Vuosikertomus. Svensk resumé

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus. Svensk resumé"

Transkriptio

1 Vuosikertomus Svensk resumé 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Energiateollisuuden vuosikertomus 2013 Toimitusjohtajan katsaus...2 Hallituksen kertomus...4 Tilinpäätös...17 Tilinpäätöksen allekirjoitus...30 Tilintarkastuskertomus...32 Hallitus...33 Valiokunnat...34 Varsinaiset jäsenet...38 Yhteistoimintajäsenet...40 Svensk resumé...41

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pitkän talouskriisin jälkeen maailman ja Euroopankin taloudessa näkyi vuonna 2013 lieviä parantumisen merkkejä. Euroopan talouskehitys on kuitenkin vielä varsin epävarmalla ja vaikeasti ennustettavalla pohjalla. Talouden heikko tilanne on heikentänyt sähkön kysyntää ja samalla hinta on pysynyt varsin maltillisena. Suomessa sähkön kokonaiskäyttö laski vuonna 2013 hieman, eli lämpötilakorjattuna 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden sähkön käytössä oli jo nähtävissä lieviä elpymisen merkkejä ja teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi prosentin. Sähkön tuonti pysyi vuonna 2013 korkealla tasolla ja oli 18,7 prosenttia sähkön käytöstä. Sähkön vuotuisen kulutushuipun aikana tammikuussa katettiin tarpeesta noin 18 prosenttia tuonnilla. Hiilineutraalin tuotannon osuus Suomessa tuotetusta sähköstä oli 69 prosenttia ja kaukolämmöstä 31 prosenttia. Lämpimämmistä säistä johtuen kaukolämmön myynti laski yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puu nousi vuonna 2013 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi 29 prosenttiin. Investoinnit jatkuivat korkeina, mutta toimintaympäristö on varsin haasteellinen. Energiatoimiala on jo vuosikausia ollut selvästi suurin investoija kaikista maamme teollisuuden eri toimialoista. Vuonna 2013 energiainvestointien arvioidaan pysyneen edellisvuoden tasolla eli noin 1,8 miljardissa eurossa. Koko teollisuutemme investoinneista energiainvestointien osuus oli vuonna 2013 noin 35 %. Kuluvalle vuodelle 2014 ennakoidaan energiainvestoinneissa jonkin verran kasvua ja niiden arvioidaan nousevan hieman yli 2 miljardiin euroon. Energiainvestoinnit vuonna 2014 olisivat noin 39 % koko teollisuutemme investoinneista. Toimintaympäristömme on kuitenkin varsin haasteellinen. Heikon taloudellisen tilanteen ja energia- ja ilmastopolitiikassa käytettyjen päällekkäisten ja keskenään ristiriitaistenkin ohjauskeinojen vaikutuksesta energiayhtiöiden kannattavuus ja mahdollisuudet markkinaehtoisiin investointeihin ovat merkittävästi heikentyneet. Samalla energiatoimialaan kohdistuvaa poliittista riskiä pidetään varsin suurena, selvästikin suurimpana kaikista eri teollisuuden toimialoista. Myös tästä aiheutuva epävarmuus voi vaikeuttaa investointeja ja niiden rahoittamista. Tarvitsemme edelleen merkittäviä investointeja sekä siirto- ja jakeluverkkoihin että energiantuotantoomme. Ellemme pysty toteuttamaan jo suunniteltuja investointeja ja tämän lisäksi myös jatkamaan investointeja, ajautuisimme helposti jo lähivuosikymmeninä tilanteeseen, jossa tuotantokapasiteettimme mahdollisuudet vastata sähkön kysyntään heikkenisivät nykyisestäänkin. Euroopan unionin nykyinen vuoteen 2020 ulottuva energia- ja ilmastopoliittinen ohjausjärjestelmä on osoittautunut kohtuuttoman kalliiksi ratkaisuksi. Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet ja ohjauskeinot ovat hajauttaneet markkinoita. Samalla uusiutuvan energian tukeminen on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää sekä heikentänyt päästökaupan ohjausvaikutusta ja uskottavuutta. Uudet energiainvestoinnit Euroopassa ovat perustuneet pääosin poliittisesti päätettyihin tukijärjestelmiin, eivätkä markkinasignaaleihin. Liuskekaasun hyödyntäminen on laskenut maakaasun ja sähkön hintaa Yhdysvalloissa ja tuo Yhdysvalloille merkittävää kilpailuetua Eurooppaan nähden. Maailman suurimmat liuskekaasuesiintymät sijaitsevat Kiinassa ja tulevaisuudessa myös Kiina voi saada uuden kilpailuedun liuskekaasusta ja edullisesta energian hinnasta. EU:n pitkään jatkunut taloustaantuma ja liuskekaasun käyttöönotto heikentävät Euroopan suhteellista kilpailukykyä. Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2014 koko Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeän linjausehdotuksen ilmastoja energiapolitiikan puitteiksi vuoteen On tärkeätä, että komission ehdotuksessa Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on nostettu keskeiseksi lähtökohdaksi ilmastomuutoksen hillinnän sekä energiaturvallisuuden ja -omavaraisuuden rinnalle. Komission ehdotukset vahvistaisivat päästökaupan asemaa keskeisenä ilmastopoliittisena ohjauskeinona. Komission esittämä kasvihuonekaasujen 40 prosentin sitova vähennystavoite on kunnianhimoinen, mutta kuitenkin hyvin linjassa 2050 päästövähennystavoitteen kanssa. Ehdotettu EU-tason 27 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite on tasapainossa päästövähennystavoitteen kanssa, joskin sinänsä tarpeeton, koska päästötavoite jo sinällään johtaa uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Ehdotuksen mukainen automaattinen päästöoikeuksien tarjonnanhallinta vahvistaa päästökauppaa, vakauttaa päästöoikeuden hintavaihteluita ja lisää hinnan ennustettavuutta sekä vähentää riskiä jatkuvaan poliittiseen puuttumiseen. Olisi myös tärkeätä, että tukien painopistettä voitaisiin siirtää nykyisenkaltaisista tuotantotuista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joilla pystyttäisiin nykyistä kustannustehokkaammin vauhdittamaan teknologiakehitystä ja uuden teknologian käyttöönottoa. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja 2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

4 HALLITUKSEN KERTOMUS 2013 Toimintaympäristö vuonna 2013 Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n yhdeksäs toimintavuosi. Kulunut 5-vuotisjakso on ollut poikkeuksellinen, koska vuoden 2008 loppupuolelta Euroopan talous on ollut jatkuvassa kriisissä. Vuonna 2013 EU-maiden bruttokansantuote laski ja euromaiden BKT aleni vielä enemmän kuin koko EU:n. Myös maailmantalouden kasvu oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja saattaa jäädä jopa alle 3 prosenttiin. Suomen talouskehitys oli EU:n keskiarvoa huonompi, ja BKT painui noin -1 prosenttiin. Positiivista kuitenkin on, että toimintavuoden aikana sekä Euroopassa että Suomessa tapahtui käänne parempaan suuntaan ja vuodelle 2014 ennustetaan jo selkeää kasvua. Myös Yhdysvaltojen talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Euroopassa primäärienergian ja sähkön kulutuksen toistaiseksi korkein taso saavutettiin vuonna Sen jälkeen taloustaantuma on alentanut merkittävästi energian kysyntää. Energian tuotantorakenne on muuttunut, kun erityisesti kaasun kysyntä on viime vuosina laskenut halvan hiilen ja lisääntyneen uusiutuvan energian vuoksi. Sähkön tukkuhinta aleni Euroopassa, mikä yhdessä poliittisten epävarmuustekijöiden kanssa on heikentänyt edellytyksiä toteuttaa markkinaehtoisia tuotantoinvestointeja. Kehitys on johtanut siihen, että myös sähköjärjestelmän vakaus on ollut erityisesti Keski-Euroopassa koetuksella. Marraskuussa pidetyssä Varsovan ilmastokokouksessa ei päästy sopuun päästövähennystavoitteiden pikaisesta asettamisesta päinvastoin: teollisuus- ja kehitysmaiden vastakkainasettelu jopa syveni. Sitovien päästövähennyksien pikaista asettamista ei vaadita vastoin EU:n tavoitteita. Näyttääkin hyvin epätodennäköiseltä, että Pariisin kokouksessa 2015 päästäisiin laajaan kansainväliseen sopimukseen. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2013 Vihreän kirjan, joka on keskustelunavaus ja julkisen konsultaation perusta tulevasta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoteen Eurooppa-neuvosto käsitteli energia-asioita toukokuun teemakokouksessaan. Energiasta tehdyt päätelmät ovat merkittävät, koska ensimmäisen kerran Euroopan kilpailukyky ja energian hintaan liittyvät kysymykset nostettiin selkeästi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien asioiden rinnalle. Lisäksi korostettiin tehtyjen päätösten toimeenpanoa energiasisämarkkinoilla, investointien tärkeyttä ja energian hankintalähteiden monipuolistamista. Päästöoikeuksien osalta markkinoilla on ollut rakenteelliseksi muodostunutta ylitarjontaa, joka piti päästöoikeuksien hintatason alhaisena. Hintatason alhaisuuteen ovat vaikuttaneet kolme keskeistä syytä: pitkäaikainen taloustaantuma, päästökaupan kanssa päällekkäiset uusiutuvan energian tuet ja suuri määrä Kioton joustomekanismeista hankittuja päästöoikeuksia. Kaikkiaan päästöoikeuksien ylitarjonta oli vuoden 2013 lopussa karkeasti 2000 miljoonaa kappaletta. EU päätyikin päästöoikeuksien huutokauppa-aikataulun muuttamiseen vuosina siten, että yhteensä 900 miljoonaa päästöoikeutta siirretään kauden alkupuolelta kauden loppuun, ns. backloadingmenetelmällä. Käytännössä toimenpiteen merkitys on kuitenkin vähäinen, ja päästöoikeuden hinnan ei uskota merkittävästi muuttuvan lähivuosina. Suomessa hallituksen energia- ja ilmastostrategia valmistui ja se käsiteltiin eduskunnassa vuoden 2013 aikana. Strategia oli päivitysluontoinen eikä sisältänyt merkittäviä uusia avauksia. Tärkeimmät lisäykset olivat vuodelle 2025 asetetut energiatavoitteet, joihin sisältyi erityisesti kivihiilen merkittävä vähentäminen sähköntuotannossa ja tuulivoimantuotannon tavoitetaso 9 TWh. Turpeen käyttöä pyritään vähentämään siten, että se ei korvaudu hiilellä ja lisäksi sähkön pientuotannon edellytyksiä halutaan parantaa. Strategian jatkoksi käynnistettiin kansallisen energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelutyö. Työ valmistuu vuoden 2014 aikana. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehitys jatkui kahdensuuntaisena: kansallisten ja alueellisten markkinoiden yhteen kytkentä eteni, mutta odotettua hitaammin. Toisaalta erot investointiedellytyksissä eri maiden välillä ennemminkin kasvoivat kuin vähenivät erilaisten tukimekanismien takia. Yhä useammat maat selvittävät ja ottavat käyttöön erilaisia sähköntuotantokapasiteetin tukimekanismeja. Komissio antoi marraskuussa ohjeen valtion interventioista sähkömarkkinoilla. Lähtökohtana ohjeelle ovat epäonnistuneet tukijärjestelmät uusiutuvalle energialle ja etenkin tukijärjestelmien korjaaminen. Ohje tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävällä tavalla tukijärjestelmiin yhdessä valtion ympäristöja energiatukien ohjeen kanssa. Suomen sähkönmittaus uudistettiin toimintavuoden loppuun mennessä ensimmäisenä maana maailmassa niin, että valtaosa asiakkaista sähkönkäyttö mitataan etäluettavin mittarein päivittäin tuntitasolla. Toimijoiden välinen taseselvitys tehdään näitä tuntitietoja hyväksikäyttäen. Kotitalousasiakkaatkin voivat jo valita tuntitason kulutukseen perustuvia tuotteita. Muutos tuntitason luettavuuteen avaa uusia mahdollisuuksia sähkönmyyjien tuotekehitykselle, kysyntäjoustolle, energiatehokkuuden parantamiselle ja sähköverkon kehittämiselle. Vuonna 2013 sähkömarkkinoille oli leimallista Suomen aluehinnan korkea keskiarvo, joka ylitti pohjoismaisen systeeminhinnan keskiarvon yli 3 eurolla/mwh. Suomessa spot-hinnan keskiarvo oli 41 /MWh eli noin 12 % korkeampi kuin vuonna Sähkön tuonti Venäjältä on muuttunut tuontia rasittavan kapasiteettimaksun seurauksena ja tämä on vahvistanut hintaeroja. Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella, noin 5 TWh:n, tasolla. Edullista pohjoismaista vesisähköä siirtyi Suomen kautta Baltiaan nettomääräisesti 0,6 TWh. EstLink2-kaapelin käyttöönotto toimintavuoden lopulla oli iso askel Baltian integroinnissa pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Keväällä 2011 tsunamin aiheuttama Fukushiman turma johti ydinvoiman uudelleenarviointiin useassa maassa. Nyt näyttää siltä, että tilanne on rauhoittumassa. Jopa Japanissa on vahvoja kannanottoja ydinvoiman puolesta. Siellä yli 10 yksikölle on haettu lupaa käynnistää reaktori uudelleen. Länsimaissa tilanne on kehittynyt ydinvoimalle myönteisempään suuntaan. Vuonna 2013 käynnistyi maailmassa 10 ydinvoiman rakennushanketta, joista 4 Yhdysvalloissa. Uuden ydinvoimalan rakentaminen on uusien turvallisuusvaatimusten ja muidenkin syiden vuoksi kallistunut merkittävästi, mikä eittämättä vaikeuttaa investointipäätöksiä ja rahoituksen saamista. Toisaalta useissa energia-alan tulevaisuuden arvioissa ydinvoiman osuus on nousussa pitkällä aikavälillä. Uusiutuvan energian osalta komissio siirsi esityksen antamista kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereistä ainakin vuoden 2014 lopulle. Tämä toisaalta antaa pienen hengähdystauon, mutta toisaalta jatkaa epävarmuutta biomassan käyttöedellytyksistä jatkossa. Suomen sähkönkulutus laski vuonna ,5 prosentilla, ja oli yhteensä 83,9 TWh. Kulutuksesta katettiin kotimaisella tuotannolla 81 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 prosenttia 4 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

5 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,9 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta sähköntuotannosta oli 36 % ja hiilidioksidivapaan tuotannon 69 %. Kaukolämmön myynti laski noin 7 prosenttia lämpimistä säistä johtuen. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,6 TWh. Hiilineutraalin tuotannon osuus nousi jo 31 prosenttiin. Kaukolämmön keskimääräinen CO2-päästö laski tasolle 175 g/kwh. Kaukolämmön keskihinta nousi 8,7 %. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi lähes 30 %, koska jäähdytystarve nousi edellistä kesää aurinkoisemman ja lämpimämmän sään vuoksi. Vuonna 2013 Energiateollisuuden toiminnan painopistealueita olivat: Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiaomavaraisuus ja sen edellytysten parantaminen Investointiedellytysten turvaaminen Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Vuonna 2013 alkoi EU:n päästökauppajärjestelmän kolmas kausi. Päästöoikeusmarkkinoilla on jo pitkään vallinnut ylitarjontatilanne, ja päästöoikeuden hintataso oli suurimman osan vuodesta 3-5 euron tasolla. Päästökaupan roolista energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinona käytiin paljon keskustelua. EU:n komission nk. backloading-esitys eli huutokaupattavien päästöoikeuksien siirto tuli lopulta hyväksytyksi monivaiheisen prosessin päätteeksi. Energiateollisuus teki oman ehdotuksensa päästökaupan aseman vahvistamisesta ja osallistui aktiivisesti keskusteluun niin EU:ssa kuin Suomessakin eri sidosryhmien kanssa. Päästökaupan kehittäminen liittyy koko markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen sähkömarkkinoilla. Energiateollisuus teetti selvityksen päästöoikeuksien ylitarjontaan johtaneista syistä. Selvitys osoitti päällekkäisen ohjauksen olevan merkittävä tekijä päästökaupan aseman heikentymisessä. Energiateollisuuden esittämät keskeiset toimenpiteet markkinaehtoisen kehityksen palauttamiseksi ja päästökaupan aseman vahvistamiseksi ovat kunnianhimoinen päästötavoite vuodelle 2030, päällekkäisen ohjauksen vähentäminen ja uusiutuvan energian maakohtaisista tavoitteista pidättäytyminen 2020-luvulla, uusiutuvan energian tukien kehittäminen markkinaehtoisiksi ja niistä asteittainen luopuminen sekä päästökaupan tarjonnanhallintaan perustuva vakausmekanismi. Nämä kaikki ovat keskeisessä roolissa komission julkistamassa esityksessä. Lisäksi Energiateollisuus on korostanut hiilivuodon estämistä ja ajanut päästökaupan aiheuttaman kilpailuhaitan kompensoimista energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes ilmastopoliittinen kilpailuasema tasapainottuu muiden talouksien kanssa, sekä päästökaupan laajentamista koskemaan koko lämmityssektoria. Nämä tavoitteet eivät ole vielä realisoituneet konkreettisina esityksinä. Toiminnassaan Energiateollisuus on pyrkinyt mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen keskeisten sidosryhmien kanssa ja hakenut linjauksilleen kumppaneita. Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiateollisuus osallistui keskusteluun eurooppalaisten sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta tukeutuen mm aikana valmistuneeseen, osin rahoittamaamme Pöyryn Future Market Design -raporttiin. Energiateollisuuden tavoitteena ovat markkinaehtoiset investoinnit, rinnakkaisten ohjausjärjestelmien purkaminen ja päästökauppa pitkän aikavälin ratkaisuna. Teetimme Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla myös sidosryhmien näkemyksiä hyödyntävän selvityksen Polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen. Selvitystä käytetään yhtenä pohjana valmisteltaessa Energiateollisuuden kantoja pitkän aikavälin energiaratkaisuihin. Valtaosa Euroopan sähköntuotantoinvestoinneista perustuu kansallisiin tukijärjestelmiin. Tämä kehitys vain voimistui vuonna Tukien myötä moniin maihin on kehittynyt tuotantorakenne, joka vaarantaa sähkön toimitusvarmuuden ja aiheuttaa huomattavia vaikutuksia naapurimaiden sähköjärjestelmiin. Keskustelu kapasiteettimekanismien tarpeesta kiihtyi EU:ssa. Energiateollisuus on edunvalvonnassaan tukenut energy-only -markkinamallia ja puolustanut muutenkin markkinoiden yhdentymiskehitystä, jota kansalliset kapasiteettimekanismit uhkaavat hajottaa. Energiateollisuus on ajanut uusiutuvan energian tukien markkinaehtoistamista ja niistä luopumista 2020-luvulle mentäessä, sekä korostanut tukirahojen suuntaamista uusien tekniikoiden kehittämiseen, kaupallistamiseen ja demonstroimiseen sen sijaan, että niitä suunnataan tuotantotukiin. Ymmärrys uusiutuvan energian voimakkaiden tukien vaikutuksesta energian hintaan sekä koko järjestelmän toimivuuteen ja kustannuksiin on selvästi lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden käytännön toimintaa ohjaavien verkkosääntöjen valmistelu eteni vuoden 2013 loppupuolella. Energiateollisuus vaikutti sääntöihin lähinnä Eurelectricin kautta. Pääosin valmistelu on tuottanut suomalaisittain hyviä ratkaisuja. Ongelmakohtien osalta Energiateollisuus pyrki mm. välttämään tuntia lyhyempää taseselvitystä sekä nykyistä pohjoismaista hintasuojausmallia uhkaavia finanssisiirtooikeuksia. Näissä asioissa tilanne vaihteli vuoden mittaan, mutta hyviin ratkaisuihin on edelleen täydet mahdollisuudet. Kiristynyt finanssisääntely vaikuttaa enenevässä määrin sähkömarkkinatoimijoihin. Päällekkäisyyksiä energia-alalle räätälöidyn sääntelyn kanssa on pyritty torjumaan. Alan sisäinen keskustelu tulevasta vähittäismarkkinamallista ja varsinkin laskutustavasta, eli siitä, laskuttaako verkkoyhtiö suoraan asiakastaan vai asiakkaan sähkönmyyjää, jatkui. Kyseisiä asioita käsittelevät valiokunnat päättivät teettää selvityksen asiasta vuoden 2014 aikana. Energiateollisuus edisti myös sähkön pientuotannon markkinaehtoista käsittelyä. Sähköinen liikenne on saanut kasvavassa määrin huomiota. Suomessa sähköautojen merkitys on vielä hyvin pieni, mutta esim. Norjassa ne ovat ajoittain olleet myydyimpien merkkien joukossa. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitys jatkui. Energiateollisuus on osallistunut aktiivisesti NordREG:in vetämään harmonisoitujen liiketoimintaprosessien ja niihin pohjautuvan sanomaliikenteen määrittelyyn sekä kantaverkkoyhtiövetoiseen pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) valmisteluun. Uuden sähkömarkkinalain myötä Fingrid sai sähkön vähittäismarkkinoilla tarvittavan tiedonvaihdon kehitystehtävän sekä esitteli suunnitelman tiedonvaihtoon liittyvien tehtävien haltuunotosta, sekä keskitetyn sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välisen tiedonvaihdon eli ns. data hubin selvittämisestä vuoden 2014 aikana. Useissa maissa data hubiin perustuvaan tiedonvaihtotapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä. Energiateollisuus kannatti muutoksia ja valmistautui osallistumaan selvitystyöhön. Tiedonvaihdon tulevaisuudesta järjestettiin myös jäsentilaisuus. Selvityksessä varaudutaan sekä yhden että kahden laskuttajan toimintamalleihin. Laki sähkön alkuperän varmentamisesta astui Energiateollisuuden kiirehtimänä voimaan Laki estää uusiutuvien kaksoislaskennan ja on siten linjassa muun Euroopan sääntelyn kanssa. Energiateollisuus auttoi perustamaan Suomeen uuden RECS-ryhmän tiedonkulun ja menetelmien 6 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

6 kehittämisen helpottamiseksi. Nämä toimet luovat aiempaa paremman pohjan alkuperämerkityn sähkön kaupalle. Energiateollisuuden johdolla Geodessa laadittiin raportti jakeluverkkojen siirtotariffien kehitystarpeista ja siirtymisestä energiapohjaisesta hinnoittelusta kohti niin sanottua kaistahinnoittelua. Raportti sai myönteistä vastakaikua EU:n energiaviranomaisten taholta. Energiaomavaraisuus ja sen parantaminen Energiateollisuus osallistui metsäenergiamarkkinoiden kehittämiseen mm. kansallisessa metsäneuvostossa ja sen metsätalous ja energia -työryhmässä sekä työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisessa ohjelmassa. Energiateollisuus oli myös mukana valmistelemassa metsäpoliittista selontekoa. Metsäalan EU-kysymyksiin otettiin kantaa kansallisessa EU-metsäjaostossa. Energiateollisuus jatkoi vaikuttamistaan lainsäädännön valmisteluun komissiossa, maa- ja metsätalousministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä siten, että biomassan kestävyyskriteerit eivät muodostaisi rajoitteita biomassan energiakäytölle talousmetsistä. Uhkana on toisaalta bioenergian tarjontapohjan supistuminen ja toisaalta monimutkaiset seuranta- ja valvontakäytännöt. Kestävyyskriteerien antaminen lykkääntyi kevään 2014 europarlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Turpeen energiakäytön poliittinen vastustus oli toimintavuonna vielä vahvaa, mutta suhtautumisessa turpeeseen on ehkä nähtävissä jonkinlainen käänne. Kotimaisten polttoaineiden merkitys maamme kauppataseen kannalta on saanut lisää ymmärrystä. Energiateollisuus puolusti energiaturpeen asemaa nostamalla esiin turpeen käytön hyviä puolia sekä todellisia ympäristövaikutuksia. Energiateollisuus osallistui turvealan pitkäjänteiseen ja laajapohjaiseen yhteistyöhankkeeseen turpeen maineen parantamiseksi, eli ns. turvetalkoisiin. Energiateollisuus vaikutti voimakkaasti ympäristönsuojelulakiehdotukseen sisältyneen turvetuotannon kannalta kriittisen turvemaita koskevan luontoarvopykälän valmisteluun. Edunvalvonnan seurauksena pykälän perusteluihin saatiin lisäys, jolla soveltamisalasta rajataan pois luonnonarvoiltaan vähämerkitykselliset suot (luokat 0-2). Energiatehokkuusdirektiiviin perustuva energiatehokkuuslainsäädäntö tulee saattaa voimaan kesään 2014 mennessä. Toimeenpano on organisoitu kahdeksaan jaostoon, joiden työtä ohjaa TEM:n nimeämä työryhmä. Ylätyöryhmän lisäksi Energiateollisuus on osallistunut lähes kaikkien jaostojen toimintaan. Perinteiset energiatehokkuussopimukset ovat keskeisin yksittäinen politiikkatoimi. Osana direktiivin toimeenpanoa Energiateollisuus ja TEM ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen jatkamisesta vuosina Investointi- ja liiketoimintaedellytysten turvaaminen Sähkön tuotantoinvestointien taloudellisten edellytysten turvaaminen on liittynyt pääasiassa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen ja päästökaupan aseman vahvistamiseen. Keskeinen investointiedellytys on johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka, mukaan lukien verotus ja tuet. Alkuvuonna selontekona eduskunnalle luovutettu hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka oli tässä suhteessa onnistunut. Se ei tuonut muutoksia nykyiseen toimintaympäristöön, vaan vahvisti aiemmat toimet. Hallitus myös käynnisti vuoteen 2050 ulottuvan tiekarttatyön energia- ja ilmastopolitiikasta. Työ tehdään parlamentaarisen komitean työnä, tavoitteena yli vaalikausien kestävä politiikka. Energiateollisuus laati vaikuttamissuunnitelman tiekarttatyöhön ja vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Tämän lisäksi Energiateollisuus on pyrkinyt edistämään investointien kaavoitus- ja luvitusedellytyksiä. Valitettavasti hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet eivät ole hallituksessa edenneet toivotulla tavalla. Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä ei saatu helpottavia kirjauksia, joskin tältä osin työ vielä jatkuu. Myöskään suurempia muita uudistuksia ei ole pantu vireille investointien luvituksen helpottamiseksi hallinnon puolella. Energiateollisuus on yhdessä EK:n kanssa käynnistänyt lupasujuvoittamishankkeen, jolla pyritään vaikuttamaan osin jo nykyisen hallituksen toimiin, mutta ennen kaikkea seuraavaan hallitusohjelmaan. Tuulivoiman edistämistyöryhmässä on saatu parannuksia joiltain osin, mutta esille on noussut myös uusia haasteita erityisesti ympäristömeluun liittyvissä asioissa. Energiateollisuus on edistänyt eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä mm. korostamalla vesivoiman merkitystä säätövoimana, jakamalla ydinvoimainformaatiota ja osallistumalla Bioenergia ry:n turvetalkoisiin. Eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä on kartoitettu niin kansalaismielipidettä kuin päättäjämielipidettä mittaavilla tutkimuksilla. Syyskuun alussa voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa tiukat vaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähköverkkoinvestointien merkittävää lisäämistä. Kesällä 2013 Energiateollisuus kartoitti sähköverkkoyhtiöiden investointimääriä aikavälillä Tulosten perusteella havaittiin, että investointi- ja työmäärät tulevat vuosikymmenen loppua kohden kasvamaan merkittävästi nykyiseen verrattuna. Selvityksen tarkoituksena oli kehittää verkonhaltijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien välistä yhteistyötä ja kasvattaa toimijoiden välistä luottamusta. Kyselyn tuloksia on esitelty syksyn aikana alan tilaisuuksissa ja sähköverkkoalan miljardi-investoinnit ovat olleet esillä myös mediassa moneen kertaan. Suuret investoinnit ovat saaneet pääosin positiivista huomiota, vaikka sähkölaskun tiedetäänkin kasvavan. Investoinnit eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman, että verkkotoiminnan valvontamenetelmiä kehitetään ja sähkölaitteistojen sijoittamista helpotetaan. Valitettavasti sähkölaitteistojen sijoittamiseen liittyvät lupaprosessit hankaloituvat vuosi vuodelta. Siksi onkin erityisen positiivista, että pitkään jatkuneet neuvottelut Liikenneviraston kanssa ovat viimein johtamassa tulokseen. Energiateollisuuden kokoama neuvotteluryhmä on käynyt vuoden aikana neuvotteluja sekä Liikenneviraston että liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, jotta sähkökaapeleita saataisiin kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin asennettua maanteiden varsille. Neuvottelujen tuloksena vaadittavia esiselvityksiä ja suojausvaatimuksia on kevennetty. Lisäksi Liikennevirasto on luopunut ehdottamastaan sopimussanktiomenettelystä. Ohje edellyttää vielä hiomista ja neuvottelut Liikenneviraston kanssa jatkuvat ensi vuonna. Ohje on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Syksyllä sähköverkkovaliokunta käynnisti laajan edunvalvontahankkeen, jonka tavoitteena on sähkölaitteistojen sijoittamisen helpottaminen. Tavoitteena on vaikuttaa lupia myöntäviin viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta lupaprosessit saadaan nykyistä sujuvammiksi. Lisäksi sijoittamista koskevat ehdot on saatava nykyistä kohtuullisemmiksi. Hankkeen tuloksena esitetään muutoksia ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä yksityistielakiin. Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on laskenut korkoja, minkä seurauksena verkkotoiminnalle sallittu tuotto on vajonnut ennätyksellisen alas. Nykyisellään tuottotaso ei riitä turvaamaan lain edellyttämiä investointeja. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota nyt, kun seuraavan valvontajakson valvontamenetelmiä aletaan kehittää. Voimaantulleen sähkömarkkinalain muutoksen edellyttämien investointien toteuttaminen ei onnistu ilman toimivia energia-alan palvelumarkkinoita ja verkonrakennusyhtiöitten tehokasta panosta. Energiateollisuudella on yhteisenä edunvalvontaorganisaationa keskeinen rooli toimialojen välisen 8 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

7 keskustelun ja kehittämisen käynnistämisessä. Energiateollisuus kartoitti tammikuussa palvelumarkkinoiden kipupisteitä ja kehittämismahdollisuuksia jäsenyhtiöille ja myös ulkopuolisille palveluyhtiöille kohdistetulla kyselyllä. Esille tulleita kehittämismahdollisuuksia käsiteltiin yhdessä verkkoyhtiöitten ja palveluyhtiöitten edustajien kanssa palvelumarkkinatoimikunnassa ja verkko-omaisuustoimikunnassa sekä verkko- ja palveluntuotantovaliokunnissa. Energiateollisuuden palveluntuotantotoimiala pohti työpajassaan verkkotoiminnan valvontamallin vaikutuksia verkostourakointimarkkinoiden toimintaedellytyksiin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustajien kanssa. Nykyinen malli pohjautuu liikaa yksittäisten verkkokomponenttien hintaan, eikä ota huomioon järjestelmien ja toimintamallien kokonaisvaltaista kehittämispotentiaalia. Palveluntuotantovaliokunta kävi keskusteluja mallin kehittämisvaihtoehdoista myös Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto) edustajien kanssa. Erityisesti esille nousi todellisten reaaliarvoisten verkkoinvestointien huomioon ottaminen verkon arvon muutoksissa uudella, tehokkuuteen kannustavalla tavalla. Energiateollisuuden haasteena on löytää sellaiset ratkaisut, jotka osaltaan varmistavat riittävät investoinnit ja riittävän tuoton verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle sekä samalla luovat edellytykset tehokkaalle ja kannattavalle verkonrakennusliiketoiminnalle. Sähkömarkkinalain tiukentuneet vaatimukset sähkönjakelun luotettavuudelle ja huoltovarmuudelle edellyttävät entistäkin nopeampaa vikojen korjausta myös ilmastollisten suurhäiriöiden yhteydessä. Energiateollisuus kävi keskusteluja suurhäiriövalmiuksista ja varautumisesta myös Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Energiateollisuus on todennut, että riittävää osaamista ja valmiutta ilmajohtojen korjaamiseen tarvitaan edelleen vuosien ajan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä verkko- ja palveluyhtiöiden kesken, koska uudisrakentaminen painottuu lähivuosina taajamien kaapelointiin. Pöyry Finland Oy selvitti Energiateollisuuden toimeksiannosta, kuinka uusien pientalovaltaisten alueiden kaukolämmitys olisi kustannustehokkainta toteuttaa matalan energiankulutuksen olosuhteissa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa Kaukolämpötoimiala on osallistunut vuoden 2013 aikana alan kilpailukykyä ja teknologista kehitystä edistävään tutkimukseen. Vuoden aikana selvitettiin aurinkolämmön liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja oltiin osarahoittajana tulevaisuuden kaukolämpöalueen energiaratkaisuja tutkivassa TEKES hankkeessa. Lisäksi tutkittiin eri verkkoteknologioiden tehokkuutta ja kustannuksia sekä tehtiin hinnoittelua ja paikallisia liiketoimintamalleja koskevat selvitykset. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on ollut kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä teknologiaa ja liiketoimintamalleja älykkäitä kaukolämpöjärjestelmiä varten. Toimintavuonna valmistui kaukolämpöalan uusi strategia. Strategian valmistelua ohjasi kaukolämpövaliokunta ja se pohjautuu sidosryhmähaastatteluihin, jäsenkyselyyn ja -tilaisuuksiin, asiakastyytyväisyyttä selvittäneisiin tutkimuksiin sekä alan toimintaympäristöä koskeviin viimeaikaisiin analyyseihin. Alan strategia avaa kaukolämpöliiketoiminnan tulevaisuuden toimintaympäristöä, luotaa menestyksen kulmakiviä tuleville vuosille sekä herättelee yrityksiä pohtimaan liiketoimintansa luonnetta tulevaisuudessa. Strategian ydin muodostuu kolmen strategisen tavoitteen ja vision ympärille: 1) lisätään joustavuutta ja integraatiota, 2) kehitetään uutta liiketoimintaa palveluista ja kumppanuuksista ja 3) sitoudutaan hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategiaan sisältyy alan visio: Monipuoliset kaukolämpöön ja -jäähdytykseen perustuvat energiaratkaisut ja palvelut ovat asiakkaiden eniten haluamia. Ne mahdollistavat tien hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategian toteuttaminen ja vision saavuttaminen edellyttää alalta johdonmukaista, asiantuntevaa ja yhtenäistä edunvalvontaa. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja tahtoa kehittää uutta energialiiketoimintaa, muuttaa vanhoja asenteita ja luoda uudenlaista toimintakulttuuria. Strategian pohjalta toteutetaan kymmenen hankekokonaisuutta seuraavan kahden vuoden aikana. Ympäristöministeriö valmistelee lämmityksen energiamääräysten uusimista sekä suomalaista lähes nollaenergiarakennuksen määrittelyä. Energiateollisuus osallistui sidosryhmäkeskusteluihin sekä järjesti kahdenvälisiä tapaamisia ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin mm. mahdollista vaatimusta uusiutuvan energian vähimmäisosuudesta. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan erillistä rakennuskohtaista uusiutuvan vähimmäisvaatimusta ei tarvita, jos rakennus on liitetty kaukolämpöön tai siinä on sähkölämmitys. Energiateollisuus on ollut mukana Omakotiliiton kansalaisaloitteessa energiatodistuslainsäädännön muuttamiseksi. Laki pyritään avaamaan kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyyn. Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Energiateollisuus laati toimintavuonna viestintäsuunnitelman energia-alan yhteiskunnallisen painoarvon kirkastamiseksi. Viestintäsuunnitelmaa valmisteltiin yhdessä jäsenyritysten kanssa muun muassa työstämällä sisältöä viestinnän ohjausryhmässä. Suunnitelmassa määriteltyjen viestintätoimien tavoitteena on osoittaa energia-alan tärkeys Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa sekä suurten yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kilpailukyvyn luomisessa. Viestinnän vaikuttavuutta mitataan vuotuisella eri toimialojen yhteiskuntavastuukyselyllä, joka toteutettiin toisen kerran toimintavuoden lopussa. Kysely osoitti, että kansalaisten näkemys energia-alan yhteiskuntavastuusta on muihin toimialoihin verrattuna varsin korkealla tasolla, ja viimeisen vuoden aikana entisestään vahvistunut. Viestintäsuunnitelma pitää sisällään lukuisia konkreettisia eri kohderyhmille suunnattuja viestintätoimia, tapahtumia ja keskustelufoorumeita, joilla alan yhteiskunnallista merkittävyyttä pyritään avaamaan. Merkittävyyttä käsiteltiin muun muassa yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatussa Energia-akatemiassa, joka järjestettiin huhti-toukokuussa ensimmäistä kertaa sekä Energiateollisuuden SuomiAreena -tilaisuudessa, joka järjestettiin heinäkuussa toista kertaa. Alan yhteiskunnallisesta roolista keskusteltiin myös Naiset ja energia -hankkeen tiimoilta järjestetyissä tilaisuuksissa, joita järjestettiin energia-alan naisten lisäksi myös naisopiskelijoille, -poliitikoille, -toimittajille sekä -yrittäjille. Energiateollisuus viesti hankkeistaan ja kannoistaan runsaan 40 tiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuudet älymittauksesta ja Energiateollisuuden tavoitteista vuodelle Energiavuositiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa. Energiateollisuus järjesti maakunnalliset energiatapaamiset jäsenyrityksille tammikuussa Kouvolassa, lokakuussa Mikkelissä ja joulukuussa Lappeenrannassa. Lisäksi Kouvolan ja Mikkelin tilaisuuksien yhteydessä pidettiin paikallismedioille infot ja Lappeenrannan tilaisuuden yhteydessä tavattiin Etelä-Saimaan toimituksen johtoa. Syyskausi käynnistikin keskeisten maakuntalehtien toimitustapaamiset. Etelä-Saimaan lisäksi tavattiin Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan toimitukset. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaarit ja pidettiin tiedotustilaisuudet medialle. Oulussa järjestettyyn kevätseminaariin osallistui noin 220 henkeä ja Helsingissä järjestettyyn syysseminaariin noin 200 henkeä. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat toimialojen jäsentiedotteet ja jäsenekstranet. Kolmen viikoin välein Energiateollisuuden julkisilla verkkosivuilla ilmestynyt Energiasanomat-tiedotuslehti toimitti myös osittain 10 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

8 jäsenviestintätehtävää, vaikka oli luonteeltaan enemmän yleinen viestintäkanava. Energiasanomat lopetettiin kertomusvuoden syksyllä, kun perustettiin ennen kaikkea päättäjille suunnattu sähköinen Uutiskirje ja päätettiin käynnistää vuoden 2014 alusta Energiauutisten sähköinen versio eli nettilehti. Painettu Energiauutiset ilmestyi kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa. Muu energia- ja ympäristöpolitiikka Energiateollisuuden ja monen muun sidosryhmän huomattavista ponnisteluista huolimatta hallitus valmisteli esityksensä windfall-veroksi. Voimalaitosveroksi nimetty esitys heikentää merkittävästi toimintaympäristöä ja on ristiriidassa muun energia- ja ilmastopolitiikan kanssa. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa, mutta EU:n komissio ei ole vielä tehnyt omaa päätöstään siitä, onko esitys valtiontukisääntöjen mukainen. Energiateollisuuden vaikuttaminen jatkuu edelleen veron torjumiseksi. Veron tasoa pudotettiin merkittävästi hallitusohjelmassa linjatusta 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon vuodessa. Turpeen verokorotus alensi metsähakkeen tuotantotukea sähköntuotannossa, mikä heikensi metsähakkeen kannattavuutta erityisesti erillisessä sähköntuotannossa. Energiateollisuus on ajanut turpeen verokorotuksen poistamista. EU:n komissio antoi joulukuussa esityksensä nk. ilmanlaatupaketista. Se sisältää kaksi direktiiviehdotusta, jotka molemmat ovat merkittäviä energia-alan kannalta. Päästökattodirektiivillä määritetään kansalliset päästökiintiöt vuosille 2020 ja 2030 koskien kuutta päästökomponenttia. Keskisuurten polttolaitosten direktiivi antaa puolestaan raja-arvot 1-50 MW kokoisille polttolaitoksille. Erityisesti biomassan pienhiukkaspäästöjen osalta esitys on erittäin hankala ja teknistaloudellisesti ehkä jopa mahdoton toteuttaa ainakin alle 10 MW:n kattiloissa. Edunvalvonta näiden osalta jatkuu. Sähköverkkotoiminta Vuonna 2013 edunvalvonta painottui sähkömarkkinalain eduskuntakäsittelyyn. Energiateollisuus onnistui yhdessä jäsenyritysten kanssa saamaan hallituksen esitykseen merkittäviä muutoksia, minkä seurauksena laki lopullisessa muodossaan mahdollistaa jakeluverkkojen hallitun kehittämisen niin, että se vähentää paineita kohtuuttomiin hinnankorotuksiin. Alueellisesti erot ovat kuitenkin suuria, ja paikoin hinnankorotustarve on merkittävä. Korotukset edellyttävät kuitenkin muutoksia valvontamenetelmiin. Energiaviraston valmistelemat menetelmämuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset perustuvat toimialan omiin ehdotuksiin, joten niitä voidaan pitää oikeansuuntaisina. Valitettavasti menetelmämuutokset eivät riitä turvaamaan investointien rahoitusta. Tähän on kiinnitettävä huomiota nyt, kun aletaan valmistella tulevien jaksojen valvontamenetelmiä. Eduskuntakäsittelyn aikana onnistuimme myös poistamaan tasaerämaksatusta koskevan vaatimuksen. On erittäin harvinaista, että eduskunta tekee enemmistöhallituksen esitykseen näin merkittäviä muutoksia. Onnistuminen perustui koko alan määrätietoiseen ja yhdenmukaiseen vaikuttamiseen. Verkkoyhtiön roolista vähittäismarkkinoilla keskusteltiin laajasti niin kansallisesti, pohjoismaisesti kuin Euroopan tasolla. Kansallisesti vuoden 2013 aikana sähköverkko- ja sähkökauppavaliokuntien yhteinen työryhmä pohti verkonhaltijan ja myyjän välistä työnjakoa energiatehokkuuspalvelujen tarjoamisessa. Työ tämän aiheen ympärillä jatkuu myös vuonna 2014, samoin kuin työ verkonhaltijan roolin määrittämiseksi kysyntäjoustossa. Eurooppalaisten edunvalvontajärjestöissä GEODE:ssa ja Eurelectricissa Energiateollisuus on korostanut verkonhaltijan roolia asiakaspalvelijana erityisesti mittaukseen ja sähkön laatuun liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2013 aikana Energiateollisuus on tukenut verkkoyhtiöitä ja myyjiä tuntimittauksen käyttöönotossa valmistelemalla ja tarkentamalla ohjeistuksia ja menettelyohjeita. Mm. sähkömarkkinoiden ja sanomaliikenteen käytännön menettelyohjeita, tasevirheiden korjausraporttia ja tuntimittaussuositusta on tarkennettu jäsenten toiveiden pohjalta ja uusien menettelytapojen myötä. Energiateollisuus on selvittänyt tuntimittauksen etenemistilannetta kahdesti vuoden 2013 aikana. Viimeisin, erittäin kattava kysely tehtiin loka-marraskuussa ja sen tulosten perusteella jopa 96,5 % kaikista Suomen käyttöpaikoista on tuntimittauksessa Mikrotuotannon verkkoonliittämistä on helpotettu erilaisin ohjein ja suosituksin. Keväällä ET:n mikrotuotannon liittämistä koskevia ohjeita päivitettiin ja tässä yhteydessä suositeltiin uuden saksalaisen vaatimusdokumentin mukaisten laitteiden hyväksymistä. Tämä suositus sai runsaasti positiivista palautetta mikrotuotantotoimijoilta ja on helpottanut myös verkkoyhtiöiden toimintaa. Lisäksi Energiateollisuus laati yhteisen mikrotuotannon yleistietolomakkeen verkonhaltijoiden käyttöön. Mikrotuotannosta on myös järjestetty koulutuksia. Erityisen suosittu oli marraskuussa järjestetty sähköurakoitsijoiden ja verkkoyhtiöiden yhteinen koulutuspäivä. Energiateollisuuden keskeytystilastoinnin kehitystyöryhmä on saamassa työnsä päätökseen. Uusi keskeytystilastointiohje lähetettiin loka-marraskuussa tutustuttavaksi verkkoyhtiöille sekä järjestelmätoimittajille. Työryhmä viimeistelee ohjeen vielä ennen vuodenvaihdetta. Keskeytystilastot kerätään uuden tilastointitavan mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna Työmarkkinat Energiateollisuuden voimassa olevien työehtosopimusten oli tarkoitus alun perin päättyä syyskuussa 2014, jota edeltävinä kuukausina alan työehtosopimusneuvottelutkin olisi käyty, mutta jo vuodelle 2013 laaditussa toimintasuunnitelmassa Energiateollisuus varautui siihen, että taloudellisesta tilanteesta johtuen syksyllä tullaan neuvottelemaan jälleen keskitetystä ratkaisusta vastoin EK:n hallituksen linjauksia. Energiateollisuus aloittikin jo toimintavuoden alussa valmistautumisen syksyn mahdollisiin neuvotteluihin hiomalla neuvottelukoneiston kuntoon. TES-neuvottelukunnan kokoonpano tarkistettiin ja asiantuntijaverkosto päivitettiin sekä valmennettiin tulevia neuvotteluja silmälläpitäen. Työehtosopimuksien kehittämistarpeet kartoitettiin ja muutosesitysten vaikutuksia arvioitiin. Keskusjärjestöt saavuttivat keskitetystä tuloratkaisusta neuvottelutuloksen ja syyskuun alussa Energiateollisuus käynnisti työehtosopimusneuvottelut kaikkien sopijaosapuolten kanssa. Neuvotteluissa päästiin ratkaisuun lokakuun jälkipuoliskolla ja ratkaisun palkantarkistukset ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset. Energiateollisuuden osalta sopimuskauden ensimmäinen jakso on pituudeltaan 22 kuukautta ja se alkaa Toinen jakso on mitaltaan kuusi kuukautta edellyttäen, että keskusjärjestöt pääsevät sopimukseen toisen jakson korotuksista. Ensimmäinen jakso sisältää kaksi palkankorotusta, jotka toteutetaan helmikuussa 2015 (20 /kk tai 12 snt/t) ja helmikuussa 2016 (0,4 %:n yleiskorotus). Edellä mainitut korotukset nostavat ansioita alalla yhteensä runsaalla prosentilla. Energiateollisuuden solmimissa työehtosopimuksissa pyritään kehittämään tuottavuutta, työaikajärjestelyjä ja työhyvinvointia sekä työurien pituutta, ammatillista osaamista ja työvoiman saannin varmistamista sopimuskauden aikana lukuisissa työryhmissä jatkuvan neuvottelun periaatetta soveltaen. 12 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

9 Erimielisyysasioiden alistaminen liittojen käsittelyyn pysyi toimintavuonna määrällisesti korkeana. Osa erimielisyysasioista eteni työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Energiateollisuuden työmarkkinatoimialan omat lakimiehet hoitivat nämä tuomioistuinasiat. Energiateollisuus järjesti toimintavuonna työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön, palkkausjärjestelmiin sekä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta sekä pelkästään työnantajien edustajille kohdennettuna että yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa. Lisäksi syksyllä järjestettiin työmarkkinaseminaari ja työturvallisuuspäivä. Alan nuorisoviestinnän pohjana oli alkuvuodesta teetetty vetovoimatutkimus, jonka tulosten suuntaisesti oppilaitosyhteistyön tueksi tuotettiin uutta tukimateriaalia (mm. kevennetty energiavisa, nuoret ja työelämä -infopaketti). Aiempien vuosien tapaan energia-alan ammatteja, ammattilaisia ja koulutusväyliä esiteltiin laajasti valtakunnallisissa tapahtumissa (mm. NextStep, Studia, Opinto-ohjaajapäivät, Taitaja-kilpailut, Energiapäivä, Luma-päivät) sekä ammatinvalintaikäisten Duuni-lehdissä. Alan nuorisosivusto (www.energiamaailma.fi) uudistettiin. Koulutuspoliittinen edunvalvonta painottui erityisesti muuttuneiden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden käyttöönottoon, AMK-lainsäädännön uudistamiseen sekä työnjohtokoulutuksen kehittämiseen. Edunvalvontatyötä toteutettiin yhteistyössä EK:n, Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön energia-alan koulutustoimikunnan kanssa. Toimintavuonna alan työturvallisuuden tunnusluvut paranivat jälleen. Työturvallisuuden tavoitteena oli aiempien vuosien tapaan 0 tapaturmaa. Jäsenyhtiöiden käyttöön koostettiin muun muassa esimerkkejä yleisimmistä, läheltä piti -tilanteista ja tukimateriaalia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työturvallisuuteen liittyvinä isompina edunvalvonnallisina hankkeina olivat kuorma-auton kuljettajatutkinnot sekä harmaan talouden torjuntaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet. Tutkimustoiminta Tutkimusedunvalvontaa on toteutettu erityisesti EU:n Horisontti puiteohjelman osalta. Ohjelma sisältää Energiateollisuuden toiminta-alueelle tärkeitä teemoja. Energiateollisuus on osallistunut energia ja ympäristö -alueen strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:n tutkimusneuvostoon ja työryhmiin. Ympäristötutkimuspoolille vuosi oli edellisen sopimuskauden viimeinen ja vuoden aikana allekirjoitettiin uusi viisivuotinen sopimus energia-alan ympäristökysymyksiin liittyvän tutkimuksen rahoittamisesta. Rahoitettavia projekteja on ollut kattavasti eri osa-alueilta. Kaukolämmön tutkimusmaksuilla ja muista lähteistä saaduilla noin eurolla rahoitettiin lisäksi 13 kaukolämpöalan tutkimus- ja kehityshanketta. Muut asiat Brysselin toimistossa jatkui asiantuntijavaihto keväällä, ja kesällä kesäharjoittelija teki selvityksen Euroopan ydinvoimatilanteesta. Toimintavuonna Brysselissä vierailivat Energiateollisuuden hallintoyksikkö, sähkökauppavaliokunta, Suur-Savon Energiasäätiö, Rauman Energian hallitus ja Atomiteknillisen Seuran ryhmä. Toimintavuonna Energiateollisuus oli jäsenenä Brysselissä toimivissa energia-alan etujärjestöissä varsin kattavasti. Toimintaa kehitettiin erityisesti Eurelectricin, Euroheat & Powerin, Foratomin ja GEODEn kanssa. Energiateollisuudella on lähetetty työntekijä Eurelectricissä. Lisäksi Energiateollisuus on jäsenenä EWEA:ssa (European Wind Energy Association) ja EEF:ssä (European Energy Forum) sekä eräissä muissa yleisemmällä tasolla EU-asioissa toimivissa järjestöissä. Verkostoitumista ja yhteistyötä on Brysselin instituutioiden lisäksi pyritty kehittämään Elinkeinoelämän keskusliiton ja sitä kautta BusinessEuropen ja muiden valmistavan teollisuuden järjestöjen suuntaan. Hallinto ja talous Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen saakka Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Pentti Kellokumpu (varapj) Antti Jukarainen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Juha Lindholm Tapani Liuhala Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Risto Vaittinen Antti Vilkuna Pori Energia Oy Fortum Oyj Inergia Oy HeadPower Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vatajankosken Sähkö Oy Elenia Verkko Oy Helsingin Energia Laihian Nuuka Lämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Turku Energia Oy Kanteleen Voima Oy Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen jälkeen Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Antti Vilkuna (varapj) Sami Huusko Tapio Jalonen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Esa Lindholm Juha Lindholm Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Pori Energia Oy Fortum Oyj Kanteleen Voima Oy Voimatel Oy Rovakaira Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Kuopion Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Helsingin Energia Kauhavan Kaukolämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Kevätkokous vahvisti tilikauden 2012 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokouksen yhteydessä järjestettiin energiatulevaisuus-seminaari. Syyskokouksessa mm. hyväksyttiin vuoden 2014 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallituksella oli tilikauden aikana 13 kokousta. Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen. Vuoden 2013 lopussa varsinaisia jäseniä oli 257 ja yhteistoimintajäseniä 59. Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. 14 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

10 Taloutta kuvaavia tunnuslukuja ENERGIATEOLLISUUS RY TEUR Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Vars. toiminnan tuotot TILINPÄÄTÖS Vars. toiminnan kulut Konsernituloslaskelma Jäsenmaksutuotot Tilikauden tulos Euroa Poolien osuus tuloksesta VARSINAINEN TOIMINTA Taseen loppusumma Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Kaukolämpötutkimusmaksut Poolit ja tutkimustoiminta Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä , , , , , , , , , , , ,71 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden Palkat ja palkkiot (TEUR) Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/33 19/24 28/30 20/22 25/28 19/19 Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 44,0 42,7 43,9 42,4 45,5 42,8 Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä , , , , , , , , , , , ,00 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot , ,88 Varainhankinta yhteensä , ,88 Kulujäämä , ,12 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut , ,41 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,41 Kulujäämä , ,71 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä , ,94 Tilikauden ylijäämä , ,77 16 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

11 Konsernitase Konsernitase Euroa Euroa V a s t a a v a a V a s t a t t a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä 6 090, , , , , , , , , , , , , ,18 Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA , , , , , , , , , , , ,56 Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,08 Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , , , , , , , , , , , ,80 Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Rahoitusarvopaperit yhteensä 0,00 0,00 0, , , ,20 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,69 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,77 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,80 18 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt Emoyhtiö Tytäryhtiö Omistusosuus Energiateollisuus ry Adato Energia Oy 100,00 % kotipaikka Helsinki Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu B, 5. krs, HELSINKI Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto, tytäryhtiö 25 % menojäännöspoisto Konserniliikearvo sekä konsernireservi Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa Lahjoituksen arvo oli ,47 euroa. Tästä syntyi konsernireserviä ,86 euroa. Toisessa vaiheessa yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa ,53 euroa. Kolmannessa vaiheessa osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa ,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa ,21 euroa tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi ,33 euroa, joka on poistettu kokonaan 5 vuoden tasapoistoina vuosina Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , ,52 Rahoitus- ja sijoitustuotot Rahoitus- ja sijoituskulut , , , ,10 Yhteensä , ,38 Yhteensä , ,41 Henkilökunnan keskim. lukumäärä Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista Koneista ja kalustosta , , , ,33 Yhteensä , ,33 20 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

13 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN ERITTELY AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa ,00 0, ,00 Kirjanpitoarvo Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo , , ,00 Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa , , ,36 Aineettomat hyödykkeet yhteensä AINEELLISET HYÖDYKKEET 6 090,00 Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa , , ,64 Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo , , , ,62 Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden ylijäämä , , , ,43 Moottoriajoneuvot ei alv Oma pääoma yhteensä ,60 Kirjanpitoarvo Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto yhteensä , , , ,60 LEASINGVUOKRAVASTUUT Leasingvastuut yhteensä Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät , , ,18 Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo , ,04 22 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

14 Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma Energiateollisuus ry:n tase Euroa Euroa V a s t a a v a a VARSINAINEN TOIMINTA PYSYVÄT VASTAAVAT TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Poolit ja tutkimustoiminta Neuvonta- ja informaatiomaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä , , , , , , , , , , , ,37 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä , , , , , , , , , , , , , ,35 KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot , , , , , , , , , , , , , ,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , , , ,26 0,00 0,00 0, , , , , , , , , ,32 Varainhankinta yhteensä , ,88 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,60 Kulujäämä , ,15 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,95 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä , , , , , ,77 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto , , , , , , , , , ,83 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Oma pääoma yhteensä , ,97 Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä , , , ,83 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä , , , , , , , ,00 Vieras pääoma yhteensä , ,00 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,97 24 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

15 Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen liitetiedot TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA) Tilikausi TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yhteensä Hallinto Sähköntuotanto Kaukolämpö Sähköverkot Sähkökauppa Palvelutuotanto Työmarkkina Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan. Tuotot tilais. ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Inform.- ja neuvontapalv.maksut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , ,69 Vuokratuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteensä , ,40 KULUT Henkilöstökulut Henkilökunnan keskim. lukumäärä Poistot Vuokrakulut tilat Suunnitelman mukaiset poistot Koneista ja kalustosta , ,33 Vuokrakulut koneet Matkakulut Jäsenten matkakulut Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Toimistokulut Kokoukset, jäs.til., edustus Viestintä Koulutus Projektit, tutkimustoimin.jm-r Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Projektit, tutkimustoimin.er-r. Konsulttipalv., tilastopalv Tuotot Tuotot osuuksista muissa yrityksissä Osingot tytäryrityksestä Korkotuotot Myyntivoitot Arvonalennusten palautukset Kulut Myyntitappiot Arvonalennukset Korkotappiot Korkokulut Muut kulut 9 906, , , , , , , , , , , , , ,31 268,89 0, ,82-145, ,48-456,36-359,71-67, ,44 Jäsenmaksut Muut kulut Kulut yhteensä VARSINAINEN TOIMINTA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 1 Osuudet yht.kust. TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 2 VARAINHANKINTA Yhteensä , ,38 Jäsenmaksutuotot Poolien vuosilaskelmat Ympäristöpooli ja sähkötutkimuspooli siirrettiin tytäryhtiön hoidettaviksi RAH.- JA SIJOITUSTOIMINTA TUOTOT KULUT Projekti- ja tutkimuskulut Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v olivat euroa (v euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli euroa ( euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus euroa ( euroa). RAH.- JA SIJ.TOIMINTA YHT. SIIRROT RAHASTOIHIN TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

16 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN ERITTELY AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Henkilöautot ei alv Kirjanpitoarvo Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto yhteensä Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kirjanpitoarvo , , , , , , , , ,00 0,00 0, ,00 Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden yli/alijäämä ,00 0, , , , , , , , , , , ,53 OSAKKEET JA OSUUDET Adato Energia Oy Elisa Oyj Nordea Private Wealth Management Nordea säästö 25 Kasvu-yhdistelmärahasto Osakkeiden arvonalentumiset Rahastojen arvonalentumiset Joukkovelkakirjojen arvonalentumiset kpl Hankinta-arvo , , , , , , , ,95 Markkina-arvo , , , ,02 Oma pääoma yhteensä LEASINGVUOKRAVASTUUT Ge Capital Equipment Finance Ab - kopiokoneet Santander - sähköauto , , , ,68 RAHASTOT Sidotut rahastot Stipendirahasto Pääoma Korkotuotot Pankkikulut Stipendit Pääoma , ,77-29, , ,36 Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin Yhteensä , , ,68 Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta. Skyn lahjoitusrahasto Pääoma Professuuri ja tutkimus Korkotuotot Pankkikulut Osinkotuotot Pääoma , ,00 103,90-35, , ,64 Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Aalto-yliopiston viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen professuuri päättyi Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ Nimi Kotipaikka Omistusosuus Adato Energia Oy Helsinki 100,00 % 28 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

17 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä Palkkakirjanpito atk-tulosteena KÄYTETYT TOSITELAJIT Jäsenmaksulaskut 02 Muu laskutus 03 EK:n jäsenmaksulaskutus 10 Myyntireskontra, maksut 20 Pankkitositteet 30 Ostolaskut 35 Ostoreskontra, maksut 40 Palkat 50 Sijoitukset 70 Käyttöomaisuuskirjanpito 80 Muistiotositteet 30 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

18 HALLITUS 11/ / / /2014 Puheenjohtaja Puheenjohtaja Matti Rintanen, Pori Energia Oy Matti Rintanen, Pori Energia Oy Varapuheenjohtajat Varapuheenjohtajat Timo Karttinen, Fortum Oyj Pentti Kellokumpu, Inergia Oy Timo Karttinen, Fortum Oyj Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy Hallituksen muut jäsenet Hallituksen muut jäsenet Antti Jukarainen, HeadPower Oy Jukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Tapani Liuhala, Elenia Oy Pekka Manninen, Helsingin Energia Ari-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Risto Vaittinen, Turku Energia Oy Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy Sami Huusko, Voimatel Oy Tapio Jalonen, Rovakaira Oy Jukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Pekka Manninen, Helsingin Energia Ari-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 32 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

19 VALIOKUNNAT 2013 Kaukolämpövaliokunta Sähköntuotantovaliokunta Ahl Marko Vantaan Energia Oy Andsten Risto *) Fortum Power and Heat Oy Gullsten Kristian **) Rovaniemen Energia Oy Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Järvelä Juhani Oulun Energia Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Mattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö Oy Laine Ari Helsingin Energia Raunio Ari Porvoon Energia Oy Larnimaa Riitta Pohjolan Voima Oy Riipinen Marko *) Tirkkonen Heikki Veikkola Miikka Vihervuori Pekka Helsingin Energia Suur-Savon Sähkö Oy Fortum Power and Heat Oy Paimion Lämpökeskus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Lehto Jussi **) Renvall Anders Savelainen Janne Torvinen Timo Keravan Energia Oy Kymppivoima Oy Lahti Energia Oy Kemijoki Oy *) pj **) vpj Sähköverkkovaliokunta Työmarkkinavaliokunta Eklund Tony Nykarleby Kraftverk Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia Oy Gylen Arto *) PKS Sähkönsiirto Oy Lehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Harjanne Risto Helen Sähköverkko Oy Parvio Leena **) Tampereen Sähkölaitos Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy Puhtila Mikko Empower Oy Junttila Arto Koillis-Lapin Sähkö Oy Rinta Perttu ***) Suur-Savon Sähkö Oy Kuronen Pertti Lindholm Juha ***) Myllymäki Jorma Rintamäki Juha **) Fingrid Oyj Vatajankosken Sähkö Oy Elenia Verkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Salo-Oja Anne Tähtinen Matti Urkola Päivi Vaimala Soili Kemin Energia Oy Fingrid Oyj Fortum Oyj Teollisuuden Voima Oyj *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Sähkökauppavaliokunta Palveluntuotantovaliokunta Keski-Karhu Juha Savon Voima Oyj Huusko Sami Voimatel Oy Kuusela Akke Suomen Voima Oy Hyvönen Pekka Tampereen Vera Oy Laitinen Jussi Tampereen Sähkölaitos Oy Jukarainen Antti ***) HeadPower Oy Mäkilä Vesa Satapirkan Sähkö Oy Knaapila Ari-Jussi **) Empower Oy Niemi Jukka Helsingin Energia Kuusisto Mika Ravera Oy Reko Ilkka **) Roiha Jarmo Toivonen Jukka *) Virikko Timo Vantaan Energia Oy Vattenfall Sähkönmyynti Oy Fortum Power and Heat Oy Energiapolar Oy *) pj **) vpj Metsälä Lassi Pietilä Risto Pöntinen Jorma *) Vehkala Antero Mitox Oy Infratek Finland Oy Suur-Savon Sähkötyö Oy Pohjolan Werkonrakennus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen 34 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

20 VALIOKUNNAT 2014 Kaukolämpövaliokunta Sähköntuotantovaliokunta Ahl Marko Vantaan Energia Oy Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Gullsten Kristian **) Rovaniemen Energia Oy Kantola Tuomo **) Jyväskylän Energia Oy Järvelä Juhani Oulun Energia Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Mattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö Oy Kuusela Akke Suomen Voima Oy Raunio Ari Porvoon Energia Oy Laine Ari Helsingin Energia Riipinen Marko *) Tirkkonen Heikki Veikkola Miikka Vihervuori Pekka Helsingin Energia Suur-Savon Sähkö Oy Fortum Power and Heat Oy Paimion Lämpökeskus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Larnimaa Riitta *) Penttinen Risto Renvall Anders Tykkyläinen Markus Pohjolan Voima Oy Fortum Oyj Kymppivoima Oy Rovaniemen Energia Oy *) pj **) vpj Sähköverkkovaliokunta Työmarkkinavaliokunta Gylen Arto *) PKS Sähkönsiirto Oy Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia Oy Harjanne Risto Helen Sähköverkko Oy Lehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy (Caruna Oy alkaen) Miettinen Tiina Fingrid Oyj Junttila Arto Koillis-Lapin Sähkö Oy Parvio Leena **) Tampereen Sähkölaitos Kurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö Oy Perttu Rinta ***) Suur-Savon Sähkö Oy Kuronen Pertti Myllymäki Jorma Rintamäki Juha **) Tupeli Seppo Fingrid Oyj Elenia Oy Vaasan Sähköverkko Oy Herrfors Nät-Verkko Oy Ab *) pj **) vpj Salo-Oja Anne Urkola Päivi Vaimala Soili Varjoranta Tuomo Kemin Energia Oy Fortum Oyj Teollisuuden Voima Oyj JyNet Urakointi Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Sähkökauppavaliokunta Palveluntuotantovaliokunta Keski-Karhu Juha Savon Voima Oyj Aho Tuure Kymenlaakson Sähkö Oy Kielinen Susanna Vattenfall Oy Ainasoja Esko Oulun Energia Urakointi Oy Laitinen Jussi Tampereen Sähkölaitos Oy Huusko Sami ***) Voimatel Oy Lehto Jussi Keravan Energia Oy Hyvönen Pekka *) Tampereen Vera Oy Niemi Jukka Helsingin Energia Käyhty Jari Lappeenrannan Verkonrakennus Oy Paajanen Petri Reko Ilkka **) Toivonen Jukka *) Virikko Timo Vatajankosken Sähkö Oy Vantaan Energia Oy Fortum Markets Oy Energiapolar Oy *) pj **) vpj Massinen Sami Metsälä Lassi Pietilä Risto Vehkala Antero **) Vertek Oy Mitox Oy Infratek Finland Oy Pohjolan Werkonrakennus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen 36 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli Ministeriön terveiset Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Agenda Lämmityssektori ja kaukolämpö perusskenaariossa ja Pöyryn taustaselvityksessä Veromuutokset Kivihiilestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot