OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA"

Transkriptio

1 OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA Omahoitajalta äidille ja isälle Autan lastasi muistamaan sinut. Vaikka hän oppii tuntemaan minut, ja luottamaan minuun, hän turvautuu sinuun. Minä olen lapselle laina. Sinä olet tärkein aina.

2 OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA Johdanto 1. Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen 1.1. Varhainen vuorovaikutus 1.2. Kiintymyssuhde 2. Kasvatuskumppanuus osana omahoitajuutta 3. Omahoitajuus käytännössä 3.1. Hoidon aloituskäytännöt 3.2. Harjoittelujakso 3.3. Muistukkeet 3.4. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen 3.5. Ennakointia ja jatkuvuuden varmistamista 4. Omahoitajan tehtävät 4.1. Vanhempien kanssa 4.2. Ryhmässä 4.3. Omahoitajan ja lapsen päivä 4.4. Siirtyminen uuteen ryhmään 5. Omahoitajuus onnistuu 5.1 Esimiehen rooli 5.2 Kasvattajayhteisön toiminta Liitteet: Aineiston laatimiseen osallistunut työryhmä Lähteet 2

3 Johdanto Espoon suomenkielisessä päivähoidossa on tavoite, että alle 3-vuotias lapsi saa omahoitajan päivähoidon alkaessa. Omahoitajuuden toteutumista arvioidaan seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Hoitosuhteen alkaessa lapselle nimetään ns. omahoitaja 2. Omahoitaja vastaa ensisijaisesti lapsen ja perheen tutustumisesta hoitopaikkaan. 3. Omahoitaja toimii mahdollisimman paljon lapsen kanssa. 4. Omahoitajalla on päävastuu yhteistyöstä lapsen vanhempien kanssa Kehittämishanke Omahoitaja-käytännön kehittäminen Espoossa on alkanut 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1996 Espoonlahdessa, Soukankujan päiväkodissa, alkoi kolme vuotta kestänyt Auta lasta kasvamaan -projekti, jossa henkilökunta perehtyi uudenlaiseen työskentelytapaan, joka pohjautuu Yhdysvalloissa kehitettyyn samannimiseen lähestymistapaan. Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueella on useita ryhmiä, joissa omahoitajuutta on toteutettu jo pitkään. Lisäksi siellä on onnistuttu luomaan tukirakenteet, jotka ovat mahdollistaneet toimintatavan ylläpitämisen ja kehittymisen. Tärkeimpänä tukirakenteena ovat säännölliset vertaisryhmätapaamiset, joita järjestetään säännöllisesti eri pienalueilla. Tapaamisia vetää oman alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai kaksi päiväkodinjohtajaa. Tässä oppaassa esiteltävä omahoitajakäytäntö liittyy alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon kehittämishankkeeseen, jossa sovelletaan alle 3-vuotiaan lapsen kehitystä koskevaa uusinta tutkimustietoa päivähoidon käytäntöihin. Tavoitteena on omahoitajuuden toteutuminen alle 3-vuotiailla lapsilla, tutkimustiedon käytön lisääntyminen ja päivähoidon positiivisten vaikutusten lisääntyminen pienten lasten kehityksessä. 3

4 Kehittämishanketta on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunnan kanssa. Espoon päivähoito osallistui Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimushankkeeseen, joka kulki Kenguru-projektin nimellä. Tavoitteena on ollut kehittää ja arvioida sellaisia työskentelytapoja, jotka tukevat lapsen suotuisaa kehitystä ja lisäävät kasvattajien ymmärrystä lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja tarpeista. Tutkimushankkeeseen osallistui yhdeksän alle 3-vuotiaiden päiväkotiryhmää espoolaisista päiväkodeista: Niittymaan ja Seilinmäen päiväkodeista sekä Taavinkylän lastentalosta Tapiolasta ja Perkkaanpuiston, Kartanonpuiston, Ruusulinnan ja Kallionkujan päiväkodeista Leppävaarasta. Ryhmien henkilökunta sai koulutusta kevään 2005 aikana ja varsinainen tutkimus alkoi elokuussa 2005 ja päättyi kesäkuussa Tutkimus perustui samaan, Auta lasta kasvamaan -malliin kuin Soukankujan päiväkodin projekti. Tutkimushankkeen aikana henkilökunta sai työnohjausta, joka tuki heidän toimintaansa, uuden työskentelytavan omaksumista ja toteuttamista. Hankkeeseen sisältyi kaksi arviointivaihetta, jolloin kerättiin tietoa hankkeen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Tutkimushankkeen tulokset valmistuvat kevään 2007 aikana. Osaamisen kehittäminen Tällä hetkellä omahoitajuuteen ja alle 3-vuotiaiden lasten kehitykseen liittyvä osaaminen vaihtelee eri päivähoitoyksiköissä. Muutamat yksiköt ovat soveltaneet käytäntöä jo useita vuosia ja hankkineet runsaasti koulutusta toisten vasta aloitellessa. Päivähoidon tulosyksikkö on järjestänyt omahoitajakäytännön osaamista lisäävää koulutusta, jossa on hyödynnetty henkilöstön osaamista ja vuosien aikana kertynyttä kokemusta. Koulutusta kehitetään edelleen ja sen myötä on tarkoitus vakiinnuttaa omahoitajakäytännöt osaksi espoolaista päivähoitoa. Tavoitteena on löytää jokaiseen yksikköön parhaiten soveltuva tapa toteuttaa omahoitajuutta. 4

5 Keväästä 2006 alkaen on kokoontunut säännöllisesti omahoitajatukiverkoston ydinryhmä, jossa on jäseninä mm. Kenguru-päiväkotien ja Soukankujan johtajat sekä muiden päiväkotien edustajia, jotka ovat toteuttaneet omahoitajakäytäntöjä. Lisäksi mukana on konsultoiva erityislastentarhanopettaja kustakin palvelukeskuksesta. Ryhmän tehtävänä on luoda ja ylläpitää käytäntöjä omahoitajuuden kehittämiseksi ja laajentamiseksi Espoon päivähoidossa. Haaste esimiehille Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöön kaikkiin päivähoitoyksiköihin. Jotta aineisto palvelisi tarkoitustaan ja omahoitajakäytäntö pääsisi entisestään kehittymään, on tärkeää korostaa, että esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus siihen, miten omahoitajuutta toteutetaan. Esimies voi helpottaa omahoitajan työtä kertomalla vanhemmille jo ensimmäisen kohtaamisen aikana, miksi omahoitajuus on hyvä asia ja miksi sitä päiväkodissa noudatetaan. Hyvä esimies tukee ja kannustaa tiimejä työssään, etsii ratkaisuja ja toimii ennakkoluulottomana kehittämistyön tukijana. 5

6 1. Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen 1.1 Varhainen vuorovaikutus Varhaisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen myöhemmälle sosiaaliselle, emotionaaliselle ja älylliselle kehitykselle. Usein ensimmäinen merkittävä vuorovaikutuspari on äiti, toisinaan myös isä tai muu lasta hoitava aikuinen. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvaa vuorovaikutusta. Vauva kiintyy hoivaajaansa syntymähetkellä olemassa olevan, voimakkaan, turvallisuudentarpeen vuoksi. Maslowin mukaan tämä on ihmisen ensisijainen perustarve. Varhaisessa kiintymisessä on keskeistä, että vauva kokee läheisyyden, eron ja jälleennäkemisen turvallisina. (Hautamäki 2000.) Äidin (tai ensimmäisen hoivaajan) ja lapsen suhteeseen perustuu lapsen koko myöhäisempi kehitys. (Keltikangas-Järvinen 2000.) Kaikki lapsen kehityksen perusedellytykset on esitetty kiintymyssuhdeteoriassa, jota esitellään lyhyesti seuraavassa luvussa. Lapsen ja vanhemman onnistunut vuorovaikutus koostuu useista eri elementeistä. Ne voidaan laajentaa käsittämään vuorovaikutusta, joka syntyy lapsen ja päivähoidon henkilökunnan välille. Näitä tärkeitä elementtejä ovat jatkuvuus, toistuvuus, ennakoitavuus, sensitiivisyys, lapsen viestien oikea lukeminen, turvallisuus, fyysinen kosketus, katsekontakti, kieli, temperamentin huomioiminen ja tunteiden yhteen soinnuttaminen. Kun vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteen muodostumiseen panostetaan, syntyy hyvä perusta lapsen psyykkiselle kehitykselle. Lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja ryhmän muihin lapsiin päiväkodissa; syntyy yhteenkuuluvaisuuden tunne. 6

7 Keskustelun aiheita - Muistele, minkälaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on luottamuksen syntymisestä suhteessa lapseen ja/tai vanhempaan? - Mitä olet oppinut niistä tilanteista, joissa olet ollut osallisena? 1.2 Kiintymyssuhde Lasten psykiatri John Bowlby kehitteli kiintymyssuhdeteoriaa, jossa hän pyrki käsitteellistämään ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmenevinä stressin muotoina, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä. Lapsen suhde tuttuun hoitavaan aikuiseen aktivoituu aina, kun turvallisuuden tunne laskee tietyn tason alapuolelle. Aktivoituminen näkyy erilaisina tapoina lähestyä aikuista tai saada aikuinen lähemmäksi itseä. (Sinkkonen, 2003) Kiintymisen tarve Lapsella on synnynnäinen tarve kiintyä hoivaajaansa. Bowlby löysi yhdistävän tekijän selittämään varhaista äidin ja vauvan välisen suhteen voimakkuutta ja tiiviyttä. Lapsi kiintyy oman turvallisuuden tarpeensa vuoksi hoivaajaansa. Kiintyminen tapahtuu aina, vaikka hoivaaja olisi laiminlyövä, etäinen tai vihamielinen, ellei parempaa ole tarjolla. Varhaisin vauvan ilmaisema kiintymyksen muoto on itku. Kun taidot kehittyvät, vauva viestii kontaktinhaluaan hymyilemällä, jokeltelemalla ja lähestymällä äitiä (ryömiminen, konttaaminen ja lopulta kävely). Vähitellen lapsi oppii säätelemään ja muuntelemaan käytöstään toivotun päämäärän mukaiseksi. (Sinkkonen 2003) 7

8 Kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden (pelko, kiukku, suru, ikävä) käsittelemisessä. (Lund, 2005.) Luottamus opitaan Mary Ainsworth luokitteli äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta Bowlbyn näkemysten pohjalta. Hän etsi toistuvia ja tyypillisiä vuorovaikutusmalleja. Hänen tutkimuksensa pohjalta syntyi malli, jonka perusteella yksivuotiaan kiintymyssuhteen laatua voidaan määrittää. Hän jakoi lasten kiintymyssuhteet kahteen luokaan: turvallisesti (secured) kiintyneet ja turvattomasti kiintyneet, jotka jakautuvat kahteen alaluokkaan välttelevät (avoidant) lapset ja vastustelevat eli ambivalentit lapset. Myöhemmin todettiin, että osa lapsista jäi näiden luokkien ulkopuolelle. Main ja Solomon nimittivät näitten lasten kiintymyssuhteita organisoitumattomiksi. (Sinkkonen 2003) Turvallisesti kiintynyt lapsi luottaa siihen, että äiti on saatavilla vastaamassa hänen tarpeisiinsa. Näiden lasten tunneilmaisu on suoraa ja avointa, luottaen äidin asianmukaiseen lapsen tarvetta vastaavan reaktioon. Havainnot äidin ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta osoittavat, että äiti reagoi lapsen viesteihin tunneherkästi, nopeasti ja asianmukaisesti. (Sinkkonen-Kalland 2001.) Turvallinen kiintymyssuhde on yhteydessä hyvään stressin ja turhautumisen sietokykyyn. Nämä ominaisuudet yhdistetään persoonallisuuden joustavuuteen. Luottavainen lapsi oppii varhain, mitä suhteessa oleminen merkitsee. Hän kykenee hyvään vastavuoroisuuteen, hallitsee impulsseja hyvin ja on empatiakykyinen. Turvaton kiintymyssuhde ei kuitenkaan ole synonyymi häiriöille tai sairauksille. (Sinkkonen, 2003, s101.) Turvattomasti kiintynyt lapsi säästelee tunneilmaisussaan ja välttää erityisesti kielteisten tunteiden ilmaisua. Hän on oppinut, ettei hänen hätäänsä vastata ja alkaa tukahduttaa viestejään. Välttelevästi kiintynyt lapsi voi myös vääristää tunneilmaisuaan. Tällainen lapsi on vain vähän kiinnostunut ympäristöstään, koska hänen täytyy jatkuvasti pitää huolta hoivaajansa 8

9 epävarmasta läsnäolosta. Turvattomasti kiintyneelle lapselle ei ole syntynyt pysyvää kiintymyssuhdemallia. Hän vaihtelee mallia äkkinäisesti ja käyttäytyy odottamattomasti esimerkiksi erotilanteissa. Tällaisten lasten hoivaajat toimivat lastensa kanssa epäjohdonmukaisesti. Lapsi ei ole voinut oppia tunneilmaisunsa ja hoivaajan siitä seuraavan toiminnan vastaavuutta, koska reaktio vaihtelee esimerkiksi hoivaajan vireystilan mukaan. (Sinkkonen- Kalland 2001.) Tue kiintymyssuhdetta Lapsella ja aikuisella on tarve, turvallisuuteen, huolenpitoon, rajoittamiseen, ymmärrykseen, rakkauteen, läheisyyteen, kokemusten jakamiseen ja jatkuvuuteen ihmissuhteissa sekä siihen että joku pitää lasta mielessä kokonaisvaltaisesti. (Schulman 2003) Omahoitaja tutustuu lapseen jo ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon. On tärkeää varmistaa, että molemminpuolisen kiintymyksen on mahdollista syntyä ja, että vanhempien ja omahoitajan välillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet. Erityistä huomiota kiinnitetään ero- ja hakutilanteisiin, jotka rauhoitetaan. Lapselle annetaan aikaa käsitellä tunteita ja tarjotaan mahdollisuus leikkiä tavaroilla (muistukkeilla), jotka muistuttavat kodista ja vanhemmista. Kiintymyssuhteen korostaminen antaa mahdollisuuden ilmapiirille, joka tekee työstä sekä haasteellisempaa että mielekkäämpää. Omahoitajuus rakentuu kiintymyssuhteelle. Omahoitaja tukee vanhemman ja lapsen kiintymyssuhdetta pitämällä vanhemman lapsen mielessä päivähoitopäivän ajan. Hän tukee ja lohduttaa lasta erohetkellä ja antaa vanhemmalle aikaa eron käsittelyyn. Omahoitaja kertoo vanhemmalle lapsen päivän kulusta ja lapsen tunteista mahdollistaen niin vanhemman osallisuuden lapsen koko päivään. Kiintymyksen syntyminen lapsen ja omahoitajan välille on ensiarvoisen tärkeää. 9

10 Keskustelun aiheita - Muistele, minkälaisia kokemuksia sinulla on lapsen ja vanhemman tukemisesta esimerkiksi erotilanteessa. - Mitä olet oppinut niistä tilanteista, joissa olet ollut osallisena? 10

11 2. Kasvatuskumppanuus osana omahoitajuutta Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stm. 2005) vanhempien ja henkilökunnan välinen yhteistyö linjataan kasvatuskumppanuudeksi. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilökunnan ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. (Kaskela - Kekkonen 2006) Aikuisen herkkyys ja kyky ymmärtää lasta luo perustan hyvälle kasvulle ja inhimilliselle yhteenkuuluvuudelle. Tunnekokemuksilla on keskeinen merkitys varhaisessa vuorovaikutuksessa ja koko lapsen kehityksessä. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhemman ja henkilökunnan, tiedot ja taidot. Vahvista vuorovaikutusta Kasvatuskumppanuuden on tarkoitus vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta. Henkilökunta tarvitsee tähän tehtävään tietämystä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja kykyä edistää sitä. Lapsen ja vanhemman suhteen kannattelussa on tärkeää kuunnella vanhempien kokemuksia. Hoitosuhteen aloitusvaihe ja siirtyminen hoitopaikasta toiseen ovat keskeisiä lapsen tuen saannin ja hoidon kannalta. Kasvatuskumppanuus perustuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteisiin. Käytännössä kasvatuskumppanuus rakentuu tutustumiskäynnistä ja aloituskeskustelusta, lapsen vastaanottamisesta ja tutustumisvaiheesta, päivittäisistä kohtaamisista sekä kasvatuskeskusteluista. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta, se otetaan puheeksi vanhemman kanssa. Henkilökunnan haasteena on toimia tavalla, joka ylläpitää ja vahvistaa vanhempien luottamusta henkilöstön tahtoon ja kykyyn auttaa lasta ja perhettä. 11

12 Kuuleminen Kuuleminen on ensisijassa suhde toiseen ihmiseen. Kuulevassa suhteessa pysähdytään kuulemaan toisen ihmisen asiaa, ajatuksia ja puhetta. Se on eläytyvää kuuntelemista ja keskittymistä. Se sisältää aina läsnäolon vaatimuksen. Ulospäin se näyttäytyy toiselle aitona kiinnostuksena, empaattisuutena ja rehellisyytenä. Kunnioitus Kunnioitus ilmenee toisen ihmisen arvostamisena ja hyväksymisenä. Avoimuus ja myönteisyys auttavat ihmistä ymmärtämään, että häntä kunnioitetaan ja arvostetaan. Luottamus Luottamus rakentuu kuulemisen ja kunnioituksen periaatteille. Luottamuksen syntyyn henkilökunnan ja vanhempien välillä tarvitaan aikaa, yhteisiä tapaamisia ja vuoropuhelua. Kasvattajan herkkyys suhteessa lapseen herättää luottamusta. Luottamuksen syntyyn vaikuttavat ihmisen aiemmat kokemukset ja muistot samantapaisissa tilanteissa. Dialogi Dialogi on vuoropuhelua, jonka lähtökohta on kuulemisessa. Dialogi toteutuu tasa-arvoisessa keskustelussa, jossa toisen tieto ei ole toista merkityksellisempää tai arvokkaampaa. Dialogisessa keskustelussa luodaan yhteistä ymmärrystä kuuntelemalla toista ja vastaamalla kuultuun asiaan. Keskustelussa tarvitaan kykyä sovittaa yhteen erilaisia tulkintoja todellisuudesta. Dialogisessa keskustelussa keskeistä on luoda hyvä ilmapiiri työntekijän ja vanhemman välille. "Keskustelussa pohditaan yksin ja yhdessä koettua, elettyä. Tutkitaan ja tarkastellaan sekä omien että toisten näkemyksiä ja ollaan ehkä valmiita oppimaan ja tarvittaessa muuttamaan omia mielipiteitä." ( Kaskela Kekkonen 2006) 12

13 Kasvatuskumppanuuden periaatteet sopivat hyvin omahoitajuuteen. Omahoitajan ja vanhemman tietoinen sitoutuminen ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen ovat osa päivähoidon laadukasta toteutusta. Kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteet luovat pohjan myös hyvälle omahoitajuudelle. Kasvatuskumppanuudessa nostetaan esille aloitusvaiheen merkityksellisyys ja jatkuvan yhteyden pitäminen omahoitajan ja vanhemman välillä. Espoon päivähoidossa käytössä olevat Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - lomakkeet on tehty kasvatuskumppanuuden periaatteita kunnioittaen. Pyrkimyksenä on, että lomakkeet auttavat sekä vanhempia että henkilökuntaa etenemään kohti kasvatuskumppanuutta. Keskustelun aiheita - Muistele omia keskustelukokemuksiasi vanhempien kanssa. Minkälaisissa tilanteissa olet kokenut onnistumisia? Miksi? - Mitä ajattelet kasvatuskumppanuuden periaatteista? Millä tavalla ne tukevat omia ajatuksiasi tai eroavat niistä? - Miten toteutat em. periaatteita käytännössä? 13

14 3. Omahoitajuus käytännössä Seuraavassa Kenguruprojektiin kuuluneiden päiväkotien ja Soukankujan päiväkodin pienten ryhmissä työskentelevät työntekijät kuvaavat omaa työtään ja mitä omahoitajuus tarkoittaa heidän työssään 3.1 Hoidon aloituskäytännöt Kun uusi lapsi on tulossa hoitoon, tiimissä sovitaan, kuka on uuden lapsen omahoitaja. Samalla sovitaan, miten omahoitaja voi olla tutustumisajan lapsen ja perheen kanssa. Työvuorot sovitaan niin, että omahoitaja voi olla paikalla, kun lapsi on vanhempineen harjoittelemassa: tiimi tukee aloituksen onnistumista. Perheelle lähetetään postitse Tervetuloa päivähoitoon -lomake, joka auttaa vanhempia keskustelemaan omasta lapsestaan. Mikäli vanhemmat eivät ole ottaneet yhteyttä hoitopaikkaan, omahoitaja soittaa vanhemmille ja sopii alkukeskustelun ajankohdan. Ensimmäiseen keskusteluun kutsutaan molemmat vanhemmat tai ainakin vanhempi, joka on hoitanut lasta kotona. Vanhemmille esitetään toivomus, että he tulevat keskusteluun ilman lasta. Vanhempia pyydetään täyttämään lomakkeet etukäteen ja tapaamisessa keskustellaan lomakkeisiin kirjatuista tai muista vanhemmille tärkeistä asioista. Palvelusopimus voidaan täyttää myös tässä vaiheessa tai vasta harjoittelujakson loputtua. Keskustelun tärkein tavoite on, että vanhemmille jää avoin ja positiivinen kuva päiväkodin ilmapiiristä ja omahoitajasta. Vain siten vanhemmat voivat tuoda lapsen turvallisin mielin hoitoon. Vanhempien positiivinen asenne tulevaa hoitopaikkaa kohtaan lisää lapsen turvallisuuden tunnetta, sillä pienikin lapsi vaistoaa jos äidillä tai isällä on pelon ja jännityksen tunteita uutta hoitopaikkaa kohtaan. 14

15 Vanhemmille esitellään päiväkoti ja muu ryhmän henkilökunta rauhassa keskustellen. Samalla suunnitellaan yhdessä tutustumisaika, joka on noin kaksi viikkoa. Vanhemmille annetaan mahdollisuus kertoa lapsestaan ja hoidon aloittamiseen liittyvistä tunteista, odotuksista ja toiveista. Keskustellaan myös tunteista, joita hoidon aloittaminen herättää lapsessa mm. ikävä, kiukku, eroahdistus ja pelko. Omahoitaja kertoo, että pieni taaperoikäinen lapsi ei voi muistaa äitiä/isää koko pitkää päivää. Mietitään yhdessä, miten lapsen oloa voidaan helpottaa erossa olon aikana, esimerkiksi ns. muistukkeilla ja turvaleluilla (rätti, tutti, pehmolelu). Omahoitaja kannattelee lasta puhumalla äidistä ja isästä sekä katsomalla yhdessä valokuvia vanhemmista. Keskustellaan, miten lapsi voi ilmentää tunteitaan päivän aikana, erotilanteessa tai lasta haettaessa. Kiukku saattaa tulla vasta kotona, koska on ollut ikävä koko päivän. Lapsi voi ilmaista kiukulla hoitavan aikuisen tarpeen saadakseen hellyyttä ja sylissä oloa. 3.2 Harjoittelujakso Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu yhdessä vanhemman ja omahoitajan kanssa päiväkodin kaikkiin eri toimintoihin lyhyissä jaksoissa ja perheelle sopivina ajankohtina. Tutustumisjakson aikana vanhempi kertoo arvokasta tietoa lapsen tottumuksista ja rutiineista kotioloissa. Kahden viikon aikana omahoitaja, päiväkoti ja myös ryhmän muut aikuiset ja lapset tulevat lapselle tutuksi. Jakson jälkeen lapsen on helpompi jäädä hoitoon yksin. Omahoitaja on avainhenkilö perheen perehdyttäjänä ja muut tiimin jäsenet tukevat häntä. Osa vanhempien lapseensa liittyvästä asiantuntijuudesta siirtyy omalle hoitajalle ja omahoitaja on henkilö, jonka mielessä lapsi on koko ajan. 15

16 3.3 Muistukkeet Muistukkeet ovat esineitä tai asioita, jotka tuovat lohtua ikävän yllättäessä. Muistuke voi olla esimerkiksi oma lelu, rätti, äidin paita tai äidin valokuva. Se on mukana joka päivä ja lapsi saa sen aina halutessaan. Heti hoidon alussa vanhempia pyydetään tuomaan, joku lapselle tärkeä asia muistukkeeksi. Vanhempien valokuvat ovat erityisen hyviä muistukkeita. Niitä katsellaan, kun lapsi ikävöi tai on itkuinen, samalla jutellaan lapselle ikävästä, kerrataan päivän kulkua ja milloin ja kuka tulee hakemaan. Lapselle kerrotaan myös, että ikävä menee ohi. Vanhempien valokuvat voivat olla esimerkiksi korissa lasten pöydissä, koska usein ikävä yllättää ruokailuhetken aikana. Silloin on hyvä katsella äidin kuvaa vähän aikaa. Keskustelun aiheita: - Mieti, miten edellä esitetyt tutustumiskäytännöt eroavat siitä, miten yleensä toimit? - Mitä asioita tiiminne täytyy huomioida, että edellä kuvatun kaltainen päivähoidon aloitus olisi mahdollista teidän yksikössänne? - Minkälaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on muistukkeiden käytöstä? 3.4 Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen Pitkän hoitopäivän aikana omahoitaja pyrkii säilyttämään äidin ja isän lapsen mielessä. Yhtä tärkeää on myös kuvailla lapsen tunnetiloja ja reaktioita vanhemmille hoitopäivän jälkeen, jotta heillä olisi mahdollisuus säilyttää kykynsä tuntea yhdessä lapsen kanssa. Lapsen ja vanhemman suhde säilyy elävänä ja lapsi saa parhaan tuen. 16

17 Luottamussuhde omahoitajan ja vanhemman välillä syntyy vasta kun molemmat ovat vakuuttuneita toistensa sitoutumisesta lapseen. Vanhemman kuunteleminen ja hänen tunteittensa ja ajatustensa ymmärtäminen ja kunnioittaminen mahdollistaa sen, että hän on avoin omahoitajan ajatuksille ja ehdotuksille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 2-3 kuukauden kuluttua lapsen hoidon alkamisesta. Vanhemmat valmistutuvat omalla osallaan keskusteluun (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma: vanhempien osa) ja omahoitaja käyttää henkilökunnan osaa (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma: henkilökunnan osa). Keskustelussa puhutaan lapselle ominaisesta tavasta toimia, tuen tarpeesta ja sovitaan yhteiset toimintatavat. Vuoropuhelussa sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (pedagoginen osa), jota arvioidaan säännöllisesti vanhempien kanssa koko päivähoidon jatkumisen ajan. Puhu tunteista ääneen! Mitä pienempi lapsi on ja mitä vähemmän lapsella on omaa puhetta tai kykyä kertoa omista tunteista, sitä enemmän hän tarvitsee omahoitajaa tulkitsemaan tunteitaan. Tunteiden sanottamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että omahoitaja sanoo ääneen, selittää ja toistaa tunteisiin liittyviä sanoja. Hän puhuu ääneen lapselle siitä, mitä tapahtuu ja mitä näkee lapsessa tapahtuvan. Näin hän auttaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Omahoitaja auttaa lasta oppimaan nimet tunteille, joita lapsi käyttäytymisellään ilmaisee: iloinen, surullinen, vihainen jne. Omahoitajan kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelemisessä: pelko, kiukku, suru, ikävä. Myöhemmin, oppiessaan käyttämään näitä sanoja itse, hän voi myös kertoa niistä muille. On tärkeää, että aikuinen muistaa antaa lapselle aikaa oman puheen tuottamiseen. Kyky kommunikoida auttaa häntä hiljalleen oman tunnehallinnan saavuttamisessa. 17

18 Pienten lasten ryhmässä syntyy jatkuvasti tilanteita, jossa voimakkaat tunteet nousevat pintaan. Silloin omahoitajan tehtävä on auttaa lapsia jäsentämään tunteita puhumalla ääneen siitä, mitä tapahtui. Samalla omahoitaja auttaa lapsia miettimään, minkälaisesta toiminnasta ja käyttäytymisestä tulee parempi olo tai tunne. Sosiaaliset taidot kehittyvät harjoittelemalla ja pikkuhiljaa opettelemalla. Jotta omahoitaja kykenisi auttamaan lasta tunteiden kokemisessa, on hänen hyvä pysähtyä miettimään, millaista on olla pieni, avuton ja riippuvainen tai miltä tuntuu, kun on vain vähäiset mahdollisuudet hallita itseään ja ympäröivää maailmaa. "Ryhmässämme puhutaan paljon tunteista: lasten tunteita yritetään sanottaa paljon, tunnekuvakortit ovat lasten saatavilla, niistä keskustellaan usein. Taululla on myös tunteisiin liittyviä runoja, joissa on kuvat mukana." Keskustelun aiheita - Miten autat lasta tunnistamaan ja sanottamaan tunteitaan? - Miten varmistat, lapsi saa hyvän mallin sanalliseen tunteiden ilmaisemiseen? - Miten tunteiden sanottaminen käytännössä toteutuu? - Miten tuet lapsen oman puheen tuottamista? 18

19 3.5 Ennakointia ja jatkuvuuden varmistamista Pieni lapsi tarvitsee vielä kiinteää suhdetta äitiinsä ja isäänsä. Toistuva erillään olo omista vanhemmista aiheuttaa stressiä. On tärkeää, että päivähoidossa vältetään toimintaa, joka aiheuttaa liikaa stressiä ja autetaan lapsia käsittelemään ja jäsentämään stressitilanteita, jos niitä kuitenkin syntyy. Stressin vähentäminen ja välttäminen tulee huomioida jokaisen lapsen ja ryhmätilanteen kohdalla erikseen. Kun omahoitaja seuraa omia vastuulapsiaan ja oppii näkemään kunkin lapsen kokemat stressitilanteet, hän pystyy hyvin auttamaan heitä. Stressitilanteisiin liittyvät huomiot jaetaan sekä tiimiläisten että myös vanhempien kanssa ja jaettua tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. "Ryhmässämme ennakoidaan tulevia tapahtumia, pieniä ja suuria, juttelemalla niistä hyvissä ajoin päiväpiirissä, ruokailuissa ym. Seinällä on aina asiaan liittyvä kuva, joka muistuttaa tapahtuman tulosta. Seinällä on myös kuva kyseisen päivän toiminnasta/tuokioista." Stressitekijöitä päiväkotiryhmässä Usein lapset sairastelevat paljon aloittaessaan päivähoidon uudessa paikassa. Samaan aikaan he tarvitsisivat kaiken mahdollisen energiansa sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Suuri lapsiryhmä, kokonaan uudenlainen ympäristö, lelujen paljous ja se, että joutuu jakamaan aikuisten huomion muiden lasten kanssa aiheuttaa lapselle stressiä. Paraskaan hoitaja ei pysty tukemaan ja opastamaan lasta vieraassa ryhmässä yhtä hyvin kuin äiti tai isä. Pieni lapsi voi kokea turvattomuutta ja joutua vaikeuksiin, kun on niin paljon mahdollisuuksia, eikä äiti tai isä olekaan paikalla ja hoitajat (omahoitaja) eivät vielä ole riittävän tuttuja. Erilaisten lasten kohtaaminen on taaperolle iso asia. Hän ei ole vielä tottunut ottamaan vastaan, ilmaisemaan ja käsittelemään niin monia erilaisia tunteita. Pientä lasta saattaa pelottaa toisten lasten ilmaisemat tunteet: suuttumus, 19

20 pelko suru, järkytys jne. Lapselle aiheuttaa stressiä myös se, jos hänelle ei kerrota oman ryhmän aikuisten poissaoloista tai pois lähtemisestä eikä siitä, kuka tulee tilalle. Jos lasta ei valmistella suunniteltuihin poissaoloihin tai hänen kanssaan ei käsitellä odottamattomia poissaoloja, toimitaan ikään kuin lapsi ei huomaisi tai välittäisi muutoksesta. Jos päiväkodissa vierailee ulkopuolisia, on muistettava, että lapsen kyky suhtautua asiallisesti vieraisiin on paljon heikompi kuin aikuisen. Taaperot usein pelkäävät vieraita ihmisiä ja pelko tulee esiin eri tavoin. Jos päiväjärjestyksessä, huonekalujärjestyksessä, ym. tapahtuu muutoksia, on niistä puhuttava lapsille. Kun lapset valmistellaan em. tilanteisiin ja heille puhutaan avoimesti, muutokset eivät ole niin hämmentäviä. Me aikuiset olemme usein sitä mieltä, että lapset pitävät yllätyksistä, isoista meluisista juhlista, retkistä ja tempauksista. Useinkaan ei nähdä, että nämä tapahtumat herättävät lapsessa paljon vaikeasti hallittavia tunteita, jotka saattavat saada yliotteen ja lapsi tuntee itsensä avuttomaksi ja hämmentyneeksi. Samoin aikuiselta saattaa jäädä helposti huomioimatta, että, kun lapsen kehon yksityisyyttä ei päiväkodissa kunnioiteta, aiheutuu tästä lapselle stressiä. Lapsen muualla syntynyt stressikokemus näkyy usein käyttäytymisessä myös päiväkodissa. Omahoitajan ja vanhempien yhteinen ymmärrys ja yhteiset suunnitelmat helpottavat lapsen tilannetta. Kasvattajan omaa, omahoitajuuteen liittyvää stressiä vähentää mahdollisuus pohtia työyhteisössä pienen lapsen kehitysvaiheita ja niihin liittyviä tarpeita työnsä tueksi ja lapsen ymmärtämiseksi. (Furman 1998) 20

21 Keskustelun aiheita - Miten lapset ilmaisevat stressiä? - Minkälaisissa tilanteissa olet huomannut, että asioiden ennakointi helpottaa lasta? - Miten olet itse pyrkinyt vähentämään lapsen stressiä päivähoitopäivän aikana? 21

22 4. Omahoitajan tehtävät Omahoitajan tärkein tehtävä on kannatella lapsen ja vanhempien välistä suhdetta, tutustua lapseen, lapsen äitiin ja isään niin hyvin kuin se on mahdollista ja pitää vanhemmat ajan tasalla lapsen kehityksestä hyvin toimivan tiedon kulun avulla. Yhtä tärkeää on se, että omahoitaja varmistaa tiedon kulun omassa ryhmässään/tiimissään. 4.1 Vanhempien kanssa On tärkeää kunnioittaa yksilöllisiä tapoja ja aikatauluja, kun vanhempi on jättämässä lastaan hoitoon. Hyväksyvä empatia ja tunteiden ääneen sanominen helpottavat sekä vanhemman että omahoitajan oloa. Parhaimmillaan omahoitaja tukee vanhempia heidän omassa tavassaan kokea eroikävää ja rohkaisee vanhempia olemaan yhteydessä hoitopaikkaan päivän aikana. Vanhemmille tiedotetaan mahdollisimman tarkkaan etukäteen viikon tapahtumista ja todennäköisistä muutoksista. Aina kun se on mahdollista, on hyvä kertoa omahoitajan poissaolot etukäteen, jotta vanhemmat voivat varautua tilanteeseen perheelle sopivalla tavalla. Vanhempien kanssa sovitaan etukäteen myös, mitkä asiat toteutuvat silloin, kun omahoitaja ei ole paikalla. Ryhmän viikko-ohjelmaan kirjataan äkilliset poissaolot ja mahdolliset sijaiset. Koko ryhmän henkilökunnan tulee tietää, kuka hoitaa omahoitajan tehtävät kunkin lapsen osalta. Omahoitaja kirjaa päivittäin ns. pihalistaan minkä verran lapsi on syönyt, nukkunut ja liikkunut, mitä lapsi on leikkinyt ja onko tapahtunut jotain erikoista. Listan avulla toisenkin ryhmän aikuinen pystyy kertomaan lapsen päivästä vanhemmalle. Omahoitaja pyrkii näkemään omien lasten vanhempia ainakin viikoittain. Jos se ei ole mahdollista omahoitaja soittaa vanhemmille ja kertoo lapsen kuulumisia. Yleensä vanhemmat ehtivät soittaa itse. "Seinällämme on kuvalistat paikalla/sairaana/vapaalla olevista lapsista ja aikuisista, joita katselemme päivän mittaan ja juttelemme niistä." 22

23 4.2 Ryhmässä Toimintakauden alussa omahoitaja on vuorovaikutuksessa omien lasten kanssa suurimman osan työajastaan ja toimii paljon pelkästään oman pienryhmän kanssa. Ruokailut, vessassa käynnit ja vaipan vaihdot tapahtuvat aina pienissä ryhmissä ja mielellään oman hoitajan kanssa. Omahoitaja pyrkii aina nukuttamaan lapset. Lähes kaikki toiminta tapahtuu pienryhmissä. Vähitellen lasten kasvaessa lisätään ikätasoista toimintaa. Ryhmän lapsille kerrotaan kuvin ja sanoin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämän kaltainen ennakointi lisää lasten turvallisuutta; mikään ei tapahdu yllättäen vaan lapset valmistellaan aina tulevaan. Aamupiirissä katsotaan, ketä on paikalla ja lasten valokuvat ja merkit laitetaan oman hoitajan kuvan alle. Kotikuvan alle laitetaan poissaolevien lasten ja henkilökunnan kuvat. Samalla kerrataan, kuka aikuinen on omanhoitajan tilalla. Omahoitaja kertoo omille lapsille, jos hän ei ole paikalla, kun lapset heräävät päiväunilta ja ketkä aikuiset heitä hoitavat siihen asti kun isä tai äiti tulee hakemaan. Seuraava lista sopii omahoitajalle huoneentauluksi: Omahoitajana - Varmistan riittävän pitkän tutustumisajan vanhemman kanssa. - Olen varsinkin alussa kiinteästi lapsen lähellä antamassa turvaa ja auttamassa. - Autan lasta tutustumaan muihin lapsiin ja aikuisiin. - Varmistan suunnitelmallisen ja riittävän tiiviin yhteydenpidon äitiin ja isään (seurataan lapsen sopeutumista ja käyttäytymistä yhdessä, autetaan muutostilanteissa). - Autan lasta pitämään äidin ja isän mielessä koko hoitopäivän ajan (valokuvat, vanhemmista puhuminen). - Valmistelen lapsia tilanteesta toiseen siirtymisissä (puhuminen, jäsentäminen, päiväjärjestys kuvina). - Kerron lapsille, kun olen lähdössä pois, lomalle tms. ja kerron, kuka lasta hoitaa sillä aikaa. 23

24 4.3 Omahoitajan ja lapsen päivä Omahoitaja toimii oman pienryhmänsä kanssa koko työvuoronsa ajan. Pienryhmät toimivat suuren osan päivästä kuitenkin samassa tilassa, mutta lapset hakeutuvat esim. leikeissään omahoitajansa läheisyyteen. Varsinainen toiminta suunnitellaan yhdessä ryhmän viikkopalaverissa kunkin lapsen lähikehitystä tukevaksi. Omahoitaja vastaa toiminnan toteuttamisesta omien lastensa kanssa kunkin lapsen taidot huomioiden. Omahoitaja tuntee lapsen tarpeet ja kyvyt parhaiten ja lapsi nauttii toiminnasta oman tutun hoitajansa kanssa. Koko päiväkotiryhmän toimiessa yhdessä samoissa tiloissa kaikkien aikuisten on helppo tehdä havaintoja myös muiden pienryhmien lapsista. Tiimipalavereissa keskustellaan viikoittain jokaisen lapsen kehityksestä, voinnista ja tavoitteista. Pienryhmässä toimittaessa lasta on helpompi tukea hänen tarvitsemallaan tavalla. Toisaalta lapset nauttivat myös koko ryhmän yhteisistä leikeistä ja retkistä sekä lauluhetkistä, joita toteutetaan viikoittain. "Tiimin sisäinen tiedonvälitys on todella tärkeää. Vaikka omahoitaja on lapsen asioiden tuntija, ei riitä, että vain omahoitaja tietää lapsen asioista, vaan kaikki tieto tulee siirtyä tiimin kaikille jäsenille." Pukemistilanteet Ulos lähdettäessä omahoitaja ottaa oman ryhmänsä vessaan ja pukemaan yhtä aikaa. Pukemistilanteet ovat tärkeitä hetkiä omatoimisuuden tukemisessa. Omahoitajalla on mainio tilaisuus auttaa lapsia pukemaan itse ja käyttää päivittäin toistuvat hetket lasten havainnointiin. Syliin ottaminen ja pukemisessa auttaminen varmistavat läheisyyden tunteen säilymisen, mutta myös lapsen rohkaiseminen omatoimisuuteen auttaa häntä pikku hiljaa luottamaan itseensä. Tutut laulut ja lorut tekevät pukemistilanteista miellyttäviä sekä aikuiselle että lapselle. "Se luo rauhallisuutta ryhmään, kun saa keskittyä lapsiinsa, ilman että on huolehdittava suuresta ryhmästä. Lasten lisääntynyt levollisuus vaikuttaa koko tiimin työskentelyyn positiivisesti. Silloin on esimerkiksi helpompi havainnoida lasta." 24

25 Ulkoilut Omahoitaja ulkoilee oman pienryhmänsä kanssa. Hän on lasten tukena ja käytettävissä mahdollisimman paljon. Erityisen tärkeää on, että myös ulkoiluaikana omahoitaja auttaa leikkejä alkuun ja osallistuu lasten leikkiin aktiivisesti. "Meidän päiväkodissa vanhempien kuvat laitetaan välillä ikkunalle. Niitä voi käydä katsomassa ulkoilunkin aikana, jos tulee ikävä." Ruokailut Ruokailuhetket ovat erinomainen tapa luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea lasta mm. puhumaan oppimisessa. Omahoitaja syö pienryhmänsä kanssa samassa pöydässä. Ruokaillessa jutellaan rauhallisesti ja omahoitaja kyselee lasten kuulumisia. Samalla hän varmistaa, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden ja tarvittaessa tukea oman puheen tuottamiseen. Nukkumaanmeno Omahoitaja aloittaa silittelyn omista lapsistaan ja varmistaa, että jokainen lapsi kokee tulleensa huomioiduksi. Suurin osa lapsista pitää kehon silittelystä ja pään paijaamisesta, mutta juuri nukkumaanmenorituaalit tai nukkumaan menemisen helppous/hankaluus saattaa kertoa paljon siitä, tunteeko lapsi olevansa turvallisessa hoidossa. Lasten sängyt sijoitetaan pienryhmittäin, jotta omahoitajan on helppo nukuttaa lapsensa yhtä aikaa. Omahoitajan jatkuva läheisyys rauhoittaa lapsia selviytymään päivän toimista. Pienryhmätuokiot Omahoitaja vetää oman pienryhmänsä liikuntatuokiot, kädentaitotuokiot ja muut pienryhmätuokiot. Samoin omahoitaja pitää omien lastensa synttäripiirit yms. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä lyhyemmän aikaa hän jaksaa keskittyä ohjattuun toimintaan. Pienryhmätuokioilla voi mm. laulaa, soittaa, lorutella, lukea satuja yms. Koko kehon liikkeellä on lapsen oppimisen kannalta suuri merkitys. On tärkeää varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus liikkua monipuolisesti joka päivä. 25

26 Toisinaan ohjattua toimintaa toteutetaan koko ryhmän kanssa (esim. jumppa, lukeminen, laulut). Joskus toiminta-aika on porrastettu: yksi ryhmä jumppaa, toinen ryhmä leikkii ryhmätilassa ja kolmas ryhmä ulkoilee. Yhden aamupäivän aikana kaikki pienryhmät ehtivät hyvin toimia, leikkiä ja ulkoilla. Välillä omahoitaja toimii yhden lapsensa kanssa kerrallaan (esim. kädentaidon töissä), tällöin ryhmän muut aikuiset huolehtivat toisista pienryhmän lapsista. Toimintaa voidaan toteuttaa muiden ryhmän lasten vielä nukkuessa. "Tiimin työvuorot on sovittava niin, että pienryhmätoimintahetket voivat toteutua kaikille pienryhmille." Keskustelun aiheita: - Pohdi, miten omahoitajan toiminta eroaa perinteisestä toimintatavasta? - Mikä omahoitajuudessa tuntuu tutulta ja helpolta toteuttaa, mikä hankalalta? - Mieti, mitä seuraavat vanhemmille osoitetut ilmaisut kertovat työntekijän suhteesta lapseen, vanhempaan ja omahoitajuuteen: - "Keskity sinä töihisi, kyllä me täällä pärjätään." - "Pidä lapsi mielessäsi ja soittele tai lähetä tekstiviesti jos siltä tuntuu." 26

27 4.4 Siirtyminen uuteen ryhmään Vanhemmille kerrotaan jo hyvissä ajoin, että uuteen ryhmään siirryttäessä lapsi tarvitsee vanhemman apua sopeutumisen helpottamiseksi. On tärkeää, että äiti tai isä käy lapsen kanssa tutustumassa uuteen ryhmään ja uuteen omahoitajaan. Näin lapsi näkee, että vanhempi hyväksyy ryhmän ja omanhoitajan. On tärkeää, että vanhempi auttaa lasta ja uutta omahoitajaa tutustumaan toisiinsa, koska hän tuntee lapsensa parhaiten, paljon paremmin kuin omahoitaja pienten ryhmästä. Vanhemmille järjestetään aina mahdollisuus tulla tutustumaan uuteen ryhmään ja tutustumiskeskustelu uuden omahoitajan kanssa. Omahoitaja kehottaa vanhempia puhumaan siirtymisestä kotona. Ennen kuin lapset siirtyvät uuteen ryhmään he harjoittelevat siellä oloa uuden ja vanhan omahoitajansa kanssa. Pienten ryhmiin on otettu myös kuvia uuden ryhmän aikuisista. Yli 3-vuotiaan siirtyessään isojen ryhmään harjoitteluaika vanhemman kanssa on hyvin yksilöllinen ja on tärkeätä huomioida lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet ja toiveet. Omahoitajuus 3-5-vuotiauden ryhmissä ei ole yhtä tiivistä kuin alle 3-vuotiaiden ryhmissä, koska lapsen tarpeet ovat erilaiset. Lapsi selviytyy jo melko itsenäisesti ruokailu-, pukemis-, vessa- ja nukkumistilanteista ja sosiaaliset suhteet ja ikätasoinen toiminta ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. Omahoitaja 3-5-vuotiaiden lasten ryhmissä - Opettelen tuntemaan omat lapset ja luon hyvät suhteet heidän vanhempiinsa. - Ylläpidän päivittäistä keskustelua lapsen kehityksestä ja käyn kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa. - Kerron erilaisista muutoksista, poissaoloista, sijaisista jne. - Vähennän lapsen stressiä kertomalla ennakkoon tulevista tapahtumista. - Käytän ennakoinnin apuna kuvia. - Ruokailen omien lasten kanssa aina kun se on mahdollista. - Huolehdin pukemistilanteista oman pienryhmäni kanssa. 27

28 Omahoitajan pienryhmät voivat kokoontua säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa, jolloin voi keskustella omista tunteista ja kuulumisista omalla pienellä porukalla. Yli 3-vuotias pystyy jo enemmän ilmaisemaan tunteitaan sanallisesti, mutta hän tarvitsee edelleen paljon omahoitajan apua jäsentääkseen tunteitaan ja omahoitaja auttaa lapsia puhumalla ja tulkitsemalla tunteista ääneen. Omahoitaja suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden ryhmän työntekijöiden kanssa lasten ikätasolle soveltuvaa toimintaa. Tämä tuo haasteen ryhmän henkilökunnalle, koska 3-vuotiaalla on aivan erilaiset valmiudet osallistua toimintaan kuin 5- vuotiaalla. Esimerkiksi tyypillisistä päiväkotien aamu- tai päiväpiirihetkistä 3-vuotiaat eivät hyödy paljoakaan. Ikätasoista pienryhmätoimintaa kannattaa suosia ja rohkeasti miettiä ja toteuttaa uudenlaisia eri-ikäisille lapsille soveltuvia toimintatapoja. Omahoitaja-toimintatapaa voi toteuttaa myös sisarusryhmissä ja ryhmäperhepäiväkodeissa, joissa lapset ovat 1-5-vuotiaita. Tutustumiskäytännöt ryhmän lapsilla ovat erilaisia johtuen lasten iän tuomista tarpeista. Pienryhmätoiminnan kannalta on koettu toimivammaksi, että yhdellä omahoitajalla on suurin piirtein samanikäisiä lapsia, jolloin ikätasoisen toiminnan järjestäminen on helpompaa. Keskustelun aiheita: - Minkälaisia kokemuksia sinulla on lasten siirtymisistä isompien ryhmään? - Miten varmistat, että toimintatuokioiden sisältö on tarkoituksenmukaista kaikille osallistujille? 28

29 5.Omahoitajuus onnistuu 5.1 Esimiehen rooli Päiväkodinjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että tiimin sisälle syntyy puitteet ammatilliselle vuorovaikutukselle ja avoimelle keskustelulle. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että kaikki tiimissä työskentelevät ovat omaksuneet omahoitajuuteen liittyvän pedagogiikan merkityksellisyyden alle 3-vuotiaalle. Hän osaa perustella, itselleen ja muille, miksi omahoitajuus on hyvä työtapa alle 3-vuotiailla. Lisäksi hän hankkii aiheesta lisää tietoa ja ylläpitää keskustelua kasvattajatiimissä. Työtavan muuttaminen aikaisemmista käytännöistä omahoitajuuteen on prosessi. Muutosvaiheessa tarvitaan pitkäjänteistä suunnitelmallista etenemistä. Esimies huolehtii kehittämisen etenemisestä - siitä, että suunta pysyy oikeana. Hän tuo keskusteluun aiheita joissa, käsitellään työn kehittämistä perustehtävän suuntaisesti. "Omahoitajuus on ensisijaisesti pedagoginen menetelmä, työskentelytapa, jolla on vankka psykologinen tausta. Useiden työntekijöiden mielestä paluuta entiseen ei enää ole. He ovat hyvin tyytyväisiä ja kokevat paneutuvansa työhön paljon entistä tarkemmin: tiimissä mitään ei tehdä sattumanvaraisesti vaan kaikesta keskustellaan etukäteen. Lasten ja perheiden yksilöllisyys pystytään huomioimaan paremmin." 5.2. Kasvattajayhteisön toiminta Omahoitajuusmallin onnistumiseksi tarvitaan koko tiimin yhteistä sitoutumista työtapaan. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin syntyy keskustelun avulla ja sopimusten tekemisen myötä. Hyvä yhteistyö syntyy tiimin jäsenten välisen luottamuksen ja toisen työn kunnioituksen kautta. Lisäksi tarvitaan selkeää käsitystä tiimin jäsenten työnkuvista ja vastuualueista. Jokaisen tiimin jäsenen 29

30 roolin tiedostaminen ja ymmärtäminen voi syntyä vain avoimen yhteisen keskustelun avulla. Tiimipalaverit ovat tärkeä yhteinen keskustelupaikka. Ammatillinen vuorovaikutus tiimin jäsenten kesken mahdollistaa koko tiimin yhteistyön toimivuuden. Oman työnsä avuksi koko tiimi tarvitsee esimiehensä tuen. On tärkeää että esimies tiedostaa omahoitajuuden merkityksellisyyden alle 3-vuotiaille ja tukee tiimiä heidän työssään. Tiimi tarvitsee säännöllisin välein palautetta esimieheltään kehittääkseen omaa työtään. Lisäksi työn onnistumiseksi tarvitaan lastentarhanopettajan omaa ja koko tiimin yhteistä arviointia. Tietoinen työskentelytapojen kehittäminen helpottaa myös työssä jaksamista. "Työmäärä tuntuu paremmin hallittavalta kun vastaa etupäässä vain omista lapsista. Nykyään jaksan työssäni paremmin, sillä työ on palkitsevaa. Vuorovaikutus työtovereiden ja lasten vanhempien kanssa toimii. " Koko kasvattajayhteisön tehtävänä on pohtia yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä em. asioiden tukemista. Tiimin vastuulla on varmistaa, että asioista keskustellaan tiimipalavereissa ja lastentarhanopettaja tuo keskusteluun pedagogiikkaan liittyvän asiantuntijuutensa. Säännöllisin välein käydään läpi kaikki pienryhmät ja se, kuinka omahoitaja vastaa pienryhmänsä kehityksellisiin haasteisiin. Tarvittaessa tiimi opastaa omahoitajia pienryhmän ja lapsen yksilöllisessä ohjaamisessa ja käynnistää keskustelun siitä, kuinka kukin huolehtii omasta pienryhmästään työvuoronsa aikana eri perushoito-, ja siirtymätilanteissa. Myös uuden työntekijän perehdyttäminen omahoitajuuteen on koko tiimin vastuulla. Lastentarhanopettajan vastuulla on varmistaa, että tietoa alle 3-vuotiaiden kasvuun, hoitoon ja opetukseen liittyvä pedagogiikasta on koko tiimillä. Alle 3- vuotiaiden hoitoa, kasvatusta ja opetusta ei voi aina erottaa toisistaan, vaan oppiminen tapahtuu enimmäkseen arjen tilanteissa. Lastentarhanopettaja 30

31 huolehtii yhdessä muiden tiimiläisten kanssa siitä, että varhaiskasvatusympäristö vastaa alle 3-vuotiaiden kehityksellisiin tarpeisiin. Tartu haasteisiin ennalta - Varmista, että koko tiimi on sitoutunut yhdessä sovittujen periaatteiden noudattamiseen ja sekä toiminnan suunnitteluun ja arviointiin: jokainen tietää, miten omahoitajuutta "meidän talossa" toteutetaan. - Perehdytä jokainen uusi työntekijä kunnolla, vaikka se tuntuisi työläältä, sillä Omahoitajuus on monelle uusi asia. - Yhteiseen koulutukseen kannattaa satsata. Se sitouttaa henkilökunnan toimimaan yhteisen toimintatavan saavuttamiseksi. - Tiimityö voi olla koetuksella, kun vanhemmat kiintyvät omiin hoitajiin ja haluaisivat asioida vain hänen kanssaan. On hyvä muistaa, että kaikki työhön liittyvät asiat tuodaan tiimin käsittelyyn ja tiimi ottaa niihin kantaa. - Osallistu vertaisryhmätapaamisiin ja hae ajatuksillesi tukea. - Ylläpidä jatkuvaa keskustelua ja kehittämisen meininkiä! Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kasvatuskeskusteluissa yhdessä vanhempien kanssa. Yhteinen keskustelu tukee kasvatuskumppanuutta ja omahoitajakäytäntöjä. Samalla omahoitaja saa työlleen tukea. Yksikön lastentarhanopettajan vastuulla on varmistaa, että kaikki omahoitajat toteuttavat kasvatuskumppanuutta mahdollisimman hyvin. Lastentarhanopettaja tuo tiimin yhteiseen keskusteluun vanhempien kohtaamiseen liittyviä asioita. Tarvittaessa esimies on omahoitajan tukena vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Toimintasuunnitelman laatiminen Ryhmien toimintasuunnitelmat laaditaan lapsille tehtyjen yksilöllisten Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien perusteella. Lastentarhanopettaja vastaa ryhmän kokonaissuunnitelman laatimisesta. Omahoitajuussuunnitelmassa suunnitellaan arjen toteutumista kolmen eri omahoitajan ja pienryhmän 31

32 kesken. Suunnittelussa painottuvat alle 3-vuotiaan kehitykselliset tarpeet, kiireetön päivärytmi, hyvä perushoito, omahoitajan ja pienryhmän välinen vuorovaikutus ja tiimin yhteistyö. Lastentarhanopettajan vastuulla on huolehtia, että toimintahetket vastaavat alle 3-vuotiaiden kehityksellisiin tarpeisiin. Alle 3-vuotiaiden kanssa painottuvat lämminhenkiset ja vuorovaikutteiset pienet toimintahetket. Toimintahetkissä on tärkeää yhdessä oleminen ja lapsen kohtaaminen. Keskustelun aiheita: - Minkälaisia haasteita omahoitaja -toimintatapa asettaa tiimityölle? - Miten sinä voit itse ennakoida haasteita omassa tiimissäsi? - Miten varmistatte, että toimintasuunnitelmissa huomioidaan jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma? Omahoitajalta äidille ja isälle: Autan lastasi muistamaan sinut. Vaikka hän oppii tuntemaan minut, ja luottamaan minuun, hän turvautuu sinuun. Minä olen lapselle laina. Sinä olet tärkein aina. Aineiston kokoajilta Omahoitajalle: Sinä teet arvokasta työtä. Käytännön kokemusten myötä toivotamme työniloa. Omahoitajuus on tärkeä, tässä jutussa on järkeä ja aitoa tunnetta! 32

33 Omahoitajuus Espoon päivähoidossa -aineiston laatimiseen ovat osallistuneet: Elina Pulli, päivähoidon asiantuntija (toim.) Espoon keskuksen päivähoitopalvelut Virpi Mattila, päivähoidon erityisasiantuntija Päivähoidon tulosyksikkö Leena Valkeala, päiväkodin johtaja Ruusulinnan päiväkoti Helena Rajamäki, lastentarhanopettaja Ruusulinnan päiväkoti Anne Wickman, lastenhoitaja Ruusulinnan päiväkoti Kaisa Pirkola, lastenhoitaja Ruusulinna päiväkoti Susanna Hänninen, lastenhoitaja Kiltakallion lastentalo Tarja Kerttula, lastentarhanopettaja Matinniityn päiväkoti Tarja Peräsaari, lastentarhanopettaja Niittymaan päiväkoti Sirkku Tuominen, lastentarhanopettaja Soukankujan päiväkoti Sari Kauppinen, lastentarhanopettaja Perkkaanpuiston päiväkoti Nina Nissinen, lastentarhanopettaja Perkkaanpuiston päiväkoti Anna Piirainen, päiväkodin johtaja Postipuun päiväkoti 33

34 Lähteet Furman, E Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino Kaskela M, & Kekkonen M, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Gummerus Kirjapaino Oy Sinkkonen, J Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt. Teoksessa: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. toim. Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tamminen Tuula, 2003 WSOY Sinkkonen, J. & Kalland, M Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki WSOY Keltikangas-Järvinen, L Tunne itsesi, suomalainen. Helsinki WSOY Schulman, M Pikkulapsi havainnointi päiväkodissa. Teoksessa: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. toim. Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tamminen Tuula, 2003 WSOY Hautamäki, A. Kiintymisteoria Psykologia 1/2000 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes oppaita 56 Painamattomat lähteet: Lund Tarja. Luennot työnohjauksessa Espoossa

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Pienten lasten varhaiskasvatus ja omahoitaja-työtapa Varhaiskasvatuspäivä OMAHOITAJATYÖTAPA KEHITTÄMISTEEMANA VÄLKKYLÄN PÄIVÄKODISSA

Pienten lasten varhaiskasvatus ja omahoitaja-työtapa Varhaiskasvatuspäivä OMAHOITAJATYÖTAPA KEHITTÄMISTEEMANA VÄLKKYLÄN PÄIVÄKODISSA OMAHOITAJATYÖTAPA KEHITTÄMISTEEMANA VÄLKKYLÄN PÄIVÄKODISSA Sinikka Mäkinen ja Raija Kurikka Välkkylän päiväkoti, Oulu Päiväkotimme on mukana Pohjois-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeessa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA!

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA! KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI 12.9.2011 TERVETULOA! Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sari Hintsa VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Vuorovaikutukselle,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE

ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE - Monipuolista varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti kaikille lapsille Tervetuloa Ullanmäen päiväkotiin. Tässä esitteessä on sinulle tärkeää ja tarpeellista tietoa varhaiskasvatuksesta

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

YMMERSTAN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE

YMMERSTAN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE YMMERSTAN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE - Monipuolista varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti kaikille lapsille Tervetuloa Ymmerstan päiväkotiin. Tässä esitteessä on sinulle tärkeää ja tarpeellista tietoa varhaiskasvatuksesta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

UPPO-NALLEN PÄIVÄKOTI - TOIMINNAN KUVAUS

UPPO-NALLEN PÄIVÄKOTI - TOIMINNAN KUVAUS UPPO-NALLEN PÄIVÄKOTI - TOIMINNAN KUVAUS Uppo-Nallen päiväkodissa järjestään päivähoitoa n.110 lapselle. Hoito- ja kasvatushenkilöstössä on - erityislastentarhanopettaja - seitsemän lastentarhanopettajaa

Lisätiedot

MIKKELÄN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE

MIKKELÄN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE MIKKELÄN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE - Monipuolista lapsilähtöistä varhaiskasvatusta kaikille lapsille Tervetuloa Mikkelän päiväkotiin. Tässä esitteessä on sinulle tärkeää ja tarpeellista tietoa varhaiskasvatuksesta

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot