Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan"

Transkriptio

1 Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan 14 kauppiksen kielipäätös puhuttaa juuso myllyrinteen kolumni

2 2 / / 3 toimituksen jengi esa-pekka mattila Kenelle haluat tehdä kantelun ja mistä aiheesta? Stella Kallionpää Julkisen sanan neuvostolle Johanna Tukiaiseen liittyvän uutisoinnin sallimisesta, minkä takia hän päätyi Silliksen esiintyjäksi. Mielenterveyteni on nyt pysyvästi vahingoittunut. Jos sinulla on juttuidea tai haluat kuvata tai kirjoittaa, ota yhteys kylteri.fi Pipsa Airaksinen Nelli Huikari Essi Ruuskanen Ella Malm Onni Paivänen Ville Larimo markus helaniemi Jos olisit kansainvälisen tason huippuurheilija, mikä olisi lajisi? Miekkailu. Lajin esteettisyys ja sen vaatima keskittyminen kiehtovat minua. Janne Kuusela Juho Rautiainen Kannen kuva : Esa-Pekka Mattila

3 4 / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s 2 / / 5 pääkirjoitus Tehot minimissä, päätoimittaja helisemässä k u n a lo i m m e s u u n n i t e l l a tämän numeron pääjuttua, minua jännitti. Suomalainen urheilu ei ole itselleni lainkaan tuttu aihe. Urheilukokemukseni rajoittuvat siihen, että peruskoulussa mökkireissut parhaan kaverini kanssa piti sopia kuukausia aikaisemmin, koska luistelu vei kaiken hänen aikansa. Kunnianhimoisesti päätimme laajentaa näkökulmaa koulumme urheilijoista koko Suomen kansainvälisen tason menestyshaaveisiin. Pelottavan helposti metsään menee. Odotan haastateltavaa Jyrki Louhea Kauppiksen ala-aulassa ja luen Wikipediaa. Pelkään, että Louhi käyttää sanoja joita en ymmärrä tai muistuttaa urheilustereotypiaani jääkiekkoilijoista, jotka haastattelun aikana pelkästään kaivelevat ylähuultaan ja murahtelevat vastauksia. Urheiletko sä itse? kysyy urallaan yhteensä 606 SM-liigan runkosarjaottelua pelannut jääkiekkoilija. No niin, tässä sitä nyt ollaan. En ole ikinä katsonut jääkiekkoottelua alusta loppuun. Pelkoni oli turha. 40 minuuttia kestävän haastattelun aikana jääkiekkoilija, jonka kanssa pelkäsin puhuvani aivan eri kieltä osoittautui, no, muuksikin kuin jääkiekkoilijaksi. Juttelimme kuin ketkä tahansa kaksi kauppakorkeakoulun opiskelijaa. Kolme haastattelemaamme urheilijaa ovat poikkeuksia sarjassaan. He kaikki opiskelevat kauppiksessa, jonne pääsee vain noin 10 prosenttia hakijoista. Osaaikatyö opiskelun ohella tuntuu helpolta vaihtoehdolta verrattuna siihen, että markkinoinnin perusteiden ryhmätyön lisäksi täytyy treenata 30 tuntia viikossa tai lähteä ulkomaille kilpailuihin. Ymmärsin, että kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin loputtomista treeneistä tai urheilusanastosta, jota en käsitä. Huippu-urheilijoista tekee mielenkiintoisia se, kuinka monta tuntia, kuukautta ja vuotta he käyttävät johonkin, johon heillä on vain niin palava intohimo. Päätin, että minusta tulee jääkiekkoilija ennen kuin minulla oli ensimmäisiä muistikuvia. En tiedä mistä se tuli, Louhi kuvailee. Olen hieman kateellinen, itse en ole elämässäni päättänyt mitään yhtä varmasti. Lopulta huippu-urheilussa kyse taitaa olla priorisoinnista, itsensä haastamisesta, ajankäytöstä, riskeistä sekä jatkuvasta itsensä arvioinnista. Nyt kuulostaa tutulta. Stella kylt e r i on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkeakoulun kampuksella. pä äto i m i t ta j a Stella Kallionpää a d Janne Kuusela ky:n tiedot ta j a Markus Helaniemi i l m o i t u s m yyn t i Niko Isojärvi pa p e r i Amber 250 g / 120 g pa i n at u s Forssa Print i s s n-l , i s s n (Painettu), i s s n (Verkkolehti) j u l k a i s i j a KY-säätiö, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, Helsinki Sisällys puheenjohtajalta 6 briiffaus 7 juuso myllyrinteen kolumni 12 suomiurheilu hakee maalipaikkaansa 14 henkilökuva 24 oksmanin taistelu 26 jatkot laitoksella 32 ky tiedottaa 34 raflapoliisi 35 Oikeuskanslerille kannellut Riku Oksman puhuu suunsa puhtaaksi Miten voidaan olettaa, että Suomi pärjää urheilussa kansainvälisellä tasolla jos siihen ei luoda riittäviä edellytyksiä? 26 Henkilökuva: Kauppiksessa opiskeleva iranilainen Ali Sagedhi kertoo tarinansa 16 24

4 6 / kylteri / puheenjohta jalta / briiffaus 2 / / 7 puheenjohtajalta briiffaus a j a n ko h ta i s u u k s i a Top university, top student organizations o n e o f t h e h ot t e s t to p i c s lately has been the decision of Aalto University School of Business to change the degree language to English in Master s level. People seem to have a variety of opinions to the matter some are extremely worried that Finnish language is about to vanish from the world of science as opposed to those that feel Master s studies in English are needed in order for our school to reach the place among top business schools in the world. Because of this hot debate, I decided to write in English for this issue of Kylteri. It is a fact that Aalto is striving to get to the top and tries to pay careful attention to internationalization. This means that the number of foreign students in Aalto, including School of Business, will rise in the future. International degree students face sometimes difficulties in mixing with Finns and to some extent, student organizations are to blame. The increasing interest towards common student topics of foreign students has been visible for a couple of years now. Late 2011 during previous AYY council election tens of international degree students ran for representatives in the council. It seems that international degree students want to change the current situation and we Finns should probably react to this somehow. This year it is time for KY to think more closely to the issue of internationalization. Our council elections are held this year and we need to find ways for international students to get their voices heard. It could be that the working language of the council is continuing to be Finnish but other means of affecting things at KY are thought over. One idea is to set up an international forum that could act as an advisory body for the council and other parts of KY. All in all, the most important thing is to consider, in everything we do, if we are actually reaching a growing number of foreign members of KY. It would be quite arrogant to say that KY represents all its members if one important group of students is neglected because of their inability to speak Finnish. KY has put a lot of effort in English communications and tries to find out what foreign students think of KY. Naturally, everything can be improved and the changes in our member base are being noticed. Perhaps each of us could think internationalization from their part too. How do you feel about studying and living student life in English? h e i n i tolkkua korkoihin hakemus kerrallaan Kohtuutta vaativa opiskelijatyöryhmä haluaa laskea opintotuen takaisinperinnän korkoa tarjoamalla opiskelijoille nettipalvelun. h e l m i k u u n lo p u s s a saatiin uusi pelaaja alkuvuoden käytyyn opintotukikeskusteluun, kun Kohtuus.fi-nettisivu julkaistiin. Nettisivu tarjoaa valmiin, perusteellisesti kirjoitetun asiakirjapohjan, jolla opiskelija voi hakea Kelalta muutosta opintotuen takaisinperinnässä häneltä perittävään korkoon. Valituspohja listaa perusteluita koron kumoamiselle Olaus Petrin tuomarinohjeista 1500-luvulta oikeuskanslerin päätökseen vuodelta Yhdeksän kuukautta opintotukea nostanut opiskelija saa tienata vuodessa käytännössä euroa. Kela perii opintotuen vuositulorajan yli tienanneelta opiskelijalta opintotukikuukausia takaisin 15 prosentin korolla. Lisäksi opiskelija menettää takaisinperityt opintotukikuukaudet, joita korkeakouluopiskelijalla on yhteensä enintään 55. Tukikuukauden takaisinperintä, perityn kuukauden menettäminen ja koron maksaminen ovat yhteensä Kohtuus.fi-sivuston perustaneen työryhmän mielestä kohtuuton rangaistus opiskelijalle. Opintotuen takaisinperinnän kumuloituvat sanktioseuraamukset muodostavat kokonaisuutena kohtuuttoman kovan rangaistuksen opiskelijalle, joka on vilpittömin mielin nostanut opintotukea, suorittanut opintoja ja parhaan pyrkimyksensä mukaan yrittänyt laskea mahdollisista monista tulonlähteistä kertyvät tulonsa oikein, Kohtuus.fi-työryhmän puhemies, oikeustieteen opiskelija Ted Apter kertoo sähköpostitse. Monen yksilön kokema kohtuuttomuus oli myös omalta osaltaan ratkaiseva tekijä sivuston syntymiselle. Riittävän moni tuttu opiskelija otti yhteyttä turhauduttuaan tilanteesta. Syttyi kipinä sille, että asiaan on saatava muutos, Apter kertoo. Työryhmä oli alun perin oikeustieteilijöiden idea. Valmisteluvaiheeseen osallistuivat sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Juha Karhu, sosiaalioikeuteen erikoistunut asianajaja Kai Kuusi sekä oikeustieteen opiskelija Olli Kuusi. He laativat yhdessä Kohtuus.fisivujen tarjoaman muutoshakupohjan. He kaikki toivat esiin omat näkemyksensä, joiden pohjalta Olli laati pohjatekstin. Tärkeänä pidettiin sitä, että opiskelijanäkökulma säilyy koko ajan hallitsevana, Apter kertoo. Lisäksi valmistelutyötä on kommentoinut ja edistänyt muutama muu henkilö, jotka ovat tahtoneet pitää nimensä pois julkisuudesta. Työryhmä uskoo, että Kela suhtautuu asiallisesti rakentavaan palautteeseen. Uskomme, että Kelankin toimijoiden intressinä on, että nykyistä takaisinperintäjärjestelmää uudistetaan vastaamaan Suomen perusoikeusjärjestelmän vaatimuksia. Asiassa olisi mahdollisuus saada aikaan perustavanlaatuinen perusoikeusmyönteinen linjanmuutos Kelan käytäntöön, Apter kirjoittaa. Työryhmä haluaa, että opintotuen takaisinperinnän korosta käydään julkinen keskustelu. Se toivon mukaan johtaa siihen, että kaikki asian osapuolet kokevat tarpeen alentaa takaisinperinnän sanktioiden tasoa. Nykyinen laki mahdollistaa takaisinperinnän koron alentamisen nopeastikin, Apter kertoo. teksti / markus helaniemi

5 8 / k y lt e r i / b r i i f fa u s 2 / / 9 Differentiaatio y r i t y k s e t lisäar v oa lu o massa Jäätävä alennus Ennen kurssipalaute annettiin paperisena, kunnes vuonna 2005 siirryttiin sähköiseen palautteeseen, joka muistetaan ainakin sähköpostin tukkivista muistutusviesteistä. Kuluvana lukuvuonna opiskelijat välittävät ajatuksiaan jälleen kynän ja lomakkeen voimin, mutta ajaako palautejärjestelmä vieläkään opiskelijan etua? o p i n to a s i a n pä ä l l i k kö Margareta Soismaa kertoo, että sähköisestä palautejärjestelmästä luovuttiin, koska palautteeseen vastasi niin pieni määrä kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista: Opettajat kokivat jäävänsä ilman kaipaamaansa palautetta. Pienet vastausmäärät eivät myöskään antaneet opettajille tukea opetusansioidensa keräämisessä. Kerättiin palaute sähköisesti tai paperilla, se ei muuta järjestelmän perimmäistä ongelmaa: kurssiarvioiden perääminen vasta kurssin päättyessä ei kirvoita arvioimaan opetusta. Periodin lopussa opiskelijoiden mielissä siintää jo tentistä selviytyminen, eikä menneen kurssin kehittäminen tulevia kylterisukupolvia silmällä pitäen ole suurin huolenaihe. Jos opiskelijoiden mielipiteitä kurssista ja luennoitsijasta kysyttäisiin jo periodin aikana, voisi palautetta antamalla kenties vaikuttaa kurssin käytäntöihin ja opetustapoihin. Useat kurssit pidetään vain kerran vuodessa, mikä saattaa myös heikentää motivaatiota antaa kurssipalautetta. Todennäköisyys sille, että vuoden takaisia palautteita hyödynnettäisiin seuraavalla vastaavalla kurssille, tuntuu häviävän pieneltä. Palaute on ensisijassa tarkoitettu opettajalle kurssinsa kehittämiseen. Toivon, että luennoitsija kertoisi opiskelijoille edellisellä kurssikerralla saamastaan palautteesta ja niistä toimenpiteistä, joihin se on johtanut. Näin opiskelijat näkisivät, että palautteella on vaikutusta, Soismaa toteaa. Anna palaa palautetta Vaihtaminen paperisesta palautteesta sähköiseen ja taas takaisin paperiseen ei auta, jos palautteenkeruun käytännöt eivät muutu niin, että jo itse palautteenantaja hyötyy antamastaan palautteesta välittömästi. Opintotoimisto miettii uusia käytänteitä, kuten opiskelijaedustajaa kursseille välittömän palautteen mahdollistamiseksi. Myös Aallon tasolla kehitellään korkeakoulujen yhteistä palautejärjestelmää. teksti / Pipsa Airaksinen kuvitus / ESSI RUUSKANEN suomalaiset ovat jäätelönsyöjinä maailman kärkikastia, mutta jäätelöyrittäjän huolena Suomessa on kysynnän sesonkivaihtelu. Ratkaisu on selvä - kun on kylmä, pitää antaa alennusta. Mutta kuinka paljon? Frozen yogurtia myyvällä Yobotilla on omaperäinen idea. Annoksen alennusprosentti määräytyy suoraan pakkasasteiden mukaan. Runeberginkadulla sijaitsevan pienen kivijalkakahvilan ovella on lämpömittari, josta asiakas katsoo lämpötilan ja ilmoittaa alennusprosentin myyjälle. Jos asiakas ei ole kiinnittänyt elohopeaan huomiota, hinnasta neuvotellaan: Edellinen asiakas sanoi, että oli viisi astetta pakkasta. Mitenkäs, kuulostaako se sopivalta?, kahvilaa perheensä kanssa pitävä Jaana Beidler kertoo. Entä jos asiakas huijaa lämpötilan? Me luotamme heihin. Meidän asiakkaamme ovat hauskoja. Alennuskampanja jatkuu säästä riippuen maaliskuun ajan. Suomalainen byrokratia on paljastanut jo hampaansa vastikään USA:sta muuttaneelle yrittäjäperheelle. Virkamiehet ovat hirveän ystävällisiä, mutta säännökset ovat aika tiukat. Aiomme laittaa tuohon pienen terassin kesällä, mutta sitäkin varten pitää täyttää ihan kamala kasa papereita. Asiat ovat kuitenkin menossa parempaan suuntaan: Luulen, että suomalaiset ovat huomaamassa, että tässä pitää pikkuisen avautua uusille ideoille. Beidlerin visiona on hauskempi Helsinki: Eikö Helsinkiin tarvitakin kaikkea tällaista kivaa ja pientä? teksti & kuva / Onni Päivänen

6 10 / k y lt e r i / b r i i f fa u s 2 / / 11 Johtavaa näkemystä? 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet Aalto-yliopiston korkeakoulut saivat tammikuussa omat iskulauseet ja tunnusvärit. Niiden tavoitteena on selkiyttää korkeakoulujen omia profiileja, tehdä Aallon identiteetistä helpommin hahmottuva kokonaisuus sekä myydä koulua ulkomaalaisille opiskelijoille ja opettajille. Miltä Kauppiksen slogan kuulostaa markkinointitoimiston luovan johtajan mielestä? a a lto-yl i o p i s to päätti tammikuussa vuoden kestäneen identiteetti- ja profilointiprojektinsa. Projektin tavoitteena oli yliopiston mukaan selkiyttää ja vahvistaa kunkin korkeakoulun omaa profiilia sekä tukea henkilökunnan ja opiskelijoiden sitoutumista omaan korkeakouluunsa ja koko Aaltoon. Projektin taustalla on opiskelijamarkkinoinnin ja opettajien Tenure Track -rekrytoinnin tehostaminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Identiteettiprojektin konkreettisia tuloksia ovat korkeakouluille keksityt uudet iskulauseet. Kauppakorkeakoulua vie tästä lähtien maailmalla eteenpäin slogan Johtavaa näkemystä Leading the way. Projektin tuloksena Kauppis sai myös tunnusvärin, vaaleanvihreän. Jännittävimpiä uuden visuaalisen identiteetin osia ovat korkeakoulujen omat kuvituskuvat, joiden tarkoituksena on yliopiston mukaan symboloida kunkin koulun tekemistä. Pienissä sarjakuvamaisissa kuvissa halataan rahasalkkua, lähetetään radioaaltoja maapallon yli ja käydään kynällä ja hehkulampulla tieteellisen ongelmien kimppuun. Kuvituskuvia ja tunnusväriä käytetään elävöittämään korkeakoulujen visuaalista ilmettä esimerkiksi asiakirjoissa ja esitteissä. m a r k k i n o i n t i to i m i s to 358:n luovan johtajan Antero Jokisen tajunta ei räjähdä Kauppiksen uudesta iskulauseesta. Hyvä slogan kertoo oikeat asiat ja pureutuu mieleen kuin punkki ihoon, Jokinen selittää. Johtavaa näkemystä ikävä kyllä tippuu samaan laariin kuin 90 prosenttia sloganeista. Se ei jää mieleen. Siitä tuskin tulee hokemaa opiskelijoiden suussa, eikä se jää elämään kansan suussa vuosiksi eteenpäin. Täysin toivoton slogan ei kuitenkaan Jokisen mielestä ole. Jos Johtavaa näkemystä -lauseen purkaa osiin, niin kuin sloganeita miettiessä turhan usein tehdään, se kyllä viestii yliopiston strategian palikoita, ainakin suunnannäyttäjyyttä ja näkemyksellisyyttä. Mutta se ei riitä, sloganin pitäisi herättää myös joku tunne, Jokinen pohtii. Se, että korkeakoululla on slogan, on jo tekona suurempi viesti kuin itse sloganin sisältö. Miten koulun julkisuuskuva muuttuu nyt kun sillä on slogan? Pitääkö koululla ylipäätään olla slogan? Toivottavasti näitä asioita on mietitty opettajien ja opiskelijoiden kanssa. k au p p i k s e n t u n n u s vä r i sopii Jokisen mielestä koululle. Vihreä on kasvun ja hedelmällisyyden väri ja siten se sopii hyvin Kauppiksen väriksi. Samalla se on myös kovin turvallinen valinta. Vihreitä yrityksiä, yhteisöjä ja kouluja on jo Suomessakin kymmeniä, Jokinen analysoi. Väri siis toimii, entä pienet kuvituskuvat? Infografiikan tulisi olla aina selkeää, mutta nämä ikonit herättävät minussa lähinnä hämmennystä. Mitä ihmettä maapallo ja sen ympärillä olevat kädentapaiset yrittävät viestiä? Jokinen ihmettelee. Kylteri ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut Aalto-yliopiston markkinointipäällikköä kertomaan, mitä kuvituskuvat viestivät tai keitä profilointityöhön on osallistunut. teksti / Markus helaniemi 2.3 Kuvamateriaali Kuvitukset Kuvitusten järjestelmä ja käyttö 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet 2.3 Kuvamateriaali Kuvitukset Kuvitusten järjestelmä ja käyttö Aalto-yliopiston ilmeessä käytettävät kuvitukset muodostavat symbolikirjaston, jota voi käyttää seuraavia sääntöjä noudattaen: Oikein JOHTAVAA NÄKEMYSTÄ LEADING konaisuudet.) THE WAY tunnusväriä. Korkeakoulu käyttää ainoastaan Aalto-yliopiston ilmeessä käytettävät viestivissä ja informatiivissa omia kuvituksiaan. sovelluksissa. (Katso käytetään kohta 3.2 korkeakoulun Sovellusko- Kuvituksissa kuvitukset muodostavat symbolikirjaston, jota voi käyttää seuraavia sääntöjä Kauppakorkeakoulun uudet kuvituskuvat BIZ on suunnitellut noudattaen: Kauppakorkeakoulu! Aalto-yliopiston viestintä hallinnoi Aalto-yliopiston alumni, kuvittaja Vesa Sammalisto. visuaalisen ilmeen virallista symbolikirjastoa ja sen käyttöä. Kuvitukset viestivissä ja informatiivissa sovelluksissa. (Katso kohta 3.2 Sovellusko- Väärin saa käyttöön viestinnän kautta. Uusia konaisuudet.) kuvituksia ei saa luoda itse, vaan Korkeakoulujen kuvituksia ei myös kirjaston täydennys tapahtuu käytetä yhdessä muutoin kuin BIZ ELEC! Aalto-yliopiston viestintä hallinnoi viestinnän kautta. yliopistotasoisessa materiaalissa visuaalisen ilmeen virallista symbolikirjastoa ja sen YLIHUOMISEN käyttöä. Kuvitukset (katso alla). TEKIJÄ CREATING TOMORROW S SCIENCE saa käyttöön viestinnän Perustieteiden kautta. Uusia konkreettisen toimintaan Väärin ja sisältöön On käytettävä aina joko kaikkien korkeakoulu kuvituksia ei saa luoda itse, vaan perustuen. Kunkin Korkeakoulujen korkeakoulun kuvituksia ei korkeakoulujen kuvituksia myös kirjaston täydennys tapahtuu kuvitukset on toteutettu käytetä yhdessä korkeakoulun tunnusvärillä. muutoin kuin yhdessä tai ainoastaan yhden viestinnän kautta. yliopistotasoisessa materiaalissa korkeakoulun kuvituksia (katso alla). ei koskaan esim. vain kahden! Jokainen korkeakoulu käyttää omia korkeakoulun kuvituksia yhdessä. BIZ + ELEC konkreettisen toimintaan ja sisältöön kuvituksiaan, korkeakoulut On käytettävä eivät aina joko voi kaikkien perustuen. Kunkin korkeakoulun käyttää muiden korkeakoulujen korkeakoulujen kuvituksia kuvituksia. MAAILMA UUSIN SILMIN kuvitukset on toteutettu korkeakoulun tunnusvärillä. korkeakoulun kuvituksia yhdessä tai ainoastaan yhden Oikein Yliopistotasolla käytetään kaikkien ANOTHER PERSPECTIVE ei koskaan esim. vain kahden! Jokainen korkeakoulu käyttää omia korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvituksia yhdessä. BIZ + ELEC kuvituksiaan, korkeakoulut eivät voi yhdessä. Näin yliopistotasolle kaikkien korkeakoulujen korkeakoulu käyttää muiden korkeakoulujen kuvituksia. muodostuu monialaisuudesta konkreettisesti viestivä kuvituskokonai- jotta yliopiston sisältö tulisi kuvituksia tasapuolisesti, suus. Oikein tasapuolisesti esille. Yliopistotasolla käytetään kaikkien korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti yhdessä. Näin yliopistotasolle kaikkien korkeakoulujen muodostuu monialaisuudesta konkreettisesti viestivä kuvituskokonai- jotta yliopiston sisältö tulisi kuvituksia tasapuolisesti, suus. tasapuolisesti esille. KAIKKI KORKEAKOULUT koulujen sloganit ja tunnusvärit TIEDETTÄ TEKNIIKKAAN SCIENCE TO ENGINEERING Insinööritieteiden korkeakoulu Oikein Korkeakoulu käyttää ainoastaan omia kuvituksiaan. Kuvituksissa käytetään korkeakoulun tunnusväriä. MUUTOKSEN KÄYNNISTÄJÄ CATALYST OF CHANGE Kemian tekniikan korkeakoulu KAIKKI KORKEAKOULUT SIGNAALI LAADUSTA SIGNAL OF QUALITY Sähkötekniikan korkeakoulu 43 E

7 12 / k y lt e r i / k o l u m n i 2 / / 13 kolumni Vuonna 2000 KY:n edustajisto päätti, että KY:llä tulee olla oma ylioppilaslehti. Päätoimittajan mukaan Kylteri pyrkii kertomaan asioista kylterinäkökulmasta ja piirtämään ajankuvaa kiinnostavista aiheista. Juuso Myllyrinne Edustajiston jäsen reservin sotilaspoliisikorpraali Eerik Pöntiskoski taipui kannattamaan siviilipalvelusmiehen ottamista KY:lle. Ominaisuuksia mm. näytönsäästäjä ja kuvaviestit. KY:n edustajisto päätti, että ylioppilaskunnasta tehdään siviilipalveluspaikka Mäkitorppa mainosti Nokia 3310-puhelinmallia 1850 markan hintaan Valmis mihin? Kirjoittaja toimi Kylterin päätoimittajana vuonna Nykyään hän on töissä TBWA-mainostoimistoketjulla New Yorkissa. Internetin ja erään ylioppilaslehden nousu v u o n n a 2000 ilmestyi ensimmäinen virallinen Kylteri-lehti vuoden 1999 harjoitusnumeroiden jälkeen. Vakiopalstoja olivat briiffiä muistuttava uutismakasiini, kevyempiä aiheita käsittelevä sillinpyrstöjä sekä raflapoliisi. Viereisellä sivulla vuoden 2000 päätoimittaja Juusto Myllyrinne kirjoittaa työelämän ilmapiiristä. a l a ko u lu s s a opettaja kertoi sinulle mitä piti tehdä, kenen kädestä pitää kiinni katua ylittäessä ja montako kalapuikkoa sai ottaa. Pojille opetetaan armeijassa, että miten pitää sänky pedata ja miten koputetaan toimiston oveen. Kauppakorkeakoulussa rakennetaan näennäisen vapauden verkko, jota hallitaan kertomalla montako kurssia sinun pitää suorittaa ja mitä kieltä lukea, jotta voit olla valmis ekonomi. Niin että valmis mihin? Suurin yllätys työelämässä on, että kukaan ei yleensä oikein tiedä mitä tässä nyt ollaan tekemässä. Useimmiten kukaan ei kerro täsmälleen mitä sinulta odotetaan. He tosin tietävät kun näkevät sen, koska just noinhan sun pitikin tehdä. He myös tietävät, kun eivät sitä näe ja sanovat, että sinun pitäisi vähän tsempata. Kokemukseni mukaan parhaiten menestyy silloin kun ei odota, että joku tulee kertomaan sinulle mitä pitää tehdä, vaan itse päätät ja teet sen. Teet sen. Et kysele ja anele lupia vaan rohkeasti ajat hankkeesi maaliin. Uudet asiat ovat monelle organisaatiossa uhkaavia ja siksi ne näiden konttorirobottien mukaan pitää tappaa. Uusi lähestymistapa saattaa saada vanhemmat, laiskemmat kollegat näyttämään huonoilta - ja haitata heidän BMW:n kuukausilyhennyksiä sekä exän tiirailua Facebookista. Siksi kaikkein tärkeintä kaikelle uudelle tekemiselle tai innovaatioille on se, että sille pitää pystyä rakentamaan jonkin sortin business case. Mikä on nyt paremmin kuin ennen? Säästettiinkö kustannuksista, onko henkilöstö iloisempaa, kasvoivatko tilaukset ja niin pois päin - omat päätökset pitää osata perustella. Hippo, eli highest paid person in the office, voidaan voittaa vain numeroilla. Jos hankkeesi ei näytä paperilla hyvältä, niin riippuu siitä millä tuulella hippo on, että oliko se hyvä juttu vai ei. Yllättävät jääräpäiset ideat, jotka todistetusti parantavat bisnestä saavat urasi nousukiitoon ja tuplaavat palkkasi. Harvoin edes epäonnistuneet hankkeet harmittavat - paska reissu, mutta tulipahan tehtyä - ja niin pois päin. Innovaatiot vaativat, hyvän valmistautumisen lisäksi, selkärankaa ja rohkeutta. Rohkeutta on vaikea opettaa, mutta ainakin koulutuksesi avulla osaat perustella päätöksesi. Siihen sinä olet valmis. SYL vaati Kelalta opintotukien takaisinperinnän kohtuullistamista. Lisää vettä myllyyn heitti oikeustieteiden opiskelija Janne Järvenoja, joka laittoi alulle selvityspyynnön siitä, onko takaisinperintä perustuslain vastainen. Juoni ei ollut varmaankin kohderyhmä huomioiden kovin korkealentoinen, mutta kantoi kyllä loppuun asti. KY:n tiedotusvastaava ei suostu paljastamaan sivujen julkistamisen ajankohtaa, mutta kehottaa olemaan paikalla vuoden viimeisessä kuntaillassa. Ympäri käydään yhteen tullaan. Aihe puhututtaa yhä, lue juttu sivulta 7 Kylteri arvioi tämän lehden sivulla 26 haastatellun Riku Oksmanin ohjaaman näytelmän KY sai vuoden 2000 loppuun mennessä omat verkkosivut

8 14 / k y lt e r i / l o r e m i p s u m 2 / / 15 Suomiurheilu hakee maalipaikkaansa Entiset menestyslajimme mäkihyppy ja maastohiihto ovat kaikkien aikojen alamäessä ja olympialaisten sijoitukset ovat kaukana 80-luvun kultavuosista. Miten voidaan olettaa, että Suomi pärjää kansainvälisellä tasolla, jos siihen ei luoda riittäviä edellytyksiä? Johtuuko mitalien puute asenteesta, resurssien väärästä kohdistamisesta vai siitä, ettei Suomessa kannata urheilla kilpaa?

9 16 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 17 Suomiurheilu hakee maalipaikkaansa Menestys, motivaatio ja manageri - huippu-uran kulmakivet Suomalaisen ammattiurheilun piirteet ovat muuttuneet 1900-luvun alusta. Amatööreistä on tullut ammattilaisia ja palkkaus on muuttunut. Viimeaikaiset keskustelut urheilijoiden eläkkeistä ja heitä koskevasta lainsäädännöstä kertovat siitä, että suomalaiset urheilijat hakevat yhä asemaansa. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmanlaajuisesti, mutta tekeekö se hallaa urheilun menestymishaaveille? Esimerkiksi Yhdysvaltojen urheilumallissa koulujärjestelmällä ja urheilulla on vahva vuorovaikutussuhde. Koulujen palkkalistoilla on ammattimaisia urheiluvalmentajia. Yliopistojen joukkueet osallistuvat valtakunnallisiin sarjoihin ja opiskelijavalinnoissa urheiluosaaminen on yhtä tärkeä tekijä kuin koulumenestys. Monissa osavaltioissa yliopiston joukkue koetaan jopa tärkeämmäksi kuin alueen NHL-joukkue. Onko vika suomalaisessa urheilukulttuurissa? Lapsilla on urheilun lisäksi muita harrastuksia. Keskimäärin 10- vuotias brasilialainen on viettänyt jalkapallon kanssa merkittävästi enemmän tunteja kuin suomalainen verrokkinsa. Suomea ei liioin tunneta vahvasta kilpailukulttuurista ja urheilu-uraa ei aina pidetä aina väylänä maineeseen ja elämyksiin. Urheilua ei kenties vieläkään osata nähdä oikeana ammattina. Raja ammatin ja harrastuksen välillä on häilyvä. Missä vaiheessa urheilija on sillä tasolla, että hän voi vaatia kahdeksan tunnin urheilustaan kahdeksan tunnin palkkaa? Onko oikeudella palkkaan lajikohtaisia eroja? Ammattiurheilu ei ole urana helpoin. Työssä, jossa eläkkeelle siirrytään 30- vuotiaana, oman menestyksen optimointi on välttämättömyys. Urheilija esimerkiksi siirtää mahdollista koulutustaan vuosilla. On todettava ilmeinen: Suomessa on vähän ihmisiä ja ilmasto, joka jakaa suomalaisen urheilun kesä- ja talvilajeihin. Jotta huipulle tähtäävä urheilija voi treenata vaaditun määrän, hänen on käytävä ulkomailla leireillä pitkin vuotta. Ja se vaatii rahaa. Sponsorointi ja urheilurahoitus tuntuvat hakevan Suomessa vielä muotoaan. Valtion ensisijaisena intressinä ei ole edistää huippu-urheilua, vaan tukea liikuntaa sen terveyttä ja kasvatusta vaikutusen takia. Sponsoreiden tuki taas kohdistuu jo huipulla oleviin suomalaistähtiin. Nuoret, läpimurtonsa kynnyksellä olevat urheilijat putoavat näiden väliin. Vähimmälle huomiolle jäävät eniten tukea tarvitsevat. Kansainvälinen menestys on korkealle asetettu rima. Kilpailu on äärimmäisen kovaa ja rahoitusta tarvitaan treenaamisen lisäksi esimerkiksi urheilulääketieteeseen ja valmennukseen. Dopingskandaalit riepottelevat urheilumaailmaa. Suomessa ei ole mahdollista käyttää loputtomasti tunteja urheiluun. Esimerkiksi peruskoulu ja lukio vaativat osansa. Urheiluun on ryhdytty panostamaan maailmanlaajuisesti entistä voimakkaammin ja kilpailu on kaikissa lajeissa koventunut. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Suomi voi menestyä vain erikoistumalla. Talviurheilumme kultakaivokseksi on viime vuosina osoittautunut lumilautailu. Viime kesän Lontoon olympialaisissa kaksi kolmesta Suomen mitalista tuli purjehduksesta. Urheilupäättäjien ja mitalinälkäisen yleisön tulisi ymmärtää, että jos urheilun ainoaksi päämääräksi nähdään mitalien voittaminen, niin paras vaihtoehto lienee keskittyä harvinaisempiin ja maailmalla vähemmän kilpailtuihin lajeihin. Toki voidaan yksinkertaisesti vaatia urheilijoilta parempia tuloksia. Ei perimmäinen vika kuitenkaan urheilijoissa ole; he varmasti yrittävät parhaansa. Seuraavalta sivulta alkaen Kylteri haastattelee kolmea Aallon kauppakorkeakoulussa opiskelevaa urheilijaa. He kertovat, kuinka ovat sovittaneet urheilun ja koulunkäynnin yhteen sekä minkälaista on olla kilpaurheilija Suomessa. teksti / stella kallionpää ja erkko meri Plan-gaala vuonna 2011 Taitoluistelulla itsensä elättäminen vaatii kansainvälistä menestystä, oman managerin sekä hyviä yrityssponsoreita. Laura Lepistö on yksi harvoista suomalaisista luistelijoista, joka on siihen pystynyt. Lisäksi hän on edennyt Kauppiksen opinnoissaan suositustahtiin. Taitoluistelijoilla onkin Lepistön mukaan hyvä asema Suomessa, sillä urheiluuran ja koulutuksen yhteensovittaminen on meillä melko vaivatonta. Laura Lepistö koki lukion ja urheilu-uran yhteensovittamisen helpoksi. Mäkelänrinteen urheilulukiossa sai melko vapaasti mennä ja tulla urheiluun liittyvissä menoissa. Lepistön mukaan monelle muullekin urheilijalle koulutuksen vaikein osuus on yliopistoon sisäänpääsy. Pyrkiessään Kauppikseen Lepistöllä oli rankka olympiakausi takanaan, ja MM-kisatkin olivat maaliskuussa. Tiukalla päiväohjelmalla hänen onnistui kuitenkin yhdistää niin treenit, lukeminen kuin valmennuskurssilla käynti. Päivittäinen minuuttiaikataulu tuotti tulosta, ja Lepistö pääsi Kauppikseen kesällä Kauppiksessa urheilun ja opiskelun sovittaminen vaati enemmän suunnittelua ja ponnistelua kuin lukiossa, mutta opinto-ohjaajasta on ollut paljon apua, Laura Lepistö Ikä 24 Laji Taitoluistelu Lepistö lopetti kilpaurheilemaisen alkuvuodesa Suurimmat saavutukset uralla 2010 Maailmanmestaruuskisojen pronssimitali, 2009 Euroopan mestaruus, 2008 & 2010 Suomen mestaruus

10 18 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 19 Paljon työtä, aikatauluja ja kunnianhimoa Helsingissä järjestetyt Euroopanmestaruuskilpailut vuonna 2009 Lepistö kertoo. Hän on onnistunut suorittamaan kandikurssinsa lähes suositusajassa, etenkin nyt kun aktiivinen urheilu-ura on takanapäin. Puhuttiin kaveriporukalla koulusta ja tajusin, että olen suorittanut tähän mennessä enemmän opintopisteitä kuin kukaan heistä!, Lepistö naurahtaa. Aktiivisen urheilu-uransa aikana Lepistö sai opetusministeriön urheilijapalkkaa sekä kansainvälisen menestyksen kartuttua myös olympiakomitean tukea. Lisäksi maajoukkueeseen kuuluvat urheilijat saavat lisätukea luisteluliitolta ja arvokisamitaleista kertyy palkintorahaa. Kriittisimmät vuodet ovat siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä junnusarjasta aikuisten sarjaan, toteaa Lepistö. Suurin rahallinen tuki tuli uran alkuvaiheessa vanhemmilta, sillä liiton tai olympiakomitean tukia ei saa ennen kuin on näyttöä kansainvälisestä menestyksestä. Luistelu on melko kallis laji monien jäävuorojen sekä ammattitasoisen valmennuksen vuoksi. Kesävalmennus on vielä asia erikseen, Lepistö huomauttaa Silloin monet jäähallit ja luisteluseurat keskeyttävät toimintansa, ja ainoa vaihtoehto on treenata ulkomailla. Lähes kaikki Lepistön kesät ovatkin kuluneet joko kokonaan tai osittain ulkomailla leireillä. Lepistön mukaan vain Suomen kärkiluistelijoilla on mahdollisuus elättää itsensä urheilulla. Tämä vaatii arvokisamitaleja sekä hyviä yrityssponsoreita, joilta suurin osa luistelijan tuloista tulee. Oma manageri on ehdoton edellytys itsensä elättämiseen. Lepistöllä itsellään manageri vaikutti todella paljon uralla kehittymiseen: Sain itse keskittyä urheiluun ja manageri järjesti sponsorit ja muut tarvittavat asiat. Suomessa manageritoiminta on vielä melko lapsenkengissä, mutta nyt sen tärkeyteen ollaan herätty. Vaikka kilpaluistelijan asema ei Suomessa aivan ruusuinen olekaan, ovat asiat huomattavasti paremmin meillä kuin monessa muussa maassa. Monessa eurooppalaisessa yliopistoissa täytyy edetä ohjetahtiin ja niissä järjestetään vuosittain kokeet, joita läpäisemättömät potkaistaan ulos. Eurooppalaiset urheilijat kuuntelevat kateellisina kertomuksiani siitä, kuinka opiskelen yliopistossa ja saan edetä omassa tahdissani. Heille tämä ei ole mahdollista, Lepistö päättää. teksti / nelli huikari kuvat / elina paasonen Kenttäratsastuksessa menestyminen vaatii kilpailemista Keski-Euroopassa ja lajista voi tehdä täyspäiväisen ammatin vain ulkomailla. Opiskelumotivaatio ja kovalla työllä ansaittu koulupaikka kuitenkin saavat Juulia Savonlahden jäämään Suomeen. Juulia Savonlahden mukaan urheilu-ura ja koulu ovat yliopistossa haasteellisempia sovittaa yhteen kuin aiemmissa opinnoissa. Etelä-Tapiolan lukion neljässä vuodessa suorittanut kenttäratsastaja kertoo, että lukiossa ongelmia ei juurikaan ollut, mistä kiitos kuuluu joustavalle rehtorille ja omalle kunnianhimolle menestyä koulussa. Lukion aikana Savonlahti vietti kaksi kertaa puolen vuoden jakson Keski-Euroopassa ratsastamassa ja ansaitsi silti kiitettäviä arvosanoja. Kauppakorkeakouluun hakiessa hän pisti urheilun hetkeksi syrjään: Halusin hakea kerran kunnolla niin, että vain yksi kilpailukausi menee pilalle. Suunnitelma toimi hyvin, ja opiskelupaikka tuli ensimmäisellä yrityksellä vuonna Savonlahti korostaa, että halu opiskella urheilun rinnalla on aina ollut itsestä lähtöisin, vaikka myös perhe on tukenut kouluttautumista. Savonlahti anoi Aalto-yliopistolta vuoden siirtoa pääaineen valintaan maajoukkueurheilun takia. Savonlahti saikin pitää välivuoden, jonka hän vietti Saksassa ratsastamassa. Tukea hän on saanut myös Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialta Urhealta. Tukeen kuuluu oma opintotutor, joka auttaa urheilu- ja siviiliuran yhdistämisessä. Savonlahden mukaan suomalaisen kilparatsastajan tilanne on hyvä eurooppalaisiin kollegoihin verrattuna. Suomessa Olympiakomitealta ja jaostoilta tulee jonkin Juulia Savonlahti Ikä 21 Laji Kenttäratsastus Suurimmat saavutukset uralla Junioreiden Suomenmestaruus vuonna 2007 ja Langenhagenin kansainvälisen kenttäratsastuskilpailun voitto Saksassa kesällä 2011

11 20 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 2 / / 21 verran enemmän tukea, hän toteaa. On tärkeää, että Suomessa yliopistopaikan saa pitää kun sen on saanut. Esimerkiksi saksalaiset ratsastajat ovat olleet hyvin kateellisia siitä, heidät voidaan erottaa yliopistosta jos koulumenestys- ja tahti eivät ole määrätynlaisia. Omalta lajiliitoltaan Savonlahti ei saa taloudellista tukea, koska resursseja ei ole. Tilannetta auttaisi, jos liitto saisi isoja pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita viemään nuoria lupaavia urheilijoita eteenpäin. Yleensä yritykset kiinnostuvat vasta huipulla olevista urheilijoista. On hankalaa, että ensin pitää itse päästä huipulle, Savonlahti kertoo. Lisäksi yritykset eivät helposti kiinnostu yksilöurheilijoista ja erityisesti kenttäratsastus on lajina hyvin pieni. Kolmannen periodin loppuun mennessä Savonlahti on saanut kaikki kauppakorkeakoulun peruskurssit suoritettua, vaikka aikatauluissa on ollut sovittamista. Hänellä on kaksi hevosta Kirkkonummella, ja viikonloput täynnä leirejä ja kilpailuja, joten kiire on ollut kova. Kauppakorkeakoulussa ryhmätöiden ja palautettavien tehtävien painoarvo kursseissa vaikuttaa merkittävästi opintojen joustavuuteen. Opiskelu painottuu erityisesti talveen, koska kenttäratsastuksen kilpailukausi on huhtikuusta syyskuuhun ja sääolosuhteista johtuen kilpailut ovat pääosin Keski-Euroopassa. Jos Savonlahti haluaisi elättää itsensä kenttäratsastajana, hänen täytyisi ehdottomasti muuttaa pois Suomesta. Minulle on tarjottu mahdollisuutta tehdä Saksassa oppisopimuksella arvostettu ratsuttajatutkinto, joka johtaisi oman yrityksen perustamiseen, Savonlahti kertoo. Hän ei kuitenkaan halua keskeyttää opintojaan. Sitä paitsi paljon töitä saa tehdä myös ulkomailla menestymisen eteen. teksti / ella malm kuvat / matti savonlahti Rahallista tukea ja voittaja-asennetta nuorille Jääkiekkoilija Jyrki Louhi lopetti aktiiviuransa keväällä 2011, mutta ehti sitä ennen nousta HPK:n seuraikoniksi. Hänen mukaansa Suomella on opittavaa urheiluverotuksessa ja urheilu-uran jälkeisestä koulutuksessa. Nuoriin on panostettava maajoukkueurheilun sijaan. Kuva / Kari Kuukka O len perusluonteeltani utelias ja aina pitänyt koulutusta arvossa, Louhi kertoo. Pelaajayhdistys tukee pelaajien koulutusta tähtäimessä uran jälkeinen ammatti. Konkreettisesti tarjotaan opistotasoista opetusta. Halu ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoiseen koulutukseen pitää lähteä pelaajan omasta tahdosta, Louhi kertoo. Vuonna 2003 Louhi pääsi Jyväskylän kauppakorkeakoulussa ja aloitti opinnot Aallon kauppakorkeakoulussa Kauppakorkeakoulut suhtautuivat urheilu-uraan hyvin. Niin kauan kun olen pelannut niin en ole luennoilla juurikaan käynyt, mutta esimerkiksi tentit on saatu aina järjestettyä Louhi kertoo. Hän opiskelee pääaineenaan yritysjuridiikkaa ja laskentatoimea. Louhi kirjoittaa gradunsa yksilöurheilijaverotuksesta. Suhteessa ammattiurheilun vaatimiin riskeihin ja panostukseen heidän lainsäädännöllisessä asemassa ja verotuksessa on hänen mukaan parantamisen varaa. Yli euroa vuodessa tienaaville koituu kohtuuton verorasitus suhteessa urheilu-uran riskeihin, ajalliseen kestoon ja vaadittuun panostukseen. Siihen nähden, mitä urheilijat Suomessa tienaavat, verotus ja sen jaksottamismahdollisuudet ovat kuitenkin ihan hyviä. Strategista verosuunnittelua tarvitsee Suomessa verrattain vähän urheilijoita. Euroopassa urheilijat sopeutetaan paremmin urheilu-uran jälkeiseen työelämään. Sveitsissä urheilijoille on tilaus työelämässä. Heidän ammattitaitoaan ja Louhi pelasi HPK:n lisäksi kaksi vuotta Jokereissa Kuva / helsingin sanomat/ville männikkö monialaisuuttaan arvostetaan. Lisäksi urheilumenestys korreloi urakehityksen kanssa valtion palkkiojärjestelmässä Louhi kertoo..urheilijoiden lainsäädännöllinen asemakaan ei ole tällä hetkellä Louhen mukaan hyvä. Yksilöurheilijat liittyivät äskettäin SAK:iin, mutta mielestäni se on ristiriitaista. Urheilijan toimintahan liittyy lähinnä yksityisyrittämiseen, hän toteaa. Suomessa pitäisi Louhen mukaan panostaa tällä hetkellä nuoriin urheilijoiden. Maajoukkueiden toimintaa tukemalla hassataan rahoja turhanpäiväisyyksiin. Ei esimerkiksi mäkihyppyä voi tekohengittää eloon. Jos minulla olisi miljoona, niin panostaisin 10-vuotiaisiin, en maajoukkueeseen Louhi innostuu. Varoja laitetaan liikaa eri suuntiin. Enemmän rahaa tulisi kohdistaa urheilulääke- ja valmennustieteeseen, urheilujohtamistieteeseen, viestintään sekä urheiluopistotoimintaan. Rahoitus on ongelmallista, sillä urheilusponsorointi on suurimmaksi osaksi sydämen työtä. Veteraaniurheiluun jyrki louhi Ikä 34 Laji jääkiekko Pelannut kaikkien aikojen toiseksi eniten otteluita HPK:n paidassa. Pelannut lähes koko uransa HPK:ssa. Lopetti aktiiviuransa keväällä Suurimmat saavutukset uralla Suomen mestaruus 2006 HPK:ssa sekä pelipaidan jäädyttäminen HPK:n kotihallin kattoon lokakuussa saadaan helpommin rahoittajia kuin oikeasti tarpeelliseen kriittiseen ikään. Esimerkiksi 15-vuotiaan lahjakkaan motocrosskuskin kansainvälisen uran edellytykset vaativat euroa. Yritysmaailma on markkinoiden armoilla, eikä nuoren urheilijan tukeminen lisää kassavirtaa. Kysyessäni, miksi Suomessa ei laajaalaisemmin pärjätä kansainvälisellä tasolla Louhi miettii pitkään. Nuoret ovat eläneet sellaisessa urheiluarvomaailmassa, ettei heillä ole valmiuksia hypätä huipputason vaativaan treenimäärään. Kansainvälinen urheilu on äärimmäisen kovaa. Monen nuoren urheilijan henkiset voimavarat ja intohimo eivät riitä siihen vaatimustasoon, Louhi toteaa. teksti / stella kallionpää

12 22 / kylteri / suomi- urheilu hakee maalipaikk aansa 6 / 2012 / 23 kommentti Kirjoittaja on 3. vuosikurssin yritysjuridiikan opiskelija ja MM-tasolla kilpaileva pyörätuolikelaaja. Häntä risoo suunnattomasti nykyinen urheilupolitiikka ja byrokratia. kommentti Kirjoittaja on urheiluoikeudesta kiinnostunut oikeustieteen opiskelija, joka vapaa-ajallaan toimii jalkapallon juniorivalmentajana. urheilurahoituksen väliinputoajat esa-pekka mattila erkko meri Urheilupäättäjien on aika kohdata urheilun oikeudellistuminen urheilun taso ei ole Suomessa heikentynyt menneisiin vuosikymmeniin nähden, ulkomailla taso ja tuki ovat vain parantuneet enemmän. On täysin utopistista toivoa, että tilanne olisi Suomessa yhtä hyvä kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa tai Kiinassa, mutta vertailukohtina toimivammat Norja ja Ruotsi ovat silti edellä sekä menestyksen että yhteiskunnan tuen osalta. Suurimpana erona edellä mainituissa maissa on raha. Vuonna 2007 Suomessa urheilu sai valtion kautta noin 100 miljoonaa euroa tukea, kun Norjassa ja Ruotsissa tukea myönnettiin noin 150 miljoonaa ja 200 miljoonaa. Tuollaisilla rahasummilla tekee jo ihmeitä. Ruotsi sai vuonna 2012 olympialaisissa kahdeksan mitalia, Norja neljä ja Suomen saldo jäi kolmeen. Vuoden 2013 hiihdon MM-kisoista tuskin tarvitsee edes puhua. Tietenkin on kyseenalaistettavissa, miksi urheilua pitäisi rahoittaa valtion rahoilla. Suomessa rahoitus tulee pääsääntöisesti Veikkaukselta. Hyvä vertailukohta on taiteen ja kulttuurin tukeminen. Sekä kulttuuri että urheilu tuottavat elämyksiä, viihdettä ja suuria tunteita. Edeltävien lisäksi hyvinvointikin lisääntyy, urheilussa fyysisesti ja henkisesti, kulttuurissa ennemminkin henkisesti. Miksi urheilussa voi saada apurahan vain vuodeksi, kun taideapurahoja myönnetään parhaimmillaan neljäksi vuodeksi? Vuosi urheilussa on lyhyt aika ja esimerkiksi paha loukkaantuminen voi pilata koko kauden. Samalla myös määrärahojen jako on perusteeton: Veikkauksen varoista jaetaan urheilulle ja liikuntakasvatukselle 25 prosenttia, taiteelle 39. Myös valtion tuki jakautuu vinoutuneesti. Ymmärrettävistä syistä lasten liikkumiseen panostetaan ja loput rahoista menevät absoluuttiselle huipulle. Väliin jäävä kategoria, kehittyvät, melkein huipulla olevat urheilijat jäävät tilanteessa omien ratkaisujen armoille. Itseltäni apuraha evättiin juuri tärkeimpänä vuonna, 2012, jolloin kisakalenterissani olivat paralympialaiset Lontoossa. Onnekseni olin hyvän managerin avulla onnistunut tukemaan taustani hyvillä sponsoreilla, joten en täysin jäänyt pulaan. Urheilijalle tilanne on muutenkin ongelmallinen. Suomen hintataso varmistaa sen, että pelkällä pienellä tuella ja esimerkiksi opintotuella ei pärjää. Töiden tekeminen ei ole eduksi, jos tähtäin on huipulla. Töiden, urheilun ja opiskelun kombinaatiossa on yksi liikaa. Toisaalta harva työnantaja haluaa palkata osa-aikaisen urheilijan, joka ilmoittaa säännöllisesti katoavansa kuukaudeksi leirille tai viikoksi kisoihin. u r h e i lu e i m u o d o s ta yhteiskunnassamme erillistä saareketta, johon oikeusjärjestys ei ulottuisi. Urheiluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty yleisissä tuomioistuimissa urheilupiirien vastustuksesta huolimatta, kuten syyskuisen HIFK:n ja Jokereiden välisen kaukalotappelun osalta nähtiin. Urheilupäättäjiltä puuttuu halu kohdata urheiluun liittyviä oikeudellisia ongelmia. Ammattiliittojen keskusliitto SAK vaatii parhaillaan jääkiekkoilijoiden saattamista työturvallisuuslain piiriin, mutta käytännön toimiin ryhtyminen turvakaukaloiden hankkimiseksi ja pelaajien suojaamiseksi tuntuu vaikealta. Urheilutoimijoiden kritiikissä on kuitenkin siemenensä: lakimiesten piirissä harvoin tunnetaan tarkasti urheiluelämään liittyviä käytännön kysymyksiä. Sekä juridiikkaa että urheilua tunteville spesialisteille olisikin laajalti kysyntää. Urheilun oikeudellistuminen nousee esiin mitä yllättävimmissä yhteyksissä, kurinpito ja MM-kisajoukkueen valinta esimerkkeinä mainiten. Opinnoissani olen pohtinut joukkuelajien valmentajasopimuksiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Monet seurajohtajat esimerkiksi elävät yhä siinä käsityksessä, että heikko menestys voi olla valmentajan työsopimuksen purkuperuste. Näinhän ei kuitenkaan suinkaan ole asian laita ei työsopimuslain tai minkään muunkaan lain valossa. Urheilumme järjestörakenne on raskas ja ylimääräisiä kuluja syövä. Etsiessäni seminaarityötäni varten urheilun kattojärjestön SLU:n laatimaa valmentajaraporttia minut ohjattiin kerta toisensa jälkeen eri henkilöiden puoleen. Titteleitä ja rooleja tuntui kaikilla olevan paljon, mutta toimijoiden välinen tehtävänjako vaikutti vähintäänkin epäselvältä. Esimerkkejä vanhakantaisuudesta ja turhista kuluista löytyy enemmänkin. Miksi luvun Suomessa ylläpidetään esimerkiksi Työväen Urheiluliiton kaltaista, resursseja syövää fossiilia, joka perustettiin 1900-luvun alussa vallinneiden yhteiskuntakäsitysten pohjalta? Nykyajan urheilussa jaottelu vasemmiston ja oikeiston liittoihin on aikansa elänyt. Urheilun oikeudellistuminen on osa yhteiskunnan laajempaa oikeudellistumista. Vastustuksen sijaan urheilupäättäjien tulisi omaksua laajempi näkökanta. Oikeuden ja urheilun yhteenkietoutuminen tarjoaa myös mahdollisuuksia, esimerkiksi muun ohella urheilijoiden parempi oikeussuoja.

13 24 / k y lt e r i / h e n k i l ö k u v a 2 / / 25 henkilökuva iranilainen Ali Sadeghi: vaalikaa yliopistojenne itsenäisyyttä! On surullista nähdä, kuinka itsestään selvänä suomalaiset opiskelijat pitävät heidän etujaan ajavien opiskelijajärjestöjen toimintaa, sanoo ensimmäistä vuotta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Ali Sadeghi. Hän taisteli opiskelijoiden etujen puolesta kotimaassaan Iranissa ja joutui toimintansa vuoksi jopa kuolemanvaaraan. Ali Sagedhin katse on intensiivinen ja tuima, kun istumme hänen kotisohvalleen juttelemaan. Hän puhuu harkiten kokemuksistaan, mutta hänen rauhallinen ulkokuorensa murtuu, kun puhe polveilee hänelle tärkeisiin aiheisiin, politiikkaan ja talouteen. Sadeghin puhuessa kädet viuhtoen on helppo nähdä, miksi juuri hän on kotimaassaan joutunut vaikeuksiin. Tämä mies ei pysy hiljaa jos hänen oikeuksiaan poljetaan. Vielä 1990-luvulla Ali Sadeghi oli tavallinen insinööriopiskelija Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Vallassa oli ääri-islamistinen hallinto, joka piti myös akateemista maailmaa tiukassa otteessaan. Sadeghi kertoo, että tiedustelupalvelun agentit kuuntelivat koulujen käytäväkeskusteluja ja vääristä puheista saattoi tuomio olla pahimmillaan kuolema. Sadeghi mielestä yliopiston tulee olla se paikka, josta yhteiskunnallinen muutos alkaa. Hän päätti ystävineen toimia saadakseen opiskelijoille edes perusoikeudet. Sadeghi perusti ystäviensä kanssa järjestön ajamaan opiskelijoiden etua, mutta he törmäsivät nopeasti vastustukseen. Järjestölle asetettiin paljon rajoituksia, eikä mitään vallalla olevia käytäntöjä saanut kyseenalaistaa. Opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin edes arkipäiväisissä asioissa, kuten asumiseen tai opetuksen laatuun liittyvissä kysymyksissä. Samaan aikaan syntyi vastaavia opiskelijajärjestöjä muualla Iranissa. Lopulta tilanne eskaloitui vuonna 1999 mielenosoitukseksi Teheranissa. Rauhallinen mielenosoitus kesti koko päivän, mutta lopulta hallituksen joukot saivat tarpeekseen opiskelijoiden huudoista. Sadeghin kantaessa haavoittunutta ystäväänsä hän näki kymmenien muiden koulutoveriensa tulevan ammutuksi. Virallisten tietojen mukaan mielenosoituksessa kuoli vain yksi ihminen. Sadeghi kertoo kuinka tiedustelupalvelun miehet uhkailivat perheitä, eivätkä antaneet heidän edes järjestää hautajaisia lapsilleen, jotta uhriluku pysyisi salaisuutena. Sadeghin mukaan hänestä tehtiin yksi mielenosoituksen syntipukeista. Häntä kuulusteltiin ja kidutettiin useita kuukausia. Hän selvisi vuoden vankilatuomiolla, mutta koska monia opiskelijoita oli jo teloitettu, Sadeghi päätti turvautua ihmisten salakuljettajiin päästäkseen pakenemaan maasta. Taakse jäivät ystävät, perhe ja tyttöystävä. Sadeghi pakeni Turkkiin ja muutaman vuoden odottelun jälkeen hän sai poliittisen turvapaikan Suomesta. teksti / Juho Rautiainen kuvitus / ESSI RUUSKANEN Iranista kahdeksanneksi eniten turvapaikanhakijoita Suomeen Päästyään opiskelemaan Aaltoyliopistoon Sadeghi yllättyi kuullessaan, että liittyminen opiskelijoiden etuja ajavaan järjestöön ei ole vain mahdollista, vaan jopa suositeltavaa. Kaikki se, mitä hän kotimaassaan oli vaatinut henkensä uhalla, annettiin täällä yhdellä liittymislomakkeella. On hienoa nähdä näin suuri kontrasti kahden maan välillä, mutta on surullista, etteivät opiskelijat osaa arvostaa tai välttämättä edes tiedosta sitä, miten hyvin asiat täällä ovat, hän sanoo. Vaikka järjestäytymisaste ammattiliittoihin on laskenut muualla Euroopassa, on se Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pysynyt erittäin korkealla tasolla. Sadeghi näkee ammattiliittojen ja niiden tavoin toimivien opiskelijajärjestöjen olevan elintärkeässä roolissa puolustaessaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perusoikeuksia, kuten akateemista vapautta. Iranissa hallitus käyttää edelleen usv u o n n a 1979 Iranista tuli kansanäänestyksellä islamilainen valtio. Iran on teokraattinen tasavalta, jossa uskonnon tehtävä on sekä poliittinen että yhteiskunnallinen. Suuri osa Iranin kulttuurisista säännöistä perustuu islaminuskoon. Sukupuoliroolit, työnjako ja elämänpiiri ovat tarkkaan säädeltyjä. Tällä hetkellä Iranin sisäpolitiikkaa ohjailee kaksi linjaa: ääri-islamilaiset ja keskilinjalaiset. Iranissa on koko ajan toiminut myös useita oppositioryhmiä. Suurin osa Suomessa asuvista noin 3000 iranilaisesta on pakolaisia, nomics muotoon School of Business kertonee siitä, kuinka opetuksen painopiste on siirtynyt tieteellisestä toiminnasta liike-elämän suuntaan, hän sanoo. Jos maassani käytiin sotaa uskonnollisen diktatuurin ja vapauden välillä, täällä konflikti on yhteiskunnan intressien ja korporatismin välillä. On tärkeää, että sosiaalisesti tietoiset kauppatieteen opiskelijat ja opiskelijajärjestöt tasapainottavat tilannetta eivätkä anna liike-elämän hallita opetustamme, hän päättää. kontoa hyväkseen hallitakseen akateemista maailmaa eikä opiskelijoilla ole vieläkään mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. Vaikka Aalto-yliopistoa ei hallita uskonnolla, Sadeghi näkee, että akateemista vapautta kavennetaan myös demokraattisissa maissa. Kun yritykset rahoittavat edes osittain yliopistoja, niillä on mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja siten heikentää akateemista vapautta, hän sanoo. Sadeghin mukaan tämän voi nähdä myös Kauppakorkeakoulussa. Elinkeinoelämän tarpeet ohjaavat opetustamme, sen sijaan, että sitä ohjaisivat yhteiskunnan tarpeet. Jo se, että koulumme nimi on muutettu muodosta School of Ecojoista osa lähti maan islamilaistaminen takia. Sen lisäksi vuonna 1980 alkanut, kahdeksan vuotta kestänyt Iranin ja Irakin välinen sota aiheutti pakolaisuutta. Suomeen muuttaneet iranilaiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan kuuluvat useaan eri etniseen ja poliittisen ryhmään. Vuonna iranilaiselle myönnettiin turvapaikka Suomessa. Iranista tuli kuudenneksi eniten hakemuksia turvapaikanhakijoiden määrän pysyessä vuonna 2012 lähes samana kuin vuonna Vuoteen 2010 verrattuna määrä väheni kuitenkin 22 prosenttia. Lähde: Turun kaupungin Kulttuurit keskuudessamme -opas ja Maahanmuuttovirasto.

14 26 / k y lt e r i / l o r e m i p s u m 2 / / 27 Oksmanin Aalto-yliopiston jatko-opiskelija ja tuntiopettaja Riku Oksman on pettynyt Kauppiksen opetuksen tasoon, Aallon huippuyliopistohaaveisiin, Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan, KY:hyn ja Aallon johtoon. Niin pettynyt, että kanteli oikeuskanslerille. Mikä täällä on niin pahasti pielessä? Tammikuussa Riku Oksman lähetti valtioneuvoston oikeuskanslerille kantelun Aalto-yliopiston Kauppatieteen akateemisen komitean toiminnasta. Komitea, tuttavallisemmin KAAK, tekee dekaanin johdolla suurimmat Kauppiksen opetukseen vaikuttavat päätökset. Se oli tehnyt viime vuoden toukokuussa, marraskuussa ja joulukuussa päätöksiä, joihin Oksman ei ollut lainkaan tyytyväinen. Toukokuussa ja marraskuussa KAAK oli linjannut, että maisteriopintoihin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan hakevien tulee tehdä englanninkielinen GRE- tai GMAT-testi. Joulukuussa KAAK oli vahvistanut Kauppiksen uuden tutkintosäännön, jossa todetaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon tutkintokielen olevan englanti. Katson näiden päätösten loukkaavan suomenkielisen väestön perustuslaissa turvattua oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, Oksman kirjoitti oikeuskanslerille kantelussaan. Lisäksi katson päätöksen pelkästään englanninkielisistä maisteriohjelmista rikkovan yliopistolakia. -- Tutkintosääntö syrjäyttää kokonaan suomen kielen aseman tutkintokielenä kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisen osalta. Kuka Riku Oksman on? Ja miksi hän valittaa korkeakoulunsa linjasta Suomen ylimmälle laillisuusvalvojalle? Oksman tapaa minut Kauppakorkeakoulun toimistotiloissa Kampin Autotalossa, jossa hän tekee väitöskirjaansa luovan projektitoiminnan johtamisesta. Kyllästyin palkkatyöhön ja väitöskirjan tekeminen oli oikeastaan ainoa motivoiva asia, jonka keksin, Oksman aloittaa. Hän tutkii väitöskirjaansa projektijohtamista suomalaisessa tv- ja elokuvatuotannossa ja kirjoittaa sen suomeksi. Alussa olisin suositellut kaikille väitöskirjan tekemistä, mutta nyt sanon, että älkää ryhtykö siihen! Oksman nauraa. Hän onkin jatko-opiskellut jo melkein kymmenen vuotta, samalla opettaen muun muassa Kauppiksella ja pyörittäen konsulttifirmaansa Roxmania. Opetustyö on vienyt aikaa ja energiaa, mutta kehittänyt ajatteluani. Sellaista sivistystä, jonka olen tässä saanut, ei voi saavuttaa neljän ja puolen vuoden tohtoritehoputkessa, Oksman pohtii. taistelu teksti & kuvat / Markus helaniemi

15 28 / k y lt e r i / o k s m a n i n ta i s t e l u 2 / / 29 opetuksesta tulee vielä vähemmän tärkeä asia. kun pitää julkaista, julkaista ja julkaista ja halutaan olla huippusitä ja huipputätä Sivistyksen lisäksi Oksman on saanut uuden näkemyksen Kauppiksen yhteishengestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana henki on mennyt huonompaan suuntaan. Koulussa korostetaan yksilöllistä kamppailua ja kyräillään omissa kammioissa, mikä tappaa yhteisöllisyyden, Oksman toteaa. Olen myös huolestunut siitä, miten opiskelijoihin tässä koulussa suhtaudutaan, hän jatkaa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan on tuntunut, että opettajat pitävät opiskelijoita vähän välttämättömänä pahana. Etenkin nyt kun pitää julkaista, julkaista ja julkaista ja halutaan olla huippusitä ja huipputätä, opetuksesta tulee vielä vähemmän tärkeä asia. Huh. Siirrytään kevyempiin aiheisiin. Oksman oli nimittäin aikanaan KY-aktiivi. Perustin mursuvuonna muutaman muun innokkaan kanssa teatterikerho Kylissin. Teimmekin kaksi näytelmää, jotka esitimme Alakertsillä ja koulun juhlasalissa, Oksman innostuu. Ensimmäisen vuoden show oli komedia ja se myi kolme Alakertsin näytöstä loppuun. Toisen vuoden näytelmä olikin vähän vakavampi. Se oli perikauppishenkeä kritisoiva esitys, joka otti kantaa pintaliitobisnekseen. Eikä siitä ehkä niin paljoa tykätty, Oksman hymyilee. Kirjoitin myös Contactoriin ja Punakulmaan ja olin sellainen yleishangaround KY:n toimistolla. Kuulemma hyvä, että joku tekee jotain En malta olla kysymättä Oksmanin tekemästä kantelusta. Kukaan ei ollut kantelun jälkeen minuun yhteydessä koulun johdon suunnasta, mutta kollegat antoivat posiitivista palautetta. Kuulemma hyvä, että joku tekee jotain, Oksman kertoo. Oksmanille viimeinen niitti oli käynti Kauppiksen opintotoimistossa. Tein kantelun käytyäni kohteliaasti kysymässä opintoasianpäälliköltä uudesta tutkintosäännöstä, Oksman kertaa. Kysyin, miten Kauppakorkeakoulussa jatkossa turvataan suomenkielisten oikeus tehdä tutkinto suomeksi. Vastaus oli tyly. Minulle jäi olo, että toimistossa ihmeteltiin, mitä teen siellä kyselemässä tyhmiä. Minulle jäi käsitys, että jos opiskelija haluaa olla erilainen, hän saa tehdä gradunsa suomeksi. Ei kai Suomessa suomalaisen tarvitse kokea olevansa erilainen, jos hän haluaa tehdä tutkinnon suomeksi? Oksman tuhahtaa. Kauppakorkeakoulu on hallintopäätöksellä kävellyt kaikkien kielellisiin oikeuksiin liittyvien lakien yli. Oksman on huolissaan myös opetuksen laadusta. Opiskelijat sanovat minulle, että opetus Kauppiksessa on jo nyt alaarvoista. Mitä opetuksen tasolle tapahtuu, kun täällä tankataan englanniksi? Oksman ihmettelee. Opiskelijoista suurin osa on jatkossakin suomalaisia ja mielestäni laadukkain ajattelu tapahtuu aina omalla äidinkielellä. Esimerkiksi pitämiini kursseihin kuuluu keskustelua, ajattelua, reflektointia ja harjoitteita, joita on vaikea tehdä muulla kuin äidinkielellä. Opiskelijat eivät saisi englanniksi kurssista niin paljoa irti. Eikä suomen käyttäminen sulje pois englannin hallintaa, englanti toki on bisneskieli ja keskeisessä asemassa nykymaailmassa. Mietin myös, missä ovat vararehtori Raevaaran Ylen haastattelussa hehkuttamat useat kielilinjaan tyytyväiset opiskelijat. Olen törmännyt lähinnä huolestuneisiin opiskelijoihin, Oksman toteaa. Jos joku tekisi tutkimuksen, jonka mukaan 98 prosenttia opiskelijoista pitää englannistumista hyvänä asiana, niin hyvä on, enemmistö päättää. Mutta en jaksa uskoa, että näin olisi. Oksmanin omaan graduun kielipäätös ei enää vaikuta, sillä hän on valmistunut maisteriksi jo vuosikymmen sitten. Miksi kieliasia edes kiinnostaa Oksmania? Minulle suomen kieli on tärkeä. Isäni oli suomen kielen lehtori ja olen aina pitänyt kielellä leikkimisestä. En kuitenkaan tehnyt kantelua sen takia, että englanti olisi minulle ongelma, päinvastoin englannintaitojani on kehuttu, Oksman kertoo. Kieli on suomalaisen identiteetin keskeinen osa ja sitä pitää suomalaisten varjella. Eivät sitä ketkään muut varjele. Voisiko taustalla olla isänmaallisuutta? Oksman katsoo suoraan silmiin ja latelee kuin kone. Suomalaisen yliopiston tärkein tehtävä on palvella suomalaista yhteiskuntaa, piste! Ei palvella kansainvälistä julkaisupelleilyä, eikä kansainvälisiä kustantamoja, jotka tekevät miljardin liikevaihtoa suomalaistenkin tutkijoiden työllä, mikä on siis suoraa tulonsiirtoa suomalaisilta veronmaksajilta ylikansallisille yhtiöille, Oksman puhisee. Suomalaisen yliopiston tehtävä on tukea suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja tukea suomalaista elinkeinoelämää. Kauppakorkeakoululla ei ole mitään arvoa, jos täällä keskitytään tekemään julkaisuja joita kukaan pienten tutkijapiirien ulkopuolella ei lue. Kauppakorkeakoululla ei ole mitään arvoa, jos täällä keskitytään tekemään julkaisuja joita kukaan pienten tutkijapiirien ulkopuolella ei lue Toki elämme globaalissa maailmassa. Suomalaiset vain kuvittelevat, että mikään täällä keksitty ei voi olla hyvää. Suomella on ollut aina joku jota pitää kumartaa, milloin se on ollut Tukholma, milloin Berliini, milloin Moskova, nyt se on Bryssel. Itse asiassa tässä kuviossa se on joku kasvoton julkaisukoneisto tai joku huippuyliopisto jossain jenkkilässä, Oksman selostaa. Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä mitä me olemme ja mistä me tulemme. Siinä mielessä voi sanoa, että olen patrioottinen. Oksman alkaa selvästi lämmetä. Kun Raevaara sanoi Ylen haastattelussa, että laatuhyppäystä varten tänne halutaan ulkomaalaisia huippuopiskelijoita ja -tutkijoita, hän oikeastaan sanoi, ettei huipputyö onnistu sillä kuralla jota täällä nyt on. Pelkääkö Oksman oman uransa puolesta? Minun urani? Minulla ei ole tässä

16 30 / k y lt e r i / o k s m a n i n ta i s t e l u 2 / / 31 toimittajalta Skuuppi! Tiedän kokemuksesta, että KY:llä ollaan varovaisia, ettei suututeta ketään pelissä penniäkään kiinni. Minulla ei ole akateemisia kunnianhimoja ja teen tuntiopetuksia vain niin kauan kuin niitä tilataan. Koska minun urani ei ole katkolla, uskallan älähtää kaikesta, Oksman vastaa. Kauppiksessa siis olisi muitakin samaa mieltä olevia opettajia, mutta he eivät vain uskalla älähtää? Toki on, mutta eivät ihmiset, joilla on asuntolaina kiinni tässä koulussa, uskalla mitään sanoa. Hiljentymällä he tekevät itselleen ja Aallolle karhunpalveluksen, mutta järjestelmä, jossa ollaan riippuvaisia oikean henkilön nuoleskelusta ajaa tähän. Eikö yhden miehen sodan taisteleminen turhauta Oksmania? Turhaudun, sillä kuulen jatkuvasti joka puolelta Aaltoa ja Kauppista valitusta, että homma on ihan päin seiniä. Mutta kukaan ei tee mitään! Oksman huudahtaa. Minusta on myös todella kummallista, että nämä niin sanotut edunvalvontajärjestöt AYY ja KY eivät tee tehtäväänsä. Ne voisivat tuoda kriittistä näkemystä tänne, mutta kukaan ei sano poikittaista sanaa. Sen sijaan, että tappelisivat rahoista keskenään, AYY ja KY voisivat selvittää tätä kieliasiaa. Onko opiskelijoiden mielipide todella myönteinen, niin kuin Aallon johto tuolla toitottaa?, Oksman selostaa. Järjestöjen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Bileet ovat ihan kivoja, mutta ei edunvalvontaa tehdä niin, että istutaan paikallaan eikä oteta kriittisiä asioita esille. Tiedän kokemuksesta, että KY:llä ollaan varovaisia, ettei suututeta ketään. Mutta eihän se, että nostetaan vaikeita asioita esille tarkoita, että ollaan kaikkea vastaan. Järjestöillä olisi tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, mihin koulu on menossa, mutta minulle ei näy, että kukaan tekisi mitään. Puolentoista tunnin haastattelun aikana Oksman on osoittautunut Aallon sanavalmiiksi tarkkailijaksi, vakuuttavaksi puhujaksi ja yliopistomaailman vastarannan kiiskeksi. Mitä Oksman lopulta haluaa? En halua lytätä Aaltoa, Oksman kertoo. Kriittisyys tarkoittaa, että tuodaan esiin muitakin näkökulmia, joista keskustellaan, ja sitä kautta saadaan parempaa aikaan Hänen mielipiteistään voi olla montaa mieltä, mutta tähän kaikki Aallon opiskelijat voivat varmasti yhtyä. Haluan, että hajotetaan käsitys yhdestä totuudesta, Oksman huokaa. Haastattelun jälkeen keskustelu Kauppiksen opetuskielestä jatkui. Helmikuun lopussa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen muun muassa Kauppiksen maisteriohjelmien kielestä. Maaliskuun kokouksessaan Kauppatieteen akateeminen komitea taas päätti muuttaa Kauppiksen uutta tutkintosääntöä pro gradu -tutkielman kielen osalta. Oksman on tyytyväinen, että Kauppiksen kielilinjasta keskustellaan julkisesti. Kielipäätös ei ole vain Aallon asia, vaan liittyy koko Suomen koulutuspolitiikkaan, Oksman kommentoi. Minulle ei ole väliä, mikä puolue tai kansanedustaja asiaa edistää, kunhan suomalaisten yliopistojen kielestä keskustellaan. Kauppatieteen akateeminen komitea päätti, että opiskelija voi jatkossa hakemuksesta erityisistä syistä tehdä pro gradu tutkielmansa suomen kielellä. Oksman ei arvosta KAAKin päätöstä. Päätös on naurettava kosmeettinen muutos tutkintosääntöön. Nyt sääntö näyttää paperilla paremmalta, mutta siinä on edelleen periaatteellinen kielellinen ongelma, Oksman kertoo. Haluaisin ajatella, että kanteluni sai aikaan tämän muutoksen. Tutkintosäännön muutos on silti täysin riittämätön. Kylteri uutisoi Oksmanin kantelusta ensimmäisenä k y lt e r i k u u l i Oksmanin tekemästä kantelusta helmikuun puolivälissä, vain muutama viikkoa kantelun lähettämisen jälkeen. Se tuntui aiheelta, joka varmasti kiinnostaisi Aallon kyltereitä, joten Kylteri alkoi heti selvittää asiaa. Kuka kantelun oli tehnyt ja miksi? Miten pian kantelusta tehtäisiin päätös? Oikeuskanslerille tehdyt kantelut ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten kantelijan selvittäminen vaati muutaman puhelun oikeuskanslerin virastoon. Saatuamme Oksmanilta nopean puhelinhaastattelun soitimme vielä kommentit asiaan oikeuskanslerinvirastosta ja kartoitimme asiasta jo käytyä keskustelua. Uutinen Kauppakorkeakoulun jatko-opiskelijan tekemästä kantelusta julkaistiin Kylterin nettisivuilla maanantai-iltana Kielipäätös selvästi kiinnosti: uutinen avattiin vuorokaudessa yli 1300 kertaa, kun keskimäärin Kylterin sivustolla vieraillaan vuorokaudessa nollasta kahteensataan kertaa. Uutinen avattiin kolmannen tuhannennen kerran, kun sen julkaisusta oli kulunut vain kaksi vuorokautta. Kauppalehti julkaisi Kylterin uutisen sellaisenaan jo seuraavana päivänä. Viikon päästä Yle kirjoitti nettisivuillaan Kauppiksen kielipäätöksistä ja mainitsi Kylterin uutisoiman kantelun. Keskellä kielikeskustelua julkaistu uutinen kiinnosti niin paljon, että päätimme tehdä Oksmanista pidemmän haastattelun. Oksman osoittautui juuri niin äänekkääksi, kuin työpaikastaan oikeuskanslerille kanteleva ihminen kuulostaakin. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten kantelussa ja Kauppiksen kielipäätöksissä käy. Pidämme sinut varmasti jatkossakin ajan tasalla yliopistomaailman asioissa. markus helaniemi

17 32 / k y lt e r i / j at k o t l a i t o k s e l l a 2 / / 33 jatkot laitoksella Mitä tapahtuu opiskeluiden päätyttyä? Perinteisin vaihtoehto kylterille on vaihtaa haalarit (jakku)pukuun ja hypätä yritysmaailman palvelukseen. Yksi mahdollinen urapolku on myös jatko-opiskelujen aloittaminen. Stereotyyppiset kuvat pölyisistä tohtoriopiskelijoista elävät vielä, mutta parhaimmillaan jatkoopiskelu voi olla tapa jatkaa opiskelijaelämää pysyen silti myös työelämässä kiinni, mutta mitä oikeastaan on tieteellinen työ? Entä miksi sitä ylipäänsä tehdään Kauppiksessa? Tuskin kovin monella Nokiasalin penkkejä kuluttavalla mursulla on urasuunnitelmana jäädä jatko-opiskelijaksi Kauppakorkeakouluun. Koulussamme aloittavien jatkoopiskelijoiden joukko on melko vähäinen, eivätkä kaikki suinkaan ole kauppatieteilijöitä vaan myös esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja tekniikan puolelta tulee väitöskirjan tekijöitä. Kylteri haastatteli kahta oman koulumme kasvattia selvittääkseen jatko-opiskelijoiden sielunmaisemaa. Kummatkin haastateltavat edustavat jatko-opiskelijoiden nuorempaa polvea ja ovat myös entisiä KY-aktiiveja. Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella laitoksella väitöskirjaansa työstävä Jukka Rintamäki ei vielä maisteriopintojensa aikana pitänyt jatko-opiskelua vaihtoehtona. Yritysmaailmassa työskenneltyään hän kuitenkin kaipasi jotain missä pääsee enemmän toteuttamaan itseään. Väitöskirjan tekeminen on älyllisesti haastavaa ja tässä saa kehittää omaa ajattelua. Itselläni on vahvat arvot, joita halusin seurata, Rintamäki avaa päätöstään jatko-opinnoille. Tieto- ja palvelutalouden laitoksen jatko-opiskelija Ville Hallavo puolestaan kutsuttiin jäämään jatko-opiskelijaksi. Totta kai se tuntui mukavalta kun pyydettiin jäämään laitokselle. Lisäksi pidän todella paljon opettamisesta, joten se oli myös tärkeä syy jäädä, Hallavo kertoo motiiveistaan. Jatko-opiskelua voisi verrata taiteilijan työhön, sillä tässäkin tulee taustalla olla kova motivaatio ja halu toteuttaa itseään. Rintamäki kehuu, että yksi työn hyvistä puolista on erittäin fiksut työkaverit. Kummatkin haastateltavat näkevät, että jatko-opiskelijana voi olla vielä kiinteästi mukana opiskelijaelämässä, vaikka onkin enemmän rinnastettavissa henkilökuntaan. Lisäksi kumpikin vakuuttaa, ettei jatko-opiskelijan palkalla joudu leipäjonoon. Tohtorin paperien hankkiminen on niin kauppatieteissä kuin muillakin aloilla ollut perinteisesti pääsylippu tutkijan uralle. Kummatkin haastateltavat haluaisivat romuttaa stereotyyppisen kuvan yksin kammioissaan pölyttyvistä tutkijoista. Kieltämättä jatko-opiskelu on kyllä välillä yksinäistäkin työtä, Hallavo myöntää. Aalto-yliopiston myötä tutkijakoulutuksen mainetta ollaan kuitenkin viety parempaan suuntaan ja kuva on muuttumassa. Tohtoriopiskelijoiden keski-ikä koulussamme on melko matala ja tohtoriopiskelijoilla on myös omat vuosikurssit, jotka pyrkivät valmistumaan samanaikaisesti. Tohtorin tutkinnossa oleellinen osa on tuottaa omaa tieteellistä tutkimusta. Kauppatieteet ovat verrattain melko nuori tieteenala. Kauppatieteet jaotellaan sosiaalitieteiden yhdeksi osa-alueeksi, joiden tarkastelukohde on yritys yhteiskunnallisena yksikkönä. Esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin juuret ovat vahvasti sosiologiassa ja psykologiassa. Toisinaan opiskelijapiireissä nousee esille väite, että ainoa kauppakorkeakoulussa opetettava klassinen tiede olisi kansantaloustiede. Molemmat haastateltavat pitävät näkemystä vanhakantaisena. Ei tuollaista väitä kuin jotkut kansislaiset itse, Rintamäki naurahtaa. Hallavolla on lisättävää väitteeseen. Taloustiede on pitkälti klassisen tieteenkuvan mukainen ala ja sen lähestymistapa tutkimukseen on positivistinen, pyrkimys mallintamaan maailmaan. Sen sijaan johtamisessa ja markkinoinnissa pyritään paikallisiin selityksiin. Jatko-opiskelua voisi verrata taiteilijan työhön Yliopiston ihanteisiin on antiikin ajoista lähtien kuulunut sivistyksen vaaliminen ja uuden tiedon tuottaminen kun taas paljon myöhemmin perustettujen ammattikorkeakoulujen tehtävä on puhtaasti kouluttaa työvoimaa eri ammatteihin. Kauppakorkeakoulu on aikoinaan luotu liike-elämän työvoimatarpeisiin ja tieteelliset jatkotutkinnot olivat Kauppiksen historian alkuaikoina melko harvinaisia. Ovatko nämä lähtökohdat yhteensovittamattomat? Pitäisikö Kauppiksen kuulua yliopistojen joukkoon alkuunkaan? Rintamäkeä hymyilyttää: Onhan Kauppiksella hieman taistelua siitä, kuinka legitimoidaan yliopisto-asema. Yliopistot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan tutkimuksen kautta, Hallavo tiivistää. Toimeksiantoina tehdyissä graduissa en näe ristiriitaa sivistysintressien kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että gradu ei ole konsulttiraportti., hän jatkaa Rintamäki harmittelee, että politiikan opetus puuttuu Kauppikselta lähes täysin. Kursseilla ei painoteta yritysten roolia yhteiskunnallisina toimijoina eikä sitä, kuinka yritykset pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan, esimerkiksi verotukseen. Tohtorikoulutus kuuluu myös olennaisena osana Aalto-yliopiston pyrkimyksiin tulla maailmanluokan yliopistoksi. Tutkijakoulutuksesta tehdään entistä suunnitelmallisempaa ja pääsy on vaikeampaa kuin aiemmin. Viime syksyn alusta alkaen opinahjomme englanninkielinen nimi on ollut School of Business aiemman School of Economicsin sijasta. Nimenmuutos herätti kiivasta keskustelua ja varsinkin suussa suriseva lyhenne BIZ on aiheuttanut ihmettelyä. Monet ovat argumentoineet vanhan nimen puolesta, että economics sitoi opetuksen taloustieteelliseen teoriaan, kun taas business viittaa enemmän yritystoimintaan. Nimiasiassa haastateltavien mielipiteet eriävät jyrkästi. Nimenmuutos tehtiin ainoastaan sen takia, että haluttiin jäljitellä huippukoulujen, kuten vaikka Harvard Business Schoolin nimiä, Rintamäki tuhahtaa. School of Business kertoo paremmin, että koulumme opetuksessa on kyse muustakin kuin kansantaloustieteestä (economics), puolustaa Hallavo. Kunhan eivät kuitenkaan liian usein vaihtaisi nimeä. Itsekin olen ehtinyt opiskella jo kauppisurani aikana neljässä erinimisessä koulussa. teksti / ville larimo kuvitus / essi ruuskanen

18 34 / kylteri / r aflapoliisi / ky- tiedot taa 2 / / 35 RAFLAPOLIISI Ruokaa ja sirkushuveja 1. Millä kielellä haluaisit kirjoittaa gradusi? 2. Mitä mieltä olet kurssipalautejärjestelmästä? 3. Keksi Kauppikselle slogan. 4. Mistä erottaa rahoituksen ja markkinoinnin opiskelijan? 5. Argumentoi Kauppiksen Otaniemeenmuuton puolesta. Erkka Aimola, 4. vuosikurssi, rahoitus 1. Englanniksi. Lontooksi on joutunut tekemään kaikki muutkin opinnot. 2. No täytyy myöntää, että jos tulee kysely netissä, en siihen itse ehkä vastaa. Helpompi on vastata silloin kun annetaan paperi ja kynä. 3. Big money, low effort. 4. Rahiksen lukijoilla on enemmän geeliä tukassa. 5. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus, kun eri alojen osaajat yhdistyvät taiteen, tieteen ja kaupalliselta puolelta. Eetu Simpanen, 5. vuosikurssi, markkinointi 1. Englannin kielellä. Lähdeaineisto on englanniksi, joten se on luonnollista. 2. En usko että se on toiminut. En ole itse käyttänyt sitä, enkä edes ihan tiedä miten se toimii. 3. Ei tule nyt ihan heti mieleen. 4. Toisia löytyy koulun käytäviltä enemmän kuin toisia. 5. Eri alojen opiskelijat pääsevät kommunikoimaan halutessaan tekemään jotakin rajat ylittävää tiedettä. Antti Kukkola, 3. vuosikurssi, laskentatoimi 1. Englanniksi. Lähinnä sen takia, että aika suuri osa lähdekirjallisuudesta on englanniksi. 2. En oikein tiedä. Ihan hyvä se konsepti on ollut, mutta en osaa oikein arvioida vaikuttaako se palaute mihinkään. 3. Rahat tänne! 4. Jutuista. Rahiksen lukijat puhuvat vain rahoituksesta. 5. Voisi kuvitella, että helpottaa Aalto-yhteistyön toteutumista. Otaniemestä on myös varmaan helpompaa löytää tarpeeksi isot tilat kaikille. Olga Lehtinen, 5. vuosikurssi, international business 1. Kirjoitan sitä juuri englanniksi omasta tahdostani. 2. En luota yhtään siihen että ne lukee niitä, heh! 3. Aallon Kauppis et koskaan tiedä mitä saat! 4. Niitä yhdistää se että niillä on aina molemmilla tukat hyvin, mutta Toiset hymyilevät ja toiset eivät. Ihmiset saavat itse päättää kummat on kummat. 5. Otaniemessä on paremmat lenkkimaastot. KY tiedottaa KY hakee palvelukseensa sihteereitä ensi lukukauden ajaksi. Työt KY:n aatteellisessa sihteeristössä tarjoavat monipuolisia haasteita ja innokkaan sekä motivoivan työympäristön. Haemme nyt reippaaseen joukkoomme ajalle täysipäiväistä tiedottajaa, kulttuurisihteeriä, kerhosihteeriä ja AD:ta. KY hakee myös puolipäiväistä ATK- ja web-koordinaattoria sekä myyntikoordinaattoria. Lue lisää työpaikasta, tehtävistä ja palkkauksesta Kywebistä. Innostu, hae, koe! teksti & kuvat / onni paivänen

19 Tapahtumakalenteri 3.4. KY Economicsin opintomatka Saksaan Taloustieteen opiskelijat suuntaavat Frankfurtiin ja Müncheniin Hukkaputki KY:n kuuluisa baarikierros metrolla KY-Mppisuora Ilmailukerhon keväinen appro kympin ratikan reitillä vappuaatto Opiskelijan kevään kohokohta. Kylterille tiedossa ainakin Premanta, Vapputerassi, Vappukulkue, Mantan lakitus sekä bileet Kaivohuoneella vappupäivä Aamulla korkataan Ullanlinnanmäen piknikillä. lisätietoa tapahtumista löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri

Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan

Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan 2 2013 Urheilijat ammatissaan Juulia Savonlahti, Jyrki Louhi ja Laura Lepistö kertovat, miten Suomessa urheillaan 14 kauppiksen kielipäätös puhuttaa 26 12 juuso myllyrinteen kolumni 2 / 2 0 1 3 / 3 toimituksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Koulu ja urheilu!?!? Jan-Erik Romar Åbo Akademi Koulu / opiskelu Urheilu ja tavoitteet Sosiaaliset suhteet Tytöt ja pojat Urheileminen Tyttö Poika Ikä Poissaolo koulusta Ruka-04 4 11 17,9 88 Ruka 2 9 16,8

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot