Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009"

Transkriptio

1 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

2

3 Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

4 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kauniaisten Hyvinvointikertomus 2009 Vastaava toimittaja: Ulla Tikkanen Toimittaja: Jarno Moisala Julkaisija: Kauniaisten kaupunki Painopaikka: Kaleva Print, Oulu Sivumäärä: 70 Ulkoasu ja taitto: Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly, Raahe 4

5 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Sisältö Alkusanat JOHDANTO VÄESTÖ JA ELINOLOT Väestö ja perheet Asuminen Koulutustaso Työ ja toimeentulo Tulotaso Osallistuminen ELINYMPÄRISTÖ Kaupunkirakenne Ilmanlaatu Talousveden laatu Kadut, tiet ja viheralueet Melu Roskaantuminen Kaupungin tilojen asianmukaisuus Lähiympäristön turvallisuus VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Työikäisten hyvinvointi ja terveys Ikääntyvä väestö HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT Lasten päivähoito Opetuspalvelut Nuorille suunnatut palvelut Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Sosiaali- ja terveyspalvelut Asuntotoiminta Tyytyväisyys asuinalueeseen Poikkihallinnollisesti tehtävä ennaltaehkäisevä työ PALVELUJA TUOTTAVAN HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET Liite 1. Terveys 2015 tavoitteiden toteutuminen Kauniaisissa Liite 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet Lähteet

6 Kauniaisten hyvinvointikertomus

7 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Alkusanat K auniaisissa noin puolella aikuisväestöön kuuluvista on ylempi korkeakoulututkinto ja koko väestö on muutoinkin poikkeuksellisen hyvin koulutettu. Asukkaitten tulotaso on tietenkin tämän seurauksena korkea. On yleisesti tunnettua, että koulutus- ja tulotaso korreloivat positiivisesti väestön yleisen terveystason, elinajan odotteen ja eräiden hyvinvointitekijöitten kanssa. Kaikki tämä näkyy Kauniaista koskevissa tilastoissa. Ja kuitenkin kaupunki on nostanut asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kaiken toimintansa keskipisteeksi. Voisi kysyä, eikö tämä ole vähän ristiriitaista tai tarpeetonta. Kysymys on kuitenkin turha ainakin kahdesta syystä. Kunnan palvelutehtävien pohjimmaisena tarkoituksena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Sitä tavoitellaan päivähoidossa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja jopa kaavoituksessa ja liikenteen järjestämisessä, eli miltei kaikessa mitä kunta tekee. Toinen syy on se, että kaikilla meistä ei aina mene hyvin ja kaikilla meillä on hyvinvointiriskimme, joissa haluamme tukeutua kaupungin palveluihin. Hyvä tieto asukkaitten olosuhteista on arvokas pohja kaupungin toiminnalle. Tällä kaupungin toisella hyvinvointikertomuksella, jonka taustalla on mm. useita kuntalais- ja asiakaskyselyjä, halutaan luoda hyvä pohja kaupungin toiminnan tavoitteiden asettamiselle ja palvelujen kehittämiselle. Se on tarkoitettu palvelemaan päätöksentekoa kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja lautakunnissa, mutta myös yleisemmin keskustelua siitä, miten kaupunki parhaiten voi toimia asukkaittensa hyväksi, heidän hyvinvointiaan edistäen. Kauniainen palkittiin viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön Vuoden Terve kunta kilpailussa. Oma merkityksensä oli tuolloin sillä, että kaupungilla oli näyttää hyvinvointikertomuksen kaltaista systemaattista otetta terveyden edistämisessä. Tämä kaupungille suotu kunnia velvoittaa osaltaan jatkuvaan tehokkaaseen hyvinvoinnin edistämistyöhön. 7

8 Terve kunta - Ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassa ja pyrkii vaikuttamaan väestön terveyteen asenteiden, tiedon, osaamisen, johtamisen, resursoinnin, kumppanuuksien ja viestinnän keinoin. Terveessä kunnassa - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan toiminnan keskeinen painoalue - on innovatiivisia ja toimivia ratkaisuja, selkeitä rakenteita ja johtajuutta (Vuoden 2009 Terve kunta kilpailu, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma) 1. JOHDANTO

9

10 1. JOHDANTO Kauniaisten hyvinvointikertomus Johdanto Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen laajasta tietopohjasta yhdessä laatima kuvaus kauniaislaisten hyvinvoinnin tilasta ja siitä, miten strategioiden toteuttamisessa on onnistuttu. Hyvinvointikertomus on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kaupungin johdolle ja toimialoille strategioiden, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Säännöllisesti, valtuustokausittain valmistettuna hyvinvointikertomus rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantajärjestelmää kunnassa. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on tehty poikkihallinnollisessa TEJO- työryhmässä, jonka toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan johtoryhmä. Hyvinvointikertomus toteuttaa Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM Julkaisuja 2006:19) tavoitteita ja sen taustalla on myös Suomen terveyspolitiikkaa linjaava Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Kauniainen hyväksyttiin Terve Kunta -verkoston jäseneksi vuonna 2007, jolloin Terve Kunta verkoston toiminnassa korostui Terveys ohjelman toimeenpano kunnissa, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttöönotto, hyvinvointikertomuksen valmistelu ja käyttöön ottaminen sekä Terveyden edistämisen laatusuosituksen valmisteluun osallistuminen ja pilotointi. Kauniaisten ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin vuonna 2005 (KV ) ja sen perusteella määritettiin neljä strategista painoaluetta: tasapainoinen väestörakenne, yhteisöllisyys, terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta sekä vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa määritettiin konkreettiset tavoitteet, jotka huomioitiin tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Tavoitteellinen yhteistyö on lisääntynyt valtuustokauden aikana, ja sitä tukevat terveyden edistämisen johtamisen rakenteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Liitteessä 1 kuvataan Terveys kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutuminen vuonna Eri väestöryhmien hyvinvointia on tarkasteltu mm. mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa (KV ) ja ehkäisevän päihdetyön strategiassa (KV ). Tieto kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista on tärkeää. Tätä tietoa saadaan toteutetuista selvityksistä ja tutkimuksista (Aikuisväestön terveystutkimus, AVTK 2007, Kouluterveystutkimus 2008, Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008). Henkilöstön hyvinvointia tarkastellaan henkilöstöstrategissa ja vuosittaisessa henkilöstökertomuksessa. Hyvinvoinnin määritelmä Hyvinvointi on ihmisen itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Yksilöllinen ääni, kuulluksi tuleminen ja hyödyllisyyden tunne ovat välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille. Hyvinvointikertomuksen viitekehys Hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvointiin vaikuttavia taustatekijöitä kuten väestörakenne, talous, elinolot ja elinympäristö. Hyvinvoinnin ilmenemistä tarkastellaan terveyden, elämänhallinnan ja elintapojen osoittimien avulla. Tämä tarkastelu tehdään elämänkaariajattelun mukaisesti erikseen lapsilla ja nuorilla, työikäisillä ja ikääntyneillä. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta tarkastellaan kustannusten ja palvelutuotannon näkökulmasta. Hyvinvointijohtamisen työvälineet Kauniaisissa Hyvinvointijohtamisen työvälineet Kauniaisissa ovat hyvinvointi-indikaattorit, joiden avulla kuvataan väestön hyvinvoinnin tilaa. Ne kootaan valtuustokausittain tehtävään hyvinvointikertomukseen, joka on tiivis kuvaus viime vuosien kehityksestä ja toteutuneesta strategiasta. Hyvinvointikertomuksessa esitetään johtopäätökset, jotka vaikuttavat kaupungin kehittämisstrategiaan. Sen perusteella tehdään myös valtuustokauden kattava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma, jota toteutetaan toimialojen talousarviotavoitteissa. Päätöksenteon ennakkoarvioinnin (esim. ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi, IVA) avulla voidaan arvioida ennalta eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. Menettely auttaa luottamushenkilöitä tekemään entistä tietoisempia päätöksiä. Terveyden edistämisen laatusuositus toimii arvioinnin ja seurannan välineenä. 10

11 1. JOHDANTO Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät Elinympäristö; ilma, vesi, meluttomuus, turvallisuus, viihtyisyys Elinolot; koulutus, toimeentulo, työllisyys, asuntoolot, kulttuuri Väestö; rakenne ja perherakenne Hyvinvointi ja terveys; työkyky, toimintakyky, sairastavuus, ylipaino, tapaturmat, kuolleisuus Hyvinvointipalvelut tasapuolisuus, ehkäisevät palvelut, palvelujen yhteensovitus Elämäntavat; harrastukset, päihteiden käyttö, tupakointi, liikunta, ravitsemus Elämänhallinta; koulumenestys, rikollisuus, ihmissuhteet, tyytyväisyys Kustannukset 11

12 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki (365/1995) 1.3. Kunnan tulee seurata kunnan väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Kansanterveyslaki (66/1972) VÄESTÖ JA ELINO

13 LOT

14 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus Väestö ja elinolot Väestö ja perheet Kaupungin väestörakenteella on yhteys kaupungin elinvoimaisuuteen ja toimintakykyyn. Väestön väheneminen kertoo kaupungin vetovoimaisuuden hiipumisesta. Ikärakenteella on merkitystä myös järjestettäessä hyvinvointipalveluja. Väestön perhesuhteet vaikuttavat asukkaiden subjektiiviseen hyvinvointiin. Kauniaisten väestömäärä on kääntynyt lievään nousuun kahden viime vuoden aikana. Kauniaisissa oli 8535 asukasta Suurin väheneminen on tapahtunut vuotiaiden määrässä. Yli 65-vuotiaiden määrä on lisääntynyt ja vuonna 2008 heitä oli 18 % koko väestöstä. Syntyneiden määrä luvulla oli alimmillaan vuonna 2006, jolloin syntyi 61 uutta kauniaislaista. Väestöstä oli ruotsinkielisten osuus 38, 5 %. Ulkomaalaisia oli vuoden 2007 lopussa 262 henkilöä. Kauniaisissa oli vuonna 2008 yhteensä noin 2300 perhettä, joista noin 1000 (46 %) oli lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus on alhaisempi kuin Espoossa, mutta korkeampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa. Yksinhuoltajaperheitä on alle 200 (17 % lapsiperheistä). Kuvio 2. Kauniaisten väestö ikäluokittain vuosina Kuvio 3. Demografinen huoltosuhde Koko maa 2005 Uusimaa Espoo 2006 Hyvinä asioina kauniaislaisten arjessa on usein mainittu perheeseen liittyvät asiat: Seurata lasten kasvamista. Että lapsilla ja omilla vanhemmilla on kaikki hyvin. Lastenlasten ilo, hymy, onnellisuus. Uusi lapsenlapsenlapsi Kauniainen Kuvio 1. Väestömäärä Kauniaisissa Kuvio 4. Syntyneiden määrä Kauniaisissa vuosina

15 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 1. Väestömuutokset Kauniaisissa vuonna 2008 IKÄ VÄESTÖ VUODEN ALUSTA IKÄRYHMÄ % VÄESTÖSTÄ MIEHET % IKÄRYHMÄSTÄ NAISET % IKÄRYHMÄSTÄ (9) 3, , , (-3) 2, , , (-8) 1, , , (-32) 15, , , (21) 10, , , (-4) 21, , , (0) 27, , , (42) 9, , , (6) 6, , , (13) 2, , ,3 Yht (44) , ,2 Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolirakenne Kauniaisissa Kuvio 7. Lapsiperheet (% kaikista perheistä). Lähde: Sotkanet, THL NAISET MIEHET Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Kuvio 6. Kunnan nettomuutto/ 1000 asukasta vuosina Lähde: Sotkanet, THL Kuvio 8. Yksinhuoltajat % lapsiperheistä Lähde: Sotkanet Kauniainen Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Espoo Uusimaa Koko maa (Vuonna 2005 Kauniaisissa nettomuutto / 1000 asukasta oli -3.8 asukasta) 15

16 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Asuminen Kauniaisissa oli vuonna 2008 yhteensä 3333 asuntokuntaa ja asukkaita 8535 eli oli 2,5 asukasta asuntokuntaa kohti (Suomi 2,1 asukasta/asuntokunta). Yhden hengen asuntokuntia Kauniaisissa on noin 30% (noin 1000) kaikista asuntokunnista. Perheitä, joissa oli 5 henkeä tai enemmän oli 10,3 %. Kaikista asuntokunnista kolmasosa on 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia (Espoo 17%) ja näistä 43% on yhden hengen asuntokuntia (Espoo 47,5%). 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia on 16% (Espoo 7,3%) kaikista asuntokunnista ja puolet näistä on yhden hengen asuntokuntia (Espoo 56 %). Kauniaislaisten kokemia arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä 2008: - Kaunis luonto hiljaisuus ja rauha. - Luonnon siisteys ja puhtaus. - Kävely luonnossa hyvän ystävän kanssa. - Liikuntamahdollisuudet puistomaisessa ympäristössä ympäri vuoden. - Lyhyt matka kaikkialle. Taulukko 2. Erikokoisten asuntokuntien lukumäärä vuonna 2007/08 Lähde: Tilastokeskus (katsottu Asuntokunta = kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt 1 Henkilö 2 Henkilöä 3 Henkilöä 4 Henkilöä 5 Henkilöä 6+ Henkilöä Kauniainen FT Janne Thurman ( ), Ab Grankullan toimitusjohtaja 16

17 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus

18 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Asumismuoto ja asumisväljyys Kauniaisissa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä asuntoa, joista vakinaisesti asuttuja oli Kolmasosa asuntokunnista (1182) asuu erillisessä pientalossa, rivi- tai ketjutalossa 22 % (724) ja asuinkerrostalossa 40% (1331). Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella omistusasunnossa asuminen on yleistä (noin kaksi kolmasosaa asuntokunnista). Vuonna 2007 Kauniaisissa oli yhteensä 82 kerrostaloa, joista 66 oli ilman hissiä. Lukumääräisesti eniten on 2h+ k ja 4h + k huoneistoja. Keskimääräinen asuntokohtainen pinta-ala oli 114 m2 ja keskimääräinen asukaskohtainen asuinpinta-ala oli noin 47 m2. Keskimääräinen asukaskohtainen asuinpinta-ala on Kauniaisissa selvästi korkeampi kuin muissa lähikunnissa (Espoo 36 m², Kirkkonummi 40 m², Uusimaa 36 m² ). Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2007 Kauniaisissa 9% kaikista asuntokunnista (294 asuntokuntaa) ja joka viides lapsiperhe asui ahtaasti. Taulukko 3. Asukaskohtainen asuinpinta-ala Kauniaisissa Lähde: Tilastokeskus VUOSI m²/asukas , , , , ,0 Kuvio 9. Koulutustasoluku 20 vuotta täyttäneistä korkeimman koulutustason kunnissa 2008 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Kirkkonummi Oulu Pirkkala Espoo Asunnon katsotaan olevan ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa Koulutustaso Kauniaisissa asuu Suomen koulutetuin väestö Koulutustaso on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. 15 vuotta täyttäneistä kauniaislaisista oli 78, 6 % suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna 2007 (Tilastokeskus 2009). Kauniainen Koko maa Kauniaisissa on Suomen korkein koulutustasoluku. Koulutustasoluku ilmaisee, kuinka kauan perusasteen jälkeen suoritettu korkein koulutus on keskimäärin kestänyt. Esim. Kauniaisten luku 561 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 5.6 vuotta peruskoulun jälkeen. Kuvio 10. Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 15 vuotta täyttäneistä korkeimman koulutustason kunnissa 2007 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Kirkkonummi Oulu Pirkkala Espoo Kauniainen Koko maa

19 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Työ ja toimeentulo Kauniaisten työttömyysaste on maan alhaisimpia Vuoden 2008 lopussa työttömyysaste oli 2,8 % ja työttömänä oli 107 henkilöä. Vuonna 2007 Kauniaisissa oli työttömiä 3,2 % työvoimasta. Työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä 27 % ja nuorisotyöttömiä 1,7 %. Toimeentulotukea saaneita on noin 230 ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita on viime vuosina ollut Nuoria (18 24-vuotiaita) toimeentulotuen saaneita on noin 30. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita nuoria ei ole ollut viime vuosina ollut ollenkaan. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on laskenut viime vuosina 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Kuvio 12. Työllisyys ja toimeentulo (% työikäisistä) Kauniaisissa, Espoossa, Uudellamaalla ja Suomessa vuonna 2007 Lähde: THL Sotkanet työkyvyttömyyseläke mielenterveyshäiriö eläkkeellä toimeentulotuki toimeentulotuki 18-24v nuorisotyöttömyys työttömyys Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Kiteytetysti työstä ja toimeentulosta Kauniaisissa vuonna työtöntä (3,2 % työvoimasta) - 30 pitkäaikaistyötöntä (neljäsosa työttömistä) - alle 10 nuorisotyötöntä (1,7 % vuotiaista) - 50 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä vuotiasta (6,2 % vastaavanikäisestä väestöstä) toimeentulotuen saajaa (2,7 % asukkaista) - 90 henkilöä ikäryhmästä vuotiaat saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (1,7 % vastaavanikäisestä väestöstä) saa työkyvyttömyyseläkettä (4,3 % työvoimasta) Kuvio 11. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Eläkkeelle siirrytään myöhemmin kuin Suomessa keskimäärin Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 61, 5 vuotta, mikä on noin 3 vuotta korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Täyttä kansaneläkettä saa Kauniaisissa 65 vuotta täyttäneistä lähes viisi prosenttia (Espoo 2,2 %). Työelämä ja elinkeinorakenne Ammatissa toimivan väestön määrä Kauniaisissa on noin henkilöä joten työllisiä oli 44 % väestöstä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on verrattain alhainen, 74 %. Alle joka neljäs ammatissa toimivasta väestöstä työskentelee oman kunnan alueella. Kauniaisissa on noin kaupan ja muiden palvelualojen sekä pienyritysten työpaikkaa. Palvelutyöpaikkojen osuus kaupungissa on yli 90 %, jotka jakaantuvat melko tasaisesti yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkoihin. Suurin työnantaja on Kauniaisten kaupunki, jonka palveluksessa on 660 henkilöä. Kaupungin lisäksi muita suuria työnantajia paikkakunnalla ovat Kaunialan sairaala, Suomen Raamattuopisto ja Työväen Akatemia. Kauniaislaisista on yrittäjiä 11 % ja ansiotyössä 43 %. Opiskelijoita on 5 %, työttömänä noin 4 % ja eläkkeellä 21 %. Äitiys- vanhempain- tai hoitovapaalla sekä kotiäitinä tai isänä on yhteensä 6 % kauniaislaisista. (Lähde: Tilastokeskus/ Kuntaportaali)

20 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 4. Kauniaisten elinkeinorakenne 2006, henkilömäärä ja osuus työllisistä Lähde: Tilastokeskus ELINKEINO HENKILÖÄ % TYÖLLISISTÄ Maa- ja metsätalous 9 0,2 Teollisuus Rakentaminen 72 2 Kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta ,8 Liikenne 215 5,9 Rahoitus, vakuutus- ja liike-elämä ,5 Julkiset ja muut palvelut ,6 Yritykset Vireä yrityselämä tukee osaltaan asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että kaupungissa on tarjolla muitakin kuin kaupungin itse järjestämiä palveluja. Kaupungissa on noin 200 toimivaa yritystä, joista osa keskittyy tarjoamaan lähipalveluja. Kaupunki pyrkii elinkeinopolitiikallaan luomaan edellytyksiä yritysten toiminalle ja edistämään palvelutarjontaa ja työllistymistä. Tärkeä yhteistyökumppani kehitystyössä on paikallinen yrittäjäyhdistys, jonka jäseninä suuri osa paikkakunnan yrityksistä on. Kauniaisissa on pääkaupunkiseudun korkein tulotaso Kotitalouksista noin kolmasosan kuukausitulot ovat enintään euroa kuukaudessa. Verotulo Kauniaisissa on /asukas/vuosi (Espoo /asukas/vuosi). Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimuksen (2008) mukaan Kauniaisissa asuvilla on vähiten huolia toimeentulosta. Kysyttäessä kotitalouden tulojen riittävyyttä, kauniaislaisista noin kolmasosa vastasi tulevansa toimeen hyvin tai erinomaisesti ja viidesosa melko mukavasti. 15 % pärjää, kun käyttää rahaa harkiten ja noin 10 prosentilla on vaikeuksia tulla toimeen. Pääkaupunkiseudulla joudutaan rahapulan vuoksi tinkimään eniten omista vaatteista ja jalkineista (21 %) sekä omista harrastuksista (18 %). Vähiten pääkaupunkiseudulla tingitään lasten harrastuksista (2 %) ja lasten vaatteista ja jalkineista (3 %). Kuvio 13. Kotitalouden kuukausitulot kunnittain Lähde: Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008 Kuvio 14. Tulojen riittävyys kunnittain Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008 PKS Espoo Helsinki Kauniainen Alle Yli 8000 On vaikeuksia tulla toimeen Pärjää kun käyttää harkiten Melko mukavasti Vantaa Kauniainen Helsinki Espoo PKS Vantaa Erinomaisesti 0% 50% 100% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 20

21 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Osallistuminen Lainsäädäntö edellyttää, että kunnat huolehtivat kuntalaisten tiedonsaannista ja osallistumismahdollisuuksista. Tärkeimmät tiedottamista ja kuntalaisten suoraa osallistumista koskevat velvoitteet ovat kuntalaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kuntalain 27 :n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kauniaisten arvoista yksi on avoimuus, jolla tarkoitetaan keskustelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Kaupungin strategia korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Kauniainen on osallistunut pääkaupunkiseudun demokratiatilinpäätöshankkeeseen ( ) ja demokratiaindikaattorihankkeeseen ( ). Hankkeiden tavoitteena oli kehittää koko kuntakentälle konkreettinen työkalu mitata ja arvioida kunnan demokratian tilaa. Hankkeen lopputuloksena syntyi Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit käsikirja, jossa indikaattorit on jaettu neljään pääkategoriaan: vaalit kuntademokratian mittarina, kuntademokratian käytännöt, kuntademokratia kuntalaisten kokemana sekä luottamushenkilöt ja kunnallisdemokratia. Keväällä 2007 kartoitettiin mm. pääkaupunkiseudun kuntalaisten näkemyksiä kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta. Kiinnostus kunnan toimintaan ja päätöksentekoon oli Kauniaisissa suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Erittäin tai melko kiinnostuneita oli Kauniaisissa 72 %. Kuvio 15. Pääkaupunkiseudun kuntalaisten kiinnostus kunnan toimintaan ja päätöksentekoon (%). Lähde: Kuntalaisten kunta. Asukkaiden näkemyksiä kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta Suomen kuntaliitto. Helsinki Ei lainkaan kiinnostunut Vain vähän Melko kiinnostunut kiinnostunut Erittäin kiinnostunut Kauniainen Helsinki Kokonaiskuva kyselyn tuloksista on, että kauniaislaiset ovat hyvin kiinnostuneita kunnan toiminnasta, uskovat perinteiseen tapaan vaikuttaa, eli äänestämiseen ja haluavat osallistua ja vaikuttaa kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kauniaislaisten äänestysvilkkaus on perinteisesti ollut korkealla. Espoo Vantaa Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus Kauniaisissa kunnallisvaaleissa (%). Lähde: Tilastokeskus ,0 72,5 73,0 73,5 74,0 74,5 75,0 75,5 76,0 Yhdistykset Kauniaisissa toimii noin sata yhdistystä. Jäsenmääriltään suurimmat yhdistykset ovat GrIFK, jossa on 5 alajärjestöä (jäseniä yhteensä 2000) ja Granin Lähiapu ry, johon kuuluu 11 vapaaehtoisjärjestöä ja yhteisöä. Oheisessa taulukossa yhdistykset on ryhmitelty karkeasti kuuteen ryhmään. Yhteensä jäseniä on noin Päällekkäiset jäsenyydet huomioon ottaenkin määrä on merkittävä Kuvio17. Jäsenmäärä kauniaislaisissa yhdistyksissä 0 Poliittiset yhdistykset Nuorisojärjestöt Liikuntajärjestöt Senioriyhdistykset Kulttuuriyhdistykset Ympäristöyhdistykset Äänestysprosentti Jäsenmäärä Aloitteet Kaupungin toimintaa koskevaa palautetta voi antaa kotisivujen kautta joko kirjaamoon tai suoraan toimialoille. Lähtökohtana on, että palautteen antajalle vastataan viivytyksettä ainakin niin, että palautteen antaja tietää viestinsä menneen perille ja tietää, mitä sille seuraavaksi tapahtuu. Palautteen sisällöstä riippuen asia viedään lautakuntaan tiedoksi ja siitä mahdollisesti edelleen kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Vuosina on jätetty 2-6 kuntalaisaloitetta vuosittain. Lisäksi kuntalaiset ottavat yhteyttä kirjeitse ja sähköpostitse. 21

22 Terveyttä edistävä elinympäristö on esteetön, turvallinen, viih- tyisä, virikkeinen ja sosiaalista hyvinvointia edistävä. Terveyden edistämisen laatusuositus, STM Julkaisuja 2006:19 Terveyteen innostava ympäristö Kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen Innostaa ulkoiluun, jalankulkuun ja pyöräilyyn Innostaa vanhuksia omatoimisuuteen innostaa harrastuksiin ja seurusteluun Hyvinvoiva ja terve kunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos llkdool,vkdoohq 3XMRWWHOXSXLVWR 6ODORPSDUNHQ.HVNXVXUKHLOXN &HQWUDOLGURWWVS 8L 6L.DVDYXRUHQ OXRQQRQVXRMHOXDOXH.DVDEHUJHWV QDWXUVN\GGVRPUnGH.DVDYXRUHQPHWVl.DVDEHUJVVNRJHQ 3. ELINYMPÄRISTÖ

23 NHQWWl SODQ LPDKDOOL LPKDOOHQ 1LLQLNDOOLR %DVWEHUJHW *DOOWUlVN 7UlVNPRVVHQ.DXSSDNHVNXV. SFHQWUXP 7KXUPDQLQSXLVWR 7KXUPDQVSDUNHQ

24 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus Elinympäristö Elinympäristöllä ja sen turvallisuudella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kaupunkirakenne, asumismuoto, kaupungin infrasrtuktuuri ja palvelurakenne ja -taso vaikuttavat viihtyvyyteen. Paitsi liikenneyhteydet, joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja esteettömyys niin myös melu ja ilmanlaatu vaikuttavat hyvinvointiin. Kaupunkirakenne Kauniainen on huvilakaupunki Kauniainen on viihtyisä, vihreä huvilakaupunki pääkaupunkiseudulla. Kauniainen on pinta-alaltaan Suomen pienin kaupunki ja sen asukastiheys on maan toiseksi suurin. Palvelut ovat yleensä kävelyetäisyydellä, vaikka rakennuskanta on pientalovaltainen. Julkisten kaupunkitilojen suunnittelulla tuetaan yhteisöllisyyttä. Ilmanlaatu Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua ja pitoisuuksien yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin. Eri saasteiden pitoisuudet jaotellaan viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon. Kun ilmanlaatu on huono, välittömät terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä, mutta muuten terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä. Ilmanlaatua on vuonna 2008 mitattu Kauniaisissa YTV:n toimesta siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema oli sijoitettu kaupungin keskustassa Asematien ja Kauniaistentien risteyksessä. Asemalla mitattiin NO,NO2 ja PM 2,5 (pienhiukkaset, halkaisija alle 2,5 µm). Mittausten mukaan ilmanlaatu Kauniaisten keskustassa oli vuonna 2008 enimmäkseen hyvä, mutta keväällä ilmassa oli runsaasti hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet olivat korkeita helmihuhtikuussa, jolloin ilmanlaatu oli ajoittain huono tai jopa erittäin huono. Hengitettävien hiukkasten raja-arvoa ei ylitetty, mutta korkeita pitoisuuksia mitattiin kahtenatoista päivänä. Vuorokausiohjearvo ylittyi helmi- ja huhtikuussa. Myös liikenteen pakokaasut heikensivät ilmalaatua, mikä näkyi korkeina typpidioksidipitoisuuksina keväällä ja lokamarraskuussa. Keskimäärin Kauniaisissa mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Leppävaarassa Kehä I:n vaikutuspiirissä. Ilmanlaatua tullaan jatkossakin tutkimaan mm. NO2 passiivikeräimien avulla. Passiivikeräimien aikaisempien saatujen tulosten mukaan joidenkin vilkasliikenteisten alueiden, Tunnelitien ja Kauniaistentien sekä Asematien ilmanlaatua luokiteltiin tyydyttäväksi Helsingin keskustan Töölön mittaustuloksiin verrattuna, muualla Kauniaisissa ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi ja Gallträskin alueella erittäin hyväksi. Ilmanlaadun parantamiseksi sekä hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksien alentamiseksi on laadittu pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmansuojeluohjelma. Ohjelmakokonaisuus koostuu YTV:n, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista sekä YTV:n kokoamasta tausta-aineistosta. Ohjelmat on laadittu vuosille Talousveden laatu on hyvä Juomavesi kaupungin vesijohtoverkkoon tulee Päijänteestä (Pääkaupunkiseudun Vesi Oy) Helsingin ja Espoon verkostojen kautta. Ominaiskulutus on noin 150 litraa/ asukas/päivä. Pääosa (98,5%) kiinteistöistä on liittynyt kaupungin vesijohtoverkostoon. Veden laatua seurataan koko sen hankinta- ja jakeluketjun pituudelta. Myös Kauniaisten verkostosta otetaan näytteitä säännöllisesti hyväksytyn laadunvalvontaohjelman mukaisesti. Kauniaisista löytyy kahdeksan näytteenottopaikkaa josta vesinäyte otetaan kiinteistön sisätiloista kiertävän, ns. vuositaulujärjestelmän mukaisesti. Näin pystytään tarkistamaan vedenlaatua kaikkina vuodenaikoina. Ongelmia veden laadun suhteen ei ole ollut. Kadut, tiet ja viheralueet Pitkäjänteisellä työllä varmistetaan katujen ja kaupungin yleisten alueiden huoliteltu ja vihreä ilme, säilyttäen näin kaupungin luonne viihtyisänä huvilakaupunkina. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, samoin kuin kevyen liikenteen väylien jatkuvuuteen ja ylläpitoon. 24

25 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 5. Elinympäristö Kauniaisissa Pinta-ala Vesialuetta Asemakaava-aluetta Virkistys- ja suojelualueita Virkistys- ja suojelualueita Kevyen liikenteen väyliä Kunnan kunnossapitämiä katuja ja teitä 6 km² 0,1 km² 94 % pinta-alasta 29 % asemakaava-alasta 190/m²/asukas n. 27 km n. 40 km Melu Kauniaisissa tehtiin meluselvitys vuonna Selvityksen kohteena oli tieliikennemelu keskeisimmällä katuverkolla ja kaupunkia ympäröivillä yleisillä teillä sekä raideliikennemelu. Meluselvitystä tullaan päivittämään koko kaupungin kohdalta vuonna Kauniaisten kaupungin melutilanne on kaupungin sijaintiin nähden varsin hyvä. Suurimman meluongelman aiheuttaa Turunväylä sekä Turuntie Tammikummun alueella. Myös kaupungin pääkatuihin rajoittuvilla kiinteistöillä melun ohjearvot ylittyvät joissakin paikoin. Kehä II kulkee Kauniaisten kohdalla syvässä leikkauksessa ja meluvallin takana eikä aiheuta meluongelmia. Raideliikennemelu ylittää ohjearvot m etäisyydellä rantaradasta kohdistuen pääasiassa kaupungin keskusta-alueelle. Valtaosaan kaupungin asuin- ja viheralueisiin vilkkaimpien väylien liikennemelu ei ulotu. Lentoliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa ei voida Kauniaisten kaupungin alueella pitää merkittävänä. Asukkaat voivat kuitenkin hetkellisesti kokea lentomelun haitalliseksi niin hetkinä kun ns. laskeutumislennot lentävät matalalla Kauniaisten yli erittäin tiheään (1-2 lentokone/min) tahtiin. Roskaantuminen Kauniaisten kaupungin yleisilme on varsin siisti. Suurempia roskaamisongelmia, kuten yleisille alueille läjitettyjä laittomia kaatopaikkoja, ei kaupungissa ole esiintynyt. Pahimmat roskaamisongelmat ovat esiintyneet jätteiden aluekeräyspisteillä, mutta nämä ongelmakohdat ovat kuitenkin pienentyneet YTV:n asentaman kameravalvonnan sekä uusien keräysastioiden avulla. Kaupungin tilojen asianmukaisuus Tilojen teknisen asianmukaisuuden turvaamiseksi koulurakennuksien ja kaupungin muiden toimitilojen kuntoa seurataan päivittämällä toistuvasti, liki viiden vuoden välein, rakennusten kuntoarviot sekä teettämällä niiden perusteella tarpeellisiksi osoittautuvat kuntotutkimukset ja korjaukset. Lisäksi vuosihuoltokorjauksia suunnitelta- essa pyydetään käyttäjien edustajilta vuosittain esitykset heidän tarpeellisina pitämistään korjauksistaan. Esimerkiksi koulujen sisäilmasta kysytään kouluterveyskyselyn yhteydessä. Sisäilman voidaan laadullisesti katsoa olevan hyvä, kun tilan käyttäjät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilmayhdistyksen sisäilmaohjeissa määritellään laatuluokat, mihin luokitukseen ja sen paikalliseen soveltamiseen otetaan kantaa kaupungin hankkeiden suunnitteluohjeissa. Kaupungin tilojen mahdolliset sisäilmaongelmat käsitellään myös säännöllisin välin kokoontuvassa sisäilmatyöryhmässä. Niiden yläluokkalaisten ja lukiolaisten osuus kasvoi, jotka kokevat koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Ainoastaan Kauniaisten ruotsinkielisen lukion sisäilmassa koettiin tapahtuneen muutosta parempaan suuntaan. Kuvio 18. Huono sisäilma Kouluterveystutkimuksen mukaan 2008 Kauniaislaisten arjen hyvinvointia lisää (2008): - Ympäristön luonnonläheisyys - Asuminen luontoa lähellä. - Luonto, häiriöttömyys, arvostus, rakkaus. - Aurinko, kevät, tuoksut, linnunlaulu satakieli Kauniaislaisten arjen hyvinvointia vähentäviä tekijöitä (2008) - Liian montaa ihmistä ei luonnon puhtaus voisi vähempää kiinnostaa. - Kierrätyspisteiden epäsiisteys, täysinäiset paperin- ja pahvinkeräysastiat - Graffitit, julkisten kulkuneuvojen töhryt, törkeä liikennekulttuuri - Sotku kotona + ulkona. Tekemättömät asiat. 25

26 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Lähiympäristön turvallisuus Kauniaislaiset kokevat olonsa turvallisemmiksi pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimuksessa (2008) tiedusteltiin, kuinka turvalliseksi vastaajat tunsivat olonsa asuinalueellaan päiväsaikaan, pimeällä, pankkiautomaatilla ja ollessaan yksin kotona. Kauniaislaiset tuntevat pääkaupunkiseudulla asuinalueensa turvallisimmaksi. Eniten turvattomuutta koetaan käveltäessä yksin pimeällä (4,2 %). Alle 1 % tunsi turvattomuutta ollessaan yksin kotona. Turvallisimmaksi olonsa tuntevat miehet ja nuorimmat ikäluokat. Kuvio 19. Läpiajoliikenne Kauniaisissa. Läpiajavien osuus (%) Vuonna 2008 Kauniaisissa tehtiin 216 omaisuusrikosta (+18), 9 pahoinpitelyä 8 alkoholilakirikosta 232 liikennerikkomusta (-20) 69 nopeusrajoitusrikkomusta (-26) kadonneita oli 5 70 säilöönottoa päihtymyksen takia (+1). Lähde: Poliisin tilastot, suluissa muutos edelliseen vuoteen Läpiajoliikenne Kauniaisissa on tehty läpiajoliikennettä koskevia tutkimuksia vuosina 1979, 1981 ja 1998 ja Vuonna 1998 tehty tutkimus oli ajankohdaltaan ja tekotavaltaan täysin samanlainen kuin vuonna 2008 tehty tutkimus. Läpiajaneiden osuus oli vuonna 1981 noin 40 %, vuonna 1998 noin 26 % ja 2008 noin 24 %. Liikennemäärät ovat kasvaneet vuodesta 1998 vuoteen 2008 vai hieman. Läpiajaneiden määrä on pysynyt lähes Liikennekäyttäytyminen Ajonopeudet kaupungin sisällä ylittävät valitettavan usein rajoitukset. Liikennekäyttäytymistä kommentoitiin myös hyvinvointitutkimuksessa. Kuntalaisia harmitti mm. liikennekulttuuri, nuoret motoristit, joiden puolesta jatkuvasti pelkään, kiilarit aamu- ja iltapäiväruuhkassa. Kauniaisten aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan pyöräilykypärää käyttää 42 % kauniaislaisista. Turvavyön käyttö on yleistä, vain yksi sadasta ei käytä turvavyötä etupenkillä matkustaessaan. Kuvio 20. Palvelulinjan matkustajamäärät/ viikko 2007 ja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tapaturmat Katuvalaistus lisää liikenneturvallisuutta ja erityisen suuri merkitys sillä on ihmisten kokemalle turvallisuudelle. Kauniaisissa on valaistus kaikilla kaduilla ja pääosalla kevyen liikenteen väyliä. Katuvalaistuksen ohjaus tapahtuu Fortumin toimesta valaistuskeskuksittain, joita on 16. Kauniaisissa yleisimmin tapaturmia on ollut vuotiailla miehillä, joista joka neljäs on kokenut tapaturman. Liikuntatapaturmia on eniten vuotiailla naisilla ja miehillä (14 % ikäluokasta). Kotitapaturmia on yleisimmin vuotiailla naisilla (6 % ikäluokasta). (Laitalainen ym.2008) samana mutta prosenttiosuus on hieman pienentynyt. Läpiajoliikenteen virtojen suuntautumisessa on havaittavissa selviä eroja vuodesta 1998 vuoteen Kauniaistentietä saapuvasta liikenteestä läpiajavien osuus on vähentynyt kun taas Helsingintietä, Gresantietä ja Kauppalantietä saapuvasta liikenteestä läpiajavien osuus on kasvanut. Huomattavia muutoksia ovat Kauniaistentien ja Helsingintien välisten virtojen pieneneminen ja Kauniaistentien ja Kauppalantien välisten virtojen kasvaminen. Samoin Kauniaistentien ja Bredanportin välinen virta on kasvanut. 26

27 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Palvelulinja Palvelulinjat ovat erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltua liikennettä. Linjojen suunnittelussa on huomioitu erityisryhmien tarpeet, mutta niitä voivat käyttää kaikki matkustajat. Autoina käytetään pikkubusseja, joiden lattia on matalalla. Aikataulu on rauhallisen hidas ja kuljettaja auttaa tarvittaessa matkustajia tavaroineen kyytiin ja kyydistä pois. Palvelulinjat vievät kodin läheltä oman alueen palveluihin: kauppoihin, terveysasemalle, kirjastoon, uimahalliin jne. Palvelulinjojen reiteille on merkitty niiden pysäkit, mutta tarvittaessa kyytiin voi nousta ja siitä poistua muuallakin reitin varrella, liikennesääntöjen puitteissa. Pienet poikkeamat reiteiltä ovat mahdollisia aikataulujen sallimissa rajoissa. Kauniaisten palvelulinjalla matkustaminen on maksutonta (kuvio 20). Esteettömyys Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa kotona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Kauniaisissa on lähes 70 hissitöntä luvulla rakennettua kaksi tai kolmikerroksista kerrostaloa. Yhteensä rappukäytäviä, joihin tulisi rakentaa hissi on Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelastuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit. Valtio myöntää rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Lisäksi Kauniainen myöntää 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vähintään 3-kerroksiseen asuinkerrostaloon. 27

28 Mihin kannattaa vaikuttaa? - liikunnan lisääminen - ravitsemus - painonhallinta - tupakoimattomuuden edistäminen - alkoholin kohtuukäytön edistäminen - osteoporoosin ja kaatumisen seurauksena syntyvien murtuminen ehkäisy Tutkimuksissa todettuja, vaikuttavia terveyden edistämisen toimia Väestöryhmien väliset terveyserot liittyvät mm. sukupuoleen, ammattiryhmään, asuinalueeseen, siviilisäätyyn, koulutukseen ja työssäoloon. 4. VÄESTÖN HYVINV

29 OINTI JA TERVEYS

30 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus Väestön hyvinvointi ja terveys Kauniaisissa on tehty kyselytutkimuksia, joista saadaan tietoa kauniaislaisten kokemasta hyvinvoinnista. Keväällä 2007 toteutettiin Kansanterveyslaitoksen (nykyisin THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Kauniaisten yhteistyötutkimus (AVTK, Aikuisväestön terveyskysely) postikyselynä, johon otettiin 2000 henkilön satunnaisotos vuotiaista kauniaislaisista. Tutkimuksessa oli myös Kauniaisten omia kysymyksiä. Vastausaktiivisuus oli korkea, miehillä 52 % ja naisilla 69 % (n=1202). Samana vuonna toteutettiin suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus (AVTK), joten Kauniaisten tuloksia voidaan verrata koko Suomen tilanteeseen. Keväällä 2008 teki Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus SOCCA hyvinvointitutkimuksen, joka toteutettiin samaan aikaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Siihen otettiin 500 henkilön satunnaisotos vuotiaista kauniaislaisista. Postikyselyyn vastasi 49 % otoksesta eli 243 kauniaislaista. Kyselyn teemoja ovat terveys, arjen kokemukset, taloudellinen tilanne, työelämä ja asuminen. Kouluterveystutkimus toteutettiin vuonna 2008 jo neljättä kertaa ja siitä saadaan tietoa nuorten kokemasta hyvinvoinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Alle kouluikäiset Kauniaisten päiväkodeissa vuonna 2008 tehdyn huolen vyöhykkeistöön liittyvän huolikartoituksen perusteella yli 80 % lapsista voi hyvin, joka kymmenennen lapsen kohdalla hoitajilla on jonkin verran huolen aihetta ja muutaman lapsen kohdalla vakava huoli (kuvio 21). Vyöhykkeet 1-7 kuvaavat koettuja työskentelyolosuhteita (esim. henkilöstön luottamus omiin mahdollisuuksiin on vahva tai toisaalta on ajatuksia lisävoimavaroista ja muutoksesta). Sen avulla kuvataan, millaiset tilanteet (ei yksilöt) tuottavat huolta työntekijöissä. Työntekijän huolta määrittää ennakoidut toimintamahdollisuudet siinä voimavarakentässä, jossa toimii (Arnkil,T & Alhanen K, 2009). Huolesta kerrotaan lasten vanhemmille, joiden kanssa pohditaan, millaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin on aihetta. Tällä menettelyllä tukea tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa lisätuen ja avun piiriin. Kuvio 21. Huolen vyöhykkeistö Kauniaisten päiväkotien kartoituksen mukaan vuosina Lähde: Henkilökunnan tuntema huoli lapsista huolen vyöhykkeillä 1-7, %

31 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus

32 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kouluikäiset Elintavat ja terveystottumukset Kouluterveyskysely tuottaa tietoja yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ja se on hyvä väline saada nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin. Viimeisin kysely on vuodelta 2008 ja sen tuloksia on käsitelty Kauniaisissa kattavasti. Kyselyn mukaan nuorison tilanne on kokonaisuudessaan yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa säännöllinen liikunnan harrastaminen on lisääntynyt luvulla. Kuitenkin lähes puolet lukiolaisista harrastaa liian vähän liikuntaa. Kuvio 22. Liikuntayhdistysten toimintaan osallistuminen Kauniaisten koulujen5.-6. luokkalaisten oppilaiden keskuudessa (% ikäluokasta). Lähde: Kysely oppilaiden liikunta-, terveys- ja elämäntottumuksista 2008 Mäntymäki 6lk Granhult 6lk Kyllä Ei Mäntymäki 5lk Granhult 5lk hyvä, ilmapiiri kouluissa positiivinen ja monet asiat ovat etenkin yläkoululaisten osalta menneet parempaan suuntaan. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja monissa terveystottumuksissa on ollut hyvää kehitystä. Huolestuttaviakin piirteitä silti löytyi. Esimerkiksi niiden nuorten osuus oli kasvanut, joiden vanhemmat eivät tienneet aina lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa heitä oli yli puolet yläkouluikäisistä vastaajista. Yläluokkalaisten poikien kokemukset fyysisestä uhasta koulussa lisääntyivät. Samoin lisääntyi niiden nuorten määrä, jotka tekivät toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Lukiossa työilmapiiriongelmat ja kuulluksi tulemattomuuden tunne olivat lisääntyneet. Puutteita koulun fyysisissä työoloissa, avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa vaikeuksia kokevien määrä lisääntyi ja oli hieman suurempi kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa yleistyi yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla vuonna Yli kymmenesosa pojista kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Humalahakuinen juominen ja huumeiden kokeilu lisääntyivät lukioikäisillä edelleen. Poikien humalajuonti oli selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin ja oli lisääntynyt vuodesta Kauniaislaisista lukiolaispojista lähes puolet ilmoittaa juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Harrastukset Noin kolmasosa luokkien oppilaista osallistui jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan (kuvio 22). Myös Kuvio 23. Liikunnan harrastaminen Kauniaisissa. Harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa (% ikäluokasta). Lähde: Kouluterveyskysely Kuvio 24. Päihteiden käyttö 8.ja 9. luokka-asteet, % vastanneista. Lähde: Kouluterveyskysely Laittomia huumeita kokeillut vähintään kerran Tosi humalassa vähintään 1x kk Päivittäin tupakoivat Yläkoulu Lukio 0,0 7,5 15,0 22,5 30,

33 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus

34 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kuvio 26. Erityiskorvattavien lääkkeiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä. Lähde: Sotkanet, THL Koko maa Terveys Terveydellisiä oireita oli etenkin lukioikäisillä nuorilla runsaasti. Masentuneisuus on aikaisempaa yleisempää ja keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi lukiolaisilla. Koululaisten terveysongelmista yleisimmät ovat niskaja hartiakivut ja päänsärky, joista kärsivät etenkin tytöt. Yläkoululaisista noin 15 %:lla on keskinkertainen tai huono koettu terveydentila. Niiden yläluokkalaisten osuus, joilla oli päivittäin vähintään kaksi oiretta, väheni ja lukiolaisten vastaava osuus lisääntyi 12 %:sta 19 %:iin. Koulu-uupumus oli aikaisempaa yleisempää. Väsymystä lähes päivittäin kokevien lukiolaisten osuus kasvoi. Poikien yksinäisyyden kokemukset ovat myös huolestuttavia. Erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on lapsilla ja nuorilla Kauniaisissa samalla tasolla kuin Espoossa ja Uudellamaalla, mutta vähäisempää kuin koko maassa. Päihdetiedot paranivat nuorten mielestä kouluterveydenhuollon saatavuudessa on edelleen toivomisen varaa Yhä useampaa yläkoululaisista (37 %) eivät kiinnosta terveystiedossa käsitellyt aiheet. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten päihdetiedot paranivat. Yläluokkalaisten tiedot seksuaaliterveydestä huonontuivat. Vaikka muutosta parempaan on tapahtunut, niin edelleen noin puolet yläkoululaisista kokee, että koululääkärin vastaanotolle ja 17 % mielestä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä. Kuvio 25. Terveydentila 8. ja 9. luokka-asteet (% vastanneista) Lähde: Kouluterveyskysely Keskinkertainen/ huono terveys Vähintään 2 oiretta Masentuneisuus Uusimaa Espoo Kauniainen Kuvio 27. Terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto 8. ja 9. luokka-asteet. (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Vaikea päästä koululääkärin vo Vaikea päästä kouluth vo Huonot tiedot seksuaaliterveydestä v v Elämänhallinta, kouluolot, osallisuus Noin 25 yläkoululaista (6 %) kiusataan koulussa viikoittain ja lähes joka kymmenennellä yläkoululaisella ei ole yhtään läheistä ystävää. Noin 100 yläkoululaista (neljäsosa) kokee, että ei tule kuulluksi koulussa. Muutos huonompaan on ollut huomattava verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan. Kokemus liian suuresta koulutyön määrästä on uudelleen yleistynyt (60 %). Myös koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta kokevien yläluokkalaisten osuus kasvoi. Yläluokkalaisten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät kahden vuoden takaisesta. Lukiolaisista koulun työilmapiirin ongelmia ja kuulluksitulemattomuutta koulussa kokevien osuus kasvoi 52 %:iin. Etenkin pojat kokivat vaikutusmahdollisuutensa koulussa heikoksi. Yhä useampi (43 %) kokee myös vaikeuksia opiskelussa. Lukiolaisten vanhempien työttömyys oli aikaisempaa yleisempää (16 %). Lukiolaisten käyttövarat kuitenkin lisääntyivät

35 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kuvio 28. Elämänhallinta, 8. ja 9. luokka-asteet (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Ei yhtään läheistä ystävää Vanhemmat eivät tiedä viikonloppupaikkoja Työikäisten hyvinvointi ja terveys Elämäntavat ja elämänhallinta Kauniaisissa on Suomen keskiarvoa parempi tilanne usean terveyskäyttäytymisen osa-alueella, kuten päivittäistupakoinnissa, ruoanlaittorasvan valinnassa ja liikunnan harrastamisessa. Alkoholia käytetään Kauniaisissa useammin ja raittiiden osuus on pienempi kuin koko Suomen väestössä keskimäärin. Alkoholin kulutuksen keskiarvo (annosta viikossa) ei miehillä kuitenkaan juuri poikkea koko Suomen tasosta. Naisilla se on hieman koko maan tasoa korkeampi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on 60 % muuttanut elintapoja terveydellisistä syistä lisäten kasvisten käyttöä (26 %) ja liikuntaa (25 %), vähentäen rasvan määrää ja sokerin käyttöä (noin 24 %). Alkoholin käyttöä on vähentänyt 10 % ja tupakointia 6 %. Kuvio 29. Kouluolot 8. ja 9. luokka-aste, (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Ei tule kuulluksi Koulukiusattu Rikkeet Fyysinen uhka Tupakointi Kauniaisissa harvinaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Kauniaislaisista tupakoi selvästi pienempi osuus kuin koko Suomen väestöstä. Miehistä tupakoi päivittäin 13 % ja naisista 10 %. Kouluterveystutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vanhempien tupakointi on vähentynyt vuodesta Lukiolaisten tupakointi on lisääntynyt: päivittäin tupakoi 16 % pojista ja 15 % tytöistä. Nuoret tupakoivat vanhempiaan yleisemmin. 58 % tupakoivista ilmoitti haluavansa lopettaa tupakoinnin. Tupakoinnin lopettamiseen olivat halukkaimpia ja vuotiaat naiset, joista 2/3 olisi halunnut lopettaa tupakoinnin. Viimeisen vuoden aikana tupakoinnin oli yrittänyt lopettaa 41 % miehistä ja 42 % naisista. Tupakoinnin terveyshaitoista olivat eniten huolissaan naiset (90 %) ja heistä erityisesti vuotiaat naiset (100 %), kun nuorimmat miehet olivat vähiten huolestuneita terveyshaitoista. Kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen oli antanut useimmin joku perheenjäsen (42 %), lääkäri (lähes 30 %), terveydenhoitaja (17 %) ja hammaslääkäri (11 %). 30 Kuvio 30. Päivittäin tupakoivien osuus Miehet Lähde: Kauniaisten AVKT, KTL 2007 Naiset Yht.(15-64) Yht. (15-64) Kauniainen 2007 Uusimaa Koko maa/hela landet Kauniainen 2007 Uusimaa Koko maa

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Lapuan kuntaraportti Anni Lommi, Suvi Vilkki, Topi Kinnunen, Jukka Jokela, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot