PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14"

Transkriptio

1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14

2 2 Sisältö 1 Työryhmän tehtävä Pääkaupunkiseudun visio 3 3 Ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi 3 4 Raportti pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä väestöstä ja omakielisten palvelujen kehittämistä koskevista perusteluista 7 Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön määrä ja sijainti.. 8 Pääkaupunkiseutu selkeästi kaksikielinen. 9 Palveluja ruotsiksi kuntarajat ylittävä strategia ja toimenpideohjelma. 10 Ruotsinkielinen palvelunumero Ruotsinkielisiä palveluja koskeva päätöksenteko. 12 Ruotsinkielisiä huoneita lapsille ja nuorille.. 13 Ruotsinkielisiä palveluja erityisryhmille Sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle käyttäjää 14 Henkilöstön rekrytointi ja kielenkäyttölisä 15 5 Pääkaupunkiseudun asukaskyselyn tulokset (ks. ruotsinkielinen julkaisu, kohta 5, s. 18) Liitteet 1-7 (ks. ruotsinkielinen julkaisu)

3 3 1 Työryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä. V alkanutta työtä varten nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kristina Wikberg (Espoo) ja jäseniksi Christel von Martens,varapuheenjohtaja (Kuntaliitto), Ulf Lindholm (Kuntaliitto), Ellinor Gube (Helsinki), Marianne Mustajoki (Espoo), Susanna Tommila, (Vantaa), Carita Lundin (Sydkustens landskapsförbund r.f.). Työryhmän sihteerinä toimivat Marianne Dingstad (Sydkustens landskapsförbund r.f.) ja Linnea Seppänen, sihteeri (Kuntaliitto). Selvityshenkilöinä toimivat Marianne Mustajoki ja Ulf Lindholm. Marianne Mustajoki on laatinut selvityksen visioineen ja kehittämisehdotuksineen. Ulf Lindholm on vastannut kielellistä laatua koskevan käsikirjan. PKS-neuvottelukunta asetti oman työryhmän, nro 14, jatkamaan jo pitkälle edennyttä kehittämishanketta. Sen jäsenet ovat Kristina Wikberg, pj (Espoo), Ilkka- Christian Björklund vpj (Hki), Birgitta Rickman (Hki), Irmelin Lundström (Espoo), Aulis Pitkälä (Vantaa), Johan Aura (Vantaa), Tina Strandberg (Kauniainen), Marianne Mustajoki, siht. (Espoo). Tämän selvityksen perusteella valmistuu lopullinen raportti keväällä Espoossa tammikuu 2007 Kristina Wikberg sivistystoimenjohtaja Marianne Mustajoki selvityshenkilö

4 4 2 Pääkaupunkiseudun visio Pääkaupunkiseudun visio: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin että asuinkunnasta riippumatta on mahdollista saada ruotsinkielisiä palveluja ja asioida. 3 Ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi Asukkaalle 1 Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja Internetissä Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle tarkoitetun etäpalvelukonseptin kokeileminen aloitetaan vuonna Nk. Kuuma-kunnille tarjotaan mahdollisuus osallistua kokeiluun. Etäpalveluja koskevat yhteiset toimintalinjaukset tukevat asukkaiden palvelujärjestelmästä saatavaa täysimittaista hyötyä. Luomalla erilaisia etäpalvelukanavia voidaan lisätä kansalaisten omaa aktiivista roolia ja panostusta palvelujärjestelmässä. Henkilöille, joiden Internet-tottumus on puutteellinen tai joilla ei ole tätä varten tarvittavaa teknistä varustusta tai joilla on monimutkaisia kysymyksiä, täytyy turvata palvelujen saavutettavuus puhelimitse tai yhteispalvelupisteissä. Palveluja koskevien yhteisten järjestämisperiaatteiden puute vaikeuttaa pääkaupunkiseudun koko väestön joustavaa yhteispalvelua. Nykyistä vaativampi yhteispalvelu edellyttää pääkaupunkiseudun palvelujen harmonisointia ja yhteispalvelupisteissä työskentelevän henkilöstön laaja-alaisempaa osaamista. Luodaan elektroninen yhteisesittely pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä kulttuuritarjonnasta ja koulutustoiminnasta, nuorisotoiminnasta, urheilutoiminnasta, vapaasta sivistyksestä sekä teknisten asioiden käsittelystä, esimerkiksi rakennuttamiseen liittyvistä muodollisuuksista. Näihin voi myös tutustua Vantaan (Tikkurila), Espoon (Vindängen) ja Helsingin (Luckan) yhteispalvelupisteissä. Kauniaisissa ei ole yhteispalvelupistettä. Ympärivuorokautista virtuaalista konseptia voidaan tehostaa ottamalla käyttöön automaattisesti käännettäviä lomakkeita, joka tarkoittaa, että asiakkaan

5 5 käyttämä lomakekieli automaattisesti käännetään käsittelijän kielelle ja päätöksen valmistuttua se palautuu asiakkaan äidinkielelle. Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan parhaillaan ympärivuorokautista sosiaali- ja kriisipuhelinpäivystystä. Ruotsinkielisten sosiaali- ja kriisiasiakkaiden tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa. Asiakkaan äidinkieli voidaan tällä hetkellä tunnistaa vain siinä kunnassa, jonka asiakastietojärjestelmään päivystyspuhelimen vastaajalla on pääsyä tai jos asiakas ilmaisee haluavansa palvelua ruotsiksi. Terveyspalveluja sekä sosiaali- ja kriisipuhelinpalvelua annetaan kahdesta eri numerosta. Asiakaskysely on paljastanut puutteita HUS-alueen terveyspalvelupuhelimen (10023) ruotsinkielisessä palvelussa. Omakielisellä terveyspalvelupuhelimella voitaisiin huomattavasti lisätä puhelimitse annettavien terveyspalvelujen määrää ruotsinkieliselle väestöryhmälle ja täten edistää palvelua tarvitsevien omaa aktiivisuutta.. Kaupunkien palvelujen harmonisointi on tarpeen tulevaisuudessa, jotta asukkaita voidaan nykyistä tehokkaammin palvella yhdestä "pääkaupunkiseutuluukusta". 2 Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi Pääkaupunkiseudun palveluja tulee edelleen järjestää läheisyysperiaatteen mukaisesti, myös ruotsinkieliselle väestölle. Jotta ruotsinkielisten palvelujen kysyntään voidaan vastata, täytyy kaikki ruotsinkielentaitoiset työntekijät valjastaa ruotsinkielisen väestöryhmän käyttöön. Lisäksi voidaan pääkaupunkiseudun asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen valintamahdollisuuksia parantaa yli kuntarajat ylittävällä vapaalla listautumisella. Kansalaiskysely 2006 osoittaa, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielisillä asukkailla on jonkin asteinen valmius liikkua yli kuntarajojen saadakseen palvelua omalla äidinkielellään. Espoon ja Vantaan asukkaat suhtautuvat kuntarajat ylittävään palvelunkäyttöön myönteisemmin kuin Helsingin ja Kauniaisten kuntalaiset. Ruotsinkielisiä palveluja tarjoavilla sosiaali- ja terveyskeskuksilla voi olla profilointietu, joka auttaa houkuttelemaan lisää ruotsinkielisiä asukkaita pääkaupunkisedulle. Tällainen järjestely ei kuitenkaan saa sulkea pois asukkaan oikeutta lähipalveluihin kaikissa yksiköissä. Espoossa (Vantaalla oletettavasti v alkaen) työskentelee päivähoito ja koulu saman hallintoyksikön (yhteinen lautakunta) alaisena, jolla tuetaan ja vahvistetaan ruotsinkielisen kulttuuriperinteen jatkumista. Kokemukset osoittavat, että toimintojen yhdistäminen parantaa tilojen käyttöä ja yhteisten opetussuunnitelmien kehittämistä, helpottaa lasten siirtymistä päivähoidosta kouluun ja lisää henkilöstön mahdollisuuksia yhteiseen täydennyskoulutukseen. Yhteinen päätöksenteko auttaa ruotsinkielisen koulupaikkatarpeen ennakointia, joka tällä hetkellä ei perustu ennustetietoon. Keräämällä 0-15-vuotiaiden kokonaisia ikäluokkia voidaan lasten kielellistä kehitystä tukea kokonaisvaltaisesti. Päivähoidon ja koulun yhdistäminen hallinnollisesti auttaa hallitsemaan tulevaa resurssipulaa, mahdollistaa tarvittaessa resurssien uudelleen jaon ja

6 6 tukee yhteistä suunnittelua. Erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät merkittävässä määrin yhdistetystä päivähoidosta ja koulusta. Yhteissuunnittelua tarvitaan erityisesti ruotsinkielisten päivähoitopaikkojen rakentamisessa pääkaupunkiseudun raja-alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuu 2012 ennakoinnin mukaan ruotsinkielistä lasta, joiden ikä on 0-15 vuotta. Ruotsinkieliset päivähoitolapset voivat vapaasti valita päivähoitonsa koko pääkaupunkiseudulla kotikunnasta riippumatta samalla tavalla kuin valtaväestö. Yhteneväinen hallintorakenne kaikissa kaupungeissa edistää kapupunkien välistä yhteistyötä ja lisää kuntarajat ylittävien toimenpiteiden toteutumista. Madaltunut organisaatio vähensi esimiesten määrää ja lisäsi henkilökuntaa, joka työskentelee ydintehtävissä. Kokeilut osoittavat että myös henkilöstö on tyytyväinen päivähoidon ja koulun yhteishallintoon. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä päivähoidon yhdessä toteuttama kilpailuttaminen antaa nykyistä suurempaa volyymietua. 3 Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus Kaupungit aloittavat tällä hetkellä omana palveluna tuotettujen palvelujen, esimerkiksi päihdepalvelujen ja vammaispalvelujen, yhteiskäyttösuunnittelun Samalla aloitetaan kilpailuttaminen yhteistyö pientä käyttäjämäärää koskevien palvelujen kilpailuttaminen, joiden järjestäminen omana toimintana ei ole kustannustehokasta. Ruotsinkielinen sosiaalityöntekijäryhmä kiertää koko pääkaupunkiseutua hoitamassa kiireellisiä asiakaskäyntejä. Suomenruotsalainen osaamiskeskus toimii sosiaalialan kehittämisen tukena ja ylläpitää ruotsinkielistä sosiaaliasiantuntijarekisteriä. 4 Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille V jokainen kaupunki on nimennyt toimialakohtaiset (kulttuuri, vapaa sivistys, urheilutoiminta, nuorisotoiminta, päivähoito ja koulu, sosiaali- ja terveydenhoito sekä tekninen toimiala) yhdyshenkilöt, jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen sisäisestä ja toimialojen välisestä koordinoinnista. Yhdyshenkilöiden tehtävänä on lisäksi toimia yhdessä pääkaupunkiseudulla ja edistää ruotsinkielisten asukkaiden tarpeista lähtevän, kuntarajat ylittävän palvelutarjonnan kehittämistä. Henkilöstölle 5 SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi Ruotsinkielinen palvelutarjonta riippuu kielitaitoisen henkilöstön saatavuudesta. Koska ruotsinkielisten työntekijöiden rekrytointi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä päivähoitoon

7 7 ja kouluun on joka kaupungissa todettu vaikeaksi, on panostukset pääkaupunkiseudulla yhdistettävä. Tarjoamalla pysyvän työsuhteen voi SEURE turvata ruotsinkielisten sijaisten jatkuvan saannin. Tämä edellyttää että kaupungit yhdessä suunnittelevat toimintansa ja työvoimansa jakoperiaatteet ja että SEURE perustaa ruotsinkielisen rekrytointiorganisaation. Työ aloitetaan v Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaikki työväenopistot tarjoavat aktiivisesti ruotsinkielen kursseja. Helsingin Arbis vastaa kurssisisältöjen ja aikataulujen koordinoinnista. Työ aloitetaan 2007 ja pääkaupunkiseudun koko kurssitarjonta lukuvuodelle esitetään kaupunkien kotisivuilla. Kurssit standardoidaan kohderyhmittäin kaupunkien yhteisesittelyä varten. Kurssitoiminta on jatkuvaa pitkien odotusaikojen välttämiseksi ja mahdollistaa myös opintojen joustavan jatkamisen mahdollisen keskeyttämisen jälkeen. Tarkoituksena on myös lisätä työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla vaihtoehtoja kurssien ajankohdan ja paikan suhteen sekä koulutuksen vaativuudessa. Työnantaja vastaa kieliopintoihin ohjaamisesta todetun tarpeen perusteella. 7 Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielenkäyttölisä määrättyjen kriteerien mukaisesti Jokainen työyksikkö määrittelee rekrytointi- ja koulutustarpeensa, jonka avulla se pystyy palvelemaan ruotsinkielellä. Kieliopintojen rahoittamisesta ja järjestämisestä vastaa työantaja täysimääräisesti. Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön henkilökohtainen kielenkäyttölisä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Hallinnolle 8 Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä Pääkaupunkiseudun yhteisillä strategioilla ja toimenpideohjelmilla voidaan turvata ruotsinkielisten kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan alainen pysyvä yhteistyöelin arvioi ja seuraa kaikkien ruotsinkielisten kuntapalvelujen kehitystä ja laatii ehdotuksia palvelutarjonnan parantamiseksi ja koordinoimiseksi sekä tekee kuntarajat ylittävän palvelusuunnitelman puitelakiehdotuksen 7 mukaisesti. Perustetaan ruotsinkielinen suunnitteluyksikkö, jonka tehtävänä on asioiden ja toimenpiteiden valmistelu ruotsinkielisen yhteistyöelimen toimeksiannon mukaisesti.

8 8 Suunnitteluyksikkö toimii yhteistyössä kaupunkien ruotsinkielisten lautakuntien ja neuvottelukuntien kanssa. Kaupungit osoittavat tähän tehtävään asiasta kiinnostuneita ja asiansa osaavia virkamiehiä. 9 Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta Päätöksentekoa vahvistetaan kunkin kaupungin omalla ruotsinkielisellä neuvottelukunnalla, jonka tehtävänä on pääkaupunkiseudun kaikki palvelujen koordinointi. Neuvottelukunta laatii myös ruotsinkielisiä palveluja tarkoitetun kielistrategian ruotsinkielisen yhteistyöelimen tueksi. Ruotsinkieliset toimialakohtaiset yhdyshenkilöt tekevät yhteistyötä neuvottelukunnan kanssa. Kunkin kaupungin laadittuun kielistrategiaan sisällytetään ruotsinkielisiä palveluja koskevia kilpailuttamiskriteereitä. Kielikriteerin painoarvoa ei voida tasoittaa muilla palvelukriteereillä, vaan se tulee aina ehdottomasti täyttyä. 10 Kukin kaupunki laatii oman kielistrategian ruotsinkielistä palvelua varten Kaikissa yksiköissä arvioidaan ruotsinkielisiä palveluja jatkuvasti käyttämällä tätä tarkoitusta varten laadittua itsearviointikäsikirjaa. Arviointitulokset toimivat kielistrategioiden perustana. Käsikirja otetaan käyttöön Kaupunkien palvelujen kielellistä laatua arvioidaan säännöllisesti myös Språkbarometern - mittarilla. 3 Raportti pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä väestöstä ja omakielisten palvelujen kehittämistä koskevista perusteluista Pääkaupunkiseudulla - Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla - asui vuonna 2005 yhteensä ruotsinkielistä henkilöä. Vuoteen 2012 ulottuvan ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee pääkaupunkiseudulla jatkuvasti, muttei kovin jyrkästi. Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat ovat selkeästi kaksikielisiä, mikä johtuu suomenkielisen lähiympäristön hallitsevuudesta. Ainoastaan Kauniaisen ruotsinkielistä väestöä voidaan pitää pääasiallisesti yksikielisenä. Tänä päivänä solmitaan enemmän kielellisiä seka-avioliittoja kuin sellaisia, joissa molempien puolisoiden äidinkieli on ruotsi. Vaikka 90 % kaikista suomenruotsalaisista pitää kielellisiä seka-avioliittoja luonnollisina kaksikielisessä maassa, ruotsinkielen säilyttämistä pidetään myös tärkeänä. Kaksikielisyys ei johda ruotsinkielisestä identiteetistä luopumiseen, vaan tilanteeseen sopeudutaan ilman väittelyä tai selkeitä vaatimuksia. Kielellisestä joustavuudesta huolimatta suurin osa ruotsinkielisestä väestöstä toivoo saavansa palvelua äidinkielellään tärkeissä tilanteissa, erityisesti terveyden- ja sairaanhoidossa. Kaksikielisten perheiden lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Runsas 60 % kaksikielisten perheiden lapsista oli rekisteröitynä ruotsinkielisinä 2000-luvun alussa. Vuonna 2004 oli pääkaupunkiseudulla yhteensä päiväkoti- ja kouluikäistä ruotsinkielistä lasta ja

9 9 nuorta (0-15 v.), joista runsaat oli 0-6 -vuotiaita. Kaksikieliset lapset näyttävät vaihtavan suomenkieleen, jos ympäristössä puhutaan suomea. Ns. ruotsinkieliset tilat joissa päivähoitolapset ja koululaiset kokoontuvat suuremmissä ryhmissä - voisivat tarjota lapsille ja nuorille yhtenäisen kielellisen ja kulttuurisen kasvatuksen sekä ruotsinkielisen identiteetin. Myös ruotsinkielisten koululaisten iltapäivähoito olisi vaivattomammin järjestettävissä, jos päivähoito ja koulu toimisivat yhdessä. Yhteinen ruotsinkielinen päivähoito-kouluhallinto antaisi myös riittävästi voimaa kehittää ruotsinkielisten erityiskysymyksiä. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista kehittää hallinto- ja organisaatiorajat ylittäviä palvelu- ja toimenpidekokonaisuuksia palvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää että luodaan erikseen ruotsinkielisiä asiakkaita koskevia palvelustrategioita. Tälle väestöryhmälle voisi olla hyötyä pääkaupunkiseudun yhteisestä ruotsinkielisestä palveluportista - Internet tai puhelin tai yhteispalvelupiste. Jotta kielellinen ja kulttuurien vähemmistö säilyisi, tarvitaan sille omia vuorovaikutusmuotoja. Jokaisessa kaupungissa tulisi olla samantyyppisiä luottamuselimiä (neuvottelukuntia, lautakuntia), jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä ja suunnittelusta. Niiden tehtävänä olisi tukea pääkaupunkiseudun yhteisten palvelustrategioiden suunnittelemisessa ja laatimisessa ruotsinkieliselle väestölle. Pienellä ruotsinkielisellä asiakasmäärällä ei pystytä ylläpitämään omakielistä palvelua kaikissa kaupungeissa. Sitä varten tarvitaan erityisratkaisuja. Helsinki ja Espoo suhteellisen isoine väestömäärineen voivat olla luontevia ja hyvin toimivia palveluntuottajia, kun taas Vantaalle ja Kauniaisille saattaa olla hyödyllisempää ostaa palveluita näiltä kaupungeilta omille ruotsinkielisille palveluntarvitsijoille. Kuntien välistä tehokkaampaa ja järjestelmällisempää yhteistyötä tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveystyössä, lastensuojelutyössä, päihdepalveluissa, vammaispalveluissa ja joltakin osin vanhuspalveluissa. Ruotsinkielisten terveydenhuoltopalvelujen parantamiseksi osana asiakaslähtöistä kehittämistyötä voitaisiin mahdollistaa asukkaiden vapaa listautuminen terveyskeskuksiin yli kuntarajojen. Kustannusten hoitamiseen käytettäisiin maksusitoumusta. Tämä saattaisi johtaa henkilöstön uudelleen sijoittamiseen voimavarojen tasoittamiseksi. Pääkaupunkiseudun kuntien aktiivisesta henkilöstörekrytoinnista huolimatta ruotsinkielisten palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan. Tämän vuoksi on rekrytoinnin lisäksi luotava henkilöstölle edellytyksiä parantaa taitojaan palvella ruotsinkielellä. Näihin kuuluu mm. työaikana tapahtuvat kieliopinnot ja ruotsinkielen aktiivisesta käyttämisestä saatava tuntuva rahallinen korvaus. Kielikorvaus maksetaan henkilölle, jonka kielelliset valmiudet ovat välttämättömät hyvän kokonaispalvelun toteuttamiseksi. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön määrä ja sijainti Pääkaupunkiseudulla - Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla - asui vuonna 2005 yhteensä ruotsinkielistä henkilöä, mikä on viidennes maamme koko ruotsinkielisestä väestöstä. Vuoteen 2012 ulottuvan ennusteen mukaan ruotsinkielisiksi rekisteröityjen määrä vähenee pääkaupunkiseudulla jatkuvasti, muttei kovin jyrkästi (liite 1, taulukko 1).(1)

10 10 Kaksikielisten lasten määrä kasvaa tasaisesti.(2) Yli 60 % kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröitiin 2000-luvun alussa ruotsinkielisinä. Ruotsinkielisen päivähoidon ja koulun, myöhemmin myös toisen ja kolmannen asteen opetuksen keskeinen volyymikysymys tulee olemaan ei-ruotsinkielisten perheiden halukkuus valita ruotsinkielinen vaihtoehto. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jouduttu varautumaan vuosittain noin 10 % ensimmäisen luokan lisäpaikkatarpeeseen suomenkielisinä rekisteröidyille lapsille. Vuonna 2004 oli pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kouluissa yhteensä ruotsinkielistä lasta ja nuorta, josta runsas oli päiväkoti-ikäisiä. Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilasmäärä oli 390 suurempi kuin rekisteröityjen ruotsinkielisten lasten määrä. Tämä koski erityisesti Kauniaista ja Vantaata, joihon lapsia oli tullut Espoosta ja Helsingistä (liite 2, taulukko 2). Suurin osa ruotsinkielisistä lapsista, nuorista ja vanhuksista asuu eteläisessä ja läntisessä osassa Helsinkiä sekä välittömästi Helsingin rajan toisella puolella Espoon Tapiolassa (liite 3). Pääkaupunkiseutu selkeästi kaksikielinen Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat ovat selkeästi kaksikielisiä. Ainoastaan Kauniaisten ruotsinkielistä väestöä voidaan pitää enemmän yksikielisenä.(3) Pääkaupunkiseudulla solmitaan enemmän kielellisiä seka-avioliittoja kuin sellaisia, joissa molempien puolisoiden äidinkieli on ruotsi. 90 % kaikista suomenruotsalaisista pitää kielellisiä seka-avioliittoja luonnollisina kaksikielisessä maassa. Tämä johtuu mm. vahvasta suomenkielisestä lähiympäristöstä. Vuosikymmenien kehitys osoittaa, että suomen kielen hallitsevuus kumuloituu sukupolvesta toiseen ja että kielen merkitys puolison valinnassa menettää merkitystään.(4) Suomenkielisen väestön keskuudessa kaksikielisyys vähenee myös tasaisesti. Vähemmistökielen vääjäämättömästä vähenemisestä huolimatta ruotsinkielinen väestö haluaa kuitenkin säilyttää ruotsin kielen. Päivittäinen kaksikielisyys ei siis johda ruotsinkielisestä identiteetistä luopumiseen, vaan sitä suositaan pääasiassa yksityisesti. Sopeudutaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen ilman avointa väittelyä tai selkeitä vaatimuksia. Tämä voi johtaa siihen että kielellisiltä lähtökohdiltaan heikompien oikeudet eivät toteudu samalla tavalla kuin muiden, vaikka oikeudet täyttyvät muodollisesti ja laillisesti. Pidempään koulutetut säilyttävät kaksikielisyytensä vaivattomammin kuin lyhyemmän koulutuksen saaneet. Pidemmän koulutuksen saanut henkilö työskentelee lisäksi yleensä ympäristössä, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia käyttää kielitaitoaan. Ne suomenruotsalaiset, joiden äidinkieli on ruotsi, puhuvat myös tätä kieltä, mikä ei aina muualla maailmassa ole yleistä vähemmistöjen keskuudessa. Suomenruotsalaisia on kokonaisuudessaan kohdeltu hyvin. Ruotsinkielisen väestön lakiin perustuva oikeus saada koulutusta kaikilla tasoilla omalla äidinkielellään on ainutlaatuinen maailmassa.(5,6) Vaikka ruotsinkielisen vähemmistön kielioikeudet ovat periaatteessa turvatut, käytetään yleensä suomenkieltä palveluyksiköissä ja julkisissa laitoksissa ilman, että asianomaisen äidinkieltä selvitetään. Kielellisesti vähemmän vaativissa tilanteissa kuten kaupoissa yms. puhuvat pääkaupungin suomenruotsalaiset yleensä suomea. Tästä poiketen on palveluja, joissa suomenruotsalaisten tarve käyttää omaa äidinkieltään on selvä. Vuonna 1977 ilmoitti 70 % kyselyyn vastanneista ruotsinkielisistä palvelunkäyttäjistä vaikeuksistaan keskustella suomeksi lähinnä lääkärin, sairaanhoitajan, veroviranomaisten, tuomarin ja poliisin kanssa.

11 11 Terveydenhuollossa 2000-luvulla tehdyt selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia. (7,8,9) Suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen kohtalo riippunee merkittävässä määrin kaksikielisistä perheistä. Keskimäärin kaksi kolmasosa kaksikielisistä perheistä on valinnut lapsilleen ruotsinkielisen koulun. Kaksikielisten kotien lasten lukumäärä kasvaa tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla kaksikielisten kuntalaisten määrä kasvoi 1980-luvullla viidessä vuodessa 30 %:sta 50 %:iin. Samalla aloittaa vuosittain noin 400 suomenkielisinä rekisteröityä lasta koulunsa ruotsinkielisissä kouluissa. Suomenkielisissä kouluissa ei ruotsinkieleen liittyvää kielellistä moniarvoisuutta ole pidetty yhteiskunnallisena arvona. Tästä johtuen ruotsinkielisen väestön on itse huolehdittava maamme kaksikielisyydestä. Palveluja ruotsiksi kuntarajat ylittävä strategia ja toimenpideohjelma Usean kuntarajan ylittäminen päivittäisellä työmatkalla kuuluu pääkaupunkiseudun asukkaiden arkeen. Tämä käy vaivattomasti ja huomaamatta. Kuntapalvelujen järjestäminen vastaavalla tavalla lisäisi käyttäjien joustavaa liikkumista järjestelmässä ilman kuntarajojen tai hallinnon asettamia esteitä. Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä tehokkaampaa strategista yhteissuunnittelua pääkaupunkiseudulla. Tulevaisuudessa on välttämätöntä kehittää hallinto- ja organisaatiorajat ylittäviä palvelu- ja toimenpidekokonaisuuksia toimivan palvelujärjestelmän varmistamiseksi. Palvelukokonaisuuksiin sisältyy myös kieli, jolla palvelua annetaan. Palvelukielenä käytetään yleensä alueen enemmistökieltä, jota pidetään toimivampana. Laadukkaan palvelukokonaisuuden järjestäminen edellyttää kuitenkin, että palvelua tuotetaan asiakkaan ehdoilla, ei kuten nykyään virkamies- tai järjestelmäkeskeisesti.(10) Kunta- ja hallintorajat ylittävien palvelujen tuottamisen perustana on niiden järjestäminen molemmilla kotimaisilla kielillä. On korostettava, että tämä tuottamistapa ei saa heikentää ruotsinkielisten asukkaiden oikeutta lähipalveluihin. Pääkaupunkiseudun asukkaiden mahdollisuuksia palvelukokonaisuuden aitoon valintaan voidaan parantaa merkittävästi vapaaehtoisella palvelurekisteröinnillä tai listautumisella alueen palveluihin, esimerkiksi kouluun tai terveyskeskukseen. Tällä tavalla voidaan varmistaa että palvelu täyttää asukkaan tarpeet myös kielellisesti. (11) Hyvinvointipalveluiden varmistaminen pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle edellyttää strategioiden ja toimintaohjelmien yhteensovittamista. Ainoa tätä tarkoitusta edistävä, pääkaupunkiseudun palveluja kokoava pysyvä yhteistyöelin on sosiaalialan osaamiskeskus. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on pääosin satunnaista, eikä pysyviä yhteistoimintarakenteita ole luotu. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät runsaasti epävirallista, mutta järjestäytymätöntä yhteistyötä. Tämä puute heijastuu koko alueeseen. Pääkaupunkiseudun opetus- ja kulttuuriala on saanut kehittyä ilman yhteensovittamista ja strategisia valintoja. Tätä tarkoitusta varten on hyvin vähän nimitettyjä yhteistyöelimiä. Sitä vastoin näiden kysymysten parissa toimii monta alueellista epävirallista ryhmää ja yhteenliittymää. Erityisesti tilakysymyksissä sekä koko toisen asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa olisi tehtävä yhteystyötä yli kuntarajojen.

12 12 Pääkaupunkiseudun täytyy laajentaa yhteistyötään kulttuuripalvelujen yhteensovittamisessa. Kirjastot ovat tehneet muita tehokkaammin tuloksellista yhteistyötä. Kokemukset osoittavat että yhteistyön lisäksi tämä vaatii hyvää tahtoa. Kirjahankinnoissa kaikkien osapuolten on noudatettava velvollisuuksiaan ja tätä varten on laadittava yhteisiä menettelyohjeita ja tavoitteita. KuntaSuomi 2004 tutkimuksesta, johon osallistui 49 kuntaa vv , käy ilmi että kuntalaisten mielipiteet kuntapalveluista olivat pysyneet yhtä myönteisinä kuin v (12) Palveluja käyttäneet kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuin ne, jotka eivät olleet niitä käyttäneet. Sivistystoimi sai parhaimman arvosanan ja huonoimman sosiaalipalvelut. Tutkimusaikana Palvelutyytyväisyys heikkeni selvimmin terveys- ja sairaanhoidossa, erityisesti mielenterveyspalveluissa. Kuntalaiset suhtautuivat kuntapalvelujen rahoittamiseen myönteisesti ja olivat valmiita panostamaan enemmän terveys- ja sairaanhoitoon, lukuun ottamatta päihdepalveluihin. Kuntalaiset olivat vähiten halukkaita opetustoimen lisärahoittamiseen. Tyytymättömyys kuntapalveluihin lisäsi asukkaiden valmiutta lisärahoittamiseen. Suurten kuntien asukkaat suhtautuivat myönteisemmin rahoituksen lisäämiseen kuin pienten kuntien asukkaat. Toisaalta pienten kuntien asukkaat olivat tyytyväisimpiä kunnan palveluihin kuin suurten kuntien asukkaat. Palvelutyytyväisyys vähensi kuntalaisten lisärahoitushalukkuutta. Kielibarometrin 2004 tuloksista ilmenee, että pienten kuntien vähemmistöt (sekä ruotsin- että suomenkieliset) ovat tyytyväisempiä kuin suurten kuntien. Tämä on todettavissa myös KuntaSuomi 2004 tutkimuksen ruotsinkielisten kuntalaisten myönteisemmässä asenteessa. Vähemmän koulutetut kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuntapalveluihin kuin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kunnan koolla on yhteys kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen (liite 4, kuva 1). Kuntakoon lisäksi vaikuttavat kunnan asukastiheys, elinkeinoelämä, ikä- ja koulutusrakenne palvelutyytyväisyyteen. Sitä vastoin kunnan poliittisilla voimasuhteilla ei ollut yhteyttä asukkaiden kuntapalvelutyytyväisyyteen. Ruotsinkielinen palvelunumero Tavoitteena on helpottaa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön pääsyä julkisiin palveluihin - koko pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen sisääntuloportin avulla - Internetin kautta, puhelimitse tai käymällä yhteispalvelupisteessä - järjestämällä palvelutarjonta ihmisen elämäntilanteiden tai elämänvaiheiden mukaisesti - välittämällä keskitetysti ruotsinkielisiä etäpalveluja, mikä edellyttää että työntekijät hallitsevat pääkaupunkiseudun kaupunkien koko palveluvalikon Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen väestö voisi toimia pilotointiryhmänä. Pilotilla voidaan hankkia kokemuksia nykyistä Call Center toimintaa laajemmasta palvelukonseptista. Palvelut voitaisiin ryhmittää erialisiin elämäntilanteisiin, esimerkiksi päivähoito- ja kouluikä, eläkkeelle siirtyminen, kriisi, terveysongelma ja sairaus jne. On-line-apu on proaktiivinen yhteistoimintaväline, joka palvelee asukkaita ja julkista järjestelmää. Asukkaille on tarkoituksenmukaista toimia "yhden luukun" kautta, josta pääsee julkisen palvelun piiriin. Palveluihin pääsyn turvaaminen edellyttää, että asukkaiden mahdollisuudet saada yhteyttä viranomaisiin ja julkisiin laitoksiin ympäri vuorokauden paranee nykyisestä huomattavasti. Väestön parantunut Internet-osaaminen lisää asukkaiden

13 13 asioimistottumusta ja -tiheyttä.(13) Yleensä asukkaat ottavat viranomaisiin yhteyttä hankkiakseen tietoja ja hoitaakseen rutiiniasioita kuten erilaisia rekisteröintejä, asiakirjojen lähettämistä ja asioiden käsittelyä varten (etä- tai "kylmä"palvelu). Palvelua voidaan edelleen parantaa ottamalla käyttöön automaattisesti käännettäviä lomakkeita, joka tarkoittaa, että asiakkaan käyttämä lomakekieli automaattisesti käännetään käsittelijän kielelle ja päätöksen valmistuttua se palautuu asiakkaan äidinkielelle. Pääkaupunkiseudun kaupungit kehittävät tällä hetkellä kiivaasti omia sektorikohtaisia palveluportaalejaan ja front desk-puhelintoimintojaan. Tämä johtaa vaikeasti hallittavaan puhelinnumeroviidakkoon. Helsinki on portaalissaan kehittänyt elämäntilanteisiin perustuvia ja eri-ikäisille tarkoitettuja palvelupolkuja, esimerkiksi Kun olet nuori, Kun olet seniori jne. Sisältö rajoittuu kuitenkin vain palveluja hallinnoivan toimialan omaan valikkoon, vaikka käyttäjälle olisi selvästi enemmän hyötyä poikkihallinnollisesta palvelukonseptista. Kaupungissa ei myöskään ole yhteispalvelupisteitä, mutta se on toisaalta rakentanut omia hallintokuntakohtaisia tietokantoja ja puhelinpalvelua. Eräs esimerkki tästä on suuren suosion saavuttanut sosiaalipalvelua antava S-info. Vantaalla on ruotsinkielinen yhteispalvelupiste Tikkurilassa. Espoossa on kuusi yhteispalvelupistettä, Tapiolassa, Leppävaarassa, Espoonlahdessa, Espoon keskuksessa, Kalajärvessä ja Matinkylässä, jotka palvelevat sekä suomeksi että ruotsiksi. Espoossa on myös mahdollista asioida sähköisesti Internetin kautta, esimerkiksi päivähoitopaikan varaaminen. Kauniaisissa ei ole lainkaan yhteispalvelupisteitä, vaan palvelua tarjotaan hallintokunnittain puhelimitse ja Internetin kautta. Vuodesta 2004 alkaen on annettu puhelimitse (10023) tietoa terveyspalveluista Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa ja Espoossa sekä HUSn alueella. Tämän lisäksi asukkaat ovat saaneet terveysneuvoja kyseisen puhelimen kautta. Kaupungit ostavat palvelun yritykseltä. Puhelinpalvelussa työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole toistaiseksi ollut pääsyä potilasasiakirjoihin. Potilaat eivät ole myöskään voineet tilata avovastaanottoaikoja tämän puhelimen kautta, yhtä espoolaista koeterveyskeskusta lukuun ottamatta. Syksyllä nykyistä puhelinpalvelua järjestävä yritys Mawell teki asiakastyytyväisyyskyselyn, joka osoitti merkittäviä puutteita ruotsinkielellä annettavassa palvelussa. Tätä on pyritty korjaamaan rekrytoimalla henkilökuntaa, jolla ruotsinkieli on äidinkieli sekä järjestämällä kielikursseja koko henkilökunnalle. Pääkaupunkiseudun Call Center-puhelintoiminnan kehittämistarpeet ovat moninaiset, osin kielellisiä ja osin sisällöllisiä. Palvelumalliin ei kuitenkaan lähivuosina suunnitella rakenteellisia muutoksia. Ruotsinkielisiä palveluja koskeva päätöksenteko Tutkimukset ja kokemukset osoittavat että kielellisen ja kulttuurisen vähemmistön säilyminen edellyttää keskustelua ja päätöksentekomahdollisuuksia.(14) Tätä varten tulisi pääkaupunkiseudun kaupunkien järjestelmällisesti luoda luottamushenkilöistä koostuvia päätöksentekoelimiä, joiden tehtävänä olisi yhteistyössä edistää ruotsinkielistä väestöä palvelevia strategioita. Tällä hetkellä luottamushenkilöiden osallistuminen päätöksentekoon on hyvin erilainen pääkaupunkiseudun kaupungeissa.

14 14 Espoolla on ruotsinkielinen päivähoito- ja opetuslautakunta sekä ruotsinkielinen kulttuurijaosto. Sosiaali- ja terveystoimella on ruotsinkielinen neuvottelukunta, jolla lähinnä on neuvoa antava tehtävä. Lisäksi neuvottelukunta voi tehdä aloitteita sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Kielellisesti integroidun sosiaali- ja terveyspalvelumallin taustalla toimii virkamiesverkosto, joka kehittää ruotsinkielisiä palveluja tulosyksikkökohtaisesti. Verkostoa koordinoi hallintopalveluissa toimiva virkamies, joka samalla toimii ruotsinkielisen neuvottelukunnan esittelijänä. Hän on myös toimialan yhdyshenkilö ruotsinkielisissä kuntalaiskysymyksissä. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kahdeksasta jäsenistä yksi vastaa koko toimialan ruotsinkielisistä palveluista. Helsingin sosiaalilautakunnalla ja opetuslautakunnalla on molemmilla ruotsinkielinen jaosto. Ruotsinkielisellä työväenopistolla (Arbis) on oma johtokunta. Sosiaali- ja terveystoimella ei ole erikseen ruotsinkielisiä palveluja koordinoivaa virkamiesverkostoa. Vantaalla on ruotsinkielinen komitea, jonka tehtävänä on kehittää ruotsinkielisiä palveluja koko kaupungissa. Sosiaali- ja terveystoimella on yhteinen yhdyshenkilö ruotsinkielisille kuntalaisille ja lisäksi nimetty virkamies kaikissa viidessä palvelukeskuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen voimaan astuva organisaatiouudistus johtaa oletettavasti neljään palvelulinjaan omine vastuuhenkilöineen. Kauniaisissa toimii ruotsinkielinen koululautakunta. Ruotsinkielisiä huoneita lapsille ja nuorille Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisellä kouluverkostolla, jossa on yhdistetty päivähoito ja koulu, voitaisiin tarjota kokonaisille vuosiluokille kielellistä ja kulttuurista kasvatusalustaa, säilyttää suomenruotsalaista identiteettiä ja turvata perinteiden siirtämistä. Tällä tavalla voitaisiin taata lapsille ja nuorille riittävän voimakas kielellinen lähiympäristö merkittävine kulttuurivaikutuksineen. Tämä on tärkeää erityisesti sen vuoksi että suuri määrä kaksikielisiä lapsia johtaa suomenkielen lisääntyvään käyttämiseen.(15) Iltapäivähoidon tarpeessa olevien ruotsinkielisten lasten yhdistäminen omiksi kieliryhmiksi, edistää henkilökunnan yhteistyötä yhteisen kielellisen ja kulttuurisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen ruotsinkielinen hallinto luo riittävää volyymiä ja voimaa ajaa ruotsinkielisiä kysymyksiä. Toisaalta on myös epäilty, että järjestely saattaa haitata yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa ja vaikeuttaa yksityisen tai perhepäivähoidon koordinointia. Espoon ruotsinkielinen päivähoito siirrettiin opetustoimeen vuonna Yhdistymisen seurauksena ruotsinkieli, ruotsinkielinen kulttuuri ja perinteet vahvistuivat; tilojen käyttö parani; opetussuunnitelmien yhteinen kehittäminen mahdollistui; siirtyminen päivähoidosta kouluun helpottui ja henkilöstön mahdollisuudet yhteiseen täydennyskoulutukseen lisääntyi. Päätöksenteko yksinkertaistettiin perustamalla yhteinen ruotsinkielinen päivähoito- ja opetuslautakunta. Aiemmin ruotsinkielinen päivähoito oli sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen ja kouluasiat käsiteltiin koululautakunnassa. Nykyinen organisaatio antaa paremmat mahdollisuudet valvoa kokonaistaloudellisten voimavarojen jakamista. Madaltunut organisaatio vähensi esimiesten määrää ja lisäsi henkilökuntaa, joka työskentelee

15 15 ydintehtävissä. Henkilöstön suhtautuminen päivähoidon ja koulun sulautumiseen oli myönteinen.(16) Ruotsinkielisiä palveluja erityisryhmille Helsinki kartoitti v pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä sosiaalipalveluja.(17) Raportissa todettiin, että joka kunnassa ei ole mahdollista järjestää erikseen pieneen ruotsinkieliseen väestöpohjaan perustuvia sosiaalipalveluja. Kaikki ruotsinkieliset asukkaat eivät myöskään pidä mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltään palvelussa ensimmäisen luokan kysymyksenä. Monelle on tärkeää, että omakielisiä palveluja on saatavilla vaativimmissa tilanteissa, esimerkiksi terapiassa, perhe- ja päihdehoidossa. Näissä tapauksissa oletetaan myös asukkaan matkustusvalmiuden lisääntyvän. On olemassa ikäryhmiä, joille keskustelu muulla kuin äidinkielellä voi olla vaikeaa tai mahdotonta, esimerkiksi 5-vuotistarkastukseen osallistuvat lapset tai kehitysvammaiset ja dementiasta sairastavat potilaat. Pieni ruotsinkielinen asiakasryhmä tai harvemmin käytetty ruotsinkielinen palvelu edellyttää palveluja järjestettäessä erityisratkaisuja. On keskusteltu liikkuvista ja rotaatiossa olevista yksiköistä. Helsingissä ja Espoossa on suhteellisen iso ruotsinkielinen väestöpohja, jonka vuoksi nämä kaupungit voisivat hyvin rakennetussa järjestelmässä toimia palveluntuottajina. Pienen ruotsinkielisen väestöpohjan omaavalla Vantaalla ja Kauniaisilla voisi taas olla kiinnostusta ostaa pieniä määriä sosiaalipalveluja. Kuntien välisestä tehostetusta ja järjestäytyneestä yhteistyöstä olisi hyötyä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaishoidon ja joiltakin osin iäkkäiden hoivapalvelujen ruotsinkielisille käyttäjille.(18) Ruotsinkielisten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toimivat pääkaupunkiseudulla osin hyvin, mutta osin sattumanvaraisesti tai ei lainkaan. On ehdotettu, että perustettaisiin yhteinen ruotsinkielinen perhekeskus ja perheneuvola pääkaupunkiseudulle. Ruotsinkielinen päihdehuolto on päätetty keskittää Helsingin läntiseen A-klinikkaan v aikana.(19) Yhteenvetona voi todeta, että kaupunkien välinen sekä virallinen että epävirallinen yhteistyö on toistaiseksi ollut vaatimatonta ja sattumanvaraista. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla ei ole pysyvää yhteistyöelintä, jolle kuuluisi kuntarajat ylittävä järjestelmällinen suunnittelutyö ja joka toimisi kokemusten ja tiedon vaihdon foorumina. Tämän vuoksi hyvin toimivia malleja ei saada levitytettyä pääkaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle käyttäjää Ruotsinkielisten terveyspalvelujen parantaminen voisi osana koko väestön terveyspalvelujen kehittämistä lähteä kaikkien asukkaiden terveyskeskukseen listautumisesta kunnasta riippumatta. Maksuliikenne hoidettaisiin maksusitoumuksella tai muilla vastaavilla järjestelyillä. Uusi työskentelytapa saattaisi edellyttää henkilöstöresurssien uudelleen jakoa. Ruotsinkielisillä potilailla on lakiin perustuva oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellä terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa. Tämä tarkoittaa että henkilöstö on velvollinen huolehtimaan hoidon toteuttamisesta ruotsiksi mm. varmistaakseen turvallisen hoidon.

16 16 Espoossa v tehdyssä selvityksessä todettiin että ruotsinkielisillä asukkailla oli suurin tarve saada puhua omaa äidinkieltään lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan kanssa.(20) Ruotsinkielisten terveyskeskuspotilaiden omakielisen hoidon tarve näytti olevan riippumaton iästä ja sairauden kestosta.(21) Mutta mitä huonompi suomenkielen taito sitä suurempi oli potilaan tarve saada palvelua ruotsiksi. Potilaat eivät halunneet itse ilmaista omia kielivaikeuksiaan vaan toivoivat henkilöstöltä kykyä tunnistaa ruotsinkielisen palvelun tarvetta. Helsingissä hyväksyttiin v palveluohjelma ruotsinkieliselle väestölle. Sen mukaan päätettiin antaa ruotsinkielisten potilaiden listautua kolmeen ruotsinkieliseen terveyskeskukseen, Munkkiniemi, Itäkeskus ja Viiskulma. Ajanvaraus hoidetaan yhteisestä puhelinnumerosta, joka on saanut paljon kiitosta. Syksyllä 2006 oli ruotsinkielistä asukasta ilmoittanut tarvitsevansa terveyspalveluja omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisiä sosiaalipalveluja annetaan keskistetysti Mechelininkadun ruotsinkielisessä yksikössä, johon ruotsinkielisiä asukkaita ohjataan. Muissa yksiköissä ei voida turvata palvelujen saantia ruotsiksi. Espoon ja Vantaan ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhoito on järjestetty integroidusti - palvelua tarjotaan kaikissa yksiköissä, eikä ole määriteltyjä ruotsinkielisiä yksiköitä - mikä takaa palvelujen saamisen lähellä asuinpaikkaa, mutta tarve ja tarjonta eivät välttämättä vastaa toisiaan. Pienessä kunnassa, jossa asuu suhteellisen paljon ruotsinkielisiä asukkaita, kuten Kauniaisissa, integroitu malli toimii hyvin. Henkilöstön rekrytointi ja kielenkäyttölisä Koulutetun henkilöstön rekrytointi pääkaupunkiseudun kaupunkeihin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä opetustehtäviin, vaikeutuu jatkuvasti. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön vaihtuvuus pääkaupunkiseudulla on suuri ja vaikeuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä. Taloudellinen tilanne on lisäksi rajoittanut ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä vastaavalla tavalla kuin enemmistölle. Ruotsinkielisten palvelujen tarve ylittää tarjonnan, jonka vuoksi on välttämätöntä rekrytoinnin lisäksi luoda suomenkieliselle henkilöstölle edellytyksiä palvella ruotsiksi. Esimerkiksi henkilöstön tulisi voida opiskella ruotsinkieltä työajalla. On osoittautunut vaikeaksi arvioida henkilökunnan todellista ja tarvittavaa ruotsinkielen taitoa. Yleensä tilastot antavat henkilöstön kielivalmiuksista myönteisemmän kuvan kuin mikä on todellinen tilanne. Usein myös luotetaan kielikokeisiin, jotka eivät kuitenkaan takaa ruotsinkielen hallintaa. Ruotsinkielen taitoa osoittavan todistuksen lisäksi henkilöstön tulee osoittaa osaavansa palvella kyseisellä kielellä eli käyttää ruotsinkieltä. Kielitaidosta tulisi palkita ns. kielenkäyttölisällä sellaista henkilöä, joka palvelee ruotsiksi ja jonka kielitaito on välttämätön hyvän kokonaispalvelun kannalta. Henkilökohtaisen palkitsemisen tulisi olla tuntuva, jotta sillä olisi toivottua tehoa. Espoon hyväksymän kielitaitosäännön mukaan sekä vakituisella että tilapäisellä henkilöstöllä tulee olla työtehtävien suorittamiseen vaadittavia kielivalmiuksia. Kielitaidon osoittamista varten vaaditaan todistus. Muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen

17 17 Espoo käyttää edelleen kielilisää, ei kielitaitolisää, joka on suuruudeltaan noin 12 euroa/kuukaudessa. Kielilisää maksetaan ainoastaan ruotsinkielen taidosta. Helsingin henkilöstöltä vaadittavat kielelliset valmiudet on liitetty työtehtävään. Yksiköiden esimiehet päättävät tehtävistä, joiden suorittaminen edellyttää koko henkilökunnalta tai osalta henkilöstöä kykyä palvella ruotsiksi. Erityisen tärkeänä pidetään välittömässä asiakastyössä olevien työntekijöiden kielitaitoa. Tällä tavalla voidaan myös keskittää vähemmistölle annettava palvelu määrättyihin yksiköihin tai henkilöihin. Sekä kirjallisesta että suullisesta kielitaitovaatimuksesta maksetaan korkeampaa palkkalisää kuin pelkästään suullisista taidoista. Palkkalisä sisältyy joko suoraan palkkaan tai annetaan henkilökohtaisena lisänä. Viimeksi mainittu sisältää suuremman joustomahdollisuuden kuin aiempi kielilisä, jonka vuoksi se soveltuu hyvin ruotsinkielisen palvelun painoarvon ja priorisoinnin osoittamiseksi työyksikössä. Aiemmasta, vaatimattomasta kielilisästä on kokonaan luovuttu. Kauniaisten hallintosäännössä vuodelta 2004 todetaan, että hallinnossa ja toiminnassa tulee suomenkielisten ja ruotsinkielisten tarpeet huomioida tasapuolisesti kaikilla tehtäväalueilla. Kaupungin yksiköt vastaavat siitä että työntekijöiden keskuudessa on riittävä määrä suomen- ja ruotsinkielentaitoisia henkilöitä palvelun hoitamiseksi. Työntekijöiden kielitaito varmistetaan todistuksella. Kaupungissa ei ole käytössä kielilisää, vaan kielitaito palkitaan henkilökohtaisella lisällä. Vantaalla ei ole hyväksyttyä kielitaitosääntöä. Jokaisella toimialalla on omat määräyksensä. Kaupunki maksaa henkilökohtaista lisää, jos työ edellyttää ruotsinkielen taitoa. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinto toimii todistuksena ruotsinkielen osaamisesta koska kyseinen kieli sisältyy em. tutkintoihin. Esimies tarkistaa suullisen taidon työhönottotilanteessa. Kaupungin rekrytointiohjeissa on myös maininta kielitaidosta.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007 Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 287 Selvitys sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisistä palveluista HEL 2013-008267 T 00 01 01 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI

METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI SUOMEN KUNTALIITTO 2014 HANKE JA TOIMEKSIANTO Kuntaliiton hanke, 9/2013 1/2014 Toimeksianto: Metropolialueen ruotsinkielisten kunnallisten palvelujen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Svenska rum -lautakunta / /2014

Svenska rum -lautakunta / /2014 Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia HYY:n kaksikielisyysstrategia, hyväksytty 19.11.2003 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia Johdanto HYY on Suomen suurin ylioppilaskunta ja myös suurin kaksikielinen ylioppilaskunta.

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi 02.12.2014 Sivu 1 / 1 4948/01.00.00/2014 43 Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kehitysvammaisten Palvelvelusäätiö Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kieliohjelma

Uudenmaan liiton kieliohjelma Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Tällainen on Helsingin kaupungin uusi johtamisjärjestelmä Kaupunginkanslia 25.8.2016 Pormestarimalli ja toimialat Kaupunginvaltuusto päätti 16.3. ja 22.6. 2016 kaupungin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot