3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN"

Transkriptio

1 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA S. 27 ANU VEHVILÄINEN VAPAAMPI TULEVAISUUS Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule.

2 Pääkirjoitus. Sisältö. Puheet ja arki eivät kohtaa Laskelmien ja tutkimusten mukaan on selvää, että työuria pitää pidentää. Yksi keino on nostaa vanhuuseläkkeen ikärajaa. Vuonna 2017 voimaan tulevan uudistuksen myötä eläkeikä nouseekin asteittain. En muista kuulleeni, että työurien pidentämistä olisi kukaan viime aikoina vastustanut juhla- tai muissa puheissa. Aivan toisenlaisia keskusteluja käydään työpaikoilla. Vaikuttaa siltä, että kun paineet tehostamiseen ja säästämiseen johtavat henkilöstön vähentämiseen, monet pitävät parhaana ja pehmeimpänä keinona Eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. vanhimpien työntekijöiden siirtymistä tai siirtämistä eläkkeelle. Kuntien ja valtion leipä on tuntunut turvatummalta kuin yksityisellä sektorilla, mutta Kevan tutkimusten mukaan usko turvallisempiin julkisen sektorin työpaikkoihinkin murenee hiljalleen. Yt-neuvottelujen tuoksinassa kuusikymppiset ja vähän nuoremmatkin työntekijät tuntevat olonsa epävarmaksi luvun lamavuosina työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi merkittävästi, ja myöhemmin talouden nousun myötä hakemusten määrä jälleen väheni. Ehdottavatko työnantajat iäkkäille työkyvyttömyys- tai muita eläkejärjestelyjä jälleen 2010-luvun puolivälissä ja toistuuko hakemuspiikki? Toisaalta työkaverit kyselevät 60-vuotisjuhliaan lähestyviltä etkö jo haluaisi viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa ja eikös sinulla ole jo asuntolainat maksettuina. Vaatii vähintäänkin pientä itsepäisyyttä, että tässä tilanteessa haluaa jäädä vielä muutamaksi vuodeksi tehostettuun organisaatioon. KANNEN KUVA Carl Bergman kuvasi Anu Vehviläisen JULKAISIJA Keva (33. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Jouni Kempas, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Eläköitymisen tai eläkkeelle siirtämisen houkuttelevuus vaikuttaa arkiseen kielenkäyttöömmekin: eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. Monet todella nauttivat sosiaalisesti hyväksytystä vapaudestaan, ja eläke tuntuu ansaitulta kiitokselta tehdystä työstä. Työttömyys sitä vastoin voi merkitä ihmiselle ajatusta, että hänet on yksilönä suljettu työn, työmarkkinoiden ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Työuria on vaikea pidentää ja ikääntyneiden arvostusta ja halua jatkaa työssä lisätä, jos työtä ei ole. Juhlapuheiden ja ihmisten arjessa kokeman välinen ristiriita on kestänyt vuosia, eikä sitä voi helposti poistaa tai edes vähentää. Pelkään, että ristiriita voi nakertaa eläkejärjestelmän muutosten uskottavuutta ja sitä kautta muutosten hyväksyttävyyttä. Asenteet ikääntyviä työntekijöitä kohtaan muuttuvat hitaasti, ja asennemuutokset aiheuttavat muutoksia käytännössä eli avaavat työmahdollisuuksia ikääntyneille vielä hitaammin. Toivon, että puheet ja ihmisten kokema arki alkavat lähestyä toisiaan, kun Suomen talous vihdoin lähtee kasvuun. Jouni Kempas Päätoimittaja Keva: Frederik Forssell, Roman Goebel, Jouni Kempas, Leena Kymäläinen, Tero Manninen, Marjatta Ollila ja Ulla Palmroos Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 12 Vaikuttaja Kuntaministeri Anu Vehviläinen uskoo, että tulevaisuuden kunta voisi olla enemmän elinvoimaisuuden ja vetovoiman moottori kuin peruspalveluautomaatti. Joka tapauksessa kunnan tehtävät muuttuvat ja toimintavapaus lisääntyy. 2 PÄÄKIRJOITUS 4 SUOMEN KUVIA. Aamulenkki. 6 OTTEITA. Kevan sijoitukset tuottivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvin. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan. Kuntajohtajat somettavat työssään. Kevan työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tuntee kuntien henkilöstöpalvelutarpeet. Pelastuslaitosten työhyvinvointi myötätuulessa. Karoliina Kiuru lakiasianjohtajaksi. 22 KEVA. It-johtaja Paula Sivunen kertoo, että eläkeuudistuksen takia Kevan tietojärjestelmiä pitää muuttaa melkoisesti. 24 ELÄMÄÄ ARJESSA. Ekonomi Sami Sipilä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtaja ja harvinaisuus kunta-alalla. 26 KOMMUUNISTI ihmettelee kreikkalaista eläkejuttua. 27 KEVA PÅ SVENSKA. Ledaren. I Idensalmi används ett nytt program för planering av pensioneringen. Kommunminister Anu Vehviläinen gläder sig över kommunernas nya handlingsfrihet. Pensionsreformen förlänger yrkeskarriärerna för att pensionerna också framöver ska kunna betalas med arbetstagarnas pengar. Pensionsreformen kräver betydande ändringar i Kevas datasystem. 16 Reportaasi Eläkeiän alaraja nousee. Tavoitteena on pidentää työuria, jotta eläkkeet maksettaisiin jatkossakin työtätekevien rahoilla. Se vaikuttaa muun muassa kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän eläkeikään. PALSTAT 6 LUOTTAMUKSELLA. Työterveyslaitoksen Antti Koivula korostaa työntekijän arvoa monimutkaisten asioiden ratkaisijana. 9 NÄIN SEN TEIMME. Iisalmessa ikäohjelma auttaa eläkkeelle siirtymisen suunnittelussa. 10 MITEN ON? Hannele Kantanen kertoo, nostaako kuntoutus eläkeikää. 11 TUTKITUSTI. Kuntajohtajien hyvinvointi tutkittiin. 2 KEVA KEVA 3

3 Suomen kuvia. Suomen kuvia. Aamulenkki Haukiputaan Pallon jalkapalloilijat tekevät aamulenkkiään Oulujoen varrella. He valmistautuvat illan otteluun Rovaniemen FC Santa Clausia vastaan. Tämä Lasaretinsaari on yksi Oulun hienoimpia paikkoja ja vain noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Ennen vanhaan tässä kuohusi vapaa Merikoski, mutta se padottiin jo 1940-luvulla. Oulu on merenrantakaupunki, vaikkei sitä aina muisteta Oulujoki johdattaa lopulta avomerelle. Illan peli päättyi 8 1 Haukiputaan Pallon voittoon, joten aamulenkki Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimaisemassa kannatti. Valokuvaaja Kai Tirkkonen, Oulu 4 KEVA KEVA 5

4 Luottamuksella. Otteita. Rohkeasti työhyvinvoinnin tukena Meillä ei ole enää yksinkertaisia töitä, vaan ihmisten pitää oppia nopeasti paljon ja hallita monimutkaisia asioita. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena, sanoo Työterveyslaitoksen uusi pääjohtaja Antti Koivula. Miksi työssäjaksaminen ja työterveys ovat tärkeitä teemoja? Kaikki lähtee hyvinvoivasta ja motivoituneesta työntekijästä. Suomessa työväestö on keskimäärin vanhempaa kuin muualla, joten meidän on erityisen tärkeää huolehtia ikääntyvien työkyvyn ja -ilon säilymisestä. Mitä on jo saavutettu ja mitä vielä tehtävänä? Tilastojen valossa on menty eteenpäin: muun muassa työtapaturmien määrät ovat vähentyneet. Mutta uusia haasteita tulee. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena eikä kutakin erikseen. Millainen on työhyvinvointijohtamisen tulevaisuus? Yksilön arvo monimutkaisten asioiden ratkaisijana kasvaa koko ajan. Uskon, että kaikki työntekijät tuntevat parhaiten oman työnsä, ja siksi he ovat parhaita ihmisiä vastaamaan oman työnsä johtamisesta. Johtajien tehtävänä on edellytysten luominen ja työntekijöiden tukeminen. Meillä on oltava kyky nähdä uudella tavalla ja rohkeutta tehdä asioita ajoissa. Samalla on hyväksyttävä, että matkan varrelle osuu epäonnistumisiakin. Kuinka hallitusohjelma vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämisen raameihin? Tämä syksy ratkaisee pitkälti suunnan. Meillä on poikkeuksellisen paljon päätettävää. Yhteiskuntasopimuksen piti sisältää monia työelämän ja työhyvinvoinnin elementtejä, kuten eläkeasioita, työterveyshuoltoa, työaikaa ja kuntoutuslinjauksia. Monet työelämää kehittävät systeemimme on viritetty suurten yritysten tarpeisiin. Suomi vastaa kasvuhaasteeseen melko varmasti yrittäjyyden, start-up:ien ja pkyritysten voimin. On mietittävä, miten työsuojelu, työterveyshuolto ja työhyvinvointi kehitetään vastaamaan näiden kasvua edistävien ryhmien tarpeita. Muutamankin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta, jos ihminen ei selviä töistään tai työilmapiiri on huono, huomauttaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Miten työaikojen pidentäminen vaikuttaa työhyvinvointiin? Muutamien tuntien muutokset viikkotyöajoissa eivät ole useimmille kriittisiä, mutta jotkin erityisryhmät, kuten pienten lasten vanhemmat ja osatyökykyiset, tarvitsevat tukea. Jos työhyvinvointi ei ole kunnossa esimerkiksi ihminen ei selviä töistään, yksikössä on huono työilmapiiri tai esimieheltä ei saa tukea - neljänkin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta. Toisaalta monet tekevät ylitöitä mielellään, kun työ vie mukanaan. Pitäisi varmistaa, että ihmiset lepäävät riittävästi. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO TÖRRÖ Keva onnistui hyvin sijoituksissaan KEVAN SIJOITUKSET TUOTTIVAT vuoden ensimmäisellä puoliskolla 6,6 prosenttia, mikä on erittäin hyvä saavutus epävakailla markkinoilla. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 44,9 miljardia. Euromääräinen tuotto oli 2,8 miljardia. Paras tuotto tuli osakkeista ja osakerahastoista, peräti 13,6 prosenttia. Korko sijoitusten tuotto oli 1,8 prosenttia ja kiinteistösijoitusten 3,5 prosenttia. Keva myi riskipitoisia sijoituksiaan alkuvuoden aikana, minkä seurauksena likvidien varojen määrä oli kesäkuun lopussa ennätysmäisesti yli neljä miljardia. Alkuvuoden myynnit vähentävät menetyksiämme osakekurssien laskiessa, kertoo sijoitusjohtaja Ari Huotari. Hän kuvailee vuoden alkukuukausia suorastaan epätodellisen suopeaksi sijoittajille. Siksi olikin perusteltua myydä osa sijoitussalkusta. Kertynyt käteiskassa, joka on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin Kevan sijoitushistoriassa, mahdollistaa tarvittaessa tarttumisen nopeasti uusiin, hyviin sijoituskohteisiin. Huotarin mukaan Keva pyrkii edelleen lisäämään kiinteistöjen osuutta sijoitussalkussaan. Tällä hetkellä niiden osuus on noin kuusi prosenttia. Epävarmassa taloustilanteessa kiinteistöt tarjoavat vakaata kassavirtaa ja inflaatiosuojaa, Huotari perustelee. Suomen taloustilanne näyttää nyt kehnolta ja saattaa vielä heiketäkin, mutta Huotarin mukaan se ei vaikuta isommin Kevan sijoituksiin, koska kiinteistöjä lukuun ottamatta niiden painopiste on muualla kuin kotimaisissa kohteissa. Kevan sijoitusvarallisuudesta korkosijoitusten osuus oli kesäkuun lopussa 44,2 prosenttia, osakkeiden ja osakerahastojen 36,5, kiinteistösijoitusten 6,3, pääomasijoitusten ja noteeraamattomien sijoitusten 6,2, hedge-rahastojen 6,2 ja hyödykesijoitusten 0,6 prosenttia. Kuntajohtaja somettaa KEVAN LUVUT Joka neljäs kuntajohtaja hyödyntää sosiaalista mediaa omassa johtamisessaan. Eniten sitä käyttävät naiset, nuoret ja suurten kaupunkien johtajat. Sosiaalisen median avulla kuntajohtaja saa pidettyä yllä aktiivista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa ja tiedotettua kunnan asioista. Myös oman johtamisen näkyväksi tuominen ja henkilöbrändin kehittäminen luonnistuvat somessa. Haasteeksi muodostuu helposti se, että sosiaalisen median kautta on vaivatonta antaa julkista kansalaispalautetta ja sen läpikäyminen kuormittaa. Kuntajohtajien suhdetta sosiaaliseen mediaan tarkasteltiin osana Kevan ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamaa Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimusta henkilöä siirtyi tammi-kesäkuussa vanhuuseläkkeelle kunnan, valtion tai kirkon palveluksesta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64 -vuotiaana. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan Noin kuntatyöntekijän työnantaja vaihtuu soteuudistuksen myötä. KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT eivät jatkossa enää tuota sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja, ehdottaa sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen sekä itsehallintoalueiden perustamiseen perehtynyt selvityshenkilötyöryhmä. Tehtävät siirtyvät perustettaville itsehallintoalueille. Tämä merkitsee mittavaa omaisuuden ja henkilöstön siirtoa pois kunnilta. Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Ehdotuksen mukaan itsehallintoalueen henkilöstön asemaan, palvelussuhteen ehtoihin sekä eläketurvaan ja eläkejärjestelmään olisi perusteltua soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säädöksiä. Eläkevakuutukset tulisi hoitaa keskitetysti Kevassa, eli samoin kuin jos henkilöstö pysyisi kunnan palveluksessa, sanoo selvitystyöryhmän puheenjohtaja, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Ehdotettu ratkaisu vaatii muutoksia lainsäädäntöön, mutta kyseessä on kuntatalouden ja eläkejärjestelmän vakauden kannalta erittäin tärkeä asia. Työnantajan muutos koskee lähes puolta KuEL-vakuutetuista. Jos näin iso osa eläkevakuutetuista siirtyisi muualle, vaikutus kuntatalouteen olisi dramaattinen jo kertyneiden eläkevastuiden kannalta, Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö kommentoi. On hienoa, että Pöystin johtama työryhmä on ottanut huomioon tämän näkökulman. Se osoittaa, että työryhmä on tehnyt tarkkaa ja harkittua työtä. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVA CARL BERGMAN 6 KEVA KEVA 7

5 Otteita. Näin sen teimme. Jotta töissä voitaisiin hyvin Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tietää, millaista tukea kuntien henkilöstöpalvelut tarvitsevat. Kun Satu Haapakoski, 43, työskenteli Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluissa, hän osallistui Kevan järjestämiin työpajoihin ja seminaareihin. Mielen perukoille jäi muhimaan, että tekevätpä he mielenkiintoista työtä. Kun Kevassa avautui viime syksynä työelämäasiantuntijan pesti, Haapakoski tiesi sen olevan häntä varten. Työhyvinvoinnin asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Tällä hetkellä kirjoitan työn ohella työoikeudellista gradua, jonka aiheena on työnantajan oikeudelliset velvoitteet työurien pidentämisessä. Olen saanut työpaikalta paljon ideoita ja inspiraatiota, Haapakoski kertoo. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalipyskologi. Tänä syksynä hän valmistuu myös hallintotieteiden maisteriksi. Haapakoski työskentelee Työelämäpalvelut-yksikön kehittämistiimissä. Hänen vastuullaan on erityisesti aktiivisen tuen toimintatapa, siihen liittyvä kehittäminen ja konsultaatio asiakasorganisaatioihin päin. Aktiivisen tuen toimintatapa tarkoittaa tapaa, jolla organisaatiossa johdetaan työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Eli mitä esimiehet ja työyhteisöt tekevät, jotta ihmiset viihtyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Olemme kehittäneet työpaikoille myös aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalun, joka julkaistaan netissä. Minä konsultoin tarvittaessa, jotta organisaatio pääsee eteenpäin. Yksikön asiakkaita ovat kaikki kunnat, kaupungit, kirkko ja Kela. Haapakosken viimeisin isompi projekti oli Oulun hiippakunnan seurakuntien kehittämishanke, joka vei hänet useaan otteeseen Ouluun kehittämisryhmän tapaamiseen. Palveluun kuului myös seurakuntien esimiesten valmennusta. Työelämäasiantuntijat tekevät myös työhyvinvointikyselyjä. Ne ovat laajoja puolen vuoden kehittämishankkeita, joihin haetaan kaksi kertaa vuodessa. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA CARL BERGMAN Pelastuslaitokset myötätuuleen Pelastuslaitosten työhyvinvointi- ja turvallisuusasiat ovat saaneet uutta pontta. Sisäasiainministeriön asettaman valtakunnallisen yhteistyöelimen tehtävänä oli noin neljän vuoden aikana laajasti tarkastella pelastuslaitosten työturvallisuus- ja työterveysasioita sekä pohtia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Suuntaviivoja vedettiin ja toimintamalleja rakennettiin. Nyt on luotu hedelmällinen pohja toimivien käytäntöjen rakentamiseen yhdessä. Merkittävintä on, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolet sitoutuvat pelastuslaitosten työhyvinvoinnin edistämiseen, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, yksi yhteistyöelimen jäsen. Projektin tärkeä osa, työhyvinvointikysely toteutettiin toissa keväänä. Sen tavoitteena oli saada valtakunnallisesti tietoa pelastuslaitosten henkilöstön, kuten palomiesten ja ensihoitajien työhyvinvoinnista. Pelastuslaitosten työntekijät kokevat vastausten perusteella työssään vahvuuksina muun muassa osaamisen, työn tavoitteiden selkeyden, sitoutumisen, hyvän fyysisen ja henkisen kunnon sekä työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon. Kehittämistä olisi esimerkiksi johtamisen avoimuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, työuran kehittymismahdollisuuksissa ja työhyvinvoinnissa. Huolta herätti pelko, ettei pääsisi terveenä eläkkeelle. Kyselyssä selvisi, että pelastuslaitosten työhyvinvointia pitää pilkkoa pienempiin paloihin. Eri osa-alueita edistetään keskenään täysin erilaisin työkaluin. Siksi muodostettiin työryhmiä, jotka pureutuivat kukin yhtä tiettyä asiantuntijuutta vaativiin kysymyksiin, Forsman-Grönholm luonnehtii. INFOKIERTUE ELÄKEUUDISTUKSESTA Keva järjestää vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta kertovan infokiertueen ensi vuoden tammi toukokuussa. Eläkeuudistusinfoja järjestetään ympäri Suomen, yhteensä 60 suomenkielistä ja 10 ruotsinkielistä tilaisuutta. Lisää tietoa: (Tapahtumat) Terveenä ja tyytyväisenä eläkkeelle Eläkkeelle siirtyminen on monelle henkilökohtainen asia. Siksi Iisalmessa kehitettiin esimiesten työkalu kehityskeskusteluihin. Työuran loppupuolella työntekijän työkyky ja hyvinvointi sekä työuran summittainen kesto ovat työnantajalle tärkeitä tietoja. Ensisijaisesti haluamme huolehtia työntekijän jaksamisesta työuran loppuvaiheessa. Kun tiedämme, missä mennään, voimme tarjota juuri oikeanlaista tukea tarvittaessa, toteaa Iisalmen kaupungin henkilöstöpäällikkö Sinikka Laatikainen. Tiedot auttavat myös henkilöstösuunnittelussa. Rekrytointi ja perehdytys pystytään aloittamaan ajoissa, kun eläköitymisaikeet tiedetään. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan ilmoitus eläkkeelle jäämisestä voidaan tehdä työnantajan näkökulmasta melko myöhään. Töihin jäävien työntekijöiden jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei jouduta toimimaan pitkiä aikoja vajaamiehityksellä, Laatikainen jatkaa. IISALMESSA ON LAADITTU Lähellä eläkeikää -ohjeistus esimiehen työkaluksi. Siinä on muun muassa kysymyksiä työuran loppupuolelta. Ohjeistusta käytetään kehityskeskusteluissa tasapuolisesti kaikilla organisaatiotasoilla joka vuosi siitä lähtien, kun työntekijä täyttää 60 vuotta. Utelut työkyvystä ja eläkesuunnitelmista eivät siis tule kenellekään yllätyksenä, sillä samat kysymykset esitetään kaikille. Tänä vuonna 60 täyttänyt Elli Kettunen keskusteli toukokuussa esimiehensä kanssa ensimmäistä kertaa uuden mallin mukaisesti. Kävimme asiat aika nopeasti läpi, koska edellisestä kehityskeskustelusta ei ollut kulunut kauan. Kirjasimme minun ja työyksikköni tämän hetken tilanteen, Kettunen sanoo ja kertoo jatkavansa työuraansa näillä näkymin vielä kolme vuotta. Kettunen on päiväkodin johtajana itsekin esimies ja pitää ohjeistusta tarpeellisena. Elli Kettunen, 60, aikoo jatkaa työuraansa vielä 3 vuotta. Henkilöstöjohtaja Sinikka Laatikainen kertoo, että Iisalmessa halutaan ihmiset terveenä eläkkeelle. Tähän on koottu hienosti kaikki työssä jaksamista edistävät keinot. Tämä työ on fyysisesti raskasta. On tärkeä tietää, miten työntekijää voi tukea, että hän pystyisi tekemään töitä eläkeikään saakka tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. Työaikajoustot ovat mahdollisia. Olemme myös antaneet eläkeikää lähestyville enemmän päiväunille nukuttamisvuoroja, jolloin pääsee lepuuttamaan jalkoja ja olemaan meluttomassa tilassa. Olemme lisäksi siirtäneet heitä isompien lasten ryhmiin, joissa ei ole niin paljon nostamista, Kettunen kertoo. ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on ainutkertainen, herkkäkin tapahtuma. Haluamme kunnioittaa selkeällä toimintamallilla työntekijää ja hänen työuraansa. Tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä lähtee meiltä eläkkeelle terveenä ja tyytyväisenä, Sinikka Laatikainen sanoo. Lähellä eläkeikää -ohjeistus on osa huhtikuussa käyttöön otettua Iisalmen ikäohjelmaa. Siinä käsitellään laajemmin ikäjohtamista eli eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottamista työpaikalla. Ohjelma kattaa koko työuran: työelämään astuminen, erilaiset haasteet sekä kriisit työvuosien varrella ja vanhuuseläkkeelle jääminen. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO ANTIKAINEN IISALMEN OHJEISTUS LÄHELLE ELÄKEIKÄÄ Eläköitymisen pelisäännöt ovat esimiehen työkalu kaikkien yli 60-vuotiaiden työntekijöiden vuosittaisissa kehityskeskustelussa. Tarkoitus on selvittää, mitä tukea työntekijä tarvitsee työssä jaksamiseen, ja milloin voi olla tarve rekrytoida uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Työyhteisöstä nousi esiin neljä kehitysaluetta, jotka haluttiin ohjelmaan: työkyvyn ylläpitäminen, henkilöstön osaaminen, työn ja työajan joustot sekä työyhteisön kehittäminen. Ikäohjelman tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi, sairauspoissaolojen vähentäminen, resurssien riittäminen palvelujen tuottamiseen ja kuntalaisten palvelujen joustavuus. 8 KEVA KEVA 9

6 Otteita. Tutkitusti. Ota yhteyttä asiakaspäällikköösi KEVASSA JOKAISELLA työnantajaasiakkaalla on oma asiakaspäällikkö, johon voi olla yhteydessä kaikissa asioissa. Asiakkaiden on sujuva toimia Kevan kanssa, kun tuttu asiakasvastaava hoitaa asioita. Palvelu nopeutuu, kun ei tarvitse pohtia, minne päin Kevaa missäkin asiassa tarvitsee olla yhteydessä, kertoo asiakkuuspäällikkö Jaana Kekäläinen. Yleisimmin asiakaspäällikön kanssa käydään läpi eläkemaksuihin vaikuttavia asioita, yhtiöittämisiä, työkykyj ohtamista ja Kevan tarjoamia palveluja. Uudet asiakkaat saavat perehdytystä Kevassa asioimiseen. Kaikissa asiakasorganisaatioissa ei pystytä käymään, mutta tarkoituksena on, että jokaiseen työnantaja-asiakkaaseen ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Keva on jatkossa yhä aktiivisempi ja asiakkaita aiempaa tarkemmalla korvalla kuunteleva eläketalo. Työnantajan oma asiakasvastaava on osa uutta asiakaskeskeistä ajattelutapaa, jota on rakennettu viime syksystä alkaen. Samalla pyritään parantamaan palvelujen vaikuttavuutta, esimerkiksi suuntaamaan työkykyjohtamista tukevia palveluja asiakkaille, joille ne ovat eniten hyödyksi. Tavoitteena on myös hyödyttää mahdollisimman monia vakuutettuja. Asiakasprosessien ja asiakkuuksien johtamisen jäntevöittämisellä pystymme parantamaan asiakaskokemusta, tarjoamaan palvelujamme yhä vaikuttavammin ja olemaan yhä lähempänä asiakkaita, kertoo Kevan asiakkuustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. miten on? Nostaako kuntoutus eläkeikää? KYSYMYS: Olen ollut kuutisen vuotta osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Täytin keväällä 63 vuotta. Kuvittelin, että voin silloin lopettaa työt ja saan täyden eläkkeen. Mutta mitään ei kuulunut, joten kysyin asiasta ja sain vastauksen, että eläkkeeni muuttuu vanhuus eläkkeeksi vasta noin vuoden päästä. Työpaikallani on ollut muitakin osatyökyvyttömyyseläkeläisiä, ja he ovat päässeet täydelle eläkkeelle 63-vuotiaina. Minulle sanottiin, että oltuani aiemmin kuntoutuksessa eläkeikäni on korkeampi. Miten se voi vaikuttaa, kun kuntoutuksesta on kulunut jo melkein kymmenen vuotta? VASTAUS: Olet todennäköisesti saanut kuntoutuksesi aikana joko kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea ja se todellakin on syynä siihen, ettet saa vanhuuseläkettäsi vielä 63-vuotiaana. Kun työkyvyttömyyseläke alkaa kuntoutusrahan tai kuntoutustuen jälkeen, eläkettä ei lasketa uudelleen vaan se määräytyy ns. entisin perustein. Se tarkoittaa, että eläke on samansuuruinen kuin aiempi kuntoutusetuuskin oli. Näin tehdään, kun eläke alkaa välittömästi kuntoutusetuuden päättyessä tai kuntoutusetuuden päättymisestä on kulunut alle kaksi vuotta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi siinä iässä, joka henkilöllä oli työkyvyttömyyden alkaessa. Kuntoutusraha ja kuntoutustuki lasketaan samoin periaattein kuin työkyvyttömyyseläke. Näin ollen VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa OTK KAROLIINA KIURU on aloittanut työnsä Kevan uutena lakiasiainjohtajana. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtynyttä Anne Perälehto-Virkkalaa. Keva ja eläkeala lakeineen ovat tulleet Kiurulle tutuksi jo vuodesta Edellisessä tehtävässään lakiasianpäällikkönä hän muun muassa osallistui julkisten eläkelakien yhdistämisen ja eläkeuudistuksen valmistelun taustatyöhön. - On tulossa jännittävä syksy. Kiinnostava nähdä, millaisia asioita eläkeuudistuksen ja kuntoutusetuuden alkamisajankohta on määrännyt sinulle sen iän, jossa eläkkeesi muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Ja kun kuntoutusetuus on alkanut ennen vuotta 2006, se on laskettu silloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Vuonna 2005 voimaan tulleen muutoksen mukaan vuonna 2006 tai sen jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä (tai sitä alemmassa ammatillisessa eläkeiässä). Mutta vaikka osatyökyvyttömyyseläke olisi alkanut vuonna 2006 tai sen jälkeen, se saattaa silti olla ns. vanhojen sääntöjen mukainen. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein, se on määräytynyt ensimmäisen päätöksen antamisajankohdan mukaan. Jos on esimerkiksi myönnetty useita määräaikaisia eläkkeitä, se ensimmäinen päätös, jossa eläkkeen määrä on laskettu, saattaa olla useiden vuosien takaa. Jos eläke on määräytynyt entisin perustein, siitä on aina maininta eläkepäätöksessä. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kiuru lakiyksikön johtoon Kevasta annettavan lain eduskuntakäsittelyssä nousee esille, hän pohtii. Kiurun johtama lakiyksikkö palvelee koko Kevaa esimerkiksi eläkelakien tulkinnassa, ja hän osallistuu Kevan toimintaan liittyvien lakien valmisteluun. - Teen läheisesti työtä Kevan johdon ja kaikkien kevalaisten kanssa. Se on yksi tämän uuden tehtäväni parhaista puolista. Kiuru on tutustunut Kevan toimintaan myös Kevan hallituksen, valtuuskunnan ja johtoryhmän sihteerinä. Työ antaa, kantaa ja kuormittaa Kuntajohtaja on tyytyväinen ja vahva työssään, vaikka elämä on tasapainoilua muutoksen, stressin, tekemättömien töiden ja perhe-elämän välillä. Kunnan johtaminen on selvästikin inspiroivaa työtä, sillä usea kuntajohtaja tuntee itsensä vahvaksi, tarmokkaaksi ja innostuneeksi. Työ tuo tyydytystä ja antaa voimavaroja. Tehtävään hakeutuu henkilöitä, jotka nauttivat työskentelystä näköalapaikalla poliittisen vallan ja kuntalaisten välimaastossa. Kuntajohtajana voi oikeasti vaikuttaa asioihin, perustelee Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen, Suomen Kuntajohtajat Ry puheenjohtaja. Kuntajohtajien työkyky ja työtyytyväisyys ovat korkealla, sillä selvästi isoin osa kokee voivansa työssään henkisesti hyvin tai jopa erinomaisesti. Palkkauskin on kunnossa eli tehtävien vaativuus ja siitä saatava korvaus ovat tasapainossa. Tiedot perustuvat elokuussa julkaistuun Kevan ja Suomen Kuntajohtajat Ry:n tutkimukseen. VAAKAKUPISSA TYÖN TUOMAN tyydytyksen kanssa painavat kuormittavat tekijät, joita kyllä riittää kunnan ruorissa. Stressiä kokee reilusti yli puolet. Nyt meneillään olevat sote-uudistukset ja kuntarakenteiden muutokset yhdistettynä julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ovat omiaan lisäämään stressiä. Mutta paineita pitää tässä työssä sietää, Tyrväinen huomauttaa. Kuntajohtaja viipyy työssä keskimäärin 49,5 tuntia viikossa, mutta silti tekemättömät työt tuntuvat kasaantuvan. Samaan aikaan monella on tunne siitä, että kotiasioita tulee laiminlyötyä päivittäin. Kuntajohtaja on käytännössä aina töissä. Hän elää jatkuvasti läsnä kuntalaisten arjessa, oli virka-aika mikä tahansa, Tyrväinen kertoo. PERHE ON KUNTAJOHTAJAN tärkein tukija, vaikka sille ei aina liikekään aikaa. Myös kunnan hallituksen puheenjohtaja, johtoryhmän jäsenet, ystävät ja toiset kuntajohtajat kuuluvat tukiverkostoon. Lisäksi etenkin poliittiset päättäjät ovat tärkeä viiteryhmä. Kaikkein eniten kuntajohtajan työtä tukisi avoin keskustelu johtavien poliitikkojen kanssa, Tyrväinen kiteyttää. Kaksi kolmesta kuntajohtajasta käy kehityskeskusteluja esimiehensä, kuten kunnan hallituksen tai valtuuston puheenjohtajan, kanssa. Keskustelujen koetaan vastaavan tarpeita ja odotuksia. Kahdella kolmesta on johtajasopimus, jossa määritellään ehtoja työtehtäviin, palkitsemiseen ja irtisanomiseen. Kehityskeskustelut ovat tärkeitä. Niihin pitää liittää tuloskeskustelu eli sen läpikäyminen, mitä kunnanjohtajalta odotetaan, Tyrväinen toteaa. Hänelle Kurikka on kuudes johdettava kunta. Paras kombinaatio kunnanjohtajan kehityskeskustelussa on itse työrukkasen lisäksi kunnan valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Joskus minulla on ollut pöydän toisella puolella kokonainen johtajistorivi, mutta se ei ole hedelmällisin keskusteluasetelma. ETENKIN NYT KUNNISSA velloo muutos ja siihen lähes jokainen kuntajohtaja on mielestään valmis. Noin joka kolmannes kuntajohtajista sanoo, että keskustelu rakenteellisista uudistuksista vaikuttaa työhyvinvointiin. Siitä huolimatta myllerrykset eivät ihan helposti pääse kuntajohtajan ihon alle, sillä melko harva pelkää oman työpaikkansa puolesta ja aika monella on suunnitelma siltä varalta, että työ loppuu. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN MIKÄ TUTKIMUS? Keva toteutti Kuntajohtajien työhyvinvointi tutkimuksen Suomen Kuntajohtajat Ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 kuntajohtajaa (vastausprosentti 48). 10 KEVA KEVA 11

7 Vaikuttaja. Vaikuttaja. Lisää vapautta kunnille Kuntaministeri Anu Vehviläinen haastaa kuntapäättäjät pohtimaan: ehkä kunta on tulevaisuudessa enemmän elinvoiman edistäjä kuin peruspalveluautomaatti. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVAT CARL BERGMAN usi hallitus on strategiansa luonut. Menossa on hallitusohjelman täsmentäminen ja toimeenpano. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen on innostunut siitä, että kunnat saavat lisää toimintavapautta. Kunnat tuntevat parhaiten omat olosuhteensa. Toimintaympäristöt ovat varsin erilaisia, joten asiat eivät ole useinkaan monistettavia. Jyrki Kataisen hallitus päätti, että kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin haetaan säästöjä miljardilla eurolla. Konsensus on myös siitä, että kunnille pitää suoda enemmän toimintavapautta, ministeri Vehviläinen sanoo. Kuntaministeri Henna Virkkusen aikana laskettiin, että kunnilla oli 535 tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Parin viime vuoden aikana on tehtäviä vielä lisätty. Nyt hallitusohjelmassa luvataan, ettei tehtäviä ja velvoitteita lisätä. Uudet tehtävät syntyvät Vehviläisen mukaan usein niin, että eduskunta tekee erityislainsäädäntöä hyvissä aikeissa ihmisten elinolojen parantamiseksi ja samalla aina syntyy kunnille uusia velvoitteita. On laadittava selvityksiä ja suunnitelmia. Valvontaviranomaiset haluavat omia raporttejaan. Näin kuntien elämästä on tehty melko säädeltyä. Suomi on kansainvälisestikin varsin lainsäädäntöintensiivinen maa. Monet asiat on säädelty lakitasolla. Perustuslakikin on varsin velvoittava. Ministeri Vehviläinen arvioi, että kunnissa myös alempitasoisesta ohjauksesta on tullut velvoittavaa. Suositukset nähdään usein kuin määräävä laki. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa raportointi vie paljon varsinaista toiminta-aikaa, eli aikaa ihmisten kohtaamiselta. KUNNAT SAAVAT VAPAAMMAT kädet järjestää palvelunsa ja soveltaa määräyksiä. Tässä täytyy olla tarkka, ettei sovelleta miten tahansa. Palveluissa täytyy säilyttää ihmisten tasavertaisuus. Toimintavapaus voi olla vaikka sitä, että ei anneta täsmällisiä ryhmäkokosäädöksiä siitä, minkä verran luokassa on oppilaita, mitkä ovat päivähoidon ryhmäkoot tai henkilöstömitoitukset. Liikkumavaraa täytyy olla, koska silläkin on merkitystä, millainen ryhmä on koostumukseltaan, Vehviläinen linjaa. Hänen mielestään kunnat voivat myös itse hakea luovia ratkaisuja yhteistyössä toistensa kanssa. Esimerkiksi tuskin mikään kunta haluaa lopettaa kirjastoaan, onhan se tärkein kulttuuripalvelu kunnassa, mutta aineistot voivat olla kuntien yhteistä. Otan esimerkin omasta maakunnastani Pohjois-Karjalasta: Liperi alkoi kokeilla vuonna 2012 tuntiperusteista maksua päivähoidossa, ja nyt on jo hyvät tulokset asukkaan kunnassa on saatu lähes puolen miljoonan säästöt vuositasolla. Valtioneuvoston linnassa ei välttämättä tiedetä kuntien paikallisia haasteita, ja kunnat ovat itse parhaita asiantuntijoita. Minusta on tärkeää, että kunnat hakevat myös itse omia malleja, ovat innovatiivisia ja kokeilevat rohkeasti. Esimerkiksi kyytipalvelujen järjestämisessä Kelan, sosiaali- ja terveyspalvelun sekä sivistyspuolen kuljetuksissa varoja voidaan käyttää tehokkaammin. HALLITUSOHJELMAN MAINITSEMA suurpiirteisempi ohjaus ei Vehviläisen mukaan tarkoita sitä, ettei millään ole mitään väliä. Tärkeintä on katsoa tiukan sääntelyn sijaan, mitä tulokset ovat ja millaisia palveluja ihmiset saavat, eikä ensisijaisesti sitä, millä keinoin kuntalaisten tasavertainen palvelu on saavutettu. Kunnat saavat aiempaa vapaammat kädet. Suosituksia on usein pidetty kuin lakina, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo. 12 KEVA KEVA 13

8 Vaikuttaja. Kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus. Se on Vehviläisen mielestä erittäin tärkeä ja sitä pitää kunnioittaa. Esimerkiksi kuntaliitoksiin ei voida pakottaa, vaan niitä on tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on ministeri Juha Rehulan vastuulla, ja siinä asioita ratkaistaan kuntien puolesta. Kunnat ovat uuden edessä: kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat isommilla harteilla. Nyt on aihetta pohtia, mikä on kuntien tehtävä tulevaisuudessa, kun ne eivät enää ole peruspalvelukuntia. Ehkä ja 2030-luvuilla kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta sekä houkuttelevuudesta elinkeinoelämän ja yritysten sijoittumiskohteena. Kunnat järjestävät myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, ministeri Anu Vehviläinen ennakoi. Haastan kuntalaiset ja kuntapäättäjät pohtimaan tätä asiaa! Ihmisille asuinpaikka on tärkeä identiteettikysymys. Oman paikkakunnan identiteetti voi säilyä, vaikka tehtävät ja kuntarajat muuttuvat. Itse olen nykyisestä Joensuusta. Siellä on tehty viime vuosina lukuisia kuntaliitoksia. Identiteetiltään kiihtelysvaaralaiset ovat edelleen kiihtelysvaaralaisia. Siellä on otettu käyttöön pitäjäneuvosto, joka tukee asukkaiden paikallisuutta ja aloitteellisuutta alueensa kehittämisessä. Ehkä kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta. Vaikuttaja. UUDISTUSMINISTERI ON VEHVILÄISEN toinen tehtävä. Kaikki ministerit tekevät uudistuksia, mutta ministeri Vehviläisellä on vastuu koordinoida julkisen puolen digi talisaatioon ja kokeilutoimintaan kuuluvia asioita. Hallituksella on viisi keskeistä tavoitetta: hyvinvointi, osaaminen, työllisyys ja kasvu, biotalous sekä toimintatapojen muuttaminen. Suomi halutaan nostaa jaloilleen. Säästäminen ja rakenneuudistukset eivät riitä, vaan tarvitsemme myös toimintatapojen uudistusta. Nimenomaan kunnissa pitäisi järjestää kokeiluja ja testata rohkeasti asioita. Kesällä Porin SuomiArenassa professori Vesa Puttonen naureskeli hallitusohjelman kohtaa kokeilukulttuurista. Talousmies ei ajatellut, että monia käytännön asioita on syytä kokeilla ja testata pienemmässä mittakaavassa, ennen kuin ne otetaan valtakunnallisesti käyttöön. Eiköhän siinä säästy julkista rahaakin. DIGITALISAATIO ON ISO MÖHKÄLE, jonka arvioidaan uudistavan toimintatapoja joka taholla. Vehviläinen arvioi, että digitalisaation avulla myös julkisella puolella voidaan parantaa tuottavuutta, kun monet prosessit on digitalisoitu eli ne hoituvat sähköisesti. Hyvä esimerkki on verohallinnon tekemä veroehdotus. Iso juttu tulee olemaan kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee. Kun se on käytössä, voidaan koko ajan toimia esimerkiksi työttömyyskorvausten ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi. Ministerin mielestä asiat täytyy muuttaa digimuotoon käyttäjät huomioiden. Samoja tietoja ei tarvitse antaa kuin kerran, mutta tietoturvan on oltava kattava. - Kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kertoo Anu Vehviläinen. SIVUPERSOONA LUIN PÄÄAINEENA YLIOPISTOSSA kotimaista kirjallisuutta, kunnes politiikka vei. Kirjallisuus on edelleen minulle tärkeää vapaa-aikanani. Joka kesä luen uudelleen kirjan Höytiäisestä, järvestä Joensuun pohjoispuolella. Se on minulle rakas. Vapaa-ajan paikkani on Kontiolahdella, siinä rannalla. Järvi ja sitä ympäröivä luonto antavat voimaa. Ja tietysti lukeminen. Pyrin seuraamaan ja lukemaan kotimaista kirjallisuutta, jota on mielestäni tuettava lukemalla. Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuriamme. Esimerkiksi Pirjo Hassisen kirjoista pidän. Antoisia lukuelämyksiä ovat olleet Riikka Ala-Harjan Maihinnousu, Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Antti Heikkisen Pihkatappi ja Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä he tekevät. Kuka: Anu Vehviläinen Mikä: kunta- ja uudistusministeri 2015 Syntynyt: 1963 Leppävirralla Koulutus: filosofian maisteri 1994 Ura: kansanedustaja ja 2007, liikenneministeri Perhe: leski, 14-vuotias poika Motto: Aamu on iltaa viisaampi. Aina pitää olla myös mahdollisuus siihen, että asiat saa hoidetuksi muullakin tavalla. Digitalisoinnin arkipäiväistäminen tarkoittaa myös laajakaistayhteyksiä kaikkialle, jotta ihmiset voivat hoitaa asiat sähköisesti. Nyt jo 80 prosenttia maanviljelijöistä tekee tukihakemuksensa sähköisesti. KASVUKESKUKSET KASVAVAT ja pienet haja-asutusalueet hiipuvat. Kuntien yhdistyessä palvelut siirtyvät isoihin keskuksiin. Joidenkin mielestä Suomea ei tarvitse pitääkään asuttuna kuin paikoin. Ministeri Vehviläinen sanoo vierastavansa sitä, että olisi erikseen maaseutu politiikkaa ja kaupunkipolitiikkaa. Suomen hyvinvointi on kiinni siitä, että ajatellaan koko Suomea. Maakunnissa on paljon osaamista. Luonnonvarat, biotalous ja elintarviketuotanto ovat perusasiaa, mutta digitalisaatio mahdollistaa työn, joka ei ole paikasta kiinni. Monia töitä voi tehdä kasvukeskusten ulkopuolella. Siksi hallitusohjelmassa on kirjaus, että myös haja-asutusalueille rakentamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Ne, jotka tietoisesti valitsevat haja-asutusalueen, ovat valmiit siihen, ettei palveluja ole heti nurkan takana. Kaksoiskuntalaisuuttakin kannattaa harkita. Vehviläinenn asuu itse kolmessa kodissa: työaikana kerrostalossa Helsingin Kruununhaassa sekä Joensuussa rivitalossa 14-vuotiaan pojan kanssa ja vapaa-ajalla Kontiolahdella Höytiäisen rannalla. Ministeri Anu Vehviläinen oli Kevan hallituksessa vuoteen 2007 saakka, jolloin hänen oli jätettävä tehtävä tullessaan liikenneministeriksi. Nykyisen kuntaministerin tehtävään kuuluu Kevan valvonta. Keva on tärkeä instituutio, ja sen rooli on laajentunut entisestään, hän sanoo. 14 KEVA KEVA 15

9 Reportaasi. Reportaasi. Kuinka kauas eläkepäivät karkaavat? Eduskunta käsittelee eläkeuudistusehdotusta syksyllä, ja tavoitteena on eläkeiän nostaminen. Uudistus vaikuttaa esimerkiksi monen kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyönohjaajan tulevaisuuteen. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVAT CARL BERGMAN irjastosihteeri Leena Nordman, 62, on seurannut julkisen sektorin eläkeuudistusta tarkkaan. Eläkeiän lähestyessä on paljon mietittävää, ja totta kai häntä kiinnostaa, miten uudistus vaikuttaa omassa elämässä. Julkisen sektorin eläkeuudistus noudattelee yksityisten alojen eläkesopimusta, ja eläkeikä nousee asteittain. Nykyisin vanhuuseläkeiän alaikäraja on 63 vuotta. Muutokset eläkeiän määrittelyssä vaikuttavat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin, joten Nordmanin eläkeikä säilyy ennallaan. Eläkeikä ei ennen sen saavuttamista ole mikään saavutettu etu, toisin kuin jo kertyneet eläkkeet. Silti ihmisten on voitava varautua näin suuriin asioihin ajoissa, sanoo hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lakiesitys tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa. Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018, ja heidän eläke-ikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. Seuraavana vuonna syntyneillä on vuosi enemmän aikaa varautua, ja heidän eläkeikänsä nousee kuudella kuukaudella, Strömberg selittää uudistuksen logiikkaa. Eläkeikää korotetaan siis aina kolme kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes päästään 65 vuoden eläkeikään. Vuonna 1962 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta. Monilla julkisella sektorilla työskentelevillä eläkeikä on kuitenkin 65 vuotta tai lähellä sitä jo nyt. Noin :lla ennen vuotta 1960 syntyneellä, julkisella Leena Nordman ei jää Helsingin yliopiston kirjastosta eläkkeelle vielä 63-vuotiaana, vaikka voisi. 16 KEVA KEVA 17

10 Reportaasi. Reportaasi. Ammatteja katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. sektorilla pitkään työskennelleellä on vielä voimassa henkilökohtainen eläkeikä. Esimerkiksi Erik Strömbergin henkilökohtainen eläkeikä on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Nämä yleistä ikärajaa korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät jäävät ennalleen. Leena Nordman on työskennellyt valtion palveluksessa, Helsingin yliopiston kirjastossa, vuodesta 2002 lähtien, ja hänen eläkeiäkseen on eläkeotteissa merkitty täsmälleen 65. Viimeisimmässä eläkeotteessa oli kuitenkin yllätys, sillä eläkeikä olikin laskenut 63:een. Soitin Kevaan ihmeissäni, hän kertoo. Selvisi, että alempi eläkeikä johtui siitä, että hän oli astunut valtion palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, eikä hänellä siten ole henkilökohtaista eläkeikää. Yleinen eläkeikä laski vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä 65 vuodesta 63:een. Niillä, jotka ovat tulleet palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, on samat eläke-edut sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, eli jo lähes 80 prosentilla palkansaajista. Nyt on neuvoteltu ennen vuotta 1993 julkisen sektorin palvelukseen astuneiden eläke-eduista, Strömberg selittää. Vaikka Nordman voisi jäädä eläkkeelle kaksi vuotta aikaisemmin kuin oli luullut, hän ei muuta suunnitelmiaan. Tuntuisi todella hurjalta lähteä eläkkeelle jo vuoden päästä. Minulla ei ole mitään paineita siirtyä eläkkeelle, sillä olen terve ja työkykyinen, työni ei ole liian kuormittavaa ja työilmapiiri on hyvä, hän sanoo. Nordman työskenteli aiemmin matkailualalla. Se oli niin hektistä ja stressaavaa, että tilanne voisi olla toisenlainen, jos hän ei olisi opiskellut uutta ammattia lähes viisikymppisenä. Leikkaussalihoitaja Kaisa Kekin eläkeikä on tällä hetkellä 67 vuotta ja 5 kuukautta. Hän uskoo jaksavansa sinne asti töissä. JULKISELLA SEKTORILLA ON JOITAKIN ammatteja, joissa eläkeikä voi olla yleistä eläkeikää alhaisempi. Tällainen ammatillinen eläkeikä on esimerkiksi sellaisilla poliiseilla, palomiehillä, opettajilla sekä sairaanhoitajilla ja muilla hoitoalan ammattilaisilla, jotka ovat olleet työssä valtion tai kunnan palkkalistoilla jo vuonna 1989 ja ovat tuolloin valinneet ammatillisen eläkeiän säilyttämisen. Nyt heidän eläkeikäänsä nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin. Maksimissaan korotus voi olla kaksi vuotta. Tämä joukko ei ole kovin iso. Vuonna 2018, jolloin uusi laki alkaa vaikuttaa eläkeikään, heitä on noin 8 500, Strömberg toteaa. Kaikkiaan julkisella sektorilla on noin puoli miljoonaa palkansaajaa. Henkilöstöjärjestöt eivät ole hyväksyneet ammatillisten eläkeikien korotusta. Strömberg pitää kuitenkin tärkeänä, etteivät eläkeikäerot julkisen ja yksityisen sektorin välillä kasvaisi. Lisäksi hän muistuttaa, ettei ammattinimike välttämättä kerro työn kuormituksesta. Ammatit vaihtuvat, niitä katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. Työnantajan tehtävä on huolehtia ihmisten jaksamisesta. Esityksen mukaan myös sotilaiden eläkeikää nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin, mutta tästäkään asiasta ei ole yksimielisyyttä. Sotilaat pääsevät nykyään eläkkeelle useimmiten 55-vuotiaina. SAIRAANHOITAJA KAISA KEKKI, 29, tekee fyysisesti raskasta työtä Lastenklinikan leikkaussalihoitajana. Voisin hyvin kuvitella jatkavani sairaanhoitajana eläkeikään asti. Meillä on nytkin töissä lähemmäs 70-vuotiaita, jotka tekevät keikkaa. Se on siis ainakin mahdollista, jos vain pysyn terveenä. Sairaanhoitajan työssä seistään, kävellään edestakaisin ja nostellaan potilaita. Erityisen raskaita ovat päivystysvuorot. Niistä pääsee usein kotiin vasta puolen yön jälkeen. Myös kotona on oltava aamuun asti varalla niin, että työpaikalle ehtii puolessa tunnissa. On kuitenkin suhteellisen harvinaista, että kotiin päästyä tarvitsisi lähteä enää uudestaan töihin. Kekki ei koe työtään henkisesti kuormittavaksi. Lapset useimmiten paranevat hyvin ja ovat ihania potilaita, jotka suhtautuvat sairauteensa hyvin. Eläkejärjestelmä ehtii todennäköisesti vielä muuttua, ennen kuin Kaisa Kekki saavuttaa eläkeikänsä, joka on Eläketurvakeskuksen laskurin tämän hetkisen arvion mukaan 67 vuotta ja 5 kuukautta. Tulevaa työkykyä tai jaksamistakaan on vaikea arvioida realistisesti. Työn kuormittavuutta voi kuitenkin tarvittaessa vähentää. Vanhemmat kollegat eivät yleensä enää tee päivystysvuoroja. Itse jään pian äitiyslomalle ja töihin palattuani haluaisin tehdä lyhyempää työaikaa, mikä on yleensä meillä onnistunutkin. On erittäin tärkeää, että työ joustaa elämäntilanteen mukaan. Jos Kekki jatkaa nykyisessä työssään koko työuransa, hänellä voisi olla nykyisen järjestelmän mukaisesti mahdollisuus hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä. Sitä voi hakea, jos on tehnyt siihen mennessä raskasta tai kuluttavaa työtä 38 vuotta. Oikeutta työuraeläkkeeseen ei kuitenkaan määrittele ammatti, vaan työn kuormittavuus, joka arvioidaan henkilökohtaisesti. Se voi olla fyysistä tai henkistä. Julkisten alojen eläkelait yhdistetään ELÄKEIKÄ ON UUDISTUKSESSA sidottu elinajanodotteeseen. Tarkoituksena on pitää eläke- ja työssäoloajan suhde vuoden 2025 tasolla. Jos odotettavissa oleva elinikä pitenee, eläkeiän alarajaa nostetaan vuodesta 2030 lähtien vuosittain enintään kahdella kuukaudella. Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari, 46, ei tästä hetkahda. ETK:n eli Eläketurvakeskuksen laskurin mukaan hänen arvioitu eläkeikänsä olisi 65 vuotta ja 9 kuukautta. Loppujen lopuksi aika pienistä ajanjaksoista tässä puhutaan. Ymmärrän hyvin, että eläkeikää pitää nostaa, koska valtion talous on kuralla. Olisi tuulimyllyjä vastaan taistelua, jos rankkoja päätöksiä ei nyt tehtäisi. Siltä kannalta hyväksyn uudistuksen täysin. Saarella on esikuvanaan useampia henkilöitä, jotka ovat tehneet kirkon nuorisotyötä eläkeikään asti. Hän uskoo jatkavansa työssään eläkeiän alaikärajan yli. Minulla oli ikäkriisi jo kolmikymppisenä, vuonna 2000, kun tulin töihin Töölön seurakuntaan. Olin aiemmin työskennellyt Helsingin NMKY:ssä, jossa olin aloittaessani ollut vain vähän nuoria vanhempi luottokaveri. Yhtäkkiä nuoret suhtautuivatkin minuun kuin aikuiseen. Nythän tässä käydään jo viittäkymmentä, ja äijäytyminen näkyy paitsi ohimoilla, myös sielussa. Mutta ei täällä tarvitsekaan olla epätoivoisen nuorekas. Saari vastaa seurakunnan rippikoulun jälkeisestä nuorisotyöstä. Hän pitää muun muassa nuorten iltoja kolmena iltana viikossa ja organisoi Pop-messuja. Perjantaisin hän on vetänyt nuorten yökahvilaa jo 15 vuoden ajan. Monet kaverit ihmettelevät, miten jaksan vuodesta toiseen viettää perjantai-illat nuorten kanssa, mutta minulle tämä työ sopii. Valitsisin saman ammatin uudestaan, jos olisin nyt parikymppinen. Nuorisotyönohjaajalla ei ole määriteltyä työaikaa. Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ. Uskon, että teen elämäni loppuun asti sekä kirkollista nuorisotyötä että toimittajan työtä, jota olen aina tehnyt ohessa freelance-pohjalta. Niiden keskinäinen suhde voi vaihdella, mutta uskon jatkavani molempia jossain määrin myös eläkkeellä. Eläkkeen riittävyyteen Saari suhtautuu luottavaisesti, vaikka palkkioina maksetuista freelance-töistä ei ole eläkettä karttunutkaan. Luotan siihen, ettei tässä maassa kukaan nälkään kuole. JULKISEN SEKTORIN eläkeuudistuksen valmistelujen yhteydessä on sorvattu kuntien, valtion ja kirkon eläkelait sekä Kelan henkilöstön eläkkeiden säädökset yhdeksi eläkelaiksi. Uusi julkisten alojen yhteinen eläkelaki tulee voimaan samaan aikaan eläkeuudistuksen kanssa vuoden 2017 alusta. Yhdistettävänä on 117 pykälää. Lisäksi voimaanpanolakiin kirjoitettiin kolmisenkymmentä pykälää, hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo. Vielä voimassaolevien lakien sisällöissä on eroa lähinnä vain yksityiskohdissa, joten vaikka työ oli iso, se oli luonteeltaan teknistä. Sanamuodoissa oli kuitenkin paljon eroavaisuuksia, joten jokainen pykälä käytiin läpi ja kirjoitettiin uudestaan. Kun eläkelakeja muutetaan, kaikki ennen muutosten voimaantuloa kartutetut eläkkeet jäävät voimaan, sillä niillä on perustuslain suoja. Ennen vuotta 1993 palvelukseen astuneilla on voinut olla parempia eläke-etuja kuin muilla. Siksi tarvittiin paljon aikarajoja, jotka kirjattiin erilliseen voimaanpanolakiin. Siirtymäkauden jälkeen, kun aikarajat ovat menneet ohi, voimaanpanolakia ei enää tarvita. Varsinainen eläkelaki koskee kaikkia samalla tavalla. Suuri osa julkisen sektorin eläkeuudistukseen liittyvästä valmistelusta on tehty Kevassa. Erityisesti Kevan lakiasianjohtaja Anne Perälehto-Virkkala, johtava asiantuntija Pertti Männistö sekä matemaatikko Antti Soininen ovat tehneet talven mittaan valtavan työmäärän. Heidän panoksensa on ollut valmistelutyössä erittäin tärkeä, Strömberg kiittää. 18 KEVA KEVA 19

11 Reportaasi. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei sisällä tulorajoja tai työssäkäyntivelvoittteita. Reportaasi. Nuorisotyönohjaaja Mikko Saari hyväksyy eläkeiän noston. Hänen mielestään kyse on aika pienistä ajanjaksoista. KIRJASTOSIHTEERI LEENA NORDMAN on huolissaan toimeentulostaan eläkkeellä. Olen aina työskennellyt melko pienipalkkaisilla aloilla, joten eläke ei tule olemaan kaksinen. Olin ajatellut, että superkarttuma auttaisi, mutta nyt en ehdikään kartuttaa sitä kuin puoli vuotta. Jatkossa eläkettä karttuu 1,5 prosenttia palkasta, paitsi 53 vuotta täyttäneille karttuu 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun asti. Tavoitteena työurien pidentäminen ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEENA on pidentää työuria, jotta eläkkeet tulisivat jatkossakin maksetuiksi työtätekevien rahoilla. Koska eliniän odote kasvaa ja työelämään tulevat ikäluokat pienenevät, yhtälö ei ole mahdollinen, ellei eläkkeelle siirtymistä myöhennetä. Silloin liian pienen ihmismäärän pitäisi maksaa liian monen eläkkeitä, hallitusneuvos Erik Strönberg sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Eliniän pidentyminen on tuonut ihmisille lisää terveitä ja hyväkuntoisia vuosia. Samaan aikaan työ on muuttunut fyysisesti vähemmän kuormittavaksi kuin ennen. Ei siis ole myöskään tarkoituksenmukaista, että täysin työkykyiset ihmiset viettäisivät eläkkeellä vuosikymmeniä. Työkyvyttömyyseläke säilyy uudistuksessa ennallaan. Nykyinen 4,5 prosentin superkarttuma poistuu kaikilta heti lain tullessa voimaan Sen tilalle tulee lykkäyskorotus. Jos työskentelyä jatkaa oman ikäluokkansa vanhuuseläkkeen alarajan jälkeen, karttunutta eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaista työskentelykuukautta kohti. Jos henkilökohtainen eläkeikä on korkeampi kuin yleinen vanhuuseläkeikä, korotus lasketaan yleisestä eläkeiästä lähtien. Lykkäyskorotus sinänsä ei vaikuta Nordmanin päätökseen jatkaa töissä yleisen eläkeiän jälkeen, mutta palkalla on vaikutusta haluun jatkaa. Hän on kuitenkin kiinnostunut myös osa-aikaeläkkeen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke poistuu eläkeuudistuksen myötä. Nordman voisi kuitenkin vielä halutessaan jäädä osa-aikaeläkkeelle vanhoin säännöin ennen vuotta Meille Kevaan on tullut paljon kyselyjä siitä, säilyykö osa-aikaeläkkeen mahdollisuus siihen oikeutetuilla ja jatkuuko osa-aikaeläke uudistuksen jälkeen, syksyllä itsekin eläkkeelle jäävä lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala kertoo. Hänellä on myös vastaus: Osa-aikaeläke jatkuu, jos sille jää vanhoin säännöin, mutta jos se keskeytyy vuonna 2017 tai myöhemmin yli kuudeksi kuukaudeksi, sitä ei voi enää saada takaisin. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jolle voi jäädä aikaisintaan 61-vuotiaana. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä kertyneestä eläkkeestä. Siihen tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamisaikaa varhennetaan omasta alimmasta vanhuuseläkeiästä. Varhennusvähennys jää pysyväksi myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Eläkkeen loppuosan saa täysimääräisenä vanhuuseläkeiän ylityttyä. Sana varhennettu on tässä hieman harhaanjohtava, sillä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä myös vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen, jolloin varhennusvähennystä ei tietenkään tehdä. Päinvastoin, jos jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle vasta oman ikäluokkansa vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, myös ensimmäisenä nostettavaan eläkkeen osaan tehdään lykkäyskorotus. Jäljelle jäävään osaan tehdään lykkäyskorotus sitten, kun henkilö jää kokonaan vanhuuseläkkeelle, Perälehto-Virkkala selittää. OSITTAINEN VARHENNETTU vanhuuseläke on osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä se ei sisällä mitään tulorajoja tai työssäkäyntivelvoitetta. Tämä helpottaa eläkkeensaajan elämää ja karsii byrokratiaa. Osa-aikaeläkkeen ansionseuranta pyörii koko ajan, ja eläkkeiden takaisinperintä on ollut aikamoinen rumba, kun tulorajat ovat ylittyneet. Uudessa järjestelmässä eläkkeensaaja voi huoletta tehdä ruuhka-aikoina ylitöitä ja pitää vaikka pidempiä vapaita välillä, Perälehto-Virkkala kertoo. Nordman pitää joustavuutta iloisena uutisena. Tekisin mielelläni jossain vaiheessa esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa, mutta osa-aikaeläkkeen puitteissa se ei ole mahdollista. Uusi systeemi saattaisikin siis olla houkuttelevampi. Vanhuuseläkkeen alaikäraja v ja sitä ennen syntyneellä 63 vuotta v syntyneellä 63 v 3 kk v syntyneellä 63 v 6 kk v syntyneellä 63 v 9 kk v syntyneellä 64 v v syntyneellä 64 v 3 kk v syntyneellä 64 v 6 kk v syntyneellä 64 v 9 kk v syntyneellä 65 v Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen työntekijän alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan eliniän muutokseen ja ikä vahvistetaan vuonna, jona työntekijä täyttää 62 vuotta. Työttömän oikeus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana säilyy vuoteen KEVA KEVA 21

12 Talous. keva. keva. Tietojärjestelmät ajan tasalle Työeläkeala on keskittänyt yhteisiä tietojärjestelmiä yhteiseen ylläpitoon. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVA CARL BERGMAN It-johtaja Paula Sivunen arvioi Kevan tietojärjestelmien muutostöiden maksavan vajaat 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus on monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii monia tietojärjestelmien muutoksia. Työeläkejärjestelmän tietojärjestelmämuutosten kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Summa koskee koko työeläkealaa ja kohdistuu suurimmaksi osaksi Arek Oy:n ylläpitämiin järjestelmiin. Pienempi osa on työeläkeyhtiöiden omia kustannuksia. Arvio on alustava, tällä hetkellä tiedossa olevien muutosten mukaan laskettu ja täsmentyy sitten, kun hallituksen esitys eduskunnalle eläkelainsäädännön muuttamisesta hyväksytään lopullisesti ja tietojärjestelmien muutosten määrittelyt valmistuvat. KEVAN OSUUS TIETOJÄRJESTELMÄMUUTOKSISTA maksaa noin 1,2 1,5 miljoonaa euroa. Omaa sisäistä henkilötyötä työeläkemuutosten takia on arviolta noin henkilötyöpäivää. It-töissä Kevassa työskentelee noin 50 henkilöä. Tietojärjestelmiin pohjautuu eläkeyhtiöiden toiminnasta merkittävä osa. Työmäärä on kohtalaisen suuri. Se jakaantuu työeläkealan yhteisiin tietojärjestelmiin, joita ylläpitää Arek Oy, ja Kevan omien tietojärjestelmienmuutostöihin, täsmentää Kevan it-johtaja Paula Sivunen. Työeläkeala on keskittänyt yhteisiä tietojärjestelmiä yhteiseen ylläpitoon, mistä saadaan kustannushyötyä koko alalle. Esimerkiksi eläkkeiden laskentaan liittyvät muutokset voidaan tehdä koko alalle yhteisesti yhteisiin tietojärjestelmiin. Arek on toiminut kymmenkunta vuotta. Kevassa ylläpidettäviä ja kehitettäviä tietojärjestelmiä ovat muun muassa eläkkeiden käsittelyyn, maksatukseen ja rahoitukseen liittyvät tietojärjestelmät sekä henkilöasiakkaan ja työnantajien verkkopalvelut, Paula Sivunen sanoo. TYÖELÄKEUUDISTUKSESSA TULEE kokonaan uusi eläkelaji: osittainen vanhuuseläke. Tällaista eläkemuotoa ei ole aiemmin ollut, ja se aiheuttaa isoimman työn eläkeuudistusta rakennettaessa. Uuden eläkemuodon käsittely ja laskenta on rakennettava tietojärjestelmiin alusta saakka. Tietojärjestelmien kannalta monimutkaisuutta lisää se, että eläkeuudistuksessa on aina siirtymäsäännöksiä, eli se vaikuttaa eri ikäluokkiin eri tavalla. Vanhaa järjestelmää on edelleen ylläpidettävä, kun tietyt ikäluokat ovat vanhan lainsäädännön piirissä ja rinnalle tulevat uudet ominaisuudet. Tämä tuo tietojärjestelmiinkin monimutkaisia muutoksia. Siirtymäajat ovat aina eläkemuutoksille tyypillisiä, eivätkä muutokset milloinkaan koske kaikkia vakuutettuja samalla tavalla yhtä aikaa, Sivunen huomauttaa. Tietojärjestelmäuudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, syksyyn 2016 mennessä tehdään valmiiksi arviolaskentapalvelut, koska ihmiset haluavat arvioida lain uudenlaisia vaikutuksia ennen lain voimaantuloa eli laskea omaa eläketurvaansa. Varsinaiset eläkkeelle hakemisen ja rahoituksen palvelut saadaan valmiiksi lain voimaantuloon eli mennessä. Pyrimme satsaamaan asiakaspalveluun, koska eläkeuudistus kiinnostaa ihmisiä ja he voivat meidän verkkopalvelumme kautta arvioida uuden lain mukaista eläketurvaansa. Toteutusaikataulua it-johtaja Sivunen pitää tiukkana. Muutoksia voi vielä tulla, vaikka työt ovat jo alkaneet. Muutokset järjestelmissä on aina myös testattava huolellisesti. Tietojärjestelmien määrittely ja testaus vaatii hyvää asiantuntijuutta eläketurvasta ja tietojärjestelmistä. Asiantuntijaresurssit ovat tässä tiukassa aikataulussa keskeisessä roolissa, Sivunen tähdentää. It-johtaja Paula Sivunen on ollut tässä toimessa vuoden verran, mutta kehittänyt Kevassa tietojärjestelmiä jo toistakymmentä vuotta. Arek hoitaa työeläkealan yhteisiä tietojärjestelmiä AREK RAKENNUTTAA ja ylläpitää työeläkevakuuttamisessa tarvittavia tietojärjestelmiä ja tarjoaa työeläkealan yhteisessä käytössä olevien tietojärjestelmien kautta tuotettavia järjestelmäpalveluita. Palveluita ovat esimerkiksi ansioiden rekisteröinti, eläkkeen laskenta ja työeläkeote. Arek huolehtii siitä, että alan yhteiset järjestelmäpalvelut pysyvät ajan tasalla ja käytettävyys olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista. Huolehdimme Arekissa järjestelmien ylläpidosta ja kehityksestä. Viime vuosien aikana olemme toteuttaneet monia järjestelmämuutoksia työeläkealan yhteisiin tietojärjestelmiin. Viimeisin merkittävä hanke oli järjestelmämuutos, jolla yhdenmukaistettiin julkisten eläkelakien mukaisten työansioiden rekisteröinti. Parhaillaan on menossa sotilaseläkkeiden laskennan uudistus, kertoo Arekin toimitusjohtaja Matti Ylilammi. Työeläkeuudistus työllistää areklaisia päivittäin, sillä yhteisiin järjestelmäpalveluihin on päivitettävä uuden 2017 voimaan tulevan eläkelainsäädännön tuomat uudistukset. Uudistukset tehdään tiiviissä yhteistyössä Arekin asiakkaiden eli työeläkevakuuttajien kanssa. Työ kulkee Arekissa nimellä Laki2017-hanke. Tämä on ensimmäinen iso lakiuudistus aikana, jolloin kaikki työeläkealan yhteisessä käytössä olevat tietojärjestelmät ovat Arekin hoidossa, Ylilammi sanoo. Laki2017-hankkeella on vuonna 2016 kolme käyttöönottoa. Huhtikuun käyttöönotossa toteutetaan muutoksia vain eläkkeen laskentaan. Marraskuussa Arek vie tuotantoon muutokset ansioiden rekisteröintiin. Pääkäyttöönotossa tehdään loput laskennan ja tietojen rekisteröinnin muutokset. 22 KEVA KEVA 23

13 Elämää arjessa. Elämää arjessa. Inhimillistä taloudenpitoa TEKSTI VIRPI MELLER / KUVA CARL BERGMAN Ekonomit voisivat hakea rohkeammin kuntiin töihin, ehdottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtaja Sami Sipilä. Ensin Sami Sipilästä piti tulla historianopettaja, sitten pankkimies. Hän valmistui vuoden välein filosofian maisteriksi ja kauppatieteiden maisteriksi ja kokeili molempia ammatteja, mutta päätyi tekemään uraa kuntasektorin taloushallinnossa. Ensimmäinen alan pesti oli Joutsassa terveydenhuollon kuntayhtymän talouspäällikkönä. Tuntuihan se isolta haasteelta vastavalmistuneelle ekonomille pyörittää 10 miljoonan euron budjettia, Sipilä muistelee. Muutama vuosi myöhemmin hän hallinnoi 100 miljoonan euron budjettia Siilinjärven terveydenhuollon kuntayhtymän talousjohtajana, ja työssään hän pääsi aikamoiseen mankeliin: valmistelemaan kuntayhtymän purkua sekä rakentamaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitosta. NYT 37-VUOTIAANA SAMI SIPILÄ on työskennellyt neljä vuotta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtajana. Budjetti on kasvanut 400 miljoonaan euroon ja työkavereiden määrä 4 000:een. Muistelen välillä sitä ihanuutta ja kurjuutta pienemmissä kunnissa, kun talousjohtajan nimike kattoi parhaimmillaan henkilöstöjohtajan ja isännöitsijän hommia sekä ravintohuollon ja logistiikkapalvelujen esimiehen tehtäviä. Välillä suunniteltiin terveyskeskuksen peruskorjausta. Työnkuvan monipuolisuus on tehnyt tehtävistä mielenkiintoisia, Sipilä kertoo. Nykyisessä työssä ison organisaation talousjohtajana työ on puhtaasti taloustoimintojen johtamista. Julkisissa organisaatioissa liikutellaan miljardeja euroja veronmaksajien rahoja. Itse haluan olla edesauttamassa, että niitä minunkin veroeurojani käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Kuntayhtymän hallinnon työtilat sijaitsevat samalla kampuksella keskussairaalan kanssa. Vielä vuosi sitten Sipilän työhuone oli kirjaimellisesti sairaalassa, potilasosastojen yhteydessä. On hienoa olla toiminnan ytimessä, koska täällä näen sekä kuulen potilaiden tarinoita ja saan valtavasti tietoa ihmisten hoitamisesta ja sosiaalisista ongelmista. Ei tätä työtä voi tehdä, jollei inhimillinen elämä kiinnosta tai sitä ei ymmärrä. Sipilän mukaan sairaalan läheisyys tekee konkreettisella tavalla näkyväksi, miksi taloushallinnon työ on tärkeää. Kuntayhtymän taloushallinnossa pääsee vaikuttamaan kaikkien suomalaisten arjessa näkyvien palveluiden toimivuuteen ja kustannuksiin. KUNTASEKTORILLA TYÖSKENTELEVÄ ekonomi on harvinainen ilmestys. Kauppatieteilijöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia, mutta kuntasektorilta on vain joitakin satoja kauppatieteen maistereita muissa kuin opetustehtävissä. Monesti taustalla on ennakkoluuloja tai vanhentuneita käsityksiä esimerkiksi päätöksenteon hitaudesta, huonosta johtamisesta tai alhaisesta palkkatasosta. Yksityisen ja julkisen sektorin väliset palkkaerot ovat kaventuneet viiteen prosenttiin, ja palkat ovat yhä useammin neuvoteltavissa myös kuntasektorilla, Sipilä huomauttaa. Hän toivoo näkevänsä enemmän ekonomikollegoja kunta-alan töissä, sillä osaajille on kysyntää. Ekonomikoulutus on erinomainen peruskoulutus, joka antaa valmiudet johtamis- ja kehittämistyöhön. Ekonomeille voi löytyä töitä hankinta-, markkinointi-, viestintä-, talous- ja laskentapuolelta. Lisäksi kunnissa tarvitaan järeää johtamisosaamista, jota voi löytyä esimerkiksi henkilöstöhallintoon orientoituneilta ekonomeilta. Tällä hetkellä parhaat työpaikat menevät muiden alojen ammattilaisille, kuten tradenomeille ja hallintotieteilijöille. Myös kuntasektorin pitäisi Sipilän mielestä aktivoitua karistamaan ennakkoluuloja, mutta kaupunkien ja kuntien edustajia näkee hyvin harvoin esimerkiksi yliopistoissa tai kauppakorkeakouluissa markkinoimassa itseään. Samoin hän toivoisi, että myös yliopistojen opetus ohjelmissa huomioitaisiin paremmin julkisen puolen ominaispiirteet. Eikö se kuulu korkeakoulujen ja ekonomien yhteiskuntavastuuseen, että kuntasektorin töissä ja johtotehtävissä olisi mahdollisimman paljon fiksuja ja koulutettuja kavereita? Emmekö me kaikki toivo kustannustehokkaita palveluja ja mahdollisimman pieniä veroja? Talousjohtaja Sipilä viihtyy erinomaisesti kuntayhtymän palveluksessa. Hän arvostaa joustavuutta ja inhimillisyyttä, joiden ansioista hän, 2- ja 4-vuotiaiden tyttöjen isä, on voinut pitää lähes maksimimäärän perhevapaita. Emmekö me kaikki toivo mahdollisimman pieniä veroja? Talousjohtaja Sami Sipilän vapaa-aika kuluu melko tarkasti perheen touhuissa tai liikunnan parissa. Työ on hyvin sosiaalista, joten tuntuu hyvältä päästä välillä aivan yksin juoksemaan, uimaan tai hiihtämään. 24 KEVA KEVA 25

14 Kommuunisti. Kreikkalainen eläketragedia ÄKKISELTÄÄN TUNTUISI mukavalta ajatukselta, että eläkettä karttuisi vuodessa itsekseen kaksi kuukautta lisää, oma eläkemaksu olisi mitätön ja eläkkeelle pääsisi varhain. Niin Kreikassa on tähän asti ollut miellyttävän ilmaston, raikkaan Retsinan ja maukkaan Feta-juuston lisäksi. Kreikkalaisia ei kuitenkaan käy kadehtiminen, sillä nyt ovat kivat eläke-edut eilispäivää, eläkeikä karannut kauas ja eläkeleikkuri viuhuu kuin Zorbaksen tahtiin konsanaan. Kreikassa puhutaan eläketragediasta. Yhtään väheksymättä kreikkalaisten hätää kannattaa hetki miettiä, mitä kaikkea tragedia pitää sisällään. Yksilötasolla kyse voi olla aidosti murhenäytelmästä, mutta yhteiskunnalle Kreikan eläkejärjestelmän uudistaminen on aidosti satyyrinäytelmä, siis mahdollisesti hieman hävytönkin matkan varrella, mutta siinä on onnellinen loppu. MONI NÄLKÄINEN JA KODITON kreikkalainen ei todellakaan koe uudistusten tulosta onnellisena. Tragediaa tässä lienee lähinnä se, millainen Eläkeiän yhtäkkinen korotus tuntuu lähes kreikkalaiselta toiminnalta. eläkejärjestelmä Kreikassa on tähän asti ollut. Käytetään muotiilmaisua: taloudellisesti kestämätön. Itse asiassa Kreikassa on nyt uudistettu eläkejärjestelmä suurin piirtein samanlaiseksi kuin Suomessa on vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen jälkeen. Kyseessä on siis järkiratkaisu, logos! Traagiseksi koko näytelmän tekee se, että uudistuksia ei tehty ajoissa ja vähä vähältä eläkejärjestelmää muokaten ympäristön muutosten mukana. Kertarysäys sattuu. Myös Suomessa ja varsinkin kunnissa monia sattuu eläkeuudistuksen vuoksi. Jotkut ammatilliset eläkeiät kun ovat olleet matalia niin pitkään, että niiden yhtäkkinen korotus tuntuu lähes kreikkalaiselta toiminnalta. Kuitenkin eläkeikien nostaminen on väistämätöntä. Se mikä ei seuraa perässä, on tunne, emootio. Aivan kaikista ei niin ikään tunnu kivalta, että julkisen puolen eläkkeet ovat joutuneet samaan talutusnuoraan yksityisen puolen eläkkeiden kanssa. Tätäkin kehitystä voi mielestäni silti kutsua loogiseksi. VIELÄ ON KÄSITTELEMÄTTÄ yksi kreikkalaisen näytelmän muoto, ja se on komedia. Antiikin Kreikan ajan huvi näytelmissä hauskuutettiin yleisöä pilkkaamalla poliitikkoja tai muita tunnettuja henkilöitä. Tässä mielessä suomalaisen eläkeuudistuksen neuvottelijat täyttivät komedian ehdot, sillä pitkään jatkuneista neuvotteluista tehtiin pilakuvia ja eläkeuudistuksen valmisteluista saatiin sisältöä jopa television viihdeohjelmiin. Se on sentään jo saavutus! Pilkattiinko poliitikkoja? No, sellaisiakin ääniä kuului, että poliitikot pidetään kepin matkan päässä varsinaisista eläkeneuvotteluista. Väitän päinvastoin, että parlamentaarinen valtiovalta oli tällä kertaa lähempänä näyttämöä, orkhestraa, kuin aikaisimpien eläkeuudistusten aikana. Hyvin käsikirjoitettu ja sopivalla retoriikalla siivitetty draama saatiin siistiin lopputulemaan. Kaikki estradilla vaikuttaneet ja lopulta katsojatkin tiesivät, että eläkeuudistus pitää tehdä. Se on nyt toteutuksen vaiheessa. Toivokaamme sille satyyrinäytelmän tavoin onnellista loppua. Anna Kommuunistille palautetta: KOMMUUNISTI on innovatiivinen taustavaikuttaja, joka ei kumartele kuvia. Hän tuntee julkisen puolen työeläkejärjestelmän kuin omat taskunsa ja kokee velvollisuudekseen kyseenalaistaa. KUVITUS LOTTA NIEMINEN BILD CARL BERGMAN Keva på svenska 28 Ledaren 28 I Idensalmi används ett nytt program för planering av pensioneringen. 29 Kommunminister Anu Vehviläinen gläder sig över kommunernas nya handlingsfrihet. 30 Pensionsreformen förlänger yrkeskarriärerna för att pensionerna också framöver ska kunna betalas med arbetstagarnas pengar. 31 Pensionsreformen kräver betydande ändringar i Kevas datasystem. 26 KEVA KEVA 27

15 Keva på svenska. Keva på svenska. LEDAREN Stort gap mellan festtal och verklighet Mer frihet till kommunerna Kommunminister Anu Vehviläinen utlyser nytänk bland kommunbeslutsfattarna: kanske kommunen framöver är en aktör som främjar livskraft i stället för en producent av grundläggande service. Kalkyler och undersökningar bekräftar att yrkeskarriärerna måste förlängas och ett sätt är att höja åldersgränsen för den lagstadgade ålderspensionen. Efter reformen 2017 kommer åldersgränsen att höjas stegvis. Så vitt jag kan minnas har ingen under den senaste tiden motsatt sig höjningen, vare sig i festtal eller i övriga sammanhang. På arbetsplatserna är diskussionen en helt annan. Då trycket på effektivisering och sparåtgärderna leder till personalminskningar verkar det bästa och enklaste sättet oftast vara att de äldsta arbetstagarna får gå i pension. Hittills har kommunala och statliga arbetsplatser verkat tryggare än jobben i den privata sektorn men enligt Kevas undersökning försvagas också denna uppfattning så småningom. Vid samarbetsförhandlingar känner sig såväl sextioåringar som lite yngre arbetstagare sig osäkra. Under depressionen på 1990-talet ökade antalet ansökningar om invalidpension markant men sjönk senare i och med uppsvinget i ekonomin. Kommer arbetsgivarna nu i mitten av 2010-talet igen att föreslå invalidpension eller olika typer av pensionsarrangemang för de äldre arbetstagarna? Kommer vi åter att se ett rekordantal ansökningar? Å andra sidan får de som närmar sig 60-årsåldern svara på arbetskamraternas frågor: Vill du inte ha mer tid för dina barnbarn? Har du inte redan återbetalat dina bostadslån? Det kräver minst sagt en gnutta envishet att i den här situationen ännu jobba ett par år till i en allt effektivare organisation. Pensionen lockar och många uppskattar verkligen denna allmänt accepterade frihet: pensionen känns som ett tack för det arbete man gjort. Blir man däremot arbetslös kan det betyda att man som individ utesluts från arbetet, arbetsmarknaden och det sociala nätverket. Det är svårt att förlänga yrkeskarriärerna och öka uppskattningen för de äldre arbetstagarna och motivera dem att arbeta längre om det inte finns arbete. Innehållet i festtalen och vardagen har inte motsvarat varandra på många år, och det finns inga enkla lösningar på situationen. Jag befarar att detta sänker trovärdigheten i de ändringar som görs i pensionssystemet och att de därför blir svåra att godkänna. Inställningen till äldre arbetstagare ändras långsamt, och helt konkret går det ännu långsammare att få arbetsgivarna att sysselsätta äldre arbetstagare. Jag hoppas att gapet mellan festtalen och verkligheten blir lite mindre när den finländska ekonomin äntligen börjar återhämta sig. Jouni Kempas Chefredaktör Den nya regeringen har sin strategi klar, och nu preciseras och verkställs regeringsprogrammet. Kommun- och reformminister Anu Vehviläinen ser positivt på att kommunerna får större handlingsfrihet. Kommunerna känner själva bäst till sin situation. Den operativa miljön är inte likadan i alla kommuner och ofta går det inte heller att tillämpa samma handlingssätt. Jyrki Katainens regering beslöt att en miljard euro ska användas för att lätta kommunernas uppgifter och skyldigheter. Konsensus råder också om att kommunerna ska ges större handlingsfrihet, säger minister Vehviläinen. Under kommunminister Henna Virkkunens period beräknades kommunerna ha 535 uppgifter och närmare tusen skyldigheter. Under de senaste åren har antalet uppgifter ökat ytterligare. Enligt det nya regeringsprogrammet kommer antalet uppgifter och skyldigheter inte att öka. Äntligen i fred! Pensioneringen är en personlig sak för många och chefens frågor kan kännas pinsamma. I Idensalmi utvecklades med tanke på detta ett verktyg som cheferna kan använda vid utvecklingssamtalen. När arbetstagaren börjar närma sig slutet av yrkeskarriären är det viktigt att arbetsgivaren vet hur arbetstagaren mår och har en uppfattning om arbetsförmågan och den ungefärliga tidpunkten för pensioneringen. Vi vill i första hand garantera arbetstagarens ork i arbetet när yrkeskarriären går mot sitt slut. När vi känner till arbetstagarens situation kan vi bistå med rätt typ av stöd vid behov, konstaterar Idensalmi stads personalchef Sinikka Laatikainen. Uppgifterna hjälper också vid personalplanering. Rekryteringen och inskolningen kan inledas i tid om pensioneringen har diskuterats. Det är framför allt viktigt med tanke på dem som blir kvar på arbetsplatsen att de inte behöver arbeta länge med underbemanning, fortsätter Laatikainen. I Idensalmi har man tagit fram anvisningar som chefen kan använda som verktyg vid diskussioner med personer som är nära pensionsåldern. Anvisningarna omfattar bland annat frågor som gäller slutet av karriären. Anvisningarna används i utvecklingssamtal på samma sätt på alla organisationsnivåer varje år efter att arbetstagaren fyllt 60 år. Elli Kettunen har fyllt 60 år i år och i maj hade hon sitt första utvecklingssamtal med chefen enligt den nya modellen. Vi gick igenom alla frågor ganska fort eftersom det inte hade gått så lång tid sedan det föregående samtalet. Vi antecknade min och min enhets aktuella situation, berättar Kettunen. Hon har för avsikt att fortsätta arbeta ännu tre år. Kettunen är daghemsföreståndare och chef också själv, och hon anser att anvisningarna behövs. Anvisningen omfattar alla olika sätt som kan användas för att främja ork i arbetet. Det här är ett fysiskt tungt arbete. Det är viktigt att veta hur arbetstagarna kan stödas för att de ska kunna arbeta fram till pensionsåldern eller åtminstone så länge som möjligt. Flexibilitet i arbetstiden är en möjlighet. De som närmar sig pensionsåldern får också oftare passa barnen vid middagsvilan. Då kan de vila fötterna och slipper bullret, berättar Kettunen. TEXT SARI ALHAVA KOMMUNERNA FÅR FRIARE händer att ordna sina tjänster och tillämpa bestämmelserna. Man bör dock vara noga med att inte tillämpa hur som helst. Servicen måste ordnas så att människornas jämlikhet iakttas. Handlingsfriheten kan till exempel betyda att man inte har några exakta bestämmelser om gruppstorlekar, det vill säga antalet elever per klass eller antalet barn i dagisgrupper, eller om dimensionering av personal. Spelrum behövs eftersom också gruppens sammansättning är av betydelse, säger Vehviläinen. Hon anser att kommunerna också kan samarbeta för att tillsammans ta fram kreativa lösningar. Knappast någon kommun vill till exempel stänga sitt bibliotek som är en av de viktigaste kulturtjänsterna, men materialet kunde vara gemensamt för flera kommuner. Jag anser att det är viktigt att kommunerna också själva skapar egna modeller, är innovativa och provar på nya verksamhetssätt. Till exempel färdtjänsterna kan kostnadsmässigt ordnas effektivare i fråga om FPA:s, social- och hälsovårdssektorns och utbildningssektorns transporter. DEN FRIARE STYRNINGEN i enlighet med regeringsprogrammet innebär enligt Vehviläinen inte att man helt struntar i bestämmelserna. I stället för strikt reglering är det viktigast att se på resultaten och på hurdana tjänster som erbjuds och inte främst tänka på hur kommunen har ordnat den jämlika servicen för sina invånare. Det kommunala självstyret är betydande. Vehviläinen ser det som mycket viktigt och anser att det måste respekteras. Till exempel kommunsammanslagningar ska inte vara obligatoriska utan de ska grunda sig på frivillighet. Kommunerna står inför nya tider: deras roller och uppgifter kommer att ändras när social- och hälsovårdstjänsterna ordnas i större enheter. Nu gör man klokt i att fundera på kommunernas roll i framtiden, då de inte längre är grundservicekommuner. Kommunerna är kanske på och 2030-talet mer som organisationer som sörjer för livskraften i regionen och som ser till att kommunen är attraktiv ur näringslivets och företagens synvinkel. Kommunerna ordnar också kultur- och fritidstjänster, visionerar minister Anu Vehviläinen. Jag utmanar kommuninvånarna och beslutsfattarna att fundera på det här! Hemorten är en viktig identitetsfråga för människor. Den egna ortens identitet behöver inte försvinna trots att uppgifterna och kommungränserna ändras. Själv är jag hemma från det nuvarande Joensuu. Där har flera kommunsammanslagningar ägt rum under de senaste åren. De som är hemma från Kiihtelysvaara är till sin identitet fortfarande Kiihtelysvaarabor. Där har man inrättat ett sockenråd som stöder invånarnas lokala identitet och uppmuntrar till initiativ för att utveckla hembygden. TEXT HELINÄ HIRVIKORPI / BILD CARL BERGMAN 28 KEVA KEVA 29

16 Keva på svenska. Keva på svenska. tjänst efter 1992 och därför inte har någon personlig pensionsålder. I samband med reformen 2005 sjönk den allmänna pensionsåldern från 65 till 63 år. SJUKSKÖTARE KAISA KEKKI, 29, arbetar i ett fysiskt tungt arbete som operationssalsskötare på Barnkliniken. Jag kan väl tänka mig att fortsätta jobba som sjukskötare fram till pensionsåldern. Just nu arbetar inhoppare som är närmare 70 år hos oss. Det är med andra ord möjligt förutsatt att jag håller mig frisk. I sjukskötarens arbete står man mycket, går av och an och lyfter patienter. Jourtjänstgöring är särskilt belastande. Kekki anser ändå inte att arbetet är psykiskt tungt. Barnen tillfrisknar oftast bra och de är underbara patienter som har en fin inställning till sin sjukdom. Pensionssystemet hinner sannolikt ännu ändras innan Kaisa Kekki når sin pensionsålder som Pensionsskyddscentralens räknare nu uppskattar till 67 år 5 månader. Det är svårt att på ett realistiskt sätt bedöma den kommande arbetsförmågan eller hur man orkar i arbetet. Vid behov kan belastningen minskas. att bevara förhållandet mellan pensionsoch arbetstiden på samma nivå som Om den förväntade livslängden blir längre kommer den nedre gränsen för pensionsåldern från och med 2030 att höjas årligen med högst två månader. Ungdomsarbetsledare i Tölö församling Mikko Saari, 46, bekymrar sig inte över det. Enligt Pensionsskyddscentralens räknare är hans uppskattade pensionsålder 65 år 9 månader. Sist och slutligen är det fråga om relativt korta perioder. Jag förstår väl att pensionsåldern måste höjas på grund av de eländiga statsfinanserna. Det blir en kamp mot väderkvarnar om inga drastiska beslut fattas nu. TEXT SARI ALHAVA / BILDER CARL BERGMAN Hur länge måste vi snart arbeta före pensionen? Riksdagen behandlar förslaget om pensionsreformen på hösten och målet är att höja pensionsåldern. Reformen inverkar till exempel på framtiden för många bibliotekssekreterare, sjukskötare och ungdomsarbetsledare. Bibliotekssekreterare Leena Nordman, 62, har följt noga med pensionsreformen i den offentliga sektorn. Det finns en hel del att tänka på när pensionsåldern närmar sig och hon är självfallet intresserad av hur reformen inverkar på hennes eget liv. Pensionsreformen inom den offentliga sektorn är i linje med pensionsavtalet inom den privata sektorn, och pensionsåldern kommer att stiga stegvis. Nu är den nedre åldersgränsen för ålderspension 63 år. Bestämningen av pensionsåldern ändras för personer födda 1955 och senare, vilket betyder att Nordmans pensionsålder inte kommer att ändras. Pensionsåldern är i motsats till intjänade pensioner ingen förvärvad rättighet förrän den uppnås. Människorna måste ändå kunna förbereda sig i tid när det är fråga om så här stora saker, säger regeringsrådet Erik Strömberg på social- och hälsovårdsministeriet. Lagförslaget behandlas i riksdagen på hösten och lagen är avsedd att träda i kraft från ingången av De som är födda 1955 fyller 63 år 2018, och deras pensionsålder är 63 år 3 månader. De som är födda 1956 har ett år mer på sig att förbereda sig och deras pensionsålder stiger med sex månader, säger Strömberg om logiken i reformen. Pensionsåldern höjs alltså alltid med tre månader per årsklass tills pensionsåldern är 65 år. Personer födda 1962 är den första årsklassen vars pensionsålder är 65 år. Många som arbetar inom den offentliga sektorn har emellertid en pensionsålder på cirka 65 år redan nu. Omkring anställda som är födda före 1960 och som har arbetat länge i den offentliga sektorn har ännu en personlig pensionsålder. Till exempel Erik Strömbergs personliga pensionsålder är 64 år 4 månader. Dessa personliga pensionsåldrar som är högre än den allmänna åldersgränsen ändras inte. Leena Nordman har arbetat i statlig tjänst på Helsingfors universitets bibliotek sedan 2002 och hennes pensionsålder har på pensionsutdragen varit exakt 65 år. Det senaste pensionsutdraget innebar dock en överraskning eftersom pensionsåldern hade sjunkit till 63 år. Jag var helt förundrad över det och ringde till Keva, berättar hon. Det visade sig att den lägre pensionsåldern beror på att hon hade trätt i statlig PENSIONSÅLDERN HAR i reformen bundits till den förväntade livslängden. Syftet är IT-systemen uppdateras IT-direktör Paula Sivunen uppskattar att ändringarna i Kevas IT-system kostar knappa 1,5 miljoner euro. Pensionsreformen 2017 är en komplicerad helhet som kräver flera ändringar i IT-systemen. Kostnaderna för IT-ändringarna i arbetspensionssystemet uppskattas uppgå till totalt cirka 20 miljoner euro. Summan gäller hela arbetspensionsbranschen och hänför sig främst till de system som upprätthålls av Arek Ab. Arbetspensionsbolagens egna kostnader är mindre. Uppskattningen är preliminär och grundar sig på de ändringar som nu är kända. Beloppet preciseras när regeringens proposition till riksdagen med förslag till ändring av arbetspensionslagstiftningen blir slutligt antagen och definitionerna av IT-ändringarna bli klara. Kevas andel av kostnaderna för IT-ändringarna är cirka 1,2 1,5 miljoner euro. Den arbetsinsats som ändringarna kräver på Keva är uppskattningsvis dagsverken. Keva har cirka 50 IT-anställda. En betydande del av pensionsbolagens verksamhet grundar sig på datasystem. Ändringsarbetet är rätt betydande. Det fördelar sig mellan arbetspensionsbranschens gemensamma datasystem som upprätthålls av Arek Ab och Kevas egna system, preciserar Kevas IT-direktör Paula Sivunen. Centralt underhåll för gemensamma IT-system i arbetspensionsbranschen betyder kostnadsfördelar för hela branschen. Till exempel de ändringar som hänför sig till beräkningen av pensionerna kan göras på en gång i hela branschens gemensamma system. Arek startade sin verksamhet för drygt tio år sedan. De datasystem som underhålls och utvecklas hos Keva är bland annat sådana system som hänför sig till handläggning, utbetalning och finansiering av pensioner samt webbtjänsterna för personkunder och arbetsgivare, säger Paula Sivunen. Arbetspensionsreformen för med sig ett helt nytt pensionsslag: partiell ålderspension. Det nya pensionsslaget är den största utmaningen vid reformen. Handläggningen och beräkningen av det nya pensionsslaget måste byggas in i datasystemen helt från noll. TEXT HELINÄ HIRVIKORPI 30 KEVA KEVA 31

17 20 vuotta sitten TULEVIEN ELÄKEKUSTANNUSTEN KANNALTA keskeinen kysymys on, missä iässä henkilöstö jää eläkkeelle, ei vanhuuseläkeikä. Viimeksi tehtyjen eläkeratkaisujen peruste onkin saada henkilöstöä pysymään työelämässä aikaisempaa pidempään. Henkilöstöpäällikkö, varatuomari Pekka Palola, Kuntien eläkevakuutus 3/1995 Nyt ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEENA on pidentää työuria, jotta eläkkeet tulisivat jatkossakin maksetuiksi työtätekevien rahoilla. Keva-lehti 3/2015

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN www.keva.fi 3-15 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot