OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA"

Transkriptio

1 OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA Omahoitajalta äidille ja isälle Autan lastasi muistamaan sinut. Vaikka hän oppii tuntemaan minut, ja luottamaan minuun, hän turvautuu sinuun. Minä olen lapselle laina. Sinä olet tärkein aina.

2 OMAHOITAJUUS ESPOON PÄIVÄHOIDOSSA Johdanto 1. Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen 1.1. Varhainen vuorovaikutus 1.2. Kiintymyssuhde 2. Kasvatuskumppanuus osana omahoitajuutta 3. Omahoitajuus käytännössä 3.1. Hoidon aloituskäytännöt 3.2. Harjoittelujakso 3.3. Muistukkeet 3.4. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen 3.5. Ennakointia ja jatkuvuuden varmistamista 4. Omahoitajan tehtävät 4.1. Vanhempien kanssa 4.2. Ryhmässä 4.3. Omahoitajan ja lapsen päivä 4.4. Siirtyminen uuteen ryhmään 5. Omahoitajuus onnistuu 5.1 Esimiehen rooli 5.2 Kasvattajayhteisön toiminta Liitteet: Aineiston laatimiseen osallistunut työryhmä Lähteet 2

3 Johdanto Espoon suomenkielisessä päivähoidossa on tavoite, että alle 3-vuotias lapsi saa omahoitajan päivähoidon alkaessa. Omahoitajuuden toteutumista arvioidaan seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Hoitosuhteen alkaessa lapselle nimetään ns. omahoitaja 2. Omahoitaja vastaa ensisijaisesti lapsen ja perheen tutustumisesta hoitopaikkaan. 3. Omahoitaja toimii mahdollisimman paljon lapsen kanssa. 4. Omahoitajalla on päävastuu yhteistyöstä lapsen vanhempien kanssa Kehittämishanke Omahoitaja-käytännön kehittäminen Espoossa on alkanut 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1996 Espoonlahdessa, Soukankujan päiväkodissa, alkoi kolme vuotta kestänyt Auta lasta kasvamaan -projekti, jossa henkilökunta perehtyi uudenlaiseen työskentelytapaan, joka pohjautuu Yhdysvalloissa kehitettyyn samannimiseen lähestymistapaan. Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueella on useita ryhmiä, joissa omahoitajuutta on toteutettu jo pitkään. Lisäksi siellä on onnistuttu luomaan tukirakenteet, jotka ovat mahdollistaneet toimintatavan ylläpitämisen ja kehittymisen. Tärkeimpänä tukirakenteena ovat säännölliset vertaisryhmätapaamiset, joita järjestetään säännöllisesti eri pienalueilla. Tapaamisia vetää oman alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai kaksi päiväkodinjohtajaa. Tässä oppaassa esiteltävä omahoitajakäytäntö liittyy alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon kehittämishankkeeseen, jossa sovelletaan alle 3-vuotiaan lapsen kehitystä koskevaa uusinta tutkimustietoa päivähoidon käytäntöihin. Tavoitteena on omahoitajuuden toteutuminen alle 3-vuotiailla lapsilla, tutkimustiedon käytön lisääntyminen ja päivähoidon positiivisten vaikutusten lisääntyminen pienten lasten kehityksessä. 3

4 Kehittämishanketta on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunnan kanssa. Espoon päivähoito osallistui Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimushankkeeseen, joka kulki Kenguru-projektin nimellä. Tavoitteena on ollut kehittää ja arvioida sellaisia työskentelytapoja, jotka tukevat lapsen suotuisaa kehitystä ja lisäävät kasvattajien ymmärrystä lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja tarpeista. Tutkimushankkeeseen osallistui yhdeksän alle 3-vuotiaiden päiväkotiryhmää espoolaisista päiväkodeista: Niittymaan ja Seilinmäen päiväkodeista sekä Taavinkylän lastentalosta Tapiolasta ja Perkkaanpuiston, Kartanonpuiston, Ruusulinnan ja Kallionkujan päiväkodeista Leppävaarasta. Ryhmien henkilökunta sai koulutusta kevään 2005 aikana ja varsinainen tutkimus alkoi elokuussa 2005 ja päättyi kesäkuussa Tutkimus perustui samaan, Auta lasta kasvamaan -malliin kuin Soukankujan päiväkodin projekti. Tutkimushankkeen aikana henkilökunta sai työnohjausta, joka tuki heidän toimintaansa, uuden työskentelytavan omaksumista ja toteuttamista. Hankkeeseen sisältyi kaksi arviointivaihetta, jolloin kerättiin tietoa hankkeen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Tutkimushankkeen tulokset valmistuvat kevään 2007 aikana. Osaamisen kehittäminen Tällä hetkellä omahoitajuuteen ja alle 3-vuotiaiden lasten kehitykseen liittyvä osaaminen vaihtelee eri päivähoitoyksiköissä. Muutamat yksiköt ovat soveltaneet käytäntöä jo useita vuosia ja hankkineet runsaasti koulutusta toisten vasta aloitellessa. Päivähoidon tulosyksikkö on järjestänyt omahoitajakäytännön osaamista lisäävää koulutusta, jossa on hyödynnetty henkilöstön osaamista ja vuosien aikana kertynyttä kokemusta. Koulutusta kehitetään edelleen ja sen myötä on tarkoitus vakiinnuttaa omahoitajakäytännöt osaksi espoolaista päivähoitoa. Tavoitteena on löytää jokaiseen yksikköön parhaiten soveltuva tapa toteuttaa omahoitajuutta. 4

5 Keväästä 2006 alkaen on kokoontunut säännöllisesti omahoitajatukiverkoston ydinryhmä, jossa on jäseninä mm. Kenguru-päiväkotien ja Soukankujan johtajat sekä muiden päiväkotien edustajia, jotka ovat toteuttaneet omahoitajakäytäntöjä. Lisäksi mukana on konsultoiva erityislastentarhanopettaja kustakin palvelukeskuksesta. Ryhmän tehtävänä on luoda ja ylläpitää käytäntöjä omahoitajuuden kehittämiseksi ja laajentamiseksi Espoon päivähoidossa. Haaste esimiehille Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöön kaikkiin päivähoitoyksiköihin. Jotta aineisto palvelisi tarkoitustaan ja omahoitajakäytäntö pääsisi entisestään kehittymään, on tärkeää korostaa, että esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus siihen, miten omahoitajuutta toteutetaan. Esimies voi helpottaa omahoitajan työtä kertomalla vanhemmille jo ensimmäisen kohtaamisen aikana, miksi omahoitajuus on hyvä asia ja miksi sitä päiväkodissa noudatetaan. Hyvä esimies tukee ja kannustaa tiimejä työssään, etsii ratkaisuja ja toimii ennakkoluulottomana kehittämistyön tukijana. 5

6 1. Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen 1.1 Varhainen vuorovaikutus Varhaisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen myöhemmälle sosiaaliselle, emotionaaliselle ja älylliselle kehitykselle. Usein ensimmäinen merkittävä vuorovaikutuspari on äiti, toisinaan myös isä tai muu lasta hoitava aikuinen. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvaa vuorovaikutusta. Vauva kiintyy hoivaajaansa syntymähetkellä olemassa olevan, voimakkaan, turvallisuudentarpeen vuoksi. Maslowin mukaan tämä on ihmisen ensisijainen perustarve. Varhaisessa kiintymisessä on keskeistä, että vauva kokee läheisyyden, eron ja jälleennäkemisen turvallisina. (Hautamäki 2000.) Äidin (tai ensimmäisen hoivaajan) ja lapsen suhteeseen perustuu lapsen koko myöhäisempi kehitys. (Keltikangas-Järvinen 2000.) Kaikki lapsen kehityksen perusedellytykset on esitetty kiintymyssuhdeteoriassa, jota esitellään lyhyesti seuraavassa luvussa. Lapsen ja vanhemman onnistunut vuorovaikutus koostuu useista eri elementeistä. Ne voidaan laajentaa käsittämään vuorovaikutusta, joka syntyy lapsen ja päivähoidon henkilökunnan välille. Näitä tärkeitä elementtejä ovat jatkuvuus, toistuvuus, ennakoitavuus, sensitiivisyys, lapsen viestien oikea lukeminen, turvallisuus, fyysinen kosketus, katsekontakti, kieli, temperamentin huomioiminen ja tunteiden yhteen soinnuttaminen. Kun vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteen muodostumiseen panostetaan, syntyy hyvä perusta lapsen psyykkiselle kehitykselle. Lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja ryhmän muihin lapsiin päiväkodissa; syntyy yhteenkuuluvaisuuden tunne. 6

7 Keskustelun aiheita - Muistele, minkälaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on luottamuksen syntymisestä suhteessa lapseen ja/tai vanhempaan? - Mitä olet oppinut niistä tilanteista, joissa olet ollut osallisena? 1.2 Kiintymyssuhde Lasten psykiatri John Bowlby kehitteli kiintymyssuhdeteoriaa, jossa hän pyrki käsitteellistämään ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmenevinä stressin muotoina, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä. Lapsen suhde tuttuun hoitavaan aikuiseen aktivoituu aina, kun turvallisuuden tunne laskee tietyn tason alapuolelle. Aktivoituminen näkyy erilaisina tapoina lähestyä aikuista tai saada aikuinen lähemmäksi itseä. (Sinkkonen, 2003) Kiintymisen tarve Lapsella on synnynnäinen tarve kiintyä hoivaajaansa. Bowlby löysi yhdistävän tekijän selittämään varhaista äidin ja vauvan välisen suhteen voimakkuutta ja tiiviyttä. Lapsi kiintyy oman turvallisuuden tarpeensa vuoksi hoivaajaansa. Kiintyminen tapahtuu aina, vaikka hoivaaja olisi laiminlyövä, etäinen tai vihamielinen, ellei parempaa ole tarjolla. Varhaisin vauvan ilmaisema kiintymyksen muoto on itku. Kun taidot kehittyvät, vauva viestii kontaktinhaluaan hymyilemällä, jokeltelemalla ja lähestymällä äitiä (ryömiminen, konttaaminen ja lopulta kävely). Vähitellen lapsi oppii säätelemään ja muuntelemaan käytöstään toivotun päämäärän mukaiseksi. (Sinkkonen 2003) 7

8 Kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden (pelko, kiukku, suru, ikävä) käsittelemisessä. (Lund, 2005.) Luottamus opitaan Mary Ainsworth luokitteli äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta Bowlbyn näkemysten pohjalta. Hän etsi toistuvia ja tyypillisiä vuorovaikutusmalleja. Hänen tutkimuksensa pohjalta syntyi malli, jonka perusteella yksivuotiaan kiintymyssuhteen laatua voidaan määrittää. Hän jakoi lasten kiintymyssuhteet kahteen luokaan: turvallisesti (secured) kiintyneet ja turvattomasti kiintyneet, jotka jakautuvat kahteen alaluokkaan välttelevät (avoidant) lapset ja vastustelevat eli ambivalentit lapset. Myöhemmin todettiin, että osa lapsista jäi näiden luokkien ulkopuolelle. Main ja Solomon nimittivät näitten lasten kiintymyssuhteita organisoitumattomiksi. (Sinkkonen 2003) Turvallisesti kiintynyt lapsi luottaa siihen, että äiti on saatavilla vastaamassa hänen tarpeisiinsa. Näiden lasten tunneilmaisu on suoraa ja avointa, luottaen äidin asianmukaiseen lapsen tarvetta vastaavan reaktioon. Havainnot äidin ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta osoittavat, että äiti reagoi lapsen viesteihin tunneherkästi, nopeasti ja asianmukaisesti. (Sinkkonen-Kalland 2001.) Turvallinen kiintymyssuhde on yhteydessä hyvään stressin ja turhautumisen sietokykyyn. Nämä ominaisuudet yhdistetään persoonallisuuden joustavuuteen. Luottavainen lapsi oppii varhain, mitä suhteessa oleminen merkitsee. Hän kykenee hyvään vastavuoroisuuteen, hallitsee impulsseja hyvin ja on empatiakykyinen. Turvaton kiintymyssuhde ei kuitenkaan ole synonyymi häiriöille tai sairauksille. (Sinkkonen, 2003, s101.) Turvattomasti kiintynyt lapsi säästelee tunneilmaisussaan ja välttää erityisesti kielteisten tunteiden ilmaisua. Hän on oppinut, ettei hänen hätäänsä vastata ja alkaa tukahduttaa viestejään. Välttelevästi kiintynyt lapsi voi myös vääristää tunneilmaisuaan. Tällainen lapsi on vain vähän kiinnostunut ympäristöstään, koska hänen täytyy jatkuvasti pitää huolta hoivaajansa 8

9 epävarmasta läsnäolosta. Turvattomasti kiintyneelle lapselle ei ole syntynyt pysyvää kiintymyssuhdemallia. Hän vaihtelee mallia äkkinäisesti ja käyttäytyy odottamattomasti esimerkiksi erotilanteissa. Tällaisten lasten hoivaajat toimivat lastensa kanssa epäjohdonmukaisesti. Lapsi ei ole voinut oppia tunneilmaisunsa ja hoivaajan siitä seuraavan toiminnan vastaavuutta, koska reaktio vaihtelee esimerkiksi hoivaajan vireystilan mukaan. (Sinkkonen- Kalland 2001.) Tue kiintymyssuhdetta Lapsella ja aikuisella on tarve, turvallisuuteen, huolenpitoon, rajoittamiseen, ymmärrykseen, rakkauteen, läheisyyteen, kokemusten jakamiseen ja jatkuvuuteen ihmissuhteissa sekä siihen että joku pitää lasta mielessä kokonaisvaltaisesti. (Schulman 2003) Omahoitaja tutustuu lapseen jo ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon. On tärkeää varmistaa, että molemminpuolisen kiintymyksen on mahdollista syntyä ja, että vanhempien ja omahoitajan välillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet. Erityistä huomiota kiinnitetään ero- ja hakutilanteisiin, jotka rauhoitetaan. Lapselle annetaan aikaa käsitellä tunteita ja tarjotaan mahdollisuus leikkiä tavaroilla (muistukkeilla), jotka muistuttavat kodista ja vanhemmista. Kiintymyssuhteen korostaminen antaa mahdollisuuden ilmapiirille, joka tekee työstä sekä haasteellisempaa että mielekkäämpää. Omahoitajuus rakentuu kiintymyssuhteelle. Omahoitaja tukee vanhemman ja lapsen kiintymyssuhdetta pitämällä vanhemman lapsen mielessä päivähoitopäivän ajan. Hän tukee ja lohduttaa lasta erohetkellä ja antaa vanhemmalle aikaa eron käsittelyyn. Omahoitaja kertoo vanhemmalle lapsen päivän kulusta ja lapsen tunteista mahdollistaen niin vanhemman osallisuuden lapsen koko päivään. Kiintymyksen syntyminen lapsen ja omahoitajan välille on ensiarvoisen tärkeää. 9

10 Keskustelun aiheita - Muistele, minkälaisia kokemuksia sinulla on lapsen ja vanhemman tukemisesta esimerkiksi erotilanteessa. - Mitä olet oppinut niistä tilanteista, joissa olet ollut osallisena? 10

11 2. Kasvatuskumppanuus osana omahoitajuutta Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stm. 2005) vanhempien ja henkilökunnan välinen yhteistyö linjataan kasvatuskumppanuudeksi. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilökunnan ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. (Kaskela - Kekkonen 2006) Aikuisen herkkyys ja kyky ymmärtää lasta luo perustan hyvälle kasvulle ja inhimilliselle yhteenkuuluvuudelle. Tunnekokemuksilla on keskeinen merkitys varhaisessa vuorovaikutuksessa ja koko lapsen kehityksessä. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhemman ja henkilökunnan, tiedot ja taidot. Vahvista vuorovaikutusta Kasvatuskumppanuuden on tarkoitus vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta. Henkilökunta tarvitsee tähän tehtävään tietämystä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja kykyä edistää sitä. Lapsen ja vanhemman suhteen kannattelussa on tärkeää kuunnella vanhempien kokemuksia. Hoitosuhteen aloitusvaihe ja siirtyminen hoitopaikasta toiseen ovat keskeisiä lapsen tuen saannin ja hoidon kannalta. Kasvatuskumppanuus perustuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteisiin. Käytännössä kasvatuskumppanuus rakentuu tutustumiskäynnistä ja aloituskeskustelusta, lapsen vastaanottamisesta ja tutustumisvaiheesta, päivittäisistä kohtaamisista sekä kasvatuskeskusteluista. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta, se otetaan puheeksi vanhemman kanssa. Henkilökunnan haasteena on toimia tavalla, joka ylläpitää ja vahvistaa vanhempien luottamusta henkilöstön tahtoon ja kykyyn auttaa lasta ja perhettä. 11

12 Kuuleminen Kuuleminen on ensisijassa suhde toiseen ihmiseen. Kuulevassa suhteessa pysähdytään kuulemaan toisen ihmisen asiaa, ajatuksia ja puhetta. Se on eläytyvää kuuntelemista ja keskittymistä. Se sisältää aina läsnäolon vaatimuksen. Ulospäin se näyttäytyy toiselle aitona kiinnostuksena, empaattisuutena ja rehellisyytenä. Kunnioitus Kunnioitus ilmenee toisen ihmisen arvostamisena ja hyväksymisenä. Avoimuus ja myönteisyys auttavat ihmistä ymmärtämään, että häntä kunnioitetaan ja arvostetaan. Luottamus Luottamus rakentuu kuulemisen ja kunnioituksen periaatteille. Luottamuksen syntyyn henkilökunnan ja vanhempien välillä tarvitaan aikaa, yhteisiä tapaamisia ja vuoropuhelua. Kasvattajan herkkyys suhteessa lapseen herättää luottamusta. Luottamuksen syntyyn vaikuttavat ihmisen aiemmat kokemukset ja muistot samantapaisissa tilanteissa. Dialogi Dialogi on vuoropuhelua, jonka lähtökohta on kuulemisessa. Dialogi toteutuu tasa-arvoisessa keskustelussa, jossa toisen tieto ei ole toista merkityksellisempää tai arvokkaampaa. Dialogisessa keskustelussa luodaan yhteistä ymmärrystä kuuntelemalla toista ja vastaamalla kuultuun asiaan. Keskustelussa tarvitaan kykyä sovittaa yhteen erilaisia tulkintoja todellisuudesta. Dialogisessa keskustelussa keskeistä on luoda hyvä ilmapiiri työntekijän ja vanhemman välille. "Keskustelussa pohditaan yksin ja yhdessä koettua, elettyä. Tutkitaan ja tarkastellaan sekä omien että toisten näkemyksiä ja ollaan ehkä valmiita oppimaan ja tarvittaessa muuttamaan omia mielipiteitä." ( Kaskela Kekkonen 2006) 12

13 Kasvatuskumppanuuden periaatteet sopivat hyvin omahoitajuuteen. Omahoitajan ja vanhemman tietoinen sitoutuminen ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen ovat osa päivähoidon laadukasta toteutusta. Kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogin periaatteet luovat pohjan myös hyvälle omahoitajuudelle. Kasvatuskumppanuudessa nostetaan esille aloitusvaiheen merkityksellisyys ja jatkuvan yhteyden pitäminen omahoitajan ja vanhemman välillä. Espoon päivähoidossa käytössä olevat Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - lomakkeet on tehty kasvatuskumppanuuden periaatteita kunnioittaen. Pyrkimyksenä on, että lomakkeet auttavat sekä vanhempia että henkilökuntaa etenemään kohti kasvatuskumppanuutta. Keskustelun aiheita - Muistele omia keskustelukokemuksiasi vanhempien kanssa. Minkälaisissa tilanteissa olet kokenut onnistumisia? Miksi? - Mitä ajattelet kasvatuskumppanuuden periaatteista? Millä tavalla ne tukevat omia ajatuksiasi tai eroavat niistä? - Miten toteutat em. periaatteita käytännössä? 13

14 3. Omahoitajuus käytännössä Seuraavassa Kenguruprojektiin kuuluneiden päiväkotien ja Soukankujan päiväkodin pienten ryhmissä työskentelevät työntekijät kuvaavat omaa työtään ja mitä omahoitajuus tarkoittaa heidän työssään 3.1 Hoidon aloituskäytännöt Kun uusi lapsi on tulossa hoitoon, tiimissä sovitaan, kuka on uuden lapsen omahoitaja. Samalla sovitaan, miten omahoitaja voi olla tutustumisajan lapsen ja perheen kanssa. Työvuorot sovitaan niin, että omahoitaja voi olla paikalla, kun lapsi on vanhempineen harjoittelemassa: tiimi tukee aloituksen onnistumista. Perheelle lähetetään postitse Tervetuloa päivähoitoon -lomake, joka auttaa vanhempia keskustelemaan omasta lapsestaan. Mikäli vanhemmat eivät ole ottaneet yhteyttä hoitopaikkaan, omahoitaja soittaa vanhemmille ja sopii alkukeskustelun ajankohdan. Ensimmäiseen keskusteluun kutsutaan molemmat vanhemmat tai ainakin vanhempi, joka on hoitanut lasta kotona. Vanhemmille esitetään toivomus, että he tulevat keskusteluun ilman lasta. Vanhempia pyydetään täyttämään lomakkeet etukäteen ja tapaamisessa keskustellaan lomakkeisiin kirjatuista tai muista vanhemmille tärkeistä asioista. Palvelusopimus voidaan täyttää myös tässä vaiheessa tai vasta harjoittelujakson loputtua. Keskustelun tärkein tavoite on, että vanhemmille jää avoin ja positiivinen kuva päiväkodin ilmapiiristä ja omahoitajasta. Vain siten vanhemmat voivat tuoda lapsen turvallisin mielin hoitoon. Vanhempien positiivinen asenne tulevaa hoitopaikkaa kohtaan lisää lapsen turvallisuuden tunnetta, sillä pienikin lapsi vaistoaa jos äidillä tai isällä on pelon ja jännityksen tunteita uutta hoitopaikkaa kohtaan. 14

15 Vanhemmille esitellään päiväkoti ja muu ryhmän henkilökunta rauhassa keskustellen. Samalla suunnitellaan yhdessä tutustumisaika, joka on noin kaksi viikkoa. Vanhemmille annetaan mahdollisuus kertoa lapsestaan ja hoidon aloittamiseen liittyvistä tunteista, odotuksista ja toiveista. Keskustellaan myös tunteista, joita hoidon aloittaminen herättää lapsessa mm. ikävä, kiukku, eroahdistus ja pelko. Omahoitaja kertoo, että pieni taaperoikäinen lapsi ei voi muistaa äitiä/isää koko pitkää päivää. Mietitään yhdessä, miten lapsen oloa voidaan helpottaa erossa olon aikana, esimerkiksi ns. muistukkeilla ja turvaleluilla (rätti, tutti, pehmolelu). Omahoitaja kannattelee lasta puhumalla äidistä ja isästä sekä katsomalla yhdessä valokuvia vanhemmista. Keskustellaan, miten lapsi voi ilmentää tunteitaan päivän aikana, erotilanteessa tai lasta haettaessa. Kiukku saattaa tulla vasta kotona, koska on ollut ikävä koko päivän. Lapsi voi ilmaista kiukulla hoitavan aikuisen tarpeen saadakseen hellyyttä ja sylissä oloa. 3.2 Harjoittelujakso Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu yhdessä vanhemman ja omahoitajan kanssa päiväkodin kaikkiin eri toimintoihin lyhyissä jaksoissa ja perheelle sopivina ajankohtina. Tutustumisjakson aikana vanhempi kertoo arvokasta tietoa lapsen tottumuksista ja rutiineista kotioloissa. Kahden viikon aikana omahoitaja, päiväkoti ja myös ryhmän muut aikuiset ja lapset tulevat lapselle tutuksi. Jakson jälkeen lapsen on helpompi jäädä hoitoon yksin. Omahoitaja on avainhenkilö perheen perehdyttäjänä ja muut tiimin jäsenet tukevat häntä. Osa vanhempien lapseensa liittyvästä asiantuntijuudesta siirtyy omalle hoitajalle ja omahoitaja on henkilö, jonka mielessä lapsi on koko ajan. 15

16 3.3 Muistukkeet Muistukkeet ovat esineitä tai asioita, jotka tuovat lohtua ikävän yllättäessä. Muistuke voi olla esimerkiksi oma lelu, rätti, äidin paita tai äidin valokuva. Se on mukana joka päivä ja lapsi saa sen aina halutessaan. Heti hoidon alussa vanhempia pyydetään tuomaan, joku lapselle tärkeä asia muistukkeeksi. Vanhempien valokuvat ovat erityisen hyviä muistukkeita. Niitä katsellaan, kun lapsi ikävöi tai on itkuinen, samalla jutellaan lapselle ikävästä, kerrataan päivän kulkua ja milloin ja kuka tulee hakemaan. Lapselle kerrotaan myös, että ikävä menee ohi. Vanhempien valokuvat voivat olla esimerkiksi korissa lasten pöydissä, koska usein ikävä yllättää ruokailuhetken aikana. Silloin on hyvä katsella äidin kuvaa vähän aikaa. Keskustelun aiheita: - Mieti, miten edellä esitetyt tutustumiskäytännöt eroavat siitä, miten yleensä toimit? - Mitä asioita tiiminne täytyy huomioida, että edellä kuvatun kaltainen päivähoidon aloitus olisi mahdollista teidän yksikössänne? - Minkälaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on muistukkeiden käytöstä? 3.4 Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen Pitkän hoitopäivän aikana omahoitaja pyrkii säilyttämään äidin ja isän lapsen mielessä. Yhtä tärkeää on myös kuvailla lapsen tunnetiloja ja reaktioita vanhemmille hoitopäivän jälkeen, jotta heillä olisi mahdollisuus säilyttää kykynsä tuntea yhdessä lapsen kanssa. Lapsen ja vanhemman suhde säilyy elävänä ja lapsi saa parhaan tuen. 16

17 Luottamussuhde omahoitajan ja vanhemman välillä syntyy vasta kun molemmat ovat vakuuttuneita toistensa sitoutumisesta lapseen. Vanhemman kuunteleminen ja hänen tunteittensa ja ajatustensa ymmärtäminen ja kunnioittaminen mahdollistaa sen, että hän on avoin omahoitajan ajatuksille ja ehdotuksille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 2-3 kuukauden kuluttua lapsen hoidon alkamisesta. Vanhemmat valmistutuvat omalla osallaan keskusteluun (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma: vanhempien osa) ja omahoitaja käyttää henkilökunnan osaa (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma: henkilökunnan osa). Keskustelussa puhutaan lapselle ominaisesta tavasta toimia, tuen tarpeesta ja sovitaan yhteiset toimintatavat. Vuoropuhelussa sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (pedagoginen osa), jota arvioidaan säännöllisesti vanhempien kanssa koko päivähoidon jatkumisen ajan. Puhu tunteista ääneen! Mitä pienempi lapsi on ja mitä vähemmän lapsella on omaa puhetta tai kykyä kertoa omista tunteista, sitä enemmän hän tarvitsee omahoitajaa tulkitsemaan tunteitaan. Tunteiden sanottamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että omahoitaja sanoo ääneen, selittää ja toistaa tunteisiin liittyviä sanoja. Hän puhuu ääneen lapselle siitä, mitä tapahtuu ja mitä näkee lapsessa tapahtuvan. Näin hän auttaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Omahoitaja auttaa lasta oppimaan nimet tunteille, joita lapsi käyttäytymisellään ilmaisee: iloinen, surullinen, vihainen jne. Omahoitajan kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelemisessä: pelko, kiukku, suru, ikävä. Myöhemmin, oppiessaan käyttämään näitä sanoja itse, hän voi myös kertoa niistä muille. On tärkeää, että aikuinen muistaa antaa lapselle aikaa oman puheen tuottamiseen. Kyky kommunikoida auttaa häntä hiljalleen oman tunnehallinnan saavuttamisessa. 17

18 Pienten lasten ryhmässä syntyy jatkuvasti tilanteita, jossa voimakkaat tunteet nousevat pintaan. Silloin omahoitajan tehtävä on auttaa lapsia jäsentämään tunteita puhumalla ääneen siitä, mitä tapahtui. Samalla omahoitaja auttaa lapsia miettimään, minkälaisesta toiminnasta ja käyttäytymisestä tulee parempi olo tai tunne. Sosiaaliset taidot kehittyvät harjoittelemalla ja pikkuhiljaa opettelemalla. Jotta omahoitaja kykenisi auttamaan lasta tunteiden kokemisessa, on hänen hyvä pysähtyä miettimään, millaista on olla pieni, avuton ja riippuvainen tai miltä tuntuu, kun on vain vähäiset mahdollisuudet hallita itseään ja ympäröivää maailmaa. "Ryhmässämme puhutaan paljon tunteista: lasten tunteita yritetään sanottaa paljon, tunnekuvakortit ovat lasten saatavilla, niistä keskustellaan usein. Taululla on myös tunteisiin liittyviä runoja, joissa on kuvat mukana." Keskustelun aiheita - Miten autat lasta tunnistamaan ja sanottamaan tunteitaan? - Miten varmistat, lapsi saa hyvän mallin sanalliseen tunteiden ilmaisemiseen? - Miten tunteiden sanottaminen käytännössä toteutuu? - Miten tuet lapsen oman puheen tuottamista? 18

19 3.5 Ennakointia ja jatkuvuuden varmistamista Pieni lapsi tarvitsee vielä kiinteää suhdetta äitiinsä ja isäänsä. Toistuva erillään olo omista vanhemmista aiheuttaa stressiä. On tärkeää, että päivähoidossa vältetään toimintaa, joka aiheuttaa liikaa stressiä ja autetaan lapsia käsittelemään ja jäsentämään stressitilanteita, jos niitä kuitenkin syntyy. Stressin vähentäminen ja välttäminen tulee huomioida jokaisen lapsen ja ryhmätilanteen kohdalla erikseen. Kun omahoitaja seuraa omia vastuulapsiaan ja oppii näkemään kunkin lapsen kokemat stressitilanteet, hän pystyy hyvin auttamaan heitä. Stressitilanteisiin liittyvät huomiot jaetaan sekä tiimiläisten että myös vanhempien kanssa ja jaettua tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. "Ryhmässämme ennakoidaan tulevia tapahtumia, pieniä ja suuria, juttelemalla niistä hyvissä ajoin päiväpiirissä, ruokailuissa ym. Seinällä on aina asiaan liittyvä kuva, joka muistuttaa tapahtuman tulosta. Seinällä on myös kuva kyseisen päivän toiminnasta/tuokioista." Stressitekijöitä päiväkotiryhmässä Usein lapset sairastelevat paljon aloittaessaan päivähoidon uudessa paikassa. Samaan aikaan he tarvitsisivat kaiken mahdollisen energiansa sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Suuri lapsiryhmä, kokonaan uudenlainen ympäristö, lelujen paljous ja se, että joutuu jakamaan aikuisten huomion muiden lasten kanssa aiheuttaa lapselle stressiä. Paraskaan hoitaja ei pysty tukemaan ja opastamaan lasta vieraassa ryhmässä yhtä hyvin kuin äiti tai isä. Pieni lapsi voi kokea turvattomuutta ja joutua vaikeuksiin, kun on niin paljon mahdollisuuksia, eikä äiti tai isä olekaan paikalla ja hoitajat (omahoitaja) eivät vielä ole riittävän tuttuja. Erilaisten lasten kohtaaminen on taaperolle iso asia. Hän ei ole vielä tottunut ottamaan vastaan, ilmaisemaan ja käsittelemään niin monia erilaisia tunteita. Pientä lasta saattaa pelottaa toisten lasten ilmaisemat tunteet: suuttumus, 19

20 pelko suru, järkytys jne. Lapselle aiheuttaa stressiä myös se, jos hänelle ei kerrota oman ryhmän aikuisten poissaoloista tai pois lähtemisestä eikä siitä, kuka tulee tilalle. Jos lasta ei valmistella suunniteltuihin poissaoloihin tai hänen kanssaan ei käsitellä odottamattomia poissaoloja, toimitaan ikään kuin lapsi ei huomaisi tai välittäisi muutoksesta. Jos päiväkodissa vierailee ulkopuolisia, on muistettava, että lapsen kyky suhtautua asiallisesti vieraisiin on paljon heikompi kuin aikuisen. Taaperot usein pelkäävät vieraita ihmisiä ja pelko tulee esiin eri tavoin. Jos päiväjärjestyksessä, huonekalujärjestyksessä, ym. tapahtuu muutoksia, on niistä puhuttava lapsille. Kun lapset valmistellaan em. tilanteisiin ja heille puhutaan avoimesti, muutokset eivät ole niin hämmentäviä. Me aikuiset olemme usein sitä mieltä, että lapset pitävät yllätyksistä, isoista meluisista juhlista, retkistä ja tempauksista. Useinkaan ei nähdä, että nämä tapahtumat herättävät lapsessa paljon vaikeasti hallittavia tunteita, jotka saattavat saada yliotteen ja lapsi tuntee itsensä avuttomaksi ja hämmentyneeksi. Samoin aikuiselta saattaa jäädä helposti huomioimatta, että, kun lapsen kehon yksityisyyttä ei päiväkodissa kunnioiteta, aiheutuu tästä lapselle stressiä. Lapsen muualla syntynyt stressikokemus näkyy usein käyttäytymisessä myös päiväkodissa. Omahoitajan ja vanhempien yhteinen ymmärrys ja yhteiset suunnitelmat helpottavat lapsen tilannetta. Kasvattajan omaa, omahoitajuuteen liittyvää stressiä vähentää mahdollisuus pohtia työyhteisössä pienen lapsen kehitysvaiheita ja niihin liittyviä tarpeita työnsä tueksi ja lapsen ymmärtämiseksi. (Furman 1998) 20

21 Keskustelun aiheita - Miten lapset ilmaisevat stressiä? - Minkälaisissa tilanteissa olet huomannut, että asioiden ennakointi helpottaa lasta? - Miten olet itse pyrkinyt vähentämään lapsen stressiä päivähoitopäivän aikana? 21

22 4. Omahoitajan tehtävät Omahoitajan tärkein tehtävä on kannatella lapsen ja vanhempien välistä suhdetta, tutustua lapseen, lapsen äitiin ja isään niin hyvin kuin se on mahdollista ja pitää vanhemmat ajan tasalla lapsen kehityksestä hyvin toimivan tiedon kulun avulla. Yhtä tärkeää on se, että omahoitaja varmistaa tiedon kulun omassa ryhmässään/tiimissään. 4.1 Vanhempien kanssa On tärkeää kunnioittaa yksilöllisiä tapoja ja aikatauluja, kun vanhempi on jättämässä lastaan hoitoon. Hyväksyvä empatia ja tunteiden ääneen sanominen helpottavat sekä vanhemman että omahoitajan oloa. Parhaimmillaan omahoitaja tukee vanhempia heidän omassa tavassaan kokea eroikävää ja rohkaisee vanhempia olemaan yhteydessä hoitopaikkaan päivän aikana. Vanhemmille tiedotetaan mahdollisimman tarkkaan etukäteen viikon tapahtumista ja todennäköisistä muutoksista. Aina kun se on mahdollista, on hyvä kertoa omahoitajan poissaolot etukäteen, jotta vanhemmat voivat varautua tilanteeseen perheelle sopivalla tavalla. Vanhempien kanssa sovitaan etukäteen myös, mitkä asiat toteutuvat silloin, kun omahoitaja ei ole paikalla. Ryhmän viikko-ohjelmaan kirjataan äkilliset poissaolot ja mahdolliset sijaiset. Koko ryhmän henkilökunnan tulee tietää, kuka hoitaa omahoitajan tehtävät kunkin lapsen osalta. Omahoitaja kirjaa päivittäin ns. pihalistaan minkä verran lapsi on syönyt, nukkunut ja liikkunut, mitä lapsi on leikkinyt ja onko tapahtunut jotain erikoista. Listan avulla toisenkin ryhmän aikuinen pystyy kertomaan lapsen päivästä vanhemmalle. Omahoitaja pyrkii näkemään omien lasten vanhempia ainakin viikoittain. Jos se ei ole mahdollista omahoitaja soittaa vanhemmille ja kertoo lapsen kuulumisia. Yleensä vanhemmat ehtivät soittaa itse. "Seinällämme on kuvalistat paikalla/sairaana/vapaalla olevista lapsista ja aikuisista, joita katselemme päivän mittaan ja juttelemme niistä." 22

23 4.2 Ryhmässä Toimintakauden alussa omahoitaja on vuorovaikutuksessa omien lasten kanssa suurimman osan työajastaan ja toimii paljon pelkästään oman pienryhmän kanssa. Ruokailut, vessassa käynnit ja vaipan vaihdot tapahtuvat aina pienissä ryhmissä ja mielellään oman hoitajan kanssa. Omahoitaja pyrkii aina nukuttamaan lapset. Lähes kaikki toiminta tapahtuu pienryhmissä. Vähitellen lasten kasvaessa lisätään ikätasoista toimintaa. Ryhmän lapsille kerrotaan kuvin ja sanoin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämän kaltainen ennakointi lisää lasten turvallisuutta; mikään ei tapahdu yllättäen vaan lapset valmistellaan aina tulevaan. Aamupiirissä katsotaan, ketä on paikalla ja lasten valokuvat ja merkit laitetaan oman hoitajan kuvan alle. Kotikuvan alle laitetaan poissaolevien lasten ja henkilökunnan kuvat. Samalla kerrataan, kuka aikuinen on omanhoitajan tilalla. Omahoitaja kertoo omille lapsille, jos hän ei ole paikalla, kun lapset heräävät päiväunilta ja ketkä aikuiset heitä hoitavat siihen asti kun isä tai äiti tulee hakemaan. Seuraava lista sopii omahoitajalle huoneentauluksi: Omahoitajana - Varmistan riittävän pitkän tutustumisajan vanhemman kanssa. - Olen varsinkin alussa kiinteästi lapsen lähellä antamassa turvaa ja auttamassa. - Autan lasta tutustumaan muihin lapsiin ja aikuisiin. - Varmistan suunnitelmallisen ja riittävän tiiviin yhteydenpidon äitiin ja isään (seurataan lapsen sopeutumista ja käyttäytymistä yhdessä, autetaan muutostilanteissa). - Autan lasta pitämään äidin ja isän mielessä koko hoitopäivän ajan (valokuvat, vanhemmista puhuminen). - Valmistelen lapsia tilanteesta toiseen siirtymisissä (puhuminen, jäsentäminen, päiväjärjestys kuvina). - Kerron lapsille, kun olen lähdössä pois, lomalle tms. ja kerron, kuka lasta hoitaa sillä aikaa. 23

24 4.3 Omahoitajan ja lapsen päivä Omahoitaja toimii oman pienryhmänsä kanssa koko työvuoronsa ajan. Pienryhmät toimivat suuren osan päivästä kuitenkin samassa tilassa, mutta lapset hakeutuvat esim. leikeissään omahoitajansa läheisyyteen. Varsinainen toiminta suunnitellaan yhdessä ryhmän viikkopalaverissa kunkin lapsen lähikehitystä tukevaksi. Omahoitaja vastaa toiminnan toteuttamisesta omien lastensa kanssa kunkin lapsen taidot huomioiden. Omahoitaja tuntee lapsen tarpeet ja kyvyt parhaiten ja lapsi nauttii toiminnasta oman tutun hoitajansa kanssa. Koko päiväkotiryhmän toimiessa yhdessä samoissa tiloissa kaikkien aikuisten on helppo tehdä havaintoja myös muiden pienryhmien lapsista. Tiimipalavereissa keskustellaan viikoittain jokaisen lapsen kehityksestä, voinnista ja tavoitteista. Pienryhmässä toimittaessa lasta on helpompi tukea hänen tarvitsemallaan tavalla. Toisaalta lapset nauttivat myös koko ryhmän yhteisistä leikeistä ja retkistä sekä lauluhetkistä, joita toteutetaan viikoittain. "Tiimin sisäinen tiedonvälitys on todella tärkeää. Vaikka omahoitaja on lapsen asioiden tuntija, ei riitä, että vain omahoitaja tietää lapsen asioista, vaan kaikki tieto tulee siirtyä tiimin kaikille jäsenille." Pukemistilanteet Ulos lähdettäessä omahoitaja ottaa oman ryhmänsä vessaan ja pukemaan yhtä aikaa. Pukemistilanteet ovat tärkeitä hetkiä omatoimisuuden tukemisessa. Omahoitajalla on mainio tilaisuus auttaa lapsia pukemaan itse ja käyttää päivittäin toistuvat hetket lasten havainnointiin. Syliin ottaminen ja pukemisessa auttaminen varmistavat läheisyyden tunteen säilymisen, mutta myös lapsen rohkaiseminen omatoimisuuteen auttaa häntä pikku hiljaa luottamaan itseensä. Tutut laulut ja lorut tekevät pukemistilanteista miellyttäviä sekä aikuiselle että lapselle. "Se luo rauhallisuutta ryhmään, kun saa keskittyä lapsiinsa, ilman että on huolehdittava suuresta ryhmästä. Lasten lisääntynyt levollisuus vaikuttaa koko tiimin työskentelyyn positiivisesti. Silloin on esimerkiksi helpompi havainnoida lasta." 24

25 Ulkoilut Omahoitaja ulkoilee oman pienryhmänsä kanssa. Hän on lasten tukena ja käytettävissä mahdollisimman paljon. Erityisen tärkeää on, että myös ulkoiluaikana omahoitaja auttaa leikkejä alkuun ja osallistuu lasten leikkiin aktiivisesti. "Meidän päiväkodissa vanhempien kuvat laitetaan välillä ikkunalle. Niitä voi käydä katsomassa ulkoilunkin aikana, jos tulee ikävä." Ruokailut Ruokailuhetket ovat erinomainen tapa luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea lasta mm. puhumaan oppimisessa. Omahoitaja syö pienryhmänsä kanssa samassa pöydässä. Ruokaillessa jutellaan rauhallisesti ja omahoitaja kyselee lasten kuulumisia. Samalla hän varmistaa, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden ja tarvittaessa tukea oman puheen tuottamiseen. Nukkumaanmeno Omahoitaja aloittaa silittelyn omista lapsistaan ja varmistaa, että jokainen lapsi kokee tulleensa huomioiduksi. Suurin osa lapsista pitää kehon silittelystä ja pään paijaamisesta, mutta juuri nukkumaanmenorituaalit tai nukkumaan menemisen helppous/hankaluus saattaa kertoa paljon siitä, tunteeko lapsi olevansa turvallisessa hoidossa. Lasten sängyt sijoitetaan pienryhmittäin, jotta omahoitajan on helppo nukuttaa lapsensa yhtä aikaa. Omahoitajan jatkuva läheisyys rauhoittaa lapsia selviytymään päivän toimista. Pienryhmätuokiot Omahoitaja vetää oman pienryhmänsä liikuntatuokiot, kädentaitotuokiot ja muut pienryhmätuokiot. Samoin omahoitaja pitää omien lastensa synttäripiirit yms. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä lyhyemmän aikaa hän jaksaa keskittyä ohjattuun toimintaan. Pienryhmätuokioilla voi mm. laulaa, soittaa, lorutella, lukea satuja yms. Koko kehon liikkeellä on lapsen oppimisen kannalta suuri merkitys. On tärkeää varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus liikkua monipuolisesti joka päivä. 25

26 Toisinaan ohjattua toimintaa toteutetaan koko ryhmän kanssa (esim. jumppa, lukeminen, laulut). Joskus toiminta-aika on porrastettu: yksi ryhmä jumppaa, toinen ryhmä leikkii ryhmätilassa ja kolmas ryhmä ulkoilee. Yhden aamupäivän aikana kaikki pienryhmät ehtivät hyvin toimia, leikkiä ja ulkoilla. Välillä omahoitaja toimii yhden lapsensa kanssa kerrallaan (esim. kädentaidon töissä), tällöin ryhmän muut aikuiset huolehtivat toisista pienryhmän lapsista. Toimintaa voidaan toteuttaa muiden ryhmän lasten vielä nukkuessa. "Tiimin työvuorot on sovittava niin, että pienryhmätoimintahetket voivat toteutua kaikille pienryhmille." Keskustelun aiheita: - Pohdi, miten omahoitajan toiminta eroaa perinteisestä toimintatavasta? - Mikä omahoitajuudessa tuntuu tutulta ja helpolta toteuttaa, mikä hankalalta? - Mieti, mitä seuraavat vanhemmille osoitetut ilmaisut kertovat työntekijän suhteesta lapseen, vanhempaan ja omahoitajuuteen: - "Keskity sinä töihisi, kyllä me täällä pärjätään." - "Pidä lapsi mielessäsi ja soittele tai lähetä tekstiviesti jos siltä tuntuu." 26

27 4.4 Siirtyminen uuteen ryhmään Vanhemmille kerrotaan jo hyvissä ajoin, että uuteen ryhmään siirryttäessä lapsi tarvitsee vanhemman apua sopeutumisen helpottamiseksi. On tärkeää, että äiti tai isä käy lapsen kanssa tutustumassa uuteen ryhmään ja uuteen omahoitajaan. Näin lapsi näkee, että vanhempi hyväksyy ryhmän ja omanhoitajan. On tärkeää, että vanhempi auttaa lasta ja uutta omahoitajaa tutustumaan toisiinsa, koska hän tuntee lapsensa parhaiten, paljon paremmin kuin omahoitaja pienten ryhmästä. Vanhemmille järjestetään aina mahdollisuus tulla tutustumaan uuteen ryhmään ja tutustumiskeskustelu uuden omahoitajan kanssa. Omahoitaja kehottaa vanhempia puhumaan siirtymisestä kotona. Ennen kuin lapset siirtyvät uuteen ryhmään he harjoittelevat siellä oloa uuden ja vanhan omahoitajansa kanssa. Pienten ryhmiin on otettu myös kuvia uuden ryhmän aikuisista. Yli 3-vuotiaan siirtyessään isojen ryhmään harjoitteluaika vanhemman kanssa on hyvin yksilöllinen ja on tärkeätä huomioida lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet ja toiveet. Omahoitajuus 3-5-vuotiauden ryhmissä ei ole yhtä tiivistä kuin alle 3-vuotiaiden ryhmissä, koska lapsen tarpeet ovat erilaiset. Lapsi selviytyy jo melko itsenäisesti ruokailu-, pukemis-, vessa- ja nukkumistilanteista ja sosiaaliset suhteet ja ikätasoinen toiminta ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. Omahoitaja 3-5-vuotiaiden lasten ryhmissä - Opettelen tuntemaan omat lapset ja luon hyvät suhteet heidän vanhempiinsa. - Ylläpidän päivittäistä keskustelua lapsen kehityksestä ja käyn kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa. - Kerron erilaisista muutoksista, poissaoloista, sijaisista jne. - Vähennän lapsen stressiä kertomalla ennakkoon tulevista tapahtumista. - Käytän ennakoinnin apuna kuvia. - Ruokailen omien lasten kanssa aina kun se on mahdollista. - Huolehdin pukemistilanteista oman pienryhmäni kanssa. 27

28 Omahoitajan pienryhmät voivat kokoontua säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa, jolloin voi keskustella omista tunteista ja kuulumisista omalla pienellä porukalla. Yli 3-vuotias pystyy jo enemmän ilmaisemaan tunteitaan sanallisesti, mutta hän tarvitsee edelleen paljon omahoitajan apua jäsentääkseen tunteitaan ja omahoitaja auttaa lapsia puhumalla ja tulkitsemalla tunteista ääneen. Omahoitaja suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden ryhmän työntekijöiden kanssa lasten ikätasolle soveltuvaa toimintaa. Tämä tuo haasteen ryhmän henkilökunnalle, koska 3-vuotiaalla on aivan erilaiset valmiudet osallistua toimintaan kuin 5- vuotiaalla. Esimerkiksi tyypillisistä päiväkotien aamu- tai päiväpiirihetkistä 3-vuotiaat eivät hyödy paljoakaan. Ikätasoista pienryhmätoimintaa kannattaa suosia ja rohkeasti miettiä ja toteuttaa uudenlaisia eri-ikäisille lapsille soveltuvia toimintatapoja. Omahoitaja-toimintatapaa voi toteuttaa myös sisarusryhmissä ja ryhmäperhepäiväkodeissa, joissa lapset ovat 1-5-vuotiaita. Tutustumiskäytännöt ryhmän lapsilla ovat erilaisia johtuen lasten iän tuomista tarpeista. Pienryhmätoiminnan kannalta on koettu toimivammaksi, että yhdellä omahoitajalla on suurin piirtein samanikäisiä lapsia, jolloin ikätasoisen toiminnan järjestäminen on helpompaa. Keskustelun aiheita: - Minkälaisia kokemuksia sinulla on lasten siirtymisistä isompien ryhmään? - Miten varmistat, että toimintatuokioiden sisältö on tarkoituksenmukaista kaikille osallistujille? 28

29 5.Omahoitajuus onnistuu 5.1 Esimiehen rooli Päiväkodinjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että tiimin sisälle syntyy puitteet ammatilliselle vuorovaikutukselle ja avoimelle keskustelulle. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että kaikki tiimissä työskentelevät ovat omaksuneet omahoitajuuteen liittyvän pedagogiikan merkityksellisyyden alle 3-vuotiaalle. Hän osaa perustella, itselleen ja muille, miksi omahoitajuus on hyvä työtapa alle 3-vuotiailla. Lisäksi hän hankkii aiheesta lisää tietoa ja ylläpitää keskustelua kasvattajatiimissä. Työtavan muuttaminen aikaisemmista käytännöistä omahoitajuuteen on prosessi. Muutosvaiheessa tarvitaan pitkäjänteistä suunnitelmallista etenemistä. Esimies huolehtii kehittämisen etenemisestä - siitä, että suunta pysyy oikeana. Hän tuo keskusteluun aiheita joissa, käsitellään työn kehittämistä perustehtävän suuntaisesti. "Omahoitajuus on ensisijaisesti pedagoginen menetelmä, työskentelytapa, jolla on vankka psykologinen tausta. Useiden työntekijöiden mielestä paluuta entiseen ei enää ole. He ovat hyvin tyytyväisiä ja kokevat paneutuvansa työhön paljon entistä tarkemmin: tiimissä mitään ei tehdä sattumanvaraisesti vaan kaikesta keskustellaan etukäteen. Lasten ja perheiden yksilöllisyys pystytään huomioimaan paremmin." 5.2. Kasvattajayhteisön toiminta Omahoitajuusmallin onnistumiseksi tarvitaan koko tiimin yhteistä sitoutumista työtapaan. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin syntyy keskustelun avulla ja sopimusten tekemisen myötä. Hyvä yhteistyö syntyy tiimin jäsenten välisen luottamuksen ja toisen työn kunnioituksen kautta. Lisäksi tarvitaan selkeää käsitystä tiimin jäsenten työnkuvista ja vastuualueista. Jokaisen tiimin jäsenen 29

30 roolin tiedostaminen ja ymmärtäminen voi syntyä vain avoimen yhteisen keskustelun avulla. Tiimipalaverit ovat tärkeä yhteinen keskustelupaikka. Ammatillinen vuorovaikutus tiimin jäsenten kesken mahdollistaa koko tiimin yhteistyön toimivuuden. Oman työnsä avuksi koko tiimi tarvitsee esimiehensä tuen. On tärkeää että esimies tiedostaa omahoitajuuden merkityksellisyyden alle 3-vuotiaille ja tukee tiimiä heidän työssään. Tiimi tarvitsee säännöllisin välein palautetta esimieheltään kehittääkseen omaa työtään. Lisäksi työn onnistumiseksi tarvitaan lastentarhanopettajan omaa ja koko tiimin yhteistä arviointia. Tietoinen työskentelytapojen kehittäminen helpottaa myös työssä jaksamista. "Työmäärä tuntuu paremmin hallittavalta kun vastaa etupäässä vain omista lapsista. Nykyään jaksan työssäni paremmin, sillä työ on palkitsevaa. Vuorovaikutus työtovereiden ja lasten vanhempien kanssa toimii. " Koko kasvattajayhteisön tehtävänä on pohtia yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä em. asioiden tukemista. Tiimin vastuulla on varmistaa, että asioista keskustellaan tiimipalavereissa ja lastentarhanopettaja tuo keskusteluun pedagogiikkaan liittyvän asiantuntijuutensa. Säännöllisin välein käydään läpi kaikki pienryhmät ja se, kuinka omahoitaja vastaa pienryhmänsä kehityksellisiin haasteisiin. Tarvittaessa tiimi opastaa omahoitajia pienryhmän ja lapsen yksilöllisessä ohjaamisessa ja käynnistää keskustelun siitä, kuinka kukin huolehtii omasta pienryhmästään työvuoronsa aikana eri perushoito-, ja siirtymätilanteissa. Myös uuden työntekijän perehdyttäminen omahoitajuuteen on koko tiimin vastuulla. Lastentarhanopettajan vastuulla on varmistaa, että tietoa alle 3-vuotiaiden kasvuun, hoitoon ja opetukseen liittyvä pedagogiikasta on koko tiimillä. Alle 3- vuotiaiden hoitoa, kasvatusta ja opetusta ei voi aina erottaa toisistaan, vaan oppiminen tapahtuu enimmäkseen arjen tilanteissa. Lastentarhanopettaja 30

31 huolehtii yhdessä muiden tiimiläisten kanssa siitä, että varhaiskasvatusympäristö vastaa alle 3-vuotiaiden kehityksellisiin tarpeisiin. Tartu haasteisiin ennalta - Varmista, että koko tiimi on sitoutunut yhdessä sovittujen periaatteiden noudattamiseen ja sekä toiminnan suunnitteluun ja arviointiin: jokainen tietää, miten omahoitajuutta "meidän talossa" toteutetaan. - Perehdytä jokainen uusi työntekijä kunnolla, vaikka se tuntuisi työläältä, sillä Omahoitajuus on monelle uusi asia. - Yhteiseen koulutukseen kannattaa satsata. Se sitouttaa henkilökunnan toimimaan yhteisen toimintatavan saavuttamiseksi. - Tiimityö voi olla koetuksella, kun vanhemmat kiintyvät omiin hoitajiin ja haluaisivat asioida vain hänen kanssaan. On hyvä muistaa, että kaikki työhön liittyvät asiat tuodaan tiimin käsittelyyn ja tiimi ottaa niihin kantaa. - Osallistu vertaisryhmätapaamisiin ja hae ajatuksillesi tukea. - Ylläpidä jatkuvaa keskustelua ja kehittämisen meininkiä! Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kasvatuskeskusteluissa yhdessä vanhempien kanssa. Yhteinen keskustelu tukee kasvatuskumppanuutta ja omahoitajakäytäntöjä. Samalla omahoitaja saa työlleen tukea. Yksikön lastentarhanopettajan vastuulla on varmistaa, että kaikki omahoitajat toteuttavat kasvatuskumppanuutta mahdollisimman hyvin. Lastentarhanopettaja tuo tiimin yhteiseen keskusteluun vanhempien kohtaamiseen liittyviä asioita. Tarvittaessa esimies on omahoitajan tukena vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Toimintasuunnitelman laatiminen Ryhmien toimintasuunnitelmat laaditaan lapsille tehtyjen yksilöllisten Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien perusteella. Lastentarhanopettaja vastaa ryhmän kokonaissuunnitelman laatimisesta. Omahoitajuussuunnitelmassa suunnitellaan arjen toteutumista kolmen eri omahoitajan ja pienryhmän 31

32 kesken. Suunnittelussa painottuvat alle 3-vuotiaan kehitykselliset tarpeet, kiireetön päivärytmi, hyvä perushoito, omahoitajan ja pienryhmän välinen vuorovaikutus ja tiimin yhteistyö. Lastentarhanopettajan vastuulla on huolehtia, että toimintahetket vastaavat alle 3-vuotiaiden kehityksellisiin tarpeisiin. Alle 3-vuotiaiden kanssa painottuvat lämminhenkiset ja vuorovaikutteiset pienet toimintahetket. Toimintahetkissä on tärkeää yhdessä oleminen ja lapsen kohtaaminen. Keskustelun aiheita: - Minkälaisia haasteita omahoitaja -toimintatapa asettaa tiimityölle? - Miten sinä voit itse ennakoida haasteita omassa tiimissäsi? - Miten varmistatte, että toimintasuunnitelmissa huomioidaan jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma? Omahoitajalta äidille ja isälle: Autan lastasi muistamaan sinut. Vaikka hän oppii tuntemaan minut, ja luottamaan minuun, hän turvautuu sinuun. Minä olen lapselle laina. Sinä olet tärkein aina. Aineiston kokoajilta Omahoitajalle: Sinä teet arvokasta työtä. Käytännön kokemusten myötä toivotamme työniloa. Omahoitajuus on tärkeä, tässä jutussa on järkeä ja aitoa tunnetta! 32

33 Omahoitajuus Espoon päivähoidossa -aineiston laatimiseen ovat osallistuneet: Elina Pulli, päivähoidon asiantuntija (toim.) Espoon keskuksen päivähoitopalvelut Virpi Mattila, päivähoidon erityisasiantuntija Päivähoidon tulosyksikkö Leena Valkeala, päiväkodin johtaja Ruusulinnan päiväkoti Helena Rajamäki, lastentarhanopettaja Ruusulinnan päiväkoti Anne Wickman, lastenhoitaja Ruusulinnan päiväkoti Kaisa Pirkola, lastenhoitaja Ruusulinna päiväkoti Susanna Hänninen, lastenhoitaja Kiltakallion lastentalo Tarja Kerttula, lastentarhanopettaja Matinniityn päiväkoti Tarja Peräsaari, lastentarhanopettaja Niittymaan päiväkoti Sirkku Tuominen, lastentarhanopettaja Soukankujan päiväkoti Sari Kauppinen, lastentarhanopettaja Perkkaanpuiston päiväkoti Nina Nissinen, lastentarhanopettaja Perkkaanpuiston päiväkoti Anna Piirainen, päiväkodin johtaja Postipuun päiväkoti 33

34 Lähteet Furman, E Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino Kaskela M, & Kekkonen M, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Gummerus Kirjapaino Oy Sinkkonen, J Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt. Teoksessa: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. toim. Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tamminen Tuula, 2003 WSOY Sinkkonen, J. & Kalland, M Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki WSOY Keltikangas-Järvinen, L Tunne itsesi, suomalainen. Helsinki WSOY Schulman, M Pikkulapsi havainnointi päiväkodissa. Teoksessa: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. toim. Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tamminen Tuula, 2003 WSOY Hautamäki, A. Kiintymisteoria Psykologia 1/2000 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes oppaita 56 Painamattomat lähteet: Lund Tarja. Luennot työnohjauksessa Espoossa

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015 Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa Katri Manninen 2015 Pienryhmätoiminnan alku Pienryhmätoiminnan juuret vuodelta 1998 Vuonna 2010 aloitettiin pienryhmätoimintaan perustuva työparitoiminta

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO -NÄKÖKULMIA ALLE 3-VUOTIAAN LAPSEN PEDAGOGIIKKAAN 21.03.2015 Maritta Opas Päiväkodinjohtaja, työnohjaaja, perheterapeutti KOHTAAMINEN -kohtaaminen on vuorovaikutusta, toisen ihmisen

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS Yhteystiedot Lahnaniemen ryhmis Lahnaniementie 67 52510 Hietanen p. 050-592 4691 o. 040-162 7650 (iltapvryhm) ryhmis.lahnaniemi@hirvensalmi.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä 14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Nisulan päiväkoti Eeronkatu 40720 Jyväskylä 1. Kuvaus Nisulan päiväkodista Päiväkoti sijaitsee Eeronkadulla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Aloituskeskustelusta 1 (8)

Aloituskeskustelusta 1 (8) 1 (8) Aloituskeskustelusta Tutustuminen Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien keskinäinen luottamus ja kunnioitus luovat perustan hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Kumppanuus alkaa tutustumisesta.

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot