3 / 2003 Miekat hiotaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2003 Miekat hiotaan"

Transkriptio

1 3 / 2003 Miekat hiotaan PROMOOTIOSSA

2 Sisältö Pääkirjoitus 4...Juhlivalle Turun yliopistolle 6...Kunniatohtorius antaa voimia jatkaa sävellystyötä 8...Turun yliopiston kunniatohtorit Kanttoritohtori Parkanosta 8 Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja muut Turun yliopiston vuoden 2003 kunniatohtorit Kääpiötähdet kertovat Linnunradasta 13...Juhla kruunaa tutkimustyön 14...Promootiossa korostuu yhteisöllisyys 15...Demokratian ytimessä 19 Mikä mättää lainvalmistelussa? Yrjö-Koskisen mietteitä nykymenosta Poloneesia, da capo! Mikä mättää lainvalmistelussa? Satakunta -hanke Erikoistutkija Lauri Kemppinen Lyhyet Laps köyhä Suomen Lääkäripulaan vastattiin koulutuksella jo 1940-luvulla Strateginen osaaminen uusilla aloilla Gradunetissä kohtaavat tiedon tarjonta ja tarve 28 Strateginen osaaminen uusilla aloilla 14 Eva Tammi-Salminen Promootiossa korostuu yhteisöllisyys Alumnisivu vuoden takaa Julkaisut ja artikkelit Väitökset Epäsuora aggressio satuttaa salakavalasti 24 Katja Forssén ja Anne-Mari Laukkanen: Lapsilisille ei ole sitten vuoden 1994 tapahtunut mitään ja niiden ostovoima on pudonnut 12 prosenttia.

3 KEIJO VIRTANEN Profiili nousee monipuolisella osaamisella Samaan aikaan vuonna 1990, kun suomalainen yliopistolaitos vietti ensimmäisen yliopistonsa, Turun Akatemian 350-vuotisjuhlaa, pohdittiin sitä, miten maa tulee selviytymään uhkaavasta työvoimapulasta. Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta ehdotti ratkaisuksi työntekijöiden palkkaamista ulkomailta. Keskustelu oli siinä vaiheessa sikäli melko jäsentymätöntä, ettei eri alojen mahdollisia tarpeita juuri eritelty. Toisaalta se ei ollut tarpeenkaan, sillä kului vain hetki, ja työttömyys oli ennätyslukemissa. Viime vuosikymmenen laman jälkeen Suomi nousi sitten tutkimukseen ja koulutukseen nojaavien kansantalouksien kärkeen. Siinä yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, niin valtiollisella kuin yksityiselläkin puolella, on ollut määrätietoinen ja innovatiivinen rooli. Viime vuosina onkin jälleen ryhdytty kantamaan huolta työvoiman, nyt erityisesti koulutetun työvoiman riittävyydestä. Mietitään, mille osaamisaloille tarvitaan tohtoreita ja maistereita, koulutettuja osaajia joko ulkomailta tai kotimaisista oppilaitoksista niin sanottujen suurten ikäluokkien tosin tästä päivästä katsottuna jo entisten siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Osaamiseenkaan perustuva hyvinvointi ei ole toisaalta poistamassa taloudellisia nousu- ja laskukausia, joihin myös sodat ja muut häiriöt vaikuttavat. Epävarmuuden aikaa elämme juuri nyt. Runsaan vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna tieteellä ja tutkimuksella sekä niihin perustuvalla koulutuksella nähdään kuitenkin nyt olevan vielä entistäkin tärkeämpi asema uuden nousun edellytyksenä. Siitä on yhtenä osoituksena valtion tiede- ja teknologianeuvoston viime joulukuussa julkistama esitys tutkimuksen ja kehittämistoiminnan panostusten sekä yliopistojen perusrahoituksen tason kasvattamiseksi vuoteen 2007 asti. Yliopistot ovat puolestaan ottaneet innostuneesti vastaan ne mahdollisuudet, joita syyslukukaudesta 2005 alkava uusi eurooppalainen tutkintojärjestelmä antaa tutkinto-opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiselle ja yliopistojen koulutussisältöjen uudistamiselle. Ei ole sinänsä yllättävää, mutta toisaalta on varmasti motivoivaa, ettei ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste ole tälläkään hetkellä erityisen korkea, alle viisi prosenttia työvoimasta tosin eri koulutusaloilla jonkin verran vaihdellen. Tohtoreiksi valmistuneiden työllistyminen on lähes sadan prosentin tasoa. Valtaosa heistä arvioi olevansa koulutustaan vastaavassa tai lähes vastaavassa työssä. Korkeasti koulutettujen ammattikuvat ovat jatkuvasti muuttumassa: pitää olla erikoisosaamista, mutta pitää enenevästi olla myös tiederajat ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Turun yliopisto on tässä sikäli hyvässä asemassa, että se ponnistaa tietoisesti monipuolisesta tiedepohjasta. Äskettäin myönnetyt ja kauan tavoitellut diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintokoulutuksen uudelleen aloittaminen sekä nostavat että monipuolistavat edelleen yliopiston toimintaprofiilia. Ne molemmat vastaavat yhteiskunnan koulutustarpeisiin, mutta niiden uusissa koulutussisällöissä voidaan hyödyntää myös yliopiston laajaa tieteenalakirjoa. Tohtorin tutkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pitäminen jatkuvasti sekä tieteen että yhteiskunnan kehityksen kannalta pätevänä on haaste, joka kaikkien yliopistojen on kohdattava päivittäin. Valmistuneiden määrät ovat huimasti kasvaneet viimeksi kuluneena vuosikymmenenä. Epäileviä ääniä ylituotannosta ja tutkintojen tason säilyttämisestä on noussut esiin. Ainakin toistaiseksi valmistuneet ovat korkeaa asiantuntemusta edellyttävillä työmarkkinoillamme löytäneet hyvin paikkansa. Yliopistojen itsensä on huolehdittava siitä, että koulutus, joka annetaan, on korkeatasoista ja oikealla tavalla ajastaan edellä olevaa. Tässä tarvitaan valtiovallan panostusta yliopistojen perustoimintojen rahoitukseen. Tällä hetkellä esimerkiksi Turun yliopiston perustoimintojen rahoitus ei ole sillä tasolla kuin sen tulisi olla. Mutta yliopistollamme on moni asia nyt myös erittäin hyvin työskentelytiloja myöten. Kaiken yliopistoissa olevan osaamispotentiaalin kanavoiminen yhteiskunnan hyväksi edellyttää kuitenkin voimavaroja etenkin opetusresursseihin ja tutkimuslaitteisiin. Viimeksi pidetystä Turun yliopiston tohtori- ja kunniatohtoripromootiosta on kulunut kolme vuotta. Sen jälkeen, vuosina , tohtorin tutkinnon on suorittanut kuudessa tiedekunnassamme 360 tutkijaa. Luku on suuri, toiseksi suurin suomalaisissa yliopistoissa. Tämän kevään promootiossa on mukana 149 tohtoria. Tohtoroituminen on ehkä arkipäiväistynyt määrillä arvioiden, mutta se pysyy korkeimpana akateemisena oppiarvona ja -tutkintona. Siksi jokainen tohtori on hattunsa ja miekkansa ansainnut. Siksi akateemiset perinteet ovat tärkeitä. Yliopisto on myös ylpeä saadessaan kunniatohtoreikseen tässä promootiossa vihittävät 15 eri alojen maineikasta edustajaa. KIRJOITTAJA ON TURUN YLIOPISTON REHTORI

4 Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 maahan, joka oli vasta itsenäistynyt. Taloudellisesti nuoressa valtakunnassa oltiin tiukoilla, mutta sitä voimakkaampi oli halu sivistyä. Yliopistollisen koulutuksen merkitys ymmärrettiin jo varhain. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle ei ole vain korulause yliopiston päärakennuksen seinässä. Yliopiston perustamista varten saatiin liikkeelle laaja, kaikkia kansalaispiirejä koskettanut keräys, johon osallistuttiin Helsinkiä ja Lappia myöten. Turun yliopisto on vuosikymmenten varrella maksanut tuota kunniavelkaa takaisin: kuusi tiedekuntaa kouluttaa vuosittain laajan kirjon asiantuntijoita maamme ja myös kansainvälisen yhteisön palvelukseen. Valmistuneista ovat monet nousseet kärkinimiksi sekä suomalaiseen että kansainväliseen tiedemaailmaan. Opetuksen ja tutkimuksen laatuun on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota voidaksemme taata riittävän osaamisen globalisoituvassa maailmassa. Onnittelen yliopistoa hyvin tehdystä työstä. Biotieteet, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, matemaattiset menetelmät sekä kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessien tutkimus ja koulutus ovat Turun yliopiston vahvuusaloja. Samoin oikeustieteellisen tiedekunnan työ on saanut julkista tunnustusta. Toivon tämän aidon akateemisen kilvoittelun jatkuvan. Uudet tohtorit saavat toukokuisessa promootiossa hattunsa ja miekkansa, jotka symboloivat tutkimuksen vapautta, totuuden etsimistä ja hyvän puolustamista. Vapaa tiede ja sen tuoma vastuu pyrkiä totuuteen olkoot mielessämme tämän vuoden promootiossa. Esitän parhaimmat onnitteluni uusille tohtoreille ja menestyksen toivotukseni koko Turun yliopistolle. Tarja Halonen Tasavallan presidentti

5

6 KYSYMYKSET PAULA HEINO Kaija Saariaho: Kunniatohtorius antaa voimaa jatkaa sävellystyötä Turun yliopiston humanistisella tiedekunnalla on suuri ilo saada Sinut kunniatohtoriksi. Mitä kunniatohtorius merkitsee Sinulle? Tämä kunniatohtorius on suuri kunnia ja minulle myös ensimmäinen. Odotan kiinnostuksella itse tapahtumaa. Tämäntyyppiset huomionosoitukset antavat voimaa jatkaa työtä. Sävelsit juuri laulusarjan Karita Mattilalle. Minkä sävellyksen parissa työskentelet parhaillaan? Olen aloittanut toisen oopperani Adriana Mater, ja olen varannut sille tulevat kaksi vuotta. Oopperan kantaesitys on suunniteltu kevääksi 2000 Pariisin oopperaan. Olet sanonut, että muut taiteet toimivat inspiraationa sävellystyöllesi. Onko Suomessa jotain erityistä, joka inspiroi Sinua? Suomen luonto ja valo kesäisin ja talvisin ovat ihan omanlaisensa, ja koen ne voimakkaasti sinne tullessani. Kaipa ne näin ollen myös inspiroivat. Mistä kauniit nimet sävellyksiisi tulevat? Erilaisista kirjoista, teksteistä yleensä, taideteoksista, filmeistä. Joskus luonnosta. Kerro jotain www-sivustosta nimeltä Petals. Petals -sivut aloitettiin joitakin vuosia sitten Anssi Karttusen kanssa Kyseessä on alunperin kokeilu musiikin levittämisestä vain netin kautta. Idea toimii hyvin, mutta aikapulan vuoksi emme ole ehtineet kehittää ja ylläpitää ideoita niin kuin haluaisimme. Kyseessä on aatteellinen yhdistys ja kaikki tehdään talkootyönä.

7 TEKSTI ANNE SIVUOJA-GUNARATNAM KUVA MAARIT KYTÖHARJU/FIMIC Läpikuultavat sävykerrokset Säveltäjä Kaija Saariahon (s.1952) musiikissa kuultaa lävitse säveltäjän kiinnostus moniin muihinkin taiteisiin. Kandinskyn taideteoriat pisteistä, viivoista ja pinnoista sekä Goethen värioppi valon ja varjon rajapintoineen ovat vaikuttaneet hänen tapaansa luoda musiikillisia tekstuureja, sommitella läpikuultavia sävykerroksia soivasta materiaalista. Monet kaunokirjalliset teokset ovat olleet antamassa paitsi nimensä, myös toimineet rakenteellisten ratkaisujen inspiraation lähteinä. Samoin elokuvat, erityisesti Tarkovskin ohjaamat, ovat jättäneet soivia painalluksia Saariahon tuotantoon. Kaukainen rakkaus tunnetuin Kaija Saariaho on yksi humanistisen tiedekunnan kunniatohtoreista. Hän on saanut lukuisia muitakin merkittäviä koti- ja ulkomaisia kunnianosoituksia ja palkintoja. Saariahon nauttiman arvonannon perusta on laaja ja monenlaisia kuulijoita puhutteleva sävellystuotanto. Tällä hetkellä hänet tunnetaan parhaiten Salzburgin musiikkijuhlilla vuonna 2000 kantaesitetystä oopperastaan L amour de loin (Kaukainen rakkaus), jota on sittemmin esitetty useilla eurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla oopperanäyttämöillä yleisö- ja arvostelumenestyksen saattelemana. Ooppera on tulossa Suomen Kansallisoopperaaan syksyllä Mittava sävellystuotanto Saariahon teosluettelon varhaisin merkintä on laulu Bruden vuodelta Yli 25 vuoden aikana hän on luonut mittavan sävellystuotannon, johon kuuluu mm. baletti Maa, lukuisia orkesterisävellyksiä, kamarimusiikkia ja sooloteoksia, joista suuri osa on kirjoitettu säveltäjän mielisoittimille, huilulle tai sellolle. Saariaho on jo 1980-luvun alusta lähtien hyödyntänyt elektroniikkaa sävellystyön eri vaiheissa. Hänellä on myös useita multimediateoksia, mm. palkittu radiofoninen teos Stilleben sekä elokuvamusiikkia. Viimeiset 20 vuotta Kaija Saariaho on asunut perheineen Pariisissa, mutta on kuitenkin koko ajan säilyttänyt siteensä Suomeen. Hänen musiikkiaan on levytetty paljon, ja sitä soitetaan taajaan niin kansainvälisillä estradeilla kuin kotimaassakin. Turussa hänen musiikkiaan kuultiin erityisesti keväällä 2001, jolloin hän oli Aboa Musican toinen säveltäjä. Hänen musiikkiaan on mahdollisuus kuulla Turun filharmonisen orkesterin järjestämissä konserteissa promootion aikaan 22. ja 24. toukokuuta. KIRJOITTAJA ON MUSIIKKITIETEEN MA. PROFESSORI.

8 TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ T urun yliopiston kunniatohtorit 2003 FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI Aaviksoo, Jaak Alferov, Zhores Zemon Davis, Natalie Mead, William Saariaho, Kaija Rehtori, Tarton yliopisto TUNNUSTUKSENA hänen huomattavista ansioistaan Turun ja Tarton yliopistojen välisen yhteistyön lujittamisessa sekä merkittävästä panoksestaan koko Itämeren piirin kattavan laaja-alaisen yliopistoyhteistyön kehittämisessä Varapresidentti, Venäjän tiedeakatemia Johtaja, Ioffe Instituutti TUNNUSTUKSENA hänen merkittävistä tieteellisistä ansioistaan fysiikan alalla sekä pitkäaikaisen yhteistoiminnan edistämisestä Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion ja A.F.Ioffe Instituutin välillä Kulttuurihistorian professori Princeton University TUNNUSTUKSENA hänen merkittävästä elämäntyöstään historiankirjoituksen uudistajana sekä yhteistyöstään turkulaisen historianopetuksen ja historiantutkimuksen kanssa Maantieteen professori emeritus University College London TUNNUSTUKSENA hänen pitkästä ja edelleen aktiivisena jatkuvasta työstään suomalaisen maantieteen tutkimuksen edistämiseksi ja anglosuomalaisen tieteellisen yhteistyön kehittämiseksi Säveltäjä TUNNUSTUKSENA hänen musiikkitaiteestaan, joka monenlaisia kuulijoita puhuttelevalla tavalla tarkastelee musiikin keinoin aikaa, tilaa ja subjektiutta sekä purkaa ja määrittelee uudelleen musiikin ja muiden taiteiden välisiä rajoja

9 LÄÄKETIETEEN KUNNIATOHTORI Ojala, Kari LÄÄKETIETEEN KUNNIATOHTORI Rautaharju, Pentti M. LÄÄKETIETEEN KUNNIATOHTORI Wigzell, Hans HAMMASLÄÄKETIETEEN KUNNIATOHTORI Karlsson, Kaj OIKEUSTIETEEN KUNNIATOHTORI Halonen, Tarja Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry. TUNNUSTUKSENA hänen merkittävästä panoksestaan syöpäpotilaiden saattohoidon ja sopeutumisvalmennuksen organisoimisessa ja toteuttamisessa sekä syöpätautien tieteellisen tutkimustoiminnan pitkäaikaisesta tukemisesta Varsinais- Suomessa Professor emeritus of Public Health Sciences and Cardiology Wake Forest University TUNNUSTUKSENA hänen huomattavista kansainvälisistä ansioistaan elektrokardiologian kehittäjänä ja sydän- ja verisuonitautien tutkijana sekä hänen pitkäaikaisesta yhteistyöstään Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen alalla Rehtori, Karolinska Institutet TUNNUSTUKSENA hänen merkittävästä tutkimustyöstään immunologian alalla sekä pitkään jatkuneesta yhteistyöstään Turun yliopiston tutkijoiden kanssa Epäorgaanisen kemian professori emeritus Åbo Akademi TUNNUSTUKSENA hänen esimerkillisestä ja keskeisestä roolistaan kehitettäessä Åbo Akademin ja Turun yliopiston hammaslääketieteen ja lääketieteen yhteistä kansainvälisesti merkittävää biomateriaalitieteen tutkimusta, jolla on ollut suuri vaikutus alan opetuksen ja hoitokäytäntöjen kehittämisessä Suomen tasavallan presidentti TUNNUSTUKSENA hänen merkittävästä työstään Suomen kansainvälisen aseman vahvistajana sekä kansainvälisten ihmisoikeuksien edistäjänä ja turvaajana

10 T urun yliopiston kunniatohtorit 2003 VALTIOTIETEIDEN KUNNIATOHTORI Anckar, Dag PSYKOLOGIAN KUNNIATOHTORI Nilsson, Lars-Göran FILOSOFIAN KUNNIATOHTORI Hintikka, Jaakko KASVATUSTIETEEN KUNNIATOHTORI Ball, Stephen KASVATUSTIETEEN KUNNIATOHTORI Sysiharju, Anna-Liisa (Gebhard) Valtio-opin professori Åbo Akademi Psykologian professori Tukholman yliopisto Filosofian professori Boston University Koulutussosiologian professori University of London Kasvatustieteen professori emeritus Helsingin yliopisto TUNNUSTUKSENA hänen laajalti arvostetusta tutkimustyöstään politologian kaikilla pääalueilla sekä vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistoiminnasta Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa TUNNUSTUKSENA hänen merkittävästä panoksestaan vanhenevien aivojen ja muistin tutkimuksessa sekä hänen aktiivisesta osallistumisestaan suomalaisen psykologian tutkimuksen edistämiseen TUNNUSTUKSENA hänen laajasta tuotannostaan filosofian alalla sekä tieteellisesti merkittävistä tutkimustuloksista, jotka ovat pitkään toimineet suunnannäyttäjinä ja vaikuttajina turkulaisessa filosofian tutkimusperinteessä TUNNUSTUKSENA hänen maailmanlaajuisesti merkittävistä ansioistaan vertailevan koulutustutkimuksen, koulutuspolitiikan ja kasvatussosiologian tutkimuksen ja kasvatustutkimuksen teorian kehittämisen aloilla sekä kiinteästä tutkimus- ja yhteistyösuhteesta Turun yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan ja laitoksen kanssa TUNNUSTUKSENA hänen ansiokkaasta ja uraauurtavasta tutkimustyöstään, jossa kasvatus- ja koulutuskysymyksiä on sukupuolten yhdenvertaisuuden pohjalta tarkasteltu monipuolisesti sekä oppilaiden, perheen, opettajien, opettajankoulutuksen että koulun näkökulmasta

11 TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA MARTTI VALTONEN Kanttoritohtori PARKANOSTA Parkanon seurakunnan kanttori, Oxfordin yliopiston Master of Arts, Sibelius- Akatemian musiikin maisteri ja Turun yliopiston filosofian tohtori Stephen Evans on valmis promootioon. Mittojen mukaan tilattu tohtorinhattu tuli postipakettina päivää ennen haastattelua. Stephen Evans väitteli tohtoriksi syksyllä 2001 kreikan kielessä ja kirjallisuudessa aiheenaan hymnin ja epiikan välinen suhde Homeroksen runoelmissa ja homeerisissa hymneissä. Tutkimustyötä Evans ei ole hylännyt väitöksen jälkeenkään. Hänen tavoitteenaan on tuottaa neljä tieteellistä artikkelia vuosittain. Hän ryhtyi opiskelemaan Helsingin yliopistossa nykykreikkaa tarkoituksenaan selvittää homeerisen hymniperinteen ilmenemistä tämän päivän Kreikassa. Monet ovat sitä mieltä, etteivät kreikkalaiset enää osaa esittää Homerosta, mutta Evans aikoo osoittaa, että jatkumo antiikkiin on edelleen olemassa. Antiikin vaikutukset tuntuvat tutkijakanttorin mukaan myös meidän luterilaisen jumalanpalveluksemme muodoissa. Esimerkiksi jumalan syntyä koskevien virsien ja liturgian taustalla voi havaita antiikin teogoniset hymnit ja eeppiset resitaatiot. Nuoren miehen seikkailunhalu, kiinnostus eksoottiseen kieleen ja mielenkiintoiseen geopolitiikkaan vetivät Stephen Evansin Suomeen jo 30 vuotta sitten. Monien vaiheiden jälkeen hän päätyi vuonna 1995 Parkanon seurakunnan kanttoriksi. INTOHIMONA BEETHOVENIN SONAATIT Evans sanoo elävänsä musiikin kautta. Kanttorin toimeen liittyen ja sen ohella hän johtaa neljää seurakunnallista kuoroa ja yhtä kaupungilla toimivaa viihdekuoroa. - Ei minulla oikein jalat ole maassa täällä Parkanossa, vaikka hyvin olen täällä viihtynyt. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Joskus parkanolaiset tosin hieman vinoilevat virren veisuussa englantilaista aksenttiani, hymyilee tämä suomalaistunut britti. Urkujen lisäksi Evans soittaa pianoa. Hänen intohimonsa on Beethoven. Beethovenin sonaateista hän kokosi konserttiohjelman, jonka kanssa on tehnyt syksystä lähtien kymmeniä konsertteja käsittävän kiertueen maakunnassa. Yksi konsertti pidettiin peräti Ateenassa Evansin opettajan, Ateenan yliopiston musiikkitieteen lehtorin Stelios Psaroudeken myötävaikutuksella. STEPHEN EVANS Kun Evans istutetaan valokuvausta varten flyygelin ääreen, täyttävät Für Elisen helmeilevät sävelet Parkanon seurakuntasalin toimittajan ja kuvaajan iloksi.

12 TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ EIRA KOTONEVA Kääpiötähdet kertovat LINNUNRADASTA Lokakuussa 1975 syntynyt tähtitieteilijä Eira Kotoneva edustaa promovoitavien nuorinta polvea. Kipinän tähtitieteeseen hän sai jo lapsena äidin kysellessä, mikähän tuo tai tuo tähti mahtaa oikein olla. Tähtitaivas rupesi kiehtomaan ja hän liittyi tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan lukion ensimmäisellä. Fysiikan opiskelu olikin sitten luonteva valinta yliopistossa. Eiran lempitähdistö on Orion. Hän oli kerran vähällä antaa tatuoida sen itselleen, mutta perääntyi viime hetkessä: - Siinä on liian paljon tähtiä. Eira Kotoneva tutki väitöksessään Linnunradan kehitystä havainnoimalla K-spektriluokan kääpiötähtiä. Kääpiötähdet elävät kauan jopa 20 miljardia vuotta, koska ne polttavat vetyä paljon rauhallisempaan tahtiin kuin isommat tähdet. Oman Aurinkomme elinikäennuste on vain 10 miljardia vuotta. TÄHTIÄ SYNTYY JATKUVASTI Tähtiä syntyy maailmankaikkeudessa kaiken aikaa. Tutkimalla spektroskopian avulla eri ikäisiä kääpiötähtiä saadaan selville niiden metallijakautuma. Tästä voidaan puolestaan selvittää, minkälainen avaruus oli niiden syntyhetkellä. Kotoneva vertasi tutkimuksessaan havaintoaineistoaan teoreettiseen malliin, jossa oletetaan Linnunrataan virranneen materiaa galaksien välisestä avaruudesta. Tutkimus tuotti kolme tärkeätä johtopäätöstä. Ensinnäkin vahvistui 60-luvulta lähtien tutkittu oletus siitä, että Linnunrata on todella ollut vuorovaikutuksessa muun avaruuden kanssa. Toiseksi näyttää siltä, että Linnunrata on syntynyt kahdessa eri vaiheessa noin seitsemän miljardin vuoden aikana. Kolmanneksi Kotoneva määritti lähiavaruutemme iäksi noin kahdeksan miljardia vuotta. LUMIMYRSKY KIINAN VUORILLA Haastattelua tehtäessä Eira Kotoneva on juuri palannut kahden viikon Kiinan matkalta. Hän oli lähes autioilla Kiinan pohjoisilla vuorilla sijaitsevassa Xinglongin observatoriossa jatkamassa kääpiötähtitutkimuksiaan professori Zhao Gangin johdolla. Observatoriossa on 2,16 m teleskooppi sekä erittäin hyvä spektrometri. Raju lumimyrsky tosin pimensi sähköt, keskeytti havainnoinnin ja melkein esti Kotonevaa pääsemästä takaisin ihmisten ilmoille. Havaintoaikaa jäi vain pari vuorokautta. Hän sanoo huonon onnen vainoavan häntä havaintomatkoillaan. Käydessään vuonna 1999 Australiassa väitöstyönsä ohjaajan, Tuorlassa akatemiatutkijana toimivan australialaisen Chris Flynnin myötävaikutuksella hän sai huonojen säiden vuoksi pääasiassa havainnoida kengurujen elämää. Kanarian saarilla hänen käyttämäänsä teleskooppiin iski puolestaan salama. Siellä meni koko viikko hukkaan. Kotonevan tulevaisuuden suunnitelmissa on oman projektin vakiinnuttaminen ja ryhmän laajentaminen. Yhteistyötä on tekeillä paitsi spektrometriaan erikoistuneiden kiinalaisten, myös kanadalaisten kanssa. Kanadalaisilla on projekti, jossa tutkitaan vielä pienempiä, M-kokoluokan kääpiötähtiä. Eiran haaveena on saada lisää selvyyttä Linnunradan syntymekanismiin ja esimerkiksi siihen, miksi maailmankaikkeudessa on niin erilaisia galakseja: levymäisiä, spiraaleja, ellipsin ja pallon muotoisia. Jos semmoisia kysymyksiä pystyisi ratkaisemaan, voisi odottaa vaikka Nobel-palkintoa, sanoo Eira Kotoneva nauraen.

13 TEKSTI PAULA HEINO KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Juhla kruunaa TUTKIMUSTYÖN Lastenlääkäriksi erikoistuva Leena Kainulainen askeltaa tottuneesti TYKSin lasten poliklinikalla. Lapsipotilaat ovat ihania. Työ on samalla koko perheen hoitoa. Uutta tietoa täytyy omaksua ja kouluttautua koko ajan. TYKSin lasten poliklinikalle tuotavista lapsista suurin osa sairastaa jotain infektiota. Jopa kroonista sairautta poteva lapsi elää usein siinä hetkessä eikä murehdi tulevia. Minulle potilaskontakti on hyvin tärkeä, en haluaisi tehdä ainoastaan tutkimusta, vaikka tutkimus edelleen kiinnostaakin. HARVINAINEN SAIRAUS TUTKITTAVANA Leena Kainulaisen väitöstutkimuksen aiheena oli harvinainen, primaarinen vasta-ainepuutos, ns. CVI-tauti. Tätä synnynnäistä tautia sairastavia löytyy Suomesta noin 120. Veren immunoglobuliinien puutosta aiheuttavaa tautia sairastavat kärsivät usein diagnoosin viivästymisestä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Joskus tauti jää kokonaan diagnosoimatta. Seurauksena saattaa olla pysyviä keuhkomuutoksia. Oireet alkavat usein vasta keski-iässä toistuvina keuhkokuumeina ja tulehduksina. Kainulainen haaveileekin siitä, että tuosta harvinaisesta taudista kärsivät potilaat voitaisiin diagnosoida ja hoitaa yhdessä paikassa Suomessa, esimerkiksi Turussa. Kuukausittainen korvaushoito voitaisiin sitten järjestää lähellä kotipaikkakuntaa. SAIRAANHOITAJASTA LÄÄKÄRIKSI Leenan tie lääkäriksi kävi sairaanhoitaja-, erikoissairaanhoitaja- ja apulaisosastonhoitajauran kautta. Minulle oli kuitenkin jotenkin lapsesta asti selvää, että haluan lääkäriksi. Isäni Lennart Kalliomäki toimi sisätautiopin professorina ja kasvoin sairaalamaailmassa. Niinpä hain lääketieteelliseen, kun odotin toista lastamme. - Sairaanhoitajakokemuksesta on toki ollut hyötyä lääkärin työssä. Ne ovat kuitenkin kaksi eri koulutusta ja eri ammattia. Minusta aiemmin Turussa ollut järjestelmä, jossa terveydenhuoltotutkinnon suorittaneet voivat päästä omassa kiintiössään tiedekuntaan, mikäli ovat läpäisseet pääsykokeet hyväksytysti, oli hyvä. Nyt suunnitteilla oleva muuntokoulutus ei olennaisesti nopeuta valmistumista. Epäilen myös, saadaanko muuntokoulutuksesta valmistuvat hakeutumaan syrjäseutujen terveyskeskuksiin, kuten on toivottu. OSANA AKATEEMISTA PERINNETTÄ Promootioon vuonna 2000 väitellyt lääketieteen tohtori haluaa osallistua, sillä hänestä on tärkeää olla osa akateemista perinnettä. Väitöskirjan teko oli intensiivistä ja vaativaa. Siksi promootio on kuin piste i:n päälle, hieno päätös väitökselle. Puolisoni tulee juhlimaan kanssani. LEENA KAINULAINEN Lelut ja muumivideot ovat lastenklinikalla tosi tärkeä juttu, ne vievät lapsen ajatukset pois toimenpiteistä ja sairastamisesta. Lastentaudit on monipuolinen erikoistumisala. Leena Kainulainen toivoo, että myös ns. suppeat spesialiteetit palautettaisiin. Näin voisi erikoistua esimerkiksi lasten infektiotauteihin tai lasten syöpätauteihin.

14 Tunsin jo varhain viehätystä oikeudellisiin kysymyksiin, mutta hakeuduin kyllä alalle lähinnä sattumalta, sanoo Tampereelta kotoisin oleva Eva Tammi- Salminen. EVA TAMMI- SALMINEN TEKSTI PAULA HEINO KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Promootiossa korostuu YHTEISÖLLISYYS Yliassistentti, oikeustieteen tohtori Eva Tammi-Salminen nostaa laatikosta upean tohtorinhattunsa. Kuten kaikki Suomen oikeustieteen tohtorinhatut, se on Bolognan punainen ja poikkeaa näin muiden tiedekuntien mustista hatuista. Eva Tammi-Salmisen väitöskirjan teko sujui sutjakkaasti tutkijakoulussa. - Olen kuitenkin aina malttanut pitää normaalit viikonloppuvapaat. - Rankin vaihe oli varmaan väitöstutkimuksen keskivaiheilla, jolloin mitään konkreettista ei vielä ollut paperilla. KIRJASTO ON LABORATORIOMME - Kirjasto on oikeustieteen tutkijan laboratorio. Tarvitsemme kunnolliset kokoelmat. Työ on yksinäistä, mutta itsenäistä. Tammi-Salminen väitteli kaksi vuotta sitten esineoikeudesta. Väitöstutkimuksessaan hän selvitti yritysrahoituksessa yleisesti käytettävien ns. negative pledge -sitoumusten oikeusvaikutuksia sivullisiin. Erityisesti häntä kiinnosti luotonsaajan panttaustoimia rajoittavan ehdon sitovuus myöhempiä pantinsaajia kohtaan. Sitoumuksia on rahoituskäytännössä pidetty tarpeellisina esimerkiksi ns. arvon kaksoispanttausten estämiseksi. Ne aiheuttivat pankeille paljon luottotappioita 1990-luvulla. Nyt toukokuussa promovoitava nuori tohtori toimii asiantuntijana mm. kysymyksissä, jotka liittyvät kansallisen oikeuden asettamiin esteisiin rajat ylittävälle luotonannolle. Parhaillaan hän työskentelee uuden monografiatutkimuksen parissa. Hän on myös kommentoinut oikeustapauksia, jotka liittyvät vakuus- ja panttioikeuksiin. - Oman alan lainoppi on pinnaltaan edelleen verraten kansallista, mutta Euroopan unioni on tuonut alalle konkreettista kansainvälisyyttä, Tammi-Salminen sanoo. OSANA PERINTEEN YLLÄPITÄMISTÄ Opetus Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on periodiluonteista, ja Eva keskitti lukuvuoden kurssinsa kevätlukukauteen. Hän on luennoinut mm. asuntokaupan koukeroista. Valinnaisuus tuo kursseille valmiiksi kiinnostuneita opiskelijoita. Hän on ollut myös lainassa ja opettanut juridiikkaa Helsingin yliopiston Vaasan koulutusyksikössä. Yliopistotutkijana hän viihtyy hyvin. Promootioon Eva Tammi-Salminen osallistuu mielellään. Käytännön järjestelyt ovat hänen mielestään pikku juttu. Pientä päänvaivaa aiheuttaa pukeutuminen, mutta kaikkea ei tarvitse hankkia itse, ellei halua: esimerkiksi hatun ja miekan voi vaikka lainata. Haluan olla mukana akateemisen perinteen ylläpitämisessä. Promootiossa korostuu yhteisöllisyys, jota saattoi kokea jo väitöstilaisuudessa ja karonkassa. Promootio on silkkaa juhlaa ja vapaata tutkimuspaineista!

15 TEKSTI TERHI ANTTILA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Demokratian YTIMESSÄ Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi promovoitavalta Ville Pernaalta on vaikeuksia varata hetki aikaa. Mies on viettänyt kaksi edellistä viikkoa Unkarissa ja Virossa työn parissa. Turussa hän pysähtyy päivän ja jatkaa sitten matkaa, tosin tällä kertaa hyvin ansaitulle lomalle. - Tuli koko vuoden reissut samaan syssyyn, 28-vuotias eduskuntatutkimuksen keskuksen varajohtaja ja projektin erikoistutkija naurahtaa ja jatkaa, että joutuu harvemmin näin paljon työn puolesta matkustamaan. Virossa ja Unkarissa keskuksen edustajat kävivät keskusteluja tulevien EU maiden kanssa tehtävistä yhteistyöhankkeista. Yleensä matkat suuntautuvat lähinnä Helsinkiin, jossa käyn läpi Yleisradion materiaalia. Muuten olen melko laitostunut, eli teen suurimman osan työstäni täällä poliittisen historian laitoksella, Pernaa toteaa. MEDIA JA POLITIIKKA Pernaa on ollut mukana poliittisen historian laitoksen yhteydessä toimivassa eduskuntatutkimuksen keskuksessa sen alusta lähtien eli toista vuotta. Keskuksen tehtävänä on edistää suomalaista demokratiaa ja parlamentarismia koskevaa tutkimusta. Samassa yhteydessä toimii myös Suomen eduskunnan satavuotisen historian kirjoitushanke, jossa Pernaa on yhtenä tutkijana ja kirjoittajana. Jos joku erityisala tämän hetkisestä tutkimuksesta pitäisi mainita, niin kyllä se median puoleen menee, Pernaa pohtii. Poliittisessa historiassa hän vetää jo toista vuotta Media ja politiikka kurssia. Suosiosta kertoo se, että valtio-opin ja poliittisen historian opiskelijat äänestivät Pernaan vuoden 2002 luennoitsijaksi. Kurssissa yhdistyy oivallisesti opetus- ja tutkimustyö ja näinhän homman yliopistolla pitäisikin toimia, Pernaa muistuttaa. INSTITUUTTI VEI MENNESSÄÄN Itse väitöskirja ei erityisemmin liity Pernaan tämänhetkiseen työhön. Aloitin tilaustyögradua Neuvostoliitto-instituutille. Työ laajeni tehdessä ja siitä paisui myös lisensiaatin- ja tohtorintutkimus, hän toteaa vaatimattomasti. Vuosi sitten väitelleen nuoren tohtorin aiheena oli Neuvostoliitto-instituutin rooli suomalaisessa politiikassa vuosina Tutkimuksessa heijastuivat Suomen idänsuhteiden sodanjälkeiset vaiheet alkaen vaaran vuosista ja päätyen suomettumisen kautta Neuvostoliiton romahdukseen. Väitöskirjansa kiitospuheessa Pernaa onnistui innokkaana urheilun ystävänä omistamaan lähes kokonaisen kappaleen salibändyjoukkueelleen. VILLE PERNAA Mitäpä sitä ei tekisi julkisuuden eteen, Ville Pernaa naureskelee. Sutkaus on osuva tutkijalle, jonka tämänhetkisenä erikoisalana on julkisuus ja politiikka.

16 TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA MARTTI VALTONEN Lauri Kemppinen ottaa mittaa J.W. Snellmanista, Yrjö-Koskisen oppi-isästä. LAURI KEMPPINEN Yrjö-Koskisen mietteitä NYKYMENOSTA Erikoistutkija Lauri Kemppinen väitteli keväällä 2001 Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen ( ) kasvatusajattelusta. Tutkimustyön ohella hän opettaa Rauman opettajankoulutuslaitoksella kasvatusfilosofiaa ja kasvatustieteen metodiikkaa. Laitos on oikeastaan Turun yliopiston vanhin osa, sillä se jatkaa jo vuonna 1896 perustetun Rauman seminaarin toimintaa. Kemppisen työhuone sijaitsee kauniisti peruskorjatun vanhan päärakennuksen toisessa kerroksessa. Ikkunasta avautuu näköala Seminaarinmäen vanhan opetuspuutarhan suuntaan. Väitösaiheestaan yhä innostunut tutkija muistuttaa, että sivistysasioista vastaavana senaattorina 1800-luvun lopulla toiminut Y.S. Yrjö-Koskinen nimitti Rauman seminaarin ensimmäisen johtajan K.O. Hynnisen virkaansa. Yrjö-Koskinen kannatti J.W. Snellmanin valtioideologiaa ja oli aikansa johtava fennomaani. Hän otti terävästi kantaa yhteiskunnallisiin ja kasvatusilmiöihin. Nykypäivään siirrettynä hänen näkemyksensä tuntuvat monesti vierailta, mutta haastavat ajattelemaan. Lauri Kemppinen tuntee tutkimuskohteensa, sillä pyydettäessä Yrjö-Koskisen kannanottoja tulee kuin apteekin hyllyltä. HYVINVOINTIVALTIO, SOSIAALINEN TURVAVERKKO: - Vaivaishuolto aiheuttaa itse vaivaisongelman kannustamalla työtä vieroksuvia henkilöitä jättäytymään muiden armoille. Kansalaisten tärkeimpiä velvollisuuksia on huolehtia omasta toimeentulostaan, itsensä ja lastensa kasvatuksesta. YKSILÖKESKEISYYS, VAPAA KASVATUS: - Se joka kuvittelee, että koulu on oppilasta varten, on väärässä. Koulu on yhteiskuntaa ja isänmaata varten. Aikuisten on annettava lapsille arvot ja tieto oikeasta. Kuri ja järjestys ovat onnistuneen opetuksen perusedellytyksiä. Opettaja on oikeassa silloinkin, kun hän on väärässä! YHTEISKUNNALLINEN TASA-ARVO: Sivistyneistön on tunnettava velvollisuutensa kansan valistamisessa ja johtamisessa. Vanhoillisuuteen taipuvaiset kansanmiehet eivät aina itse ymmärrä omaa etuaan, saati järkipuhetta. Rahvas muuttaa tapojaan vain pakon edessä tai konkreettisen hyödyn toivossa. SUOMI TIETEEN KIELENÄ: - Suomen pitää olla tieteen ja sanataiteen kieli. Ei saa syntyä juopaa tutkijoiden ja kansalaisten välille. Toisaalta tutkijoiden on hankittava sellainen kielitaito, että pystyvät keskustelemaan kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa.

17 Poloneesia, DA CAPO! Elina ja Mika Tuomola osallistuvat molemmat promootioon. Se oli itsestään selvää! Isovanhemmat pyydettiin lapsenvahdeiksi jo vuosi sitten ennen kuin Niilo oli syntynytkään. - Toivomme, että poloneesi kestää oikein pitkään, ainakin tunnin. FT Elina Tuomola väitteli elintarvikekemiasta vuonna Hänen aiheensa liittyi probioottibakteereihin, jotka tarttuvat suolen limakalvoon ja torjuvat taudinaiheuttajabakteereita. Ohjaajani, professori Seppo Salminen, kävi aluksi aihetta moneen kertaan kanssani läpi, mutta löysäsi sitten sopivasti. Kasvoin väitöskirjaa tehdessäni tutkijaksi ja siinä oppimistani menetelmistä on hyötyä nykyisessä työssäni, Elina sanoo. Hän työskentelee immuunimaitotuotteisiin erikoistuneessa Novatreat Oy:ssä Turussa. Yrityksen päätuotteesta on suunnitteilla lääke sairaalabakteerien torjuntaan. TEKSTI PAULA HEINO KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ ALAT VAIHTUIVAT Elinan ei tarvitse hakea keskustelukumppania kaukaa, sillä Mika ja hän ovat vaihtaneet aloja päittäin: Elina opiskeli biotekniikkaa, mutta väitteli elintarvikekemiasta ja Mika teki toisin päin. Yliopistolla biotekniikan laitoksella EU-projektin ryhmänvetäjänä työskentelevä Mika Tuomola väitteli filosofian tohtoriksi kolme vuotta sitten biotekniikasta. Hän kehitti väitöksessään uusia analyysimenetelmiä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Puuhasin samaan aikaan muidenkin elintarvikkeiden nopeaan diagnostiikkaan liittyvien projektien parissa. Nykyisissä tutkimushankkeissaan hän on kehittänyt nopeita analyysimenetelmiä erilaisten jäämien selvittämiseksi elintarvikkeista. KUKA PELKÄÄ TOHTORIA? - Tohtoreita ei enää pelätä ottaa töihin. Tohtorintutkinnosta tulee varmaan luonnontieteellisen tutkimustyön perustutkinto, tutkijapariskunta arvelee. - Kaikki samoilta aloilta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, vaikka bioalalla onkin nyt tiukempaa. Isompi ongelma on heidän mielestään se, että akateemisesta maailmasta ei löydy tohtorintutkinnon jo suorittaneille post doc tutkijoille paikkoja. Niitä ei Suomessa rahoiteta kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Oman tutkimusryhmän perustaja tarvitsee ryhmänvetäjän kokemusta, mutta kokemuksen hankkiminen ei ole yksinkertaista. YHTEINEN SÄVEL Sohon Torwia, Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan filharmonista puhallinorkesteria, on kiittäminen siitä, että Niilopoika, seitsemän kuukautta, potkii vimmatusti pieniä jalkojaan äitinsä sylissä. Niilon vanhemmat tutustuivat orkesterissa soittaessaan, Mika puhalsi trumpettia ja Elina klarinettia. Pariskunta harrastaa omaksi ilokseen myös suunnistusta. Elina osallistui väitöskaronkan jälkeisenä päivänä Venlojen viestiin. Olo oli muistaakseni vähän hutera. Promootiotkin ovat jo tuttuja, sillä he ovat olleet soittamassa Sohon Torwien mukana promootion iltajuhlassa Turun linnassa. Tänä vuonna poloneesi tanssitaan VPK:n talolla. Kun poloneesia, yhtä ainoaa kappaletta, soittaa tunninkin, siinä tietää jo soittavansa. Toivomme, että poloneesi jatkuisi tänäkin vuonna oikein pitkään, he hymyilevät ja lähettävät terveisiä Sohon Torwille. ELINA JA MIKA TUOMOLA -Odotamme innokkaasti ainutkertaista promootiojuhlaa, sanovat Elina ja Mika Tuomola. Niilopoika ei vielä tänä vuonna osallistu, mutta harjoittelee jo poloneesia sätkimällä vimmatusti.

18 Mikä mättää lainvalmistelussa? Ari Saarnilehto on siviilioikeuden professori ja Jyrki Tala hoitaa vertailevan ja yleisen oikeustieteen professuuria Turun yliopistossa. Tala on Turussa lainassa oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, jonka eräs tehtävä on lainvalmistelun, säädäntöprosessin ja lakien vaikutusten tutkimus. Saarnilehto on puolestaan tämän oikeusministeriön alaisuudessa toimivan laitoksen johtokunnan puheenjohtaja.

19 TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Vuodenvaihteen tienoilla käytiin julkisuudessa kiivasta keskustelua suomalaisen lainvalmistelun puutteista. Kritiikki kohdistui ministeriöiden toimintaan: valmistelu on huonoa ja puutteellista, eduskunta saa käsiteltäväkseen kiireessä valmisteltuja kelvottomia esityksiä. Erityisesti sapiskaa sai uuden autoverolain valmistelu. Polemiikkia käytiin ennen kaikkea eduskunnan piirissä, mutta siihen osallistuivat myös mm. oikeuslaitoksen korkeat edustajat ja valtio-opin tutkijat. Mikä siis mättää suomalaisessa lainvalmistelussa? Oikeustieteen tutkijoiden näkökulmaa asiaan valottavat professorit Ari Saarnilehto ja Jyrki Tala Turun yliopistosta. Taustalla resurssien vähäisyys - Yleisesti ottaen kysymys on tässäkin resursseista, sanoo Saarnilehto. Suomessa on viisi miljoonaa ihmistä. Täällä tarvitaan kuitenkin samat lait kuin vaikkapa 50 miljoonan asukkaan valtiossa, jossa lainsäädännön valmisteluresurssit ovat aivan toista luokkaa. Todellisuudessa kysymys on tietysti paljon monitahoisempi. Ongelmat lähtevät oikeastaan jo siitä, että lainvalmistelun toimeksianto on usein liian yleispiirteinen. Monia poliittisia kantoja on auki eikä vaihtoehtoja määritellä, Saarnilehto sanoo. Jyrki Tala listaa lainvalmistelussa neljä pääongelmaa. Ensinnäkin lainvalmistelun pohjana olevan erityisesti muita maita koskevan vertailutiedon käyttö ja sääntelyä koskeva asiantuntemus on vajavaista. Toiseksi lainvalmistelussa ei pohdita avarasti eikä monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja eikä edes sitä, tarvitaanko ylipäänsä uusia säännöksiä vai toimisiko joku muu keino lakipykäliä paremmin. Kolmanneksi liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, miten uusi laki saadaan toimimaan kansalaisten ja viranomaisten arjessa. Neljäntenä, pysyvänä ongelmana on se, että lakiehdotusten vaikutuksia selvitetään ja ennakoidaan riittämättömästi ennen päätöksentekoa. - Näiden rinnalle tulevat vielä epäkohdat, joihin eduskunnassa käynnistyneessä kritiikissä nimenomaan puututtiin eli säännösten epäselvä muotoilu ja pykälien puutteelliset perustelut, Tala sanoo. Pykälät selviksi Pitäisikö juristien koulutuksessa kiinnittää enemmän huomiota lakitekstien ymmärrettävään muotoiluun? Saarnilehto ja Tala muistuttavat, että pykälien kirjoittamistaito ei varsinaisesti ole oikeustieteellisen koulutuksen tavoitteena. Yliopistollisen juristikoulutuksen tarkoitus on antaa opiskelijalle kokonaiskäsitys oikeuden perusteista ja oikeusjärjestyksestä sekä sen osana myös lainlaadinnan teoreettisista ja käytännön asioista. Yliopistossa ei niinkään lueta lakia kuin opitaan oikeutta. Pykälien ymmärrettävyys on toki oikeustieteilijälle tärkeä asia, sillä juuri lakitekstit välittävät oikeuskäytäntöön lainsäätäjän siis yhteiskunnan tarkoituksen. Oikeustieteilijöille on Turun yliopistossa järjestetty tänä keväänä ensimmäistä kertaa lainsäädännön valmistelukurssi. Tala kertoo näyttäneensä kurssilaisille lakitekstimuotoilun surullisena kukkasena kal- (Autovero)laki saadaan täällä hoidettua. Se lähtee jaostosta korjattuna eteenpäin. EDUSKUNNAN VEROJAOSTON PUHEENJOHTAJA KARI KANTALAINEN TS Hallinto-oikeuksiin päätyy tuon tuosta kiistoja, jotka juontuvat kehnosti tai liian kiireellä valmistelluista pykälistä. KHO:N PRESIDENTTI PEKKA HALLBERG HS Lakien valmistelijoina toimii entistä enemmän nuoria virkamiehiä, joilta puuttuu juristin koulutus EDUSKUNNAN PÄÄSIHTEERI SEPPO TIITINEN KALEVA Virkamiestyöryhmät valmistelevat yhä useammin säädöksiä, joihin sisältyy merkittäviä yhteiskuntapoliittisia ristiriitoja. PROFESSORI VOITTO HELANDER TS

20 Ministeriöissä lainvalmistelun osaaminen on ohentunut. EDUSKUNNAN LAINSÄÄDÄNTÖJOHTAJA KEIJO KOIVUKANGAS TS Vain matematiikan tohtori ymmärtää autoveropykäliä. KKO:N PRESIDENTTI LEIF SEVÓN AAMULEHTI Suomalainen lainsäädäntö ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole laatuvarmistettua. PROFESSORI MATTI WIBERG TS Takana on asennevamma. Eduskuntatyölle ei panna riittävästi painoa, vaan parlamenttiin lähetetään puolivalmiita esityksiä. EDUSKUNNAN PUHEMIES RIITTA UOSUKAINEN TS voa hallituksen alkuperäisen autoverolakiesityksen kuudennesta pykälästä monimutkaisine laskentakaavoineen (ohessa). Tuota muotoilua eduskunta sitten korjaili paljonkin. Ristiriitaisia tavoitteita - Hyvä laki saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja haittavaikutuksin, Tala muotoilee. - Pykälien pitäisi olla sekä helposti ymmärrettäviä että yksiselitteisiä, Saarnilehto täydentää. Ongelma on siinä, että vaatimukset ovat osin ristiriidassa keskenään. Sellaiset käsitteet kuin oikeudenmukaisuus tai kohtuullisuus ovat helposti ymmärrettäviä, mutta tietystikin varsin tulkinnanvaraisia. Toisaalta pyrkimys pykälien yksiselitteisyyteen ja kaiken kattavuuteen voi myös johtaa mahdottomuuksiin. Saarnilehto muistaa uransa alkuaikoina valmistellun huoneenvuokralakiehdotuksen, joka pyrittiin kirjoittamaan mahdollisimman yksiselitteisesti niin, että mm. kaikki viitatut lainkohdat kirjoitettiin näkyviin. Siitä olisi tullut hirveän pitkä ja todella vaikeaselkoinen laki. Hyvän lakitekstin kirjoittaminen on siten jatkuvaa kompromissien etsimistä ymmärrettävyyden ja yksiselitteisyyden välillä. On muistettava, että lakien soveltamisessa keskeistä on sittenkin oikeuslaitoksen asiantuntemus ja pätevyys. Tuomarin tehtävänä on huolehtia oikeuden toteutumisesta. Siinä on tärkeämpänä osviittana lain henki kuin kirjain. Komiteat kunniaan - Pykälämuotoilujen ongelmia olennaisempi asia on kuitenkin, että lainvalmistelun tiedollinen perusta saatetaan kuntoon, Jyrki Tala painottaa. Se edellyttää selvitystä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jota lainsäädännöllä halutaan korjata, selvityksiä nykylainsäädännön ratkaisuista ja selvityksiä kansainvälisestä lainsäädännöstä - yhteiskunnalliset ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla. Ongelmaa sivuava EU-lainsäädäntö on myös selvitettävä. Kansainvälistyminen leimaa lainsäädäntöä nykyisin aivan toisella tavoin kuin aikaisemmin. Selvityksien muodot voivat vaihdella. Sellaisena voi toimia esimerkiksi viranomaisen tai virkamiestyöryhmän laatima muistio, tutkimuslaitoksesta tai yliopistosta tilattava selvitys. - Ja komiteoiden käytöstä on viime vuosina aivan suotta luovuttu, Tala sanoo. Monissa tapauksissa eri intressitahoja edustavan vanhanaikaisen komitean työ antaa parhaan ja monipuolisesti kattavan perustan uudelle lakiehdotukselle. HALLITUKSEN ALKUPERÄINEN ESITYS LAIKSI AUTOVEROLAIN MUUTTAMISESTA 6 b Ennen 1. päivää tammikuuta 2003 valmistetun käytettynä verotettavan ajoneuvon vero on ajoneuvon 4 luvussa tarkoitettu vastaavan ajoneuvon yleinen kuluttajahinta verotusajankohtana kerrottuna kertoimella k, jonka arvo saadaan kaavasta: k = 0,85(p*H*c-V)/H jossa H on ajoneuvon 11 b 11 u :ää soveltaen määrätty yleinen kuluttajahinta ajoneuvon valmistusajankohtana, c on 11 a :ssä tarkoitettu ajoneuvon verotusarvon osuutta tarkoittava kerroin, V on vähennysten määrä, joita olisi sovellettu ajoneuvoon sen valmistumisajankohtana voimassa olleiden autoveroperusteiden mukaan, sekä p on sanottuna ajankohtana voimassa ollut veroprosentti. Lisäksi sovelletaan niitä muita perusteita, jotka olivat voimassa ajoneuvon valmistusajankohtana.

21 TEKSTI PAULA HEINO KUVAT PERTTI ITKONEN JA PAULA HEINO Satakunta-hankkeesta HYÖTYVÄT MAAKUNTA JA OPISKELIJAT Turun yliopiston yleislääketieteen Satakunta-hanke on alkanut Porissa. Hankkeen pysyvänä maamerkkinä Poriin nousee ensi vuonna maan ensimmäinen, varta vasten opetusterveyskeskukseksi rakennettu terveyskeskus. Yhteistyötä tehdään paitsi opetuksessa, myös tutkimushankkeissa. Uudessa terveyskeskuksessa saa syksystä 2004 lähtien kliinistä oppia vuosittain lääketieteen opiskelijaa. Näin Turun yliopiston yleislääketieteen opetusta ja tutkimusta hajautetaan alueellisesti ja toteutetaan samalla alueellisen vaikuttavuuden periaatetta. Myönteisiä kokemuksia - Turun alueella ei ole riittävästi yleislääketieteen kliinisiä harjoittelupaikkoja, kertovat yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä ja ma. professori Raimo Isoaho. Aloite yhteistyöhön tuli Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. - Meillä on jo kokemusta Satakunnasta useista terveyskeskuksista, joissa lääketieteen opiskelijoita on ollut harjoittelemassa. Olemme saaneet niistä erittäin myönteisiä kokemuksia, Isoaho sanoo. Hänen tehtävänsä on saattaa projekti Porissa käyntiin. Satakunnan opetusterveyskeskukset projektissa pyritään kehittämään perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Samalla halutaan varmistaa, että Satakunnassa riittää vastakin lääkäreitä ja muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa. Hankkeessa tekevät yhteistyötä Satakunnan TE-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, Porin ja Turun kaupungit, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin yliopistokeskus ja Turun yliopisto. Opetusta ja tutkimusta hajautetaan Yhteistyö koskee paitsi kliinisen vaiheen harjoittelijoita, myös yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä sekä tutkimushankkeisiin osallistuvia tutkijoita. Osa Turun yliopistosta valmistuneista lääketieteen lisensiaateista työskentelee tulevaisuudessa Satakunnassa myös ns. EU-lääkärikelpoisuuden saadakseen.opetuksen lisäksi Satakunta-hankkeeseen niveltyy läheisesti myös tutkimus. Viime vuonna alkoi Porin kaupungin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston yhteistyönä lonkkamurtumien ilmaantuvuutta koskeva tutkimus, kertoo Sirkka-Liisa Kivelä. Lisäksi tutkimushanke iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisystä on myös alkanut helmikuun alussa. Jälkimmäinen on Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston yhteistyötä. Myös jatkokoulutusmahdollisuus on turvattu: professorit Raimo Isoaho ja Pertti Aarnio ovat käynnistäneet Porissa tohtorikoulutuksen teoreettiset opinnot. Virkoja Satakunnassa on neljä. Ma. professori Isoahon lisäksi Poriin sijoittuu kaksi apulaisopettajaa, Seija Meillä on meneillään uuden kulttuurin mielenkiintoinen oppimisprosessi, sanovat professori Sirkka-Liisa Kivelä ja ma. professori Raimo Isoaho, innoissaan Satakuntaan suuntautuvasta opetus- ja tutkimushankkeesta neliömetrin kokoinen uusi opetusterveyskeskus nousee Porin yliopistokeskuksen yhteyteen entiseen puuvillatehtaaseen Kokemäenjoen rannalle. Terveyskeskuksen toiseen kerrokseen rakennetaan suora yhteys yliopistokeskukseen. Eskelinen ja Ulla Saxén sekä projektisihteeri Selena Nitecki. Projektia johtaa professori Kivelä. Opetusterveyskeskukseksi suunniteltu Hankkeeseen liittyy aivan uusi opetusterveyskeskus, jonka Porin kaupunki rakentaa Porin yliopistokeskuksen yhteyteen entisen Finlaysonin puuvillatehtaan tiloihin. Rakennustyöt alkavat viimeistään ensi vuoden alussa. Kuoret ovat vanhan puuvillatehtaan kaunista vanhaa punatiiltä, mutta kolmeen kerrokseen rakennettava sisus on aivan uusi. Kyseessä on maamme ensimmäinen opetusterveyskeskus, jossa on erityisesti suunnitellut tilat yleislääketieteen opetukseen ja tutkimukseen, sanovat Kivelä ja Isoaho syystäkin ylpeinä. Siitä tulee Pohjoisen Maa-Porin terveysasema, joka palvelee alueensa asukasta. Osa opiskelijoista saa oppinsa myös muissa Satakunnan terveyskeskuksissa kuten Noormarkussa ja Harjavallassa.

22 KESÄLYSTIT TIEDOSSA Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan henkilökunta ja TYKSin henkilökunta kokoontuvat ensimmäistä kertaa yhteiseen kesäjuhlaan. Keskiviikkona kesäkuun 4. päivänä klo lähtien Veepee Lehto hauskuuttaa väkeä Uittamon lavalla ja paviljongissa. Hyvää ruokaa ja tanssia riittää koko illan ja myös mainiota seuraa, onhan kyseessä avec-tilaisuus. Hanki lippusi ajoissa, niitä myydään TYKSin neuvonnoissa ja tiedekunnan rakennuksissa. KOKOSIVAT PAULA HEINO JA TIMO NIITEMAA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, YLIOPISTON VIESTINTÄ JA TIETOKUVA OY DI-koulutusta toteutetaan tulevaisuudessakin yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Tutkinnonanto-oikeus kuitenkin helpottaa hallintoa ja parantaa opiskelijoiden asemaa. 164 HATTUA JA MIEKKAA Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen promootio järjestetään toukokuuta. 15 kunniatohtoria ja 149 nuorta tohtoria saa konserttisalissa järjestettävässä aktissa hattunsa ja miekkansa ja siirtyy akateemisena kulkueena konserttisalista tuomiokirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla jatkuu päivällisillä Turun linnassa ja tanssiaisilla VPK:n talolla. Reippaimmille on vielä seuraavana päivänä purjehdus ja laituritanssit. ANNA KORTELAISESTA VUODEN HUMANISTITOHTORI FT Anna Kortelainen valittiin vuoden 2002 Turun yliopiston humanistitohtoriksi. Hänen väitöskirjansa käsitteli Albert Edelfeltin yhtä Pariisin-kautta. Valinnan suoritti humanistisen tiedekunnan pyynnöstä emeritaprofessori Kerttu Saarenheimo. Anna Kortelaisen tutkimuksen kohteena on aiemmin vähemmälle huomiolle jäänyt kausi Albert Edelfeltin tuotannossa. Osin sirpaleisesta aineistosta Kortelainen on onnistunut luomaan ehjän kuvan taiteilijan Pariisin-kaudesta luvun taitteessa. Tutkituissa maalauksissa näkyy Edelfeltin suhde naiseen, jossa on samankaltaista lumoa kuin eksoottisissa Kaukoidän tavaroissa. HAMMASLÄÄKÄREITÄ JA DIPLOMI-INSINÖÖREJÄ Turun yliopistosta valmistuu taas tulevaisuudessa hammaslääkäreitä. Valtioneuvoston asetusmuutos antaa yliopistolle luvan hammaslääkärikoulutuksen aloittamiseen. Koulutus alkanee syksyllä Samassa yhteydessä yliopistolle myönnettiin myös diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus. Hammaslääkärikoulutus lakkautettiin Turun yliopistosta vuonna 1993.Yliopisto on kuitenkin säilyttänyt perusvalmiutensa koulutukseen, joka palvelee myös lisääntyvää alueellista tarvetta.

23 AIVOT UUSIUTUVAT, BAKTEERIT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ Turun yliopisto sai maaliskuussa uudet bakteeriopin professorin, neurologian professorin ja hoitotieteen professorin. Bakteeriopin professoriksi valittu Matti Viljanen muistutti virkaanastujaisesitelmässään, että bakteerit olivat välttämättömiä elämän synnylle, mutta ovat sitä myös elämän jatkumiselle. Ilman bakteereita immuunipuolustuksemme jäisi kehittymättä. Neurologian professori Reijo Marttila kertoi, että vastoin vanhaa olettamusta aivoilla on uusiutumiskykyä ja taitoa muovata omaa toimintaansa. Kantasolujen biologian tuntemus todennäköisesti mahdollistaa hermoston vaurioituneiden osien korvaamisen uusilla elinkelpoisilla soluilla. Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi luennoi hoitotieteen perusteista: hoitotiede on suuntautunut ihmisen hoitamiseen. Se on kiinnostunut siitä, miten ihmiset hallitsevat omaa terveyttään, tekevät sitä koskevia päätöksiä, ratkaisevat sitä uhkaavia ongelmia tai miten heidän voimavarojaan voidaan hoitotyön keinoin tukea sairauden aikana. Kuvassa vasemmalta: Reijo Marttila, Helena Leino-Kilpi ja Matti Viljanen. ULTRAÄÄNITUTKIMUS RIITTÄVÄ VASTASYNTYNEELLE Jos vastasyntyneellä vauvalla on neurologisen vammautumisen riski, rutiininomainen aivojen magneettikuvaus vastasyntyneenä ei ole tarpeen, vaan riittävä tieto saadaan jo vakiintuneen aseman saavuttaneella aivojen ultraäänitutkimuksella. Aivojen kuvantamisella pyritään löytämään ns. riskilapset, joiden seuranta ja kuntoutustoimenpiteet voidaan aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Neurologisen kehityshäiriön riski voi olla keskosilla tai täysiaikaisilla vastasyntyneillä, joilla on alhainen verensokeri, alhainen napavaltimon ph tai jotka ova raskauden kestoon nähden liian pienipainoisia. Aiheesta väitteli huhtikuussa LL Hellevi Rikalainen. NÄKEMYSEROT HUOMIOON LUONNONSUOJELUSSA Naturaa vastustaneilla maanomistajilla ja ympäristöhallinnon viranomaisilla on erilaiset käsitykset luonnosta, paikasta ja maankäytön oikeudenmukaisuudesta. Naturassa maanomistajien luontokäsitykset ja ympäristöhallinnon luonnonsuojelutavoitteet ovat olleet konfliktissa. Myös käsitykset suojelun tarpeellisuudesta ja toteuttamistavoista ovat erilaiset. Suomessa vallitseva vahva talonpoikaisen maanomistuksen perinne vaikuttaa siten, että omia maita ei aina olla halukkaita luovuttamaan mukaan suojeluohjelmiin. Maanomistaminen ja maan vapaa käyttöoikeus ovat tärkeitä arvoja maataloudenharjoittajille. Luontoon ja maankäyttöön liittyvien näkemysten ja kokemusten erilaisuus tulisi ottaa huomioon suojeluohjelmien suunnittelussa. Maaseutua ja luontoa tarkastellaan erilaisen maailmankuvan kautta silloin, kun sitä suunnitellaan, ja silloin, kun siellä asutaan. Natura-kiistassa juuri sosiokulttuurisilla seikoilla on ollut suuri merkitys. FM Annukka Oksanen tarkasteli väitöskirjassaan Natura-konfliktia Lounais-Suomessa. Tutkimuksessa pohdittiin myös luonnonsuojelun suunnittelun ongelmia sekä tulevaisuuden luonnonsuojelun suunnittelua. LYHYET

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot