EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA Eurooppalaisten ääni kuuluviin Oikeusasiat

2 Sisällysluettelo 02 EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA 04 EU:N KANSALAISUUTTA KOSKEVA JULKINEN KUULEMINEN 05 Osallistujat 07 Vapaa liikkuvuus EU:ssa 11 Kansalaiset yksilöinä 15 Kansalaiset kuluttajina 19 Kansalaiset opiskelijoina ja työntekijöinä 29 Kansalaiset ja demokratia 33 EU:n laajuisia oikeuksia koskeva tieto ja tuki 35 EU kansalaisuus ja EU:n tulevaisuus 42 KANSALAISKUULEMISET 42 Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta 43 Ensivaikutelmat Euroopan komissio Oikeusasioiden pääosasto ISBN doi: /91451 Euroopan unioni, 2013 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium

3 Kansalaisten kuuleminen EU-kansalaisuus on tuonut mukanaan paljon etuja 20 vuodessa, mutta nyt on tullut aika tarkistaa tilanne ja pohtia tulevaisuutta. Kansalaiset odottavat Euroopalta konkreettisia tuloksia ja haluavat sanoa painavan sanansa Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Siksi omistamme kokonaisen vuoden heille, jotka ovat Eurooppa hankkeen keskiössä kansalaisille. Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 tarjoaa mahdollisuuden kuulla ja oppia kansalaisilta, miten voimme yhdessä rakentaa Euroopan unionia tulevaisuudessa. Euroopan komissio on jo aloittanut: Vuonna 2012 kehotimme kansalaisia kaikkialla Euroopassa jakamaan kanssamme kokemuksiaan heidän oikeuksistaan EU:ssa sekä heidän odotuksiaan tulevaisuudelta. Tähän komission kaikkien aikojen laajimpaan julkiseen kuulemiseen osallistui lähes ihmistä ja järjestöä. 1 Se oli kuitenkin vasta alkua: Komissio on käynnistänyt myös yleisesti kaikille kansalaisille tarkoitettujen kansalaistapaamisten sarjan kaikkialla Euroopan unionissa ei vain pääkaupungeissa, vaan myös monissa keskisuurissa kaupungeissa. Kussakin tapahtumassa sadat kansalaiset kertovat sekä meille komission jäsenille että parlamentin jäsenille ja valtion- ja aluehallinnon edustajille odotuksiaan tulevaisuudelta. Minulla on ilo esitellä kuulemisen tärkeimmät tulokset ja kansalaistapaamisista saadut ensivaikutelmat. Komissio perehtyy selvityksiin valmistellessaan katsausta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 ja EU:n tulevaa rakennetta. Osallistu keskusteluun! Viviane Reding Euroopan komission varapuheenjohtaja Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaava komission jäsen

4 EU:N KANSALAISTEN TOIMINTASUUNNITELMA 2 Ihmiset kaikkialla Euroopan unionissa haluavat kertoa mielipiteensä EU:n kansalaisuudesta ja koko EU:n tulevaisuudesta. He saivat siihen mahdollisuuden kahden toisiinsa tiiviisti liittyvän aloitteen ansiosta. Tässä lehtisessä esitetään lyhyesti seuraavat seikat: se, mitä ihmiset kertoivat Euroopan komissiolle EU:n kansalaisuutta koskevassa julkisessa verkkokuulemisessa, joka järjestettiin 9. toukokuuta ja 27. syyskuuta 2012 välisenä aikana kansalaiskuulemiset, jotka komissio käynnisti vuonna 2012 keskustellakseen kansalaisten kanssa paikallisesti heidän asuinalueillaan, jotta kansalaiset saisivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja EU:ta koskevia parannusehdotuksiaan. Jos sinulla on jonkin EU maan kansalaisuus, olet EU:n kansalainen. EU:n perustamissopimuksiin 20 vuotta sitten sisällytetyn EU:n kansalaisuuden nojalla sinulla on seuraavat unionin lainsäädäntöön perustuvat erityisoikeudet: oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella oikeus olla joutumatta syrjityksi kansalaisuuden perusteella oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä EU-maassa, jossa asut oikeus saada suojelua minkä tahansa EU valtion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin näiden maiden omilla kansalaisilla, jos maallasi ei ole siellä omaa edustustoa oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja ottaa yhteyttä EU:n toimielimiin oikeus tehdä ja allekirjoittaa yhdessä muiden EU kansalaisten kanssa kansalaisaloite, jolla pyydetään uutta EU-säädöstä.

5 Voit ottaa nämä oikeudet käyttöön arkielämässäsi. Euroopan komissio työskentelee helpottaakseen kansalaisten elämää. Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi. EU:lla on merkittävä tilaisuus tehdä kansalaisista toimintaohjelmansa ydin. Toukokuussa 2013 julkaistaan katsaus EU:n kansalaisuuteen, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon tässä lehtisessä tiivistetysti esitetty kansalaisilta saatu palaute ja esitellään uusia aloitteita EU:n kansalaisuuden edistämisestä ja niiden esteiden poistamisesta, joita kansalaiset edelleen kohtaavat käyttäessään oikeuksiaan EU:ssa. Julkisessa verkkokuulemisessa kansalaiset totesivat pitävänsä EU:n laajuisia oikeuksiaan etenkin vapaata liikkuvuutta ja poliittisia oikeuksia erittäin tärkeinä. He toivoivat, että luotaisiin todellinen eurooppalainen alue, jossa he voivat elää, työskennellä, liikkua, opiskella ja tehdä hankintoja ilman turhaa byrokratiaa ja syrjimättömästi. He kuitenkin myös korostivat, että tehtävää on vielä paljon. Ongelmia ilmenee varsinkin EU:n laajuisten oikeuksien toteutumisessa paikallistasolla. Kansalaiset esittivät myös ratkaisuehdotuksia kyseisiin ongelmiin, ja tässä lehtisessä on mainittu joitakin pääkohtia niistä. Lisätietoa kaikista näistä aiheista on kuulemista koskevassa raportissa, joka on saatavana kokonaisuudessaan seuraavasta osoitteesta: 3 Kansalaiskuulemisten merkittävimmät tulokset on esitetty tämän lehtisen toisessa osassa. Kansalaiskuulemiset jatkuvat läpi koko Euroopan kansalaisten teemavuoden, joka edeltää vuonna 2014 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Nämä tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden kuunnella ja saada tietoa siitä, miten voimme yhdessä rakentaa Euroopan unionia tulevaisuudessa.

6 EU:N KANSALAISUUTTA KOSKEVA JULKINEN KUULEMINEN 4 Vastaajien jakautuminen kansallisuuksittain Asteikko 0 % 18 %

7 Osallistujat Eurooppalaiset haluavat kertoa mielipiteensä EU:n kansalaisuudesta. Peräti henkilöä vastasi verkkokyselyyn. Vastaajista 98 prosenttia oli yksityishenkilöitä. Loput 2 prosenttia vastasi järjestöjen ja yhdistysten puolesta. Komissio sai 115 vastausta myös tähän tarkoitukseen varatun sähköpostitilin kautta. Kolmasosa niistä saatiin EU:n kansalaisuuden alalla toimivilta järjestöiltä. Kyselyyn vastanneiden yksityishenkilöiden valtaenemmistö oli EU:ssa asuvia EU:n kansalaisia (94 prosenttia) ja edusti laajasti EU:n eri kansallisuuksia. Suurin ryhmä olivat puolalaiset (18 prosenttia), sen jälkeen tulivat ranskalaiset, italialaiset ja saksalaiset (kukin 8 prosenttia). Vastaajien asuinmaiden osalta malli on hyvin samanlainen: yleisin asuinmaa oli Puola (15 prosenttia) ja seuraavaksi yleisimmät Ranska ja Saksa (kumpikin 8 prosenttia). Nuoret vastasivat kyselyyn innokkaasti. Noin 34 prosenttia vastaajista oli vuotiaita, ja vuotiaiden ikäryhmän osuus oli lähes yhtä suuri eli 33 prosenttia. Vastaajista 61 prosenttia oli miehiä, 35 prosenttia naisia ja 4 prosenttia ei ilmoittanut sukupuoltaan. 5 Kaiken kaikkiaan 301 järjestöä vastasi kyselyyn. Jotkin niistä edustavat erityisryhmiä, kuten työntekijöitä, opiskelijoita, nuorisoa tai vammaisia. Toiset taas esittivät koosteen paikallisten tai kansallisten jäsenjärjestöjensä huolenaiheista ja ajatuksista. Kuuleminen herätti kiinnostusta myös EU:n ulkopuolella elävien EU:n kansalaisten (149 vastausta) ja joko EU:ssa tai EU:n ulkopuolella elävien muiden kuin EU:n kansalaisten (154 vastausta) keskuudessa. EU:ssa eläviltä muiden kuin EU maiden kansalaisilta saatiin 93 vastausta, joista useimmat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Belgiasta ja Espanjasta, ja EU:n ulkopuolella eläviltä puolestaan 61 vastausta.

8 Oletko koskaan käyttänyt oikeuttasi liikkua vapaasti EU:n alueella? Kyllä Yhteensä 87 % 13 % Ei Alle 18-vuotiaat 78 % 22 % vuotiaat 91 % 9 % Ikä vuotiaat 90 % 10 % vuotiaat 83 % 17 % Yli 65-vuotiaat 80 % 20 % 6 Oletko koskaan asunut jossain muussa kuin siinä EU-maassa, jonka kansalainen olet? Kyllä Ei Ei vastausta Yhteensä 48 % 49 % 3 % Sukupuoli Miehet 44 % 54 % 2 % Naiset 55 % 43 % 2 % Alle 18-vuotiaat 15 % 82 % 3 % vuotiaat 54 % 44 % 2 % Ikä vuotiaat 51 % 48 % 1 % vuotiaat 38 % 59 % 3 % Yli 65-vuotiaat 48 % 50 % 2 %

9 Vapaa liikkuvuus EU:ssa Lähes yhdeksän kymmenesosaa vastaajista (87 prosenttia) on käyttänyt oikeuttaan liikkua vapaasti EU:n alueella. Puolet heistä tekee näitä matkoja useammin kuin kerran vuodessa; 3 prosenttia liikkuu EU maiden välillä viikoittain ja 1 prosentti päivittäin. Tärkeimmät syyt EU:n alueella liikkumiseen ovat matkailu (87 prosenttia) ja/tai työ (45 prosenttia, työmatkaliikenne mukaan luettuna). Myös kuluttajat (39 prosenttia), opiskelijat (33 prosenttia), potilaat (4 prosenttia) ja eläkeläiset (3 prosenttia) käyttävät tätä oikeutta. Perhevierailut, sukulaisuussuhteet ja asepalvelus ovat muita EU:ssa matkustamiseen ilmoitettuja syitä. Nuoret käyttävät todennäköisimmin oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja useimmiten syynä on vapaaehtoistyö, työnteko, opiskelu tai työharjoittelu. Ulkomailla opiskelu oli yleisempää naisten (61 prosenttia) kuin miesten (44 prosenttia) keskuudessa. Ikääntyneet matkustavat pääasiassa perheeseen tai omaisuuteen liittyvistä syistä. Kaikki EU:n kansallisuudet käyttävät oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, toiset kuitenkin muita enemmän. Kyselyyn osallistuneista eniten EU:n alueella matkustivat belgialaiset, tanskalaiset ja ranskalaiset. Sitä vastoin 32 prosenttia itävaltalaisista ja tšekkiläisistä vastaajista ei ollut koskaan käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa. 7 Muutin taloudellisista syistä, mutta kyse oli myös aidosta halusta saada kokemuksia muista maista ja eurooppalaisista ihanteista. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Uudet ihmiset, joilla on kenties erilaisia mahdollisuuksia ja ajatuksia siitä, miten parantaa elinolosuhteita. Slovakian kansalainen

10 Lähes puolet vastaajista (48 prosenttia) elää tai on elänyt EU:ssa kotimaansa ulkopuolella. Naisista näin oli tehnyt yli puolet (55 prosenttia). Useimmat toisessa EU-maassa asuneista olivat asuneet siellä alle vuoden (39 prosenttia) ja kolmannes oli asunut siellä yli vuoden (33 prosenttia). Pienempi osuus oli asunut kotimaansa ulkopuolella yli viisi vuotta (17 prosenttia) tai yli kymmenen vuotta (14 prosenttia). Nuoremmat vastaajat olivat todennäköisemmin eläneet toisessa EU-maassa. Kolmasosa kaikista vastaajista (32 prosenttia) oli elänyt useammin kuin kerran muussa kuin siinä maassa, jonka kansalaisia he ovat. Kysymykseen siitä, miten monta kertaa kyselyyn osallistuneet ovat eläneet kotimaansa ulkopuolella, vastattiin EU:n alueella yhdenmukaisesti. Ranskalaiset (39 prosenttia), latvialaiset (34 prosenttia) ja slovakialaiset (32 prosenttia) vastasivat kuitenkin muita enemmän eläneensä toisessa EU-maassa useammin kuin kerran. 8 Vaikka vapaa liikkuvuus on suuri helpotus EU:n kansalaisille, esteitä on edelleen: lähes viidesosa kaikista kyselyyn vastanneista kertoi kohdanneensa ongelmia muuttaessaan toiseen EU maahan tai eläessään siellä. Näitä ongelmia kohtasivat erityisesti toisissa maissa asuvat (27 prosenttia). Suurimpina ongelmina pidettiin seuraavia: hallintomenettelyt olivat pitkäkestoiset tai epäselvät (62 prosenttia) paikallishallinnon työntekijät eivät tienneet EU:n laajuisista oikeuksista (47 prosenttia) kansalaiset itse eivät itse tienneet riittävästi oikeuksistaan EU:ssa (19 prosenttia) Joissakin kunnissa lopullisen asiakirjan saaminen on hyvin pitkällinen prosessi. Koko prosessi on liian pitkä, ja sitä pitäisi lyhentää etenkin EU:n kansalaisten osalta. Italian kansalainen Valitukset koskivat erityisesti monimutkaisia byrokraattisia menettelyjä, kuten kalliita käännösvaatimuksia. Erityisiä vaikeuksia aiheuttivat toisessa EU-maassa asuvan henkilön siviilisäätyä koskevat menettelyt (avioliitto, avioero, oleskeluilmoituksen tekeminen, lapsen syntymä tai nimet). Ihmisiltä vaadittiin toisinaan asiakirjoja, joita heidän alkuperämaassaan ei anneta. Myös tutkintotodistusten tunnustaminen voi

11 olla ongelmallista. Usein ongelmia aiheuttavat myös kaksinkertainen verotus, EU:n kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden erilainen kohtelu asunnon saannissa sekä EU:ssa opiskelevien paikallisten ja muualta tulleiden opiskelijoiden erilaiset mahdollisuudet saada rahoitusta ja apurahoja. EU maasta toiseen liikkuvista vain pieni vähemmistö (12 prosenttia) ilmoitti tulleensa syrjityksi kansallisuuden perusteella. Tämä sopii yhteen sen kanssa, mitä kyselyyn vastanneet ajattelevat kotimaahansa tulevista muista EU:n kansalaisista. Useimmat suhtautuivat tähän myönteisesti. He yhdistivät liikkumisvapauden kulttuurien monimuotoisuuteen (70 prosenttia), erilaiseen näkökulmaan (56 prosenttia), EU identiteetin muodostumiseen (55 prosenttia), keskinäiseen ymmärtämykseen (54 prosenttia) ja talouskasvuun (44 prosenttia). Joidenkin mielestä EU:n kansalaisten liikkuvuus auttaa myös vähentämään työvoiman eriarvoisuutta EU maissa ja luo uutta osaamista ja uusia investointimahdollisuuksia, kun taas vain 27 prosenttia yhdistää vapaan liikkuvuuden väestönkasvuun. Alle viidesosa (18 prosenttia) ajattelee, että ihmisten tulo muista EU maista aiheuttaa ongelmia. Suurimmat huolenaiheet liittyivät rajallisten resurssien, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon jakamiseen. EU:n kansalaisten liikkuvuus voi tuoda työmarkkinoille kokemusta, osaamista ja valmiuksia, joiden avulla yritykset saavuttavat parempia tuloksia. Kyproksen kansalainen 9 KANSALAISTEN AJATUKSIA Kyselyyn vastanneet ehdottivat muun muassa seuraavaa: edistetään yhtenäisiä menettelyjä eurooppalaisten asiakirjojen myöntämiseksi kaikilla virallisilla kielillä EU maiden välillä otetaan käyttöön EU:n yhteinen henkilökortti autetaan kansalaisia tehokkaammin heidän saapumispaikassaan koulutetaan paikallishallinnon henkilöstöä otetaan käyttöön sähköinen väline parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen kansalaisten kesken tiedotetaan paremmin siitä, kehen ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa.

12 Pitäisikö rikoksesta syytetyille lapsille ja heikossa asemassa oleville aikuisille annettavaa suojelua (suojatoimet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi) soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa? Kyllä 73 % 10 Ei vastausta 17 % Ei 10 %

13 Kansalaiset yksilöinä Kyselyyn vastanneista 2 prosenttia oli kokenut lapsen huoltajuuteen liittyviä ongelmia toisessa EU-maassa; 57 prosenttia ei ollut kohdannut tällaisia ongelmia, mutta merkittävä vähemmistö (41 prosenttia) jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Ongelmat tiivistyivät usein siihen, minkä maan kansallisia sääntöjä sovelletaan, kun vanhemmat ovat eri maiden kansalaisia. Ongelmia aiheuttaa myös se, että joissakin EU maissa ei hyväksytä tiettyä toisessa maassa tunnustettua henkilö- tai perheoikeudellista asemaa, kuten samaa sukupuolta olevan kumppanin oikeudellista asemaa. Olen eronnut, ja minulla on kolme ihanaa lasta, mutta yhteishuoltajuudesta ei ole laadittu yhteisiä sääntöjä. Tilanne on kauhea. Italian kansalainen Kansainvälisten parien on hyvin vaikea päästä yhteisymmärrykseen välimatkan, kieliongelmien, sopimuksen täytäntöönpanijan valinnan jne. takia. Ranskan kansalainen 11 Vastaajista noin 73 prosenttia kannatti ajatusta lapsille ja heikossa asemassa oleville aikuisille annettavan suojelun (suojatoimet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi) soveltamisesta kaikissa EU maissa. Tästä asiasta eri mieltä olevien pääasiallinen peruste oli, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti. Heidän mukaansa oikeudet ja suojelu kuuluvat kaikille eivätkä vain tietylle ryhmälle. Joidenkin mielestä tämä asia pitäisi jättää kunkin maan omaan päätäntävaltaan. Ei vain lapset ja heikossa asemassa olevat aikuiset, vaan jokainen EU:n kansalainen! Alankomaiden kansalainen Useimmilla EU mailla saattaa jo olla tällaisia suojatoimia, mutta ellei näin ole, parhaat käytännöt olisi yhdenmukaistettava. Bulgarian kansalainen

14 Noin 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että niiden, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi EU:n alueella, on saatava rahallinen korvaus kärsimästään vahingosta asuinpaikasta riippumatta. Eriäviä näkemyksiä oli kuitenkin siitä, minkä tahon näitä korvauksia pitäisi maksaa: valtion, rikoksentekijän vai yksityisen vakuutusyhtiön. Ihmisten pitäisi itse hoitaa vakuutusturvansa tavanomaisten rikosten varalta sekä kotimaassa että muissa EU maissa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Kyllä, kaikille uhreille pitäisi maksaa korvauksia kärsitystä vahingosta rikoksen tapahtumapaikasta ja tekijästä riippumatta. Portugalin kansalainen 12 Olemme vielä kaukana EU:sta, jossa kaikki jäsenvaltiot tarjoavat riittävän suojan rikoksesta epäillyille ja syytetyille. EU:n kansalaisilta evätään vuosittain sadoissa tapauksissa oikeus tulkkipalveluihin tai oikeudelliseen neuvontaan, eivätkä he saa tietoa oikeuksistaan. Nämä oikeudet ovat erityisen tärkeitä ulkomailla. [ ] Toivomme, että komissio sopii yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa jäljellä olevia toimenpiteitä koskevista tehokkaista direktiiveistä, joilla vahvistetaan tuhansien EU:ssa joka vuosi pidätettävien ihmisten oikeuksia. Järjestö Mielestäni kaikkia EU:n kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa. Kreikan kansalainen

15 KANSALAISTEN AJATUKSIA Vaikka useimmat ihmiset hyväksyivät sen, että rikoksen uhreja on kohdeltava tasavertaisesti EU:n alueella ja että heidän pitäisi saada jonkinlainen korvaus, menettelytavoista ei oikeastaan päästy yksimielisyyteen: Toisten mielestä valtion pitäisi vastata korvausten maksamisesta. Toisten mielestä rikoksentekijä on korvausvelvollinen, tai jos kyse on pienestä rikkeestä, vahingot korvataan henkilövakuutuksesta. 13

16 Onko pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa koskaan tuottanut sinulle ongelmia? Kyllä 13 % 14 Ei vastausta 25 % Ei 62 %

17 Kansalaiset kuluttajina Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista (24 prosenttia) oli kohdannut ongelmia tehdessään verkko ostoksia toisesta EU maasta. Jotkin yritykset eivät esimerkiksi halua toimittaa lähetyksiä tiettyihin EU maihin tai hyväksyä ulkomaisia pankki- tai luottokortteja. Toimituskulut saattavat yksinkertaisesti olla liian kalliit, ja myös takuita on hankala hyödyntää niihin liittyvien kustannusten takia. Verkkomyyntisivustoilla saatetaan myös edellyttää puhelinnumeron tai postiosoitteen antamista tietyssä kansallisessa muodossa. Siksi muissa maissa asuvien on mahdotonta antaa tarvittavia tietoja. Monilla verkkosivustoilla ei tarjota mahdollisuutta toimittaa tavaroita omaan asuinmaahani. Portugalin kansalainen 15 Hotellin varaaminen alennuksella turvallisen maksujärjestelmän avulla oli mahdollista vain kohdemaan kansallisten pankkien kautta. Belgian kansalainen Kansallisten verotusjärjestelmien erot voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti niille, jotka tekevät liiketoimintaansa liittyviä hankintoja muista EU maista. Yksi kymmenestä (13 prosenttia) oli kohdannut ongelmia avatessaan pankkitilin toisessa EU-maassa, sillä pankit vaativat asiakirjoja ja takauksia, joita juuri maahan saapuneiden oli vaikeaa ja toisinaan jopa mahdotonta toimittaa. Erityisen yleistä tämä oli toisessa EU-maassa asuneiden keskuudessa (22 prosenttia).

18 Jotkin pankit edellyttävät, että mahdollisten asiakkaiden on täytynyt asua maassa määrätyn ajanjakson ajan ja/tai että heillä on aiempia luottotietoja. Tämä tuottaa ongelmia niille, jotka tarvitsevat pankkitilin ostaakseen kiinteistön ulkomailta tai hallinnoidakseen sitä siellä mutta eivät halua tehdä ilmoitusta pysyvästä oleskelusta asianomaisessa maassa. Pankit eivät hyväksy muista maista saatavia tulotietoja, eivät hyväksy muissa maissa olevaa omaisuutta vakuudeksi [eivätkä] myönnä lainoja kiinteistön ostamiseen muista maista. Puolan kansalainen Kaikki on hyvin, jos sinulla on työpaikka. Ellei sitä ole, tilanne on pulmallisempi. Näin ei saisi olla; kaikilla kansalaisilla pitäisi olla oikeus pankkitiliin. Kreikan kansalainen 16 Useimmat kyselyyn vastanneista (60 prosenttia) olivat välttyneet ongelmilta yrittäessään ostaa kiinteistön, vaikka huomattava osa vastaajista (37 prosenttia) jättikin vastaamatta tähän kysymykseen. Pieni vähemmistö (3 prosenttia) totesi kohdanneensa esteitä. Jotkut sanoivat tulleensa syrjityiksi kansallisuuden perusteella yrittäessään ostaa kiinteistön ulkomailta erityisesti Välimeren alueen ja Itä Euroopan jäsenvaltioissa. Ongelmia aiheuttaa se, ettei tunne maan paikallisia menettelyitä ja löydä tietoa niistä. [ ] Joissakin maissa on notaareja, toisissa ei, on erityyppiset maksut ja verot, on allekirjoitettava arveluttavia lomakkeita jne. Ruotsin kansalainen

19 Toinen este on asuntolainan saamisen vaikeus siinä EU-maassa, jossa kiinteistö sijaitsee, ellei se ole ostajan työskentely tai asuinvaltio. Pankit kieltäytyvät usein hyväksymästä muissa EU maissa maksettavia tuloja ja etuuksia. Kansalaisten voi myös olla hankala saada kotimaassaan asuntolainaa ulkomailla sijaitsevaa kiinteistöä vastaan, ja usein vaikeuksia tuottavat pitkälliset menettelyt, epäselvät vaatimukset ja eri kielten aiheuttamat viestintäongelmat. KANSALAISTEN AJATUKSIA verkkokuluttajien parempi informointi ja suojelu paremmat toimituspalvelut EU:n alueella toisesta EU maasta tehtäville verkko ostoksille valituksenteon helpottaminen esimerkiksi korottamalla eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn kynnysarvoa mahdollisuus tehdä verkko ostoksia EU:ssa kaikkien EU:n pankkien kautta tai kaikilla luottokortilla. 17

20 Oletko opiskellut tai opiskeletko parhaillaan toisessa EU-maassa? Ei 67 % 18 Ei vastausta 2 % Kyllä 31 %

21 Kansalaiset opiskelijoina ja työntekijöinä Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista (31 prosenttia) opiskeli tai oli opiskellut toisessa EU-maassa. Naisten osuus (40 prosenttia) oli huomattavasti suurempi kuin miesten (25 prosenttia). Noin puolet vuotiaista mainitsi kokemuksen ulkomailla opiskelusta. Koska kunnollisten viestintäyhteyksien luominen kahden yliopiston välille (Rooma ja Tukholma) oli hankalaa, taloudellinen tuki jäi hyvin pieneksi ja minun oli vaikea yhdenmukaistaa opintosuunnitelmaani. Italian kansalainen 19 Muista EU maista tulevien opiskelijoiden vaikutuksista omaan maahan vastaajat mainitsivat yleisimmin kulttuurin rikastuttamisen (74 prosenttia) ja melko paljon harvemmin monikielisyyden (65 prosenttia) ja oppimismahdollisuuksien lisääntymisen (39 prosenttia). Vain 5 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi muista EU maista tulevien opiskelijoiden olevan esteenä heidän opinnoilleen (pääasiassa koska he joutuvat jakamaan nykyiset resurssit suuremman opiskelijajoukon kanssa).

22 Onko sinulla ollut vaikeuksia saada opiskelujaksosi hyväksytyksi? Ei74 % 20 Kyllä 21 % Ei vastausta 5 %

23 Joidenkin vastaajien mukaan erilaisiin näkökulmiin tutustumisesta on monenlaista hyötyä. Vaihto-ohjelmia pidettiin usein tärkeänä ja innostavana osana opintoja, ja niiden katsottiin tarjoavan myönteisiä kokemuksia ja uusia valmiuksia (kielitaito, avoimuus, monikulttuurisuus) sekä vastaanottavan maan opiskelijoille että vaihto opiskelijoille. Jos meillä on vain yksi näkökulma historiaan, maantietoon tai maailmantapahtumiin, meiltä puuttuu kokonaisvaltaisempi tietämys, jonka ulkomailta tuleva voi tarjota. Irlannin kansalainen He tarjoavat meille kokemuksia omasta kulttuuristaan oman maansa ulkopuolella ja saavat itse puolestaan kokemuksia uudesta kulttuurista. Ruotsin kansalainen 21 Noin viidesosa (21 prosenttia) nykyisistä tai entisistä opiskelijoista kertoi, että heillä oli ollut vaikeuksia saada opintojaksonsa hyväksytyksi toisessa EU-maassa. Suurimmat ongelmat olivat turha byrokratia (kuten vaatimukset virallisten asiakirjojen käännättämisestä) ja lyhyet määräajat asiaankuuluvien tietojen toimittamiseksi. Määräajat opintopisteiden ilmoittamiseksi omalle yliopistolleni eivät olleet riittävät siihen nähden, miten kauan arvosanojeni käsittely isäntämaassa kesti. Saksan kansalainen

24 Oletko koskaan etsinyt töitä toisesta EU maasta? Ei vastausta 8 % 22 Kyllä 40 % Ei 52 %

25 Merkittävä osa kyselyyn vastanneista (40 prosenttia) oli etsinyt töitä toisesta EU maasta. Lähes neljäsosa (24 prosenttia) totesi, että heillä oli ollut vaikeuksia yrittäessään löytää työtä toisen EU maan julkiselta sektorilta. Toisinaan syynä oli se, ettei heillä ollut kyseisen maan kansalaisuutta tai etteivät he olleet eläneet siellä riittävän kauan. Toiset mainitsivat tiedon puutteen ja epäselvät työhönottomenettelyt. Ranskan julkishallinnon työpaikkoja haetaan kilpailumenettelyissä, jotka ovat hyvin kulttuurisidonnaisia ja suosivat oman maan kansalaisia eivätkä välttämättä tuo ilmi valmiuksia työn hoitamiseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Haastatteluihin osallistuminen, työnhaun yhteensovittaminen asunnon ja koulujen etsimisen kanssa, lasten sopeutuminen uuteen kieleen jne. edellyttävät investointeja. Espanjan kansalainen 23 Toisesta EU maasta ovat todennäköisemmin etsineet töitä vuotiaat (47 prosenttia) kuin vuotiaat (29 prosenttia) tai yli 65 vuotiaat (20 prosenttia).

26 Saitko työttömyysetuuksia kotimaastasi etsiessäsi työtä toisesta EU maasta? Ei 82 % 24 Kyllä 11 % Ei vastausta 7 %

27 Yli kolmannes (36 prosenttia) oli sitä mieltä, että hallinnolliset vaikeudet saattaisivat estää heitä hakemasta työtä toisesta EU maasta. Muita vastaajien mainitsemia seikkoja olivat: epätietoisuus verojen laskutavasta toisessa EU-maassa ja omassa kotimaassa ja siitä, mikä vaikutus tällä olisi heidän taloudelliseen tilanteeseensa kielivaikeudet huoli palkkaeroista ja heikommin palkatun työn saamisesta kotimaassa tilapäisen ulkomailla työskentelyn jälkeen sosiaaliturvan saatavuus ero perheestä/ystävistä ja paikallisesta verkostosta. Minulla on vammainen lapsi enkä ole varma terveydenhuollosta ja koulunkäyntimahdollisuuksista. Alankomaiden kansalainen 25 Hieman yli kymmenesosa (11 prosenttia) niistä, jotka olivat etsineet työtä toisesta EU maasta, oli saanut työttömyysetuuksia kotimaastaan. Useimmat (82 prosenttia) kuitenkin totesivat, etteivät olleet saaneet etuuksia. Sain työttömyysetuuksia Ranskassa, mutta ne loppuivat etsiessäni työtä Skotlannista. En saanut tukea täällä enkä ulkomailla, ikään kuin olisin ollut kansalaisuudeton. Se oli hyvin rankkaa aikaa. Ranskan kansalainen

28 Mikä olisi mielestäsi sopivan pituinen ajanjakso kotimaasta saataville työttömyysetuuksille? Ei vastausta 15 % Enemmän 32 % 26 6 kuukautta 37 % 3 kuukautta 16 %

29 Joidenkin mielestä oli epäoikeudenmukaista, että he olivat maksaneet veroja yhdessä EU-maassa ja että heidän sosiaalietuutensa lakkasivat pelkästään toiseen maahan muuttamisen takia. Toisesta EU maasta työtä etsineiltä kysyttiin myös, miten pitkään ihmisten pitäisi heidän mielestään saada työttömyysetuuksia kotimaastaan. Hieman yli kolmannes (37 prosenttia) oli sitä mieltä, että kuusi kuukautta oli sopiva aika, ja vastaava osuus (32 prosenttia) kannatti pidempää ajanjaksoa. Pieni vähemmistö (16 prosenttia) piti kolmea kuukautta sopivana. Jäin työttömäksi kotimaassani. Päätin muuttaa toiseen EU maahan työttömyysetuuksista saamani taloudellisen tuen turvin. Valitettavasti oleskelu kotimaan ulkopuolella rajasi näiden etuuksien saannin kolmeen kuukauteen, mutta minulla oli onnea ja löysin siinä ajassa työpaikan. Espanjan kansalainen 27

30 EU:n kansalaisena sinulla on lukuisia oikeuksia, joiden kautta voit saada äänesi kuuluviin EU:ssa. Mitä seuraavista oikeuksista todennäköisimmin käyttäisit? Valitse yksi tai useampi seuraavista vaihtoehdoista: Osallistuisin Euroopan parlamentin vaaleihin kotimaassa 66 % 68 % 66 % Kirjoittaisin EU:n toimielimille tai elimille tuodakseni epäkohtia esiin 51 % 48 % 49 % 28 Allekirjoittaisin tai organisoisin eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jolla pyydetään Euroopan komissiota esittämään säädösehdotus tietystä asiasta Osallistuisin Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin asuessani toisessa EU-maassa 52 % 48 % 49 % 57 % 39 % 47 % Kantelisin Euroopan oikeusasiamiehelle 44 % 41 % 41 % Vetoaisin Euroopan parlamenttiin 37 % 36 % 36 % Osallistuisin puoluetoimintaan asuessani toisessa EU-maassa 30 % 20 % 24 % Toisessa EU-maassa asuvat Kotimaassa asuvat Kaikki vastaajat

31 Kansalaiset ja demokratia Useimmat ihmiset (66 prosenttia) totesivat, että pääasiallinen keino ilmaista mielipiteensä EU asioista on osallistuminen Euroopan parlamentin vaaleihin kotimaassa. Yli puolet ajatteli, että poliittinen ohjelma EU:n kansalaisten käytännön elämän helpottamiseksi (58 prosenttia) tai EU:n talouden vahvistamiseksi (52 prosenttia) motivoisi heitä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Lähes puolet motivoituisi ohjelmasta EU:n sosiaalisten erojen poistamiseksi (47 prosenttia) ja ohjelmasta EU:n kansainvälisen painoarvon lisäämiseksi (46 prosenttia). Neljäsosa vastaajista mainitsi motivoituvansa, jos Euroopan parlamentin jäseneksi tai Euroopan komission puheenjohtajaksi asettuisi ehdolle kiinnostava henkilö. Kansalaiset käyttäisivät useimmiten jotakin seuraavista tavoista saada äänensä kuuluviin EU:ssa: osallistuisivat Euroopan parlamentin vaaleihin omassa maassaan (66 prosenttia) allekirjoittaisivat tai organisoisivat eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jossa pyydetään Euroopan komissiota esittämään säädösehdotus tietystä asiasta (49 prosenttia) kirjoittaisivat EU:n elimille tuodakseen esiin epäkohtia (49 prosenttia) osallistuisivat Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin asuessaan toisessa EU-maassa (47 prosenttia). 29 Vastaajat mainitsivat myös joitakin muita tapoja vaikuttaa EU:hun: kanteleminen Euroopan oikeusasiamiehelle (41 prosenttia) vetoaminen Euroopan parlamenttiin (36 prosenttia) osallistuminen puoluetoimintaan toisessa EU-maassa asuttaessa (24 prosenttia). Kuten kaaviosta ilmenee, kansalaiset, jotka asuivat tai olivat asuneet toisessa EU-maassa ( Toisessa EU-maassa asuvat ) sanoivat todennäköisemmin käyttävänsä oikeuttaan osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin tai paikallisvaaleihin toisessa EU-maassa (57 prosenttia) kuin ne, jotka eivät olleet koskaan asuneet ulkomailla ( Kotimaassa asuvat ) (47 prosenttia).

32 Jos asuisit toisessa EU-maassa, olisiko mielestäsi perusteltua saada äänioikeus asuinmaasi kansallisissa vaaleissa? Jos asuisit toisessa EU-maassa, olisiko mielestäsi perusteltua menettää äänioikeus sen maan kansallisissa vaaleissa, jonka kansalainen olet? Ei 18 % Kyllä 31 % 30 Kyllä 72 % Ei 62 % Ei vastausta 10 % Ei vastausta 7 %

33 Vastaajien enemmistön mielestä heille pitäisi myöntää äänioikeus siinä EU-maassa, joka on heidän asuinmaansa (72 prosenttia). He perustelivat tätä paremmalla integroitumisella, EU:n kansalaisten syrjimättömällä kohtelulla ja demokraattisella oikeudella osallistua kansalliseen politiikkaan, jolla on vaikutusta heidän arkielämäänsä. Monet kyselyyn vastanneet olivat myös sitä mieltä, että verovelvollisuus edellyttää oikeutta poliittiseen edustukseen. Verotus ja edustus ovat avaintekijöitä. Jos olet verovelvollinen jossain maassa, sinulla on oltava äänioikeus kyseisen maan parlamenttivaaleissa. Jos maksat veroja kahteen maahan, on oltava myös äänioikeus molemmissa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen 31 Yli kuusi kymmenestä vastaajasta (62 prosenttia) oli sitä mieltä, ettei pelkkä asuminen toisessa EU-maassa ole peruste äänioikeuden menettämiselle kotimaan kansallisissa vaaleissa. Merkittävä vähemmistö (31 prosenttia) piti sitä kuitenkin perusteltuna tietyissä olosuhteissa. Miehet ja ne, jotka eivät olleet koskaan asuneet toisessa EU-maassa, pitivät sitä todennäköisemmin perusteltuna kuin EU:n ulkopuolella asuvat. Toiset huomauttivat, että monet esimerkiksi verotuslainsäädäntöä, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat kotimaan päätökset vaikuttavat edelleen toiseen maahan muuttaviin ihmisiin. Lisäksi moderni viestintätekniikka helpottaa kotimaan tapahtumien seuraamista. Äänioikeuden menettäminen on perusteltua vain, jos saa äänioikeuden uudessa asuinmaassa, ja asiaan vaikuttaa myös asumisen kesto. Jos se kestää korkeintaan vuoden, en pidä sitä perusteltuna. Saksan kansalainen

34 Vain pienelle vähemmistölle vastaajista oli ollut kansallisuudestaan konkreettista haittaa heidän käyttäessään poliittisia oikeuksiaan EU:n kansalaisena. Enemmistö ei ollut koskaan kokenut tällaisia haittoja (69 prosenttia), ja hiukan alle neljännes ei vastannut kysymykseen (23 prosenttia). Suurimmiksi esteiksi demokraattiselle osallistumiselle mainittiin seuraavat seikat: äänioikeuden menettäminen kotimaassa siitä huolimatta, ettei saa äänioikeutta uudessa asuinmaassa aikaa vievät menettelyt äänestämiseen tarvittavien asiakirjojen saamiseksi paikallishallinnon henkilöstön puutteellinen tietämys tiedon puute muulla kuin paikallisella kielellä puutteelliset tiedot oikeudesta osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin toisessa EU-maassa asumisen aikana. 32 EU:n ulkopuolella asuvat EU:n kansalaiset mainitsivat myös, että heidän oli vaikea osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin, koska heidän kotimaansa EU:ssa ei ollut hoitanut tarvittavia teknisiä järjestelyjä. KANSALAISTEN AJATUKSIA Vastaajat tekivät useita ehdotuksia kansalaisten demokraattista osallistumista koskevien esteiden poistamiseksi: poistetaan sellaiset nykyiset kansalliset säännöt, joilla evätään kansalaisilta äänioikeus kotimaassa heidän asuessaan ulkomailla tarjotaan enemmän ja parempaa tietoa vaalioikeuksista kehitetään sähköistä äänestämistä.

35 EU:n laajuisia oikeuksia koskeva tieto ja tuki Noin puolet kyselyyn vastanneista hyödyntäisi TV:tä (52 prosenttia) ja verkkoyhteisöjen sivustoja (49 prosenttia) hankkiakseen tarvitsemansa tiedon oikeuksistaan EU:ssa. Tässä oli jonkin verran kansallisia eroja. Kolmessatoista EU-maassa kyselyyn osallistuneiden todennäköisin vastaus oli TV, ja heidän osuutensa vaihteli 42 prosentista (Luxemburg) 64 prosenttiin (Malta). Kolmessatoista muussa jäsenvaltiossa ensisijainen vaihtoehto olivat verkkoyhteisöjen sivustot, ja näiden vastaajien osuus vaihteli 34 prosentista (Yhdistynyt kuningaskunta) 68 prosenttiin (Kreikka). Noin 34 prosenttia kannatti ajatusta verkkokeskustelufoorumin ( Europedia ) perustamisesta, jotta ihmiset voisivat vaihtaa keskenään kokemuksia EU:n laajuisista oikeuksista ja keskustella niistä. Merkittävä vähemmistö mainitsi radion (28 prosenttia) ja esitteet (24 prosenttia). Alle viidennes vastaajista kannatti julisteiden käyttöä (17 prosenttia). Kymmenesosa totesi, ettei tarvitse lisätietoa (10 prosenttia). 33 Euroopan komissio ylläpitää verkkosivustoa, jossa on tietoa EU kansalaisen oikeuksista ja kansallisista säännöistä ja menettelyistä, joiden avulla voit hyötyä oikeuksistasi kansallisella tasolla (Sinun Eurooppasi). Millä muulla tavoin haluaisit saada tarvitsemaasi tietoa EU:n kansalaisen oikeuksista? TV:stä Verkkoyhteisöjen sivustoilta Verkkokeskustelufoorumilta ( Europedia ), jossa voit jakaa kokemuksiasi ja keskustella muiden kanssa oikeuksistasi EU:ssa Radiosta Esitteistä 24 % 28 % 34 % 49 % 52 % Julisteista 17 % En tarvitse lisätietoa Jostakin muualta 8 % 10 %

36 Yli kuusi kymmenestä vastaajasta (63 prosenttia) kannatti ajatusta verkkopalvelusta, josta saisi tietoa siitä, onko ongelma parasta ratkaista paikallisella tai kansallisella tasolla vai unionin tasolla. Puolet (50 prosenttia) kannatti tehostettua kansallista yhteyspistettä, josta kansalaiset saavat apua saapuessaan uuteen EU maahan. Moni vastaajista ei tuntenut EU:n nykyisiä tieto- ja tukipalveluja eli SOLVIT-verkkoa, Europe Direct palvelua ja Sinun Eurooppasi neuvontaa. Vastaajat mainitsivat myös, etteivät he saaneet palautetta kyseisille elimille esittämistään kysymyksistä tai valituksista. Osa kyselyyn vastanneista totesi tunteneensa itsensä neuvottomaksi EU:n lainsäädäntöön liittyvien ongelmien takia, eivätkä nämä vastaajat tienneet, pitikö ongelmissa kääntyä paikallisten virkamiesten, valtionhallinnon vai EU:n toimielinten puoleen. 34 Lehdissä pitäisi antaa näistä oikeuksista enemmän tietoa kaikille EU:n kansalaisille sekä päivittää taajaan tietoja Euroopan unionissa tehdystä työstä. Espanjan kansalainen Olisi hienoa, jos EU:lla olisi oma lehti. Itävallan kansalainen Euroopan kansalaisten neuvontapisteiden perustaminen keskikokoisiin ja suuriin eurooppalaisiin kaupunkeihin olisi hyödyllistä ja toisi eurooppalaisen hallinto- ja oikeusjärjestelmän lähemmäs kansalaisia. Romanian kansalainen

37 EU kansalaisuus ja EU:n tulevaisuus Lähes seitsemälle kymmenestä (67 prosentille) kuulemiseen osallistuneesta EU:n kansalaisuus merkitsee ennen kaikkea tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin. Tässä oli kuitenkin kansallisia eroja: kun kreikkalaisista osallistujista 79 prosenttia oli tätä mieltä, tšekeistä vain 39 prosenttia liitti nämä asiat yhteen. Hiukan yli puolet kaikista kuulemiseen osallistuneista (51 prosenttia) yhdisti EU:n kansalaisuuden yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan. Tässäkin kansalliset erot olivat suuria: mielipiteet vaihtelivat itävaltalaisten, ranskalaisten ja romanialaisten 64 prosentista ruotsalaisten 31 prosenttiin. Usein mainittiin myös lisäoikeudet (43 prosenttia), osallistuminen yhteisön elämään/ kansalaistoimintaan (40 prosenttia) ja poliittinen aktiivisuus (26 prosenttia). Mitä EU:n kansalaisuus merkitsee sinulle? Yhdistätkö sen (yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä): 35 Tunteeseen Euroopan unioniin kuulumisesta 73 % 65 % 67 % Yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan Lisäoikeuksiin Yhteisön elämään/kansalaistoimintaan osallistumiseen 56 % 50 % 51 % 46 % 43 % 43 % 44 % 39 % 40 % Poliittiseen aktiivisuuteen Johonkin muuhun 9 % 13 % 12 % 28 % 25 % 26 % Toisessa EU-maassa asuvat Kotimaassa asuvat Kaikki vastaajat

38 Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin siitä, miten he haluaisivat Euroopan unionin kehittyvän lähitulevaisuudessa ja millaisessa Euroopan unionissa he haluaisivat asua vuonna Tärkeimpiin osallistujien korostamiin seikkoihin kuuluivat poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen edistäminen, sosiaaliunionin kehityksen tukeminen yhteisen sosiaalipolitiikan avulla, syrjinnän ja epätasa arvon torjuminen ja vauraan unionin rakentaminen. Monet järjestöt korostivat EU:n kansalaisuuden merkitystä ja tarvetta lisätä tiedottamista ja tehostaa erityisoikeuksien toteutumista. 36 Kolmasosa niistä osallistujista (31 prosenttia, vastausta), jotka kuvailivat omin sanoin, miten he haluaisivat EU:n kehittyvän lähitulevaisuudessa ja millainen sen pitäisi olla vuonna 2020, näkee EU:n poliittisena unionina. Enemmän kuin joka kymmenes toivoi vastauksessaan EU:sta sosiaaliunionia (13 prosenttia, vastausta) ja nykyistä vahvempaa, yhdennettyä talousliittoa (13 prosenttia, vastausta). EU:n identiteetin ja EU:n laajuisten oikeuksien vahvistamisesta sekä kansalaisiin keskittymisestä esitettiin monia erilaisia ajatuksia (12 prosenttia, vastausta). Alle kymmenesosa esitti Euroopan unionista kielteisiä huomioita (9 prosenttia, 929 vastausta) ja halusi esimerkiksi EU maiden palaavan pelkästään hallitustenväliseen yhteistyöhön. Mainitut pääaiheet: Poliittinen unioni 31 % Sosiaaliunioni Vahvempi, yhdennetty talousliitto 13 % 13 % Eurooppalaisen identiteetin luominen 12 % Kielteiset huomautukset 9 %

39 Kun kaikilla on eri maissa samat oikeudet ja jokainen tuntee oikeutensa kussakin EU maassa, elämä on paljon helpompaa. Espanjan kansalainen Lisäoikeudet ja vastuut. Liettuan kansalainen Kansainväliset vaikutusmahdollisuudet ja esimerkin näyttäminen ilmastopolitiikassa. Monikulttuurisuus ja mahdollisuus oppia useita kieliä ja vaihtaa näkemyksiä. Suomen kansalainen Yhteiset arvot, yhteiset oikeudet. Belgian kansalainen Tuemme aktiivisesti yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarjoamaa uutta välinettä, jolla tuodaan uusia ajatuksia EU:n politiikkaan ja toteutetaan Euroopan demokratiaprosessia Järjestö 37 Muita ajatuksia, joita osallistujat mainitsivat Poliittinen unioni otsakkeen alla olivat poliittinen yhdentyminen (46 prosenttia) liittovaltio (29 prosenttia), demokratian tukeminen (17 prosenttia) ja kansalaisten suora osallistuminen (8 prosenttia).

40 60 % 58 % 56 % 55 % 48 % Poliittinen unioni otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen 8 % 46 % Poliittinen unioni 17 % 29 % Poliittisen yhdentymisen jatkaminen EU:n liittovaltio Demokratian tukeminen Kansalaisten suoran osallistumisen tehokkaampi kehittäminen ja helpottaminen 38 Ennen kuolemaani toivoisin näkeväni Euroopan liittovaltion. Kyproksen kansalainen Vastaukset vaihtelivat melko paljon kansallisuuden mukaan niiden keskuudessa, jotka kannattivat etenemistä kohti poliittista unionia. Ne vastaajat, jotka kaikkein todennäköisimmin kannattivat poliittisen yhdentymisen jatkamista, olivat itävaltalaisia (96 prosenttia), espanjalaisia (84 prosenttia) ja italialaisia (80 prosenttia). Vähiten vaatimuksia poliittisesta unionista esittivät Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin (22 prosenttia), Unkarin (21 prosenttia) ja Slovenian (20 prosenttia) kansalaiset. 96 % Poliittinen unioni: mielipiteet kansallisuuksittain 84 % 80 % 68 % 67 % 67 % 66 % 66 % 65 % 41 % 40 % 40 % 34 % 31 % 29 % 27 % 26 % 26 % 22 % 22 % 21 % 20 % AT ES IT EL DK CZ RO CY DE BG FR FI NL BE LU IE PT PL LV SK MT LT EE UK SE HU SI Kansalaisten sosiaaliunionia koskevissa ehdotuksissa esitettiin vaatimuksia yhtenäisestä eurooppalaisesta terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmästä (44 prosenttia), syrjinnän ja/tai eriarvoisuuden torjumisesta (edellinen 28 prosenttia, jälkimmäinen 27 prosenttia).

41 Sosiaaliunioni otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen 44 % Sosiaaliunioni 27 % 28 % Yksi yhtenäinen eurooppalainen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmä Syrjinnän torjuminen Eriarvoisuuden torjuminen Vuonna 2020 haluaisin elää EU:ssa, jonka hallintomenettelyt ovat yhtenäisemmät ja jossa erityisesti terveyspalvelujen tarjoaminen sekä tutkintotodistusten ja ammattipätevyyksien tunnustaminen on yhtenäisempää. Bulgarian kansalainen Sosiaaliunionia tuettiin erityisen voimakkaasti Tanskan (55 prosenttia), Bulgarian ja Kyproksen (45 prosenttia) kansalaisten ja erityisen vähän Yhdistyneen kuningaskunnan (8 prosenttia), Luxemburgin ja Latvian (kumpikin 6 prosenttia) kansalaisten vastauksissa. 39 Sosiaaliunioni: mielipiteet kansallisuuksittain 55 % 45 % 45 % 41 % 40 % 40 % 38 % 32 % 32 % 28 % 27 % 24 % 24 % 23 % 22 % 20 % 19 % 19 % 18 % 18 % 17 % 15 % 13 % 11 % 8 % 6 % 6 % DK BG CY ES EL EE IE AT RO PT SI SE DE BE LT IT FR MT FI CZ SK NL PL HU UK LU LV Ehdoton enemmistö niistä osallistujista, jotka vastauksissaan kannattivat vahvempaa talousliittoa, vaati taloudellista yhdentymistä (67 prosenttia), yhden talous- ja rahaliiton perustamista ja suvereniteetin siirtämistä unionitasolle. Jotkut painottivat vahvaa, vakaata talousliittoa, jonka menettelytavat perustuisivat kestävää kehitystä koskevaan politiikkaan, demokraattisiin arvoihin ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen (23 prosenttia), kun taas kymmenesosa haluaisi siirtää EU:lle enemmän rahoitusalaa koskevia valvontavaltuuksia.

42 Vahvempi, yhtenäisempi talousliitto otsakkeen alle kuuluvien aiheiden jakautuminen: 23 % Taloudellinen yhdentyminen 67 % Talousliitto 10 % Vauras EU Rahoitusalaa koskevien valvontavaltuuksien lisääminen 40 Vahvempaa, yhtenäisempää talousliittoa tuettiin erityisen voimakkaasti Kyproksen (61 prosenttia), Latvian (46 prosenttia), Liettuan (37 prosenttia) ja Tanskan (36 prosenttia) kansalaisten vastauksissa ja vähiten Yhdistyneen kuningaskunnasta ja Ruotsista (kumpikin 13 prosenttia), Unkarista (12 prosenttia) ja Virosta (alle 11 prosenttia) olevien vastaajien keskuudessa. 61 % 46 % Vahvempi, yhdennetty talousliitto: mielipiteet kansallisuuksittain 37 % 36 % 35 % 34 % 30 % 29 % 28 % 28 % 27 % 27 % 26 % 25 % 23 % 21 % 18 % 17 % 17 % 16 % 16 % 15 % 15 % 13 % 13 % 12 % 11 % CY LV LT DK MT FI NL AT RO IT ES EL LU CZ DE BG IE PL BE SI FR SK PT UK SE HU EE

43 EU:n kansalaisuudesta olisi tultava jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusaseman todellinen perusta Puolan kansalainen On kiireesti toteutettava toimia ja määriteltävä vakavasti otettava ja aktiivinen talouskasvua edistävä politiikka. Portugalin kansalainen Oikeusasioita koskevat yhteiset arvot. Maiden välinen vapaakauppa, jossa globalisaatiota kuitenkin hillitään ympäristön suojelemiseksi. Tuotteita ei pitäisi joutua siirtelemään ympäri maailmaa valmistusvaiheessa. Se aiheuttaa monenlaista vahinkoa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen 41 Kansalaisilla pitäisi olla valtuudet valita komission puheenjohtaja suoraan [ ]. Espanjan kansalainen demokraattisempi EU ja suorilla vaaleilla valittu Euroopan komissio. Yhdennetty veropolitiikka ja poliittinen tuki. Sosiaalisten oikeuksien parempi siirrettävyys ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen. Turhan byrokratian vähentäminen kaikilla aloilla, rajoitusten vähentäminen. Järjestäytyneen rikollisuuden jatkuva torjuminen yhdenmukaistamalla kriminaali politiikkaa ja vahvistamalla nykyisiä toimielinrakenteita (Eurojust, Europol, Frontex, CEPOL). Belgian kansalainen

44 KANSALAISKUULEMISET Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta 42 Euroopan komissio järjestää sekä eri puolilla EU:ta että internetissä kansalaiskuulemisia, jotka ovat osa laajaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ja monet muut komission jäsenet vierailevat pienissä ja suurissa kaupungeissa eri puolilla unionia kuuntelemassa kansalaisten huolenaiheita. Kuulemiset ovat avoimia tilaisuuksia :lle kaikkia eri elämänaloja edustaville kansalaisille. Moniin tilaisuuksiin osallistuvat myös valtion- tai paikallishallinnon edustajat tai kansanedustajat. Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding järjestää kansalaiskuulemisia eri puolilla Eurooppaa. EU:n kansalaisuuden on oltava enemmän kuin vain käsite, hän toteaa. Siitä on tultava todellisuutta 500 miljoonalle kansalaisellemme. Vaikka näiden kuulemisten ei olekaan tarkoitus korvata virallisia kuulemistilaisuuksia ja päätöksentekomenettelyjä, niiden tavoitteena on edistää aitoa eurooppalaista julkista keskustelufoorumia, jossa kansalaiset voivat jakaa ajatuksiaan EU:n kansalaisuudesta ja EU:n tulevaisuudesta. Kansalaiset on otettava mukaan rakentamaan uutta eurooppalaista kotiamme, hän lisää.

45 Ensivaikutelmat Kolme ensimmäistä kansalaiskuulemista Cádizissa (Espanjassa 27. syyskuuta 2012), Grazissa (Itävallassa 5. marraskuuta 2012) ja Berliinissä (Saksassa 10. marraskuuta 2012) antoivat arvokkaan käsityksen EU:n laajuisia oikeuksia, toimintalinjoja ja hallintoa koskevista kansalaisten näkemyksistä ja tuottivat runsaasti ideoita. Talouskriisi oli voimakkaasti esillä näissä keskusteluissa. Kansalaiset kertoivat huolensa sen välittömästä vaikutuksesta yrityksiin ja yksityisiin kansalaisiin, erityisesti nuoriin. Monet heistä korostivat pankkien vastuuta ja vaativat tiukempaa valvontaa sekä pankkialan taloudellista tukea talouden elvyttämiseksi. Samalla tuettiin yksimielisesti näkökantaa, jonka mukaan koulutukseen ja tutkimukseen tehtävien investointien lisääminen on kestävän kasvun välttämätön edellytys. Kuulemiseen osallistuneet korostivat, että EU:n on toteutettava tehokkaampia toimia työllisyyden vauhdittamiseksi erityisesti helpottamalla työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopan unionissa. Kansalaiskeskustelu Cádizissa: Miten Espanja ja EU selviytyvät talouskriisistä? 43 Ihmiset korostivat myös hyvin monenlaisia eri aloja, joilla EU:n on heidän mielestään toteutettava lisätoimia niiden oikeuksien lujittamiseksi, joita he voivat EU:n kansalaisina hyödyntää käytännön elämässä. Näihin aloihin kuuluivat vapaa liikkuvuus, vaalioikeudet, eurooppalainen kansalaisaloite, heikompiosaisten asema, kielellinen monimuotoisuus ja sukupuolten tasa arvo. Keskusteluissa nousi esiin seuraavia käytännön ajatuksia: eurooppalainen henkilökortti, jotta vältetään toisessa jäsenvaltiossa asumiseen liittyvät hallinnolliset vaikeudet toimenpiteet, joilla autetaan vammaisia selviytymään erilaisista vaikeista käytännön tilanteista toimenpiteet rajat ylittävissä tilanteissa syntyvien verotuksellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komission jäsen László Andor kansalaiskuulemisessa Napolissa. Kansalaiskuulemisissa osoitettiin myös se, että tiedottamista EU:n laajuisista oikeuksista on parannettava. Ihmiset haluavat enemmän tietoa oikeuksistaan, mutta myös siitä, miten hyödyntää niitä käytännössä ja kenen puoleen kääntyä silloin, kun näitä oikeuksia on heidän mielestään loukattu.

46 Toinen toistuva aihe oli EU:n kansalaisten osallistuminen EU:n demokraattiseen toimintaan. Keskusteluissa painotettiin sitä, millä keinoin voidaan torjua poliittista välinpitämättömyyttä ja edistää toisessa EU-maassa asuvien kansalaisten täysimääräistä osallistumista. Jotkut vaativat näille henkilöille äänioikeutta kansallisissa vaaleissa. 44 Euroopan parlamentin jäsen Dagmar Roth-Behrendt ja komission varapuheenjohtaja Viviane Reding osallistuivat kansalaiskuulemiseen Berliinissä. Kansalaiskuulemisissa vahvistui käsitys siitä, että tarvitaan julkisia foorumeita, joissa voidaan keskustella Euroopan tulevaisuudesta. Osallistujat kävivät merkittävää keskustelua Eurooppa hankkeen tulevaisuudesta. He vaativat erityisesti EU:n päätöksentekoprosessin avoimuuden lisäämistä ja vahvemman eurooppalaisen identiteetin edistämistä. Euroopan kansalaisuudella on oltava poliittiselle unionille samanlainen merkitys kuin eurolla on rahaliitolle. Kuulemisissa korostettiin, että Euroopan tason poliittisten puolueiden valitsemat komission puheenjohtajaehdokkaat vuoden 2014 vaaleissa olisivat jo askel kohti vahvempaa poliittista unionia ja demokraattisempia toimielimiä. Osallistujat keskustelivat myös pitkän aikavälin tavoitteista, kuten Euroopan liittovaltiokehityksestä, ja vaativat komission puheenjohtajan valitsemista suorilla vaaleilla sekä Euroopan parlamentin lainsäädäntövallan vahvistamista. Kansalaiskuulemisiin voi tutustua Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta verkkosivustolla osoitteessa Komissio ottaa ne huomioon työssään. Miten voimme tavoittaa tavalliset kansalaiset, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja joiden mielestä EU:n aloitteet eivät koske heitä? Itävallan kansalainen, Graz Emme halua, että EU etenee kahdella eri nopeudella. Haluamme olla EU:ssa samanarvoisia. Espanjan kansalainen, Cádiz Pitäisikö tällaisia kansalaiskuulemisia järjestää enemmän? 92,1 % Kyllä, 7,9 % Ei. Osallistujatutkimus, Berliini, Saksa

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely 12.-23.11 toteutetun kyselyn tulokset

Asiakaspalautekysely 12.-23.11 toteutetun kyselyn tulokset Asiakaspalautekysely 12.-23.11 toteutetun kyselyn tulokset 3152 vastaajaa Komissio Alueiden komitea Neuvosto Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 1356 60 1488 245 43,1% 1,9% 47,3% 7,8% (3 tyhjää vastausta)

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa IP/08/40 Bryssel, 19. maaliskuuta 2008 Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi ovat

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot