6 Korson suuralue 202

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Korson suuralue 202"

Transkriptio

1 6 22

2 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 27,3 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kokonaisuudessaan Itä-n pohjoisosan. Alue muodostuu yhdeksästä kaupunginosasta, joita ovat Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan, Keravan kuin Sipoonkin kanssa. Etelässä alue rajautuu Koivukylän suuralueeseen. Suuralueen läpi kulkee päärata ja osa lähiliikenteen junista pysähtyy Korsossa. Idempänä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Länsi-itäsuunnassa tärkein yhteys on Kulomäentie. Luonto ja elinympäristö Vaikka osa esta on rakennettu varsin tiiviisti, on alueella hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Koskemattominta luonto lienee Vierumäen pohjoisosassa Kirkkosuolla, jonka rämeiden ja korpien suojissa pesii muun muassa kanahaukka. Suon vieressä on myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta korpialuetta. ella on muutamia kauniita koskia, joista vantaalaisittain harvinaisen jylhä Tussinkoski sijaitsee Vallinojalla. Suuralueen itälaidalla sijaitsee 4 metriä pitkä Matarinkoski rantakallioineen. Molempien koskien ympäristöstä löytyy suhteellisen luonnontilaisia paikkoja sekä reheviä, kosteita lehtoja. Lehtokasvillisuutta esiintyy myös Rekolanojan varressa, joka on merkittävää linnustoaluetta. Matarin täyttömäen ympäristössä, Korson keskuspuistossa, Metsolansuolla ja Leppäkorven maauimalassa viihtyy koko perhe. Alueilla on muun muassa ulkoilureittejä ja talvisin hiihtolatuja. Asuminen ja väestö Radan varren taajamana Korsoa on rakennettu jo kauan. Aluksi alue täyttyi isopihaisista omakotitaloista, mutta 197-luvulla rakentamisen painopiste siirtyi kerrostaloihin, joita valmistui etenkin Korson ja Mikkolan kaupunginosiin. Rakentamistahti on ollut senkin jälkeen vilkasta, mutta 199-luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut jälleen enemmän pien- kuin kerrostaloja. Nykyisistä asunnoista noin puolet sijaitsee kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan. Väestörakenteensa perusteella on kuin pienoismuodossa. Niin paljon alueiden ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan. Elinkeinoelämä on mitä suurimmassa määrin asuinaluetta. Alueen työpaikkaomavaraisuus on suuralueiden alhaisin (27,3 ) eli alueella asuu työllisiä huomattavasti enemmän kuin siellä on työpaikkoja. Runsaasta 4 työpaikasta viidennes oli kaupan ja toinen viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Kehityssuunnitelmat Korson keskusta-alue uudistuu. Tavoitteena on parantaa keskusta-alueen toiminnallisuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Radanvarren seutu tulee tiivistymään ja sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Keskusta-alueella pyritään myös yhdistämään Metsolan ja Korson kaupunginosat tiiviimmin toisiinsa. Korsoon on suunnitteilla myös nykyaikainen ja monipuolinen vanhusten keskus. Nikinmäessä on parhaillaan suunnitteilla Keski- Nikinmäen rakentaminen Sipoontien pohjoispuolelle. Suunnitelmien mukaan alueelle tulisi muun muassa pientaloja, erityisasumista, työpaikkoja sekä päiväkoti ja koulu. lla ja Keravalla on yhteisiä kehittämistavoitteita pääradan varressa sijaitsevan alueen suhteen. Suunnitelmissa on rakentaa pääradan lähiliikennettä palveleva Vallinojan seisake ja sen läheisyyteen 1-15 asukkaan asuinalue. Vallinojan radan varteen on kaavailtu ensisijaisesti asuinkerrostaloja ja alueen pohjoisosaan ja puron varteen pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. ella on myös varauduttu pienempiin uusiin asuinalueisiin ja asuinalueiden laajennuksiin. Alueet tiivistyvät myös tonttien lohkomisen ja rakentamattomien pientalotonttien rakentamisen myötä. 23

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia , , , , , ,4 215* * Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 14 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, * * Aviopari ja 36 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 6 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta , ,8 2 2, ,9 21 2, , Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 8 Matari Matari Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 3,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 77,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 19,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Matarin kaupunginosa sijaitsee pääradan varrella, Korson suuralueen eteläosassa. Matarin tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Rekolantie ja itä-länsisuunnassa Kulomäentie, jota pitkin pääsee Lahden- ja Tuusulanväylille. Korson ja Rekolan juna-asemat ovat melko lyhyen matkan päässä. Matari-nimi on edelleen tutkijoille arvoitus, mutta sen uskotaan olevan luontonimi. Nimi voisi viitata kasvinnimeen tai veteen, koska mataaminen tarkoittaa hiljalleen virtaamista. Kaupunginosan itälaidalla on Keravanjokeen kuuluva Matarinkoski. Koskennimet ovat yleensä vanhoja. Matari oli aikanaan pohjoisin osa historiallista Hanabölen kyläaluetta. Hanabölen kyläkeskus oli useita kilometrejä etelämpänä, mutta siitä huolimatta Matarissa sijainneen junaseisakkeen nimeksi tuli Hanalan seisake. Nykyisin junat eivät pysähdy Matarissa. Matarin arvokkaisiin rakennuskohteisiin kuuluu modernia teollista rakennusperintöä edustava entinen Haato Oy:n tehdasrakennus, joka valmistui 193-luvun loppupuolella. Radan varressa sijaitseva rakennus on harvinaisuus, koska Tikkurilan silkkitehtaan lisäksi lla ei ole säilynyt muita vastaavanlaisia, 193-luvun suuria punatiilisiä tehdasrakennuksia. 26

6 alueittain 21 8 Matari Haato Oy ryhtyi valmistamaan lämminvesivaraajia tehtaassaan jo 194-luvun lopulla ja yrityksellä on ollut merkittävä rooli Korson alueen historiassa. Tehtaan viereen rakennettiin halli 197-luvulla ja toimistotiloja 198-luvulla. Vanha tehdas peruskorjattiin 2-luvun puolivälissä ja työssä kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Nykyisin tiloissa toimiva MariComp Oy voi jatkaa tehtaan kunniakkaita perinteitä teräksen jalostuksen parissa. Kuusten latvoja korkeammalle nousevat Korson vesitornin neljä sienimäistä rakennelmaa, jotka ovat kunnostustöiden kohteena ainakin vuoden 211. Vesitorni on maamerkki, joka näkyy kauas. Luonto ja elinympäristö Kaupunginosassa on säilynyt rakentamattomana Keravanjoen rantametsikkö ja Tervahaudanmetsän alue. Matarin itäreunassa kallio muodostaa maastokynnyksen Keravanjoessa ja joki virtaa kauniina koskena kynnyksen yli. Matarinkoski on noin 4 metriä pitkä ja sen luontoarvoja nostavat edustava vesisammallajisto ja rantakalliot. Koski ja ympäröivien rantakallioiden metsät ovat säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ja kosken pohjoispuolista rantametsikköä kehitetään aarnimetsäalueena. Matarinkosken ja Pikkukosken välinen alue on rehevää joenvarsibiotooppia, jonka kosteat lehdot rehevine niittyineen ja pienine ketoineen tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monipuoliselle lajistolle. Keravanjoen varret ja koskipaikat ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Matarinkosken viereen on rakennettu ulkoilureitti, uimaranta sekä leikki- ja matonpesupaikat, jotka ovat omiaan ulkoilusta ja luonnosta nauttimiseen. Tulevaisuudessa kosken yli saatetaan rakentaa silta, jota pitkin pääsee kätevästi Päiväkummun puolelle. Tervahaudanmetsä on paikoin jylhää seutua, jossa korkeilla avokallioilla huojuvat suuret männyt. Useat siirtolohkareet komistavat kallioaluetta ja rinteitä. Siellä sijaitsee myös Matarin täyttömäki ja kuntopolku, joilla riittää vilskettä niin kesällä kuin talvellakin. Pulkkamäessä, pyöräilyradalla sekä kunto- ja hiihtoladuilla viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Matarinmäki on osa laajaa viheraluetta, jota pitkin pääsee suunnitteilla olevan Elmon urheilupuiston kautta Kulomäkeen saakka. etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä alue täydentyi pientaloilla, jotka rakennettiin kaupungin luovuttamille tonteille. Matarin asuinalueella on edelleen metsäinen ilme. Seudulla aikanaan kasvanut tuore kangasmetsä on jättänyt monelle pihapuiksi järeitä kuusia. 197-luvun lopulta Matarin väkiluku kasvoi vuosi vuodelta aina vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen asukasmäärä on vuorovuosina joko laskenut tai noussut, määrän pysytellessä kuitenkin koko ajan yli 2 asukkaassa. Matarissa asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä, kun taas eläkeiässä olevia on keskimääräistä vähemmän. Perheväestöön kuuluvien osuus on erittäin korkea. Työn ja toimeentulon osalta asukkaiden tilanne on varsin hyvä. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin missään muualla Itä-lla. Elinkeinoelämä Vuonna 28 alueella oli 248 työpaikkaa, jotka jakaantuivat melko tasaisesti usean toimialan kesken. Osa Matarin yritystoiminnasta sijaitsee lähelle rataa, mutta suurin osa työpaikoista on muutaman hengen työllistäviä pienyrityksiä, jotka sijaitsevat ympäri Mataria. Keskellä asuinaluetta on Matarin päiväkoti ja Rekolantien varressa sekä nuorisokoti että Inkerikoti, joka tarjoaa tuettua asumispalvelua muistihäiriöisille vanhuksille. Kehityssuunnitelmat Matari on tiivis pientaloalue, jonne syntyy uusia asuntoja pääasiassa pientalotonteilla olevan käyttämättömän rakennusoikeuden myötä. Lisäksi Matarissa on jonkin verran rakentamattomia pientalotontteja. Ullanpuiston alueella on asemakaavan muutoksella varattu mahdollisuus täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Talviaikaan etenkin lapsiperheille mieluista Matarinmäkeä kehitetään perhepuistona. Asuminen ja väestö Matarin alunperin metsäisten maiden asuttaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Seutua on rakennettu hiljalleen 192-luvulta lähtien ja vanhimmat alueen taloista sijaitsevat suurilla tonteilla lähellä rataa. Nykyisin Matarissa on kaksi erillistä laakson erottamaa pientaloaluetta ja 199-luvuilla rakentaminen vilkastui ja 27

7 8 Matari Ikärakenne 21, Matari Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 18, ,5 94 4,2 215* * 295 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 34 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 41 Enintään perusaste Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Matari Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 8 Matari Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3, ,6 2 3, ,5 21 2, , Matari Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 81 Korso Korso Pinta-ala (km²) 3, 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 35,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Korson kaupunginosaksi kutsutaan laajaa radanvarsitaajamaa, joka rajautuu etelässä Asolan metsiin, idässä päärataan ja lännessä Vierumäen kaupunginosaan. Pohjoisessa rajana on Vallinojan harvaan rakennettu metsämaa. Puhekielessä Korsolla monesti tarkoitetaan Korson kaupunginosaa laajempaa aluetta, mikä juontaa juurensa jo 19-luvun alkupuolelta, jolloin Korson alue ulottui kolmen kunnan alueelle. Kors tarkoittaa suomeksi rastia, ristiä tai ristinmerkkiä, minkä vuoksi Korso voisi tarkoittaa paikkaa, jossa useamman kunnat rajat menevät ristiin. On myös mahdollista, että nimi juontaa juurensa kalliossa olleesta ristinmerkistä tai siitä, että tanskalaisvalloittajat olivat merkinneet valloituksiaan ristin merkeillä. Korsoon perustettiin rautatieasema 189-luvun taitteessa, koska junaliikenteen kasvaessa tarvittiin lisää ohituspaikkoja yksisuuntaiselle junaradalle. Korson seutu oli tuohon aikaan erämaata, mutta se valikoitui asemapaikaksi, koska Korso sijaitsi Tikkurilan ja Keravan asemien puolivälissä. Korsoon valmistui asemarakennus vuonna 1918, jonka jälkeen tontille on rakennettu myös asuin- ja ulkorakennuksia. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asema on nykyisin asuinkäytössä. 21

10 alueittain Korso Aseman tulo vauhditti Korson alueen kehitystä ja väestönkasvua, mutta kunnalliset rajat estivät esimerkiksi lasten koulunkäynnin lähimmässä koulussa. Juna-asema nimittäin sijaitsi Helsingin maalaiskunnan ja Tuusulan rajalla ja ongelmat lisääntyivät entisestään, kun Keravan kauppala irtaantui Tuusulasta vuonna Raja-asian käsittely kesti vuosikymmeniä ja Korson aluetta oltiin vuoroin siirtämässä Tuusulaan, vuoroin Keravaan. Korsosta kaavailtiin jopa omaa itsenäistä kuntaa, johon olisi liitetty Rekolan alue, mutta ajatus kaatui Hanalan, Rekolan ja Asolan yhteisen kylätoimikunnan kiivaaseen vastustamiseen. Lopulta vuonna 1953 valtioneuvosto päätti, että Korson alue liitetään kokonaan Helsingin maalaiskuntaan, joka kasvatti väestöään yli 3 asukkaalla. Luonto ja elinympäristö Korson halki virtaava Rekolanoja on merkittävä eteläpohjoissuuntainen viheryhteys, joka Korson ja Asolan rajamaastossa virtaa suurelta osin luonnontilaisessa uomassaan. Rekolanoja on sekä linnustoltaan että kalastoltaan rikas puro ja purokäytävän rinteillä on tuoretta, kosteaa lehtoa. Rekolanojan laaksoon on rakennettu Korson keskuspuisto. Rekolanojaan on tehty pieniä lampia, joissa uiskentelevia vesilintuja voi katsella pieniltä silloilta tai ulkoilupoluilta. Keskuspuiston ympäristössä joka paremmin Ankkalampina tunnetaan järjestettiin monena vuotena suosittu Ankkarock. Talvisin lampien ympärille rakentuu asukkaiden aktiivisuuden ansiosta koko perheen joulupolku. Kulomäen kylkeen on noussut Kulokukkulan täyttömäki, joka on suosittu lentokoneiden bongauspaikka. Myös koiranomistajat ovat löytäneet mäen kupeessa sijaitsevan koirien koulutusalueen. Liikkumista ja urheilua asukkaat voivat harrastaa muun muassa Korson urheilukentällä, ns. Kalmuurin kentällä ja Lumon monitoimikeskuksessa, jossa on painitilan ja tanssisalin lisäksi liikuntahalli. Lisäksi Korsossa on oma uimahalli. Asuminen ja väestö Korson kaupunginosan rakennushistoria on varsin samankaltainen kuin monissa muissa radanvarsitaajamissa. Kauempana radasta sijaitsee laaja omakotitaloalue, joka on rakennettu ensin, ja joka on vuosien saatossa täydentynyt. Myöhemmin on lähemmäksi rataa rakennettu kerrostaloja. Korsossa lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen alue, jonka Rekolanojan jyrkkäreunainen laakso erottaa omakotialueesta. Etenkin 197-luvulla, mutta myös 198-luvulla, kaupunginosaan rakennettiin pääosin kerrostaloja, mutta 199-luvusta eteenpäin uudisrakentamisen painopiste on ollut pientaloissa. Monien mielikuvissa Korso on vain kerrostalovaltainen lähiö, mutta laajan omakotitaloalueen ansiosta alueen asunnoista 4 prosenttia on pientaloissa. Kulomäentien eteläpuolella sijaitsee Kulomäeksi kutsuttu alue, josta Helsingin maalaiskunta hankki ensimmäiset laajemmat maa-alueensa. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 1967 ja pari vuotta myöhemmin suunnitelmien pohjalta vahvistettiin asemakaava. Kulomäen pieni ja viihtyisä kerrostaloalue oli yksi ensimmäisistä lähiörakentamiskohteista lla. Nykyisin Korson kaupunginosa on varsin tiiviisti rakennettu. Viime vuosina Korson väestömäärä on hieman kasvanut, ollen runsas 7 3 vuoden 211 alussa. Elinkeinoelämä Vuonna 28 kaupunginosassa oli runsaat 1 3 työpaikkaa, mikä on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Korson aseman tienoilla on aikaisemmin ollut teollisuutta, joka sittemmin on saanut väistyä liikerakennusten tieltä. Keskusta-alueella on useita elintarvikekauppoja, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja monia muita yrityksiä. Keskusta-alue on laajentunut radan toiselle puolelle Metsolaan, jossa sijaitsee esimerkiksi Korson sosiaali- ja terveysasema sekä Kelan toimipiste. Korsossa on myös useita päiväkoteja, kouluja, neuvola, asukaspuisto, nuorisotalo ja vanhuksia varten Metsonkoti. Rekolanojan laakson yläpuolella, komealla paikalla sijaitsee Korson kirkko, seurakuntakeskus ja monitoimikeskus Lumo, joka syntyi korsolaisten yhdistysten nostattaman Nyt on Korson vuoro -kansalaisliikkeen myötävaikutuksella. Talon on suunnitellut arkkitehti Simo Rautamäki ja nimi valittiin yleisökilpailun tuloksena. Lumon tiloista löytyvät muun muassa kirjasto, yhteispalvelupiste, musiikki- ja aikuisopisto, kuvataidekoulu, ravintola, lukio, Lumo-sali, liikuntahalli ja kokoustilat saunoineen. Kehityssuunnitelmat Korson aluetta on kehitetty vuonna 2 tehdyn keskustasuunnitelman puitteissa ja nyt kehityssuunnitelmaa päivitetään ajan tasalle. Tavoitteena on luoda Korsolle toimiva, viihtyisä ja turvallinen keskusta. Radanvarren seutu tulee lisäksi tulevaisuudessa tiivistymään; sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Korsoon on suunnitteilla myös vanhusten keskus, joka syntyisi laajentamalla Metsonkotia ja yhdistämällä VAV:in palvelutalo osaksi kokonaisuutta. Ruusuvuorenkujalle kaavaillaan kerrostaloasuntoja ja vieressä oleva Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan edustusasunnoksi 195-luvulla valmistunut Villa Sjöbreg suojellaan. Osa korttelista muutetaan puistoksi. 211

11 81 Korso Ikärakenne 21, Korso Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 293 4, , ,1 215* * 7487 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 32 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 13 Korkea-aste Korso Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

12 81 Korso Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,6 2 2, , 21 2, ,1 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Korso Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

13 82 Mikkola Mikkola Pinta-ala (km²),9 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 66,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 33,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Mikkolan kaupunginosaa rajaa pohjoisessa Kulomäentie, idässä Lahdenväylä, etelässä Sipoo ja lännessä Matarin pientaloalue. Mikkola oli aikanaan osa Ali-Keravan kylää, joka kuului Keravan kauppalaan. Mikkola on pitkälti rakentunut Mikkolan tilan maille, josta kaupunginosa on saanut nimensäkin. Mikkolan katujen ja puistojen nimet juontavat juurensa 195- ja 196-luvun taitteessa laadittuun rakennuskaavaan. Nimistön teemaksi valittiin tuolloin ajankohtaisten kuulentojen kunniaksi planeetat. Niinpä Mikkolasta löytyvät esimerkiksi Venuksentie, Marsinkuja kuin Saturnuksenpuistokin. Mikkolasta on löydetty kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka mahdollisesti ovat peräisin esiroomalaiselta rautakaudelta noin 5 ekr. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukanmetsän alueelta on puolestaan löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, jonka on arveltu olevan pyyntiväestön kausiasuinpaikka lähellä rantaa. Tuolloin merenpinta oli nykyistä ylempänä. Arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo valmistuivat vuonna Rakennus muodostuu neljästä tasakattoisesta punatiilikuutioista, jotka on yhdistetty kevein katoksin. Koko- 214

14 alueittain Mikkola naisuus on arkkitehtuurisesti arvokas ja se on arvioitu modernin rakennuskulttuurin suojeltavaksi kohteeksi. Luonto ja elinympäristö Mikkolan kerrostaloaluetta ympäröivät idässä ja etelässä puistot, jotka oikeammin ovat rakentamatonta luonnonmetsää. Keravanjokivarsi Matarinkoskineen on luonnollinen jatke Maarukanmetsälle, kun taas lännen virkistysalueet liittyvät kiinteästi Tervahaudanmetsän ja Matarin täyttömäen maisemiin. Matarin ulkoilu- ja hiihtoreitti kulkee Mikkolan rajaa pitkin. Työpaikka-alueen ja Lahdenväylän välinen metsikkö soveltuu paremmin näkö- ja meluesteeksi kuin ulkoiluun. Maarukanmetsän asuinalueen vieressä, vanhojen viljapeltojen paikalla, on nykyisin hyvin hoidettuja viljelypalstoja. Mikkolan pienet puistot ja leikkipaikat ovat lapsiperheiden ahkerassa käytössä ja koulun yhteydessä oleva urheilukenttä peruskorjattiin täydellisesti 21-luvun taitteessa. Kentällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, kuten jalkapalloa, koripalloa ja ulkosählyä. Talvella iso kenttä jäädytetään ja se täyttyy luistelijoista. Asuminen ja väestö Mikkola muodostaa oman irrallisen, metsiin rajautuvan, kokonaisuuden verrattuna naapurikaupunginosien pientaloalueisiin. Mikkolan rakentumisen aikoihin puutarhakaupunki ja metsäkaupunki ajattelu alkoivat väistyä ja tilalle tuli rationaalisuus ja massatuotanto. Mikkolan kaava edustaa näiden ajattelutapojen välimuotoa ja alueen rakenne säilyi avoimena. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului n aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille Mikkolan talot ovat etupäässä kolme- tai neljäkerroksisia lamellitaloja, mutta joukossa on myös muutama hieman korkeampi tornitalo. Talot ovat vaaleaksi sävytettyjä ja niiden keskellä on rauhallisia pihapiirejä. Metsään rakennetulla alueella on säilynyt alkuperäistä puustoa, joten pihat ovat alusta lähtien olleet varjoisia ja puistomaisia. Vanhimpien talojen peruskorjauksen myötä koko alueen ilme on kohentunut. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on 2-luvulla noussut Maarukanmetsän asuinalue, jonne rakennetaan viimeisiä kerrostaloja. Maarukan asuinalue muodostuu lähinnä kolmi- tai viisikerroksisista kerrostaloista, joiden väliin on sijoitettu pieniä viherkaistaleita ja lasten leikkipaikkoja. Lisäksi alueella on kaksikerroksisia rivitaloja ja Maarukan päiväkoti. Vaikka Maarukanmetsä on asuinalueena oma saarekkeensa, on siellä onnistuttu säilyttämään Mikkolalle tyypillinen väljä ja avoin aluerakenne. Mikkola on eheä esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta, jota myöhemmin on täydennetty Maarukanmetsän asuinalueella. Mikkola on n toiseksi kerrostalovaltaisin alue heti Myyrmäen kaupunginosan jälkeen. Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja. Mikkola on pinta-alaltaan n toiseksi pienin kaupunginosa, mutta asukasmäärältään se on keskikokoinen. Mikkola onkin yksi n tiheimmin asutuista kaupunginosista. Mikkolan väestönkehitys on ollut ailahtelevaa. 198-luvun puoliväliin saakka asukasluku kasvoi aina 3 6 asukkaaseen asti, minkä jälkeen väestö alkoi vähentyä. 2-luvulla Mikkola on jälleen saanut uusia asukkaita lähinnä Maarukanmetsän rakentamisen myötä. Vuoden 211 alussa Mikkolassa asui lähes 3 3 asukasta. Yksin asuvien osuus on Mikkolassa kasvanut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana ja jo vajaa puolet asunnoista on yhden hengen asuttamia. Joka viides mikkolalainen on vieraskielinen. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Elinkeinoelämä Mikkolassa oli vuoden 28 tietojen mukaan 52 työpaikkaa, joista joka neljäs oli rakentamisen parissa. Suurin osa työpaikoista on Lahdenväylän tuntumassa, Mikkolan työpaikka-alueella. Alueen parikymmentä peltihallia muodostavat hauskan värikokonaisuuden, kun rakennusten väriskaala ulottuu keltaisesta siniseen ja punaiseen. Osa uudemmista rakennuksista on valkoisia ja harmaita. Työpaikka-alueen yritykset vaihtelevat muutamasta hengestä useita kymmeniä henkiä työllistäviin yrityksiin. Pihkalantien avaaminen 2-luvun loppupuolella rauhoitti työpaikka-alueen enemmän omaksi kokonaisuudekseen. Mikkola pystyy suhteellisen suuren väestömääränsä ansiosta ylläpitämään joukon palveluja. Mikkolassa on iso yhtenäiskoulu, neuvola, useita päiväkoteja ja kirjasto. Pienehkössä ostoskeskuksessa on kaksi elintarvikekauppaa, pankkiautomaatti, kaksi parturi-kampaamoa ja keskiolutbaari. Lisäksi ostoskeskuksen yhteydessä on seurakuntakoti sekä nuorisotila Lentävä Lautanen. Oman lisänsä alueen palveluvarustukseen tuovat Kulomäentien varressa olevat huoltoasemat, joista toisessa hoituu myös postin palvelut. Poikkeuksellisen isosta työpaikkaalueesta ja kohtuullisen hyvästä palveluvalikoimasta huolimatta Mikkolan työpaikkaomavaraisuusaste on melko pieni, 33 prosenttia. Kehityssuunnitelmat Mikkolaan ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. Mikkolan yritysalueella on joitakin rakentamattomia tontteja ja mikäli suunnitelmissa oleva Pihkalantien puhkominen Mikkolasta Matariin toteutuu, sen varrelle on mahdollista kaavoittaa lisää pienteollisuustontteja. 215

15 82 Mikkola Ikärakenne 21, Mikkola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,5 34 1, , ,5 215* * 3383 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 28 Avopari ilman 13 Korkea-aste Mikkola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

16 82 Mikkola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,5 2 2, ,5 21 2, 64 33,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Mikkola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

17 83 Metsola Metsola Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 12,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 12, 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Metsolan kaupunginosa on radanvarren taajama, joka sijaitsee Korson kaupunginosan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Metsolansuo ja etelässä Kulomäentie. Metsola on kansallisromanttinen nimi ja myös muu alueen nimistö on lähtöisin eläimistä. Seutu on vanhaa omakotialuetta, tosin taajamoituminen lähti täällä käyntiin hieman myöhemmin kuin läntisessä Korsossa. Metsolan pohjoisosassa sijaitsevat Toyota Oy:n tilat on otettu n modernin teollisen rakennusperinnön kohteiden listalle. Tilat ovat valmistuneet 197-luvun loppupuolella ja ne ovat arkkitehti Matti Hakalan käsialaa. Harmaisiin, massiivisiin betonirakennuksiin ja piha-alueeseen on otettu vaikutteita Japanista ja kokonaisuus on merkittävä osa radanvarren maisemaa. Nykyisin tiloissa toimii Toyotan Suomen pääkonttori. Luonto ja elinympäristö Metsolassa on vähän rakentamattomia luonnonalueita ja puistoja. Pohjoisosassa rajan tuntumassa kulkee Leppäkorven ulkoilureitti, joka kiertää Metsolansuon. Talvella suon ympäri pääsee hiihtäen. Metsolansuo ja hieman lännempänä sijaitseva Leppäkorven maauimala ovat tärkeitä lähivirkistysalueita myös Metsolan asukkaille. 218

18 alueittain Metsola Asuminen ja väestö Keskusta-alueen takaa levittäytyy suhteellisen tasaiselle moreenikentälle rakennettu omakotialue, joka on levinnyt laajalle. Rakennuskannan ikä vaihtelee vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen johdosta. Uudisrakentamisen myötä pientaloalueen ilme on uudistunut ja alueelle on rakennettu omakotitalojen lisäksi rivitaloja. Lähellä rataa ollut vanhin omakotiasutus on saanut väistyä tehokkaamman asutuksen tieltä. Aiemmin Metsola oli selvästi pientalovaltaista aluetta, mutta Otavantien ja pääradan välisen kerrostaloalueen rakentuminen 198- ja 199-luvuilla muutti tilannetta. Tiivein rakennuskanta löytyykin läheltä rataa ja väljintä on idässä. Nykyisin Metsolassa on hieman enemmän kerrostaloasuntoja kuin pientaloasuntoja. Lisäksi alueella on keskimääräistä enemmän sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Vilkkaimpana rakennusaikana 198-luvun alusta aina 199-luvun puoliväliin Metsola sai tuhansia uusia asukkaita ja sen jälkeenkin asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä Metsola on n kymmenen väkirikkaimman ja tiiveimmin asutun kaupunginosan joukossa. Vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 6 1. Metsolassa asuu keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia. Lisäksi koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Kehityssuunnitelmat Rakennettu alue kattaa lähes koko Metsolan. Metsolassa on edelleen pientalotontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä sekä rakentamattomia pientalotontteja eli jonkin verran alue tulee tulevaisuudessa tiivistymään. Lisäksi Metsolassa on muutamia asemakaavanmuutoksella luotuja täydennysrakennusalueita, joille on mahdollista tulevaisuudessa rakentaa lisää asuntoja. Metsolan vieressä sijaitsevaa Korson keskustaa kehitetään tulevaisuudessa ja tarkoituksena on, että keskustaalue yhdistää Metsolan ja Korson tiiviimmin toisiinsa. Elinkeinoelämä Kaupunginosassa oli vuonna 28 yli tuhat työpaikkaa, joista lähes 4 prosenttia oli kaupan alalla. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen työnantaja on Toyota yhtiöt. Lisäksi liikenteellisesti edullinen sijainti radan varrella on tuonut Metsolaan pieniä yrityksiä eri aloilta. Lähelle rataa on asuinkerrostalojen lisäksi rakennettu runsaasti liiketilaa. Korson keskusta on levittäytynyt Metsolan puolelle ja keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta. Metsolan puolella on muun muassa kaksi elintarvikekauppaa, useita ravintoloita ja yksityinen lääkäriasema. Lähellä rataa on myös Korson sosiaali- ja terveysasema ja samassa rakennuksessa toimiva Kelan aluetoimisto. Hieman etelämpänä toimii n Valo, jossa järjestetään työpajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupunginosassa on myös Leppäkorven alakoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-5 sekä useita päiväkoteja ja vammaisten asumisyksiköitä. Itä-Metsolan, kuin myös muiden lähialueiden asukkaiden kauppapalvelut paranivat, kun Kulomäentien kupeeseen avattiin 2-luvun lopussa elintarvikekauppa. 219

19 83 Metsola Ikärakenne 21, Metsola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , , 215* * 6329 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 29 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Metsola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

20 83 Metsola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , , 2 2,3 68 3,7 21 2,1 7 34,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Metsola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

21 84 Leppäkorpi Leppäkorpi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,1 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 8,8 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 11,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Leppäkorven kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoinen raja on kokonaan yhteistä Keravan kanssa ja etelässä alue sivuaa Metsolan kaupunginosaa. Leppäkorven maisemaa hallitsevat lännessä pientaloasutus ja idässä asumattomat alueet. Kuten useiden en kaupunginosien, myös Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Muutama asuintalo on viime vuosisadan alusta ja kauempaakin. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on yksi vanhimmista rakennuksista, Oljemarkin tila, joka sijaitsee etäällä muusta asutuksesta, Lahdenväylän tuntumassa. Tilan punamultainen viehättävä päärakennus on peräisin 18-luvulta. Luonto ja elinympäristö Mikäli Leppäkorvessa kulkija vaeltaa asuinalueen ohi, kohtaa hän pian varjoisan kuusimetsän, joka paikoin vaihtuu kalliomänniköiksi. Alueella on myös suhteellisen suuria soita, joista laajin on etelässä sijaitseva Metsolansuo. Metsolansuo on monimuotoinen alue, jonka rahkarämeet, korvet ja kangasmetsät tarjoavat otolliset olosuhteet useille kasvi- ja eläinlajeille. Metsolansuo on suosittu ulkoilupaikka, jonka ympäri kiertää ulkoilureitti. 222

22 alueittain Leppäkorpi Leppäkorven suosion lapsiperheiden asuinalueena ymmärtää hyvin. Aluetta ympäröivät viheralueet ja kuumien kesäpäivien varalle on mäntykankaan keskelle vanhaan hiekkakuoppaan perustettu maauimala. Kesällä on leppäkorpelaisten hauska polskutella puhtaassa vedessä hiekkapohjalla. Viihtymistä lisäävät rannan ääressä oleva iso terassimainen patio, lasten leikkipaikka ja kioski. Asuminen ja väestö Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 194-luvulla, mutta vilkkaampi rakennuskausi alkoi sotien jälkeen 195-luvulla. Seuraavan kerran rakentaminen voimistui 198-luvulla, josta lähtien asuntoja onkin valmistunut melko tasaiseen tahtiin. Vanhin asutus sijaitsee alueen pohjoisosissa, kun taas eteläiset osat ovat uudemman asutuksen aluetta. Kaupunki luovutti 2-luvulla useita pientalotontteja Leppäkorvesta. Lisäksi Harmaahylkeentien länsipuolelle rakentui kokonaan uusi pientaloalue. Leppäkorpi on myös vuosien saatossa tiivistynyt. Suuria tontteja on jaettu ja vanhan puutalon pihalla komeilee uusi talo tai rivitalojen ryhmä. Leppäkorpi on pientalovaltaista aluetta, mutta asunnoista poikkeuksellisen iso osa on joko rivi- tai paritaloissa. 199-luvun lopulla alueella rakennettiin jonkin verran vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, mutta pääsääntöisesti Leppäkorvessa on omistusasuntoja. Rakentamisen vaiheet näkyvät myös alueen väestömäärässä. Lähes koko 197-luvun asukasluku väheni, kääntyen kuitenkin nousuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Vuonna 197 asukkaita oli 82, kun nykyisin väkiluku on jo 2 4 asukkaan tuntumassa. Etenkin parina viime vuotena väestömäärä on selvästi lisääntynyt. Leppäkorvessa asuu huomattavan paljon perheitä, joissa on alle kouluikäinen lapsi. Vastaavasti yli 64-vuotiaita alueella asuu keskimääräistä vähemmän. Harmaahylkeentien ja Metsolansuon väliselle alueelle. Olemassa oleva pientaloalue tiivistyy entisestään, kunhan suurten pientalotonttien rakennusoikeus otetaan käyttöön ja alueen rakentamattomille pientalotonteille rakennetaan. Lähialueen suunnitelmista Leppäkorpeen vaikuttaa ainakin Vallinojaan suunniteltu seisake, jonka toteutuminen tosin on edelleen epävarmaa. Elinkeinoelämä Leppäkorven työpaikkatarjonta on vähäistä. Vain Linnaisissa ja Rajakylässä on vähemmän työpaikkoja suhteessa alueen työllisten määrään. Vuonna 28 työpaikkoja oli kaikkiaan 152, joista yli 4 prosenttia oli rakentamisen parissa. Alueella on lähinnä pieniä yrityksiä. Kaupunginosassa ei ole kaupallisia palveluita, lukuun ottamatta maauimalan yhteydessä toimivaa elintarvikekioskia. Julkisten palvelujen osalta tilanne parantui, kun alueelle valmistui sekä päiväkoti että neuvola. Kehityssuunnitelmat Leppäkorpi on pientaloalue, joka on viimevuosina täydentynyt uusien pientalotonttien rakentamisen myötä. Tällä hetkellä kaupunki kaavoittaa uusia pientalotontteja 223

23 84 Leppäkorpi Ikärakenne 21, Leppäkorpi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,1 31 1, ,7 96 4, 215* * 345 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 7 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 13 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Leppäkorpi Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

24 84 Leppäkorpi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , 82 3,1 2 2, ,3 21 2, ,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Leppäkorpi Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

25 85 Jokivarsi Jokivarsi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 36,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,5 9,1 Työttömyysaste 29 () 5, 9,1 Työllisyysaste 28 () 78,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 31,2 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokivarren kaupunginosaan kuuluu kaistale koillista ta. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevien Lahdenväylän ja Keravanjoen väliin. Jokivarsi on alunperin Keravanjoen ranta-alueen nimi, joka saattaa juontaa juurensa jo keskiajalta. Luonto ja elinympäristö Jokivarren asuinalue sijaitsee loivasti kumpuilevalla moreeniselänteellä, johon Keravanjoki on idässä leikannut uomansa. Jokilaakso on tällä paikalla suhteellisen loiva ja joki virtaa hiljakseen ja rauhallisesti savikkopatjallaan. Sen rannat ovat paikoin viljeltyjä ja paikoin kapealti luonnontilaisia. Joen rannassa on harvakseltaan yksittäisiä koivuja ja pajuja. Joen itäreunaa myötäilee vanha paikallistie, jolta on kaunis näkymä viljelyaukealle. Keravanjoen varsi on merkittävää lähivirkistysaluetta ja se tullaan säilyttämään rakentamattomana. Asuminen ja väestö Viljavassa Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin viime vuosisadan alku- 226

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta Kehittyvä Korso! 24.1.2017 elinkeinojohtaja José Valanta Väestö Väestö Korson suuralueen kaupunginosissa 1.1.2016 Korso Metsola Nikinmäki Mikkola Leppäkorpi Matari Vallinoja Vierumäki Jokivarsi 0 1 000

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

1. Keskusurheilukenttä

1. Keskusurheilukenttä Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

LINJAT / PUISTOMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa. Tiedustelut:

LINJAT / PUISTOMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa. Tiedustelut: LINJAT / PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa Tiedustelut: Johanna Dyhr Fiskarsin kiinteistöt puh. 044 336 4099 (ark. 8-16) johanna.dyhr@fiskars.com Fiskars Oyj Abp, Fiskarsintie 18, 10470 Fiskars

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28.2.2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002109 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaupunginosa 81, Korso Asemakaavan muutos: Korttelin 81384 tontti

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot