Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon."

Transkriptio

1 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa puoluekokouspäätösten toteutumista koskevan selvityksen kohtaan 148 "Uuden eläkepoliittisen ohjelman valmistaminen", jonka mukaan eläkepoliittista ohjelmaa ei päättyneellä puoluekokouskaudella uudistettu. Aloite otetaan huomioon selvitettäessä ohjelmien uudistamistarvetta. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 232 Eläkeratkaisujen saattaminen lakisääteisesti neuvottelumenettelyn piiriin. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että maamme eläkejärjestelmät ovat lakisääteisiä. Työsopimuksiin perustuvilla eläkkeillä on enää vähäinen merkitys. Merkittävät muutokset eläkelakeihin toteutetaan yleensä siten, että ensiksi hallitus asettaa komitean, jonka mietinnöstä pyydetään eri etutahojen lausunnot. Hallituksen annettua lakiesityksensä eduskunnalle kuulee eduskunnan sosiaalivaliokunta lakiesityksen käsittelyn yhteydessä asiantuntijoita. Lisäksi eduskuntaryhmät kuulevat lakien eduskuntakäsittelyn aikana eri kansalaisryhmien mielipiteitä. Tämän normaalin lakiesitysten valmistelu- ja säästämismenettelyn puitteissa on myös eläkeläisjärjestöillä mahdollisuus tulla kuulluksi. Eläkeratkaisujen saattamista tulopoliittisen neuvottelumenettelyn piiriin ei voida rinnastaa työ-, toimi- ja virkaehtosopimusmenettelyyn, jossa sopimukset solmitaan vain määräajaksi ja asianomaiset järjestöt sitoutuvat vastineeksi työrauhan noudattamiseen. Lisäksi on todettava, että eläkejärjestelyt koskevat kaikkia tietyn iän täyttäneitä kansalaisia, niin työssä kuin eläkkeellä olevia. Eläkkeet on myös lainsäädännöllä saatettu infeksisidonnaisiksi, jolloin niiden reaaliarvo on turvattu, kun taas palkkojen reaalikehityksestä joudutaan sopimaan kulloinkin erikseen ja se riippuu ratkaisevasti taloudellisesta kehityksestä. Puoluekokous pitää nykyistä eläkelakien valmistelukäytäntöä, jonka puitteissa eläkeläisjärjestöjä kuullaan valmistelun eri vaiheissa, riittävänä eikä yhdy aloitteeseen. 335

2 R i m p e I ä, Ulla Aloite 233 Tryggandet av arbetstagarnas rätt tili pension Työntekijöiden eläkeoikeuden turvaaminen. valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon ensimmäisen kappaleen viimeisen virkkeen loppuun lisätään sanat: "esimerkiksi lisäämällä eläketurvakeskuksen tarkastajien määrää." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän toimeenpano on annettu erillisten eläkelaitosten tehtäväksi, joiden keskuselimenä toimii Eläketurvakeskus. Työeläkejärjestelmän keskeisenä tehtävänä on turvata työntekijöiden eläke-etuuksien toteutuminen. Rekisteröimällä eläkkeeseen liittyvät tiedot välittömästi työsuhteiden voimassa ollessa varmistetaan työntekijöiden lakisääteisen turvan toteutuminen. Eläketietojen rekisteröiminen oikeaan aikaan ja oikean suuruisina edellyttää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen valvontatoimenpiteitä, jotta työnantajat täyttävät heille kuuluvat lakisääteiset velvollisuutensa. Työnantajien valvontaan on työeläkejärjestelmässä kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi lisäämällä Eläketurvakeskuksen tarkastajien määrää. Puoluekokous pitää tärkeänä esitetyn epäkohdan nopeata poistamista. Työntekijöiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä työnantajien valvonnan tehostaminen siten, että kaikki lakisääteisen eläketurvan piiriin kuuluvat työsuhteet tulevat oikeaan aikaan rekisteröidyksi. Lisäksi puoluekokous katsoo, että lakisääteisessä järjestelmässä ensisijaisesti eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen tulee vastata eläke-etuuksien toteutumisesta eikä esimerkiksi laiminlyöntitapauksissa näyttövelvollisuutta voida säilyttää työntekijän vastuulle. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 234 Ylimitoitetun eläketurvan purkaminen ja aloite 235 Ylisuurten eläkkeiden indeksikorotuksesta luopuminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon, joka on yhteinen näille kahdelle aloitteelle. 336 Puoluekokous viittaa XXXII puoluekokouksen päätökseen, jossa todetaan, että puolue on ottanut ohjelmissaan selvän kannan tuloero-

3 ja tasaavan palkka- ja eläkepolitiikan puolesta ja katsoi, että tuloeroja tasaavaa politiikkaa on jatkettava. Päätöksessään puoluekokous viittasi ohjelmiensa palkkapoliittisten kannanottojen lisäksi mm. seuraaviin puolueen eläkepoliittisiin kannanottoihin: SDP:n puoluekokouksen v Tampereella hyväksymässä eläkepoliittisessa ohjelmassa todetaan: "Eläkepolitiikalla on kaksi perustavoitetta: Kaikille eläkeläisille on taattava kohtuullinen vähimmäistoimeentulo, joka on riippumaton aikaisemmasta osallistumisesta tuotantoon ja ansiotasosta. Palkansaajien aktiivikautena saavuttama kulutustaso on kohtuullisesti turvattava myös ansiotulojen päätyttyä. Tulotasoeroja on kavennettava ensisijaisesti palkkapoliittisin ja veropoliittisin keinoin. Koska kuitenkin eläkejärjestelmät ovat suuremmassa määrin yhteiskunnan säädeltävissä kuin muut ansiot, myös eläkepolitiikassa on pyrittävä tuloerojen tasoittamiseen. Vähimmäiseläketurva ei saa jäädä kohtuuttoman pieneksi keskimääräiseen eläkkeeseen verrattuna". Sosialidemokratian Suunnassa todetaan: "Eläketurvaa varten kerätyt varat ovat työntekijöiden ansaitsemaa ja tulevaisuuden varalle säästämää palkkaa. Työeläkelakien asteittaisesta voimaantulosta johtuen saavutetun ansiotason turva on vanhoille työntekijöille puutteellinen. Samalla on estettävä ylisuurten eläkkeiden muodostuminen kaikissa eläkejärjestelmissä." SDP:n puoluekokouksen v Jyväskylässä hyväksymässä kannanotossa SDP:n eläkepoliittisen ohjelman toteuttamisesta todetaan, että nk. eläkekatto toteutetaan kansan- ja ansioeläkkeiden alenevalla yhteensovitusprosentilla. Puoluekokous katsoi lisäksi, että nk. ylieläkeongelma ts. eläkkeiden nousu tavoitetasoa korkeammaksi, on pääasiallisesti ratkaistu muuttamalla eläkeindeksiä ja eläkkeen perustana olevan palkan säännöksiä. Edelleen puoluekokous totesi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman eläketoimikunnan selvittävän ylisuurten eläkkeiden osalta degressiivisen eli asteittain alenevan eläkeasteikon toteuttamismahdollisuuksia. Puoluekokous viittaa em. ohjelmallisten kannanottojensa ja sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön lisäksi hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus selvittää ja toteuttaa vielä tarpeelliset toimenpiteet ylisuurten eläkkeiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. R i m p e I ä, Ulla! Aloite 236 Valtion ja kirkon luottamushenkilöiden saattaminen eläkejärjestelyjen piiriin

4 Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Lausunnon viimeinen virke poistetaan alkaen sanasta "Vaikka". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutoksesta alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että luottamushenkilöiden eläketurvan kehittämisessä on kysymys eläketurvan täydentämisestä eikä sen puuttumisesta. Ensimmäisenä luottamushenkilöiden eläketurva toteutettiin yksityisessä sektorissa vapaaehtoisuuden pohjalta, jolloin oli pääasiassa kysymys hyväosaisten henkilöiden eläketurvan parantamisesta. Myöhemmin saatettiin myös kuntien luottamushenkilöt näiden eläkejärjestelyjen piiriin säätämällä oma laki. Pyrittäessä eläkejärjestelmien yhdenmukaisuuteen puoluekokous suhtautuu periaatteessa myönteisesti aloitteeseen. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 237 Työeläkelaitoksen ja sosiaalivakuutusorganisaation uudistaminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Lausunnon loppuun lisätään uusi kappale seuraavasti: "Työkyvyn arviointijärjestelmää elakkeenhaun yhteydessä on kehitettävä siten, että eläkeratkaisut saadaan nykyistä oikeudenmukaisemmiksi." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. 338 Puoluekokous viittaa eläkepoliittiseen ohjelmaan, vakuutuspoliittiseen ohjelmaan sekä Sosialidemokratian Suuntaan ja toteaa, että eläkejärjestelmän eriytymiseen on ollut monia historiallisia, taloudellisia ja poliittisia syitä. On pyritty järjestelmään, jossa eri väestöryhmien ja ammattialojen erikoisolosuhteet voidaan ottaa huomioon samalla kun asianomaiset ryhmät osallistuvat järjestelmän hallintoon. Puoluekokous näkee tärkeänä ns. viimeisen laitoksen periaatteen toteuttamisen koko työeläkejärjestelmään, jolloin eläkkeensaaja voi saada eläkkeensä yhdestä eläkelaitoksesta ja yhdellä eläkepäätöksellä. Puoluekokous toteaa, että vakuutettujen oikeusturvan takaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus valvovat eläkelaitosten toimintaa aina yksittäisiä eläkeratkaisuja myöten. Lisäksi va-

5 kuutettujen turvana on muutoksenhakujärjestelmä, joka osaltaan takaa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön. Työttömyysratkaisukäytäntöä on työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan mietinnön valmistuttua yhdenmukaistettu. Huhtikuussa 1983 aloitettu ilmoitus- ja neuvottelumenettely järjestelmien kesken on vähentänyt työkyvyttömyysratkaisuja, joissa eläkkeenhakija on katsottu työkyvyttömäksi työeläkejärjestelmässä ja työkykyiseksi kansaneläkejärjestelmässä tai päinvastoin. Jatkossa erilaiset päätökset tulee pystyä estämään. Puoluekokous katsoo, että koko työeläkejärjestelmän muutoksenhakumenettely yhdenmukaistetaan siten, että viimeiseksi muutoksenhakuasteeksi tulee yhteinen muutoksenhakuelin. Työkyvyn arviointijärjestelmää eläkkeenhaun yhteydessä on kehitettävä siten, että eläkeratkaisut saadaan nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 238 Toimeentulotuen tason uudistaminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että Valtioneuvoston päätös toimeentulotuen yleisistä perusteista vuodelta 1983 on osoittautunut sellaiseksi, että valtakunnallisesti vahvistettu yleisen toimeentulotuen taso on alempi kuin nykyisin eräissä kunnissa maksetut huoltoavut. Puoluetoimikunta katsoi kuitenkin , ettei valtioneuvoston tule vahvistaa huoltoavulle enimmäisrajaa. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto: sen voi täysimääräisenä saada vain henkilö, jolla ei ole muita tuloja eikä sosiaaliturvaetuuksia. Nykyisin huoltoapua saavia noin kolmannes on työttömiä ja toinen kolmannes saa sitä sairauden vuoksi. Tämän viimesijaisen toimeentuloturvan perustaso on myös alempi kuin täyden kansaneläkkeen määrä, joka vastaa eläkeläisten osalta vähimmäistoimeentulotasoa. Tämän vuoksi olisi pitkällä tähtäyksellä pyrittävä siihen, että seuraavia sosiaalihuollon valtakunnallisia suunnitelmia vahvistettaessa kyseessä oleva valtioneuvoston päätös tarkistetaan sellaiseksi, että se tasoltaan vastaa pelkän kansaneläkkeen varassa elävän toimeentuloa. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 239 Maatalousyrittäjien sijaisavun palkkojen rinnastaminen SVL:n 28 :n mukaiseen työnantajan maksamaan palkkaan. 339

6 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksen päiväraha maksetaan aina vakuutetulle itselleen vuosiloma-ajalta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu siitä, että työntekijä voi pyynnöstä keskeyttää vuosilomansa mikäli hän sen aikana sairastuu. Palkansaajat ja maatalousyrittäjät ovat sairausvakuutuslain mukaan samassa asemassa. Myös viljelijöiden vuosiloma ja sijaiselle maksettava korvaus perustuvat lakiin, jolloin korvaus voidaan rinnastaa palkansaajan vuosiloma-ajaltaan saamaan palkkaan. Aloitteen toteuttaminen ehdotetulla tavalla edellyttäisi, että viljelijän vuosiloma-ajaltaan saama sairausvakuutuksen päiväraha maksettaisiin kunnalle, joka saa lomituksen järjestämiseen valtionapua. Tällöin kuitenkin maatalousyrittäjä, joka sairastaa vuosilomallaan, joutuisi eri asemaan kuin muut vakuutetut. Puoluekokous katsoo, että tulisi selvittää onko vakuutetulla vuosiloma-aikana sairastuessaan perusteettomia ja päällekkäisiä etuisuuksia. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 240 Alkoholilainsäädännön uusiminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. 340 Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava.

7 R i m p e I ä, Ulla: Aloite 241 Alkoholilainsäädännön valvonnan kehittäminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 242 Miedot viinit vapaiksi/vapautta maamme alkoholipolitiikkaan. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 243 Alkoholitarjoilusta pidättäytyminen edustustilaisuuksissa. Tässä totesimme, että tähän on lipsahtanut kirjoitusvirhe, joka myös saatekeskustelussa huomioitiin ja siksi valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon toisen rivin toiseksi viimeiseksi sanaksi lisätään: "noudatetaan". 341

8 Puheenjohtaja: Keskustelu tästä valiokunnan esityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous antaa tukensa sille, että pyritään torjumaan alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja ja noudatetaan pidättyväisyyttä alkoholin käytössä julkisissa edustustilaisuuksissakin. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 244 Huumeongelma Suomessa. Puoluekokous on hyväksynyt tämän valiokunnan esityksen. Kiitoksia sosiaalipoliittiselle valiokunnalle. Puoluekokous katsoo, että huumeiden osalta maassamme ei ole riittävää ja luotettavaa seurantajärjestelmää, jotta voitaisiin jatkuvasti tilannetta arvioida. Tämän vuoksi puoluekokous katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön tarvittaessa yhteistoiminnassa tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa tulisi luoda tällainen seurantajärjestelmä, joka kattaa huumeisiin liittyviä määrällisiä ja laadullisia ilmiöitä. Lisäksi pysyvämpi huumeita koskeva yhteiskunnallinen tutkimus tulisi organisoida siten kuin alkoholitutkimuskin, kuitenkin huomioiden ongelmien mittakaavat. Maamme tulisi myös panostaa entistä enemmän huumeiden kansainvälisen välityksen ja kaupan valvontaan ja torjuntaan. Järjestö- ja sääntöasiain valiokunnan mietintö esityksistä ( ). P u h e e n j o h t a j a: Tämän jälkeen siirrymme kohtaan 23/IX Järjestö- ja sääntöasiainvaliokunta ja siellä on puheenjohtajana Arja Ilola. Pyydän Arja Ilolaa esittelemään valiokunnan mietinnön. Onko Energiapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Järvinen salissa? Jos on niin pyydetään tulemaan tänne. Ilola, Arja: (järjestö- ja sääntöasiain valiokunta): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Ensinnä esittäisin järjestö- ja sääntöasiain valiokunnan kauniit kiitokset miellyttävästä yhteistyöstä. Oli kiva tehdä töitä kanssanne. Esitykset numero 301. Kannanotto puoluetoiminnasta. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Esityksen sivulla 2 toisen täyden kappaleen viimeinen virke muutetaan kuuluvaksi: 342

9 "Yhteisvastuullisuuden heikentyminen merkitsisi ajautumista vielä nykyistä selvemmin kovan kilpailun ja kaunan yhteiskuntaan." P u h e e n j o h t a j a: Olemme kuulleet tähän ensimmäiseen kohtaan muutosesityksen. Keskustelu alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Esityksen sivulla 4 viimeisen kappaleen kolmannelta riviltä alkava sana: "ryhmätoimintaan" muutettavaksi kuuluvaksi "yhteis-ja ryhmätoimintaan". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä toisesta kohdasta alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen? Ilola, Arja: Esityksen sivulla 6 olevan kohdan 2 ensimmäisen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuuluvaksi: "Heille lähetetään puolueen päääänenkannattaja tai piirilehti kolmen kuukauden ajaksi". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Päätösesitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Esityksen sivulle 8 uudeksi kohdaksi 6 esitetään: "Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolueen sisäisessä vallankäytössä noudatetaan kansanvaltaisen työväenliikkeen parhaita järjestoperinteitä: jäsenvaltaisuutta, toveruutta sekä yhteistyön ja avoimen vuorovaikutuksen periaatteita. Puolueen järjestötoiminnan kehittämisessä on toimittava siten, että erilaiset sosialidemokraattiset näkemykset ja elämänkokemukset saadaan mahdollisimman hyvin edustetuiksi poliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon puoluetoiminnan eri tasoilla. Sosialidemokraattien tulee vaalia erityisellä huolella sitä, että omassa järjestötoiminnassa toteutetaan niitä ihanteita, joita vaaditaan yhteiskunnassa yleensäkin." Puheenjohtaja: Ja tähän kohtaan on Helsingistä Pentti Holappa pyytänyt puheenvuoron. Holappa, Pentti: (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Saanen lukea uudelleen tämän käsiteltävän kohdan erään yhden lauseen. "Puolueen järjestötoiminnan kehittämisessä on toimittava siten, että erilaiset sosialidemokraattiset näkemykset ja elämänkokemukset saadaan mahdollisimman hyvin edustetuiksi poliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon puoluetoiminnan eri tasoilla." Tämä on hyvin kaunis lause, mutta me Helsingin piirin edustajat tiedämme äskeisen vaalin perusteella, että tämä periaate ei käytännön puoluetoiminnassa toteudu ja toivon, että 343

10 asenteita muutetaan puoluejärjestön eri tasoilla, jotta sanat ja periaatteet vastaisivat toisiaan. En esitä todellakaan tämän tekstin hylkäämistä, enkä muuttamista vaan asenteiden muuttamista, erityisesti niiden tovereiden kohdalla, jotka käyttävät valtaa puolueessa. (Suosionosoituksia). Puheenjohtaja: Uuteen kohtaan. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Sitten sivulla 8 oleva kohta 6 siirtyy uudeksi kohdaksi 7. Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutoksesta alkaa. Muutosesitys hyväksyttäneen. Esitys 301 Kannanotto puoluetoiminnasta on näin tullut hyväksytyksi kokonaisuudessaan. (Kannanotto puoluetoiminnasta pöytäkirjan liitteenä liite n:o 10). Puoluekokous hyväksyy kannanoton puoluetoiminnasta valiokunnan esityksen mukaisesti. Ilola, Arja: Esitys n:o 302. Keskeisiä näkökohtia vaalityöstä. Päätösesitys hyväksyttäneen. 344 Puoluekokous toteaa seuraavaa: 1. Lähtökohdat Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on sosialidemokraattien ajama saavutus. Kaikissa vaaleissa Sosialidemokraattinen Puolue, puolueen vaaiityöntekijät ja ehdokkaat korostavat äänioikeuden merkitystä ja sen kansalaisille suomaa vaikuttamismahdollisuutta. Vaalilainsäädännön mukaan puolueiden tehtävänä on huolehtia ehdokasasettelusta ja vaalien kampanjoinnista. Puolueet toimivat siis vaalien virallisina toimieliminä. Vaalityö tulee nähdä osana puoluetyötä. Tärkeää on hyödyntää jäsenistön ja kannattajien vaalityöaktiivisuus myös muussa toiminnassa vaalien välisenä aikana. Nykyinen vaalijärjestelmämme korostaa ehdokkaiden ensisijaisuutta. Puolueet jäävät taka-alalle ja ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat.

11 2. Vaalityö Oleellista tämän hetken vaalityölle on eri puolueiden vaaliohjelmien ja tavoitteiden samankaltaisuus. Vaalitapahtumien yhteydessä ideologiset keskustelut ovat vähäisiä, vaaliteemoittelu keskittyy ajankohtaisiin aiheisiin. Puolueiden väliset erot eivät äänestäjälle avaudu. On uskaltauduttava ideologiseen keskusteluun myös vaalikentillä. Vaalijärjestelmän luonteesta johtuu, että ehdokasasettelulla on ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta. Tärkeää on, että kaikissa vaaleissa SDP:n ehdokasasettelu on mahdollisimman edustava. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että jokaisessa piirissä/kunnallisjärjestössä ehdokaslistat ovat lukumäärältään riittävät, ikä-, sukupuoli- ja ammattijakautumiltaan monipuoliset ja alueellisesti kattavat. Eri harrastuspiirien edustavuus ja ns. liikkuvien äänestäjien melko suuri osuus tulee huomioida ehdokaslistaa laadittaessa. Tiedotusvälineillä on keskeinen rooli nykyajan vaalitaistelussa. Ehdokkaiden kouluttaminen nykyajan tekniset mahdollisuudet muistaen on puolueen tärkeä tehtävä samoin kuin koko poliittisen valmiuden nostaminen. Vaalimateriaalin tulee tukea muuta vaalityötä. On varottava määrän paisumista niin, että paljous turruttaa äänestäjät ja vaikuttaa negatiivisesti. Henkilökohtainen vaikuttaminen on vaalityön muotona tärkein. Kansalaiset edellyttävät, että ehdokkaita, päättäjiä, voi tavata henkilökohtaisesti. Tärkeää on, että ehdokkaat ovat tiiviisti mukana vaalityössä. Vaalitupia ja vaalivankkureita tullaan tulevissa vaaleissa käyttämään entistä enemmän. Vaalityöntekijöiden ja äänestäjäkunnan välisen henkilökohtaisen kontaktin luomisen kannalta on tärkeää, että vaalimateriaalin jakelu suoritetaan henkilökohtaisesti, avoimesti ja iloisesti. SDP joukkoliikkeenä ja tasa-arvoa ja solidaarisuutta edistävänä voimana edellyttää, että puolueen ehdokkaat vaalityössään tuovat riittävästi julki taustavoimanaan oman puolueensa eivätkä kaihda muiden ehdokastovereiden esittämistä. Toisten ehdokastovereiden "mollaamiseen" SDP:n ehdokkaat eivät syyllisty. Niin ikään laajan joka kotiin ulottuvan materiaalin sisällön tulee olla kokonaisvaltaista siten, että siinä tuodaan ilmi puolueen tavoitteet ja esitellään kaikki ehdokkaat. Nykyajan ehdoin suoritettu vaalimainonta ja ehdokaskohtainen vaalityö on kallista. Mm. ehdokkaiden tasavertaisuuden tukemiseksi on tavoiteltavaa, että eri puolueiden kanssa neuvotellen pyritään sopimaan ehdokaskohtaisesta rahamääräkatosta, jonka ehdokas voi käyttää vaalityössään. 345

12 3. Vaaliorganisaatio Vaalityö ja vaalitaistelu ovat puolueiden keskinäistä kilpailua. Vaalityötä johtaa aina virallinen organisaatio kunta-, piiri- ja valtakuntatasolla. Vaalityöstä paikallistasolla vastaavat kunnallisjärjestöt. Näiden toimielinten vahvistaminen on ensisijainen tavoite. Tukiryhmien tulee toimia hienotunteisesti muita puolueen ehdokkaita kohtaan. Tukiryhmän luoneet ehdokkaat ovat vastuussa, että tukiryhmät toimivat hyväksyttävästi, SDP:n muita ehdokkaita ja puoluetta kunnioittaen. 4. Suositukset Puoluekokous päättää esittää seuraavat suositukset: a) SDP:n saavutusten ja tavoitteiden esiintuominen on sosialidemokraattisen vaalityön keskeinen tavoite. b) Vaalimainonnassa tulee riittävästi korostaa yhteis- ja ryhmämainonnan merkitystä. c) Puolueen tärkeä tehtävä on poliittisen valmiuden nostaminen (koulutus). Erityisen huolellisesti on paneuduttava esim. asioiden esille tulon ajoitukseen, ja niistä päätettäessä on pyrittävä ennakoimaan mahdolliset haittatekijät. d) Vaalityön tulee olla jatkuvaa. Ulospäin suuntautuvaan vaalityöhön käytettävä aika on kestoltaan lyhyt (3 4 viikkoa). Vaalityö etenee nousujohtoisesti. e) Eri puolueiden kanssa neuvotellen pyritään sopimaan ehdokaskohtaisesta rahamääräkatosta, jonka ehdokas voi käyttää vaalityössään. f) Ehdokasasettelun tulee olla monipuolinen ja kattava. Erityisesti etupiiriajattelusta on päästävä avarampaan ajatteluun. g) Paikallista vaalityötä johtaa aina virallinen organisaatio, kunnallisjärjestö/piirijärjestö. Näiden toimielinten vahvistaminen on tulevan puoluekokouskauden tärkeä tehtävä. h) Tukiryhmien toiminnan tulee olla osa virallista vaalityöorganisaatiota ja toimia sen luomissa puitteissa ja sen suorittamaa vaalityötä tukien. i) Vaalityössä on keskeistä henkilökohtainen vaikuttaminen. Kaikkien ehdokkaiden tulee olla tiiviisti mukana vaalityössä, j) Ideologista keskustelua on nykyisestään lisättävä ja tehtävä ymmärrettäväksi. I l o l a, Arja: Esitys n:o 303. Lapsi- ja nuorisotoiminnan järjestöllinen kehittäminen. 346

13 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa seuraavaa: I Tavoitteet * Varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintamme tavoitteena on tarjota mahdollisuus kasvaa sosialidemokraattisessa hengessä yhteiskunnan jäseniksi. * Esityksen tavoitteena on tehdä puoluekokouspäätös niistä järjestöllisistä toimenpiteistä, joilla puolue voi osaltaan parantaa varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen mahdollisuuksia niiden toiminnan laadullisessa ja määrällisessä kehittämisessä. * Esityksen tavoitteena on niin ikään nuorten ja opiskelijoiden asemaa parantavien toimenpiteiden nostaminen nykyistä keskeisemmälle sijalle puolueen tavoiteasettelussa. II Varhaisnuorisotoiminta Sosialidemokraattisen varhaisnuorisoliikkeen idut ovat vuosisadan alussa, jolloin naisliikkeen aloitteesta perustettiin Ihanneliitto. Lupaavasti alkanut lapsitoiminta sai kuitenkin väistyä tsaarin mahtikäskyllä. Myöskään seuraavaa yrittäjää Järjestönuoret ei ollut pitkäikäinen luvun lopulla porvarillinen hallitus lakkautti tämän nuorisoliikkeestä alkunsa saaneen järjestön. Tämän päivän sosialidemokraattisesta varhaisnuorisotyöstä vastaavat nuorisoliiton perustama Nuorten Kotkain Keskusliitto ja jo 1924 perustettu Sosialidemokraattisen Raittiusliiton Päivän Nuoret. Molemmat järjestöt jatkavat Ihanneliiton perinnettä. Nuoret Kotkat ja Päivän Nuoret suhtautuvat toimintaansa luottavaisesti. Poliittiseen toimintaan heijastuva kielteinen ilmapiiri ei ole sanottavasti vaikeuttanut perustason toimintoja. Merkittävimpänä ongelmana on uusien ohjaajien saanti mukaan toimintaan. Nykyisten ohjaajien koulutus ja motivointi on jäänyt liian vähälle. Näiden asioiden tukemiseen on luonnollisimmat mahdollisuudet Kotkien ja Päivän Nuorten lisäksi puolueyhdistysten jäsenistöllä ja puoluepiireillä. Taloudellinen niukkuus keskittyy varhaisnuorisotyössä kovimmin piiri- ja liittotasolle. Näillä tasoilla hallinto- ja toimistokuluihin kuluu liikaa resursseja toiminnan kustannuksella. Sosialidemokraattinen lapsityö ei ole tällä hetkellä kriisikautta. Jäsenten ikääntyminen on tekijä, joka puolueen varhaisnuorisoliik- 347

14 keen mielestä puoltaa huomattavaa henkisen ja aineellisen tuen lisäämistä lapsityöhön. III Nuoriso- ja opiskelijatoiminta Joulukuussa 1906 pidettiin ensimmäinen koko maata käsittävä sosialidemokraattisten nuoriso-osastojen edustajakokous, jossa perustettiin Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto. Kansalaissodan päätyttyä 1918 kääntyi enemmistö nuorisoliittolaisia SDP:n silloista johtoa vastaan ja ryhmittyi Suomen Kommunistisen Puolueen yhteyteen. SDP:n kannalla olleet perustivat uuden liiton vuonna 1921, jonka nimeksi tuli Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto. Puoluehajaannuksen vuosina käytiin taistelua myös nuorisoliikkeen sisällä. Vuonna 1959 perustettiin Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto SNK ry, joka edelleen jatkaa sosialidemokraattisen työläisnuorisoliikkeen perinteikästä toimintaa. Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto perustettiin Alunperin se oli puolueen opiskelijoiden yhteenliittymä, jonka tarkoituksena oli tehostaa opiskelijoiden osallistumista puoluetyöhön luvun alussa opiskelija-aktiviteetin noustua myös SONK alkoi järjestönä voimakkaasti toimia ylioppilaskunnissa, hiukan myöhemmin myös teknisten-, sairaanhoito- ja kauppaoppilaitosten oppilaskunnissa. Vertailtaessa pohjoismaiden sosialidemokraattista toimintaa keskenään voidaan todeta opiskelijajärjestön tarpeellisuus. Nuorisoliitot eivät ole pystyneet huolehtimaan opiskelijatoiminnasta, ja sosialidemokraattiset opiskelija-aktiivit ovat olleet pakotettuja järjestäytymään omaksi ryhmäkseen nuorisoliittoihin sekä Ruotsissa että Norjassa. Nuorisosektorilla toimivien Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton ja Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliiton toimintaa vaikeuttaa tällä hetkellä puoluepolitiikan vastainen ilmapiiri. Opiskelijain keskuudessa erilaisten sitoutumattomien ryhmien nousu on jatkunut jo vuosia. Nuoret vierastavat toimimista poliittisten puoluetunnusten alla. Toiminnan aktivoimiseksi nuoret tulee saada ymmärtämään poliittisen toiminnan mielekkyys osana yhteiskunnallista demokratiaa. Sosialidemokraattisen Puolueen tulee saada nuoriso vakuuttuneeksi siitä, että puolue ajaa myös heidän etujaan. Erityisesti tarvitaan nyt poliittista tukea ja halua kuulla nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen näkökantoja heitä koskevissa asioissa.

15 IV Toimenpide-ehdotukset 1. Puoluekokous edellyttää, että sosialidemokraatit toimivat kuntatasolla siten, että kunnallinen lapsi- ja nuorisotyö luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle niin, että koulutuspalveluja, aineistoa ja välineistöä on riittävästi näiden järjestöjen käytettävissä. 2. Puoluekokous velvoittaa puolueosastoja organisoimaan paikkakunnalla sosialidemokraattista varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa. 3. Puoluekokous kehottaa perustamaan puolueeseen, puolueen piirijärjestöihin ja kunnallisjärjestöihin puolueen ja lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla toimivien sisarjärjestöjen yhteistyöelimet. Näiden tehtävänä on ko. järjestöjen yhteistyön tehostaminen ja lapsi- ja nuorisotoiminnan kehittäminen. Puolueeseen perustettavan ryhmän tehtävänä on lisäksi SDP:n lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta. 4. Puoluekokous kehottaa puoluetoimistoa ja puolueen piirijärjestöjä nimeämään vastuuhenkilöksi toimitsijan, jonka tehtävänä on sosialidemokraattisen nuorisotoiminnan kehittäminen sekä yhteydenpito lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla toimiviin sisarjärjestöihin. 5. Jäsenten tulee tiedostaa nuoriso- ja varhaisnuorisotoiminnan merkitys puolueen toiminnalle. Puoluekokous suosittaa, että nuoret puolueen jäsenet liittyvät SNK.n jäseniksi ja opiskellessaan SONK:n jäseniksi ja että puolueen jäsenten lapset liittyvät Nuoriin Kotkiin tai Päivän Nuoriin. 6. Puoluekokous edellyttää, että puolueen ja sisarjärjestöjen yhteistä koulutustoimintaa lapsi- ja nuorisopolitiikan ja -toiminnan alueella tehostetaan. 7. Toimiminen nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen tehtävissä on nähtävä arvokkaana työnä, joka luetaan ansioksi mm. valittaessa SDP:n edustajia erilaisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin. 8. Puoluekokous velvoittaa puolueneuvostoa ja puoluetoimikuntaa seuraamaan, että lapsi- ja nuorisotoiminnalliset tavoitteet toteutuvat seuraavalla puoluekokouskaudella. Ilola, Arja Esitys n:o 304. Sosiaalisen vapaaehtoistyön asema yhteiskunnassa ja sosialidemokraattisessa järjestötyössä. Päätösesitys hyväksyttäneen. 349

16 Puoluekokous toteaa seuraavaa: Sosiaalisen vapaaehtoistyön tausta ja tehtävät Sosiaalisen vapaaehtoistyön aatteelliset juuret ovat vuosisadan alun sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä, erityisesti naisliikkeessä ja sitä lähellä olevissa sosiaalisissa järjestöissä. Koska Suomen julkinen sosiaalipolitiikka oli teollisuusasteeseemme verrattuna alikehittynyttä aina 1960-luvulle saakka, nämä järjestöt syntyivät tarpeeseen, ja niillä oli runsaasti työtehtäviä. Oli luonnollista, että työväenliikkeessä syntyi toimintaa ja järjestöjä, jotka halusivat auttaa puutteessa eläviä kanssaihmisiä ja tovereita. Tämä toiminta oli työväenliikkeen ideologian toteuttaminen käytännössä. Tällä vapaaehtoistyöllä on pystytty vaikuttamaan julkisten palvelujen kehittymiseen, mutta se on myös eri tavoin täydentänyt julkisia palveluita. Poliittinen työväenliike, ammattiyhdistysliike, osuustoimintaliike ja sivistystoiminta kaikkine haarautumineen ovat syntyneet työväestön tarpeesta keskinäiseen apuun. Sosiaalisten järjestöjen perinteinen toiminta-ajatus on ollut ihmisten voimavarojen kasvattaminen yhteistoiminnan avulla. Vapaaehtoistyön historia on eräällä tavalla maamme sosiaalipolitiikan kehittymisen historiaa. Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminta ei ole käsitteenä vakiintunut. Vapaaehtoista työtä tai toimintaa tapahtuu paljon esimerkiksi poliittisessa ja ammatillisessa työväenliikkeessä. Sosiaalisella vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan yksityisten kansalaisten omaehtoista lähimmäisen auttamista tai järjestöjen ja muiden yhteisöjen toimesta tapahtuvaa palkatonta auttamista. Sosiaalisessa vapaaehtoistoiminnassa voidaan erottaa kaksi tavoitetasoa. Työväenliikkeen vapaaehtoistoiminta on pitänyt tavoitteena yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamista samalla kun on käytännössä toteutettu solidaarisuutta. Toisaalta on vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää lähimmäisen auttamiseen. Järjestäytynyt vapaaehtoistyö tukee nykyisin suunnitellusti yhteiskunnan kehittämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tänä päivänä vapaaehtoistyö on monipuolista ja laajenevaa. Se suuntautuu vanhusten, vammaisten, sairaiden, nuorten ja lasten tukemiseen avohuollossa ja laitoksissa. On myös vapaaehtoistyötä, jonka merkityksellisin taso on elämänkokemusten jakamisessa ja kanssaihmisten tukemisessa.

17 Miksi vapaaehtoistyötä tarvitaan? Varsin lyhyessä ajassa olemme läpikäyneet voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen maatalousvaltaisesta teollistuneeksi tietoyhteiskunnaksi. Yhteiskuntaamme on tämän taloudellisen ja sosiaalisen murroksen aikana rakennettu voittopuolisesti työssäkäyvän, hyvin toimeentulevan vahvan ihmisen ehdoilla. Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena on tapahtunut laajamittainen kaupungistuminen. Tuotantotoiminta ja yhteiskunnan toiminnot ovat keskittyneet ja koetaan etääntyneiksi. Työn sisältö on muuttunut. Informaatio on moninkertaistunut. Vanhat perinteet ovat osittain kehityksen seurauksena murtuneet. Muutosliikkeen vaikutuksesta entisenlaiset yhteisöt ovat hajonneet ja uusia muotoja haetaan. Työväenliike on toimintansa aikana onnistuneesti rakentanut oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja kestävämpää sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan ja terveysturvan kehitys on ollut voimakasta. Terveysturvan ja sosiaaliturvan suhteen tekemämme ratkaisut ovat puitteiltaan olleet oikeansuuntaisia sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Sosiaaliturvan kehittämismahdollisuudet ovat jatkossa kuitenkin rajalliset, jolloin tulevat ratkaisut on kohdistettava entistä oikeudenmukaisemmin. Rajallisuus palvelujen kehittämisessä näkyy yhä selvemmin siinä, että kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia aineellisesti ja henkisesti turvattuun toimeentuloon, työhön, asumiseen, koulutukseen ja virkistykseen ei ole vielä kyetty takaamaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, siis iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja lasten tarvitsemat palvelut tulee joka tapauksessa turvata silloinkin, kun eletään hidastuvan taloudellisen kasvun aikaa. Virallisessa sosiaalipolitiikassa pyritään yhä enemmän vaikuttamaan rakenteellisiin kokonaisvaltaisin toimenpitein tavoitteena sosiaaliriskien vähentäminen ennalta. Tästä huolimatta ei varsin radikaaleinkaan keinoin kyetä ratkaisemaan kaikkia erityisongelmia, joista monet ovat ihmisestä itsestään lähteviä tai luonteeltaan paikallisia. Järjestöillä on mahdollisuus tarttua näihin ongelmiin ja ratkaista ne yksilöllisesti käytännön arkitilanteisiin sopivalla tavalla. Vapaaehtoisen järjestötoiminnan etuna on ihmisten jokapäiväisen elämän sekä paikallisten ja alueellisten ongelmien hyvä tuntemus. Samalla kun järjestöt ottavat toiminnassaan huomioon yleiset sosiaalipolitiikan kehitystavoitteet ne voivat toiminnassaan otta huomioon alueellisia erityispiirteitä, paikallisia kehittämistarpeita ja avun tarpeessa olevan ihmisen. 351

18 Sosialidemokraattisen toiminnan lähtökohdat Lähimmäisen auttamisen yhteishengen virittäminen ja keskinäinen vastuu ovat työväenliikkeen solidaarisuuden pohjalta nousevia arvoja. Mitä enemmän ihmiset itse osallistuvat yhteiskunnan asioiden hoitoon, sitä kansanvaltaisempi ja avoimempi yhteiskunta on. Sosialidemokraattisten järjestöjen luonteeseen kuuluu keskinäiseen auttamiseen tähtäävä avoin vapaaehtoinen toiminta, vapaaehtoistyö ei voi korvata ammattityötä. Sen tulee tukea ammattihenkilön suorittamaa työtä ja antaa virikkeitä julkisten palvelujen kehittämisessä. Hyvä vapaaehtoistyöntekijä on tavallinen ihminen, joka pärjää oman elämänkatsomuksensa perusteella ja on usein saanut lyhyen perehdyttämiskoulutuksen tehtäväänsä. Voidaan pohtia myös sitä, milloin vapaaehtoistyö on yhteiskuntakehitystä edistävää ja milloin sitä jarruttavaa. Jos taloudelliseen niukkuuteen ja vapaaehtoistyöhön vedoten luovutaan yhteiskunnan palvelujen kehittämisestä, vapaaehtoistyö voi olla yhteiskunnan kehitystä jarruttavaa. Jos niukkuuden nimissä pyritään lisäämään mm. naisten palkatonta vapaaehtoistyötä, syvennetään yhteiskunnassa jo vallitsevaa epäsolidaarisuutta ja eriarvoisuutta, vapaaehtoistyöstä ei kuitenkaan ole viime aikoina keskusteltu kovin paljon sosialidemokraattisissa järjestöissä. Siksi on paikallaan aktivoida siihen liittyvää aatteellista ja käytännönläheistä keskustelua eri järjestötasoilla. Puolueen uusiutuvan periaateohjelman tulee sisältää vapaaehtoistyömme aatteelliset lähtökohdat. Ne mahdollistavat monipuolisen yhteiskuntakehityksen erittelyn myös vapaaehtoistyön kannalta. Auttamisen tarpeisiin perustuvan toimintakeskustelun rinnalla tulee pohtia myös yksityisten ja julkisten palvelujen yhteensovittamisen ongelmaa ja niiden tasa-arvovaikutusta. Pohtimatta paljolti vielä myös on, millä tavoin kehittyvä teknologia vaikuttaa ihmisen aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja millaisia haasteita meneillään olevat muutokset tulevaisuudessa antavat vapaaehtoistyölle. Sosiaalinen vapaaehtoistyö on aina sisäistettyä, aitoon auttamishaluun liittyvää toimintaa, ihmisten keskinäistä solidaarisuutta käytännön arkielämän tasolla. Valtakunnallisten järjestöjen rinnalla korostuu siksi paikallisorganisaatioiden ja pienyhteisöissä toimivien vapaaehtoistyön tekijöiden merkitys. Näiden työmotivaatiota tulee parantaa ja työedellytyksiä kehittää niin, että apua voidaan antaa aina autettavien omilla ehdoilla. Taloudellisen tuen rinnalla erityisesti toiminnallinen tuki tulee keskeiseksi käytännön järjestötyössä. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä tapahtuvan vapaaehtoistyön kehittämiseksi puoluekokous edellyttää että sosialidemo- 352

19 kraattiset järjestöt seuraavat omalla paikkakunnallaan sosiaalisen vapaaehtoistyön ja sen edellytysten kehittymistä ja vaikuttavat myös oman järjestönsä piirissä tämän työn kehittämiseen. Asiaan tulee paneutua myös valtakunnallisesti sosialidemokraattiseen järjestötoimintaan sopivin, kokeilevin ja ihmisten arkipäivää lähellä olevin työmuodoin. Ilola, Arja: Aloite n:o 305. Vapaaehtoistoimintaa kehittämään. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa hyväksymäänsä puoluetoimikunnan esitykseen vapaaehtoistyön kehittämisestä sosialidemokraattisessa liikkeessä. 11 o I a, Arj: Aloite n:o 306. Kuluttajajaostojen perustaminen piiritoimikuntien yhteyteen. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous pitää kuluttajakysymyksiin liittyvää toimintaa puolueväen piirissä erittäin tarpeellisena. Piirijärjestöissä jo nyt toimivat pysyväisluontoiset jaostot kuormittavat kuitenkin tällä hetkellä piirien vähäistä työvoimaa niin runsaasti, ettei puoluekokous näe mahdolliseksi suositella kuluttajajaostoja pysyviksi jaostoiksi kaikkiin piireihin. Sen sijaan se katsoo, että piirit voisivat perustaa ko. jaostoja oman harkintansa mukaan esimerkiksi määräaikaisina ja työryhmän luontoisina alan asiantuntijaeliminä. Ilola, Arja: Aloite n:o 307. Osa-aikaviljelijäin liiton perustaminen. Päätösesitys hyväksyttäneen

20 Puoluekokous toteaa, että Porin XXXII puoluekokous päätti Vaasan läänin Sos.-dem. Piirin aloitteesta, että "puolueen aloitteesta pyritään käynnistämään selvitystyö osa-aikaviljelijöiden edunvalvonnan käynnistämisestä". Puolueen maaseutupoliittinen työryhmä on osaltaan käynnistänyt päätöksessä mainitun selvitystyön. Puoluekokous päättää, että päätös liiton mahdollisesta perustamisesta ja toiminnan laajuudesta tehtäisiin esim. selvitystyön tulosten pohjalta. Ilola, Arja: Aloite n:o 308. Pienyrittäjäneuvottelukunnan perustaminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoletoimikunnan lausuntoon. Puheenjohtaja: Tästä on pyytänyt puheenvuoron Reino Ojala Pohjois-Häme ja valmistautuu myöskin Esa Lehtinen Kymi. Ojala, Reino (Pohjois-Hämeen piiri): Hyvät toverit! Pohjois-Hämeen ryhmä esittää päätökseksi tähän kohtaan: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan." Puheenjohtaja: Tämän jälkeen Esa Lehtinen Kymi. Lehtinen, Esa: (Kymen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Kannatan tehtyä muutosesitystä. Me olemme valmiita perustamaan kaikenlaisia toimikuntia ja muita neuvottelukuntia, mutta yrittäjien neuvottelukuntia ja muita apuelimiä ei olla valmiit perustamaan, toivoisin että nyt tulisi muutos tähän tilanteeseen. P u h e e n j o h t a j a: Vieläkö oli pyydettyjä puheenvuoroja tähän kohtaan? Ei ole. Haluaako valiokunnan puheenjohtaja kommentoida. Toisiko Ojala tuon muutosesityksensä kirjallisesti tänne. Esitän, että suoritamme koeäänestyksen Ojalan esityksestä. Täältä puheenjohtajakorokkeelta on valojen vuoksi teknisiä vaikeuksia nähdä saliin riittävän hyvin ja tämän vuoksi pyydänkin, että ääntenlaskijat seuraavat myöskin tilannetta. Ojalan esitys kuuluu seuraavasti: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittelevän ja valmistelevan toimikunnan." Tätä Ojalan esitystä on Esa Lehtinen Kymestä kannattanut. Pyydän ensin niitä, jotka ovat valiokunnan esityksen kannalla nostamaan edustajakorttinsa. Olkaa hyvät. Edustajakortit nostettiin. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Tämän jälkeen pyydän sitten niitä, jotka ovat tämän Reino Ojalan esityksen kannalla, jota Esa Lehtinen kannatti, nostamaan edustajakorttinsa. Edustajakortit nostettiin. 354

21 Puheenjohtaja: Näyttää siltä, että tämä Reino Ojalan esitys saa täällä salissa enemmistön. Voidaanko katsoa, että tämä koeäänestyksen tulos tyydyttää? (Runsaita suosionosoituksia). Todetaan, että aloite 308 päätökseksi tulee: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan." Näin täydennettynä päätösehdotus hyväksyttäneen. Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan. Ilola, Arja: Aloitteet n:o 309 ja 310 Päätoiminen sihteeri Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle sekä aloite n:o 311 Kristillisten Sosialidemokraattien tukeminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että vastaavanlaisten aloitteiden pohjalta SDP:n XXX puoluekokous vuonna 1975 velvoitti puoluetoimikunnan tutkimaan mahdollisuudet palkata päätoiminen liittosihteeri Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle. Asiaa käsiteltyään puoluetoimikunta totesi, että puolueella ei ole tähän taloudellisia mahdollisuuksia ja viittasi myös voimassa olevaan henkilöstösuunnitelmaan. Tilanne ei ole edellä mainittujen perusteiden osalta oleellisesti muuttunut. Puolue on tosin pystynyt jossakin määrin lisäämään Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle antamaansa tukea, joka on mm. liiton lehden painokustannuksista vastaaminen sekä osallistuminen eräisiin palkka- ja matkakustannuksiin. Puolueen henkilöstörakenne ja henkilöstösuunnitelma eivät mahdollista henkilökunnan määrän lisäämistä. Näin ollen käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat on kohdettava mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan. Puoluetoimikunnan tulee pikaisesti selvittää ne konkreettiset toimenpiteet: joilla Kristillisten Sosialidemokraattien Liiton toimintaa voidaan edistää puolueen yleisen järjestötoiminnan avulla. I l o l a, Arja: Aloite n:o 312. Kirkolliskokouksen edustajien valintatapa muutettava. 355

22 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että aloitteessa kiinnitetään huomiota hyvin oleelliseen asiaan. Tosin kirkolliskokousedustajien valintatapa on muuttumassa, mutta tämä kehitys ei kuitenkaan vielä ole riittävä. Aloitteessa esitetty ongelma tulee saattaa seurakunnallisissa luottamustehtävissä toimivien sosialidemokraattien tietoon. Lisäksi tulee korostaa puolueen jäsenten ja kannattajien aktiivista osallistumista seurakuntavaaleihin. Ilola, Arja: Aloite n:o 313. Kirkkojen tiloja järjestöjen käyttöön. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että seurakunnat eivät ole yleensäkään luovuttaneet tilojaan ulkopuolisten järjestöjen käyttöön. Tämä on valitettavaa, sillä kysymyksessähän ovat julkiset tilat. Seurakunnilla ja niiden kirkkoherroilla on oikeus päättää seurakuntien omistamien tilojen käytöstä. Korkeammat kirkolliset elimet eivät voi antaa sitovia määräyksiä. Seurakuntien luottamustehtävissä olevien sosialidemokraattien tulee toimia aloitteessa esitetyn asian puolesta. Ilola, Arja: Aloite n:o 314. Nuorisotilojen rakentamiseen varattavan valtionavun korottaminen. Päätösesitys hyväksyttäneen. 356 Puoluekokous toteaa, että se on päätöksessään lapsi- ja nuorisotoiminnan järjestöllisestä kehittämisestä edellyttänyt, että sosialidemokraatit toimisivat kuntatasolla siten, että kunnallinen lapsi- ja nuorisotyö luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle niin, että koulu-

23 tuspalveluja, toimintatiloja, taloudellisia mahdollisuuksia, aineistoa ja välineistöä on riittävästi järjestöjen käytettävissä. Kunnallisten nuorisotilojen rakentaminen on varsin usein riippuvainen valtionosuuden saamisesta. Jotta puoluekokouksen päätöksessä ilmaistut tavoitteet voisivat toteutua, edellyttää se mm. nuorisotilojen rakentamiseen varatun valtionosuuden lisäämistä valtion budjetissa. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ilola, Arja: Aloite n:o 315. Vuoden 1986 julistaminen SDP:n nuorisovuodeksi. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää julistaa vuoden 1986 SDP:n nuorisovuodeksi ja kehottaa puolueen eri järjestötasoja toimimaan nuorisovuoden onnistumisen turvaamiseksi. Ilola, Arja: Aloite n:o 316. Kursseille lapsi- ja nuorisotoimintaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että lapsi- ja nuorisopuolen näkökulman sisällyttäminen läpäisyperiaatteella puolueen koulutustoimintaan on tarkoituksenmukaista nimenomaan pitempikestoisessa internaattikoulutuksessa. Koko perheen osallistumista puolueen koulutustapahtumiin ovat vaikeuttaneet lähinnä taloudelliset tekijät. Pienimuotoisesti tätä toimintaa on kuitenkin viime vuosina harjoitettu. Samalla on tehty selvä ero lomanvieton ja koulutuksen välille. Lisäksi on todettava, että halvoille perhekursseille ei ole tarjonnasta huolimatta löytynyt kysyntää. Aloitteessa mainitun perhe-elämän ja järjestötehtävien välisen ristiriidan hälventämisen tulee alkaa puolueosastojen toimintatapojen kehittämisestä. Ilola, Arja: Aloite n:o 317. Tasa-arvoon puolueen valinnoissa. 357

24 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää viitata päätökseensä tasa-arvopoliittiseksi kannanotoksi. Ilola, Arja. Aloite n:o 318. Tavoitteesta tasa-arvoon. valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää yhtyä aloitteeseen aloitteen niiden osien osalta, jotka koskevat naisten asemaa puolueessa. Muilta osin puoluekokous viittaa päätökseensä tasa-arvopoliittiseksi kannanotoksi. Ilola, Arja: Aloite 319. Suggestopedinen koulutus. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että suggestopedisten menetelmien tarkoituksenahan on edesauttaa oppimista alitajunnan energiaa vapauttamalla. Tämän tyyppiset menetelmät ovat tuttuja myös koulutyössä, mutta kuitenkin varsin vähän käytettyjä. Puolueen koulutusohjelmista päättävien tulee seurata alalla tapahtuvaa kehitystä ja selvittää menetelmän sovellutusmahdollisuudet. Ilola, Arja. Aloite 320. Videokasetteja opintokerhoihin. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon kuudennelta riviltä alkaen oleva osa poistetaan ja sen tilalle esitetään: "Myös SDP:n tarpeita palveleva av-materiaalin tuotanto tulee pyrkiä organisoimaan niin, että koko työväenliikkeen voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttöön." Puheenjohtaja: Olemme kuulleet tämän valiokunnan muutosesityksen. Keskustelu alkaa. 358

25 Valiokunnan muutosesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että Työväen Sivistysliitto on viimeisen 2 3 vuoden aikana hankkinut tarvittavaa kalustoa ja ammattitaitoa audiovisuaalisen tuotannon aloittamiseksi. SDP on tukenut tätä hanketta. Sosialidemokraattisen Puolueen aloitteesta on myös kartoitettu koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen av-tarpeet. Myös SDP:n tarpeita palveleva av-materiaalin tuotanto tulee pyrkiä organisoimaan niin, että koko työväenliikkeen voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttöön. I l o l a, Arja: Aloite n:o 321. Puolueen toimenpiteitä terveiden elintapojen esittämiseksi. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon ensimmäinen kappale muutetaan kuuluvaksi: "Puolueen toimenpitein pyritään turvaamaan SDR:lle sosiaali- ja terveysministeriön raittiusmäarärahoista SDP:n parlamentaarista edustavuutta vastaavat määrärahat." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Muutosesitys hyväksyttäneen. Ilmoitusasioita Puoluekokous päättää, että puolueen toimenpitein pyritään turvaamaan SDR:lle sosiaali- ja terveysministeriön raittiusmäarärahoista SDP:n parlamentaarista edustavuutta vastaavat määrärahat. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn toimintaohjelman laatimista koskevaan esitykseen. Puheenjohtaja: Tähän väliin tieto energia- ja elinkeinopoliittiselle valiokunnalle. Puheenjohtajan ilmoituksen mukaan valiokunta kokoontuu kello Keskustelu jatkuu Ilola, Arja: Esitys n:o 322. Eduskuntavaaleissa tapahtuva tukiryhmätoiminta. Päätösesitys hyväksyttäneen. 359

26 Puoluekokous toteaa, että vaalityössä esiintyvien ehdokkaiden tukiryhmien toimintaa on pyritty opastamaan sekä puoluetoimiston julkaisemien vaalityöoppaiden että koulutustyön avulla. Edelleenkin esiintyy niiden toiminnassa puutteita ja vaalityön kokonaisuutta häiritseviä piirteitä. Puoluekokous ei pidä varsinaisten sääntöjen kirjoittamista tukiryhmille tarpeellisena. Sen sijaan tukityöryhmätoiminnassa noudatettavat keskeiset periaatteet voidaan laatia puoluetoimikunnan suosituksen muotoon. Ilola, Arja: Aloite n:o 323. Henkilömainontaa vaaleissa rajoitettava. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa päätökseensä puolueen vaalityöstä. Ilola, Arja: Aloite n:o 324. Kansanedustajat piirikokouksiin. Valiokunnan päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokouksen käsityksen mukaan kansanedustajamme yleensä osallistuvat oman piirijärjestönsä kokouksiin. Esteen osallistumiseen saattavat muodostaa esim. eduskuntatyöstä aiheutuvat matkat. Yhtyessään esitykseen puoluekokous pitää tarpeellisena, että kansanedustajat pitävät muutenkin kuin piirikokousten välityksellä tiivistä yhteyttä puolueväkeen ja äänestäjäkuntaan. I l o l a, Arja: Aloite n:o 325. Puoluetoimikunnan, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän tiedotustoiminnan tehostaminen. 360 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous hyväksyy esityksen tavoitteena aloitteessa ilmaistujen ajatusten toteuttaminen.

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Pajunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Tässä esityksessä Taustatietoa Presidentinvaaleista Arvio osallistumisen eduista ja haitoista Lyhyesti vaaliteemoista Suunnitelma keräys- ja vaalikampanjasta

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 1. HALLINTOSÄÄNTÖ 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 5. TEKNISEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 6. HUITTISTEN

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot