3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN"

Transkriptio

1 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA S. 27 ANU VEHVILÄINEN VAPAAMPI TULEVAISUUS Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule.

2 Pääkirjoitus. Sisältö. Puheet ja arki eivät kohtaa Laskelmien ja tutkimusten mukaan on selvää, että työuria pitää pidentää. Yksi keino on nostaa vanhuuseläkkeen ikärajaa. Vuonna 2017 voimaan tulevan uudistuksen myötä eläkeikä nouseekin asteittain. En muista kuulleeni, että työurien pidentämistä olisi kukaan viime aikoina vastustanut juhla- tai muissa puheissa. Aivan toisenlaisia keskusteluja käydään työpaikoilla. Vaikuttaa siltä, että kun paineet tehostamiseen ja säästämiseen johtavat henkilöstön vähentämiseen, monet pitävät parhaana ja pehmeimpänä keinona Eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. vanhimpien työntekijöiden siirtymistä tai siirtämistä eläkkeelle. Kuntien ja valtion leipä on tuntunut turvatummalta kuin yksityisellä sektorilla, mutta Kevan tutkimusten mukaan usko turvallisempiin julkisen sektorin työpaikkoihinkin murenee hiljalleen. Yt-neuvottelujen tuoksinassa kuusikymppiset ja vähän nuoremmatkin työntekijät tuntevat olonsa epävarmaksi luvun lamavuosina työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi merkittävästi, ja myöhemmin talouden nousun myötä hakemusten määrä jälleen väheni. Ehdottavatko työnantajat iäkkäille työkyvyttömyys- tai muita eläkejärjestelyjä jälleen 2010-luvun puolivälissä ja toistuuko hakemuspiikki? Toisaalta työkaverit kyselevät 60-vuotisjuhliaan lähestyviltä etkö jo haluaisi viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa ja eikös sinulla ole jo asuntolainat maksettuina. Vaatii vähintäänkin pientä itsepäisyyttä, että tässä tilanteessa haluaa jäädä vielä muutamaksi vuodeksi tehostettuun organisaatioon. KANNEN KUVA Carl Bergman kuvasi Anu Vehviläisen JULKAISIJA Keva (33. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Jouni Kempas, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Eläköitymisen tai eläkkeelle siirtämisen houkuttelevuus vaikuttaa arkiseen kielenkäyttöömmekin: eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. Monet todella nauttivat sosiaalisesti hyväksytystä vapaudestaan, ja eläke tuntuu ansaitulta kiitokselta tehdystä työstä. Työttömyys sitä vastoin voi merkitä ihmiselle ajatusta, että hänet on yksilönä suljettu työn, työmarkkinoiden ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Työuria on vaikea pidentää ja ikääntyneiden arvostusta ja halua jatkaa työssä lisätä, jos työtä ei ole. Juhlapuheiden ja ihmisten arjessa kokeman välinen ristiriita on kestänyt vuosia, eikä sitä voi helposti poistaa tai edes vähentää. Pelkään, että ristiriita voi nakertaa eläkejärjestelmän muutosten uskottavuutta ja sitä kautta muutosten hyväksyttävyyttä. Asenteet ikääntyviä työntekijöitä kohtaan muuttuvat hitaasti, ja asennemuutokset aiheuttavat muutoksia käytännössä eli avaavat työmahdollisuuksia ikääntyneille vielä hitaammin. Toivon, että puheet ja ihmisten kokema arki alkavat lähestyä toisiaan, kun Suomen talous vihdoin lähtee kasvuun. Jouni Kempas Päätoimittaja Keva: Frederik Forssell, Roman Goebel, Jouni Kempas, Leena Kymäläinen, Tero Manninen, Marjatta Ollila ja Ulla Palmroos Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 12 Vaikuttaja Kuntaministeri Anu Vehviläinen uskoo, että tulevaisuuden kunta voisi olla enemmän elinvoimaisuuden ja vetovoiman moottori kuin peruspalveluautomaatti. Joka tapauksessa kunnan tehtävät muuttuvat ja toimintavapaus lisääntyy. 2 PÄÄKIRJOITUS 4 SUOMEN KUVIA. Aamulenkki. 6 OTTEITA. Kevan sijoitukset tuottivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvin. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan. Kuntajohtajat somettavat työssään. Kevan työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tuntee kuntien henkilöstöpalvelutarpeet. Pelastuslaitosten työhyvinvointi myötätuulessa. Karoliina Kiuru lakiasianjohtajaksi. 22 KEVA. It-johtaja Paula Sivunen kertoo, että eläkeuudistuksen takia Kevan tietojärjestelmiä pitää muuttaa melkoisesti. 24 ELÄMÄÄ ARJESSA. Ekonomi Sami Sipilä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtaja ja harvinaisuus kunta-alalla. 26 KOMMUUNISTI ihmettelee kreikkalaista eläkejuttua. 27 KEVA PÅ SVENSKA. Ledaren. I Idensalmi används ett nytt program för planering av pensioneringen. Kommunminister Anu Vehviläinen gläder sig över kommunernas nya handlingsfrihet. Pensionsreformen förlänger yrkeskarriärerna för att pensionerna också framöver ska kunna betalas med arbetstagarnas pengar. Pensionsreformen kräver betydande ändringar i Kevas datasystem. 16 Reportaasi Eläkeiän alaraja nousee. Tavoitteena on pidentää työuria, jotta eläkkeet maksettaisiin jatkossakin työtätekevien rahoilla. Se vaikuttaa muun muassa kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän eläkeikään. PALSTAT 6 LUOTTAMUKSELLA. Työterveyslaitoksen Antti Koivula korostaa työntekijän arvoa monimutkaisten asioiden ratkaisijana. 9 NÄIN SEN TEIMME. Iisalmessa ikäohjelma auttaa eläkkeelle siirtymisen suunnittelussa. 10 MITEN ON? Hannele Kantanen kertoo, nostaako kuntoutus eläkeikää. 11 TUTKITUSTI. Kuntajohtajien hyvinvointi tutkittiin. 2 KEVA KEVA 3

3 Suomen kuvia. Suomen kuvia. Aamulenkki Haukiputaan Pallon jalkapalloilijat tekevät aamulenkkiään Oulujoen varrella. He valmistautuvat illan otteluun Rovaniemen FC Santa Clausia vastaan. Tämä Lasaretinsaari on yksi Oulun hienoimpia paikkoja ja vain noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Ennen vanhaan tässä kuohusi vapaa Merikoski, mutta se padottiin jo 1940-luvulla. Oulu on merenrantakaupunki, vaikkei sitä aina muisteta Oulujoki johdattaa lopulta avomerelle. Illan peli päättyi 8 1 Haukiputaan Pallon voittoon, joten aamulenkki Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimaisemassa kannatti. Valokuvaaja Kai Tirkkonen, Oulu 4 KEVA KEVA 5

4 Luottamuksella. Otteita. Rohkeasti työhyvinvoinnin tukena Meillä ei ole enää yksinkertaisia töitä, vaan ihmisten pitää oppia nopeasti paljon ja hallita monimutkaisia asioita. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena, sanoo Työterveyslaitoksen uusi pääjohtaja Antti Koivula. Miksi työssäjaksaminen ja työterveys ovat tärkeitä teemoja? Kaikki lähtee hyvinvoivasta ja motivoituneesta työntekijästä. Suomessa työväestö on keskimäärin vanhempaa kuin muualla, joten meidän on erityisen tärkeää huolehtia ikääntyvien työkyvyn ja -ilon säilymisestä. Mitä on jo saavutettu ja mitä vielä tehtävänä? Tilastojen valossa on menty eteenpäin: muun muassa työtapaturmien määrät ovat vähentyneet. Mutta uusia haasteita tulee. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena eikä kutakin erikseen. Millainen on työhyvinvointijohtamisen tulevaisuus? Yksilön arvo monimutkaisten asioiden ratkaisijana kasvaa koko ajan. Uskon, että kaikki työntekijät tuntevat parhaiten oman työnsä, ja siksi he ovat parhaita ihmisiä vastaamaan oman työnsä johtamisesta. Johtajien tehtävänä on edellytysten luominen ja työntekijöiden tukeminen. Meillä on oltava kyky nähdä uudella tavalla ja rohkeutta tehdä asioita ajoissa. Samalla on hyväksyttävä, että matkan varrelle osuu epäonnistumisiakin. Kuinka hallitusohjelma vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämisen raameihin? Tämä syksy ratkaisee pitkälti suunnan. Meillä on poikkeuksellisen paljon päätettävää. Yhteiskuntasopimuksen piti sisältää monia työelämän ja työhyvinvoinnin elementtejä, kuten eläkeasioita, työterveyshuoltoa, työaikaa ja kuntoutuslinjauksia. Monet työelämää kehittävät systeemimme on viritetty suurten yritysten tarpeisiin. Suomi vastaa kasvuhaasteeseen melko varmasti yrittäjyyden, start-up:ien ja pkyritysten voimin. On mietittävä, miten työsuojelu, työterveyshuolto ja työhyvinvointi kehitetään vastaamaan näiden kasvua edistävien ryhmien tarpeita. Muutamankin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta, jos ihminen ei selviä töistään tai työilmapiiri on huono, huomauttaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Miten työaikojen pidentäminen vaikuttaa työhyvinvointiin? Muutamien tuntien muutokset viikkotyöajoissa eivät ole useimmille kriittisiä, mutta jotkin erityisryhmät, kuten pienten lasten vanhemmat ja osatyökykyiset, tarvitsevat tukea. Jos työhyvinvointi ei ole kunnossa esimerkiksi ihminen ei selviä töistään, yksikössä on huono työilmapiiri tai esimieheltä ei saa tukea - neljänkin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta. Toisaalta monet tekevät ylitöitä mielellään, kun työ vie mukanaan. Pitäisi varmistaa, että ihmiset lepäävät riittävästi. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO TÖRRÖ Keva onnistui hyvin sijoituksissaan KEVAN SIJOITUKSET TUOTTIVAT vuoden ensimmäisellä puoliskolla 6,6 prosenttia, mikä on erittäin hyvä saavutus epävakailla markkinoilla. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 44,9 miljardia. Euromääräinen tuotto oli 2,8 miljardia. Paras tuotto tuli osakkeista ja osakerahastoista, peräti 13,6 prosenttia. Korko sijoitusten tuotto oli 1,8 prosenttia ja kiinteistösijoitusten 3,5 prosenttia. Keva myi riskipitoisia sijoituksiaan alkuvuoden aikana, minkä seurauksena likvidien varojen määrä oli kesäkuun lopussa ennätysmäisesti yli neljä miljardia. Alkuvuoden myynnit vähentävät menetyksiämme osakekurssien laskiessa, kertoo sijoitusjohtaja Ari Huotari. Hän kuvailee vuoden alkukuukausia suorastaan epätodellisen suopeaksi sijoittajille. Siksi olikin perusteltua myydä osa sijoitussalkusta. Kertynyt käteiskassa, joka on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin Kevan sijoitushistoriassa, mahdollistaa tarvittaessa tarttumisen nopeasti uusiin, hyviin sijoituskohteisiin. Huotarin mukaan Keva pyrkii edelleen lisäämään kiinteistöjen osuutta sijoitussalkussaan. Tällä hetkellä niiden osuus on noin kuusi prosenttia. Epävarmassa taloustilanteessa kiinteistöt tarjoavat vakaata kassavirtaa ja inflaatiosuojaa, Huotari perustelee. Suomen taloustilanne näyttää nyt kehnolta ja saattaa vielä heiketäkin, mutta Huotarin mukaan se ei vaikuta isommin Kevan sijoituksiin, koska kiinteistöjä lukuun ottamatta niiden painopiste on muualla kuin kotimaisissa kohteissa. Kevan sijoitusvarallisuudesta korkosijoitusten osuus oli kesäkuun lopussa 44,2 prosenttia, osakkeiden ja osakerahastojen 36,5, kiinteistösijoitusten 6,3, pääomasijoitusten ja noteeraamattomien sijoitusten 6,2, hedge-rahastojen 6,2 ja hyödykesijoitusten 0,6 prosenttia. Kuntajohtaja somettaa KEVAN LUVUT Joka neljäs kuntajohtaja hyödyntää sosiaalista mediaa omassa johtamisessaan. Eniten sitä käyttävät naiset, nuoret ja suurten kaupunkien johtajat. Sosiaalisen median avulla kuntajohtaja saa pidettyä yllä aktiivista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa ja tiedotettua kunnan asioista. Myös oman johtamisen näkyväksi tuominen ja henkilöbrändin kehittäminen luonnistuvat somessa. Haasteeksi muodostuu helposti se, että sosiaalisen median kautta on vaivatonta antaa julkista kansalaispalautetta ja sen läpikäyminen kuormittaa. Kuntajohtajien suhdetta sosiaaliseen mediaan tarkasteltiin osana Kevan ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamaa Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimusta henkilöä siirtyi tammi-kesäkuussa vanhuuseläkkeelle kunnan, valtion tai kirkon palveluksesta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64 -vuotiaana. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan Noin kuntatyöntekijän työnantaja vaihtuu soteuudistuksen myötä. KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT eivät jatkossa enää tuota sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja, ehdottaa sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen sekä itsehallintoalueiden perustamiseen perehtynyt selvityshenkilötyöryhmä. Tehtävät siirtyvät perustettaville itsehallintoalueille. Tämä merkitsee mittavaa omaisuuden ja henkilöstön siirtoa pois kunnilta. Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Ehdotuksen mukaan itsehallintoalueen henkilöstön asemaan, palvelussuhteen ehtoihin sekä eläketurvaan ja eläkejärjestelmään olisi perusteltua soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säädöksiä. Eläkevakuutukset tulisi hoitaa keskitetysti Kevassa, eli samoin kuin jos henkilöstö pysyisi kunnan palveluksessa, sanoo selvitystyöryhmän puheenjohtaja, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Ehdotettu ratkaisu vaatii muutoksia lainsäädäntöön, mutta kyseessä on kuntatalouden ja eläkejärjestelmän vakauden kannalta erittäin tärkeä asia. Työnantajan muutos koskee lähes puolta KuEL-vakuutetuista. Jos näin iso osa eläkevakuutetuista siirtyisi muualle, vaikutus kuntatalouteen olisi dramaattinen jo kertyneiden eläkevastuiden kannalta, Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö kommentoi. On hienoa, että Pöystin johtama työryhmä on ottanut huomioon tämän näkökulman. Se osoittaa, että työryhmä on tehnyt tarkkaa ja harkittua työtä. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVA CARL BERGMAN 6 KEVA KEVA 7

5 Otteita. Näin sen teimme. Jotta töissä voitaisiin hyvin Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tietää, millaista tukea kuntien henkilöstöpalvelut tarvitsevat. Kun Satu Haapakoski, 43, työskenteli Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluissa, hän osallistui Kevan järjestämiin työpajoihin ja seminaareihin. Mielen perukoille jäi muhimaan, että tekevätpä he mielenkiintoista työtä. Kun Kevassa avautui viime syksynä työelämäasiantuntijan pesti, Haapakoski tiesi sen olevan häntä varten. Työhyvinvoinnin asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Tällä hetkellä kirjoitan työn ohella työoikeudellista gradua, jonka aiheena on työnantajan oikeudelliset velvoitteet työurien pidentämisessä. Olen saanut työpaikalta paljon ideoita ja inspiraatiota, Haapakoski kertoo. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalipyskologi. Tänä syksynä hän valmistuu myös hallintotieteiden maisteriksi. Haapakoski työskentelee Työelämäpalvelut-yksikön kehittämistiimissä. Hänen vastuullaan on erityisesti aktiivisen tuen toimintatapa, siihen liittyvä kehittäminen ja konsultaatio asiakasorganisaatioihin päin. Aktiivisen tuen toimintatapa tarkoittaa tapaa, jolla organisaatiossa johdetaan työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Eli mitä esimiehet ja työyhteisöt tekevät, jotta ihmiset viihtyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Olemme kehittäneet työpaikoille myös aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalun, joka julkaistaan netissä. Minä konsultoin tarvittaessa, jotta organisaatio pääsee eteenpäin. Yksikön asiakkaita ovat kaikki kunnat, kaupungit, kirkko ja Kela. Haapakosken viimeisin isompi projekti oli Oulun hiippakunnan seurakuntien kehittämishanke, joka vei hänet useaan otteeseen Ouluun kehittämisryhmän tapaamiseen. Palveluun kuului myös seurakuntien esimiesten valmennusta. Työelämäasiantuntijat tekevät myös työhyvinvointikyselyjä. Ne ovat laajoja puolen vuoden kehittämishankkeita, joihin haetaan kaksi kertaa vuodessa. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA CARL BERGMAN Pelastuslaitokset myötätuuleen Pelastuslaitosten työhyvinvointi- ja turvallisuusasiat ovat saaneet uutta pontta. Sisäasiainministeriön asettaman valtakunnallisen yhteistyöelimen tehtävänä oli noin neljän vuoden aikana laajasti tarkastella pelastuslaitosten työturvallisuus- ja työterveysasioita sekä pohtia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Suuntaviivoja vedettiin ja toimintamalleja rakennettiin. Nyt on luotu hedelmällinen pohja toimivien käytäntöjen rakentamiseen yhdessä. Merkittävintä on, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolet sitoutuvat pelastuslaitosten työhyvinvoinnin edistämiseen, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, yksi yhteistyöelimen jäsen. Projektin tärkeä osa, työhyvinvointikysely toteutettiin toissa keväänä. Sen tavoitteena oli saada valtakunnallisesti tietoa pelastuslaitosten henkilöstön, kuten palomiesten ja ensihoitajien työhyvinvoinnista. Pelastuslaitosten työntekijät kokevat vastausten perusteella työssään vahvuuksina muun muassa osaamisen, työn tavoitteiden selkeyden, sitoutumisen, hyvän fyysisen ja henkisen kunnon sekä työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon. Kehittämistä olisi esimerkiksi johtamisen avoimuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, työuran kehittymismahdollisuuksissa ja työhyvinvoinnissa. Huolta herätti pelko, ettei pääsisi terveenä eläkkeelle. Kyselyssä selvisi, että pelastuslaitosten työhyvinvointia pitää pilkkoa pienempiin paloihin. Eri osa-alueita edistetään keskenään täysin erilaisin työkaluin. Siksi muodostettiin työryhmiä, jotka pureutuivat kukin yhtä tiettyä asiantuntijuutta vaativiin kysymyksiin, Forsman-Grönholm luonnehtii. INFOKIERTUE ELÄKEUUDISTUKSESTA Keva järjestää vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta kertovan infokiertueen ensi vuoden tammi toukokuussa. Eläkeuudistusinfoja järjestetään ympäri Suomen, yhteensä 60 suomenkielistä ja 10 ruotsinkielistä tilaisuutta. Lisää tietoa: (Tapahtumat) Terveenä ja tyytyväisenä eläkkeelle Eläkkeelle siirtyminen on monelle henkilökohtainen asia. Siksi Iisalmessa kehitettiin esimiesten työkalu kehityskeskusteluihin. Työuran loppupuolella työntekijän työkyky ja hyvinvointi sekä työuran summittainen kesto ovat työnantajalle tärkeitä tietoja. Ensisijaisesti haluamme huolehtia työntekijän jaksamisesta työuran loppuvaiheessa. Kun tiedämme, missä mennään, voimme tarjota juuri oikeanlaista tukea tarvittaessa, toteaa Iisalmen kaupungin henkilöstöpäällikkö Sinikka Laatikainen. Tiedot auttavat myös henkilöstösuunnittelussa. Rekrytointi ja perehdytys pystytään aloittamaan ajoissa, kun eläköitymisaikeet tiedetään. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan ilmoitus eläkkeelle jäämisestä voidaan tehdä työnantajan näkökulmasta melko myöhään. Töihin jäävien työntekijöiden jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei jouduta toimimaan pitkiä aikoja vajaamiehityksellä, Laatikainen jatkaa. IISALMESSA ON LAADITTU Lähellä eläkeikää -ohjeistus esimiehen työkaluksi. Siinä on muun muassa kysymyksiä työuran loppupuolelta. Ohjeistusta käytetään kehityskeskusteluissa tasapuolisesti kaikilla organisaatiotasoilla joka vuosi siitä lähtien, kun työntekijä täyttää 60 vuotta. Utelut työkyvystä ja eläkesuunnitelmista eivät siis tule kenellekään yllätyksenä, sillä samat kysymykset esitetään kaikille. Tänä vuonna 60 täyttänyt Elli Kettunen keskusteli toukokuussa esimiehensä kanssa ensimmäistä kertaa uuden mallin mukaisesti. Kävimme asiat aika nopeasti läpi, koska edellisestä kehityskeskustelusta ei ollut kulunut kauan. Kirjasimme minun ja työyksikköni tämän hetken tilanteen, Kettunen sanoo ja kertoo jatkavansa työuraansa näillä näkymin vielä kolme vuotta. Kettunen on päiväkodin johtajana itsekin esimies ja pitää ohjeistusta tarpeellisena. Elli Kettunen, 60, aikoo jatkaa työuraansa vielä 3 vuotta. Henkilöstöjohtaja Sinikka Laatikainen kertoo, että Iisalmessa halutaan ihmiset terveenä eläkkeelle. Tähän on koottu hienosti kaikki työssä jaksamista edistävät keinot. Tämä työ on fyysisesti raskasta. On tärkeä tietää, miten työntekijää voi tukea, että hän pystyisi tekemään töitä eläkeikään saakka tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. Työaikajoustot ovat mahdollisia. Olemme myös antaneet eläkeikää lähestyville enemmän päiväunille nukuttamisvuoroja, jolloin pääsee lepuuttamaan jalkoja ja olemaan meluttomassa tilassa. Olemme lisäksi siirtäneet heitä isompien lasten ryhmiin, joissa ei ole niin paljon nostamista, Kettunen kertoo. ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on ainutkertainen, herkkäkin tapahtuma. Haluamme kunnioittaa selkeällä toimintamallilla työntekijää ja hänen työuraansa. Tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä lähtee meiltä eläkkeelle terveenä ja tyytyväisenä, Sinikka Laatikainen sanoo. Lähellä eläkeikää -ohjeistus on osa huhtikuussa käyttöön otettua Iisalmen ikäohjelmaa. Siinä käsitellään laajemmin ikäjohtamista eli eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottamista työpaikalla. Ohjelma kattaa koko työuran: työelämään astuminen, erilaiset haasteet sekä kriisit työvuosien varrella ja vanhuuseläkkeelle jääminen. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO ANTIKAINEN IISALMEN OHJEISTUS LÄHELLE ELÄKEIKÄÄ Eläköitymisen pelisäännöt ovat esimiehen työkalu kaikkien yli 60-vuotiaiden työntekijöiden vuosittaisissa kehityskeskustelussa. Tarkoitus on selvittää, mitä tukea työntekijä tarvitsee työssä jaksamiseen, ja milloin voi olla tarve rekrytoida uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Työyhteisöstä nousi esiin neljä kehitysaluetta, jotka haluttiin ohjelmaan: työkyvyn ylläpitäminen, henkilöstön osaaminen, työn ja työajan joustot sekä työyhteisön kehittäminen. Ikäohjelman tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi, sairauspoissaolojen vähentäminen, resurssien riittäminen palvelujen tuottamiseen ja kuntalaisten palvelujen joustavuus. 8 KEVA KEVA 9

6 Otteita. Tutkitusti. Ota yhteyttä asiakaspäällikköösi KEVASSA JOKAISELLA työnantajaasiakkaalla on oma asiakaspäällikkö, johon voi olla yhteydessä kaikissa asioissa. Asiakkaiden on sujuva toimia Kevan kanssa, kun tuttu asiakasvastaava hoitaa asioita. Palvelu nopeutuu, kun ei tarvitse pohtia, minne päin Kevaa missäkin asiassa tarvitsee olla yhteydessä, kertoo asiakkuuspäällikkö Jaana Kekäläinen. Yleisimmin asiakaspäällikön kanssa käydään läpi eläkemaksuihin vaikuttavia asioita, yhtiöittämisiä, työkykyj ohtamista ja Kevan tarjoamia palveluja. Uudet asiakkaat saavat perehdytystä Kevassa asioimiseen. Kaikissa asiakasorganisaatioissa ei pystytä käymään, mutta tarkoituksena on, että jokaiseen työnantaja-asiakkaaseen ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Keva on jatkossa yhä aktiivisempi ja asiakkaita aiempaa tarkemmalla korvalla kuunteleva eläketalo. Työnantajan oma asiakasvastaava on osa uutta asiakaskeskeistä ajattelutapaa, jota on rakennettu viime syksystä alkaen. Samalla pyritään parantamaan palvelujen vaikuttavuutta, esimerkiksi suuntaamaan työkykyjohtamista tukevia palveluja asiakkaille, joille ne ovat eniten hyödyksi. Tavoitteena on myös hyödyttää mahdollisimman monia vakuutettuja. Asiakasprosessien ja asiakkuuksien johtamisen jäntevöittämisellä pystymme parantamaan asiakaskokemusta, tarjoamaan palvelujamme yhä vaikuttavammin ja olemaan yhä lähempänä asiakkaita, kertoo Kevan asiakkuustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. miten on? Nostaako kuntoutus eläkeikää? KYSYMYS: Olen ollut kuutisen vuotta osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Täytin keväällä 63 vuotta. Kuvittelin, että voin silloin lopettaa työt ja saan täyden eläkkeen. Mutta mitään ei kuulunut, joten kysyin asiasta ja sain vastauksen, että eläkkeeni muuttuu vanhuus eläkkeeksi vasta noin vuoden päästä. Työpaikallani on ollut muitakin osatyökyvyttömyyseläkeläisiä, ja he ovat päässeet täydelle eläkkeelle 63-vuotiaina. Minulle sanottiin, että oltuani aiemmin kuntoutuksessa eläkeikäni on korkeampi. Miten se voi vaikuttaa, kun kuntoutuksesta on kulunut jo melkein kymmenen vuotta? VASTAUS: Olet todennäköisesti saanut kuntoutuksesi aikana joko kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea ja se todellakin on syynä siihen, ettet saa vanhuuseläkettäsi vielä 63-vuotiaana. Kun työkyvyttömyyseläke alkaa kuntoutusrahan tai kuntoutustuen jälkeen, eläkettä ei lasketa uudelleen vaan se määräytyy ns. entisin perustein. Se tarkoittaa, että eläke on samansuuruinen kuin aiempi kuntoutusetuuskin oli. Näin tehdään, kun eläke alkaa välittömästi kuntoutusetuuden päättyessä tai kuntoutusetuuden päättymisestä on kulunut alle kaksi vuotta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi siinä iässä, joka henkilöllä oli työkyvyttömyyden alkaessa. Kuntoutusraha ja kuntoutustuki lasketaan samoin periaattein kuin työkyvyttömyyseläke. Näin ollen VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa OTK KAROLIINA KIURU on aloittanut työnsä Kevan uutena lakiasiainjohtajana. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtynyttä Anne Perälehto-Virkkalaa. Keva ja eläkeala lakeineen ovat tulleet Kiurulle tutuksi jo vuodesta Edellisessä tehtävässään lakiasianpäällikkönä hän muun muassa osallistui julkisten eläkelakien yhdistämisen ja eläkeuudistuksen valmistelun taustatyöhön. - On tulossa jännittävä syksy. Kiinnostava nähdä, millaisia asioita eläkeuudistuksen ja kuntoutusetuuden alkamisajankohta on määrännyt sinulle sen iän, jossa eläkkeesi muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Ja kun kuntoutusetuus on alkanut ennen vuotta 2006, se on laskettu silloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Vuonna 2005 voimaan tulleen muutoksen mukaan vuonna 2006 tai sen jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä (tai sitä alemmassa ammatillisessa eläkeiässä). Mutta vaikka osatyökyvyttömyyseläke olisi alkanut vuonna 2006 tai sen jälkeen, se saattaa silti olla ns. vanhojen sääntöjen mukainen. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein, se on määräytynyt ensimmäisen päätöksen antamisajankohdan mukaan. Jos on esimerkiksi myönnetty useita määräaikaisia eläkkeitä, se ensimmäinen päätös, jossa eläkkeen määrä on laskettu, saattaa olla useiden vuosien takaa. Jos eläke on määräytynyt entisin perustein, siitä on aina maininta eläkepäätöksessä. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kiuru lakiyksikön johtoon Kevasta annettavan lain eduskuntakäsittelyssä nousee esille, hän pohtii. Kiurun johtama lakiyksikkö palvelee koko Kevaa esimerkiksi eläkelakien tulkinnassa, ja hän osallistuu Kevan toimintaan liittyvien lakien valmisteluun. - Teen läheisesti työtä Kevan johdon ja kaikkien kevalaisten kanssa. Se on yksi tämän uuden tehtäväni parhaista puolista. Kiuru on tutustunut Kevan toimintaan myös Kevan hallituksen, valtuuskunnan ja johtoryhmän sihteerinä. Työ antaa, kantaa ja kuormittaa Kuntajohtaja on tyytyväinen ja vahva työssään, vaikka elämä on tasapainoilua muutoksen, stressin, tekemättömien töiden ja perhe-elämän välillä. Kunnan johtaminen on selvästikin inspiroivaa työtä, sillä usea kuntajohtaja tuntee itsensä vahvaksi, tarmokkaaksi ja innostuneeksi. Työ tuo tyydytystä ja antaa voimavaroja. Tehtävään hakeutuu henkilöitä, jotka nauttivat työskentelystä näköalapaikalla poliittisen vallan ja kuntalaisten välimaastossa. Kuntajohtajana voi oikeasti vaikuttaa asioihin, perustelee Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen, Suomen Kuntajohtajat Ry puheenjohtaja. Kuntajohtajien työkyky ja työtyytyväisyys ovat korkealla, sillä selvästi isoin osa kokee voivansa työssään henkisesti hyvin tai jopa erinomaisesti. Palkkauskin on kunnossa eli tehtävien vaativuus ja siitä saatava korvaus ovat tasapainossa. Tiedot perustuvat elokuussa julkaistuun Kevan ja Suomen Kuntajohtajat Ry:n tutkimukseen. VAAKAKUPISSA TYÖN TUOMAN tyydytyksen kanssa painavat kuormittavat tekijät, joita kyllä riittää kunnan ruorissa. Stressiä kokee reilusti yli puolet. Nyt meneillään olevat sote-uudistukset ja kuntarakenteiden muutokset yhdistettynä julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ovat omiaan lisäämään stressiä. Mutta paineita pitää tässä työssä sietää, Tyrväinen huomauttaa. Kuntajohtaja viipyy työssä keskimäärin 49,5 tuntia viikossa, mutta silti tekemättömät työt tuntuvat kasaantuvan. Samaan aikaan monella on tunne siitä, että kotiasioita tulee laiminlyötyä päivittäin. Kuntajohtaja on käytännössä aina töissä. Hän elää jatkuvasti läsnä kuntalaisten arjessa, oli virka-aika mikä tahansa, Tyrväinen kertoo. PERHE ON KUNTAJOHTAJAN tärkein tukija, vaikka sille ei aina liikekään aikaa. Myös kunnan hallituksen puheenjohtaja, johtoryhmän jäsenet, ystävät ja toiset kuntajohtajat kuuluvat tukiverkostoon. Lisäksi etenkin poliittiset päättäjät ovat tärkeä viiteryhmä. Kaikkein eniten kuntajohtajan työtä tukisi avoin keskustelu johtavien poliitikkojen kanssa, Tyrväinen kiteyttää. Kaksi kolmesta kuntajohtajasta käy kehityskeskusteluja esimiehensä, kuten kunnan hallituksen tai valtuuston puheenjohtajan, kanssa. Keskustelujen koetaan vastaavan tarpeita ja odotuksia. Kahdella kolmesta on johtajasopimus, jossa määritellään ehtoja työtehtäviin, palkitsemiseen ja irtisanomiseen. Kehityskeskustelut ovat tärkeitä. Niihin pitää liittää tuloskeskustelu eli sen läpikäyminen, mitä kunnanjohtajalta odotetaan, Tyrväinen toteaa. Hänelle Kurikka on kuudes johdettava kunta. Paras kombinaatio kunnanjohtajan kehityskeskustelussa on itse työrukkasen lisäksi kunnan valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Joskus minulla on ollut pöydän toisella puolella kokonainen johtajistorivi, mutta se ei ole hedelmällisin keskusteluasetelma. ETENKIN NYT KUNNISSA velloo muutos ja siihen lähes jokainen kuntajohtaja on mielestään valmis. Noin joka kolmannes kuntajohtajista sanoo, että keskustelu rakenteellisista uudistuksista vaikuttaa työhyvinvointiin. Siitä huolimatta myllerrykset eivät ihan helposti pääse kuntajohtajan ihon alle, sillä melko harva pelkää oman työpaikkansa puolesta ja aika monella on suunnitelma siltä varalta, että työ loppuu. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN MIKÄ TUTKIMUS? Keva toteutti Kuntajohtajien työhyvinvointi tutkimuksen Suomen Kuntajohtajat Ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 kuntajohtajaa (vastausprosentti 48). 10 KEVA KEVA 11

7 Vaikuttaja. Vaikuttaja. Lisää vapautta kunnille Kuntaministeri Anu Vehviläinen haastaa kuntapäättäjät pohtimaan: ehkä kunta on tulevaisuudessa enemmän elinvoiman edistäjä kuin peruspalveluautomaatti. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVAT CARL BERGMAN usi hallitus on strategiansa luonut. Menossa on hallitusohjelman täsmentäminen ja toimeenpano. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen on innostunut siitä, että kunnat saavat lisää toimintavapautta. Kunnat tuntevat parhaiten omat olosuhteensa. Toimintaympäristöt ovat varsin erilaisia, joten asiat eivät ole useinkaan monistettavia. Jyrki Kataisen hallitus päätti, että kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin haetaan säästöjä miljardilla eurolla. Konsensus on myös siitä, että kunnille pitää suoda enemmän toimintavapautta, ministeri Vehviläinen sanoo. Kuntaministeri Henna Virkkusen aikana laskettiin, että kunnilla oli 535 tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Parin viime vuoden aikana on tehtäviä vielä lisätty. Nyt hallitusohjelmassa luvataan, ettei tehtäviä ja velvoitteita lisätä. Uudet tehtävät syntyvät Vehviläisen mukaan usein niin, että eduskunta tekee erityislainsäädäntöä hyvissä aikeissa ihmisten elinolojen parantamiseksi ja samalla aina syntyy kunnille uusia velvoitteita. On laadittava selvityksiä ja suunnitelmia. Valvontaviranomaiset haluavat omia raporttejaan. Näin kuntien elämästä on tehty melko säädeltyä. Suomi on kansainvälisestikin varsin lainsäädäntöintensiivinen maa. Monet asiat on säädelty lakitasolla. Perustuslakikin on varsin velvoittava. Ministeri Vehviläinen arvioi, että kunnissa myös alempitasoisesta ohjauksesta on tullut velvoittavaa. Suositukset nähdään usein kuin määräävä laki. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa raportointi vie paljon varsinaista toiminta-aikaa, eli aikaa ihmisten kohtaamiselta. KUNNAT SAAVAT VAPAAMMAT kädet järjestää palvelunsa ja soveltaa määräyksiä. Tässä täytyy olla tarkka, ettei sovelleta miten tahansa. Palveluissa täytyy säilyttää ihmisten tasavertaisuus. Toimintavapaus voi olla vaikka sitä, että ei anneta täsmällisiä ryhmäkokosäädöksiä siitä, minkä verran luokassa on oppilaita, mitkä ovat päivähoidon ryhmäkoot tai henkilöstömitoitukset. Liikkumavaraa täytyy olla, koska silläkin on merkitystä, millainen ryhmä on koostumukseltaan, Vehviläinen linjaa. Hänen mielestään kunnat voivat myös itse hakea luovia ratkaisuja yhteistyössä toistensa kanssa. Esimerkiksi tuskin mikään kunta haluaa lopettaa kirjastoaan, onhan se tärkein kulttuuripalvelu kunnassa, mutta aineistot voivat olla kuntien yhteistä. Otan esimerkin omasta maakunnastani Pohjois-Karjalasta: Liperi alkoi kokeilla vuonna 2012 tuntiperusteista maksua päivähoidossa, ja nyt on jo hyvät tulokset asukkaan kunnassa on saatu lähes puolen miljoonan säästöt vuositasolla. Valtioneuvoston linnassa ei välttämättä tiedetä kuntien paikallisia haasteita, ja kunnat ovat itse parhaita asiantuntijoita. Minusta on tärkeää, että kunnat hakevat myös itse omia malleja, ovat innovatiivisia ja kokeilevat rohkeasti. Esimerkiksi kyytipalvelujen järjestämisessä Kelan, sosiaali- ja terveyspalvelun sekä sivistyspuolen kuljetuksissa varoja voidaan käyttää tehokkaammin. HALLITUSOHJELMAN MAINITSEMA suurpiirteisempi ohjaus ei Vehviläisen mukaan tarkoita sitä, ettei millään ole mitään väliä. Tärkeintä on katsoa tiukan sääntelyn sijaan, mitä tulokset ovat ja millaisia palveluja ihmiset saavat, eikä ensisijaisesti sitä, millä keinoin kuntalaisten tasavertainen palvelu on saavutettu. Kunnat saavat aiempaa vapaammat kädet. Suosituksia on usein pidetty kuin lakina, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo. 12 KEVA KEVA 13

8 Vaikuttaja. Kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus. Se on Vehviläisen mielestä erittäin tärkeä ja sitä pitää kunnioittaa. Esimerkiksi kuntaliitoksiin ei voida pakottaa, vaan niitä on tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on ministeri Juha Rehulan vastuulla, ja siinä asioita ratkaistaan kuntien puolesta. Kunnat ovat uuden edessä: kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat isommilla harteilla. Nyt on aihetta pohtia, mikä on kuntien tehtävä tulevaisuudessa, kun ne eivät enää ole peruspalvelukuntia. Ehkä ja 2030-luvuilla kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta sekä houkuttelevuudesta elinkeinoelämän ja yritysten sijoittumiskohteena. Kunnat järjestävät myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, ministeri Anu Vehviläinen ennakoi. Haastan kuntalaiset ja kuntapäättäjät pohtimaan tätä asiaa! Ihmisille asuinpaikka on tärkeä identiteettikysymys. Oman paikkakunnan identiteetti voi säilyä, vaikka tehtävät ja kuntarajat muuttuvat. Itse olen nykyisestä Joensuusta. Siellä on tehty viime vuosina lukuisia kuntaliitoksia. Identiteetiltään kiihtelysvaaralaiset ovat edelleen kiihtelysvaaralaisia. Siellä on otettu käyttöön pitäjäneuvosto, joka tukee asukkaiden paikallisuutta ja aloitteellisuutta alueensa kehittämisessä. Ehkä kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta. Vaikuttaja. UUDISTUSMINISTERI ON VEHVILÄISEN toinen tehtävä. Kaikki ministerit tekevät uudistuksia, mutta ministeri Vehviläisellä on vastuu koordinoida julkisen puolen digi talisaatioon ja kokeilutoimintaan kuuluvia asioita. Hallituksella on viisi keskeistä tavoitetta: hyvinvointi, osaaminen, työllisyys ja kasvu, biotalous sekä toimintatapojen muuttaminen. Suomi halutaan nostaa jaloilleen. Säästäminen ja rakenneuudistukset eivät riitä, vaan tarvitsemme myös toimintatapojen uudistusta. Nimenomaan kunnissa pitäisi järjestää kokeiluja ja testata rohkeasti asioita. Kesällä Porin SuomiArenassa professori Vesa Puttonen naureskeli hallitusohjelman kohtaa kokeilukulttuurista. Talousmies ei ajatellut, että monia käytännön asioita on syytä kokeilla ja testata pienemmässä mittakaavassa, ennen kuin ne otetaan valtakunnallisesti käyttöön. Eiköhän siinä säästy julkista rahaakin. DIGITALISAATIO ON ISO MÖHKÄLE, jonka arvioidaan uudistavan toimintatapoja joka taholla. Vehviläinen arvioi, että digitalisaation avulla myös julkisella puolella voidaan parantaa tuottavuutta, kun monet prosessit on digitalisoitu eli ne hoituvat sähköisesti. Hyvä esimerkki on verohallinnon tekemä veroehdotus. Iso juttu tulee olemaan kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee. Kun se on käytössä, voidaan koko ajan toimia esimerkiksi työttömyyskorvausten ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi. Ministerin mielestä asiat täytyy muuttaa digimuotoon käyttäjät huomioiden. Samoja tietoja ei tarvitse antaa kuin kerran, mutta tietoturvan on oltava kattava. - Kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kertoo Anu Vehviläinen. SIVUPERSOONA LUIN PÄÄAINEENA YLIOPISTOSSA kotimaista kirjallisuutta, kunnes politiikka vei. Kirjallisuus on edelleen minulle tärkeää vapaa-aikanani. Joka kesä luen uudelleen kirjan Höytiäisestä, järvestä Joensuun pohjoispuolella. Se on minulle rakas. Vapaa-ajan paikkani on Kontiolahdella, siinä rannalla. Järvi ja sitä ympäröivä luonto antavat voimaa. Ja tietysti lukeminen. Pyrin seuraamaan ja lukemaan kotimaista kirjallisuutta, jota on mielestäni tuettava lukemalla. Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuriamme. Esimerkiksi Pirjo Hassisen kirjoista pidän. Antoisia lukuelämyksiä ovat olleet Riikka Ala-Harjan Maihinnousu, Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Antti Heikkisen Pihkatappi ja Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä he tekevät. Kuka: Anu Vehviläinen Mikä: kunta- ja uudistusministeri 2015 Syntynyt: 1963 Leppävirralla Koulutus: filosofian maisteri 1994 Ura: kansanedustaja ja 2007, liikenneministeri Perhe: leski, 14-vuotias poika Motto: Aamu on iltaa viisaampi. Aina pitää olla myös mahdollisuus siihen, että asiat saa hoidetuksi muullakin tavalla. Digitalisoinnin arkipäiväistäminen tarkoittaa myös laajakaistayhteyksiä kaikkialle, jotta ihmiset voivat hoitaa asiat sähköisesti. Nyt jo 80 prosenttia maanviljelijöistä tekee tukihakemuksensa sähköisesti. KASVUKESKUKSET KASVAVAT ja pienet haja-asutusalueet hiipuvat. Kuntien yhdistyessä palvelut siirtyvät isoihin keskuksiin. Joidenkin mielestä Suomea ei tarvitse pitääkään asuttuna kuin paikoin. Ministeri Vehviläinen sanoo vierastavansa sitä, että olisi erikseen maaseutu politiikkaa ja kaupunkipolitiikkaa. Suomen hyvinvointi on kiinni siitä, että ajatellaan koko Suomea. Maakunnissa on paljon osaamista. Luonnonvarat, biotalous ja elintarviketuotanto ovat perusasiaa, mutta digitalisaatio mahdollistaa työn, joka ei ole paikasta kiinni. Monia töitä voi tehdä kasvukeskusten ulkopuolella. Siksi hallitusohjelmassa on kirjaus, että myös haja-asutusalueille rakentamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Ne, jotka tietoisesti valitsevat haja-asutusalueen, ovat valmiit siihen, ettei palveluja ole heti nurkan takana. Kaksoiskuntalaisuuttakin kannattaa harkita. Vehviläinenn asuu itse kolmessa kodissa: työaikana kerrostalossa Helsingin Kruununhaassa sekä Joensuussa rivitalossa 14-vuotiaan pojan kanssa ja vapaa-ajalla Kontiolahdella Höytiäisen rannalla. Ministeri Anu Vehviläinen oli Kevan hallituksessa vuoteen 2007 saakka, jolloin hänen oli jätettävä tehtävä tullessaan liikenneministeriksi. Nykyisen kuntaministerin tehtävään kuuluu Kevan valvonta. Keva on tärkeä instituutio, ja sen rooli on laajentunut entisestään, hän sanoo. 14 KEVA KEVA 15

9 Reportaasi. Reportaasi. Kuinka kauas eläkepäivät karkaavat? Eduskunta käsittelee eläkeuudistusehdotusta syksyllä, ja tavoitteena on eläkeiän nostaminen. Uudistus vaikuttaa esimerkiksi monen kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyönohjaajan tulevaisuuteen. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVAT CARL BERGMAN irjastosihteeri Leena Nordman, 62, on seurannut julkisen sektorin eläkeuudistusta tarkkaan. Eläkeiän lähestyessä on paljon mietittävää, ja totta kai häntä kiinnostaa, miten uudistus vaikuttaa omassa elämässä. Julkisen sektorin eläkeuudistus noudattelee yksityisten alojen eläkesopimusta, ja eläkeikä nousee asteittain. Nykyisin vanhuuseläkeiän alaikäraja on 63 vuotta. Muutokset eläkeiän määrittelyssä vaikuttavat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin, joten Nordmanin eläkeikä säilyy ennallaan. Eläkeikä ei ennen sen saavuttamista ole mikään saavutettu etu, toisin kuin jo kertyneet eläkkeet. Silti ihmisten on voitava varautua näin suuriin asioihin ajoissa, sanoo hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lakiesitys tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa. Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018, ja heidän eläke-ikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. Seuraavana vuonna syntyneillä on vuosi enemmän aikaa varautua, ja heidän eläkeikänsä nousee kuudella kuukaudella, Strömberg selittää uudistuksen logiikkaa. Eläkeikää korotetaan siis aina kolme kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes päästään 65 vuoden eläkeikään. Vuonna 1962 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta. Monilla julkisella sektorilla työskentelevillä eläkeikä on kuitenkin 65 vuotta tai lähellä sitä jo nyt. Noin :lla ennen vuotta 1960 syntyneellä, julkisella Leena Nordman ei jää Helsingin yliopiston kirjastosta eläkkeelle vielä 63-vuotiaana, vaikka voisi. 16 KEVA KEVA 17

10 Reportaasi. Reportaasi. Ammatteja katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. sektorilla pitkään työskennelleellä on vielä voimassa henkilökohtainen eläkeikä. Esimerkiksi Erik Strömbergin henkilökohtainen eläkeikä on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Nämä yleistä ikärajaa korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät jäävät ennalleen. Leena Nordman on työskennellyt valtion palveluksessa, Helsingin yliopiston kirjastossa, vuodesta 2002 lähtien, ja hänen eläkeiäkseen on eläkeotteissa merkitty täsmälleen 65. Viimeisimmässä eläkeotteessa oli kuitenkin yllätys, sillä eläkeikä olikin laskenut 63:een. Soitin Kevaan ihmeissäni, hän kertoo. Selvisi, että alempi eläkeikä johtui siitä, että hän oli astunut valtion palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, eikä hänellä siten ole henkilökohtaista eläkeikää. Yleinen eläkeikä laski vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä 65 vuodesta 63:een. Niillä, jotka ovat tulleet palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, on samat eläke-edut sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, eli jo lähes 80 prosentilla palkansaajista. Nyt on neuvoteltu ennen vuotta 1993 julkisen sektorin palvelukseen astuneiden eläke-eduista, Strömberg selittää. Vaikka Nordman voisi jäädä eläkkeelle kaksi vuotta aikaisemmin kuin oli luullut, hän ei muuta suunnitelmiaan. Tuntuisi todella hurjalta lähteä eläkkeelle jo vuoden päästä. Minulla ei ole mitään paineita siirtyä eläkkeelle, sillä olen terve ja työkykyinen, työni ei ole liian kuormittavaa ja työilmapiiri on hyvä, hän sanoo. Nordman työskenteli aiemmin matkailualalla. Se oli niin hektistä ja stressaavaa, että tilanne voisi olla toisenlainen, jos hän ei olisi opiskellut uutta ammattia lähes viisikymppisenä. Leikkaussalihoitaja Kaisa Kekin eläkeikä on tällä hetkellä 67 vuotta ja 5 kuukautta. Hän uskoo jaksavansa sinne asti töissä. JULKISELLA SEKTORILLA ON JOITAKIN ammatteja, joissa eläkeikä voi olla yleistä eläkeikää alhaisempi. Tällainen ammatillinen eläkeikä on esimerkiksi sellaisilla poliiseilla, palomiehillä, opettajilla sekä sairaanhoitajilla ja muilla hoitoalan ammattilaisilla, jotka ovat olleet työssä valtion tai kunnan palkkalistoilla jo vuonna 1989 ja ovat tuolloin valinneet ammatillisen eläkeiän säilyttämisen. Nyt heidän eläkeikäänsä nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin. Maksimissaan korotus voi olla kaksi vuotta. Tämä joukko ei ole kovin iso. Vuonna 2018, jolloin uusi laki alkaa vaikuttaa eläkeikään, heitä on noin 8 500, Strömberg toteaa. Kaikkiaan julkisella sektorilla on noin puoli miljoonaa palkansaajaa. Henkilöstöjärjestöt eivät ole hyväksyneet ammatillisten eläkeikien korotusta. Strömberg pitää kuitenkin tärkeänä, etteivät eläkeikäerot julkisen ja yksityisen sektorin välillä kasvaisi. Lisäksi hän muistuttaa, ettei ammattinimike välttämättä kerro työn kuormituksesta. Ammatit vaihtuvat, niitä katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. Työnantajan tehtävä on huolehtia ihmisten jaksamisesta. Esityksen mukaan myös sotilaiden eläkeikää nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin, mutta tästäkään asiasta ei ole yksimielisyyttä. Sotilaat pääsevät nykyään eläkkeelle useimmiten 55-vuotiaina. SAIRAANHOITAJA KAISA KEKKI, 29, tekee fyysisesti raskasta työtä Lastenklinikan leikkaussalihoitajana. Voisin hyvin kuvitella jatkavani sairaanhoitajana eläkeikään asti. Meillä on nytkin töissä lähemmäs 70-vuotiaita, jotka tekevät keikkaa. Se on siis ainakin mahdollista, jos vain pysyn terveenä. Sairaanhoitajan työssä seistään, kävellään edestakaisin ja nostellaan potilaita. Erityisen raskaita ovat päivystysvuorot. Niistä pääsee usein kotiin vasta puolen yön jälkeen. Myös kotona on oltava aamuun asti varalla niin, että työpaikalle ehtii puolessa tunnissa. On kuitenkin suhteellisen harvinaista, että kotiin päästyä tarvitsisi lähteä enää uudestaan töihin. Kekki ei koe työtään henkisesti kuormittavaksi. Lapset useimmiten paranevat hyvin ja ovat ihania potilaita, jotka suhtautuvat sairauteensa hyvin. Eläkejärjestelmä ehtii todennäköisesti vielä muuttua, ennen kuin Kaisa Kekki saavuttaa eläkeikänsä, joka on Eläketurvakeskuksen laskurin tämän hetkisen arvion mukaan 67 vuotta ja 5 kuukautta. Tulevaa työkykyä tai jaksamistakaan on vaikea arvioida realistisesti. Työn kuormittavuutta voi kuitenkin tarvittaessa vähentää. Vanhemmat kollegat eivät yleensä enää tee päivystysvuoroja. Itse jään pian äitiyslomalle ja töihin palattuani haluaisin tehdä lyhyempää työaikaa, mikä on yleensä meillä onnistunutkin. On erittäin tärkeää, että työ joustaa elämäntilanteen mukaan. Jos Kekki jatkaa nykyisessä työssään koko työuransa, hänellä voisi olla nykyisen järjestelmän mukaisesti mahdollisuus hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä. Sitä voi hakea, jos on tehnyt siihen mennessä raskasta tai kuluttavaa työtä 38 vuotta. Oikeutta työuraeläkkeeseen ei kuitenkaan määrittele ammatti, vaan työn kuormittavuus, joka arvioidaan henkilökohtaisesti. Se voi olla fyysistä tai henkistä. Julkisten alojen eläkelait yhdistetään ELÄKEIKÄ ON UUDISTUKSESSA sidottu elinajanodotteeseen. Tarkoituksena on pitää eläke- ja työssäoloajan suhde vuoden 2025 tasolla. Jos odotettavissa oleva elinikä pitenee, eläkeiän alarajaa nostetaan vuodesta 2030 lähtien vuosittain enintään kahdella kuukaudella. Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari, 46, ei tästä hetkahda. ETK:n eli Eläketurvakeskuksen laskurin mukaan hänen arvioitu eläkeikänsä olisi 65 vuotta ja 9 kuukautta. Loppujen lopuksi aika pienistä ajanjaksoista tässä puhutaan. Ymmärrän hyvin, että eläkeikää pitää nostaa, koska valtion talous on kuralla. Olisi tuulimyllyjä vastaan taistelua, jos rankkoja päätöksiä ei nyt tehtäisi. Siltä kannalta hyväksyn uudistuksen täysin. Saarella on esikuvanaan useampia henkilöitä, jotka ovat tehneet kirkon nuorisotyötä eläkeikään asti. Hän uskoo jatkavansa työssään eläkeiän alaikärajan yli. Minulla oli ikäkriisi jo kolmikymppisenä, vuonna 2000, kun tulin töihin Töölön seurakuntaan. Olin aiemmin työskennellyt Helsingin NMKY:ssä, jossa olin aloittaessani ollut vain vähän nuoria vanhempi luottokaveri. Yhtäkkiä nuoret suhtautuivatkin minuun kuin aikuiseen. Nythän tässä käydään jo viittäkymmentä, ja äijäytyminen näkyy paitsi ohimoilla, myös sielussa. Mutta ei täällä tarvitsekaan olla epätoivoisen nuorekas. Saari vastaa seurakunnan rippikoulun jälkeisestä nuorisotyöstä. Hän pitää muun muassa nuorten iltoja kolmena iltana viikossa ja organisoi Pop-messuja. Perjantaisin hän on vetänyt nuorten yökahvilaa jo 15 vuoden ajan. Monet kaverit ihmettelevät, miten jaksan vuodesta toiseen viettää perjantai-illat nuorten kanssa, mutta minulle tämä työ sopii. Valitsisin saman ammatin uudestaan, jos olisin nyt parikymppinen. Nuorisotyönohjaajalla ei ole määriteltyä työaikaa. Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ. Uskon, että teen elämäni loppuun asti sekä kirkollista nuorisotyötä että toimittajan työtä, jota olen aina tehnyt ohessa freelance-pohjalta. Niiden keskinäinen suhde voi vaihdella, mutta uskon jatkavani molempia jossain määrin myös eläkkeellä. Eläkkeen riittävyyteen Saari suhtautuu luottavaisesti, vaikka palkkioina maksetuista freelance-töistä ei ole eläkettä karttunutkaan. Luotan siihen, ettei tässä maassa kukaan nälkään kuole. JULKISEN SEKTORIN eläkeuudistuksen valmistelujen yhteydessä on sorvattu kuntien, valtion ja kirkon eläkelait sekä Kelan henkilöstön eläkkeiden säädökset yhdeksi eläkelaiksi. Uusi julkisten alojen yhteinen eläkelaki tulee voimaan samaan aikaan eläkeuudistuksen kanssa vuoden 2017 alusta. Yhdistettävänä on 117 pykälää. Lisäksi voimaanpanolakiin kirjoitettiin kolmisenkymmentä pykälää, hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo. Vielä voimassaolevien lakien sisällöissä on eroa lähinnä vain yksityiskohdissa, joten vaikka työ oli iso, se oli luonteeltaan teknistä. Sanamuodoissa oli kuitenkin paljon eroavaisuuksia, joten jokainen pykälä käytiin läpi ja kirjoitettiin uudestaan. Kun eläkelakeja muutetaan, kaikki ennen muutosten voimaantuloa kartutetut eläkkeet jäävät voimaan, sillä niillä on perustuslain suoja. Ennen vuotta 1993 palvelukseen astuneilla on voinut olla parempia eläke-etuja kuin muilla. Siksi tarvittiin paljon aikarajoja, jotka kirjattiin erilliseen voimaanpanolakiin. Siirtymäkauden jälkeen, kun aikarajat ovat menneet ohi, voimaanpanolakia ei enää tarvita. Varsinainen eläkelaki koskee kaikkia samalla tavalla. Suuri osa julkisen sektorin eläkeuudistukseen liittyvästä valmistelusta on tehty Kevassa. Erityisesti Kevan lakiasianjohtaja Anne Perälehto-Virkkala, johtava asiantuntija Pertti Männistö sekä matemaatikko Antti Soininen ovat tehneet talven mittaan valtavan työmäärän. Heidän panoksensa on ollut valmistelutyössä erittäin tärkeä, Strömberg kiittää. 18 KEVA KEVA 19

11 Reportaasi. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei sisällä tulorajoja tai työssäkäyntivelvoittteita. Reportaasi. Nuorisotyönohjaaja Mikko Saari hyväksyy eläkeiän noston. Hänen mielestään kyse on aika pienistä ajanjaksoista. KIRJASTOSIHTEERI LEENA NORDMAN on huolissaan toimeentulostaan eläkkeellä. Olen aina työskennellyt melko pienipalkkaisilla aloilla, joten eläke ei tule olemaan kaksinen. Olin ajatellut, että superkarttuma auttaisi, mutta nyt en ehdikään kartuttaa sitä kuin puoli vuotta. Jatkossa eläkettä karttuu 1,5 prosenttia palkasta, paitsi 53 vuotta täyttäneille karttuu 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun asti. Tavoitteena työurien pidentäminen ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEENA on pidentää työuria, jotta eläkkeet tulisivat jatkossakin maksetuiksi työtätekevien rahoilla. Koska eliniän odote kasvaa ja työelämään tulevat ikäluokat pienenevät, yhtälö ei ole mahdollinen, ellei eläkkeelle siirtymistä myöhennetä. Silloin liian pienen ihmismäärän pitäisi maksaa liian monen eläkkeitä, hallitusneuvos Erik Strönberg sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Eliniän pidentyminen on tuonut ihmisille lisää terveitä ja hyväkuntoisia vuosia. Samaan aikaan työ on muuttunut fyysisesti vähemmän kuormittavaksi kuin ennen. Ei siis ole myöskään tarkoituksenmukaista, että täysin työkykyiset ihmiset viettäisivät eläkkeellä vuosikymmeniä. Työkyvyttömyyseläke säilyy uudistuksessa ennallaan. Nykyinen 4,5 prosentin superkarttuma poistuu kaikilta heti lain tullessa voimaan Sen tilalle tulee lykkäyskorotus. Jos työskentelyä jatkaa oman ikäluokkansa vanhuuseläkkeen alarajan jälkeen, karttunutta eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaista työskentelykuukautta kohti. Jos henkilökohtainen eläkeikä on korkeampi kuin yleinen vanhuuseläkeikä, korotus lasketaan yleisestä eläkeiästä lähtien. Lykkäyskorotus sinänsä ei vaikuta Nordmanin päätökseen jatkaa töissä yleisen eläkeiän jälkeen, mutta palkalla on vaikutusta haluun jatkaa. Hän on kuitenkin kiinnostunut myös osa-aikaeläkkeen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke poistuu eläkeuudistuksen myötä. Nordman voisi kuitenkin vielä halutessaan jäädä osa-aikaeläkkeelle vanhoin säännöin ennen vuotta Meille Kevaan on tullut paljon kyselyjä siitä, säilyykö osa-aikaeläkkeen mahdollisuus siihen oikeutetuilla ja jatkuuko osa-aikaeläke uudistuksen jälkeen, syksyllä itsekin eläkkeelle jäävä lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala kertoo. Hänellä on myös vastaus: Osa-aikaeläke jatkuu, jos sille jää vanhoin säännöin, mutta jos se keskeytyy vuonna 2017 tai myöhemmin yli kuudeksi kuukaudeksi, sitä ei voi enää saada takaisin. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jolle voi jäädä aikaisintaan 61-vuotiaana. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä kertyneestä eläkkeestä. Siihen tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamisaikaa varhennetaan omasta alimmasta vanhuuseläkeiästä. Varhennusvähennys jää pysyväksi myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Eläkkeen loppuosan saa täysimääräisenä vanhuuseläkeiän ylityttyä. Sana varhennettu on tässä hieman harhaanjohtava, sillä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä myös vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen, jolloin varhennusvähennystä ei tietenkään tehdä. Päinvastoin, jos jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle vasta oman ikäluokkansa vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, myös ensimmäisenä nostettavaan eläkkeen osaan tehdään lykkäyskorotus. Jäljelle jäävään osaan tehdään lykkäyskorotus sitten, kun henkilö jää kokonaan vanhuuseläkkeelle, Perälehto-Virkkala selittää. OSITTAINEN VARHENNETTU vanhuuseläke on osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä se ei sisällä mitään tulorajoja tai työssäkäyntivelvoitetta. Tämä helpottaa eläkkeensaajan elämää ja karsii byrokratiaa. Osa-aikaeläkkeen ansionseuranta pyörii koko ajan, ja eläkkeiden takaisinperintä on ollut aikamoinen rumba, kun tulorajat ovat ylittyneet. Uudessa järjestelmässä eläkkeensaaja voi huoletta tehdä ruuhka-aikoina ylitöitä ja pitää vaikka pidempiä vapaita välillä, Perälehto-Virkkala kertoo. Nordman pitää joustavuutta iloisena uutisena. Tekisin mielelläni jossain vaiheessa esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa, mutta osa-aikaeläkkeen puitteissa se ei ole mahdollista. Uusi systeemi saattaisikin siis olla houkuttelevampi. Vanhuuseläkkeen alaikäraja v ja sitä ennen syntyneellä 63 vuotta v syntyneellä 63 v 3 kk v syntyneellä 63 v 6 kk v syntyneellä 63 v 9 kk v syntyneellä 64 v v syntyneellä 64 v 3 kk v syntyneellä 64 v 6 kk v syntyneellä 64 v 9 kk v syntyneellä 65 v Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen työntekijän alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan eliniän muutokseen ja ikä vahvistetaan vuonna, jona työntekijä täyttää 62 vuotta. Työttömän oikeus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana säilyy vuoteen KEVA KEVA 21

12 Talous. keva. keva. Tietojärjestelmät ajan tasalle Työeläkeala on keskittänyt yhteisiä tietojärjestelmiä yhteiseen ylläpitoon. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVA CARL BERGMAN It-johtaja Paula Sivunen arvioi Kevan tietojärjestelmien muutostöiden maksavan vajaat 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus on monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii monia tietojärjestelmien muutoksia. Työeläkejärjestelmän tietojärjestelmämuutosten kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Summa koskee koko työeläkealaa ja kohdistuu suurimmaksi osaksi Arek Oy:n ylläpitämiin järjestelmiin. Pienempi osa on työeläkeyhtiöiden omia kustannuksia. Arvio on alustava, tällä hetkellä tiedossa olevien muutosten mukaan laskettu ja täsmentyy sitten, kun hallituksen esitys eduskunnalle eläkelainsäädännön muuttamisesta hyväksytään lopullisesti ja tietojärjestelmien muutosten määrittelyt valmistuvat. KEVAN OSUUS TIETOJÄRJESTELMÄMUUTOKSISTA maksaa noin 1,2 1,5 miljoonaa euroa. Omaa sisäistä henkilötyötä työeläkemuutosten takia on arviolta noin henkilötyöpäivää. It-töissä Kevassa työskentelee noin 50 henkilöä. Tietojärjestelmiin pohjautuu eläkeyhtiöiden toiminnasta merkittävä osa. Työmäärä on kohtalaisen suuri. Se jakaantuu työeläkealan yhteisiin tietojärjestelmiin, joita ylläpitää Arek Oy, ja Kevan omien tietojärjestelmienmuutostöihin, täsmentää Kevan it-johtaja Paula Sivunen. Työeläkeala on keskittänyt yhteisiä tietojärjestelmiä yhteiseen ylläpitoon, mistä saadaan kustannushyötyä koko alalle. Esimerkiksi eläkkeiden laskentaan liittyvät muutokset voidaan tehdä koko alalle yhteisesti yhteisiin tietojärjestelmiin. Arek on toiminut kymmenkunta vuotta. Kevassa ylläpidettäviä ja kehitettäviä tietojärjestelmiä ovat muun muassa eläkkeiden käsittelyyn, maksatukseen ja rahoitukseen liittyvät tietojärjestelmät sekä henkilöasiakkaan ja työnantajien verkkopalvelut, Paula Sivunen sanoo. TYÖELÄKEUUDISTUKSESSA TULEE kokonaan uusi eläkelaji: osittainen vanhuuseläke. Tällaista eläkemuotoa ei ole aiemmin ollut, ja se aiheuttaa isoimman työn eläkeuudistusta rakennettaessa. Uuden eläkemuodon käsittely ja laskenta on rakennettava tietojärjestelmiin alusta saakka. Tietojärjestelmien kannalta monimutkaisuutta lisää se, että eläkeuudistuksessa on aina siirtymäsäännöksiä, eli se vaikuttaa eri ikäluokkiin eri tavalla. Vanhaa järjestelmää on edelleen ylläpidettävä, kun tietyt ikäluokat ovat vanhan lainsäädännön piirissä ja rinnalle tulevat uudet ominaisuudet. Tämä tuo tietojärjestelmiinkin monimutkaisia muutoksia. Siirtymäajat ovat aina eläkemuutoksille tyypillisiä, eivätkä muutokset milloinkaan koske kaikkia vakuutettuja samalla tavalla yhtä aikaa, Sivunen huomauttaa. Tietojärjestelmäuudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, syksyyn 2016 mennessä tehdään valmiiksi arviolaskentapalvelut, koska ihmiset haluavat arvioida lain uudenlaisia vaikutuksia ennen lain voimaantuloa eli laskea omaa eläketurvaansa. Varsinaiset eläkkeelle hakemisen ja rahoituksen palvelut saadaan valmiiksi lain voimaantuloon eli mennessä. Pyrimme satsaamaan asiakaspalveluun, koska eläkeuudistus kiinnostaa ihmisiä ja he voivat meidän verkkopalvelumme kautta arvioida uuden lain mukaista eläketurvaansa. Toteutusaikataulua it-johtaja Sivunen pitää tiukkana. Muutoksia voi vielä tulla, vaikka työt ovat jo alkaneet. Muutokset järjestelmissä on aina myös testattava huolellisesti. Tietojärjestelmien määrittely ja testaus vaatii hyvää asiantuntijuutta eläketurvasta ja tietojärjestelmistä. Asiantuntijaresurssit ovat tässä tiukassa aikataulussa keskeisessä roolissa, Sivunen tähdentää. It-johtaja Paula Sivunen on ollut tässä toimessa vuoden verran, mutta kehittänyt Kevassa tietojärjestelmiä jo toistakymmentä vuotta. Arek hoitaa työeläkealan yhteisiä tietojärjestelmiä AREK RAKENNUTTAA ja ylläpitää työeläkevakuuttamisessa tarvittavia tietojärjestelmiä ja tarjoaa työeläkealan yhteisessä käytössä olevien tietojärjestelmien kautta tuotettavia järjestelmäpalveluita. Palveluita ovat esimerkiksi ansioiden rekisteröinti, eläkkeen laskenta ja työeläkeote. Arek huolehtii siitä, että alan yhteiset järjestelmäpalvelut pysyvät ajan tasalla ja käytettävyys olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista. Huolehdimme Arekissa järjestelmien ylläpidosta ja kehityksestä. Viime vuosien aikana olemme toteuttaneet monia järjestelmämuutoksia työeläkealan yhteisiin tietojärjestelmiin. Viimeisin merkittävä hanke oli järjestelmämuutos, jolla yhdenmukaistettiin julkisten eläkelakien mukaisten työansioiden rekisteröinti. Parhaillaan on menossa sotilaseläkkeiden laskennan uudistus, kertoo Arekin toimitusjohtaja Matti Ylilammi. Työeläkeuudistus työllistää areklaisia päivittäin, sillä yhteisiin järjestelmäpalveluihin on päivitettävä uuden 2017 voimaan tulevan eläkelainsäädännön tuomat uudistukset. Uudistukset tehdään tiiviissä yhteistyössä Arekin asiakkaiden eli työeläkevakuuttajien kanssa. Työ kulkee Arekissa nimellä Laki2017-hanke. Tämä on ensimmäinen iso lakiuudistus aikana, jolloin kaikki työeläkealan yhteisessä käytössä olevat tietojärjestelmät ovat Arekin hoidossa, Ylilammi sanoo. Laki2017-hankkeella on vuonna 2016 kolme käyttöönottoa. Huhtikuun käyttöönotossa toteutetaan muutoksia vain eläkkeen laskentaan. Marraskuussa Arek vie tuotantoon muutokset ansioiden rekisteröintiin. Pääkäyttöönotossa tehdään loput laskennan ja tietojen rekisteröinnin muutokset. 22 KEVA KEVA 23

13 Elämää arjessa. Elämää arjessa. Inhimillistä taloudenpitoa TEKSTI VIRPI MELLER / KUVA CARL BERGMAN Ekonomit voisivat hakea rohkeammin kuntiin töihin, ehdottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtaja Sami Sipilä. Ensin Sami Sipilästä piti tulla historianopettaja, sitten pankkimies. Hän valmistui vuoden välein filosofian maisteriksi ja kauppatieteiden maisteriksi ja kokeili molempia ammatteja, mutta päätyi tekemään uraa kuntasektorin taloushallinnossa. Ensimmäinen alan pesti oli Joutsassa terveydenhuollon kuntayhtymän talouspäällikkönä. Tuntuihan se isolta haasteelta vastavalmistuneelle ekonomille pyörittää 10 miljoonan euron budjettia, Sipilä muistelee. Muutama vuosi myöhemmin hän hallinnoi 100 miljoonan euron budjettia Siilinjärven terveydenhuollon kuntayhtymän talousjohtajana, ja työssään hän pääsi aikamoiseen mankeliin: valmistelemaan kuntayhtymän purkua sekä rakentamaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitosta. NYT 37-VUOTIAANA SAMI SIPILÄ on työskennellyt neljä vuotta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtajana. Budjetti on kasvanut 400 miljoonaan euroon ja työkavereiden määrä 4 000:een. Muistelen välillä sitä ihanuutta ja kurjuutta pienemmissä kunnissa, kun talousjohtajan nimike kattoi parhaimmillaan henkilöstöjohtajan ja isännöitsijän hommia sekä ravintohuollon ja logistiikkapalvelujen esimiehen tehtäviä. Välillä suunniteltiin terveyskeskuksen peruskorjausta. Työnkuvan monipuolisuus on tehnyt tehtävistä mielenkiintoisia, Sipilä kertoo. Nykyisessä työssä ison organisaation talousjohtajana työ on puhtaasti taloustoimintojen johtamista. Julkisissa organisaatioissa liikutellaan miljardeja euroja veronmaksajien rahoja. Itse haluan olla edesauttamassa, että niitä minunkin veroeurojani käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Kuntayhtymän hallinnon työtilat sijaitsevat samalla kampuksella keskussairaalan kanssa. Vielä vuosi sitten Sipilän työhuone oli kirjaimellisesti sairaalassa, potilasosastojen yhteydessä. On hienoa olla toiminnan ytimessä, koska täällä näen sekä kuulen potilaiden tarinoita ja saan valtavasti tietoa ihmisten hoitamisesta ja sosiaalisista ongelmista. Ei tätä työtä voi tehdä, jollei inhimillinen elämä kiinnosta tai sitä ei ymmärrä. Sipilän mukaan sairaalan läheisyys tekee konkreettisella tavalla näkyväksi, miksi taloushallinnon työ on tärkeää. Kuntayhtymän taloushallinnossa pääsee vaikuttamaan kaikkien suomalaisten arjessa näkyvien palveluiden toimivuuteen ja kustannuksiin. KUNTASEKTORILLA TYÖSKENTELEVÄ ekonomi on harvinainen ilmestys. Kauppatieteilijöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia, mutta kuntasektorilta on vain joitakin satoja kauppatieteen maistereita muissa kuin opetustehtävissä. Monesti taustalla on ennakkoluuloja tai vanhentuneita käsityksiä esimerkiksi päätöksenteon hitaudesta, huonosta johtamisesta tai alhaisesta palkkatasosta. Yksityisen ja julkisen sektorin väliset palkkaerot ovat kaventuneet viiteen prosenttiin, ja palkat ovat yhä useammin neuvoteltavissa myös kuntasektorilla, Sipilä huomauttaa. Hän toivoo näkevänsä enemmän ekonomikollegoja kunta-alan töissä, sillä osaajille on kysyntää. Ekonomikoulutus on erinomainen peruskoulutus, joka antaa valmiudet johtamis- ja kehittämistyöhön. Ekonomeille voi löytyä töitä hankinta-, markkinointi-, viestintä-, talous- ja laskentapuolelta. Lisäksi kunnissa tarvitaan järeää johtamisosaamista, jota voi löytyä esimerkiksi henkilöstöhallintoon orientoituneilta ekonomeilta. Tällä hetkellä parhaat työpaikat menevät muiden alojen ammattilaisille, kuten tradenomeille ja hallintotieteilijöille. Myös kuntasektorin pitäisi Sipilän mielestä aktivoitua karistamaan ennakkoluuloja, mutta kaupunkien ja kuntien edustajia näkee hyvin harvoin esimerkiksi yliopistoissa tai kauppakorkeakouluissa markkinoimassa itseään. Samoin hän toivoisi, että myös yliopistojen opetus ohjelmissa huomioitaisiin paremmin julkisen puolen ominaispiirteet. Eikö se kuulu korkeakoulujen ja ekonomien yhteiskuntavastuuseen, että kuntasektorin töissä ja johtotehtävissä olisi mahdollisimman paljon fiksuja ja koulutettuja kavereita? Emmekö me kaikki toivo kustannustehokkaita palveluja ja mahdollisimman pieniä veroja? Talousjohtaja Sipilä viihtyy erinomaisesti kuntayhtymän palveluksessa. Hän arvostaa joustavuutta ja inhimillisyyttä, joiden ansioista hän, 2- ja 4-vuotiaiden tyttöjen isä, on voinut pitää lähes maksimimäärän perhevapaita. Emmekö me kaikki toivo mahdollisimman pieniä veroja? Talousjohtaja Sami Sipilän vapaa-aika kuluu melko tarkasti perheen touhuissa tai liikunnan parissa. Työ on hyvin sosiaalista, joten tuntuu hyvältä päästä välillä aivan yksin juoksemaan, uimaan tai hiihtämään. 24 KEVA KEVA 25

14 Kommuunisti. Kreikkalainen eläketragedia ÄKKISELTÄÄN TUNTUISI mukavalta ajatukselta, että eläkettä karttuisi vuodessa itsekseen kaksi kuukautta lisää, oma eläkemaksu olisi mitätön ja eläkkeelle pääsisi varhain. Niin Kreikassa on tähän asti ollut miellyttävän ilmaston, raikkaan Retsinan ja maukkaan Feta-juuston lisäksi. Kreikkalaisia ei kuitenkaan käy kadehtiminen, sillä nyt ovat kivat eläke-edut eilispäivää, eläkeikä karannut kauas ja eläkeleikkuri viuhuu kuin Zorbaksen tahtiin konsanaan. Kreikassa puhutaan eläketragediasta. Yhtään väheksymättä kreikkalaisten hätää kannattaa hetki miettiä, mitä kaikkea tragedia pitää sisällään. Yksilötasolla kyse voi olla aidosti murhenäytelmästä, mutta yhteiskunnalle Kreikan eläkejärjestelmän uudistaminen on aidosti satyyrinäytelmä, siis mahdollisesti hieman hävytönkin matkan varrella, mutta siinä on onnellinen loppu. MONI NÄLKÄINEN JA KODITON kreikkalainen ei todellakaan koe uudistusten tulosta onnellisena. Tragediaa tässä lienee lähinnä se, millainen Eläkeiän yhtäkkinen korotus tuntuu lähes kreikkalaiselta toiminnalta. eläkejärjestelmä Kreikassa on tähän asti ollut. Käytetään muotiilmaisua: taloudellisesti kestämätön. Itse asiassa Kreikassa on nyt uudistettu eläkejärjestelmä suurin piirtein samanlaiseksi kuin Suomessa on vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen jälkeen. Kyseessä on siis järkiratkaisu, logos! Traagiseksi koko näytelmän tekee se, että uudistuksia ei tehty ajoissa ja vähä vähältä eläkejärjestelmää muokaten ympäristön muutosten mukana. Kertarysäys sattuu. Myös Suomessa ja varsinkin kunnissa monia sattuu eläkeuudistuksen vuoksi. Jotkut ammatilliset eläkeiät kun ovat olleet matalia niin pitkään, että niiden yhtäkkinen korotus tuntuu lähes kreikkalaiselta toiminnalta. Kuitenkin eläkeikien nostaminen on väistämätöntä. Se mikä ei seuraa perässä, on tunne, emootio. Aivan kaikista ei niin ikään tunnu kivalta, että julkisen puolen eläkkeet ovat joutuneet samaan talutusnuoraan yksityisen puolen eläkkeiden kanssa. Tätäkin kehitystä voi mielestäni silti kutsua loogiseksi. VIELÄ ON KÄSITTELEMÄTTÄ yksi kreikkalaisen näytelmän muoto, ja se on komedia. Antiikin Kreikan ajan huvi näytelmissä hauskuutettiin yleisöä pilkkaamalla poliitikkoja tai muita tunnettuja henkilöitä. Tässä mielessä suomalaisen eläkeuudistuksen neuvottelijat täyttivät komedian ehdot, sillä pitkään jatkuneista neuvotteluista tehtiin pilakuvia ja eläkeuudistuksen valmisteluista saatiin sisältöä jopa television viihdeohjelmiin. Se on sentään jo saavutus! Pilkattiinko poliitikkoja? No, sellaisiakin ääniä kuului, että poliitikot pidetään kepin matkan päässä varsinaisista eläkeneuvotteluista. Väitän päinvastoin, että parlamentaarinen valtiovalta oli tällä kertaa lähempänä näyttämöä, orkhestraa, kuin aikaisimpien eläkeuudistusten aikana. Hyvin käsikirjoitettu ja sopivalla retoriikalla siivitetty draama saatiin siistiin lopputulemaan. Kaikki estradilla vaikuttaneet ja lopulta katsojatkin tiesivät, että eläkeuudistus pitää tehdä. Se on nyt toteutuksen vaiheessa. Toivokaamme sille satyyrinäytelmän tavoin onnellista loppua. Anna Kommuunistille palautetta: KOMMUUNISTI on innovatiivinen taustavaikuttaja, joka ei kumartele kuvia. Hän tuntee julkisen puolen työeläkejärjestelmän kuin omat taskunsa ja kokee velvollisuudekseen kyseenalaistaa. KUVITUS LOTTA NIEMINEN BILD CARL BERGMAN Keva på svenska 28 Ledaren 28 I Idensalmi används ett nytt program för planering av pensioneringen. 29 Kommunminister Anu Vehviläinen gläder sig över kommunernas nya handlingsfrihet. 30 Pensionsreformen förlänger yrkeskarriärerna för att pensionerna också framöver ska kunna betalas med arbetstagarnas pengar. 31 Pensionsreformen kräver betydande ändringar i Kevas datasystem. 26 KEVA KEVA 27

15 Keva på svenska. Keva på svenska. LEDAREN Stort gap mellan festtal och verklighet Mer frihet till kommunerna Kommunminister Anu Vehviläinen utlyser nytänk bland kommunbeslutsfattarna: kanske kommunen framöver är en aktör som främjar livskraft i stället för en producent av grundläggande service. Kalkyler och undersökningar bekräftar att yrkeskarriärerna måste förlängas och ett sätt är att höja åldersgränsen för den lagstadgade ålderspensionen. Efter reformen 2017 kommer åldersgränsen att höjas stegvis. Så vitt jag kan minnas har ingen under den senaste tiden motsatt sig höjningen, vare sig i festtal eller i övriga sammanhang. På arbetsplatserna är diskussionen en helt annan. Då trycket på effektivisering och sparåtgärderna leder till personalminskningar verkar det bästa och enklaste sättet oftast vara att de äldsta arbetstagarna får gå i pension. Hittills har kommunala och statliga arbetsplatser verkat tryggare än jobben i den privata sektorn men enligt Kevas undersökning försvagas också denna uppfattning så småningom. Vid samarbetsförhandlingar känner sig såväl sextioåringar som lite yngre arbetstagare sig osäkra. Under depressionen på 1990-talet ökade antalet ansökningar om invalidpension markant men sjönk senare i och med uppsvinget i ekonomin. Kommer arbetsgivarna nu i mitten av 2010-talet igen att föreslå invalidpension eller olika typer av pensionsarrangemang för de äldre arbetstagarna? Kommer vi åter att se ett rekordantal ansökningar? Å andra sidan får de som närmar sig 60-årsåldern svara på arbetskamraternas frågor: Vill du inte ha mer tid för dina barnbarn? Har du inte redan återbetalat dina bostadslån? Det kräver minst sagt en gnutta envishet att i den här situationen ännu jobba ett par år till i en allt effektivare organisation. Pensionen lockar och många uppskattar verkligen denna allmänt accepterade frihet: pensionen känns som ett tack för det arbete man gjort. Blir man däremot arbetslös kan det betyda att man som individ utesluts från arbetet, arbetsmarknaden och det sociala nätverket. Det är svårt att förlänga yrkeskarriärerna och öka uppskattningen för de äldre arbetstagarna och motivera dem att arbeta längre om det inte finns arbete. Innehållet i festtalen och vardagen har inte motsvarat varandra på många år, och det finns inga enkla lösningar på situationen. Jag befarar att detta sänker trovärdigheten i de ändringar som görs i pensionssystemet och att de därför blir svåra att godkänna. Inställningen till äldre arbetstagare ändras långsamt, och helt konkret går det ännu långsammare att få arbetsgivarna att sysselsätta äldre arbetstagare. Jag hoppas att gapet mellan festtalen och verkligheten blir lite mindre när den finländska ekonomin äntligen börjar återhämta sig. Jouni Kempas Chefredaktör Den nya regeringen har sin strategi klar, och nu preciseras och verkställs regeringsprogrammet. Kommun- och reformminister Anu Vehviläinen ser positivt på att kommunerna får större handlingsfrihet. Kommunerna känner själva bäst till sin situation. Den operativa miljön är inte likadan i alla kommuner och ofta går det inte heller att tillämpa samma handlingssätt. Jyrki Katainens regering beslöt att en miljard euro ska användas för att lätta kommunernas uppgifter och skyldigheter. Konsensus råder också om att kommunerna ska ges större handlingsfrihet, säger minister Vehviläinen. Under kommunminister Henna Virkkunens period beräknades kommunerna ha 535 uppgifter och närmare tusen skyldigheter. Under de senaste åren har antalet uppgifter ökat ytterligare. Enligt det nya regeringsprogrammet kommer antalet uppgifter och skyldigheter inte att öka. Äntligen i fred! Pensioneringen är en personlig sak för många och chefens frågor kan kännas pinsamma. I Idensalmi utvecklades med tanke på detta ett verktyg som cheferna kan använda vid utvecklingssamtalen. När arbetstagaren börjar närma sig slutet av yrkeskarriären är det viktigt att arbetsgivaren vet hur arbetstagaren mår och har en uppfattning om arbetsförmågan och den ungefärliga tidpunkten för pensioneringen. Vi vill i första hand garantera arbetstagarens ork i arbetet när yrkeskarriären går mot sitt slut. När vi känner till arbetstagarens situation kan vi bistå med rätt typ av stöd vid behov, konstaterar Idensalmi stads personalchef Sinikka Laatikainen. Uppgifterna hjälper också vid personalplanering. Rekryteringen och inskolningen kan inledas i tid om pensioneringen har diskuterats. Det är framför allt viktigt med tanke på dem som blir kvar på arbetsplatsen att de inte behöver arbeta länge med underbemanning, fortsätter Laatikainen. I Idensalmi har man tagit fram anvisningar som chefen kan använda som verktyg vid diskussioner med personer som är nära pensionsåldern. Anvisningarna omfattar bland annat frågor som gäller slutet av karriären. Anvisningarna används i utvecklingssamtal på samma sätt på alla organisationsnivåer varje år efter att arbetstagaren fyllt 60 år. Elli Kettunen har fyllt 60 år i år och i maj hade hon sitt första utvecklingssamtal med chefen enligt den nya modellen. Vi gick igenom alla frågor ganska fort eftersom det inte hade gått så lång tid sedan det föregående samtalet. Vi antecknade min och min enhets aktuella situation, berättar Kettunen. Hon har för avsikt att fortsätta arbeta ännu tre år. Kettunen är daghemsföreståndare och chef också själv, och hon anser att anvisningarna behövs. Anvisningen omfattar alla olika sätt som kan användas för att främja ork i arbetet. Det här är ett fysiskt tungt arbete. Det är viktigt att veta hur arbetstagarna kan stödas för att de ska kunna arbeta fram till pensionsåldern eller åtminstone så länge som möjligt. Flexibilitet i arbetstiden är en möjlighet. De som närmar sig pensionsåldern får också oftare passa barnen vid middagsvilan. Då kan de vila fötterna och slipper bullret, berättar Kettunen. TEXT SARI ALHAVA KOMMUNERNA FÅR FRIARE händer att ordna sina tjänster och tillämpa bestämmelserna. Man bör dock vara noga med att inte tillämpa hur som helst. Servicen måste ordnas så att människornas jämlikhet iakttas. Handlingsfriheten kan till exempel betyda att man inte har några exakta bestämmelser om gruppstorlekar, det vill säga antalet elever per klass eller antalet barn i dagisgrupper, eller om dimensionering av personal. Spelrum behövs eftersom också gruppens sammansättning är av betydelse, säger Vehviläinen. Hon anser att kommunerna också kan samarbeta för att tillsammans ta fram kreativa lösningar. Knappast någon kommun vill till exempel stänga sitt bibliotek som är en av de viktigaste kulturtjänsterna, men materialet kunde vara gemensamt för flera kommuner. Jag anser att det är viktigt att kommunerna också själva skapar egna modeller, är innovativa och provar på nya verksamhetssätt. Till exempel färdtjänsterna kan kostnadsmässigt ordnas effektivare i fråga om FPA:s, social- och hälsovårdssektorns och utbildningssektorns transporter. DEN FRIARE STYRNINGEN i enlighet med regeringsprogrammet innebär enligt Vehviläinen inte att man helt struntar i bestämmelserna. I stället för strikt reglering är det viktigast att se på resultaten och på hurdana tjänster som erbjuds och inte främst tänka på hur kommunen har ordnat den jämlika servicen för sina invånare. Det kommunala självstyret är betydande. Vehviläinen ser det som mycket viktigt och anser att det måste respekteras. Till exempel kommunsammanslagningar ska inte vara obligatoriska utan de ska grunda sig på frivillighet. Kommunerna står inför nya tider: deras roller och uppgifter kommer att ändras när social- och hälsovårdstjänsterna ordnas i större enheter. Nu gör man klokt i att fundera på kommunernas roll i framtiden, då de inte längre är grundservicekommuner. Kommunerna är kanske på och 2030-talet mer som organisationer som sörjer för livskraften i regionen och som ser till att kommunen är attraktiv ur näringslivets och företagens synvinkel. Kommunerna ordnar också kultur- och fritidstjänster, visionerar minister Anu Vehviläinen. Jag utmanar kommuninvånarna och beslutsfattarna att fundera på det här! Hemorten är en viktig identitetsfråga för människor. Den egna ortens identitet behöver inte försvinna trots att uppgifterna och kommungränserna ändras. Själv är jag hemma från det nuvarande Joensuu. Där har flera kommunsammanslagningar ägt rum under de senaste åren. De som är hemma från Kiihtelysvaara är till sin identitet fortfarande Kiihtelysvaarabor. Där har man inrättat ett sockenråd som stöder invånarnas lokala identitet och uppmuntrar till initiativ för att utveckla hembygden. TEXT HELINÄ HIRVIKORPI / BILD CARL BERGMAN 28 KEVA KEVA 29

16 Keva på svenska. Keva på svenska. tjänst efter 1992 och därför inte har någon personlig pensionsålder. I samband med reformen 2005 sjönk den allmänna pensionsåldern från 65 till 63 år. SJUKSKÖTARE KAISA KEKKI, 29, arbetar i ett fysiskt tungt arbete som operationssalsskötare på Barnkliniken. Jag kan väl tänka mig att fortsätta jobba som sjukskötare fram till pensionsåldern. Just nu arbetar inhoppare som är närmare 70 år hos oss. Det är med andra ord möjligt förutsatt att jag håller mig frisk. I sjukskötarens arbete står man mycket, går av och an och lyfter patienter. Jourtjänstgöring är särskilt belastande. Kekki anser ändå inte att arbetet är psykiskt tungt. Barnen tillfrisknar oftast bra och de är underbara patienter som har en fin inställning till sin sjukdom. Pensionssystemet hinner sannolikt ännu ändras innan Kaisa Kekki når sin pensionsålder som Pensionsskyddscentralens räknare nu uppskattar till 67 år 5 månader. Det är svårt att på ett realistiskt sätt bedöma den kommande arbetsförmågan eller hur man orkar i arbetet. Vid behov kan belastningen minskas. att bevara förhållandet mellan pensionsoch arbetstiden på samma nivå som Om den förväntade livslängden blir längre kommer den nedre gränsen för pensionsåldern från och med 2030 att höjas årligen med högst två månader. Ungdomsarbetsledare i Tölö församling Mikko Saari, 46, bekymrar sig inte över det. Enligt Pensionsskyddscentralens räknare är hans uppskattade pensionsålder 65 år 9 månader. Sist och slutligen är det fråga om relativt korta perioder. Jag förstår väl att pensionsåldern måste höjas på grund av de eländiga statsfinanserna. Det blir en kamp mot väderkvarnar om inga drastiska beslut fattas nu. TEXT SARI ALHAVA / BILDER CARL BERGMAN Hur länge måste vi snart arbeta före pensionen? Riksdagen behandlar förslaget om pensionsreformen på hösten och målet är att höja pensionsåldern. Reformen inverkar till exempel på framtiden för många bibliotekssekreterare, sjukskötare och ungdomsarbetsledare. Bibliotekssekreterare Leena Nordman, 62, har följt noga med pensionsreformen i den offentliga sektorn. Det finns en hel del att tänka på när pensionsåldern närmar sig och hon är självfallet intresserad av hur reformen inverkar på hennes eget liv. Pensionsreformen inom den offentliga sektorn är i linje med pensionsavtalet inom den privata sektorn, och pensionsåldern kommer att stiga stegvis. Nu är den nedre åldersgränsen för ålderspension 63 år. Bestämningen av pensionsåldern ändras för personer födda 1955 och senare, vilket betyder att Nordmans pensionsålder inte kommer att ändras. Pensionsåldern är i motsats till intjänade pensioner ingen förvärvad rättighet förrän den uppnås. Människorna måste ändå kunna förbereda sig i tid när det är fråga om så här stora saker, säger regeringsrådet Erik Strömberg på social- och hälsovårdsministeriet. Lagförslaget behandlas i riksdagen på hösten och lagen är avsedd att träda i kraft från ingången av De som är födda 1955 fyller 63 år 2018, och deras pensionsålder är 63 år 3 månader. De som är födda 1956 har ett år mer på sig att förbereda sig och deras pensionsålder stiger med sex månader, säger Strömberg om logiken i reformen. Pensionsåldern höjs alltså alltid med tre månader per årsklass tills pensionsåldern är 65 år. Personer födda 1962 är den första årsklassen vars pensionsålder är 65 år. Många som arbetar inom den offentliga sektorn har emellertid en pensionsålder på cirka 65 år redan nu. Omkring anställda som är födda före 1960 och som har arbetat länge i den offentliga sektorn har ännu en personlig pensionsålder. Till exempel Erik Strömbergs personliga pensionsålder är 64 år 4 månader. Dessa personliga pensionsåldrar som är högre än den allmänna åldersgränsen ändras inte. Leena Nordman har arbetat i statlig tjänst på Helsingfors universitets bibliotek sedan 2002 och hennes pensionsålder har på pensionsutdragen varit exakt 65 år. Det senaste pensionsutdraget innebar dock en överraskning eftersom pensionsåldern hade sjunkit till 63 år. Jag var helt förundrad över det och ringde till Keva, berättar hon. Det visade sig att den lägre pensionsåldern beror på att hon hade trätt i statlig PENSIONSÅLDERN HAR i reformen bundits till den förväntade livslängden. Syftet är IT-systemen uppdateras IT-direktör Paula Sivunen uppskattar att ändringarna i Kevas IT-system kostar knappa 1,5 miljoner euro. Pensionsreformen 2017 är en komplicerad helhet som kräver flera ändringar i IT-systemen. Kostnaderna för IT-ändringarna i arbetspensionssystemet uppskattas uppgå till totalt cirka 20 miljoner euro. Summan gäller hela arbetspensionsbranschen och hänför sig främst till de system som upprätthålls av Arek Ab. Arbetspensionsbolagens egna kostnader är mindre. Uppskattningen är preliminär och grundar sig på de ändringar som nu är kända. Beloppet preciseras när regeringens proposition till riksdagen med förslag till ändring av arbetspensionslagstiftningen blir slutligt antagen och definitionerna av IT-ändringarna bli klara. Kevas andel av kostnaderna för IT-ändringarna är cirka 1,2 1,5 miljoner euro. Den arbetsinsats som ändringarna kräver på Keva är uppskattningsvis dagsverken. Keva har cirka 50 IT-anställda. En betydande del av pensionsbolagens verksamhet grundar sig på datasystem. Ändringsarbetet är rätt betydande. Det fördelar sig mellan arbetspensionsbranschens gemensamma datasystem som upprätthålls av Arek Ab och Kevas egna system, preciserar Kevas IT-direktör Paula Sivunen. Centralt underhåll för gemensamma IT-system i arbetspensionsbranschen betyder kostnadsfördelar för hela branschen. Till exempel de ändringar som hänför sig till beräkningen av pensionerna kan göras på en gång i hela branschens gemensamma system. Arek startade sin verksamhet för drygt tio år sedan. De datasystem som underhålls och utvecklas hos Keva är bland annat sådana system som hänför sig till handläggning, utbetalning och finansiering av pensioner samt webbtjänsterna för personkunder och arbetsgivare, säger Paula Sivunen. Arbetspensionsreformen för med sig ett helt nytt pensionsslag: partiell ålderspension. Det nya pensionsslaget är den största utmaningen vid reformen. Handläggningen och beräkningen av det nya pensionsslaget måste byggas in i datasystemen helt från noll. TEXT HELINÄ HIRVIKORPI 30 KEVA KEVA 31

17 20 vuotta sitten TULEVIEN ELÄKEKUSTANNUSTEN KANNALTA keskeinen kysymys on, missä iässä henkilöstö jää eläkkeelle, ei vanhuuseläkeikä. Viimeksi tehtyjen eläkeratkaisujen peruste onkin saada henkilöstöä pysymään työelämässä aikaisempaa pidempään. Henkilöstöpäällikkö, varatuomari Pekka Palola, Kuntien eläkevakuutus 3/1995 Nyt ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEENA on pidentää työuria, jotta eläkkeet tulisivat jatkossakin maksetuiksi työtätekevien rahoilla. Keva-lehti 3/2015

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN www.keva.fi 3-15 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Lakimies Keijo karhumaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisen sektorin eläkeuudistus Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta Eläkeiän korotus koskee julkisen sektorin

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Työturvallisuus työssäoppimisessa ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot