PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14"

Transkriptio

1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14

2 2 Sisältö 1 Työryhmän tehtävä Pääkaupunkiseudun visio 3 3 Ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi 3 4 Raportti pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä väestöstä ja omakielisten palvelujen kehittämistä koskevista perusteluista 7 Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön määrä ja sijainti.. 8 Pääkaupunkiseutu selkeästi kaksikielinen. 9 Palveluja ruotsiksi kuntarajat ylittävä strategia ja toimenpideohjelma. 10 Ruotsinkielinen palvelunumero Ruotsinkielisiä palveluja koskeva päätöksenteko. 12 Ruotsinkielisiä huoneita lapsille ja nuorille.. 13 Ruotsinkielisiä palveluja erityisryhmille Sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle käyttäjää 14 Henkilöstön rekrytointi ja kielenkäyttölisä 15 5 Pääkaupunkiseudun asukaskyselyn tulokset (ks. ruotsinkielinen julkaisu, kohta 5, s. 18) Liitteet 1-7 (ks. ruotsinkielinen julkaisu)

3 3 1 Työryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä. V alkanutta työtä varten nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kristina Wikberg (Espoo) ja jäseniksi Christel von Martens,varapuheenjohtaja (Kuntaliitto), Ulf Lindholm (Kuntaliitto), Ellinor Gube (Helsinki), Marianne Mustajoki (Espoo), Susanna Tommila, (Vantaa), Carita Lundin (Sydkustens landskapsförbund r.f.). Työryhmän sihteerinä toimivat Marianne Dingstad (Sydkustens landskapsförbund r.f.) ja Linnea Seppänen, sihteeri (Kuntaliitto). Selvityshenkilöinä toimivat Marianne Mustajoki ja Ulf Lindholm. Marianne Mustajoki on laatinut selvityksen visioineen ja kehittämisehdotuksineen. Ulf Lindholm on vastannut kielellistä laatua koskevan käsikirjan. PKS-neuvottelukunta asetti oman työryhmän, nro 14, jatkamaan jo pitkälle edennyttä kehittämishanketta. Sen jäsenet ovat Kristina Wikberg, pj (Espoo), Ilkka- Christian Björklund vpj (Hki), Birgitta Rickman (Hki), Irmelin Lundström (Espoo), Aulis Pitkälä (Vantaa), Johan Aura (Vantaa), Tina Strandberg (Kauniainen), Marianne Mustajoki, siht. (Espoo). Tämän selvityksen perusteella valmistuu lopullinen raportti keväällä Espoossa tammikuu 2007 Kristina Wikberg sivistystoimenjohtaja Marianne Mustajoki selvityshenkilö

4 4 2 Pääkaupunkiseudun visio Pääkaupunkiseudun visio: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin että asuinkunnasta riippumatta on mahdollista saada ruotsinkielisiä palveluja ja asioida. 3 Ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi Asukkaalle 1 Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja Internetissä Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle tarkoitetun etäpalvelukonseptin kokeileminen aloitetaan vuonna Nk. Kuuma-kunnille tarjotaan mahdollisuus osallistua kokeiluun. Etäpalveluja koskevat yhteiset toimintalinjaukset tukevat asukkaiden palvelujärjestelmästä saatavaa täysimittaista hyötyä. Luomalla erilaisia etäpalvelukanavia voidaan lisätä kansalaisten omaa aktiivista roolia ja panostusta palvelujärjestelmässä. Henkilöille, joiden Internet-tottumus on puutteellinen tai joilla ei ole tätä varten tarvittavaa teknistä varustusta tai joilla on monimutkaisia kysymyksiä, täytyy turvata palvelujen saavutettavuus puhelimitse tai yhteispalvelupisteissä. Palveluja koskevien yhteisten järjestämisperiaatteiden puute vaikeuttaa pääkaupunkiseudun koko väestön joustavaa yhteispalvelua. Nykyistä vaativampi yhteispalvelu edellyttää pääkaupunkiseudun palvelujen harmonisointia ja yhteispalvelupisteissä työskentelevän henkilöstön laaja-alaisempaa osaamista. Luodaan elektroninen yhteisesittely pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä kulttuuritarjonnasta ja koulutustoiminnasta, nuorisotoiminnasta, urheilutoiminnasta, vapaasta sivistyksestä sekä teknisten asioiden käsittelystä, esimerkiksi rakennuttamiseen liittyvistä muodollisuuksista. Näihin voi myös tutustua Vantaan (Tikkurila), Espoon (Vindängen) ja Helsingin (Luckan) yhteispalvelupisteissä. Kauniaisissa ei ole yhteispalvelupistettä. Ympärivuorokautista virtuaalista konseptia voidaan tehostaa ottamalla käyttöön automaattisesti käännettäviä lomakkeita, joka tarkoittaa, että asiakkaan

5 5 käyttämä lomakekieli automaattisesti käännetään käsittelijän kielelle ja päätöksen valmistuttua se palautuu asiakkaan äidinkielelle. Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan parhaillaan ympärivuorokautista sosiaali- ja kriisipuhelinpäivystystä. Ruotsinkielisten sosiaali- ja kriisiasiakkaiden tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa. Asiakkaan äidinkieli voidaan tällä hetkellä tunnistaa vain siinä kunnassa, jonka asiakastietojärjestelmään päivystyspuhelimen vastaajalla on pääsyä tai jos asiakas ilmaisee haluavansa palvelua ruotsiksi. Terveyspalveluja sekä sosiaali- ja kriisipuhelinpalvelua annetaan kahdesta eri numerosta. Asiakaskysely on paljastanut puutteita HUS-alueen terveyspalvelupuhelimen (10023) ruotsinkielisessä palvelussa. Omakielisellä terveyspalvelupuhelimella voitaisiin huomattavasti lisätä puhelimitse annettavien terveyspalvelujen määrää ruotsinkieliselle väestöryhmälle ja täten edistää palvelua tarvitsevien omaa aktiivisuutta.. Kaupunkien palvelujen harmonisointi on tarpeen tulevaisuudessa, jotta asukkaita voidaan nykyistä tehokkaammin palvella yhdestä "pääkaupunkiseutuluukusta". 2 Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi Pääkaupunkiseudun palveluja tulee edelleen järjestää läheisyysperiaatteen mukaisesti, myös ruotsinkieliselle väestölle. Jotta ruotsinkielisten palvelujen kysyntään voidaan vastata, täytyy kaikki ruotsinkielentaitoiset työntekijät valjastaa ruotsinkielisen väestöryhmän käyttöön. Lisäksi voidaan pääkaupunkiseudun asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen valintamahdollisuuksia parantaa yli kuntarajat ylittävällä vapaalla listautumisella. Kansalaiskysely 2006 osoittaa, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielisillä asukkailla on jonkin asteinen valmius liikkua yli kuntarajojen saadakseen palvelua omalla äidinkielellään. Espoon ja Vantaan asukkaat suhtautuvat kuntarajat ylittävään palvelunkäyttöön myönteisemmin kuin Helsingin ja Kauniaisten kuntalaiset. Ruotsinkielisiä palveluja tarjoavilla sosiaali- ja terveyskeskuksilla voi olla profilointietu, joka auttaa houkuttelemaan lisää ruotsinkielisiä asukkaita pääkaupunkisedulle. Tällainen järjestely ei kuitenkaan saa sulkea pois asukkaan oikeutta lähipalveluihin kaikissa yksiköissä. Espoossa (Vantaalla oletettavasti v alkaen) työskentelee päivähoito ja koulu saman hallintoyksikön (yhteinen lautakunta) alaisena, jolla tuetaan ja vahvistetaan ruotsinkielisen kulttuuriperinteen jatkumista. Kokemukset osoittavat, että toimintojen yhdistäminen parantaa tilojen käyttöä ja yhteisten opetussuunnitelmien kehittämistä, helpottaa lasten siirtymistä päivähoidosta kouluun ja lisää henkilöstön mahdollisuuksia yhteiseen täydennyskoulutukseen. Yhteinen päätöksenteko auttaa ruotsinkielisen koulupaikkatarpeen ennakointia, joka tällä hetkellä ei perustu ennustetietoon. Keräämällä 0-15-vuotiaiden kokonaisia ikäluokkia voidaan lasten kielellistä kehitystä tukea kokonaisvaltaisesti. Päivähoidon ja koulun yhdistäminen hallinnollisesti auttaa hallitsemaan tulevaa resurssipulaa, mahdollistaa tarvittaessa resurssien uudelleen jaon ja

6 6 tukee yhteistä suunnittelua. Erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät merkittävässä määrin yhdistetystä päivähoidosta ja koulusta. Yhteissuunnittelua tarvitaan erityisesti ruotsinkielisten päivähoitopaikkojen rakentamisessa pääkaupunkiseudun raja-alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuu 2012 ennakoinnin mukaan ruotsinkielistä lasta, joiden ikä on 0-15 vuotta. Ruotsinkieliset päivähoitolapset voivat vapaasti valita päivähoitonsa koko pääkaupunkiseudulla kotikunnasta riippumatta samalla tavalla kuin valtaväestö. Yhteneväinen hallintorakenne kaikissa kaupungeissa edistää kapupunkien välistä yhteistyötä ja lisää kuntarajat ylittävien toimenpiteiden toteutumista. Madaltunut organisaatio vähensi esimiesten määrää ja lisäsi henkilökuntaa, joka työskentelee ydintehtävissä. Kokeilut osoittavat että myös henkilöstö on tyytyväinen päivähoidon ja koulun yhteishallintoon. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä päivähoidon yhdessä toteuttama kilpailuttaminen antaa nykyistä suurempaa volyymietua. 3 Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus Kaupungit aloittavat tällä hetkellä omana palveluna tuotettujen palvelujen, esimerkiksi päihdepalvelujen ja vammaispalvelujen, yhteiskäyttösuunnittelun Samalla aloitetaan kilpailuttaminen yhteistyö pientä käyttäjämäärää koskevien palvelujen kilpailuttaminen, joiden järjestäminen omana toimintana ei ole kustannustehokasta. Ruotsinkielinen sosiaalityöntekijäryhmä kiertää koko pääkaupunkiseutua hoitamassa kiireellisiä asiakaskäyntejä. Suomenruotsalainen osaamiskeskus toimii sosiaalialan kehittämisen tukena ja ylläpitää ruotsinkielistä sosiaaliasiantuntijarekisteriä. 4 Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille V jokainen kaupunki on nimennyt toimialakohtaiset (kulttuuri, vapaa sivistys, urheilutoiminta, nuorisotoiminta, päivähoito ja koulu, sosiaali- ja terveydenhoito sekä tekninen toimiala) yhdyshenkilöt, jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen sisäisestä ja toimialojen välisestä koordinoinnista. Yhdyshenkilöiden tehtävänä on lisäksi toimia yhdessä pääkaupunkiseudulla ja edistää ruotsinkielisten asukkaiden tarpeista lähtevän, kuntarajat ylittävän palvelutarjonnan kehittämistä. Henkilöstölle 5 SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi Ruotsinkielinen palvelutarjonta riippuu kielitaitoisen henkilöstön saatavuudesta. Koska ruotsinkielisten työntekijöiden rekrytointi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä päivähoitoon

7 7 ja kouluun on joka kaupungissa todettu vaikeaksi, on panostukset pääkaupunkiseudulla yhdistettävä. Tarjoamalla pysyvän työsuhteen voi SEURE turvata ruotsinkielisten sijaisten jatkuvan saannin. Tämä edellyttää että kaupungit yhdessä suunnittelevat toimintansa ja työvoimansa jakoperiaatteet ja että SEURE perustaa ruotsinkielisen rekrytointiorganisaation. Työ aloitetaan v Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaikki työväenopistot tarjoavat aktiivisesti ruotsinkielen kursseja. Helsingin Arbis vastaa kurssisisältöjen ja aikataulujen koordinoinnista. Työ aloitetaan 2007 ja pääkaupunkiseudun koko kurssitarjonta lukuvuodelle esitetään kaupunkien kotisivuilla. Kurssit standardoidaan kohderyhmittäin kaupunkien yhteisesittelyä varten. Kurssitoiminta on jatkuvaa pitkien odotusaikojen välttämiseksi ja mahdollistaa myös opintojen joustavan jatkamisen mahdollisen keskeyttämisen jälkeen. Tarkoituksena on myös lisätä työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla vaihtoehtoja kurssien ajankohdan ja paikan suhteen sekä koulutuksen vaativuudessa. Työnantaja vastaa kieliopintoihin ohjaamisesta todetun tarpeen perusteella. 7 Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielenkäyttölisä määrättyjen kriteerien mukaisesti Jokainen työyksikkö määrittelee rekrytointi- ja koulutustarpeensa, jonka avulla se pystyy palvelemaan ruotsinkielellä. Kieliopintojen rahoittamisesta ja järjestämisestä vastaa työantaja täysimääräisesti. Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön henkilökohtainen kielenkäyttölisä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Hallinnolle 8 Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä Pääkaupunkiseudun yhteisillä strategioilla ja toimenpideohjelmilla voidaan turvata ruotsinkielisten kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan alainen pysyvä yhteistyöelin arvioi ja seuraa kaikkien ruotsinkielisten kuntapalvelujen kehitystä ja laatii ehdotuksia palvelutarjonnan parantamiseksi ja koordinoimiseksi sekä tekee kuntarajat ylittävän palvelusuunnitelman puitelakiehdotuksen 7 mukaisesti. Perustetaan ruotsinkielinen suunnitteluyksikkö, jonka tehtävänä on asioiden ja toimenpiteiden valmistelu ruotsinkielisen yhteistyöelimen toimeksiannon mukaisesti.

8 8 Suunnitteluyksikkö toimii yhteistyössä kaupunkien ruotsinkielisten lautakuntien ja neuvottelukuntien kanssa. Kaupungit osoittavat tähän tehtävään asiasta kiinnostuneita ja asiansa osaavia virkamiehiä. 9 Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta Päätöksentekoa vahvistetaan kunkin kaupungin omalla ruotsinkielisellä neuvottelukunnalla, jonka tehtävänä on pääkaupunkiseudun kaikki palvelujen koordinointi. Neuvottelukunta laatii myös ruotsinkielisiä palveluja tarkoitetun kielistrategian ruotsinkielisen yhteistyöelimen tueksi. Ruotsinkieliset toimialakohtaiset yhdyshenkilöt tekevät yhteistyötä neuvottelukunnan kanssa. Kunkin kaupungin laadittuun kielistrategiaan sisällytetään ruotsinkielisiä palveluja koskevia kilpailuttamiskriteereitä. Kielikriteerin painoarvoa ei voida tasoittaa muilla palvelukriteereillä, vaan se tulee aina ehdottomasti täyttyä. 10 Kukin kaupunki laatii oman kielistrategian ruotsinkielistä palvelua varten Kaikissa yksiköissä arvioidaan ruotsinkielisiä palveluja jatkuvasti käyttämällä tätä tarkoitusta varten laadittua itsearviointikäsikirjaa. Arviointitulokset toimivat kielistrategioiden perustana. Käsikirja otetaan käyttöön Kaupunkien palvelujen kielellistä laatua arvioidaan säännöllisesti myös Språkbarometern - mittarilla. 3 Raportti pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä väestöstä ja omakielisten palvelujen kehittämistä koskevista perusteluista Pääkaupunkiseudulla - Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla - asui vuonna 2005 yhteensä ruotsinkielistä henkilöä. Vuoteen 2012 ulottuvan ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee pääkaupunkiseudulla jatkuvasti, muttei kovin jyrkästi. Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat ovat selkeästi kaksikielisiä, mikä johtuu suomenkielisen lähiympäristön hallitsevuudesta. Ainoastaan Kauniaisen ruotsinkielistä väestöä voidaan pitää pääasiallisesti yksikielisenä. Tänä päivänä solmitaan enemmän kielellisiä seka-avioliittoja kuin sellaisia, joissa molempien puolisoiden äidinkieli on ruotsi. Vaikka 90 % kaikista suomenruotsalaisista pitää kielellisiä seka-avioliittoja luonnollisina kaksikielisessä maassa, ruotsinkielen säilyttämistä pidetään myös tärkeänä. Kaksikielisyys ei johda ruotsinkielisestä identiteetistä luopumiseen, vaan tilanteeseen sopeudutaan ilman väittelyä tai selkeitä vaatimuksia. Kielellisestä joustavuudesta huolimatta suurin osa ruotsinkielisestä väestöstä toivoo saavansa palvelua äidinkielellään tärkeissä tilanteissa, erityisesti terveyden- ja sairaanhoidossa. Kaksikielisten perheiden lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Runsas 60 % kaksikielisten perheiden lapsista oli rekisteröitynä ruotsinkielisinä 2000-luvun alussa. Vuonna 2004 oli pääkaupunkiseudulla yhteensä päiväkoti- ja kouluikäistä ruotsinkielistä lasta ja

9 9 nuorta (0-15 v.), joista runsaat oli 0-6 -vuotiaita. Kaksikieliset lapset näyttävät vaihtavan suomenkieleen, jos ympäristössä puhutaan suomea. Ns. ruotsinkieliset tilat joissa päivähoitolapset ja koululaiset kokoontuvat suuremmissä ryhmissä - voisivat tarjota lapsille ja nuorille yhtenäisen kielellisen ja kulttuurisen kasvatuksen sekä ruotsinkielisen identiteetin. Myös ruotsinkielisten koululaisten iltapäivähoito olisi vaivattomammin järjestettävissä, jos päivähoito ja koulu toimisivat yhdessä. Yhteinen ruotsinkielinen päivähoito-kouluhallinto antaisi myös riittävästi voimaa kehittää ruotsinkielisten erityiskysymyksiä. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista kehittää hallinto- ja organisaatiorajat ylittäviä palvelu- ja toimenpidekokonaisuuksia palvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää että luodaan erikseen ruotsinkielisiä asiakkaita koskevia palvelustrategioita. Tälle väestöryhmälle voisi olla hyötyä pääkaupunkiseudun yhteisestä ruotsinkielisestä palveluportista - Internet tai puhelin tai yhteispalvelupiste. Jotta kielellinen ja kulttuurien vähemmistö säilyisi, tarvitaan sille omia vuorovaikutusmuotoja. Jokaisessa kaupungissa tulisi olla samantyyppisiä luottamuselimiä (neuvottelukuntia, lautakuntia), jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä ja suunnittelusta. Niiden tehtävänä olisi tukea pääkaupunkiseudun yhteisten palvelustrategioiden suunnittelemisessa ja laatimisessa ruotsinkieliselle väestölle. Pienellä ruotsinkielisellä asiakasmäärällä ei pystytä ylläpitämään omakielistä palvelua kaikissa kaupungeissa. Sitä varten tarvitaan erityisratkaisuja. Helsinki ja Espoo suhteellisen isoine väestömäärineen voivat olla luontevia ja hyvin toimivia palveluntuottajia, kun taas Vantaalle ja Kauniaisille saattaa olla hyödyllisempää ostaa palveluita näiltä kaupungeilta omille ruotsinkielisille palveluntarvitsijoille. Kuntien välistä tehokkaampaa ja järjestelmällisempää yhteistyötä tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveystyössä, lastensuojelutyössä, päihdepalveluissa, vammaispalveluissa ja joltakin osin vanhuspalveluissa. Ruotsinkielisten terveydenhuoltopalvelujen parantamiseksi osana asiakaslähtöistä kehittämistyötä voitaisiin mahdollistaa asukkaiden vapaa listautuminen terveyskeskuksiin yli kuntarajojen. Kustannusten hoitamiseen käytettäisiin maksusitoumusta. Tämä saattaisi johtaa henkilöstön uudelleen sijoittamiseen voimavarojen tasoittamiseksi. Pääkaupunkiseudun kuntien aktiivisesta henkilöstörekrytoinnista huolimatta ruotsinkielisten palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan. Tämän vuoksi on rekrytoinnin lisäksi luotava henkilöstölle edellytyksiä parantaa taitojaan palvella ruotsinkielellä. Näihin kuuluu mm. työaikana tapahtuvat kieliopinnot ja ruotsinkielen aktiivisesta käyttämisestä saatava tuntuva rahallinen korvaus. Kielikorvaus maksetaan henkilölle, jonka kielelliset valmiudet ovat välttämättömät hyvän kokonaispalvelun toteuttamiseksi. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön määrä ja sijainti Pääkaupunkiseudulla - Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla - asui vuonna 2005 yhteensä ruotsinkielistä henkilöä, mikä on viidennes maamme koko ruotsinkielisestä väestöstä. Vuoteen 2012 ulottuvan ennusteen mukaan ruotsinkielisiksi rekisteröityjen määrä vähenee pääkaupunkiseudulla jatkuvasti, muttei kovin jyrkästi (liite 1, taulukko 1).(1)

10 10 Kaksikielisten lasten määrä kasvaa tasaisesti.(2) Yli 60 % kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröitiin 2000-luvun alussa ruotsinkielisinä. Ruotsinkielisen päivähoidon ja koulun, myöhemmin myös toisen ja kolmannen asteen opetuksen keskeinen volyymikysymys tulee olemaan ei-ruotsinkielisten perheiden halukkuus valita ruotsinkielinen vaihtoehto. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jouduttu varautumaan vuosittain noin 10 % ensimmäisen luokan lisäpaikkatarpeeseen suomenkielisinä rekisteröidyille lapsille. Vuonna 2004 oli pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kouluissa yhteensä ruotsinkielistä lasta ja nuorta, josta runsas oli päiväkoti-ikäisiä. Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilasmäärä oli 390 suurempi kuin rekisteröityjen ruotsinkielisten lasten määrä. Tämä koski erityisesti Kauniaista ja Vantaata, joihon lapsia oli tullut Espoosta ja Helsingistä (liite 2, taulukko 2). Suurin osa ruotsinkielisistä lapsista, nuorista ja vanhuksista asuu eteläisessä ja läntisessä osassa Helsinkiä sekä välittömästi Helsingin rajan toisella puolella Espoon Tapiolassa (liite 3). Pääkaupunkiseutu selkeästi kaksikielinen Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat ovat selkeästi kaksikielisiä. Ainoastaan Kauniaisten ruotsinkielistä väestöä voidaan pitää enemmän yksikielisenä.(3) Pääkaupunkiseudulla solmitaan enemmän kielellisiä seka-avioliittoja kuin sellaisia, joissa molempien puolisoiden äidinkieli on ruotsi. 90 % kaikista suomenruotsalaisista pitää kielellisiä seka-avioliittoja luonnollisina kaksikielisessä maassa. Tämä johtuu mm. vahvasta suomenkielisestä lähiympäristöstä. Vuosikymmenien kehitys osoittaa, että suomen kielen hallitsevuus kumuloituu sukupolvesta toiseen ja että kielen merkitys puolison valinnassa menettää merkitystään.(4) Suomenkielisen väestön keskuudessa kaksikielisyys vähenee myös tasaisesti. Vähemmistökielen vääjäämättömästä vähenemisestä huolimatta ruotsinkielinen väestö haluaa kuitenkin säilyttää ruotsin kielen. Päivittäinen kaksikielisyys ei siis johda ruotsinkielisestä identiteetistä luopumiseen, vaan sitä suositaan pääasiassa yksityisesti. Sopeudutaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen ilman avointa väittelyä tai selkeitä vaatimuksia. Tämä voi johtaa siihen että kielellisiltä lähtökohdiltaan heikompien oikeudet eivät toteudu samalla tavalla kuin muiden, vaikka oikeudet täyttyvät muodollisesti ja laillisesti. Pidempään koulutetut säilyttävät kaksikielisyytensä vaivattomammin kuin lyhyemmän koulutuksen saaneet. Pidemmän koulutuksen saanut henkilö työskentelee lisäksi yleensä ympäristössä, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia käyttää kielitaitoaan. Ne suomenruotsalaiset, joiden äidinkieli on ruotsi, puhuvat myös tätä kieltä, mikä ei aina muualla maailmassa ole yleistä vähemmistöjen keskuudessa. Suomenruotsalaisia on kokonaisuudessaan kohdeltu hyvin. Ruotsinkielisen väestön lakiin perustuva oikeus saada koulutusta kaikilla tasoilla omalla äidinkielellään on ainutlaatuinen maailmassa.(5,6) Vaikka ruotsinkielisen vähemmistön kielioikeudet ovat periaatteessa turvatut, käytetään yleensä suomenkieltä palveluyksiköissä ja julkisissa laitoksissa ilman, että asianomaisen äidinkieltä selvitetään. Kielellisesti vähemmän vaativissa tilanteissa kuten kaupoissa yms. puhuvat pääkaupungin suomenruotsalaiset yleensä suomea. Tästä poiketen on palveluja, joissa suomenruotsalaisten tarve käyttää omaa äidinkieltään on selvä. Vuonna 1977 ilmoitti 70 % kyselyyn vastanneista ruotsinkielisistä palvelunkäyttäjistä vaikeuksistaan keskustella suomeksi lähinnä lääkärin, sairaanhoitajan, veroviranomaisten, tuomarin ja poliisin kanssa.

11 11 Terveydenhuollossa 2000-luvulla tehdyt selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia. (7,8,9) Suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen kohtalo riippunee merkittävässä määrin kaksikielisistä perheistä. Keskimäärin kaksi kolmasosa kaksikielisistä perheistä on valinnut lapsilleen ruotsinkielisen koulun. Kaksikielisten kotien lasten lukumäärä kasvaa tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla kaksikielisten kuntalaisten määrä kasvoi 1980-luvullla viidessä vuodessa 30 %:sta 50 %:iin. Samalla aloittaa vuosittain noin 400 suomenkielisinä rekisteröityä lasta koulunsa ruotsinkielisissä kouluissa. Suomenkielisissä kouluissa ei ruotsinkieleen liittyvää kielellistä moniarvoisuutta ole pidetty yhteiskunnallisena arvona. Tästä johtuen ruotsinkielisen väestön on itse huolehdittava maamme kaksikielisyydestä. Palveluja ruotsiksi kuntarajat ylittävä strategia ja toimenpideohjelma Usean kuntarajan ylittäminen päivittäisellä työmatkalla kuuluu pääkaupunkiseudun asukkaiden arkeen. Tämä käy vaivattomasti ja huomaamatta. Kuntapalvelujen järjestäminen vastaavalla tavalla lisäisi käyttäjien joustavaa liikkumista järjestelmässä ilman kuntarajojen tai hallinnon asettamia esteitä. Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä tehokkaampaa strategista yhteissuunnittelua pääkaupunkiseudulla. Tulevaisuudessa on välttämätöntä kehittää hallinto- ja organisaatiorajat ylittäviä palvelu- ja toimenpidekokonaisuuksia toimivan palvelujärjestelmän varmistamiseksi. Palvelukokonaisuuksiin sisältyy myös kieli, jolla palvelua annetaan. Palvelukielenä käytetään yleensä alueen enemmistökieltä, jota pidetään toimivampana. Laadukkaan palvelukokonaisuuden järjestäminen edellyttää kuitenkin, että palvelua tuotetaan asiakkaan ehdoilla, ei kuten nykyään virkamies- tai järjestelmäkeskeisesti.(10) Kunta- ja hallintorajat ylittävien palvelujen tuottamisen perustana on niiden järjestäminen molemmilla kotimaisilla kielillä. On korostettava, että tämä tuottamistapa ei saa heikentää ruotsinkielisten asukkaiden oikeutta lähipalveluihin. Pääkaupunkiseudun asukkaiden mahdollisuuksia palvelukokonaisuuden aitoon valintaan voidaan parantaa merkittävästi vapaaehtoisella palvelurekisteröinnillä tai listautumisella alueen palveluihin, esimerkiksi kouluun tai terveyskeskukseen. Tällä tavalla voidaan varmistaa että palvelu täyttää asukkaan tarpeet myös kielellisesti. (11) Hyvinvointipalveluiden varmistaminen pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle edellyttää strategioiden ja toimintaohjelmien yhteensovittamista. Ainoa tätä tarkoitusta edistävä, pääkaupunkiseudun palveluja kokoava pysyvä yhteistyöelin on sosiaalialan osaamiskeskus. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on pääosin satunnaista, eikä pysyviä yhteistoimintarakenteita ole luotu. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät runsaasti epävirallista, mutta järjestäytymätöntä yhteistyötä. Tämä puute heijastuu koko alueeseen. Pääkaupunkiseudun opetus- ja kulttuuriala on saanut kehittyä ilman yhteensovittamista ja strategisia valintoja. Tätä tarkoitusta varten on hyvin vähän nimitettyjä yhteistyöelimiä. Sitä vastoin näiden kysymysten parissa toimii monta alueellista epävirallista ryhmää ja yhteenliittymää. Erityisesti tilakysymyksissä sekä koko toisen asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa olisi tehtävä yhteystyötä yli kuntarajojen.

12 12 Pääkaupunkiseudun täytyy laajentaa yhteistyötään kulttuuripalvelujen yhteensovittamisessa. Kirjastot ovat tehneet muita tehokkaammin tuloksellista yhteistyötä. Kokemukset osoittavat että yhteistyön lisäksi tämä vaatii hyvää tahtoa. Kirjahankinnoissa kaikkien osapuolten on noudatettava velvollisuuksiaan ja tätä varten on laadittava yhteisiä menettelyohjeita ja tavoitteita. KuntaSuomi 2004 tutkimuksesta, johon osallistui 49 kuntaa vv , käy ilmi että kuntalaisten mielipiteet kuntapalveluista olivat pysyneet yhtä myönteisinä kuin v (12) Palveluja käyttäneet kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuin ne, jotka eivät olleet niitä käyttäneet. Sivistystoimi sai parhaimman arvosanan ja huonoimman sosiaalipalvelut. Tutkimusaikana Palvelutyytyväisyys heikkeni selvimmin terveys- ja sairaanhoidossa, erityisesti mielenterveyspalveluissa. Kuntalaiset suhtautuivat kuntapalvelujen rahoittamiseen myönteisesti ja olivat valmiita panostamaan enemmän terveys- ja sairaanhoitoon, lukuun ottamatta päihdepalveluihin. Kuntalaiset olivat vähiten halukkaita opetustoimen lisärahoittamiseen. Tyytymättömyys kuntapalveluihin lisäsi asukkaiden valmiutta lisärahoittamiseen. Suurten kuntien asukkaat suhtautuivat myönteisemmin rahoituksen lisäämiseen kuin pienten kuntien asukkaat. Toisaalta pienten kuntien asukkaat olivat tyytyväisimpiä kunnan palveluihin kuin suurten kuntien asukkaat. Palvelutyytyväisyys vähensi kuntalaisten lisärahoitushalukkuutta. Kielibarometrin 2004 tuloksista ilmenee, että pienten kuntien vähemmistöt (sekä ruotsin- että suomenkieliset) ovat tyytyväisempiä kuin suurten kuntien. Tämä on todettavissa myös KuntaSuomi 2004 tutkimuksen ruotsinkielisten kuntalaisten myönteisemmässä asenteessa. Vähemmän koulutetut kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuntapalveluihin kuin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kunnan koolla on yhteys kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen (liite 4, kuva 1). Kuntakoon lisäksi vaikuttavat kunnan asukastiheys, elinkeinoelämä, ikä- ja koulutusrakenne palvelutyytyväisyyteen. Sitä vastoin kunnan poliittisilla voimasuhteilla ei ollut yhteyttä asukkaiden kuntapalvelutyytyväisyyteen. Ruotsinkielinen palvelunumero Tavoitteena on helpottaa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön pääsyä julkisiin palveluihin - koko pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen sisääntuloportin avulla - Internetin kautta, puhelimitse tai käymällä yhteispalvelupisteessä - järjestämällä palvelutarjonta ihmisen elämäntilanteiden tai elämänvaiheiden mukaisesti - välittämällä keskitetysti ruotsinkielisiä etäpalveluja, mikä edellyttää että työntekijät hallitsevat pääkaupunkiseudun kaupunkien koko palveluvalikon Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen väestö voisi toimia pilotointiryhmänä. Pilotilla voidaan hankkia kokemuksia nykyistä Call Center toimintaa laajemmasta palvelukonseptista. Palvelut voitaisiin ryhmittää erialisiin elämäntilanteisiin, esimerkiksi päivähoito- ja kouluikä, eläkkeelle siirtyminen, kriisi, terveysongelma ja sairaus jne. On-line-apu on proaktiivinen yhteistoimintaväline, joka palvelee asukkaita ja julkista järjestelmää. Asukkaille on tarkoituksenmukaista toimia "yhden luukun" kautta, josta pääsee julkisen palvelun piiriin. Palveluihin pääsyn turvaaminen edellyttää, että asukkaiden mahdollisuudet saada yhteyttä viranomaisiin ja julkisiin laitoksiin ympäri vuorokauden paranee nykyisestä huomattavasti. Väestön parantunut Internet-osaaminen lisää asukkaiden

13 13 asioimistottumusta ja -tiheyttä.(13) Yleensä asukkaat ottavat viranomaisiin yhteyttä hankkiakseen tietoja ja hoitaakseen rutiiniasioita kuten erilaisia rekisteröintejä, asiakirjojen lähettämistä ja asioiden käsittelyä varten (etä- tai "kylmä"palvelu). Palvelua voidaan edelleen parantaa ottamalla käyttöön automaattisesti käännettäviä lomakkeita, joka tarkoittaa, että asiakkaan käyttämä lomakekieli automaattisesti käännetään käsittelijän kielelle ja päätöksen valmistuttua se palautuu asiakkaan äidinkielelle. Pääkaupunkiseudun kaupungit kehittävät tällä hetkellä kiivaasti omia sektorikohtaisia palveluportaalejaan ja front desk-puhelintoimintojaan. Tämä johtaa vaikeasti hallittavaan puhelinnumeroviidakkoon. Helsinki on portaalissaan kehittänyt elämäntilanteisiin perustuvia ja eri-ikäisille tarkoitettuja palvelupolkuja, esimerkiksi Kun olet nuori, Kun olet seniori jne. Sisältö rajoittuu kuitenkin vain palveluja hallinnoivan toimialan omaan valikkoon, vaikka käyttäjälle olisi selvästi enemmän hyötyä poikkihallinnollisesta palvelukonseptista. Kaupungissa ei myöskään ole yhteispalvelupisteitä, mutta se on toisaalta rakentanut omia hallintokuntakohtaisia tietokantoja ja puhelinpalvelua. Eräs esimerkki tästä on suuren suosion saavuttanut sosiaalipalvelua antava S-info. Vantaalla on ruotsinkielinen yhteispalvelupiste Tikkurilassa. Espoossa on kuusi yhteispalvelupistettä, Tapiolassa, Leppävaarassa, Espoonlahdessa, Espoon keskuksessa, Kalajärvessä ja Matinkylässä, jotka palvelevat sekä suomeksi että ruotsiksi. Espoossa on myös mahdollista asioida sähköisesti Internetin kautta, esimerkiksi päivähoitopaikan varaaminen. Kauniaisissa ei ole lainkaan yhteispalvelupisteitä, vaan palvelua tarjotaan hallintokunnittain puhelimitse ja Internetin kautta. Vuodesta 2004 alkaen on annettu puhelimitse (10023) tietoa terveyspalveluista Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa ja Espoossa sekä HUSn alueella. Tämän lisäksi asukkaat ovat saaneet terveysneuvoja kyseisen puhelimen kautta. Kaupungit ostavat palvelun yritykseltä. Puhelinpalvelussa työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole toistaiseksi ollut pääsyä potilasasiakirjoihin. Potilaat eivät ole myöskään voineet tilata avovastaanottoaikoja tämän puhelimen kautta, yhtä espoolaista koeterveyskeskusta lukuun ottamatta. Syksyllä nykyistä puhelinpalvelua järjestävä yritys Mawell teki asiakastyytyväisyyskyselyn, joka osoitti merkittäviä puutteita ruotsinkielellä annettavassa palvelussa. Tätä on pyritty korjaamaan rekrytoimalla henkilökuntaa, jolla ruotsinkieli on äidinkieli sekä järjestämällä kielikursseja koko henkilökunnalle. Pääkaupunkiseudun Call Center-puhelintoiminnan kehittämistarpeet ovat moninaiset, osin kielellisiä ja osin sisällöllisiä. Palvelumalliin ei kuitenkaan lähivuosina suunnitella rakenteellisia muutoksia. Ruotsinkielisiä palveluja koskeva päätöksenteko Tutkimukset ja kokemukset osoittavat että kielellisen ja kulttuurisen vähemmistön säilyminen edellyttää keskustelua ja päätöksentekomahdollisuuksia.(14) Tätä varten tulisi pääkaupunkiseudun kaupunkien järjestelmällisesti luoda luottamushenkilöistä koostuvia päätöksentekoelimiä, joiden tehtävänä olisi yhteistyössä edistää ruotsinkielistä väestöä palvelevia strategioita. Tällä hetkellä luottamushenkilöiden osallistuminen päätöksentekoon on hyvin erilainen pääkaupunkiseudun kaupungeissa.

14 14 Espoolla on ruotsinkielinen päivähoito- ja opetuslautakunta sekä ruotsinkielinen kulttuurijaosto. Sosiaali- ja terveystoimella on ruotsinkielinen neuvottelukunta, jolla lähinnä on neuvoa antava tehtävä. Lisäksi neuvottelukunta voi tehdä aloitteita sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Kielellisesti integroidun sosiaali- ja terveyspalvelumallin taustalla toimii virkamiesverkosto, joka kehittää ruotsinkielisiä palveluja tulosyksikkökohtaisesti. Verkostoa koordinoi hallintopalveluissa toimiva virkamies, joka samalla toimii ruotsinkielisen neuvottelukunnan esittelijänä. Hän on myös toimialan yhdyshenkilö ruotsinkielisissä kuntalaiskysymyksissä. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kahdeksasta jäsenistä yksi vastaa koko toimialan ruotsinkielisistä palveluista. Helsingin sosiaalilautakunnalla ja opetuslautakunnalla on molemmilla ruotsinkielinen jaosto. Ruotsinkielisellä työväenopistolla (Arbis) on oma johtokunta. Sosiaali- ja terveystoimella ei ole erikseen ruotsinkielisiä palveluja koordinoivaa virkamiesverkostoa. Vantaalla on ruotsinkielinen komitea, jonka tehtävänä on kehittää ruotsinkielisiä palveluja koko kaupungissa. Sosiaali- ja terveystoimella on yhteinen yhdyshenkilö ruotsinkielisille kuntalaisille ja lisäksi nimetty virkamies kaikissa viidessä palvelukeskuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen voimaan astuva organisaatiouudistus johtaa oletettavasti neljään palvelulinjaan omine vastuuhenkilöineen. Kauniaisissa toimii ruotsinkielinen koululautakunta. Ruotsinkielisiä huoneita lapsille ja nuorille Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisellä kouluverkostolla, jossa on yhdistetty päivähoito ja koulu, voitaisiin tarjota kokonaisille vuosiluokille kielellistä ja kulttuurista kasvatusalustaa, säilyttää suomenruotsalaista identiteettiä ja turvata perinteiden siirtämistä. Tällä tavalla voitaisiin taata lapsille ja nuorille riittävän voimakas kielellinen lähiympäristö merkittävine kulttuurivaikutuksineen. Tämä on tärkeää erityisesti sen vuoksi että suuri määrä kaksikielisiä lapsia johtaa suomenkielen lisääntyvään käyttämiseen.(15) Iltapäivähoidon tarpeessa olevien ruotsinkielisten lasten yhdistäminen omiksi kieliryhmiksi, edistää henkilökunnan yhteistyötä yhteisen kielellisen ja kulttuurisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen ruotsinkielinen hallinto luo riittävää volyymiä ja voimaa ajaa ruotsinkielisiä kysymyksiä. Toisaalta on myös epäilty, että järjestely saattaa haitata yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa ja vaikeuttaa yksityisen tai perhepäivähoidon koordinointia. Espoon ruotsinkielinen päivähoito siirrettiin opetustoimeen vuonna Yhdistymisen seurauksena ruotsinkieli, ruotsinkielinen kulttuuri ja perinteet vahvistuivat; tilojen käyttö parani; opetussuunnitelmien yhteinen kehittäminen mahdollistui; siirtyminen päivähoidosta kouluun helpottui ja henkilöstön mahdollisuudet yhteiseen täydennyskoulutukseen lisääntyi. Päätöksenteko yksinkertaistettiin perustamalla yhteinen ruotsinkielinen päivähoito- ja opetuslautakunta. Aiemmin ruotsinkielinen päivähoito oli sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen ja kouluasiat käsiteltiin koululautakunnassa. Nykyinen organisaatio antaa paremmat mahdollisuudet valvoa kokonaistaloudellisten voimavarojen jakamista. Madaltunut organisaatio vähensi esimiesten määrää ja lisäsi henkilökuntaa, joka työskentelee

15 15 ydintehtävissä. Henkilöstön suhtautuminen päivähoidon ja koulun sulautumiseen oli myönteinen.(16) Ruotsinkielisiä palveluja erityisryhmille Helsinki kartoitti v pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä sosiaalipalveluja.(17) Raportissa todettiin, että joka kunnassa ei ole mahdollista järjestää erikseen pieneen ruotsinkieliseen väestöpohjaan perustuvia sosiaalipalveluja. Kaikki ruotsinkieliset asukkaat eivät myöskään pidä mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltään palvelussa ensimmäisen luokan kysymyksenä. Monelle on tärkeää, että omakielisiä palveluja on saatavilla vaativimmissa tilanteissa, esimerkiksi terapiassa, perhe- ja päihdehoidossa. Näissä tapauksissa oletetaan myös asukkaan matkustusvalmiuden lisääntyvän. On olemassa ikäryhmiä, joille keskustelu muulla kuin äidinkielellä voi olla vaikeaa tai mahdotonta, esimerkiksi 5-vuotistarkastukseen osallistuvat lapset tai kehitysvammaiset ja dementiasta sairastavat potilaat. Pieni ruotsinkielinen asiakasryhmä tai harvemmin käytetty ruotsinkielinen palvelu edellyttää palveluja järjestettäessä erityisratkaisuja. On keskusteltu liikkuvista ja rotaatiossa olevista yksiköistä. Helsingissä ja Espoossa on suhteellisen iso ruotsinkielinen väestöpohja, jonka vuoksi nämä kaupungit voisivat hyvin rakennetussa järjestelmässä toimia palveluntuottajina. Pienen ruotsinkielisen väestöpohjan omaavalla Vantaalla ja Kauniaisilla voisi taas olla kiinnostusta ostaa pieniä määriä sosiaalipalveluja. Kuntien välisestä tehostetusta ja järjestäytyneestä yhteistyöstä olisi hyötyä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaishoidon ja joiltakin osin iäkkäiden hoivapalvelujen ruotsinkielisille käyttäjille.(18) Ruotsinkielisten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toimivat pääkaupunkiseudulla osin hyvin, mutta osin sattumanvaraisesti tai ei lainkaan. On ehdotettu, että perustettaisiin yhteinen ruotsinkielinen perhekeskus ja perheneuvola pääkaupunkiseudulle. Ruotsinkielinen päihdehuolto on päätetty keskittää Helsingin läntiseen A-klinikkaan v aikana.(19) Yhteenvetona voi todeta, että kaupunkien välinen sekä virallinen että epävirallinen yhteistyö on toistaiseksi ollut vaatimatonta ja sattumanvaraista. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla ei ole pysyvää yhteistyöelintä, jolle kuuluisi kuntarajat ylittävä järjestelmällinen suunnittelutyö ja joka toimisi kokemusten ja tiedon vaihdon foorumina. Tämän vuoksi hyvin toimivia malleja ei saada levitytettyä pääkaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle käyttäjää Ruotsinkielisten terveyspalvelujen parantaminen voisi osana koko väestön terveyspalvelujen kehittämistä lähteä kaikkien asukkaiden terveyskeskukseen listautumisesta kunnasta riippumatta. Maksuliikenne hoidettaisiin maksusitoumuksella tai muilla vastaavilla järjestelyillä. Uusi työskentelytapa saattaisi edellyttää henkilöstöresurssien uudelleen jakoa. Ruotsinkielisillä potilailla on lakiin perustuva oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellä terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa. Tämä tarkoittaa että henkilöstö on velvollinen huolehtimaan hoidon toteuttamisesta ruotsiksi mm. varmistaakseen turvallisen hoidon.

16 16 Espoossa v tehdyssä selvityksessä todettiin että ruotsinkielisillä asukkailla oli suurin tarve saada puhua omaa äidinkieltään lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan kanssa.(20) Ruotsinkielisten terveyskeskuspotilaiden omakielisen hoidon tarve näytti olevan riippumaton iästä ja sairauden kestosta.(21) Mutta mitä huonompi suomenkielen taito sitä suurempi oli potilaan tarve saada palvelua ruotsiksi. Potilaat eivät halunneet itse ilmaista omia kielivaikeuksiaan vaan toivoivat henkilöstöltä kykyä tunnistaa ruotsinkielisen palvelun tarvetta. Helsingissä hyväksyttiin v palveluohjelma ruotsinkieliselle väestölle. Sen mukaan päätettiin antaa ruotsinkielisten potilaiden listautua kolmeen ruotsinkieliseen terveyskeskukseen, Munkkiniemi, Itäkeskus ja Viiskulma. Ajanvaraus hoidetaan yhteisestä puhelinnumerosta, joka on saanut paljon kiitosta. Syksyllä 2006 oli ruotsinkielistä asukasta ilmoittanut tarvitsevansa terveyspalveluja omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisiä sosiaalipalveluja annetaan keskistetysti Mechelininkadun ruotsinkielisessä yksikössä, johon ruotsinkielisiä asukkaita ohjataan. Muissa yksiköissä ei voida turvata palvelujen saantia ruotsiksi. Espoon ja Vantaan ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhoito on järjestetty integroidusti - palvelua tarjotaan kaikissa yksiköissä, eikä ole määriteltyjä ruotsinkielisiä yksiköitä - mikä takaa palvelujen saamisen lähellä asuinpaikkaa, mutta tarve ja tarjonta eivät välttämättä vastaa toisiaan. Pienessä kunnassa, jossa asuu suhteellisen paljon ruotsinkielisiä asukkaita, kuten Kauniaisissa, integroitu malli toimii hyvin. Henkilöstön rekrytointi ja kielenkäyttölisä Koulutetun henkilöstön rekrytointi pääkaupunkiseudun kaupunkeihin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä opetustehtäviin, vaikeutuu jatkuvasti. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön vaihtuvuus pääkaupunkiseudulla on suuri ja vaikeuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä. Taloudellinen tilanne on lisäksi rajoittanut ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä vastaavalla tavalla kuin enemmistölle. Ruotsinkielisten palvelujen tarve ylittää tarjonnan, jonka vuoksi on välttämätöntä rekrytoinnin lisäksi luoda suomenkieliselle henkilöstölle edellytyksiä palvella ruotsiksi. Esimerkiksi henkilöstön tulisi voida opiskella ruotsinkieltä työajalla. On osoittautunut vaikeaksi arvioida henkilökunnan todellista ja tarvittavaa ruotsinkielen taitoa. Yleensä tilastot antavat henkilöstön kielivalmiuksista myönteisemmän kuvan kuin mikä on todellinen tilanne. Usein myös luotetaan kielikokeisiin, jotka eivät kuitenkaan takaa ruotsinkielen hallintaa. Ruotsinkielen taitoa osoittavan todistuksen lisäksi henkilöstön tulee osoittaa osaavansa palvella kyseisellä kielellä eli käyttää ruotsinkieltä. Kielitaidosta tulisi palkita ns. kielenkäyttölisällä sellaista henkilöä, joka palvelee ruotsiksi ja jonka kielitaito on välttämätön hyvän kokonaispalvelun kannalta. Henkilökohtaisen palkitsemisen tulisi olla tuntuva, jotta sillä olisi toivottua tehoa. Espoon hyväksymän kielitaitosäännön mukaan sekä vakituisella että tilapäisellä henkilöstöllä tulee olla työtehtävien suorittamiseen vaadittavia kielivalmiuksia. Kielitaidon osoittamista varten vaaditaan todistus. Muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen

17 17 Espoo käyttää edelleen kielilisää, ei kielitaitolisää, joka on suuruudeltaan noin 12 euroa/kuukaudessa. Kielilisää maksetaan ainoastaan ruotsinkielen taidosta. Helsingin henkilöstöltä vaadittavat kielelliset valmiudet on liitetty työtehtävään. Yksiköiden esimiehet päättävät tehtävistä, joiden suorittaminen edellyttää koko henkilökunnalta tai osalta henkilöstöä kykyä palvella ruotsiksi. Erityisen tärkeänä pidetään välittömässä asiakastyössä olevien työntekijöiden kielitaitoa. Tällä tavalla voidaan myös keskittää vähemmistölle annettava palvelu määrättyihin yksiköihin tai henkilöihin. Sekä kirjallisesta että suullisesta kielitaitovaatimuksesta maksetaan korkeampaa palkkalisää kuin pelkästään suullisista taidoista. Palkkalisä sisältyy joko suoraan palkkaan tai annetaan henkilökohtaisena lisänä. Viimeksi mainittu sisältää suuremman joustomahdollisuuden kuin aiempi kielilisä, jonka vuoksi se soveltuu hyvin ruotsinkielisen palvelun painoarvon ja priorisoinnin osoittamiseksi työyksikössä. Aiemmasta, vaatimattomasta kielilisästä on kokonaan luovuttu. Kauniaisten hallintosäännössä vuodelta 2004 todetaan, että hallinnossa ja toiminnassa tulee suomenkielisten ja ruotsinkielisten tarpeet huomioida tasapuolisesti kaikilla tehtäväalueilla. Kaupungin yksiköt vastaavat siitä että työntekijöiden keskuudessa on riittävä määrä suomen- ja ruotsinkielentaitoisia henkilöitä palvelun hoitamiseksi. Työntekijöiden kielitaito varmistetaan todistuksella. Kaupungissa ei ole käytössä kielilisää, vaan kielitaito palkitaan henkilökohtaisella lisällä. Vantaalla ei ole hyväksyttyä kielitaitosääntöä. Jokaisella toimialalla on omat määräyksensä. Kaupunki maksaa henkilökohtaista lisää, jos työ edellyttää ruotsinkielen taitoa. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinto toimii todistuksena ruotsinkielen osaamisesta koska kyseinen kieli sisältyy em. tutkintoihin. Esimies tarkistaa suullisen taidon työhönottotilanteessa. Kaupungin rekrytointiohjeissa on myös maininta kielitaidosta.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Työryhmä 14

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Työryhmä 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISET PALVELUT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Työryhmä 14 Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut Sisältö Sivu Työryhmän tehtävä 3 1 Pääkaupunkiseudun visio 4 2 Ehdotukset

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä NEO-SEUTU Hamed Shafae 18.12.2009 Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä Vantaan kaupungin yhteispalvelun toimipaikat sijaitsevat Tikkurilassa, Myyrmäessä, Hakunilassa, Korsossa ja

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 20.11.2013

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 20.11.2013 4371/05.10.00/2013 127 Periaatepäätös suomenkielisten, kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella aamuja/tai iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon oikeutettujen kehitysvammaisten ja autististen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 PÖYTÄKIRJA 1 1 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 Kokoustiedot Aika Keskiviikko 18.3.2015 klo 17.33 19.57 Paikka Leppävaaran lukio, Veräjäpellonkatu 10 Läsnä Luottamushenkilöjäsenet Päivi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi 02.12.2014 Sivu 1 / 1 4948/01.00.00/2014 43 Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tahvanainen, puh. 050 591 3421 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 Soveltamisala Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle suoritetaan 1) palkkiota luottamustoimen hoitamisesta; 2) korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot