S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws Helsingissi 4980~3. Valtioneuvoston Itanslian monlcteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws 1. 4988 Helsingissi 4980~3. Valtioneuvoston Itanslian monlcteita"

Transkriptio

1 S~nsmen Akatemian ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkin~l~sserninaari 18.-Ws Helsingissi 4980~3 Valtioneuvoston Itanslian monlcteita

2 Sisällysluettelo: Seminaarin avaus, Eino Uusitalo... l Mitä riais tutkimus on, Auli Hakulinen 5 Tasa-arvon edistäminen ja tutkimus tarve, Leila Räsänen Naistutkimuksen kehitys Suomessa, ~ 1~ i ~ ~ ~ i o - ~ ~ ~ ~ i l ~ 26 Nainen taiteilijana ja taiteen kuvastamana kirjallisuushistorian ja taidehistorian naistutkirnusta, Helen Svensson Tutkimatta jäänyt historia, Kaarina Vattula 4 4 Mitä naisti~tlcimus voisi merkitä oikeustieteessä, Pirkko Viitanen Automaatio naisten tytiolosuhteiden muuttajana, Marja Kavenius Toimintatutkimuksen mahdollisuudet, Marja-Liisa. swantz Onko naistutkimuksella sijaa kotitalousekonomian piirissä, Eila ~ i ~ ~ i ö Asuminen ja ympäristö - naisnakökulma tutkimuksessa ja kehittämis tavoitteissa, l<irsti Vepsä Nainen ja lääketiede, Annlis Söderholm, Vappu Taipale Nainen ja politiikka tutkimuksen kohteena, Sirkka Sinkkonen Psykokoginen naistutkimus: mieheenkö vertaamista, Pirkko Niemelä Mb ten naiseksi kasvatetaan, Anna-Liisa Sysiharju Naisen näkökulma kristinuskon perinteeseen, Riitta Virkkunen Miehen roolin muuttaminen, Ilkka Taipale Naistu.tkimusseminaarin keskustelu Naistutlcimusseminaarin ohjelma osanottajaluettelo

3

4 SEMINAARIN AVAUS Sisäministeri Eino Uusitalo Minulla on ilo lausua Teidät tervetulleeksi tähän naistutkimus- ta käsittelevään seminaariin. Se ori ensimmainen, laaja-alainen tätä aihepiiriä Suomessa käsittelevä kokous ja siksi on syytä toivoa, että se onnistuisi ja olisi hyvänä alkuna jatkuvalle eri tieteen aloilla harjoitettavalle naistutkimukselle. Olen myös erityisen iloinen siitä, että seminaarin toisena järjestäjänä on Suomen Akatemia, ja toivonkin, että valtianeuvoston kanslian ja Akatemian valille saataisiin pitkäaikainen ja suunnitelmallinen yhteistyö naistutkimuksen edistämiseksi luvulla on kansainvälineri lciinnostus naisten aseman lcehit- tämiseen selvästi lisääntynyt. Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuoden kansainväliseksi naisten vuosikymmeneksi. Ensi kesana järjestetään Kööpenhaminassa vuosikymmenen puolivälin maailman konfererissi, jonka tarkoitirksena on arvioida vuosikymmenen allcupuoliskolla saavutettuja tuloksia ja tehdä tarkemmat suunnit-elmat vuosikymmenen jälkipuoliskoa varten. YK:n yleiskokous hyväksyi myös viime joulukuussa uuden yleissopimuksen, joka koskee naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista. Toivon, että tämä sopimus voidaan Suomessa asianmukaisesti ratifioida ja samassa yhteydessä kehittää ja tarkistaa omaa lainsäädäntöämme. Ensi kesana tullaan Kansainvälisen Työjärjestön IL0:n kokoukses- sa Genevessä käsittelemään perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien naistyöntekijöitä koskevan suosituksen uudistamista. Miltei kaikissa Länsi-Euroopan maissa on 1970-luvulla perustettu valtion toimielimiä naisten asemaa koskevaa selvitystyötä ja uudistusten valmistelua varten. Hyvin yleistä on että naisten asemaa tai pohjoismaalaisittain sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevat asiat on hallituksessa asetettu tietyn ministerin tehtäviin kuuluviksi. Viime marraskuussa järjestettiin Hollannissa ensimmainen Länsi-Euroopan tasa-arvoministereiden kokous,

5 jossa käsiteltiin naisten aseman edistämistä koskevaa hallitus- tason työskentelyä. ~yös OECD:n piirissä on naisten asemaa lcockevaan selvitys- ja tutkimustyöhön kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Järjestössä toimii naisten asemaa koslreva työryhmä, ja taän vuoden huhti- kuussa järjestetään ministeritason kokous naisten asemasta työ- elämässä. Pohjoismaisen ministerineuvqston alaisuudessa työskentelee tasaarvojaosto, jossa on edustaja kaikista pohjoismaista. Ministerineuvosto vahvisti vuonna 1978 yhteistyön pohjaksi yhteispohjoismaisen tasa-arvon edistämistä koskevan toimintaohjelman, YK:n naisten vuosikymmeneen liittyen ovat Suomessa valtioneuvoston kanslian ja tasa-arvoasiain neuvottelulcunnnn aloitteesta kaikki ministeriöt laatineet vuosia koskevat ohjelmat siitä, kuinka naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa tullaan ministeriöiden toimialalla edistkimaan, Näiden ohjelmien ].isäksi valtioneuvoston kansliassa on valmisteltu hallituksen ohjelmaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Pyrkimyksenä on, että ohjelma saatetaan hallituksen käsiteltäväksi lähiaikoina. Toivomukseni on, että ohjelma pikaisesti hyväksyttäisiin ja suunnitelmallinen työ sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi valtionhallinnossa näin saisi tarpeellisen sysäyksen. Suomalaisen naisen asemaa voidaan kansainvälisten vertailujen valossa pitää suhteellisen hyvänä. Kuitenkin, jos tarkastelemme vaikkapa naisten osuutta poliittisessa päätöksenteossa, voinemme todeta, että olemme kaukana ihannetilasta. Vaikka naisten osuus puolueiden jäsenistössä vaihtelee %in välillä, on heidän osuutensa puolueen johtoelimissä yleensä vain runsaat 10 %. Eduskunnan jäsenistä naisia on 26 %, mikä sinänsä lienee Ruotsin jälkeen länsimaailman korkein luku. Valtionhallinnon johtavissa viroissa (B-palkkaluokat), naisten osuus on vain 11 %, ja

6 valtion komiteoiden jäsenistä 7 % (1948). Tällaista asiantilaa ei kansanvallan toteutumisen kannalta voida pitää tyydyttävänä. Se merkitsee myös sitä, että asioiden valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa naisten tarpeet ja näkökannat eivät tule esille sillä painoarvolla, joka niille kuuluisi. Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota on perhepoli- tiikka ja lapsen asema. Naisen aseman edistäminen ja lapsen hyvinvointi eivät voi olla keskenään ristiriitaisia asioita. Kuitenkin on todettava, että kiireinen elämäntahti, kokopäiväinen työ työ- ja ostosmatkoineen ja mahdollisine kokouksineen ovat vaikeasti yhteensovitettavissa sen rauhallisen ajankäytön kanssa, mita lapsi hyvin varttuakseen tarvitsee. Nämä ongelmat koskevat tietysti yhtälailla naisia ja miehiä, tai ainakin nii- den pitäisi koskea. Koska tällaiset kysymykset koskevat suuren ihmisryhman jokapäiväistä elämää ja keskeista elämansisaltöä, on luonnollista, että ne ovat jatkuvan keskustelun ja myös po- liittisen mielenkiinnon kohteina. Hyvin tärkeätä, suorastaan välttämätöntä on, että keskusteluun tuotetaan myös monipuolises- ti asiaa valaisevaa tutkimustietoa. Viime kuukausina on julkisessa keskustelussa kiinnitetty taval- lista enemmän huomiota tieteen ja tutkimuksen kehittämiseen. Erityisesti on korostettu luonnontieteellisen, teknillisen, eri energiamuotojen käyttöön liittyvän sekä taloudellisen tutkimuk- sen kansantaloudellista merkitystä ja suotuisien edellytysten luomista näille tutkimusaloille. Yhteiskunnan tasapainoisen kehittämisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että myös ihmistieteiden kehittämiseen kiinnitetään riittävää huomiota. Naisten asemaa ja sukupuolten tasa- arvoa koskeva tutkimus kuuluu luonteeltaan juuri sellaiseen eri ihmisryhmien asemaa ja vaikutusmahdollisuukcia selvittelevään tutkimukseen. Me tarvitsemme tutkimusta, joka tuo esille eriiais- ten ihmisryhmien vaikutusmahdollisuudet ja näkökulman. Ei ole oikein eikä pitkän päälle onnellista, että ihmisiä pyritään mahdollisiinman tehokkaasti sopeuttamaan teknillisen ja taloudellisen kehityksen vaatimuksiin. Onkin todettava, että

7 4 viime aikoina täta suuntausta on enenevästi kritikoitu naisten taholta. Naisten arvomaailmaa ja lähtökohtia paremmin ymmärtä- vä tutkimus on tärkeä edellytys paitsi naisten oman aseman parantamiselle, myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja erityisesti elämisen laatuun liittyvän hyvinvoinnin kehittämiselle. Hyvät läsnäolijat. Tämän seminaarin ilahduttavan runsas osan- otto kertoo, etta kiinnostus naistutkimusta kohtaan on voimakasta. Tärkeätä on, että täta kiinnostusta voidaan kannustaa ja että naistutkimukselle varataan riittävästi taloudellisia resursseja. Omasta puolestani tulen tekemään voitavani tämän asian edistämiseksi.

8 MITÄ NAISTUTKIMUS ON Auli Hakulinen Nainen on hedelmätön mies; naisen lcuukautisvuoto on eräänlaista impotenttia siemennestettä. Se edustaa tulevan lapsen materiaa, jolle mies antaa muodon, Näin ajatteli länsimaisen luonnontie- teen isä, logiikan perustaja Aristoteles yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Nainen on epäonnistunut, luomistyössä keskeneräiseksi jäänyt mies, ja tästä syystä hänet onkin luotu vain miehelle apiiriksi, päätteli puolestaan suuri keskiaikainen skolastikko; lioko teologian suman kirjoittaja Tuomas Akvinolainen. - Tiedäm- me aina, kuka taiteilija tai ystävä pitelee kynää tai sivellintä kun naiset yrittävät tehdä työtä; tiedämme kuka hieno'cunteiilen mies sanelee salaisesti. heidän saavutuksensa. Jos naisella tosi- aan olisi lahjoja, hänen pöyhkeytensä laskisi niiden arvoa - hanen kunniansahan on olla tuntematon, hanen ylpeytenään avio- puolison kunnioitus, hanen riemunaan perheen onni. Näin sanoi tietenkin Ranskan vallankwnouksen innoittaja, miesten tasa-arvon ja veljeyden vaatija J. J. Rousseau. - Suuret historian katas- trof i t ovat nais ten aiheuttamia, arveli Toynbee, ja Mommsen kat- soi, että Rooman rappion aiheutti naisten itsenäistyminen: his- torioitsijat ovat pitäneet feminismiä sairautena. Schopenhauerin mielestä nainen sopii hyvin pikkulapsen hoitajaksi, koska on itsekin vain lapsihupaklco, jonkinlainen välimuoto lapsen ja varsinaisen ihmisen, miehen välillä. Darwinin mukaan ihmisten kesken tapahtui luonnollista valintaa siten, että kauniit naiset valikoituivat sukua jatkamaan, n2mä puolestaan valitsevat mie- hensä taitavuuden ja lahjakkuuden perusteella. Teoksessaan Nainen ja sosialismi lohdutti Bebel naisia tulevan sosialismin näkymillä: sosialismissa nainen on vapaa lastenhoidosta, koska häntä auttavat siinä hoitajattaret, ystävättäret, kasvattajatta- ret sekä nuoret neidot (ks. Figes 1973, Heyerdahl 1976, Janssen- Jurreit 1976). Kuten jo näistä muutamista esimerkeis'a näkee, miesn8kökulmalla on länsimaisessa tieteentraditiossa kunniakkaat perinteet. Vakavampaa filosofista kiinnostusta naisen alisteista asemaa kohtaan sekä naisia kohtaan yhteiskuntaryhmana alkoi sitä

9 vastoin ilmetä johdonmukaisemmin vasta luvulla. Tähän olivat vaikuttamassa toisaalta suffragettien pitkäaikainen julkinen toiminta, toisaalt'a ajalle omiriaiset aatesuuntaukset, liberalismi ja kommunismi. Runsaat sa.ta vuotta sitten ilmestyi J.S. Millin essee naisen alistamisesta, jossa hän esitti, että naisen toisarvoisuus on perustelematonta ja että sen syyt ovat sosiaaliset, eivät biologisperaiset. Yhdenvertaisuuteen M i l l uskoi päästävän lainsaädänn6n avulla. Samaan aikaan ilmestyi Pr. Engelsin teos perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperästä. Siinä naisen vapautumisen - katsottiin seuraavan siitä, - että nainen siirtyy tuotantoelämä3.n, pallckaty0hön ja samalla hänen perheessä hoitamansa velvollisuudet eli kotityö muuttuu yhteiskunnalliseksi teolli.suudeksi. Kummankin teoreetikon esittamät tulevaisuudennäkymät ovat osoittautuneet liian mutkattomiksi - aivan niin yksinkertaisesti ei kaytannön tasa-arvo ole meidän aikmie yhteiskunnissa tol-cutunut. Myohempi naistutkimus on osoittanut mm. miten lainsäädannon porsaanreikiä voidaan käyttää naisten alistamiseksi ja miten nais.ten siirtyminen työelaniaän on pi tlcälti tapahtianutkin miesten ehdoilla. Noista aatteellisista lähtökohdista on sitten sadan vuoden ajan rönsyillyt yhä rurisastuva nai stutkimus. Toisaalta kussakin maassa tämä sai omia muotojaan, kuten meillä on etenkin naiselämäkertojen kirjoittamisena ivrt. Vattula tassä seminaarissa), toisaalta kohosi joitakin maailmankuulu ja virstanpylväitä, kuten antropologi Margaret Meadin tutkimus miesten ja naisten töiden eroista eri yl~teislcuntamuodoissa (suom. 1963), Simone de Beauvoirin filosofinen analyysi naisesta länsimaisen kulttuurin toisarvoisena sukupuolena, ja Engelsin työtä jatkanut Alexandra Kollontai (suom. 197l), jonka vaikutus tosin sittemmin on jäänyt sosialistisissa maissa vähaiseksi. Sitä mukaa kuin empiiriset yhteiskuntatieteet, etenkin sosio- logia, ovat meidän vuosisadallamme kehittyneet, on naistutkimus- kin suuntautunut konkreettiseen, naisen ja miehen rooleihin liit- tyvään problematiikkaan (vrt. Haavi.0-Nannila tässä seminaarissa). Etenkin 1960-luvulla meillä Suomessakin raolitut3~imus ja julki- nen roolikeskustelu kävivät yhtaikaisecti lcuumina, perustettiinpa

10 1960-luvun puolivälissä Yhdistys 9 ajamaan tasa-arvon ja roolien tarkistamisen asiaa, Tutkimusta on tehty tavallaan 3.S. Millin hengessä: lähtökohtana se, että naisen rooli on kauttaaltaan surkeampi kuin miehen; koska se kuitenkin on historiallisen kehityksen tul.osta, tilannetta voidaan tietoisesti myös korjata. Nykyperspektiivistä katsoen tutkimus on ollut objektiivisuuteen ja arvovapauteen pyrkivää, mutta tiedostamattomasti sitä on kuitenkin tehty miestutkimuksen tyyliin (vrt. Holter 19 77). Sekä filosofiset naistutkimuksen klassikot että viime vuosikym- menien empiiriset roolitutkijat pysyivät vallitsevien koulukun-! ; tien rajoissa. Uusi. naistutkimus ei sitä vastoin ole suhtautu- nut yhtä hyväksyvästi tieteentekemisen nykyisiin ehtoihin: tutki- muksen (piileviin) asvopremisseibin, tutkimusalojen keskinäiseen j i prioritointiin, tutkimi~skohteiden valintaan sen paremmin kuin! i vallitseviin menetelrniink3än. Se ei ainakaan toistaiseksi ole i tuottanut omaa metodologiaa, mutta ansaitsee huomiota juuri 1 tältä kannalta, että on kohdistanut yhteiskuntakriittisen asen- / teensa myös tiedeyhteisöön. Mutta ennen kuin on syytä katsoa lähemmin näitä naistutkimuksen ominaisuuksia, on puhuttava siitä, mihin naistutkimus kohdistuu, miten laajalle se ulottuu. Naistutkimuksen keskeisaluetta ovat yhteiskuntatieteet, laajemmin ottaen ihmistieteet, joissa kuten Haavio-Mannila esittxx myös Suomessa naistutkimus on pisimmällä. Väljä yleismääritelmä on norjalaisen yhteiskuntatieteilijän Harriet Holterin (1977): on pyrittävä "valottamaan, ymmärtämään ja selittämään naisten taloudel.lista, sosiaalista, psykologista ja kulttuuritilannetta systemaattisella tavalla". Millaisia ongelmia tähän käytännössä liittyy? Taloudellisesti katsottuna voidaan tutkia naista työvoimana tuotannossa (vrt. esim. Kavonius 1979), mutta myös naisten kokonais työpanosta, koti työn taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä - seikka, joka on miestutkimuksessa jäänyt taka-alalle (Takala 1979). Sosiaalisesta tilanteesta olisi esimerkkejä luonnollisesti sadoittain; mainitsen vain joitakin tärkeitä näkökulmia. Missä mielessä naisen sortaja on mies ja missä suhteessa tämä on yhteiskunnan sortomekanismeihin? Tähän kysymykseen liittyy patriarkaatin käsitteen

11 selventäminen ja teoreettinen lujittaminen. Mikä on naistenvälisten suhteiden luonne ja merkitys naissolidaarisuuden syntymiselle perheessä, suvussa, asuinympäristöss& työpaikoilla, yhdistystoiminnassa? Mikä on naisten oma lcäsitys roolistaan ja tilanteestaan - mikä siinä on myönteistä, mikä sitovaa ja vaäristävää? Miten yhteiskunnallinen asema heijastuu naisen itsetunnossa onnistumisen pelkona yms.? Mikä on oikea tapa määritellä naisen luokka-asema? Miten sukupuoliroolit ylläpitävät toinen toistaan? Millainen on androgyyni ihminen - vai mikä on tavoitteemme? Naisen kulttuuritilanteen ymmärtämistä tavoittelevat toisaalta antropologit, jotka pyrkivät selvittärnäan, miten yleismaailmallista on sukupuolen mukaan maäräytyvän työnjaon liittyminen valtaan ja juuri naisen alis teisuuteerr; tahän liittyvät myös pohdiskelut matriarkaatista mahdollisena kulttuurin kehitysvaiheena. Ehkä keskeista kulttuurista puhuttaessa on naisen historiattomuus. Miehet ovat luoneet miesten historian (jossa naiset esiintyvät marginaalisesti), ja naistutkimuksen suuri tehtävä olisi kaivaa esiin naisen tilanne historian eri aikoina, naisen vaikutus ja todellinen merkitys historian kulkuun. Kieli, tuo konservatiivinen menneitä aikoja säilövä instituutio, kantaa mukanaan seksistisiä piirteitä, joita naistutkimus on tuonut esiin ja joiden karsimiseenkin se on pyrkinyt eräissä maissa (etenkin USA:ssa) vaikuttamaan. Tähän liittyvät toisaalta se, miten naisesta puhutaan (näkyy hyvin sanakirjoissa!), toisaalta - se, miten nainen ohitetaan kielen tasolla (ihminen ja mies mer- kitsevät usein samaa), On selvää, että on monia sellaisia aloja, joilla naistutkimus ei voi muodostaa omia kysymyksenasettelujaan. Tällaisia ovat ei-empiiriset tieteet kuten logiikka ja matematiikka, taikka empiiriset luonnontieteet, vaikkapa teoreettinen fysiikka, or- gaaninen kemia taikka kliiniset tieteet. Mutta niin pian kuin aletaan liikkua ns. soveltavien tieteiden puolella taikka jonkin tieteen sosiaalisen aspektin tuntumassa, voidaan ilman muuta sanoa, että naisnäkökulma on välttamåtön niin kauan kuin "ihmis- näkökulma" tuntuu jäävän yksipuoliseksi. Celvimpiä esimerkkejä

12 tästä ovat yhteiskuntaamme suuresti vaikuttavat tekniset tieteet, joiden sovellutuksissa naisilla on liian vähän sanot- tavaa. Yksi alue, joka on naistutkijoiden itseymmärryksen kannalta tärkeä ja jonka haluan siitä syystä tassa erikseen mainita, on tutkimuksen tutkimus eli tieteen tekemisen ehtojen ja edellytys- ten selvittäminen juuri naispuoliseen tutkijakuntaan nähden (vrt. esim. 1. Eskola ja Haavio-Mannila 1975). Esimerkiksi se, että vain 6 % yliopistojemme professoreista on tällä hetkellä naisia luvulla tapahtuneen korkeakoulujen laajentumisen jälkeenkin, voi tuskin selittyä pelkästään siitä, että naisia ei tämä ala "kiinnosta". Myöskään "kiinnostuminen" ei ole mikään yksiselitteinen käsite. On tarkasteltava sitä, mikä alcateemises- sa työskentelyssä on sellaista, joka on naisten mielestä jouta- vaa tai luotaantyöntävää. Tutkimattakin tiedsmme Icyll a jokainen sellaisia syrjinnän ilmimerkkejä, kuten eräan johtavan yliopisto- miehen tunnustus, että hän arvostaa naisia vain sängyssä, erään tiedekunnan päätös valittaessa kahdesta tasaväkisestä hakijasta miespuolinen apulaisprofessoriksi sillä perusteella, että hän on "monipuolisemmin käyttökelpoinen" kuin naishakija, tai eräan professorin toteamus, että hän ilman muuta valitsee assistentikseen miehen, ellei nainen ole aivan poikkeuksellisen ylivoimai- nen, Mutta koko akateeminen ilmasto, tieteen harjoittamisen tavat ja uusien tutkijoiden rekrytoimismenetelmät ansaitsisivat tulla punnituiksi naisnäkökulmasta. Vähin, mitä siitä hyötyisim- me, olisi kohonnut itsetunto: kas syitä on muuallakin kuin siinä, että olemme luontaisesti niin huonoja. Kiinnostavaa olisi tuuria sekä niitä naisia, jotka omien sanojensa mukaan eivät koskaan ole tunteneet tulleensa syrjityiksi (minkä porsaanreiän ovat löytäneet, mistä luopuneet), että sellaisia, jotka ovat luopuneet akateemisesta urasta (muissa maissa on todettu, että etenkin luovasti lahjakkaat naiset ovat tähän päätyneet - ilmei- sesti sellaiset, jotka naistutkimus olisi voinut pelastaa). Yksi konkreettinen seikka kannattaa mainita tassa yhteydessä: stipendien haussa naishakijan ikään suhtaudutaan samalla tavoin kuin mieshakijan ikään, vaikka vain nainen on ollut "naistauolla" juuri siinä iässä kun mies on pätevöitynyt ja vaikka tutkimukset

13 ovat osoittaneet naisen urankehityksen toisenlaiseksi kuin miehen. Kuten edellä totesin, tämänhetkistä naistutki.musta erottavat aikaisemmasta muutamat periaatteelliset ominaispiirteet, ja tarkastelenkin näitä seuraavaksi tavoi te Sikäli kuin naistutkimus kytkeytyy kansainväliseen uuteen nais- liikkeeseen, se on tavoitteeltaan pikemminkin käytännöllistä kuin "puhtaan" tieteellistä. Sitä voidaan nimittää tavoitetutki- mukseksi. Ja pyrkimyksenä on naisen vapauttaminen: ei pelkästään saattaminen miehen asemaan, vaan vapauttaminen omilla ehdoillaan osallistumaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, Tätä tavoitetta voi palvella hyvinkin monentyyppisellä tutkimuksella, se ei vielä sanele tutkimuksen kohdetta eikä menetelmiä. Se voi esimerkiksi olla vapautumisen esteiden paljastamista: mikä meitä estää tässä kulttuur.issa toteuttamasta itseämme? Etenkin yhteiskuntatieteissä tähän käytännön näkökulmaan liittyy se, että naistutkimuksen yksi mahdollisuus on olla ns. toimintatutkimusta, siis sellaista, joka aktivoisi tutkittavia itseäan vaatimaan oikeuksiaan, etsi- mään mahdollisuuksiaan ja huomaamaan oman arvonsa (vrt. Cwantzin esitystä "osallistavasta" tutkimuksesta). Tutkittaessa jotakin naisryhmää heitä ei pidetä vain passiivisenq tutkimuksen kohteena, vaan heille osoitetaan teit3 ulos umpikujalta vaikuttavasta tilan- tees ta. 2 - suhde tieteenaloihin --- Koska naistutkimus on kaytännöllistavoit'ceista ja ongelmakeskeis- ta, se ei useinkaan pysy vallitsevien tieteellisten ra ja-aitojen sisäpuolella, vaan pyrkii olemaan tieteidenvälista, monitieteista. Kirjallisuudenhistorioitsija voi naiskirjailijoiden työtä analy- soidessaan joutua sekä sosiaali- että taloushistoriallisiin selvityksiin, miksei turvautumaan psykologiseen ja sosiologiseen- kin ajatteluun. Tutkittaessa naista synnyttäjänä muutenkin kuin kohdun fysiologian kannalta, joudutaan yhdistämaan läaketieteel- linen ja sosiologinen tarkastelutapa (Oakley 1979). Kielitietees- sä on 1960-luvulla kehittynyt uusi tutkimusalue, kielen käyttija

14 ja yhteisöllistä merkitystä selvittävä sosiolingvistiikka eli kielen sosiologia. Tämä kahden tieteen välillä oleva alue on juuri se, jossa naistutkimusta kielitieteen puolella on harjoitettu. Lisää esimerkkejä tulee esiin tämän seminaarin aikana. Monitieteisyys voidaan nähdä yhtenä syynä siihen, että eri maissa on syntynyt olevien oppiaineiden väliin erillisiä naistutkimus- ja opetusprojekteja (esim. USA:ssa womens' Studies) tai muita yhteenliittymiä kuten Norjan tieteellisten toimikuntien naissihteeristö tai Ruotsin yliopistojen naiskeskukset. Vallitsevien koulukuntien edustamien teorioiden rajoissa pysyes- säänkin naistutkimus suhkautuu usein kriittisesti tutkimuskohteen rajaamiseen. Niinpä esi~n. marxilaista yhteiskuntateoriaa sovelta- vat naistutkijat ovat osoittaneet tutkimusperinteen yksipuolisek- si kun se keskittyy voittop~aolisesti tuotantosuhteiden selvittä- miseen ja jättää yksityisen alueen, naisen sfäärin huomiotta yhtä hyvin taloudellisessa analyysissa kuin kysymyksenä naisen kaksin- kertaisesta riistosta. Marxilaiset kasvatusteoreetikot eivät myös- kään eksplisiittisesti osoita sukupuolen merkitystä persoonalli- suuden muotoutumiselle (vrt. Scheu 1977). Historiassa naistutki- jat ovat huomauttaneet, että periodisointi olisi kenties toisen- näköinen kuin nyt, jos se tehtäisiin naisen kannalta (Blom 1979). Oliko naisilla renesanssi, voidaan kysyä, ja mikä olisi naisen kannalta uuden ajan alku? Kielitieteessä naistutkijat ovat suh- tautuneet kriittisesti niihin tuloksiin, joita on saatu esitettä- essä eri sosiaaliryhmien puhunnoksista saatuja havaintoja tilas- tollisesti (Rekdal 19 79, McConnell-Ginet 19 78). Tarvitaan niiden yhteiskunnallisten voimien ymmärtämistä, joista näkyvät oireet aiheutuvat: missä määrin naisen miesnormista poikkeava kielen- käyttö vain heijastaa naisen alisteista asemaa ja on havaitta- vissa yleensä alistetun ryhmän tuotoksissa? Miten paljon havai- tusta kielenkäytön erosta johtuukin siitä, että naisen ja miehen puheen intonaatio on erilainen - ja mitä tämä todistaa? Kiinnos- tavampaa kuin ihmisryhmien puhunnoksista metsästetyt pikku erot onkin pohtia syitä siihen, miksi miesvaltaisten alueiden (hallin- non, virkakoneiston, lainkäytön, tieteen) kieleen pesiytyy niin helposti tärkeileviä piirteitä ja ovatko nämä julkisen elämän

15 välttämättömiä seurannaisia. On myös alettu pohtia, miten miesten ja naisten suhtautumi.nen kieleen eroaa: mies pitää kieltä manipulointivälineena, nainen terapeuttisena. On paikallaan korostaa, että useinkaan naistutkimus ei pyri kumoamaan tai syrjäyttämään muita tutkimustapoja, vaan pikemminkin täydentämään muilla keinoin tavoiteltua ihmiskuvaa, tuomaan lisiä ja oikaisemaan sitä. 3 menetelmät Naistutkimuksen suosimat menetelmät ovat seurausta siitä, ett3 naistutkimus on mykkien kuuntelua, Naisten elämästä yksityisen piirissä ei ole jäänyt virallisia dokumentteja valtioiden arkistoihin samassa määrin kuin julkisen piirin toimista: todisteet naisten entisestä elämästä on usein hankittava epäsuoria teitä (vrt. Svensson tässä seminaarissa). Kysymykseen, onko erillistä naiskulttuuria ja miten sen löytää, saa tuskin vastausta ulkokohtai sob jektiivisi lla menetelmillä. Naisten arvo ja, asenteita ja käsityksiä tutkittaessa on korostettu ns. pehmeitä menetelmiä: tutkimuskohteeseen eläytyviä ja sitä ymmärtäviä syvätutkimuksia, sellaisia, joita tieteenfilosofisesti. kutsuttaisiin hermeneuttisiksi. Huomattakoon myös, että omat yksityiset kokemukset kelpaavat paitsi tutkimuksen lähtökohdaksi, myös tutkimusaineistoksi: naissosiologit kartoittavat omia kokemuksiaan synnytyskoneena, naislingvisti voi analysoida omaa tapaansa ohjata lapsen kielellistä kehitystä jne. Etenkin ihmistieteissä on menetelmien kohdalla korostettava selvityksen ja tutkimuksen vähäistä raja-al. taa (joka voi johtua siitäkin, että naistutkimus ei ole vielä ennättänyt teorianmuodostuksen asteelle). Paitsi että feministien pamfletti- ja tunnustuskirjallisuus on usein toiminut systemaattisen tutkimuksen innoitta jana, tuntuu tarpeettomalta lähteä pohtimaan, onko esim. Marielouise Janssen-Jurreitin teos Sexismus raportti vai aatehistoriallinen tutkielma - kuvaavaa tosin on, että se on joutunut kritiikin kohteeksi -1 omaan "epätieteellisyytensä" vuoksi. Selvitysten ja tutkimusten tavoitteet ovat yhteisiä ja se on ratkaisevaa.

16 4 -- suhde tasa-arvotufaimukseen Kun seminaarin järjestäjänä on tasa-arvoasiain neuvottelukunta, on syytä ottaa esiin se tassa esityksessä jo aikaisemmin vilah- tanut seikka, että tämänhetkinen naistutlcimus ei ole ainakaan korostuneesti pelkästään tasa-arvotutkimus ta. Tällainen kehitys johtuu siita, että uusi naisliike määrittelee tavoitteensa laajem- min kuin siten, että pyrittäisiin miesten kanssa tasa-arvoisiksi. Korostetaan pikemminkin si ta, miten tärkeää on löytää naisten oma, miesten identiteetistä poikkeava identiteetti. Tämä edellyt- tää esim. norjalaisen Kari Waernessin (1979) mukaan sitä, että tutkimuksessa olisi mahdollisuuksien mukaan esillä naista arvos- tava puoli: ei siis vain siten kuin "milliläinen" yhteiskuntatut- kimus etenee, että tehdään yhä yksityiskohtaisempaa selkoa siita, missä suhteissa nainen on miestä huonommassa asemassa (vaikka t3mänkin ymmärtäminen on ~Ylttämatöntä), vaan myös siten, että osoitetaan naisen aseman edut, naisten arvojen potentiaalinen merkitys myös julkisessa sfäärissa, naisten vapautumisen yhteis- kunnalle myönteiset seuraukset jne. Waerness on kutsunut tasa- arvotutkimusta kurjuustutkimukseksi, ja kurja olohan meille useimmiten sellaisen lukemisesta tuleekin. Vaihtoehtoa hän nimit- tää arvostustutkimukseksi. Viime kädessä kuitenkin tutkimuksen kohde sanelee sen, missä määrin arvostusnäkökohdat pääsevät esille. Toinen tasa-arvotutkimuksesta poikkeava piirre lienee edellä mainitsemani aktivoimispyrkimys: tutkimus ajaa naisen vapautumisen asiaa yhta hyvin tutkittavien kuin muidenkin naisten kohdalla. Olisi kuitenkin vaarallista tutkimuksen merkityksen ylikorostaniista ajatella, että naisliike ei voi edetä muuta kuin tutkimustuloksia saatuaan. Suhde on, kuten olen jo sanonut, kaksisuuntainen. Joku voi viimeistään tassa vaiheessa kysyä, onko nykyään enää merkkejä yhta yksipuolisesta miesnäkökulmasta tutkimukseen kuin ne, joita aluksi esitin. Eikö ole niin, että monet edellä mainitut luonnehdinnat, joilla on kuvattu naistutkimusta, sopisivat monen tieteenalan nykykehitykseen muutenkin? Varmasti osittain näin onkin, mutta silti jokainen voi mielessään pohtia ainakin

17 oman tieteenalansa tämän hetkista painottumista ja miettiä, näkyykö siinä naisnäkökulma sen ansaitsemassa määrin. Otan lopuksi yhden konkreettisen esimerkin viime vuoden keväältä. Tällöin Valtion hun~anistinen toimikunta laati luonnoksen uudeksi painopisteohjelmaksi. Ohjelman nimenä oli Ihminen ja työ. Sen laatijana oli yhdeksän miehen ryhma. Ohjelmassa esitellään viisi ongelmaryhmaä, joita sitten esitellään hieman lähemmin: 1) työnjaon, työorganisaation ja työprosessin muutos; 2) työ- ja kulttuuriperinteen siirtyminen; 3) kasvatus- ja koulutusjärjestelmät työhön sosiaalista jana; 4) muutoksen vaikutus työhon ja ihmisen elämään yhteiskunnassa; 5) työn yhteiskunnallis-kai~santaloudellinen funktio, Nämä ongelmaryhmät mahdollistavat tietysti sinänsä vallan hyvin sen, että niitä tutkitaan naistiitkimuksen kannalta, Kiinnostavaa kuitenkin on, että " työ" on kailcen aikaa palkkatyön merkityksessä, työpaikasta puhutaan asuianosta erillään olevana; edes vakavia ongelmia esiteltäessa ei esiin vilahda naisten ongelmallinen asema matalapalkkaisilla aloilla, sukupuolten valinen työnjako tai naisten kohtalo automatisoinnin edetessä - ellei sitten heihin viitata sanonnalla "automaation vapauttamat voimavarat". Se, että kasitteellä ihminen on taas tar1coitettuki.n miestä käy ilmi tekstistä, jossa puhutaan esim. '%nopeasta muutoksesta jatkas ta amrnattimetsuriksi", " tehtaantyömiehen erikoistumisesta ammattiinsa", perinteisten työtekniikkoiden hyödyntamises ta "tämän päivän rakentamisessa" jne. Suoritus on mielestäni miesnakökulmassaan häikäisevä - ottaen huomioon sen, että tutkimustietoa olisi ollut toisenkintyyppisen hahmotelman luomiseksi. Se osoittaa selväs ti, miten ilmeinen naisnäkökulman tarve tutkimuksen suunnittelun kaikilla aloilla on. Olen moneen kertaan korostanut sitä, etta naistutkimuksen nykyvaiheen kasvualustana on ollut uusi naisliike. Tämä liike on levinnyt nopeasti länsimaissa 1970-luvulla; meillä viime aikoihin asti lähinnä kulttuurirajan toisella puolen eli suomenruotsalaisten naisten keskuudessa. Syitä on monia, ainakin myytti Suomen naisten tasa-arvosta, joka johtuu aikaisesta aanioikeudesta ja nopeasta siirtymisestä työelämään seka myytti työvaenliikkeen radikaalisuudesta naiskysymyksessä. Näin ollen sopii toivoa,

18 että meillä käy päin vastoin kuin muissa Pohjoismaissa eli että naistutkimus vauhdittaisi ja elähdyttäisi naisten taloudellista ja yhteiskunnallista vapautumista. Kiriallisuutta Berg, A-M. & Ase Berge, A. Kalleberg, Arnlaug Leira (toim.)(1977) 1 kvinners bilde. Bidrag till en kvinnesociologi. Pax, Oslo. Blom, Ida (1979). Eskola, Irja & Elina Haavio-Mannila (1975) The ~arrier~ of professional women and men in Finland. Acta - Sociologica v0l. 18. Figes, Eva (1970) My case for women to revolt, Patriarchal - attitudes, Panther, N.Y - Haukaa, Runa (1977) Kommentarer til begrepet kvinnekultur, teoks. Berg & al. Heyerdahl, Grete B6rsand (1976) Ideologi og kvinnesyn, teoks. Stdren & al. Holter, Harriet (1975) Om kvinneundertrykkelse, mannsundertrykkelse og hersketeknikker, teoks. St6ren & al. -- (1977) Kvinneforskning: Historisk utvikling og aktuelle motsetninger, teoks. Berg & al. Jansson-Jurreit, Marielouise (1976) Sexismus, MUnchen. Kavonius, Marja (1979) Matalapalkkaisuus - naisten väis tämätön kohtalo? teoksessa Eskola, Katarina & Elina Haavio-Mannila ja Riitta Jallinoja (toim.) Naisnäkökulmia, WSOY, Porvoo. Kollontai, Aleksandra (1971 (1922)) Eisen asema taloudellisessa yllteiskuntakehityksessä, Tammi, Helsinki. Könsroller i språk 1-3 rapporter, fr. avdelningen för forskning och utbildning i moderns Svenska (FUMS), Uppsala Leira, Arnlaug (1977) Kvinnfolk og mennesker, teoks. Berg & al. McConneïl-Ginet, Sally (1978) Intonation in a man's world, Signs (Journal of women in culture and society) vo1.3, nr 3. Mead, Margaret (1963 (1950)) ekupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessa yhteiskunnassa, WSOY, Porvoo. - Oakley, Ann (1979) A case of maternity: paradigms of women as maternity cases. Signs vo1. 4 nr 4.

19 Rekdal, Olaug (1979) Språksosiologien og kjdnnspråkene & endringer av språket, teoks. Kleivan, Jo (toim.) Språk og samfunn, Pax, Oslo. Ryen, Else, Kvinnelig og mannlig teoks. Kleivan, Jo (kuten yllä). Scheu, Ursula (1977) W i r werden nicht als Madchen geboren - wir werden dazu gemght. Fischer Taschenbuch, F am Main. Thordis & Tone Schou Wetlesen (toim. ) Kvinnekunnskap, Gyldendal, Oslo. Takala, Pentti (1979) Kotityökeskusteïusta. Tiede ja edistys 4. Thorne, Barrie & Nancy Henley (toim.) (1975) Language and Sex: Difference and dominance, Newbury ~ouse~~owle~, Mass. Waerness, Kari (1979).

20 TASA-ARVON EDISTUINEN J A TUTKIMUSTARVE Leila Räsänen Qönjako, syrjintä ja tywosuhteet Viime kesänä järjestettiin YK:n alaisen Euroopan Talouskomission (ECE) toimesta seminaari naisten osallistumisesta ECE-alueen taloudelliseen kehitykseen. Seminaaria varten kerätyn laajan aineiston tärkein anti koostui sukupuolenmukaisen työnjaon ver- taileva~ ta tarkastelusta Euroopan eri maissa. Osoittautui, että naistyövoiman nopea lisääntyminen Euroopan työmarkkinoplla parin viime vuosikymmenen aikana ei ole juurikaan madaltanut sukupuolten välisiä raja-aitoja työelämässä. Miltei kaikissa Euroopan maissa noin 80 % naistyövoimasta työskentelee naisvaltaisissa ammateissa, ainoastaan Neuvostoliitossa ja toisaalta myös Yhdysvalloissa naisten keskittyminen on tätä hieman vähäisempää. Maatalouden ulkopuolisten naisvaltaisten ammattien painopiste on siirtynyt vuosisadan vaihteeseen verrattuna kotitaloustyöstä, henkilöllisistä palveluksista sekä tekstiili- ja vaatetusteolli- suudes ta kaupan ja toimistotyön piiriin, nais työvoiman määrä näissä samoin kuin opetus-, hoito- ja sosiaalityössä on kasvanut, mutta naisten ammatillisen suuntautumisen perusasetelmat Ovat pysyneet muuttumattomina. Täten maissa, joita naisten aseman kan- nalta pidetään edistyneinä, kuten Ruotsissa ja Englannissa, on naisten keskittyminen naisvaltaisille aloille erityisen korkeata ja samalla tasolla kuin esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa. Englannissa tehty tutkimus puolestaan antaa viitteitä siitä, että miesvaltaisten ammattien hidas avautuminen naisille 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla pysähtyi 1960-luvulla. Vastaavasti naisten rekrytointi naisvaltaisille aloille on kasvanut 1950-luvulta alkaen ja on korostuneinta kaikkein naisvaltaisimmissa ammateissa, joiden työntekijöistä yli 80 % on naisia. Saman tutkimuksen mukaan mainittu kehitys sisältää myös naisten aseman

21 suhteellisen heikkenemisen työmarkkinoiden hierarkisessa rakenteessa. Naisten osuus ammattitaitoisista työntekijöistä on laskenut ja osuus ammattitaidottomista lisääntynyt. Tässä voin vain viitata siihen keskusteluun, jota on käyty t.eollisuustyön automatisoinnista ja sitä vastaavasta työn yksinkertaistamisesta massatuotannon alalla, jossa nimenomaan naiset ovat enemmistönä. Rinnan tämän kehityksen kanssa ei naisten pääsyä perinteisille miesten hallitsemille ja korkeata ammattitaitoa vaativille tuotannon aloille ole tuettu ja helpotettu, Vastaavasti naisten määrä yksinkertaisimmissa toimisto- ja myyntitehtävissä on lisääntynyt, mutta heidän pääsynsä hallinnon ylemmille portaille on yhtä vaikeata lcuin ennenkin. Suomessa on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan aloitteesta parhail- laan käynnissä tutkimus ammattien seka amattikoulutuksei~ suku- puolirakenteen kehityksestä vuodesta 1950 alkaen. Alustavat tulok- set ovat yhtäpitavia ede71z esitetyn kanssa: Naisten valtavirta työmarkkinoille ei ole lisannyt naisten valinnan mahdollisuuksia, voidaan jopa puhua sukupuolenmukaisten raja-aitojen jyrkkenemi- sestä. Sukupuolenmukainen työnjako sisältää myös vallanjaon, naiset sijoittuvat työmarkkinoiden hierarkiassa alempiin, suorittaviin ja avustaviin tehtäviin, miehet ylempiin, suunnitteleviin ja johtaviin. Esimerkiksi valtionhallinnon johtavista viranhaltijoista vain 11 % on naisia. Työmarkkinoilla olevan naisen huonompiosaisen nnaotokuvaan kuuluvat matalapalkkaisuus, epäitsenäinen ja rutiininomalnen työ. Työnjaon jyrkkyys palvelee naisten pitämistä halpana työvoimana. Kavonius osoitti vuoden 1972 teollisuustilastoaineiston perusteella, että naisten ansiotasoa voitaisiin nostaa 15 %:lla ennen kuin se alan tuottavuuteen nähden vastaisi miesten ansiotasoa, Vallitseva sukupuolenmukainen työnjako näyttäytyy suurelta osin työntekijän vapaan valinnan tulokselta. Yleisesti niin työnantaja kuin työntekijapuolella hyväksytty käsitys naiselle ja miehelle sopivasta työstä estää asettamasta kyseenalaiseksi naisiin

22 kohdistuvan erottelun, työhönotto-, työnjako- ja palkanmääräy- tymisperiaatteet. Työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet eteenpäin syrjinnän kieltävän sopimuksen aikaansaamisessa ja naisten tietoisuus asias ta on vasta heräämässä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan suorittamat selvitykset osoittavat miten vaikea työntekijöiden on oma-aloitteisesti tunnistaa erottelevia ja syrji- viä menettelytapoja, kun ne ovat osa vallitsevaa käytäntöä. Syrjintälainsäädännön ja syrjintää estävien ja tasa-arvoista kohtelua edistävien menettelytapojen kehittämiseksi tarvitaan työpaikkakohtaista, olosuhteita mikrotasolla seuraavaa ja analysoivaa tutkimusta. Tärkeätä olisi myös saada ennakkotapauksia työsopimuslain työsyrjintäsäännöksen tulkinnasta. Tässä voitaisiin ilmeisesti soveltaa menetelmiä, jossa tutkija on läheisessä yhteistyössä tutkimukseen osallistuvien työnteki- jöiden kanssa. Työel&nässä on myös joukko muita tärkeitä tutkimuskohteita, joista haluaisin lisäksi mainita naisten työolosuhteet eri ammateissa, työsuojelun vaatimukset erityisesti raskau- den aikana ja sikiön kehityksen näkökulmasta. Koti talous työ, hoi totyö - Ruotsissa juuri julkistettu tutkimus naisen työstä kertoo, että talouksissa, joissa molemmat puolisot tekevät kokopäiväistä ansiotyötä, suorittaa 51 % naisista viikottain vähintään 20 tuntia kotitaloustyötä, miehistä vain 18 %. Palkattoman koti- taloustyön suorittaminen, miehen ja lasten hoitaminen ja palveleminen, perheen ristiriitojen tasoittelu usein oman rauhan ja mukavuuden kustannuksella on naisen aseman ydinkysymyksiä. Ajankohtaista ja kattavaa tietoa perheen sisäisestä työnjaosta, mikä kuvastanee pitkälle myös perheen valtasuhteita, ei ole Suomesta saatavissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on työn alla palkattoman kotityön arvon selvittäminen ja Tilastokeskuksessa ajankäyttötutkimus. Näiden tärkeiden tutkimusten tuloksia odote- taan suurella mielenkiinnolla ja niiden valmistuttua on ajankohtaista arvioida mihin suuntaan tutkimusta tulisi jatkaa.

23 Uutta ja mielenkiintoista tutkimusaluetta edustaa teema, jota voitaisiin kutsua naisen oikeudeksi omaan ruumiiseensa. Tähän -VW kuuluu seksualj teetin tutkimus naisen omasta näkökulmasta, syntyvyyden säännöstelyyn, aborttiin, gynekol.ogisiin palvelui- hin, raskauteen ja synnytykseen liittyvät kokemukset ja oikeu- det. Mainittakoon tassa yhteydessa yhteispohjoismainen työn alla oleva tutkimus synnytyslait~spraktiikasta~ naisen oikeuk- sis ta määrätä omasta ja vastasyntyneen hoidosta, tavasta, jolla perheenjäsenet otetaan huomioon jne. Tässä vaiheessa on jo käy- nyt ilmi, että kysymyksessä on normiston kannalta "tyhjä" alue ja tilanne on naisen oikeuksien kannalta äärimmäisen epäselvä. Suomessa tarvittaisiin tämän alan tutkimusta mm. sairaalakäytän- nön, terveyden- ja sairaanhoidon sekä neuvonnan p h jaksi. Suomesta voidaan tassa yhteydessä mainita mm. tutkimustyö äitbyden kriisikausi sta. Pirkko Niemelän Koulutus Yhdensuuntaiset tiedot sukupuolenmukaisen työnjaon pysyvyydestä herättävät myös kysymyksen kasvatuksen roolista ja mm. peruskoulun ja ammatinvalinnan merkityksestå. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vuonna 1977 aloittaneista oppilaista yli 90 % opiskeli sellaisilla opintolinjoilla, joilla tyttöjen tai poikien enemmyys on 75 % tai yli. Tytöt hakeutuvat harvoille suosikkialoille, joilla karsinta muodostuu erittäin ankaraksi. Esim. sairaanhoitoalan oppilaitoksiin, joihin joka kolmas tyttö pyrkii, voidaan hakijasta ottaa joka kahdeksas. Suomalainen koululaitos on neutraali. Opetus on samansisältöista ja yhteistä molemmille sukupuolille lukuunottamatta käsityöta ja kotitaloutta, joissa käytännön järjestelyt näennäisestä valinnanvapaudesta huolimatta johtavat perinteiseen roolijakoon. Riittää, että koulu toimii kuten muukin yhteiskunta ja kieltäytyy näkemästä naisen alistettua asemaa ja tunnustamasta sitä

24 yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi. Koululaitoksessa kuten muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa elää voimakkaana perusteeton myytti naisen ja miehen tasa-arvoisesta asemasta estäen ongelmien käsittelyn ja uudistustyön. Kuvaavaa on, että keskiasteen koulunuudistuksen puitelakiin sisältyvä tavoite, jonka mukaan opetus on siten järjestettävä, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa, lisättiin lain eduskuntalcäsittelyssä virkamiesvalmistelun aikana esiintyneen vastustuksen jälkeen. Sukupuolten tasa-arvon lisääminen koulutuksessa on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan koko toiminnan ajan ollut yksi työn painopistealueista, tutkimus- ja selvitys toiminnas ta on nelj ännes suuntautunut tälle alalle. Minulla on sellainen käsitys, että yksittäiset lisätutkimukset eivät ratkaisevasti muuta koulumaailman suhtautumista. Silmien avautumista voisi edesauttaa hyvin suunniteltu kokeilu- ja kehittämistoiminta, johon tutkimus luonnollisesti kuuluu olennaisena osana. Tällä tavalla voitaisiin hyödyntää uudistushalukkuutta missä sitä esiintyy, kehittää opetusmateriaalia ja hankkia käytännön kokemusta silloinkin, kun ei vielä olla asenteellisesti tai taidollisesti val'miita laajamittaisempaan tasa-arvotyöhön. Paljon riippuu myös koko koulun kasvatusilmaston kehittämisestä. Tasa-arvoisen käyttäytymisen ja suhtautumistavan tukeminen oppilaissa on sidoksissa siihen, miten koulu yleensäkin pystyy tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kaikenpuolista kehitystä. -- Osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tähän mennessä on kertynyt runsaasti yhdensuuntaista tietoa naisten vahäisestä osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon ja sen tiellä olevista es teis ta. Mm. tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimesta on melko säännöllisesti seurattu naisten osuutta puolueiden ja ay-liikkeen johtotehtävissä, komitealaitoksessa jne. Tuntuu kuitenkin silta, että keskustelu naisten

25 yhteiskunnallisesta osallistumisesta polkee paikallaan ja tois- taa samoja näkökohtia. Toinen piirre on, että vain naiset näyttävät puolueiden ja ammattiyhdistysliiklceen sisälläkin olevan huolissaan naisten vähäisestä osallistumisesta, miehet eivät osallistu lceskusteluun. Mielenkiintoiselta tuntuisi kehittää sellaista puolueiden ja ay-liikkeen vaikuttajien ja politiikan tutkijoiden välistä yhteistyötä, jossa keskustelua toden teolla pyrittäisiin virittämään esim. seminaarien muodossa, Toisaalta juuri tällä alueella tulisi tutkia vallankäytön henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä ilmenemismuotoja. Tutkimustyön kehittäminen Lähden siitä, että naistutkimul~sen tarkoituksena on naisen vapauttaminen. Tällöin on tärkeätä, etta ne rajalliset resurssit, joita nais tutkimukseen on käytettävissä, suunnataan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Yksittäisillä tutkimuksilla on aina toki arvonsa ja niitä tarvitaan mm. konkreettisten uudistusten taustaselvityksiksi. Tiedon kokoaminen ja kokonaisvaltaisten käsitysten muodostaminen naisen asemasta on kuitenkin hyvin olennaista. Mitä enemmän tietoa tuotetaan sen suurempi vaiva alkaa olla jo sen löytämisessä ja erilaisten tiedorisirujen yhteensulattamisessa. Naistutkimuksessa saattaisi olla hedelmällistä lähteä liikkeelle muutamasta hyvin valitusta keskus teemasta, jota erilaiset ja eri tieteiden alueilla suoritettavat osatutkimukset valottaisivat. Ensimmäiseksi keskusteemaksi nostaisin kysymyksen - kulttuurimme naiskuvasta - tai naiskasityksestä. Kun edellä olen puhunut tut- -- kimus tarpees ta on näkökulma ollut konkreettisten epäkohtien osoittaminen ja niiden korjaaminen. Jotta naisilla olisi voimaa ja tahtoa vapautua, on olennaista pystyä tulkitsemaan ne eri- laiset viestit, joita koko ympäröivä yhteiskunta naisen luon- teesta, tehtävistä, taipumuksista jne. meille jatkuvasti tarjoaa

26 ja erottaa niistä kaavamainen, alistava ja manipuloiva aines. Vastaavasti naisliikkeessä on korostettu omien mahdollisuuksien, reaktioiden ja historian ymmärtämistä. Tämä tarjoaa valtavan tutkimuskentän filosofialle, historialle, kielitieteelle, teologialle, taidehistorialle, kirjallisuuden tutkimukselle jne. Näiden tieteenalojen naistutkimuksen näkökulmista kuulemme useita asiantuntevampia alustuksia tänään ja huomenna, joten voin ne tässä sivuuttaa maininnalla. Ilmeisesti tällaiseen laajaan tutkimusteemaan tulisi sisällyttää käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Sen avulla voidaan valottaa sitä, mika merkitys kulttuurin naiskäsityksellä, eräänlaisella kokonaisinformaatiolla kaikkine ristiriitaisuuksineen on naisen ja miehen persoonallisuuden muotoutumiseen, käyttäytymiseen jne. Tarvitaan myös yhteiskuntatieteiden panosta selvittämään yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus siihen, mitkä käsitykset muodostuvat valli tseviksi, mitkä väis tyvät. Sanomattakin on selvää, että naiskuvan tutkiminen vaatii vastapuolekseen kulttuurin "mieskuvan" selvittämistä. Käsite tuntuu oudolta, nainen on poikkeus, siksi kielikin tuntee vain termit ihmiskäsitys ja naiskäsitysl Toiseksi keskusteemaksi ehdottaisin naisten työn ja toimeentulon tutkimusta sen keskeisen merkityksen vuoksi, mika sillä ihmisen elämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat ja joihin voidaan vaikuttaa suoranaisemmin kuin kulttuurin sisältöön. Ne konkreettiset tutkimusaiheet, joi ta alustukseni alkupuolella käsittelin mahtuvat paljolti tämän teeman sisälle. Työllä tarkoitan tässä luonnollisesti naisen kokonaistyöpanosta, palkallista työtä ja kotityötä eli työvoiman uusintamista. Tähän sisältyvät sellaiset asiat kuin työllisyyden, työnjaon ja syr jinnän, palkkauksen, työolosuhteiden, työsuojelun, sosiaaliturvan, lasten hoito- ja kasvatustyön edellytyksien, kotityön määrän, koko kotitaloustyön sisällön ja organisoinnin kysymykset jne. Mielenkiintoinen näitä eri näkökohtia yhteennivova tutkimus maatalousnaisen asemasta on lähdössä liikkeelle Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa.

27 Kolmantena keskusteemana käsittelen ~levaisuuden tutkimusta. Energialähteiden ja raaka-ainevarojen ehtyminen, ekologisen tasapainon horjminen ja maailmantalouden epävakaiset näkymät ovat lisänneet kiinnostusta tulevaisuuden tutkimukseen. Ne ovat aiheuttaneet myös sen, että tuo kiinnostus kohdistuu pääasiassa energiataloudellisiinr teknologisiin ja taloudellisiin Icysymyk- siin. On kuitenkin ilmeistä, että länsimaisen teollisen kulttuu- rin sisältämä aineellisen tuotannon ylivalta kaikkiin muihin elämänarvoihin nähden on kärsimässä vararikon, Nimenomaan naisliiklceen taholta on arvosteltu produktion ja reproduktion, työn ja perhe-elämän, ja vastaavasti julkisen ja yksityisen, jyrkkää erottamis ta toisistaan ja reproduktion alistamista tuotannolle. Toisaalta on myös ilmeis ta, että perheen yksityisen sfäarin, mahdollisuudet selviytyä niistä ihmissuhteiden hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä tehtävistä, joita sille asetetaan, ovat käyneet aaref töman vaikeiksi. Ihmisen kokonaisuus on pirstottu. Nimenomaan naistutkimuksel la ja yleisemmin naisl iikkeella pitäisi olla mahdollisuudet hahmotella sellai-sta tulevaisuuden kehityssuuntaa, jossa aineellisen tuotannon ja ihmisten tuottamisen ja ylläpitämisen tai toisaalta julkisen ja yksityisen vastakkaisuus ratkaistaan kokonaisuuden kannalta paremmalla tavalla. Tämä on valtava tehtävä, koska siinä tulisi yhdistää energian tuottamista ja käyttöä, luonnonvarojen käyttöä ja tavaratuotantoa koskevat tiedot ihmisten perusyksikköjen toiminnan edellytyksiä koskevaan tietoon. / Tutkimuksen oryanisoint2 - - Täällä seminaarissa on aistittavissa kiinnostus ja halu nais- tutkimuksen kehittämiseen. Miten työ täytyisi organisoida? Minulla on eräs ehdotus keskustelun pohjaksi: Suomen Akatemian ja val~ioneuvos ton kanslian yhteistoimin asetetaan tutki joista koostuva ryhmä, joka selvittää mahdollisuudet ja kiinnostuksen

28 naistutkimuksen keskus teemojen selvittämiseksi. Olen välttänyt sanaa painopistealue, koska ajattelen, että tutkijoiden välinen yhteistyö keskusteeman ympärillä muodostaisi olennaisen osan ajattelun kehittämisessä. Vaikka yksittäiset tutkimukset olisivatkin suhteellisen itsenäisiä, voisivat tutkijat kuitenkin erilaisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien avul1.a rikastuttaa toistensa työtä. Norjassa on vuodesta 1977 toiminut yhteiskuntatieteellisen toimikunnan yhteydessä viideksi vuodeksi asetettu naistutkimussihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on tehdä aloitteita ja edistää naisten elinolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa koskevaa tutkimus ta sekä tukea yhteiskuntatieteili jöiden ja muiden tieteenharjoitta jien yhteistyötä tällä alueella. Sihteeristön tehtävänä on myös luoda yhteyksiä tutki joiden ja käyttäjäryhmien välillä so. viranomaisten ja muiden erityisten ryhmien sekä tieteellisten toimikuntien eri elinten ja alajaostojen välillä. Sihteeristöstä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia ja Nina Gornitzka, joka tuota työtä suorittaa, onkin todennut, ettei ongelmana enää ole tutki joiden rekrytointi naistutkimuksen alueelle. Vastaavan toiminnan aloittamiselle Suomessa olisi nyt juuri oikea hetki. Tiedon julkistaminen - Erityisen painon kiinni ttäminen tutkimus tulosten julkistamiseen on naistutkimuksen alueella jo sen päämäärien vuoksi erityisen tärkeää. Tutkimustulosten julkistamista on hyvin ansiokkaasti käsitelty Norjan naistutkimussihteeristön julkaiseman tiedotuslehden Nytt on kvinneforskning viime numerossa (5/79). Tässä totean vain, että erään väylän tutkimustiedon levittämiseen sen potentiaaliselle käyttäjäkunnalle tarjoaa yhteistyö tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja valtioneuvoston kanslian kanssa.

29 NAISTUTKIMUKSEN KEHITYS SUOMESSA Elina Haavio-Manni la Norjalaisen sukupuolirooli- ja naistutkimuksen uranuurtaja ja nykyinen viran puolesta naistutkimuksentekijäin ohjaaja, professori Harriet Holter on kirjoittanut artikkelin naistutkimuksen historiallisesta kehityksestä ja aktuelleista vastakohtaisuuksis ta (1977). Hän jaottelee pohjoismaisen naistutkimuksen kolmeen vaiheeseen: 1 sosiaalifilosofinen vaihe 1930-luvulle saakka - tunnuksena oli teema "naisetkin ovat ihmisia", 2 empiirinen positivistinen vaihe, jonka painopiste oli ja 1960-luvuilla, jossa tähdennettiin samoin sitä, että "naisetkin ovat ihmisia - jotka miehet niäärittelevät" ja 3 kriittinen, feministinen, marxilainen vaihe, joka alkoi luvun lopulla ja jota luonnehtivat 1-auseet "Naiset ovat hyviä. Naiskokemukset ovat tärkeitä - ja ne ovat meidän". Suomessa sosiaalifilosofista naistutkimusvaihetta edustavia tutkimuksia ei ainakaan minun tietääkseni kovin paljon ole ollut. Varhaisimmat naisten asemaa koskevat selvitykset ilmestyivät jo 1890-luvulla, johon mennessä naisasialiike oli järjestäytynyt. Selvitysten tekijät olivat usein naisasiajärjestöjen jäseniä, jotka tutkimusten avulla pyrkivät Osoittamaan yleisölle naisten asemassa ilmeneviä epäkohtia. Lähtökohtana oli naisten aseman vertaaminen miesten asemaan, kuten Katarina Eskolan ja Riitta Jallinojan kanssa toimittamani "Naisnäkökulmia" (1979) teoksen esipuheessa mainitsemme. Naisasialiikkeen vaimentuniinen luvulla merkitsi tutkimustoiminnankin laantumista. Se alkoi voimistua vasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. - Sosiaalifilosof is ta näkemys ta edus tivatkin naisen aseman kannalta ehkä parhaiten eräät kirjailijat, kuten Minna Canth ja Maria Jotuni, jotka toivat esiin naisen aseman lähes epäihmisenä tarkoituksenaan osoittaa, että naisetkin ovat ihmisia. Kansainvälisistä tutkimuksista tähän ryhmään lcuuluvat mm. J.S. Millsin "The subjuga- tion of women", Elin Wagnerin "Väckarklocka", Margrete Bonnevien "Ekteskap og arbeid" ja marxilaisuuden inspiroimat Bebelin,

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot