KUMPI ON KUMPI? Toimintatuokioita päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUMPI ON KUMPI? Toimintatuokioita päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen"

Transkriptio

1 KUMPI ON KUMPI? Toimintatuokioita päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen Milka Lundahl Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Kauniainen Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Lundahl, Milka. Kumpi on kumpi? Toimintatuokioita päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen. Kauniainen, syksy 2008, 30 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Kauniainen. Sosiaalialan koulutusohjelma, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena on koota ja kehittää toimivaa materiaalia päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen. Opinnäytetyö tehtiin erityisesti Espoon päiväkotien suomi toisena kielenä opetukseen. Opinnäytetyön aihe syntyi työelämässä nousseista tarpeista ja toiveista saada materiaalia suomi toisena kielenä -opettajien ja päivähoidon muun henkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyö on kehittämishanke. Opinnäytetyöhön kuuluvat raportti ja Kumpi on kumpi? -toimintakansion materiaali. Raporttiosuudessa esitellään suomalaista päivähoitoa ja suomi toisena kielenä -opetusta. Näiden lisäksi raportissa perehdytään monikielisyyden ja -kulttuurisuuden nostamiin kysymyksiin. Materiaaliosuudessa esitellään erilaisia leikkejä, pelejä ja toimintaideoita, joita voi käyttää suomen kielen opetuksessa. Toimintakansion materiaalia ei ole vielä testattu käytännössä. Työn eri vaiheissa on kuitenkin saatu palautetta ja uusia ideoita S2-opettajilta, jonka pohjalta kansiota on muokattu. Asiasanat: päivähoito, monikulttuurisuus, erikielisyys, suomi toisena kielenä -opetus, kehittämishanke

3 ABSTRACT Lundahl, Milka Which one? Material for Finnish as a second language. 30 p., 1 appendix. Language: Finnish. Kauniainen, Autumn Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the study was to collect and develop material for teachers of Finnish as a second language in daycare. The study was made especially for daycares in Espoo. It was designed for classes teaching Finnish as a second language. The subject was based on the needs and hopes of the daycare personnel to get material for Finnish teaching. This thesis is a development project. The data was collected by interviewing daycare teachers and by conducting a literature research. The thesis includes a report and Which one? teaching material. The report introduces Finnish daycare and teaching of Finnish as a second language. In addition to these, it deals with questions on multiculturalism. The result of this thesis was teaching material which is developed and composed based on the feedback provided by teachers of Finnish as a second language. The material has not been tested yet in practice. Keywords: daycare, multiculturalism, Finnish as a second language

4 SISÄLTÖ 1 ERIKIELISET LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Päiväkotien suomen kielen opetus Materiaali Espoon päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen Aiemmat tutkimukset ja opinnäytetyöt PÄIVÄHOITO SUOMESSA Päivähoidon historialliset juuret Kasvatuskäsityksen kehitys aikuiskeskeisestä lapsilähtöiseen Päivähoidon kasvattajien suhde vanhempiin kasvattajina Päivähoitoa määrittävät lait ja asiakirjat Päivähoidon haasteet tänään Uskontokasvatus päiväkodeissa MONIKIELISET JA -KULTTUURISET LAPSET Monikieliset ja -monikulttuuriset Suomessa Kulttuuri Kaksikielisyys SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS PÄIVÄKODEISSA Suomi toisena kielenä -opetus Espoon päivähoidossa S2-opetuksen merkitys S2-opettajan toimenkuva Lasten kielitaito ja päiväkodissa tehtävä arviointityö KUMPI ON KUMPI? MATERIAALIN SYNTYMINEN ARVIOINTI...27 LÄHTEET...29 LIITE Toimintakansio

5 1 ERIKIELISET LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA Opinnäytetyöni aiheena oli valmistaa materiaali Espoon päivähoidon suomi toisena kielenä -opetukseen. Olen koonnut toimintatuokiokansion monikielisten lasten kanssa työskenteleviä aikuisia varten. Opinnäytetyöni teoriaosuus keskittyy päivähoitotyöhön, monikulttuurisuuteen ja suomi toisena kielenä -opetukseen. Aihevalinta on kypsynyt mielessäni opiskeluvuosien aikana. Valintaan vaikutti kiinnostukseni monikulttuurista työtä ja erityisopetusta kohtaan. Taustavaikuttajana ovat myös lyhyet opintoni viittomakielestä ja kielitieteestä. Suomi toisena kielenä -opettajan pätevyysvaatimuksiin kuuluu lastentarhanopettajan pätevyys. Yliopistollisen koulutuksen lisäksi lastentarhanopettajan pätevyyden voi saada sosionomi-koulutuksen kautta. Vaikka opinnäytetyöni koskeekin päiväkotimaailmaa ja suomi toisena kielenä -opetusta, en kuitenkaan saa lastentarhanopettajan kelpoisuutta, sillä opintoihini ei sisälly riittävässä määrin varhaiskasvatuksen opintoja. Vaikka maassamme on aina ollut eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ihmisiä, aihe on yhä ajankohtainen tämän päivän Suomessa. Maahanmuutto on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, joten monikulttuurisuus koskettaa yhä useamman suomalaisen arkipäivää. Kielenoppimisella on keskeinen rooli kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus i.a.). Suomi toisena kielenä -opetus on merkittävä asia monikielisten lasten kanssa työskennellessä. Suomen kielen oppiminen on lapselle tärkeää vuorovaikutuksen, sosiaalisten suhteiden ja ryhmään kuulumisen tunteen kannalta. Kieli on myös merkittävä osa ihmisen identiteettiä ja kulttuurin ilmaisuväline. Suomen kielen opettamisen rinnalla on huomioitava aina lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Suomen kielen oppiminen yhdessä oman kielen kanssa tuo lapselle mahdollisuuden olla osana kahta kulttuuria ja kasvaa ymmärtämään niitä molempia.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Pääkaupunkiseudulla on monikielisiä ja -kulttuurisia ihmisiä paljon muuhun Suomeen verrattuna. Pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa on asukkaita noin asukasta. Heistä ulkomaalaisia on (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus i.a.) Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset tuovat haasteita sosiaalialalle. Yksi niistä on suomen kielen opetus erikielisille ja eri kulttuureista tuleville lapsille suomalaisissa päiväkodeissa. Käsittelen tätä aihetta opinnäytetyössäni. Tähän pohjautuen olen lähtenyt keräämään opetusmateriaalia S2-opetustuokioihin. Materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti S2-opettajien käyttöön Espoon päivähoidossa. Suomi toisena kielenä -opetuksesta käytän tässä työssä lyhennettä S2-opetus, mikä on myös yleisesti käytössä. Suomi toisena kielenä -opetus on tärkeä osa maahanmuuttajien kotouttamista. Päivähoidossa alkava S2-opetus antaa lapselle paremmat mahdollisuudet selviytyä koulussa. S2- opetus jatkuu peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa (Ikonen1996). Aikuisten kohdalla suomen kielen opetus ei ole järjestelmällistä. Aikuisille on tarjolla eri tahojen järjestämiä suomen kielen kursseja. 2.1 Päiväkotien suomen kielen opetus S2-opetuksen piiriin kuuluvat yli kolmevuotiaat lapset, jotka ovat päiväkodissa ensimmäistä vuotta, ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kieliopetuksen tavoitteena on tukea lasta vuorovaikutuksessa ja kielenoppimisessa. Pyrkimyksenä on myös tuoda kielenopettaminen arjen tasolle siten, että se tulisi luontevaksi osaksi kaikille ryhmän työntekijöille. S2-opettaja antaa tarvittaessa konsultaatiota päiväkotien työntekijöille. (Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa, 2007.) Päiväkotien monikulttuurisuuteen ja erikielisyyden asettamaan haasteeseen on pyritty tuomaan helpotusta ryhmäkokojen pienentämisellä, kun ryhmässä on mukana kielellistä tukea tarvitsevia lapsia. Ryhmäkoon pienentämisen sijaan on kuitenkin useissa paikois-

7 7 sa tullut suomi toisena kielenä -opetus. S2-opetus on siis tarkoitettu eri kieli- ja kulttuuritaustoista tuleville lapsille. Opetuksen tarkoitus on taata lapsille vahvempi ja suunnitelmallisempi kielen oppimisen tuki kuin se, jonka ryhmäkoon pienentäminen mahdollistaisi. (ml.) Espoon alueen päiväkodeissa S2-opetus alkoi opetuskokeiluna syksyllä Kokeilu toteutettiin ensin Matinkylän ja Olarin alueilla, mutta nyt se on laajennettu muuallekin Espooseen. S2-opetuskokeilun pyrkimyksenä on ennen kaikkea ollut löytää tehokkaampi tapa opettaa suomen kieltä lapsille. (ml.) 2.2 Materiaali Espoon päiväkotien suomi toisena kielenä -opetukseen Tarkoituksena on perehtyä monikielisten ja -kulttuuristen lasten suomen kielen opetukseen päiväkodeissa ja luoda uutta materiaalia opettajien avuksi sekä kerätä jo olemassa olevaa materiaalia yhteen. Opinnäytetyö on kehittämishanke. Sain idean opinnäytetyölle Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden aihevälityksen kautta. Opinnäytetyön lopullinen aihe syntyi pohdinnoista ja keskusteluista Leppävaaran alueen S2-opettajan Lotta Björkgrenin kanssa. Lasten kielenopetusta varten koostettuja materiaaleja on jonkin verran olemassa, mutta suurin osa niistä on lähinnä kouluikäisille suunnattua. On todettu, että olisi tarpeellista saada enemmän materiaalia lapsille, sekä koota jo olemassa olevia materiaaleja ja ideoita. Ajatus materiaalipaketista on lähtenyt S2-opettajilta ja päiväkotien kasvatustyössä olevilta. On hyvä, että on huomattu suomen kielen opettamisen merkitys erikielisille lapsille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Monissa päiväkodeissa S2-opetus on kuitenkin niin uutta, että materiaalia ei ole vielä paljoa saatavilla. Kuitenkin juuri pienten lasten opetus vaatii konkreettisia välineitä opetukseen. (Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa, 2007.) Valmis materiaali ja ideat helpottavat opettajan suunnittelutyötä ja antavat virikkeitä ja toimintamalleja. Tavoitteenani onkin ollut kehittää sellaista materiaalia päiväkodin S2-opetukseen, joka voi tuoda uusia ideoita ja innostusta sekä helpottaa opettajien arkityötä.

8 8 2.3 Aiemmat tutkimukset ja opinnäytetyöt S2-opetuksesta päiväkodeissa on tehty tutkimusta vähän. Tutkimus on painottunut kouluikäisten ja aikuisten kielenoppimiseen ja kulttuurin sopeutumiseen. Seuraavassa esittelen tutkimuksia, jotka liittyvät S2-opetukseen tai monikulttuurisuuteen päivähoidossa. Heini Paavola on selvittänyt tutkimuksessaan monikulttuurisuuskasvatusta päiväkodin esiopetusryhmässä. Tutkimuksen teoriapohja perehdyttää lukijan monikulttuurisuuteen, kielen merkitykseen ja esiopetukseen. (Paavola 2007.) Riikka Kurjen pro gradututkimus keskittyy esiopetusikäisten lasten suomen kielen taidon arviointiin. Tutkimuksessa painotetaan suomen kielen systemaattisen opetuksen merkitystä sekä lapsen äidinkielen tukemista suomen kielen oppimiseksi. Kurjen tutkimus nostaa esiin kielenopettamisen tärkeyden ja sen monimuotoiset haasteet. Suomi toisena kielenä -opetus ja muu systemaattinen suomen kielen oppimisen tuki todetaan erittäin tärkeäksi oppimisen kannalta. (Kurki 2007.) Katja Laitinen on tutkinut lastentarhanopettajien kokemuksia maahanmuuttajalasten suomen kielen tukemisesta. Tämä kandidaatintyö koskee nimenomaan päiväkotimaailmaa. Haastatellut opettajat korostivat jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja lähtökohtia, oman äidinkielen ja vertaistuen merkitystä kielenoppimiselle, sekä suomen kielen oppimista arjen tilanteissa. Perheen kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin tärkeänä mutta haasteellisena. (Laitinen 2005.) Laitisen tutkimuksessa esille nousevat näkökulmat ovat tärkeitä myös S2-opetuksessa. Esimerkiksi oman äidinkielen taito edistää uuden kielen oppimista. Marja-Leena Nummela on tutkinut sitä, miten päiväkotien isoissa lapsiryhmissä pystytään vastaamaan erikielisten ja eri kulttuuritaustaisten erityistarpeisiin. Tutkimuksen mukaan suurin erityisongelma lapsilla oli vähäinen suomen kielen taito, joka vaikutti merkittävästi oppimiseen, ystävyyssuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Suomen kielen oppimisen näkökulmasta merkittäväksi tekijäksi nousivat pienryhmät ja oman äidinkielen opetus. (Nummela 2005.) Helsingin yliopiston lehtori Mirja-Tytti Talib on tutkinut ja opettanut paljon monikulttuurisuudesta ja sen tuomista haasteista koulumaailmassa (Talib Mirja-Tytti i.a). Vaikka

9 9 Talibin tutkimukset koskevat pääasiassa koulumaailmaa, niillä on varmasti annettavaa myös päiväkodeissa työskenteleville. Tutkimuksissa painotetaan suomen kielen systemaattista opetusta suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa ja kielenoppimisessa. Työ monikulttuuristen lasten kanssa päivähoidossa on haastavaa. Tekemäni materiaalin tarkoituksen on nimenomaan olla tuomassa helpotusta ja välineitä tähän tärkeään työhön.

10 10 3 PÄIVÄHOITO SUOMESSA 3.1 Päivähoidon historialliset juuret Suomalainen päivähoito on syntynyt 1800-luvun loppupuolella erityisesti vähäosaisten lasten auttamiseksi. Päivähoidon tarve syntyi siitä, että yhä useammalla lapsella molemmat vanhemmat kävivät töissä, jolloin lapset saattoivat jäädä ilman hoitajaa päivien ajaksi. Lastentarhat pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen. (Hänninen & Valli 1986.) Lastentarhojen tavoitteena oli tukea ja täydentää kasvatusta sekä antaa perushoitoa. Lapsille pyrittiin tarjoamaan virikkeellinen ja käytännöllinen kasvuympäristö. Lastentarhat pyrkivät edistämään lasten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, sekä antamaan lapselle uskonnollista kasvatusta. (mt 1986, ) Lastentarhat olivat alkuaikoina yksityisiä. Ne kasvattivat nopeasti suosiotaan, ja niitä perustettiin ympäri maata. Vuodesta 1917 eteenpäin lastentarhat alkoivat saada tukea valtiolta. Päivähoidon kunnallistamisesta keskusteltiin 1920-luvulla, mutta hanke ei toteutunut laajalti. (mt 1986.) Yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet väistämättä myös päiväkotityöhön. Sotavuosien aikana päiväkotien toimintaa muutettiin olosuhteiden mukaiseksi. Jotkut päiväkodit toimivat myös muussa kuin lastenhoitotarkoituksessa. Lisäksi niiden toimintaa saatettiin laajentaa, ja joitakin niistä jouduttiin sulkemaan. Sodan jälkeiset vuodet olivat voimakasta muutoksen aikaa. Esimerkiksi muuttoliike kaupunkeihin ja naisten työssäkäynnin lisääntyminen vaikuttivat siihen, että lastentarhoja tarvittiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Päiväkotipaikoista oli suuri pula, joten päiväkotipaikkoja myönnettiin tiukoilla karsintaperusteilla niitä eniten tarvitseville. (mt 1986, , 149.) 1900-luvulla yhteiskunnan muutos on ollut erittäin nopeaa. Teollistuminen on saanut ihmiset siirtymään maalta kaupunkeihin, naiset ovat menneet töihin, perherakenteet ovat kokeneet muutoksia ja ihmisten arvomaailma on muuttunut. Suomen kehittyminen maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi on tapahtunut nopeasti. (Karisto, Takala & Haapola 1997.) Jo ennen sotia oli käyty keskustelua suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, mutta

11 11 sota lykkäsi asioiden eteenpäin menemistä ja aihe nousi keskusteluun uudestaan vasta 1940-luvun lopulla. Sotien jälkeinen aika oli hyvinvointivaltion rakentumisen aikaa. (Välimäki 1999, 134.) 1960-luvulla seurakuntien päiväkerhotoiminta ja perhepäivähoito kasvoivat hyvin nopeasti lastenhoitopaikkojen puutteessa. Suosion kasvuun vaikutti työssäkäynnin lisäksi vanhempien lisääntynyt kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan ja tarve saada lapsille kehittävää toimintaa sekä tukea kasvatukseen. (Hänninen & Valli 1986, , 165) Sosiaalipalvelujen kehittyminen oli erityisen voimakasta 1960-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä. Tänä aikana tapahtui monia suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia ja muutoksia. Myös päivähoitoon alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Se määriteltiin lainsäädännössä oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen tarkemmin. Laki lasten päivähoidosta vuonna 1973 nähdään tärkeimmäksi perhepoliittiseksi uudistukseksi luvulla. Lain pohjalta päivähoitoa ryhdyttiin kehittämään nopeasti. (Karisto, Takala & Haapola 1997, ) Laki edellytti järjestämään laadukasta päivähoitoa kussakin kunnassa tarvittavissa määrin. Päivähoidosta tuli yleinen, kaikille tarkoitettu sosiaalipalvelu. Käytännössä hoitopaikat menivät edelleen ensisijaisesti vähävaraisille ja yksinhuoltajille. Lain tuomien muutosten seurauksena uusia päiväkoteja perustettiin ja osapäivähoidosta siirryttiin laajalti kokopäivähoitoon. (Hänninen & Valli 1986, ; Niiranen 1993; Välimäki 1999, 215; Laki lasten päivähoidosta 1973/36.) Lastentarhaopettajien koulutusta on Suomessa ollut jo 1800-luvun lopulta asti luvulta lähtien perustettiin useita lastentarhaseminaareja, sillä Ebeneserkodin säätiön alaisuudessa toiminut Helsingin seminaari ei tarpeen kasvaessa pystynyt kouluttamaan riittävästi lastentarhanopettajia luvulla koulutusta laajennettiin lähes kaksinkertaiseksi ja sitä kehitettiin päivähoitolain myötä. Koulutuksen valtiollistaminen ja sen pidentäminen kahdesta vuodesta kolmeen ovat tämän ajanjakson tärkeitä askeleita (Hänninen & Valli 1986; Åsvik 1999, ) Lisääntynyt mielenkiinto ja arvostus varhaiskasvatusta kohtaan näkyi lainsäädännössä. Päivähoitolakiin tuli lisäys vuonna 1983, jonka mukaan päivähoidon kasvatustavoitteita määriteltiin. Päivähoidossa toteutettava kasvatus linjattiin yleiseksi varhaiskasvatuksek-

12 12 si, ja tavoitteisiin kirjattiin muun muassa vanhempien oikeus saada tietää lapsensa päivähoidosta. (Välimäki 1999, 215.) 1990-luvun alkupuolella alkanut lama horjutti hyvinvointivaltion rakenteita. Laman seurauksena hoitopaikkoja karsittiin, päiväkoteja lakkautettiin, henkilöstöä jaa määrärahoja supistettiin. Lamasta huolimatta päivähoito-oikeus laajennettiin vuonna 1996 koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. (Välimäki 1999, 181, ) 3.2 Kasvatuskäsityksen kehitys aikuiskeskeisestä lapsilähtöiseen Vuosien varrella lisääntynyt tietämys kehityspsykologiasta on tuonut paljon uutta päivähoitotyöhön. Siitä huolimatta suomalaisessa päivähoidossa on edelleen piirteitä saksalaisen Friedrich Fröbelin kasvatusnäkemyksistä. Fröbelin ajatus lapsesta poikkesi voimakkaasti 1800-luvun yleisestä käsityksestä, jonka mukaan lapsi on pieni aikuinen. Hänen mukaansa kasvattaminen ei voi olla ainoastaan lapsen vahtimista, vaan sen tulisi antaa lapselle aktiivista toimintaa. Hän painotti myös erityisesti leikin merkitystä lapsen kasvulle. (Välimäki 1999, ) Yksi Fröbelin merkittävimmistä uusista ajatuksista oli lapsikeskeisyys aiemman aikuiskeskeisyyden sijaan. Fröbelin mukaan lapsi oppii jo pienestä asti ja tarvitsee siksi kehitykselleen tukea. Aikuisen tulisi olla lapsen kasvun tukija ja mahdollistaja. (Lummelahti 1995, 24.) Viime vuosina päivähoitotyö on muuttunut lapsikeskeisestä toiminnasta lapsilähtöiseen toimintaan. Lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että kasvatukselliset valinnat perustellaan lapsen tarpeilla, kiinnostuksen kohteilla ja kasvulla. Lapsilähtöisessä ajattelussa painotetaan myös lapsen kunnioittamista ja hyväksymistä sekä lapsen tuntemista. (Hytönen 1997,14.) Monikulttuurisuus tuo omat haasteensa päivähoitoon. Toiminta on suunniteltava lasten lähtökohdista käsin. Suomen kielen opettamisessa haasteena on erityisesti se, että lapset ovat niin erilaisia kulttuuritaustoiltaan ja lähtökohdiltaan, esimerkiksi kielen osaamisen tasossa voi olla suuria eroja. Kielenoppiminen ei tapahdu pakosta käsin. Kieltä opitaan parhaiten silloin, kun asioita lähestytään lapsen tarpeista ja kiinnostuksen kohteista.

13 Päivähoidon kasvattajien suhde vanhempiin kasvattajina Ajatusten ja asenteiden muutoksia eri aikoina heijastelevat myös päiväkodin henkilökunnan ja lasten vanhempien suhde. Teoksessa Kasvatusvuorovaikutus todetaan päiväkotien olleen pitkään kasvatuksen ammattilaisten omaa reviiriä. Tällöin vanhemmat ovat jääneet ulkopuolelle. Kasvatus päivähoidossa on nähty vanhemmuuden tukemisena ja vanhemmuuteen kasvattamisena. Päivähoidon kasvatuksen ajateltiin olevan erittäin tärkeässä roolissa lapsen kasvun kannalta. Näin ollen vanhempien kuuleminen kasvatusasioissa jäi vähälle. (Karila 2006, 92.) Viime vuosien aikana käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan. Vanhemmat nähdään nykyään lastensa elämän asiantuntijoina ja heidät pyritään ottamaan vahvasti mukaan päiväkodin kasvatustyöhön. Tästä nousee käsite kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa siis yhteistä toimintaa lapsen kasvun ja oppimisen hyväksi. Kasvatuskumppanuuteen kuuluvat keskustelut, kasvatussuunnitelmat ja muu yhteistyö vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus edellyttää sitoutumista yhteistyöhön sekä keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Yhteistyö ammattilaisen ja vanhemman välillä nähdään lasta tukevan toiminnan olennaisena osana. (Karila 2006, 92 93; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 31.) 3.4 Päivähoitoa määrittävät lait ja asiakirjat Vuonna 1996 tuli voimaan subjektiivinen päivähoito-oikeus, jonka mukaan kaikilla alle kouluikäisillä on oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan. Tätä ennen päivähoito oli tarveharkintaista eli päivähoitopaikkoja annettiin ensisijaisesti niille, joilla oli siihen kasvatuksellisiin tai sosiaalisiin syihin perustuva tarve. Näin ollen pienituloisten vanhempien ja yksinhuoltajaperheiden lapset olivat etusijalla. (Karila, Nummenmaa 2001, 14.) Monikulttuurisissa perheissä subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa lapsen päivähoidon riippumatta siitä, ovatko vanhemmat työelämässä vai eivät. Erikieliselle lapselle on tärkeää päästä päivähoitoon erityisesti kielen oppimisen kannalta. Lisäksi päivähoito voi olla vanhemmille merkityksellinen yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan.

14 14 Päivähoitoa ohjaavat päivähoitolaki (1973) ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Laki määrittää päivähoidon tavoitteeksi kotien kasvatustyön sekä lapsen persoonallisen kasvun tukemisen. Tähän pohjautuen edellytetään, että päivähoito tarjoaa turvallisia ihmissuhteita, monipuolista toimintaa ja hyvän kasvuympäristön. (Laki lasten päivähoidosta.) Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat usein enemmän tukea kuin suomalaiset lapset. Esimerkiksi pakolaistaustaiset lapset ovat tulleet vaikeista olosuhteista, jolloin turvallisten ihmissuhteiden ja tuen merkitys kasvavat. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2002 linjaa varhaiskasvatusta samansuuntaisesti kuin päivähoitolaki. Siinä todetaan, että lapsilla on oikeus turvattuun elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen asuinpaikasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Lisäksi tuodaan esiin, että kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. (Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, 2002.) 3.5 Päivähoidon haasteet tänään Päivähoidon järjestäjinä kunnat ovat tärkeässä roolissa. Kuntien taloudellinen tilanne ja päätökset rahankäytöstä vaikuttavat myös päiväkotien arkeen. Päivähoidon ongelmia ovat usein liian suuret lapsiryhmät ja liian vähäinen tai kouluttamaton henkilökunta. (Lastentarhanopettajaliitto.) Joillain paikkakunnilla päivähoitopaikoista ei ole resurssien puutteessa järjestetty riittävästi vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaisi siihen. (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus). Lastentarhaopettajaliitto on erityisen huolissaan koulutuksesta. Varhaiskasvatuksen vaatimukset ja odotukset ovat kasvaneet, mutta samaan aikaan koulutustaso on laskenut. Päivähoidossa päteviä lastentarhanopettajia on henkilökunnasta vain kolmannes. Monissa kunnissa onkin puutetta koulutetuista työntekijöistä. (Seretin 2008, 6.) Uudet tutkimukset tuovat työlle aina uusia haasteita ja vaatimuksia. Esimerkiksi luki- ja kirjoitushäiriöiden tutkimus on tuonut esille uutta tietoa siitä, miten tällaisia lapsia voidaan tukea jo varhaiskasvatuksessa. Erityistukea tarvitsevien lasten määrä onkin kasva-

15 15 nut päivähoidossa. (Lastentarhanopettajaliitto.) Tämä vaatii yhteistyötä eri tahojen ja ammattihenkilöiden kanssa. Nykyaikana kasvatuksessa korostetaan yksilökeskeisyyttä, lapsilähtöisyyttä ja kasvatuskumppanuutta. Käytännön työssä tämä merkitsee esimerkiksi henkilökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemistä jokaiselle lapselle. Nykypäivänä perheillä on myös yksilöllisempiä vaatimuksia päivähoidon suhteen. Esimerkiksi vanhempien vuorotyö tuo mukanaan sen, että lapset tarvitsevat hoitoa silloin tällöin viikonloppuisin ja öisin. (Lastentarhaopettajaliitto.) Monikulttuuristen lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Erikielisten lasten mukana uutena haasteena on tullut suomen kielen opetus. Lisäksi päivähoidon henkilökunnalta vaaditaan tietoja ja taitoa kohdata eri kulttuuritaustoista tulleita perheitä. Monikulttuurisuus on haastanut päivähoitoa miettimään myös uskontokasvatuksen asemaa ja muotoja uudella tavalla. (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.) 3.6 Uskontokasvatus päiväkodeissa Päivähoidon kasvatustyö nousi alun perin selkeästi kristillisistä arvoista. Tältä pohjalta lapsille pyrittiin opettamaan hyviä tapoja, toisten kunnioittamista, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä. Varsinaisella uskontokasvatuksellakin oli tärkeä asema päiväkodin toiminnassa. Uskontokasvatus toi lapselle tutuksi niin kristilliset tavat ja juhlat kuin Raamatun kertomukset, hengelliset laulut ja rukouksetkin. Yleensä lastentarhoissa pidettiin myös aamuhartaus ja ruokarukous. Vanhempien toivomuksesta lapsi sai olla poissa uskontokasvatukseen liittyvistä hetkistä. (Hänninen & Valli 1986, 87, ) Uskontokasvatus on kirjattuna lakiin lasten päivähoidosta. Päivähoitolain asetuksessa todetaan, että päivähoidon tulee tukea lapsen uskonnollista kasvatusta vanhempien vakaumusta kunnioittaen (Asetus lasten päivähoidosta 239/73). Eri kulttuuritaustaisten lasten osalta asetus nostaa esille lapsen oman kielen ja kulttuurin tukemisen. Varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu päivähoitolakiin. Varhaiskasvatuksen opetussisältöihin määritellään kuuluvaksi kristilliseen perinteeseen pohjautuvaa toimintaa (Gyekye, Rouhio 2005, 11; Varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Uskonto on olennainen osa suomalaista kulttuuria. Uskontokasvatus antaa lapselle välineitä omaan kulttuuriinsa kasvami-

16 16 seen ja sen ymmärtämiseen. Siksi ei tule väheksyä uskontokasvatuksen merkitystä päivähoidossa. (Saarinen 2002.) Kodin ja päivähoidon vuorovaikutus on tärkeää myös uskontokasvatukseen liittyvissä asioissa. Monikulttuuristen perheiden kanssa työskennellessä vuorovaikutuksen ja ymmärryksen merkitys kasvaa. Työntekijän velvollisuus on selvittää perheelle uskontokasvatuksen sisältöä ja toteuttamistapoja. Monikulttuurisille perheille uskontokasvatus on mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin uudesta näkökulmasta. (mt.) Uskontokasvatus päivähoidossa on monella tavalla haasteellista. Eri perheiden näkemykset uskontokasvatuksesta voivat olla hyvin erilaisia, jolloin päivähoidon henkilökunta tasapainottelee monien toiveiden välillä. Päiväkodin on tarjottava vaihtoehtoista toimintaa niille lapsille, joiden vanhemmat eivät toivo kristillistä uskontokasvatusta lapsilleen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki lapset eivät lähde joulukirkkoon. On tärkeää käydä keskustelua vanhempien kanssa ja kunnioittaa heidän toiveitaan kasvatuksen suhteen. Suomalainen yhteiskunta on pitkään pohjautunut kristillisille näkemyksille, mikä näkyy mm. hyvinvointiyhteiskunnan arvoissa. Viime aikoina yhteiskunta on kuitenkin muuttunut yhä moniarvoisemmaksi ja kristillisiä arvoja ja tapoja on pyritty aktiivisestikin karsimaan. Myös kristillisten arvojen ja uskonnon merkitys perheissä ja kasvatuksessa on pienentynyt. Lisäksi Suomeen on muuttanut monia perheitä eri kulttuureista ja uskonnollisista ryhmistä. Kuitenkin yleisinhimillisinä pitämämme arvot, kuten esimerkiksi toisten arvostaminen, kunnioittaminen, auttaminen ja heikompien ja vähempiosaisten tukeminen, pohjautuvat kristilliseen arvomaailmaan. Jos kristillisistä arvoista luovutaan, tilalle tulee uusia arvoja, jotka näyttävät olevan kovempia, jopa itsekkäällä tavalla yksilökeskeisiä ja kilpailua ja vahvuutta suosivia. Arvovapaata kasvatusta ei ole olemassakaan, vaan ihmisen ajattelun, asenteiden ja toiminnan taustalla vaikuttavat aina hänen arvomaailmansa, riippumatta tiedostaako henkilö sitä itse vai ei. Yhteiskunnan muuttumisen myötä myös päivähoidon uskontokasvatus on joutunut uusien kysymysten eteen. Uskontokasvatus on herättänyt kritiikkiä ja on pohdittu, kuuluuko se ollenkaan päiväkoteihin. Kouluissa ja päivähoidossa on käyty keskustelua muun muassa ruokarukouksista, suvivirrestä ja joulukirkoista. Näihin seikkoihin on puututtu myös Helsingin Sanomien artikkelissa Päiväkodissa voidaan tyrkyttää uskontoa. Ar-

17 17 tikkelissa kritisoidaan erityisesti päivähoidon ja kotien välistä yhteistyötä ja keskustelua lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta. Vanhempien kokemusten mukaan päivähoito on toiminut kuuntelematta heidän toiveitaan. Artikkelissa kerrotut tapaukset liittyvät muun muassa ruokarukoukseen ja päiväkodissa pidettävään pyhäkouluun. (Holopainen 2008.) Erilaisten uskonnollisten näkemysten ei, kuten ei muidenkaan näkemyserojen, tarvitse olla kuitenkaan uhka, vaan ne voivat jopa auttaa ihmisiä selvemmin hahmottamaan omaa uskoaan ja kulttuuriaan. Ongelmatilanteet, joita väistämättä välillä tulee, on pyrittävä ratkaisemaan toisia kuunnellen ja kunnioittaen. Myös juostavuutta puolin ja toisin tarvitaan. Eri kulttuurit ja uskonnot on otettava huomioon, mutta on osattava pitää kiinni myös oman kulttuurin tavoista, perinteistä ja arvoista.

18 18 4 MONIKIELISET JA -KULTTUURISET LAPSET 4.1 Monikieliset ja -monikulttuuriset Suomessa Maahanmuuttaja tarkoittaa ulkomaalaista, joka asuu pysyvästi Suomessa. Maahanmuuttajia ovat esimerkiksi töiden, opiskelujen, perheen tai pakolaisuuden takia Suomeen muuttaneet. Maahanmuuttajalapsiksi lasketaan ne lapset, jotka ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen, tai joiden toinen vanhemmista tai molemmat ovat maahanmuuttajia. (Räty 2002, 11.) Tässä opinnäytetyössä käytän maahanmuuttajista pääasiassa käsitettä monikieliset ja -kulttuuriset. Olen valinnut näin siitä syystä, että käsite kattaa laajemman ryhmän kuin maahanmuuttajat. Suomessa on vähän ulkomaalaisia verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Syrjäinen sijainti ja hankala kieli eivät houkuttele muuttamaan Suomeen luvulla ulkomaalaisten määrä on kuitenkin kasvanut jatkuvasti. Suomessa on monikielisiä ja - kulttuurisia ihmisiä tällä hetkellä noin Jotain muuta kuin suomea, ruotsia, saamea tai viittomakieltä puhuvia on noin henkilöä, eli 3 prosenttia Suomen väestöstä. (Räty 2002; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:62.) Pääkaupunkiseudulla asuu lähes puolet Suomen ulkomaalaisväestöstä. Ylipäänsä ulkomaalaiset asuvat melko keskitetysti tietyissä kaupungeissa (Räty 2002, 37). Suomessa puhutaan noin 140 kieltä, joista virallisia äidinkieliä on 110. Pääkaupunkiseudun päivähoidossa on noin kahdeksaakymmentä eri kieltä puhuvia lapsia (Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:62; Tilastokeskus 2007). Alle 6-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somalia ja arabia (Tilastokeskus 2007). Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa monikielisten ja -kulttuuristen lasten määrä vaihtelee kahdesta prosentista neljäänkymmeneen. Tähän vaikuttaa ymmärrettävästi se, että joillekin alueille on keskittynyt enemmän maahanmuuttajia kuin toisille. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:62.)

19 Kulttuuri Kulttuurin voisi yksinkertaisesti määrittää jonkin yhteisön tavaksi elää, toimia ja hahmottaa maailmaa. Kulttuuri on siis opittua. Se sisältää kaikki ne asiat, jotka liittyvät ihmisen elämään siinä ympäristössä ja yhteisössä, jossa hän elää (Räty 2002, 43). Kulttuurin voi määritellä monella tavalla, mutta tässä yhteydessä tarkastelen kulttuuria edellä esitetyn määritelmän mukaan. Kahden kulttuurin keskellä kasvaminen on haasteellista, mutta se voidaan nähdä myös rikkautena. Lapsi omaksuu luontevasti vanhemmiltaan kulttuurin ja kielen. On selvää, että vanhemmat haluavat kasvattaa lastaan oman kulttuurinsa mukaan ja toivovat, että lapset omaksuisivat tämän kulttuurin tapoja, arvoja ja normeja. (Nauclér, Welin & Ögren 1996.) Kulttuuri on usein tiedostamatonta. Se huomataan vasta silloin, kun törmätään toiseen kulttuuriin, sen tapoihin, ja normeihin. Kasvatus on erityisen herkkä alue. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi päiväkodissa tapahtuva toiminta ja käytännöt perustellaan lapsille että heidän vanhemmilleen. Eri kulttuuritaustaisten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin tärkeää. On hyvä keskustella varhaiskasvatuksen periaatteista, käytänteistä ja tavoitteista. Suomalaiselle itsestään selvät asiat eivät ole selviä muusta kulttuurista tulleelle. Esimerkiksi aivan arkipäiväiset toiminnot, kuten syöminen tai ulkoilu, saattavat herättää suuriakin kysymyksiä. Kasvatuskumppanuus on haaste monikulttuurisessa päivähoitotyössä. (Pitkänen 1997, 33 34; Varhaiskasvatussuunnitelma 2005, ) On tärkeää antaa arvostusta lapsen kulttuurille. Siten lapsi oppii itsekin arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuriaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että vastuu äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on ensisijaisesti perheellä. Suunnitelmassa edellytetään kuitenkin, että myös päivähoidossa huomioidaan lapsen kulttuuritausta ja kannustetaan häntä käyttämään äidinkieltään. Hyvä äidinkielen taito helpottaa toisen kielen oppimista. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää, jotta lasta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. (Varhaiskasvatussuunnitelma 2003, 38.)

20 Kaksikielisyys Äidinkieli on suuri osa ihmisen identiteettiä. Se on kieli, jolla ajatukset ja tunteet pystytään ilmaisemaan täsmällisemmin kuin millään toisella kielellä. Äidinkieli on vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja omiin juuriin. (Räty 2002, 154.) Kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että ihminen kykenee puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä lähes natiivin eli äidinkielisen puhujan veroisesti. Kaksikielisyyttä on monenlaista: joku voi omaksua kaksi kieltä samanaikaisesti kasvuympäristöstään - toinen voi oppia ensimmäisen kielen kotonaan ja ympäristön kielen hieman myöhemmin. Kaksikieliseksi voidaan kutsua myös ihmistä, joka on oppinut aikuisiällä toisen kielen siten, että osaa käyttää sitä sujuvasti. (Hassinen 2005, ) Lapselle mahdollisuus käyttää omaa kieltä ja saada siihen tukea on tärkeä. Vahva äidinkielen taito edistää myös toisen kielen oppimista. Oman äidinkielen osaaminen rakentaa lapsen identiteettiä ja antaa työkalun vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen. Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa: heidän tulisi huomioida äidinkielen merkittävä vaikutus lapsen elämään. Heitä on syytä kannustaa oman kielen käyttämiseen kotona. (Räty 2002, 155; Keres 1996, 30.)

21 21 5 SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS PÄIVÄKODEISSA 5.1 Suomi toisena kielenä -opetus Espoon päivähoidossa Suomi toisena kielenä -opetusta on pääkaupunkiseudun lisäksi muuallakin Suomessa, kuten esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä. Eri paikkakunnilla on kuitenkin erilaisia toimintamalleja, joten keskityn tässä Espoon S2-opetukseen. Vuonna 2007 Espoon päivähoidossa oli 744 lasta, joiden molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kaksikielisiä lapsia, joiden vanhemmista toinen puhuu suomea, ruotsia tai saamea, oli päivähoidossa 656. Nämä lapset edustavat noin 80 eri kieliryhmää, suurimpina ryhminä ovat somali ja venäjä. (Monikulttuurinen päivähoito Espoossa 2007.) Espoossa on ollut yksittäisiä kielenopetuskokeiluja ja kielikerhoja muutamissa päiväkodeissa ennen S2-opetusta. Nämä kokeilut ovat olleet tarpeista nousevia. Esimerkiksi Espoon Suvelan alueella on pidetty kielenoppimista tukevia kielituokioita. (Juttutupa maahanmuuttajalapsille suunnattu suomen kielen opetusmenetelmä Suvelan päiväkodissa ) S2-opetus antaa yhdelle ihmiselle mahdollisuuden perehtyä perusteellisesti lapsen kielenopettamiseen. Opetus on tavoitteellista ja systemaattista, jolloin kielenoppiminen on tehokasta. Espoon alueella toimii tällä hetkellä kahdeksan S2-opettajaa. Opettaja voi toimia yhdessä päiväkodissa tai hänellä voi olla vastuullaan useampi päiväkoti. Jos opettaja on vastuussa useammasta päiväkodista, hän jakaa työaikansa esimerkiksi siten, että hän on kaksi päivää toisessa päiväkodissa ja kolme päivää toisessa. Viikko-suunnitelma tehdään tarpeiden ja lapsimäärän mukaan. Espoon S2-opettajat tapaavat toisiaan säännöllisesti päivittääkseen tietojaan ja jakaakseen kokemuksia. (Monikulttuurinen päivähoito Espoossa 2007.) Kaikki lapset saavat S2-opetusta suurin piirtein yhtä paljon. S2-kielikerhot kestävät yleensä alle tunnin ja niitä järjestetään kerran viikossa. Opetuksen määrässä otetaan kuitenkin huomioon kunkin lapsen erityistarpeet. (ml.)

22 22 Suomi toisena kielenä -opetuksessa on tavoitteena toimiva kaksikielisyys. Lapsen tulisi oppia ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään toisia vuorovaikutustilanteissa. Opetus on viikoittain tapahtuvaa, systemaattista kielenopetusta monikielisille ja -kulttuurisille lapsille. Kielenopetus voi tapahtua yksilöopetuksena tai pienryhmässä. Opetus on myös päiväkodin arjessa tapahtuvaa luonnollisiin tilanteisiin osallistumista, vuorovaikutusta ja ohjausta. S2-opettaja toimii lapsiryhmässä osallistumalla päivähoidon normaaliin arkeen. (ml.) Kehittämishankkeena tehtyä materiaalia voi käyttää hyödyksi sekä yksilöopetuksessa että ryhmän kanssa. Materiaalin lisäksi toimintakansioon kuuluu lyhyt tietopaketti päiväkodin perustoiminnoista ja niiden käyttömahdollisuuksista oppimisen tukemiseksi. 5.2 S2-opetuksen merkitys Päivähoito tukee monella tavalla lapsen kehitystä. Se antaa lapselle mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan ja leikkiin sekä sosiaalisiin kokemuksiin. Päivähoito tarjoaa kokonaisuudessaan lapselle paljon virikkeitä ja haasteita. Lapset saavat päivähoidossa myös tukea kielen omaksumiseen. Monikieliselle ja -kulttuuriselle lapselle päiväkoti opettaa myös tärkeitä asioita suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Päiväkodin tulisi myös mahdollisuuksien mukaan tukea lapsen omaa kieltä ja kulttuuria. (Hassinen 2005, ) S2-opetus tarjoaa lapselle vahvempaa kielenopetusta ja tukea kuin se, jota normaalissa päiväkodin arjessa voidaan antaa. S2-opetuksessa on mahdollista huomioida yksittäinen lapsi paremmin kuin suuressa ryhmässä. Lapsi oppii kieltä sekä arkipäivän tilanteissa että systemaattisessa opetuksessa. (Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa.) Monikulttuuristen lasten vanhemmat kokevat usein juuri päiväkodin olevan merkittävässä asemassa lapsen suomen kielen oppimisessa. Erityisesti kouluunmenon takia päiväkoti nähdään tärkeänä suomen kielen oppimisen tukena. (Ahonen 2004, )

23 S2-opettajan toimenkuva Kielen opettaminen lapsille on S2-opettajan pääasiallisin tehtävä. Lisäksi olennaisena osana S2-opettajan toimenkuvaan kuuluu toiminnan mallittaminen päiväkotiryhmän henkilökunnalle. Tämä tapahtuu suurelta osin arjen työskentelyn keskellä. Arkirutiinien merkitys lapsen kielenoppimiselle on merkittävä. Erityisesti arjessa aikuisen on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka puhuu lapsen kanssa. Toisto on tärkeää, mutta kieltä on kuitenkin käytettävä monipuolisesti. (Gyekye, Rouhio 2005.) Lasta on kannustettava käyttämään kieltä. Positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri auttaa lasta kielenoppimisessa. Opettajat ovat oman työnsä asiantuntijoita ja kehittäjiä. S2-opetus on uusi toimintamalli päivähoidon puolella, minkä takia työtä on jatkuvasti dokumentoitava ja kehitettävä. Tämä tekee työstä monella tavoin haastavaa ja mielenkiintoista, mutta ajoittain myös raskasta. S2-opettajien välinen yhteistyö onkin tärkeää ideoiden, ajatusten ja tietojen jakamisen kannalta. (Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa.) Monikulttuurisuus tuo S2-opettajalle monia haasteita vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tähän kuuluvat esimerkiksi päivittäiset keskustelut, kasvatuskeskustelut ja vanhempien ohjaus äidinkielen tukemisessa. Tulkin käyttö on usein tarpeellista molemminpuolisen ymmärryksen takaamiseksi. Yhteistyötä helpottaa myös jos päiväkodin henkilökunnalla on riittävästi tietämystä lapsen kulttuurista. (Björkren, ) Suomi toisena kielenä -opettajana voi toimia lastentarhanopettajan koulutuksen saanut henkilö (Kuosmanen, ). Nykyään lastentarhaopettajan kelpoisuuden voi saada joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. sosionomi-koulutuksen kautta, jos sosionomi-tutkintoon sisältyy riittävästi varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja. Opintoja tulee olla vähintään 60 opintopistettä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Opintoopas.)

24 Lasten kielitaito ja päiväkodissa tehtävä arviointityö Erikielisten lasten suomen kielen taito vaihtelee huomattavasti. Syinä tähän ovat muun muassa oma äidinkieli, Suomessa vietettävän ajan pituus, lapsen kontaktit suomenkielisiin ja niistä seuraava tarve oppia suomen kieltä. Lasten vaihteleva taitotaso on opettajalle monella tavoin haaste. On kuitenkin pyrittävä siihen, että jokaisen lapsen kanssa toimitaan lapsen omista lähtökohdista käsin. Siksi onkin tärkeää asettaa kielenoppimiselle konkreettiset tavoitteet. (Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa.) Pääkaupunkiseudulla jokaisen monikielisen ja -kulttuurisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tehdään myös kaksikielisyyden suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy kielen eri osa-alueet, kielitaidon kartoitus ja arviointi sekä suunnitelma lapsen opetuksesta päivähoidossa. (Gyekye, Rouhio 2005.) Arviointityö on tärkeä osa S2-opettajan työtä. Havaintopohjaista arviointia tapahtuu jatkuvasti, mutta myös systemaattinen kielitaidon mittaus on tärkeää. Tätä varten on olemassa välineitä, joilla kielitaitoa voi kartoittaa. Esimerkkinä mainittakoon Kettutesti, joka on tarkoitettu kolme vuotta täyttäneiden lasten kielitaidon kartoitukseen. Kettutestin avulla kartoitetaan kielen eri osa-alueiden hallitsemista. Erilaiset kielitaidon arvioimisen välineet auttavat havaitsemaan paremmin tuen tarpeen ja sen tarvitsijat. Silloin mahdollisiin ongelmakohtiin voidaan myös puuttua ajoissa. Arviointi kuuluu tärkeänä osana kaksikielisyyden suunnitelmaan. (ml.7.)

25 25 6 KUMPI ON KUMPI? MATERIAALIN SYNTYMINEN Valitsin opinnäytetyöni aiheen Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden aihepankista syksyllä Valinnan perusteena oli oma kiinnostukseni kieliä ja monikulttuurista työtä kohtaan. Aloitin työni perehtymällä suomi toisena kielenä -opettajien työhön heidän kanssaan keskustelemalla ja tutustumalla S2-materiaaliin. Pääasiassa tein yhteistyötä S2-opettaja Lotta Björkgrenin kanssa. Hänen kanssaan pohdin myös aiheen tarkempaa rajausta. Työni kannalta olennaista tietoa ja uusia näkökulmia sain myös Katja Kuosmaselta, joka toimii Espoon Kilon alueella S2-opettajana. Olin mukana opetustuokioissa, joissa tutustuin S2-opetukseen. Tutustuminen tapahtui Kartanonpuiston päiväkodissa Espoossa. Päiväkotien S2-opetusta varten on toistaiseksi olemassa vähän materiaalia, joten siihen liittyvä opinnäytetyö nähtiin tarpeelliseksi. Tältä pohjalta ryhdyin miettimään, minkälaiselle materiaalille olisi tarvetta S2- opetuksessa. Perehdyin jo olemassa oleviin kielenopettamista koskeviin materiaaleihin. Materiaalia on vähän mutta monipuolisesti. Suomen kielen kuvasanakirja Aamu keskittyy kuvien kautta oppimiseen, kun taas Kili-materiaali sisältää kieltä kehittäviä liikuntaleikkejä. Monia materiaaleja voi käyttää suomen kielen opetuksessa, vaikka niitä ei varsinaisesti ole sitä varten suunniteltu. Tässä kehittämishankkeessa olen hyödyntänyt monia leikkejä ja ideoita, joita ei alun perin ole suunnattu kielenopetukseen. Tein materiaalikansion, johon olen koonnut eri aiheisiin liittyen erilaisia leikkejä ja kielituokioita. Ideat toimintatuokioihin on kerätty sekä kirjallisista lähteistä että S2- opettajilta. Materiaalin suhteen sain joitakin toiveita opettajilta ja niitä olen pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Gyekye ja Rouhio ovat hahmotelleet aiheita syksyn ja kevään opetustuokioihin (Gyekye & Rouhio 2005, 4). Kielenopetus aloitetaan syksyllä ja se on hyvä aloittaa helpoista ja

26 26 konkreettisista lapsen elämää koskettavista asioista. Olen koonnut materiaalikansion näiden näkemysten pohjalta. Jokaiseen aiheeseen liittyen olen koonnut erilaisia tapoja lähestyä opetettavaa asiaa. Toiminnalliset hetket antavat lapselle mahdollisuuden liikkua ja purkaa energiaansa. Rauhalliset tuokiot ovat uusiin asioihin ja kieleen keskittymistä. Askarteluhetket tuovat jotain konkreettista lapselle itselleenkin. Materiaaliin kuuluvat kuvat ovat piirtäneet Milka Lundahl ja Saimi Lundahl. Materiaalikansioon on pyritty kokoamaan eri aiheita tiiviisti mutta kattavasti. Kukin voi lisätä kansioon myös omaa materiaalia ja löytöjään. S2-opettajan työhön kuuluu materiaalin suunnittelua ja valmistusta mutta aina siihen ei ole aikaa. Tällöin on hyvä, jos saatavilla on valmista materiaalia, jota on helppo käyttää. Materiaalipaketissa on toimintatuokioiden esittelyn lisäksi tietoa ja ajatuksia siitä, kuinka kielenopetusta voi sisällyttää päiväkodin normaaliin arkeen. Arki on erittäin tärkeä osa lapsen kielenoppimista. Päiväkotiryhmän jokaisen aikuisen tulisi kiinnittää huomiota tähän asiaan. Materiaali on tarkoitettu sekä S2-opettajille että päiväkodin muun henkilökunnan käyttöön. Opettajat ovat maininneet useasti, että lasten on hankala oppia tiettyjä sanoja ja sanapareja. Esimerkiksi käsiteparit pukeminen ja riisuminen sekä liima ja maali menevät lapsilla helposti sekaisin. Näistä lasten pulmista, opettajien ajatuksista suhteessa lasten kielenoppimiseen sekä prosessin aikana nousseista omista pohdinnoistani päädyin antamaan materiaalikansiolle nimeksi Kumpi on kumpi?

27 27 7 ARVIOINTI Työn tavoitteena oli koota materiaali suomi toisena kielenä -opetukseen Espoon päiväkoteja varten. Työn tuloksena syntyi materiaalikansio Kumpi on kumpi? Materiaalikansio sisältää toimintatuokioita S2-opetukseen. Materiaalikansion kokoamisessa on pyritty hyödyntämään aiempia materiaaleja, keskusteluja S2-opettajien kanssa sekä kokemuksia S2-opetuksesta päiväkodeissa. Ne ovat auttaneet minua syventymään S2-opetukseen ja antaneet pohjaa omille ideoilleni materiaalikansion kokoamisessa. Toivon, että materiaali voisi olla sekä mallina valmiista toimintatuokioista että innostamassa luomaan uutta materiaalia. Uskon, että materiaalista on hyötyä S2-opettajien lisäksi muullekin päiväkodin henkilökunnalle. Opinnäytetyöprosessin aikana olen huomannut S2-opetuksen tärkeyden ja ajankohtaisuuden. Erikieliset ja -kulttuuritaustaiset lapset ovat yksi suomalaisen päivähoidon nykypäivän haasteista. Toivon, että tämä opinnäytetyö nostaisi esiin heidän tarpeensa saada tukea kotoutumisessaan suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä vaikuttaisi asenteisiin ja toimintatapoihin päivähoidossa. Työn alkuvaiheessa S2-opettajilta esittivät toiveita materiaalin suhteen. Pääasiassa toivottiin uutta, kuvallista materiaalia, uusia ideoita sekä vinkkejä erityisesti adjektiivien ja verbien opetukseen. Lisäksi toivottiin esiopetukseen soveltuvan materiaalin kehittämistä. Näitä toiveita olen pyrkinyt huomioimaan laatiessani toimintakansiota. Adjektiivien ja verbien opetusta koskevan materiaalin ideoimisen koin haasteelliseksi. Olen saanut kahdelta S2-opettajalta palautetta toimintatuokiokansiosta työn eri vaiheissa, minkä perusteella olen täydentänyt tai korjannut työtä. S2-opettajat ovat oman työnsä asiantuntijoita, joten palaute on ollut erittäin tärkeää. Palautteen perusteella tarkensin materiaalikansion ohjeistusta ja tein joitakin pieniä muutoksia. Palautteessa toivottiin myös, että toimintatuokioiden yhteydessä olisi kirjattu, millaista suomen kielen taitoa eri toiminnat vaativat. Tämä olisi edellyttänyt sitä, että olisin päässyt kokeilemaan materiaalia. Monet leikit ja toiminnat ovat muokattavissa lasten kielitaidon mukaan, mikä on

28 28 myös syynä sille, etten tehnyt kielitaidon rajausta. Materiaali koettiin riittävän laajaksi, ja valinnanvaraa erilaisten tuokioiden toteuttamiseen on runsaasti. Materiaalin kokeilu ja siihen pohjautuva arviointi olisi ollut mielenkiintoista toteuttaa. Kokeilu olisi ollut hyvä toteuttaa riittävän pitkällä aikavälillä, joten tämän työn puitteissa se ei ollut mahdollista. Lopullista hyödyllisyyttä ei siis ole mahdollista vielä arvioida. Toivon, että materiaali päätyisi S2-opettajien käyttöön. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Se antoi minulle paljon uutta tietoa ja näkökulmia. Prosessi opetti monipuolisesti, kuinka toimia monikielisten ja -kulttuuristen lasten kanssa päiväkotityössä. Opinnäytetyöni kautta olen saanut tutustua S2-opetuksen materiaaleihin ja saanut kokonaiskuvan päiväkodissa toteutettavasta suomen kielen opetuksesta. Uskon, että näistä tiedoista ja kokemuksista on minulle hyötyä myös tulevaisuudessa.

29 29 LÄHTEET Ahonen, Sanna Katsaus päiväkodin arkeen Merirastilassa Somalivanhempien näkökulma. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Asetus lasten päivähoidosta /239. Viitattu Björkgren, Lotta suomi toisena kielena-opettaja. Kartanonpuiston päiväkoti, Espoo. Monikuhanke, koulutusilta. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinto-opas. Liite 7: Sosionomin (AMK) tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. i.a. Viitattu Einon, Dorothy Luova Lapsi. Hämeenlinna: Karisto Oy. Gyekye, Marjaana; Rouhio, Mirkka. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8. Työkalupakki-Välineitä päiväkodin Suomi toisena kielenäopetukseen. Hassinen, Sirje Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Helsinki: Oy Finnlectura Ab. Holopainen, Hanna Päiväkodissa voidaan tyrkyttää uskontoa. Helsingin Sanomat Hytönen, Juhani Lapsikeskeinen kasvatus. Juva: WSOY Hänninen, Sisko-Liisa & Valli, Siiri Suomalaisen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historia. Helsinki: Otava. Ikonen, Kristiina Suomi toisena kielenä opetuksen kehykset. Teoksessa Nina Rekola (toim.) Suomi toisena kielenä. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Juttutupa maahanmuuttajalapsille suunnattu suomen kielen opetusmenetelmä Suvelan päiväkodissa moniste. Karila, Kirsti Kasvatuskumppanuus vuorovaikutussuhteena. Teoksessa Kirsti Karila (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Osuuskunta Vastapaino, Karila, Kirsti; Nummenmaa, Anna Raija Matkalla moniammatillisuuteen kuvauskohteena päiväkoti. Helsinki: WSOY. Karisto, Antti; Takala Pentti; Haapola, Ilkka Matkalla nykyaikaan Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Juva: WSOY.

30 30 Keres, Nina Kasvaminen monikielisyyteen. Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa Helsinki: Oy Edita Ab. KILI Kieli ja liikunta ryhmäkuntoutusmenetelmiä kielihäiriöisille lapsille, Early Learning Kokljuschkin, Mikael Unelmien päiväkoti kohti parempaa oppimisympäristöä. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kuosmanen, Katja Suomi toisena kielenä opettaja, Espoo. Henkilökohtainen tiedonanto Kurki, Riikka Sitte se menee koulus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen taito esiopetuksen päättövaiheessa. Käyttäytymistitieteellinen tiedekunta. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Pro gradu tutkielma. Laitinen, Katja Lastentarhanopettajien kokemuksia maahanmuuttajalasten suomen kielen tukemisesta päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto. Varhaiskasvatuksen laitos. Kasvatustieteen kandidaatin työ. Laki lasten päivähoidosta /36. Viitattu Lastentarhanopettajaliitto. Viitattu Lummelahti, Leena Lapsikeskeinen esiopetus. Hämeenlinna: Karisto Oy. Monikulttuurinen päivähoito Espoossa moniste. Nauclér, Kerstin; Welin, Ritva & Ögren, Margareth Kulttuurit ja kielet kohtaavat Työtavat monikielisessä päiväkodissa. Helsinki: Oy Edita Ab. Niiranen, Pirkko Päivähoidon lapsikäsityksestä. Teoksessa Kauppinen, Riitta & Riihelä, Monika (toim.) Lumiukko auringonkylvyssä näkökulmia varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Nummela, Marja-Leena Ohjataan lapsia kädestä pitäen. Erikielisten ja - kulttuuritaustaisten maahanmuuttajalasten erityistarpeisiin vastaaminen päiväkotien isoissa lapsiryhmissä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Pro gradu tutkielma. Paavola, Heini Monikulttuurisuuskasvatus päiväkodin monikulttuurisessa esiopetusryhmässä. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistitieteellinen tiedekunta. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsinki. Tutkimuksia 283. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu

31 31 Räty, Minttu Maahanmuuttaja asiakkaana. Helsinki: Tammi. Saarinen, Seija Uskontokasvatuksen arkea ja juhlaa. Teoksessa Saarinen, Seija (toim.) Kaikille tilaa riittää Päivähoidon uskontokasvatus. Helsinki: Lasten keskus. Seretin, Leena Opetusministeri Sari Sarkomaa: Elämän eväät varhaiskasvatuksessa. Lastentarha 3/ Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:62. Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön kehittämisjaosto. Helsinki Suomi toisena kielenä -opettamisen hanke Espoon päivähoidossa toimintakautena luonnos Talib, Mirja-Tytti i.a. Viitattu Tilastokeskus. Suomalainen lapsi Edita Prima Oy. Tukia, Kaisa/Opeko Lastenlaulujen käyttö funktionaalisessa kielenopetuksessa. moniste. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet STAKES. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet STAKES. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Välimäki, Anna-Leena Lasten hoitopuu. Lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa ja 1900-luvuilla. Helsinki: Kuntaliiton painatuskeskus. Åsvik, Annika Työ on ilomme, palkka surumme. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

32 32 LIITE: Materiaali Kumpi on kumpi? Materiaalia päiväkotien S2-tuokioihin

33 33 SISÄLTÖ KUMPI ON KUMPI?...34 OSA PÄIVÄKODIN PERUSELEMENTIT...35 Arkirutiinit...35 Musiikkihetket...36 Pelit ja leikit...36 Lukuhetket...36 Sanasäkki...37 Liikuntahetket...37 OSA MINÄ...40 PERHE...44 VAATTEET...46 RUOKA...49 VÄRIT...52 ADJEKTIIVIT...55 HUONEKALUT...58 ASKARTELUTARVIKKEITA PUHTAUS...63 Kuva 1: Tyttö ja poika...65 Kuva 2: Tyttö ja mies...66 Kuva 3: Tytöt...67 Kuva 4: Kasvot...68 Kuva 5: Kasvot...69 Kuva 6: Perheet...70 Kuva 7: Astiat Kuva 8: Kauppalista...72 Kuva 9: Ruokalista...73 Kuva 10: Perhe, kehys...74 Kuva 11: Muistipeli...75 LÄHTEET:...76

34 34 KUMPI ON KUMPI? MATERIAALIA PÄIVÄKOTIEN S2-KIELITUOKIOIHIN Materiaalipakettiin on koottu erilaisia leikkejä, toimintatuokioita ja askarteluja S2-opetustuokioita varten. Materiaalin lisäksi olen halunnut esitellä päiväkodin perustoiminnan puitteissa mahdollistuvaa toimintaa ja kielenopetusta. Materiaali on niin S2-opettajille kuin päivähoidon muullekin henkilökunnalle. Materiaalipaketti on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään päiväkodin arkeen kuuluvia elementtejä ja kielenoppimista sekä opettamista arkisten toimien kautta. Toinen osa sisältää toimintaideoita ja materiaalia S2-tuokioita varten. Materiaali on koottu eri lähteistä pyrkimyksenä saada erilaisia, toimivaksi havaittuja materiaaleja yhteen. Lisäksi tähän on kehitetty uutta, lähinnä kuvallista materiaalia, jota on mahdollista käyttää opetuksessa. Materiaali on jaoteltu aiheiden mukaan. Valintaperusteena aiheille on ollut se, että ne kuuluvat pääasiassa syksyn opetusaiheisiin eli ovat ensimmäisiä opetusaiheita lapsille. Monet aiheet ja niiden sanastot ovat laajoja, ja näin ollen ne vaativat useamman opetuskerran. Opettajan harkinnan varaan jää, kuinka paljon uusia sanoja kullakin opetuskerralla opetellaan. Jokaisen aiheen alla on esitelty erityylisiä mahdollisuuksia käsitellä aihetta. Eri ideoista voi koota toimivan opetuskokonaisuuden. Monet leikit ja toimintatuokiot toimivat muokattuina muidenkin aiheiden käsittelyssä.

35 35 OSA 1 PÄIVÄKODIN PERUSELEMENTIT S2- opetusta varten on olemassa jonkin verran erilaista materiaalia ja toimintamalleja. Toisaalta on myös paljon menetelmiä ja toimintatapoja, jotka kuuluvat päiväkodin normaalin arkeen ja tukevat sellaisenaankin lapsen kielen oppimista. Ne ovat tärkeässä roolissa lapsen kielenoppimisprosessissa. Arkirutiinit Kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. Siksi arjen sanoittaminen on erityisen tärkeää. Esimerkiksi ulkovaatteita pukiessa tai pelaillessa aikuinen voi sanoittaa niin omaa toimintaansa kuin lapsenkin toimintaa. Aikuisen tulisi puhua selkeästi, lyhyillä lauseilla ja puhettaan sopivasti jaksottaen. Asioiden nimeäminen ja toisto ovat erittäin tärkeitä seikkoja oppimisessa. (Gyekye, Rouhio 2005.) Aamupiiri on lähes jokaisessa päiväkodissa päivittäinen toiminto. Aamupiiri on kielenoppimisen kannalta tärkeä, sillä siinä on samat päivittäin toistuvat elementit. Aamupiirissä on yleensä keskustelun tukena kuvia. Kuvat ovat kielen ymmärtämisen helpottamiseksi käyttökelpoisia melkein kaikessa toiminnassa.

36 36 Musiikkihetket Erilaisia lastenlauluja on paljon, ja niitä kannattaa käyttää sekä koko ryhmän kanssa että S2-opetuksessa. Lauluja on hyvä hyödyntää erityisesti S2-opetuksessa, sillä niitä pystyy käyttämään kielitaidottomienkin lasten kanssa. Laulujen valinnassa on kuitenkin huomioitava lapsen kielitaito. (Tukia 2008.) Laulujen ja lorujen kautta voi oppia paljon uusia sanoja, sillä ne jäävät lapsen mieleen paremmin kuin tarinat (Einon 2003, 105). Laulut kehittävät ymmärtämistä sekä opettavat lapsille kielen rakenteita. (Tukia 2008.) Tämä opinnäytetyö ei pidä sisällään lauluja ja laululeikkejä tekijänoikeusseikkojen takia. Pelit ja leikit Päiväkodin perusvarusteisiin kuuluu monia erilaisia pelejä. Pelit ovat monipuolista ja kehittävää toimintaa lapselle. Peleissä aikuinen voi olla luontevasti mukana. Kielenoppimisen kannalta esimerkiksi muistipelit ja erilaiset ja lottopelit ovat erittäin hyviä pelejä lapsille myös kielenoppimisen kannalta. (Lummelahti 1995,71.) Leikki on lapsesta itsestään lähtevää toimintaa. Leikin kautta lapsi oppii hahmottamaan maailmaansa. Leikit kehittävät lapsen sosiaalisia taitoja: lapsi kokeilee erilaisia rooleja, opettelee hahmottamaan ympäristöään ja on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vapaa leikki kehittää lapsen luovuutta. (mt 1995,66.) Lukuhetket Sadut ovat lapselle tärkeä keino hahmottaa maailmaa. Sadut antavat lapselle tietoa ja kehittävät mielikuvitusta. Lapset opettelevat satujen kautta myös pohtimaan

37 37 erilaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja sekä käymään läpi erilaisia tunteita. (Lummelahti 1995, 74, 75.) Sadut antavat lapselle mallia siitä, kuinka kieli toimii ja kuinka kieltä voi käyttää. Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa. Tekstin tukena on hyvä olla kuvia tai esineitä. Tämä on erityisen tärkeää niille lapsille, joiden kielitaito ei vielä riitä kaikkien ilmausten ymmärtämiseen. Joskus myös draaman käyttö toimii hyvin. Luettua kertomusta voi käyttää myöhemmin esimerkiksi vesivärimaalausten aiheena. Tällöin satu ja siihen liittyvä sanasto tulevat lapsille tutuksi. Piirtämistä ja maalaamista voi käyttää myös toisin päin: pyydä lasta kertomaan kuvasta, jonka hän on tehnyt. Kielitaidon karttuessa lapsia voi pyytää itse kertomaan satuja. Opettaja voi nauhoittaa tai kirjoittaa satuja ylös ja lapset saavat kuulla oman satunsa luettuna (Lummelahti 1995, 76). Tämä on hyvä tapa seurata lapsen kielitaidon kehittymistä. Sanasäkki Sanasäkki on pussi, johon kerätään esineitä jotka liittyvät esimerkiksi samaan aihepiiriin. Sanasäkit ovat toimivia ja monikäyttöisiä kielenopettamisessa. Sanasäkkejä voi käyttää esimerkiksi tarinankerronnassa tai musiikkihetkissä. Liikuntahetket Harvat lapset pystyvät istumaan pitkiä aikoja paikoillaan, koska liikunta on lapselle luonnollista. Lapsilla on tarve liikkua, ja suuri osa lapsista oppiikin uusia asioita ensisijaisesti tekemisen ja liikunnan kautta. Tämä tulisi ottaa huomioon ja tarjota

38 38 lapsille riittävästi mahdollisuuksia oppia toiminnan kautta ei ainoastaan kuulemisen tai näkemisen avulla. (Kokljuschkin 2001, 84-85; Karvonen 2000, )

39 39 OSA 2 Rutiinit ovat tärkeitä opetustuokioissa. Esimerkiksi joka kerta toistuva, samanlainen aloitus on hyvä olla. Opetushetken rakenne ei tarvitse olla aina samanlainen, mutta tietyt asiat on todettu toimiviksi. Seuraavassa esittelen rakenteen, jonka pohjalta toimintatuokiokansion materiaali on koottu. Aloitus/alkupiiri: Katsotaan, keitä on paikalla. Alkulaulut tai lorut ovat toimivia. S2-hetkissä voidaan ottaa tavaksi katsoa viikonpäivä, päivämäärä, kuukausi ja sää lasten kanssa. Leikkejä, toimintaa: On hyvä tarjota lapsille aktiivista toimintaa. Toiminnan kautta lapset purkavat energiaansa, jonka jälkeen on helpompaa saada heidät keskittymään rauhallisempaan toimintaan. Toki tämä riippuu myös lapsista ja ryhmästä. Rauhallista tekemistä, uusien asioiden opettelua: Askartelu, piirtäminen sekä rauhalliset leikit ja pelit voi ottaa sopivasti vilkkaampien leikkien jälkeen. Näissä hetkissä voidaan paneutua muun muassa uusien sanojen opetteluun. Lopetus, rentoutuminen ja mahdollinen loppuloru: Lopetukseenkin on hyvä luoda rutiinit. Rentoutuminen on toimiva lopetus S2- tuokiolle. Rentoutuminen on hiljaa olemista ja rauhoittumista pienen hetken verran. Rentoutumisessa voi olla musiikkia tai opettaja voi lukea sadun. Rentoutumisen jälkeen voidaan lopettaa joka kerralla toistuvaan loppuloruun tai lauluun tai muuhun yhteiseen tapaan.

40 40 MINÄ Sanasto: tyttö, poika, mies, nainen pitkä, lyhyt, suora, kihara, laiha, vaalea, tumma käsi, jalka, pää, vatsa, hiukset, sormi, selkä, suu, silmä, nenä, korva katsoa, kuunnella, puhua Toiminta 1. Nimileikki Lapset istuvat ringissä lattialla. Opettajalla on kädessään pieni lankakerä. Opettaja ottaa lankakerän päästä kiinni, sanoo jonkun lapsen nimen ja heittää lankakerän hänelle. Lapsi ottaa langasta kiinni ja heittää kerän toiselle lapselle sanoen samalla tämän nimen. Näin kerää heitellään kunnes jokainen on saanut heittää kerran. Langasta on muodostunut verkosto jokaisen pitäessä kiinni langasta. Seuraavaksi yritetään purkaa lankakerää eli heitellä se päinvastaisessa järjestyksessä lapselta toiselle. 2. Kosketa lattiaa Leikin tarkoituksena on oppia kehonosia. Leikissä tarvitaan jokin äänimerkki, esimerkiksi jokin soitin. Käytössä voi olla myös musiikki jolloin merkkinä toimii se, että musiikki lakkaa. Lapset saavat liikkua vapaasti tilassa. Aina kun musiikki lakkaa tai äänimerkki tulee, lapset pysähtyvät ja kuuntelevat mitä leikinjohtaja sanoo. Leikinjohtaja sanoo jonkun kehonosan jolla lasten tulisi koskettaa esimerkiksi lattiaa tai pöytää. Tähän leikkiin voi myös lisätä lukujen harjoittelua siten, että leikinjohtaja sanoo myös lukumäärän kuten neljä sormea. Kun lapset ovat valmiita, leikinjohtaja antaa luvan jatkaa kulkemista. Leikistä on helppo tehdä erilaisia muunnoksia. Leikin-

41 41 johtaja voi esimerkiksi antaa erilaisia ohjeita kuten käsi pään päälle lattian sijasta. Lapset voivat myös valita kehonosan sanomalla tai nimeämällä sen. 3. Esineiden kuljetus Leikissä opetellaan kehonosia. Lapsille annetaan erilaisia esineitä, joita on tarkoitus kuljettaa jostakin paikasta toiseen paikkaan kuljettaen esinettä eri tavoin (esimerkiksi hernepussi pään päällä tai pallo jalkojen välissä mennään matolle). Opettaja antaa ohjeen ja näyttää, kuinka toimia. Hyviä esineitä tässä leikissä ovat hernepussit, pallot ja pehmolelut. Rauhalliset puuhat 1. Kuka puhuu? Lapset istuvat ringissä ja laittavat opettajan kehotuksesta silmät kiinni. Opettaja koskee jotakin lasta selkään. Lapsen tehtävä on sanoa moi silloin kun hänen selkäänsä kosketaan. Muut yrittävät äänen perusteella arvata, kuka on kyseessä. 2. Kuvat, kehonosat (kuvat 1, 4) Opetellaan uusia sanoja kuvista. Tässä voi käyttää myös sanasäkkiä. 3. Kuvat, erinäköisiä ihmisiä (kuvat 2, 3, 4, 5) Opetellaan uusia sanoja kuvista. Kuvista voi valita parhaiten soveltuvan kuvan tai käyttää useita kuvia. Liikaa kuvia ja sanoja ei kuitenkaan kannata yhdellä kerralla opetella. 4. Mitä tällä voi tehdä? Opettaja käy läpi uudet sanat(kehonosat) lasten kanssa. Lasten kanssa opetellaan, mitä verbejä kuhunkin sanaan voisi liittyä. Opettajalla on mukanaan laatikossa tai sanasäkissä esineitä. Jokainen lapsi saa käydä vuorollaan hakemassa jonkin esineen.

42 42 Lapsen tehtävänä on miettiä, mitä esineellä voi tehdä. Muut lapset ja opettaja voivat auttaa tässä. Esineinä voi olla esimerkiksi pallo (jota voi heittää ja potkia) tai omena (jonka voi syödä). Samalla siis opitaan monia uusia verbejä. Askartelu/piirtäminen 1. Oma kuva Oman kuvan voi tehdä monella tavalla. Piirtäminen on helposti toteutettavissa, samoin maalaaminen tai muovailuvahan käyttö. Jos käytössä on liitutaulu, voi siihenkin piirtää oman kuvan. Oman kuvan piirtäminen suurelle rullapaperille on yksi hauska tapa toteuttaa oma kuva. Tässä siis lapsi menee makaamaan paperin päälle jolloin opettaja tai toinen lapsi voi piirtää lapsen ääriviivat paperille. Kukin voi piirtää ja värittää kuvansa tarkemmin. Piirtämisen ohessa voi keskustella lasten kanssa, millaiset silmät, hiukset tai vaatteet kullakin on. 2. Valokuva Askarrellaan valokuvakehykset. Valokuvakehyksiä voi askarrella monesta eri materiaalista. Helpointa valokuvakehyksen askartelu on kartongista mutta esimerkiksi puutakin voisi käyttää. Jos on mahdollista, lapsista voi ottaa myös valokuvat jotka laitetaan kehykseen. 3. Kasvot Opettaja on leikannut paperista kasvot, silmät, suun ja korvat. Lapset saavat liimata silmät, korvat ja suun oikeille paikoilleen kasvoihin. Hiukset voidaan tehdä langasta.

43 43 4. Pöytäteatterihahmo Lapset saavat piirtää erilaisia ihmisiä. Opettaja voi tehdä ihmisistä valmiiksi hahmot, joita lapset voivat täydentää. Ihmishahmo liimataan samanmuotoiselle pahville. Pahvin taakse liimataan tuki jolloin hahmo pysyy pystyssä. Tuki voi olla esimerkiksi pahvista tehty. Askartelun jälkeen lapsille voi antaa aikaa leikkiä tekemiensä hahmojen kanssa. Hahmoilla voi myös toteuttaa pöytäteatteria esimerkiksi seuraavalla opetuskerralla. Niiden avulla voi käydä läpi sukulaisuussanastoa. Vaihtoehtoisesti tämän voi toteuttaa valmiiden kuvien kanssa. Tällöin lasten tehtäväksi jää mukavan kuvan valitseminen, värittäminen ja mahdollisesti leikkaaminen.

44 44 PERHE Sanasto: äiti, isä, sisko, veli, mummo, ukki, vauva isosisko, pikkusisko, isoveli, pikkuveli, tyttö, poika Toiminta 1. Näytelmäleikki Tässä on tarkoitus opetella sekä perheenjäseniä että verbejä. Opettaja kysyy lapsilta, mitä eri perheenjäsenet tekevät. Lasten tehtävänä on ensin näytellä se, jonka jälkeen mietitään yhdessä tekemiselle oikea sana. Tarvittaessa opettaja auttaa lapsia näyttelemisessä ja miettimisessä. 2. Kuka sinä olet? Käydään lasten kanssa läpi uudet sanat ennen leikkiä. Opettaja esittää väitteitä. Jos väite on tosi, lapsen tulee hyppiä. Jos väite ei pidä paikkaansa, lapsi istuu hiljaa paikallaan. Väitteisiin voi lisätä erilaisia tehtäviä (lasten kielitaidosta riippuen). Esimerkiksi jos sinä olet tyttö, sano oma nimesi. Esimerkkilauseita: Sinä olet tyttö. Sinä olet isä. Sinä olet isoveli. Kuvat ovat hyvänä apuna.

45 45 Rauhalliset puuhat 1. Kuvat, perheet (liite 6) Opetellaan uusia sanoja kuvista. Lisäksi uusien sanojen opetteluun kannattaa käyttää lastenkirjoja. On olemassa monia hyviä lastenkirjoja, jotka liittyvät perheeseen ja perhe-elämään. 2. Pöytäteatteri Opettaja tekee yhdessä lasten kanssa pöytäteatteriesityksen aiemmin askarrelluilla pöytäteatterihahmoilla (edelliseen aiheeseen liittyen). Opettajalla voi olla aihe valmiina, kuten esimerkiksi aamu. Lapset miettivät yhdessä, mitä eri perheenjäsenet tekevät ja juttelevat aamulla. Jos lapsilla ei ole vielä riittävää kielitaitoa, voi opettaja kertoa tarinan. Tarina voidaan tietysti kertoa ilman pöytäteatterinukkejakin. Havaintovälineet ovat kuitenkin aina hyödyksi. Askartelu/piirtäminen 1. Piirretään oma perhe Piirretään oma perhe ja keskustellaan kuvista. 2. Värityskuva (liite 6) Väritetään kuva, jota aiemmin on käyty läpi. 3. Postia kotiin Piirretään kirje kotiin. Jokainen lapsi saa oman kirjekuoren, jonka sisään saa laittaa piirtämänsä kirjeen. Kirjekuoren päälle kirjoitetaan nimi(äiti/isä/sisko/veli). Pieneen paperiin voidaan piirtää leikkipostimerkki, joka liimataan kuoreen.

46 46 VAATTEET Sanasto: vaatteet, paita, housut, hame, sukat, kengät, takki, pipo, lapaset, tossut pukea, riisua Toiminta 1. Pukeutumisleikit Yleensä päiväkodeissa on lapsille roolivaatteita. Lapset voivat myös roolivaatteiden kautta tutustua vaatesanastoon. Roolivaatteiden kanssa voi tehdä monenlaisia asioita, seuraavassa on muutamia ideoita. Roolivaatteiden kanssa voi tehdä esimerkiksi erilaisia luokitteluleikkejä. Lapsilla voisi olla tehtävänä viedä kaikki vihreät vaatteet pöydälle, ruskeat vaatteet matolle. Lasten kanssa voi käydä myös keskustelemalla vaatteita läpi. Kuka voi pukea hameen päälle? Käytetäänkö pipoa kesällä? Lapset pitävät myös pukeutumisesta joten jo pelkkä roolivaatteiden pukeminen ja riisuminenkin on hauskaa. 2. Lähdetään matkalle! Esillä on erilaisia vaatteita, esineitä (hammasharja, kirja) ja matkalaukku. Lasten kanssa mietitään, mitä tarvittaisiin mukaan matkalle. Pakataan laukku yhdessä siten, että kaikki tarpeellinen mahtuu mukaan. Esillä voi olla hassujakin esineitä, kuten suuri tyyny joka ei edes laukkuun mahdu.

47 47 Rauhalliset puuhat 1. Kim-leikki, Poisto-kim Ennen leikkiä opetellaan vaatteiden nimiä. Kim-leikkejä on erilaisia mutta ne perustuvat jollain tavalla aistien, tarkkaavaisuuden ja muistin kehittämiseen. Tämä kimleikki on muistileikki. Esillä on erilaisia esineitä, tässä tapauksessa vaatteita ja lapset istuvat ringissä niiden ympärillä. Opettaja käy läpi uudet sanat lasten kanssa. Lapset saavat katsella vaatteita hetken aikaa. Kun opettaja sanoo, lapset kääntyvät toisinpäin tai sulkevat silmänsä ja leikinjohtaja ottaa jonkin vaatteen pois. Lasten tehtävä on yrittää keksiä, mikä on otettu pois. Kim-leikkiin voi ottaa mukaan nuken vaatteita tai kortteja, joissa on vaatteiden kuvat. Jotkut oikeat vaatteet saattavat olla liian suuria kim-leikkiin. Sopiva esineiden määrä voi olla alussa kymmenen ja määrää voi lisätä myöhemmin. (Aulio, 2001, 89) 2. Kuvat, vaatteet (kuvat 1, 2) Opetellaan uusia sanoja kuvista. 3. Nuket pukeutuvat Lapset saavat pukea nukeille erilaisia vaatteita. Samalla vaatteita nimetään. Tässä voi kerrata myös kehonosia tai värejä.

48 48 Piirtäminen/askartelu 1. Väritystehtävä Jokainen lapsi saa värittää kuvan (kuvat 1, 2A) joita on alussa käyty läpi. Samalla on mahdollista opetella värejä. 2. Mukavat vaatteet Lapsille annetaan tehtäväksi etsiä erilaisista mainoslehdistä ja esitteistä vaatteita joista he pitävät. Kuvia leikataan lehdistä ja liimataan paperille jolloin kukin saa oman vaatekokoelmansa. 3. Paperinuket Tehdään paperinukkeja. Askarrellaan paperinukeille erilaisia vaatteita. Sanasäkin ja paperinukkevaatteiden avulla voi opetella sanoja.

49 49 RUOKA Sanasto: lautanen, lusikka, haarukka, veitsi, lasi, muki banaani, omena, appelsiini, tomaatti, kurkku, herne riisi, makaroni, puuro, maito, mehu, vesi nälkä, jano, syödä, juoda Toiminta 1. Kauppaleikki Kauppaleikki on helppoa toteuttaa. Vanhoista pakkausmateriaaleista (maitotölkit, jauhopussit) saa hyviä tuotteita kauppaleikkiin. Kauppaleikkiin voi myös ottaa käyttöön kauppalistan (kuva 8), jonka mukaan kukin lapsi ostaa asioita kaupasta. Jokainen lapsi voi tehdä kauppalistan myös itse. 2. Ravintolaleikki Rakennetaan ravintola ja leikitään ravintolaleikkiä. Opettaja tai joku lapsista voi olla tarjoilija. Jokaisella lapsella on oma ruokalista josta voi valita ruokalajin. Ruokalistoja voi tehdä erilaisia, esimerkiksi jälkiruoille ja juomille oma listansa. Halutessaan voi käyttää valmista listaa (kuva 9). Ravintolaleikkiä rakentaessa mielikuvitukselle voi antaa tilaa. Tähän leikkiin saa halutessaan kulumaan paljon aikaa. (Björkgren ) Perinteinen kotileikki on loistava tapa opetella tähän aihealueeseen liittyviä sanoja.

50 50 Rauhalliset puuhat 1. Kim-leikki, Poisto-kim Kim-leikkejä yleisesti on esitelty edellä, otsikon Vaatteet alla. Ennen leikkiä opetellaan ruokien nimiä ja/tai keittiövälineitä ja ruokailuvälineitä. Tämä kim-leikki on muistileikki. Esillä on erilaisia esineitä, esimerkiksi ruokaaineiden pakkauksia tai kuvia eri ruuista tai ruokailuvälineitä. Lapset istuvat niiden ympärillä ja saavat katsella esineitä ja kuvia hetken aikaa. Kun opettaja sanoo, lapset kääntyvät toisinpäin tai sulkevat silmänsä ja leikinjohtaja ottaa jonkin esineen pois näkyvistä. Lasten tehtävä on yrittää keksiä, mikä on otettu pois. (Aulio, 2001, 89) 2. Mitä pussista löytyy? Kukin lapsi vuorollaan tulee tunnustelemaan pussissa olevia (ruokailuun liittyviä) esineitä katsomatta pussin sisälle. On tarkoitus valita joku esine ja yrittää nimetä se. 3. Kuvat, ruokailuvälineet (kuva 7) Opetellaan uusia sanoja kuvasta. 4. Muistipeli (kuva 11) Materiaaliin kuuluvista kuvista löytyy valmis muistipeli mutta halutessaan voi askarrella lasten kanssa oman muistipelin. Muistipelikorteilla voi pelata muistipelin lisäksi muitakin pelejä. Alla yksi esimerkki siitä, kuinka muistipelikortteja voi käyttää. Opettaja jakaa kortit kaikille lapsille siten, että yhdellä lapsella on noin viisi korttia edessään. Opettaja sanoo yhden ruoan kerrallaan. Lapset katsovat omista korteistaan, löytyykö kyseinen kortti hänelle jaetuista korteista. Jos lapsella on kortti, hän antaa sen opettajalle.

51 51 Askartelu/piirtäminen 1. Muistipeli (kuva 11) Eri ruoista askarrellaan muistipeli. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että mainoslehtisistä kerätään erilaisia ruokakuvia ja liimataan pahvikortteihin. Toinen mahdollisuus on tehdä muistipeli piirtämällä. Liitteenä on valmis pohja muistipelikortteja varten. Kukin lapsi saa piirtää oman muistipelinsä. Lapsen pitää siis piirtää kaksi samanlaista kuvaa jolloin saadaan kymmenen paria peliin. Liitteenä löytyy myös valmis ruokamuistipeli. 2. Soittimet Askarrellaan soittimia. Tähän askarteluun tarvitaan erilaisia tölkkejä ja purkkeja sekä makaronia, riisiä ja/tai kuivia herneitä. Purkkien sisälle laitetaan sopiva määrä riisiä/makaronia/herneitä jonka jälkeen purkki suljetaan (esimerkiksi teipataan kiinni). Purkin voi päällystää ja koristella. Yhdessä lasten kanssa mietitään, mitä purkeissa on aikaisemmin ollut (esimerkiksi jogurttipurkki tai maitotölkki) ja käydään läpi, mitä niiden sisälle nyt laitetaan. Tätä kautta opitaan monta uutta ruokasanaa. 3. Oma lautanen Lapset saavat oman kertakäyttölautasen. Jokainen saa värittää ja koristella lautasensa haluamallaan tavalla. Tähän voi halutessaan ottaa lisäksi kertakäyttökupin.

52 52 VÄRIT Sanasto: sininen, punainen, keltainen, vihreä, musta, valkoinen, oranssi Toiminta 1. Eriväriset saaret Lattialla on erivärisiä ja erimuotoisia papereita. Samaa väriä pitäisi olla useamman kerran. Leikki vaatii jonkin verran tilaa. Paperit edustavat saaria. Opettaja nimeää jonkin värin jolloin lasten tulee löytää oikeanvärinen saari jonne päälle lasten tulee mennä seisomaan. Vaikeutuksena voi olla se, että opettaja sanoo sekä paperin värin että muodon. 2. Värejä piilossa Opettaja on piilottanut erivärisiä esineitä, esimerkiksi erivärisiä palloja tai paperilappuja ympäri huonetta. Lasten tehtävä on etsiä laput. Halutessaan voi myös antaa kullekin lapselle tehtäväksi etsiä jotain tiettyä väriä. 3. Syksyn värejä Ulkoilu antaa myös monenlaisia mahdollisuuksia kielen oppimiselle. Ulkona voi löytää paljon erilaisia värejä kaikkina vuodenaikoina. Tässä on esimerkkinä syksy. Lasten kanssa lähdetään ulos katselemaan luonnon värejä. Värien lisäksi tulee muitakin uusia sanoja kuten esimerkiksi puu, käpy, lehti tai kivi. Askarteluhetkeä ajatellen voisi kerätä esimerkiksi erivärisiä puiden lehtiä.

53 53 Rauhalliset puuhat 1. Esineitä ja värejä. Luokittelua. Opettajalla on esillä erivärisiä esineitä, joiden värejä ja nimiä pohditaan. Jaetaan esineitä ryhmiin värien perusteella. Esimerkiksi siniset esineet tuolin päälle, keltaiset lattialle ja valkoiset pöydälle. Esineitä voi jakaa ryhmiin muillakin perusteilla, esimerkiksi suuret ja pienet. Esineiden olisi hyvä olla jo ennalta tuttuja lapsille. 2. Mitä värejä löytyy? Pohditaan värejä. Tutkitaan, minkä värisiä vaatteita lapsilla on päällään. Tätä voidaan hyödyntää normaaleissa arkitilanteissakin, esimerkiksi siirtyessä ruokailuun. Se, jolla on punainen paita, saa mennä seuraavaksi. 3. Tilkkupeitto Tässä leikissä tarvitaan monivärinen tilkkupeitto tai räsymatto. Opetellaan värejä lasten kanssa. Värien opettelussa voi käyttää esimerkiksi värillisiä papereita tai pahveja. Kun värit on käyty läpi, aloitetaan leikki. Opettaja sanoo jonkin värin ja lasten tehtävä on löytää väri peitosta. Myöhemmin lapsetkin saavat vuorotellen nimetä jonkun värin jota toiset alkavat etsiä. 4. Liput Tutkitaan lasten kanssa eri maiden lippuja. Esimerkiksi karttakirjoista löytyy lippuja. Opettaja voi piirtää erilaisia lippuja myös valmiiksi. Katsotaan, minkälaisia kuvia ja värejä lipuista löytyy. Erityisesti voi katsoa niiden maiden liput, mistä lapset ovat kotoisin.

54 54 Askartelu/piirtäminen 1. Syksyn lehdet Lehtiä voi käyttää monilla tavoilla. Tässä on kaksi esimerkkiä. Liimataan ulkoa kerättyjä (mielellään kuivattuja ja prässättyjä) lehtiä esimerkiksi kartonkikorttiin. Hyvin kuivatut lehdet voi myös laittaa kontaktimuovin alle jolloin ne kestävät paremmin. Lehdillä voi tehdä kortin tai maalauksen sillä tavoin, että lehdet maalataan ja painetaan sitten paperiin. Tällä tavoin voi halutessaan tehdä myös kankaille. Kankaista voi vaikka askarrella pussin. 2. Vesivärimaalaus, Tilkkupeitto Maalataan paperille tilkkupeitto. Paperi voi olla jaettuna valmiiksi ruutuihin. Tämän voi tehdä joko yksin tai kaikkien lasten yhteistyönä siten, että jokainen saa maalata muutaman tilkun ja lopulta kaikki tilkut liitetään yhteen suureksi tilkkupeitoksi. Tilkkupeiton voi toteuttaa myös siten, että lapset saavat leikata erivärisistä papereista paloja ja liimata ne valkoiselle paperille. 3. Kädet Tehdään sormiväreillä oma kädenkuva paperille haluamallaan värillä. Tästä voi vaikka tehdä isänpäiväkortin.

55 55 ADJEKTIIVIT Sanasto: pieni, iso, kevyt, painava, pehmeä, kova, lämmin, kylmä, pitkä, lyhyt, märkä, kuiva, kiinni, auki, tyhjä, täysi, uusi, vanha, pimeä, valoisa Toiminta 1. Vesileikit Mennään lasten kanssa sellaiseen tilaan, jossa on mahdollista leikkiä vesileikkejä. Opettajalla on mukanaan erilaisia esineitä. Esineet voivat olla esimerkiksi höyhen, paperia, kynä, lusikka ja lapanen. Täytetään lasten kanssa suuri astia vedellä. Opetellaan samalla sanat tyhjä ja täysi sekä kuuma/lämmin ja kylmä. Lasten kanssa testataan, kelluvatko eri esineet vedessä. Toinen esine on siis kevyt, toinen painava. Mietitään lapasen kanssa sanoja kuiva ja märkä. 2. Miltä musiikki kuulostaa? Opettajalla on monenlaista musiikkia. Lapset saavat liikkua musiikin mukaan. Aina musiikin loputtua mietitään millaista musiikki on ja mitä siitä tuli mieleen. Lapset saavat kertoa, miten he liikkuivat musiikin tahdissa (nopeasti, rauhallisesti, hiljaa). Rauhalliset puuhat 1. Sanasäkki Käydään ensin läpi pussissa olevat esineet. Pussissa on sulka, kivi, kynä, lapanen, pikkuauto, lusikka ja tyhjä ilmapallo. Puhutaan siitä, millaisia nämä esineet ovat.

56 56 Esineet laitetaan takaisin pussiin. Jokainen lapsi saa vuorollaan käydä kokeilemassa jotain pussissa olevaa esinettä ja kuvailla sitä muille. Muut lapset yrittävät arvata, mitä esinettä lapsi kuvailee. 2. Samanlaisia ja vastakohtia Tutustutaan uusiin sanoihin. Pöydällä (tai lattialla) on esineitä jotka ovat jollain tavoin vastakohtia. Lapsilla on tehtävänä yhdistää vastakohtaiset esineet toisiinsa. Opettaja voi vaikka kysyä, että millainen tämä höyhen on ja mikä olisi vastakohta sille. Vastakohtana voisi olla esimerkiksi kivi. Tällainen tehtävä saattaa olla myös liian haastava jolloin vastakohdat voivat olla enemmän samanlaisia, esimerkiksi: tyhjä pussi-täysi pussi tyhjä muki-täysi muki märkä pyyhe-kuiva pyyhe pehmeä pallo-kova pallo 3. Luokittelua Opettaja pyytää jokaista lasta hakemaan huoneesta neljä erilaista esinettä. Lasten edessä on monia erilaisia esineitä. Yhdessä lasten kanssa luokitellaan esineitä erilaisiin ryhmiin, esimerkiksi pehmeät, kovat ja pienet esineet. Askartelu/piirtäminen 1. Heijastin Syksyisin illat muuttuvat pimeämmäksi. Keskustellaan vuodenajoista. Millaista on syksyllä, millaista on talvella? Tässä tutuiksi tulevat ainakin sanat pimeä, valoisa, kylmä ja lämmin sekä vuodenajat. Askarrellaan lasten kanssa jokaiselle oma heijastin. Tähän tarvitaan heijastinnauhaa tai heijastinkangasta. Opettaja voi leikata jo etukäteen heijastinnauhasta so-

57 57 pivankokoiset palat jokaiselle. Jos on aikaa, jokainen lapsi voi myös itse valita, minkä muotoisen heijastimen haluaa ja leikata sen opettajan avustuksella. Heijastin on tarkoitus liimata kiinni (paksuun) kankaaseen,, johon laitetaan vielä kiinni hakaneula. 2. Savityö Tehdään savesta eläimiä. Opettaja näyttää lapsille, että savi on ensin pehmeää ja kuivuttuaan kovaa. Kuivuneiden savieläinten kanssa askartelua voidaan jatkaa seuraavalla kerralla maalaamalla niitä tai liimaamalla eläimiin turkkia tai pumpulia (esimerkiksi lampaille). Tässä siis käydään hieman läpi eläimien nimiäkin. 3. Laatikko Askarrellaan pieni laatikko tai purkki, joka koristellaan erilaisilla materiaaleilla. Laatikon voi tehdä paperista taitellen tai valmista laatikkoa käyttäen. Tässä voi apuna käyttää maitotölkkejä tai mehupurkkeja. Purkit koristellaan eri materiaaleilla (kankaita, papereita, helmiä, pahvia). Lasten kanssa tutkitaan eri materiaaleja ja keskustellaan, millaisia ne ovat. Laatikko voi olla esimerkiksi pienten esineiden, kuten korujen ja hiuslenkkien, säilyttämistä varten. Keväällä purkkeihin voisi istuttaa rairuohon.

58 58 HUONEKALUT Sanasto: sänky, pöytä, tuoli, kaappi, kirjahylly, matto, verhot, lamppu istua, seisoa, nukkua alla, päällä, edessä, takana Toiminta 1. Tavarat paikoilleen Opettajalla on esineitä mukanaan pussissa. jokainen lapsi saa vuorollaan hakea esineen pussista ja yhdessä mietitään, mikä esine on. Seuraavaksi mietitään, minne esine kuuluu. Esineiden tulee siis olla sellaisia, mitkä löytyvät päiväkodista. Lapsi saa viedä esineen paikoilleen. Esimerkiksi kirja viedään kirjahyllyyn, kynä pöydälle ja tyyny sänkyyn. 2. Missä nalle istuu? Käydään läpi huonekalujen nimet. Opettajalla on mukanaan nalle tai joku muu pehmolelu. Opettaja laittaa nallen istumaan tuolille ja kysyy lapsilta, missä nalle istuu. Lapset vastaavat. Nallea siirretään uuteen paikkaan istumaan ja taas lapset kertovat, missä nalle istuu. Opettaja voi antaa myös jollekin lapselle tehtäväksi viedä nalle istumaan eri paikkoihin. Leikistä voi tehdä myös sellaisen muunnoksen, että opettaja kysyykin, missä lapset istuvat. Jokainen lapsi saa vuorollaan mennä jonnekin paikkaan, ja muiden tehtävä on sanoa, missä lapsi on. Tässä leikissä käydään läpi ja opitaan myös paikanmääreitä.

59 59 3. Huonekalulta toiselle Jos on tilojen puolesta mahdollista, voi toteuttaa Maa-ilma-vesi -tyylisen leikin. Salissa tai suuressa huoneessa on sijoitettu joko huonekaluja tai kuvia huonekaluista. Opettaja sanoo huonekalun nimen jolloin lapset menevät kyseisen huonekalun luo. Jos on tilaa, lapset voivat juosta huonekalulta toiselle. 4. Aarrekartta Opettaja on piirtänyt huoneesta aarrekartan. Lapset saavat etsiä aarteen kartan avulla. Ensin kartasta katsotaan, mitä kartasta löytyy. Jokaisella lapsella voi olla oma kartta jonka avulla he voivat etsiä kukin oman aarteen. Rauhalliset puuhat 1. Mainoksia Katsellaan huonekaluliikkeiden lehdistä huonekaluja ja opetellaan niiden nimiä. Samalla voi kerrata värejä ja adjektiiveja. 2. Mikä huonekalu? Opettaja kuvailee lapsille huonekalua ja lasten tehtävä on arvata, mistä huonekalusta on kyse. 3. Nukkekoti Käydään läpi uusia sanoja kuvista tai oikeiden huonekalujen kautta. Sen jälkeen opettaja antaa lapsille mahdollisuuden vapaaseen leikkiin nukkekodin kanssa. Jos päiväkodilla on siis nukkekoti käytössä, se on loistava mahdollisuus opetella uusia sanoja.

60 60 Askartelu/piirtäminen 1. Oma huone Lapsille annetaan tehtäväksi piirtää oma huone vihkoonsa. Aikuinen voi kirjoittaa, mitä lapsi on piirtänyt. 2. Mainoksia Leikataan mainoslehdistä eri huonekaluja ja liimataan niitä vihkoon. 3. Pieni huone Askarrellaan yhdessä lasten kanssa pieni huone pahvilaatikosta. Pahvilaatikkoon askarrellaan erilaisia huonekaluja. Esimerkiksi kankaasta voi tehdä maton tai verhot. Maitotölkeistä voi askarrella vaikkapa tuoleja tai pöydän.

61 61 ASKARTELUTARVIKKEITA Sanasto: sakset, kynä, tussi, liima, kumi, vihko, kirja, paperi, maali piirtää, leikata, liimata Toiminta 1. Liukumäki Tutkitaan, miten erilaiset esineet (kynät, tussit, kumi, kirjat) kulkevat liukumäessä. Pienen liukumäen voi tehdä kirjasta, suuremman penkin tai patjan avulla. 2. Etsintä Opettaja antaa lapsille vihjeitä, joiden avulla tulisi löytää jokin tietty esine. Esineet voivat olla valmiiksi piilotettuna jolloin vihjeet kertovat esineen senhetkisestä sijainnista (pöydän alla tai ikkunan edessä). Vihjeet voivat myös viitata esineen käyttötarkoitukseen, jolloin lasten tulee miettiä, missä esineitä säilytetään. Opettaja voi sanoa, että esinettä tarvitaan kun haluaa piirtää. Tällöin lapset etsivät kynän tai paperin. 3. Tanssit Liikutaan eri tavoin huoneessa. Mietitään yhdessä, miten eri esineet voisivat liikkua. Jos aiheena on esimerkiksi liima, lapset ovat liimautuneita toisiinsa. (Björkgren )

62 62 Rauhalliset puuhat 1. Luokittelua Pöydällä on paljon erilaisia esineitä (useita erilaisia ja erivärisiä kyniä, saksia, kirjoja). Lapset luokittelevat niitä opettajan antaman neuvon mukaan. 2. Varjokuvat Varjokuvia voidaan tehdä helposti piirtoheittimen avulla mutta päiväkodeista niitä löytyy melko harvoin. Tässä voidaan kuitenkin hyödyntää yksinkertaisesti pöytälamppua ja valkoista lakanaa. Ne on syytä virittää jo etukäteen paikoilleen. On hyvä, jos huoneen saa tarvittaessa pimeämmäksi. Opettaja siis käy lasten kanssa esineet läpi muutaman kerran. Sen jälkeen opettaja laittaa esineen kerrallaan lakanan taakse. Lapset koettavat varjosta päätellä, mikä esine on kyseessä. Askartelu/piirtäminen 1. Taulu Tämän askartelun tarkoitus on käyttää mahdollisimman paljon liimaa, saksia ja muita työvälineitä. Tällöin lasten kanssa voi käyttää uusia sanoja askartelun lomassa. Tarkoitus on tehdä silkkipaperimytyistä taulu. Jokainen lapsi saa siis paperin tai kartongin johon lapsi saa itse suunnitella teoksen. Aiheena voi olla esimerkiksi syksy tai talvi.

63 63 PUHTAUS Sanasto: saippua, pyyhe, hammasharja, hammastahna, peili, kampa pestä, kuivata, kammata märkä, kuiva Toiminta 1. Saippuakuplat Tehdään yhdessä saippuakuplavettä astianpesuaineesta suureen astiaan. Jokainen lapsi saa oman pillin saippuakuplien puhaltamista varten. Mennään ulos puhaltamaan saippuakuplia. 2. Kammata ja pestä Mietitään, mitä kaikilla esineillä tehdään. Jokainen lapsi saa vuorollaan näytellä jotain tekemistä. Muut arvaavat, mitä lapsi tekee ja mitä esineitä hän siihen tarvitsee. Rauhalliset puuhat 1. Mitä paketissa on? Leikki edellyttää sitä, että lasten kanssa käydään läpi leikissä olevien esineiden nimet ennen leikkiä. Erilaisia esineitä on paketoitu esimerkiksi sanomalehden sisään. Lasten tehtävä on miettiä, mikä esine on kussakin paketissa. Lapset saavat vuorollaan avata paketin jonka sisältöä on arvattu.

64 64 2. Hassuja juttuja Lapset istuvat lattialla. Opettaja lukee lapsille lauseita. Lapset nousevat seisomaan jos asia voi olla totta. Jos taas lause ei voi olla totta ja on jotenkin hassu, lapset menevät makaamaan. Esimerkkilauseita: Poika pesee hampaita. Tyttö kampaa hiuksiaan. Äiti syö peilin. Askartelu/piirtäminen 1. Oma käsipyyhe Tehdään jokaiselle lapselle oma pieni pyyhe. Tämän voi tehdä joko vohvelikankaasta tai tavallisesta pyyhekankaasta. Vohvelikangas on käytännöllisempi. Vohvelikankaalle voi tehdä kuvioita ommellen, piirtäen kangastusseilla tai maalaten. Tässä on otettava huomioon lasten taitotaso. Ompelu ei kovin monelta päiväkotilapselta vielä suju. Tämä työ edellyttää myös sitä, että opettaja leikkaa ja ompelee pyyhkeet valmiiksi. 2. Peili Askarrellaan peili. Jokainen lapsi saa askarrella oman peilin. Peiliä varten tarvitaan pahvia ja kiiltävää hopeista paperia. Pahvista leikataan sopivan muotoinen pala. Peilin kehyspahviin liimataan kiinni kiiltävä peilipaperi. Peilin voi liimata myös vihkoon.

65 65 Kuva 1: Tyttö ja poika

66 Kuva 2: Tyttö ja mies 66

67 Kuva 3: Tytöt 67

68 Kuva 4: Kasvot 68

69 69 Kuva 5: Kasvot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Työkalupakista apua arkeen

Työkalupakista apua arkeen Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016-2017 Liite 1 Toimintasuunnitelma suunnittelu pohjautuu lasten ja vanhempien osallisuuden mahdollistamiseen (aloitus- ja vasukeskustelut on käyty ennen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9.

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. 2 0 1 4 Juurensa on hyvä tuntea Historia on kiinnostava itsessään On mielenkiintoista

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018 Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot