistaa. Opintmatkan kehittämisideat Opintmatkan analysintiin käytettiin Savnia-ammattikrkeakulun Varkauden kampuksen vuden 2014 Eurpan pintmatkalle sallistuneiden piskelijiden kkemuksia. Tarkituksena li selvittää piskelijiden ppimista matkan aikana, sekä heidän yleisiä kkemuksia pintmatkasta. Kska pintmatkat vat aina erilaisia, aikaisemmista pintmatkista vidaan vain ttaa ppia tulevan varalle. On humiitavaa, että kehittämissideat vat nusseet vain yhden pintmatkan palautteen perusteella. Kappaleessa esitetyt kehittämisideat vat khtia, jtka kannattaa humiida tulevia pintmatkja suunniteltaessa. Vuden 2014 pintmatka li ainutlaatuinen reilun viikn mittainen matka, jten n humiitavaa, etteivät tämän pintmatkan perusteella nusevat kehittämisideat välttämättä päde kaikissa muissa pintmatkissa. Kehittämisideissa n tettu myös humin kappaleessa 4.3 Opintmatka esitettyjä Eurpan pintmatkan suunnitteluprjektin hjausryhmässä mukana lleen pettajan haastattelun perusteella nusseita khtia pintmatkan suunnittelun ja rganisinnin lähtökhdista.

78 78 (93) Aineistn perusteella vidaan tdeta, että vuden 2014 pintmatkan sallistujamäärä li liian suuri ja tulevaisuudessa pintmatkalle sallistuvien lukumäärää tulisi pienentää. Osallistuneiden suuri määrä mahdllistaa, että pintmatkan kknaiskustannuksia pystytään jakamaan useampaan saan, jllin yksittäisen piskelijan ma maksettava suus jää pienemmäksi. Kuitenkin suuri määrä sallistujia vaikuttaa yritysvierailujen suunnittelemiseen ja tekee mnista käytännön järjestelyistä haastavia. Esimerkiksi mnellakaan yrityksellä ei le kapasiteettia vastaanttaa ja järjestää yritysvierailua nin 60 henkilön ryhmälle. Tästä syystä vuden 2014 Eurpan pintmatkan yritysvierailukhteet livat pääsin suuria tehtaita tai työmaita, jllin esimerkiksi tradenmipiskelijille ammatillinen anti li vähäisempi, kuin insinööripiskelijille. Suurten ryhmien vuksi piskelijat kkivat häiritseväksi, etteivät he aina kuulleet, mitä ppaat kertivat esittelykierrsten aikana. Suuri sallistujamäärä vaikeuttaa myös käytännön järjestelyitä esimerkiksi majituspaikkjen salta, sillä vaatimus majituksen edullisuudesta esti htelleja lähettämästä hunelistja etukäteen. Js pintmatkalle sallistuvien henkilöiden määrää vähennettäisiin, vitaisiin mahdllisesti saada useampia vaihtehtja yritysvierailukhteiksi ja näin saada kulutusalaan tai pintjaksn täsmällisemmin liittyvää tieta ja parantaan ppimisen mahdllisuuksia pintmatkan aikana. Tämä tukisi kappaleissa 2.3 ja 2.4 esitettyjen petussuunnitelman yleisten- ja ammatillisten saamistavitteiden saavuttamista ja vähentäisi esittelykierrksilla kettuja ppimista häiritseviä tekijöitä. Lisäksi mahdllisten peruuntumisten sattuessa, pienemmän ryhmän lisi helmpmpi vaihtaa vierailukhdetta tiseen. Pienempi sallistujaryhmä mahdllistaa siis justavuuden pintmatkan aikana, niin ppimisen kuin käytännön järjestelyidenkin näkökulmista. Opiskelijiden kkemuksien perusteella vidaan ehdttaa, että pintmatkan järjestelyistä vitaisiin tiedttaa vielä enemmän. Opiskelijat ehdttivat, että tiedttamista vitaisi lisätä aikatauluista, sekä yleisesti matkan sisällöstä ja järjestelyistä. Tämä kettiin selkeyttävän matkaa kknaisuutena, sekä tämän avulla piskelijat pystyisivät valmistautumaan matkaan paremmin. Vastauksissa nusseet pintmatkan kehittämisideat liittyivät useimmiten vapaa-aikaan, käytännönjärjestelyihin tai matkustamiseen. Opiskelijat lisivat tivneet enemmän vapaa-aikaa pintmatkan aikana ja he saattivat kkea matkustamisen epämukavana. Näiden kkemuksien perusteella vidaan tdeta, että salla piskelijista saatti lla hieman vääränlaiset käsitykset pintmatkasta. Opiskelijiden mielikuvia ja käsityksiä vitaisiin krjata, js pintmatkaan liittyvistä asiista infrmitaisiin mahdllisimman paljn ennen matkaa. Ennen pintmatkaa piskelijille kerrttiin matkan aikataulusta ja vierailukhteista, mutta sa piskelijista lisi tivnut vieläkin enemmän infrmintia. Kaikkien pintmatkalle sallistuvien kesken lisi hyvä järjestää esimerkiksi alituspalaveri, jssa käytäisiin läpi aikataulut, yritysvierailukhteet, sekä muut humiitavat asiat. Samalla vitaisiin esitellä henkilöt, jilta visi myöhemmin tiedustella matkaan liittyvistä asiista. Kehittämisideat: Opintmatkalle sallistuvien piskelijiden lukumäärää tulisi pienentää. (Tämä tisi justavuutta yritysvierailukhteiden valintaan ja käytännön järjestelyihin.) Opintmatkaan liittyvistä asiista tulisi lisätä tiedttamista. (Vitaisiin järjestää kaik-kien sallistujien kesken alituspalaveri, missä pintmatka käydään kknaisuudessa läpi.

79 79 (93) 8.3 Opinnäytetyöprsessin arviinti Opinnäytetyöprsessi alki Julukuussa 2013, jllin pinnäytetyöni hjaaja ehdtti minulle kyseistä pinnäytetyön aihetta. Kin Savnia-ammattikrkeakululta saadun pinnäytetyön aiheen haastavana, sillä se ei liity kaupalliseen alaan aiheena niin tiiviisti. Otin kuitenkin haasteen vastaan, sillä ppimisympäristöt livat minulle kaikki ennestään tuttuja ja minulla li niistä kaikista selkeä käsitys. Aluksi valittuja ppimisympäristöjä livat myös vaiht-piskelu ja ppilaitksen järjestämät luennt. Pidin aiheellisena rajata aluetta pienemmäksi, sillä pidin aineistnkeruuta näin mneen ppimisympäristöön liian työläänä. Lisäksi uskin knkreettisesti käytännönläheisten ppimisympäristöjen valmistavan piskelijita parhaiten khti työelämän saamisvaatimuksia, jten päädyin valitsemaan ppimisympäristöiksi: työharjittelujaksn, prjektit, sekä pintmatkat. Uskin myös, ettei Savniaammattikrkeakulu pysty vaiht-piskelun aikana vaikuttamaan kvin palja tisessa ppilaitksessa tapahtuvaan ppimiseen. Varsinainen pinnäytetyön prsessi alki vunna Helmikuussa 2014 Savniaammattikrkeakulu järjesti pintmatkan, jnka aikana alitin keräämään pinnäytetyöhöni liittyvää aineista. Tämän jälkeen suunnittelin, että suritan ensin lput jäljellä levat kurssini ja työharjittelun, ennen kuin alitan varsinaisen pinnäytetyöprsessin. Opinnäytetyöprsessi alki varsinaisesti Lkakuussa 2014, jllin alitin pinnäytetyön viitekehyksen kirjittamisen ja varsinaisen tutkimusprsessin. Tereettisen viitekehyksen kerääminen aiheeseen liittyen li helppa, kska aiheeseen liittyvää kirjallisuutta li tarjlla paljn. Opinnäytetyössä haastavin khta li ppimisnäkemyksien ja menetelmien sisäistäminen ennen niiden kirjittamista, kska en llut kskaan aikaisemmin tutustunut niihin. Pidin kuitenkin tärkeänä, että eri ppimisympäristöt ja ppimisnäkemykset tulevat esitetyiksi pinnäytetyössä, kska ne jhdattavat tutkimuksen aiheeseen ja niiden avulla ppimista vidaan tarkastella ja ymmärtää kknaisuutena. Samalla, kun itse piskelin ppimisnäkemyksiä, pin hahmttamaan paremmin, kuinka eri ppimisympäristöissä ppimista tapahtuu. Tunnistin myös man ppimismenetelmäni esitettyjen menetelmien ja näkemyksien juksta. Itse tutkimusprsessi eteni tasaisesti eteenpäin. Avimet kyselylmakkeet li täytetty käsin paperille, jten niiden litteriminen tekstinkäsittelyhjelmalle li myös työlästä. Lisäksi nin pulet aineiststa li englanninkielellä, mikä hieman hidasti litterintia. Kknaisuudessaan aineistn litterintiin meni nin kaksi kuukautta. Tuna aikana analysin yhteensä nin 100 kappaletta avimia kyselylmakkeita ja yhteensä nin 70 kappaletta raprtteja. Haastattelut pidin aivan pinnäytetyöprsessin lppuvaiheessa. Tällöin minulla li j kattava kuva ppimisympäristöistä, saamistavitteista, sekä ppimisesta yleisesti, mikä helptti haastatteluiden tekemistä. Opinnäytetyöprsessin aikana piskelijan saamistavitteet vat tulleet minulle tdella selväksi. Uskn pystyväni hyödyntämään tätä tieta tulevaisuudessa työnhaussa, sillä pystyn kuvailemaan maa saamistani ja kmpetenssejani aikaisempaa paremmin. Lisäksi työelämän edustajien kanssa käydyt haastattelut vat antaneet minulle tärkeää tieta työelämän saamisvaatimuksista ja selkeyttäneet

80 80 (93) työnantajan dtuksia työntekijöiden saamisesta. Uskn tästäkin levan hyötyä esimerkiksi työnhakuilmitusta tehdessäni ja tulevissa työhaastatteluissa. Teriatiedn lisäksi len ppinut paljn tutkimusmenetelmistä ja itse tutkimuksesta prsessina. Oma kirjallinen viestintäni ja dkumentintitaitni vat kehittyneet selkeästi pinnäytetyöprsessin aikana. Kehittymistä n tullut niin tekstin tuttamisen kuin kielen laadunkin pulella. Lisäksi pinnäytetyöprsessin aikana len kehittänyt pitkäjänteisyyttä, kknaisuuksien hahmttamista, tiedn hankintaa ja sisäistämistä, kriittistä ja mnipulista arviintikykyä, ngelmanratkaisu-, kmmunikinti-, vurvaikutus- ja innvaatitaitja, ajan käyttöä, itseni jhtamista ja eettistä saamista. Uskn pinnäytetyöprsessin tukevan kaikkia yleisiä kmpetensseja ja aiheesta riippuen tiettyjä ammatillisia kmpetensseja. Sain pinnäytetyöhöni tdella hyvin hjausta kk pinnäytetyöprsessin ajan. Kävin hjaajani kanssa keskustelemassa säännöllisin väliajin pinnäytetyön sisällöstä ja sen seuraavista vaiheista. Keskusteluiden avulla pinnäytetyöprsessi eteni tasaisesti eteenpäin, turhalta työltä vältyttiin ja sain selkeän kuvan pinnäytetyön rakenteesta heti prsessin alussa. Ongelman khdatessa sain hyödyllisiä hjeita ja neuvja. Tämän ansista jka kerta, kun alin tekemään pinnäytetyötä, minulla li selkeä kuva; mitä tieta etsin, miksi etsin, mitä kirjitan ja mitä teen seuraavaksi. Uskn saaneeni paljn ppia, kuinka vastaavanlaisia prsesseja tulee tulevaisuudessa suunnitella ja kuinka ne tulee tteuttaa. Tämän pin ja kkemuksen ansista uskn selviytyväni tulevaisuuden pinnista ja työtehtävistä aikaisempaa paremmin. Lisäksi tiiviin yhteydenpidn ansista pinnäytetyöllä saatiin varmasti vastattua myös timeksiannn vaatimuksiin. 8.4 Aiheideita jatktutkimuksiin Tästä pinnäytetyöstä saa useita aiheideita jatktutkimuksiin ja pinnäytetyön ideihin. Opinnäytetyöstä saa ainakin yhden näkökulman, kuinka vastaavanlaista aihetta vidaan tarkastella ja selvittää. Yksi aiheidea jatktutkimuksiin liittyy ppimisympäristöihin, jtka rajasin pinnäytetyöstäni pis. Yhtenä aiheideana visi lla tarkastella ppilaitksen järjestämiä luentja, pinnäytetyöprsessia ja vaiht-piskelua saamistavitteiden saavuttamista tukevina ppimisympäristöinä. Työmäärän ja ajankäytön helpttamiseksi rajaisin pinnäytetyöhön vain yhden ppimisympäristön. Tällöin esimerkiksi yhteen ppimisympäristöön vitaisiin keskittyä paremmin ja aineistn keräämisessä vitaisiin käyttää useampia aineistnkeruumenetelmiä. Lisäksi lisi mielenkiintista tarkastella esimerkiksi eri ppilaitsten ppimisympäristöjä ja benchmarkingin avulla kehittää Savnia-ammattikrkeakulun ppimisympäristöjä. Mielestäni vastaavanlaisia pinnäytetöitä lisi aiheellista tehdä tasaisin väliajin. Työelämän saamisvaatimuksia varmasti selvitetään ppilaitksen pulesta kkajan ja petusta khdistetaan niitä vastaavaksi. Mielestäni n tärkeää tarkastella myös piskelijiden kkemuksia ja tarkastella, kuinka hyvin ppimisympäristöt tukevat saamistavitteiden saavuttamista. Opiskelijiden kkemuksien avulla pystytään myös selvittämään ppimisympäristöjen heikkuksia, haasteita tai muita negatiivisia kkemuksia, jtka häiriöittävät ppimista ja vaikeuttavat asetettujen saamistavitteiden saavuttamista.

81 81 (93) LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT Ammattikrkeakululaki 932/2014. finlex. lainsäädäntö [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: ALASUUTARI, Pertti Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapain. ANTTILA, Pirkk Prjektippiminen ammattikrkeakulun ja työelämän yhteistyöhankkeissa. Kuvla: Kymenlaaksn ammattikrkeakulu. AUVINEN Pekka, DAL MASO Riitta, KALLBERG Kari, PUTKURI Päivi, SUOMALAINEN Katja Opetussuunnitelma ammattikrkeakulussa. Jensuu: Phjis-Karjalan ammattikrkeakulu. AUVINEN Pekka, HIRVONEN Katja, DAL MASO Riitta, KALLBERG Kari, PUTKURI Päivi Opetussuunnitelma ammattikrkeakulussa. Jensuu: Phjis-Karjalan ammattikrkeakulu. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: GUILE, David. GRIFFITS, Tni Learning thrugh wrk experience fr the knwledge ecnmy - Issues fr educatinal research and plicy. Office fr Official Publicatins f the Eurpean Cmmunities. Luxemburg. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: EGENSTRÖM, Yrjö Perustieta petuksesta. Valtinvarainministeriö. Helsinki. Helsingin ylipisn piskelijakirjastn verkkjulkaisu [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: HELLE, Laura, TYNJÄLÄ, Päivi, VESTERINEN Pirkk Työelämäprjekti ppimisympäristönä. Teksessa: Krkeakulutus, ppiminen ja työelämä - pedaggisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Tim. TYNJÄLÄ, Päivi, VÄLIMÄÄ, Jussi, MURTONEN, Mari. Jyväskylä: PS-Kustannus. HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkk, SAJAVAARA Paula Tutki ja kirjita. Helsinki: Tammi. IIRE Antti Savnia Business ja nykyaikaiset ppimisympäristöt. Jyväskylän ammattikrkeakulu. Jyväskylä. [Opinnäytetyö][Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: ISOHANNI, Irene Lea Rissasen juhlakirja - Ylempi ammattikrkeakulututkint Oulun seudun ammattikrkeakulussa. Oulun seudun ammattikrkeakulu. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: KANANEN, Jrma Opinnäytetyön kirjittamisen käytännön pas. Jyväskylän ammattikrkeakulu. KAUPPILA, Reij Ihmisen tapa ppia. Juva: PS-Kustannus. LILJANDER, Juha-Pekka. RUOHOTIE, Pekka. PURHONEN, Kari Omalla tiellä ammattikrkeakulut kymmenen vutta. Helsinki: Arene. Edita. LINDBLOM-YLÄNNE, Sari. NEVGI Anne Ylipist- ja krkeakulupettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. MIKKOLA, Jyri. NURMI, Juni Ammattikrkeakulussa asiantuntijaksi. Turku: Painsalama Oy OPETUSHALLITUS Ammattikrkeakulut. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: OPETUSHALLITUS Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ. Opiskelu ja tutkinnt ammattikrkeakuluissa. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa:

82 82 (93) PUOLIMATKA, Tapi Opetuksen teria Knstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. RAIVOLA, Reij. KEKKONEN, Kari. TULKKI, Pasi. LYYTINEN, Anu Prducing cmpetencies fr learning ecnmy. Sitra. Helsinki. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: RAUSTE VON WRIGHT, Maijaliisa, VON WRIGHT, Jhan Oppiminen ja kulutus. Juva: WSOY. RUOHOTIE, Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY. RUOHOTIE, Pekka, HONKA, Juhani Ammatillinen huippusaaminen. Kmpetenssitutkimusten avaama näkökulma huippusaamiseen, sen kehittämiseen ja jhtamiseen. Hämeenlinnan ammattikrkeakulu. SALONEN, Paula Työelämäyhteistyö framille Näkökulmia ammattikrkeakulujen ja työelämän välisen yhteistyön rakentamiseen ja timinnan arviintiin. Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu. Kkkla. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: nce=1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ERILAISIA TAPOJA. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU HARJOITTELUOHJE. Ohje pettajille Varkaus: Savniaammattikrkeakulu Liiketalus, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSOHJELMAT. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Mitä OIS ON OPETUKSESSA. Ohje pettajille SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPETUSSUUNNITELMA JB11S1 OPINTOJEN RAKENNE. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ]Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPETUSSUUNNITELMA JB11S1 OSAAMISTAVOITTEET. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPETUSSUUNNITELMA. JB11S1 TOTEUTUS. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA STRATEGIA [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TRADENOMI (AMK), LIIKETALOUS, PÄIVÄOPETUS. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: TUOMI, Juni, SARAJÄRVI, Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. TYNJÄLÄ, Päivi Asiantuntijuuden kehittämisen pedaggiikkaa. Teksessa K. Cllin, S. Palniemi, H.Rasku-Puttnen & P. Tynjälä (tim.) Luvuus, ppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOY. WSOY

83 83 (93) TYNJÄLÄ, Päivi, VIRTANEN Anne, VALKONEN Sakari KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS. Työssäppiminen Keski-Sumessa. Taitava Keski-Sumi Tutkimus Osa 1. Jyväskylän ylipist: Gummerus [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: VALTION ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA 1129/2014. [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: VESTERINEN, Jari Prjektippiminen hjaajan käsikirja. Hämeen ammattikrkeakulu. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: VESTERINEN, Pirkk Prjektipiskelu- ja ppiminen ammattikrkeakulussa. Jyväskylä: Jyväskylän ylipist. [Verkkjulkaisu] [Viitattu ] Saatavissa: VIDGRÈN, Mervi. RISSANEN, Riitta Oppimisen ja tutkimisen yhteispeli Savniaammattikrkeakulun OIS-malli. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 15 (3/13). Okka-säätiö [Verkkjulkaisu][Viitattu ] Saatavissa: VIROLAINEN, Maarit Työhön speutumisesta ppimisen tilanteiden lumiseen Ammattikrkeakulujen työelämänjakst ja työstä ppimisen mallit. Teksessa: Krkeakulutus, ppiminen ja työelämä - pedaggisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. tim. TYNJÄLÄ, Päivi, VÄLIMÄÄ, Jussi, MURTONEN, Mari. Jyväskylä: PS-Kustannus. ZACHEUS, Tumas Työelämäyhteydet ammattikrkeakuluissa Kkkla: Keski- Phjanmaan ammattikrkeakulu.

84 84 (93) LIITE 1 OPINTOMATKAA JA PROJEKTEJA KOSKEVA KYSELY SUOMENKIELELLÄ Savnia Educatinal Eurpean Adventure Tehtävät Savnia-ammattikrkeakulu Varkaus Tervetula Savnian Eurpan pintmatkalle! Paitsi, että pääsette kiertämään Eurppaa, saatte pintmatkasta myös kaksi (2) pintpistettä! Tämä kuitenkin vaatii, että suritatte teille annetut kaksi tehtävää. Tehtävänänne n vastata kyselyyn matkan alussa ja kirjittaa raprtti matkan päätyttyä. Raprtti tulee palauttaa viimeistään sähköpstilla Jna.P.Kemppainen@edu.savnia.fi Tehtävien vastauksia käytetään aineistna pinnäytetyössä, jnka tarkituksena n kehittää Savnia-ammattikrkeakulun pintmatkja ja prjekteja. Opinnäytetyön tarkituksena n tutkia, millaisia työelämän vaatimuksia ammattikrkeakulusta valmistuneelta dtetaan ja kuinka esim. pintmatkat ja prjektit tukevat näitä vaatimuksia. Opiskelijan kmpetensseilla tarkitetaan yleisiä työelämän vaatimuksia. Ne vidaan jakaa yleisiin kmpetensseihin ja ammatillisiin kmpetensseihin. Yleisiä kmpetensseja vat piskelijan henkilökhtaiset taidt esim. ppimisen taidt, saaminen työyhteisössä, kansainvälisyyssaaminen. Ammatilliset kmpetenssit liittyvät man kulutushjelman ammatillisiin taitihin. Oman kulutushjelmasi saamistavitteisiin vit tutustua Savnian internetsivuilla: Kyselyn ja raprtin avulla halutaan selvittää piskelijiden kkemuksia pintmatkasta ja prjekteista, selvittää niiden hyviä ja hunja pulia, sekä kehittämismahdllisuuksia. Opintmatkan aikana tehdään myös aiheeseen liittyviä haastatteluita. Mukavaa ja turvallista matkaa! Terveisin Jna Kemppainen JB11S1

85 85 (93) Tehtävä 1. Vastaa muutamalla lauseella seuraaviin kysymyksiin liittyen pintmatkaan ja prjekteihin. Opintmatkalla tarkitetaan Savnia-ammattikrkeakulun kevään 2014 Eurpan pintmatkaa. Prjekteilla tarkitetaan kaikkia Savnia-ammattikrkeakulussa tehtyjä prjekteja esim. OISprjektit, yritysten timeksiannt ja muut prjektit. Nimi: Lukka: Kulutushjelma: Savnia-ammattikrkeakulun Eurpan pintmatka Miksi halusit lähteä Savnia-ammattikrkeakulun pintmatkalle? 2. Mitä asiita haluaisit ppia pintmatkalla? 3. Millaisia haasteita uskt khtaavasi pintmatkalla? 4. Miten uskt pintmatkan levan hyödyksi työurallasi? 5. Mitä tivt/dtat pintmatkalta? 6. Mitä vat mielestäsi pintmatkan vahvuudet ja heikkudet?

86 86 (93) Prjektit Savnia-ammattikrkeakulussa (Esim. OIS-prjektit, yritystimeksiannt ja muut prjektit) 1. Kerr prjekteista jihin let sallistunut Savnia-ammattikrkeakulussa? Mikä li rlisi prjekteissa? 2. Prjektien hyvät pulet? Vähintään 3. khtaa 3. Prjektien suurimmat haasteet/ngelmat? Vähintään 3. khtaa 4. Mitä vat tärkeimmät asiat, mitä let ppinut prjekteja tehdessä? 5. Mitä kehitettävää kulun järjestämissä prjekteissa n? 6. Kuinka prjekteista n sinulle hyötyä tulevaisuuden työuralla?

87 87 (93) LIITE 2 OPINTOMATKAA JA PROJEKTEJA KOSKEVA KYSELY ENGLANNINKIELELLÄ Savnia Educatinal Eurpean Adventure Assignments Savnia University f Applied Sciences Varkaus Welcme t the great Eurpean Excursin! It is time t start ur jurney thrugh Eurpe which means that we have t start wrking n ur tw (2) credits fr the trip. Yu have tw assignments t be dne, s that yu can get the credits. First assignment is t answer t a questinnaire in the beginning f the trip. Secnd task is t write a reprt f the excursin. The reprt must be returned n at the latest via t Jna.P.Kemppainen@edu.savnia.fi The results f these assignments are used as a data fr my thesis. One f the bjects f the thesis is t find ways hw t develp the excursins and prjects in Savnia UAS. Other gals are t research the wrk-life cmpetences f the bachelr degree graduates and research hw these studying methds supprt these cmpetences. The cmpetences are the requirements f the bachelr degree graduates in the wrking-life. They are the requirements that the emplyers are expecting yu t have after yur graduatin. The cmpetences can be divided int Generic Cmpetences and Subject Specific Cmpetences. The Generic Cmpetences are the persnal skills and features f.ex. learning cmpetences, teamwrk skills and intercultural skills. The Subject Specific Cmpetences are mre related int yur study prgram and the skills related int that. Yu can find ut the specific cmpetence standards f yur study prgram at the Savnia UAS website With the questinnaire and the reprt, we want t find ut the students experiences f the excursin and f the prjects in Savnia UAS. We want t find ut the strengths and weaknesses and find ways hw t develp them. At this excursin we are als ging t have sme interviews cncerning this tpic. I wish yu all a safe and pleasant trip! Best regards Jna Kemppainen JB11S1

88 88 (93) Assignment 1. Please answer the fllwing questins with a few sentences cncerning the excursin and prjects in Savnia UAS. With the excursin we mean the Savnia UAS Eurpean Excursin in spring With the prjects we mean the OIS-prjects, assignments given by cmpanies and ther prjects which yu have participated in Savnia UAS. Name: Class: Study prgram: Savnia UAS Eurpean Excursin in spring Why did yu want t participate in the Savnia UAS excursin? 2. What wuld yu like t learn frm this excursin? 3. What kind f prblems yu think yu will experience during the excursin? 4. Hw d yu think this excursin can be beneficial t yur future career? 5. What are yu expecting frm this excursin? 6. What d yu think are the strengths and weaknesses f an excursin?

89 89 (93) Prjects in Savnia UAS (f.ex. OIS-Prjects, assignments given by cmpanies and ther prjects yu have participated in Savnia UAS) 1. Describe what kind f prjects have yu participated in Savnia UAS? What was yur rle in the prjects? 2. What are the strengths f prjects/prject wrking by yur wn experience? Min. 3 pints. 3. What are the challenges/weaknesses f prjects/prject wrking by yur wn experience? Min. 3 pints. 4. What are the main things yu have learned while participating the prjects? 5. What culd be imprved/develped in the study-related prjects in Savnia UAS? 6. Hw are the study-related prjects in Savnia UAS beneficial t yur future career?

90 90 (93) LIITE 3 OPINTOMATKAN RAPORTTIA KOSKEVA TEHTÄVÄNANTO SUOMEKSI Tehtävä 2. Matkaraprtti Savnian Eurpan pintmatkasta. Raprtin tulee lla vähintään neljä (4) sivua ja sen tulee sisältää vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Raprtti pitää palauttaa Savnia-ammattikrkeakulun virallisella raprtintiphjalla viimeistään sähköpstilla Jna.P.Kemppainen@edu.savnia.fi. Tehtävien palautuksen jälkeen saat kaksi (2) pintpistettä pintmatkasta. Opiskelijan kmpetensseilla tarkitetaan yleisiä työelämän vaatimuksia. Ne vidaan jakaa yleisiin kmpetensseihin ja ammatillisiin kmpetensseihin. Yleisiä kmpetensseja vat piskelijan henkilökhtaiset taidt esim. ppimisen taidt, saaminen työyhteisössä, kansainvälisyyssaaminen. Ammatilliset kmpetenssit liittyvät man kulutushjelman ammatillisiin taitihin. Oman kulutushjelmasi saamistavitteisiin vit tutustua Savnian internetsivuilla: 1. Mitä asiita pit pintmatkalla, jista sinulle n hyötyä piskelun aikana? 2. Mitä asiita pit pintmatkalla, jista sinulle n hyötyä myös työuralla? 3. Millaisia valmiuksia luulet työnantajasi dttavan sinulta valmistuttuasi? 4. Mitä dtuksia sinulla li pintmatkalta? Vastasik pintmatka dtuksiasi? 5. Mikä pintmatkassa li parasta? Mikä huninta? 6. Kuinka pintmatkaa vitaisiin kehittää?

91 91 (93) LIITE 4 OPINTOMATKAN RAPORTTIA KOSKEVA TEHTÄVÄNANTO ENGLANNINKIELELLÄ Assignment 2. Please write a reprt f the Savnia UAS Eurpean Excursin. The reprt has t be minimum f fur (4) pages and it shuld include an answer t the fllwing questins. Please return the reprt n the fficial Savnia UAS reprting template by the latest via t Jna.P.Kemppainen@edu.savnia.fi. After the return f the reprt, yu will get the tw (2) credits f the excursin. The cmpetences are the requirements f the bachelr degree graduates in the wrking-life. They are the requirements that the emplyers are expecting yu t have after yur graduatin. The cmpetences can be divided int Generic Cmpetences and Subject Specific Cmpetences. The Generic Cmpetences are the persnal skills and features f.ex. Learning cmpetences, teamwrk skills and intercultural skills. The Subject Specific Cmpetences are mre related int yur study prgram and the skills related int that. Yu can find ut the specific cmpetence standards f yur study prgram at the Savnia UAS website 1. What did yu learn during the excursin, which is useful fr yu during yur studies? 2. What did yu learn during the excursin, which will be useful fr yur future career? 3. What kind f cmpetences/requirements d yu think yur emplyer are expecting frm yu after yur graduatin? 4. What kind f expectatins did yu have f the excursin? Did the excursin meet the expectatins? 5. Describe what were the best things/strengths f the excursin? Hw abut the weaknesses/negative sides? 6. What culd be imprved/develped in the excursin?

92 92 (93) LIITE 5 TEEMAHAASTATTELURUNKO 1. Mitkä vat teidän käsityksen ja kkemuksen mukaan keskeisimmät työelämän saamisvaatimukset ja kmpetenssit? 2. Mielipiteet Savnia-ammattikrkeakulun tradenmien saamistavitteista? Vastaavatk tavitteet työelämän vaatimuksia ja niiden tteutumista? 3. Kkemukset rekrytiduista savnialaisista?

93 93 (93) LIITE 6 ESIMERKKI AINEISTON KOODAAMISESTA JA RYHMITTELYSTÄ ALALUOKKA YLÄLUOKKA PÄÄLUOKKA Työskentely ryhmässä Työskentelyä muiden kanssa Tiimityöskentely Ryhmätyöskentely Yhteistyö Työskentely erilaisten ihmisten kanssa Kuinka selviytyä haasteista Tehdä päätöksiä Paineensiet Tekemään itsenäisiä päätöksiä Tehdä päätös Kärsivällisyys Itsenäinen työskentely Kuinka kmmunikida Kmmunikintitaidt Tiedn kulku Neuvttelutaidt Ssiaaliset taidt Ryhmätyöskentely Henkilökhtaiset taidt Kmmunikintitaidt O P P I M I N E N P R O J E K T I S S A