Numero 3/2011. Espoo Catering -liikelaitos UUTISIA SINULLE

Transkriptio

1 Numero 3/2011 Espoo Catering -liikelaitos UUTISIA SINULLE

2 Pääkirjoitus Viisaita valintoja lounaalla Vastuu ympäristöstä herättää yhä enemmän mielenkiintoa Ruokailuhetki antaa sisältöä päivään Teemana rakentava vuorovaikutus Harjoittelijana Espoo Cateringissa / Praktikant på Esbo Catering Pikkujuttuja / ajankohtaista Lähiruokaviesti tarjoa tuoretta Aromi ruokalistasta raaka-aineisiin ja reseptiin Kivaa yhteistyötä juhlan merkeissä Goda val vid lunchen Espoo Catering - Uutisia Sinulle Espoo Catering - Uutisia Sinulle on Espoo Catering -liikelaitoksen asiakas- ja sidosryhmälehti. Päätoimittaja Maarit Ohraluoma, maarit.ohraluoma@espoo.fi p.(09) Toimitusneuvosto: Regina Ekroos, Eija Salomaa, Katri Kemppainen ja Reijo Karikivi Taitto ja ulkoasu: Viestintä Oy Hiljainen Tieto Reijo Karikivi, Apichai Chiarakul Valokuvat: Maarit Ohraluoma, Katri Kemppainen. Kansikuva ja toinen Hanna Partasen kuva Nutrifilian kuva-arkistosta

3 Syksy ja sadonkorjuu Otsikon sanapari herättää miellyttäviä, suorastaan suussasulavia muistoja lapsuudesta, jolloin kesät oltiin maalla, kitkettiin lanttumaata, oltiin heinätöissä, nostettiin perunoita, poimittiin marjoja ja varauduttiin talven varalle. Silloin ruoka oli todella lähiruokaa ja vieläkin ylittämätön makuelämys olivat voissapaistetut, ukin verkolla pyytämät ahvenet, mumman pottumuusi ja jälkiruokana herkullista raparperipiirakkaa kera kaivokylmän maidon. Ja lähiruoka on aiheena myös Lähiruokaviestijutussa, jonka lähtötapahtumiin Espoon Catering osallistui ja tarjosi tuolloin kaikissa toimipisteissään lähi- ja luomuruokaa. Syksyn sadosta nautitaan nyt. Espoo Cateringin kaikissa toimipisteissä vietetään sadonkorjuuviikkoa ja perinteistä silakkaviikkoa syyskauden alkaessa. Tietysti löydät lehdestämme myös herkullisen syksyisen reseptin vaikkapa ystävien vierailuiltaa varten. Arkirutiineiden koittaessa on hyvä kiinnittää huomio lounasruokailuun. Kesän herkut ovat saattaneet yllättäen ilmestyä vyötärölle, joten nyt ehkä kevyt ja terveellinen lounas on tärkeää. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa, onko lounastauko virkistävä ja palauttava hetki vai tekisikö ruoan päälle mieli ottaa pienet ettonet. Mm. näitä asioita selvittää ravitsemusterapeutti Hanna Partanen esitellessään viisaita valintoja lounaalle. Vastuu ympäristöstämme on tärkeä asia Espoo Cateringin toiminnassa. Siihen kasvaminen on aloitettava jo alle kouluikäisenä. Espoonlahden Kipparin päiväkoti on erinomainen esimerkki tästä toiminnasta. Siellä vastuullisuus ympäristöstä on ollut jo vuosia osa jokapäiväistä toimintaa. Tästä ja sen tuloksista kerromme tarkemmin tässä numerossa. Viime aikoina paljon esillä ollut aihe on työhyvinvointi ja sen merkitys työn laatuun ja työssäjaksamiseen. Espoo Catering vietti ensimmäistä koko henkilöstön yhteistä työhyvinvointipäivää Tapiolan Kulttuurikeskuksessa elokuun alkupuolella. Asiakaspäällikkö Tarja Huusko-Pelkkala toteaa artikkelissamme, että huolimatta varsin mittavista järjestelyistä, tilaisuuden tunnelma ja saatu palaute kannustavat jatkamaan toimintaa tässä muodossa. Minkälainen on Espoo Catering harjoittelupaikkana? Siitä kertoo ravitsemustieteiden opiskelija Charlotta Hyttinen omassa jutussaan. Vaikka teoriaa on opiskeltu useita vuosia, vasta käytäntö osoittaa kuinka ruokapalvelu todellisuudessa toimii. Jotta organisaatio osaa vastata oikealla tavalla asiakkaidensa tarpeisiin, yksi tapa saada niistä tietoa ovat asiakastyytyväisyyskyselyt. Ensimmäistä kertaa hoivapuolen asiakkaille ja -henkilöstölle järjestetty kysely antoi Espoo Cateringin toiminnasta varsin positiivisen kuvan. Tästäkin lisää artikkelissamme. Oikein mukavaa ja aktiivista syksyä teille kaikille! Reijo Karikivi 3

4 Viisaita valintoja lounaalla Hanna Partanen Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen Vireystilaamme vaikuttavat monet tekijät. Työpäivän aikana on hyvä pitää myös pieniä palautumishetkiä, joista tärkein on varmasti lounastauko. Omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa, onko lounastauko virkistävä ja palauttava hetki vai tekisikö mieli ruoan päätteeksi ottaa pienet päivälevot. Koko rahan edestä totta kai! Yksi suomalaisten perisynneistä on syödä aina niin sanotusti koko rahan edestä. Annoskoko kasvaa helposti ylisuureksi, varsinkin jos aamiainen on jäänyt väliin tai ateriaväli venyy pitkälti yli viiden tunnin. Erityisesti, jos painoa alkaa iän myötä kertyä liikaa, kannattaa annoskokoon kiinnittää huomiota. Usein näkee ihmisten ottavan suurimman suositellun annoksen esimerkiksi kahdeksan lihapullaa oli sitten kyseessä aktiivisesti liikkuva kolmikymppinen mies tai keski-ikäinen toimistotyötä tekevä pienikokoinen nainen. Päivittäisessä energiantarpeessa saattaa kuitenkin olla jopa 1500 kcal ero, joten lounasruoan energiamäärä kyseisellä naisella tulisi olla ainakin kcal pienempi. Usein kuulee myös sanottavan, että painoa kertyy liikaa, koska lounasravintolassa on liian usein tuhtia ruokaa. Tällöinkin annoskoon pienentäminen lämpimän ruoan osalta on aiheellista ja vastaavasti tuoreraasteen ja salaatin osuutta voidaan lisätä. On tärkeää opetella syömään itsensä sopivasti kylläiseksi, eikä aina ähkyyn saakka, jolloin vireystila selkeästi laskee. 4

5 Eväät vai henkilöstöravintola? Annoskoko pysyy usein paremmin kohtuudessa, jos on tottunut syömään omia eväitä. Pari viipaletta leipää ja jogurtti on usean toimistotyöläisen peruslounaseväs. Henkilöstöravintolan etuna on kuitenkin se, että ruokavaliosta saa helpommin monipuolisemman. Lisäksi kasvisten käyttömäärä on huomattavasti suurempi niillä, jotka käyvät syömässä päivittäin kunnon lounaan. Kotona kun harvoin jaksaa raastaa porkkanaa ja tehdä useampaa salaattilaatua mukaan evääksi. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttösuositus on vähintään puoli kiloa päivässä. Tämä vastaa noin kuutta kourallista päivittäin. Lounaalla olisi hyvä saada ainakin kaksi kourallista täyteen, joko ottamalla puolet lautasesta salaattia ja raastetta tai suosimalla wokki- tai keittoruokaa, joissa on yleensä myös runsaasti kasviksia. Jälkiruokaa vai hedelmää? Viisi vinkkiä lounastauolle 1. Mieti mikä on juuri sinulle sopiva annoskoko 2. Valitsemalla ruokajuomaksi maidon tai piimän, parannat kalsiumin ja proteiinin saantiasi 3. Jos teet kevyttä työtä, suosi keittolounaita, etenkin jos syöt vielä lämpimän ruoan perheen kanssa päivällisellä 4. Valitse kasviksia värikkäästi vähintään kahden oman kourallisen verran ja lorauta salaatin päälle öljypohjaista kastiketta turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saamista 5. Nauti, makustele ja pureskele. Hitaasti syöminen vähentää vatsaoireita ja auttaa tunnistamaan kylläisyyden tunteen paremmin. Jälkiruoka kruunaa lounashetken. Pieni makea on viesti aivoille, että nyt ruokailu päättyy tähän. Makean syöminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä, usein vain opittu tapa. Jälkiruoan tilalle voi ottaa hedelmän, jonka voi syödä vaikka välipalaksi seuraavalla kahvitauolla. Tällöin saa jälleen yhden kourallisen lisää päivittäiseen kasvissaldoon. Välipalan syöminen on tärkeää myös aikuisille, muuten ateriaväli venähtää helposti jopa yli kuuteen tuntiin. Tämä taas kostautuu illan jääkaappirallina tai ylisuurina annoskokoina päivällisellä. Pahimmassa tapauksessa nälkä ohjaa menemään pikaruokapaikan kautta kotiin, sillä ruoanvalmistukseen ei ole enää energiaa eikä aikaa. Hyvä maittava lounas sekä pieni päivittäinen välipala auttavat hallitsemaan syömistä, auttavat palautumaan myös työpäivän aikana sekä parantavat vireystilaa ja antavat energiaa niin työpäivään kuin iltapäivän harrastuksiin tai perheen yhteisiin hetkiin. 5

6 Vastuu ympäristöstä herättää yhä enemmän mielenkiintoa Regina Ekroos Huoli ympäristömme terveellisyydestä, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta on saanut monet organisaatiot ryhtymään ympäristötalkoisiin. Yksiköt haluavat vähentää ympäristökuormitustaan ja pienentää ekologista jalanjälkeään. Ympäristöä säästävät toimintatavat ovatkin pikkuhiljaa juurtumassa työyhteisöjen normaalikäytännöiksi. Usein käytäntöjä ideoidaan ja toteutetaan yhdessä palvelua käyttävien asiakkaiden kanssa. Kipparin päiväkodissa ympäristökasvatus on tavoitteellista Espoonlahtelaisessa Kipparin päiväkodissa vastuullisuus on ollut jo vuosia osa jokapäiväistä toimintaa. Alun perin kimmoke ympäristökasvatustyön aloittamiseen tuli ympäristöasioista kiinnostuneelta työntekijältä. Kestävän kehityksen toimet aloitettiin muutamalla yksinkertaisella asialla. Tällä hetkellä lista ympäristöä säästävistä toimintatavoista on jo mittava. Lajittelemme kaikki jätteet, ohjaamme lapsia veden käytössä ja käytämme henkilökohtaisia kangaskäsipyyhkeitä, luettelee päiväkodin johtajana elokuussa aloittanut Riitta Zitting. Lisäksi sammutamme valot tiloista, joita emme käytä, emmekä vaihda lasten vaippoja turhaan. Lasten vanhemmat voivat kierrättää tavaroita ilmoitustaulullamme olevan myyntipalstan avulla sekä kirpputoriviikkojen aikana, listaa Zitting tehtyjä asioita. Vihreä Lippu- tunnustus jatkuvasta kehittämisestä Pitkäjänteisellä työllä on lähes 90-lapsisessa päiväkodissa saavutettu selviä säästöjä vuosittaisessa veden- ja energiankulutuksessa. Jätemäärät ovat myös madaltuneet. Paperipyyhkeiden kuukausittainen käyttömäärä on saatu laskemaan alle kolmannekseen eikä ruokajätettä tule oikeastaan lainkaan. Suomen Ympäristökasvatuksen seura myönsi Kipparin päiväkodille ympäristökasvatuksen tunnustuksen, Vihreän Lipun, viime vuonna. Lapset ovat aktiivisesti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Lunnit, Telkät, Tavit ja Kurjet ovat päiväkodin lapsiryhmiä ja Lokit esikouluryhmä, joista jokaisesta osallistuu edustaja päiväkodin lapsiraatiin. Raadissa ideoidaan mitä kaikkea ohjelman puitteissa tehdään. Zitting kertoo, että lasten ehdotuksesta on noussut esille muun muassa vesiteema. Veden puhtauden merkitystä ja tärkeyttä kasveille voidaan käsitellä samalla, kun lapset touhuavat veden kanssa, hän valaisee. Ympäristökasvatustyössä onnistumiseen Kipparin päiväkodissa on vaikuttanut erittäin paljon koko kasvatushenkilökunnan sekä myös ruokapalveluja siivoustehtävistä vastaavien henkilöiden sitoutuminen toimintaan. 6

7 Ruokailuhetki antaa sisältöä päivään Pitkäaikaishoidon asiakkaille ja hoivahenkilöstölle ensimmäistä kertaa järjestettyyn asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 125 asiakasta eri yksiköistä. Tyytyväisyys ateriapalveluihin kokonaisuutena oli 3,83 asteikolla 1-5. Eija Salomaa 72-vuotias Aurorakodin asiakas, Sirkka Jääskeläinen on tyytyväinen aterioihin. Ruoka on maukasta, sitä on riittävästi, ja se on paljon vaihtelevampaa kuin kotona tulisi tehtyä, tuumaa Sirkka-rouva. Ruokailuhetki on odotettu tapahtuma, ja antaahan se sisältöä päivään, hän jatkaa tyytyväisenä. Ruokailuympäristö osastolla 5 on viihtyisä ja rauhallinen. Asiakkaat voivat halutessaan ruokailla lasitetulla, lämmitettävällä terassilla. Henkilökunta syö yhdessä asiakkaidensa kanssa. Esimerkkiruokailun on todettu luovan kodinomaisuutta ja tekevän ruokailuhetkistä rauhallisia. Tämä järjestely on lisännyt selkeästi asiakkaiden ruokahalua. Kuinka usein kalaa? Kyselyn mukaan kalaa on tarjolla liian usein. Ruokalistasuunnittelussa pyritään huomioimaan, että lihaa ja kalaa on tarjolla vaihtelevasti. Sirkka-rouvan mielestä kalaruokia saisi olla enemmän - ainut ruoka, mistä hän ei pidä, on kalaseljanka. Kiitos, pieniä annoksia Kyselyn mukaan osan ruoasta jättää syömättä 26 % vastaajista. Syynä oli liian suuri annoskoko tai ruokahalun puute. Ikäihmiset kaipaavat pieniä annoskokoja Sirkka Jääskeläinen on tyytyväinen aterioihin ja niiden lisäksi riittävän usein maittavia välipaloja. Aurorakodissa ateriat jaetaan osastoilla, jolloin voidaan huomioida yksilölliset tarpeet päivittäin. Ateriakoot ovat sopivia, ja tällä osastolla vain harva asiakas jättää ruokaa lautaselleen, on Sirkka-rouvan mielipide asiasta. Lisää vihanneksia ja hedelmiä Tulosten mukaan hoivahenkilöstökin kaipaa joustoa ja vaihtoehtoja asiakkaiden aamu-, ilta- ja välipaloihin. He haluaisivat lisää vaihtelua leipä- ja leikkelevalikoimaan sekä lisää vihanneksia ja hedelmiä välipaloille. Ruoan laatu on hyvä. Toiveena on saada enemmän pehmeää ruisleipää, ja esimerkiksi jouluna jälkiruoaksi luumukiisseliä ja kermavaahtoa. Iloinen asia on, että viikonloppuisin aamupala tarjoillaan myöhempään ja päiväkahvilla voidaan herkutella leivoksella tai kakulla, miettii lähihoitaja Tuula Hokkanen. Liikuttava Alkupala Ennen lounasta teemme neljän liikkeen Liikuttavan Alkupalan. Tällä haemme jäseniin vetreyttä ja lisäämme ruokahalua. Liikkeinä ovat marssi, soutu, polven nosto ja käsien taputus, kertoo lähihoitaja Mia Mäki. 7

8 TEEMANA RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS Maarit Ohraluoma Hyvinvointitapahtuman maukkain hetki Iloinen porina kiiri ilmoille, kun Espoo Cateringin henkilöstö vietti rentouttavaa työhyvinvointipäivää elokuun alkupuolella Tapiolan Kulttuurikeskuksessa. Isoista ikkunoista avautunut rauhoittava näkymä ulkona solisseille suihkulähteille sekä lämmin auringonpaiste tarjosivat upeat puitteet yhteiseen iltapäivään. Palvelunäkökulma yhdistää liikelaitokset, ja hyvän palvelun tuottaminen asiakkaalle lähtee aina henkilöstön työhyvinvoinnista, muistutti toimialajohtaja Mauri Suuperko avauspuheessaan. Ensimmäistä kertaa järjestetty yksi yhteinen työhyvinvointitapahtuma oli onnistunut kokonaisuus. Halusimme järjestää tilaisuuden, joka antoi tasavertaisen osallistumismahdollisuuden kaikille. Idea tästä iltapäivästä syntyi vuoden alussa pidetyssä työhyvinvointiseminaarissa. Järjestelyt olivat iso prosessi, mutta osallistujien iloisia ilmeitä katsellessa se tuntuu kannattaneen, hehkuttaa työhyvinvointiasioista vastaava asiakaspäällikkö Tarja Huusko-Pelkkala Alue-esimiehet apuna Alue-esimiehillä oli suuri rooli tapahtuman onnistumisessa. Teimme paljon työaikajärjestelyitä mahdollistaaksemme kaikkien osallistumisen. Otimme tämän päivän huomioon jo keväällä Jukka K. vauhdissa 8 tehdyssä lomasuunnittelussa. Lisäksi järjestelimme työvuoroja ja sijaisuuksia sekä mietimme päiväkotien välipalatarjoilun onnistumista, sillä tapahtuma alkoi jo kello Olimme myös ottamassa vastaan henkilöstön ilmoittautumisia sisääntulossa, kertoo tapahtumaan tyytyväinen alue-esimies Jaana Kainulainen. Improvisaation keinoilla Tervetuliaismaljan jälkeen siirryttiin seuraamaan Arbomea-valmennusta, jota veti Stella Polariksen näyttelijä Elina Stirkkinen. Teemana iltapäivässä oli rakentava vuorovaikutus, jota käytiin läpi hauskoilla harjoitteilla. Stirkkisen mukaan tavoitteena oli oivallus; miten monella eri tavalla voimme suhtautua tai kokea asiat ja kuinka voimme itse vaikuttaa kokemukseemme. Yhtenä tehtävänä osallistujilla oli miettiä, mihin juuri tällä hetkellä tulisi keskittyä työyhteisössämme, jotta työilmapiiri ja vuorovaikutus paranisivat. Hauskan 35 -harjoitteen lopputuloksena oli, että meidän tulisi hyödyntää ihmisten ammattitaitoa ja kokemusta sekä puhaltaa työssä yhteen hiileen huumoria unohtamatta. Iltapäivän huipennus Jukka K:n drag-show räjäytti tunnelman kattoon tuomalla lavalle niin maailmanluokan tähdet kuin kotimaan kärkinimetkin. Upeassa show ssaan hän toi lavalle mm. Madonnan, Lady Gagan, Kaija Koon, Lea Lavenin, Paula Koivuniemen, Katri Helenan, Irinan, Lauri Tähkän, Antti Tuiskun, presidentti Halosen, Jenni Pääskysaaren, Marja Tyrnin, Riitta Väisäsen, Krissen jne. Esityksen syke ei hellittänyt hetkeksikään, ja yleisö eläytyi täysillä mukaansa tempaavaan menoon. Tyrmäävän esityksen jälkeen oli aika siirtyä nauttimaan juhlapöydän antimista. Tarjolla oli mm. karitsanpaahtopaistia karpalokastikkeella, syksyisiä ruokaisia salaatteja ja kaiken kruunuksi tyrnikiisseliä vaniljakermalla. Hyvä maku suussa oli kiva päättää onnistunut iltapäivä.

9 Harjoittelijana Espoo Cateringissa / Praktikant på Esbo Catering opiskelija/studerande Charlotta Hyttinen Korridorerna vimlar av stiliga damer, som alla med ett stort leende hälsar en god morgon. Fikastunderna fylls av glatt prat och god mat. Och man får till och med betalt för att vara här, något som inte alls är självklart för praktikanter. Jag bara undrar om mina studiekolleger har det lika bra? Neljän vuoden ravitsemustieteiden opintojen jälkeen päätin, että on aika ottaa härkää sarvista ja suorittaa opintoihini kuuluva kahdentoista viikon työharjoittelu. Ilahduin saamastani harjoittelutyöpaikasta Espoo Cateringissa, sillä se tuntui heti omalta, ja tunsin itseni tervetulleeksi. Opintoni Helsingin yliopistossa antoivat hyvän pohjan työtehtäviäni varten, jotka ovat vaihdelleet ravitsemusmateriaalien tekemisestä ravitsemustietojen päivittämiseen ja tuotekehitykseen. Matka on ollut hauska ja opettavainen; esimerkiksi kun oivalsin miten valtava koneisto tarvitaan kokonaisen kaupungin ruokapalvelun pyörittämiseen, enkä nyt tarkoita ainoastaan keittiölaitteistoa. Senkin olen huomannut, että vaikka Pihatalo saattaa olla ulkopuolelta harmaa ja aika mitään sanomattoman näköinen rakennus, sykkii sen sisällä iloinen ja lämmin EC-sydän, josta saa mahtavan seuran lisäksi myös hyvää ruokaa. Tämä on paikka, jota aion ehdottomasti suositella opiskelukollegoilleni! Charlotta Hyttinen ravitsemustieteiden opiskelija Efter att i fyra år ha studerat näringslära vid Helsingfors universitet bestämde jag mig för att det är dags att ta itu med den tolv veckor långa praktiken. Att jag fick praktikplats här har jag varit väldigt glad över, eftersom sedan jag tog mitt första steg in i ämbetslokalen kände jag mig välkommen och att jag "passade in". Till mina arbetsuppgifter har ingått allt från att göra skolningsmaterial till uppdatering av rekommendationsdata och produktutveckling. Det jag gjort har bra passat ihop med det som vi lär oss i studierna, allting har tydligt haft att göra med näringsfrågor. Att kunna svenska har varit en klar fördel. Det har varit ett lärorikt och intressant äventyr. Att t.ex. se hur ett skolkök fungerar på inre sidan är något helt annat än det vad man kommer ihåg från tiden man själv gick i skolan, att få bevittna hur maten lagas istället för att läsa något flummigt om det på en debattsida. Och inte minst att inse den enorma arbets- och folkmängden som krävs för att hålla en hel stads matförsörjning igång: Det är stort maskineri som gäller och jag menar nu inte enbart köksredskapen. Att få ett graduämne härifrån skulle jag ännu hoppas på. Praktikplatsen kommer jag definitivt att rekommendera till mina studiekolleger och alla de härliga EC-arbetskamraterna kommer jag att sakna. Sköt om er! Charlotta Hyttinen Studerande, näringslära 9

10 Pikku-uutisia Lukijakilpailu Lehtemme numero 2 /2011 lukijakilpailun voitti Pasi Marjomaa. Mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin Kokkina Espoo Cateringissa. Lohdutuspalkinnon saivat Heli Aro, Anneli Enblom ja Anne-May Karlsson. Onnea voittajille! Tämän numeron lukijakilpailussa kysymme, mistä kaupungista Lähiruokaviesti lähti liikkeelle ? Oheisesta linkistä pääset vastaamaan kilpailuun, jonka pääpalkintona arvomme hyppynarun toimintolaskurilla. Vastausaika päättyy CD6.par Sadonkorjuuviikko Espoo Cateringin kaikissa toimipisteissä vietetään sadonkorjuuviikkoa viikolla 37. Ruokalistalta löytyy mm. kekripyöryköitä, jyväbroiler-kurttukaalikeittoa ja hunajaista lanttupossua, uuniomenoita vaniljakastikkeella ym. ihania sadonkorjuuherkkuja. Silakkaviikko Henkilöstöravintoloissa ja Hoivapalveluiden ruokailussa vietetään perinteistä silakkaviikkoa viikolla 40. Syksyinen resepti Syksyn maukas sieni-kasvispaistos 3 rkl öljyä tai voita 1 sipuli 300 g kantarelleja 1/2-1 tl rouhittua mustapippuria 1 1/2 tl suolaa 1/2 tl yrttisekoitusta 2 dl ruokakermaa 300 g suikaloitua kesäkurpitsaa 200 g papuja paloina (tuoreita tai pakaste) Hienonnettua persiljaa Kuori sipuli. Puhdista sienet ja paloittele pienemmiksi, jos sienet ovat suuria. Paista sieniä ja sipulia pannulla öljyssä tai voissa kunnes neste on haihtunut. Lisää mausteet ja kerma joukkoon. Laita suikaloidut kesäkurpitsat ja papupalat uunivuokaan. Kaada sieniseos päälle. Sekoita varovasti. Hauduta 170 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Halutessasi voit lisätä vuoan pinnalle juustoraastetta kypsymisen lopulla. Ennen tarjoilua lisää vuoan pinnalle hienonnettua persiljaa. Espoo Cateringin toiminta pyöri myös kesällä! Espoo Catering järjesti ruokapalvelut useille kesäleireille ja kerhoille. Asiakasmäärät näissä vaihtelivat Tarjolla oli lounas ja osalle myös aamu- ja välipala sekä päivällinen. Suurin yksittäinen tapahtuma oli sirkusleiri kesäkuun alussa. Siihen tuli n. 370 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Kaitaan ja Jousenkaaren koulujen keittiöt vastasivat heidän lounasruokailustaan. Vuodesta 2003 saakka leiriruokaa valmistanut kokki Anja Matveinen kertoo kokemuksesta, että ruoka maistuu leireillä aina hyvin niin pienille kuin isoille osanottajille. Espoo Cateringin esitteet Graafikko Antero Airoksen suunnittelemat esitteet päivähoito-, koulu-, henkilöstö- ja hoivapalveluiden ruokailusta sekä esite koulujen välipalamyynnistä ovat tulleet painosta. Esitteet on jaettu koulujen ja päiväkotien kautta lasten vanhemmille sekä laitettu esille hoivapalveluihin ja henkilöstöravintoloihin. Tarjoile ruoka keitetyn ohran tai perunan kera. Uusi elintarviketoimittaja Kirkkojärven koulun menestyminen arkkitehtikisassa Kirkkojärven koulu on palkittu ainoana suomalaisena arkkitehtuurikohteena arvostetussa International Architecture Awards ohjelmassa Koulun pääsuunnittelijana toimi Verstas Arkkitehdit Oy ja rakennuttajana Espoon kaupungin Tilakeskus. Kilpailun kuvia voi käydä katsomassa osoitteessa : 10 Wihuri Oy Aarnio aloitti uutena Espoo Cateringin tuotantokeittiöiden tukkutoimittajana alkaen. Heinon Tukku Oy jatkaa palvelukeittiöiden sopimustoimittajana. Biojätteen seuranta Biojätettä syntyy niin ruoan valmistuksessa kuin syömättä jääneestä ruoasta. Espoo Catering seuraa viikolla 46 tehostetusti toimipisteissään syntyvän biojätteen määrää. Huomioithan sinäkin omilla valinnoillasi ettei turhaa biojätettä synny!

11 Lähiruokaviesti - Tarjoa tuoretta Maarit Ohraluoma Lähiruokaviestin polkijoita valmiina lähtöön Perjantaina 26.8 poljettiin valtakunnallisen Lähiruokaviestin - teemalla Tarjoa tuoretta - viimeinen osuus Espoosta Kauniaisten kautta Helsinkiin. Viestiä poljettiin viitenä päivänä - läpi kahdeksan maakunnan ja 22 kunnan. Viestin taustalla oli Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös lisätä ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. Jo aamutuimaan kävi kuhina Espoon keskuksen Omnia -oppilaitoksen pihamaalla, kun opetusravintola Henricuksen ravintolapäällikkö Tarja Griffith ja keittiömestari Pauli Hakala ohjasivat kolmannen vuosikurssin tarjoilijaopiskelijoita ja valmistuvia kokkeja lähtötapahtuman tarjottavien esille laittamisessa. Polkijat saivat herkutella lähiruoka- ja luomutuotteilla, kuten ruismarjapuuro ja lähileipomon moniviljasämpylä sekä saaristolaisleipä erilaisilla täytteillä. Palanpainikkeena oli makuhermoja kutkuttelevaa kotimaista karpalomehua. Lähi- ja luomuruokaa Espoo Catering osallistui viestin lähtötapahtuman järjestelyihin sekä tarjosi perjantaina kaikissa toimipisteissään lähi- ja luomuruokaa. Tarjolla oli silakkapihvejä, yrttikastiketta, perunoita, punajuurilohkoja ja herukkapiiloa vaniljakastikkeella. Ruokapalvelusuunnittelijoiden, Riitta Kotilaisen ja Kirsi Kinnusen, mukaan päivän aikana käytettiin yli 5000 kiloa silakkapihvejä, noin 700 kiloa hernepihvejä, 1000 kiloa herukkaa, 4000 kiloa omenaa, 6200 perunaa ja noin annosta luomuleipää. Haglund lähettäjänä Haglund lähetti noin 60 polkijan letkan liikkeelle aurinkoiseen ja lämpimään kesäaamuun. Liikennepoliisin saattelemana turvaliivein ja kypärin varustautuneet polkijat lähtivät sujuvana jonona kohti Kauniaisten Granhultskolania. Koululla polkijoita oli vastassa pienten koululaisten hurraa- ja kannustushuudot sekä liikuttava teemaan sopiva yhteislaulu vihanneksista ja hedelmistä. Vaikka pysähdys täällä oli lyhyt, ehdittiin nauttia teemaan liittyen erilaisia syksyn kasviksia ja mustikkasmoothieta. Viesti jatkui jälleen mahtavien kannustushuutojen kera kohti Tapiolaa, jossa pieni pysähdys torilla oli tarpeen ennen loppumatkaa ja määränpäätä, Helsingin Rautatientoria. Määränpäässä Suurta näkyvyyttä saavuttaen, ratsupoliisien saattelemana, polkijat saapuivat Herkkujen Suomi -tapahtumaan, jossa viesti luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle sekä oikeusministeri AnnaMaija Henrikssonille. Iltapäivällä - yli sadan kuntapäättäjän allekirjoittama vetoomus - luovutettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Lähiruokaviesti 2011 Europarlamentikko Carl Haglund allekirjoitti Lähiruokaviestivetoomuksen. Varsinainen H-hetki koitti, kun 11

12 Ruokapalveluesimies Tuija Lustig AROMI - RUOKALISTASTA RAAKA-AINEISIIN JA RESEPTIIN Katri Kemppainen Aromi on ruokatuotannon ohjausjärjestelmä, jonka avulla hallinnoidaan koko ruokatuotantoprosessia aina raakaaineiden tilaamisesta hävikin seurantaan ja laskutukseen saakka. Ohjelma on otettu käyttöön kaikissa Espoo Cateringin tuotantokeittiöissä. Kun tulin töihin esimieheksi vuonna 2003, raakaaineiden tilausten tekemisen tärkeimpiä välineitä olivat ruutuvihko, lyijykynä ja puhelin. Ruokalistoja, -ohjeita ja ohjeistusta ostojen tekemiseen oli käytössä, mutta toiminta oli kovin erilaista verrattuna nykypäivään. Tilausten tekeminen puhelimitse oli välillä todella aikaa vievää, ja erilaiset tavarantoimittajien taukomusiikit tulivat tilaajille varsin tutuiksi! 12 Ruoan menekki seurannassa Nykyisin Aromi-ohjelmassa kukin keittiö muokkaa valmiin ruokalistan oman talon asiakasmäärille sopivaksi ja tekee sen pohjalta raaka-ainetilaukset ohjelmasta elintarviketoimittajille. Ruoka on valmistettu jokaisessa keittiössä samalla ohjeella. Keittiöt voivat järjestelmän avulla seurata ruokien menekkiä ja sitä kautta vähentää hävikkiä, eli säästää selvää rahaa. Aromi-järjestelmä on alusta saakka tuntunut hyvältä työkalulta; reseptiikka, tilaukset, kuormakirjojen käsittely laskutusta varten - kaikki samassa tietokoneohjelmassa. Työaikaa ei mene hukkaan odotellessa toimittajien vastaavan puheluihin, kertoo Veräjäpellon koulun ruokapalveluesimies Tuija Lustig tyytyväisenä. Harjoittelulla mestariksi Aromin käytön oppivat myös henkilöt, joilla on vain vähän aiempaa tietokonekokemusta. Toki järjestelmän käyttö vaatii harjoittelua ja siihen keittiöillä on käytössä Aromin koulutusversio. Kuten Tuija osuvasti toteaa - hitaasti hyvä tulee ja asenne ratkaisee aina! Ruusutorpan koulun keittiön kokki Marjo WahlströmRiihimaa on käyttänyt Aromia jo muutaman vuoden, ja kokemus on opettanut, että ruokalistan suunnitteluvaiheeseen panostaminen on erityisen tärkeä työvaihe. Käytössämme ovat kiertävät ruokalistat, joten samat ruoat ovat tarjolla säännöllisin väliajoin. Hyvät muistiinpanot ruokien hävikeistä helpottavat suunnittelua ja tilausten tekemisiä oleellisesti. Aromi on hyvä apuväline keittiössä, ja koko ajan oppii uusia asioita järjestelmästä.

13 Kivaa yhteistyötä juhlan merkeissä Iloisia osallistujia herkkujen äärellä Maarit Ohraluoma Jo viidettä kertaa järjestettiin Kalajärven palvelukeskuksessa Pohjois-Espoon päivähoidon lapsille riemastuttava ja herkkujen täyteinen kevättapahtuma. Laulu, leikki ja hyvä ruoka saivat pienten osallistujien silmät loistamaan sekä kädet ja jalat heilumaan. Alkujaan ruokapalveluesimies Tarja Sarajärven ideoima tapahtuma keräsi paikalle yli 200 pohjoisespoolaista päivähoidon lasta. Tapahtuman avasi kokki Virpi Pönniö. Samalla hän esitteli pöydässä tarjolla olevat herkut, jotka saivat veden herahtamaan kielelle. Värikkäät piikkisiat osoittautuivat lähemmässä tarkastelussa cocktailtikuiksi, jotka sisälsivät prinssinakkeja, lihapullia, kurkkua ja minitomaatteja. Tarjolla oli myös vastaleivottuja sämpylöitä, pillimehua ja jälkiruoaksi raparperipiirakkaa. Suurtalousesimiestutkinnon näyttö Tapahtuman tarjottavien suunnittelu ja valmistaminen liittyivät tällä kertaa Pönniön suurtalousesimiestutkinnon myynnin ja markkinoinnin näyttöosuuteen. Tapahtuman tarjottavien ja kutsujen valmistelun aloitimme jo hyvissä ajoin ennen juhlapäivää. Ideat tarjottavista ovat syntyneet tässä matkan varrella, kertoo viime vuoden syyskuussa esimiesopinnot aloittanut Pönniö. Kivaa yhteistyötä Tapahtumaa odotetaan päivähoidossa innolla. Keittiöhenkilöstö päättää teeman, jonka mukaan päivähoidossa mietitään esitettävät laulut ja leikit. Lapset askartelevat teemaan sopivat päähineet. Lauluja ja leikkejä harjoitellaan yhdessä. Lapsia mietityttää aina eniten, mitä mahtaa olla tarjolla. On todella ihanaa, että tällaista järjestetään, iloitsee perhepäivähoidon ohjaaja Pirjo Kuusisto. Tapahtumasta on kehittynyt perinne, jossa tavataan omia asiakkaita. Tämä on sitä kivaa yhteistyötä, hehkuttaa ruokapalveluesimies Tarja Sarajärvi. Tarjottavat korvaavat juhlapäivän välipalatarjonnan, joten ylimääräisiä kustannuksia tästä juhlasta ei kerry, hän jatkaa. Te laitatte hyvää ruokaa, kertoo ujosti Cian niminen lapsonen. Pieni Niilo-poika ojentaa keittiöhenkilöstölle kortin, johon hän on piirtänyt keittiötädit uimarannalle. Leppäkerttujen, Meritähtien, Simpukoiden, Epelien ym. ryhmien hauskojen laulujen ja leikkien jälkeen on aika siirtyä nauttimaan pöydän antimista, ja hyvin ne lapsille maistuvatkin. 13

14 Goda val vid lunchen Hanna Partanen Dietist Hanna Partanen Vår energinivå påverkas av många olika faktorer. Det är bra att återhämta sig med några pauser under arbetsdagens lopp. Den viktigaste av dessa är lunchpausen. Genom våra val kan vi själva välja om lunchpausen blir en uppiggande stund eller om vi behöver en tupplur efter lunchen. För hela slanten naturligtvis! Ett av finländarnas typiska drag är att vi vill äta så att säga för hela slanten. Detta kan lätt leda till att portionerna blir för stora, speciellt om vi inte ätit frukost eller om det blir för långt mellan måltiderna, till exempel över fem timmar. Om siffrorna på vågen kryper uppåt med åren är det skäl att fästa uppmärksamhet vid portionsstorleken. Ofta ser man att folk tar den största rekommenderade portionen till exempel åtta köttbullar oberoende av om personen är en aktivt idrottande man i trettioårsåldern eller en liten, kontorsarbetande kvinna i medelåldern. Det kan finnas skillnader på upp till kcal i det dagliga energibehovet, vilket innebär att den ovannämnda damen borde skära ner sin lunch med åtminstone kcal. Ofta får man höra att någon samlar på sig extra kilon eftersom maten i lunchrestaurangen är för stadig. Också i detta fall gäller det att minska på mängden varmrätt och istället ta mer rårivet och sallad. Det är viktigt att lära sig att äta tills man är mätt men inte tills man är proppmätt. På detta sätt kan man undvika att bli trött efter maten. 14

15 Egen matsäck eller personalrestaurangen? Portionsstorleken hålls ofta lättare på en rimlig nivå om man är van att äta egen matsäck under lunchpausen. Några skivor bröd och en yoghurt utgör den typiska lunchen får många kontorsarbetare. Fördelen med personalrestaurangen är dock att det där är lättare att bygga upp en mångsidig måltid. De som varje dag äter lunch i personalrestaurangen äter dessutom betydligt mer grönsaker. Det är få som orkar stå hemma och riva morötter och göra sallad av flera olika slag som matsäck. Den rekommenderade mängden grönsaker, frukt och bär är minst ett halvt kilo per dag. Det här motsvarar omkring sex nävar per dag. Vid lunch borde man få i sig minst två nävar grönt, antingen genom att fylla halva tallriken med sallad och rårivet eller genom att äta en woklunch eller soppa, som ofta innehåller rikligt med grönsaker. Fem tips för lunchpausen 1. Fundera på vilken portionsstorlek som passar just dig 2. Genom att dricka mjölk eller surmjölk får du mer kalcium och protein 3. Om ditt arbete är lätt gäller det att välja soppa till lunch, speciellt om du också äter en varm middag med familjen 4. Välj grönsaker i många färger, minst två nävar per lunch, och häll på en oljebaserad salladssås så att du får nödvändiga fettsyror 5. Njut, smaka och tugga i lugn och ro. Ät långsamt, det motverkar magproblem och hjälper dig att känna igen mättnadskänslan. Efterrätt eller frukt? Efterrätten förgyller måltiden. En liten bit sött och gott meddelar hjärnan att nu är måltiden över. Det är emellertid inte nödvändigt att äta något gott, utan det handlar ofta om en inlärd vana. Istället för efterrätt kan man ta en frukt och kanske äta den som mellanmål under följande kaffepaus. På detta sätt får du ytterligare en näve till dagens "grönsakssaldo". Det är viktigt också för vuxna att äta mellanmål, annars kan tiden mellan måltiderna alltför lätt bli upp till sex timmar lång. En så lång paus kan leda till besök till kylskåpet längs med kvällen eller till alltför stora middagsportioner. I värsta fall lockar hungern till ett besök på en hamburgerbar på hemvägen, då det varken finns energi eller tid över för matlagning. En smaklig lunch och ett litet mellanmål varje dag hjälper dig att kontrollera dina matvanor, hjälper dig att återfå dina krafter under arbetsdagen samt gör dig piggare och ger dig energi till både arbete och fritid eller till familjens gemensamma stunder. 15

16