Honkajoen. keskusta-alueen. kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Honkajoen. keskusta-alueen. kehittäminen"

Transkriptio

1 Honkajoen keskusta-alueen kehittäminen 2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus v.05/2015

2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Suunnittelualue... 5 Tavoitteet... 6 Nykytilanne... 6 Kaavoitus tilanne... 6 Asutus ja palvelut... 8 Keskustan nykyilme Keskustan ilmeen rooli Kiinteistönomistajatilaisuuden antia Keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelma Keskusta-alueen rakennuskanta Pohjakartta Puistoalue Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi Kirkon parkkialue Porhontie Linja-autoaseman piha-alue Osuuspankin piha-alue K-marketin piha-alue Hongontie Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa Yhteiskäyttöalue Joenvarren reitti Virkistysreitti

3 Lämpölaitoksen ympäristö Opiskelijoiden tontti Työselostus Hankelistaus ja kustannusarvio Liitteet

4 Johdanto Honkajoen kunnanhallitus on tehdyllä päätöksellä päättänyt tilata tehdyn kehittämissuunnitelman tarkistamis- ja uudistamistyön keskustaajaman osalta. Päivittäminen koskee kolmiosaisen kehityssuunnitelman toista osaa. Työ tilataan Kankaanpään ympäristökeskukselta aluearkkitehtitoiminnan mukaisesti. Honkajoen kunnanjohtajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen, nähtiin kehittämistyön painopisteiksi Honkajoen sisääntulo Hongontien kautta, keskusta-alueen kehittäminen Porhontien ympäristössä sekä keskustan pohjoislaidalla Honkajoen kirkon ympäristö. Tämän lisäksi keskusta-alueelle on tarkoitus laatia vihersuunnitelma. Vuonna 1998 on Honkajoelle tehty keskustan ympäristösuunnitelma, jossa on keskitytty keskusta-alueen ilmeen vehreyttämiseen katupuurivistöjen ja istutusalueiden avulla. Vuosien aikana tehdyn kolmiosaisen kehittämissuunnitelma ensimmäisessä osassa on käsitelty keskustaajamaa osaalueittain ja pyritty löytämään kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntarakenteen laajentamiseen soveltuvat alueet. Toisessa osassa on keskitytty ydinkeskustan kehittämiseen, joka sijoittuu pääasiassa Hongontien, Porhontien ja Kauppatien väliselle alueelle. Kolmannessa osassa on käsitelty taajaman historiaa ja suoritettu rakennusinventointi. Honkajoen keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on keskitytty ratkaisemaan keskusta-alueen laajojen avoimien tilojen käyttömahdollisuuksia, jäsentelemättömien katu- ja piha-alueiden toimintoja ja vehreyttämään keskustaalueen yleisilmettä. Keskusta-alueen vapaa-ajan käyttömahdollisuuksien monipuolistaminen tekee alueesta houkuttelevamman kohtaamispaikan. - Suunnitelmaa on päivitetty 05/2015 Puistoalueen vaihtoehto II:lla. 4

5 Suunnittelualue Suunnittelualue rajautuu pääasiassa Hongontien, Porhontien ja Kauppatien ympäristöön. Huomiota kiinnitetään sisääntuloon Hongontien kautta sekä ydinkeskustan alueeseen, joka sijoittuu Hongontien, Kauppatien ja Porhontien väliselle alueelle, mutta koko keskustan ilme arvioidaan kokonaisuutena. Alustavan tarkastelun perusteella esitettiin keskusta-alueen potentiaaliset kehittämiskohteet, joita on jalostettu tarkemmilla kohdekuvauksilla keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa. Kuva 1 Alussa hahmotetut kehittämiskohteet. Keskustan kehittäminen painottuu ydinkeskustan alueelle jossa sijaitsee väljää, käyttämätöntä tilaa, jota voitaisiin hyödyntää asukkaiden yhteiskäyttötilana. Samalla keskusta-alueelle pyritään luomaan vehreämpi ilme. 5

6 Tavoitteet Tavoitteena on parantaa ydinkeskustan yleisilmettä, viihtyvyyttä ja käyttömahdollisuuksia. Keskusta-alue on kokonaisuus, joka koostuu useista kiinteistöistä ja yhteiskäyttöalueista, jolloin selvityksessä tullaan ehdottamaan toimenpiteitä usean eri kiinteistön ja kiinteistönomistajan alueelle. Yritysten pihaalueiden kohentaminen ja keskustan käyttömahdollisuuksien kehittäminen ovat avain asemassa keskustan viihtyvyyden kehittämisessä. Suunnittelussa tullaan huomioimaan alueen asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiä ja toiveita järjestämällä yleisötilaisuuksia. Nykytilanne Kaavoitus tilanne Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaavassa on Honkajoen keskustan alueelle merkitty taajamatoimintojen alue, jolla sijaitsee pohjavesialue sekä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Karvianjoki on merkitty melontareitiksi sekä keskustasta pohjoiseen jatkuvalta osalta Natura 2000 alueeksi. Kuva 2 Ote Satakunnan maakuntakaavasta 6

7 Keskustaajaman osayleiskaava Osayleiskaavassa keskusta-alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi, jossa sijaitsee myös asuntoja (p-1). Keskusta-alueelle Kauppatien varteen on myös merkitty puhdistettavan alueen merkintä (saa). Määräyksen mukaan alueen maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä asemakaavoituksen yhteydessä tai rakennuslupaa haettaessa. Alueella sijaitsee kevyenliikenteen reitti. Kuva 3 Ote Honkajoen keskustaajaman osayleiskaavasta. Kaavayhdistelmä Kaavayhdistelmässä on merkitty Hongontien, Kauppatien ja Porhontien väliselle alueelle asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueita, linja-autoaseman alue, pieni puistoalue Hongontien ja Kauppatien kulmaukseen sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatut yhteydet. 7

8 Kuva 4 Ote kaavayhdistelmästä. Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa ehdotetun puistoalueen toteuttamiseksi tarvinnee sekä keskustaajaman osayleiskaavaan että alueen asemakaavaan kaavamuutoksen. Asutus ja palvelut Ydinkeskusta muodostuu Kauppatien, Porhontien sekä Hongontien ympäristöstä, jossa pääasiallisesti sijaitsevat alueen palvelut. Palveluita sijoittuu myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten Pohjanmaantien varressa sijaitseva Honkacenter ja keskusta-alueen ulkopuoliset työpaikka- ja tehdasalueet. Palvelujen sijoittumista on selvitetty kuvissa 5 ja 6. Ydinkeskusta ei ole laaja ja omakotitaloasuminen kuuluu keskusta-alueen ilmeeseen. Keskustan länsipuolella sijaitsee rivitaloalue ja pohjois- ja itäpuolella on muodostunut pientaloasuinalueet. Keskusta-alueen keskeisellä paikalla, mäen päällä, sijaitsee kirkko ja hautausmaa-alue, jotka rajaavan ydinkeskustaa itäpuolelta. Karvianjoki virtaa keskustan länsipuolella, jonka jälkeen avautuvat avoimet peltomaisemat. 8

9 Kuva 5 Keskusta-alueen palveluja. Kuva 6 Honkajoen palvelujen sijoittuminen. 9

10 Keskustan nykyilme Honkajoen keskustan nykyilmettä hallitsevat laajat avoimet tilat sekä jäsentelemättömät piha-alueet. Jäsentelemättömällä laajalla avonaisella alueella ei erotu katu- ja pihatilat toisistaan ja katse karkaa laajalle alueelle saaden aikaan tilallisesti vaikeasti hahmotettavan ympäristön. Kauppatien tiiviimpi tunnelma ja vanhat, julkisivultaan pääasiassa siistissä kunnossa olevat rakennukset edustavat hyvää keskusta-alueen ilmettä. Keskusta-alueen rakennuskanta on osittain huonokuntoista ja alueella sijaitsee käyttämättömiä rakennuksia ja liiketiloja. Ydinkeskustassa sijaitsee myös keskusta ilmeelle epätyypillistä rakennuskantaa. Keskusta-alueella on sijainnut polttoaineiden jakeluasema, jonka jäljiltä keskustaalueella sijaitsee yleiskaavassa merkitty puhdistettava maa-alue. Alue sijaitsee Kauppatien länsipuolella, alueella joka on toiminut mm. Kirkon parkkialueena. Kuva 7 Ilmakuvassa on esitetty keskusta-alueen kehityskohteita havainnekuvien kera. 10

11 Kuva 8 Porhontie etelän suunnasta. Kuva 9 Kauppatien ympäristöä. 11

12 Keskustan ilmeen rooli Keskustaajamassa sijaitsevat Honkajoen julkiset palvelut sekä pääasiassa kaikki kaupalliset palvelut. Perinteisen maalaiskunnan tapaan keskusta-alue ei ole laaja ja omakotitaloasuminen kuuluu keskusta-alueen ilmeeseen. Ydinkeskusta toimii palvelujen tarjoajana ja keskusta-alueen viihtyvyys parantaa asuinympäristöä sekä tekee keskusta-alueesta houkuttelevamman paikan käydä asioimassa, viettämässä aika tai osallistumassa tapahtumiin. Karvianjoen läheisyys antaa mahdollisuuksia keskustaalueen virkistyskäytölle. Väestön vanhentuessa asuminen keskittyy enemmän keskusta-alueelle, mutta myös nuoremman väestön ja lapsiperheiden huomioiminen keskusta-alueella on tärkeää. Kiinteistönomistajatilaisuuden antia - Lämpölaitoksen ympäristön kehittäminen istutuksilla. - Kirkossa kävijöille suunnattu parkkialue sijaitsee Kauppatien länsipuolella kirkkoa vastapäätä. Paikoitukselle ei ole aiemmin ollut paikkaa. - Linja-autoaseman piha-alueelle on jäätävä riittävä parkkitila henkilöautoille ja useammalle linja-autolle samanaikaisesti. - Huomioitava kerran vuodessa pidettävät suuret markkinat, jotta keskustaalueella on niille riittävästi tilaa. - Hongontien varteen Karvianjoen ranta-alueelle siirretty museorakennus voitaisiin siirtää keskustaan osaksi muuta rakennuskantaa, alueelle jossa se on alun perin sijainnut. - Hongontien varressa sijaitsevan opiskelijoiden tontin käytettävyyden parantaminen. 12

13 Keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelma Keskusta-alueen ilmettä saadaan parannettua jäsentelemällä selkeät katualueet, kevyenliikenteen väylät ja piha-alueille ajo. Istutuksilla saadaan luotua vehreyttä keskusta-alueelle. Keskusta-alueen rakennuskanta Olennainen osa keskusta-alueen ilmettä on sen rakennuskanta. Rakennusten kuntoon, julkisivuihin ja piha-alueiden ilmeeseen tulee kiinnittää huomiota rakennuksen arvon säilyttämiseksi sekä keskusta-alueen ilmeen ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kuva 10 Alueella sijaitsee keskustakuvalle epätyypillistä rakennuskantaa sekä avoimia tiloja. Näillä alueilla voisi tarjota kuntalaisille toiminnallisuuksia. Pohjakartta Honkajoen keskusta-alueelle on vasta tekeillä pohjakartta. Suunnitelmassa on käytetty pohjana mm. ilmakuva-aineistoa, jonka vuoksi mittakaavallisessa tarkkuudessa saattaa olla epävarmuutta. 13

14 Kehittämis- ja vihersuunnitelma Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on esitetty Porhontie puistokatuna ja keskusta-alueelle on muodostettu puistoalue. Muun keskusta-alueen ilmettä vehreytetään lisäistutuksilla sekä piha-alueiden toimintoja jäsennellään. (LIITE 1) Olemassa olevaa hyväkuntoista kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan, vaikka niitä ei olisi suunnitelmassa esitetty. Erillisinä suunnitelman osina on esitetty Porhontien linjauksen muutos, jolla otetaan huomioon keskusta-alueelle sijoittuvan yritystoiminnan laajentumismahdollisuus. (LIITE 2) Suunnitelmassa Porhontien linjausta on muutettu etelämmäs. Hongontien kehittämisympäristö ulottuu lännenpuolen sisääntuloon, josta on esitetty suunnitelma Hongontien sisääntulo Jokihongontien risteyksen alueelta (LIITE 3). Puistoalue Keskusta-alueelle on muodostettu puistoalue, joka tuo ydinkeskustaan yhteiskäyttöalueen sekä vehreyttää keskustaympäristöä. Puisto muodostuu keskustan keskeiselle alueelle, jolla on tällä hetkellä avointa tilaa, joka on hyvä hyödyntää keskusta-alueen viihtyisyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Puistoalueesta muodostuu luonteva osa keskustan kokonaisuutta, jolla parannetaan kevyenliikenteen liikkumismahdollisuuksia keskusta-alueella. Puistokäytävät yhdistävät entistä paremmin keskusta-alueen ylä- ja alaosan. Puistoalueen ja vehreän ympäristön lisäksi on alueelle sijoitettu toiminnallisuuksia jotka lisäävät puiston käytettävyyttä. Puistoalue muodostetaan nurmialueista sekä puu- ja pensasistutuksista. Puistoalueelle on sijoitettu rauduskoivuja, sulkaharmaaleppiä, serbiankuusia, makedonianmäntyjä ja riippapihlaja sekä matalampana kasvustona mongolianvaahteria, marjatuomipihlajia, sirotuomipihlajia, lännenheisiangervoja, tarhakurtturuusuja ja norjanangervoja. Kukkivien kasvien värimaailma muodostuu kermanvalkoisesta sekä vaaleanpunaisen 14

15 erisävyistä. Eri ajankohtiin sijoittuvilla kukinnoilla puistoalueella on koko kesän ajan kukkivia kasveja. Sijoittamalla samaan ympäristöön sekä lehtikasveja että vihreänä talvehtivia havukasveja, saadaan puistoalueesta elävä ja mielenkiintoinen ympäristö. Kasvit on valittu siten, että ne soveltuvat kasvupaikkaominaisuuksiltaan tälle alueelle. Puistoalueen ympäristössä sijaitsevia olemassa olevia kasveja on tarkoitus säilyttää mahdollisuuksien mukaan, vaikka niitä ei ole suunnitelmassa esitetty. Puiston puuistutukset on pyritty sijoittelemaan siten, että Porhontieltä syntyy näkymiä ylös kohti kirkkoa, joka on perinteisesti rakentunut kylän keskeiselle paikalle. antaa tilallista syvyysvaikutelmaa ja korostaa paikallisia maastonmuotoja. Näkymä Kuva 11 Ydinkeskustaa vehreyttämällä saadaan luotua mielekkäämpää ympäristöä. 15

16 Kuva 12 Nykyisin ydinkeskusta-alueella ei ole kulkuyhteyttä. Kuva 13 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Puistoalue. 16

17 Puistossa sijaitsee levähdyspaikkoja, lasten leikkialue ja esiintymislava, jolla voidaan järjestää pienimuotoisia tapahtumia ja tapaamisia. Esiintymislava antaa mahdollisuuksia paikallisille yhdistyksille järjestää toimintaa ja tapahtumia keskustaalueella. Tapahtumayleisölle on tilaa levittäytyä puistoalueelle ja kirkon parkkialueen pengerryksestä muodostuu eräänlainen katsomoalue. Puistoalueella on tilaa myös vuosittain pidettäville suurille markkinoille. Markkinat voisivat levittäytyä Porhontien varrelta puistoon, josta muodostuu keskusta-aluetta yhdistävä tekijä ja luonteva paikka tapahtumien järjestämiselle. Puistoalueelle on suunniteltu myös kioskialue, jolle voitaisiin sijoittaa nykyisin kirkon eteläpuolella sijaitseva vanha kioski. Tällaiset kioskit ovat nykyisin harvassa, joten osana keskustan historiaa se kannattaisi kunnostaa ja ottaa käyttöön, jos se on mahdollista. Puistoalueelle esitetty katos / esiintymislava tulisi mukailla tyylillisesti kioskia, jolloin rakennelmat täydentäisivät toisiaan. Kuva 14 Kauppatien varrella sijaitseva vanha kioski. Lasten leikkipaikka kuuluu osaksi keskustan kohtaamispaikkaa. Keskusta-alueen länsipuolella sijaitsee laajempi leikkipuisto, mutta pienemmässä leikkipuistossa voi piipahtaa vaikka kaupassakäynnin yhteydessä. Puistoalueelle on sijoitettu istutuslaatikoita, joita sijaitsee myös muualla keskusta-alueella. Keskusta-alueelle sijoittuvilla ilmeeltään yhteneväisillä istutuslaatikoilla saadaan nivottua yhteen keskustan ilmettä sekä tuotua väriä ja viihtyvyyttä keskustaympäristöön kausikasveilla. Puistoalueella on varattu paikka patsaalle tai muulle taiteelle, jolle voitaisiin sijoittaa esimerkiksi paikallisen tai lähialueen taiteilijan teos. Nykyisin Karvianjoen vierellä sijaitseva museona toimiva lainamakasiini voitaisiin siirtää puistoalueen yhteyteen, jolloin se olisi paremmin tavoitettavissa ja muodostuisi osaksi keskustan rakennuskantaa. Museo on alun perin sijainnut kirkon pohjoispuolella (Honkajoen kunta, Keskustan kehittäminen, Osa 3: Taajaman historia ja rakennusinventointi ). 17

18 Puistoalueen kulkureitit tulee tehdä riittävän helppokulkuisiksi, jolloin jyrkkiä mäkiosuuksia tulee välttää (15%). Loivat nousut palvelevat useampia väestöryhmiä, jolloin puistoalue on kuntalaisten tavoitettavissa. Hyvällä valaistuksella parannetaan puistoalueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käyttömahdollisuuksia pimeän aikaan. Suunnitelmassa on ajateltu, että alueelle voitaisiin sijoittaa kahta eri kokoa samantyylisestä valaisimesta. Pääreitin varrelle ja leikkialueelle voisi sijoittaa korkeammat puistovalaisimet, ja kapeammalle käytävän osalle matalammat valaisimet. Näin saadaan luotua mielenkiintoisempi ympäristö ja erilaisia tunnelmia. Puistoalue itsessään hillitsee hulevesien määrää, mutta alueelle on osoitettu varaus hulevesien ohjaamiselle ja viivyttämiselle. Alue sijoittuu luontaisesti toimivaan paikkaan, josta vesiä on helppo ohjata Karvianjokeen laskevaan uomaan. Puistoalueella sijaitsee kaksi purettavaa rakennusta, jotka eivät ole keskusta-alueen ilmeelle tyypillisiä. Toisessa rakennuksessa sijaitsee nykyisin jonkinlaista kerhotoimintaa ja toinen toimii varastorakennuksena. Rakennukset on esitetty purettavaksi ydinkeskustan yhteiskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Rakennuksia ei ole arvotettu tai esitetty suojeltaviksi rakennusinventoinnissa (2001). Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi Puistoalueesta on tehty vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa huomioidaan keskustaalueella sijaitseva rakennus (LIITE 2). Rakennus on esitetty keskusta-alueen kehittämisja vihersuunnitelmassa purettavaksi, ja sen tilalle on suunniteltu puistoalue. Rakennus ei ole keskusta-alueelle tyypillisintä rakennuskantaa ja se rajoittaa suunnitelmassa ajateltujen näkymäalueiden syntymistä Porhontieltä kirkon suuntaan sekä kaventaa puistoaluetta merkittävästi. Rakennusta on remontoitu ja siinä on tällä hetkellä toimintaa. Tämän vuoksi esitetään versio, jossa rakennus otetaan huomioon. Rakennuksen säilyttämiseksi puistoaluetta 18

19 kavennetaan. Rakennus pyritään saamaan osaksi puistoaluetta ja sen toimintoja. Rakennukselle jätetään piha-alue yhdessä kauppalan piha-alueen kanssa. Rakennukseen on hyvä sijoittaa toimintoja, jotka tarjoavat toimintaa kaikille kuntalaisille ja tukevat puiston käytettävyyttä, jolloin rakennuksen yhteydessä toteutuvat samat toiminnalliset elementit kuten keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on ajateltu. Tällaisia toimintoja voisivat olla esimerkiksi kahvila ja erilaiset yhteiskäyttö- ja kerhotilat rakennuksessa sekä yleisötilaisuudet hyödyntäen suunnitelmassa esitettyä katosta/esiintymislavaa sekä piha- ja puistoaluetta. Katos/esiintymislava koostuu pylväistä sekä samaa muotokieltä edustavasta katosta, joka on alueelle jätetyssä rakennuksessa (havainnekuva liite 5). Katos aukeaa joka suuntaan, jolloin se ei peitä rakennuksen ikkunallista julkisivua ja sitä ympäröivät portaat. Puistoalueella käytetyt kasvit ovat samoja kuin ensimmäisessä versiossa, mutta niiden sijainti ja kappalemäärät ovat muuttuneet. Puistoalueelle sijoittuu yhä pieni leikkipuisto sekä varaus hulevesien johtamiselle ja viivyttämiselle. Kuva 15 Ote Puistoalueen toteutuksesta vaihtoehto II. 19

20 Kirkon parkkialue Parkkialueena on toiminut Kauppatien reuna-alueet sekä ydinkeskusta-alueelle muodostunut avoin tila Kauppatien länsipuolella. Avoimeen tilaan on keskustan kehittämissuunnitelmassa osoitettu puistoalue ja kirkon parkkialueeksi on osoitettu Kauppatien länsipuolelle aiempaa isompi alue, jolle osoitettaisiin kulku alueen eteläpuolelta. Parkkialueen länsipuolta rajaa vaaleanpunaisena kukkivat rinneangervo istutukset. Pakkialuetta varten on Kauppatien länsipuolen tasaista aluetta jatkettava jonkun verran lännen suuntaan. Parkkialueen laajennuksella saadaan muodostettua 23 parkkipaikkaa. Parkkialue kokonaisuudessaan on kooltaan noin 800 m 2. Kauppatien itäpuolen parkkitilan kanssa kokonaiskapasiteetiksi muodostuu tila 28 autolle. Parkkialueen länsireuna pengerretään siten, että se voi toimia eräänlaisena katsomoalueena puistoalueen esiintymislavalla olevien tapahtumien aikaan. Kuva 16 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Kirkon parkkialuetta on laajennettu tien tasossa. 20

21 Porhontie Kuva 17 Kirkon länsipuolella parkkipaikkana toiminut alue. Porhontiestä muodostetaan keskusta-alueen puistokatu. Puistokatu tuo keskustaalueen ilmeeseen vehreyttä ja viihtyisyyttä. Samalla saadaan katutila hallintaan, kun katse ei karkaa laajaan avonaiseen tilaan. Porhontielle sijoitetaan suojateiden yhteyteen matalat hidastetöyssyt turvallisuuden parantamiseksi. Katupuuksi on esitetty suomenpihlaja, joka soveltuu hyvin katualueiden haastaviin olosuhteisiin. Kuva 18 Porhontien nykyilme. 21

22 Kuva 19 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Porhontie. Porhontielle sijoittuvia puuistutuksia on huomioitu myös piha-alueittain esitetyissä osioissa. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa (LIITE 2) Porhontien eteläistä linjausta on muutettu. Pirjon Pakarin leipomon mahdollinen laajennus voitaisiin toteuttaa rakennuksen eteläpuolelle leipomokokonaisuuden jatkoksi, jolloin Porhontien varrella osittain tyhjillään oleva rakennus olisi purettava. Leipomorakennus sijoittuu keskusta-alueella sijaitsevan rinteen reunalle, jolloin eteläpuoli on ainoa mahdollinen suunta laajentumiselle. 22

23 Kuva 20 Ote Porhontien linjausmuutoksen suunnitelmasta. Linja-autoaseman piha-alue Linja-autoaseman piha-alueelle jäsennellään selkeämmät parkkipaikkajärjestelyt, sekä mitoitetaan linja-autopaikat. Piha-aluetta on esitetty laajennettavaksi idän suuntaan, jotta linja-autoille saadaan muodostettua vinoparkit. Pohjakartan puuttumisen vuoksi on laajennustarve mitattava paikanpäällä, jotta linja-autoille jää riittävä peruutustila. Linja-autoaseman piha-alueelle muodostetaan selkeät sisäänajo- ja ulosajoväylät sekä piha-alue jaetaan Porhontiestä reunakivillä korotetuilla luonnonkivipäällysteisillä alueilla, joilla sijaitsee suomenpihlaja puuistutukset. Keskimmäisen luonnonkivikaistaleen päihin on esitetty istutusaltaat, joilla yhtenäistetään keskustan ilmettä. Näillä toimenpiteillä saadaan jäsenneltyä toimiva piha-alue ja muodostettua ympäristö, jossa muodostuu pihatiloja ja katse ei karkaa laajalle alueelle ydinkeskustassa. 23

24 Kuva 21 Linja-autoaseman piha-alueen nykyilme. Kuva 22 Piha-alue sulautuu yhtenäiseksi kentäksi Porhontien katualueen kanssa. 24

25 Kuva 23 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Linja-auto aseman ympäristö. 25

26 Osuuspankin piha-alue Osuuspankin piha-alueella Hongontien puoleisessa reunassa sijaitsee nurmikaista, jolle on keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa osoitettu istutuksia. Kasvivalinnat on tehty siten, että risteysalueen näkymä ei peity. Istutusryhmä muodostuu ikivihreistä, matalista kääpiövuorimännyistä sekä keltaisena kukkivista pensashanhikeista. Istutusryhmällä saadaan luotua voimakkaampi katu- ja piha-alueita jakava elementti, joka toimii myös ympäristön elävöittäjänä. Porhontien puolella piha-aluetta jakavat katupuuistutukset, jotka sijoittuvat luonnonkivipäällysteiselle korotetulle alueelle. Kuva 24 Osuuspankin piha-alue. 26

27 Kuva 25 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Osuuspankin piha-alue. 27

28 K-marketin piha-alue K-marketin piha-aluetta jäsennellään erottamalla se selkeästi kevyenliikenteen väylästä reunakivin korotetulla luonnonkiveyksellä sekä istutusalueella. Näin saadaan muodostettua myös selkeämmät sisäänajoväylät. Istutusalueelle sijoitettava vaaleanpunaisena kukkiva nukkeruusuryhmä on valittu sen mukaisesti, että se menestyy katualueella sekä pysyy matalakasvuisena, jotta risteysalueen näkymäalueet eivät peity. Istutuksilla saadaan vehreytettyä risteysalueen ympäristöä ja jaettua visuaalista tilaa. Kuva 26 K-marketin piha-alueen nykyilme. 28

29 Kuva 27 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. K-marketin ympäristö. 29

30 Hongontie Hongontien ilmettä on suunnitelmassa esitetty parannettavaksi olemassa olevaa kasvillisuutta täydentävillä puuistutuksilla, joilla saadaan entisestään rajattua visuaalista katutilaa ja ne tuovat vehreyttä keskustan rakennettuun ympäristöön. Hongontien varrella on käytetty suomenpihlajia ja rauduskoivuja. Hongontien varressa, keskusta-alueen ytimessä, sijaitsee kaksi potentiaalista rakennuspaikkaa. Yksi tyhjä tontti ja yksi huonokuntoinen rakennus, joka on esitetty purettavaksi. Näille paikoille osoitetut rakennuspaikat eheyttävät ja täydentävät keskustakuvaa sekä korostavat keskusta-alueen pääväylää. Rakennuspaikkojen yhteyteen on merkitty istutettava tontin osa, joiden avulla saadaan muodostettua selkeä katutila sekä pidettyä keskustan ilme vehreänä. Uusien rakennusten sijoittuessa riittävän lähelle katualuetta, muodostuu niiden avulla tiiviimpi ja keskustamainen katuilme. Kuva 28 Hongontie Kauppatien risteyksestä länteen. 30

31 Kuva 29 Hongontie keskusta-alueella. Näkymä itään. Kuva 30 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Hongontie. Hongontie on kohtalaisen vilkasliikenteinen ja tiellä kulkee runsaasti raskasta liikennettä. Tiealueella liikkumisen turvallisuutta parannetaan hidastein, jotka sijoitettaisiin koulun ympäristöön, Hongontien ja Kauppatien risteyksen läheisyyteen sekä ennen Jokihongontien risteystä lähestyttäessä taajama-aluetta lännen suunnasta. Saavuttaessa Honkajoen keskustaan Hongontietä lännen suunnasta, edustaa avoin peltomaisema tälle alueelle tyypillistä avonaista maalaismaisemaa. Tämän vuoksi ei ole 31

32 tarpeellista sijoittaa istutuksia katualueen viherliuskalle. Tämän sijaan Honkajoen keskusta-alueelle saapumista korostetaan tervetuloa -kyltein. Tervetuloa -kyltti sijoitetaan Hongontien varteen myös saavuttaessa Karvian suunnasta. Kyltti sijoitetaan kohtaan jossa taajama-alue alkaa. Tervetuloa kylteillä sekä hidastetöyssyillä pyritään saamaan kuljettajat havahtumaan siihen, että nyt saavutaan keskusta-alueelle, jolloin ajon tulisi olla maltillista ja kiinnittää entistä enemmän huomiota taajama-alueen ajokäyttäytymiseen. Myös Jokihongontien risteysalueelle on esitetty sijoitettavaksi istutusastia, jolla saadaan kausikasvein luotua yhtenäistä ilmettä keskusta-alueelle. Kuva 31 Hongontien sisääntulon kehittämissuunnitelma (LIITE 3). Kuva 32 Esimerkki tervetuloa -kyltistä. 32

33 Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa Kauppatien ja Hongontien risteykseen on osoitettu matala pensasryhmä pikkukeijuangervoja tuomaan risteykseen elävyyttä. Pikkukeijuangervo kukkii vaaleanpunaisena. Keskijakaja on päällystetty yhtenäisen keskustailmeen saavuttamiseksi luonnonkivillä sekä siihen on sijoitettu istutusastia, joita on esitetty ympäri keskusta-aluetta. Hautausmaan kiviaidan sivustalle ei ole osoitettu istutuksia, jotta risteyksen näkymäalue ei peity. Katkontielle K-marketin taakse on osoitettu puuistutuksia keskusta-alueen ilmeen yhtenäistämisen vuoksi ja kaupan takaosan näkösuojaksi. Kuva 34 Katkontien eteläinen osa. Kuva 33 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Kauppatien pohjoisosa ja Katkontien eteläosa. 33

34 Yhteiskäyttöalue Yhteiskäyttöalueella saataisiin otettua keskusta-alueella virtaava Karvianjoki entistä paremmin virkistyskäyttöön. Joen varteen sijoittuvalle yhteiskäyttöalueelle on syytä rakentaa joen varteen laskeutumista ja sieltä nousemista varten portaat, jotka tekevät ranta-alueen virkistyskäytöstä mielekkäämpää ja turvallisempaa. Alueelle on suunniteltu parkkipaikat muutamalle autolle sekä ilmoitustaulu, jolle voidaan keskittää esimerkiksi virkistysaluetta ja virkistyskalastusta koskevat tiedotteet. Penkeillä lisätään alueen virkistyskäyttömahdollisuutta. Rantapenkan kasvillisuutta voitaisiin harventaa sen verran, että alueelta aukeaisi näkymä joelle. Harvennuksen yhteydessä tulee huomioida kasvien sitova vaikutus eroosioherkällä rantapenkereellä. Kuva 35 Yhteiskäyttöön suunniteltu alue. 34

35 Kuva 36 Näkymä yhteiskäyttöalueelta Karvianjoen suuntaan. Kuva 37 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Yhteiskäyttöalue. 35

36 Joenvarren reitti Jokiuoman viereen sijoittuvassa virkistyspolun osassa tulee huomioida turvallisuus. Virtaava vesi ja eroosioherkät rantapenkereet muodostavat haasteita virkistysreitin rakentamiselle. Tehtäessä reittiä joenvarteen tulee huomioida kasvien sitova vaikutus eroosioherkällä alueella. Vesakoituneen joenvarren harventaminen tulee suorittaa siten, että kasvien juuriston sitova vaikutus ei heikenny merkittävästi, tai huomioida muuten rantapenkereen kestävyys. Virkistysreitin varrelle sijoittuvia olemassa olevia istutuksia tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmassa on esitetty täydentävänä kasvillisuutena rauduskoivuja, suomenpihlajia ja lännenheisiangervoja. Virkistysreitin linjauksen on tarkoitus tarkentua paikanpäällä vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Kuva 38 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Joenvarren reitti. 36

37 Virkistysreitti Puistoalueesta ja joenvarren reitistä muodostuu keskusta-alueelle virkistysreitti, joka sijoittuu kevyenliikenteen verkostojen väliin ja jatkeeksi. Kuva 39 Ote Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Keskusta-alueelle muodostuva virkistysreitti on korostettu punaisella viivalla. Lämpölaitoksen ympäristö Karvianjoen varteen sijoittuvan lämpölaitoksen ympäristöön on sijoitettu suomenpihlajia ja rauduskoivuja ympäristön ilmeen parantamiseksi. Nykyisin Heinolan rakennuksen itäpuolella sijaitseva kierrätyspiste on esitetty suunnitelmassa sijoitettavaksi lämpölaitoksen piha-alueelle. Lämpölaitos sijaitsee lähellä ydinkeskustaa ja on hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Lämpölaitoksen pihaalue on sijainniltaan parempi kierrätyspisteelle kuin keskusta-alueen keskeisin paikka tai tässä suunnitelmassa esitetty puistoalue, joka on tarkoitettu kuntalaisten virkistyskäyttöön. 37

38 Kuva 40 Lämpölaitoksen ympäristö. Kuva 41 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Lämpölaitoksen ympäristö. 38

39 Opiskelijoiden tontti Opiskelijoiden tontille on suunniteltu kivituhkakäytävä ja alue, jolla sijaitsee penkki sekä mahdollisesti pieni katos. Kivituhka-alue on mielekkäämpi ympäristö käyttää kuin nopeakasvuinen heinikko sekä penkeillä ja katoksella voidaan mahdollistaa alueen monipuolisempi käytettävyys. Kuva 42 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Opiskelijoiden tontti. Kuva 43 Opiskelijoiden käytössä oleva tontti. 39

40 Työselostus Tässä työselostuksessa on mainittu pääpirteittäin suunnitelmassa esitetyille istutusalueille ja pintarakenteille tehtäviä toimenpiteitä. Ammattipuutarhurit sekä viherrakentajat tekevät tarvittaessa poikkeavia ratkaisuja. Tarkemmat toimenpiteet muodostuvatkin aluekohtaisesti, riippuen paikallisista olosuhteista. Maaperäkartan mukaan Honkajoen keskusta-alueella sijaitsee lajittunut reunamuodostuma sekä jokiympäristössä siltti / savi vyöhykkeet. Keskusta-alueella on sijainnut polttoaineen jakeluasema, jonka vuoksi maaperä on puhdistettava (keskustan osayleiskaava). Keskusta-alueelle on tehty suunnitelma puistoalueesta. Puistoalue sijoittuu keskeiselle alueelle lännen suuntaan avautuvalle rinteelle. Puistoalueesta muodostuu rakennettu viheralue (hoitoluokka A1/A2). Liikenneviheralueet kuuluivat käyttöviheralueiden luokkaan (A2). Puistoalueelle muodostetaan nurmikentistä ja istutusalueista muodostuva viheralue alueella sijaitsee kaksi purettavaa rakennusta. Porhontiestä muodostetaan katupuuistutuksilla puistokatu sekä muun keskusta-alueen ilmettä vehreytetään lisäistutuksilla. Puistoalueen ja kirkon parkkialueen rakentamisessa voidaan hyödyntää alueella olevia maamassoja tasoitusten ja täyttöjen yhteydessä, mikäli tämä on mahdollista maanperän puhdistamisen jälkeen. Keskusta-alueella säästetään olemassa olevaa kasvillisuutta sen ollessa hyväkuntoista. Puistoalueella olemassa oleva kasvillisuus muokkautuu puiston rakentamisen yhteydessä. Pintarakenteet Pintamaat poistetaan suunnitelman mukaisilta uusilta istutusalueilta 40 cm:n syvyydeltä. Kovilla pinnoilla (laatoitettavat alueet) pintamaa poistetaan 50 cm:n syvyydeltä, mikäli maa on routivaa tai heikosti kantavaa. 40

41 Jakava kerros rakennetaan sorasta tai murskeesta. Pohjamaan ollessa routiva, jakavan kerroksen tulee olla 150 mm paksu, jos pohjamaa ei roudi erillistä jakavaa kerrosta ei tarvita. Ennen kerroksen rakentamista varmistetaan alle jäävän kerroksen taso, leveys ja tasaisuus. Sitomaton kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta tai soramurskeesta, 150 mm paksuisena kerroksena. Jakava ja kantava kerros voidaan rakentaa samasta materiaalista esim. kivituhkasta. Siirtymäkiilan koko riippuu pohjamaan laadusta. Siirtymäkiilan tulee kuitenkin olla kooltaan vähintään 1:5 tai 1:7. Siirtymäkiilat muodostuvat suodatinkerroksesta, täytteestä, jakavasta kerroksesta ja päällysteestä eli kantavasta kerroksesta. Puistoalueen kulkureitit tulee tehdä riittävän helppokulkuisiksi, jolloin jyrkkiä mäkiosuuksia tulee välttää (15%). Rakennettavaan laatoitukseen käytetään vaaleanharmaata betonilaattaa 398 x 398 mm. Kiveyksen päällysrakenne muodostuu suodatinkerroksesta, jakavasta kerroksesta, kantavasta kerroksesta ja asennushiekasta. Luonnonkivipäällysteessä käytetään soikeita noin mm:n suuruisia luonnonkiviä. Alle laitetaan suodatinkangas. Kivet asennetaan kiinni toisiinsa, käyttäen erikokoisia kiviä sekaisin. Raot täytetään kivituhkalla. Nurmialueet ja istutukset Nurmikko Nurmikkoalueille tehdään tasattu ja tiivistetty alusrakenne jonka päälle tehdään 100 mm suodatinkerros Hk 0,2-8,0mm, 150 mm välikerros Hk 0,06-3,0 mm sekä 200 mm tiivistetty kasvukerros Hk 0,02-2,0 mm + kasvuturvetta til-%, jonka päälle nurmikko kylvetään. Siemenseosta kylvetään 1,5-3,0 kg / 100 m2 Suunnitelmassa käytetyt kasvit: Puistoalue Puut 41

42 Pensaat Alnus incana f. lansiniata `Johanna`sulkaharmaaleppä 4 kpl Betula pendula rauduskoivu 20 kpl Sorbus aucuparia `Pendula` riippapihlaja 1 kpl Picea omorika serbiankuusi 6 kpl Pinus peuce makedonianmänty 3 kpl Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera 5 kpl Amelanchier alnifolia marjatuomipihlaja 7 kpl Amelanchier laevis sirotuomipihlaja 8 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 9 kpl Rosa `Moje Hammarberg` tarhakurtturuusu 26 kpl Spiraea `Grefsheim` norjanangervo 20 kpl Vaihtoehto II - puistoalue Puut Pensaat Alnus incana f. lansiniata `Johanna`sulkaharmaaleppä 4 kpl Betula pendula rauduskoivu 23 kpl Picea omorika serbiankuusi 5 kpl Pinus peuce makedonianmänty 5 kpl Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera 10 kpl Amelanchier alnifolia marjatuomipihlaja 3 kpl Amelanchier laevis sirotuomipihlaja 6 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 9 kpl Rosa `Moje Hammarberg` tarhakurtturuusu 26 kpl Spiraea `Grefsheim` norjanangervo 20 kpl Kirkon parkkialue Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 1 kpl Pensaat Spiraea densiflora rinneangervo 35 kpl 42

43 Linja-autoaseman piha-alue Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 8 kpl Osuuspankin piha-alue Puut Pensaat Sorbus hybrida suomenpihlaja 2 kpl Dasiphora FR. `Goldteppich` pensashanhikki 150 kpl Pinus mugo `Pumilo` kääpiövuorimänty 5 kpl K-marketin piha-alue Pensaat Rosa nitida `Kebu` nukkeruusu 96 kpl Joenvarren reitti Puut Pensaat Betula pendula rauduskoivu 2 kpl Sorbus hybrida suomenpihlaja 3 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 2 kpl Yhteiskäyttöalue Puut Betula pendula rauduskoivu 3 kpl 43

44 Porhontie Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 52 kpl vaihtoehtoisen tielinjauksen suunnitelmassa 54 kpl sisältävät myös piha-alueilla mainitut puut Hongontie Puut Betula pendula rauduskoivu 2 kpl Sorbus hybrida suomenpihlaja 10 kpl Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa Puut Pensaat Sorbus hybrida suomenpihlaja 6 kpl Spiraea japonica `Nana` pikkukeijuangervo 105 kpl Kasvien tarkemmat tiedot löytyvät suunnitelmasta. Liikennealueilla tulee huomioida istutettavan kasvin korkeus, joka on huomioitu suunnitelmassa esitetyissä kasvivalinnoissa. Kasvi lajike tulee ominaisuuksiltaan olla matalakasvuinen max cm korkea, jotta näkyvyysalueet eivät peity. Kasvualustojen mitat: puut 800 x 800 mm pensaat 400 x 400 mm istutusastiat 1 x 1 metriä tai 1,5 x 1,5 metriä 44

45 Tuotteistetulla kasvualustalla tarkoitetaan kasvualustaa, joka on tuotettu sekoittamalla keskenään eri raaka-aineita, kuten kivennäismaa-aineita, kompostia ja lannoiteaineita, keskenään. Tuotteistettu kasvualusta on myös yleensä seulottu. Istutuksille levitetään 5-7 cm kerros kuorikatetta. Uudet istutukset tehdään suunnitelman mukaisesti. Taimimateriaalina suositellaan käytettävän astia- tai paakkutaimia. Taimivälit on ilmoitettu suunnitelmassa. Istutussyvyys määräytyy kasvin mukaan. Istutettavien taimierien tulee olla mahdollisimman tasalaatuisia ja samassa ryhmässä käytettävien taimien samaa kantaa. Kasvualustat siistitään ja tasataan istuttamisen jälkeen sekä levitetään kuorikate. Istutettujen kasvien kasvuun lähdöstä ja kasvusta huolehditaan kastelulla. Hulevesi Hulevesien käsittelystä tulee huolehtia piha-alueittain. Suurimmat hulevesimäärät muodostuvat vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Hulevesien huomioiminen rakennetussa ympäristössä on tärkeää. Ilmastonmuutoksen yhteydessä on arvioitu että sadannat saattavat kasvaa jopa 20 %. Keskustaan sijoittuva puistoalue hillitsee luonnonmukaisesti pinnoitetuilta alueilta valuvien hulevesien määrää ja kulkua. Keskustasta laskee ojapainanne kohti Karvianjokea, johon alueen valumavesiä voidaan ohjata. Hulevesien hallitsemiseksi ja niiden ohjaamiseen on suunnitelmassa esitetty varaus hulevesipainanteelle. Alueelle voidaan kallistuksin ohjata puistoalueen sekä kirkon parkkialueen hulevedet. Painanteesta hulevedet puretaan poistoputkella Karvianjokeen laskevaan uomaan. Puistoalue toimii itsessäänkin hulevesiä hillitsevänä ympäristönä vettäläpäisevine pintoineen ja vettä sitovien ja haihduttavien kasvien ansiosta. Hulevesipainanteen ominaisuudet riippuvat alueen maaperästä. Vettä läpäisevä maaperä on olennainen osa hulevesien vähentämisen ja viivyttämisen kannalta. Kuitenkin jo hetkittäisellä viivyttämisellä saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia virtaamahuipun säätelyyn sekä hulevesien puhtauteen. 45

46 Hulevesipainanne tulee muotoilla loivareunaiseksi altaaksi, jotta siitä ei aiheudu merkittävää vaaraa. Loivareunaisesta altaasta on helppo päästä pois, jos sinne jostain syystä ihminen joutuu. Allas muodostetaan kivimurskeesta ja kivistä sekä purkuputki suojataan ja maisemoidaan kivillä. 46

47 Hankelistaus ja kustannusarvio HANKELISTAUS KOHDE TOIMENPITEET KUSTANNUS- ARVIO ( ) TOTEUTUS I alv. 0 % Hongontien puuistutukset, hidasteet ja tervetuloa -kyltit Porhontie katupuuistutukset, hidasteet (+ mahd. tien ja kevyenliikenteenväylien korjaukset. Linja-autoaseman piha-alue pihatoimintojen jäsentely (huomioitu katupuut) Kauppatie risteysalueen pensasistutukset ja nurmialue 3500 Katkontie puuistutukset 500 TOTEUTUS II Osuuspankin piha-alue istutusalue (huomioitu katupuut) 8000 Pirjon Pakarin piha-alue istutusalue (huomioitu katupuut) 3000 K-marketin piha-alue pihatoimintojen jäsentely, istutusalue 5000 TOTEUTUS III Kirkon parkkialue täyttö, istutukset, parkkialue Puistoalue kylvönurmi kivituhka-alueet betonikiveys 6000 kasvualustat kasvillisuus 8000 kuorikate 2000 valaisimet, kalusteet, katos ja istutusaltaat kioskin kunnostus 1000 leikkipuisto museorakennuksen siirto 1000 rakennusten purku á 8000 puhdistettava maaperä hulevesipainanne laajuus avoin avoin Virkistysreitti kivituhkaväylä ja vesakon harvennus 4500 Yhteiskäyttöalue parkkialue, opastaulu, portaat rantavyöhykkeelle, harvennus 9000 Opiskelijoiden tontti kivituhka-alue, pieni katos ja penkki 4000 Lämpölaitoksen ympäristö puuistutukset ja kierrätyspiste 5000 VAIHTOEHTOINEN TOTEUTUS Uusi tielinjaus Porhontien eteläinen osa Rakennuksen purku

48 Liitteet 1 Kuva keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta Erillisenä mittakaavainen suunnitelma. 2 Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi Erillisenä mittakaavainen suunnitelma. 3 Porhontien linjausmuutoksen suunnitelma 4 Suunnitelma Hongontien sisääntulosta 5 Kalusteita ja leikkivälineitä 6 Mallinnuskuva 48

49 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Katri Kuusisto PL KANKAANPÄÄ

50

51

52 LIITE 3

53

54 LIITE 5 Leikkivälinemalleja: Huom! Turva-alueet on mitoitettava alueelle valitun leikkivälineen mukaisesti. Keskustan kehittämissuunnitelmassa varatut alueet ovat suuntaa antavia. Kompan (tiedot: Muita leikkivälinevalmistajia: Playdo, Lappset, Puuha Group Oy Malleja keskusta-alueen kalusteita ja valaisimia varten: Kompan Karlux Lehtovuori Ei hintatietoja Ei hintatietoja Katos / esiintymislava suunnitelmassa: vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi

55 i i i i i i i i Katkontie i i Jokihongontie Yhteiskäyttöalue Hongontie 2 Osuuspankin piha-alue Hongontie 2 K-markentin piha-alue Opiskelijoiden tontti Joenvarren reitti Linja-auto aseman piha-alue Porhontie `Kauppalan` piha-alue Lämpölaitoksen ympäristö 1 3 Kirkon parkkialue Kauppatie Puistoalue Pirjon Pakarin piha-alue

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki, Kirstulan alueen asemakaavamuutos. Lähiympäristösuunnitelma

Hämeenlinnan kaupunki, Kirstulan alueen asemakaavamuutos. Lähiympäristösuunnitelma Pöyry Finland Oy 8.4.2011 Hämeenlinnan kaupunki, Kirstulan alueen asemakaavamuutos Lähiympäristösuunnitelma - ympäristön suunnittelun ja hoidon periaatteet autokaupan keskuksen alueella Kirstulan alueen

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Ilmajoki, Kaavaselostus

Ilmajoki, Kaavaselostus Ilmajoki, Kaavaselostus Kauppatien tiealue Asemakaavan muutos, laajennus ja kumoaminen Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2014 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan 7.5 6 7 0 7 0 158 9 8 6 7 7 0 7 3 7 6 6 9 7 3 0 7 4 154 156 7 1 16 7 6 12 15 166 14 167 7 4 7 5 4 3 2 Asema Station 8 3 Alikulun ympäristö laatoitetaan harmaalla betonilaatalla. 7 9 5 Alikulun sokkelin

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012 Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6. Asemakaava ja asemakaavan muutos Oitti, Manassenpelto Asemakaava-alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot