Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan"

Transkriptio

1 Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan 14 kauppiksen kielipäätös puhuttaa juuso myllyrinteen kolumni

2 2 / / 3 toimituksen jengi esa-pekka mattila Kenelle haluat tehdä kantelun ja mistä aiheesta? Stella Kallionpää Julkisen sanan neuvostolle Johanna Tukiaiseen liittyvän uutisoinnin sallimisesta, minkä takia hän päätyi Silliksen esiintyjäksi. Mielenterveyteni on nyt pysyvästi vahingoittunut. Jos sinulla on juttuidea tai haluat kuvata tai kirjoittaa, ota yhteys kylteri.fi Pipsa Airaksinen Nelli Huikari Essi Ruuskanen Ella Malm Onni Paivänen Ville Larimo markus helaniemi Jos olisit kansainvälisen tason huippuurheilija, mikä olisi lajisi? Miekkailu. Lajin esteettisyys ja sen vaatima keskittyminen kiehtovat minua. Janne Kuusela Juho Rautiainen Kannen kuva : Esa-Pekka Mattila

3 4 / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s 2 / / 5 pääkirjoitus Tehot minimissä, päätoimittaja helisemässä k u n a lo i m m e s u u n n i t e l l a tämän numeron pääjuttua, minua jännitti. Suomalainen urheilu ei ole itselleni lainkaan tuttu aihe. Urheilukokemukseni rajoittuvat siihen, että peruskoulussa mökkireissut parhaan kaverini kanssa piti sopia kuukausia aikaisemmin, koska luistelu vei kaiken hänen aikansa. Kunnianhimoisesti päätimme laajentaa näkökulmaa koulumme urheilijoista koko Suomen kansainvälisen tason menestyshaaveisiin. Pelottavan helposti metsään menee. Odotan haastateltavaa Jyrki Louhea Kauppiksen ala-aulassa ja luen Wikipediaa. Pelkään, että Louhi käyttää sanoja joita en ymmärrä tai muistuttaa urheilustereotypiaani jääkiekkoilijoista, jotka haastattelun aikana pelkästään kaivelevat ylähuultaan ja murahtelevat vastauksia. Urheiletko sä itse? kysyy urallaan yhteensä 606 SM-liigan runkosarjaottelua pelannut jääkiekkoilija. No niin, tässä sitä nyt ollaan. En ole ikinä katsonut jääkiekkoottelua alusta loppuun. Pelkoni oli turha. 40 minuuttia kestävän haastattelun aikana jääkiekkoilija, jonka kanssa pelkäsin puhuvani aivan eri kieltä osoittautui, no, muuksikin kuin jääkiekkoilijaksi. Juttelimme kuin ketkä tahansa kaksi kauppakorkeakoulun opiskelijaa. Kolme haastattelemaamme urheilijaa ovat poikkeuksia sarjassaan. He kaikki opiskelevat kauppiksessa, jonne pääsee vain noin 10 prosenttia hakijoista. Osaaikatyö opiskelun ohella tuntuu helpolta vaihtoehdolta verrattuna siihen, että markkinoinnin perusteiden ryhmätyön lisäksi täytyy treenata 30 tuntia viikossa tai lähteä ulkomaille kilpailuihin. Ymmärsin, että kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin loputtomista treeneistä tai urheilusanastosta, jota en käsitä. Huippu-urheilijoista tekee mielenkiintoisia se, kuinka monta tuntia, kuukautta ja vuotta he käyttävät johonkin, johon heillä on vain niin palava intohimo. Päätin, että minusta tulee jääkiekkoilija ennen kuin minulla oli ensimmäisiä muistikuvia. En tiedä mistä se tuli, Louhi kuvailee. Olen hieman kateellinen, itse en ole elämässäni päättänyt mitään yhtä varmasti. Lopulta huippu-urheilussa kyse taitaa olla priorisoinnista, itsensä haastamisesta, ajankäytöstä, riskeistä sekä jatkuvasta itsensä arvioinnista. Nyt kuulostaa tutulta. Stella kylt e r i on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkeakoulun kampuksella. pä äto i m i t ta j a Stella Kallionpää a d Janne Kuusela ky:n tiedot ta j a Markus Helaniemi i l m o i t u s m yyn t i Niko Isojärvi pa p e r i Amber 250 g / 120 g pa i n at u s Forssa Print i s s n-l , i s s n (Painettu), i s s n (Verkkolehti) j u l k a i s i j a KY-säätiö, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, Helsinki Sisällys puheenjohtajalta 6 briiffaus 7 juuso myllyrinteen kolumni 12 suomiurheilu hakee maalipaikkaansa 14 henkilökuva 24 oksmanin taistelu 26 jatkot laitoksella 32 ky tiedottaa 34 raflapoliisi 35 Oikeuskanslerille kannellut Riku Oksman puhuu suunsa puhtaaksi Miten voidaan olettaa, että Suomi pärjää urheilussa kansainvälisellä tasolla jos siihen ei luoda riittäviä edellytyksiä? 26 Henkilökuva: Kauppiksessa opiskeleva iranilainen Ali Sagedhi kertoo tarinansa 16 24

4 6 / kylteri / puheenjohta jalta / briiffaus 2 / / 7 puheenjohtajalta briiffaus a j a n ko h ta i s u u k s i a Top university, top student organizations o n e o f t h e h ot t e s t to p i c s lately has been the decision of Aalto University School of Business to change the degree language to English in Master s level. People seem to have a variety of opinions to the matter some are extremely worried that Finnish language is about to vanish from the world of science as opposed to those that feel Master s studies in English are needed in order for our school to reach the place among top business schools in the world. Because of this hot debate, I decided to write in English for this issue of Kylteri. It is a fact that Aalto is striving to get to the top and tries to pay careful attention to internationalization. This means that the number of foreign students in Aalto, including School of Business, will rise in the future. International degree students face sometimes difficulties in mixing with Finns and to some extent, student organizations are to blame. The increasing interest towards common student topics of foreign students has been visible for a couple of years now. Late 2011 during previous AYY council election tens of international degree students ran for representatives in the council. It seems that international degree students want to change the current situation and we Finns should probably react to this somehow. This year it is time for KY to think more closely to the issue of internationalization. Our council elections are held this year and we need to find ways for international students to get their voices heard. It could be that the working language of the council is continuing to be Finnish but other means of affecting things at KY are thought over. One idea is to set up an international forum that could act as an advisory body for the council and other parts of KY. All in all, the most important thing is to consider, in everything we do, if we are actually reaching a growing number of foreign members of KY. It would be quite arrogant to say that KY represents all its members if one important group of students is neglected because of their inability to speak Finnish. KY has put a lot of effort in English communications and tries to find out what foreign students think of KY. Naturally, everything can be improved and the changes in our member base are being noticed. Perhaps each of us could think internationalization from their part too. How do you feel about studying and living student life in English? h e i n i tolkkua korkoihin hakemus kerrallaan Kohtuutta vaativa opiskelijatyöryhmä haluaa laskea opintotuen takaisinperinnän korkoa tarjoamalla opiskelijoille nettipalvelun. h e l m i k u u n lo p u s s a saatiin uusi pelaaja alkuvuoden käytyyn opintotukikeskusteluun, kun Kohtuus.fi-nettisivu julkaistiin. Nettisivu tarjoaa valmiin, perusteellisesti kirjoitetun asiakirjapohjan, jolla opiskelija voi hakea Kelalta muutosta opintotuen takaisinperinnässä häneltä perittävään korkoon. Valituspohja listaa perusteluita koron kumoamiselle Olaus Petrin tuomarinohjeista 1500-luvulta oikeuskanslerin päätökseen vuodelta Yhdeksän kuukautta opintotukea nostanut opiskelija saa tienata vuodessa käytännössä euroa. Kela perii opintotuen vuositulorajan yli tienanneelta opiskelijalta opintotukikuukausia takaisin 15 prosentin korolla. Lisäksi opiskelija menettää takaisinperityt opintotukikuukaudet, joita korkeakouluopiskelijalla on yhteensä enintään 55. Tukikuukauden takaisinperintä, perityn kuukauden menettäminen ja koron maksaminen ovat yhteensä Kohtuus.fi-sivuston perustaneen työryhmän mielestä kohtuuton rangaistus opiskelijalle. Opintotuen takaisinperinnän kumuloituvat sanktioseuraamukset muodostavat kokonaisuutena kohtuuttoman kovan rangaistuksen opiskelijalle, joka on vilpittömin mielin nostanut opintotukea, suorittanut opintoja ja parhaan pyrkimyksensä mukaan yrittänyt laskea mahdollisista monista tulonlähteistä kertyvät tulonsa oikein, Kohtuus.fi-työryhmän puhemies, oikeustieteen opiskelija Ted Apter kertoo sähköpostitse. Monen yksilön kokema kohtuuttomuus oli myös omalta osaltaan ratkaiseva tekijä sivuston syntymiselle. Riittävän moni tuttu opiskelija otti yhteyttä turhauduttuaan tilanteesta. Syttyi kipinä sille, että asiaan on saatava muutos, Apter kertoo. Työryhmä oli alun perin oikeustieteilijöiden idea. Valmisteluvaiheeseen osallistuivat sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Juha Karhu, sosiaalioikeuteen erikoistunut asianajaja Kai Kuusi sekä oikeustieteen opiskelija Olli Kuusi. He laativat yhdessä Kohtuus.fisivujen tarjoaman muutoshakupohjan. He kaikki toivat esiin omat näkemyksensä, joiden pohjalta Olli laati pohjatekstin. Tärkeänä pidettiin sitä, että opiskelijanäkökulma säilyy koko ajan hallitsevana, Apter kertoo. Lisäksi valmistelutyötä on kommentoinut ja edistänyt muutama muu henkilö, jotka ovat tahtoneet pitää nimensä pois julkisuudesta. Työryhmä uskoo, että Kela suhtautuu asiallisesti rakentavaan palautteeseen. Uskomme, että Kelankin toimijoiden intressinä on, että nykyistä takaisinperintäjärjestelmää uudistetaan vastaamaan Suomen perusoikeusjärjestelmän vaatimuksia. Asiassa olisi mahdollisuus saada aikaan perustavanlaatuinen perusoikeusmyönteinen linjanmuutos Kelan käytäntöön, Apter kirjoittaa. Työryhmä haluaa, että opintotuen takaisinperinnän korosta käydään julkinen keskustelu. Se toivon mukaan johtaa siihen, että kaikki asian osapuolet kokevat tarpeen alentaa takaisinperinnän sanktioiden tasoa. Nykyinen laki mahdollistaa takaisinperinnän koron alentamisen nopeastikin, Apter kertoo. teksti / markus helaniemi

5 8 / k y lt e r i / b r i i f fa u s 2 / / 9 Differentiaatio y r i t y k s e t lisäar v oa lu o massa Jäätävä alennus Ennen kurssipalaute annettiin paperisena, kunnes vuonna 2005 siirryttiin sähköiseen palautteeseen, joka muistetaan ainakin sähköpostin tukkivista muistutusviesteistä. Kuluvana lukuvuonna opiskelijat välittävät ajatuksiaan jälleen kynän ja lomakkeen voimin, mutta ajaako palautejärjestelmä vieläkään opiskelijan etua? o p i n to a s i a n pä ä l l i k kö Margareta Soismaa kertoo, että sähköisestä palautejärjestelmästä luovuttiin, koska palautteeseen vastasi niin pieni määrä kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista: Opettajat kokivat jäävänsä ilman kaipaamaansa palautetta. Pienet vastausmäärät eivät myöskään antaneet opettajille tukea opetusansioidensa keräämisessä. Kerättiin palaute sähköisesti tai paperilla, se ei muuta järjestelmän perimmäistä ongelmaa: kurssiarvioiden perääminen vasta kurssin päättyessä ei kirvoita arvioimaan opetusta. Periodin lopussa opiskelijoiden mielissä siintää jo tentistä selviytyminen, eikä menneen kurssin kehittäminen tulevia kylterisukupolvia silmällä pitäen ole suurin huolenaihe. Jos opiskelijoiden mielipiteitä kurssista ja luennoitsijasta kysyttäisiin jo periodin aikana, voisi palautetta antamalla kenties vaikuttaa kurssin käytäntöihin ja opetustapoihin. Useat kurssit pidetään vain kerran vuodessa, mikä saattaa myös heikentää motivaatiota antaa kurssipalautetta. Todennäköisyys sille, että vuoden takaisia palautteita hyödynnettäisiin seuraavalla vastaavalla kurssille, tuntuu häviävän pieneltä. Palaute on ensisijassa tarkoitettu opettajalle kurssinsa kehittämiseen. Toivon, että luennoitsija kertoisi opiskelijoille edellisellä kurssikerralla saamastaan palautteesta ja niistä toimenpiteistä, joihin se on johtanut. Näin opiskelijat näkisivät, että palautteella on vaikutusta, Soismaa toteaa. Anna palaa palautetta Vaihtaminen paperisesta palautteesta sähköiseen ja taas takaisin paperiseen ei auta, jos palautteenkeruun käytännöt eivät muutu niin, että jo itse palautteenantaja hyötyy antamastaan palautteesta välittömästi. Opintotoimisto miettii uusia käytänteitä, kuten opiskelijaedustajaa kursseille välittömän palautteen mahdollistamiseksi. Myös Aallon tasolla kehitellään korkeakoulujen yhteistä palautejärjestelmää. teksti / Pipsa Airaksinen kuvitus / ESSI RUUSKANEN suomalaiset ovat jäätelönsyöjinä maailman kärkikastia, mutta jäätelöyrittäjän huolena Suomessa on kysynnän sesonkivaihtelu. Ratkaisu on selvä - kun on kylmä, pitää antaa alennusta. Mutta kuinka paljon? Frozen yogurtia myyvällä Yobotilla on omaperäinen idea. Annoksen alennusprosentti määräytyy suoraan pakkasasteiden mukaan. Runeberginkadulla sijaitsevan pienen kivijalkakahvilan ovella on lämpömittari, josta asiakas katsoo lämpötilan ja ilmoittaa alennusprosentin myyjälle. Jos asiakas ei ole kiinnittänyt elohopeaan huomiota, hinnasta neuvotellaan: Edellinen asiakas sanoi, että oli viisi astetta pakkasta. Mitenkäs, kuulostaako se sopivalta?, kahvilaa perheensä kanssa pitävä Jaana Beidler kertoo. Entä jos asiakas huijaa lämpötilan? Me luotamme heihin. Meidän asiakkaamme ovat hauskoja. Alennuskampanja jatkuu säästä riippuen maaliskuun ajan. Suomalainen byrokratia on paljastanut jo hampaansa vastikään USA:sta muuttaneelle yrittäjäperheelle. Virkamiehet ovat hirveän ystävällisiä, mutta säännökset ovat aika tiukat. Aiomme laittaa tuohon pienen terassin kesällä, mutta sitäkin varten pitää täyttää ihan kamala kasa papereita. Asiat ovat kuitenkin menossa parempaan suuntaan: Luulen, että suomalaiset ovat huomaamassa, että tässä pitää pikkuisen avautua uusille ideoille. Beidlerin visiona on hauskempi Helsinki: Eikö Helsinkiin tarvitakin kaikkea tällaista kivaa ja pientä? teksti & kuva / Onni Päivänen

6 10 / k y lt e r i / b r i i f fa u s 2 / / 11 Johtavaa näkemystä? 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet Aalto-yliopiston korkeakoulut saivat tammikuussa omat iskulauseet ja tunnusvärit. Niiden tavoitteena on selkiyttää korkeakoulujen omia profiileja, tehdä Aallon identiteetistä helpommin hahmottuva kokonaisuus sekä myydä koulua ulkomaalaisille opiskelijoille ja opettajille. Miltä Kauppiksen slogan kuulostaa markkinointitoimiston luovan johtajan mielestä? a a lto-yl i o p i s to päätti tammikuussa vuoden kestäneen identiteetti- ja profilointiprojektinsa. Projektin tavoitteena oli yliopiston mukaan selkiyttää ja vahvistaa kunkin korkeakoulun omaa profiilia sekä tukea henkilökunnan ja opiskelijoiden sitoutumista omaan korkeakouluunsa ja koko Aaltoon. Projektin taustalla on opiskelijamarkkinoinnin ja opettajien Tenure Track -rekrytoinnin tehostaminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Identiteettiprojektin konkreettisia tuloksia ovat korkeakouluille keksityt uudet iskulauseet. Kauppakorkeakoulua vie tästä lähtien maailmalla eteenpäin slogan Johtavaa näkemystä Leading the way. Projektin tuloksena Kauppis sai myös tunnusvärin, vaaleanvihreän. Jännittävimpiä uuden visuaalisen identiteetin osia ovat korkeakoulujen omat kuvituskuvat, joiden tarkoituksena on yliopiston mukaan symboloida kunkin koulun tekemistä. Pienissä sarjakuvamaisissa kuvissa halataan rahasalkkua, lähetetään radioaaltoja maapallon yli ja käydään kynällä ja hehkulampulla tieteellisen ongelmien kimppuun. Kuvituskuvia ja tunnusväriä käytetään elävöittämään korkeakoulujen visuaalista ilmettä esimerkiksi asiakirjoissa ja esitteissä. m a r k k i n o i n t i to i m i s to 358:n luovan johtajan Antero Jokisen tajunta ei räjähdä Kauppiksen uudesta iskulauseesta. Hyvä slogan kertoo oikeat asiat ja pureutuu mieleen kuin punkki ihoon, Jokinen selittää. Johtavaa näkemystä ikävä kyllä tippuu samaan laariin kuin 90 prosenttia sloganeista. Se ei jää mieleen. Siitä tuskin tulee hokemaa opiskelijoiden suussa, eikä se jää elämään kansan suussa vuosiksi eteenpäin. Täysin toivoton slogan ei kuitenkaan Jokisen mielestä ole. Jos Johtavaa näkemystä -lauseen purkaa osiin, niin kuin sloganeita miettiessä turhan usein tehdään, se kyllä viestii yliopiston strategian palikoita, ainakin suunnannäyttäjyyttä ja näkemyksellisyyttä. Mutta se ei riitä, sloganin pitäisi herättää myös joku tunne, Jokinen pohtii. Se, että korkeakoululla on slogan, on jo tekona suurempi viesti kuin itse sloganin sisältö. Miten koulun julkisuuskuva muuttuu nyt kun sillä on slogan? Pitääkö koululla ylipäätään olla slogan? Toivottavasti näitä asioita on mietitty opettajien ja opiskelijoiden kanssa. k au p p i k s e n t u n n u s vä r i sopii Jokisen mielestä koululle. Vihreä on kasvun ja hedelmällisyyden väri ja siten se sopii hyvin Kauppiksen väriksi. Samalla se on myös kovin turvallinen valinta. Vihreitä yrityksiä, yhteisöjä ja kouluja on jo Suomessakin kymmeniä, Jokinen analysoi. Väri siis toimii, entä pienet kuvituskuvat? Infografiikan tulisi olla aina selkeää, mutta nämä ikonit herättävät minussa lähinnä hämmennystä. Mitä ihmettä maapallo ja sen ympärillä olevat kädentapaiset yrittävät viestiä? Jokinen ihmettelee. Kylteri ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut Aalto-yliopiston markkinointipäällikköä kertomaan, mitä kuvituskuvat viestivät tai keitä profilointityöhön on osallistunut. teksti / Markus helaniemi 2.3 Kuvamateriaali Kuvitukset Kuvitusten järjestelmä ja käyttö 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet 2.3 Kuvamateriaali Kuvitukset Kuvitusten järjestelmä ja käyttö Aalto-yliopiston ilmeessä käytettävät kuvitukset muodostavat symbolikirjaston, jota voi käyttää seuraavia sääntöjä noudattaen: Oikein JOHTAVAA NÄKEMYSTÄ LEADING konaisuudet.) THE WAY tunnusväriä. Korkeakoulu käyttää ainoastaan Aalto-yliopiston ilmeessä käytettävät viestivissä ja informatiivissa omia kuvituksiaan. sovelluksissa. (Katso käytetään kohta 3.2 korkeakoulun Sovellusko- Kuvituksissa kuvitukset muodostavat symbolikirjaston, jota voi käyttää seuraavia sääntöjä Kauppakorkeakoulun uudet kuvituskuvat BIZ on suunnitellut noudattaen: Kauppakorkeakoulu! Aalto-yliopiston viestintä hallinnoi Aalto-yliopiston alumni, kuvittaja Vesa Sammalisto. visuaalisen ilmeen virallista symbolikirjastoa ja sen käyttöä. Kuvitukset viestivissä ja informatiivissa sovelluksissa. (Katso kohta 3.2 Sovellusko- Väärin saa käyttöön viestinnän kautta. Uusia konaisuudet.) kuvituksia ei saa luoda itse, vaan Korkeakoulujen kuvituksia ei myös kirjaston täydennys tapahtuu käytetä yhdessä muutoin kuin BIZ ELEC! Aalto-yliopiston viestintä hallinnoi viestinnän kautta. yliopistotasoisessa materiaalissa visuaalisen ilmeen virallista symbolikirjastoa ja sen YLIHUOMISEN käyttöä. Kuvitukset (katso alla). TEKIJÄ CREATING TOMORROW S SCIENCE saa käyttöön viestinnän Perustieteiden kautta. Uusia konkreettisen toimintaan Väärin ja sisältöön On käytettävä aina joko kaikkien korkeakoulu kuvituksia ei saa luoda itse, vaan perustuen. Kunkin Korkeakoulujen korkeakoulun kuvituksia ei korkeakoulujen kuvituksia myös kirjaston täydennys tapahtuu kuvitukset on toteutettu käytetä yhdessä korkeakoulun tunnusvärillä. muutoin kuin yhdessä tai ainoastaan yhden viestinnän kautta. yliopistotasoisessa materiaalissa korkeakoulun kuvituksia (katso alla). ei koskaan esim. vain kahden! Jokainen korkeakoulu käyttää omia korkeakoulun kuvituksia yhdessä. BIZ + ELEC konkreettisen toimintaan ja sisältöön kuvituksiaan, korkeakoulut On käytettävä eivät aina joko voi kaikkien perustuen. Kunkin korkeakoulun käyttää muiden korkeakoulujen korkeakoulujen kuvituksia kuvituksia. MAAILMA UUSIN SILMIN kuvitukset on toteutettu korkeakoulun tunnusvärillä. korkeakoulun kuvituksia yhdessä tai ainoastaan yhden Oikein Yliopistotasolla käytetään kaikkien ANOTHER PERSPECTIVE ei koskaan esim. vain kahden! Jokainen korkeakoulu käyttää omia korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvituksia yhdessä. BIZ + ELEC kuvituksiaan, korkeakoulut eivät voi yhdessä. Näin yliopistotasolle kaikkien korkeakoulujen korkeakoulu käyttää muiden korkeakoulujen kuvituksia. muodostuu monialaisuudesta konkreettisesti viestivä kuvituskokonai- jotta yliopiston sisältö tulisi kuvituksia tasapuolisesti, suus. Oikein tasapuolisesti esille. Yliopistotasolla käytetään kaikkien korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti yhdessä. Näin yliopistotasolle kaikkien korkeakoulujen muodostuu monialaisuudesta konkreettisesti viestivä kuvituskokonai- jotta yliopiston sisältö tulisi kuvituksia tasapuolisesti, suus. tasapuolisesti esille. KAIKKI KORKEAKOULUT koulujen sloganit ja tunnusvärit TIEDETTÄ TEKNIIKKAAN SCIENCE TO ENGINEERING Insinööritieteiden korkeakoulu Oikein Korkeakoulu käyttää ainoastaan omia kuvituksiaan. Kuvituksissa käytetään korkeakoulun tunnusväriä. MUUTOKSEN KÄYNNISTÄJÄ CATALYST OF CHANGE Kemian tekniikan korkeakoulu KAIKKI KORKEAKOULUT SIGNAALI LAADUSTA SIGNAL OF QUALITY Sähkötekniikan korkeakoulu 43 E

7 12 / k y lt e r i / k o l u m n i 2 / / 13 kolumni Vuonna 2000 KY:n edustajisto päätti, että KY:llä tulee olla oma ylioppilaslehti. Päätoimittajan mukaan Kylteri pyrkii kertomaan asioista kylterinäkökulmasta ja piirtämään ajankuvaa kiinnostavista aiheista. Juuso Myllyrinne Edustajiston jäsen reservin sotilaspoliisikorpraali Eerik Pöntiskoski taipui kannattamaan siviilipalvelusmiehen ottamista KY:lle. Ominaisuuksia mm. näytönsäästäjä ja kuvaviestit. KY:n edustajisto päätti, että ylioppilaskunnasta tehdään siviilipalveluspaikka Mäkitorppa mainosti Nokia 3310-puhelinmallia 1850 markan hintaan Valmis mihin? Kirjoittaja toimi Kylterin päätoimittajana vuonna Nykyään hän on töissä TBWA-mainostoimistoketjulla New Yorkissa. Internetin ja erään ylioppilaslehden nousu v u o n n a 2000 ilmestyi ensimmäinen virallinen Kylteri-lehti vuoden 1999 harjoitusnumeroiden jälkeen. Vakiopalstoja olivat briiffiä muistuttava uutismakasiini, kevyempiä aiheita käsittelevä sillinpyrstöjä sekä raflapoliisi. Viereisellä sivulla vuoden 2000 päätoimittaja Juusto Myllyrinne kirjoittaa työelämän ilmapiiristä. a l a ko u lu s s a opettaja kertoi sinulle mitä piti tehdä, kenen kädestä pitää kiinni katua ylittäessä ja montako kalapuikkoa sai ottaa. Pojille opetetaan armeijassa, että miten pitää sänky pedata ja miten koputetaan toimiston oveen. Kauppakorkeakoulussa rakennetaan näennäisen vapauden verkko, jota hallitaan kertomalla montako kurssia sinun pitää suorittaa ja mitä kieltä lukea, jotta voit olla valmis ekonomi. Niin että valmis mihin? Suurin yllätys työelämässä on, että kukaan ei yleensä oikein tiedä mitä tässä nyt ollaan tekemässä. Useimmiten kukaan ei kerro täsmälleen mitä sinulta odotetaan. He tosin tietävät kun näkevät sen, koska just noinhan sun pitikin tehdä. He myös tietävät, kun eivät sitä näe ja sanovat, että sinun pitäisi vähän tsempata. Kokemukseni mukaan parhaiten menestyy silloin kun ei odota, että joku tulee kertomaan sinulle mitä pitää tehdä, vaan itse päätät ja teet sen. Teet sen. Et kysele ja anele lupia vaan rohkeasti ajat hankkeesi maaliin. Uudet asiat ovat monelle organisaatiossa uhkaavia ja siksi ne näiden konttorirobottien mukaan pitää tappaa. Uusi lähestymistapa saattaa saada vanhemmat, laiskemmat kollegat näyttämään huonoilta - ja haitata heidän BMW:n kuukausilyhennyksiä sekä exän tiirailua Facebookista. Siksi kaikkein tärkeintä kaikelle uudelle tekemiselle tai innovaatioille on se, että sille pitää pystyä rakentamaan jonkin sortin business case. Mikä on nyt paremmin kuin ennen? Säästettiinkö kustannuksista, onko henkilöstö iloisempaa, kasvoivatko tilaukset ja niin pois päin - omat päätökset pitää osata perustella. Hippo, eli highest paid person in the office, voidaan voittaa vain numeroilla. Jos hankkeesi ei näytä paperilla hyvältä, niin riippuu siitä millä tuulella hippo on, että oliko se hyvä juttu vai ei. Yllättävät jääräpäiset ideat, jotka todistetusti parantavat bisnestä saavat urasi nousukiitoon ja tuplaavat palkkasi. Harvoin edes epäonnistuneet hankkeet harmittavat - paska reissu, mutta tulipahan tehtyä - ja niin pois päin. Innovaatiot vaativat, hyvän valmistautumisen lisäksi, selkärankaa ja rohkeutta. Rohkeutta on vaikea opettaa, mutta ainakin koulutuksesi avulla osaat perustella päätöksesi. Siihen sinä olet valmis. SYL vaati Kelalta opintotukien takaisinperinnän kohtuullistamista. Lisää vettä myllyyn heitti oikeustieteiden opiskelija Janne Järvenoja, joka laittoi alulle selvityspyynnön siitä, onko takaisinperintä perustuslain vastainen. Juoni ei ollut varmaankin kohderyhmä huomioiden kovin korkealentoinen, mutta kantoi kyllä loppuun asti. KY:n tiedotusvastaava ei suostu paljastamaan sivujen julkistamisen ajankohtaa, mutta kehottaa olemaan paikalla vuoden viimeisessä kuntaillassa. Ympäri käydään yhteen tullaan. Aihe puhututtaa yhä, lue juttu sivulta 7 Kylteri arvioi tämän lehden sivulla 26 haastatellun Riku Oksmanin ohjaaman näytelmän KY sai vuoden 2000 loppuun mennessä omat verkkosivut

8 14 / k y lt e r i / l o r e m i p s u m 2 / / 15 Suomiurheilu hakee maalipaikkaansa Entiset menestyslajimme mäkihyppy ja maastohiihto ovat kaikkien aikojen alamäessä ja olympialaisten sijoitukset ovat kaukana 80-luvun kultavuosista. Miten voidaan olettaa, että Suomi pärjää kansainvälisellä tasolla, jos siihen ei luoda riittäviä edellytyksiä? Johtuuko mitalien puute asenteesta, resurssien väärästä kohdistamisesta vai siitä, ettei Suomessa kannata urheilla kilpaa?

9 16 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 17 Suomiurheilu hakee maalipaikkaansa Menestys, motivaatio ja manageri - huippu-uran kulmakivet Suomalaisen ammattiurheilun piirteet ovat muuttuneet 1900-luvun alusta. Amatööreistä on tullut ammattilaisia ja palkkaus on muuttunut. Viimeaikaiset keskustelut urheilijoiden eläkkeistä ja heitä koskevasta lainsäädännöstä kertovat siitä, että suomalaiset urheilijat hakevat yhä asemaansa. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmanlaajuisesti, mutta tekeekö se hallaa urheilun menestymishaaveille? Esimerkiksi Yhdysvaltojen urheilumallissa koulujärjestelmällä ja urheilulla on vahva vuorovaikutussuhde. Koulujen palkkalistoilla on ammattimaisia urheiluvalmentajia. Yliopistojen joukkueet osallistuvat valtakunnallisiin sarjoihin ja opiskelijavalinnoissa urheiluosaaminen on yhtä tärkeä tekijä kuin koulumenestys. Monissa osavaltioissa yliopiston joukkue koetaan jopa tärkeämmäksi kuin alueen NHL-joukkue. Onko vika suomalaisessa urheilukulttuurissa? Lapsilla on urheilun lisäksi muita harrastuksia. Keskimäärin 10- vuotias brasilialainen on viettänyt jalkapallon kanssa merkittävästi enemmän tunteja kuin suomalainen verrokkinsa. Suomea ei liioin tunneta vahvasta kilpailukulttuurista ja urheilu-uraa ei aina pidetä aina väylänä maineeseen ja elämyksiin. Urheilua ei kenties vieläkään osata nähdä oikeana ammattina. Raja ammatin ja harrastuksen välillä on häilyvä. Missä vaiheessa urheilija on sillä tasolla, että hän voi vaatia kahdeksan tunnin urheilustaan kahdeksan tunnin palkkaa? Onko oikeudella palkkaan lajikohtaisia eroja? Ammattiurheilu ei ole urana helpoin. Työssä, jossa eläkkeelle siirrytään 30- vuotiaana, oman menestyksen optimointi on välttämättömyys. Urheilija esimerkiksi siirtää mahdollista koulutustaan vuosilla. On todettava ilmeinen: Suomessa on vähän ihmisiä ja ilmasto, joka jakaa suomalaisen urheilun kesä- ja talvilajeihin. Jotta huipulle tähtäävä urheilija voi treenata vaaditun määrän, hänen on käytävä ulkomailla leireillä pitkin vuotta. Ja se vaatii rahaa. Sponsorointi ja urheilurahoitus tuntuvat hakevan Suomessa vielä muotoaan. Valtion ensisijaisena intressinä ei ole edistää huippu-urheilua, vaan tukea liikuntaa sen terveyttä ja kasvatusta vaikutusen takia. Sponsoreiden tuki taas kohdistuu jo huipulla oleviin suomalaistähtiin. Nuoret, läpimurtonsa kynnyksellä olevat urheilijat putoavat näiden väliin. Vähimmälle huomiolle jäävät eniten tukea tarvitsevat. Kansainvälinen menestys on korkealle asetettu rima. Kilpailu on äärimmäisen kovaa ja rahoitusta tarvitaan treenaamisen lisäksi esimerkiksi urheilulääketieteeseen ja valmennukseen. Dopingskandaalit riepottelevat urheilumaailmaa. Suomessa ei ole mahdollista käyttää loputtomasti tunteja urheiluun. Esimerkiksi peruskoulu ja lukio vaativat osansa. Urheiluun on ryhdytty panostamaan maailmanlaajuisesti entistä voimakkaammin ja kilpailu on kaikissa lajeissa koventunut. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Suomi voi menestyä vain erikoistumalla. Talviurheilumme kultakaivokseksi on viime vuosina osoittautunut lumilautailu. Viime kesän Lontoon olympialaisissa kaksi kolmesta Suomen mitalista tuli purjehduksesta. Urheilupäättäjien ja mitalinälkäisen yleisön tulisi ymmärtää, että jos urheilun ainoaksi päämääräksi nähdään mitalien voittaminen, niin paras vaihtoehto lienee keskittyä harvinaisempiin ja maailmalla vähemmän kilpailtuihin lajeihin. Toki voidaan yksinkertaisesti vaatia urheilijoilta parempia tuloksia. Ei perimmäinen vika kuitenkaan urheilijoissa ole; he varmasti yrittävät parhaansa. Seuraavalta sivulta alkaen Kylteri haastattelee kolmea Aallon kauppakorkeakoulussa opiskelevaa urheilijaa. He kertovat, kuinka ovat sovittaneet urheilun ja koulunkäynnin yhteen sekä minkälaista on olla kilpaurheilija Suomessa. teksti / stella kallionpää ja erkko meri Plan-gaala vuonna 2011 Taitoluistelulla itsensä elättäminen vaatii kansainvälistä menestystä, oman managerin sekä hyviä yrityssponsoreita. Laura Lepistö on yksi harvoista suomalaisista luistelijoista, joka on siihen pystynyt. Lisäksi hän on edennyt Kauppiksen opinnoissaan suositustahtiin. Taitoluistelijoilla onkin Lepistön mukaan hyvä asema Suomessa, sillä urheiluuran ja koulutuksen yhteensovittaminen on meillä melko vaivatonta. Laura Lepistö koki lukion ja urheilu-uran yhteensovittamisen helpoksi. Mäkelänrinteen urheilulukiossa sai melko vapaasti mennä ja tulla urheiluun liittyvissä menoissa. Lepistön mukaan monelle muullekin urheilijalle koulutuksen vaikein osuus on yliopistoon sisäänpääsy. Pyrkiessään Kauppikseen Lepistöllä oli rankka olympiakausi takanaan, ja MM-kisatkin olivat maaliskuussa. Tiukalla päiväohjelmalla hänen onnistui kuitenkin yhdistää niin treenit, lukeminen kuin valmennuskurssilla käynti. Päivittäinen minuuttiaikataulu tuotti tulosta, ja Lepistö pääsi Kauppikseen kesällä Kauppiksessa urheilun ja opiskelun sovittaminen vaati enemmän suunnittelua ja ponnistelua kuin lukiossa, mutta opinto-ohjaajasta on ollut paljon apua, Laura Lepistö Ikä 24 Laji Taitoluistelu Lepistö lopetti kilpaurheilemaisen alkuvuodesa Suurimmat saavutukset uralla 2010 Maailmanmestaruuskisojen pronssimitali, 2009 Euroopan mestaruus, 2008 & 2010 Suomen mestaruus

10 18 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 19 Paljon työtä, aikatauluja ja kunnianhimoa Helsingissä järjestetyt Euroopanmestaruuskilpailut vuonna 2009 Lepistö kertoo. Hän on onnistunut suorittamaan kandikurssinsa lähes suositusajassa, etenkin nyt kun aktiivinen urheilu-ura on takanapäin. Puhuttiin kaveriporukalla koulusta ja tajusin, että olen suorittanut tähän mennessä enemmän opintopisteitä kuin kukaan heistä!, Lepistö naurahtaa. Aktiivisen urheilu-uransa aikana Lepistö sai opetusministeriön urheilijapalkkaa sekä kansainvälisen menestyksen kartuttua myös olympiakomitean tukea. Lisäksi maajoukkueeseen kuuluvat urheilijat saavat lisätukea luisteluliitolta ja arvokisamitaleista kertyy palkintorahaa. Kriittisimmät vuodet ovat siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä junnusarjasta aikuisten sarjaan, toteaa Lepistö. Suurin rahallinen tuki tuli uran alkuvaiheessa vanhemmilta, sillä liiton tai olympiakomitean tukia ei saa ennen kuin on näyttöä kansainvälisestä menestyksestä. Luistelu on melko kallis laji monien jäävuorojen sekä ammattitasoisen valmennuksen vuoksi. Kesävalmennus on vielä asia erikseen, Lepistö huomauttaa Silloin monet jäähallit ja luisteluseurat keskeyttävät toimintansa, ja ainoa vaihtoehto on treenata ulkomailla. Lähes kaikki Lepistön kesät ovatkin kuluneet joko kokonaan tai osittain ulkomailla leireillä. Lepistön mukaan vain Suomen kärkiluistelijoilla on mahdollisuus elättää itsensä urheilulla. Tämä vaatii arvokisamitaleja sekä hyviä yrityssponsoreita, joilta suurin osa luistelijan tuloista tulee. Oma manageri on ehdoton edellytys itsensä elättämiseen. Lepistöllä itsellään manageri vaikutti todella paljon uralla kehittymiseen: Sain itse keskittyä urheiluun ja manageri järjesti sponsorit ja muut tarvittavat asiat. Suomessa manageritoiminta on vielä melko lapsenkengissä, mutta nyt sen tärkeyteen ollaan herätty. Vaikka kilpaluistelijan asema ei Suomessa aivan ruusuinen olekaan, ovat asiat huomattavasti paremmin meillä kuin monessa muussa maassa. Monessa eurooppalaisessa yliopistoissa täytyy edetä ohjetahtiin ja niissä järjestetään vuosittain kokeet, joita läpäisemättömät potkaistaan ulos. Eurooppalaiset urheilijat kuuntelevat kateellisina kertomuksiani siitä, kuinka opiskelen yliopistossa ja saan edetä omassa tahdissani. Heille tämä ei ole mahdollista, Lepistö päättää. teksti / nelli huikari kuvat / elina paasonen Kenttäratsastuksessa menestyminen vaatii kilpailemista Keski-Euroopassa ja lajista voi tehdä täyspäiväisen ammatin vain ulkomailla. Opiskelumotivaatio ja kovalla työllä ansaittu koulupaikka kuitenkin saavat Juulia Savonlahden jäämään Suomeen. Juulia Savonlahden mukaan urheilu-ura ja koulu ovat yliopistossa haasteellisempia sovittaa yhteen kuin aiemmissa opinnoissa. Etelä-Tapiolan lukion neljässä vuodessa suorittanut kenttäratsastaja kertoo, että lukiossa ongelmia ei juurikaan ollut, mistä kiitos kuuluu joustavalle rehtorille ja omalle kunnianhimolle menestyä koulussa. Lukion aikana Savonlahti vietti kaksi kertaa puolen vuoden jakson Keski-Euroopassa ratsastamassa ja ansaitsi silti kiitettäviä arvosanoja. Kauppakorkeakouluun hakiessa hän pisti urheilun hetkeksi syrjään: Halusin hakea kerran kunnolla niin, että vain yksi kilpailukausi menee pilalle. Suunnitelma toimi hyvin, ja opiskelupaikka tuli ensimmäisellä yrityksellä vuonna Savonlahti korostaa, että halu opiskella urheilun rinnalla on aina ollut itsestä lähtöisin, vaikka myös perhe on tukenut kouluttautumista. Savonlahti anoi Aalto-yliopistolta vuoden siirtoa pääaineen valintaan maajoukkueurheilun takia. Savonlahti saikin pitää välivuoden, jonka hän vietti Saksassa ratsastamassa. Tukea hän on saanut myös Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialta Urhealta. Tukeen kuuluu oma opintotutor, joka auttaa urheilu- ja siviiliuran yhdistämisessä. Savonlahden mukaan suomalaisen kilparatsastajan tilanne on hyvä eurooppalaisiin kollegoihin verrattuna. Suomessa Olympiakomitealta ja jaostoilta tulee jonkin Juulia Savonlahti Ikä 21 Laji Kenttäratsastus Suurimmat saavutukset uralla Junioreiden Suomenmestaruus vuonna 2007 ja Langenhagenin kansainvälisen kenttäratsastuskilpailun voitto Saksassa kesällä 2011

11 20 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 21 verran enemmän tukea, hän toteaa. On tärkeää, että Suomessa yliopistopaikan saa pitää kun sen on saanut. Esimerkiksi saksalaiset ratsastajat ovat olleet hyvin kateellisia siitä, heidät voidaan erottaa yliopistosta jos koulumenestys- ja tahti eivät ole määrätynlaisia. Omalta lajiliitoltaan Savonlahti ei saa taloudellista tukea, koska resursseja ei ole. Tilannetta auttaisi, jos liitto saisi isoja pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita viemään nuoria lupaavia urheilijoita eteenpäin. Yleensä yritykset kiinnostuvat vasta huipulla olevista urheilijoista. On hankalaa, että ensin pitää itse päästä huipulle, Savonlahti kertoo. Lisäksi yritykset eivät helposti kiinnostu yksilöurheilijoista ja erityisesti kenttäratsastus on lajina hyvin pieni. Kolmannen periodin loppuun mennessä Savonlahti on saanut kaikki kauppakorkeakoulun peruskurssit suoritettua, vaikka aikatauluissa on ollut sovittamista. Hänellä on kaksi hevosta Kirkkonummella, ja viikonloput täynnä leirejä ja kilpailuja, joten kiire on ollut kova. Kauppakorkeakoulussa ryhmätöiden ja palautettavien tehtävien painoarvo kursseissa vaikuttaa merkittävästi opintojen joustavuuteen. Opiskelu painottuu erityisesti talveen, koska kenttäratsastuksen kilpailukausi on huhtikuusta syyskuuhun ja sääolosuhteista johtuen kilpailut ovat pääosin Keski-Euroopassa. Jos Savonlahti haluaisi elättää itsensä kenttäratsastajana, hänen täytyisi ehdottomasti muuttaa pois Suomesta. Minulle on tarjottu mahdollisuutta tehdä Saksassa oppisopimuksella arvostettu ratsuttajatutkinto, joka johtaisi oman yrityksen perustamiseen, Savonlahti kertoo. Hän ei kuitenkaan halua keskeyttää opintojaan. Sitä paitsi paljon töitä saa tehdä myös ulkomailla menestymisen eteen. teksti / ella malm kuvat / matti savonlahti Rahallista tukea ja voittaja-asennetta nuorille Jääkiekkoilija Jyrki Louhi lopetti aktiiviuransa keväällä 2011, mutta ehti sitä ennen nousta HPK:n seuraikoniksi. Hänen mukaansa Suomella on opittavaa urheiluverotuksessa ja urheilu-uran jälkeisestä koulutuksessa. Nuoriin on panostettava maajoukkueurheilun sijaan. Kuva / Kari Kuukka O len perusluonteeltani utelias ja aina pitänyt koulutusta arvossa, Louhi kertoo. Pelaajayhdistys tukee pelaajien koulutusta tähtäimessä uran jälkeinen ammatti. Konkreettisesti tarjotaan opistotasoista opetusta. Halu ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoiseen koulutukseen pitää lähteä pelaajan omasta tahdosta, Louhi kertoo. Vuonna 2003 Louhi pääsi Jyväskylän kauppakorkeakoulussa ja aloitti opinnot Aallon kauppakorkeakoulussa Kauppakorkeakoulut suhtautuivat urheilu-uraan hyvin. Niin kauan kun olen pelannut niin en ole luennoilla juurikaan käynyt, mutta esimerkiksi tentit on saatu aina järjestettyä Louhi kertoo. Hän opiskelee pääaineenaan yritysjuridiikkaa ja laskentatoimea. Louhi kirjoittaa gradunsa yksilöurheilijaverotuksesta. Suhteessa ammattiurheilun vaatimiin riskeihin ja panostukseen heidän lainsäädännöllisessä asemassa ja verotuksessa on hänen mukaan parantamisen varaa. Yli euroa vuodessa tienaaville koituu kohtuuton verorasitus suhteessa urheilu-uran riskeihin, ajalliseen kestoon ja vaadittuun panostukseen. Siihen nähden, mitä urheilijat Suomessa tienaavat, verotus ja sen jaksottamismahdollisuudet ovat kuitenkin ihan hyviä. Strategista verosuunnittelua tarvitsee Suomessa verrattain vähän urheilijoita. Euroopassa urheilijat sopeutetaan paremmin urheilu-uran jälkeiseen työelämään. Sveitsissä urheilijoille on tilaus työelämässä. Heidän ammattitaitoaan ja Louhi pelasi HPK:n lisäksi kaksi vuotta Jokereissa Kuva / helsingin sanomat/ville männikkö monialaisuuttaan arvostetaan. Lisäksi urheilumenestys korreloi urakehityksen kanssa valtion palkkiojärjestelmässä Louhi kertoo..urheilijoiden lainsäädännöllinen asemakaan ei ole tällä hetkellä Louhen mukaan hyvä. Yksilöurheilijat liittyivät äskettäin SAK:iin, mutta mielestäni se on ristiriitaista. Urheilijan toimintahan liittyy lähinnä yksityisyrittämiseen, hän toteaa. Suomessa pitäisi Louhen mukaan panostaa tällä hetkellä nuoriin urheilijoiden. Maajoukkueiden toimintaa tukemalla hassataan rahoja turhanpäiväisyyksiin. Ei esimerkiksi mäkihyppyä voi tekohengittää eloon. Jos minulla olisi miljoona, niin panostaisin 10-vuotiaisiin, en maajoukkueeseen Louhi innostuu. Varoja laitetaan liikaa eri suuntiin. Enemmän rahaa tulisi kohdistaa urheilulääke- ja valmennustieteeseen, urheilujohtamistieteeseen, viestintään sekä urheiluopistotoimintaan. Rahoitus on ongelmallista, sillä urheilusponsorointi on suurimmaksi osaksi sydämen työtä. Veteraaniurheiluun jyrki louhi Ikä 34 Laji jääkiekko Pelannut kaikkien aikojen toiseksi eniten otteluita HPK:n paidassa. Pelannut lähes koko uransa HPK:ssa. Lopetti aktiiviuransa keväällä Suurimmat saavutukset uralla Suomen mestaruus 2006 HPK:ssa sekä pelipaidan jäädyttäminen HPK:n kotihallin kattoon lokakuussa saadaan helpommin rahoittajia kuin oikeasti tarpeelliseen kriittiseen ikään. Esimerkiksi 15-vuotiaan lahjakkaan motocrosskuskin kansainvälisen uran edellytykset vaativat euroa. Yritysmaailma on markkinoiden armoilla, eikä nuoren urheilijan tukeminen lisää kassavirtaa. Kysyessäni, miksi Suomessa ei laajaalaisemmin pärjätä kansainvälisellä tasolla Louhi miettii pitkään. Nuoret ovat eläneet sellaisessa urheiluarvomaailmassa, ettei heillä ole valmiuksia hypätä huipputason vaativaan treenimäärään. Kansainvälinen urheilu on äärimmäisen kovaa. Monen nuoren urheilijan henkiset voimavarat ja intohimo eivät riitä siihen vaatimustasoon, Louhi toteaa. teksti / stella kallionpää

12 22 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 6 / 2012 / 23 kommentti Kirjoittaja on 3. vuosikurssin yritysjuridiikan opiskelija ja MM-tasolla kilpaileva pyörätuolikelaaja. Häntä risoo suunnattomasti nykyinen urheilupolitiikka ja byrokratia. kommentti Kirjoittaja on urheiluoikeudesta kiinnostunut oikeustieteen opiskelija, joka vapaa-ajallaan toimii jalkapallon juniorivalmentajana. urheilurahoituksen väliinputoajat esa-pekka mattila erkko meri Urheilupäättäjien on aika kohdata urheilun oikeudellistuminen urheilun taso ei ole Suomessa heikentynyt menneisiin vuosikymmeniin nähden, ulkomailla taso ja tuki ovat vain parantuneet enemmän. On täysin utopistista toivoa, että tilanne olisi Suomessa yhtä hyvä kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa tai Kiinassa, mutta vertailukohtina toimivammat Norja ja Ruotsi ovat silti edellä sekä menestyksen että yhteiskunnan tuen osalta. Suurimpana erona edellä mainituissa maissa on raha. Vuonna 2007 Suomessa urheilu sai valtion kautta noin 100 miljoonaa euroa tukea, kun Norjassa ja Ruotsissa tukea myönnettiin noin 150 miljoonaa ja 200 miljoonaa. Tuollaisilla rahasummilla tekee jo ihmeitä. Ruotsi sai vuonna 2012 olympialaisissa kahdeksan mitalia, Norja neljä ja Suomen saldo jäi kolmeen. Vuoden 2013 hiihdon MM-kisoista tuskin tarvitsee edes puhua. Tietenkin on kyseenalaistettavissa, miksi urheilua pitäisi rahoittaa valtion rahoilla. Suomessa rahoitus tulee pääsääntöisesti Veikkaukselta. Hyvä vertailukohta on taiteen ja kulttuurin tukeminen. Sekä kulttuuri että urheilu tuottavat elämyksiä, viihdettä ja suuria tunteita. Edeltävien lisäksi hyvinvointikin lisääntyy, urheilussa fyysisesti ja henkisesti, kulttuurissa ennemminkin henkisesti. Miksi urheilussa voi saada apurahan vain vuodeksi, kun taideapurahoja myönnetään parhaimmillaan neljäksi vuodeksi? Vuosi urheilussa on lyhyt aika ja esimerkiksi paha loukkaantuminen voi pilata koko kauden. Samalla myös määrärahojen jako on perusteeton: Veikkauksen varoista jaetaan urheilulle ja liikuntakasvatukselle 25 prosenttia, taiteelle 39. Myös valtion tuki jakautuu vinoutuneesti. Ymmärrettävistä syistä lasten liikkumiseen panostetaan ja loput rahoista menevät absoluuttiselle huipulle. Väliin jäävä kategoria, kehittyvät, melkein huipulla olevat urheilijat jäävät tilanteessa omien ratkaisujen armoille. Itseltäni apuraha evättiin juuri tärkeimpänä vuonna, 2012, jolloin kisakalenterissani olivat paralympialaiset Lontoossa. Onnekseni olin hyvän managerin avulla onnistunut tukemaan taustani hyvillä sponsoreilla, joten en täysin jäänyt pulaan. Urheilijalle tilanne on muutenkin ongelmallinen. Suomen hintataso varmistaa sen, että pelkällä pienellä tuella ja esimerkiksi opintotuella ei pärjää. Töiden tekeminen ei ole eduksi, jos tähtäin on huipulla. Töiden, urheilun ja opiskelun kombinaatiossa on yksi liikaa. Toisaalta harva työnantaja haluaa palkata osa-aikaisen urheilijan, joka ilmoittaa säännöllisesti katoavansa kuukaudeksi leirille tai viikoksi kisoihin. u r h e i lu e i m u o d o s ta yhteiskunnassamme erillistä saareketta, johon oikeusjärjestys ei ulottuisi. Urheiluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty yleisissä tuomioistuimissa urheilupiirien vastustuksesta huolimatta, kuten syyskuisen HIFK:n ja Jokereiden välisen kaukalotappelun osalta nähtiin. Urheilupäättäjiltä puuttuu halu kohdata urheiluun liittyviä oikeudellisia ongelmia. Ammattiliittojen keskusliitto SAK vaatii parhaillaan jääkiekkoilijoiden saattamista työturvallisuuslain piiriin, mutta käytännön toimiin ryhtyminen turvakaukaloiden hankkimiseksi ja pelaajien suojaamiseksi tuntuu vaikealta. Urheilutoimijoiden kritiikissä on kuitenkin siemenensä: lakimiesten piirissä harvoin tunnetaan tarkasti urheiluelämään liittyviä käytännön kysymyksiä. Sekä juridiikkaa että urheilua tunteville spesialisteille olisikin laajalti kysyntää. Urheilun oikeudellistuminen nousee esiin mitä yllättävimmissä yhteyksissä, kurinpito ja MM-kisajoukkueen valinta esimerkkeinä mainiten. Opinnoissani olen pohtinut joukkuelajien valmentajasopimuksiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Monet seurajohtajat esimerkiksi elävät yhä siinä käsityksessä, että heikko menestys voi olla valmentajan työsopimuksen purkuperuste. Näinhän ei kuitenkaan suinkaan ole asian laita ei työsopimuslain tai minkään muunkaan lain valossa. Urheilumme järjestörakenne on raskas ja ylimääräisiä kuluja syövä. Etsiessäni seminaarityötäni varten urheilun kattojärjestön SLU:n laatimaa valmentajaraporttia minut ohjattiin kerta toisensa jälkeen eri henkilöiden puoleen. Titteleitä ja rooleja tuntui kaikilla olevan paljon, mutta toimijoiden välinen tehtävänjako vaikutti vähintäänkin epäselvältä. Esimerkkejä vanhakantaisuudesta ja turhista kuluista löytyy enemmänkin. Miksi luvun Suomessa ylläpidetään esimerkiksi Työväen Urheiluliiton kaltaista, resursseja syövää fossiilia, joka perustettiin 1900-luvun alussa vallinneiden yhteiskuntakäsitysten pohjalta? Nykyajan urheilussa jaottelu vasemmiston ja oikeiston liittoihin on aikansa elänyt. Urheilun oikeudellistuminen on osa yhteiskunnan laajempaa oikeudellistumista. Vastustuksen sijaan urheilupäättäjien tulisi omaksua laajempi näkökanta. Oikeuden ja urheilun yhteenkietoutuminen tarjoaa myös mahdollisuuksia, esimerkiksi muun ohella urheilijoiden parempi oikeussuoja.

13 24 / k y lt e r i / h e n k i l ö k u v a 2 / / 25 henkilökuva iranilainen Ali Sadeghi: vaalikaa yliopistojenne itsenäisyyttä! On surullista nähdä, kuinka itsestään selvänä suomalaiset opiskelijat pitävät heidän etujaan ajavien opiskelijajärjestöjen toimintaa, sanoo ensimmäistä vuotta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Ali Sadeghi. Hän taisteli opiskelijoiden etujen puolesta kotimaassaan Iranissa ja joutui toimintansa vuoksi jopa kuolemanvaaraan. Ali Sagedhin katse on intensiivinen ja tuima, kun istumme hänen kotisohvalleen juttelemaan. Hän puhuu harkiten kokemuksistaan, mutta hänen rauhallinen ulkokuorensa murtuu, kun puhe polveilee hänelle tärkeisiin aiheisiin, politiikkaan ja talouteen. Sadeghin puhuessa kädet viuhtoen on helppo nähdä, miksi juuri hän on kotimaassaan joutunut vaikeuksiin. Tämä mies ei pysy hiljaa jos hänen oikeuksiaan poljetaan. Vielä 1990-luvulla Ali Sadeghi oli tavallinen insinööriopiskelija Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Vallassa oli ääri-islamistinen hallinto, joka piti myös akateemista maailmaa tiukassa otteessaan. Sadeghi kertoo, että tiedustelupalvelun agentit kuuntelivat koulujen käytäväkeskusteluja ja vääristä puheista saattoi tuomio olla pahimmillaan kuolema. Sadeghi mielestä yliopiston tulee olla se paikka, josta yhteiskunnallinen muutos alkaa. Hän päätti ystävineen toimia saadakseen opiskelijoille edes perusoikeudet. Sadeghi perusti ystäviensä kanssa järjestön ajamaan opiskelijoiden etua, mutta he törmäsivät nopeasti vastustukseen. Järjestölle asetettiin paljon rajoituksia, eikä mitään vallalla olevia käytäntöjä saanut kyseenalaistaa. Opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin edes arkipäiväisissä asioissa, kuten asumiseen tai opetuksen laatuun liittyvissä kysymyksissä. Samaan aikaan syntyi vastaavia opiskelijajärjestöjä muualla Iranissa. Lopulta tilanne eskaloitui vuonna 1999 mielenosoitukseksi Teheranissa. Rauhallinen mielenosoitus kesti koko päivän, mutta lopulta hallituksen joukot saivat tarpeekseen opiskelijoiden huudoista. Sadeghin kantaessa haavoittunutta ystäväänsä hän näki kymmenien muiden koulutoveriensa tulevan ammutuksi. Virallisten tietojen mukaan mielenosoituksessa kuoli vain yksi ihminen. Sadeghi kertoo kuinka tiedustelupalvelun miehet uhkailivat perheitä, eivätkä antaneet heidän edes järjestää hautajaisia lapsilleen, jotta uhriluku pysyisi salaisuutena. Sadeghin mukaan hänestä tehtiin yksi mielenosoituksen syntipukeista. Häntä kuulusteltiin ja kidutettiin useita kuukausia. Hän selvisi vuoden vankilatuomiolla, mutta koska monia opiskelijoita oli jo teloitettu, Sadeghi päätti turvautua ihmisten salakuljettajiin päästäkseen pakenemaan maasta. Taakse jäivät ystävät, perhe ja tyttöystävä. Sadeghi pakeni Turkkiin ja muutaman vuoden odottelun jälkeen hän sai poliittisen turvapaikan Suomesta. teksti / Juho Rautiainen kuvitus / ESSI RUUSKANEN Iranista kahdeksanneksi eniten turvapaikanhakijoita Suomeen Päästyään opiskelemaan Aaltoyliopistoon Sadeghi yllättyi kuullessaan, että liittyminen opiskelijoiden etuja ajavaan järjestöön ei ole vain mahdollista, vaan jopa suositeltavaa. Kaikki se, mitä hän kotimaassaan oli vaatinut henkensä uhalla, annettiin täällä yhdellä liittymislomakkeella. On hienoa nähdä näin suuri kontrasti kahden maan välillä, mutta on surullista, etteivät opiskelijat osaa arvostaa tai välttämättä edes tiedosta sitä, miten hyvin asiat täällä ovat, hän sanoo. Vaikka järjestäytymisaste ammattiliittoihin on laskenut muualla Euroopassa, on se Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pysynyt erittäin korkealla tasolla. Sadeghi näkee ammattiliittojen ja niiden tavoin toimivien opiskelijajärjestöjen olevan elintärkeässä roolissa puolustaessaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perusoikeuksia, kuten akateemista vapautta. Iranissa hallitus käyttää edelleen usv u o n n a 1979 Iranista tuli kansanäänestyksellä islamilainen valtio. Iran on teokraattinen tasavalta, jossa uskonnon tehtävä on sekä poliittinen että yhteiskunnallinen. Suuri osa Iranin kulttuurisista säännöistä perustuu islaminuskoon. Sukupuoliroolit, työnjako ja elämänpiiri ovat tarkkaan säädeltyjä. Tällä hetkellä Iranin sisäpolitiikkaa ohjailee kaksi linjaa: ääri-islamilaiset ja keskilinjalaiset. Iranissa on koko ajan toiminut myös useita oppositioryhmiä. Suurin osa Suomessa asuvista noin 3000 iranilaisesta on pakolaisia, nomics muotoon School of Business kertonee siitä, kuinka opetuksen painopiste on siirtynyt tieteellisestä toiminnasta liike-elämän suuntaan, hän sanoo. Jos maassani käytiin sotaa uskonnollisen diktatuurin ja vapauden välillä, täällä konflikti on yhteiskunnan intressien ja korporatismin välillä. On tärkeää, että sosiaalisesti tietoiset kauppatieteen opiskelijat ja opiskelijajärjestöt tasapainottavat tilannetta eivätkä anna liike-elämän hallita opetustamme, hän päättää. kontoa hyväkseen hallitakseen akateemista maailmaa eikä opiskelijoilla ole vieläkään mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. Vaikka Aalto-yliopistoa ei hallita uskonnolla, Sadeghi näkee, että akateemista vapautta kavennetaan myös demokraattisissa maissa. Kun yritykset rahoittavat edes osittain yliopistoja, niillä on mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja siten heikentää akateemista vapautta, hän sanoo. Sadeghin mukaan tämän voi nähdä myös Kauppakorkeakoulussa. Elinkeinoelämän tarpeet ohjaavat opetustamme, sen sijaan, että sitä ohjaisivat yhteiskunnan tarpeet. Jo se, että koulumme nimi on muutettu muodosta School of Ecojoista osa lähti maan islamilaistaminen takia. Sen lisäksi vuonna 1980 alkanut, kahdeksan vuotta kestänyt Iranin ja Irakin välinen sota aiheutti pakolaisuutta. Suomeen muuttaneet iranilaiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan kuuluvat useaan eri etniseen ja poliittisen ryhmään. Vuonna iranilaiselle myönnettiin turvapaikka Suomessa. Iranista tuli kuudenneksi eniten hakemuksia turvapaikanhakijoiden määrän pysyessä vuonna 2012 lähes samana kuin vuonna Vuoteen 2010 verrattuna määrä väheni kuitenkin 22 prosenttia. Lähde: Turun kaupungin Kulttuurit keskuudessamme -opas ja Maahanmuuttovirasto.

14 26 / k y lt e r i / l o r e m i p s u m 2 / / 27 Oksmanin Aalto-yliopiston jatko-opiskelija ja tuntiopettaja Riku Oksman on pettynyt Kauppiksen opetuksen tasoon, Aallon huippuyliopistohaaveisiin, Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan, KY:hyn ja Aallon johtoon. Niin pettynyt, että kanteli oikeuskanslerille. Mikä täällä on niin pahasti pielessä? Tammikuussa Riku Oksman lähetti valtioneuvoston oikeuskanslerille kantelun Aalto-yliopiston Kauppatieteen akateemisen komitean toiminnasta. Komitea, tuttavallisemmin KAAK, tekee dekaanin johdolla suurimmat Kauppiksen opetukseen vaikuttavat päätökset. Se oli tehnyt viime vuoden toukokuussa, marraskuussa ja joulukuussa päätöksiä, joihin Oksman ei ollut lainkaan tyytyväinen. Toukokuussa ja marraskuussa KAAK oli linjannut, että maisteriopintoihin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan hakevien tulee tehdä englanninkielinen GRE- tai GMAT-testi. Joulukuussa KAAK oli vahvistanut Kauppiksen uuden tutkintosäännön, jossa todetaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon tutkintokielen olevan englanti. Katson näiden päätösten loukkaavan suomenkielisen väestön perustuslaissa turvattua oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, Oksman kirjoitti oikeuskanslerille kantelussaan. Lisäksi katson päätöksen pelkästään englanninkielisistä maisteriohjelmista rikkovan yliopistolakia. -- Tutkintosääntö syrjäyttää kokonaan suomen kielen aseman tutkintokielenä kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisen osalta. Kuka Riku Oksman on? Ja miksi hän valittaa korkeakoulunsa linjasta Suomen ylimmälle laillisuusvalvojalle? Oksman tapaa minut Kauppakorkeakoulun toimistotiloissa Kampin Autotalossa, jossa hän tekee väitöskirjaansa luovan projektitoiminnan johtamisesta. Kyllästyin palkkatyöhön ja väitöskirjan tekeminen oli oikeastaan ainoa motivoiva asia, jonka keksin, Oksman aloittaa. Hän tutkii väitöskirjaansa projektijohtamista suomalaisessa tv- ja elokuvatuotannossa ja kirjoittaa sen suomeksi. Alussa olisin suositellut kaikille väitöskirjan tekemistä, mutta nyt sanon, että älkää ryhtykö siihen! Oksman nauraa. Hän onkin jatko-opiskellut jo melkein kymmenen vuotta, samalla opettaen muun muassa Kauppiksella ja pyörittäen konsulttifirmaansa Roxmania. Opetustyö on vienyt aikaa ja energiaa, mutta kehittänyt ajatteluani. Sellaista sivistystä, jonka olen tässä saanut, ei voi saavuttaa neljän ja puolen vuoden tohtoritehoputkessa, Oksman pohtii. taistelu teksti & kuvat / Markus helaniemi

15 28 / k y lt e r i / o k s m a n i n ta i s t e l u 2 / / 29 opetuksesta tulee vielä vähemmän tärkeä asia. kun pitää julkaista, julkaista ja julkaista ja halutaan olla huippusitä ja huipputätä Sivistyksen lisäksi Oksman on saanut uuden näkemyksen Kauppiksen yhteishengestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana henki on mennyt huonompaan suuntaan. Koulussa korostetaan yksilöllistä kamppailua ja kyräillään omissa kammioissa, mikä tappaa yhteisöllisyyden, Oksman toteaa. Olen myös huolestunut siitä, miten opiskelijoihin tässä koulussa suhtaudutaan, hän jatkaa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan on tuntunut, että opettajat pitävät opiskelijoita vähän välttämättömänä pahana. Etenkin nyt kun pitää julkaista, julkaista ja julkaista ja halutaan olla huippusitä ja huipputätä, opetuksesta tulee vielä vähemmän tärkeä asia. Huh. Siirrytään kevyempiin aiheisiin. Oksman oli nimittäin aikanaan KY-aktiivi. Perustin mursuvuonna muutaman muun innokkaan kanssa teatterikerho Kylissin. Teimmekin kaksi näytelmää, jotka esitimme Alakertsillä ja koulun juhlasalissa, Oksman innostuu. Ensimmäisen vuoden show oli komedia ja se myi kolme Alakertsin näytöstä loppuun. Toisen vuoden näytelmä olikin vähän vakavampi. Se oli perikauppishenkeä kritisoiva esitys, joka otti kantaa pintaliitobisnekseen. Eikä siitä ehkä niin paljoa tykätty, Oksman hymyilee. Kirjoitin myös Contactoriin ja Punakulmaan ja olin sellainen yleishangaround KY:n toimistolla. Kuulemma hyvä, että joku tekee jotain En malta olla kysymättä Oksmanin tekemästä kantelusta. Kukaan ei ollut kantelun jälkeen minuun yhteydessä koulun johdon suunnasta, mutta kollegat antoivat posiitivista palautetta. Kuulemma hyvä, että joku tekee jotain, Oksman kertoo. Oksmanille viimeinen niitti oli käynti Kauppiksen opintotoimistossa. Tein kantelun käytyäni kohteliaasti kysymässä opintoasianpäälliköltä uudesta tutkintosäännöstä, Oksman kertaa. Kysyin, miten Kauppakorkeakoulussa jatkossa turvataan suomenkielisten oikeus tehdä tutkinto suomeksi. Vastaus oli tyly. Minulle jäi olo, että toimistossa ihmeteltiin, mitä teen siellä kyselemässä tyhmiä. Minulle jäi käsitys, että jos opiskelija haluaa olla erilainen, hän saa tehdä gradunsa suomeksi. Ei kai Suomessa suomalaisen tarvitse kokea olevansa erilainen, jos hän haluaa tehdä tutkinnon suomeksi? Oksman tuhahtaa. Kauppakorkeakoulu on hallintopäätöksellä kävellyt kaikkien kielellisiin oikeuksiin liittyvien lakien yli. Oksman on huolissaan myös opetuksen laadusta. Opiskelijat sanovat minulle, että opetus Kauppiksessa on jo nyt alaarvoista. Mitä opetuksen tasolle tapahtuu, kun täällä tankataan englanniksi? Oksman ihmettelee. Opiskelijoista suurin osa on jatkossakin suomalaisia ja mielestäni laadukkain ajattelu tapahtuu aina omalla äidinkielellä. Esimerkiksi pitämiini kursseihin kuuluu keskustelua, ajattelua, reflektointia ja harjoitteita, joita on vaikea tehdä muulla kuin äidinkielellä. Opiskelijat eivät saisi englanniksi kurssista niin paljoa irti. Eikä suomen käyttäminen sulje pois englannin hallintaa, englanti toki on bisneskieli ja keskeisessä asemassa nykymaailmassa. Mietin myös, missä ovat vararehtori Raevaaran Ylen haastattelussa hehkuttamat useat kielilinjaan tyytyväiset opiskelijat. Olen törmännyt lähinnä huolestuneisiin opiskelijoihin, Oksman toteaa. Jos joku tekisi tutkimuksen, jonka mukaan 98 prosenttia opiskelijoista pitää englannistumista hyvänä asiana, niin hyvä on, enemmistö päättää. Mutta en jaksa uskoa, että näin olisi. Oksmanin omaan graduun kielipäätös ei enää vaikuta, sillä hän on valmistunut maisteriksi jo vuosikymmen sitten. Miksi kieliasia edes kiinnostaa Oksmania? Minulle suomen kieli on tärkeä. Isäni oli suomen kielen lehtori ja olen aina pitänyt kielellä leikkimisestä. En kuitenkaan tehnyt kantelua sen takia, että englanti olisi minulle ongelma, päinvastoin englannintaitojani on kehuttu, Oksman kertoo. Kieli on suomalaisen identiteetin keskeinen osa ja sitä pitää suomalaisten varjella. Eivät sitä ketkään muut varjele. Voisiko taustalla olla isänmaallisuutta? Oksman katsoo suoraan silmiin ja latelee kuin kone. Suomalaisen yliopiston tärkein tehtävä on palvella suomalaista yhteiskuntaa, piste! Ei palvella kansainvälistä julkaisupelleilyä, eikä kansainvälisiä kustantamoja, jotka tekevät miljardin liikevaihtoa suomalaistenkin tutkijoiden työllä, mikä on siis suoraa tulonsiirtoa suomalaisilta veronmaksajilta ylikansallisille yhtiöille, Oksman puhisee. Suomalaisen yliopiston tehtävä on tukea suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja tukea suomalaista elinkeinoelämää. Kauppakorkeakoululla ei ole mitään arvoa, jos täällä keskitytään tekemään julkaisuja joita kukaan pienten tutkijapiirien ulkopuolella ei lue. Kauppakorkeakoululla ei ole mitään arvoa, jos täällä keskitytään tekemään julkaisuja joita kukaan pienten tutkijapiirien ulkopuolella ei lue Toki elämme globaalissa maailmassa. Suomalaiset vain kuvittelevat, että mikään täällä keksitty ei voi olla hyvää. Suomella on ollut aina joku jota pitää kumartaa, milloin se on ollut Tukholma, milloin Berliini, milloin Moskova, nyt se on Bryssel. Itse asiassa tässä kuviossa se on joku kasvoton julkaisukoneisto tai joku huippuyliopisto jossain jenkkilässä, Oksman selostaa. Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä mitä me olemme ja mistä me tulemme. Siinä mielessä voi sanoa, että olen patrioottinen. Oksman alkaa selvästi lämmetä. Kun Raevaara sanoi Ylen haastattelussa, että laatuhyppäystä varten tänne halutaan ulkomaalaisia huippuopiskelijoita ja -tutkijoita, hän oikeastaan sanoi, ettei huipputyö onnistu sillä kuralla jota täällä nyt on. Pelkääkö Oksman oman uransa puolesta? Minun urani? Minulla ei ole tässä

16 30 / k y lt e r i / o k s m a n i n ta i s t e l u 2 / / 31 toimittajalta Skuuppi! Tiedän kokemuksesta, että KY:llä ollaan varovaisia, ettei suututeta ketään pelissä penniäkään kiinni. Minulla ei ole akateemisia kunnianhimoja ja teen tuntiopetuksia vain niin kauan kuin niitä tilataan. Koska minun urani ei ole katkolla, uskallan älähtää kaikesta, Oksman vastaa. Kauppiksessa siis olisi muitakin samaa mieltä olevia opettajia, mutta he eivät vain uskalla älähtää? Toki on, mutta eivät ihmiset, joilla on asuntolaina kiinni tässä koulussa, uskalla mitään sanoa. Hiljentymällä he tekevät itselleen ja Aallolle karhunpalveluksen, mutta järjestelmä, jossa ollaan riippuvaisia oikean henkilön nuoleskelusta ajaa tähän. Eikö yhden miehen sodan taisteleminen turhauta Oksmania? Turhaudun, sillä kuulen jatkuvasti joka puolelta Aaltoa ja Kauppista valitusta, että homma on ihan päin seiniä. Mutta kukaan ei tee mitään! Oksman huudahtaa. Minusta on myös todella kummallista, että nämä niin sanotut edunvalvontajärjestöt AYY ja KY eivät tee tehtäväänsä. Ne voisivat tuoda kriittistä näkemystä tänne, mutta kukaan ei sano poikittaista sanaa. Sen sijaan, että tappelisivat rahoista keskenään, AYY ja KY voisivat selvittää tätä kieliasiaa. Onko opiskelijoiden mielipide todella myönteinen, niin kuin Aallon johto tuolla toitottaa?, Oksman selostaa. Järjestöjen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Bileet ovat ihan kivoja, mutta ei edunvalvontaa tehdä niin, että istutaan paikallaan eikä oteta kriittisiä asioita esille. Tiedän kokemuksesta, että KY:llä ollaan varovaisia, ettei suututeta ketään. Mutta eihän se, että nostetaan vaikeita asioita esille tarkoita, että ollaan kaikkea vastaan. Järjestöillä olisi tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, mihin koulu on menossa, mutta minulle ei näy, että kukaan tekisi mitään. Puolentoista tunnin haastattelun aikana Oksman on osoittautunut Aallon sanavalmiiksi tarkkailijaksi, vakuuttavaksi puhujaksi ja yliopistomaailman vastarannan kiiskeksi. Mitä Oksman lopulta haluaa? En halua lytätä Aaltoa, Oksman kertoo. Kriittisyys tarkoittaa, että tuodaan esiin muitakin näkökulmia, joista keskustellaan, ja sitä kautta saadaan parempaa aikaan Hänen mielipiteistään voi olla montaa mieltä, mutta tähän kaikki Aallon opiskelijat voivat varmasti yhtyä. Haluan, että hajotetaan käsitys yhdestä totuudesta, Oksman huokaa. Haastattelun jälkeen keskustelu Kauppiksen opetuskielestä jatkui. Helmikuun lopussa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen muun muassa Kauppiksen maisteriohjelmien kielestä. Maaliskuun kokouksessaan Kauppatieteen akateeminen komitea taas päätti muuttaa Kauppiksen uutta tutkintosääntöä pro gradu -tutkielman kielen osalta. Oksman on tyytyväinen, että Kauppiksen kielilinjasta keskustellaan julkisesti. Kielipäätös ei ole vain Aallon asia, vaan liittyy koko Suomen koulutuspolitiikkaan, Oksman kommentoi. Minulle ei ole väliä, mikä puolue tai kansanedustaja asiaa edistää, kunhan suomalaisten yliopistojen kielestä keskustellaan. Kauppatieteen akateeminen komitea päätti, että opiskelija voi jatkossa hakemuksesta erityisistä syistä tehdä pro gradu tutkielmansa suomen kielellä. Oksman ei arvosta KAAKin päätöstä. Päätös on naurettava kosmeettinen muutos tutkintosääntöön. Nyt sääntö näyttää paperilla paremmalta, mutta siinä on edelleen periaatteellinen kielellinen ongelma, Oksman kertoo. Haluaisin ajatella, että kanteluni sai aikaan tämän muutoksen. Tutkintosäännön muutos on silti täysin riittämätön. Kylteri uutisoi Oksmanin kantelusta ensimmäisenä k y lt e r i k u u l i Oksmanin tekemästä kantelusta helmikuun puolivälissä, vain muutama viikkoa kantelun lähettämisen jälkeen. Se tuntui aiheelta, joka varmasti kiinnostaisi Aallon kyltereitä, joten Kylteri alkoi heti selvittää asiaa. Kuka kantelun oli tehnyt ja miksi? Miten pian kantelusta tehtäisiin päätös? Oikeuskanslerille tehdyt kantelut ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten kantelijan selvittäminen vaati muutaman puhelun oikeuskanslerin virastoon. Saatuamme Oksmanilta nopean puhelinhaastattelun soitimme vielä kommentit asiaan oikeuskanslerinvirastosta ja kartoitimme asiasta jo käytyä keskustelua. Uutinen Kauppakorkeakoulun jatko-opiskelijan tekemästä kantelusta julkaistiin Kylterin nettisivuilla maanantai-iltana Kielipäätös selvästi kiinnosti: uutinen avattiin vuorokaudessa yli 1300 kertaa, kun keskimäärin Kylterin sivustolla vieraillaan vuorokaudessa nollasta kahteensataan kertaa. Uutinen avattiin kolmannen tuhannennen kerran, kun sen julkaisusta oli kulunut vain kaksi vuorokautta. Kauppalehti julkaisi Kylterin uutisen sellaisenaan jo seuraavana päivänä. Viikon päästä Yle kirjoitti nettisivuillaan Kauppiksen kielipäätöksistä ja mainitsi Kylterin uutisoiman kantelun. Keskellä kielikeskustelua julkaistu uutinen kiinnosti niin paljon, että päätimme tehdä Oksmanista pidemmän haastattelun. Oksman osoittautui juuri niin äänekkääksi, kuin työpaikastaan oikeuskanslerille kanteleva ihminen kuulostaakin. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten kantelussa ja Kauppiksen kielipäätöksissä käy. Pidämme sinut varmasti jatkossakin ajan tasalla yliopistomaailman asioissa. markus helaniemi

17 32 / k y lt e r i / j at k o t l a i t o k s e l l a 2 / / 33 jatkot laitoksella Mitä tapahtuu opiskeluiden päätyttyä? Perinteisin vaihtoehto kylterille on vaihtaa haalarit (jakku)pukuun ja hypätä yritysmaailman palvelukseen. Yksi mahdollinen urapolku on myös jatko-opiskelujen aloittaminen. Stereotyyppiset kuvat pölyisistä tohtoriopiskelijoista elävät vielä, mutta parhaimmillaan jatkoopiskelu voi olla tapa jatkaa opiskelijaelämää pysyen silti myös työelämässä kiinni, mutta mitä oikeastaan on tieteellinen työ? Entä miksi sitä ylipäänsä tehdään Kauppiksessa? Tuskin kovin monella Nokiasalin penkkejä kuluttavalla mursulla on urasuunnitelmana jäädä jatko-opiskelijaksi Kauppakorkeakouluun. Koulussamme aloittavien jatkoopiskelijoiden joukko on melko vähäinen, eivätkä kaikki suinkaan ole kauppatieteilijöitä vaan myös esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja tekniikan puolelta tulee väitöskirjan tekijöitä. Kylteri haastatteli kahta oman koulumme kasvattia selvittääkseen jatko-opiskelijoiden sielunmaisemaa. Kummatkin haastateltavat edustavat jatko-opiskelijoiden nuorempaa polvea ja ovat myös entisiä KY-aktiiveja. Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella laitoksella väitöskirjaansa työstävä Jukka Rintamäki ei vielä maisteriopintojensa aikana pitänyt jatko-opiskelua vaihtoehtona. Yritysmaailmassa työskenneltyään hän kuitenkin kaipasi jotain missä pääsee enemmän toteuttamaan itseään. Väitöskirjan tekeminen on älyllisesti haastavaa ja tässä saa kehittää omaa ajattelua. Itselläni on vahvat arvot, joita halusin seurata, Rintamäki avaa päätöstään jatko-opinnoille. Tieto- ja palvelutalouden laitoksen jatko-opiskelija Ville Hallavo puolestaan kutsuttiin jäämään jatko-opiskelijaksi. Totta kai se tuntui mukavalta kun pyydettiin jäämään laitokselle. Lisäksi pidän todella paljon opettamisesta, joten se oli myös tärkeä syy jäädä, Hallavo kertoo motiiveistaan. Jatko-opiskelua voisi verrata taiteilijan työhön, sillä tässäkin tulee taustalla olla kova motivaatio ja halu toteuttaa itseään. Rintamäki kehuu, että yksi työn hyvistä puolista on erittäin fiksut työkaverit. Kummatkin haastateltavat näkevät, että jatko-opiskelijana voi olla vielä kiinteästi mukana opiskelijaelämässä, vaikka onkin enemmän rinnastettavissa henkilökuntaan. Lisäksi kumpikin vakuuttaa, ettei jatko-opiskelijan palkalla joudu leipäjonoon. Tohtorin paperien hankkiminen on niin kauppatieteissä kuin muillakin aloilla ollut perinteisesti pääsylippu tutkijan uralle. Kummatkin haastateltavat haluaisivat romuttaa stereotyyppisen kuvan yksin kammioissaan pölyttyvistä tutkijoista. Kieltämättä jatko-opiskelu on kyllä välillä yksinäistäkin työtä, Hallavo myöntää. Aalto-yliopiston myötä tutkijakoulutuksen mainetta ollaan kuitenkin viety parempaan suuntaan ja kuva on muuttumassa. Tohtoriopiskelijoiden keski-ikä koulussamme on melko matala ja tohtoriopiskelijoilla on myös omat vuosikurssit, jotka pyrkivät valmistumaan samanaikaisesti. Tohtorin tutkinnossa oleellinen osa on tuottaa omaa tieteellistä tutkimusta. Kauppatieteet ovat verrattain melko nuori tieteenala. Kauppatieteet jaotellaan sosiaalitieteiden yhdeksi osa-alueeksi, joiden tarkastelukohde on yritys yhteiskunnallisena yksikkönä. Esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin juuret ovat vahvasti sosiologiassa ja psykologiassa. Toisinaan opiskelijapiireissä nousee esille väite, että ainoa kauppakorkeakoulussa opetettava klassinen tiede olisi kansantaloustiede. Molemmat haastateltavat pitävät näkemystä vanhakantaisena. Ei tuollaista väitä kuin jotkut kansislaiset itse, Rintamäki naurahtaa. Hallavolla on lisättävää väitteeseen. Taloustiede on pitkälti klassisen tieteenkuvan mukainen ala ja sen lähestymistapa tutkimukseen on positivistinen, pyrkimys mallintamaan maailmaan. Sen sijaan johtamisessa ja markkinoinnissa pyritään paikallisiin selityksiin. Jatko-opiskelua voisi verrata taiteilijan työhön Yliopiston ihanteisiin on antiikin ajoista lähtien kuulunut sivistyksen vaaliminen ja uuden tiedon tuottaminen kun taas paljon myöhemmin perustettujen ammattikorkeakoulujen tehtävä on puhtaasti kouluttaa työvoimaa eri ammatteihin. Kauppakorkeakoulu on aikoinaan luotu liike-elämän työvoimatarpeisiin ja tieteelliset jatkotutkinnot olivat Kauppiksen historian alkuaikoina melko harvinaisia. Ovatko nämä lähtökohdat yhteensovittamattomat? Pitäisikö Kauppiksen kuulua yliopistojen joukkoon alkuunkaan? Rintamäkeä hymyilyttää: Onhan Kauppiksella hieman taistelua siitä, kuinka legitimoidaan yliopisto-asema. Yliopistot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan tutkimuksen kautta, Hallavo tiivistää. Toimeksiantoina tehdyissä graduissa en näe ristiriitaa sivistysintressien kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että gradu ei ole konsulttiraportti., hän jatkaa Rintamäki harmittelee, että politiikan opetus puuttuu Kauppikselta lähes täysin. Kursseilla ei painoteta yritysten roolia yhteiskunnallisina toimijoina eikä sitä, kuinka yritykset pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan, esimerkiksi verotukseen. Tohtorikoulutus kuuluu myös olennaisena osana Aalto-yliopiston pyrkimyksiin tulla maailmanluokan yliopistoksi. Tutkijakoulutuksesta tehdään entistä suunnitelmallisempaa ja pääsy on vaikeampaa kuin aiemmin. Viime syksyn alusta alkaen opinahjomme englanninkielinen nimi on ollut School of Business aiemman School of Economicsin sijasta. Nimenmuutos herätti kiivasta keskustelua ja varsinkin suussa suriseva lyhenne BIZ on aiheuttanut ihmettelyä. Monet ovat argumentoineet vanhan nimen puolesta, että economics sitoi opetuksen taloustieteelliseen teoriaan, kun taas business viittaa enemmän yritystoimintaan. Nimiasiassa haastateltavien mielipiteet eriävät jyrkästi. Nimenmuutos tehtiin ainoastaan sen takia, että haluttiin jäljitellä huippukoulujen, kuten vaikka Harvard Business Schoolin nimiä, Rintamäki tuhahtaa. School of Business kertoo paremmin, että koulumme opetuksessa on kyse muustakin kuin kansantaloustieteestä (economics), puolustaa Hallavo. Kunhan eivät kuitenkaan liian usein vaihtaisi nimeä. Itsekin olen ehtinyt opiskella jo kauppisurani aikana neljässä erinimisessä koulussa. teksti / ville larimo kuvitus / essi ruuskanen

18 34 / kylteri / r aflapoliisi / ky- tiedot taa 2 / / 35 RAFLAPOLIISI Ruokaa ja sirkushuveja 1. Millä kielellä haluaisit kirjoittaa gradusi? 2. Mitä mieltä olet kurssipalautejärjestelmästä? 3. Keksi Kauppikselle slogan. 4. Mistä erottaa rahoituksen ja markkinoinnin opiskelijan? 5. Argumentoi Kauppiksen Otaniemeenmuuton puolesta. Erkka Aimola, 4. vuosikurssi, rahoitus 1. Englanniksi. Lontooksi on joutunut tekemään kaikki muutkin opinnot. 2. No täytyy myöntää, että jos tulee kysely netissä, en siihen itse ehkä vastaa. Helpompi on vastata silloin kun annetaan paperi ja kynä. 3. Big money, low effort. 4. Rahiksen lukijoilla on enemmän geeliä tukassa. 5. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus, kun eri alojen osaajat yhdistyvät taiteen, tieteen ja kaupalliselta puolelta. Eetu Simpanen, 5. vuosikurssi, markkinointi 1. Englannin kielellä. Lähdeaineisto on englanniksi, joten se on luonnollista. 2. En usko että se on toiminut. En ole itse käyttänyt sitä, enkä edes ihan tiedä miten se toimii. 3. Ei tule nyt ihan heti mieleen. 4. Toisia löytyy koulun käytäviltä enemmän kuin toisia. 5. Eri alojen opiskelijat pääsevät kommunikoimaan halutessaan tekemään jotakin rajat ylittävää tiedettä. Antti Kukkola, 3. vuosikurssi, laskentatoimi 1. Englanniksi. Lähinnä sen takia, että aika suuri osa lähdekirjallisuudesta on englanniksi. 2. En oikein tiedä. Ihan hyvä se konsepti on ollut, mutta en osaa oikein arvioida vaikuttaako se palaute mihinkään. 3. Rahat tänne! 4. Jutuista. Rahiksen lukijat puhuvat vain rahoituksesta. 5. Voisi kuvitella, että helpottaa Aalto-yhteistyön toteutumista. Otaniemestä on myös varmaan helpompaa löytää tarpeeksi isot tilat kaikille. Olga Lehtinen, 5. vuosikurssi, international business 1. Kirjoitan sitä juuri englanniksi omasta tahdostani. 2. En luota yhtään siihen että ne lukee niitä, heh! 3. Aallon Kauppis et koskaan tiedä mitä saat! 4. Niitä yhdistää se että niillä on aina molemmilla tukat hyvin, mutta Toiset hymyilevät ja toiset eivät. Ihmiset saavat itse päättää kummat on kummat. 5. Otaniemessä on paremmat lenkkimaastot. KY tiedottaa KY hakee palvelukseensa sihteereitä ensi lukukauden ajaksi. Työt KY:n aatteellisessa sihteeristössä tarjoavat monipuolisia haasteita ja innokkaan sekä motivoivan työympäristön. Haemme nyt reippaaseen joukkoomme ajalle täysipäiväistä tiedottajaa, kulttuurisihteeriä, kerhosihteeriä ja AD:ta. KY hakee myös puolipäiväistä ATK- ja web-koordinaattoria sekä myyntikoordinaattoria. Lue lisää työpaikasta, tehtävistä ja palkkauksesta Kywebistä. Innostu, hae, koe! teksti & kuvat / onni paivänen

19 Tapahtumakalenteri 3.4. KY Economicsin opintomatka Saksaan Taloustieteen opiskelijat suuntaavat Frankfurtiin ja Müncheniin Hukkaputki KY:n kuuluisa baarikierros metrolla KY-Mppisuora Ilmailukerhon keväinen appro kympin ratikan reitillä vappuaatto Opiskelijan kevään kohokohta. Kylterille tiedossa ainakin Premanta, Vapputerassi, Vappukulkue, Mantan lakitus sekä bileet Kaivohuoneella vappupäivä Aamulla korkataan Ullanlinnanmäen piknikillä. lisätietoa tapahtumista löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 1 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

The decision making structure The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola

The decision making structure The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola The decision making structure 25.1.2012 The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola Who are we? Janne Koskenniemi Administra0ve Manager Documents Central Office Bill verifica0on

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ?

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? Hanna-Riitta Kymäläinen Laura Kihlström Mervi Seppänen Helsingin yliopisto, maataloustieteiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila Salla Erho 9.5.2012 Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Kirjaston ulkoisen ilmeen määrittäjä: Alvar Aalto Aalto-sali, pääkirjaston keskus Pääkirjasto

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

LOKAKUUN 2016 KUUKAUSITIEDOTE

LOKAKUUN 2016 KUUKAUSITIEDOTE LOKAKUUN 2016 KUUKAUSITIEDOTE Valmennuksen terveiset Ensimmäiset kilpailut on kilpailtu ja kausi on siis virallisesti avattu. Vielä muistutus,että kaikki harjoitukset tärkeitä, myös oheiset. Nettisivuilta

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Opiskelujen suunnittelu Vastuu opinnoista Opiskelun tuki Valmistuminen Aamuharjoittelu Fyysinen harjoittelu Henkinen valmennus Urheilijan elämäntavat *Sitoutuu noudattamaan

Lisätiedot