6 Korson suuralue 202

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Korson suuralue 202"

Transkriptio

1 6 22

2 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 27,3 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kokonaisuudessaan Itä-n pohjoisosan. Alue muodostuu yhdeksästä kaupunginosasta, joita ovat Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan, Keravan kuin Sipoonkin kanssa. Etelässä alue rajautuu Koivukylän suuralueeseen. Suuralueen läpi kulkee päärata ja osa lähiliikenteen junista pysähtyy Korsossa. Idempänä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Länsi-itäsuunnassa tärkein yhteys on Kulomäentie. Luonto ja elinympäristö Vaikka osa esta on rakennettu varsin tiiviisti, on alueella hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Koskemattominta luonto lienee Vierumäen pohjoisosassa Kirkkosuolla, jonka rämeiden ja korpien suojissa pesii muun muassa kanahaukka. Suon vieressä on myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta korpialuetta. ella on muutamia kauniita koskia, joista vantaalaisittain harvinaisen jylhä Tussinkoski sijaitsee Vallinojalla. Suuralueen itälaidalla sijaitsee 4 metriä pitkä Matarinkoski rantakallioineen. Molempien koskien ympäristöstä löytyy suhteellisen luonnontilaisia paikkoja sekä reheviä, kosteita lehtoja. Lehtokasvillisuutta esiintyy myös Rekolanojan varressa, joka on merkittävää linnustoaluetta. Matarin täyttömäen ympäristössä, Korson keskuspuistossa, Metsolansuolla ja Leppäkorven maauimalassa viihtyy koko perhe. Alueilla on muun muassa ulkoilureittejä ja talvisin hiihtolatuja. Asuminen ja väestö Radan varren taajamana Korsoa on rakennettu jo kauan. Aluksi alue täyttyi isopihaisista omakotitaloista, mutta 197-luvulla rakentamisen painopiste siirtyi kerrostaloihin, joita valmistui etenkin Korson ja Mikkolan kaupunginosiin. Rakentamistahti on ollut senkin jälkeen vilkasta, mutta 199-luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut jälleen enemmän pien- kuin kerrostaloja. Nykyisistä asunnoista noin puolet sijaitsee kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan. Väestörakenteensa perusteella on kuin pienoismuodossa. Niin paljon alueiden ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan. Elinkeinoelämä on mitä suurimmassa määrin asuinaluetta. Alueen työpaikkaomavaraisuus on suuralueiden alhaisin (27,3 ) eli alueella asuu työllisiä huomattavasti enemmän kuin siellä on työpaikkoja. Runsaasta 4 työpaikasta viidennes oli kaupan ja toinen viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Kehityssuunnitelmat Korson keskusta-alue uudistuu. Tavoitteena on parantaa keskusta-alueen toiminnallisuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Radanvarren seutu tulee tiivistymään ja sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Keskusta-alueella pyritään myös yhdistämään Metsolan ja Korson kaupunginosat tiiviimmin toisiinsa. Korsoon on suunnitteilla myös nykyaikainen ja monipuolinen vanhusten keskus. Nikinmäessä on parhaillaan suunnitteilla Keski- Nikinmäen rakentaminen Sipoontien pohjoispuolelle. Suunnitelmien mukaan alueelle tulisi muun muassa pientaloja, erityisasumista, työpaikkoja sekä päiväkoti ja koulu. lla ja Keravalla on yhteisiä kehittämistavoitteita pääradan varressa sijaitsevan alueen suhteen. Suunnitelmissa on rakentaa pääradan lähiliikennettä palveleva Vallinojan seisake ja sen läheisyyteen 1-15 asukkaan asuinalue. Vallinojan radan varteen on kaavailtu ensisijaisesti asuinkerrostaloja ja alueen pohjoisosaan ja puron varteen pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. ella on myös varauduttu pienempiin uusiin asuinalueisiin ja asuinalueiden laajennuksiin. Alueet tiivistyvät myös tonttien lohkomisen ja rakentamattomien pientalotonttien rakentamisen myötä. 23

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia , , , , , ,4 215* * Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 14 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, * * Aviopari ja 36 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 6 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta , ,8 2 2, ,9 21 2, , Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 8 Matari Matari Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 3,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 77,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 19,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Matarin kaupunginosa sijaitsee pääradan varrella, Korson suuralueen eteläosassa. Matarin tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Rekolantie ja itä-länsisuunnassa Kulomäentie, jota pitkin pääsee Lahden- ja Tuusulanväylille. Korson ja Rekolan juna-asemat ovat melko lyhyen matkan päässä. Matari-nimi on edelleen tutkijoille arvoitus, mutta sen uskotaan olevan luontonimi. Nimi voisi viitata kasvinnimeen tai veteen, koska mataaminen tarkoittaa hiljalleen virtaamista. Kaupunginosan itälaidalla on Keravanjokeen kuuluva Matarinkoski. Koskennimet ovat yleensä vanhoja. Matari oli aikanaan pohjoisin osa historiallista Hanabölen kyläaluetta. Hanabölen kyläkeskus oli useita kilometrejä etelämpänä, mutta siitä huolimatta Matarissa sijainneen junaseisakkeen nimeksi tuli Hanalan seisake. Nykyisin junat eivät pysähdy Matarissa. Matarin arvokkaisiin rakennuskohteisiin kuuluu modernia teollista rakennusperintöä edustava entinen Haato Oy:n tehdasrakennus, joka valmistui 193-luvun loppupuolella. Radan varressa sijaitseva rakennus on harvinaisuus, koska Tikkurilan silkkitehtaan lisäksi lla ei ole säilynyt muita vastaavanlaisia, 193-luvun suuria punatiilisiä tehdasrakennuksia. 26

6 alueittain 21 8 Matari Haato Oy ryhtyi valmistamaan lämminvesivaraajia tehtaassaan jo 194-luvun lopulla ja yrityksellä on ollut merkittävä rooli Korson alueen historiassa. Tehtaan viereen rakennettiin halli 197-luvulla ja toimistotiloja 198-luvulla. Vanha tehdas peruskorjattiin 2-luvun puolivälissä ja työssä kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Nykyisin tiloissa toimiva MariComp Oy voi jatkaa tehtaan kunniakkaita perinteitä teräksen jalostuksen parissa. Kuusten latvoja korkeammalle nousevat Korson vesitornin neljä sienimäistä rakennelmaa, jotka ovat kunnostustöiden kohteena ainakin vuoden 211. Vesitorni on maamerkki, joka näkyy kauas. Luonto ja elinympäristö Kaupunginosassa on säilynyt rakentamattomana Keravanjoen rantametsikkö ja Tervahaudanmetsän alue. Matarin itäreunassa kallio muodostaa maastokynnyksen Keravanjoessa ja joki virtaa kauniina koskena kynnyksen yli. Matarinkoski on noin 4 metriä pitkä ja sen luontoarvoja nostavat edustava vesisammallajisto ja rantakalliot. Koski ja ympäröivien rantakallioiden metsät ovat säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ja kosken pohjoispuolista rantametsikköä kehitetään aarnimetsäalueena. Matarinkosken ja Pikkukosken välinen alue on rehevää joenvarsibiotooppia, jonka kosteat lehdot rehevine niittyineen ja pienine ketoineen tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monipuoliselle lajistolle. Keravanjoen varret ja koskipaikat ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Matarinkosken viereen on rakennettu ulkoilureitti, uimaranta sekä leikki- ja matonpesupaikat, jotka ovat omiaan ulkoilusta ja luonnosta nauttimiseen. Tulevaisuudessa kosken yli saatetaan rakentaa silta, jota pitkin pääsee kätevästi Päiväkummun puolelle. Tervahaudanmetsä on paikoin jylhää seutua, jossa korkeilla avokallioilla huojuvat suuret männyt. Useat siirtolohkareet komistavat kallioaluetta ja rinteitä. Siellä sijaitsee myös Matarin täyttömäki ja kuntopolku, joilla riittää vilskettä niin kesällä kuin talvellakin. Pulkkamäessä, pyöräilyradalla sekä kunto- ja hiihtoladuilla viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Matarinmäki on osa laajaa viheraluetta, jota pitkin pääsee suunnitteilla olevan Elmon urheilupuiston kautta Kulomäkeen saakka. etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä alue täydentyi pientaloilla, jotka rakennettiin kaupungin luovuttamille tonteille. Matarin asuinalueella on edelleen metsäinen ilme. Seudulla aikanaan kasvanut tuore kangasmetsä on jättänyt monelle pihapuiksi järeitä kuusia. 197-luvun lopulta Matarin väkiluku kasvoi vuosi vuodelta aina vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen asukasmäärä on vuorovuosina joko laskenut tai noussut, määrän pysytellessä kuitenkin koko ajan yli 2 asukkaassa. Matarissa asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä, kun taas eläkeiässä olevia on keskimääräistä vähemmän. Perheväestöön kuuluvien osuus on erittäin korkea. Työn ja toimeentulon osalta asukkaiden tilanne on varsin hyvä. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin missään muualla Itä-lla. Elinkeinoelämä Vuonna 28 alueella oli 248 työpaikkaa, jotka jakaantuivat melko tasaisesti usean toimialan kesken. Osa Matarin yritystoiminnasta sijaitsee lähelle rataa, mutta suurin osa työpaikoista on muutaman hengen työllistäviä pienyrityksiä, jotka sijaitsevat ympäri Mataria. Keskellä asuinaluetta on Matarin päiväkoti ja Rekolantien varressa sekä nuorisokoti että Inkerikoti, joka tarjoaa tuettua asumispalvelua muistihäiriöisille vanhuksille. Kehityssuunnitelmat Matari on tiivis pientaloalue, jonne syntyy uusia asuntoja pääasiassa pientalotonteilla olevan käyttämättömän rakennusoikeuden myötä. Lisäksi Matarissa on jonkin verran rakentamattomia pientalotontteja. Ullanpuiston alueella on asemakaavan muutoksella varattu mahdollisuus täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Talviaikaan etenkin lapsiperheille mieluista Matarinmäkeä kehitetään perhepuistona. Asuminen ja väestö Matarin alunperin metsäisten maiden asuttaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Seutua on rakennettu hiljalleen 192-luvulta lähtien ja vanhimmat alueen taloista sijaitsevat suurilla tonteilla lähellä rataa. Nykyisin Matarissa on kaksi erillistä laakson erottamaa pientaloaluetta ja 199-luvuilla rakentaminen vilkastui ja 27

7 8 Matari Ikärakenne 21, Matari Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 18, ,5 94 4,2 215* * 295 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 34 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 41 Enintään perusaste Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Matari Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 8 Matari Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3, ,6 2 3, ,5 21 2, , Matari Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 81 Korso Korso Pinta-ala (km²) 3, 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 35,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Korson kaupunginosaksi kutsutaan laajaa radanvarsitaajamaa, joka rajautuu etelässä Asolan metsiin, idässä päärataan ja lännessä Vierumäen kaupunginosaan. Pohjoisessa rajana on Vallinojan harvaan rakennettu metsämaa. Puhekielessä Korsolla monesti tarkoitetaan Korson kaupunginosaa laajempaa aluetta, mikä juontaa juurensa jo 19-luvun alkupuolelta, jolloin Korson alue ulottui kolmen kunnan alueelle. Kors tarkoittaa suomeksi rastia, ristiä tai ristinmerkkiä, minkä vuoksi Korso voisi tarkoittaa paikkaa, jossa useamman kunnat rajat menevät ristiin. On myös mahdollista, että nimi juontaa juurensa kalliossa olleesta ristinmerkistä tai siitä, että tanskalaisvalloittajat olivat merkinneet valloituksiaan ristin merkeillä. Korsoon perustettiin rautatieasema 189-luvun taitteessa, koska junaliikenteen kasvaessa tarvittiin lisää ohituspaikkoja yksisuuntaiselle junaradalle. Korson seutu oli tuohon aikaan erämaata, mutta se valikoitui asemapaikaksi, koska Korso sijaitsi Tikkurilan ja Keravan asemien puolivälissä. Korsoon valmistui asemarakennus vuonna 1918, jonka jälkeen tontille on rakennettu myös asuin- ja ulkorakennuksia. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asema on nykyisin asuinkäytössä. 21

10 alueittain Korso Aseman tulo vauhditti Korson alueen kehitystä ja väestönkasvua, mutta kunnalliset rajat estivät esimerkiksi lasten koulunkäynnin lähimmässä koulussa. Juna-asema nimittäin sijaitsi Helsingin maalaiskunnan ja Tuusulan rajalla ja ongelmat lisääntyivät entisestään, kun Keravan kauppala irtaantui Tuusulasta vuonna Raja-asian käsittely kesti vuosikymmeniä ja Korson aluetta oltiin vuoroin siirtämässä Tuusulaan, vuoroin Keravaan. Korsosta kaavailtiin jopa omaa itsenäistä kuntaa, johon olisi liitetty Rekolan alue, mutta ajatus kaatui Hanalan, Rekolan ja Asolan yhteisen kylätoimikunnan kiivaaseen vastustamiseen. Lopulta vuonna 1953 valtioneuvosto päätti, että Korson alue liitetään kokonaan Helsingin maalaiskuntaan, joka kasvatti väestöään yli 3 asukkaalla. Luonto ja elinympäristö Korson halki virtaava Rekolanoja on merkittävä eteläpohjoissuuntainen viheryhteys, joka Korson ja Asolan rajamaastossa virtaa suurelta osin luonnontilaisessa uomassaan. Rekolanoja on sekä linnustoltaan että kalastoltaan rikas puro ja purokäytävän rinteillä on tuoretta, kosteaa lehtoa. Rekolanojan laaksoon on rakennettu Korson keskuspuisto. Rekolanojaan on tehty pieniä lampia, joissa uiskentelevia vesilintuja voi katsella pieniltä silloilta tai ulkoilupoluilta. Keskuspuiston ympäristössä joka paremmin Ankkalampina tunnetaan järjestettiin monena vuotena suosittu Ankkarock. Talvisin lampien ympärille rakentuu asukkaiden aktiivisuuden ansiosta koko perheen joulupolku. Kulomäen kylkeen on noussut Kulokukkulan täyttömäki, joka on suosittu lentokoneiden bongauspaikka. Myös koiranomistajat ovat löytäneet mäen kupeessa sijaitsevan koirien koulutusalueen. Liikkumista ja urheilua asukkaat voivat harrastaa muun muassa Korson urheilukentällä, ns. Kalmuurin kentällä ja Lumon monitoimikeskuksessa, jossa on painitilan ja tanssisalin lisäksi liikuntahalli. Lisäksi Korsossa on oma uimahalli. Asuminen ja väestö Korson kaupunginosan rakennushistoria on varsin samankaltainen kuin monissa muissa radanvarsitaajamissa. Kauempana radasta sijaitsee laaja omakotitaloalue, joka on rakennettu ensin, ja joka on vuosien saatossa täydentynyt. Myöhemmin on lähemmäksi rataa rakennettu kerrostaloja. Korsossa lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen alue, jonka Rekolanojan jyrkkäreunainen laakso erottaa omakotialueesta. Etenkin 197-luvulla, mutta myös 198-luvulla, kaupunginosaan rakennettiin pääosin kerrostaloja, mutta 199-luvusta eteenpäin uudisrakentamisen painopiste on ollut pientaloissa. Monien mielikuvissa Korso on vain kerrostalovaltainen lähiö, mutta laajan omakotitaloalueen ansiosta alueen asunnoista 4 prosenttia on pientaloissa. Kulomäentien eteläpuolella sijaitsee Kulomäeksi kutsuttu alue, josta Helsingin maalaiskunta hankki ensimmäiset laajemmat maa-alueensa. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 1967 ja pari vuotta myöhemmin suunnitelmien pohjalta vahvistettiin asemakaava. Kulomäen pieni ja viihtyisä kerrostaloalue oli yksi ensimmäisistä lähiörakentamiskohteista lla. Nykyisin Korson kaupunginosa on varsin tiiviisti rakennettu. Viime vuosina Korson väestömäärä on hieman kasvanut, ollen runsas 7 3 vuoden 211 alussa. Elinkeinoelämä Vuonna 28 kaupunginosassa oli runsaat 1 3 työpaikkaa, mikä on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Korson aseman tienoilla on aikaisemmin ollut teollisuutta, joka sittemmin on saanut väistyä liikerakennusten tieltä. Keskusta-alueella on useita elintarvikekauppoja, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja monia muita yrityksiä. Keskusta-alue on laajentunut radan toiselle puolelle Metsolaan, jossa sijaitsee esimerkiksi Korson sosiaali- ja terveysasema sekä Kelan toimipiste. Korsossa on myös useita päiväkoteja, kouluja, neuvola, asukaspuisto, nuorisotalo ja vanhuksia varten Metsonkoti. Rekolanojan laakson yläpuolella, komealla paikalla sijaitsee Korson kirkko, seurakuntakeskus ja monitoimikeskus Lumo, joka syntyi korsolaisten yhdistysten nostattaman Nyt on Korson vuoro -kansalaisliikkeen myötävaikutuksella. Talon on suunnitellut arkkitehti Simo Rautamäki ja nimi valittiin yleisökilpailun tuloksena. Lumon tiloista löytyvät muun muassa kirjasto, yhteispalvelupiste, musiikki- ja aikuisopisto, kuvataidekoulu, ravintola, lukio, Lumo-sali, liikuntahalli ja kokoustilat saunoineen. Kehityssuunnitelmat Korson aluetta on kehitetty vuonna 2 tehdyn keskustasuunnitelman puitteissa ja nyt kehityssuunnitelmaa päivitetään ajan tasalle. Tavoitteena on luoda Korsolle toimiva, viihtyisä ja turvallinen keskusta. Radanvarren seutu tulee lisäksi tulevaisuudessa tiivistymään; sitä kehitetään ennen kaikkea työpaikka-alueena. Korsoon on suunnitteilla myös vanhusten keskus, joka syntyisi laajentamalla Metsonkotia ja yhdistämällä VAV:in palvelutalo osaksi kokonaisuutta. Ruusuvuorenkujalle kaavaillaan kerrostaloasuntoja ja vieressä oleva Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan edustusasunnoksi 195-luvulla valmistunut Villa Sjöbreg suojellaan. Osa korttelista muutetaan puistoksi. 211

11 81 Korso Ikärakenne 21, Korso Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , 293 4, , ,1 215* * 7487 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 32 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 13 Korkea-aste Korso Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

12 81 Korso Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,6 2 2, , 21 2, ,1 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Korso Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

13 82 Mikkola Mikkola Pinta-ala (km²),9 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 66,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 33,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Mikkolan kaupunginosaa rajaa pohjoisessa Kulomäentie, idässä Lahdenväylä, etelässä Sipoo ja lännessä Matarin pientaloalue. Mikkola oli aikanaan osa Ali-Keravan kylää, joka kuului Keravan kauppalaan. Mikkola on pitkälti rakentunut Mikkolan tilan maille, josta kaupunginosa on saanut nimensäkin. Mikkolan katujen ja puistojen nimet juontavat juurensa 195- ja 196-luvun taitteessa laadittuun rakennuskaavaan. Nimistön teemaksi valittiin tuolloin ajankohtaisten kuulentojen kunniaksi planeetat. Niinpä Mikkolasta löytyvät esimerkiksi Venuksentie, Marsinkuja kuin Saturnuksenpuistokin. Mikkolasta on löydetty kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka mahdollisesti ovat peräisin esiroomalaiselta rautakaudelta noin 5 ekr. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukanmetsän alueelta on puolestaan löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, jonka on arveltu olevan pyyntiväestön kausiasuinpaikka lähellä rantaa. Tuolloin merenpinta oli nykyistä ylempänä. Arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo valmistuivat vuonna Rakennus muodostuu neljästä tasakattoisesta punatiilikuutioista, jotka on yhdistetty kevein katoksin. Koko- 214

14 alueittain Mikkola naisuus on arkkitehtuurisesti arvokas ja se on arvioitu modernin rakennuskulttuurin suojeltavaksi kohteeksi. Luonto ja elinympäristö Mikkolan kerrostaloaluetta ympäröivät idässä ja etelässä puistot, jotka oikeammin ovat rakentamatonta luonnonmetsää. Keravanjokivarsi Matarinkoskineen on luonnollinen jatke Maarukanmetsälle, kun taas lännen virkistysalueet liittyvät kiinteästi Tervahaudanmetsän ja Matarin täyttömäen maisemiin. Matarin ulkoilu- ja hiihtoreitti kulkee Mikkolan rajaa pitkin. Työpaikka-alueen ja Lahdenväylän välinen metsikkö soveltuu paremmin näkö- ja meluesteeksi kuin ulkoiluun. Maarukanmetsän asuinalueen vieressä, vanhojen viljapeltojen paikalla, on nykyisin hyvin hoidettuja viljelypalstoja. Mikkolan pienet puistot ja leikkipaikat ovat lapsiperheiden ahkerassa käytössä ja koulun yhteydessä oleva urheilukenttä peruskorjattiin täydellisesti 21-luvun taitteessa. Kentällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, kuten jalkapalloa, koripalloa ja ulkosählyä. Talvella iso kenttä jäädytetään ja se täyttyy luistelijoista. Asuminen ja väestö Mikkola muodostaa oman irrallisen, metsiin rajautuvan, kokonaisuuden verrattuna naapurikaupunginosien pientaloalueisiin. Mikkolan rakentumisen aikoihin puutarhakaupunki ja metsäkaupunki ajattelu alkoivat väistyä ja tilalle tuli rationaalisuus ja massatuotanto. Mikkolan kaava edustaa näiden ajattelutapojen välimuotoa ja alueen rakenne säilyi avoimena. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului n aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille Mikkolan talot ovat etupäässä kolme- tai neljäkerroksisia lamellitaloja, mutta joukossa on myös muutama hieman korkeampi tornitalo. Talot ovat vaaleaksi sävytettyjä ja niiden keskellä on rauhallisia pihapiirejä. Metsään rakennetulla alueella on säilynyt alkuperäistä puustoa, joten pihat ovat alusta lähtien olleet varjoisia ja puistomaisia. Vanhimpien talojen peruskorjauksen myötä koko alueen ilme on kohentunut. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on 2-luvulla noussut Maarukanmetsän asuinalue, jonne rakennetaan viimeisiä kerrostaloja. Maarukan asuinalue muodostuu lähinnä kolmi- tai viisikerroksisista kerrostaloista, joiden väliin on sijoitettu pieniä viherkaistaleita ja lasten leikkipaikkoja. Lisäksi alueella on kaksikerroksisia rivitaloja ja Maarukan päiväkoti. Vaikka Maarukanmetsä on asuinalueena oma saarekkeensa, on siellä onnistuttu säilyttämään Mikkolalle tyypillinen väljä ja avoin aluerakenne. Mikkola on eheä esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta, jota myöhemmin on täydennetty Maarukanmetsän asuinalueella. Mikkola on n toiseksi kerrostalovaltaisin alue heti Myyrmäen kaupunginosan jälkeen. Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja. Mikkola on pinta-alaltaan n toiseksi pienin kaupunginosa, mutta asukasmäärältään se on keskikokoinen. Mikkola onkin yksi n tiheimmin asutuista kaupunginosista. Mikkolan väestönkehitys on ollut ailahtelevaa. 198-luvun puoliväliin saakka asukasluku kasvoi aina 3 6 asukkaaseen asti, minkä jälkeen väestö alkoi vähentyä. 2-luvulla Mikkola on jälleen saanut uusia asukkaita lähinnä Maarukanmetsän rakentamisen myötä. Vuoden 211 alussa Mikkolassa asui lähes 3 3 asukasta. Yksin asuvien osuus on Mikkolassa kasvanut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana ja jo vajaa puolet asunnoista on yhden hengen asuttamia. Joka viides mikkolalainen on vieraskielinen. Koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Elinkeinoelämä Mikkolassa oli vuoden 28 tietojen mukaan 52 työpaikkaa, joista joka neljäs oli rakentamisen parissa. Suurin osa työpaikoista on Lahdenväylän tuntumassa, Mikkolan työpaikka-alueella. Alueen parikymmentä peltihallia muodostavat hauskan värikokonaisuuden, kun rakennusten väriskaala ulottuu keltaisesta siniseen ja punaiseen. Osa uudemmista rakennuksista on valkoisia ja harmaita. Työpaikka-alueen yritykset vaihtelevat muutamasta hengestä useita kymmeniä henkiä työllistäviin yrityksiin. Pihkalantien avaaminen 2-luvun loppupuolella rauhoitti työpaikka-alueen enemmän omaksi kokonaisuudekseen. Mikkola pystyy suhteellisen suuren väestömääränsä ansiosta ylläpitämään joukon palveluja. Mikkolassa on iso yhtenäiskoulu, neuvola, useita päiväkoteja ja kirjasto. Pienehkössä ostoskeskuksessa on kaksi elintarvikekauppaa, pankkiautomaatti, kaksi parturi-kampaamoa ja keskiolutbaari. Lisäksi ostoskeskuksen yhteydessä on seurakuntakoti sekä nuorisotila Lentävä Lautanen. Oman lisänsä alueen palveluvarustukseen tuovat Kulomäentien varressa olevat huoltoasemat, joista toisessa hoituu myös postin palvelut. Poikkeuksellisen isosta työpaikkaalueesta ja kohtuullisen hyvästä palveluvalikoimasta huolimatta Mikkolan työpaikkaomavaraisuusaste on melko pieni, 33 prosenttia. Kehityssuunnitelmat Mikkolaan ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. Mikkolan yritysalueella on joitakin rakentamattomia tontteja ja mikäli suunnitelmissa oleva Pihkalantien puhkominen Mikkolasta Matariin toteutuu, sen varrelle on mahdollista kaavoittaa lisää pienteollisuustontteja. 215

15 82 Mikkola Ikärakenne 21, Mikkola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,5 34 1, , ,5 215* * 3383 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 28 Avopari ilman 13 Korkea-aste Mikkola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

16 82 Mikkola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,5 2 2, ,5 21 2, 64 33,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Mikkola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

17 83 Metsola Metsola Pinta-ala (km²) 1,8 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 12,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 12, 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Metsolan kaupunginosa on radanvarren taajama, joka sijaitsee Korson kaupunginosan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Metsolansuo ja etelässä Kulomäentie. Metsola on kansallisromanttinen nimi ja myös muu alueen nimistö on lähtöisin eläimistä. Seutu on vanhaa omakotialuetta, tosin taajamoituminen lähti täällä käyntiin hieman myöhemmin kuin läntisessä Korsossa. Metsolan pohjoisosassa sijaitsevat Toyota Oy:n tilat on otettu n modernin teollisen rakennusperinnön kohteiden listalle. Tilat ovat valmistuneet 197-luvun loppupuolella ja ne ovat arkkitehti Matti Hakalan käsialaa. Harmaisiin, massiivisiin betonirakennuksiin ja piha-alueeseen on otettu vaikutteita Japanista ja kokonaisuus on merkittävä osa radanvarren maisemaa. Nykyisin tiloissa toimii Toyotan Suomen pääkonttori. Luonto ja elinympäristö Metsolassa on vähän rakentamattomia luonnonalueita ja puistoja. Pohjoisosassa rajan tuntumassa kulkee Leppäkorven ulkoilureitti, joka kiertää Metsolansuon. Talvella suon ympäri pääsee hiihtäen. Metsolansuo ja hieman lännempänä sijaitseva Leppäkorven maauimala ovat tärkeitä lähivirkistysalueita myös Metsolan asukkaille. 218

18 alueittain Metsola Asuminen ja väestö Keskusta-alueen takaa levittäytyy suhteellisen tasaiselle moreenikentälle rakennettu omakotialue, joka on levinnyt laajalle. Rakennuskannan ikä vaihtelee vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen johdosta. Uudisrakentamisen myötä pientaloalueen ilme on uudistunut ja alueelle on rakennettu omakotitalojen lisäksi rivitaloja. Lähellä rataa ollut vanhin omakotiasutus on saanut väistyä tehokkaamman asutuksen tieltä. Aiemmin Metsola oli selvästi pientalovaltaista aluetta, mutta Otavantien ja pääradan välisen kerrostaloalueen rakentuminen 198- ja 199-luvuilla muutti tilannetta. Tiivein rakennuskanta löytyykin läheltä rataa ja väljintä on idässä. Nykyisin Metsolassa on hieman enemmän kerrostaloasuntoja kuin pientaloasuntoja. Lisäksi alueella on keskimääräistä enemmän sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Vilkkaimpana rakennusaikana 198-luvun alusta aina 199-luvun puoliväliin Metsola sai tuhansia uusia asukkaita ja sen jälkeenkin asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä Metsola on n kymmenen väkirikkaimman ja tiiveimmin asutun kaupunginosan joukossa. Vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 6 1. Metsolassa asuu keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia. Lisäksi koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi. Kehityssuunnitelmat Rakennettu alue kattaa lähes koko Metsolan. Metsolassa on edelleen pientalotontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä sekä rakentamattomia pientalotontteja eli jonkin verran alue tulee tulevaisuudessa tiivistymään. Lisäksi Metsolassa on muutamia asemakaavanmuutoksella luotuja täydennysrakennusalueita, joille on mahdollista tulevaisuudessa rakentaa lisää asuntoja. Metsolan vieressä sijaitsevaa Korson keskustaa kehitetään tulevaisuudessa ja tarkoituksena on, että keskustaalue yhdistää Metsolan ja Korson tiiviimmin toisiinsa. Elinkeinoelämä Kaupunginosassa oli vuonna 28 yli tuhat työpaikkaa, joista lähes 4 prosenttia oli kaupan alalla. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen työnantaja on Toyota yhtiöt. Lisäksi liikenteellisesti edullinen sijainti radan varrella on tuonut Metsolaan pieniä yrityksiä eri aloilta. Lähelle rataa on asuinkerrostalojen lisäksi rakennettu runsaasti liiketilaa. Korson keskusta on levittäytynyt Metsolan puolelle ja keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta. Metsolan puolella on muun muassa kaksi elintarvikekauppaa, useita ravintoloita ja yksityinen lääkäriasema. Lähellä rataa on myös Korson sosiaali- ja terveysasema ja samassa rakennuksessa toimiva Kelan aluetoimisto. Hieman etelämpänä toimii n Valo, jossa järjestetään työpajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupunginosassa on myös Leppäkorven alakoulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-5 sekä useita päiväkoteja ja vammaisten asumisyksiköitä. Itä-Metsolan, kuin myös muiden lähialueiden asukkaiden kauppapalvelut paranivat, kun Kulomäentien kupeeseen avattiin 2-luvun lopussa elintarvikekauppa. 219

19 83 Metsola Ikärakenne 21, Metsola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , , 215* * 6329 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 29 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 29 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Metsola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

20 83 Metsola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , , 2 2,3 68 3,7 21 2,1 7 34,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Metsola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

21 84 Leppäkorpi Leppäkorpi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 32,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,1 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 8,8 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 11,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Leppäkorven kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän välissä. Pohjoinen raja on kokonaan yhteistä Keravan kanssa ja etelässä alue sivuaa Metsolan kaupunginosaa. Leppäkorven maisemaa hallitsevat lännessä pientaloasutus ja idässä asumattomat alueet. Kuten useiden en kaupunginosien, myös Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Muutama asuintalo on viime vuosisadan alusta ja kauempaakin. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on yksi vanhimmista rakennuksista, Oljemarkin tila, joka sijaitsee etäällä muusta asutuksesta, Lahdenväylän tuntumassa. Tilan punamultainen viehättävä päärakennus on peräisin 18-luvulta. Luonto ja elinympäristö Mikäli Leppäkorvessa kulkija vaeltaa asuinalueen ohi, kohtaa hän pian varjoisan kuusimetsän, joka paikoin vaihtuu kalliomänniköiksi. Alueella on myös suhteellisen suuria soita, joista laajin on etelässä sijaitseva Metsolansuo. Metsolansuo on monimuotoinen alue, jonka rahkarämeet, korvet ja kangasmetsät tarjoavat otolliset olosuhteet useille kasvi- ja eläinlajeille. Metsolansuo on suosittu ulkoilupaikka, jonka ympäri kiertää ulkoilureitti. 222

22 alueittain Leppäkorpi Leppäkorven suosion lapsiperheiden asuinalueena ymmärtää hyvin. Aluetta ympäröivät viheralueet ja kuumien kesäpäivien varalle on mäntykankaan keskelle vanhaan hiekkakuoppaan perustettu maauimala. Kesällä on leppäkorpelaisten hauska polskutella puhtaassa vedessä hiekkapohjalla. Viihtymistä lisäävät rannan ääressä oleva iso terassimainen patio, lasten leikkipaikka ja kioski. Asuminen ja väestö Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 194-luvulla, mutta vilkkaampi rakennuskausi alkoi sotien jälkeen 195-luvulla. Seuraavan kerran rakentaminen voimistui 198-luvulla, josta lähtien asuntoja onkin valmistunut melko tasaiseen tahtiin. Vanhin asutus sijaitsee alueen pohjoisosissa, kun taas eteläiset osat ovat uudemman asutuksen aluetta. Kaupunki luovutti 2-luvulla useita pientalotontteja Leppäkorvesta. Lisäksi Harmaahylkeentien länsipuolelle rakentui kokonaan uusi pientaloalue. Leppäkorpi on myös vuosien saatossa tiivistynyt. Suuria tontteja on jaettu ja vanhan puutalon pihalla komeilee uusi talo tai rivitalojen ryhmä. Leppäkorpi on pientalovaltaista aluetta, mutta asunnoista poikkeuksellisen iso osa on joko rivi- tai paritaloissa. 199-luvun lopulla alueella rakennettiin jonkin verran vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, mutta pääsääntöisesti Leppäkorvessa on omistusasuntoja. Rakentamisen vaiheet näkyvät myös alueen väestömäärässä. Lähes koko 197-luvun asukasluku väheni, kääntyen kuitenkin nousuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Vuonna 197 asukkaita oli 82, kun nykyisin väkiluku on jo 2 4 asukkaan tuntumassa. Etenkin parina viime vuotena väestömäärä on selvästi lisääntynyt. Leppäkorvessa asuu huomattavan paljon perheitä, joissa on alle kouluikäinen lapsi. Vastaavasti yli 64-vuotiaita alueella asuu keskimääräistä vähemmän. Harmaahylkeentien ja Metsolansuon väliselle alueelle. Olemassa oleva pientaloalue tiivistyy entisestään, kunhan suurten pientalotonttien rakennusoikeus otetaan käyttöön ja alueen rakentamattomille pientalotonteille rakennetaan. Lähialueen suunnitelmista Leppäkorpeen vaikuttaa ainakin Vallinojaan suunniteltu seisake, jonka toteutuminen tosin on edelleen epävarmaa. Elinkeinoelämä Leppäkorven työpaikkatarjonta on vähäistä. Vain Linnaisissa ja Rajakylässä on vähemmän työpaikkoja suhteessa alueen työllisten määrään. Vuonna 28 työpaikkoja oli kaikkiaan 152, joista yli 4 prosenttia oli rakentamisen parissa. Alueella on lähinnä pieniä yrityksiä. Kaupunginosassa ei ole kaupallisia palveluita, lukuun ottamatta maauimalan yhteydessä toimivaa elintarvikekioskia. Julkisten palvelujen osalta tilanne parantui, kun alueelle valmistui sekä päiväkoti että neuvola. Kehityssuunnitelmat Leppäkorpi on pientaloalue, joka on viimevuosina täydentynyt uusien pientalotonttien rakentamisen myötä. Tällä hetkellä kaupunki kaavoittaa uusia pientalotontteja 223

23 84 Leppäkorpi Ikärakenne 21, Leppäkorpi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,1 31 1, ,7 96 4, 215* * 345 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 7 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 13 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Leppäkorpi Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

24 84 Leppäkorpi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , 82 3,1 2 2, ,3 21 2, ,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Leppäkorpi Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

25 85 Jokivarsi Jokivarsi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 36,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,5 9,1 Työttömyysaste 29 () 5, 9,1 Työllisyysaste 28 () 78,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 31,2 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokivarren kaupunginosaan kuuluu kaistale koillista ta. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevien Lahdenväylän ja Keravanjoen väliin. Jokivarsi on alunperin Keravanjoen ranta-alueen nimi, joka saattaa juontaa juurensa jo keskiajalta. Luonto ja elinympäristö Jokivarren asuinalue sijaitsee loivasti kumpuilevalla moreeniselänteellä, johon Keravanjoki on idässä leikannut uomansa. Jokilaakso on tällä paikalla suhteellisen loiva ja joki virtaa hiljakseen ja rauhallisesti savikkopatjallaan. Sen rannat ovat paikoin viljeltyjä ja paikoin kapealti luonnontilaisia. Joen rannassa on harvakseltaan yksittäisiä koivuja ja pajuja. Joen itäreunaa myötäilee vanha paikallistie, jolta on kaunis näkymä viljelyaukealle. Keravanjoen varsi on merkittävää lähivirkistysaluetta ja se tullaan säilyttämään rakentamattomana. Asuminen ja väestö Viljavassa Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin viime vuosisadan alku- 226

5 Koivukylän suuralue

5 Koivukylän suuralue 5 174 alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö 1.1.21 24865 197 636 Asukkaita / km² 1487 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva 3 KIVIKON SUURALUE 31 KIVIKON TILASTOALUE 34 Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Kemi- Tornion lentokentän väliin sijoittuvat Kemin koillisosat Tervaharjulta ja Kivikolta Perta-aavalle. Kivikon suuralue

Lisätiedot

4 Tikkurilan suuralue

4 Tikkurilan suuralue 4 13 alueittain 21 4 Tikkurilan suuralue Pinta-ala (km²) 23,1 24,4 Väestö 1.1.21 3764 197 636 Asukkaita / km² 167 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 28,7 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,8 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

1 SAUVOSAAREN SUURALUE 1 SAUVOSAAREN SUURALUE 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE 4 Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin. 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

1 Myyrmäen suuralue 14

1 Myyrmäen suuralue 14 1 14 alueittain 21 1 Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) 35,4 24,4 Väestö 1.1.21 5163 197 636 Asukkaita / km² 1442 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 24,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta Kehittyvä Korso! 24.1.2017 elinkeinojohtaja José Valanta Väestö Väestö Korson suuralueen kaupunginosissa 1.1.2016 Korso Metsola Nikinmäki Mikkola Leppäkorpi Matari Vallinoja Vierumäki Jokivarsi 0 1 000

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

3 Aviapoliksen suuralue

3 Aviapoliksen suuralue 3 16 alueittain 21 3 Aviapoliksen suuralue Pinta-ala (km²) 38, 24,4 Väestö 1.1.21 15617 197 636 Asukkaita / km² 411 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 26,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Alppikylä. Laukkukuja 6

Alppikylä. Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Tervetuloa aurinkoiseen Alppikylään Alppikylä sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen sekä Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden välissä. Sen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria.

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019 Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

7 Hakunilan suuralue 242

7 Hakunilan suuralue 242 7 242 alueittain 21 7 Hakunilan suuralue Pinta-ala (km²) 36,2 24,4 Väestö 1.1.21 28897 197 636 Asukkaita / km² 798 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 14,4 Työttömyysaste

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

Täydennysrakentaminen Seinäjoki Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot