S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws Helsingissi 4980~3. Valtioneuvoston Itanslian monlcteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws 1. 4988 Helsingissi 4980~3. Valtioneuvoston Itanslian monlcteita"

Transkriptio

1 S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws Helsingissi 4980~3 Valtioneuvoston Itanslian monlcteita

2 Sisällysluettelo: Seminaarin avaus, Eino Uusitalo... l Mitä riais tutkimus on, Auli Hakulinen 5 Tasa-arvon edistäminen ja tutkimus tarve, Leila Räsänen Naistutkimuksen kehitys Suomessa, ~ 1~ i ~ ~ ~ i o - ~ ~ ~ ~ i l ~ 26 Nainen taiteilijana ja taiteen kuvastamana kirjallisuushistorian ja taidehistorian naistutkirnusta, Helen Svensson Tutkimatta jäänyt historia, Kaarina Vattula 4 4 Mitä naisti~tlcimus voisi merkitä oikeustieteessä, Pirkko Viitanen Automaatio naisten tytiolosuhteiden muuttajana, Marja Kavenius Toimintatutkimuksen mahdollisuudet, Marja-Liisa. swantz Onko naistutkimuksella sijaa kotitalousekonomian piirissä, Eila ~ i ~ ~ i ö Asuminen ja ympäristö - naisnakökulma tutkimuksessa ja kehittämis tavoitteissa, l<irsti Vepsä Nainen ja lääketiede, Annlis Söderholm, Vappu Taipale Nainen ja politiikka tutkimuksen kohteena, Sirkka Sinkkonen Psykokoginen naistutkimus: mieheenkö vertaamista, Pirkko Niemelä Mb ten naiseksi kasvatetaan, Anna-Liisa Sysiharju Naisen näkökulma kristinuskon perinteeseen, Riitta Virkkunen Miehen roolin muuttaminen, Ilkka Taipale Naistu.tkimusseminaarin keskustelu Naistutlcimusseminaarin ohjelma osanottajaluettelo

3

4 SEMINAARIN AVAUS Sisäministeri Eino Uusitalo Minulla on ilo lausua Teidät tervetulleeksi tähän naistutkimus- ta käsittelevään seminaariin. Se ori ensimmainen, laaja-alainen tätä aihepiiriä Suomessa käsittelevä kokous ja siksi on syytä toivoa, että se onnistuisi ja olisi hyvänä alkuna jatkuvalle eri tieteen aloilla harjoitettavalle naistutkimukselle. Olen myös erityisen iloinen siitä, että seminaarin toisena järjestäjänä on Suomen Akatemia, ja toivonkin, että valtianeuvoston kanslian ja Akatemian valille saataisiin pitkäaikainen ja suunnitelmallinen yhteistyö naistutkimuksen edistämiseksi luvulla on kansainvälineri lciinnostus naisten aseman lcehit- tämiseen selvästi lisääntynyt. Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuoden kansainväliseksi naisten vuosikymmeneksi. Ensi kesana järjestetään Kööpenhaminassa vuosikymmenen puolivälin maailman konfererissi, jonka tarkoitirksena on arvioida vuosikymmenen allcupuoliskolla saavutettuja tuloksia ja tehdä tarkemmat suunnit-elmat vuosikymmenen jälkipuoliskoa varten. YK:n yleiskokous hyväksyi myös viime joulukuussa uuden yleissopimuksen, joka koskee naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista. Toivon, että tämä sopimus voidaan Suomessa asianmukaisesti ratifioida ja samassa yhteydessä kehittää ja tarkistaa omaa lainsäädäntöämme. Ensi kesana tullaan Kansainvälisen Työjärjestön IL0:n kokoukses- sa Genevessä käsittelemään perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien naistyöntekijöitä koskevan suosituksen uudistamista. Miltei kaikissa Länsi-Euroopan maissa on 1970-luvulla perustettu valtion toimielimiä naisten asemaa koskevaa selvitystyötä ja uudistusten valmistelua varten. Hyvin yleistä on että naisten asemaa tai pohjoismaalaisittain sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevat asiat on hallituksessa asetettu tietyn ministerin tehtäviin kuuluviksi. Viime marraskuussa järjestettiin Hollannissa ensimmainen Länsi-Euroopan tasa-arvoministereiden kokous,

5 jossa käsiteltiin naisten aseman edistämistä koskevaa hallitus- tason työskentelyä. ~yös OECD:n piirissä on naisten asemaa lcockevaan selvitys- ja tutkimustyöhön kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Järjestössä toimii naisten asemaa koslreva työryhmä, ja taän vuoden huhti- kuussa järjestetään ministeritason kokous naisten asemasta työ- elämässä. Pohjoismaisen ministerineuvqston alaisuudessa työskentelee tasaarvojaosto, jossa on edustaja kaikista pohjoismaista. Ministerineuvosto vahvisti vuonna 1978 yhteistyön pohjaksi yhteispohjoismaisen tasa-arvon edistämistä koskevan toimintaohjelman, YK:n naisten vuosikymmeneen liittyen ovat Suomessa valtioneuvoston kanslian ja tasa-arvoasiain neuvottelulcunnnn aloitteesta kaikki ministeriöt laatineet vuosia koskevat ohjelmat siitä, kuinka naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa tullaan ministeriöiden toimialalla edistkimaan, Näiden ohjelmien ].isäksi valtioneuvoston kansliassa on valmisteltu hallituksen ohjelmaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Pyrkimyksenä on, että ohjelma saatetaan hallituksen käsiteltäväksi lähiaikoina. Toivomukseni on, että ohjelma pikaisesti hyväksyttäisiin ja suunnitelmallinen työ sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi valtionhallinnossa näin saisi tarpeellisen sysäyksen. Suomalaisen naisen asemaa voidaan kansainvälisten vertailujen valossa pitää suhteellisen hyvänä. Kuitenkin, jos tarkastelemme vaikkapa naisten osuutta poliittisessa päätöksenteossa, voinemme todeta, että olemme kaukana ihannetilasta. Vaikka naisten osuus puolueiden jäsenistössä vaihtelee %in välillä, on heidän osuutensa puolueen johtoelimissä yleensä vain runsaat 10 %. Eduskunnan jäsenistä naisia on 26 %, mikä sinänsä lienee Ruotsin jälkeen länsimaailman korkein luku. Valtionhallinnon johtavissa viroissa (B-palkkaluokat), naisten osuus on vain 11 %, ja

6 valtion komiteoiden jäsenistä 7 % (1948). Tällaista asiantilaa ei kansanvallan toteutumisen kannalta voida pitää tyydyttävänä. Se merkitsee myös sitä, että asioiden valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa naisten tarpeet ja näkökannat eivät tule esille sillä painoarvolla, joka niille kuuluisi. Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota on perhepoli- tiikka ja lapsen asema. Naisen aseman edistäminen ja lapsen hyvinvointi eivät voi olla keskenään ristiriitaisia asioita. Kuitenkin on todettava, että kiireinen elämäntahti, kokopäiväinen työ työ- ja ostosmatkoineen ja mahdollisine kokouksineen ovat vaikeasti yhteensovitettavissa sen rauhallisen ajankäytön kanssa, mita lapsi hyvin varttuakseen tarvitsee. Nämä ongelmat koskevat tietysti yhtälailla naisia ja miehiä, tai ainakin nii- den pitäisi koskea. Koska tällaiset kysymykset koskevat suuren ihmisryhman jokapäiväistä elämää ja keskeista elämansisaltöä, on luonnollista, että ne ovat jatkuvan keskustelun ja myös po- liittisen mielenkiinnon kohteina. Hyvin tärkeätä, suorastaan välttämätöntä on, että keskusteluun tuotetaan myös monipuolises- ti asiaa valaisevaa tutkimustietoa. Viime kuukausina on julkisessa keskustelussa kiinnitetty taval- lista enemmän huomiota tieteen ja tutkimuksen kehittämiseen. Erityisesti on korostettu luonnontieteellisen, teknillisen, eri energiamuotojen käyttöön liittyvän sekä taloudellisen tutkimuk- sen kansantaloudellista merkitystä ja suotuisien edellytysten luomista näille tutkimusaloille. Yhteiskunnan tasapainoisen kehittämisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että myös ihmistieteiden kehittämiseen kiinnitetään riittävää huomiota. Naisten asemaa ja sukupuolten tasa- arvoa koskeva tutkimus kuuluu luonteeltaan juuri sellaiseen eri ihmisryhmien asemaa ja vaikutusmahdollisuukcia selvittelevään tutkimukseen. Me tarvitsemme tutkimusta, joka tuo esille eriiais- ten ihmisryhmien vaikutusmahdollisuudet ja näkökulman. Ei ole oikein eikä pitkän päälle onnellista, että ihmisiä pyritään mahdollisiinman tehokkaasti sopeuttamaan teknillisen ja taloudellisen kehityksen vaatimuksiin. Onkin todettava, että

7 4 viime aikoina täta suuntausta on enenevästi kritikoitu naisten taholta. Naisten arvomaailmaa ja lähtökohtia paremmin ymmärtä- vä tutkimus on tärkeä edellytys paitsi naisten oman aseman parantamiselle, myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja erityisesti elämisen laatuun liittyvän hyvinvoinnin kehittämiselle. Hyvät läsnäolijat. Tämän seminaarin ilahduttavan runsas osan- otto kertoo, etta kiinnostus naistutkimusta kohtaan on voimakasta. Tärkeätä on, että täta kiinnostusta voidaan kannustaa ja että naistutkimukselle varataan riittävästi taloudellisia resursseja. Omasta puolestani tulen tekemään voitavani tämän asian edistämiseksi.

8 MITÄ NAISTUTKIMUS ON Auli Hakulinen Nainen on hedelmätön mies; naisen lcuukautisvuoto on eräänlaista impotenttia siemennestettä. Se edustaa tulevan lapsen materiaa, jolle mies antaa muodon, Näin ajatteli länsimaisen luonnontie- teen isä, logiikan perustaja Aristoteles yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Nainen on epäonnistunut, luomistyössä keskeneräiseksi jäänyt mies, ja tästä syystä hänet onkin luotu vain miehelle apiiriksi, päätteli puolestaan suuri keskiaikainen skolastikko; lioko teologian suman kirjoittaja Tuomas Akvinolainen. - Tiedäm- me aina, kuka taiteilija tai ystävä pitelee kynää tai sivellintä kun naiset yrittävät tehdä työtä; tiedämme kuka hieno'cunteiilen mies sanelee salaisesti. heidän saavutuksensa. Jos naisella tosi- aan olisi lahjoja, hänen pöyhkeytensä laskisi niiden arvoa - hanen kunniansahan on olla tuntematon, hanen ylpeytenään avio- puolison kunnioitus, hanen riemunaan perheen onni. Näin sanoi tietenkin Ranskan vallankwnouksen innoittaja, miesten tasa-arvon ja veljeyden vaatija J. J. Rousseau. - Suuret historian katas- trof i t ovat nais ten aiheuttamia, arveli Toynbee, ja Mommsen kat- soi, että Rooman rappion aiheutti naisten itsenäistyminen: his- torioitsijat ovat pitäneet feminismiä sairautena. Schopenhauerin mielestä nainen sopii hyvin pikkulapsen hoitajaksi, koska on itsekin vain lapsihupaklco, jonkinlainen välimuoto lapsen ja varsinaisen ihmisen, miehen välillä. Darwinin mukaan ihmisten kesken tapahtui luonnollista valintaa siten, että kauniit naiset valikoituivat sukua jatkamaan, n2mä puolestaan valitsevat mie- hensä taitavuuden ja lahjakkuuden perusteella. Teoksessaan Nainen ja sosialismi lohdutti Bebel naisia tulevan sosialismin näkymillä: sosialismissa nainen on vapaa lastenhoidosta, koska häntä auttavat siinä hoitajattaret, ystävättäret, kasvattajatta- ret sekä nuoret neidot (ks. Figes 1973, Heyerdahl 1976, Janssen- Jurreit 1976). Kuten jo näistä muutamista esimerkeis'a näkee, miesn8kökulmalla on länsimaisessa tieteentraditiossa kunniakkaat perinteet. Vakavampaa filosofista kiinnostusta naisen alisteista asemaa kohtaan sekä naisia kohtaan yhteiskuntaryhmana alkoi sitä

9 vastoin ilmetä johdonmukaisemmin vasta luvulla. Tähän olivat vaikuttamassa toisaalta suffragettien pitkäaikainen julkinen toiminta, toisaalt'a ajalle omiriaiset aatesuuntaukset, liberalismi ja kommunismi. Runsaat sa.ta vuotta sitten ilmestyi J.S. Millin essee naisen alistamisesta, jossa hän esitti, että naisen toisarvoisuus on perustelematonta ja että sen syyt ovat sosiaaliset, eivät biologisperaiset. Yhdenvertaisuuteen M i l l uskoi päästävän lainsaädänn6n avulla. Samaan aikaan ilmestyi Pr. Engelsin teos perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperästä. Siinä naisen vapautumisen - katsottiin seuraavan siitä, - että nainen siirtyy tuotantoelämä3.n, pallckaty0hön ja samalla hänen perheessä hoitamansa velvollisuudet eli kotityö muuttuu yhteiskunnalliseksi teolli.suudeksi. Kummankin teoreetikon esittamät tulevaisuudennäkymät ovat osoittautuneet liian mutkattomiksi - aivan niin yksinkertaisesti ei kaytannön tasa-arvo ole meidän aikmie yhteiskunnissa tol-cutunut. Myohempi naistutkimus on osoittanut mm. miten lainsäädannon porsaanreikiä voidaan käyttää naisten alistamiseksi ja miten nais.ten siirtyminen työelaniaän on pi tlcälti tapahtianutkin miesten ehdoilla. Noista aatteellisista lähtökohdista on sitten sadan vuoden ajan rönsyillyt yhä rurisastuva nai stutkimus. Toisaalta kussakin maassa tämä sai omia muotojaan, kuten meillä on etenkin naiselämäkertojen kirjoittamisena ivrt. Vattula tassä seminaarissa), toisaalta kohosi joitakin maailmankuulu ja virstanpylväitä, kuten antropologi Margaret Meadin tutkimus miesten ja naisten töiden eroista eri yl~teislcuntamuodoissa (suom. 1963), Simone de Beauvoirin filosofinen analyysi naisesta länsimaisen kulttuurin toisarvoisena sukupuolena, ja Engelsin työtä jatkanut Alexandra Kollontai (suom. 197l), jonka vaikutus tosin sittemmin on jäänyt sosialistisissa maissa vähaiseksi. Sitä mukaa kuin empiiriset yhteiskuntatieteet, etenkin sosio- logia, ovat meidän vuosisadallamme kehittyneet, on naistutkimus- kin suuntautunut konkreettiseen, naisen ja miehen rooleihin liit- tyvään problematiikkaan (vrt. Haavi.0-Nannila tässä seminaarissa). Etenkin 1960-luvulla meillä Suomessakin raolitut3~imus ja julki- nen roolikeskustelu kävivät yhtaikaisecti lcuumina, perustettiinpa

10 1960-luvun puolivälissä Yhdistys 9 ajamaan tasa-arvon ja roolien tarkistamisen asiaa, Tutkimusta on tehty tavallaan 3.S. Millin hengessä: lähtökohtana se, että naisen rooli on kauttaaltaan surkeampi kuin miehen; koska se kuitenkin on historiallisen kehityksen tul.osta, tilannetta voidaan tietoisesti myös korjata. Nykyperspektiivistä katsoen tutkimus on ollut objektiivisuuteen ja arvovapauteen pyrkivää, mutta tiedostamattomasti sitä on kuitenkin tehty miestutkimuksen tyyliin (vrt. Holter 19 77). Sekä filosofiset naistutkimuksen klassikot että viime vuosikym- menien empiiriset roolitutkijat pysyivät vallitsevien koulukun-! ; tien rajoissa. Uusi. naistutkimus ei sitä vastoin ole suhtautu- nut yhtä hyväksyvästi tieteentekemisen nykyisiin ehtoihin: tutki- muksen (piileviin) asvopremisseibin, tutkimusalojen keskinäiseen j i prioritointiin, tutkimi~skohteiden valintaan sen paremmin kuin! i vallitseviin menetelrniink3än. Se ei ainakaan toistaiseksi ole i tuottanut omaa metodologiaa, mutta ansaitsee huomiota juuri 1 tältä kannalta, että on kohdistanut yhteiskuntakriittisen asen- / teensa myös tiedeyhteisöön. Mutta ennen kuin on syytä katsoa lähemmin näitä naistutkimuksen ominaisuuksia, on puhuttava siitä, mihin naistutkimus kohdistuu, miten laajalle se ulottuu. Naistutkimuksen keskeisaluetta ovat yhteiskuntatieteet, laajemmin ottaen ihmistieteet, joissa kuten Haavio-Mannila esittxx myös Suomessa naistutkimus on pisimmällä. Väljä yleismääritelmä on norjalaisen yhteiskuntatieteilijän Harriet Holterin (1977): on pyrittävä "valottamaan, ymmärtämään ja selittämään naisten taloudel.lista, sosiaalista, psykologista ja kulttuuritilannetta systemaattisella tavalla". Millaisia ongelmia tähän käytännössä liittyy? Taloudellisesti katsottuna voidaan tutkia naista työvoimana tuotannossa (vrt. esim. Kavonius 1979), mutta myös naisten kokonais työpanosta, koti työn taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä - seikka, joka on miestutkimuksessa jäänyt taka-alalle (Takala 1979). Sosiaalisesta tilanteesta olisi esimerkkejä luonnollisesti sadoittain; mainitsen vain joitakin tärkeitä näkökulmia. Missä mielessä naisen sortaja on mies ja missä suhteessa tämä on yhteiskunnan sortomekanismeihin? Tähän kysymykseen liittyy patriarkaatin käsitteen

11 selventäminen ja teoreettinen lujittaminen. Mikä on naistenvälisten suhteiden luonne ja merkitys naissolidaarisuuden syntymiselle perheessä, suvussa, asuinympäristöss& työpaikoilla, yhdistystoiminnassa? Mikä on naisten oma lcäsitys roolistaan ja tilanteestaan - mikä siinä on myönteistä, mikä sitovaa ja vaäristävää? Miten yhteiskunnallinen asema heijastuu naisen itsetunnossa onnistumisen pelkona yms.? Mikä on oikea tapa määritellä naisen luokka-asema? Miten sukupuoliroolit ylläpitävät toinen toistaan? Millainen on androgyyni ihminen - vai mikä on tavoitteemme? Naisen kulttuuritilanteen ymmärtämistä tavoittelevat toisaalta antropologit, jotka pyrkivät selvittärnäan, miten yleismaailmallista on sukupuolen mukaan maäräytyvän työnjaon liittyminen valtaan ja juuri naisen alis teisuuteerr; tahän liittyvät myös pohdiskelut matriarkaatista mahdollisena kulttuurin kehitysvaiheena. Ehkä keskeista kulttuurista puhuttaessa on naisen historiattomuus. Miehet ovat luoneet miesten historian (jossa naiset esiintyvät marginaalisesti), ja naistutkimuksen suuri tehtävä olisi kaivaa esiin naisen tilanne historian eri aikoina, naisen vaikutus ja todellinen merkitys historian kulkuun. Kieli, tuo konservatiivinen menneitä aikoja säilövä instituutio, kantaa mukanaan seksistisiä piirteitä, joita naistutkimus on tuonut esiin ja joiden karsimiseenkin se on pyrkinyt eräissä maissa (etenkin USA:ssa) vaikuttamaan. Tähän liittyvät toisaalta se, miten naisesta puhutaan (näkyy hyvin sanakirjoissa!), toisaalta - se, miten nainen ohitetaan kielen tasolla (ihminen ja mies mer- kitsevät usein samaa), On selvää, että on monia sellaisia aloja, joilla naistutkimus ei voi muodostaa omia kysymyksenasettelujaan. Tällaisia ovat ei-empiiriset tieteet kuten logiikka ja matematiikka, taikka empiiriset luonnontieteet, vaikkapa teoreettinen fysiikka, or- gaaninen kemia taikka kliiniset tieteet. Mutta niin pian kuin aletaan liikkua ns. soveltavien tieteiden puolella taikka jonkin tieteen sosiaalisen aspektin tuntumassa, voidaan ilman muuta sanoa, että naisnäkökulma on välttamåtön niin kauan kuin "ihmis- näkökulma" tuntuu jäävän yksipuoliseksi. Celvimpiä esimerkkejä

12 tästä ovat yhteiskuntaamme suuresti vaikuttavat tekniset tieteet, joiden sovellutuksissa naisilla on liian vähän sanot- tavaa. Yksi alue, joka on naistutkijoiden itseymmärryksen kannalta tärkeä ja jonka haluan siitä syystä tassa erikseen mainita, on tutkimuksen tutkimus eli tieteen tekemisen ehtojen ja edellytys- ten selvittäminen juuri naispuoliseen tutkijakuntaan nähden (vrt. esim. 1. Eskola ja Haavio-Mannila 1975). Esimerkiksi se, että vain 6 % yliopistojemme professoreista on tällä hetkellä naisia luvulla tapahtuneen korkeakoulujen laajentumisen jälkeenkin, voi tuskin selittyä pelkästään siitä, että naisia ei tämä ala "kiinnosta". Myöskään "kiinnostuminen" ei ole mikään yksiselitteinen käsite. On tarkasteltava sitä, mikä alcateemises- sa työskentelyssä on sellaista, joka on naisten mielestä jouta- vaa tai luotaantyöntävää. Tutkimattakin tiedsmme Icyll a jokainen sellaisia syrjinnän ilmimerkkejä, kuten eräan johtavan yliopisto- miehen tunnustus, että hän arvostaa naisia vain sängyssä, erään tiedekunnan päätös valittaessa kahdesta tasaväkisestä hakijasta miespuolinen apulaisprofessoriksi sillä perusteella, että hän on "monipuolisemmin käyttökelpoinen" kuin naishakija, tai eräan professorin toteamus, että hän ilman muuta valitsee assistentikseen miehen, ellei nainen ole aivan poikkeuksellisen ylivoimai- nen, Mutta koko akateeminen ilmasto, tieteen harjoittamisen tavat ja uusien tutkijoiden rekrytoimismenetelmät ansaitsisivat tulla punnituiksi naisnäkökulmasta. Vähin, mitä siitä hyötyisim- me, olisi kohonnut itsetunto: kas syitä on muuallakin kuin siinä, että olemme luontaisesti niin huonoja. Kiinnostavaa olisi tuuria sekä niitä naisia, jotka omien sanojensa mukaan eivät koskaan ole tunteneet tulleensa syrjityiksi (minkä porsaanreiän ovat löytäneet, mistä luopuneet), että sellaisia, jotka ovat luopuneet akateemisesta urasta (muissa maissa on todettu, että etenkin luovasti lahjakkaat naiset ovat tähän päätyneet - ilmei- sesti sellaiset, jotka naistutkimus olisi voinut pelastaa). Yksi konkreettinen seikka kannattaa mainita tassa yhteydessä: stipendien haussa naishakijan ikään suhtaudutaan samalla tavoin kuin mieshakijan ikään, vaikka vain nainen on ollut "naistauolla" juuri siinä iässä kun mies on pätevöitynyt ja vaikka tutkimukset

13 ovat osoittaneet naisen urankehityksen toisenlaiseksi kuin miehen. Kuten edellä totesin, tämänhetkistä naistutki.musta erottavat aikaisemmasta muutamat periaatteelliset ominaispiirteet, ja tarkastelenkin näitä seuraavaksi tavoi te Sikäli kuin naistutkimus kytkeytyy kansainväliseen uuteen nais- liikkeeseen, se on tavoitteeltaan pikemminkin käytännöllistä kuin "puhtaan" tieteellistä. Sitä voidaan nimittää tavoitetutki- mukseksi. Ja pyrkimyksenä on naisen vapauttaminen: ei pelkästään saattaminen miehen asemaan, vaan vapauttaminen omilla ehdoillaan osallistumaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, Tätä tavoitetta voi palvella hyvinkin monentyyppisellä tutkimuksella, se ei vielä sanele tutkimuksen kohdetta eikä menetelmiä. Se voi esimerkiksi olla vapautumisen esteiden paljastamista: mikä meitä estää tässä kulttuur.issa toteuttamasta itseämme? Etenkin yhteiskuntatieteissä tähän käytännön näkökulmaan liittyy se, että naistutkimuksen yksi mahdollisuus on olla ns. toimintatutkimusta, siis sellaista, joka aktivoisi tutkittavia itseäan vaatimaan oikeuksiaan, etsi- mään mahdollisuuksiaan ja huomaamaan oman arvonsa (vrt. Cwantzin esitystä "osallistavasta" tutkimuksesta). Tutkittaessa jotakin naisryhmää heitä ei pidetä vain passiivisenq tutkimuksen kohteena, vaan heille osoitetaan teit3 ulos umpikujalta vaikuttavasta tilan- tees ta. 2 - suhde tieteenaloihin --- Koska naistutkimus on kaytännöllistavoit'ceista ja ongelmakeskeis- ta, se ei useinkaan pysy vallitsevien tieteellisten ra ja-aitojen sisäpuolella, vaan pyrkii olemaan tieteidenvälista, monitieteista. Kirjallisuudenhistorioitsija voi naiskirjailijoiden työtä analy- soidessaan joutua sekä sosiaali- että taloushistoriallisiin selvityksiin, miksei turvautumaan psykologiseen ja sosiologiseen- kin ajatteluun. Tutkittaessa naista synnyttäjänä muutenkin kuin kohdun fysiologian kannalta, joudutaan yhdistämaan läaketieteel- linen ja sosiologinen tarkastelutapa (Oakley 1979). Kielitietees- sä on 1960-luvulla kehittynyt uusi tutkimusalue, kielen käyttija

14 ja yhteisöllistä merkitystä selvittävä sosiolingvistiikka eli kielen sosiologia. Tämä kahden tieteen välillä oleva alue on juuri se, jossa naistutkimusta kielitieteen puolella on harjoitettu. Lisää esimerkkejä tulee esiin tämän seminaarin aikana. Monitieteisyys voidaan nähdä yhtenä syynä siihen, että eri maissa on syntynyt olevien oppiaineiden väliin erillisiä naistutkimus- ja opetusprojekteja (esim. USA:ssa womens' Studies) tai muita yhteenliittymiä kuten Norjan tieteellisten toimikuntien naissihteeristö tai Ruotsin yliopistojen naiskeskukset. Vallitsevien koulukuntien edustamien teorioiden rajoissa pysyes- säänkin naistutkimus suhkautuu usein kriittisesti tutkimuskohteen rajaamiseen. Niinpä esi~n. marxilaista yhteiskuntateoriaa sovelta- vat naistutkijat ovat osoittaneet tutkimusperinteen yksipuolisek- si kun se keskittyy voittop~aolisesti tuotantosuhteiden selvittä- miseen ja jättää yksityisen alueen, naisen sfäärin huomiotta yhtä hyvin taloudellisessa analyysissa kuin kysymyksenä naisen kaksin- kertaisesta riistosta. Marxilaiset kasvatusteoreetikot eivät myös- kään eksplisiittisesti osoita sukupuolen merkitystä persoonalli- suuden muotoutumiselle (vrt. Scheu 1977). Historiassa naistutki- jat ovat huomauttaneet, että periodisointi olisi kenties toisen- näköinen kuin nyt, jos se tehtäisiin naisen kannalta (Blom 1979). Oliko naisilla renesanssi, voidaan kysyä, ja mikä olisi naisen kannalta uuden ajan alku? Kielitieteessä naistutkijat ovat suh- tautuneet kriittisesti niihin tuloksiin, joita on saatu esitettä- essä eri sosiaaliryhmien puhunnoksista saatuja havaintoja tilas- tollisesti (Rekdal 19 79, McConnell-Ginet 19 78). Tarvitaan niiden yhteiskunnallisten voimien ymmärtämistä, joista näkyvät oireet aiheutuvat: missä määrin naisen miesnormista poikkeava kielen- käyttö vain heijastaa naisen alisteista asemaa ja on havaitta- vissa yleensä alistetun ryhmän tuotoksissa? Miten paljon havai- tusta kielenkäytön erosta johtuukin siitä, että naisen ja miehen puheen intonaatio on erilainen - ja mitä tämä todistaa? Kiinnos- tavampaa kuin ihmisryhmien puhunnoksista metsästetyt pikku erot onkin pohtia syitä siihen, miksi miesvaltaisten alueiden (hallin- non, virkakoneiston, lainkäytön, tieteen) kieleen pesiytyy niin helposti tärkeileviä piirteitä ja ovatko nämä julkisen elämän

15 välttämättömiä seurannaisia. On myös alettu pohtia, miten miesten ja naisten suhtautumi.nen kieleen eroaa: mies pitää kieltä manipulointivälineena, nainen terapeuttisena. On paikallaan korostaa, että useinkaan naistutkimus ei pyri kumoamaan tai syrjäyttämään muita tutkimustapoja, vaan pikemminkin täydentämään muilla keinoin tavoiteltua ihmiskuvaa, tuomaan lisiä ja oikaisemaan sitä. 3 menetelmät Naistutkimuksen suosimat menetelmät ovat seurausta siitä, ett3 naistutkimus on mykkien kuuntelua, Naisten elämästä yksityisen piirissä ei ole jäänyt virallisia dokumentteja valtioiden arkistoihin samassa määrin kuin julkisen piirin toimista: todisteet naisten entisestä elämästä on usein hankittava epäsuoria teitä (vrt. Svensson tässä seminaarissa). Kysymykseen, onko erillistä naiskulttuuria ja miten sen löytää, saa tuskin vastausta ulkokohtai sob jektiivisi lla menetelmillä. Naisten arvo ja, asenteita ja käsityksiä tutkittaessa on korostettu ns. pehmeitä menetelmiä: tutkimuskohteeseen eläytyviä ja sitä ymmärtäviä syvätutkimuksia, sellaisia, joita tieteenfilosofisesti. kutsuttaisiin hermeneuttisiksi. Huomattakoon myös, että omat yksityiset kokemukset kelpaavat paitsi tutkimuksen lähtökohdaksi, myös tutkimusaineistoksi: naissosiologit kartoittavat omia kokemuksiaan synnytyskoneena, naislingvisti voi analysoida omaa tapaansa ohjata lapsen kielellistä kehitystä jne. Etenkin ihmistieteissä on menetelmien kohdalla korostettava selvityksen ja tutkimuksen vähäistä raja-al. taa (joka voi johtua siitäkin, että naistutkimus ei ole vielä ennättänyt teorianmuodostuksen asteelle). Paitsi että feministien pamfletti- ja tunnustuskirjallisuus on usein toiminut systemaattisen tutkimuksen innoitta jana, tuntuu tarpeettomalta lähteä pohtimaan, onko esim. Marielouise Janssen-Jurreitin teos Sexismus raportti vai aatehistoriallinen tutkielma - kuvaavaa tosin on, että se on joutunut kritiikin kohteeksi -1 omaan "epätieteellisyytensä" vuoksi. Selvitysten ja tutkimusten tavoitteet ovat yhteisiä ja se on ratkaisevaa.

16 4 -- suhde tasa-arvotufaimukseen Kun seminaarin järjestäjänä on tasa-arvoasiain neuvottelukunta, on syytä ottaa esiin se tassa esityksessä jo aikaisemmin vilah- tanut seikka, että tämänhetkinen naistutlcimus ei ole ainakaan korostuneesti pelkästään tasa-arvotutkimus ta. Tällainen kehitys johtuu siita, että uusi naisliike määrittelee tavoitteensa laajem- min kuin siten, että pyrittäisiin miesten kanssa tasa-arvoisiksi. Korostetaan pikemminkin si ta, miten tärkeää on löytää naisten oma, miesten identiteetistä poikkeava identiteetti. Tämä edellyt- tää esim. norjalaisen Kari Waernessin (1979) mukaan sitä, että tutkimuksessa olisi mahdollisuuksien mukaan esillä naista arvos- tava puoli: ei siis vain siten kuin "milliläinen" yhteiskuntatut- kimus etenee, että tehdään yhä yksityiskohtaisempaa selkoa siita, missä suhteissa nainen on miestä huonommassa asemassa (vaikka t3mänkin ymmärtäminen on ~Ylttämatöntä), vaan myös siten, että osoitetaan naisen aseman edut, naisten arvojen potentiaalinen merkitys myös julkisessa sfäärissa, naisten vapautumisen yhteis- kunnalle myönteiset seuraukset jne. Waerness on kutsunut tasa- arvotutkimusta kurjuustutkimukseksi, ja kurja olohan meille useimmiten sellaisen lukemisesta tuleekin. Vaihtoehtoa hän nimit- tää arvostustutkimukseksi. Viime kädessä kuitenkin tutkimuksen kohde sanelee sen, missä määrin arvostusnäkökohdat pääsevät esille. Toinen tasa-arvotutkimuksesta poikkeava piirre lienee edellä mainitsemani aktivoimispyrkimys: tutkimus ajaa naisen vapautumisen asiaa yhta hyvin tutkittavien kuin muidenkin naisten kohdalla. Olisi kuitenkin vaarallista tutkimuksen merkityksen ylikorostaniista ajatella, että naisliike ei voi edetä muuta kuin tutkimustuloksia saatuaan. Suhde on, kuten olen jo sanonut, kaksisuuntainen. Joku voi viimeistään tassa vaiheessa kysyä, onko nykyään enää merkkejä yhta yksipuolisesta miesnäkökulmasta tutkimukseen kuin ne, joita aluksi esitin. Eikö ole niin, että monet edellä mainitut luonnehdinnat, joilla on kuvattu naistutkimusta, sopisivat monen tieteenalan nykykehitykseen muutenkin? Varmasti osittain näin onkin, mutta silti jokainen voi mielessään pohtia ainakin

17 oman tieteenalansa tämän hetkista painottumista ja miettiä, näkyykö siinä naisnäkökulma sen ansaitsemassa määrin. Otan lopuksi yhden konkreettisen esimerkin viime vuoden keväältä. Tällöin Valtion hun~anistinen toimikunta laati luonnoksen uudeksi painopisteohjelmaksi. Ohjelman nimenä oli Ihminen ja työ. Sen laatijana oli yhdeksän miehen ryhma. Ohjelmassa esitellään viisi ongelmaryhmaä, joita sitten esitellään hieman lähemmin: 1) työnjaon, työorganisaation ja työprosessin muutos; 2) työ- ja kulttuuriperinteen siirtyminen; 3) kasvatus- ja koulutusjärjestelmät työhön sosiaalista jana; 4) muutoksen vaikutus työhon ja ihmisen elämään yhteiskunnassa; 5) työn yhteiskunnallis-kai~santaloudellinen funktio, Nämä ongelmaryhmät mahdollistavat tietysti sinänsä vallan hyvin sen, että niitä tutkitaan naistiitkimuksen kannalta, Kiinnostavaa kuitenkin on, että " työ" on kailcen aikaa palkkatyön merkityksessä, työpaikasta puhutaan asuianosta erillään olevana; edes vakavia ongelmia esiteltäessa ei esiin vilahda naisten ongelmallinen asema matalapalkkaisilla aloilla, sukupuolten valinen työnjako tai naisten kohtalo automatisoinnin edetessä - ellei sitten heihin viitata sanonnalla "automaation vapauttamat voimavarat". Se, että kasitteellä ihminen on taas tar1coitettuki.n miestä käy ilmi tekstistä, jossa puhutaan esim. '%nopeasta muutoksesta jatkas ta amrnattimetsuriksi", " tehtaantyömiehen erikoistumisesta ammattiinsa", perinteisten työtekniikkoiden hyödyntamises ta "tämän päivän rakentamisessa" jne. Suoritus on mielestäni miesnakökulmassaan häikäisevä - ottaen huomioon sen, että tutkimustietoa olisi ollut toisenkintyyppisen hahmotelman luomiseksi. Se osoittaa selväs ti, miten ilmeinen naisnäkökulman tarve tutkimuksen suunnittelun kaikilla aloilla on. Olen moneen kertaan korostanut sitä, etta naistutkimuksen nykyvaiheen kasvualustana on ollut uusi naisliike. Tämä liike on levinnyt nopeasti länsimaissa 1970-luvulla; meillä viime aikoihin asti lähinnä kulttuurirajan toisella puolen eli suomenruotsalaisten naisten keskuudessa. Syitä on monia, ainakin myytti Suomen naisten tasa-arvosta, joka johtuu aikaisesta aanioikeudesta ja nopeasta siirtymisestä työelämään seka myytti työvaenliikkeen radikaalisuudesta naiskysymyksessä. Näin ollen sopii toivoa,

18 että meillä käy päin vastoin kuin muissa Pohjoismaissa eli että naistutkimus vauhdittaisi ja elähdyttäisi naisten taloudellista ja yhteiskunnallista vapautumista. Kiriallisuutta Berg, A-M. & Ase Berge, A. Kalleberg, Arnlaug Leira (toim.)(1977) 1 kvinners bilde. Bidrag till en kvinnesociologi. Pax, Oslo. Blom, Ida (1979). Eskola, Irja & Elina Haavio-Mannila (1975) The ~arrier~ of professional women and men in Finland. Acta - Sociologica v0l. 18. Figes, Eva (1970) My case for women to revolt, Patriarchal - attitudes, Panther, N.Y - Haukaa, Runa (1977) Kommentarer til begrepet kvinnekultur, teoks. Berg & al. Heyerdahl, Grete B6rsand (1976) Ideologi og kvinnesyn, teoks. Stdren & al. Holter, Harriet (1975) Om kvinneundertrykkelse, mannsundertrykkelse og hersketeknikker, teoks. St6ren & al. -- (1977) Kvinneforskning: Historisk utvikling og aktuelle motsetninger, teoks. Berg & al. Jansson-Jurreit, Marielouise (1976) Sexismus, MUnchen. Kavonius, Marja (1979) Matalapalkkaisuus - naisten väis tämätön kohtalo? teoksessa Eskola, Katarina & Elina Haavio-Mannila ja Riitta Jallinoja (toim.) Naisnäkökulmia, WSOY, Porvoo. Kollontai, Aleksandra (1971 (1922)) Eisen asema taloudellisessa yllteiskuntakehityksessä, Tammi, Helsinki. Könsroller i språk 1-3 rapporter, fr. avdelningen för forskning och utbildning i moderns Svenska (FUMS), Uppsala Leira, Arnlaug (1977) Kvinnfolk og mennesker, teoks. Berg & al. McConneïl-Ginet, Sally (1978) Intonation in a man's world, Signs (Journal of women in culture and society) vo1.3, nr 3. Mead, Margaret (1963 (1950)) ekupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessa yhteiskunnassa, WSOY, Porvoo. - Oakley, Ann (1979) A case of maternity: paradigms of women as maternity cases. Signs vo1. 4 nr 4.

19 Rekdal, Olaug (1979) Språksosiologien og kjdnnspråkene & endringer av språket, teoks. Kleivan, Jo (toim.) Språk og samfunn, Pax, Oslo. Ryen, Else, Kvinnelig og mannlig teoks. Kleivan, Jo (kuten yllä). Scheu, Ursula (1977) W i r werden nicht als Madchen geboren - wir werden dazu gemght. Fischer Taschenbuch, F am Main. Thordis & Tone Schou Wetlesen (toim. ) Kvinnekunnskap, Gyldendal, Oslo. Takala, Pentti (1979) Kotityökeskusteïusta. Tiede ja edistys 4. Thorne, Barrie & Nancy Henley (toim.) (1975) Language and Sex: Difference and dominance, Newbury ~ouse~~owle~, Mass. Waerness, Kari (1979).

20 TASA-ARVON EDISTUINEN J A TUTKIMUSTARVE Leila Räsänen Qönjako, syrjintä ja tywosuhteet Viime kesänä järjestettiin YK:n alaisen Euroopan Talouskomission (ECE) toimesta seminaari naisten osallistumisesta ECE-alueen taloudelliseen kehitykseen. Seminaaria varten kerätyn laajan aineiston tärkein anti koostui sukupuolenmukaisen työnjaon ver- taileva~ ta tarkastelusta Euroopan eri maissa. Osoittautui, että naistyövoiman nopea lisääntyminen Euroopan työmarkkinoplla parin viime vuosikymmenen aikana ei ole juurikaan madaltanut sukupuolten välisiä raja-aitoja työelämässä. Miltei kaikissa Euroopan maissa noin 80 % naistyövoimasta työskentelee naisvaltaisissa ammateissa, ainoastaan Neuvostoliitossa ja toisaalta myös Yhdysvalloissa naisten keskittyminen on tätä hieman vähäisempää. Maatalouden ulkopuolisten naisvaltaisten ammattien painopiste on siirtynyt vuosisadan vaihteeseen verrattuna kotitaloustyöstä, henkilöllisistä palveluksista sekä tekstiili- ja vaatetusteolli- suudes ta kaupan ja toimistotyön piiriin, nais työvoiman määrä näissä samoin kuin opetus-, hoito- ja sosiaalityössä on kasvanut, mutta naisten ammatillisen suuntautumisen perusasetelmat Ovat pysyneet muuttumattomina. Täten maissa, joita naisten aseman kan- nalta pidetään edistyneinä, kuten Ruotsissa ja Englannissa, on naisten keskittyminen naisvaltaisille aloille erityisen korkeata ja samalla tasolla kuin esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa. Englannissa tehty tutkimus puolestaan antaa viitteitä siitä, että miesvaltaisten ammattien hidas avautuminen naisille 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla pysähtyi 1960-luvulla. Vastaavasti naisten rekrytointi naisvaltaisille aloille on kasvanut 1950-luvulta alkaen ja on korostuneinta kaikkein naisvaltaisimmissa ammateissa, joiden työntekijöistä yli 80 % on naisia. Saman tutkimuksen mukaan mainittu kehitys sisältää myös naisten aseman

21 suhteellisen heikkenemisen työmarkkinoiden hierarkisessa rakenteessa. Naisten osuus ammattitaitoisista työntekijöistä on laskenut ja osuus ammattitaidottomista lisääntynyt. Tässä voin vain viitata siihen keskusteluun, jota on käyty t.eollisuustyön automatisoinnista ja sitä vastaavasta työn yksinkertaistamisesta massatuotannon alalla, jossa nimenomaan naiset ovat enemmistönä. Rinnan tämän kehityksen kanssa ei naisten pääsyä perinteisille miesten hallitsemille ja korkeata ammattitaitoa vaativille tuotannon aloille ole tuettu ja helpotettu, Vastaavasti naisten määrä yksinkertaisimmissa toimisto- ja myyntitehtävissä on lisääntynyt, mutta heidän pääsynsä hallinnon ylemmille portaille on yhtä vaikeata lcuin ennenkin. Suomessa on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan aloitteesta parhail- laan käynnissä tutkimus ammattien seka amattikoulutuksei~ suku- puolirakenteen kehityksestä vuodesta 1950 alkaen. Alustavat tulok- set ovat yhtäpitavia ede71z esitetyn kanssa: Naisten valtavirta työmarkkinoille ei ole lisannyt naisten valinnan mahdollisuuksia, voidaan jopa puhua sukupuolenmukaisten raja-aitojen jyrkkenemi- sestä. Sukupuolenmukainen työnjako sisältää myös vallanjaon, naiset sijoittuvat työmarkkinoiden hierarkiassa alempiin, suorittaviin ja avustaviin tehtäviin, miehet ylempiin, suunnitteleviin ja johtaviin. Esimerkiksi valtionhallinnon johtavista viranhaltijoista vain 11 % on naisia. Työmarkkinoilla olevan naisen huonompiosaisen nnaotokuvaan kuuluvat matalapalkkaisuus, epäitsenäinen ja rutiininomalnen työ. Työnjaon jyrkkyys palvelee naisten pitämistä halpana työvoimana. Kavonius osoitti vuoden 1972 teollisuustilastoaineiston perusteella, että naisten ansiotasoa voitaisiin nostaa 15 %:lla ennen kuin se alan tuottavuuteen nähden vastaisi miesten ansiotasoa, Vallitseva sukupuolenmukainen työnjako näyttäytyy suurelta osin työntekijän vapaan valinnan tulokselta. Yleisesti niin työnantaja kuin työntekijapuolella hyväksytty käsitys naiselle ja miehelle sopivasta työstä estää asettamasta kyseenalaiseksi naisiin

22 kohdistuvan erottelun, työhönotto-, työnjako- ja palkanmääräy- tymisperiaatteet. Työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet eteenpäin syrjinnän kieltävän sopimuksen aikaansaamisessa ja naisten tietoisuus asias ta on vasta heräämässä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan suorittamat selvitykset osoittavat miten vaikea työntekijöiden on oma-aloitteisesti tunnistaa erottelevia ja syrji- viä menettelytapoja, kun ne ovat osa vallitsevaa käytäntöä. Syrjintälainsäädännön ja syrjintää estävien ja tasa-arvoista kohtelua edistävien menettelytapojen kehittämiseksi tarvitaan työpaikkakohtaista, olosuhteita mikrotasolla seuraavaa ja analysoivaa tutkimusta. Tärkeätä olisi myös saada ennakkotapauksia työsopimuslain työsyrjintäsäännöksen tulkinnasta. Tässä voitaisiin ilmeisesti soveltaa menetelmiä, jossa tutkija on läheisessä yhteistyössä tutkimukseen osallistuvien työnteki- jöiden kanssa. Työel&nässä on myös joukko muita tärkeitä tutkimuskohteita, joista haluaisin lisäksi mainita naisten työolosuhteet eri ammateissa, työsuojelun vaatimukset erityisesti raskau- den aikana ja sikiön kehityksen näkökulmasta. Koti talous työ, hoi totyö - Ruotsissa juuri julkistettu tutkimus naisen työstä kertoo, että talouksissa, joissa molemmat puolisot tekevät kokopäiväistä ansiotyötä, suorittaa 51 % naisista viikottain vähintään 20 tuntia kotitaloustyötä, miehistä vain 18 %. Palkattoman koti- taloustyön suorittaminen, miehen ja lasten hoitaminen ja palveleminen, perheen ristiriitojen tasoittelu usein oman rauhan ja mukavuuden kustannuksella on naisen aseman ydinkysymyksiä. Ajankohtaista ja kattavaa tietoa perheen sisäisestä työnjaosta, mikä kuvastanee pitkälle myös perheen valtasuhteita, ei ole Suomesta saatavissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on työn alla palkattoman kotityön arvon selvittäminen ja Tilastokeskuksessa ajankäyttötutkimus. Näiden tärkeiden tutkimusten tuloksia odote- taan suurella mielenkiinnolla ja niiden valmistuttua on ajankohtaista arvioida mihin suuntaan tutkimusta tulisi jatkaa.

23 Uutta ja mielenkiintoista tutkimusaluetta edustaa teema, jota voitaisiin kutsua naisen oikeudeksi omaan ruumiiseensa. Tähän -VW kuuluu seksualj teetin tutkimus naisen omasta näkökulmasta, syntyvyyden säännöstelyyn, aborttiin, gynekol.ogisiin palvelui- hin, raskauteen ja synnytykseen liittyvät kokemukset ja oikeu- det. Mainittakoon tassa yhteydessa yhteispohjoismainen työn alla oleva tutkimus synnytyslait~spraktiikasta~ naisen oikeuk- sis ta määrätä omasta ja vastasyntyneen hoidosta, tavasta, jolla perheenjäsenet otetaan huomioon jne. Tässä vaiheessa on jo käy- nyt ilmi, että kysymyksessä on normiston kannalta "tyhjä" alue ja tilanne on naisen oikeuksien kannalta äärimmäisen epäselvä. Suomessa tarvittaisiin tämän alan tutkimusta mm. sairaalakäytän- nön, terveyden- ja sairaanhoidon sekä neuvonnan p h jaksi. Suomesta voidaan tassa yhteydessä mainita mm. tutkimustyö äitbyden kriisikausi sta. Pirkko Niemelän Koulutus Yhdensuuntaiset tiedot sukupuolenmukaisen työnjaon pysyvyydestä herättävät myös kysymyksen kasvatuksen roolista ja mm. peruskoulun ja ammatinvalinnan merkityksestå. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vuonna 1977 aloittaneista oppilaista yli 90 % opiskeli sellaisilla opintolinjoilla, joilla tyttöjen tai poikien enemmyys on 75 % tai yli. Tytöt hakeutuvat harvoille suosikkialoille, joilla karsinta muodostuu erittäin ankaraksi. Esim. sairaanhoitoalan oppilaitoksiin, joihin joka kolmas tyttö pyrkii, voidaan hakijasta ottaa joka kahdeksas. Suomalainen koululaitos on neutraali. Opetus on samansisältöista ja yhteistä molemmille sukupuolille lukuunottamatta käsityöta ja kotitaloutta, joissa käytännön järjestelyt näennäisestä valinnanvapaudesta huolimatta johtavat perinteiseen roolijakoon. Riittää, että koulu toimii kuten muukin yhteiskunta ja kieltäytyy näkemästä naisen alistettua asemaa ja tunnustamasta sitä

24 yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi. Koululaitoksessa kuten muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa elää voimakkaana perusteeton myytti naisen ja miehen tasa-arvoisesta asemasta estäen ongelmien käsittelyn ja uudistustyön. Kuvaavaa on, että keskiasteen koulunuudistuksen puitelakiin sisältyvä tavoite, jonka mukaan opetus on siten järjestettävä, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa, lisättiin lain eduskuntalcäsittelyssä virkamiesvalmistelun aikana esiintyneen vastustuksen jälkeen. Sukupuolten tasa-arvon lisääminen koulutuksessa on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan koko toiminnan ajan ollut yksi työn painopistealueista, tutkimus- ja selvitys toiminnas ta on nelj ännes suuntautunut tälle alalle. Minulla on sellainen käsitys, että yksittäiset lisätutkimukset eivät ratkaisevasti muuta koulumaailman suhtautumista. Silmien avautumista voisi edesauttaa hyvin suunniteltu kokeilu- ja kehittämistoiminta, johon tutkimus luonnollisesti kuuluu olennaisena osana. Tällä tavalla voitaisiin hyödyntää uudistushalukkuutta missä sitä esiintyy, kehittää opetusmateriaalia ja hankkia käytännön kokemusta silloinkin, kun ei vielä olla asenteellisesti tai taidollisesti val'miita laajamittaisempaan tasa-arvotyöhön. Paljon riippuu myös koko koulun kasvatusilmaston kehittämisestä. Tasa-arvoisen käyttäytymisen ja suhtautumistavan tukeminen oppilaissa on sidoksissa siihen, miten koulu yleensäkin pystyy tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kaikenpuolista kehitystä. -- Osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tähän mennessä on kertynyt runsaasti yhdensuuntaista tietoa naisten vahäisestä osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon ja sen tiellä olevista es teis ta. Mm. tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimesta on melko säännöllisesti seurattu naisten osuutta puolueiden ja ay-liikkeen johtotehtävissä, komitealaitoksessa jne. Tuntuu kuitenkin silta, että keskustelu naisten

25 yhteiskunnallisesta osallistumisesta polkee paikallaan ja tois- taa samoja näkökohtia. Toinen piirre on, että vain naiset näyttävät puolueiden ja ammattiyhdistysliiklceen sisälläkin olevan huolissaan naisten vähäisestä osallistumisesta, miehet eivät osallistu lceskusteluun. Mielenkiintoiselta tuntuisi kehittää sellaista puolueiden ja ay-liikkeen vaikuttajien ja politiikan tutkijoiden välistä yhteistyötä, jossa keskustelua toden teolla pyrittäisiin virittämään esim. seminaarien muodossa, Toisaalta juuri tällä alueella tulisi tutkia vallankäytön henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä ilmenemismuotoja. Tutkimustyön kehittäminen Lähden siitä, että naistutkimul~sen tarkoituksena on naisen vapauttaminen. Tällöin on tärkeätä, etta ne rajalliset resurssit, joita nais tutkimukseen on käytettävissä, suunnataan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Yksittäisillä tutkimuksilla on aina toki arvonsa ja niitä tarvitaan mm. konkreettisten uudistusten taustaselvityksiksi. Tiedon kokoaminen ja kokonaisvaltaisten käsitysten muodostaminen naisen asemasta on kuitenkin hyvin olennaista. Mitä enemmän tietoa tuotetaan sen suurempi vaiva alkaa olla jo sen löytämisessä ja erilaisten tiedorisirujen yhteensulattamisessa. Naistutkimuksessa saattaisi olla hedelmällistä lähteä liikkeelle muutamasta hyvin valitusta keskus teemasta, jota erilaiset ja eri tieteiden alueilla suoritettavat osatutkimukset valottaisivat. Ensimmäiseksi keskusteemaksi nostaisin kysymyksen - kulttuurimme naiskuvasta - tai naiskasityksestä. Kun edellä olen puhunut tut- -- kimus tarpees ta on näkökulma ollut konkreettisten epäkohtien osoittaminen ja niiden korjaaminen. Jotta naisilla olisi voimaa ja tahtoa vapautua, on olennaista pystyä tulkitsemaan ne eri- laiset viestit, joita koko ympäröivä yhteiskunta naisen luon- teesta, tehtävistä, taipumuksista jne. meille jatkuvasti tarjoaa

26 ja erottaa niistä kaavamainen, alistava ja manipuloiva aines. Vastaavasti naisliikkeessä on korostettu omien mahdollisuuksien, reaktioiden ja historian ymmärtämistä. Tämä tarjoaa valtavan tutkimuskentän filosofialle, historialle, kielitieteelle, teologialle, taidehistorialle, kirjallisuuden tutkimukselle jne. Näiden tieteenalojen naistutkimuksen näkökulmista kuulemme useita asiantuntevampia alustuksia tänään ja huomenna, joten voin ne tässä sivuuttaa maininnalla. Ilmeisesti tällaiseen laajaan tutkimusteemaan tulisi sisällyttää käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Sen avulla voidaan valottaa sitä, mika merkitys kulttuurin naiskäsityksellä, eräänlaisella kokonaisinformaatiolla kaikkine ristiriitaisuuksineen on naisen ja miehen persoonallisuuden muotoutumiseen, käyttäytymiseen jne. Tarvitaan myös yhteiskuntatieteiden panosta selvittämään yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus siihen, mitkä käsitykset muodostuvat valli tseviksi, mitkä väis tyvät. Sanomattakin on selvää, että naiskuvan tutkiminen vaatii vastapuolekseen kulttuurin "mieskuvan" selvittämistä. Käsite tuntuu oudolta, nainen on poikkeus, siksi kielikin tuntee vain termit ihmiskäsitys ja naiskäsitysl Toiseksi keskusteemaksi ehdottaisin naisten työn ja toimeentulon tutkimusta sen keskeisen merkityksen vuoksi, mika sillä ihmisen elämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat ja joihin voidaan vaikuttaa suoranaisemmin kuin kulttuurin sisältöön. Ne konkreettiset tutkimusaiheet, joi ta alustukseni alkupuolella käsittelin mahtuvat paljolti tämän teeman sisälle. Työllä tarkoitan tässä luonnollisesti naisen kokonaistyöpanosta, palkallista työtä ja kotityötä eli työvoiman uusintamista. Tähän sisältyvät sellaiset asiat kuin työllisyyden, työnjaon ja syr jinnän, palkkauksen, työolosuhteiden, työsuojelun, sosiaaliturvan, lasten hoito- ja kasvatustyön edellytyksien, kotityön määrän, koko kotitaloustyön sisällön ja organisoinnin kysymykset jne. Mielenkiintoinen näitä eri näkökohtia yhteennivova tutkimus maatalousnaisen asemasta on lähdössä liikkeelle Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa.

27 Kolmantena keskusteemana käsittelen ~levaisuuden tutkimusta. Energialähteiden ja raaka-ainevarojen ehtyminen, ekologisen tasapainon horjminen ja maailmantalouden epävakaiset näkymät ovat lisänneet kiinnostusta tulevaisuuden tutkimukseen. Ne ovat aiheuttaneet myös sen, että tuo kiinnostus kohdistuu pääasiassa energiataloudellisiinr teknologisiin ja taloudellisiin Icysymyk- siin. On kuitenkin ilmeistä, että länsimaisen teollisen kulttuu- rin sisältämä aineellisen tuotannon ylivalta kaikkiin muihin elämänarvoihin nähden on kärsimässä vararikon, Nimenomaan naisliiklceen taholta on arvosteltu produktion ja reproduktion, työn ja perhe-elämän, ja vastaavasti julkisen ja yksityisen, jyrkkää erottamis ta toisistaan ja reproduktion alistamista tuotannolle. Toisaalta on myös ilmeis ta, että perheen yksityisen sfäarin, mahdollisuudet selviytyä niistä ihmissuhteiden hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä tehtävistä, joita sille asetetaan, ovat käyneet aaref töman vaikeiksi. Ihmisen kokonaisuus on pirstottu. Nimenomaan naistutkimuksel la ja yleisemmin naisl iikkeella pitäisi olla mahdollisuudet hahmotella sellai-sta tulevaisuuden kehityssuuntaa, jossa aineellisen tuotannon ja ihmisten tuottamisen ja ylläpitämisen tai toisaalta julkisen ja yksityisen vastakkaisuus ratkaistaan kokonaisuuden kannalta paremmalla tavalla. Tämä on valtava tehtävä, koska siinä tulisi yhdistää energian tuottamista ja käyttöä, luonnonvarojen käyttöä ja tavaratuotantoa koskevat tiedot ihmisten perusyksikköjen toiminnan edellytyksiä koskevaan tietoon. / Tutkimuksen oryanisoint2 - - Täällä seminaarissa on aistittavissa kiinnostus ja halu nais- tutkimuksen kehittämiseen. Miten työ täytyisi organisoida? Minulla on eräs ehdotus keskustelun pohjaksi: Suomen Akatemian ja val~ioneuvos ton kanslian yhteistoimin asetetaan tutki joista koostuva ryhmä, joka selvittää mahdollisuudet ja kiinnostuksen

28 naistutkimuksen keskus teemojen selvittämiseksi. Olen välttänyt sanaa painopistealue, koska ajattelen, että tutkijoiden välinen yhteistyö keskusteeman ympärillä muodostaisi olennaisen osan ajattelun kehittämisessä. Vaikka yksittäiset tutkimukset olisivatkin suhteellisen itsenäisiä, voisivat tutkijat kuitenkin erilaisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien avul1.a rikastuttaa toistensa työtä. Norjassa on vuodesta 1977 toiminut yhteiskuntatieteellisen toimikunnan yhteydessä viideksi vuodeksi asetettu naistutkimussihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on tehdä aloitteita ja edistää naisten elinolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa koskevaa tutkimus ta sekä tukea yhteiskuntatieteili jöiden ja muiden tieteenharjoitta jien yhteistyötä tällä alueella. Sihteeristön tehtävänä on myös luoda yhteyksiä tutki joiden ja käyttäjäryhmien välillä so. viranomaisten ja muiden erityisten ryhmien sekä tieteellisten toimikuntien eri elinten ja alajaostojen välillä. Sihteeristöstä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia ja Nina Gornitzka, joka tuota työtä suorittaa, onkin todennut, ettei ongelmana enää ole tutki joiden rekrytointi naistutkimuksen alueelle. Vastaavan toiminnan aloittamiselle Suomessa olisi nyt juuri oikea hetki. Tiedon julkistaminen - Erityisen painon kiinni ttäminen tutkimus tulosten julkistamiseen on naistutkimuksen alueella jo sen päämäärien vuoksi erityisen tärkeää. Tutkimustulosten julkistamista on hyvin ansiokkaasti käsitelty Norjan naistutkimussihteeristön julkaiseman tiedotuslehden Nytt on kvinneforskning viime numerossa (5/79). Tässä totean vain, että erään väylän tutkimustiedon levittämiseen sen potentiaaliselle käyttäjäkunnalle tarjoaa yhteistyö tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja valtioneuvoston kanslian kanssa.

29 NAISTUTKIMUKSEN KEHITYS SUOMESSA Elina Haavio-Manni la Norjalaisen sukupuolirooli- ja naistutkimuksen uranuurtaja ja nykyinen viran puolesta naistutkimuksentekijäin ohjaaja, professori Harriet Holter on kirjoittanut artikkelin naistutkimuksen historiallisesta kehityksestä ja aktuelleista vastakohtaisuuksis ta (1977). Hän jaottelee pohjoismaisen naistutkimuksen kolmeen vaiheeseen: 1 sosiaalifilosofinen vaihe 1930-luvulle saakka - tunnuksena oli teema "naisetkin ovat ihmisia", 2 empiirinen positivistinen vaihe, jonka painopiste oli ja 1960-luvuilla, jossa tähdennettiin samoin sitä, että "naisetkin ovat ihmisia - jotka miehet niäärittelevät" ja 3 kriittinen, feministinen, marxilainen vaihe, joka alkoi luvun lopulla ja jota luonnehtivat 1-auseet "Naiset ovat hyviä. Naiskokemukset ovat tärkeitä - ja ne ovat meidän". Suomessa sosiaalifilosofista naistutkimusvaihetta edustavia tutkimuksia ei ainakaan minun tietääkseni kovin paljon ole ollut. Varhaisimmat naisten asemaa koskevat selvitykset ilmestyivät jo 1890-luvulla, johon mennessä naisasialiike oli järjestäytynyt. Selvitysten tekijät olivat usein naisasiajärjestöjen jäseniä, jotka tutkimusten avulla pyrkivät Osoittamaan yleisölle naisten asemassa ilmeneviä epäkohtia. Lähtökohtana oli naisten aseman vertaaminen miesten asemaan, kuten Katarina Eskolan ja Riitta Jallinojan kanssa toimittamani "Naisnäkökulmia" (1979) teoksen esipuheessa mainitsemme. Naisasialiikkeen vaimentuniinen luvulla merkitsi tutkimustoiminnankin laantumista. Se alkoi voimistua vasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. - Sosiaalifilosof is ta näkemys ta edus tivatkin naisen aseman kannalta ehkä parhaiten eräät kirjailijat, kuten Minna Canth ja Maria Jotuni, jotka toivat esiin naisen aseman lähes epäihmisenä tarkoituksenaan osoittaa, että naisetkin ovat ihmisia. Kansainvälisistä tutkimuksista tähän ryhmään lcuuluvat mm. J.S. Millsin "The subjuga- tion of women", Elin Wagnerin "Väckarklocka", Margrete Bonnevien "Ekteskap og arbeid" ja marxilaisuuden inspiroimat Bebelin,

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Mitä on jo tehty ja sovittu? Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ihmistieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen

Ihmistieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen Ihmistieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 16.10.2007 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle Opetus- ja kasvatuslautakunta 105 27.10.2016 Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle 559/01.01.01.01/2016 OPEKAS 105 valmistelijat: hallintopäällikkö

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot