Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2010"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2010

2 Hoitaa ihoa Lämmittää kylmät jalat Parantaa haavoja ja iho-ongelmia Terapeuttisen hoidon nilkka- ja polvisukat. Pehmeä joustovarsi ilman kumia, väri musta. Hopeakompressiosukka VITAL ei kiristä jalkapöytää ja varpaita. Ilman kumia. Väri hopeanvaalea. 24,90 Varreton hopeasukka uni- ja olosukaksi. Hopeahansikkaat kylmille käsille. 2 parin pakkaus 24,80. Luonnollisesti hoitava hopea riskitön, myrkytön ja ilman haittavaikutuksia Ensimmäisenä Euroopassa: Best4Feet-hopeakuitusukat on hyväksytty lääkkeenomaiseksi tuotteeksi, luokka 1. KÄYTTÖ: atooppinen iho, allergiset ihoärsytykset, dermatiitti, psoriasis, ihosienen hoito, avoimet jalkahaavat, ekseema, diabetes, liikahikoilu, Raynaud-syndrooma/kylmät kädet ja jalat, verenkierto-ongelmat, jalkaturvotukset. VALIKOIMA: Nilkkasukat ja polvisukat 12 % hopeaa. Ohut pehmeä joustovarsi ilman kumia. Väri: musta. Koot: 35-37, 38-40, 41-43, 44-46, Materiaali: 72 % pv/16 % pa/12 % hopeaa. VITAL hopea-kompressio polvisukka lento- ja automatkustajille, seisoma- ja istumatyöhön. Väri: hopeanvaalea. Materiaali: 66 % puuvilla/ 20 % polyamidi/ 5 % elastaani/ 9 % hopeakuituja. Koot: 35-37, 38-40, 41-43, 44-46, SPORT-sukka urheiluun. Ulkoilu/vapaa-ajan sukka diabetesvarrella 9 % hopeaa. Väri: oliivinvihreä. Koot: 35-37, 38-40, 41-43, Materiaali: 70 % pv/21 % pa/9 % hopeakuituja. Varreton sukka, 12 % hopeaa, käytä sellaisenaan tai oman sukan alle hoitamaan. Väri: musta, hopeanvaalea. Koot: 35-37, 38-40, 41-43, Hopeahansikkaat väri: hopeanvaalea. Koko: XXS, XS, S/M, L/XL. Best4Feet on rekisteröity eurooppalainen tavaramerkki ja kuuluu JR International Silver GmbH:lle, Saksa. Kaikki tuotteet CE-merkitty. Maahantuonti: Laiteykköset Oy, Tampere. Tuotetilaukset: gsm Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela Hankasalmi: Senja Härmä , Joensuu: Kouvola: Kuopio: Maila Immonen, Lapsiperheiden vertaistuki Anitta Tähti-Niemi, Saila Vepsäläinen, Lapsiperheiden vertaistuki Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Eija Lindroos , Rauma: Tuija Uusluoto Salo: Seinäjoki: Tampere: Leena Kanerva , Marja Vainio, Riitta Salmi, Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, ,

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , Sisältö Päänsärky-lehti 2/ Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 7... Suuresta joukosta lähtee enemmän ääntä Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Myös sähköpostilla: Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja, Birgitta Huurre, Turku Hilkka Kettinen, Turku Marja-Leena Kinnunen, Oulu Rea Lagerstedt, Porvoo Riitta Nikulainen, Imatra, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, Vantaa Tarja Suomalainen, Lahti Päivi Hölttä, Helsinki, varajäsen Anneli Kiljunen, Lappeenranta, varajäsen Jäsenmaksu Vuonna 2010 jäsenmaksu on 18. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Sirpa Värälä Päänsärkykoulutuksesta puuttuu rahaa Kylmätuotteita jäsenhintaan Särkylääkekoukussa Pohjois-Karjalassa Hidasta elämää Akupunktiohoitoa kipuun Niskalihasharjoitteiden vaikutus migreenipäänsärkyyn Uni on iso osa elämää Voimaannuttava vertaistuki Olet sitä miten ajattelet ODL Neuro Dolores Minun tarinani Poimintoja tiedemaailmasta Aurallista migreeniä sairastavan kannattaa tumpata tupakka Altistaako aikainen kuukautisten alkaminen migreenille? Altistaako lapsen migreeni psyykkisille oireille? Aivojen valkean aineen muutokset eivät korreloi migreeniauraan Sandoz-tiedote Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Kesähelteet ja migreeni? Migreenikohtauksen laukaisijoina on monia tekijöitä. Lisäsivätkö kesän ennätykselliset helteet kohtauksiasi? Kerro yhdistyksemme sivuilla, miten poikkeuksellisen lämmin kesä vaikutti sinun migreeniisi (www.migreeni.org >Palautteet). Migreeni on yleinen tauti, joten siitä kirjoitetaan runsaasti mediassa. Eräs ikävimpiä julkisuutta saaneita tapauksia tänä kesänä oli lapsen päänsärky, jonka lääkäri tulkitsi migreeniksi, vaikka pojalla oli hengenvaarallinen aivokalvontulehdus. Kyseessä oli paha hoitovirhe. Kuumeinen ja päänsärkyä valittava lapsi ei suinkaan sairastanut migreeniä, vaan vakavaa infektiotautia. Onneksi lapsi pelastui. Uusi terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan ensi toukokuun alussa ja on nyt käsittelyssä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, edellyttää, että ensihoidon eli päivystyksen järjestää sairaanhoitopiiri. Lain yhtenä tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta. Kussakin päivystyspisteessä tulee olla erikoistuvan lääkärin lisäksi pätevän erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus. Lääkäripäivystys tulee järjestää virkasuhteessa julkiseen terveydenhoitoon, joten kokematonkin päivystäjä saa palautetta tekemästään työstä. Uuden lain mukaan potilas saa valita hoitopaikkansa oman sairaanhoitopiirinsä sisällä. Toivottavaa olisi, että jokaisella kansalaisella olisi oma lääkäri, joka tuntisi sekä potilaan, että hänen perheensä. Uskon, että uusi terveydenhuoltolaki tuo paljon positiivista uutta terveydenhuollon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Uusitut rakenteet säästävät kustannuksia ja jokainen potilas tulee hoidetuksi oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Hyvää syksyä toivottaen, Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja kansanedustaja, professori sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Migreenistä kirjoitettua Sininen rauhoittaja -jutussa Hanne Pesonen esitteli Glorialehdessä maaliskuussa laventelin. Laventeli on hämmästyttävän aikaansaapa kasvi. Sen on uskottu karkottavan niin pahat henget kuin koit ja kulkutaudit. Se rauhoittaa, laskee veranpainetta ja desinfioi. Eräs 1000-luvulla elänyt saksalaisnunna jätti jälkipolville kiinnostavan migreeniä lievittävän juomareseptin : laventelia vodkan, ginin tai brandyn kanssa. Päänsärky-lehden toimitus on iloinen hoitomenetelmien kehittymisestä sitten 1000-luvun luostarilaitoksen. Murkkumigreeni Kipu on osa elämääni, sanoo pappi ja Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä toukokuussa Eeva-lehdessä Eija Huusarin haastattelemana. Tiheiden ja monen päivän kohtausten kanssa töissä suoriutuminen on todellinen haaste. Se on erittäin invalidisoivaa, vaikka yritänkin olla mahdollisimman vähän töistä pois. Joudun elämään hyvin askeettisesti. Noudatan ruokavaliota johon kuuluu vain kalaa ja ruisleipää, ei lihaa eikä vaaleita jauhoja. Viiniä en ole maistanut kymmeneen vuoteen. Minun pitäisi elää hyvin rauhallista peruselämää, jotta tauti pysyisi siedettävänä. Yritän harrastaa paljon myös sellaista liikuntaa, joka laajentaisi verisuonia, kuten kävelyä, pilatesta ja joogaa. Liian nopeatempoinen kuntoilu taas ei ole hyväksi. Se on minun ristini, eikä se ole läheskään niin raskas kuin monella muulla. Asennemuutos auttoi eteenpäin. Varkautelainen myös basilaarimigreenin oireita kokenut Sirpa Jyräs-Ikonen listaa Kauneus ja Terveys -lehdessä 5/2010 Maarit Vuoriston haastattelemana selviytymiskeinojaan: perhe, liikuntaharrastukset, rentoutusharjoitukset, marjastus ja sienestys sekä opiskelu. Sirpa on hyötynyt myös NLP-terapiasta, jolla pyritään muuttamaan ongelmia aiheuttavat ajatus- ja toimintamallit myönteisiksi ja hyödyllisiksi. Lisäksi hän on tutustunut Silva-menetelmään, joka lisää voimaa, tarmoa ja elämäniloa. Sirpan ajatuksia migreenin kanssa selviytymisestä voi lukea myös tämän lehden sivulla 22. Migreeni ei ole harvinainen ikävuosien välillä, sitä on jopa ¼:lla tämän ikäisistä. Diagnosointi ja hoito ovat kuitenkin hankalia, koska nuoret eivät juuri hakeudu lääkärin vastaanotolle ja jos hakeutuvatkin, taudin tunnistaminen voi yleislääkärin vastaanotolla olla haasteellista. Esiintymistiheys on erilainen ja oireet poikkeavat aikuisten migreenistä. Ne painottuvat usein pahoinvointi- ja vatsaoireisiin. Tämän ikäisillä on tehty vähän kliinisiä migreenilääketutkimuksia, vähemmän kuin 15 triptaanitutkimusta, nekin pääasiassa Floridassa. Tutkimuksen hankaluutena on ollut, että plasebovaikutus on ollut suuri ja peittänyt alleen lääkkeen vaikutusta niin, että tilastoanalyysi on siitä kärsinyt. Koska tutkimustuloksia on näin vähän, Euroopassa triptaaneita ei määrätä alle 18-vuotiaille. Tänä vuonna on ilmestynyt almotriptaanista tutkimustuloksia, jotka tuovat hiukan lisää valoa murkkuikäisten hoito-ongelmaan (Berenson 2010). Kivuttomuuden saavuttaminen ja lääkkeen siedettävyys olivat samaa luokkaa kuin aikuisilla ja hoitotulos parani, jos lääke otettiin nopeasti oireiden alettua. European Headache Federationin tiedotteen toimituskunta toteaa, että murkkuikäiset ansaitsevat hyvän hoidon ja oikeat migreenilääkkeet, jos tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät auta. EHF News elokuussa 2010 Migreeniyhdistyksen kyselyt Triptaanien käyttöä koskeva kysely tehtiin tammikuussa, siihen vastasi ennätykselliset henkilöä. Kyselyn tuloksia käytettiin hyväksi, kun yritettiin vaikuttaa Hintalautakunnan päätökseen triptaanien Kela-korvausten palauttamisesta. Kyselyssä kävi ilmi, että on yllättävän monta sellaista migreenikkoa, jolla triptaanit eivät ole vaikutuksen tehossa mitattuna toisiaan korvaavia. Jos käytössä oleva triptaani ei siis tunnu toimivan parhaalla mahdollisella tavalla, kannattaa kokeilla toinen, kolmas, neljäs jne triptaani. Suomalainen migreeniprofiilitutkimus, jota on käsitelty aikaisemmin Päänsärky-lehdessä, antaa myös viitteen siitä, että erilaisiin migreenikohtauksiin on mahdollista ja aiheellista kokeilla vaikutuksen kesto -profiililtaan erilaisia triptaaneita. Keitä me olemme -kysely helmikuussa antoi mielenkiintoisen läpileikkauksen Migreeniyhdistyksen jäsenistöstä. Vastaajien ikä painottui ikäryhmään 31-45, ikään jossa migreeni aiheuttaa eniten haittaa. Päänsärkyä oli keskimäärin 8,6 päivänä kuukaudessa, kohtaus kesti 10,8 tuntia ja tilan haittaavuutta arvioitiin numerolla 2,4 asteikolla 0-5. Migreenisärkyyn ehkä tottuu? Toivottavasti ei kuitenkaan niin, että hoito jää tehottomaksi ja pitkittynyt kipu mahdollisesti ruokkii kroonistumista. Elokuussa avattu unikysely on herättänyt kiinnostusta. Tätä kirjoitettaessa vastauksia on tullut jo 730. Syyskuun alussa vielä ehtii vastata www. migreeni.org -Ajankohtaisissa. Kyselyn tulokset selviävät syksyn aikana. Vastauksien epätieteellinen pikasilmäily osoittaa mm., että monet nukkuvat kovin lämpimässä ja joiltakin unohtuu iltapalan syöminen. Unen laatuun vaikuttavista tekijöistä sivulla 18. Kiitos kaikille vastaajille. Saamme arvokasta tietoa, jonka avulla voimme kohdistaa viestintää oikeaan suuntaan ja käsitellä migreeniä sairastavien tärkeäksi kokemia aiheita. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja Migreeniyhdistyksen jäsenien sanomaa Kyselyissä oli mahdollisuus vapaasti kertoa mielen päällä olevaa. Tässä poimintoja: Miksi migreenilääkkeet eivät ole erityiskorvattavia? Olen sairastanut migreeniä 39 vuotta, rahaa on kulunut hyvin paljon, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä ja siitä miten paljon sairaus vaikeuttaa elämää. Estolääkitys on mahdollistanut työssä pysymisen. Pahan sisun omaavana en ole ollut koskaan poissa töistä (yksityisyrittäjä) migreenin takia, vaan olen antanut itselleni luvan potea vasta vapaa-aikana. Onneksi ei ole ollut silmäoireita (särkyä kylläkin). Tosi paha olo on ollut, mutta työ on vaatinut kaiken huomion. Mitä olisin saanutkaan aikaan elämässäni, jos nuoruudessani ja keski-iässäni olisi ollut triptaaneja! Jos joudun työskentelemään kokonaisen työpäivän (7 9 tuntia) päätteellä, on lähes poikkeuksetta seuraavana aamuna migreeni. Olen 42-vuotias mies, ja kärsinyt migreenistä lapsesta saakka. Nyt olen jostain syystä, yllättäen, ollut 4 kk ilman migreeniä. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Aloitin puoli vuotta sitten säännöllisen antioksidanttien syömisen. En tiedä johtuuko tästä vuoden aikana migreeniä, keskimäärin 3 päivänä kuukaudessa, voinkohan enää elää migreenitöntä aikaa? Ehkäisypillerit olivat vahva vaikuttaja aikaisempiin migreeneihini, niiden käytön lopetettuani kohtaukset vähenivät neljäsosaan entisestä. Tästä tulisi saada enemmän tietoa. Farmaseuttina olen nähnyt triptaanien eri merkkien markkinoille tulon alun imigranista lähtien. Mielestäni kannattaa kokeilla toisia vaihtoetoja jos ei yhdestä apua saa. Kerron tämän myös asiakkaalle tarvittaessa ja olen pystynyt kohtalotoverina muutenkin auttamaan. Koska lääkkeiden maksukatto ylittyy jo vuoden ensimmäisellä ostoskerralla (toiseen sairauteen käytettävä lääke), niin mielestäni täysin kohtuutonta joutua maksamaan vielä tällaisia summia! (Ne triptaanit, joista ei saa Kela-korvausta, eivät kartuta myöskään maksukattoon laskettavaa summaa. toim. huom.) Olen aikaisempina vuosina kärsinyt varmaankin särkylääkepäänsärystä. Triptaaneja kului jopa yli 15 kpl/kk. Nykyinen tarve on alle 5 kpl/kk. Olisin valmis maksamaan lääkkeen kokonaan itse siinä tapauksessa, että korvaavat lääkkeet eivät sovi tai auta. Tällä hetkellä ainoa sopiva lääke on korvattava. Toisessa näistä kyselyistä udeltiin myös, mistä vastaaja on joutunut luopumaan: Mm. punaviinistä, joistakin ruuista, välillä joudun myös rajoittamaan jotakin liikuntaa (esim. juoksu). Saunomisesta ilman saunahattua. Olen joutunut vähentämään (kokonaan en ole luopunut, vaan kärsin sitten seurauksista) saunaoluita, yövalvomisia, kahvin juontia. Väitöskirjan tekemisestä ja useasta liikuntalajista. Johtavista työtehtävistä. Migreenikohtauksien seurauksena valikoitunut tarkemmin ystävä- ja kaveripiiri. Kohtaukset sanelevat mahdolliset työt ja harrasteet. Kipu ja aivot Aivot muuntelevat kipuviestejä joko vaimentamalla tai voimistamalla niitä. Muuntelumekanismit toimivat eri tavoin eri henkilöillä. Kipugeenit, sukupuoli ja hormonaaliset tekijät vaikuttavat muuntelumekanismien toimintaan varsinkin migreeni-päänsäryn yhteydessä. Kivun kokeminen on yksilöllistä. Sitä muokkaavat tunteet, odotukset, persoonallisuus ja kokemukset sekä kivun hallintamekanismien tehokkuus. Myös fyysiset tekijät vaikuttavat kipuun. Esimerkiksi keskivartalolihavuus liittyy migreeniin ja krooniseen päivittäiseen päänsärkyyn. Vyötärölle kerääntynyt rasvakudos ei muuta pelkästään ulkonäköä vaan se välillisesti aktivoi kipuhermoja pitkäaikaisissa päänsäryissä ja muissa kiputiloissa. Kivun kroonistuminen muuttaa aivojen rakennetta, eri kipupotilailla eri tavoin. Toistuvasti aivoihin saapuvat kipuviestit herkistävät aivot kivulle. Tämä ilmenee muun muassa allodyniana ja hyperalgesiana. Mitä ovat allodynia ja hyperalgesia? Miten sukupuoli vaikuttaa kivun kokemiseen? Kannattaako kipeän ihmisen uhrata energiaa laihduttamiseen? Onko oma kipu kroonistumisen riskirajalla? Tule ottamaan selvää! Neurofysiologi, FL Marita Sandström luennoi aiheesta syksyn aikana Lappeenrannassa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lappeenranta klo 18, Saimaan Ammattikorkeakoulu, Valto Käkelän katu 3. Helsinki klo 18, Allergiatalo, Paciuksenkatu 19. Tampere klo 18, Yliopisto Pinni B, Kanslerinrinne 1. Turku klo 18, Pääkirjasto, Linnankatu 2. Ilmoittautuminen luennoille viikkoa ennen sähköpostilla tai (mieluiten tekstiviestillä). Tilaisuudet toteutetaan yhdessä Suomen Kipu ry:n kanssa. Marita Sandström on mukana myös Kolmoishermosäryn vertaistilaisuudessa Helsingissä, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta Teksti ja kuvat Päivi Hölttä Suuresta joukosta lähtee enemmän ääntä Päänsärkypotilaiden huolet ovat yhteisiä riippumatta kansallisuudesta. Etenkin migreeniä aliarvioidaan ja alihoidetaan, vaikka se yleisyytensä vuoksi aiheuttaa erittäin suuria kustannuksia kärsimyksistä puhumattakaan. Monissa asioissa vaikuttaminen tehdään nyt EU-tasolla, ja siihen pyrkii myös eurooppalaiset päänsärkypotilasyhdistykset kokoava kattojärjestö, European Headache Alliance (lyhenne EHA). EHA yhdistää päänsärkyjärjestöt EHA perustettiin vuonna 2006 lisäämään yleistä tietoisuutta päänsärkysairauksista, ajamaan potilaiden etuja ja viemään heidän viestejään poliittisen tason päättäjille EU:n alueella. Parinkymmenen maan päänsärkypotilaiden yhdistykset, mukana Suomen Migreeniyhdistys ry, kuuluvat EHA:n kokoamaan joukkoon. Järjestö tekee yhteistyötä myös mm. neurologien perustaman Euroopan päänsärkyjärjestön (European Headache Federation, EHF) ja maailman päänsärkyjärjestön (World Headache Alliance, WHA) kanssa. EHA:n tavoitteena on lisäksi parantaa päänsärkypotilaiden hoitoon pääsyä ja elämänlaatua, kouluttaa potilaita, yleisöä ja lääkäreitä ja edistää päänsärkyihin liittyvää tutkimusta. Entsyymin puute yksi migreenin aiheuttaja? Vaikuttaminen lähtee kussakin jäsenmaassa omista lähtökohdista. Potilasyhdistysten toiminta on varsin kirjavaa, mittasuhteiltaan erilaista ja monessa maassa vielä uutta. Henkilökohtaiset, vapaamuotoiset keskustelut jäsenjärjestöjen edustajien kanssa antavat uutta intoa ja ideoita sekä kansalliseen että kansainväliseen työhön. Yhteistyössä opitaan toisilta: mikä naapurilta lainattu toimintatapa voisi olla sovelias oman kansallisen järjestön ja potilaiden tarpeisiin? Madrid toimi kokousisäntänä Kattojärjestö kokosi toukokuussa 2010 Madridiin kansallisten päänsärkyjärjestöjen edustajat asettamaan tulevan toiminnan päämäärät. Erinomaisista käytännön järjestelyistä vastasi Espanjan päänsärkypotilasyhdistyksen edustaja, Elena Ruiz de la Torre. Myös tiedotusvälineiden edustajia oli kutsuttu paikalle, ja ainakin Espanjassa lehdistötilaisuuden anti ylitti uutiskynnyksen laajasti niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Tapahtuma noteerattiin myös korkealla poliittisella tasolla huolimatta siitä, että samaan aikaan parlamentissa käytiin kiivasta keskustelua Kreikan ja Espanjankin taloudellisesta tilasta. EHA:n ja sitä kautta eri maiden yhdistysten toiminnalle osoitettiin arvostusta, kun parlamentin puhemies, José Bono Martínez, toivotti päänsärkyjärjestöjen edustajat tervetulleeksi opastetulle kierrokselle Espanjan parlamenttitaloon. Sen jälkeen upeassa talossa alkoi yleisötilaisuus, jossa käsiteltiin mm. päänsärkypotilaiden asemaa ja sairastamisen merkitystä yhteiskunnallisesti. Lehdistötilaisuudessa oli esiintyjiä huipulta Madridin lehdistö- ja erillisen yleisötilaisuuden paikallista näkyvyyttä lisäsi se, että puheenjohtajana toimi Espanjan parlamentin terveysvaliokunnan EHA:n tilaisuuden yleisö oli erityisen kiinnostunut espanjalaisen ravitsemustieteen professori Carmen Vidalin alustavasta diamiinioksidaasitutkimuksesta. Migreenikot tietävät hyvin, että jotkut histamiinia vapauttavat ruoka-aineet voivat laukaista migreenin toisilla, kun taas toisille niillä ei ole vaikutusta. Syy tähän ei ole selvillä, mikä oli saanut Vidalin kumppaneineen tutkimaan histamiinia hajottavan entsyymin, diamiinioksidaasin, määrää migreenipotilailla. Alustavassa tutkimuksessa selvisi, että noin puolella migreenipotilaista ko. entsyymin taso oli poikkeuksellisen alhainen. Vidal selvitti, että joskus entsyymin määrä voisi olla riittävä, mutta joku lääke vaikkapa päänsäryn hoitoon käytetty saattaisi estää sen normaalin toiminnan. Silloin pilkkoutumaton histamiini aiheuttaisi jälleen oireita, esim. migreenikohtauksen. Vidal muistutti, että tulokset ovat alustavia, mutta ruoka-aineiden, entsyymien ja lääkkeiden keskinäiset suhteet vaativat paljon lisää tutkimusta. Carmen Vidal Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Päänsärkyä ei pidä piilotella Kokousedustajat toivotti Parlamenttitaloon tervetulleiksi puhemies José Bono Martínez (edessä oikealla), vasemmalla puolellaan EHF:n presidentti Fabio Antonachi ja kokousemäntämme Elena Ruiz de la Torre. Taustalla vasemmalta kokousedustajat Oksana Kozub (Venäjä), Jes Olesen (Tanska), Srdjan Sretenovic (Serbia) ja Eva Ermez (Ruotsi). puheenjohtaja, D. Gaspar Llamazares. Hänen avaussanansa osoittivat hyvää päänsärkytietoutta ja käsitystä siitä, miten suuri haitta esimerkiksi migreeni on niin potilaalle kuin kansantaloudelle. Lääkärin pohjakoulutus ei näyttänyt poliitikkona unohtuneen! EHA:n pesidentti, Aurey Craven, toivotti osallistujat tervetulleiksi ja muistutti, että päänsäryt ovat suuri taakka, jonka helpottamiseen tarvitaan sekä taloudellisia että inhimillisiä voimavaroja. Lehdistötilaisuus tarjosi yleistajuisen tietopaketin päänsäryistä ja päänsärkypotilaiden tilanteesta tämän päivän Euroopassa. Tanskalaisprofessori Jes Olesen muistutti, että migreeni on toiseksi tai kolmanneksi kallein neurologinen sairaus. Luulisi, että näin kalliin sairauden tutkimukseen olisi taloudellisia resursseja, mutta näin ei ole. Alle 10 % neurologian tutki musvaroista menee päänsäryn tutkimukseen. Yksi syy voi olla, että päänsärky on niin tavallinen sairaus, että sitä ei pidetä kovin kummallisena. Kuitenkin 5 %:lla päänsärkypotilaista on erittäin paha, invalidisoiva särky. Se on suuri joukko ihmisiä, ja varsinkin heitä pitäisi pystyä auttamaan enemmän. Tutkimukseen tarvitaan rahaa, jyrisi Olesen. Rahoituksen puute rajoittaa etenemistä kohti parempia hoitoja. EHA:n Madridin kokouksen järjestelyistä vastannut Elna Ruiz de la Torre (toinen vas.), vasemmalla puolellaan Espanjan parlamentin terveysvaliokunnan puheenjohtaja, D. Gaspar Llamazares, ja oikealla puolellaan professori Jes Olesen, EHA:n presidentti Audrey Craven sekä europarlamentaarikko Nessa Childers. EHF:n italialainen presidentti, Fabio Antonachi, kertoi EHA:n kahdeksassa maassa (mm. Suomessa) toteuttamasta Euroopan päänsärkyjärjestöjen kyselytutkimuksesta. Noin 60 % potilaista oli hoitoon tyytymättömiä. Suuri ongelma oli se, että yleislääkärit eivät tuntuneet tietävän päänsäryistä tarpeeksi, jolloin mahdollisesti toimivakin lääkitys jäi saamatta. Aina hakeutuminen neurologin hoitoon tai päänsärkykeskukseen ei ollut mahdollista joko hoidon huonon saatavuuden tai kalleuden vuoksi. Potilaat kokivat, että lähes puolet lääkäreistä ei ymmärtänyt, miten suuri haitta päänsärky useimmiten migreeni potilaalle on. Hoito saattoi viivästyä vuosikausia, osaksi siksi, että seurantaa ei ollut järjestetty. Kaikki tämä on tuttua meilläkin. Suomessa kuitenkin hoito näytti olevan keskimääräistä paremmalla tasolla, sillä hoitoon tyytymättömien määrä oli parikymmentä prosenttia keskiarvoa alhaisempi. EHA ja EHF työskentelevät yhdessä epäkohdan korjaamiseksi. Hoitoon pääsyn parantamiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ja linjauksia, EHF:n presidentti, neurologian erikoislääkäri Antonachi sanoi. Tutkimuksen tulokset onkin esitetty Europarlamentissa vajaa vuosi sitten. Antonachi ohjeisti potilaita: Älkää piilotelko päänsärkyä, tehkää se näkyväksi. Kertokaa, miten se käytännössä vaikuttaa elämäänne ja vaatikaa hoitoa! Potilasyhdistysten roolin ja yhteistyöhalun Antonachi näki erittäin tärkeäksi: Italiassa järjestetään vuosittain tempauksia, joissa päänsärkytietoutta levitetään yleisölle. Kutsumme niihin mukaan myös poliittisia päättäjiä. Päänsärkypotilasyhdistykset meillä on kolme 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Suuresta jo Älkää piilotelko päänsärkyä, tehkää se näkyväksi. Kertokaa, miten se käytännössä vaikuttaa elämäänne ja vaatikaa hoitoa! alueellista yhdistystä auttavat mielellään esimerkiksi koulutuksessa. He etsivät meille esimerkiksi sopivia potilaita, kun teemme lyhyitä opetusvideoita päänsäryistä. Potilasjärjestöt tekevät hyvää työtä alueillaan, mutta laajempia joukkoja tarvitaan vaikuttamiseen EU-tasolla, valotti Antonachi haastattelussa yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa. Europarlamentissa on ystävä EU:n Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaan (ENVI) kuuluva irlantilainen europarlamentaarikko Nessa Childers omistautui Madridissa päänsärkypotilaiden huolille. Hän kertoi psykoterapeuttikoulutuksensa antavan hyvän taustan migreenipotilaiden kärsimysten ja kokemusten ymmärtämiseen. Vaikuttaminen Europarlamentissa ei hänen mukaansa ole kuitenkaan helppoa eikä nopeaa. Terveysasiat ovat lisäksi useimmiten kansallisia kysymyksiä. Se, että asiat ovat monimutkaisia, ei ole veruke sille, että ei tekisi mitään, sanoi Childers haastattelussa. Entä voisiko kaivattua tutkimusrahoitusta löytyä EU:sta? Kyllä siellä tutkimusrahaa on, joskin nyt paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Täytyy selvittää, olisiko mahdollista päästä siihen käsiksi. Päänsärkypotilasyhdistysten tulisi edelleen kerätä tietoa Euroopasta ja antaa sitä eteenpäin päätösten ja tiedottamisen pohjaksi. Turha ujous ei auta: politiikassa on pidettävä melua! Vaikutusmahdollisuudet Europarlamentissa ovat paljolti henkilökohtaisessa kabinettitoiminnassa. Mepit voivat pitää omia kokouksiaan ja viedä tietoisuutta asioista, vaikkapa migreenistä, eteenpäin. Asiaa täytyy myös jollakin tasolla käsitellä, jos kirjallisen julistuksen allekirjoittaa viisikymmentä meppiä, selvittää Childers. Minä lupaan olla päänsärkypotilaiden äänitorvena Europarlamentissa ja ajaa heidän asioitaan parhaan kykyni mukaan siellä, hän julisti yleisötilaisuudessa. Mitenkähän saisimme omat meppimme mukaan toimintaan? Poimintoja Madridin manifestista Madridin julkilausuma muistuttaa, että WHO:n listalla migreeni on naisilla 12. eniten ja kaiken kaikkiaan 19. eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava EHA haluaa hallitusten ja eurooppalaista terveyspolitiikkaa tekevien tunnustavan migreenin krooniseksi, heikentäväksi ja invalidisoivaksi sairaudeksi. lisäävän hoitoon ja tukipalveluihin voimavaroja niin, että päänsäryt hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. lisäävän terveydenhoitohenkilöstölle ja potilaille tarkoitettua päänsärkykoulutusta ja yleistä tietoisuutta päänsäryistä. edistävän migreenin ja muiden päänsärkyjen ja niiden lääkitysten tutkimusta. työskentelevän potilaiden elämänlaadun lisäämiseksi erityisesti työpaikoilla, sillä se vähentää poissaoloja ja lisää työtehoa. EHA:n tavoitteet ovat korkealla EHA on asettanut seuraavan viiden vuoden toiminnalleen tiukat päämäärät. Kattojärjestö toimii paljolti kansallisten yhdistystensä kautta, mutta ohjelmaa katsoessa voi vain todeta, että siinä toiminnassa kelpaa olla mukana! Hoitoon tyytyväisten päänsärkypotilaiden lukumäärän pitäisi nousta nykyisestä 40 %:sta 70 %.iin. Jokaisen migreenipotilaan pitäisi saada ensimmäisellä hoitokäynnillä selvitys tilastaan ja tarvittava hoito. Kaikkien päänsärkysairauksia potevien pitäisi saada tarkkaa tietoa ja tarvitsemaansa tukea potilasjärjestöiltä ja päänsärkyyn perehtyneiltä hoitajilta. Migreeni on tunnustettava invaliditeetin tai työkyvyttömyyden aiheuttajaksi. Jokaisessa Euroopan maassa pitäisi olla ainakin yksi päänsärkyjä hoitava moniammatillinen työryhmä. Kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa yleislääkäriksi valmistuville pitäisi peruskoulutuksessa olla päänsäryn hoitoa käsittelevä kurssi. sairaus. Pääasiallisena syynä tähän suureen sosioekonomiseen taakkaan pidetään terveydenhuoltosysteemin kyvyttömyyttä tuottaa tehokasta hoitoa sitä tarvitseville. Tehokas hoito on useimmille kuitenkin olemassa. Akuutin kohtauksen hyvä hoito lyhentää työkyvyttömyyttä tai estää sen, ja ehkäisevä hoito voi pitkällä aikavälillä vähentää kohtausten tiheyttä ja vakavuutta. EU:n ja kansallisten hallitusten tulisi kannustaa ja rahoittaa päänsärkytutkimuksia. Euroopan Migreenipäivää (European Migraine Day of Action, EMDA) tulisi viettää (12.9.) kaikissa Euroopan maissa ja Europarlamentissa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Teksti ja kuva Päivi Hölttä Päänsärkykoulutuksesta puuttuu rahaa Tanskalaista neurologian professori Jes Olesenia voi luonnehtia päänsärkyguruksi, jonka työ on hyödyttänyt päänsärkypotilaita koko maailmassa. Edelleen hän on mukana: Euroopan päänsärkyjärjestöjen kokouksessa Madridissa hän oli yksi pääesiintyjistä. Olesen perusti Kööpenhaminaan päänsärkykeskuksen jo vuonna 1976, ja siitä lähtien myös päänsäryn tutkimus on Tanskassa kukoistanut hänen johdollaan. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hän on ollut useiden kirjojen kirjoittajana. Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (International Headache Society, IHS) päänsärkyjen luokittelu ja diagnostiset kriteerit laadittiin myös Olesenin aloitteesta ja hänen johdollaan. Ensimmäinen versio ilmestyi jo vuonna 1988, ja sittemmin uusien tutkimusten ja havaintojen pohjalta tekstiä on päivitetty moneen kertaan. Mainittu luokittelu on hyödyttänyt lääkäreitä ja heidän potilaitaan kautta maailman. Potilasyhdistys jakaa tärkeää tietoa Professori Olesenin haastattelu tehtiin Madridin kokouksen yhteydessä. Potilasjärjestöjen tapahtumassa oli luonnollista tiedustella hänen ajatuksiaan potilasjärjestöjen toiminnasta. Olesen innostui asiasta: Olen itse asiassa ollut auttamassa potilasyhdistyksen perustamisessa. Yhdistysten yksi tärkeä tehtävä on antaa potilaille tietoa sairaudesta, jotta he voisivat arvioida, saavatko he oikeanlaista hoitoa. Tämä pätee erityisesti puhuttaessa päänsärkysairauksista, koska ihmiset eivät useinkaan tiedä, kuinka paljon me oikeastaan voimme auttaa. Usein myöskään yleislääkärit eivät oikein tiedä, mitä kaikkea voimme tehdä, Olesen selvittää mietteitään. Voi olla, että potilas ei saa tarkkaa diagnoosia eikä sitten oikeata hoitoakaan. Kun potilasyhdistys informoi potilaita, he tietävät paremmin, mitä voivat odottaa. Jos yleislääkäriltä ei saa hyvää hoitoa, potilaat voivat mennä jonnekin muualle tai pyytää lähetettä spesialistille. On useita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voisivat löytää päänsärkypotilaita ja ohjata heitä eteenpäin, vaikka eivät itse heitä hoitaisikaan. Ainakin yleislääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit ja terveyden- ja sairaanhoitajat saattaisivat olla avainasemassa tunnistamaan potilaita, joiden päänsärkysairauden hoito ei ole kunnossa. Mutta miten Jes Olesen päänsärkytietoutta saataisiin levitetyksi laajemmalle? Olesen näkee tässä tehtävää potilasjärjestöille, mutta sekään ei yksin riitä. Siinä on kehittämistä ja opettamista. Yksi mahdollisuus on, että on kansallinen ohjelma päänsärkypotilaiden hoidosta. En tiedä, onko sellaista Suomessa, mutta Tanskassa ja Ruotsissa on virallinen dokumentti Lääkintöhallitukselta. Sitä pitäisi käyttää, ei se kirjahyllyssä auta. Siinä on kuitenkin materiaali, jota kaikki organisaatiot voivat käyttää potilasjärjestöt, apteekit, kaikki. Suomessa vastaava dokumentti lienee Käypä hoito -suositus, joka toivottavasti kuluu ahkerassa käytössä. Opetus on vaikeuksissa Opetukselle on Olesenin mielestä suuri tarve, mutta hän on huolestunut viimeaikaisesta kehityksestä. Valitettavasti koulutukseen ei ole yhteiskunnan rahaa. Aikaisemmin lääketeollisuus sponsoroi kursseja, mutta nyt tämä on tullut paljon vaikeammaksi, koska säädökset ovat niin tiukat. He eivät halua sponsoroida joskus vain siksi, etteivät halua käydä läpi siitä aiheutuvaa paperisotaa uu rahaa Nyt on 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti otettu pois mahdollisuus käyttää lääkeyritysten rahaa opetuksen sponsorointiin, mutta muutakaan rahaa ei ole annettu sen tilalle.

11 muodollisuuksien täyttämiseksi. Sama pätee lääkäreihin ja muihin kouluttajiin, joiden on oltava varovaisia: he eivät välttämättä halua opettaa kurssilla, jota lääketeollisuus sponsoroi. Jotta opetus toimisi, pitäisi olla paljon vapaaehtoisia työskentelemään ilman palkkaa. Kiristyneeseen käytäntöön ja sääntöihin on johtanut alkujaan se, että lääkeyritysten ajateltiin koulutustapahtumien yhteydessä vaikuttavan vieraanvaraisuudellaan lääkäreiden mielipiteisiin, jolloin he määräisivät herkemmin potilailleen yrityksen edustamaa lääkettä. Joissakin tapauksissa lääkärit jo joutuivat pohtimaan, täyttivätkö koulutustapahtumassa syödyt kalapuikot ja kahvipulla lahjoman määritelmän. On ollut hyviä syitä laatia tarkat säännöt, mutta niillä on mielestäni ollut paljon negatiivisia vaikutuksia, sanoo Olesen. Nyt on otettu pois mahdollisuus käyttää lääkeyritysten rahaa opetuksen sponsorointiin, mutta muutakaan rahaa ei ole annettu sen tilalle. On ihan ok, että raha ei tule lääketeollisuudelta, mutta julkiselta puolelta olisi sitten annettava vastaava rahamäärä. Silloin voisimme antaa opetusta, joka olisi täysin erossa kaupallisista intresseistä. Tuskinpa sitä koskaan tapahtuu. Siksi pitäisi miettiä, onko lääketeollisuuden suhteen oltu liian ankaria, sillä ei heidän järjestämänsä opetuksen väheneminen ole hyvä juttu. Migreenin diagnostiset kriteerit ovat hyvät Olesen jos kuka on oikea henkilö vastaamaan suomalaisiakin potilaita askarruttaneeseen kysymykseen siitä, miksi IHS:n luokittelussa migreenin diagnostisissa kriteereissä ei mainita hajuherkkyyttä, vaikka siellä on valo- ja ääniherkkyys. Diagnostisiin kriteereihin otetaan niin paljon asioita kuin on välttämätöntä kaikkea ei sisällytetä, koska silloin kriteereistä tulee kovin monimutkaiset. Osmofobiaa (hajuherkkyyttä) ei tarvita, koska se koskee melko pientä osaa potilaista vain % migreenipotilaista ja kriteerit ovat jo riittävän hyvät, kun ne tunnistavat suurimman osan migreenipotilaista. Olesen muistuttaa, että joillakin potilailla voi joskus migreenin yhteydessä olla esimerkiksi mielialan vaihteluita ja parikymmentä muuta oiretta, mutta niitä ei tarvita kriteereihin. Ideaalitapauksessa kriteereiden perusteella pystytään diagnosoimaan kaikki migreenipotilaat, eikä kukaan, jolla ei ole migreeniä, täytä kriteereitä. Tämä ei ole käytännössä mahdollista, toteaa Olesen. Luulen, että nykyisellään kriteereillä tunnistetaan noin 90 % todellisista migreenipotilaista. Jos migreeniä ei ole, suunnilleen sama määrä, 90 %, tunnistetaan ei-migreenipotilaiksi, koska kriteerit eivät täyty. Näitä lukuja tuskin voidaan parantaa. Kun ensin on diagnosoitu potilaat, joilla on migreeni, heidän joukossaan voi sitten tutkia, kuinka monta muuta oiretta heillä on. Se olisi ihan hyvä tutkimus tehtäväksi, sellaista ei ole kukaan tehnyt, lopettaa Olesen ja lähtee, kukaties, kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa. Migreeniyhdistyksen jäsenetutarjous Kylmätuotteita jäsenhintaan Kylmähoitotuotteet voi tilata Migreeniyhdistyksen toimistosta sähköpostitse tai gsm-numerosta , mieluiten tekstiviestillä. Kerro tilauksessa nimesi, osoitteesi, tuotteen tilausnumero ja kappalemäärä. Tilaukseen lisätään postituskulut. Tuote Tuotenumero Hinnat sis. alv 23 % (normaalihinta) Kylmäkaulus niskaan, 48 cm ,80 (19,80) Kylmäkaulus niskaan, 24 cm ,00 (13,40) Kylmäpakkaus silmien ympärille, migreenirillit ,40 (13,80) Kylmäpakkaus, pieni koko 16 x 10cm erikoisgeeliä ,70 (6,40) Kylmäpussit, koko 15x28cm, 2 pakkaus, myös lämpöhöitoon ,80 (18,70) Biowärme lämmitin niska-hartiseudulle ,90 (27,70) Kampanjan jälkeen tuotteita voi tilata suoraan Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Särkylääkekoukussa Pohjois-Karjalassa Särkylääkepäänsärky on aikamoinen rangaistus potilaalle, joka vuosikausia on yrittänyt pysyä toimintakykyisenä tiheästä migreenistä tai tensiopäänsärystä huolimatta. Ilman lääkkeitä työhön ei ole pystynyt lähtemään eikä siellä olemaan. Lääkkeen ottaminen on tuonut juuri sen verran helpotusta, että työnteko onnistuu jonkin aikaa. Ja sitten onkin jo ollut pakko ottaa uusi lääkeannos. Särkylääkepäänsäryn, kuten muidenkin tavallista hankalampien päänsärkyjen hoitaminen on vaativaa, eivätkä potilaat aina koe saavansa riittävää apua. Eri puolilla maata asuvat saattavat myös olla eriarvoisessa asemassa. Perusterveydenhuollossa hoidosta ei aina selvitä, eikä erikoissairaanhoitoon pääse. Osa potilaista voi hakea apua yksityispuolelta, mutta näitä palveluja ei ole joka paikassa saatavissa, ja rahaakin tarvittaisiin. pääsee erikoissairaanhoitoon Pohjois-Karjalassa. Me tutkimme päivystyksellisesti käytännössä kaikki, jotka lähetetään. Hoidamme ja ohjaamme potilaan jatkohoitoon useimmiten omalle lääkärille. Jos esimerkiksi Horton-potilaan kipukierre on kovasti pitkittynyt ja potilas on uupunut, eikä kierre laukea hapella, triptaanilla tai muilla lääkkeillä, hänet saatetaan ottaa osastolle tilanteen rauhoittamiseksi, kertoo Saukkonen. Kauan sairastaneet migreenikot puhuvat usein aikakaudesta ennen triptaaneja ja aikakaudesta triptaanien tulon jälkeen. Monille tepsivien lääkkeiden löytyminen näyttää olleen uuden elämän alku. Tämä lienee vähentänyt sairaalan pyrkivien migreenikkojen määrää, mutta heitä on edelleen. Miten näitä potilaita hoidetaan? Anna Maija Saukkonen kertoo toiminnasta Joensuussa: Parin vuosikymmenen aikana sairaalaan otettavien migreenipotilaiden määrä on olennaisesti vähentynyt. Ensiavun tarkkailualueella, jossa potilasta voidaan seurata seuraavaan päivään saakka, annetaan migreenin katkaisuun joko ns. Färkkilän tippa -infuusiota tai Serenase-infuusiota. Tarvittaessa annostellaan muutakin lääkitystä. Usein sitten jo seuraavana aamuna voidaan suunnitella jatkolääkitys ja kotiuttaa potilas. Tarkkailuosastolta hänet yleensä ohjataan omalle lääkärille jatkoseurantaan. Vain silloin kun päänsärky on kroonistunut ja potilas joutuu toistuvasti hakemaan apua sairaalan ensiavusta, hänet otetaan erikoissairaanhoitoon. Migreeniyhdistyksen saaman palautteen perusteella näyttää siltä, että hyvin harvat päänsärkypotilaat pääsevät seurantaan ja hoitoon neurologian poliklinikoille. Millaisia potilaita hoidetaan Joensuussa? Resurssiongelmat vaivaavat meitäkin ja vain rajallinen osa päänsärkyongelmaisista on seurannassa neurologian poliklinikalla. Kyseessä on tuolloin mittava työkyvyn ja/tai lääkehoitojen ongelmatiikka. Osa kroonisista päänsäryistä kärsivistä käy myös kipupoliklinikan arviossa. Sieltä haetaan myös lääkkeettömiä keinoja ja pyritään löytämään elämäntapa-asioista lähtien keinoja kivun hallintaan. Kipupsykologi tekee oman osansa hoito- ja tutkimusringissä. Särkylääkepäänsärystä on vasta viime vuosina alettu puhua enemmän. Nyt vaara jo yleisesti tiedostetaan ainakin päänsärkypotilaiden joukossa. Mutta onko olemassa joku ihmistyyppi, joka on erityisessä särkylääkepäänsärkyriskissä? Ajattelen, että ainakin osa on tunnollisia työssä käyviä, itseään kohtaan vaativia henkilöitä, pohtii Saukkonen. Heidän on toi- Äkillinen ja uusi päänsärky vie helposti sairaalaan aivoverenvuotoepäilynä, mutta jo diagnoosin saaneiden vanhojen päänsärkypotilaiden on usein vaikeampaa saada erikoissairaanhoidon palveluja. Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki kyseli Pohjois-Karjalan keskussairaalassa toimivalta neurologian erikoislääkäri Anna Maija Saukkoselta muun muassa, millaisilla kriteereillä vanha migreeni- tai Hortonpotilas Kuva Heikki Hokkila 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Särkylääkeko Keskimääräinen aika osastolla lääkepäänsärkyvieroituksessa on 3 5 vuorokautta. sinaan myös vaikea hahmottaa levon ja rasituksen sopivaa suhdetta. Aina hoito ei onnistu poliklinikka- tai tarkkailuolosuhteissakaan. Osastojaksojakin tarvitaan. Onko särkylääkepäänsärky osastolle ottamisen syy? Toisinaan on. Osa ohjautuu osastohoitoon jo suoraan lähetteen perusteella ja osa polikliinisen käynnin jälkeen. Silloin, kun kotona ns. luomumallisesti vieroittuminen ei onnistu, olemme ottaneet osastolle hoitoon, Saukkonen selvittää. Sairaalassa särkylääkevieroituksia tehdään täällä Joensuussa vuosittain alle 10. Arvelisin, että noin puolella potilaista on triptaanien aiheuttama särkylääkepäänsärky. Neurologian erikoislääkäri Anna Maija Saukkonen Jonot ovat tätä päivää lähes kaikessa päivystyksen ulkopuolisessa sairaanhoidossa. Vaikeita päänsärkyjä sairastavat kokevat, että he jäävät jonon hännille, koska sairaus harvoin uhkaa henkeä. Kuinka pitkä jono lääkevieroitukseen keskimäärin on Pohjois-Karjalan keskussairaalassa? Jono riippuu osastomme muusta tilanteesta. Tavallisesti jonotusaika on noin 1 4 viikkoa. Ohjaamme nämä potilaat omalle kuntoutusosastollemme. Kuinka kauan osastohoito särkylääkepäänsäryn vieroituksessa kestää ja mitä sen aikana tapahtuu? Keskimääräinen aika osastolla lääkepäänsärkyvieroituksessa on 3 5 vuorokautta. Tuolloin voidaan antaa kortisonia ns. kortikoiditukihoito jonka annosta vähitellen pienennetään. Toinen vaihtoehto on antaa rauhoittavaa, rentouttavaa ja kiputuntemuksia vähentävää bentsodiatsepiiniä vähitellen alenevin annoksin ja lisäksi mahdollisesti tarvittavaa pahoinvointilääkettä, Saukkonen kuvailee. Hän jatkaa: Fysioterapeuttimme osallistuvat hoitoon antamalla potilaille tilanteeseen sopivia harjoitteita. (ohjaa/antaa NLP tai muun harjoitteen). Joskus käytämme yleissairaalapsykiatrin palveluja, jos hahmotamme selkeästi laajemman tuen tai selvittelyn tarpeen. Estohoito suunnitellaan, kun vieroitus on toteutettu. Tiedetään, että vieroitus ei aina onnistu, tai että potilas onnistuneenkin vieroituksen jälkeen ajautuu uudelleen särkylääkepäänsärkyyn. Monet potilaat ovat pahoitelleet, että vieroituksen jälkeen ei ole järjes- tetty seurantaa. Jos vaikeuksia uudelleen ilmenee, potilaan voi olla vaikeaa saada tukea, ja hän kokee jäävänsä yksin. Niinpä vuoden kuluttua vieroituksesta noin puolta potilaista särkylääkepäänsärky vaivaa jälleen. Joillekin vieroitus tehdään siis toistuvasti. Koska hoito ei ole yksinkertaista, seurannan järjestäminen ja potilaan tukeminen hoitotuloksen ylläpidossa olisi oleellista. Miten asia on hoidettu Pohjois-Karjalassa ja onko osastolla tapahtuvan vieroitushoidon vaikuttavuudesta ja tulosten pysyvyydestä jotakin mittaustuloksia? Mittaustuloksia vieroitushoidon onnistumisesta ei ole. Tuntuma on, että uusiutumisriski olisi samaa tasoa, mitä kirjallisuudessa kuvataan, arvioi Saukkonen. Hieman tarpeen ja halun mukaan olemme kutsuneet potilaita kontrolliin. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kertakäynti, jolloin selvitetään, miten vieroituksen jälkeen on mennyt, ja pitäisikö estolääkitystä muuttaa tai vaihtaa. Siinä viimeistään sovitaan jatkohoitopaikka. Tämä on kyllä haasteellista, sillä omia tuttuja yleislääkäreitä alkaa olla harvassa. Työterveyshuolto toimii osalla erittäinkin hyvin, mikä on ilahduttavaa. Pohjois-Karjalassa ei ole vahvoja perinteitä neurologiseen yksityisvastaanottotoimintaan ja vain osa pystyy kustantamaan itselleen sellaisen mahdollisuuden. Jos omassa terveyskeskuksessa lääkäri vaihtuu usein, katsoisin, että yksityispuolen asiasta innostunut yleislääkäri voisi olla erinomainen vaihtoehto vaikeaa päänsärkyä hoidettaessa, Saukkonen ehdottaa. MH Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Hidasta elämää Organisaatiokonsultti Jalmari Heikkonen kirjoitti huhtikuussa Työterveyslaitoksen Työpisteen Duunitohtori-nettipalvelussa hitaasta elämästä. Slow Food -liike käynnistyi 1986 Italiassa Carlo Petrinin toimesta. Hän kyllästyi pikaruuan voittokulkuun, kun Roomassa Piazza di Spagnalle tuli ensimmäinen pikaruokapaikka. Slow Foodin ajatuksena on tarjota lähiruokaa kaikessa rauhassa nautiskellen. Ruuan tulee olla laadukasta ja mahdollisimman puhdasta. Slow-liike on levinnyt myös monille muille elämän aloille, mm. Slow Travel, Slow Shopping, Slow City ja Slow Life ovat slow-liikkeen alakulttuureja. Muutama vuosi sitten sain idean slow workista. Globalisaatio on kiihtynyt 2000-luvulla ja vauhdittanut työelämän kiihtyvää rakennemuutosta. Sijoittajat hakevat yhä parempaa tuottoa sijoituksilleen ja mahdollisimman nopeasti. Pikavoittojen tavoittelu on kiihdyttänyt myös työelämän tahtia siten, että erilaisia jaksamisongelmia esiintyy yhä enemmän. Mihin tämä lopulta johtaa? Pitäisikö meidän kaikkien miettiä vähän tarkemmin, mikä on kestävää kehitystä ihmisen ja työelämän kannalta? Slow work -ajattelun toteuttaminen on tapa parantaa työelämän laatua. Työurien pidentämisen tarpeesta ollaan liikuttavan yksimielisiä. Mutta miten sitä toteutetaan, siitä ollaan kovin montaa mieltä. Slow work ei ole laiskuutta. Keskittyminen perustehtävän kannalta järkevään ja älykkääseen tapaan toimia voi auttaa hallitsemaan työelämän haasteita. Tehdään asiat kerralla mahdollisimman hyvin. Suunnitellaan kunnolla ja keskitytään olennaisiin asioihin. Käytetään niihin riittävästi aikaa ja huomioidaan paremmin työntekijän tarpeet työssä. Ei hosuta ja touhoteta kaikkien muotivirtausten perässä. Ajan arvostaminen on osa slow work -ajattelua. Se ei tarkoita tarpeetonta hidastelua tai laiskuutta vaan ihmisen perustarpeiden parempaa huomioimista työelämässä. Onnistumisen kokemukset siivittävät meitä eteenpäin kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Nämä asiat ovat keskeisiä slow work -ajattelussa. Se ei ole uusi asia vaan paremminkin kadotettu asia, joka tulee löytää uudelleen. Organisaation toiminnassa riittävän selkeän perustehtävän toteuttamisessa tarvitaan hyvää rakennetta ja työn organisointia. Työyhteisöissä tulee olla yhteisesti sovitut pelisäännöt, riittävästi kuuntelua ja aitoa vuorovaikutusta. Tarvitaan avoimuutta työasioissa ja selkeää johtajuutta. Myönteisyys, toisten arvostaminen ja kunnioittaminen sekä yhteistyö ja työn ilo on saatava taas kunniaan. Yhteistyön tekemisen taito osaltaan auttaa meitä menestymään. Eettisyys, vastuullisuus ja sosiaalisen systeemin kestävä kehitys ovat myös osa slow work -ajattelua. Terve hitaus kunniaan, annetaan tilaa enemmän ajattelulle ja palautumiselle. Tehdään työtä huolellisesti ja nautitaan siitä hieman hitaammassa tahdissa. Se voi lopultakin olla paljon tuottavampaa kuin kiireinen ja tarpeettomasti stressaava toiminta. Kuntoutussäätiön uutiskirje 4/2010 esitteli hitauden lähteitä, kirjoja hitaasti kiiruhtamiseen, pysähtymiseen. Esillä on hitausajattelun soveltamisesta niin työhön, matkustamiseen kuin puutarhanhoitoonkin. Vinkit on koonnut informatikko Kirsi Vierula, Kuntoutussäätiö. Slow elä hitaammin Carl Honore Helsinki: Bazar Kustannus, 2010, 3. painos, 308 sivua Jatkuva kiire ja kilpajuoksu kellon kanssa vaativat veronsa; työmme, terveytemme ja ihmissuhteemme kärsivät. Yritämme rentoutua, jotta voisimme nauttia elämästä ja ihmisistä. Elä hitaammin! on manifesti hitaan elämän puolesta. Kirja inspiroi löytämään elämän verkkaisen puolen ja muistuttaa, ettei hidas elämä ole takapajuista. Voit hidastaa tahtia ja silti elää modernissa, kiihkeässä yhteiskunnassa. Elä hitaammin! on opas kaikille niille, jotka haluavat päästä ajan herraksi ja elää mielekkäästi. Kirjassa pohditaan, miten voit löysätä tahtia elämäsi eri osaalueilla. Siinä kerrotaan myös, miksi elämämme on muuttunut nopeatempoiseksi ja mitä hyötyä lukijalle on verkkaisesta tahdista. Olemisen talossa hidastajan vuosi Jaana-Mirjam Mustavuori Helsinki: Kirjapaja, sivua Kirja on tarina elämänmuutoksesta, vuodenkierrosta ja arjen lumouksesta. Se kertoo hitauden, hiljaisuuden ja läsnäolon vallankumouksellisesta ja uutta luovasta voimasta. Millaista on irrottautua kiireestä ja ulkoisten pakkojen pyöritykses- tä? Moni unelmoi omasta ajasta ja mielen vapaudesta. Onko aivan mahdotonta löytää kiireetön elämänrytmi, jossa nauttia kokemisesta, tunnelmista, tilanteista ja askareista hetken voimasta? Oman olemisen talonsa Jaana- Mirjam Mustavuori on löytänyt Bromarvista, Wättlaxin kalastajakylästä. Mustavuorelle elämänmuutos on tuonut enemmän aikaa, vähemmän stressiä. Se on antanut olemisen läheisyyttä, arjen lumousta, leikkisyyttä. Mahdollisuutta olla suhteessa siihen, mitä on, kun kaikkea ei ole koko ajan liikaa. Slow gardening: lustfyllda projekt för den medvetna odlaren Alys Fowler Stockholm: Norstedts, sivua Det här är boken som berättar allt du behöver veta för att få en prunkande trädgård eller balkong till en liten kostnad och med minsta möjliga klimatpåverkan. Slow gardening, som slow food, innebär att man tar sig tid att njuta. Av egenodlade blommor och grönsaker, men lika mycket av att se hur det växer och blomstrar. Det är helt enkelt raka motsatsen till extreme make over och snabba genvägar. Budskapet är enkelt: Trädgård är något du skapar, inte köper. Jobbar du med och inte mot naturen, och undviker 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Kirsi-Marja Eloranta Fysio- ja lymfaterapeutti Akupunktiohoitoa kipuun Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksessa fysioterapeutin työkaluna jo yli kymmenen vuotta Suomessa on käytetty akupunktiohoitoa kivunhoitona jo yli kolmekymmentä vuotta. Aluksi hoitoa antoivat asiaan perehtyneet lääkärit. 90-luvun puolivälissä aloittivat FYSI ry ja Fysioterapeuttiliitto, yhdessä akupunktiolääkäreiden kanssa, fysioterapeuteille suunnatun akupunktiokoulutuksen. Länsimaisessa akupunktuurissa käytetään kiinalaisten käyttämiä pisteitä, mutta selitysmallit poikkeavat toisistaan. Kiinassahan neuloja käyttävät lääkärit ja akupunktiohoitajat hyvin erilaisiin vaivoihin kokonaisvaltaisesti ja myös ennaltaehkäisevästi. Siellä perinne on tuhansia vuosia vanha. Länsimaissa käytetään selitysmallina kehon omaa kivunlievitysmekanismia monimutkaisine kemiallisine tapahtumineen aivojen ja paikallisen kipukohdan välillä. Kyse on kivunlievityksestä, jonka keho prosessoi itse neulastimulaation avulla. Allekirjoittanut koki ensimmäisen neulahoitonsa 1985 lääkärin antamana Suomen Turussa. Se yksi kerta oli niin vaikuttava, että kun 11 vuotta sen jälkeen sain tietää fysioterapeuttien lääketieteellisestä akupunktuurikoulutuksesta, päätös oli selvä. Tätä haluan oppia ja tehdä. Neulotuksen seurauksena oli välitön kireiden lihasten rentoutuminen niska-hartiaseudussa, yleinen hyvänolon tunne ja energian lisääntyminen. Myöhempinä vuosina olen neulottanut myös itse itseäni siitepölyallergian oireisiin hyvin tuloksin. Takana on tähän päivään mennessä kuitenkin noin 3000 akupunktiohoitoa hyvin erilaisille kuntoutujille työssäni Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksessa. Kokemuksen mukaan akupunktiohoito tehoaa hyvin lihasjännityksestä johtuviin kiputiloihin, esimerkkinä jännityspäänsärky. Useat migreeniä sairastavat hyötyvät akupunktiosta. Särky- ja kipujaksot lyhenevät ja harvenevat. Ne voivat olla poissa jopa puolesta vuodesta vuoteen. Raskaana olevilla päänsärkypotilaille akupunktio on turvallinen, lääkkeetön hoitomuoto. Nivelkulumien aiheuttama kipu ja selkäsäryt lievittyvät, neurologisilla kuntoutujilla voi lihajäykkyys vähentyä. Jos kroonisia kiputiloja saadaan lievitettyä VAS-asteikolla kaksi pykälää, on hoitotulos hyvä. Akupunktiohoidon haitat ovat vähäisiä. Poikkeuksellinen väsymys on ehkä yleisin seuraus. Tippa verta voi tulla osuessa pieneen pintalaskimoon. Vakavat haitat ovat harvinaisia ja niiden ehkäisy on tärkeä osa koulutusta. Akupunktuurista voi tulla myös haluttujen vaikutusten lisäksi ns. oheisvaikutuksia: yleistä rentoutumisen tunnetta, unen laadun ja määrän paranemista. Joskus väsyminen voi olla niin voimakasta että neulotuksen jälkeen ei suositella autolla ajoa. Akupunktuurin seurauksena voi olla myös henkilön kokonaisenergian lisääntyminen. Akupunktiohoidossa ihon täytyy olla ehjä ja neulotusalueella ei voi olla voimakkaita tuntomuutoksia. Poikkeuksena ovat selkäydinvammaiset, joita olen neulottanut tuntorajan alapuolelta hyvin tuloksin. Akupunktuurin hyödyt ovat yksilöllisiä, viidesosa ihmisistä ei hyödy akupunktiosta. Sitä, miksi näin on, ei tiedetä. Akupunktuurin vaikutusmekanismit vaativat vielä paljon lisätutkimusta. Suomessa käytettävät neulat ovat steriilejä, kertakäyttöisiä ja eripituisia tarpeen mukaan. Ne ovat pyöreäpäisiä ja ohuita, kärki ohuimmillaan vain 0,15 millimetrin paksuinen. Pituudet vaihtelevat yleisimmin sentistä seitsemään senttiin. Mitä lyhyempi neula on sen ohuempi. Neulan kärki solahtaa ihon läpi kudoksia rikkomatta. Pistämistä pelkäävälle vaivojen hoitamiseen voi käyttää muita fysioterapian keinoja. Terapeutin asiantunteva tieto ja keskustelu neulottamiseen liittyvistä esteistä voi lieventää pistämispelkoa. Pirkanmaan Erikois - kuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2, Tampere p. (03) att försöka göra allt på en och samma gång, kommer naturen att hjälpa dig på traven. Den här boken presenterar mängder av praktiska förslag på hur du bit för bit blir en gördet-självare med gröna fingrar. Det handlar om jordförbättring, frön och förökning, återvinning och återbruk, hur man skördar och komposterar, planerar och väljer växter. Du får veta vilka växter som trivs var och hur du hanterar skadedjur utan att skada miljön. Dessutom presenteras ett antal kreativa byggprojekt som till exempel en kallbänk av gamla lastpallar, kompostbehållare och balkonglådor. Lisää nettisivuilta The Slow Movement The World Institute of Slowness Slow Food Slow Travel Europe Carl Honoré:n blogi Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Julius Luomajoki, ft (AMK) Niskalihasharjoitteiden vaikutus migreenipäänsärkyyn Migreeni on yksi primaarisista päänsärkysairauksista, jonka oireet ovat päänsäryn lisäksi hyvin yksilöllisiä ja monimuotoisia, mikä voi vaikeuttaa sairauden diagnosointia (Tuchin, Pollard & Bonello 2000). Tyypillisesti migreeni on mielletty neurologiseksi sairaudeksi, jota tavallisesti hoidetaan joko kohtausta estävällä tai kohtausta lievittävällä lääkityksellä (Tepper & Spears 2009). On kuitenkin löydetty näyttöä lääkkeettömienkin hoitomuotojen myönteisistä vaikutuksista, kuten esimerkiksi akupunktiosta, manuaalisesta terapiasta ja biofeedback-hoidoista (Diener ym. 2006; Nestoriuc & Martin 2007; Niere 2002; Tuchin, Pollard & Bonello 2000; Peters Harris 2005). Niskalihasten harjoittaminen hoitomuotona saattaa äkkiseltään kuulostaa hurjalta, koska yksi tunnetuista migreenin laukaisevista tekijöistä on fyysinen rasitus. Toisaalta niskan ja migreenin välisen yhteyden puolesta kuitenkin puhuu akupunktiosta ja manuaalisesta terapiasta saadut tutkimustulokset, koska näissä tutkimuksissa hoidot ovat kohdistuneet niskan alueelle ja kaularankaan. Eräässä kiropraktisessa tapaustutkimuksessa potilaan migreenikohtausten määrä, toistuvuus ja kesto sekä päänsäryn voimakkuus olivat laskeneet manuaalisen terapian sekä fyysisen harjoittelun avulla (Harris 2005). Laadukkaiden tutkimusten vähyys ja tutkimusten ristiriitaiset tulokset aiheuttavat kuitenkin sen, ettei yleistäviä johtopäätöksiä niskan ja migreenin välisestä yhteydestä voida sanoa. Työikäiset naiset tutkimuksen kohteena Kolme Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijaa lähti tutkimaan opinnäytetyössään syvien niskalihasten harjoittamisen vaikutusta migreenipäänsärkyyn työikäisillä naisilla. Osallistujat työhön kerättiin kirjallisten ja sähköisten ilmoitusten avulla sekä opinnäytetyön tekijöiden lähipiiristä. Osallistujien tuli olla työikäisiä naisia, joiden migreeni oli lääkärin diagnosoima eikä heillä saanut olla käytössään migreenin estolääkitystä. Poissulkukriteereinä olivat myös pään ja niskan alueen vakavat vammat ja kasvaimet, kaularangan välilevyn pullistumat sekä diagnosoitu fibromyalgia. Osallistujat arvottiin ennen alkumittauksia satunnaisesti harjoittelu- ja kontrolliryhmään. Tutkimuksen aloitti yhteensä yhdeksäntoista osallistujaa, joista neljä jätti tutkimuksen kesken erinäisistä syistä. Opinnäytetyössä käytettiin mittareina syvien niskalihasten staattista kestovoimaa ja asennonhallintaa mittaavaa viisiportaista CCF-testiä (craniocervical flexion test), niskan toimintakykyä arvioivaa Neck Disability Indexiä (NDI) sekä opinnäytetyön tekijöiden laatimaa kyselyä migreenin luonteesta ja oireista. Erityisesti syvien niskalihasten kestovoimassa ja hallinnassa on huomattu olevan heikkouksia niskakivusta kärsivillä ihmisillä (Jull, Falla, Vicenzino & Hodges 2009; Jull, Kristjansson & Dall Alba 2004). Harjoitteista apua kivun voimakkuuteen Niskan toimintakykyä haluttiin arvioida, jotta nähtäisiin migreenin vaikutukset päivittäisiin toimintoihin. CCF- ja NDI-testit ovat molemmat useissa tutkimuksissa todettu luotettaviksi mittareiksi, joskin näitä mittareita ei ole aikaisemmin käytetty migreenipotilailla. Koska spesifiä migreenikyselyä ei opinnäytetyötä varten löytynyt, tekivät opiskelijat itse migreenikyselylomakkeen. Migreenikyselylomakkeessa selvitettiin migreeniin liittyviä oireita, laukaisevia tekijöitä, kohtausten toistuvuutta, päänsäryn voimakkuutta sekä kohtaukseen käytettävää lääkitystä. Opinnäytetyöhön liittyvät mittaukset suoritettiin kolmessa eri toimipaikassa ja mittaajina toimivat opinnäytetyön tekijät. Tutkimukseen sisältyi alkuja loppumittaukset, joiden välillä harjoitteluryhmä teki syvien niskalihasten voima- ja hallintaharjoitteita kontrolliryhmän ollessa vain seurannan alla. Seurannassa kiinnitettiin huomiota molemmilla ryhmillä migreenikohtausten määrään ja harjoitteluryhmällä tehtyjen harjoitteiden määrään. Harjoitusryhmään kuuluneet osallistujille ohjeistettiin kaksi kotona tehtävää harjoitetta, joiden tavoitteena oli aktivoida yläniskan lihaksia ja vahvistaa kaularangan syviä koukistajalihaksia. Ensimmäinen harjoitteista oli seisten tehtävä silmien liikuttelu, jonka tarkoitus oli aktivoida yläniskan lihaksia. Toinen harjoite oli selinmakuulla tehtävä yläniskan nyökkäysliike, jonka tarkoitus oli vahvistaa kaularangan syviä lihaksia. Tulokset Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että niskan lihasten harjoitteilla oli vaikutusta migreenioireisiin. Alkumittauksissa harjoitteluryhmän niskan toimintakykyindeksi oli keskimäärin 11,8 pistettä ja kontrolliryhmän 8,2 pistettä, jotka molemmat tarkoittivat lievää toimintakyvyn haittaa (Vernon 2008). Testissä toimintakyvyn haitta on sitä vakavampi mitä korkeampi saatu pistemäärä on korkeimman mahdollisen pistemäärän ollessa 60. Harjoitteluryhmällä niskan haittaindeksi oli laskenut keskimäärin 50 % ja kontrolliryhmällä 12,5 %. Migreeniin liittyvän päänsäryn voimakkuutta arvioitiin VASjanalla (Visual Analogue Scale), joka on 10 cm pitkä jana, jossa vasen pääty kuvaa täysin kivutonta tilaa ja oikea pääty pahinta mahdollista kipua. Osal- 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 listuja arvioi kivun voimakkuuden piirtämällä poikkiviivan janalle, jonka jälkeen poikkiviivan etäisyys vasemmasta päädystä mitataan ja saatu etäisyys kuvaa täten kivun voimakkuutta. Koetun kivun voimakkuus oli laskenut harjoitteluryhmällä 22,2 %, joka on tilastollisesti merkittävä muutos. Kontrolliryhmällä vastaava tulos oli laskenut 10,8 %. Kohtausten määrää seurattiin migreenipäiväkirjalla, ja osallistujat arvioivat myös itse kohtausten esiintyvyyttä. Objektiivisia tuloksia kohtausten määrästä ei voitu kuitenkaan luotettavasti analysoida, koska kohtausten määrä ennen seurantaa perustui vain osallistujien subjektiiviseen arvioon kohtausten toistuvuudesta. Osallistu jien arvioinnin perusteella näytti kuitenkin siltä, että harjoitteluryhmällä kohtaukset olivat hiukan harventuneet ja kontrolliryhmällä kohtausten määrä oli jopa lisääntynyt. Syvien niskalihasten kestovoima ja asennonhallinta olivat harjoitteluryhmällä keskimääräisesti parantunut yhdellä tasolla kun taas kontrolliryhmän osallistujilla tulos oli heikentynyt keskimäärin yhdellä tasolla. Lääkityksen suhteen ei osallistujilla ilmennyt muutoksia, vaikkakin yksi harjoitteluryhmän osallistujista oli lopettanut lääkityksen käytön seuranta-aikana eikä toistaiseksi tarvinnut sitä. Kokonaisuudessaan kaikki harjoitteluryhmän osallistujat kertoivat seuranta-ajan jälkeen harjoitteiden tuntuneen hyödyllisiltä, ja hieman yllättävä tulos oli, että moni harjoittelijoista oli itsestään ruvennut kiinnittämään huomiota niskansa asentoon päivittäisissä toimissaan. Kuvio 1: Kivun voimakkuuden muutos alku- ja loppumittauksissa. Opinnäytetyön tulosten merkitystä pohdittaessa tulee huomioida niihin vaikuttavat tekijät. Osallistujien määrä loppumittauksissa oli vain viisitoista, jolloin tilastolliset analysointimenetelmät ovat herkkiä tulosten vaihteluille, eikä näin pienellä aineistolla pystytä myöskään tekemään yleispäteviä johtopäätöksiä. Kahdeksan viikon seuranta-aika oli melko lyhyt, minkä vuoksi harjoitteiden pitkäaikaisista vaikutuksista ei pystytä tämän tutkimuksen perusteella sanomaan mitään. Kysymykseen aiheuttaako niskan toimintahäiriö migreeniä, ei tämän tutkimuksen perusteella voida vastata. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut lähteä kumoamaan vallitsevia käsityksiä koskien migreeniä ja sen patofysiologiaa, vaan yksinkertaisesti selvittää voisiko syvien niskalihasten harjoittelulla vaikuttaa lieventävästi migreenipäänsärkyyn. Teoriassa voitaisiin ajatella, että niskan toimintahäiriöt voisivat olla seurausta migreenistä. Migreenikoh taus pakottaa potilaan usein vuodelepoon ja kohtauksen taustalla saattaa olla kova fyysinen rasitus. Potilas saattaa myös välttää fyysistä rasitusta kohtausten välisenä aikana jos migreenikohtaus laukeaa herkästi, ja tällöin potilaan fyysinen aktiivisuus voi kokonaisuudessaan olla riittämätöntä. Fyysisellä inaktiivisuudella taas on tutkitusti todettu olevan vaikutusta esimerkiksi juuri niskan toimintahäiriöihin (van den Heuvel, Heinrich, Jans, van der Beek & Bongers 2005). Tämän opinnäytetyön toivotaan herättävän mielenkiintoa laajemmille jatkotutkimuksille aiheesta. Laajempi tutkimus voisi sisältää pidemmän seuranta-ajan, jossa migreenikohtauksia seurattaisiin päiväkirjan avulla jo ennen harjoittelun aloittamista, jolloin tieto kohtausten useudesta perustuisi muuhunkin kuin osallistujan arvioon. Myös migreenikohtausten luonnetta voisi selvittää tarkemmin, esimerkiksi arvioimalla jokaisen kohtauksen voimakkuutta yksistään ja siihen tarvittavan lääkityksen määrää. Seuranta-aika voisi pitää myös harjoittelun lisäksi sisällään niskan manuaalista terapiaa, jolla on todettu spesifiin harjoitteluun yhdistettynä olevan selkeästi hyötyä kaularankaperäiseen päänsärkyyn (Bogduk & McGuirk 2006, ). Lihasvoimaharjoittelussa yksi tärkeä tekijä on progressiivisuus, jota tässä opinnäytetyössä ei pystytty resurssien takia takaamaan muuten kuin toistojen määrän nostamisella. Harjoittelun tueksi olisi hyvä saada jokin väline, jolla harjoittelija pystyisi seuraamaan millä tasolla hän tekee esimerkiksi yläniskan nyökkäysliikkeen. Tällöin tulokset CCF-testissä voisivat parantua vielä selkeämmin. Harjoittelu voisi myös edetä johdonmukaisesti kuormituksen nostamisen lisäksi vaikeampiin harjoitteisiin. Lähteet Bogduk, N. & McGuirk, B Management of acute and chronic neck pain an evidence-based approach. Elsevier. Diener, H., Kronfeld, K., Boewing, G., Lungenhausen, M., Maier, C., Molsberger, A., Tegenthoff, M., Trampisch, H., Zenz, M. & Meinert, R Efficacy of acupuncture for the prophylaxis of migraine: a multicentre randomised controlled clinical trial. Lancet Neurology, Vol. 5, McGeeney, B An introduction to headache classification. Techniques in Regional Anesthesia and Pain Management, Vol. 13, Issue 1, 2-4. Nestoriuc, Y. & Martin, A Efficacy of biofeedback for migraine: A metaanalysis. Pain, 128, Niere, K Paind Descriptors Used by Headache Patients Presenting for Physiotherapy. Physiotherapy, Vol. 88, Issue 7, July, Peters Harris, S Chiropractic Management of a Patient with Migraine Headache. Journal of Chiropractic Medicine, Nr. 1, Vol. 4, Tepper, S. & Spears, R Acute Treatment of Migraine. Neurologic Clinics, Vol. 27, Issue 2, Tuchin, P., Pollard, H. & Bonello, R A Randomized Controlled Trial of Chiropractic Spinal Manipulative Therapy for Migraine. Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics, Volume 23, Number 2, February 2000, van den Heuvel, S., Heinrich, M., Jans, M., van der Beek, A. & Bongers, P The effect of physical activity in leisure time on neck and upper limb symptoms. Preventive Medicine 41 (2005), Vernon, The Neck Disability Index: State-of-the-art, Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Päivi Ukkola, fysioterapeutti, Unikulma Oy Kuva: Unikulma Oy Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Muistiliiton lehdessä Uni on iso osa elämää Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat monet eri asiat. Uni, liikunta, ravinto, talous ja ihmissuhteet ovat olennaisimmat kulmakivet hyvinvointia hahmoteltaessa. Nämä kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa niin hyvässä kuin pahassa ja ilman yhtä tasapaino laatuelämän osalta järkkyy. Esimerkiksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa hormonitoimintaan, joka taas on yhteydessä ruokahaluun ja näläntunteeseen. Toiselta suunnalta tarkasteltuna raha ei tuo onnea, mutta tasapainoinen omaan elämään sopiva taloudellinen tilanne rauhoittaa mieltä. Unen rytmi Ihmisen vuorokausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Jokainen jakso on kahdeksan tunnin mittainen yksi unelle, yksi vapaaajalle ja yksi työlle. Unen vaiheet ja vaikutus Unesta on uutisoitu paljon lehdissä ja televisiossa viime aikoina. On alettu arvostaa unen merkitystä sekä ymmärtää, kuinka suuria vaikutuksia unella on. Koko ajan käynnissä olevassa yhteiskunnassa on oltava tehokas ja hereillä. Aiemmin on ajateltu, että jos jostain nipistetään lisää aikaa, niin nukkuminen on hyvä kohde. Eihän ihminen silloin kuitenkaan mitään tee. Onneksi tästä ollaan pääsemässä eroon. Ymmärretään, että ihminen tarvitsee unta ollakseen keskittymiskykyinen, oppiakseen uutta ja muistaakseen asioita. Lisäksi unella ja sen puutteella on todettu olevan yhteyttä vastustuskykyyn, stressinsietokykyyn ja moniin sairauksiin. Tietenkin myös fyysiset ominaisuudet kehittyvät unen aikana. Kehon palautuminen fyysisestä rasituksesta, kasvaminen ja uusien taidollisten asioiden oppiminen tapahtuu unessa. Uni voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: syvään eli NREM-uneen sekä vilkeuneen eli REM-uneen. Unen eri vaiheet vaihtelevat nukkumisen aikana ja ne etenevät aikuisella kevyestä unesta syvään uneen ja sieltä takaisin vilkeuneen noin puolentoista tunnin sykleissä. Ihminen tarvitsee kaikkia unenvaiheita oikeassa järjestyksessä ollakseen aamulla virkeä ja levännyt niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. TERVEELLINEN VUOROKAUSIRYTMI Työssä Keskittyminen ja oppiminen (esim. klo 8-16) Tämä ajanjakso on työskentelyn kannalta tehokkainta, mutta myös voimavaroja kuluttavinta aikaa. Aivosi saavat runsaan määrän erilaisia ärsykkeitä. Oppiminen ja muistin käyttö ovat tehokkaimmillaan. Vapaalla Tunteminen ja tyhjentäminen (esim. klo 16-24) Työskentelyn jälkeen aivosi alkavat saada toisenlaisia virikkeitä. Keskittymiskykysi ei enää iltapäivällä ja illalla ole parhaimmillaan ja vireystilasi alkaa laskea. Levossa Latautuminen ja virittäytyminen (esim. klo 24-8) Yöunesi tehtävänä on palauttaa mielesi ja kehosi tasapaino ja antaa uutta energiaa seuraavalle päivälle. Lähteet: Unikulma Oy, Uniopas Mikko Härmä ja Mikael Sallinen: Hyvä uni hyvä työ. Työterveyslaitos. Suomen Unitutkimusseura ry, Kansanterveyslaitos, Markku Partinen, LKT, neurologian dosentti, ylilääkäri: Unen monipuoliset tehtävät Suomen Unitutkimusseura ry, Paula Alhola PsM, Turun yliopisto: Univajeen vaikutus tiedonkäsittelykykyyn Työterveyslaitos, Uniliitto ry, portaali auttaa suomalaisia pysymään terveinä. Keräämme yhteen julkishallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten ja terveysjärjestöjen tuottamia sisältöjä 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 UNEN VAIHEET hereillä rem torke kevyt uni syvä uni S3 syvä uni S4 unen pituus tunteina UNEN VAIHEET Alkuyöstä syvää unta on määrällisesti enemmän kuin aamuyöstä, jolloin taas vilkeunen määrä lisääntyy ja ihminen valmistautuu myös tulevaan päivään. Vilkeunen aikana etenkin aamuyöstä kevyt heräily on tavallista ja kuuluu asiaan. Unen laatu laskee, jos sen vaiheet häiriintyvät turhaan esimerkiksi jonkin ulkoisen häiriön vuoksi (äänet, valot, epäsopiva patja tai stressi). Syvä uni on fyysisen levon kannalta tärkeää. Silloin täytetään solujen energiavarastoja ja korjataan valveen ai kaisen rasituksen vaurioita. REM-unen aikana (vilkeuni) elimistö aktivoituu: aivojen toiminta on vilkasta ja hengitys, sydämen rytmi ja hormonitasapaino vaihtelevat. Tällöin päivän kokemukset ja tunnetilat järjestyvät ja saattavat kertautua. REM-unessa tapahtuu oppimista, mieleen painamista ja sitä voidaan sanoa myös psyyken lepovaiheeksi. Suurin osa unista nähdään myös tällöin. Syvä uni ja vilkeuni vuorottelevat. Syvässä unessa opitaan tietoja sekä uusia asioita ja REMunella on suurin vaikutus taitojen oppimiseen sekä tunnemuistiin. Unen aikana asioiden mieleen painaminen tehostuu. Unen merkitys korostuu nimenomaan uusien asioiden oppimisessa: opittu aineisto vahvistuu ja painuu mieleen. Unen aikana aivot siirtävät asioita työmuistista käyttö- ja kestomuistiin. Aivojen lisäksi koko keho tarvitsee unta, sillä unella on hyvin tärkeä merkitys terveydelle ja yleiskunnolle. Syvä uni on ihmiselämän kannalta kaikkein välttämättömin univaihe, sillä sen aikana aivojen energiavarastot uusiutuvat: syvä uni lataa akkuja. Syvän unen aikana myös ihmisen immunologiset toiminnot elpyvät. Univajeen vaikutukset On todettu, että kahden tunnin univaje viiden päivän ajan tai yksi valvottu yö vastaavat toisiaan ja toisaalta promillen humalatilaa. 36 tunnin valvominen taas vastaa 1,5 promillen humalatilaa. Unen puute häiritsee erityisesti pitkäkestoista tarkkaavaisuuden ylläpitoa. Valvomisen myötä kyky havainnoida ympäristöä heikkenee, reaktiot hidastuvat ja virheiden määrä kasvaa. Myös ihmisen kyky vastaanottaa, käsitellä ja tuottaa tietoa heikkenee. Pitkän valvomisen ja univajeen vuoksi kyky erottaa merkitykselliset tapahtumat merkityksettömistä heikkenee sekä motivaatio esimerkiksi työntekoon laskee. Muistitoimintoja univaje heikentää niin, että asioiden lyhytkestoinen ylläpito muistissa heikkenee, uusien asioiden oppiminen häiriintyy ja tiedon haku pitkäkestoisesta muistista vaikeutuu. Oman toiminnan suunnittelu huononee ja kynnys ottaa riskejä laskee. Onnettomuuksien ja tapaturmien riski kasvaa. Univajeen myötä mielialassa voi tapahtua muutoksia sekä ärtyneisyys lisääntyä. Unen puute vähentää psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua. Univaje vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen. Univaje aiheuttaa hormonaalisia ja hermostollisia stressireaktioita, muuttaa hiilihydraattiaineenvaihduntaa ja alkaa heikentää ihmisen kykyä vastustaa esimerkiksi viruksista johtuvia tulehduksia. Monimutkaiset muutokset elimistön aineenvaihdunnassa voivat liittyä ylipainon kehittymiseen ja riskiin saada verenpainetauti, aikuisiän diabetes tai sepelvaltimotauti. Näyttöä on jo siitä, että esimerkiksi vuorotyö ja univajetta aiheuttavat sairaudet lisäävät sepelvaltimotaudin esiintymistä. Miten unen laatua voi parantaa? Ihmiset voivat vaikuttaa uneen tekemällä ulkoiset puitteet mahdollisimman hyviksi ja huolehtimalla omasta terveydestään monipuolisesti. Makuuhuoneen on oltava miellyttävä ja rauhallinen. Ilmanvaihdon on oltava hyvä, jotta happea on riittävästi koko yön ajaksi. Lisäksi makuuhuone olisi ainakin kesäaikaan hyvä saada pimennetyksi, jotta nukkuminen olisi häiriötöntä. Kalustuksen ja värityksen on oltava nukkkujalle mieluinen ja tavaran liiallista määrää kannattaa välttää. Ympäristön on oltava helppohoitoinen, jottei pölyä pääse kertymään hankaliin paikkoihin. Makuuhuoneen tärkeimmän kalusteen, vuoteen, tulee olla käyttäjälleen hankittu. Vuoteen hankinnassa olisi hyvä huomioida kehon rakenne sekä mahdolliset erityisvaatimukset (sairaudet, vammat ym.). Sopivalla vuoteella voidaan vaikuttaa unen laatuun ja tätä kautta kehon palautumiseen. Säännöllisellä, monipuolisella ja riittävällä ravinnolla ja liikunnalla jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja tätä kautta myös nukkumiseen. Yksittäisillä pienillä muutoksilla saa laadukkaan unen lähtökohdat kuntoon. Unessa on valtava voima, josta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti joka yö. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö KK Sari Toppila Voimaannuttava vertaistuki kertomuksia vertaistuesta Tutkimushanke käynnistyy Kasvatustieteen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta. Järjestötyöntekijänä minua kiinnosti, minkälaisia tarinoita ihmisillä on kerrottavanaan vertaistuesta. Varsinaiset tutkimuskysymykseni olivat 1) Mitä neurologisesti sairaat ja vammaiset ihmiset kertovat vertaistuesta? ja 2) Miten neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt vertaistuesta kertovat? Tarinat tutkimuksen kohteena Tutkimusaineistona oli 33 kirjallista tarinaa, jotka keräsin kirjoituspyynnön avulla NVjärjestöistä. Tarinan kirjoittajista 12 oli omaisia ja loput 21 itse sairastavia tai vammaisia henkilöitä. Tarinoissa esiintyviä neurologisia sairauksia ja vammoja, joko itsellä tai läheisellä, olivat aivovamma, aivoverenkiertohäiriöt, Alzheimerin tauti, autismin kirjo, CP-vamma, migreeni, narkolepsia ja Parkinsonin tauti. Kirjoittajat olivat vuotiaita miehiä ja naisia eri puolilta Suomea. Huomio tarinoiden rakenteisiin ja teemoihin 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Analysoin aineiston käyttämällä narratiivista rakenne- ja teema-analyysia. Rakenneanalyysin avulla hain vastausta siihen, kuinka tarinat rakentuvat: miten ne alkavat, minkälaisia käännekohtia niissä esitetään ja miten tarinat päättyvät. Tarinat alkoivat kertomuksella omasta sairastumisesta. Tästä edettiin siihen, kun vertaistuki löydettiin ja usein juuri ensitapaaminen vertaisten kanssa kuvattiin seikkaperäisesti. Tarinoiden loppupuolella kuvattiin vertaistukiryhmien toimintaa ja antia osallistujille sekä pohdittiin sitä, miksi vertaistuki ei aina toimi. Pääasiallinen huomio tutkimuksessani oli kuitenkin siinä, mitä tarinoissa vertaistuesta kerrotaan. Hain tarinoissa esiintyviä teemoja ja esitin tutkimustulokset kolmen uuden kertomuksen muodossa. Kaisan kertomuksen nimesin voimaantumiskertomukseksi. Rakensin sen käyttämällä niitä teemoja, joilla alkuperäistarinoissa kerrottiin voimaantumisesta. Jaanan erilaisia vertaiskohtaamisia kertomukseen kokosin tuloksia omaisten kirjoituksista ja siinä painopiste oli vertaistuen eri muodoissa. Kolmas kertomus oli nimeltään Juhon merkityksetön vertaistuki ja se rakentui niistä tarinoissa esiintyvistä teemoista, joissa vertaistuki koettiin tarpeettomana tai kielteisenä asiana. Voimaannuttava vertaistuki Tutkimuksen tulokset kietoutuvat voimaantumisen teeman ympärille: voimaantumisen lähtökohtiin ja siihen, kuinka voimaantuminen näyttäytyy yksilötasolla. Kertomusten mukaan vertaistukikokemukset paikantuvat järjestöjen toimintaan: kerhoihin, yhdistyksiin ja valtakunnallisiin liittoihin. Vaikka vertaistuki organisoidaan vapaaehtoisten voimin, yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa on tiivistä. Kertomuksissa tie vertaistuen pariin löydetään pääsääntöisesti ammattihenkilöstön kautta. Vertaistukitoiminta perustuu yhteiselle, jaetulle kokemukselle. Kertomuksissa yhteinen kokemus liittyy neurologiseen sairauteen tai vammaan itsellä tai läheisellä. Samankaltainen elämäntilanne lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki mahdollistaa omien kokemusten jakamisen ja niiden uudelleen arvioimisen ryhmässä. Tämä kokemusten vaihto on osa sosiaalista vertailua, joka poistaa tunnetta omien ongelmien ainutlaatuisuudesta. Kertomuksissa kuvataan vertaistukitoimintaa monessa eri muodossa: kahdenvälisenä tukisuhteena, vertaistukiryhmänä ja valtakunnallisina verkostoina. Pääpaino on vertaistukiryhmien toiminnassa. Vertaistuen keskeinen anti kiteytyy tietoon, toimintaan, tunteiden jakamiseen ja uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmissä jaettu tieto voi olla asiantuntijatietoa tai kokemukseen perustuvaa tietoa. Vertaistuki on myös toimintaa: retkiä, juhlia, luentoja, kulttuuritapahtumia, lomia ja luottamustehtäviä yhdistyksessä. Yksi tärkeimpiä anteja vertaistukitoiminnassa on mahdollisuus purkaa omia tunteitaan ja saada niihin ymmärrystä toisilta. Tämä korostuu erityisesti omaisten tarinoissa. Vertaistukitoiminnan kautta solmitaan uusia ihmissuhteita ja laajennetaan sosiaalista verkostoa. Voimaantumisen eri tasoja Voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä eri tasoilla. Henkilökohtainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetuntemuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia verkostoja, puolestaan korostuu omaisten kertomuksissa. Kolmas, yhteiskunnallisen voimaantumisen taso näyttäytyy tämän tutkimuksen kertomuksissa ensisijaisesti aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan. Esteitä voimaantumisen tiellä Aina vertaistuki ei johda yksilöiden voimaantumiseen. Tarinoissa kerrotaan, että sama sairaus tai vamma ei aina riitä yhdistäväksi tekijäksi. Toisten sairastavien tai vammaisten elämäntilanteet ja ajatusmaailmat voivat poiketa liikaa omasta eikä vertaisryhmä tunnu mielekkäältä. Toiminnan sisältö it- Jatkuu sivulla 24...

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Ajatus yhdistyksen perustamisesta lähti helmikuussa 2015 eräästä Facebookin vertaistukiryhmästä,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot