Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon."

Transkriptio

1 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa puoluekokouspäätösten toteutumista koskevan selvityksen kohtaan 148 "Uuden eläkepoliittisen ohjelman valmistaminen", jonka mukaan eläkepoliittista ohjelmaa ei päättyneellä puoluekokouskaudella uudistettu. Aloite otetaan huomioon selvitettäessä ohjelmien uudistamistarvetta. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 232 Eläkeratkaisujen saattaminen lakisääteisesti neuvottelumenettelyn piiriin. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että maamme eläkejärjestelmät ovat lakisääteisiä. Työsopimuksiin perustuvilla eläkkeillä on enää vähäinen merkitys. Merkittävät muutokset eläkelakeihin toteutetaan yleensä siten, että ensiksi hallitus asettaa komitean, jonka mietinnöstä pyydetään eri etutahojen lausunnot. Hallituksen annettua lakiesityksensä eduskunnalle kuulee eduskunnan sosiaalivaliokunta lakiesityksen käsittelyn yhteydessä asiantuntijoita. Lisäksi eduskuntaryhmät kuulevat lakien eduskuntakäsittelyn aikana eri kansalaisryhmien mielipiteitä. Tämän normaalin lakiesitysten valmistelu- ja säästämismenettelyn puitteissa on myös eläkeläisjärjestöillä mahdollisuus tulla kuulluksi. Eläkeratkaisujen saattamista tulopoliittisen neuvottelumenettelyn piiriin ei voida rinnastaa työ-, toimi- ja virkaehtosopimusmenettelyyn, jossa sopimukset solmitaan vain määräajaksi ja asianomaiset järjestöt sitoutuvat vastineeksi työrauhan noudattamiseen. Lisäksi on todettava, että eläkejärjestelyt koskevat kaikkia tietyn iän täyttäneitä kansalaisia, niin työssä kuin eläkkeellä olevia. Eläkkeet on myös lainsäädännöllä saatettu infeksisidonnaisiksi, jolloin niiden reaaliarvo on turvattu, kun taas palkkojen reaalikehityksestä joudutaan sopimaan kulloinkin erikseen ja se riippuu ratkaisevasti taloudellisesta kehityksestä. Puoluekokous pitää nykyistä eläkelakien valmistelukäytäntöä, jonka puitteissa eläkeläisjärjestöjä kuullaan valmistelun eri vaiheissa, riittävänä eikä yhdy aloitteeseen. 335

2 R i m p e I ä, Ulla Aloite 233 Tryggandet av arbetstagarnas rätt tili pension Työntekijöiden eläkeoikeuden turvaaminen. valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon ensimmäisen kappaleen viimeisen virkkeen loppuun lisätään sanat: "esimerkiksi lisäämällä eläketurvakeskuksen tarkastajien määrää." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän toimeenpano on annettu erillisten eläkelaitosten tehtäväksi, joiden keskuselimenä toimii Eläketurvakeskus. Työeläkejärjestelmän keskeisenä tehtävänä on turvata työntekijöiden eläke-etuuksien toteutuminen. Rekisteröimällä eläkkeeseen liittyvät tiedot välittömästi työsuhteiden voimassa ollessa varmistetaan työntekijöiden lakisääteisen turvan toteutuminen. Eläketietojen rekisteröiminen oikeaan aikaan ja oikean suuruisina edellyttää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen valvontatoimenpiteitä, jotta työnantajat täyttävät heille kuuluvat lakisääteiset velvollisuutensa. Työnantajien valvontaan on työeläkejärjestelmässä kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi lisäämällä Eläketurvakeskuksen tarkastajien määrää. Puoluekokous pitää tärkeänä esitetyn epäkohdan nopeata poistamista. Työntekijöiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä työnantajien valvonnan tehostaminen siten, että kaikki lakisääteisen eläketurvan piiriin kuuluvat työsuhteet tulevat oikeaan aikaan rekisteröidyksi. Lisäksi puoluekokous katsoo, että lakisääteisessä järjestelmässä ensisijaisesti eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen tulee vastata eläke-etuuksien toteutumisesta eikä esimerkiksi laiminlyöntitapauksissa näyttövelvollisuutta voida säilyttää työntekijän vastuulle. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 234 Ylimitoitetun eläketurvan purkaminen ja aloite 235 Ylisuurten eläkkeiden indeksikorotuksesta luopuminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon, joka on yhteinen näille kahdelle aloitteelle. 336 Puoluekokous viittaa XXXII puoluekokouksen päätökseen, jossa todetaan, että puolue on ottanut ohjelmissaan selvän kannan tuloero-

3 ja tasaavan palkka- ja eläkepolitiikan puolesta ja katsoi, että tuloeroja tasaavaa politiikkaa on jatkettava. Päätöksessään puoluekokous viittasi ohjelmiensa palkkapoliittisten kannanottojen lisäksi mm. seuraaviin puolueen eläkepoliittisiin kannanottoihin: SDP:n puoluekokouksen v Tampereella hyväksymässä eläkepoliittisessa ohjelmassa todetaan: "Eläkepolitiikalla on kaksi perustavoitetta: Kaikille eläkeläisille on taattava kohtuullinen vähimmäistoimeentulo, joka on riippumaton aikaisemmasta osallistumisesta tuotantoon ja ansiotasosta. Palkansaajien aktiivikautena saavuttama kulutustaso on kohtuullisesti turvattava myös ansiotulojen päätyttyä. Tulotasoeroja on kavennettava ensisijaisesti palkkapoliittisin ja veropoliittisin keinoin. Koska kuitenkin eläkejärjestelmät ovat suuremmassa määrin yhteiskunnan säädeltävissä kuin muut ansiot, myös eläkepolitiikassa on pyrittävä tuloerojen tasoittamiseen. Vähimmäiseläketurva ei saa jäädä kohtuuttoman pieneksi keskimääräiseen eläkkeeseen verrattuna". Sosialidemokratian Suunnassa todetaan: "Eläketurvaa varten kerätyt varat ovat työntekijöiden ansaitsemaa ja tulevaisuuden varalle säästämää palkkaa. Työeläkelakien asteittaisesta voimaantulosta johtuen saavutetun ansiotason turva on vanhoille työntekijöille puutteellinen. Samalla on estettävä ylisuurten eläkkeiden muodostuminen kaikissa eläkejärjestelmissä." SDP:n puoluekokouksen v Jyväskylässä hyväksymässä kannanotossa SDP:n eläkepoliittisen ohjelman toteuttamisesta todetaan, että nk. eläkekatto toteutetaan kansan- ja ansioeläkkeiden alenevalla yhteensovitusprosentilla. Puoluekokous katsoi lisäksi, että nk. ylieläkeongelma ts. eläkkeiden nousu tavoitetasoa korkeammaksi, on pääasiallisesti ratkaistu muuttamalla eläkeindeksiä ja eläkkeen perustana olevan palkan säännöksiä. Edelleen puoluekokous totesi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman eläketoimikunnan selvittävän ylisuurten eläkkeiden osalta degressiivisen eli asteittain alenevan eläkeasteikon toteuttamismahdollisuuksia. Puoluekokous viittaa em. ohjelmallisten kannanottojensa ja sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön lisäksi hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus selvittää ja toteuttaa vielä tarpeelliset toimenpiteet ylisuurten eläkkeiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. R i m p e I ä, Ulla! Aloite 236 Valtion ja kirkon luottamushenkilöiden saattaminen eläkejärjestelyjen piiriin

4 Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Lausunnon viimeinen virke poistetaan alkaen sanasta "Vaikka". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutoksesta alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että luottamushenkilöiden eläketurvan kehittämisessä on kysymys eläketurvan täydentämisestä eikä sen puuttumisesta. Ensimmäisenä luottamushenkilöiden eläketurva toteutettiin yksityisessä sektorissa vapaaehtoisuuden pohjalta, jolloin oli pääasiassa kysymys hyväosaisten henkilöiden eläketurvan parantamisesta. Myöhemmin saatettiin myös kuntien luottamushenkilöt näiden eläkejärjestelyjen piiriin säätämällä oma laki. Pyrittäessä eläkejärjestelmien yhdenmukaisuuteen puoluekokous suhtautuu periaatteessa myönteisesti aloitteeseen. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 237 Työeläkelaitoksen ja sosiaalivakuutusorganisaation uudistaminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Lausunnon loppuun lisätään uusi kappale seuraavasti: "Työkyvyn arviointijärjestelmää elakkeenhaun yhteydessä on kehitettävä siten, että eläkeratkaisut saadaan nykyistä oikeudenmukaisemmiksi." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. 338 Puoluekokous viittaa eläkepoliittiseen ohjelmaan, vakuutuspoliittiseen ohjelmaan sekä Sosialidemokratian Suuntaan ja toteaa, että eläkejärjestelmän eriytymiseen on ollut monia historiallisia, taloudellisia ja poliittisia syitä. On pyritty järjestelmään, jossa eri väestöryhmien ja ammattialojen erikoisolosuhteet voidaan ottaa huomioon samalla kun asianomaiset ryhmät osallistuvat järjestelmän hallintoon. Puoluekokous näkee tärkeänä ns. viimeisen laitoksen periaatteen toteuttamisen koko työeläkejärjestelmään, jolloin eläkkeensaaja voi saada eläkkeensä yhdestä eläkelaitoksesta ja yhdellä eläkepäätöksellä. Puoluekokous toteaa, että vakuutettujen oikeusturvan takaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus valvovat eläkelaitosten toimintaa aina yksittäisiä eläkeratkaisuja myöten. Lisäksi va-

5 kuutettujen turvana on muutoksenhakujärjestelmä, joka osaltaan takaa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön. Työttömyysratkaisukäytäntöä on työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan mietinnön valmistuttua yhdenmukaistettu. Huhtikuussa 1983 aloitettu ilmoitus- ja neuvottelumenettely järjestelmien kesken on vähentänyt työkyvyttömyysratkaisuja, joissa eläkkeenhakija on katsottu työkyvyttömäksi työeläkejärjestelmässä ja työkykyiseksi kansaneläkejärjestelmässä tai päinvastoin. Jatkossa erilaiset päätökset tulee pystyä estämään. Puoluekokous katsoo, että koko työeläkejärjestelmän muutoksenhakumenettely yhdenmukaistetaan siten, että viimeiseksi muutoksenhakuasteeksi tulee yhteinen muutoksenhakuelin. Työkyvyn arviointijärjestelmää eläkkeenhaun yhteydessä on kehitettävä siten, että eläkeratkaisut saadaan nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 238 Toimeentulotuen tason uudistaminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että Valtioneuvoston päätös toimeentulotuen yleisistä perusteista vuodelta 1983 on osoittautunut sellaiseksi, että valtakunnallisesti vahvistettu yleisen toimeentulotuen taso on alempi kuin nykyisin eräissä kunnissa maksetut huoltoavut. Puoluetoimikunta katsoi kuitenkin , ettei valtioneuvoston tule vahvistaa huoltoavulle enimmäisrajaa. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto: sen voi täysimääräisenä saada vain henkilö, jolla ei ole muita tuloja eikä sosiaaliturvaetuuksia. Nykyisin huoltoapua saavia noin kolmannes on työttömiä ja toinen kolmannes saa sitä sairauden vuoksi. Tämän viimesijaisen toimeentuloturvan perustaso on myös alempi kuin täyden kansaneläkkeen määrä, joka vastaa eläkeläisten osalta vähimmäistoimeentulotasoa. Tämän vuoksi olisi pitkällä tähtäyksellä pyrittävä siihen, että seuraavia sosiaalihuollon valtakunnallisia suunnitelmia vahvistettaessa kyseessä oleva valtioneuvoston päätös tarkistetaan sellaiseksi, että se tasoltaan vastaa pelkän kansaneläkkeen varassa elävän toimeentuloa. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 239 Maatalousyrittäjien sijaisavun palkkojen rinnastaminen SVL:n 28 :n mukaiseen työnantajan maksamaan palkkaan. 339

6 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksen päiväraha maksetaan aina vakuutetulle itselleen vuosiloma-ajalta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu siitä, että työntekijä voi pyynnöstä keskeyttää vuosilomansa mikäli hän sen aikana sairastuu. Palkansaajat ja maatalousyrittäjät ovat sairausvakuutuslain mukaan samassa asemassa. Myös viljelijöiden vuosiloma ja sijaiselle maksettava korvaus perustuvat lakiin, jolloin korvaus voidaan rinnastaa palkansaajan vuosiloma-ajaltaan saamaan palkkaan. Aloitteen toteuttaminen ehdotetulla tavalla edellyttäisi, että viljelijän vuosiloma-ajaltaan saama sairausvakuutuksen päiväraha maksettaisiin kunnalle, joka saa lomituksen järjestämiseen valtionapua. Tällöin kuitenkin maatalousyrittäjä, joka sairastaa vuosilomallaan, joutuisi eri asemaan kuin muut vakuutetut. Puoluekokous katsoo, että tulisi selvittää onko vakuutetulla vuosiloma-aikana sairastuessaan perusteettomia ja päällekkäisiä etuisuuksia. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 240 Alkoholilainsäädännön uusiminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. 340 Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava.

7 R i m p e I ä, Ulla: Aloite 241 Alkoholilainsäädännön valvonnan kehittäminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 242 Miedot viinit vapaiksi/vapautta maamme alkoholipolitiikkaan. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous katsoo, että maassamme on luotava pitkän aikavälin alkoholipoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää alkoholin keskeisiä haittoja valistuksella kuin myös supistamalla alkoholin kulutusta. Tällöin on korostettava, että monien haittojen vähentäminen on mahdollista pääasiassa muilla kuin alkoholipoliittisilla toimilla. Alkoholin nykyinen kulutustaso ja siitä aiheutuvat haitat eivät puolla toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin käytön väljentymiseen. Aloitteissa mainitut yksityiskohtaiset keinot on tämän valtakunnallisen ohjelman luomisen yhteydessä punnittava. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 243 Alkoholitarjoilusta pidättäytyminen edustustilaisuuksissa. Tässä totesimme, että tähän on lipsahtanut kirjoitusvirhe, joka myös saatekeskustelussa huomioitiin ja siksi valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon toisen rivin toiseksi viimeiseksi sanaksi lisätään: "noudatetaan". 341

8 Puheenjohtaja: Keskustelu tästä valiokunnan esityksestä alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous antaa tukensa sille, että pyritään torjumaan alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja ja noudatetaan pidättyväisyyttä alkoholin käytössä julkisissa edustustilaisuuksissakin. R i m p e I ä, Ulla: Aloite 244 Huumeongelma Suomessa. Puoluekokous on hyväksynyt tämän valiokunnan esityksen. Kiitoksia sosiaalipoliittiselle valiokunnalle. Puoluekokous katsoo, että huumeiden osalta maassamme ei ole riittävää ja luotettavaa seurantajärjestelmää, jotta voitaisiin jatkuvasti tilannetta arvioida. Tämän vuoksi puoluekokous katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön tarvittaessa yhteistoiminnassa tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa tulisi luoda tällainen seurantajärjestelmä, joka kattaa huumeisiin liittyviä määrällisiä ja laadullisia ilmiöitä. Lisäksi pysyvämpi huumeita koskeva yhteiskunnallinen tutkimus tulisi organisoida siten kuin alkoholitutkimuskin, kuitenkin huomioiden ongelmien mittakaavat. Maamme tulisi myös panostaa entistä enemmän huumeiden kansainvälisen välityksen ja kaupan valvontaan ja torjuntaan. Järjestö- ja sääntöasiain valiokunnan mietintö esityksistä ( ). P u h e e n j o h t a j a: Tämän jälkeen siirrymme kohtaan 23/IX Järjestö- ja sääntöasiainvaliokunta ja siellä on puheenjohtajana Arja Ilola. Pyydän Arja Ilolaa esittelemään valiokunnan mietinnön. Onko Energiapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Järvinen salissa? Jos on niin pyydetään tulemaan tänne. Ilola, Arja: (järjestö- ja sääntöasiain valiokunta): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Ensinnä esittäisin järjestö- ja sääntöasiain valiokunnan kauniit kiitokset miellyttävästä yhteistyöstä. Oli kiva tehdä töitä kanssanne. Esitykset numero 301. Kannanotto puoluetoiminnasta. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Esityksen sivulla 2 toisen täyden kappaleen viimeinen virke muutetaan kuuluvaksi: 342

9 "Yhteisvastuullisuuden heikentyminen merkitsisi ajautumista vielä nykyistä selvemmin kovan kilpailun ja kaunan yhteiskuntaan." P u h e e n j o h t a j a: Olemme kuulleet tähän ensimmäiseen kohtaan muutosesityksen. Keskustelu alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Esityksen sivulla 4 viimeisen kappaleen kolmannelta riviltä alkava sana: "ryhmätoimintaan" muutettavaksi kuuluvaksi "yhteis-ja ryhmätoimintaan". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä toisesta kohdasta alkaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen? Ilola, Arja: Esityksen sivulla 6 olevan kohdan 2 ensimmäisen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuuluvaksi: "Heille lähetetään puolueen päääänenkannattaja tai piirilehti kolmen kuukauden ajaksi". Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Päätösesitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Esityksen sivulle 8 uudeksi kohdaksi 6 esitetään: "Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolueen sisäisessä vallankäytössä noudatetaan kansanvaltaisen työväenliikkeen parhaita järjestoperinteitä: jäsenvaltaisuutta, toveruutta sekä yhteistyön ja avoimen vuorovaikutuksen periaatteita. Puolueen järjestötoiminnan kehittämisessä on toimittava siten, että erilaiset sosialidemokraattiset näkemykset ja elämänkokemukset saadaan mahdollisimman hyvin edustetuiksi poliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon puoluetoiminnan eri tasoilla. Sosialidemokraattien tulee vaalia erityisellä huolella sitä, että omassa järjestötoiminnassa toteutetaan niitä ihanteita, joita vaaditaan yhteiskunnassa yleensäkin." Puheenjohtaja: Ja tähän kohtaan on Helsingistä Pentti Holappa pyytänyt puheenvuoron. Holappa, Pentti: (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Saanen lukea uudelleen tämän käsiteltävän kohdan erään yhden lauseen. "Puolueen järjestötoiminnan kehittämisessä on toimittava siten, että erilaiset sosialidemokraattiset näkemykset ja elämänkokemukset saadaan mahdollisimman hyvin edustetuiksi poliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon puoluetoiminnan eri tasoilla." Tämä on hyvin kaunis lause, mutta me Helsingin piirin edustajat tiedämme äskeisen vaalin perusteella, että tämä periaate ei käytännön puoluetoiminnassa toteudu ja toivon, että 343

10 asenteita muutetaan puoluejärjestön eri tasoilla, jotta sanat ja periaatteet vastaisivat toisiaan. En esitä todellakaan tämän tekstin hylkäämistä, enkä muuttamista vaan asenteiden muuttamista, erityisesti niiden tovereiden kohdalla, jotka käyttävät valtaa puolueessa. (Suosionosoituksia). Puheenjohtaja: Uuteen kohtaan. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Ilola, Arja: Sitten sivulla 8 oleva kohta 6 siirtyy uudeksi kohdaksi 7. Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutoksesta alkaa. Muutosesitys hyväksyttäneen. Esitys 301 Kannanotto puoluetoiminnasta on näin tullut hyväksytyksi kokonaisuudessaan. (Kannanotto puoluetoiminnasta pöytäkirjan liitteenä liite n:o 10). Puoluekokous hyväksyy kannanoton puoluetoiminnasta valiokunnan esityksen mukaisesti. Ilola, Arja: Esitys n:o 302. Keskeisiä näkökohtia vaalityöstä. Päätösesitys hyväksyttäneen. 344 Puoluekokous toteaa seuraavaa: 1. Lähtökohdat Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on sosialidemokraattien ajama saavutus. Kaikissa vaaleissa Sosialidemokraattinen Puolue, puolueen vaaiityöntekijät ja ehdokkaat korostavat äänioikeuden merkitystä ja sen kansalaisille suomaa vaikuttamismahdollisuutta. Vaalilainsäädännön mukaan puolueiden tehtävänä on huolehtia ehdokasasettelusta ja vaalien kampanjoinnista. Puolueet toimivat siis vaalien virallisina toimieliminä. Vaalityö tulee nähdä osana puoluetyötä. Tärkeää on hyödyntää jäsenistön ja kannattajien vaalityöaktiivisuus myös muussa toiminnassa vaalien välisenä aikana. Nykyinen vaalijärjestelmämme korostaa ehdokkaiden ensisijaisuutta. Puolueet jäävät taka-alalle ja ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat.

11 2. Vaalityö Oleellista tämän hetken vaalityölle on eri puolueiden vaaliohjelmien ja tavoitteiden samankaltaisuus. Vaalitapahtumien yhteydessä ideologiset keskustelut ovat vähäisiä, vaaliteemoittelu keskittyy ajankohtaisiin aiheisiin. Puolueiden väliset erot eivät äänestäjälle avaudu. On uskaltauduttava ideologiseen keskusteluun myös vaalikentillä. Vaalijärjestelmän luonteesta johtuu, että ehdokasasettelulla on ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta. Tärkeää on, että kaikissa vaaleissa SDP:n ehdokasasettelu on mahdollisimman edustava. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että jokaisessa piirissä/kunnallisjärjestössä ehdokaslistat ovat lukumäärältään riittävät, ikä-, sukupuoli- ja ammattijakautumiltaan monipuoliset ja alueellisesti kattavat. Eri harrastuspiirien edustavuus ja ns. liikkuvien äänestäjien melko suuri osuus tulee huomioida ehdokaslistaa laadittaessa. Tiedotusvälineillä on keskeinen rooli nykyajan vaalitaistelussa. Ehdokkaiden kouluttaminen nykyajan tekniset mahdollisuudet muistaen on puolueen tärkeä tehtävä samoin kuin koko poliittisen valmiuden nostaminen. Vaalimateriaalin tulee tukea muuta vaalityötä. On varottava määrän paisumista niin, että paljous turruttaa äänestäjät ja vaikuttaa negatiivisesti. Henkilökohtainen vaikuttaminen on vaalityön muotona tärkein. Kansalaiset edellyttävät, että ehdokkaita, päättäjiä, voi tavata henkilökohtaisesti. Tärkeää on, että ehdokkaat ovat tiiviisti mukana vaalityössä. Vaalitupia ja vaalivankkureita tullaan tulevissa vaaleissa käyttämään entistä enemmän. Vaalityöntekijöiden ja äänestäjäkunnan välisen henkilökohtaisen kontaktin luomisen kannalta on tärkeää, että vaalimateriaalin jakelu suoritetaan henkilökohtaisesti, avoimesti ja iloisesti. SDP joukkoliikkeenä ja tasa-arvoa ja solidaarisuutta edistävänä voimana edellyttää, että puolueen ehdokkaat vaalityössään tuovat riittävästi julki taustavoimanaan oman puolueensa eivätkä kaihda muiden ehdokastovereiden esittämistä. Toisten ehdokastovereiden "mollaamiseen" SDP:n ehdokkaat eivät syyllisty. Niin ikään laajan joka kotiin ulottuvan materiaalin sisällön tulee olla kokonaisvaltaista siten, että siinä tuodaan ilmi puolueen tavoitteet ja esitellään kaikki ehdokkaat. Nykyajan ehdoin suoritettu vaalimainonta ja ehdokaskohtainen vaalityö on kallista. Mm. ehdokkaiden tasavertaisuuden tukemiseksi on tavoiteltavaa, että eri puolueiden kanssa neuvotellen pyritään sopimaan ehdokaskohtaisesta rahamääräkatosta, jonka ehdokas voi käyttää vaalityössään. 345

12 3. Vaaliorganisaatio Vaalityö ja vaalitaistelu ovat puolueiden keskinäistä kilpailua. Vaalityötä johtaa aina virallinen organisaatio kunta-, piiri- ja valtakuntatasolla. Vaalityöstä paikallistasolla vastaavat kunnallisjärjestöt. Näiden toimielinten vahvistaminen on ensisijainen tavoite. Tukiryhmien tulee toimia hienotunteisesti muita puolueen ehdokkaita kohtaan. Tukiryhmän luoneet ehdokkaat ovat vastuussa, että tukiryhmät toimivat hyväksyttävästi, SDP:n muita ehdokkaita ja puoluetta kunnioittaen. 4. Suositukset Puoluekokous päättää esittää seuraavat suositukset: a) SDP:n saavutusten ja tavoitteiden esiintuominen on sosialidemokraattisen vaalityön keskeinen tavoite. b) Vaalimainonnassa tulee riittävästi korostaa yhteis- ja ryhmämainonnan merkitystä. c) Puolueen tärkeä tehtävä on poliittisen valmiuden nostaminen (koulutus). Erityisen huolellisesti on paneuduttava esim. asioiden esille tulon ajoitukseen, ja niistä päätettäessä on pyrittävä ennakoimaan mahdolliset haittatekijät. d) Vaalityön tulee olla jatkuvaa. Ulospäin suuntautuvaan vaalityöhön käytettävä aika on kestoltaan lyhyt (3 4 viikkoa). Vaalityö etenee nousujohtoisesti. e) Eri puolueiden kanssa neuvotellen pyritään sopimaan ehdokaskohtaisesta rahamääräkatosta, jonka ehdokas voi käyttää vaalityössään. f) Ehdokasasettelun tulee olla monipuolinen ja kattava. Erityisesti etupiiriajattelusta on päästävä avarampaan ajatteluun. g) Paikallista vaalityötä johtaa aina virallinen organisaatio, kunnallisjärjestö/piirijärjestö. Näiden toimielinten vahvistaminen on tulevan puoluekokouskauden tärkeä tehtävä. h) Tukiryhmien toiminnan tulee olla osa virallista vaalityöorganisaatiota ja toimia sen luomissa puitteissa ja sen suorittamaa vaalityötä tukien. i) Vaalityössä on keskeistä henkilökohtainen vaikuttaminen. Kaikkien ehdokkaiden tulee olla tiiviisti mukana vaalityössä, j) Ideologista keskustelua on nykyisestään lisättävä ja tehtävä ymmärrettäväksi. I l o l a, Arja: Esitys n:o 303. Lapsi- ja nuorisotoiminnan järjestöllinen kehittäminen. 346

13 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa seuraavaa: I Tavoitteet * Varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintamme tavoitteena on tarjota mahdollisuus kasvaa sosialidemokraattisessa hengessä yhteiskunnan jäseniksi. * Esityksen tavoitteena on tehdä puoluekokouspäätös niistä järjestöllisistä toimenpiteistä, joilla puolue voi osaltaan parantaa varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen mahdollisuuksia niiden toiminnan laadullisessa ja määrällisessä kehittämisessä. * Esityksen tavoitteena on niin ikään nuorten ja opiskelijoiden asemaa parantavien toimenpiteiden nostaminen nykyistä keskeisemmälle sijalle puolueen tavoiteasettelussa. II Varhaisnuorisotoiminta Sosialidemokraattisen varhaisnuorisoliikkeen idut ovat vuosisadan alussa, jolloin naisliikkeen aloitteesta perustettiin Ihanneliitto. Lupaavasti alkanut lapsitoiminta sai kuitenkin väistyä tsaarin mahtikäskyllä. Myöskään seuraavaa yrittäjää Järjestönuoret ei ollut pitkäikäinen luvun lopulla porvarillinen hallitus lakkautti tämän nuorisoliikkeestä alkunsa saaneen järjestön. Tämän päivän sosialidemokraattisesta varhaisnuorisotyöstä vastaavat nuorisoliiton perustama Nuorten Kotkain Keskusliitto ja jo 1924 perustettu Sosialidemokraattisen Raittiusliiton Päivän Nuoret. Molemmat järjestöt jatkavat Ihanneliiton perinnettä. Nuoret Kotkat ja Päivän Nuoret suhtautuvat toimintaansa luottavaisesti. Poliittiseen toimintaan heijastuva kielteinen ilmapiiri ei ole sanottavasti vaikeuttanut perustason toimintoja. Merkittävimpänä ongelmana on uusien ohjaajien saanti mukaan toimintaan. Nykyisten ohjaajien koulutus ja motivointi on jäänyt liian vähälle. Näiden asioiden tukemiseen on luonnollisimmat mahdollisuudet Kotkien ja Päivän Nuorten lisäksi puolueyhdistysten jäsenistöllä ja puoluepiireillä. Taloudellinen niukkuus keskittyy varhaisnuorisotyössä kovimmin piiri- ja liittotasolle. Näillä tasoilla hallinto- ja toimistokuluihin kuluu liikaa resursseja toiminnan kustannuksella. Sosialidemokraattinen lapsityö ei ole tällä hetkellä kriisikautta. Jäsenten ikääntyminen on tekijä, joka puolueen varhaisnuorisoliik- 347

14 keen mielestä puoltaa huomattavaa henkisen ja aineellisen tuen lisäämistä lapsityöhön. III Nuoriso- ja opiskelijatoiminta Joulukuussa 1906 pidettiin ensimmäinen koko maata käsittävä sosialidemokraattisten nuoriso-osastojen edustajakokous, jossa perustettiin Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto. Kansalaissodan päätyttyä 1918 kääntyi enemmistö nuorisoliittolaisia SDP:n silloista johtoa vastaan ja ryhmittyi Suomen Kommunistisen Puolueen yhteyteen. SDP:n kannalla olleet perustivat uuden liiton vuonna 1921, jonka nimeksi tuli Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto. Puoluehajaannuksen vuosina käytiin taistelua myös nuorisoliikkeen sisällä. Vuonna 1959 perustettiin Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto SNK ry, joka edelleen jatkaa sosialidemokraattisen työläisnuorisoliikkeen perinteikästä toimintaa. Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto perustettiin Alunperin se oli puolueen opiskelijoiden yhteenliittymä, jonka tarkoituksena oli tehostaa opiskelijoiden osallistumista puoluetyöhön luvun alussa opiskelija-aktiviteetin noustua myös SONK alkoi järjestönä voimakkaasti toimia ylioppilaskunnissa, hiukan myöhemmin myös teknisten-, sairaanhoito- ja kauppaoppilaitosten oppilaskunnissa. Vertailtaessa pohjoismaiden sosialidemokraattista toimintaa keskenään voidaan todeta opiskelijajärjestön tarpeellisuus. Nuorisoliitot eivät ole pystyneet huolehtimaan opiskelijatoiminnasta, ja sosialidemokraattiset opiskelija-aktiivit ovat olleet pakotettuja järjestäytymään omaksi ryhmäkseen nuorisoliittoihin sekä Ruotsissa että Norjassa. Nuorisosektorilla toimivien Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton ja Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliiton toimintaa vaikeuttaa tällä hetkellä puoluepolitiikan vastainen ilmapiiri. Opiskelijain keskuudessa erilaisten sitoutumattomien ryhmien nousu on jatkunut jo vuosia. Nuoret vierastavat toimimista poliittisten puoluetunnusten alla. Toiminnan aktivoimiseksi nuoret tulee saada ymmärtämään poliittisen toiminnan mielekkyys osana yhteiskunnallista demokratiaa. Sosialidemokraattisen Puolueen tulee saada nuoriso vakuuttuneeksi siitä, että puolue ajaa myös heidän etujaan. Erityisesti tarvitaan nyt poliittista tukea ja halua kuulla nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen näkökantoja heitä koskevissa asioissa.

15 IV Toimenpide-ehdotukset 1. Puoluekokous edellyttää, että sosialidemokraatit toimivat kuntatasolla siten, että kunnallinen lapsi- ja nuorisotyö luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle niin, että koulutuspalveluja, aineistoa ja välineistöä on riittävästi näiden järjestöjen käytettävissä. 2. Puoluekokous velvoittaa puolueosastoja organisoimaan paikkakunnalla sosialidemokraattista varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa. 3. Puoluekokous kehottaa perustamaan puolueeseen, puolueen piirijärjestöihin ja kunnallisjärjestöihin puolueen ja lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla toimivien sisarjärjestöjen yhteistyöelimet. Näiden tehtävänä on ko. järjestöjen yhteistyön tehostaminen ja lapsi- ja nuorisotoiminnan kehittäminen. Puolueeseen perustettavan ryhmän tehtävänä on lisäksi SDP:n lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta. 4. Puoluekokous kehottaa puoluetoimistoa ja puolueen piirijärjestöjä nimeämään vastuuhenkilöksi toimitsijan, jonka tehtävänä on sosialidemokraattisen nuorisotoiminnan kehittäminen sekä yhteydenpito lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla toimiviin sisarjärjestöihin. 5. Jäsenten tulee tiedostaa nuoriso- ja varhaisnuorisotoiminnan merkitys puolueen toiminnalle. Puoluekokous suosittaa, että nuoret puolueen jäsenet liittyvät SNK.n jäseniksi ja opiskellessaan SONK:n jäseniksi ja että puolueen jäsenten lapset liittyvät Nuoriin Kotkiin tai Päivän Nuoriin. 6. Puoluekokous edellyttää, että puolueen ja sisarjärjestöjen yhteistä koulutustoimintaa lapsi- ja nuorisopolitiikan ja -toiminnan alueella tehostetaan. 7. Toimiminen nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen tehtävissä on nähtävä arvokkaana työnä, joka luetaan ansioksi mm. valittaessa SDP:n edustajia erilaisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin. 8. Puoluekokous velvoittaa puolueneuvostoa ja puoluetoimikuntaa seuraamaan, että lapsi- ja nuorisotoiminnalliset tavoitteet toteutuvat seuraavalla puoluekokouskaudella. Ilola, Arja Esitys n:o 304. Sosiaalisen vapaaehtoistyön asema yhteiskunnassa ja sosialidemokraattisessa järjestötyössä. Päätösesitys hyväksyttäneen. 349

16 Puoluekokous toteaa seuraavaa: Sosiaalisen vapaaehtoistyön tausta ja tehtävät Sosiaalisen vapaaehtoistyön aatteelliset juuret ovat vuosisadan alun sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä, erityisesti naisliikkeessä ja sitä lähellä olevissa sosiaalisissa järjestöissä. Koska Suomen julkinen sosiaalipolitiikka oli teollisuusasteeseemme verrattuna alikehittynyttä aina 1960-luvulle saakka, nämä järjestöt syntyivät tarpeeseen, ja niillä oli runsaasti työtehtäviä. Oli luonnollista, että työväenliikkeessä syntyi toimintaa ja järjestöjä, jotka halusivat auttaa puutteessa eläviä kanssaihmisiä ja tovereita. Tämä toiminta oli työväenliikkeen ideologian toteuttaminen käytännössä. Tällä vapaaehtoistyöllä on pystytty vaikuttamaan julkisten palvelujen kehittymiseen, mutta se on myös eri tavoin täydentänyt julkisia palveluita. Poliittinen työväenliike, ammattiyhdistysliike, osuustoimintaliike ja sivistystoiminta kaikkine haarautumineen ovat syntyneet työväestön tarpeesta keskinäiseen apuun. Sosiaalisten järjestöjen perinteinen toiminta-ajatus on ollut ihmisten voimavarojen kasvattaminen yhteistoiminnan avulla. Vapaaehtoistyön historia on eräällä tavalla maamme sosiaalipolitiikan kehittymisen historiaa. Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminta ei ole käsitteenä vakiintunut. Vapaaehtoista työtä tai toimintaa tapahtuu paljon esimerkiksi poliittisessa ja ammatillisessa työväenliikkeessä. Sosiaalisella vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan yksityisten kansalaisten omaehtoista lähimmäisen auttamista tai järjestöjen ja muiden yhteisöjen toimesta tapahtuvaa palkatonta auttamista. Sosiaalisessa vapaaehtoistoiminnassa voidaan erottaa kaksi tavoitetasoa. Työväenliikkeen vapaaehtoistoiminta on pitänyt tavoitteena yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamista samalla kun on käytännössä toteutettu solidaarisuutta. Toisaalta on vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää lähimmäisen auttamiseen. Järjestäytynyt vapaaehtoistyö tukee nykyisin suunnitellusti yhteiskunnan kehittämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tänä päivänä vapaaehtoistyö on monipuolista ja laajenevaa. Se suuntautuu vanhusten, vammaisten, sairaiden, nuorten ja lasten tukemiseen avohuollossa ja laitoksissa. On myös vapaaehtoistyötä, jonka merkityksellisin taso on elämänkokemusten jakamisessa ja kanssaihmisten tukemisessa.

17 Miksi vapaaehtoistyötä tarvitaan? Varsin lyhyessä ajassa olemme läpikäyneet voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen maatalousvaltaisesta teollistuneeksi tietoyhteiskunnaksi. Yhteiskuntaamme on tämän taloudellisen ja sosiaalisen murroksen aikana rakennettu voittopuolisesti työssäkäyvän, hyvin toimeentulevan vahvan ihmisen ehdoilla. Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena on tapahtunut laajamittainen kaupungistuminen. Tuotantotoiminta ja yhteiskunnan toiminnot ovat keskittyneet ja koetaan etääntyneiksi. Työn sisältö on muuttunut. Informaatio on moninkertaistunut. Vanhat perinteet ovat osittain kehityksen seurauksena murtuneet. Muutosliikkeen vaikutuksesta entisenlaiset yhteisöt ovat hajonneet ja uusia muotoja haetaan. Työväenliike on toimintansa aikana onnistuneesti rakentanut oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja kestävämpää sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan ja terveysturvan kehitys on ollut voimakasta. Terveysturvan ja sosiaaliturvan suhteen tekemämme ratkaisut ovat puitteiltaan olleet oikeansuuntaisia sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Sosiaaliturvan kehittämismahdollisuudet ovat jatkossa kuitenkin rajalliset, jolloin tulevat ratkaisut on kohdistettava entistä oikeudenmukaisemmin. Rajallisuus palvelujen kehittämisessä näkyy yhä selvemmin siinä, että kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia aineellisesti ja henkisesti turvattuun toimeentuloon, työhön, asumiseen, koulutukseen ja virkistykseen ei ole vielä kyetty takaamaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, siis iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja lasten tarvitsemat palvelut tulee joka tapauksessa turvata silloinkin, kun eletään hidastuvan taloudellisen kasvun aikaa. Virallisessa sosiaalipolitiikassa pyritään yhä enemmän vaikuttamaan rakenteellisiin kokonaisvaltaisin toimenpitein tavoitteena sosiaaliriskien vähentäminen ennalta. Tästä huolimatta ei varsin radikaaleinkaan keinoin kyetä ratkaisemaan kaikkia erityisongelmia, joista monet ovat ihmisestä itsestään lähteviä tai luonteeltaan paikallisia. Järjestöillä on mahdollisuus tarttua näihin ongelmiin ja ratkaista ne yksilöllisesti käytännön arkitilanteisiin sopivalla tavalla. Vapaaehtoisen järjestötoiminnan etuna on ihmisten jokapäiväisen elämän sekä paikallisten ja alueellisten ongelmien hyvä tuntemus. Samalla kun järjestöt ottavat toiminnassaan huomioon yleiset sosiaalipolitiikan kehitystavoitteet ne voivat toiminnassaan otta huomioon alueellisia erityispiirteitä, paikallisia kehittämistarpeita ja avun tarpeessa olevan ihmisen. 351

18 Sosialidemokraattisen toiminnan lähtökohdat Lähimmäisen auttamisen yhteishengen virittäminen ja keskinäinen vastuu ovat työväenliikkeen solidaarisuuden pohjalta nousevia arvoja. Mitä enemmän ihmiset itse osallistuvat yhteiskunnan asioiden hoitoon, sitä kansanvaltaisempi ja avoimempi yhteiskunta on. Sosialidemokraattisten järjestöjen luonteeseen kuuluu keskinäiseen auttamiseen tähtäävä avoin vapaaehtoinen toiminta, vapaaehtoistyö ei voi korvata ammattityötä. Sen tulee tukea ammattihenkilön suorittamaa työtä ja antaa virikkeitä julkisten palvelujen kehittämisessä. Hyvä vapaaehtoistyöntekijä on tavallinen ihminen, joka pärjää oman elämänkatsomuksensa perusteella ja on usein saanut lyhyen perehdyttämiskoulutuksen tehtäväänsä. Voidaan pohtia myös sitä, milloin vapaaehtoistyö on yhteiskuntakehitystä edistävää ja milloin sitä jarruttavaa. Jos taloudelliseen niukkuuteen ja vapaaehtoistyöhön vedoten luovutaan yhteiskunnan palvelujen kehittämisestä, vapaaehtoistyö voi olla yhteiskunnan kehitystä jarruttavaa. Jos niukkuuden nimissä pyritään lisäämään mm. naisten palkatonta vapaaehtoistyötä, syvennetään yhteiskunnassa jo vallitsevaa epäsolidaarisuutta ja eriarvoisuutta, vapaaehtoistyöstä ei kuitenkaan ole viime aikoina keskusteltu kovin paljon sosialidemokraattisissa järjestöissä. Siksi on paikallaan aktivoida siihen liittyvää aatteellista ja käytännönläheistä keskustelua eri järjestötasoilla. Puolueen uusiutuvan periaateohjelman tulee sisältää vapaaehtoistyömme aatteelliset lähtökohdat. Ne mahdollistavat monipuolisen yhteiskuntakehityksen erittelyn myös vapaaehtoistyön kannalta. Auttamisen tarpeisiin perustuvan toimintakeskustelun rinnalla tulee pohtia myös yksityisten ja julkisten palvelujen yhteensovittamisen ongelmaa ja niiden tasa-arvovaikutusta. Pohtimatta paljolti vielä myös on, millä tavoin kehittyvä teknologia vaikuttaa ihmisen aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja millaisia haasteita meneillään olevat muutokset tulevaisuudessa antavat vapaaehtoistyölle. Sosiaalinen vapaaehtoistyö on aina sisäistettyä, aitoon auttamishaluun liittyvää toimintaa, ihmisten keskinäistä solidaarisuutta käytännön arkielämän tasolla. Valtakunnallisten järjestöjen rinnalla korostuu siksi paikallisorganisaatioiden ja pienyhteisöissä toimivien vapaaehtoistyön tekijöiden merkitys. Näiden työmotivaatiota tulee parantaa ja työedellytyksiä kehittää niin, että apua voidaan antaa aina autettavien omilla ehdoilla. Taloudellisen tuen rinnalla erityisesti toiminnallinen tuki tulee keskeiseksi käytännön järjestötyössä. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä tapahtuvan vapaaehtoistyön kehittämiseksi puoluekokous edellyttää että sosialidemo- 352

19 kraattiset järjestöt seuraavat omalla paikkakunnallaan sosiaalisen vapaaehtoistyön ja sen edellytysten kehittymistä ja vaikuttavat myös oman järjestönsä piirissä tämän työn kehittämiseen. Asiaan tulee paneutua myös valtakunnallisesti sosialidemokraattiseen järjestötoimintaan sopivin, kokeilevin ja ihmisten arkipäivää lähellä olevin työmuodoin. Ilola, Arja: Aloite n:o 305. Vapaaehtoistoimintaa kehittämään. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa hyväksymäänsä puoluetoimikunnan esitykseen vapaaehtoistyön kehittämisestä sosialidemokraattisessa liikkeessä. 11 o I a, Arj: Aloite n:o 306. Kuluttajajaostojen perustaminen piiritoimikuntien yhteyteen. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous pitää kuluttajakysymyksiin liittyvää toimintaa puolueväen piirissä erittäin tarpeellisena. Piirijärjestöissä jo nyt toimivat pysyväisluontoiset jaostot kuormittavat kuitenkin tällä hetkellä piirien vähäistä työvoimaa niin runsaasti, ettei puoluekokous näe mahdolliseksi suositella kuluttajajaostoja pysyviksi jaostoiksi kaikkiin piireihin. Sen sijaan se katsoo, että piirit voisivat perustaa ko. jaostoja oman harkintansa mukaan esimerkiksi määräaikaisina ja työryhmän luontoisina alan asiantuntijaeliminä. Ilola, Arja: Aloite n:o 307. Osa-aikaviljelijäin liiton perustaminen. Päätösesitys hyväksyttäneen

20 Puoluekokous toteaa, että Porin XXXII puoluekokous päätti Vaasan läänin Sos.-dem. Piirin aloitteesta, että "puolueen aloitteesta pyritään käynnistämään selvitystyö osa-aikaviljelijöiden edunvalvonnan käynnistämisestä". Puolueen maaseutupoliittinen työryhmä on osaltaan käynnistänyt päätöksessä mainitun selvitystyön. Puoluekokous päättää, että päätös liiton mahdollisesta perustamisesta ja toiminnan laajuudesta tehtäisiin esim. selvitystyön tulosten pohjalta. Ilola, Arja: Aloite n:o 308. Pienyrittäjäneuvottelukunnan perustaminen. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoletoimikunnan lausuntoon. Puheenjohtaja: Tästä on pyytänyt puheenvuoron Reino Ojala Pohjois-Häme ja valmistautuu myöskin Esa Lehtinen Kymi. Ojala, Reino (Pohjois-Hämeen piiri): Hyvät toverit! Pohjois-Hämeen ryhmä esittää päätökseksi tähän kohtaan: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan." Puheenjohtaja: Tämän jälkeen Esa Lehtinen Kymi. Lehtinen, Esa: (Kymen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Kannatan tehtyä muutosesitystä. Me olemme valmiita perustamaan kaikenlaisia toimikuntia ja muita neuvottelukuntia, mutta yrittäjien neuvottelukuntia ja muita apuelimiä ei olla valmiit perustamaan, toivoisin että nyt tulisi muutos tähän tilanteeseen. P u h e e n j o h t a j a: Vieläkö oli pyydettyjä puheenvuoroja tähän kohtaan? Ei ole. Haluaako valiokunnan puheenjohtaja kommentoida. Toisiko Ojala tuon muutosesityksensä kirjallisesti tänne. Esitän, että suoritamme koeäänestyksen Ojalan esityksestä. Täältä puheenjohtajakorokkeelta on valojen vuoksi teknisiä vaikeuksia nähdä saliin riittävän hyvin ja tämän vuoksi pyydänkin, että ääntenlaskijat seuraavat myöskin tilannetta. Ojalan esitys kuuluu seuraavasti: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittelevän ja valmistelevan toimikunnan." Tätä Ojalan esitystä on Esa Lehtinen Kymestä kannattanut. Pyydän ensin niitä, jotka ovat valiokunnan esityksen kannalla nostamaan edustajakorttinsa. Olkaa hyvät. Edustajakortit nostettiin. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Tämän jälkeen pyydän sitten niitä, jotka ovat tämän Reino Ojalan esityksen kannalla, jota Esa Lehtinen kannatti, nostamaan edustajakorttinsa. Edustajakortit nostettiin. 354

21 Puheenjohtaja: Näyttää siltä, että tämä Reino Ojalan esitys saa täällä salissa enemmistön. Voidaanko katsoa, että tämä koeäänestyksen tulos tyydyttää? (Runsaita suosionosoituksia). Todetaan, että aloite 308 päätökseksi tulee: "Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan avukseen pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan." Näin täydennettynä päätösehdotus hyväksyttäneen. Puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan asettavan pienyrittäjäpolitiikkaa selvittävän ja valmistelevan toimikunnan. Ilola, Arja: Aloitteet n:o 309 ja 310 Päätoiminen sihteeri Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle sekä aloite n:o 311 Kristillisten Sosialidemokraattien tukeminen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että vastaavanlaisten aloitteiden pohjalta SDP:n XXX puoluekokous vuonna 1975 velvoitti puoluetoimikunnan tutkimaan mahdollisuudet palkata päätoiminen liittosihteeri Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle. Asiaa käsiteltyään puoluetoimikunta totesi, että puolueella ei ole tähän taloudellisia mahdollisuuksia ja viittasi myös voimassa olevaan henkilöstösuunnitelmaan. Tilanne ei ole edellä mainittujen perusteiden osalta oleellisesti muuttunut. Puolue on tosin pystynyt jossakin määrin lisäämään Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle antamaansa tukea, joka on mm. liiton lehden painokustannuksista vastaaminen sekä osallistuminen eräisiin palkka- ja matkakustannuksiin. Puolueen henkilöstörakenne ja henkilöstösuunnitelma eivät mahdollista henkilökunnan määrän lisäämistä. Näin ollen käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat on kohdettava mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan. Puoluetoimikunnan tulee pikaisesti selvittää ne konkreettiset toimenpiteet: joilla Kristillisten Sosialidemokraattien Liiton toimintaa voidaan edistää puolueen yleisen järjestötoiminnan avulla. I l o l a, Arja: Aloite n:o 312. Kirkolliskokouksen edustajien valintatapa muutettava. 355

22 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että aloitteessa kiinnitetään huomiota hyvin oleelliseen asiaan. Tosin kirkolliskokousedustajien valintatapa on muuttumassa, mutta tämä kehitys ei kuitenkaan vielä ole riittävä. Aloitteessa esitetty ongelma tulee saattaa seurakunnallisissa luottamustehtävissä toimivien sosialidemokraattien tietoon. Lisäksi tulee korostaa puolueen jäsenten ja kannattajien aktiivista osallistumista seurakuntavaaleihin. Ilola, Arja: Aloite n:o 313. Kirkkojen tiloja järjestöjen käyttöön. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että seurakunnat eivät ole yleensäkään luovuttaneet tilojaan ulkopuolisten järjestöjen käyttöön. Tämä on valitettavaa, sillä kysymyksessähän ovat julkiset tilat. Seurakunnilla ja niiden kirkkoherroilla on oikeus päättää seurakuntien omistamien tilojen käytöstä. Korkeammat kirkolliset elimet eivät voi antaa sitovia määräyksiä. Seurakuntien luottamustehtävissä olevien sosialidemokraattien tulee toimia aloitteessa esitetyn asian puolesta. Ilola, Arja: Aloite n:o 314. Nuorisotilojen rakentamiseen varattavan valtionavun korottaminen. Päätösesitys hyväksyttäneen. 356 Puoluekokous toteaa, että se on päätöksessään lapsi- ja nuorisotoiminnan järjestöllisestä kehittämisestä edellyttänyt, että sosialidemokraatit toimisivat kuntatasolla siten, että kunnallinen lapsi- ja nuorisotyö luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle niin, että koulu-

23 tuspalveluja, toimintatiloja, taloudellisia mahdollisuuksia, aineistoa ja välineistöä on riittävästi järjestöjen käytettävissä. Kunnallisten nuorisotilojen rakentaminen on varsin usein riippuvainen valtionosuuden saamisesta. Jotta puoluekokouksen päätöksessä ilmaistut tavoitteet voisivat toteutua, edellyttää se mm. nuorisotilojen rakentamiseen varatun valtionosuuden lisäämistä valtion budjetissa. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ilola, Arja: Aloite n:o 315. Vuoden 1986 julistaminen SDP:n nuorisovuodeksi. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää julistaa vuoden 1986 SDP:n nuorisovuodeksi ja kehottaa puolueen eri järjestötasoja toimimaan nuorisovuoden onnistumisen turvaamiseksi. Ilola, Arja: Aloite n:o 316. Kursseille lapsi- ja nuorisotoimintaa. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että lapsi- ja nuorisopuolen näkökulman sisällyttäminen läpäisyperiaatteella puolueen koulutustoimintaan on tarkoituksenmukaista nimenomaan pitempikestoisessa internaattikoulutuksessa. Koko perheen osallistumista puolueen koulutustapahtumiin ovat vaikeuttaneet lähinnä taloudelliset tekijät. Pienimuotoisesti tätä toimintaa on kuitenkin viime vuosina harjoitettu. Samalla on tehty selvä ero lomanvieton ja koulutuksen välille. Lisäksi on todettava, että halvoille perhekursseille ei ole tarjonnasta huolimatta löytynyt kysyntää. Aloitteessa mainitun perhe-elämän ja järjestötehtävien välisen ristiriidan hälventämisen tulee alkaa puolueosastojen toimintatapojen kehittämisestä. Ilola, Arja: Aloite n:o 317. Tasa-arvoon puolueen valinnoissa. 357

24 Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää viitata päätökseensä tasa-arvopoliittiseksi kannanotoksi. Ilola, Arja. Aloite n:o 318. Tavoitteesta tasa-arvoon. valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous päättää yhtyä aloitteeseen aloitteen niiden osien osalta, jotka koskevat naisten asemaa puolueessa. Muilta osin puoluekokous viittaa päätökseensä tasa-arvopoliittiseksi kannanotoksi. Ilola, Arja: Aloite 319. Suggestopedinen koulutus. Päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että suggestopedisten menetelmien tarkoituksenahan on edesauttaa oppimista alitajunnan energiaa vapauttamalla. Tämän tyyppiset menetelmät ovat tuttuja myös koulutyössä, mutta kuitenkin varsin vähän käytettyjä. Puolueen koulutusohjelmista päättävien tulee seurata alalla tapahtuvaa kehitystä ja selvittää menetelmän sovellutusmahdollisuudet. Ilola, Arja. Aloite 320. Videokasetteja opintokerhoihin. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon kuudennelta riviltä alkaen oleva osa poistetaan ja sen tilalle esitetään: "Myös SDP:n tarpeita palveleva av-materiaalin tuotanto tulee pyrkiä organisoimaan niin, että koko työväenliikkeen voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttöön." Puheenjohtaja: Olemme kuulleet tämän valiokunnan muutosesityksen. Keskustelu alkaa. 358

25 Valiokunnan muutosesitys hyväksyttäneen. Puoluekokous toteaa, että Työväen Sivistysliitto on viimeisen 2 3 vuoden aikana hankkinut tarvittavaa kalustoa ja ammattitaitoa audiovisuaalisen tuotannon aloittamiseksi. SDP on tukenut tätä hanketta. Sosialidemokraattisen Puolueen aloitteesta on myös kartoitettu koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen av-tarpeet. Myös SDP:n tarpeita palveleva av-materiaalin tuotanto tulee pyrkiä organisoimaan niin, että koko työväenliikkeen voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttöön. I l o l a, Arja: Aloite n:o 321. Puolueen toimenpiteitä terveiden elintapojen esittämiseksi. Valiokunta esittää, että puoluekokous päättäisi seuraavin muutoksin yhtyä puoluetoimikunnan lausuntoon: Lausunnon ensimmäinen kappale muutetaan kuuluvaksi: "Puolueen toimenpitein pyritään turvaamaan SDR:lle sosiaali- ja terveysministeriön raittiusmäarärahoista SDP:n parlamentaarista edustavuutta vastaavat määrärahat." Puheenjohtaja: Keskustelu tästä muutosesityksestä alkaa. Muutosesitys hyväksyttäneen. Ilmoitusasioita Puoluekokous päättää, että puolueen toimenpitein pyritään turvaamaan SDR:lle sosiaali- ja terveysministeriön raittiusmäarärahoista SDP:n parlamentaarista edustavuutta vastaavat määrärahat. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn toimintaohjelman laatimista koskevaan esitykseen. Puheenjohtaja: Tähän väliin tieto energia- ja elinkeinopoliittiselle valiokunnalle. Puheenjohtajan ilmoituksen mukaan valiokunta kokoontuu kello Keskustelu jatkuu Ilola, Arja: Esitys n:o 322. Eduskuntavaaleissa tapahtuva tukiryhmätoiminta. Päätösesitys hyväksyttäneen. 359

26 Puoluekokous toteaa, että vaalityössä esiintyvien ehdokkaiden tukiryhmien toimintaa on pyritty opastamaan sekä puoluetoimiston julkaisemien vaalityöoppaiden että koulutustyön avulla. Edelleenkin esiintyy niiden toiminnassa puutteita ja vaalityön kokonaisuutta häiritseviä piirteitä. Puoluekokous ei pidä varsinaisten sääntöjen kirjoittamista tukiryhmille tarpeellisena. Sen sijaan tukityöryhmätoiminnassa noudatettavat keskeiset periaatteet voidaan laatia puoluetoimikunnan suosituksen muotoon. Ilola, Arja: Aloite n:o 323. Henkilömainontaa vaaleissa rajoitettava. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous viittaa päätökseensä puolueen vaalityöstä. Ilola, Arja: Aloite n:o 324. Kansanedustajat piirikokouksiin. Valiokunnan päätösesitys hyväksyttäneen. Puoluekokouksen käsityksen mukaan kansanedustajamme yleensä osallistuvat oman piirijärjestönsä kokouksiin. Esteen osallistumiseen saattavat muodostaa esim. eduskuntatyöstä aiheutuvat matkat. Yhtyessään esitykseen puoluekokous pitää tarpeellisena, että kansanedustajat pitävät muutenkin kuin piirikokousten välityksellä tiivistä yhteyttä puolueväkeen ja äänestäjäkuntaan. I l o l a, Arja: Aloite n:o 325. Puoluetoimikunnan, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän tiedotustoiminnan tehostaminen. 360 Valiokunnan esitys hyväksyttäneen. Puoluekokous hyväksyy esityksen tavoitteena aloitteessa ilmaistujen ajatusten toteuttaminen.

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

UUDEN JÄSENEN KIRJANEN. Opas uusille jäsenille. Suomen. Sosialidemokraattinen Puolue

UUDEN JÄSENEN KIRJANEN. Opas uusille jäsenille. Suomen. Sosialidemokraattinen Puolue Suomen UUDEN JÄSENEN KIRJANEN Sosialidemokraattinen Puolue Opas uusille jäsenille 1 UUDEN JÄSENEN KIRJANEN Opas uusille jäsenille Julkaisija Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp. Saariniemenkatu 6 00530

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 1 Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45.

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2015 PERJANTAI 01 Kokouksen avaus Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. 02 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Piirin säännöt SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Järjestö Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Liiton toimisto SONKin toimisto koostuu puheenjohtajasta ja pääsihteeristä. Puheenjohtajalle maksetaan luottamustoimesta palkkio,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot