Länsi-Pohja Paljon palveluita tarvitsevien palvelunkäyttö

Transkriptio

1 Länsi-Pohja Paljon palveluita tarvitsevien palvelunkäyttö Loppuraportti (päivitetty )

2 Sisältö 1 Yhteenveto 2 Paljon palveluita käyttävien kuntalaisten profilointi 3 Vanhuspalveluiden asiakkaiden asiakasvirta-analyysit 4 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden asiakasvirta-analyysit 5 Lastensuojelun asiakkaiden ja huoltajien palveluiden käytön analyysit 6 Liitteet

3 Johdanto Tässä projektissa on tarkasteltu Länsi-Pohjan kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja asiakasvirtoja palveluiden välillä Projektin tavoitteena on: Identifioida hyviä käytänteitä alueen kunnista tai muualta Suomesta ja levittää ne alueelliseksi Kehittämistavoitteiden identifiointi Kehittää malli, jolla luodaan paljon palveluja tarvitsevien moniammatilliset alkuarviot sekä palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ja oma työntekijä-malli Hyödyntää analyysin tuloksia niin tuotantoalueiden toimintojen suunnittelussa kuin järjestämisalueen suunnitellessa tuotantoalueiden palvelujen koordinointia Analyysit keskittyvät seuraaviin sovittuihin teemoihin Paljon palveluita käyttävien kuntalaisten profilointi Vanhuspalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden asiakasvirta-analyysit Lastensuojelun asiakkaiden ja heidän huoltajiensa palveluiden käytön analyysit Asukaskohtaiset kustannukset on laskettu asukastasolla kerätyistä suoritetiedoista, asiakkuuksista ja laskutuksesta, maksuista ja tilinpäätöstiedoista Suoritteille ja asiakkuuksille on allokoitu kustannukset kuntalaskutushinnastojen tai tilinpäätöstietojen perusteella Mukaan analyysiin on kerätty erikoissairaanhoidon laskutustiedot, avoterveydenhuollon ja kotihoidon suoritetiedot pois lukien suunterveys ja työterveyshuolto, jaksotiedot terveyskeskuksen vuodeosastolta, vanhainkodeista ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä, kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluista sekä päihde- ja mielenterveys asumispalveluista Sosiaalihuollon palveluista on mahdollisuuksien mukaan käytetty asiakaskohaisia saldoja (mm. lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdepalvelut, omaishoidon tuki), joita on tarvittaessa täydennetty tilinpäätöstiedoista allokoiduilla kustannuksilla 3

4 Johtopäätökset Ylätason havainnot Kustannusten jakautuminen väestössä on saman suuntainen kuin verrokkikunnissa Kustannustaso on kuitenkin korkeampi: sekä paljon palveluita tarvitsevien 10 %:n keskimääräinen kustannus että kustannusten alaraja ovat selvästi korkeammat kuin verrokkikunnissa tarve tarkastella sekä palveluiden käyttöä että palveluiden yksikkökustannuksia suhteessa verrokkeihin Myös Länsi-Pohjan alueen sote-kustannukset per asukas ovat % näiden verrokkikuntien yläpuolella (SotkaNet), mutta on huomioitava, että Länsi-Pohjassa ikääntyneiden osuus väestöstä on suurempi kuin verrokkikunnissa Vanhuspalvelut Vanhuspalveluasiakkaista suurempi osa on käyttänyt perusterveydenhuollon vuodeosastoa kuin verrokkikunnassa 1, jossa vanhuspalveluiden lääkäritukea on kehitetty määrätietoisesti Valtaosa terveyskeskuksen vuodeosastolle tulevista potilaista tulee jatkohoitoon ESH-vuodeosastolta päivystys näyttäisi ohjaavan useammin ESH-vuodeosastolle kuin verrokkikunnissa Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjillä on merkittäviä kustannuksia myös somaattisesta erikoissairaanhoidosta asiakkaiden somaattisten sairauksien hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota Kotona asuvilla päihde- ja mielenterveysasiakkaat saavat merkittävästi toimeentulotukea; poikkeuksena pelkän psykiatrisen ESH:n potilaat N. 20% psyk. vuodeosastolla olleella potilaalla ei ole 6kk:n sisään mitään tutkimuksessa mukana olevien palveluiden käyntejä. Minne vuodeosastolta ohjataan? N. 37 % psyk. vuodeosastolla olleista potilaista palaa osastolle 6 kk:n sisällä Lastensuojelun asiakkaat ja huoltajat Lastensuojelun asiakkailla kustannukset kertyvät pitkälti lastensuojelun palveluista. Osalla lastenpsykiatrian käyttö tuo merkittävästi lisäkustannuksia Lastensuojelun asiakkaista 71%:lla vähintään toinen huoltaja kuuluu paljon palveluita tarvitsevien joukkoon. Tieto huoltajasta on kuitenkin saatavilla vain n. 50 % lapsia Huoltaja on tyypillisesti päihde- ja mielenterveyspalveluiden tai psyk. ESH:n asiakas 4

5 Alustavat suositukset Keskeiset kehittämistavoitteet Vanhuspalveluasiakkaiden päivystyksen ESH- sekä PTH-vuodeosastokäytön vähentäminen Vanhuspalveluiden lääkärituki virka-aikaan ja virka-ajan ulkopuolella Potilaiden jatkohoitoon ohjaaminen päivystyksestä Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksista parempi huolehtiminen: vältetään psyk. vuodeosastohoidon tarvetta ja etenkin sen uusiutumista Myös perheiden, erityisesti lasten, huomioiminen ja lastensuojelun kanssa yhteistyössä toimiminen Sote-tuotanto- ja järjestämisalueen suunnittelu Palveluiden tuottavuuden kasvattaminen ja sote-kokonaiskustannusten kasvun taittaminen yhdeksi tavoitteeksi Edellytyksenä oikea potilasohjaus (järjestäjä koordinoi) ja tehokkaat prosessit (tuottaja toteuttaa) Tuotannossa osattava huomioida myös muut 90 % kuntalaisista: heille on taattava nopea hoitoon pääsy ja sujuvat prosessit. Osassa palveluista, kuten terveyskeskuksissa, nämä vähemmän palveluita tarvitsevat ovat suuri enemmistö Järjestäjän tehtävä on koordinoida palveluketjut ja kokonaisuudet paljon palveluita tarvitseville asiakkaille Toimintamallit paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hallintaan Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat hyötyvät hoitosuunnitelmasta, moniammatillisesta yhteistyöstä ja palveluohjauksesta Tarve on korostunut etenkin niillä, jotka tarvitsevaa montaa eri palvelua, kuten kotona asuvat vanhukset tai päihde- ja mielenterveysasiakkaat Asiakkaan tarpeesta riippuen toimintamalleja voivat olla Keskitetty palveluohjaus ja neuvonta Omahoitaja- tai omatyöntekijämalli Moniammatillinen hoito- tai palvelusuunnitelma (yleensä yhdistettynä omahoitaja- tai omatyöntekijämalliin) 5

6 Keskustelua jatkotoimenpiteistä 1. Vanhuspalveluasiakkaiden vuodeosastopalveluiden käytön vähentäminen Mitä muutoksia kotihoidossa / kotiin tarjottavissa palveluissa? Mitä muutoksia päivystyksessä? 2. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelukokonaisuuksien hallinta Palveluohjauksen rooli? Moniammatillisten alkuarvioiden tekeminen kenelle, kuka vastaa tekemisestä? Palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat kenelle? Oma työntekijä-malli: mitä tarkoittaa, kenelle tarkoitettu ja kuka toimii omatyöntekijänä missäkin asiakasryhmässä? 3. Miten tuloksia tulisi hyödyntää tuotantoalueiden toimintojen ja järjestämisalueen tuotantoalueiden palvelujen koordinoinnin suunnittelussa? Miten jatkossa tulisi toteuttaa satunnaiskäyttäjien palveluiden tuotanto? Miten uudella tuotanto- ja järjestämisalueella voitaisiin paremmin huomioida paljon palveluita tarvitsevat asiakasryhmät? Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat? Lastensuojelun asiakkaat ja perheet? Vanhuspalveluasiakkaat? Vammaispalveluasiakkaat? Erikoissairaanhoitoa paljon tarvitsevat potilaat? 6

7 Teema Vanhuspalveluasiakkaiden terveyskeskusvuodeosastojaksojen vähentäminen Yhteenveto keskustelusta Palvelurakenteessa todettiin olevan rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat vanhuspalveluasiakkaiden vuodeosastojaksojen lukumäärään: 1. Suomen terveydenhuollossa on tavanomaista, että päivystyksessä etumaisena on nuori melko kokematon lääkäri Kokemusta ottaa kantaa moniongelmaisen vanhuksen ongelmiin ei ole, jolloin asiakas saatetaan ottaa vuodeosastolle varmuuden vuoksi odottamaan seniorin arviointia 2. Vanhuspalvelujen asiakkaille voisi osoittaa oman lääkärin, joka on vastuussa asiakkaan terveydenhoidon kokonaiskuvasta Muutokset asiakkaan tilassa tulee havaittua helpommin, jos lääkärillä on tarpeeksi tietoa asiakkaan terveyshistoriasta 3. Kotihoito tarvitsee enemmän terveydenhoidollista tukea Kotihoidon sairaanhoitajaresursseja on tähän asti vähennetty, perus-, lähi- ja kodinhoitajilla voisi kuitenkin olla tarvetta mahdollisuudelle konsultoida sairaanhoidon ammattihenkilöä Kotihoidon pitäisi konsultoida sairaan- ja terveydenhoidon ammattilaisia etupainotteisemmin. Asiakkaan ongelmiin tulee hakea ratkaisua muillakin keinoin kuin lähettämällä tämä varmuuden vuoksi päivystykseen tai jättämättä ongelma huomiotta, jolloin asiakas hakeutuu itse päivystykseen 7

8 Teema Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden sotekokonaisuuden hallinta Yhteenveto keskustelusta Vanhusten kotihoidossa suuri ongelma on asukkaiden turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet Torniossa on pohdittu mahdollisuutta järjestää puhelinpäivystys asiakkaiden turvaksi. Alueellinen yhteistyö olisi tämän kaltaisessa palvelussa arvokasta Ikäihmisten palveluntarpeen arvioinnin käytännöt tulisi yhtenäistää LPSHP:n alueella ja arviointeja tulisi tehdä mahdollisimman aikaisin ja vanhoja arviointeja päivittää tarpeeksi tiheään (puolivuosittain tai vuosittain), jotta asukkaan tilanne ei pääse kriisiytymään yllättäen Sosiaalihuollon asiakkaille tulee jo nyt lain mukaan nimetä vastuutyöntekijä, mutta resursoinnin niukkuuden takia vastuutyöntekijä ei välttämättä ehdi toimia case managerina Julkishallinnon tulisi olla tietoinen myös kolmannen sektorin tarjoamista palveluista ja auttaa keskitetyllä palveluneuvonnalla asukasta hakeutumaan myös yksityisten palveluiden piiriin Kolmannen sektorin palvelut usein kevyempiä ja edullisempia kuin julkisen puolen palvelut. Asukas voisi saada tarvitsemansa vähäisen tuen kolmannelta sektorilta, vaikka hän ei olisi oikeutettu julkisen puolen tuottamiin palveluihin Tällä hetkellä sosiaalihuolto ja terveydenhoito etenkin voivat olla hyvinkin huonosti informoituja asukkaille saatavilla olevista kolmannen sektorin palveluista Tarvetta erinäisille matalan tason palveluille on Ongelmana monesti on, ettei asukas saa tarvitsemaansa apua kuin vasta erinäisten kriteerien täytyttyä ja hänen tilanteensa ei näin ollen pystytä puuttumaan varhaisessa vaiheessa 8

9 Teema Järjestämis- ja tuotantoaluenäkökulma Yhteenveto keskustelusta Vastuuta palveluiden järjestämisestä tulisi pyrkiä jakamaan alueellisesti Voidaan taata palvelun hyvä saatavuus myös pienemmissä kunnissa, joilla palvelun järjestäminen yksinään ei olisi kannattavaa Hyvät toimintatavat leviävät laajemmalle yhteistyön tiivistyessä Satunnaiskäyttäjien hoidon tulee olla matalan kynnyksen ja nopean toiminnan palvelu, nykyisellään resursseja hukkautuu turhaan jonoihin ja asiakkaiden pompottamiseen luukulta toiselle Oulun hyvinvointikeskus-mallista esimerkkiä terveydenhoidon järjestämiseen Sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi myös pyrkiä tarjoamaan hyvinvointikeskus-mallin mukaisesti samasta osoitteesta Kaikki ongelmat ja näiden yhteis- sekä sivuvaikutukset tulee huomioitua samalla kertaa 9

11 Kallein 10 % asukkaista muodostaa noin % kustannuksista Kustannusten kumulatiivinen jakauma 2014* 100% 80% Kunta3** ( asukasta): 81 % kustannuksista 60% 40% 20% Kunta 2 ( asukasta): 78 % kustannuksista Kunta 4: (50 000): 78 % kustannuksista Kunta 1 ( asukasta): 74 % kustannuksista LPSHP ( asukasta): 74 % kustannuksista Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 LPSHP 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% * Tulokseen vaikuttaa hieman se, mitä palveluita kussakin kunnassa on mahdollista tarkastella asiakaskohtaisesti **Vuodelta 2011, muut vuodelta 2013, LPSHP vuosi

12 Paljon palveluita käyttävien asukkaiden jakautuminen eri kunnissa ja koko alueella 100 % Ylitornio Kalliit 10% Ylitornio LPSHP:n paljon palveluita käyttävien asukkaiden osuus eri kuntien väestöstä 80 % Tornio Tornio 15% 60 % 40 % 20 % 0 % Tervola Keminmaa Kemi Väestö LPSHP Vähän palveluita käyttävät Kustannusraja: (2014) Tervola Keminmaa Kemi Paljon palveluita käyttävät Puhuttaessa paljon palveluita käyttävästä 10 % tarkastellaan palvelunkäyttöä koko LPSHP:n alueella, ei yksittäisen kunnan sisällä paljon palveluita käyttävistä asukkaista 10% 5% 0% 6,4 % 5,3 % 5,5 % 4,1 % 4,3 % 2,5 % 1,9 % 2,4 % 1,8 % 2,7 % 2,1 % 2,7 % 1,7 % 1,3 % 2,3 % 1,0 % 1,0 % 1,5 % 1,0 % 1,2 % Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Kallein 6-10% Kallein 4-5% Kallein 2-3% Kallein 1% Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista saatujen tietojen kattavuus ja tarkkuus vaikuttaa jonkin verran paljon palveluita käyttävien asukkaiden jakautumiseen kuntien välillä 12

13 Tarkasteltavien asukkaiden osuus kuntalaisista ja kustannusten jakautuminen Koko LPSHP:n alueella paljon palveluita käyttävien asukkaiden jakautuminen jäsenkuntiin Kokonaiskustannusten jakautuminen asiakkaille (M ) 100 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % % 22% 21% 26% 20% % 69% 68% 66% 69% Ei palvelunkäyttöä Ei kalliit palveluita käyttäneet Kalliiseen 10% kuuluvat 80 % 60 % 40 % 20 % 42,3 17,8 6,4 2,9 15,2 3,6 126,9 58,1 19,0 9,3 40,6 11,4 Ei kalliit palveluita käyttäneet Kalliiseen 10% kuuluvat 0 % % 9% 11% 8% 12% 0 % LPSHP:n alueen asukkaista 75 % oli käyttänyt tässä analyysissä tarkasteltuja palveluita Paljon palveluita käyttävät 10 % on osuus koko tarkasteltavan alueen väestöstä Paljon palveluita käyttävät 10 % muodostavat 15 % palvelua käyttäneistä asiakkaista Eniten palveluita käyttävän 10 % kustannukset kattavat 75 % kaikista tarkasteltavista sote-kustannuksista Tähän ryhmään kuuluvia kutsutaan kalliiksi asiakkaiksi Paljon palveluita käyttävien asukkaiden kustannus vuodessa on keskimäärin Ei-kalliiden asukkaiden ryhmässä vuosikustannus on

14 Suurimman osan kalliin 10 % kustannuksista kattavat myös sosiaalipalveluiden piirissä oleva asiakkaat Kalleimman 10 % väestön kokonaiskustannusten (M ) jakautuminen 100 % Muut 7,9 3,5 1,0 0,8 2,1 0,5 80 % 60 % 40 % 20 % 35,4 13,8 5,0 8,2 18,3 7,4 3,1 10,8 3,4 50,1 22,6 2,5 0,7 4,8 3,4 0,5 5,0 1,1 1,8 4,3 10,1 3,1 4,0 0,5 1,7 1,2 6,6 3,3 13,5 4,1 Kalliit somaattiset sairaudet Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Aikuissosiaalityön asiakkaat Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vammaispalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat asiakkaat, ei sos.pal Terveydenhuollon Sosiaalipalveluasiakkaat** 0 % Erot saaduissa tiedoissa: Tervolan lastensuojelun sekä päihde- ja mt kustannukset vaikeasti allokoitavissa Huom: kattaa 75 % kokonaiskustannuksista *Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. 14

15 Osuus asukkaista Vain 9 % LPSHP:n asukkaista ovat sosiaalipalvelujen asiakkaita Tämän lisäksi 4 % eivät ole sosiaalipalvelujen asiakkaita, mutta saavat toimeentulotukea Kuntien asukkaiden jakautuminen sosiaali ja terveyspalvelujen käyttäjiin 100 % 80 % % 22% 20% 26% 20% Ei minkään palvelun asiakas Vain terveyspalvelujen asiakas 60 % 40 % % 67% 69% 64% 67% Toimeentulotuen asiakas Sosiaalipalvelujen asiakas 20 % 0 % 5% % 3% 2% % 4% 8% 8% 7% 10% LPSHP Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Sosiaalipalveluita käyttäneitä kuntalaisia on pieni osa väestöstä, mutta heidän yhteenlasketut sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat suuret 15

16 Tuhatta euroa Erillisten asiakasryhmien tarkempi tarkastelu osoittaa, että kalliiden asiakkaiden osuus vaihtelee paljon Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) 40 Ymp.vrk palveluiden tiedoissa puutteita Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys Vanhuspalveluiden ja vammaispalveluiden asiakkaat sekä kallis somaattinen esh -ryhmän asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi kalliiden 10 % joukossa. Myös suuri osa lastensuojelun asiakkaista kuuluu kalliiseen 10 % Asumispalvelut ja sijoitukset ovat merkittävimmät kustannusten lähteet niiden piirissä olevilla asiakasryhmillä * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 16

17 Osuus asiakkaista Etenkin vanhuspalvelu- sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat hyötyvät moniammatillisesta yhteistyöstä Eri asiakasryhmien käyttämien palvelujen lukumäärä paljon palveluita käyttävän 10 % keskuudessa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 % 2 % 4 16 % 12 % 8 % 3 % 1 % 12 % 20 % 17 % 15 % 24 % 19 % 40 % 28 % 36 % 24 % 40 % 27 % 51 % 34 % 28 % 29 % 23 % 21 % 38 % 27 % 20 % 14 % 20 % 19 % 27 % 15 % 9 % 13 % 11 % 17 % 9 % 6 % 6 % Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut 6+ palvelua 5 palvelua 4 palvelua 3 palvelua 2 palvelua 1 palvelu Riippumatta asiakasryhmästä asiakas, jolla on palvelukäyttöä yli 4 palvelukategoriasta, hyötyisi vastuutyöntekijän tuesta Palvelulla tarkoitetaan edellisellä kalvolla eriteltyjä palvelukategorioita, eli päivystys kokonaisuudessaan on yksi palvelu, vaikka tuottajia onkin useampi 17

18 Osuus kustannuksista Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida ketä palvelu ensisijaisesti palvelee paljon palveluita käyttävää 10 % vai muitakin? Palveluiden kustannusten jakautuminen paljon palveluita käyttävien 10 %:n ja vähän palveluita käyttävien asukkaiden kesken 100 % 26 % 13 % Ei kalliit Muut 80 % 60 % 58 % 70 % 53 % 40 % 53 % Som.Esh. Psyk.Esh. Aikuissos. 40 % 44 % 96 % 87 % Pä.MT Vamm.Keva La.su 20 % Vanh.palv. 0 % 18

20 Tuhatta euroa Perusterveyden vuodeosastohoito nostaa monen palveluluokan keskimääräisiä kustannuksia Yli 75-vuotiaiden vanhuspalvelujen asiakkaiden keskimääräiset kustannukset (1 000 /asiakas) 80 Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Pitkäaikaishoito TK vuodeosasto Psykiatrinen ESH 0 TK pitkäaikais. vos Vanh.kodit ja teh.pal as Ympärivrk. hoiva TK pitkäaikais. vos Vanh.kodit ja teh.pal as Kotihoito Omaishoito Muu Somaattinen ESH Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys Pitkäaikaisvuodeosastohoito on kaikkein kalleinta, mikäli asiakas on koko vuoden vuodeosastohoidossa Vain osan vuotta vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa olleilla pitkäaikaishoiva muodostaa huomattavan osuuden kokonaiskustannuksista Koko vuosi, sama laitos = yli 270 päivää saman tyyppisessä laitoksessa, Koko vuosi, useampi laitos = vähintään kahdesta laitoksesta kustakin yli 100 hoitopäivää 20

21 Kotihoidon asiakkaista 4 % pelkän kotihoidon kustannukset ylittävät ympärivuorokautisten palvelujen keskikustannukset Yli 75-vuotiaiden vanhuspalvelujen asiakkaiden vuosikustannukset ( ) Vanh.kodit, teh.pal as, TK vuodeosasto (yli 90pv) Kotihoito Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Toimeentulotuki Vanh.kodit ja teh.pal as vuosikustannus % kotihoidon asiakkaista kokonaiskustannus on suurempi kuin vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen asukkaiden keskikustannus 4 % kotihoidon asiakkaista pelkkä kotihoidon kustannus ylittää tämän rajan Vanhuspalveluasiakkaat 21

22 Uudet asiakkuudet vanhuspalveluissa vuoden aikana Pegasoksen käyntitiedoista laskettuna säännöllisessä kotihoidossa aloittaa vuosittain noin 430 uutta asiakasta Ympärivuorokautiseen palveluun (vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen) siirtyy vaihtelevasti asiakasta Kotihoito Ympärivuorokautinen palvelu 22

23 Skemaattinen kuvaaja asiakasvirtakuvaajista Miten toimii, edellisen jakson katsominen ja asiakkuuksien kaivaminen 1 Kotihoidon käyntejä ESH hoito TK vuodeosasto hoito 2 Kotihoidon käyntejä ESH hoito TK vuodeosasto hoito Tarkasteltava palvelutapahtuma - Vanhainkotihoidon alku - Säännöllisen kotihoidon 3 ESH hoito Kotihoidon käyntejä käyntien päivittäistyminen -. Asukas 1: Erikoissairaanhoidon hoitojakso, jota seuraa välitön jatkohoito tk-vuodeosastolla. Koska tk-jakso on päättynyt lähimpänä tarkasteltavaa tapahtumaa, on 1. aikaisempi palvelu pth vuodeosasto, ja 2. aikaisempi ESH vuodeosasto. Kotihoidon käyntejä on jo ennen ESH jakson alkua, on asiakkaan aikaisempi asiakkuus kotihoito Asiakas 2: huolimatta erilaisista viiveistä hoitoketjussa, on tulkinta kuvaajiin sama kuin asiakkaan 1 Asiakas 3: vaikka kotihoidoin asiakkuus on alkanut vasta ESH hoitojakson jälkeen, lasketaan asiakkaan tarkasteltavaa palvelutapahtumaa edeltäväksi asiakkuudeksi kotihoito 23

24 Ympärivuorokautiseen hoivaan siirrytään pääsääntöisesti kotihoidosta joko ESH tai TK vuodeosaston kautta Pitkäaikaishoidon asiakkaiden edeltävät palvelut 6 kuukauden aikana (yli 65 v) Aikaisempi asiakkuus 3. aikaisempi palvelu 2. aikaisempi palvelu 1. aikaisempi palvelu Ei palveluita; 55 Intervallijaksoja 91 Ei palveluita; 16 Intervallijaksoja; 3 Kotihoito; 26 Ei palveluita; 13 Intervallijaksoja; 10 Kotihoito; 32 Ei palveluita; 7 PTH osastohoito 45 Intervallijaksoja; 3 Kotihoito; 8 Ei palveluita; 12 ESH osastohoito 55 Intervallijaksoja; 31 Ei palveluita; 7 ESH osastohoito; 63 PTH osastohoito 140 Ympärivuorokautinen palvelu Vuodeosastojakson ja siirtymän välillä voi olla kotihoitoa Ympärivuorokautinen palvelu 274 Kotihoito; 42 Kotihoito aikaisempi Aiempi asiakkuus palvelu; 137 kertoo kuinka monella oli vanhuspalveluasiakkuus ennen siirtymää Intervallijaksoja 44 Kotihoito 20 Pitkäaikaishoito = Terveyskeskuksen vuodeosastohoitojakso yli 90 päivää, tai yli 30 päivää vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa Tarkastelussa mukana jaksot, jotka alkaneet tai myöhemmin 24

25 Joka toista siirtymää päivittäiseen kotihoitoon edeltää vuodeosastojakso Kotihoidon asiakkaiden edeltävät palvelut 6 kuukauden aikana (yli 65 v) Aikaisempi asiakkuus 3. aikaisempi palvelu 2. aikaisempi palvelu 1. aikaisempi palvelu Säännöllinen kotihoito Ei palveluita; 58 Intervallijaksoja; 27 Intervallijaksoja; 1 Vähäisempi kotihoito; 10 Ei palveluita; 29 Ei palveluita; 5 PTH osastohoito; 11 Vähäisempi kotihoito; 20 Ei palveluita; 8 Ei palveluita; 16 ESH osastohoito 36 Intervallijaksoja; 2 Vähäisempi kotihoito 81 ESH osastohoito 112 PTH osastohoito 195 Vähäisempi kotihoito 289 Intervallijaksoja; 3 Vähäisempi kotihoito 72 Päivittäinen kotihoito 374 Intervallijaksoja; 21 Vähäisempi kotihoito 106 Asiakkaan pitänyt saada päivittäistä kotihoitoa vähintään 30 päivän ajan ja asiakkaalla pitää olla ollut 12 kuukauden aikana vähintään 10 tuntia kotiohoitoa Mukana päivittäinen kotihoito, joka on alkanut tai myöhemmin 25

26 Vanhuspalveluiden asiakkaista 48 % on ollut lyhytaikaishoitojaksolla terveyskeskuksessa Osuus yli 75-vuotiaista, joilla lyhytaikainen vuodeosastojakso Lkm % 52% 44% 40% 20% 33% 33% 9% LPSHP Kunta 1 Kunta 2 0% Ympärivrk asumispalvelut Säännöllinen kotihoito Omaishoito Muu vanhuspalvelu Ei vanhuspalveluissa* Vanhuspalveluasiakkaiden korkea terveyskeskuksen vuodeosastokäyttö saattaa viitata vanhuspalvelujen lääkärituen riittämättömyyteen Jokainen asiakas kuuluu tässä vain yhteen ryhmään ensisijaisen palvelukäyttönsä mukaan, ensisijaisuus vasemmalta oikealle. * Tämä ryhmä sisältää muun muassa henkilöitä, jotka ovat olleet alle kuukauden jonkin vanhuspalvelun piirissä ja kalliita somaattisen erikoissairaanhoidon asiakkaita 26

27 Terveyskeskuksen lyhytaikaisvuodeosastohoitoa edeltävät palvelut Terveyskeskuksen lyhytaikaisvuodeosastohoitoa edeltävät palvelut 6 kuukauden aikana (yli 65 v) Aikaisempi asiakkuus 2. aikaisempi palvelu 1. aikaisempi palvelu TK vuodeosasto Ei palveluita; 787 Ei palveluita; 1511 Ei palveluita 724 TK vuodeosasto 930 ESH osastohoito; 2167 TK vuodeosasto 2715 Pitkäaikaishoiva; 22 Kotihoito; 491 TK vuodeosasto 5478 Pitkäaikaishoiva; 88 Paluujaksoja, joko suunnitelmallisesti intervallihoidossa tai suunnittelematta TK vuodeosasto 1785 Kotihoito Pitkäaikaishoiva; Kotihoito 673 Asiakkaan pitänyt saada päivittäistä kotihoitoa vähintään 30 päivän ajan Tarkastelussa mukana jaksot, jotka alkaneet tai myöhemmin 27

28 Osuus jaksoista / hoitopäivistä Yleisin paikka ennen vuodeosastojaksoa on poikkeuksellisesti erikoissairaanhoidon vuodeosasto Lyhytaikaiset vuodeosastojaksot ja yli 75-vuotiaat Hoitojaksojen ja päivien jakautuminen edellisen kontaktin mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 6% 5% 6% 5% 8% 10% 2% 2% 60% LPSHP Kunta 1 Kunta 2 16% 15% 66% 27% 25% 6% 6% 5% 3% 7% 10% 53% 59% 13% 8% 47% 7% 24% 10% 9% 41% 7% 34% Merkittävä osa perusterveyden vuodeosastolle saapuvista tulee LPSHP:n kunnissa erikoissairaanhoidon vuodeosastolta jatkohoitoon (60 %) Monessa kunnassa ylivoimaisen suuri osa saapuu perusterveydenhuollon päivystyksestä (noin 45%) ja vain noin 25 % erikoissairaanhoidon vuodeosastolta Tämä voi olla hyvä asia, sillä tällöin vuodeosastolle tulijoilla on diagnoosi ja hoitosuunnitelma kun taas tkvastaanotoilta tai pth-päivystyksestä osastolle otetuilla potilailla ei välttämättä ole On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että tkvuodeosastolle erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat eivät ole sellaisia, jotka muualla kotiutuvat suoraan keskussairaalasta Esh:n jatkohoito Esh-päivystys Yhteispäivystys Pth-päivystys Pth-vastaanotto Muu Potilas katsotaan tulleeksi tietystä yksiköstä, jos hänellä on siellä suorite samana tai edellisenä päivänä kuin pth-vuodeosastojakso on alkanut 28

29 Päivystyskäyttö Kemissä ja Torniossa on huomattavasti runsaampaa kuin LPSHP:n pienemmissä kunnissa Onko syynä erot vanhuspalvelujen lääkärituessa vai etäisyydet päivystykseen? Ikäihmisten erikoissairaanhoidon ja yhteispäivystyksen käyttö vuonna 2014 Päivystyksessä käyneet Päivystyksessä käyneet ympärivrk palvelu* asiakkaat Päivystyksessä käyneet sään. KH asiakkaat Osuus yli 75- vuotiaista Käyntejä per asiakas Osuus ympärivrk. asiakkaista Käyntejä per asiakas Osuus SKH asiakkaista Käyntejä per asiakas LPSHP 54 % 2,3 49 % 2,0 54 % 2,2 Kemi 57 % 2,5 53 % 2,2 62 % 2,4 Keminmaa 53 % 2,0 56 % 1,8 41 % 1,6 Tervola 47 % 1,9 39 % 2,3 48 % 1,9 Tornio 54 % 2,2 34 % 1,3 57 % 2,3 Ylitornio 42 % 2, % 1,8 Vanhusten päivystyskäyntien määrissä on eroja kuntien välillä Onko vanhuspalveluissa erilaisia toimintamalleja? Miten paljon etäisyys yhteispäivystykseen vaikuttaa päätökseen lähettää sinne? * Ympärivrk palvelulla tarkoitetaan tässä analyysissa joko vanhainkodin tai tehostetun palveluasumisen asiakasta mutta ei pitkäaikaisvuodeosastojen 29

31 Tuhatta euroa Asiakasryhmän alasegmentit ja palveluiden käyttö Paljon palveluita käyttävät päihde- ja mielenterveysasiakkaiden keskimääräiset kustannukset (tuhatta /asiakas) N = 29 N = 389 Muu sosiaalitoimi 25 N = 148 Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut 20 Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito 15 N = 277 Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto 10 Psykiatrinen ESH - vos Psykiatrinen ESH - avo 5 Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys 0 Päihde- ja mt asiakas, asumispalvelut Päihde- ja mt asiakas, ilman asumispalvleluja Päihde- ja mt asiakas, ilman asumispalvleluja ja psyk ESH Psykiatrinen ESH 31

32 Psykiatrisia vuodeosastojaksoja edeltää psykiatrinen avohoito yli kolmannekselle edellisin kontakti on päivystyksessä Psykiatrista vuodeosastohoitoa edeltävät palvelut ja seuraavat 6 kuukauden aikana 2. aikaisempi palvelu Ei avopalveluja; 16 Psyk avo 82 Ei kontaktia; 6 1. aikaisempi palvelu Ei kontaktia; 8 Muu palvelu; 102 Psyk vos Psyk vos 1. seuraava palvelu Ei kontaktia; 130 Psyk vos; seuraava palvelu Psyk avo 233 Päivystys % Blank; jaksoista 453 seuraa uusintajakso psykiatrisella osastolla Ei kontaktia; 12 Psyk vos; 24 MT avo; 10 Psyk vos 659 Psyk vos 676 Psyk ja mt avopalvelut 517 puolen vuoden sisään edellisen päättymisestä Psyk avo 270 Psyk vos 223 Edeltävien palvelujen tarkastelussa mukana jaksot, jotka alkaneet tai myöhemmin. Seuraavien palvelujen tarkastelussa mukana jaksot, jotka päättyneet tai aiemmin 32

33 Erään päihde- ja mielenterveysasiakkaan kontaktit sosiaali- ja terveydenhuollossa kahden vuoden ajalta vuotias Kemin asukas, kuuluu eniten palveluja käyttävään 1 %, kulut suurelta osin ESH:sta Hoitojaksot A-klinikka Mielenterveysasema PTH ESH Päivystys Kirurgian erikoisalan käyntejä Erikoissairaanhoito 17 vrk 8 vrk 5 vrk Terveyskeskus Päihdehuollon asumispalvelu 3 vrk MT-avopalvelut A-klinikka Tukiasuminen 33

35 Lastensuojelun asiakkailla paljon kustannuksia paitsi lastensuojelusta myös psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta Lastensuojelun asiakkaiden vuosikustannukset Lastensuojelun kustannukset Psyk ESH Muut terveyspalvelut Muut sosiaalipalvelut ja toimeentulotuki 10 % kalliiden kustannusraja % lastensuojelun asiakkaista kuuluu paljon palveluita käyttävään 10 %:in - 35

36 Tuhatta euroa Sijoitusten kustannukset muodostavat valtaosan kalliiden lastensuojelun asiakkaiden kustannuksista Ei-sijoitetuilla lastensuojelun asiakkailla runsaasti etenkin psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarvetta Lastensuojeluasiakkaiden keskimääräiset kustannukset (tuhatta /asiakas) N = 244 N = 86 N = 285 Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen ESH Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys 0 Sijoitetut lastensuojelun asiakkaat Ei sijoitetut kalliit Ei kalliitt lastensuojelun asiakkaat 36

37 Joka toisen sijoitetun lapsen ainakin toinen huoltaja kuuluu paljon palveluita käyttävään 10 %:iin Osuus lapsista, joiden huoltajista vähintään toinen kuuluu paljon palveluita käyttävään 10 %:in Lastensuojelun asiakkaiden huoltajan palveluryhmä 100 % Ei tietoa huoltajista Huoltaja paljon palveluita käyttävä Ei kalliita huoltajia 100 % Päihde ja mt Kalliit somaattiset Ei kalliita huoltajia Psyk palvelut Muut Ei tietoa huoltajista 80 % 80 % 60 % 60 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0 % Sijoitetut lastensuojelun asiakkaat Ei sijoitetut kalliit Ei kalliitt lastensuojelun asiakkaat 0 % Sijoitetut lastensuojelun asiakkaat Ei sijoitetut kalliit Ei kalliitt lastensuojelun asiakkaat 37

38 Lastensuojelun huoltajista paljon palveluita käyttävät ovat suurilta osin päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaita Lastensuojelun asiakkaiden huoltajien asiakkuuksien jakauma 100 % Muut Nuorimman huoltajan ikäero lapseen 100 % 15 Kallis som.esh. 80 % 9 Psyk.esh. 80 % 60 % Aikuissos. Pä.MT 60 % Ei tietoa yli % Vamm.Keva. La.su. 40 % alle % % 0 % Kalliit 10 % 27 Ei kalliit 0 % Sijoitetut lastensuojelun asiakkaat Ei sijoitetut kalliit Ei kalliitt lastensuojelun asiakkaat 38

39 Sisältö 1 Yhteenveto 2 Paljon palveluita käyttävien kuntalaisten profilointi 3 Vanhuspalveluiden asiakkaiden asiakasvirta-analyysit 4 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden asiakasvirta-analyysit 5 Lastensuojelun asiakkaiden ja huoltajien palveluiden käytön analyysit 6 Liitteet - Käytetyt tiedot aineiston kuvaus - Palvelurakenne yli 75-vuotiaat - Paljon palveluita käyttävät kunnittain

40 Analyysin käytetyt tiedot - Terveydenhuolto Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Erikoissairaanhoidon laskutus - LPSHP - Ostot muilta Pegasos käyntitiedot - Avoterveydenhuollon käynnit - Yhteispäivystys - Kotihoidon käynnit Kuntien vuodeosastot (Hilmot) Tornion mt-avohoito sisällytetty yhtenäisyyden vuoksi perusterveydenhuollon avopalveluihin 40

41 Analyysin käytetyt tiedot Vanhusten asumis- ja laitoshoidon palvelut Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Omat Nestori (palvelukoti & vanhainkoti) Iltarusko Oklaholman palvelukoti Syväkankaan palvelutalo Palvelukoti Kallinranta Ryhmäkodit Pihakullero Kotikullero Vanhakartano Iltatähti Suensaari Ei omaa tuotantoa Osto Saatu: Akseliina Palvelukeskus Purola Metsäkumpu Puuttuu: Merituuli Hoivakoti Herukka Juopperin kartano puuttuu Ei saatu tietoja ostopalveluista Puuttuvat yksiköt: Arkipäivä Pirtakoti Mikeva Koivukoti Lantonvainio puuttuu 41

42 Analyysin käytetyt tiedot KeVa ja vammais- sekä päihde ja mtpalvelujen asumis- ja laitoshoidonpalvelut Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Keva ja vampa Omat Kehitysvammaisten asuntola Palvelukoti Apila Kivikon Pirtti Kivikankaan palvelukoti Keskustan Palvelutalo Mäntykoti Kurjenpesä Torintienoo Lista KEVA laitosasujista Lista vampa asumispalveluasiakkaista Keva ja vampa Osto Vammaishuollon maksusaldot MT ja päihdeasuntolat Pohjantähden palvelukoti Inka-koti Kiveliönkoti Päihdekunt.yksikkö Pihla Lista Lista Lista Lista Ei saatu Järvikoti Ei tietoa Ei tietoa Ei tietoa 42

43 Analyysin käytetyt tiedot Lastensuojelu ja muu sosiaalitoimi Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Lastensuojelu asiakkuudet Päätösluettelosta Lastensuojelun sijoitukset Päivämäärät alku ja loppu Päivämäärät alku ja loppu Sijoitettuna vuonna 2013/2014 Sijoitettuna vuonna 2013/2014 Sijoitettuna vuonna 2013/2014 Lastensuojelun huoltajat Ei saatu Lastensuojelun maksut Osa maksuista hetullisina saldoina, osa kustannuksista allokoitu tilinpäätöksistä Hetulla kohdistettavat saldot Allokoitu tilinpäätöksistä Hetulla kohdistettavat saldot Allokoitu tilinpäätöksistä Toimeentulotuen maksut 43

45 Osuus yli 75-vuotiaista Palvelurakenne yli 75+ -vuotiaat Palvelurakenne yli 75+ -vuotiaat, % palvelun piirissä 40% TK-lyhytaikaishoito TK-pitkäaikaishoito Vanhainkoti Teh.pal asuminen Palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoito 30% 20% 10% 0% Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Koko Suomi Lähde: SotkaNet 45

46 Osuus yli 75-vuotiaista Palvelurakenne yli 75+ -vuotiaat Palvelurakenne yli 75+ -vuotiaat, % palvelun piirissä 20% TK-pitkäaikaishoito Vanhainkoti Teh.pal asuminen Palveluasuminen 10% 2% 2% 1% 1% 2% 1% 1% 3% 2% 1% 2% 2% 3% 3% 3% 3% 2% 3% 2% 2% 2% 2% 1% 2% 1% 1% 1% 3% 3% 3% 2% 0% 8% 8% 8% 8% 7% 6% 6% 6% 1% 1% 1% 2% 3% 2% 3% 3% 3% 2% 5% 5% 5% 5% 3% 6% 5% 6% 6% 10% 10% 10% 8% 6% 6% 6% 6% 1% 1% 1% 1% 1% 1% 1% 1% Kemi Keminmaa Tervola Tornio Ylitornio Koko Suomi Lähde: SotkaNet 46

48 Tuhatta euroa Kemi Eniten palveluita käyttävä 10 % asiakasryhmittäin Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) 40 Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 48

49 Tuhatta euroa Keminmaa Eniten palveluita käyttävä 10 % asiakasryhmittäin Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki 50 Lastensuojelu Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 49

50 N alle viisi N alle viisi Tuhatta euroa Tervola Eniten palveluita käyttävä 10 % asiakasryhmittäin Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Kustannusten jaossa hankaluuksia 9 4 Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 50

51 Tuhatta euroa Tornio Eniten palveluita käyttävä 10 % asiakasryhmittäin Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) Tornion psykiatrin pkl:n käynnit laskettu PTH avopalveluiksi Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as 10 0 Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut 14 Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 51

52 N alle viisi Tuhatta euroa Ylitornio Eniten palveluita käyttävä 10 % asiakasryhmittäin Kalliin 10%:n kustannusten muodostuminen asiakasryhmittäin* (1 000 /asiakas) 50 Lantonvainio puuttuu Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Aikuissos. Psyk.Esh. Som.Esh. Muut Muu sosiaalitoimi Toimeentulotuki Lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Omaishoito Kotona asumisen tukeminen Vanh.kodit ja teh.pal as Perusterveydenhuollon vuodeosasto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto avopalvelut Päivystys * Kukin asiakas kuuluu vain yhteen ryhmään, prioriteettijärjestyksessä vasemmalta oikealle. ** Somaattisen erikoissairaanhoidon ryhmään kuulumisen edellytyksenä vähintään 3000 vuosikustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta: sen vuoksi suurin osa tähän ryhmään kuuluvista ylittää kalliin asiakkaan rajan. 52

53