Vuosikertomus. Svensk resumé

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus. Svensk resumé"

Transkriptio

1 Vuosikertomus Svensk resumé 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Energiateollisuuden vuosikertomus 2013 Toimitusjohtajan katsaus...2 Hallituksen kertomus...4 Tilinpäätös...17 Tilinpäätöksen allekirjoitus...30 Tilintarkastuskertomus...32 Hallitus...33 Valiokunnat...34 Varsinaiset jäsenet...38 Yhteistoimintajäsenet...40 Svensk resumé...41

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pitkän talouskriisin jälkeen maailman ja Euroopankin taloudessa näkyi vuonna 2013 lieviä parantumisen merkkejä. Euroopan talouskehitys on kuitenkin vielä varsin epävarmalla ja vaikeasti ennustettavalla pohjalla. Talouden heikko tilanne on heikentänyt sähkön kysyntää ja samalla hinta on pysynyt varsin maltillisena. Suomessa sähkön kokonaiskäyttö laski vuonna 2013 hieman, eli lämpötilakorjattuna 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden sähkön käytössä oli jo nähtävissä lieviä elpymisen merkkejä ja teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi prosentin. Sähkön tuonti pysyi vuonna 2013 korkealla tasolla ja oli 18,7 prosenttia sähkön käytöstä. Sähkön vuotuisen kulutushuipun aikana tammikuussa katettiin tarpeesta noin 18 prosenttia tuonnilla. Hiilineutraalin tuotannon osuus Suomessa tuotetusta sähköstä oli 69 prosenttia ja kaukolämmöstä 31 prosenttia. Lämpimämmistä säistä johtuen kaukolämmön myynti laski yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puu nousi vuonna 2013 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi 29 prosenttiin. Investoinnit jatkuivat korkeina, mutta toimintaympäristö on varsin haasteellinen. Energiatoimiala on jo vuosikausia ollut selvästi suurin investoija kaikista maamme teollisuuden eri toimialoista. Vuonna 2013 energiainvestointien arvioidaan pysyneen edellisvuoden tasolla eli noin 1,8 miljardissa eurossa. Koko teollisuutemme investoinneista energiainvestointien osuus oli vuonna 2013 noin 35 %. Kuluvalle vuodelle 2014 ennakoidaan energiainvestoinneissa jonkin verran kasvua ja niiden arvioidaan nousevan hieman yli 2 miljardiin euroon. Energiainvestoinnit vuonna 2014 olisivat noin 39 % koko teollisuutemme investoinneista. Toimintaympäristömme on kuitenkin varsin haasteellinen. Heikon taloudellisen tilanteen ja energia- ja ilmastopolitiikassa käytettyjen päällekkäisten ja keskenään ristiriitaistenkin ohjauskeinojen vaikutuksesta energiayhtiöiden kannattavuus ja mahdollisuudet markkinaehtoisiin investointeihin ovat merkittävästi heikentyneet. Samalla energiatoimialaan kohdistuvaa poliittista riskiä pidetään varsin suurena, selvästikin suurimpana kaikista eri teollisuuden toimialoista. Myös tästä aiheutuva epävarmuus voi vaikeuttaa investointeja ja niiden rahoittamista. Tarvitsemme edelleen merkittäviä investointeja sekä siirto- ja jakeluverkkoihin että energiantuotantoomme. Ellemme pysty toteuttamaan jo suunniteltuja investointeja ja tämän lisäksi myös jatkamaan investointeja, ajautuisimme helposti jo lähivuosikymmeninä tilanteeseen, jossa tuotantokapasiteettimme mahdollisuudet vastata sähkön kysyntään heikkenisivät nykyisestäänkin. Euroopan unionin nykyinen vuoteen 2020 ulottuva energia- ja ilmastopoliittinen ohjausjärjestelmä on osoittautunut kohtuuttoman kalliiksi ratkaisuksi. Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet ja ohjauskeinot ovat hajauttaneet markkinoita. Samalla uusiutuvan energian tukeminen on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää sekä heikentänyt päästökaupan ohjausvaikutusta ja uskottavuutta. Uudet energiainvestoinnit Euroopassa ovat perustuneet pääosin poliittisesti päätettyihin tukijärjestelmiin, eivätkä markkinasignaaleihin. Liuskekaasun hyödyntäminen on laskenut maakaasun ja sähkön hintaa Yhdysvalloissa ja tuo Yhdysvalloille merkittävää kilpailuetua Eurooppaan nähden. Maailman suurimmat liuskekaasuesiintymät sijaitsevat Kiinassa ja tulevaisuudessa myös Kiina voi saada uuden kilpailuedun liuskekaasusta ja edullisesta energian hinnasta. EU:n pitkään jatkunut taloustaantuma ja liuskekaasun käyttöönotto heikentävät Euroopan suhteellista kilpailukykyä. Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2014 koko Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeän linjausehdotuksen ilmastoja energiapolitiikan puitteiksi vuoteen On tärkeätä, että komission ehdotuksessa Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on nostettu keskeiseksi lähtökohdaksi ilmastomuutoksen hillinnän sekä energiaturvallisuuden ja -omavaraisuuden rinnalle. Komission ehdotukset vahvistaisivat päästökaupan asemaa keskeisenä ilmastopoliittisena ohjauskeinona. Komission esittämä kasvihuonekaasujen 40 prosentin sitova vähennystavoite on kunnianhimoinen, mutta kuitenkin hyvin linjassa 2050 päästövähennystavoitteen kanssa. Ehdotettu EU-tason 27 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite on tasapainossa päästövähennystavoitteen kanssa, joskin sinänsä tarpeeton, koska päästötavoite jo sinällään johtaa uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Ehdotuksen mukainen automaattinen päästöoikeuksien tarjonnanhallinta vahvistaa päästökauppaa, vakauttaa päästöoikeuden hintavaihteluita ja lisää hinnan ennustettavuutta sekä vähentää riskiä jatkuvaan poliittiseen puuttumiseen. Olisi myös tärkeätä, että tukien painopistettä voitaisiin siirtää nykyisenkaltaisista tuotantotuista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joilla pystyttäisiin nykyistä kustannustehokkaammin vauhdittamaan teknologiakehitystä ja uuden teknologian käyttöönottoa. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja 2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

4 HALLITUKSEN KERTOMUS 2013 Toimintaympäristö vuonna 2013 Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n yhdeksäs toimintavuosi. Kulunut 5-vuotisjakso on ollut poikkeuksellinen, koska vuoden 2008 loppupuolelta Euroopan talous on ollut jatkuvassa kriisissä. Vuonna 2013 EU-maiden bruttokansantuote laski ja euromaiden BKT aleni vielä enemmän kuin koko EU:n. Myös maailmantalouden kasvu oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja saattaa jäädä jopa alle 3 prosenttiin. Suomen talouskehitys oli EU:n keskiarvoa huonompi, ja BKT painui noin -1 prosenttiin. Positiivista kuitenkin on, että toimintavuoden aikana sekä Euroopassa että Suomessa tapahtui käänne parempaan suuntaan ja vuodelle 2014 ennustetaan jo selkeää kasvua. Myös Yhdysvaltojen talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Euroopassa primäärienergian ja sähkön kulutuksen toistaiseksi korkein taso saavutettiin vuonna Sen jälkeen taloustaantuma on alentanut merkittävästi energian kysyntää. Energian tuotantorakenne on muuttunut, kun erityisesti kaasun kysyntä on viime vuosina laskenut halvan hiilen ja lisääntyneen uusiutuvan energian vuoksi. Sähkön tukkuhinta aleni Euroopassa, mikä yhdessä poliittisten epävarmuustekijöiden kanssa on heikentänyt edellytyksiä toteuttaa markkinaehtoisia tuotantoinvestointeja. Kehitys on johtanut siihen, että myös sähköjärjestelmän vakaus on ollut erityisesti Keski-Euroopassa koetuksella. Marraskuussa pidetyssä Varsovan ilmastokokouksessa ei päästy sopuun päästövähennystavoitteiden pikaisesta asettamisesta päinvastoin: teollisuus- ja kehitysmaiden vastakkainasettelu jopa syveni. Sitovien päästövähennyksien pikaista asettamista ei vaadita vastoin EU:n tavoitteita. Näyttääkin hyvin epätodennäköiseltä, että Pariisin kokouksessa 2015 päästäisiin laajaan kansainväliseen sopimukseen. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2013 Vihreän kirjan, joka on keskustelunavaus ja julkisen konsultaation perusta tulevasta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoteen Eurooppa-neuvosto käsitteli energia-asioita toukokuun teemakokouksessaan. Energiasta tehdyt päätelmät ovat merkittävät, koska ensimmäisen kerran Euroopan kilpailukyky ja energian hintaan liittyvät kysymykset nostettiin selkeästi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien asioiden rinnalle. Lisäksi korostettiin tehtyjen päätösten toimeenpanoa energiasisämarkkinoilla, investointien tärkeyttä ja energian hankintalähteiden monipuolistamista. Päästöoikeuksien osalta markkinoilla on ollut rakenteelliseksi muodostunutta ylitarjontaa, joka piti päästöoikeuksien hintatason alhaisena. Hintatason alhaisuuteen ovat vaikuttaneet kolme keskeistä syytä: pitkäaikainen taloustaantuma, päästökaupan kanssa päällekkäiset uusiutuvan energian tuet ja suuri määrä Kioton joustomekanismeista hankittuja päästöoikeuksia. Kaikkiaan päästöoikeuksien ylitarjonta oli vuoden 2013 lopussa karkeasti 2000 miljoonaa kappaletta. EU päätyikin päästöoikeuksien huutokauppa-aikataulun muuttamiseen vuosina siten, että yhteensä 900 miljoonaa päästöoikeutta siirretään kauden alkupuolelta kauden loppuun, ns. backloadingmenetelmällä. Käytännössä toimenpiteen merkitys on kuitenkin vähäinen, ja päästöoikeuden hinnan ei uskota merkittävästi muuttuvan lähivuosina. Suomessa hallituksen energia- ja ilmastostrategia valmistui ja se käsiteltiin eduskunnassa vuoden 2013 aikana. Strategia oli päivitysluontoinen eikä sisältänyt merkittäviä uusia avauksia. Tärkeimmät lisäykset olivat vuodelle 2025 asetetut energiatavoitteet, joihin sisältyi erityisesti kivihiilen merkittävä vähentäminen sähköntuotannossa ja tuulivoimantuotannon tavoitetaso 9 TWh. Turpeen käyttöä pyritään vähentämään siten, että se ei korvaudu hiilellä ja lisäksi sähkön pientuotannon edellytyksiä halutaan parantaa. Strategian jatkoksi käynnistettiin kansallisen energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelutyö. Työ valmistuu vuoden 2014 aikana. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehitys jatkui kahdensuuntaisena: kansallisten ja alueellisten markkinoiden yhteen kytkentä eteni, mutta odotettua hitaammin. Toisaalta erot investointiedellytyksissä eri maiden välillä ennemminkin kasvoivat kuin vähenivät erilaisten tukimekanismien takia. Yhä useammat maat selvittävät ja ottavat käyttöön erilaisia sähköntuotantokapasiteetin tukimekanismeja. Komissio antoi marraskuussa ohjeen valtion interventioista sähkömarkkinoilla. Lähtökohtana ohjeelle ovat epäonnistuneet tukijärjestelmät uusiutuvalle energialle ja etenkin tukijärjestelmien korjaaminen. Ohje tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävällä tavalla tukijärjestelmiin yhdessä valtion ympäristöja energiatukien ohjeen kanssa. Suomen sähkönmittaus uudistettiin toimintavuoden loppuun mennessä ensimmäisenä maana maailmassa niin, että valtaosa asiakkaista sähkönkäyttö mitataan etäluettavin mittarein päivittäin tuntitasolla. Toimijoiden välinen taseselvitys tehdään näitä tuntitietoja hyväksikäyttäen. Kotitalousasiakkaatkin voivat jo valita tuntitason kulutukseen perustuvia tuotteita. Muutos tuntitason luettavuuteen avaa uusia mahdollisuuksia sähkönmyyjien tuotekehitykselle, kysyntäjoustolle, energiatehokkuuden parantamiselle ja sähköverkon kehittämiselle. Vuonna 2013 sähkömarkkinoille oli leimallista Suomen aluehinnan korkea keskiarvo, joka ylitti pohjoismaisen systeeminhinnan keskiarvon yli 3 eurolla/mwh. Suomessa spot-hinnan keskiarvo oli 41 /MWh eli noin 12 % korkeampi kuin vuonna Sähkön tuonti Venäjältä on muuttunut tuontia rasittavan kapasiteettimaksun seurauksena ja tämä on vahvistanut hintaeroja. Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella, noin 5 TWh:n, tasolla. Edullista pohjoismaista vesisähköä siirtyi Suomen kautta Baltiaan nettomääräisesti 0,6 TWh. EstLink2-kaapelin käyttöönotto toimintavuoden lopulla oli iso askel Baltian integroinnissa pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Keväällä 2011 tsunamin aiheuttama Fukushiman turma johti ydinvoiman uudelleenarviointiin useassa maassa. Nyt näyttää siltä, että tilanne on rauhoittumassa. Jopa Japanissa on vahvoja kannanottoja ydinvoiman puolesta. Siellä yli 10 yksikölle on haettu lupaa käynnistää reaktori uudelleen. Länsimaissa tilanne on kehittynyt ydinvoimalle myönteisempään suuntaan. Vuonna 2013 käynnistyi maailmassa 10 ydinvoiman rakennushanketta, joista 4 Yhdysvalloissa. Uuden ydinvoimalan rakentaminen on uusien turvallisuusvaatimusten ja muidenkin syiden vuoksi kallistunut merkittävästi, mikä eittämättä vaikeuttaa investointipäätöksiä ja rahoituksen saamista. Toisaalta useissa energia-alan tulevaisuuden arvioissa ydinvoiman osuus on nousussa pitkällä aikavälillä. Uusiutuvan energian osalta komissio siirsi esityksen antamista kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereistä ainakin vuoden 2014 lopulle. Tämä toisaalta antaa pienen hengähdystauon, mutta toisaalta jatkaa epävarmuutta biomassan käyttöedellytyksistä jatkossa. Suomen sähkönkulutus laski vuonna ,5 prosentilla, ja oli yhteensä 83,9 TWh. Kulutuksesta katettiin kotimaisella tuotannolla 81 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 prosenttia 4 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

5 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,9 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta sähköntuotannosta oli 36 % ja hiilidioksidivapaan tuotannon 69 %. Kaukolämmön myynti laski noin 7 prosenttia lämpimistä säistä johtuen. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,6 TWh. Hiilineutraalin tuotannon osuus nousi jo 31 prosenttiin. Kaukolämmön keskimääräinen CO2-päästö laski tasolle 175 g/kwh. Kaukolämmön keskihinta nousi 8,7 %. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi lähes 30 %, koska jäähdytystarve nousi edellistä kesää aurinkoisemman ja lämpimämmän sään vuoksi. Vuonna 2013 Energiateollisuuden toiminnan painopistealueita olivat: Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiaomavaraisuus ja sen edellytysten parantaminen Investointiedellytysten turvaaminen Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Vuonna 2013 alkoi EU:n päästökauppajärjestelmän kolmas kausi. Päästöoikeusmarkkinoilla on jo pitkään vallinnut ylitarjontatilanne, ja päästöoikeuden hintataso oli suurimman osan vuodesta 3-5 euron tasolla. Päästökaupan roolista energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinona käytiin paljon keskustelua. EU:n komission nk. backloading-esitys eli huutokaupattavien päästöoikeuksien siirto tuli lopulta hyväksytyksi monivaiheisen prosessin päätteeksi. Energiateollisuus teki oman ehdotuksensa päästökaupan aseman vahvistamisesta ja osallistui aktiivisesti keskusteluun niin EU:ssa kuin Suomessakin eri sidosryhmien kanssa. Päästökaupan kehittäminen liittyy koko markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen sähkömarkkinoilla. Energiateollisuus teetti selvityksen päästöoikeuksien ylitarjontaan johtaneista syistä. Selvitys osoitti päällekkäisen ohjauksen olevan merkittävä tekijä päästökaupan aseman heikentymisessä. Energiateollisuuden esittämät keskeiset toimenpiteet markkinaehtoisen kehityksen palauttamiseksi ja päästökaupan aseman vahvistamiseksi ovat kunnianhimoinen päästötavoite vuodelle 2030, päällekkäisen ohjauksen vähentäminen ja uusiutuvan energian maakohtaisista tavoitteista pidättäytyminen 2020-luvulla, uusiutuvan energian tukien kehittäminen markkinaehtoisiksi ja niistä asteittainen luopuminen sekä päästökaupan tarjonnanhallintaan perustuva vakausmekanismi. Nämä kaikki ovat keskeisessä roolissa komission julkistamassa esityksessä. Lisäksi Energiateollisuus on korostanut hiilivuodon estämistä ja ajanut päästökaupan aiheuttaman kilpailuhaitan kompensoimista energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes ilmastopoliittinen kilpailuasema tasapainottuu muiden talouksien kanssa, sekä päästökaupan laajentamista koskemaan koko lämmityssektoria. Nämä tavoitteet eivät ole vielä realisoituneet konkreettisina esityksinä. Toiminnassaan Energiateollisuus on pyrkinyt mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen keskeisten sidosryhmien kanssa ja hakenut linjauksilleen kumppaneita. Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiateollisuus osallistui keskusteluun eurooppalaisten sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta tukeutuen mm aikana valmistuneeseen, osin rahoittamaamme Pöyryn Future Market Design -raporttiin. Energiateollisuuden tavoitteena ovat markkinaehtoiset investoinnit, rinnakkaisten ohjausjärjestelmien purkaminen ja päästökauppa pitkän aikavälin ratkaisuna. Teetimme Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla myös sidosryhmien näkemyksiä hyödyntävän selvityksen Polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen. Selvitystä käytetään yhtenä pohjana valmisteltaessa Energiateollisuuden kantoja pitkän aikavälin energiaratkaisuihin. Valtaosa Euroopan sähköntuotantoinvestoinneista perustuu kansallisiin tukijärjestelmiin. Tämä kehitys vain voimistui vuonna Tukien myötä moniin maihin on kehittynyt tuotantorakenne, joka vaarantaa sähkön toimitusvarmuuden ja aiheuttaa huomattavia vaikutuksia naapurimaiden sähköjärjestelmiin. Keskustelu kapasiteettimekanismien tarpeesta kiihtyi EU:ssa. Energiateollisuus on edunvalvonnassaan tukenut energy-only -markkinamallia ja puolustanut muutenkin markkinoiden yhdentymiskehitystä, jota kansalliset kapasiteettimekanismit uhkaavat hajottaa. Energiateollisuus on ajanut uusiutuvan energian tukien markkinaehtoistamista ja niistä luopumista 2020-luvulle mentäessä, sekä korostanut tukirahojen suuntaamista uusien tekniikoiden kehittämiseen, kaupallistamiseen ja demonstroimiseen sen sijaan, että niitä suunnataan tuotantotukiin. Ymmärrys uusiutuvan energian voimakkaiden tukien vaikutuksesta energian hintaan sekä koko järjestelmän toimivuuteen ja kustannuksiin on selvästi lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden käytännön toimintaa ohjaavien verkkosääntöjen valmistelu eteni vuoden 2013 loppupuolella. Energiateollisuus vaikutti sääntöihin lähinnä Eurelectricin kautta. Pääosin valmistelu on tuottanut suomalaisittain hyviä ratkaisuja. Ongelmakohtien osalta Energiateollisuus pyrki mm. välttämään tuntia lyhyempää taseselvitystä sekä nykyistä pohjoismaista hintasuojausmallia uhkaavia finanssisiirtooikeuksia. Näissä asioissa tilanne vaihteli vuoden mittaan, mutta hyviin ratkaisuihin on edelleen täydet mahdollisuudet. Kiristynyt finanssisääntely vaikuttaa enenevässä määrin sähkömarkkinatoimijoihin. Päällekkäisyyksiä energia-alalle räätälöidyn sääntelyn kanssa on pyritty torjumaan. Alan sisäinen keskustelu tulevasta vähittäismarkkinamallista ja varsinkin laskutustavasta, eli siitä, laskuttaako verkkoyhtiö suoraan asiakastaan vai asiakkaan sähkönmyyjää, jatkui. Kyseisiä asioita käsittelevät valiokunnat päättivät teettää selvityksen asiasta vuoden 2014 aikana. Energiateollisuus edisti myös sähkön pientuotannon markkinaehtoista käsittelyä. Sähköinen liikenne on saanut kasvavassa määrin huomiota. Suomessa sähköautojen merkitys on vielä hyvin pieni, mutta esim. Norjassa ne ovat ajoittain olleet myydyimpien merkkien joukossa. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitys jatkui. Energiateollisuus on osallistunut aktiivisesti NordREG:in vetämään harmonisoitujen liiketoimintaprosessien ja niihin pohjautuvan sanomaliikenteen määrittelyyn sekä kantaverkkoyhtiövetoiseen pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) valmisteluun. Uuden sähkömarkkinalain myötä Fingrid sai sähkön vähittäismarkkinoilla tarvittavan tiedonvaihdon kehitystehtävän sekä esitteli suunnitelman tiedonvaihtoon liittyvien tehtävien haltuunotosta, sekä keskitetyn sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välisen tiedonvaihdon eli ns. data hubin selvittämisestä vuoden 2014 aikana. Useissa maissa data hubiin perustuvaan tiedonvaihtotapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä. Energiateollisuus kannatti muutoksia ja valmistautui osallistumaan selvitystyöhön. Tiedonvaihdon tulevaisuudesta järjestettiin myös jäsentilaisuus. Selvityksessä varaudutaan sekä yhden että kahden laskuttajan toimintamalleihin. Laki sähkön alkuperän varmentamisesta astui Energiateollisuuden kiirehtimänä voimaan Laki estää uusiutuvien kaksoislaskennan ja on siten linjassa muun Euroopan sääntelyn kanssa. Energiateollisuus auttoi perustamaan Suomeen uuden RECS-ryhmän tiedonkulun ja menetelmien 6 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

6 kehittämisen helpottamiseksi. Nämä toimet luovat aiempaa paremman pohjan alkuperämerkityn sähkön kaupalle. Energiateollisuuden johdolla Geodessa laadittiin raportti jakeluverkkojen siirtotariffien kehitystarpeista ja siirtymisestä energiapohjaisesta hinnoittelusta kohti niin sanottua kaistahinnoittelua. Raportti sai myönteistä vastakaikua EU:n energiaviranomaisten taholta. Energiaomavaraisuus ja sen parantaminen Energiateollisuus osallistui metsäenergiamarkkinoiden kehittämiseen mm. kansallisessa metsäneuvostossa ja sen metsätalous ja energia -työryhmässä sekä työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisessa ohjelmassa. Energiateollisuus oli myös mukana valmistelemassa metsäpoliittista selontekoa. Metsäalan EU-kysymyksiin otettiin kantaa kansallisessa EU-metsäjaostossa. Energiateollisuus jatkoi vaikuttamistaan lainsäädännön valmisteluun komissiossa, maa- ja metsätalousministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä siten, että biomassan kestävyyskriteerit eivät muodostaisi rajoitteita biomassan energiakäytölle talousmetsistä. Uhkana on toisaalta bioenergian tarjontapohjan supistuminen ja toisaalta monimutkaiset seuranta- ja valvontakäytännöt. Kestävyyskriteerien antaminen lykkääntyi kevään 2014 europarlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Turpeen energiakäytön poliittinen vastustus oli toimintavuonna vielä vahvaa, mutta suhtautumisessa turpeeseen on ehkä nähtävissä jonkinlainen käänne. Kotimaisten polttoaineiden merkitys maamme kauppataseen kannalta on saanut lisää ymmärrystä. Energiateollisuus puolusti energiaturpeen asemaa nostamalla esiin turpeen käytön hyviä puolia sekä todellisia ympäristövaikutuksia. Energiateollisuus osallistui turvealan pitkäjänteiseen ja laajapohjaiseen yhteistyöhankkeeseen turpeen maineen parantamiseksi, eli ns. turvetalkoisiin. Energiateollisuus vaikutti voimakkaasti ympäristönsuojelulakiehdotukseen sisältyneen turvetuotannon kannalta kriittisen turvemaita koskevan luontoarvopykälän valmisteluun. Edunvalvonnan seurauksena pykälän perusteluihin saatiin lisäys, jolla soveltamisalasta rajataan pois luonnonarvoiltaan vähämerkitykselliset suot (luokat 0-2). Energiatehokkuusdirektiiviin perustuva energiatehokkuuslainsäädäntö tulee saattaa voimaan kesään 2014 mennessä. Toimeenpano on organisoitu kahdeksaan jaostoon, joiden työtä ohjaa TEM:n nimeämä työryhmä. Ylätyöryhmän lisäksi Energiateollisuus on osallistunut lähes kaikkien jaostojen toimintaan. Perinteiset energiatehokkuussopimukset ovat keskeisin yksittäinen politiikkatoimi. Osana direktiivin toimeenpanoa Energiateollisuus ja TEM ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen jatkamisesta vuosina Investointi- ja liiketoimintaedellytysten turvaaminen Sähkön tuotantoinvestointien taloudellisten edellytysten turvaaminen on liittynyt pääasiassa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen ja päästökaupan aseman vahvistamiseen. Keskeinen investointiedellytys on johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka, mukaan lukien verotus ja tuet. Alkuvuonna selontekona eduskunnalle luovutettu hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka oli tässä suhteessa onnistunut. Se ei tuonut muutoksia nykyiseen toimintaympäristöön, vaan vahvisti aiemmat toimet. Hallitus myös käynnisti vuoteen 2050 ulottuvan tiekarttatyön energia- ja ilmastopolitiikasta. Työ tehdään parlamentaarisen komitean työnä, tavoitteena yli vaalikausien kestävä politiikka. Energiateollisuus laati vaikuttamissuunnitelman tiekarttatyöhön ja vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Tämän lisäksi Energiateollisuus on pyrkinyt edistämään investointien kaavoitus- ja luvitusedellytyksiä. Valitettavasti hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet eivät ole hallituksessa edenneet toivotulla tavalla. Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä ei saatu helpottavia kirjauksia, joskin tältä osin työ vielä jatkuu. Myöskään suurempia muita uudistuksia ei ole pantu vireille investointien luvituksen helpottamiseksi hallinnon puolella. Energiateollisuus on yhdessä EK:n kanssa käynnistänyt lupasujuvoittamishankkeen, jolla pyritään vaikuttamaan osin jo nykyisen hallituksen toimiin, mutta ennen kaikkea seuraavaan hallitusohjelmaan. Tuulivoiman edistämistyöryhmässä on saatu parannuksia joiltain osin, mutta esille on noussut myös uusia haasteita erityisesti ympäristömeluun liittyvissä asioissa. Energiateollisuus on edistänyt eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä mm. korostamalla vesivoiman merkitystä säätövoimana, jakamalla ydinvoimainformaatiota ja osallistumalla Bioenergia ry:n turvetalkoisiin. Eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä on kartoitettu niin kansalaismielipidettä kuin päättäjämielipidettä mittaavilla tutkimuksilla. Syyskuun alussa voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa tiukat vaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähköverkkoinvestointien merkittävää lisäämistä. Kesällä 2013 Energiateollisuus kartoitti sähköverkkoyhtiöiden investointimääriä aikavälillä Tulosten perusteella havaittiin, että investointi- ja työmäärät tulevat vuosikymmenen loppua kohden kasvamaan merkittävästi nykyiseen verrattuna. Selvityksen tarkoituksena oli kehittää verkonhaltijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien välistä yhteistyötä ja kasvattaa toimijoiden välistä luottamusta. Kyselyn tuloksia on esitelty syksyn aikana alan tilaisuuksissa ja sähköverkkoalan miljardi-investoinnit ovat olleet esillä myös mediassa moneen kertaan. Suuret investoinnit ovat saaneet pääosin positiivista huomiota, vaikka sähkölaskun tiedetäänkin kasvavan. Investoinnit eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman, että verkkotoiminnan valvontamenetelmiä kehitetään ja sähkölaitteistojen sijoittamista helpotetaan. Valitettavasti sähkölaitteistojen sijoittamiseen liittyvät lupaprosessit hankaloituvat vuosi vuodelta. Siksi onkin erityisen positiivista, että pitkään jatkuneet neuvottelut Liikenneviraston kanssa ovat viimein johtamassa tulokseen. Energiateollisuuden kokoama neuvotteluryhmä on käynyt vuoden aikana neuvotteluja sekä Liikenneviraston että liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, jotta sähkökaapeleita saataisiin kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin asennettua maanteiden varsille. Neuvottelujen tuloksena vaadittavia esiselvityksiä ja suojausvaatimuksia on kevennetty. Lisäksi Liikennevirasto on luopunut ehdottamastaan sopimussanktiomenettelystä. Ohje edellyttää vielä hiomista ja neuvottelut Liikenneviraston kanssa jatkuvat ensi vuonna. Ohje on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Syksyllä sähköverkkovaliokunta käynnisti laajan edunvalvontahankkeen, jonka tavoitteena on sähkölaitteistojen sijoittamisen helpottaminen. Tavoitteena on vaikuttaa lupia myöntäviin viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta lupaprosessit saadaan nykyistä sujuvammiksi. Lisäksi sijoittamista koskevat ehdot on saatava nykyistä kohtuullisemmiksi. Hankkeen tuloksena esitetään muutoksia ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä yksityistielakiin. Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on laskenut korkoja, minkä seurauksena verkkotoiminnalle sallittu tuotto on vajonnut ennätyksellisen alas. Nykyisellään tuottotaso ei riitä turvaamaan lain edellyttämiä investointeja. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota nyt, kun seuraavan valvontajakson valvontamenetelmiä aletaan kehittää. Voimaantulleen sähkömarkkinalain muutoksen edellyttämien investointien toteuttaminen ei onnistu ilman toimivia energia-alan palvelumarkkinoita ja verkonrakennusyhtiöitten tehokasta panosta. Energiateollisuudella on yhteisenä edunvalvontaorganisaationa keskeinen rooli toimialojen välisen 8 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

7 keskustelun ja kehittämisen käynnistämisessä. Energiateollisuus kartoitti tammikuussa palvelumarkkinoiden kipupisteitä ja kehittämismahdollisuuksia jäsenyhtiöille ja myös ulkopuolisille palveluyhtiöille kohdistetulla kyselyllä. Esille tulleita kehittämismahdollisuuksia käsiteltiin yhdessä verkkoyhtiöitten ja palveluyhtiöitten edustajien kanssa palvelumarkkinatoimikunnassa ja verkko-omaisuustoimikunnassa sekä verkko- ja palveluntuotantovaliokunnissa. Energiateollisuuden palveluntuotantotoimiala pohti työpajassaan verkkotoiminnan valvontamallin vaikutuksia verkostourakointimarkkinoiden toimintaedellytyksiin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustajien kanssa. Nykyinen malli pohjautuu liikaa yksittäisten verkkokomponenttien hintaan, eikä ota huomioon järjestelmien ja toimintamallien kokonaisvaltaista kehittämispotentiaalia. Palveluntuotantovaliokunta kävi keskusteluja mallin kehittämisvaihtoehdoista myös Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto) edustajien kanssa. Erityisesti esille nousi todellisten reaaliarvoisten verkkoinvestointien huomioon ottaminen verkon arvon muutoksissa uudella, tehokkuuteen kannustavalla tavalla. Energiateollisuuden haasteena on löytää sellaiset ratkaisut, jotka osaltaan varmistavat riittävät investoinnit ja riittävän tuoton verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle sekä samalla luovat edellytykset tehokkaalle ja kannattavalle verkonrakennusliiketoiminnalle. Sähkömarkkinalain tiukentuneet vaatimukset sähkönjakelun luotettavuudelle ja huoltovarmuudelle edellyttävät entistäkin nopeampaa vikojen korjausta myös ilmastollisten suurhäiriöiden yhteydessä. Energiateollisuus kävi keskusteluja suurhäiriövalmiuksista ja varautumisesta myös Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Energiateollisuus on todennut, että riittävää osaamista ja valmiutta ilmajohtojen korjaamiseen tarvitaan edelleen vuosien ajan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä verkko- ja palveluyhtiöiden kesken, koska uudisrakentaminen painottuu lähivuosina taajamien kaapelointiin. Pöyry Finland Oy selvitti Energiateollisuuden toimeksiannosta, kuinka uusien pientalovaltaisten alueiden kaukolämmitys olisi kustannustehokkainta toteuttaa matalan energiankulutuksen olosuhteissa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa Kaukolämpötoimiala on osallistunut vuoden 2013 aikana alan kilpailukykyä ja teknologista kehitystä edistävään tutkimukseen. Vuoden aikana selvitettiin aurinkolämmön liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja oltiin osarahoittajana tulevaisuuden kaukolämpöalueen energiaratkaisuja tutkivassa TEKES hankkeessa. Lisäksi tutkittiin eri verkkoteknologioiden tehokkuutta ja kustannuksia sekä tehtiin hinnoittelua ja paikallisia liiketoimintamalleja koskevat selvitykset. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on ollut kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä teknologiaa ja liiketoimintamalleja älykkäitä kaukolämpöjärjestelmiä varten. Toimintavuonna valmistui kaukolämpöalan uusi strategia. Strategian valmistelua ohjasi kaukolämpövaliokunta ja se pohjautuu sidosryhmähaastatteluihin, jäsenkyselyyn ja -tilaisuuksiin, asiakastyytyväisyyttä selvittäneisiin tutkimuksiin sekä alan toimintaympäristöä koskeviin viimeaikaisiin analyyseihin. Alan strategia avaa kaukolämpöliiketoiminnan tulevaisuuden toimintaympäristöä, luotaa menestyksen kulmakiviä tuleville vuosille sekä herättelee yrityksiä pohtimaan liiketoimintansa luonnetta tulevaisuudessa. Strategian ydin muodostuu kolmen strategisen tavoitteen ja vision ympärille: 1) lisätään joustavuutta ja integraatiota, 2) kehitetään uutta liiketoimintaa palveluista ja kumppanuuksista ja 3) sitoudutaan hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategiaan sisältyy alan visio: Monipuoliset kaukolämpöön ja -jäähdytykseen perustuvat energiaratkaisut ja palvelut ovat asiakkaiden eniten haluamia. Ne mahdollistavat tien hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategian toteuttaminen ja vision saavuttaminen edellyttää alalta johdonmukaista, asiantuntevaa ja yhtenäistä edunvalvontaa. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja tahtoa kehittää uutta energialiiketoimintaa, muuttaa vanhoja asenteita ja luoda uudenlaista toimintakulttuuria. Strategian pohjalta toteutetaan kymmenen hankekokonaisuutta seuraavan kahden vuoden aikana. Ympäristöministeriö valmistelee lämmityksen energiamääräysten uusimista sekä suomalaista lähes nollaenergiarakennuksen määrittelyä. Energiateollisuus osallistui sidosryhmäkeskusteluihin sekä järjesti kahdenvälisiä tapaamisia ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin mm. mahdollista vaatimusta uusiutuvan energian vähimmäisosuudesta. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan erillistä rakennuskohtaista uusiutuvan vähimmäisvaatimusta ei tarvita, jos rakennus on liitetty kaukolämpöön tai siinä on sähkölämmitys. Energiateollisuus on ollut mukana Omakotiliiton kansalaisaloitteessa energiatodistuslainsäädännön muuttamiseksi. Laki pyritään avaamaan kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyyn. Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Energiateollisuus laati toimintavuonna viestintäsuunnitelman energia-alan yhteiskunnallisen painoarvon kirkastamiseksi. Viestintäsuunnitelmaa valmisteltiin yhdessä jäsenyritysten kanssa muun muassa työstämällä sisältöä viestinnän ohjausryhmässä. Suunnitelmassa määriteltyjen viestintätoimien tavoitteena on osoittaa energia-alan tärkeys Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa sekä suurten yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kilpailukyvyn luomisessa. Viestinnän vaikuttavuutta mitataan vuotuisella eri toimialojen yhteiskuntavastuukyselyllä, joka toteutettiin toisen kerran toimintavuoden lopussa. Kysely osoitti, että kansalaisten näkemys energia-alan yhteiskuntavastuusta on muihin toimialoihin verrattuna varsin korkealla tasolla, ja viimeisen vuoden aikana entisestään vahvistunut. Viestintäsuunnitelma pitää sisällään lukuisia konkreettisia eri kohderyhmille suunnattuja viestintätoimia, tapahtumia ja keskustelufoorumeita, joilla alan yhteiskunnallista merkittävyyttä pyritään avaamaan. Merkittävyyttä käsiteltiin muun muassa yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatussa Energia-akatemiassa, joka järjestettiin huhti-toukokuussa ensimmäistä kertaa sekä Energiateollisuuden SuomiAreena -tilaisuudessa, joka järjestettiin heinäkuussa toista kertaa. Alan yhteiskunnallisesta roolista keskusteltiin myös Naiset ja energia -hankkeen tiimoilta järjestetyissä tilaisuuksissa, joita järjestettiin energia-alan naisten lisäksi myös naisopiskelijoille, -poliitikoille, -toimittajille sekä -yrittäjille. Energiateollisuus viesti hankkeistaan ja kannoistaan runsaan 40 tiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuudet älymittauksesta ja Energiateollisuuden tavoitteista vuodelle Energiavuositiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa. Energiateollisuus järjesti maakunnalliset energiatapaamiset jäsenyrityksille tammikuussa Kouvolassa, lokakuussa Mikkelissä ja joulukuussa Lappeenrannassa. Lisäksi Kouvolan ja Mikkelin tilaisuuksien yhteydessä pidettiin paikallismedioille infot ja Lappeenrannan tilaisuuden yhteydessä tavattiin Etelä-Saimaan toimituksen johtoa. Syyskausi käynnistikin keskeisten maakuntalehtien toimitustapaamiset. Etelä-Saimaan lisäksi tavattiin Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan toimitukset. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaarit ja pidettiin tiedotustilaisuudet medialle. Oulussa järjestettyyn kevätseminaariin osallistui noin 220 henkeä ja Helsingissä järjestettyyn syysseminaariin noin 200 henkeä. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat toimialojen jäsentiedotteet ja jäsenekstranet. Kolmen viikoin välein Energiateollisuuden julkisilla verkkosivuilla ilmestynyt Energiasanomat-tiedotuslehti toimitti myös osittain 10 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

8 jäsenviestintätehtävää, vaikka oli luonteeltaan enemmän yleinen viestintäkanava. Energiasanomat lopetettiin kertomusvuoden syksyllä, kun perustettiin ennen kaikkea päättäjille suunnattu sähköinen Uutiskirje ja päätettiin käynnistää vuoden 2014 alusta Energiauutisten sähköinen versio eli nettilehti. Painettu Energiauutiset ilmestyi kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa. Muu energia- ja ympäristöpolitiikka Energiateollisuuden ja monen muun sidosryhmän huomattavista ponnisteluista huolimatta hallitus valmisteli esityksensä windfall-veroksi. Voimalaitosveroksi nimetty esitys heikentää merkittävästi toimintaympäristöä ja on ristiriidassa muun energia- ja ilmastopolitiikan kanssa. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa, mutta EU:n komissio ei ole vielä tehnyt omaa päätöstään siitä, onko esitys valtiontukisääntöjen mukainen. Energiateollisuuden vaikuttaminen jatkuu edelleen veron torjumiseksi. Veron tasoa pudotettiin merkittävästi hallitusohjelmassa linjatusta 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon vuodessa. Turpeen verokorotus alensi metsähakkeen tuotantotukea sähköntuotannossa, mikä heikensi metsähakkeen kannattavuutta erityisesti erillisessä sähköntuotannossa. Energiateollisuus on ajanut turpeen verokorotuksen poistamista. EU:n komissio antoi joulukuussa esityksensä nk. ilmanlaatupaketista. Se sisältää kaksi direktiiviehdotusta, jotka molemmat ovat merkittäviä energia-alan kannalta. Päästökattodirektiivillä määritetään kansalliset päästökiintiöt vuosille 2020 ja 2030 koskien kuutta päästökomponenttia. Keskisuurten polttolaitosten direktiivi antaa puolestaan raja-arvot 1-50 MW kokoisille polttolaitoksille. Erityisesti biomassan pienhiukkaspäästöjen osalta esitys on erittäin hankala ja teknistaloudellisesti ehkä jopa mahdoton toteuttaa ainakin alle 10 MW:n kattiloissa. Edunvalvonta näiden osalta jatkuu. Sähköverkkotoiminta Vuonna 2013 edunvalvonta painottui sähkömarkkinalain eduskuntakäsittelyyn. Energiateollisuus onnistui yhdessä jäsenyritysten kanssa saamaan hallituksen esitykseen merkittäviä muutoksia, minkä seurauksena laki lopullisessa muodossaan mahdollistaa jakeluverkkojen hallitun kehittämisen niin, että se vähentää paineita kohtuuttomiin hinnankorotuksiin. Alueellisesti erot ovat kuitenkin suuria, ja paikoin hinnankorotustarve on merkittävä. Korotukset edellyttävät kuitenkin muutoksia valvontamenetelmiin. Energiaviraston valmistelemat menetelmämuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset perustuvat toimialan omiin ehdotuksiin, joten niitä voidaan pitää oikeansuuntaisina. Valitettavasti menetelmämuutokset eivät riitä turvaamaan investointien rahoitusta. Tähän on kiinnitettävä huomiota nyt, kun aletaan valmistella tulevien jaksojen valvontamenetelmiä. Eduskuntakäsittelyn aikana onnistuimme myös poistamaan tasaerämaksatusta koskevan vaatimuksen. On erittäin harvinaista, että eduskunta tekee enemmistöhallituksen esitykseen näin merkittäviä muutoksia. Onnistuminen perustui koko alan määrätietoiseen ja yhdenmukaiseen vaikuttamiseen. Verkkoyhtiön roolista vähittäismarkkinoilla keskusteltiin laajasti niin kansallisesti, pohjoismaisesti kuin Euroopan tasolla. Kansallisesti vuoden 2013 aikana sähköverkko- ja sähkökauppavaliokuntien yhteinen työryhmä pohti verkonhaltijan ja myyjän välistä työnjakoa energiatehokkuuspalvelujen tarjoamisessa. Työ tämän aiheen ympärillä jatkuu myös vuonna 2014, samoin kuin työ verkonhaltijan roolin määrittämiseksi kysyntäjoustossa. Eurooppalaisten edunvalvontajärjestöissä GEODE:ssa ja Eurelectricissa Energiateollisuus on korostanut verkonhaltijan roolia asiakaspalvelijana erityisesti mittaukseen ja sähkön laatuun liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2013 aikana Energiateollisuus on tukenut verkkoyhtiöitä ja myyjiä tuntimittauksen käyttöönotossa valmistelemalla ja tarkentamalla ohjeistuksia ja menettelyohjeita. Mm. sähkömarkkinoiden ja sanomaliikenteen käytännön menettelyohjeita, tasevirheiden korjausraporttia ja tuntimittaussuositusta on tarkennettu jäsenten toiveiden pohjalta ja uusien menettelytapojen myötä. Energiateollisuus on selvittänyt tuntimittauksen etenemistilannetta kahdesti vuoden 2013 aikana. Viimeisin, erittäin kattava kysely tehtiin loka-marraskuussa ja sen tulosten perusteella jopa 96,5 % kaikista Suomen käyttöpaikoista on tuntimittauksessa Mikrotuotannon verkkoonliittämistä on helpotettu erilaisin ohjein ja suosituksin. Keväällä ET:n mikrotuotannon liittämistä koskevia ohjeita päivitettiin ja tässä yhteydessä suositeltiin uuden saksalaisen vaatimusdokumentin mukaisten laitteiden hyväksymistä. Tämä suositus sai runsaasti positiivista palautetta mikrotuotantotoimijoilta ja on helpottanut myös verkkoyhtiöiden toimintaa. Lisäksi Energiateollisuus laati yhteisen mikrotuotannon yleistietolomakkeen verkonhaltijoiden käyttöön. Mikrotuotannosta on myös järjestetty koulutuksia. Erityisen suosittu oli marraskuussa järjestetty sähköurakoitsijoiden ja verkkoyhtiöiden yhteinen koulutuspäivä. Energiateollisuuden keskeytystilastoinnin kehitystyöryhmä on saamassa työnsä päätökseen. Uusi keskeytystilastointiohje lähetettiin loka-marraskuussa tutustuttavaksi verkkoyhtiöille sekä järjestelmätoimittajille. Työryhmä viimeistelee ohjeen vielä ennen vuodenvaihdetta. Keskeytystilastot kerätään uuden tilastointitavan mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna Työmarkkinat Energiateollisuuden voimassa olevien työehtosopimusten oli tarkoitus alun perin päättyä syyskuussa 2014, jota edeltävinä kuukausina alan työehtosopimusneuvottelutkin olisi käyty, mutta jo vuodelle 2013 laaditussa toimintasuunnitelmassa Energiateollisuus varautui siihen, että taloudellisesta tilanteesta johtuen syksyllä tullaan neuvottelemaan jälleen keskitetystä ratkaisusta vastoin EK:n hallituksen linjauksia. Energiateollisuus aloittikin jo toimintavuoden alussa valmistautumisen syksyn mahdollisiin neuvotteluihin hiomalla neuvottelukoneiston kuntoon. TES-neuvottelukunnan kokoonpano tarkistettiin ja asiantuntijaverkosto päivitettiin sekä valmennettiin tulevia neuvotteluja silmälläpitäen. Työehtosopimuksien kehittämistarpeet kartoitettiin ja muutosesitysten vaikutuksia arvioitiin. Keskusjärjestöt saavuttivat keskitetystä tuloratkaisusta neuvottelutuloksen ja syyskuun alussa Energiateollisuus käynnisti työehtosopimusneuvottelut kaikkien sopijaosapuolten kanssa. Neuvotteluissa päästiin ratkaisuun lokakuun jälkipuoliskolla ja ratkaisun palkantarkistukset ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset. Energiateollisuuden osalta sopimuskauden ensimmäinen jakso on pituudeltaan 22 kuukautta ja se alkaa Toinen jakso on mitaltaan kuusi kuukautta edellyttäen, että keskusjärjestöt pääsevät sopimukseen toisen jakson korotuksista. Ensimmäinen jakso sisältää kaksi palkankorotusta, jotka toteutetaan helmikuussa 2015 (20 /kk tai 12 snt/t) ja helmikuussa 2016 (0,4 %:n yleiskorotus). Edellä mainitut korotukset nostavat ansioita alalla yhteensä runsaalla prosentilla. Energiateollisuuden solmimissa työehtosopimuksissa pyritään kehittämään tuottavuutta, työaikajärjestelyjä ja työhyvinvointia sekä työurien pituutta, ammatillista osaamista ja työvoiman saannin varmistamista sopimuskauden aikana lukuisissa työryhmissä jatkuvan neuvottelun periaatetta soveltaen. 12 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

9 Erimielisyysasioiden alistaminen liittojen käsittelyyn pysyi toimintavuonna määrällisesti korkeana. Osa erimielisyysasioista eteni työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Energiateollisuuden työmarkkinatoimialan omat lakimiehet hoitivat nämä tuomioistuinasiat. Energiateollisuus järjesti toimintavuonna työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön, palkkausjärjestelmiin sekä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta sekä pelkästään työnantajien edustajille kohdennettuna että yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa. Lisäksi syksyllä järjestettiin työmarkkinaseminaari ja työturvallisuuspäivä. Alan nuorisoviestinnän pohjana oli alkuvuodesta teetetty vetovoimatutkimus, jonka tulosten suuntaisesti oppilaitosyhteistyön tueksi tuotettiin uutta tukimateriaalia (mm. kevennetty energiavisa, nuoret ja työelämä -infopaketti). Aiempien vuosien tapaan energia-alan ammatteja, ammattilaisia ja koulutusväyliä esiteltiin laajasti valtakunnallisissa tapahtumissa (mm. NextStep, Studia, Opinto-ohjaajapäivät, Taitaja-kilpailut, Energiapäivä, Luma-päivät) sekä ammatinvalintaikäisten Duuni-lehdissä. Alan nuorisosivusto (www.energiamaailma.fi) uudistettiin. Koulutuspoliittinen edunvalvonta painottui erityisesti muuttuneiden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden käyttöönottoon, AMK-lainsäädännön uudistamiseen sekä työnjohtokoulutuksen kehittämiseen. Edunvalvontatyötä toteutettiin yhteistyössä EK:n, Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön energia-alan koulutustoimikunnan kanssa. Toimintavuonna alan työturvallisuuden tunnusluvut paranivat jälleen. Työturvallisuuden tavoitteena oli aiempien vuosien tapaan 0 tapaturmaa. Jäsenyhtiöiden käyttöön koostettiin muun muassa esimerkkejä yleisimmistä, läheltä piti -tilanteista ja tukimateriaalia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työturvallisuuteen liittyvinä isompina edunvalvonnallisina hankkeina olivat kuorma-auton kuljettajatutkinnot sekä harmaan talouden torjuntaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet. Tutkimustoiminta Tutkimusedunvalvontaa on toteutettu erityisesti EU:n Horisontti puiteohjelman osalta. Ohjelma sisältää Energiateollisuuden toiminta-alueelle tärkeitä teemoja. Energiateollisuus on osallistunut energia ja ympäristö -alueen strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:n tutkimusneuvostoon ja työryhmiin. Ympäristötutkimuspoolille vuosi oli edellisen sopimuskauden viimeinen ja vuoden aikana allekirjoitettiin uusi viisivuotinen sopimus energia-alan ympäristökysymyksiin liittyvän tutkimuksen rahoittamisesta. Rahoitettavia projekteja on ollut kattavasti eri osa-alueilta. Kaukolämmön tutkimusmaksuilla ja muista lähteistä saaduilla noin eurolla rahoitettiin lisäksi 13 kaukolämpöalan tutkimus- ja kehityshanketta. Muut asiat Brysselin toimistossa jatkui asiantuntijavaihto keväällä, ja kesällä kesäharjoittelija teki selvityksen Euroopan ydinvoimatilanteesta. Toimintavuonna Brysselissä vierailivat Energiateollisuuden hallintoyksikkö, sähkökauppavaliokunta, Suur-Savon Energiasäätiö, Rauman Energian hallitus ja Atomiteknillisen Seuran ryhmä. Toimintavuonna Energiateollisuus oli jäsenenä Brysselissä toimivissa energia-alan etujärjestöissä varsin kattavasti. Toimintaa kehitettiin erityisesti Eurelectricin, Euroheat & Powerin, Foratomin ja GEODEn kanssa. Energiateollisuudella on lähetetty työntekijä Eurelectricissä. Lisäksi Energiateollisuus on jäsenenä EWEA:ssa (European Wind Energy Association) ja EEF:ssä (European Energy Forum) sekä eräissä muissa yleisemmällä tasolla EU-asioissa toimivissa järjestöissä. Verkostoitumista ja yhteistyötä on Brysselin instituutioiden lisäksi pyritty kehittämään Elinkeinoelämän keskusliiton ja sitä kautta BusinessEuropen ja muiden valmistavan teollisuuden järjestöjen suuntaan. Hallinto ja talous Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen saakka Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Pentti Kellokumpu (varapj) Antti Jukarainen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Juha Lindholm Tapani Liuhala Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Risto Vaittinen Antti Vilkuna Pori Energia Oy Fortum Oyj Inergia Oy HeadPower Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vatajankosken Sähkö Oy Elenia Verkko Oy Helsingin Energia Laihian Nuuka Lämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Turku Energia Oy Kanteleen Voima Oy Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen jälkeen Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Antti Vilkuna (varapj) Sami Huusko Tapio Jalonen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Esa Lindholm Juha Lindholm Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Pori Energia Oy Fortum Oyj Kanteleen Voima Oy Voimatel Oy Rovakaira Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Kuopion Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Helsingin Energia Kauhavan Kaukolämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Kevätkokous vahvisti tilikauden 2012 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokouksen yhteydessä järjestettiin energiatulevaisuus-seminaari. Syyskokouksessa mm. hyväksyttiin vuoden 2014 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallituksella oli tilikauden aikana 13 kokousta. Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen. Vuoden 2013 lopussa varsinaisia jäseniä oli 257 ja yhteistoimintajäseniä 59. Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. 14 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

10 Taloutta kuvaavia tunnuslukuja ENERGIATEOLLISUUS RY TEUR Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Vars. toiminnan tuotot TILINPÄÄTÖS Vars. toiminnan kulut Konsernituloslaskelma Jäsenmaksutuotot Tilikauden tulos Euroa Poolien osuus tuloksesta VARSINAINEN TOIMINTA Taseen loppusumma Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Kaukolämpötutkimusmaksut Poolit ja tutkimustoiminta Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä , , , , , , , , , , , ,71 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden Palkat ja palkkiot (TEUR) Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/33 19/24 28/30 20/22 25/28 19/19 Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 44,0 42,7 43,9 42,4 45,5 42,8 Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä , , , , , , , , , , , ,00 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot , ,88 Varainhankinta yhteensä , ,88 Kulujäämä , ,12 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut , ,41 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,41 Kulujäämä , ,71 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä , ,94 Tilikauden ylijäämä , ,77 16 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot