KAJAANIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KAJAANIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kajaanin kaupunki Varhaiskasvatuksen tulosalue, 2014

2 SISÄLTÖ Liikun, leikin ja vaikutan tunnen, tiedän ja toteutan. Johdanto 1. Aluksi 2. Käsitteen määrittelyä eli tätä tarkoitamme puhuessamme 3. Ihmisyys oikeutena, vuorovaikutus lähtökohtana 4. Lapsuuden ihme lapsuudesta lähtien 5. Kasvun ihme 6. Hetken ja olemisen ihme jos ei ole kukkaan ja sitten tullee joku 7. Toimivan ja vaikuttavan lapsen ihme leikistä, liikkumisesta, tutkimisesta ja taiteellisesta kokemisesta 8. Mitä ihmettä? sisällöllisistä orientaatioista 9. Erilaisuuden rikkaus 10. En tiijä, en. Päivähoijossa on kivvaa! laadusta, arvioinnista ja vanhempien osallisuudesta 11. Kirjallisuusluettelo/Lähteet

3 JOHDANTO Pieniä ihmeitä ei ole. On vain ihmeitä. VASU suomalaisen lapsen ja varhaiskasvatuksen mahdollisuus 30. syyskuuta 2003 oli merkittävä päivämäärä suomalaiselle varhaiskasvatukselle: tuolloin ilmestyivät ensimmäistä kertaa Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Suomalainen päivähoitolainsäädäntö ja muu päivähoitoa määrittävä ohjeistus on aina viime vuosikymmenen lopulle saakka keskittynyt pääsääntöisesti tämän lapsiperheille suunnatun sosiaalipalvelun määrällisten tavoitteiden hahmotteluun. Niin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sisällön kuin laadunkin tarkastelun painoarvo on valtakunnallisessa informaatio-ohjauksessa ollut vähäinen. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2002 vahvistamien Varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten yhteydessä edellä esitetty kuitenkin muuttui. Ko. linjausten toimenpideohjelman mukaisesti laadittiin Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU). Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa nämä perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. VASU-asiakirjan tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle. Valtakunnallinen VASU on linjaava asiakirja, joka toteutuu kunnissa laadittavissa kuntaja yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa sekä jokaiselle päivähoidon piirissä olevalle lapselle laadittavassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kajaanilaisen varhaiskasvatuksen VASU Kajaanissa kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman (Kuntavasu) laadinta aloitettiin vuonna Kuntavasun laatimiseksi perustettiin työryhmä, johon kuuluivat päivähoidon päällikkö Sirpa Kemppainen, päiväkodin johtajat/lastentarhanopettajat Tarja Karppinen, Tuija Leppä ja Kirsti Lesonen, kiertävät erityislastentarhan- opettajat Kyllikki Vänttinen ja Sari von Zansen, lastentarhanopettajat Elli Heiskanen, Ritva Kaltiainen, Marja- Riitta Komulainen ja Pirjo Väyrynen sekä tulosyksikön johtaja/laatupäällikkö Tiina Leinonen.

4 Kajaanin Kuntavasu noudattelee sisällöiltään vastaavan valtakunnallisen asiakirjan linjauksia. Kuntavasun todentuessa kajaanilaisen varhaiskasvatuksen arjessa toivotaan erityisiksi painopistealueiksi nousevan kuuntelevan ja lasta kunnioittavan lapsi- aikuinen vuorovaikutuksen kasvatuskumppanuus periaatteen henkilöstön ammatillisen tietoisuuden kasvamisen Edellä esitettyjen painopistealueiden toteutumisen tueksi asiakirja sisältää materiaalia erilaisten osallistuvien työtapojen ja ajatusten omaksumiseksi. Asiakirjan sisältö on koottu kasvatuksen alan teorioita ja käytännön innovaatioita käsittelevästä kirjallisuudesta sekä työryhmän jäsenten oman pohdinnan tuotoksista. Asiakirjan muoto on yhdistelmä tekstiaineistoa sekä varhaiskasvatusprosessin tarkasteluun herätteleviä huoneentauluja. Syksyllä 2004 julkaistaan Kuntavasun liitteinä laadunarvioinnin mittareita (lapsimittari sekä vanhemmille, päivähoidon johdolle ja työntekijöille suunnatut kyselyt) sekä lapsi- ja lapsiryhmähavainnointiin, palvelutarvearvioihin sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvää materiaalia. Lapsi on tärkein Nyt käsillä oleva asiakirja auttaa kajaanilaisia, laatutyöhön ja sisällön kehittämiseen orientoituneita varhaiskasvattajia varhaiskasvatuksen kokonaisuuden hahmottamisessa. Hoitolasten vanhemmille, yhteistyökumppaneille sekä päivähoidon luottamushenkilöille se avaa näköalan itse varhaiskasvatustyön perusteisiin ja sisältöihin. Ja kaikkein merkittävimmäksi se toivon mukaan muodostuu kajaanilaisille, alle kouluikäisille lapsille, joiden kaikkinaisen hyvinvoinnin ja kuulluksi tulemisen tukemista asiakirjalla tavoitellaan. Lapselle. Tärkeimmälle. Kajaanissa aurinkoisena talvipäivänä, 12. maaliskuuta 2004 Sirpa Kemppainen, päivähoidon päällikkö Tiina Leinonen, laatupäällikkö Varhaiskasvatustyöryhmän tekemä osittainen päivitys toukokuussa 2014 Huotari Kirsti, Kemppainen Sirpa, Komulainen Marja-Riitta, Koski Tuija, Kumpulainen Soile, Mustonen Kaisa, Nurmi Tiina, Okkonen Helena, Sipilä Riikka, Tikkanen Minna Kajaanissa 15. toukokuuta 2014 Sirpa Kemppainen, varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja

5 1. ALUKSI Päivähoidon vastuualue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa siinä laajuudessa kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyttää. Kajaanin päivähoito antaa kaikille lapsille hyvät ja tasavertaiset lähtökohdat elämänhallin- nalle tulevaisuudessa. Kajaanissa on tarjolla päiväkotihoitoa ja perhepäivähoitoa. Vuorohoitoa tarvitseville lapsille hoito on järjestetty vuoropäiväkodeissa. Kajaanissa tuotetaan 29 % päivähoitopalveluista yksityisesti. Keskeisenä tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Yhteistyö vanhempien kanssa on Kajaanissa päivähoidon keskeinen toimintamalli kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Työn tukena on moniammatillinen yhteistyö. Kaikille lapsille tehdään yhteistyössä lastenneuvolan kanssa palvelutarvearvio 3 vuoden ja 5 vuoden iässä. Maahanmuuttajille suunnattuja päivähoito ja esiopetuspalveluita kehitetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Tulevaisuudessa keskeisenä kehittämiskohteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen liukuman joustavuus ja portaattomuus. Päivähoitopaikat järjestetään lakisääteisessä ajassa. Esiopetus on päivähoidon toimintaa ja siihen osallistuu keskimäärin 97 % ikäluokasta. Kajaanin päivähoidon strategiset tavoitteet on laadittu BSC:n mallin mukaan neljästä eri näkökulmasta, Kajaanissa käytämme mallista nimitystä TaTu eli tasapainoinen tuloksellisuus. Strategiset tavoitteet ovat: Päivähoito tarjoaa sisällöltään laadukkaita ja pitkälle erikoistuneita palveluja niin kunnan kuin yksityisen järjestämänä. Päivähoito tukee lapsiperheiden hyvinvointia. Päivähoidossa toimii yhteistyökykyinen ja työhönsä ja työmenetelmien kehittämiseen motivoitunut henkilökunta. Päivähoidossa on toimiva organisaatio ja päivähoito täyttää laadukkaalle varhaiskasvatukselle asetetut laatuvaatimukset ja tavoitteet. Talousarvio laaditaan realistisesti ja se takaa riittävät edellytykset toteuttaa lakisääteinen päivähoito.

6 2. KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ eli tätä tarkoitamme puhuessamme... Vuorovaikutustilanteissa käytämme erilaisia käsitteitä. Jos käsitteet eivät ole yhdessä määriteltyjä, syntyy helposti ongelmia toistemme sanoman ymmärtämisessä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että olemme sopineet Kajaanissa sisällöt niille käsitteille, joita keskinäisessä vuorovaikutuksessa käytämme. ALKUOPETUS Alkuopetus on perusopetusta ensimmäisellä ja toisella luokalla. AMMATILLISUUS Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöillä ja yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen tietoisuus ja osaaminen lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. ARVIOINTI Arviointi on kehittämisen edellytys. Sen tehtävänä on antaa tietoa siitä, kuinka tavoitteet on saavutettu ja miten ne voitaisiin saavuttaa vielä paremmin. Arviointia voidaan suorittaa itsearviointina, vertaisarviointina tai ulkoisena arviointina; jos useampi taho suorittaa arviointia samasta kohteesta/ilmiöstä, on kyse monitahoarvioinnista. DOKUMENTOINTI Dokumentointi on osa arviointia. Säännöllinen dokumentointi osana laadunhallintaa mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Sitä voidaan suorittaa esimerkiksi kuvaamalla tai kirjaamalla ylös lasten toimintoja. ERITYISVARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeet pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Lähtökohtana on laajaalainen näkemys lapsen tuen tarpeista ja niihin vastataan lapsen varhaiskasvatusta tukemalla. Tuen tarvetta arvioidaan ja suunnitellaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelma kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen tarvitsema tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa vaihdellen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen alueilla. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään lapselle päiväkodissa, perhepäivähoidossa, integroidussa erityisryhmässä tai erityisryhmässä. Erityislastentarhanopettaja tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa lapsen tuen tarpeen arvioimisessa ja suunnittelussa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Jos lapsen tuen tarve on tiedossa päivähoitopaikkaa haettaessa, toivotaan vanhempien olevan yhteydessä oman asuinalueen tai oman päiväkodin erityislastentarhanopettajaan, jotta voimme yhdessä suunnitella lapsen tukea päivähoidossa.

7 ESIOPETUS Esiopetusta annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja se on maksutonta. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta ja vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Esiopetus on varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Se on kokonaisvaltaista päivähoidon arjessa tapahtuvaa toimintaa, joka on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille. (Hujala) HOKS/HOJKS Hoks on kuntoutussuunnitelma, joka laaditaan yhdessä vanhempien ja mahdollisesti muiden toimijoiden kanssa. Hojks on henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka laaditaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville. INTEGROITU RYHMÄ Integroidussa ryhmässä on viisi lasta, joilla on asiantuntijan toteama erityisen tuen ja hoidon tarve sekä seitsemän tukilasta. Henkilökuntana ryhmässä on erityislastentarhanopettaja + lastentarhanopettaja + kaksi lastenhoitajaa ja tarvittaessa avustaja. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä. Perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Vanhemmuutta vahvistava kasvatuskumppanuus perustuu tasavertaiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikki osapuolet voivat olla sekä antajan että saajan roolissa. Yhteinen suunnittelu on toiminnan lähtökohtana. Tärkeää on myös etsiä sellaisia toimintakäytäntöjä, jotka antavat jokaiselle yksilölle tilaa kasvaa persoonana ja yhteisön jäsenenä KASVATUSNÄKEMYS Kasvatus tarkoittaa kasvuun saattamista. Yhteistyössä kotien kanssa tuetaan lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Jokaisella on mahdollisuus kasvaa sisäisesti ehjäksi, tasapainoiseksi ja itsenäiseksi ihmiseksi, joka pystyy arvostamaan itseään ja muita ihmisiä. Tärkeää lapsen kasvussa ovat oman kulttuuri-identiteetin tunteminen ja eettiseen vastuullisuuteen kasvamine KASVATUSPÄÄMÄÄRÄ Kasvatuspäämäärä tarkoittaa kasvatuksen ylimpiä ja tärkeimpiä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle sijoittuvat kokoavat kasvatuspäämäärät. Mihin ollaan pyrkimässä?

8 KOLMIPORTAINEN TUKI Lähtökohtana ovat vanhempien ja hoitohenkilökunnan yhteiset havainnot erityisen tuen tarpeesta. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen portaat ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. KONSTRUKTIVISMI Konstruktivismissa korostetaan lapsilähtöisyyttä, jolloin huomioidaan lapsi yksilönä. Lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii tekemällä. Oppimisprosessi on aktiivista tiedon hankintaa, käsittelyä ja ongelmanratkaisua. Konstruktivismin mukaan aikuinen tukee ja ohjaa lasta toiminnassa. Lähikehityksen teorian mukaan lasta tuetaan tarpeen mukaan, ennen kuin hän osaa tehdä jonkin asian itsenäisesti. Mitä lapsi osaa avustettaessa tänään, sen hän osaa huomenna itsenäisesti. KONSULTAATIO Konsultaatiossa kokenut/erikoistunut työntekijä tai tiimi pyynnöstä neuvoo tai antaa konsultaatiolausunnon yksittäistä asiakasta koskevassa asiassa ilman, että vastuu asiakkaan hoidosta siirtyy konsultoitavalle työntekijälle. KONTEKSTUAALISUUS Kontekstuaalisuuden mukaan lapsi on erottamaton osa sosiaalista ympäristöä ja sen toimintaa. Kasvatus on kasvuympäristöissä vaikuttavien aikuisten yhteistyötä. Kasvattajan tulee tiedostaa lapsen kasvatusprosessi, jolloin lapsen kehitystä voidaan tukea. LAADUNHALLINTA Työn ja tekemisen arjen hallintaa, joka koskettaa johdon lisäksi koko työyhteisöä ja sen henkilöstöä. Laadunhallinta on toiminnan johtamisen, suunnittelun, arvioinnin ja parantamisen kokonaisuus. LAATUKRITEERI Laatu voidaan määritellä niistä ominaisuuksista koostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laatukriteerit ovat apuna laadun sisällön konkretisoinnissa ja täsmentämisessä. Ne ovat laadun arvioinnin apuvälineitä. Mittaamalla laatukriteerien täyttymistä voidaan arvioida, onko toiminta asetettujen tavoitteiden mukaista. Laatukriteerit toimivat myös suunnittelun apuna.

9 LAPSI-AIKUINEN VUOROVAIKUTUS Kasvatustapahtumassa merkittävän vastavuoroisen kommunikaation vahvistamista. Onnistuneen lapsi-aikuinen vuorovaikutuksen taustalla on aina lasta kuunteleva ja kuuleva aikuinen, joka tulkitsee sekä lapsen kielellisiä että ei-kielellisiä viestejä ja vastaa niihin kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. OPPILASHUOLTORYHMÄ Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetustyössä. Oppilashuoltoa järjestetään monialaisessa yhteistyössä ja toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Esiopetuksessa toimii oppilashuoltoryhmä (OHR). Ryhmään kuuluvat päiväkodinjohtaja ja päiväkodin esiopettaja. Tarvittaessa esiopetuksen oppilashuoltoryhmään kutsutaan myös joku/ jotkut seuraavista: erityislastentarhanopettaja, perheneuvolan psykologi, terveydenhoitaja, perhetyöntekijä ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori. OPPIMISKÄSITYS Oppimiskäsityksellä tarkoitetaan niitä perusolettamuksia, joita tehdään oppimisprosessin luonteesta. Käsitys oppimisesta säätelee muun muassa opetusmenetelmien valin- taa. Oppiminen on prosessi, jossa lapsi rakentaa omien kokemustensa, havaintojensa ja oivallustensa pohjalta omaa ymmärrystään ja tietämystään maailmasta. Lapsi oppii tarkastelemaan informaatiota kriittisesti, erottamaan tärkeän ja arvokkaan epäolennaisesta. Oppimisessa korostuu uusien ja ennestään olemassa olevien tietojen ja taitojen vuorovaikutus. On tärkeää että lapsi ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, asettaa itse tavoitteita omalle opiskelulleen ja osallistuu opiskelunsa suunnitteluun. OPPIMAAN OPPIMINEN Oppimaan oppiminen tarkoittaa lapsen oppimistaitojen, -menetelmien ja asenteiden kehittämistä. Oman opiskelun ja oppimisen arviointi on keskeistä oppimaan oppimisessa. Oppiminen tapahtuu kasvattajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa sekä itsenäisenä prosessina. PERUSOPETUS Perusopetus on luokkien opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Opetusta voidaan antaa myös oppilaan kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. PERUSTEHTÄVÄ Missio. Miksi olemme olemassa?

10 PORTFOLIO Portfoliolla tarkoitetaan lapsen kansiota, jonka sisältö kertoo lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Siihen kerätään lapsen itse valitsemia ja aikuisen kanssa yhdessä valittuja töitä ja selostuksia. Portfoliossa on olennaista itsetuntemuksen kehittyminen itsearvioinnin kautta. Keskeistä on lapsen omien valintojen ja päätösten esille tuominen ja kunnioittaminen. PÄIVÄHOITO Päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana (laki 36/1973). Lapselle päivähoito tarjoaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä mahdollisuuden toimia vertais-ryhmässä. Päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun tarjoten lapselle hoitopaikan. REFLEKTIO Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen yhdistää uutta tietoa aikaisempiin tietoihinsa. Oppimisen kannalta reflektio on välttämätöntä. Syvällinen oppiminen edellyttää teorian ja käytännön ymmärtämistä. Reflektiivisessä prosessissa pyritään tähän tietoiseen ymmärtämiseen. Sanakirjan mukaan reflektoinnilla tarkoitetaan mietiskelyä, harkintaa, heijastusta. Sen avulla heijastamme oman oppimisemme kuvan näkyviin, jotta voimme paremmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa sitä. STRATEGIA Strategia on toimintalinja organisaation kehittämiseksi. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat.

11 VASU Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU) on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjauksen väline varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Vasun tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Vasu on asiakirja, joka sitouttaa päivähoidon henkilökuntaa toimimaan tiettyjen yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kunta, päiväkoti ja päiväkotiryhmä tekevät omat vasunsa. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tehdään oma lapsen vasu (lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma), jota päivitetään säännöllisesti keskusteluissa vanhempien kanssa. Lapsen vasu sisältää henkilökohtaiset tavoitteet, jotka on laadittu yhdessä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. VERKOSTOYHTEISTYÖ Verkostotyön keskeisenä tavoitteena on varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa tulee olla sovitut lapsen etuja palvelevat yhteistyökäytännöt. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. VISIO Visio on näkymä tulevasta, ja se sisältää päämäärän. VUOROHOITO Vuorohoito on iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa päivähoitoa.

12 3. IHMISYYS OIKEUTENA, VUOROVAIKUTUS LÄHTÖKOHTANA Kaikkea inhimillistä toimintaa ohjaavat arvot. Ihmisten arjen tekojen taustalla olevien arvojen olemassa olo on merkityksellistä tiedostaa. Varhaiskasvatustoiminnassa toimijoita on useita ja siksi ko. toiminnassa täytyy huomioida mahdollisesti erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen. Vanhemmat/huoltajat ovat lastensa kasvatuksen ensi sijaisia asiantuntijoita ja siten primaarikasvattajia. Niinpä heidän edustamansa arvot ovat lähtökohtia varhaiskasvatuksessa kaikelle kasvatustoiminnalle. Kajaanin kaupungin päivähoidon taustalla varhaiskasvatustoiminnan peruspilareina vaikuttaviksi kasvatuksen arvoiksi on määritelty ihmisyys ja inhimillisyys, turvallisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Ihmisyydestä ja inhimillisyydestä Varhaiskasvatuksen olemassa olon oikeutus on vahvasti kiinnittynyt ihmisyyteen liittyvien arvojen ja Inhimillisyyden ilmiöiden varjelemiseen. Kajaanissa varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena elää lapsuuttaan ja vanhemman oikeutena saada tukea omalle vanhemmuudelleen. Varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa toisten ihmisten arvostaminen, näkyy sekä lasten yksilöllisyyden huomioimisena että pyrkimyksenä sosiaalisuuden edistämiseen. Lapselle kyky pysyä porukoissa on tärkeä voima elämässä kaikkinensa. Inhimilliseen toimintaan liittyy oleellisesti erehtymisen mahdollisuus, siispä varhaiskasvatusta toteutettaessa oikeus erehtyä on arjessa läsnä. Turvallisuudesta Kokonaisvaltaisen turvallisuuden kokeminen on onnistuvan kasvatustoiminnan perusta. Aikuisilla on tämän turvallisuuden syntymisessä merkittävä rooli. Rajojen ja rakkauden - periaate viitoittaa kasvattajien toimintaa sekä fyysisen että henkisen turvallisuuden toteutumista tarkasteltaessa. Läheisyys ja välittämisen pedagogiikka ohjaavat varhaiskasvatuksen ammattilaisten läsnäoloa arjessa. Aikuisen syli ei ole lapselle koskaan saavuttamattomissa. Vuorovaikutuksesta Varhaiskasvatusta toteutettaessa vuorovaikutus on sekä toiminnan lähtökohta että vahvasti toiminnan sisältöön kietoutuva ilmiö. Varhaiskasvatuksen prosessissa keskiössä on lapsi, mutta merkittävää prosessille on myös vanhempien/huoltajien ja pienten lasten hoidon, opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisten panos sekä keskinäinen yhteistyö. Varhaiskasvatus on vuorovaikutuksellista toimintaa, joka toteutuu vain eri toimijoiden välisen, tasavertaisen dialogin kautta. Toimijat voivat olla erilaisia vuoro- vaikuttajia,

13 mutta näiden keskinäisen kanssakäymisen tulee perustua toistensa ajatusten kunnioittamiseen, kuuntelevaisuuteen ja rehellisyyteen.

14 Kasvurauha lapselle Yhteinen yhteisö lahj a Ainutlaatuinen ihmissuhde VANHEMMUUS mahdollisuus Perheen kulttuurin arvostus tehtävä Vanhempien oma oivallus lapsen arvostus *kuunteleminen * tukeminen * dialogi Kodin arvot ja kulttuuri muodostavat lapsen elämän perustan ja perhe on yhteinen yhteisö. Vanhemmuus on aikuisuuden keskeisempiä tehtäviä ja vanhemmuudelle tulee antaa aikaa ja tilaa. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Varhaiskasvatuksessa on olennaista lasten, aikuisten sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus.

15 4. LAPSUUDEN IHME Lapsesta lähtien Uusimman tutkimustiedon valossa lapset ovat osaavia, aktiivisia, uteliaita, tiedonhaluisia, toiminnallisia ja yhteistyöhakuisia. Osoittautui, että eräs ydinongelma lasten asemassa on se, ettei lapsilla tavallisesti ole mahdollisuuksia tuoda esiin omia ajatuksiaan ja aloitteitaan instituutioissa. Perinteisesti lapsia pyritään kasvatus- ja opetus- kulttuureissa muuttamaan ja he ovat siis toiminnan kohteita osallisuuden sijaan. (Karlsson 2001, 182 ) Kehittyäkseen lapsi tarvitsee turvallisia, lasta arvostavia, ymmärtäviä aikuisia. Lasta ohjatessaan aikuisten tulisi varoa, etteivät pedagogisine ohjelmineen häiritse ja estä lapsen omaa spontaania toimintaa. Lapsista löytyy yllättäviä osaamisen alueita, kun heille ominaiset tavat huomioidaan Lasten improvisointikyvyn tuotokset (esim. leikit, lapsen luoma musiikki) aikuinen kokee kaaoksena ja ryhtyy helposti opettamaan unohtaen lapsen perspektiivin. Aikuisen näkökulma ohjaa hänen huomioitaan ja päätelmien tekoa tiettyyn suuntaan ja lapsen näkökulma jää helposti taustalle. Tällöin kuva lapsesta muodostuu yksipuoliseksi ja jopa virheelliseksi. ( Karlsson 2001, 37) Lasten keskinäisen toiminnan merkitys Lapsilla on jo pienestä pitäen oma vertaissuhteitten maailmansa. Yhdessä tekeminen vertaisryhmässä tuntuu olevan lapsille luonnollisin toimintamuoto. Lapset eivät voi saada aikuisilta niitä kokemuksia, joita he saavat vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa. (Karlsson 2001, 41, 55) Vertaissuhteet kutsuvat tutkimiseen, uuden luomiseen, seikkailuun ja löytämiseen asioihin, joille lapset itse antavat mielen ja joihin he osallistuvat itse itselleen haasteita asettaen. Vertaistensa kanssa lapset rakentavat ominta elämisen kulttuuriaan, riemuitsevat, riitelevät ja solmivat ystävyyssuhteita ja kumppanuutta. Yhdessä he tarkastelevat aikuisten maailman käytäntöjä ja luovat niitä uusiksi leikeissään ja arki- puuhissaan. (Helenius et al. 2001, 93) Havainnot osoittavat, että toisten samanikäisten seurassa oleminen näyttää vähentävän jo alle kolmivuotiaiden lasten turvautumista aikuisiin. Aikuiset ovat todennäköisesti hidastamassa lasten omatoimisuuden muodostumista verrattuna ikätoverien kanssa tapahtuvaan toimintaan. (Hakkarainen 2002, 167)

16 LAPSUUDEN IHME omat ajatukset ja aloitteet oma elämisen kulttuuri spontaani toiminta vuorovaikutus toiminnan osallisuus yhdessä tekeminen yhteistyöhakuisuus LAPSESTA LÄHTIEN osaava utelias aktiivinen tiedonhaluinen toiminnallinen omatoiminen VERTAISSUHTEI- DEN MAAILMA ystävyyssuhteet riemu riidat uuden luominen seikkailu haasteet tutkiminen löytäminen TURVALLISET, YMMARTAVAT, LASTA ARVOSTAVAT AIKUISET

17 5. KASVUN IHME (luvun teksti on osittain referaatti teoksesta Pienet päivähoidossa ) Varhaiskehitys ja sen merkitys Alle kolmevuotiaiden kehityksessä kietoutuvat läheisesti yhteen kaikki sen osa-alueet. Kun lapset oppivat kävelemään, puhumaan, käsittelemään esineitä tarkoituksenmukaisella tavalla ja leikkimään, heidän havainnoimiskykynsä, ajattelunsa ja käyttäytymisensä säätely kehittyvät samalla. Ensimmäisenä elinvuonna kehitystä hallitsee tunnevuorovaikutus vanhempien ja hoivaavien aikuisten kanssa. Syntyy kiintymys ja perusluottamus läheisiin ihmisiin. Toisella ikävuodella psyykkisen kehityksen perustan muodostavat esinetoiminnot ja puheen oppiminen. Kolmannen ikävuoden aikana pienten suhde ympäristöönsä muuttuu edelleen merkittävästi. Lapset huomaavat mahdollisuuksiensa laajentuneen. He alkavat tajuta oman minänsä itsenäiseksi olennoksi, jolla on omia toiveita ja odotuksia. Ensimmäiset merkit uhmaiästä ilmenevät tavallisesti suunnilleen kahden ja puolen vuoden iässä. Pyrkimys jäljitellä aikuisia luo puolestaan suotuisat edellytykset kuvittelu- leikille ja mielikuvituksen kehitykselle. Kaikkien imettäväisten varhaiskehitykseen yleisesti liittyviä asioita ovat esim. leikkiminen, liikunta, uusien asioiden kokeilu ja uteliaisuus, mielenkiinnon suunnan nopea vaihtelu, lyhyet lepo- ja nukkumatuokiot, yhdessä telmiminen ja puuhailu sekä hellyyden osoitukset ja niiden kaipaaminen. Johtavien asiantuntijoiden mukaan lapsilla kehittyykin parina kolmena ensimmäisenä vuotena oppimisen ja oppimiskykyjen kolme emotionaalista ja sosiaalista peruspilaria. Ne ovat perusluottamus, itsekontrolli ja perusoppimismotivaatio. Luottamus alkaa rakentua ensimmäisinä vuosina. Sitä voi oppia myöhemminkin elämässä, mutta oppiminen on iän myötä vaikeampaa. Lapsi maksaa aina myöhemmässä elämässään hintaa sellaisista vuosista, jotka hän on joutunut elämään välinpitämättömässä, epäluotettavassa ja epäjohdonmukaisessa kasvuympäristössä. Luottamus kehittyy tavallisissa, jokapäiväisissä ja toistuvissa tapahtumissa, joissa lapset oppivat, että heidän tarpeisiinsa vastataan, että he ovat aikuisille tärkeitä ja että heidän hyvästä olostaan huolehditaan. Maailmaan tullessaan lapset eivät esimerkiksi tiedä, että muut eivät pidä, jos he lyövät tai purevat heitä tai riistävät heiltä lelut. Pienet tarvitsevat aikuisten apua ymmärtääkseen, että tällaiset reaktiot eivät ole sosiaalisesti hyväksyttäviä.

18 Kun lasten perustaviin tarpeisiin vastataan, he saavat siitä voimia ja energiaa toimimiseensa. Tarpeisiin vastaaminen vahvistaa pienten sisäistä luottamuksen tunnetta ja ruokkii heidän uteliaisuuttaan ympäristöä kohtaan. Lapset ottavat silloin innolla vastaan uudet haasteet, ja heille muotoutuu hyvä motivaatioperusta oppimiselle. Alle kolmivuotiaiden ominaislaatu Alle kolmivuotiaita luonnehtii vielä suuri emotionaalisuus. Heidän tunteensa viriävät herkästi ja voimakkaina. Siksi varhaislapsuuden tunneilmastolla onkin erittäin tärkeä merkitys mm. lasten itsetunnon rakentumiselle. Kehitys ruumisminuuksista psykologisiksi subjekteiksi (minuuksiksi) ja sosiaalisiksi toimijoiksi tapahtuu sosiaalisten suhteiden ja osallistumisen välityksellä lasten peilatessa itseään toisten ihmisten katseista, kosketuksista ja äänensävyistä ja heidän jäljitellessään muiden toimintaa. Alle kolmevuotiaat ovat myös olemukseltaan hyvin välittömiä ja toteuttavat pyrkimyksiään koko kehollaan. Lasten kasvu ja kehitys etenevät aina yksilöllisesti. Kehitys kulkee eri lapsilla erilaisia teitä ja erilaisessa tahdissa. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat alle kolmivuotiaidenkin kehitykseen lukuisin eri tavoin. Koti ja päiväkoti odottavat yleensä lapsilta erilaisia asioita ja haastavat samalla heistä esiin erilaisia puolia ja erilaista käyttäytymistä. Jo päiväkoti-ikäisinä lapset saattavat ryhmässä ja sen vuorovaikutussuhteissa oppia mieltämään itsensä tietynlaisiksi tai tietyllä tavalla yksiulotteisesti. Heille kehittyy päivähoitoryhmässä oma sosiaalinen identiteettinsä. Voidaan esimerkiksi pukea kovaäänisesti sanoiksi: Aina se Pekka sählää, se ei osaa rauhoittua hetkeksikään tai Jonna on niin hiljainen ja herkkä tyttö. Myös toisten lasten vanhemmat voivat osallistua aktiivisesti näihin määrittelyihin, tyyliin Onko se Ville taas purrut täällä muita lapsia. Pieniä lapsia ei koskaan saisi määritellä yhdellä tai kahdella termillä. Näistä määrittelyistä voi tulla itseään toteuttavia ennusteita, ja ne saattavat seurata heitä pitkälle tulevaisuuteenkin. Lapset ovat muovautuvia, ja heissä piilee mahdollisuuksia moneen. Jokaisella ihmisellä on oikeus löytää omat erilaiset puolensa ja mahdollisuutensa turvallisessa, kaikki lapset hyväksyvässä ympäristössä. Kyky odottaa, istua paikallaan ja olla hiljaa on alle kolmivuotiailla vasta kehityksensä alkutaipaleella. Liika yksitoikkoisuus rasittaa heitä. Liikkumisen ja leikkimisen tarve on suuri.

19 Yksilöllisten erojen huomioon ottaminen temperamenttiominaisuudet Käsite temperamentti voidaan pitkälti samaistaa käsitteen yksilöllisyys kanssa, jolloin tarkoitetaan yksilölle ominaista käyttäytymistä ja reaktiotapoja, hänen persoonallisuutensa biologista peruslaatua. Temperamenttierot näkyvät selvimpinä siinä, miten lapset asennoituvat uuteen, yllättävään ja ennakoimattomaan. Osa lapsista kuten muistakin ihmisistä on lähestyjiä, osa taas turvallisuushakuisia välttäjiä: ujoja tai hitaasti lämpiäviä lapsia, jotka tarvitsevat tutustumisaikaa. Lapsilla temperamenttierot tulevat lisäksi näkyviin motoriikassa, kuten liikkeiden nopeudessa ja voimassa, biologisten rytmien, kuten syömis- ja unirytmien säännöllisyydessä, aktiivisuudessa, keskittymiskyvyssä eli siinä, paljonko lapsi kestää samaan aikaan erilaisia ärsykkeitä, sopeutumisessa, emotionaalisuudessa, taipumuksessa optimismiin tai pessimismiin sekä myös sosiaalisuudessa eli siinä missä määrin lapsi on kiinnostunut toisista ihmisistä. Päivähoitoryhmässä saatetaan esimerkiksi arvostaa ja palkita rohkeaa, ulospäinsuuntautunutta ja hyvin itseään ilmaisevaa lasta enemmän kuin hiljaista tarkkailijaa tai arkaa syrjään vetäytyjää. Tai voi käydä niin, että hitaasti oppivien ja toimivien lasten kyvyt eivät ehdi päästä esiin ryhmätapahtumien nopeassa tempossa. Silloin nämä lapset eivät onnistu saamaan täyttä tyydytystä ryhmän elämästä. Lasten tulisi saada hyväksyntää ja arvostusta omalle ominaislaadulleen, ja heidän tulisi samalla saada apua elämässä selviytymisen keinojen löytämiseen oman temperamenttinsa pohjalta. Hyvä vuorovaikutus ja lasten yksilöllisyyden ymmärtäminen estävät persoonallisuussyrjintää ja edistävät hyvän itsetunnon kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Turvallisuus, luottamus ja aikuisten yhteistyö Työntekijöiden vaihtuvuus alle kolmivuotiaiden ryhmissä onkin rajattava minimiin. Tärkeä näkökohta on myös, että lapsista välittävät aikuiset jakavat ilon hetket lasten uusista kokemuksista ja uusien taitojen oppimisesta lasten kanssa. Ilon hetket tasa- painottavat rasituksen ja pahan olon hetkiä. Kehityksellisesti suotuisat käytännöt pääsevät rakentumaan vain olosuhteissa, joissa saadaan rakennetuksi hyvät suhteet perheisiin. Päivähoidon perinteistä suhtautumistapaa perheisiin on leimannut vanhempainkasvatuksen mentaliteetti. Tämän hengen vallitessa ammattilaiset ovat katsoneet tietävänsä lasten parhaan paremmin kuin vanhemmat itse. Hyvät vastavuoroiset suhteet henkilökunnan ja vanhempien välillä edellyttävät molemminpuolista arvostusta ja yhteistyötä. Tärkeää on, että jokainen päivähoidon aikuinen tekee työtään kumppanuussuhteessa perheisiin.

20 Kehityksen suuntia ja painopisteitä Lasten kehitystä ei pitäisi millään alueella kiirehtiä, mutta kehitysmahdollisuuksia ei myöskään kannattaisi heittää hukkaan. Levon ja aktiivisuuden pitäisi olla tasapainossa arjessa. Päivähoidon suuri voimavara on koulutettujen aikuisten ohella vertaisryhmä ja lapsen mahdollisuus leikkimiseen ja kuvitteellisiin toimintoihin yhdessä toisten lasten kanssa. Tärkeä osa alle kolmivuotiaiden kokonaiskehitystä on puheilmaisun ja kielen oppiminen. Pienempien lasten ajattelu on havaintotoiminnallista (sensomotorista) ja muuttuu puheen oppimisen ja leikin myötä havaintokuvalliseksi mielikuvilla ajatteluksi. Kasvattajien toiminta alle kolmivuotiaiden päivähoitoryhmissä vaatii sataprosenttista fyysistä ja henkistä läsnäoloa. Oikea vaatimustaso on tärkeimpiä asioita pienten kasvatuksessa sekä kotona että päivähoidossa. Jokaisesta porkkanansiemenestä kasvaa porkkana. Mutta millainen porkkana, se riippuu viljelijästä. Kielen kehityksestä Puheen oppiminen on lajityypillinen taito ja suotuisissa olosuhteissa lapsi oppii ympäristönsä kielen spontaanista. Mutta jos ympäristötekijät ovat epäsuotuisia eri syistä johtuen, puheen oppiminen voi hidastua. Puhumaan opetteleva lapsi tarvitsee läheisten ihmisten varauksetonta huomiota ja aikaa, yhteisiä toimintahetkiä. Mutta saako tämän päivän lapsi niitä riittävästi? Näin ollen kieli on alusta alkaen olemassa lapsen ja aikuisen välisessä kanssakäymisessä, heidän tekemisissään ja toiminnoissaan, kommunikaation eri muodoissa. Kasvattajan on hyvä tietää, mikä on lapselle henkilökohtaisesti tärkeää kussakin ikävaiheessa: mitkä hänen tarpeensa ja motiivinsa ovat. Silloin matka kohti kielen hallintaa pääsee etenemään suotuisasti etapilta toiselle. Vastavuoroisen kommunikaation vahvistaminen on kasvatustapahtumassa tärkeää: aikuisen pitää tulkita lapsen ei-kielellisiä viestejä ja vastata niihin tarkoituksenmukaisella tavalla.

21 Lapsi omaksuu suurimman osan ensimmäisistä sanoistaan jaetuissa vuorovaikutussuhteissa toisen ihmisen kanssa. Aikuisella on tärkeä rooli tässä kehityksessä: herkkyys havaita lapsen kiinnostuksen kohteet, hienovarainen lapsen tarkkaavaisuuden ohjaus sekä toiminnan kielelliseen asuun pukeminen ovat yhteydessä varhaisiin kielellisiin taitoihin. Onkin erilaisia puhujia esim. ekspressiiviset (jotka nauttivat puheen melodisesta tuottamisesta), toteavat (harkiten kieltä käyttävät), sekä vaikenevat tyypit (jotka usein ymmärtävät puhetta hyvin ja ovat taitavia toiminnallisesti). Kasvattajan on syytä miettiä, suosivatko oma käyttäytyminen tai pedagogiset ratkaisut jotakin tyyppiä erityisesti? Voi olla, että tiedostamattaan lapsiryhmän aikuiset reagoivat helposti aikuisia lähestyvän, puheessa taitavan lapsen aloitteisiin, mutta jättävät systemaattisesti huomioimatta ryhmän hiljaisen, ehkä epäselvästi puhuvan lapsen, jonka on vaikea ilmaista tavoitteitaan. Aikuisten tapa suhtautua lapsiin ja heidän aloitteisiinsa ratkaisevat se, miten vastavuoroinen kommunikaatio pääsee kehittymään lapsiryhmässä. Jokaisen lapsen kohdalla tulisi kasvattajan tehdä itselleen selväksi, millainen kommunikaatiopartneri olen lapselle. KIELI VUOROVAIKUTUSTA ILOLLA JA ROHKEUDELLA hiljaisuus kuullun ymmärtäminen sanavarasto KERRO KUUNTELE! muisti omat tarinat oman vuoron odottaminen eläytyminen mielikuvitus draama roolileikki kuvittele ja ilmaise huumori * keskittyminen * dialogi * tunteet

22 KASVUN IHME "Hevosen voi taluttaa joelle, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan" VERTAISRYHM Å. HERKKYYSKAUDET TEMPERAMENTTIEROT peilaaminen jäljittely yksilöllisyys, "minä itse!" itsekontrolli KULTTUURITAUSTA Perusluottamus luottamus pysyvyys vastavuoroisuus tunnevuorovaikutus emotionaalisuus hellyyden osoitukset ja niiden kaipaaminen mielenkiinnon suunnan nopea vaihtelu uteliaisuus kokeilu telmiminen puuhailu

23 6. HETKEN JA OLEMISEN IHME Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin että mitä teet minulle miten kuuntelet minua, sellainen minusta tulee. ( P. Määttä ) Lapsen kuunteleminen vaatii aikuiselta pysähtymistä, vastaanottamista, muttei välttämättä vastaamista. Osallisuuden kokeminen lapsuudessa on kuuntelemista ja samalla välittämistä. Jokaisen lapsen kohdalla aikuisen tulisi tehdä itselleen selväksi, millainen kommunikaatiopartneri hän on lapselle. Lapsen kuunteleminen voi alkaa saduttamisesta tai lapsen leikin seuraamisesta. Lapsi kertoo ja leikkii, mitä näkee ja kokee lähiympäristössään. Sadut ja leikit sisältävät paljon tietoa aikuiselle, mitä ja miten lapsi jäsentää kokemaansa. On tärkeää vastata lapsen aloitteisiin. Perushoitotilanteet ovat vastavuoroisia ja niihin liittyy sekä lasten että aikuisten aloitteita. Vapaan leikin tilanteissa vuorovaikutus on lasten aloitteista lähtevää. Ohjatut tilanteet taas ovat aikuisten aloittamia, mutta myös niissä aikuisten tulee reagoida lasten aloitteisiin. Varhaiskasvatusta toteutettaessa - päivähoidon arjessa kuuntelevaisuus ja aito dialogi lapsen ja aikuisen välillä on mahdollista, mutta se edellyttää aikuisen kaikkinaista läsnäoloa ja oman toiminnan jatkuvaa arviointia. Tässä arjessa hiljaisuus - tai käsi kertoo pedagogiikat eivät kuuntelevaisuuden tavoitteita edistä, sillä varhaiskasvatusprosessissa pääosassa on lapsi, ei aikuinen.

24 Havainnoivista ja osallistavista työtavoista - voisiko tehdä näinkin?! Erilaisten varhaiskasvatusta toteutettaessa käytettävien työtapojen ja menetelmien lähtökohtana on lapsen kyky ja halu tutkia, oppia, osallistua, vaikuttaa ympäristöönsä. Ilolla! Pienryhmässä, joka on koko toimintavuoden sama, toimii 6-8 lasta ja tietty aikuinen. Aikuinen tekee ryhmäjaon ottaen huomioon mm. lasten iän ja lasten kaveruussuhteet sekä erityistä tukea tarvitsevat lapset. Pienryhmät voivat tehdä keskenään yhteistoimintaa. Ne kokoontuvat ennalta sovittavina päivinä. Ryhmien toiminnan aiheet ja teemat lähtevät lasten tarpeista ja mielenkiinnon kohteista. Aikuinen johdattaa toimintaa ja antaa virikkeitä TARVITTAESSA. Pienryhmän toiminnasta pidetään päiväkirjaa dokumentoinnin pohjaksi. Projektityöskentelyssä sisällölliset orientaatiot voidaan sulauttaa lapselle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Asioita opitaan selkeissä asiayhteyksissä ja luonnollisissa sekä aidon oloisissa oppimisympäristöissä tutkimalla, tekemällä ja kokemalla. Aihe valitaan lasten mielenkiinnon kohteista ja liikkeelle lähdetään lasten aikaisemmista kokemuksista. Projektin edetessä lapset kehittävät leikkejään projektin tarjoamia virkkeitä hyödyntäen. Projektin alussa määritellään tavoitteet, joita tarkistetaan projektin edetessä. Projektilla on selkeä alku ja loppu. Aikuisen tehtävänä on dokumentoida työskentelyn kulkua. Hän havainnoi, arvioi, ohjaa sekä tarvittaessa ylläpitää toimintaa sekä hankkii tarvittavat työvälineet. Yhdessä lasten kanssa aikuinen kokoaa projektin tulokset ja arvioi niitä. (Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen suunnitelma, 2002) Päiväkodin työtapana saduttaminen luo yhteisöllisyyttä. Lasten satujen ääneen lukeminen herättää yhteistä keskustelua ja kommentteja ja antaa upean mahdollisuuden aikuisille tutustua lapsen henkilökohtaisiin ajatuksiin ja sen hetkisiin mielenkiinnon kohteisiin. Saduissa lapset käsittelevät omia toiveitaan ja pelkojaan, asioita jotka ovat juuri heille ajankohtaisia. Saduttaminen ja lasten ajatusten kuuleminen lasten keskeinen pohdinta ovat niitä vuorovaikutuksen perustaitoja, joita tarvitaan elämässä. Portfoliotoiminta on lapsilähtöinen tapa tehdä näkyväksi lasten kehitystä ja oppimista. Kasvun kansioiden avulla lapset arvioivat päivähoidon toimintaa, omaa kehitystään ja oppimistaan. Lasten ajatusten ja näkemysten esille tuleminen ja kunnioittaminen antaa heille mahdollisuuden itsetuntemuksen vahvistamiseen. Portfoliotoiminta auttaa lapsia tekemään omia valintoja ja asettamaan oppimiselleen uusia tavoitteita. Kansioihin liittyy oleellisesti itsestä kertominen toisille lapsille, päivähoidon aikuisille sekä vanhemmille. (Linnakylä et al. 1994)

25 kuuntele! ole läsnä! dialogi projektityöskentely portfolio pienryhmätoiminta saduttaminen havainnointi dokumentointi TYOTAVAT lasten ideat ARVOSTUS sitoutuminen Tässäja nyt - oikeasti Arviointi Palaute Aikuisen oma tunneilmasto Vanhempien mukaan ottaminen suunnitteluun vastavuoroisuus * LUOVU VANHASTA, OPITJOTAIN UUTTA! * RISTIRIITA ON MUUTTUMISEN EHTO "Lasten kasvatus on kutsumus, jossa täytyy ymmärtää hukata aikaa, voittaakseen aikaa. " J.J.Rousseau

26 7. TOIMIVAN JA VAIKUTTAVAN LAPSEN IHME leikistä, liikkumisesta, tutkimisesta ja taiteellisesta kokemisesta Lasten filosofiaa ja arvokasvatusta ovat sadut, leikki ja toiminnallisuus. Simo Skinnari Jos halutaan kyvykkäitä, toisista välittäviä ja ajattelevia lapsia, heitä ei kasva ilman leikkiä. James Hoot Leikissä on kaiken hyvän lähteet. F. Fröbel A. Leikin kokonaismerkityksestä Friedrich Fröbel näki jo omana aikanaan leikin lapsen kehityksen korkeimmaksi asteeksi, lapsen sisäisen elämän vapaaehtoiseksi ilmenemismuodoksi sen omasta pakosta ja tarpeen vaatimuksesta lähtien. Pienen lapsen leikit ovat tulevan elämän sirkkalehtiä, sillä niissä kehittyy ja näyttäytyy ihminen kokonaisuudessaan herkimpine ominaisuuksineen ja sisäisine mielenlaatuineen. Jos lapsi tässä iässä vahingoittuu, vahingoittuvat hänen elämänpuunsa sirkkalehdet ja hän vahvistuu vain suurin vaivoin miehuusikään. Leikki vahvistaa lapsen luontaista tapaa ottaa maailma haltuunsa ja kasvaa omaan mittaansa. Leikki on lasten tie maailmaan, joka heitä ympäröi ja jonka muuttaminen on heidän tehtävänsä. (Maxim Gorki) Leikin aiheet ja välineet vaihtuvat kulttuurin mukana luonnon aineksista tietokoneisiin, mutta se, mikä leikissä on oleellista, pysyy: kuviteltu tilanne, roolien omaksuminen ja toteutus. Kuvittelun myötävaikutuksella leikki yhdistää mielenkiintoisella tavalla menneisyyden ja tulevan. Leikki alkaa pienen lapsen ja aikuisen välisestä yhteisestä kommunikaatiosta (hymy, aikuisen puhe lapselle). Siitä alkaa myös lapsen puheen kehittyminen, yhteinen sanallinen kieli. Leikki on ratkaisevan tärkeää aivojen kehittymiselle. Lapsen halu ja kyky leikkiä kehittyy nimenomaan ensimmäisestä vauvalle elintärkeästä ihmissuhteesta. Kun lapselle opetetaan kyky leikkiä, hän saa samalla keinoja selviytyä elämästä.

27 Leikeissä lapsi purkaa tunteitaan ja käsittelee kokemuksiaan. Käsitykset, mielikuvat, sosiaaliset taidot ja itseluottamus, omien tunteiden säätely, kehittyvät leikin myötä. Lapset rakentavat leikissä myös omaa identiteettiään ja etsivät vastausta peruskysymykseen kuka ja millainen minä olen? Leikki-ikä on lapsen mielikuvituksen kehittymisen herkkyyskausi. Ihminen tarvitsee mielikuvitusta kaikessa ajattelussa. Suunnittelu, päättely ja ongelmanratkaisukyky onnistuvat vain mielikuvituksen avulla. Tavallisissa spontaaneissa leikeissä vuorottelee järjestys ja kaaos. Suotuisan kehityksen aikaansaamiseksi on tärkeää antaa mahdollisuus myös rajuille leikeille. (Bergström, Sinkkonen, Tahkokallio) LEIKIN KAKSITOISTA OMINAISPIIRRETTÄ: 1. Lapset käyttävät leikissä todellisesta elämästä saamiaan kokemuksia. 2. Lapset luovat omia sääntöjään leikin edetessä ja hallitsevat sitä. 3. Lapset tekevät leikkivälineitä ja esittävät asioita. Leikki on prosessi. Se virtaa, mutta kun se loppuu ja katoaa, mitään varsinaista tuotosta ei jää jäljelle. 4. Lapset päättävät leikkiä itse, eikä heitä voi pakottaa leikkimään. 5. Lapset harjoittelevat roolileikeissä tulevaisuutta varten. 6. Lapset kuvittelevat ja esittävät erilaisia tapahtumia ja rooleja leikkiessään. 7. Joskus lapset leikkivät yksin. 8. Lapset ja aikuiset voivat leikkiä yhdessä kaveruksina, yhteistyössä pareina tai ryhmissä. 9. Jokaisella leikkijällä on oma suunnitelmansa leikille, vaikkei sitä aina tiedosteta. 10. Lapsi voi leikkiä niin keskittyneesti, että hänen huomiotaan on vaikea kääntää pois leikin flow-tilasta, jossa tapahtuu syväoppimista. Lapsi uppoutuu leikissä oppimiseensa. 11. Lapset harjoittavat leikeissä uusimpia oppejaan, taitojaan ja valmiuksiaan. He näyttävät nauttivat taidoistaan ja tiedoistaan. 12. Leikissä yhdistyvät lasten ajatukset ja tunteet. Suhteet perheeseen, ystäviin ja yhteisöön saavat selityksen. Kun leikki on koordinoitua, se virtaa esteettä ja vaimentumatta.

28 B. Leikki ja kasvattaja Aikuisen tehtävä on auttaa lasta toteuttamaan leikki-ideoitaan antamalla leikille todellinen sija lapsen päivässä, järjestämällä leikille tilaa, aikaa ja rauhaa. Osallistumalla tarvittaessa leikkiin kasvattaja auttaa lapsia leikkimään mukana siten, että leikki etenee turvallisesti. Leikki avaa aikuiselle uusia näkökulmia yksittäisiin lapsiin, lasten välisiin suhteisiin sekä leikissä mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Lasten leikin ohjaus ja tukeminen on samalla lapsen kehityksen tukemista. Leikin ohjaaminen vaatii herkkyyttä, lasten ajatusten kuuntelemista. Ja tärkeää on muistaa, että myös leikissä aikuisen tehtävänä on ILON ja HUUMORIN VILJELY! C. Leikin kehityskaarista eli ja aikuisen avaimen antajana tulisi tuntea leikin kehityskaaret! Leikissä on lapsen onnen avaimet (Fröbel) Lapsen kyky leikkiä on lähtöisin riittävän hyvästä varhaisesta ihmissuhteesta. Leikki alkaa lapsen elämän ensi kuukausina yhteisestä toiminnasta aikuisen kanssa. Katsekontakti, hymy, kutittelu, yhteinen leikki helistimellä herättää lapsessa iloa, vahvistaa perusluottamusta aikuiseen ja luo pohjan yhteistoiminnalle. ELKON: esineleikki (noin kolmeen ikävuoteen) roolileikki (noin 3-7 -vuotiailla) sääntöleikki (6-7 vuodesta eteenpäin) Esinetoiminta ja tutkiminen on jo lapsen itsenäistä leikkiä. Suu on lapsen tärkein tutkimuselin. Lapsi tutkii ja tuottaa ääniä tiputtelemalla ja hakkaamalla esineitä. Liike- toimintojen harjoittelu on liikkuvaa leikkiä ja välttämätöntä oppimiskokemusten hankkimista. Nämä leikit vaativat aikuisen ymmärrystä! Jäljittely on ensisijainen oppimismuoto leikkissäkin. Esineiden käsittely alkaa vähitellen muuttua esineiden ominaisuuksia vastaavaksi. Tässä vaiheessa aikuisen pitää leikkiä paljon lapsen kanssa, nimetä esineitä ja puhua lapselle leikissä. Tässä yhteisessä kommunikaatiossa lapsen puhe kehittyy. Symboliset leikit ovat tärkeitä lapsen emotionaaliselle kehitykselle. Leikissä lapsi oppii hoivan mallin. Nukke puetaan, syötetään, nukutetaan. Kun lapsi riisuu nuken ja penkoo nuken sängyn, aikuinen pukee nuken ja petaa sängyn

29 Lapsen eläytyminen leikkiin, samoin kuin eläytyminen erilaisiin aikuisiin (vrt. äitiin, Spidermaniin jne.) on lapselle merkityksellistä. Roolileikki on kurinalaista, siinä ei ole väkivaltaa pienten poikien pyssyleikit ovat symbolisia, rooleihin heittäytymistä, ei väkivaltaleikkejä. Lapsen leikin kehittymiseen vaikuttavat iän lisäksi lapsen edellytykset sekä kasvatus. Leikin tasoon ja lasten leikki-innostukseen on merkittävä vaikutus myös sillä, kuinka aikuiset arvostavat lasten leikkiä ja millaisia ovat lasten väliset suhteet. Yhteistoimintakyky ei ole myötäsyntyistä, vaan se täytyy opetella! D. Leikkiympäristöstä Leikkiympäristön rakentaminen, ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen kuuluvat keskeisiin pedagogisiin tehtäviin päivähoidossa ja se toteutetaan asiantuntevien aikuisten yhteistyöllä. Leikkiympäristö on rakennettava niin, että se kutsuu monenlaisia lapsia monenlaiseen leikkiin. Se viestii niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin, mitä päiväkodissa on meneillään. Leikkiympäristössä tapahtuva dokumentointi tekee työskentelyn näkyväksi, kannattelee aiheeseen liittyviä mielikuvia ja kertoo, mihin asti on edistytty. Leikkiympäristön pelkistäminen ja siisteyden korostaminen eivät saa olla esteenä pitkäkestoisten leikkien rakentamiselle. Myös leikkivälineistön monipuolisuus ja riittävyys on turvattava. Päiväkodissa tulisi olla leikkimateriaalia, jota voi helposti muunnella tarpeen mukaan. Tällainen leikkivälineistö antaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle tilaa. Toimivassa leikkiympäristössä on mahdollisuus liikkumiseen ja tutkimiseen. Se luo edellytykset lasten omaehtoiselle leikille vertaisryhmässä ja kehittää siten lasten sosiaalisia taitoja, mielikuvitusta ja kielen kehitystä sekä muita kommunikaatiotaitoja. Siellä, missä leikki otetaan vakavasti, sille luodaan edellytykset. Hyvä leikkiympäristö ja leikkivien lasten yhteisö on alle kouluikäisille samalla myös laadukas oppimisympäristö. Tutkimisesta Ollessaan aikuisia tämän päivän lasten tulisi osata kysyä oikeita kysymyksiä, analysoida kriittisesti ongelmia ja määritellä, millaista informaatiota tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi. Lapsen tulisi osata paikallistaa, hakea, tulkita ja arvioida hankitun tiedon laatua. Sen vuoksi tämän päivän lapset tarvitsevat sellaisia oppimiskokemuksia, joiden avulla heidän on mahdollista kehittää niissä ns. korkeamman asteisia ajattelutaitoja ja tietoisuuttaan oppimisesta ei kertaavaa eikä toistavaa oppimista, joka oli luonteenomaista aikaisemman teollisuusyhteiskunnan koulutuksessa.

30 Konstruktivistisessa oppimis- ja kehittymiskäsityksessä on keskeistä oivallus, jonka mukaan lapsen kehitys ja oppiminen voi edistyä vain lapsen oman aktiivisen henkisen ja fyysisen toiminnan kautta. Lapsi ei hahmota todellisuutta sellaisena kuin se on vaan sellaisena, kuin hän sen kulloinkin tulkitsee ja konstruoi. Tämä merkitsee myös sitä, että lapsi ei hahmota ympäristöä ja sen tapahtumia juuri koskaan samanlaisena, vaan käsitys ja tulkinnat muuttuvat ja samalla myös tarkentuvat. Verratessaan omia ja lapsen tulkintoja aikuinen huomaa, että lapsen tulkinnat ympäristön tapahtumista ovat yleensä erilaisia kuin aikuisten. (Siekkinen, M., ) Lapsi on itse aktiivinen, oman muuttumisensa agentti. Hän ei toimi erillään muista, vaan hän on monisyisen vuorovaikutuksen yksi päätekijöistä. Voitaisiin myös pohtia, missä määrin kasvatus ja opetus antavat lapselle tilaa omaehtoiseen, kyselevään ja pohtivaan toimintaan. Lasten osallisuuden mahdollisuudet ilmenevät mm siinä, miten heidän tiedon tarpeitaan ja kysymyksiään huomioidaan. Lapset kyselevät ja ihmettelevät jo ennen kuin osaavat pukea hämmästyksensä sanoiksi (ks. esim. Stern 1992). Uusien asioiden oppimisen on todettu olevan valikoivaa, aktiivista ja henkilökohtaisessa prosessoinnissa syvenevää. Näin ollen omatoimisuus ja herkkyys vastavuoroisuudelle ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä. Varhaista omatoimisuutta tukevat kokemukset antavat lapselle tunteen siitä, että hän hallitsee niitä. Omatoiminen tiedonhankinta etenee kysellen ja pohtien. Piaget määritteli uteliaisuuden yleiseksi kiinnostukseksi uuteen ja oletti, että lapsi kysyy jo ennen kielen oppimista ja kysyminen voidaan nähdä tiedon hankinnan osana. Lapsella on Piaget`n mukaan kaksi todellisuuden tasoa: hänen toivomansa ja ulkoinen reaalinen maailma. Lapsella on jatkuva ristiriita todellisuuden ja toiveen välillä, ja hän kysyy saadakseen tietoa ja ymmärtääkseen itseään ja maailmaa. Keskustelu aikuisten kanssa on lapsille erittäin tärkeää niin itsetarkkailun kuin ajatusten, havaintojen ja tunteiden objektiivisen arvioinninkin kehittymisen kannalta. Lapsi oppii tuntemaan itsensä ajattelevana, selittävänä ja ymmärrettävänä subjektina toisten samalla tavoin ajatuksia ja ideoita tuottavien subjektien joukossa. Myös ihmettely, johon liittyy havainto siitä, etteivät omat selitykset riitä ilmiöiden ymmärtämiseen, edellyttää jo oman itsen havaitsemista ajattelevana subjektin. Kun oivalletaan, ettei lapsen ajattelu ole alkeellista, naiivia, järjenvastaista ja väärää, vaan myyttistä ja toisella tavoin järkiperäistä kuin valistuneen aikuisen ajattelu, huoli tästä ajattelusta ja sen vaalimisesta tuntuu varsin oikeutetulta. Lapsenomaista ajattelua ei sen vuoksi ole syytä pyrkiä mahdollisimman pian voittamaan, vaan se on, kuten kasvatusfilosofi Edward Spranger totesi, ihmiskunnan arvokkaimpia aarteita. (Freese 1992 )

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot