Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009"

Transkriptio

1 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

2

3 Kauniainen Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009

4 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kauniaisten Hyvinvointikertomus 2009 Vastaava toimittaja: Ulla Tikkanen Toimittaja: Jarno Moisala Julkaisija: Kauniaisten kaupunki Painopaikka: Kaleva Print, Oulu Sivumäärä: 70 Ulkoasu ja taitto: Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly, Raahe 4

5 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Sisältö Alkusanat JOHDANTO VÄESTÖ JA ELINOLOT Väestö ja perheet Asuminen Koulutustaso Työ ja toimeentulo Tulotaso Osallistuminen ELINYMPÄRISTÖ Kaupunkirakenne Ilmanlaatu Talousveden laatu Kadut, tiet ja viheralueet Melu Roskaantuminen Kaupungin tilojen asianmukaisuus Lähiympäristön turvallisuus VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Työikäisten hyvinvointi ja terveys Ikääntyvä väestö HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT Lasten päivähoito Opetuspalvelut Nuorille suunnatut palvelut Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Sosiaali- ja terveyspalvelut Asuntotoiminta Tyytyväisyys asuinalueeseen Poikkihallinnollisesti tehtävä ennaltaehkäisevä työ PALVELUJA TUOTTAVAN HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET Liite 1. Terveys 2015 tavoitteiden toteutuminen Kauniaisissa Liite 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet Lähteet

6 Kauniaisten hyvinvointikertomus

7 Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Alkusanat K auniaisissa noin puolella aikuisväestöön kuuluvista on ylempi korkeakoulututkinto ja koko väestö on muutoinkin poikkeuksellisen hyvin koulutettu. Asukkaitten tulotaso on tietenkin tämän seurauksena korkea. On yleisesti tunnettua, että koulutus- ja tulotaso korreloivat positiivisesti väestön yleisen terveystason, elinajan odotteen ja eräiden hyvinvointitekijöitten kanssa. Kaikki tämä näkyy Kauniaista koskevissa tilastoissa. Ja kuitenkin kaupunki on nostanut asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kaiken toimintansa keskipisteeksi. Voisi kysyä, eikö tämä ole vähän ristiriitaista tai tarpeetonta. Kysymys on kuitenkin turha ainakin kahdesta syystä. Kunnan palvelutehtävien pohjimmaisena tarkoituksena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Sitä tavoitellaan päivähoidossa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja jopa kaavoituksessa ja liikenteen järjestämisessä, eli miltei kaikessa mitä kunta tekee. Toinen syy on se, että kaikilla meistä ei aina mene hyvin ja kaikilla meillä on hyvinvointiriskimme, joissa haluamme tukeutua kaupungin palveluihin. Hyvä tieto asukkaitten olosuhteista on arvokas pohja kaupungin toiminnalle. Tällä kaupungin toisella hyvinvointikertomuksella, jonka taustalla on mm. useita kuntalais- ja asiakaskyselyjä, halutaan luoda hyvä pohja kaupungin toiminnan tavoitteiden asettamiselle ja palvelujen kehittämiselle. Se on tarkoitettu palvelemaan päätöksentekoa kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja lautakunnissa, mutta myös yleisemmin keskustelua siitä, miten kaupunki parhaiten voi toimia asukkaittensa hyväksi, heidän hyvinvointiaan edistäen. Kauniainen palkittiin viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön Vuoden Terve kunta kilpailussa. Oma merkityksensä oli tuolloin sillä, että kaupungilla oli näyttää hyvinvointikertomuksen kaltaista systemaattista otetta terveyden edistämisessä. Tämä kaupungille suotu kunnia velvoittaa osaltaan jatkuvaan tehokkaaseen hyvinvoinnin edistämistyöhön. 7

8 Terve kunta - Ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassa ja pyrkii vaikuttamaan väestön terveyteen asenteiden, tiedon, osaamisen, johtamisen, resursoinnin, kumppanuuksien ja viestinnän keinoin. Terveessä kunnassa - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan toiminnan keskeinen painoalue - on innovatiivisia ja toimivia ratkaisuja, selkeitä rakenteita ja johtajuutta (Vuoden 2009 Terve kunta kilpailu, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma) 1. JOHDANTO

9

10 1. JOHDANTO Kauniaisten hyvinvointikertomus Johdanto Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen laajasta tietopohjasta yhdessä laatima kuvaus kauniaislaisten hyvinvoinnin tilasta ja siitä, miten strategioiden toteuttamisessa on onnistuttu. Hyvinvointikertomus on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kaupungin johdolle ja toimialoille strategioiden, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Säännöllisesti, valtuustokausittain valmistettuna hyvinvointikertomus rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantajärjestelmää kunnassa. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on tehty poikkihallinnollisessa TEJO- työryhmässä, jonka toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan johtoryhmä. Hyvinvointikertomus toteuttaa Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM Julkaisuja 2006:19) tavoitteita ja sen taustalla on myös Suomen terveyspolitiikkaa linjaava Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Kauniainen hyväksyttiin Terve Kunta -verkoston jäseneksi vuonna 2007, jolloin Terve Kunta verkoston toiminnassa korostui Terveys ohjelman toimeenpano kunnissa, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttöönotto, hyvinvointikertomuksen valmistelu ja käyttöön ottaminen sekä Terveyden edistämisen laatusuosituksen valmisteluun osallistuminen ja pilotointi. Kauniaisten ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin vuonna 2005 (KV ) ja sen perusteella määritettiin neljä strategista painoaluetta: tasapainoinen väestörakenne, yhteisöllisyys, terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta sekä vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa määritettiin konkreettiset tavoitteet, jotka huomioitiin tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Tavoitteellinen yhteistyö on lisääntynyt valtuustokauden aikana, ja sitä tukevat terveyden edistämisen johtamisen rakenteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Liitteessä 1 kuvataan Terveys kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutuminen vuonna Eri väestöryhmien hyvinvointia on tarkasteltu mm. mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa (KV ) ja ehkäisevän päihdetyön strategiassa (KV ). Tieto kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista on tärkeää. Tätä tietoa saadaan toteutetuista selvityksistä ja tutkimuksista (Aikuisväestön terveystutkimus, AVTK 2007, Kouluterveystutkimus 2008, Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008). Henkilöstön hyvinvointia tarkastellaan henkilöstöstrategissa ja vuosittaisessa henkilöstökertomuksessa. Hyvinvoinnin määritelmä Hyvinvointi on ihmisen itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Yksilöllinen ääni, kuulluksi tuleminen ja hyödyllisyyden tunne ovat välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille. Hyvinvointikertomuksen viitekehys Hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvointiin vaikuttavia taustatekijöitä kuten väestörakenne, talous, elinolot ja elinympäristö. Hyvinvoinnin ilmenemistä tarkastellaan terveyden, elämänhallinnan ja elintapojen osoittimien avulla. Tämä tarkastelu tehdään elämänkaariajattelun mukaisesti erikseen lapsilla ja nuorilla, työikäisillä ja ikääntyneillä. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta tarkastellaan kustannusten ja palvelutuotannon näkökulmasta. Hyvinvointijohtamisen työvälineet Kauniaisissa Hyvinvointijohtamisen työvälineet Kauniaisissa ovat hyvinvointi-indikaattorit, joiden avulla kuvataan väestön hyvinvoinnin tilaa. Ne kootaan valtuustokausittain tehtävään hyvinvointikertomukseen, joka on tiivis kuvaus viime vuosien kehityksestä ja toteutuneesta strategiasta. Hyvinvointikertomuksessa esitetään johtopäätökset, jotka vaikuttavat kaupungin kehittämisstrategiaan. Sen perusteella tehdään myös valtuustokauden kattava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma, jota toteutetaan toimialojen talousarviotavoitteissa. Päätöksenteon ennakkoarvioinnin (esim. ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi, IVA) avulla voidaan arvioida ennalta eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. Menettely auttaa luottamushenkilöitä tekemään entistä tietoisempia päätöksiä. Terveyden edistämisen laatusuositus toimii arvioinnin ja seurannan välineenä. 10

11 1. JOHDANTO Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät Elinympäristö; ilma, vesi, meluttomuus, turvallisuus, viihtyisyys Elinolot; koulutus, toimeentulo, työllisyys, asuntoolot, kulttuuri Väestö; rakenne ja perherakenne Hyvinvointi ja terveys; työkyky, toimintakyky, sairastavuus, ylipaino, tapaturmat, kuolleisuus Hyvinvointipalvelut tasapuolisuus, ehkäisevät palvelut, palvelujen yhteensovitus Elämäntavat; harrastukset, päihteiden käyttö, tupakointi, liikunta, ravitsemus Elämänhallinta; koulumenestys, rikollisuus, ihmissuhteet, tyytyväisyys Kustannukset 11

12 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki (365/1995) 1.3. Kunnan tulee seurata kunnan väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Kansanterveyslaki (66/1972) VÄESTÖ JA ELINO

13 LOT

14 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus Väestö ja elinolot Väestö ja perheet Kaupungin väestörakenteella on yhteys kaupungin elinvoimaisuuteen ja toimintakykyyn. Väestön väheneminen kertoo kaupungin vetovoimaisuuden hiipumisesta. Ikärakenteella on merkitystä myös järjestettäessä hyvinvointipalveluja. Väestön perhesuhteet vaikuttavat asukkaiden subjektiiviseen hyvinvointiin. Kauniaisten väestömäärä on kääntynyt lievään nousuun kahden viime vuoden aikana. Kauniaisissa oli 8535 asukasta Suurin väheneminen on tapahtunut vuotiaiden määrässä. Yli 65-vuotiaiden määrä on lisääntynyt ja vuonna 2008 heitä oli 18 % koko väestöstä. Syntyneiden määrä luvulla oli alimmillaan vuonna 2006, jolloin syntyi 61 uutta kauniaislaista. Väestöstä oli ruotsinkielisten osuus 38, 5 %. Ulkomaalaisia oli vuoden 2007 lopussa 262 henkilöä. Kauniaisissa oli vuonna 2008 yhteensä noin 2300 perhettä, joista noin 1000 (46 %) oli lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus on alhaisempi kuin Espoossa, mutta korkeampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa. Yksinhuoltajaperheitä on alle 200 (17 % lapsiperheistä). Kuvio 2. Kauniaisten väestö ikäluokittain vuosina Kuvio 3. Demografinen huoltosuhde Koko maa 2005 Uusimaa Espoo 2006 Hyvinä asioina kauniaislaisten arjessa on usein mainittu perheeseen liittyvät asiat: Seurata lasten kasvamista. Että lapsilla ja omilla vanhemmilla on kaikki hyvin. Lastenlasten ilo, hymy, onnellisuus. Uusi lapsenlapsenlapsi Kauniainen Kuvio 1. Väestömäärä Kauniaisissa Kuvio 4. Syntyneiden määrä Kauniaisissa vuosina

15 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 1. Väestömuutokset Kauniaisissa vuonna 2008 IKÄ VÄESTÖ VUODEN ALUSTA IKÄRYHMÄ % VÄESTÖSTÄ MIEHET % IKÄRYHMÄSTÄ NAISET % IKÄRYHMÄSTÄ (9) 3, , , (-3) 2, , , (-8) 1, , , (-32) 15, , , (21) 10, , , (-4) 21, , , (0) 27, , , (42) 9, , , (6) 6, , , (13) 2, , ,3 Yht (44) , ,2 Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolirakenne Kauniaisissa Kuvio 7. Lapsiperheet (% kaikista perheistä). Lähde: Sotkanet, THL NAISET MIEHET Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Kuvio 6. Kunnan nettomuutto/ 1000 asukasta vuosina Lähde: Sotkanet, THL Kuvio 8. Yksinhuoltajat % lapsiperheistä Lähde: Sotkanet Kauniainen Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Espoo Uusimaa Koko maa (Vuonna 2005 Kauniaisissa nettomuutto / 1000 asukasta oli -3.8 asukasta) 15

16 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Asuminen Kauniaisissa oli vuonna 2008 yhteensä 3333 asuntokuntaa ja asukkaita 8535 eli oli 2,5 asukasta asuntokuntaa kohti (Suomi 2,1 asukasta/asuntokunta). Yhden hengen asuntokuntia Kauniaisissa on noin 30% (noin 1000) kaikista asuntokunnista. Perheitä, joissa oli 5 henkeä tai enemmän oli 10,3 %. Kaikista asuntokunnista kolmasosa on 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia (Espoo 17%) ja näistä 43% on yhden hengen asuntokuntia (Espoo 47,5%). 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia on 16% (Espoo 7,3%) kaikista asuntokunnista ja puolet näistä on yhden hengen asuntokuntia (Espoo 56 %). Kauniaislaisten kokemia arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä 2008: - Kaunis luonto hiljaisuus ja rauha. - Luonnon siisteys ja puhtaus. - Kävely luonnossa hyvän ystävän kanssa. - Liikuntamahdollisuudet puistomaisessa ympäristössä ympäri vuoden. - Lyhyt matka kaikkialle. Taulukko 2. Erikokoisten asuntokuntien lukumäärä vuonna 2007/08 Lähde: Tilastokeskus (katsottu Asuntokunta = kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt 1 Henkilö 2 Henkilöä 3 Henkilöä 4 Henkilöä 5 Henkilöä 6+ Henkilöä Kauniainen FT Janne Thurman ( ), Ab Grankullan toimitusjohtaja 16

17 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus

18 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Asumismuoto ja asumisväljyys Kauniaisissa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä asuntoa, joista vakinaisesti asuttuja oli Kolmasosa asuntokunnista (1182) asuu erillisessä pientalossa, rivi- tai ketjutalossa 22 % (724) ja asuinkerrostalossa 40% (1331). Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella omistusasunnossa asuminen on yleistä (noin kaksi kolmasosaa asuntokunnista). Vuonna 2007 Kauniaisissa oli yhteensä 82 kerrostaloa, joista 66 oli ilman hissiä. Lukumääräisesti eniten on 2h+ k ja 4h + k huoneistoja. Keskimääräinen asuntokohtainen pinta-ala oli 114 m2 ja keskimääräinen asukaskohtainen asuinpinta-ala oli noin 47 m2. Keskimääräinen asukaskohtainen asuinpinta-ala on Kauniaisissa selvästi korkeampi kuin muissa lähikunnissa (Espoo 36 m², Kirkkonummi 40 m², Uusimaa 36 m² ). Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2007 Kauniaisissa 9% kaikista asuntokunnista (294 asuntokuntaa) ja joka viides lapsiperhe asui ahtaasti. Taulukko 3. Asukaskohtainen asuinpinta-ala Kauniaisissa Lähde: Tilastokeskus VUOSI m²/asukas , , , , ,0 Kuvio 9. Koulutustasoluku 20 vuotta täyttäneistä korkeimman koulutustason kunnissa 2008 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Kirkkonummi Oulu Pirkkala Espoo Asunnon katsotaan olevan ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa Koulutustaso Kauniaisissa asuu Suomen koulutetuin väestö Koulutustaso on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. 15 vuotta täyttäneistä kauniaislaisista oli 78, 6 % suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna 2007 (Tilastokeskus 2009). Kauniainen Koko maa Kauniaisissa on Suomen korkein koulutustasoluku. Koulutustasoluku ilmaisee, kuinka kauan perusasteen jälkeen suoritettu korkein koulutus on keskimäärin kestänyt. Esim. Kauniaisten luku 561 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 5.6 vuotta peruskoulun jälkeen. Kuvio 10. Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 15 vuotta täyttäneistä korkeimman koulutustason kunnissa 2007 Lähde: Tilastokeskus Helsinki Kirkkonummi Oulu Pirkkala Espoo Kauniainen Koko maa

19 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Työ ja toimeentulo Kauniaisten työttömyysaste on maan alhaisimpia Vuoden 2008 lopussa työttömyysaste oli 2,8 % ja työttömänä oli 107 henkilöä. Vuonna 2007 Kauniaisissa oli työttömiä 3,2 % työvoimasta. Työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä 27 % ja nuorisotyöttömiä 1,7 %. Toimeentulotukea saaneita on noin 230 ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita on viime vuosina ollut Nuoria (18 24-vuotiaita) toimeentulotuen saaneita on noin 30. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita nuoria ei ole ollut viime vuosina ollut ollenkaan. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on laskenut viime vuosina 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Kuvio 12. Työllisyys ja toimeentulo (% työikäisistä) Kauniaisissa, Espoossa, Uudellamaalla ja Suomessa vuonna 2007 Lähde: THL Sotkanet työkyvyttömyyseläke mielenterveyshäiriö eläkkeellä toimeentulotuki toimeentulotuki 18-24v nuorisotyöttömyys työttömyys Kauniainen Espoo Uusimaa Koko maa Kiteytetysti työstä ja toimeentulosta Kauniaisissa vuonna työtöntä (3,2 % työvoimasta) - 30 pitkäaikaistyötöntä (neljäsosa työttömistä) - alle 10 nuorisotyötöntä (1,7 % vuotiaista) - 50 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä vuotiasta (6,2 % vastaavanikäisestä väestöstä) toimeentulotuen saajaa (2,7 % asukkaista) - 90 henkilöä ikäryhmästä vuotiaat saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (1,7 % vastaavanikäisestä väestöstä) saa työkyvyttömyyseläkettä (4,3 % työvoimasta) Kuvio 11. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Eläkkeelle siirrytään myöhemmin kuin Suomessa keskimäärin Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 61, 5 vuotta, mikä on noin 3 vuotta korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Täyttä kansaneläkettä saa Kauniaisissa 65 vuotta täyttäneistä lähes viisi prosenttia (Espoo 2,2 %). Työelämä ja elinkeinorakenne Ammatissa toimivan väestön määrä Kauniaisissa on noin henkilöä joten työllisiä oli 44 % väestöstä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on verrattain alhainen, 74 %. Alle joka neljäs ammatissa toimivasta väestöstä työskentelee oman kunnan alueella. Kauniaisissa on noin kaupan ja muiden palvelualojen sekä pienyritysten työpaikkaa. Palvelutyöpaikkojen osuus kaupungissa on yli 90 %, jotka jakaantuvat melko tasaisesti yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkoihin. Suurin työnantaja on Kauniaisten kaupunki, jonka palveluksessa on 660 henkilöä. Kaupungin lisäksi muita suuria työnantajia paikkakunnalla ovat Kaunialan sairaala, Suomen Raamattuopisto ja Työväen Akatemia. Kauniaislaisista on yrittäjiä 11 % ja ansiotyössä 43 %. Opiskelijoita on 5 %, työttömänä noin 4 % ja eläkkeellä 21 %. Äitiys- vanhempain- tai hoitovapaalla sekä kotiäitinä tai isänä on yhteensä 6 % kauniaislaisista. (Lähde: Tilastokeskus/ Kuntaportaali)

20 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 4. Kauniaisten elinkeinorakenne 2006, henkilömäärä ja osuus työllisistä Lähde: Tilastokeskus ELINKEINO HENKILÖÄ % TYÖLLISISTÄ Maa- ja metsätalous 9 0,2 Teollisuus Rakentaminen 72 2 Kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta ,8 Liikenne 215 5,9 Rahoitus, vakuutus- ja liike-elämä ,5 Julkiset ja muut palvelut ,6 Yritykset Vireä yrityselämä tukee osaltaan asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että kaupungissa on tarjolla muitakin kuin kaupungin itse järjestämiä palveluja. Kaupungissa on noin 200 toimivaa yritystä, joista osa keskittyy tarjoamaan lähipalveluja. Kaupunki pyrkii elinkeinopolitiikallaan luomaan edellytyksiä yritysten toiminalle ja edistämään palvelutarjontaa ja työllistymistä. Tärkeä yhteistyökumppani kehitystyössä on paikallinen yrittäjäyhdistys, jonka jäseninä suuri osa paikkakunnan yrityksistä on. Kauniaisissa on pääkaupunkiseudun korkein tulotaso Kotitalouksista noin kolmasosan kuukausitulot ovat enintään euroa kuukaudessa. Verotulo Kauniaisissa on /asukas/vuosi (Espoo /asukas/vuosi). Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimuksen (2008) mukaan Kauniaisissa asuvilla on vähiten huolia toimeentulosta. Kysyttäessä kotitalouden tulojen riittävyyttä, kauniaislaisista noin kolmasosa vastasi tulevansa toimeen hyvin tai erinomaisesti ja viidesosa melko mukavasti. 15 % pärjää, kun käyttää rahaa harkiten ja noin 10 prosentilla on vaikeuksia tulla toimeen. Pääkaupunkiseudulla joudutaan rahapulan vuoksi tinkimään eniten omista vaatteista ja jalkineista (21 %) sekä omista harrastuksista (18 %). Vähiten pääkaupunkiseudulla tingitään lasten harrastuksista (2 %) ja lasten vaatteista ja jalkineista (3 %). Kuvio 13. Kotitalouden kuukausitulot kunnittain Lähde: Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008 Kuvio 14. Tulojen riittävyys kunnittain Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008 PKS Espoo Helsinki Kauniainen Alle Yli 8000 On vaikeuksia tulla toimeen Pärjää kun käyttää harkiten Melko mukavasti Vantaa Kauniainen Helsinki Espoo PKS Vantaa Erinomaisesti 0% 50% 100% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 20

21 2. VÄESTÖ JA ELINOLOT Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Osallistuminen Lainsäädäntö edellyttää, että kunnat huolehtivat kuntalaisten tiedonsaannista ja osallistumismahdollisuuksista. Tärkeimmät tiedottamista ja kuntalaisten suoraa osallistumista koskevat velvoitteet ovat kuntalaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kuntalain 27 :n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kauniaisten arvoista yksi on avoimuus, jolla tarkoitetaan keskustelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Kaupungin strategia korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Kauniainen on osallistunut pääkaupunkiseudun demokratiatilinpäätöshankkeeseen ( ) ja demokratiaindikaattorihankkeeseen ( ). Hankkeiden tavoitteena oli kehittää koko kuntakentälle konkreettinen työkalu mitata ja arvioida kunnan demokratian tilaa. Hankkeen lopputuloksena syntyi Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit käsikirja, jossa indikaattorit on jaettu neljään pääkategoriaan: vaalit kuntademokratian mittarina, kuntademokratian käytännöt, kuntademokratia kuntalaisten kokemana sekä luottamushenkilöt ja kunnallisdemokratia. Keväällä 2007 kartoitettiin mm. pääkaupunkiseudun kuntalaisten näkemyksiä kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta. Kiinnostus kunnan toimintaan ja päätöksentekoon oli Kauniaisissa suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Erittäin tai melko kiinnostuneita oli Kauniaisissa 72 %. Kuvio 15. Pääkaupunkiseudun kuntalaisten kiinnostus kunnan toimintaan ja päätöksentekoon (%). Lähde: Kuntalaisten kunta. Asukkaiden näkemyksiä kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta Suomen kuntaliitto. Helsinki Ei lainkaan kiinnostunut Vain vähän Melko kiinnostunut kiinnostunut Erittäin kiinnostunut Kauniainen Helsinki Kokonaiskuva kyselyn tuloksista on, että kauniaislaiset ovat hyvin kiinnostuneita kunnan toiminnasta, uskovat perinteiseen tapaan vaikuttaa, eli äänestämiseen ja haluavat osallistua ja vaikuttaa kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kauniaislaisten äänestysvilkkaus on perinteisesti ollut korkealla. Espoo Vantaa Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus Kauniaisissa kunnallisvaaleissa (%). Lähde: Tilastokeskus ,0 72,5 73,0 73,5 74,0 74,5 75,0 75,5 76,0 Yhdistykset Kauniaisissa toimii noin sata yhdistystä. Jäsenmääriltään suurimmat yhdistykset ovat GrIFK, jossa on 5 alajärjestöä (jäseniä yhteensä 2000) ja Granin Lähiapu ry, johon kuuluu 11 vapaaehtoisjärjestöä ja yhteisöä. Oheisessa taulukossa yhdistykset on ryhmitelty karkeasti kuuteen ryhmään. Yhteensä jäseniä on noin Päällekkäiset jäsenyydet huomioon ottaenkin määrä on merkittävä Kuvio17. Jäsenmäärä kauniaislaisissa yhdistyksissä 0 Poliittiset yhdistykset Nuorisojärjestöt Liikuntajärjestöt Senioriyhdistykset Kulttuuriyhdistykset Ympäristöyhdistykset Äänestysprosentti Jäsenmäärä Aloitteet Kaupungin toimintaa koskevaa palautetta voi antaa kotisivujen kautta joko kirjaamoon tai suoraan toimialoille. Lähtökohtana on, että palautteen antajalle vastataan viivytyksettä ainakin niin, että palautteen antaja tietää viestinsä menneen perille ja tietää, mitä sille seuraavaksi tapahtuu. Palautteen sisällöstä riippuen asia viedään lautakuntaan tiedoksi ja siitä mahdollisesti edelleen kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Vuosina on jätetty 2-6 kuntalaisaloitetta vuosittain. Lisäksi kuntalaiset ottavat yhteyttä kirjeitse ja sähköpostitse. 21

22 Terveyttä edistävä elinympäristö on esteetön, turvallinen, viih- tyisä, virikkeinen ja sosiaalista hyvinvointia edistävä. Terveyden edistämisen laatusuositus, STM Julkaisuja 2006:19 Terveyteen innostava ympäristö Kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen Innostaa ulkoiluun, jalankulkuun ja pyöräilyyn Innostaa vanhuksia omatoimisuuteen innostaa harrastuksiin ja seurusteluun Hyvinvoiva ja terve kunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos llkdool,vkdoohq 3XMRWWHOXSXLVWR 6ODORPSDUNHQ.HVNXVXUKHLOXN &HQWUDOLGURWWVS 8L 6L.DVDYXRUHQ OXRQQRQVXRMHOXDOXH.DVDEHUJHWV QDWXUVN\GGVRPUnGH.DVDYXRUHQPHWVl.DVDEHUJVVNRJHQ 3. ELINYMPÄRISTÖ

23 NHQWWl SODQ LPDKDOOL LPKDOOHQ 1LLQLNDOOLR %DVWEHUJHW *DOOWUlVN 7UlVNPRVVHQ.DXSSDNHVNXV. SFHQWUXP 7KXUPDQLQSXLVWR 7KXUPDQVSDUNHQ

24 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus Elinympäristö Elinympäristöllä ja sen turvallisuudella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kaupunkirakenne, asumismuoto, kaupungin infrasrtuktuuri ja palvelurakenne ja -taso vaikuttavat viihtyvyyteen. Paitsi liikenneyhteydet, joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja esteettömyys niin myös melu ja ilmanlaatu vaikuttavat hyvinvointiin. Kaupunkirakenne Kauniainen on huvilakaupunki Kauniainen on viihtyisä, vihreä huvilakaupunki pääkaupunkiseudulla. Kauniainen on pinta-alaltaan Suomen pienin kaupunki ja sen asukastiheys on maan toiseksi suurin. Palvelut ovat yleensä kävelyetäisyydellä, vaikka rakennuskanta on pientalovaltainen. Julkisten kaupunkitilojen suunnittelulla tuetaan yhteisöllisyyttä. Ilmanlaatu Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua ja pitoisuuksien yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin. Eri saasteiden pitoisuudet jaotellaan viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon. Kun ilmanlaatu on huono, välittömät terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä, mutta muuten terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä. Ilmanlaatua on vuonna 2008 mitattu Kauniaisissa YTV:n toimesta siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema oli sijoitettu kaupungin keskustassa Asematien ja Kauniaistentien risteyksessä. Asemalla mitattiin NO,NO2 ja PM 2,5 (pienhiukkaset, halkaisija alle 2,5 µm). Mittausten mukaan ilmanlaatu Kauniaisten keskustassa oli vuonna 2008 enimmäkseen hyvä, mutta keväällä ilmassa oli runsaasti hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet olivat korkeita helmihuhtikuussa, jolloin ilmanlaatu oli ajoittain huono tai jopa erittäin huono. Hengitettävien hiukkasten raja-arvoa ei ylitetty, mutta korkeita pitoisuuksia mitattiin kahtenatoista päivänä. Vuorokausiohjearvo ylittyi helmi- ja huhtikuussa. Myös liikenteen pakokaasut heikensivät ilmalaatua, mikä näkyi korkeina typpidioksidipitoisuuksina keväällä ja lokamarraskuussa. Keskimäärin Kauniaisissa mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Leppävaarassa Kehä I:n vaikutuspiirissä. Ilmanlaatua tullaan jatkossakin tutkimaan mm. NO2 passiivikeräimien avulla. Passiivikeräimien aikaisempien saatujen tulosten mukaan joidenkin vilkasliikenteisten alueiden, Tunnelitien ja Kauniaistentien sekä Asematien ilmanlaatua luokiteltiin tyydyttäväksi Helsingin keskustan Töölön mittaustuloksiin verrattuna, muualla Kauniaisissa ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi ja Gallträskin alueella erittäin hyväksi. Ilmanlaadun parantamiseksi sekä hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksien alentamiseksi on laadittu pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmansuojeluohjelma. Ohjelmakokonaisuus koostuu YTV:n, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista sekä YTV:n kokoamasta tausta-aineistosta. Ohjelmat on laadittu vuosille Talousveden laatu on hyvä Juomavesi kaupungin vesijohtoverkkoon tulee Päijänteestä (Pääkaupunkiseudun Vesi Oy) Helsingin ja Espoon verkostojen kautta. Ominaiskulutus on noin 150 litraa/ asukas/päivä. Pääosa (98,5%) kiinteistöistä on liittynyt kaupungin vesijohtoverkostoon. Veden laatua seurataan koko sen hankinta- ja jakeluketjun pituudelta. Myös Kauniaisten verkostosta otetaan näytteitä säännöllisesti hyväksytyn laadunvalvontaohjelman mukaisesti. Kauniaisista löytyy kahdeksan näytteenottopaikkaa josta vesinäyte otetaan kiinteistön sisätiloista kiertävän, ns. vuositaulujärjestelmän mukaisesti. Näin pystytään tarkistamaan vedenlaatua kaikkina vuodenaikoina. Ongelmia veden laadun suhteen ei ole ollut. Kadut, tiet ja viheralueet Pitkäjänteisellä työllä varmistetaan katujen ja kaupungin yleisten alueiden huoliteltu ja vihreä ilme, säilyttäen näin kaupungin luonne viihtyisänä huvilakaupunkina. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, samoin kuin kevyen liikenteen väylien jatkuvuuteen ja ylläpitoon. 24

25 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Taulukko 5. Elinympäristö Kauniaisissa Pinta-ala Vesialuetta Asemakaava-aluetta Virkistys- ja suojelualueita Virkistys- ja suojelualueita Kevyen liikenteen väyliä Kunnan kunnossapitämiä katuja ja teitä 6 km² 0,1 km² 94 % pinta-alasta 29 % asemakaava-alasta 190/m²/asukas n. 27 km n. 40 km Melu Kauniaisissa tehtiin meluselvitys vuonna Selvityksen kohteena oli tieliikennemelu keskeisimmällä katuverkolla ja kaupunkia ympäröivillä yleisillä teillä sekä raideliikennemelu. Meluselvitystä tullaan päivittämään koko kaupungin kohdalta vuonna Kauniaisten kaupungin melutilanne on kaupungin sijaintiin nähden varsin hyvä. Suurimman meluongelman aiheuttaa Turunväylä sekä Turuntie Tammikummun alueella. Myös kaupungin pääkatuihin rajoittuvilla kiinteistöillä melun ohjearvot ylittyvät joissakin paikoin. Kehä II kulkee Kauniaisten kohdalla syvässä leikkauksessa ja meluvallin takana eikä aiheuta meluongelmia. Raideliikennemelu ylittää ohjearvot m etäisyydellä rantaradasta kohdistuen pääasiassa kaupungin keskusta-alueelle. Valtaosaan kaupungin asuin- ja viheralueisiin vilkkaimpien väylien liikennemelu ei ulotu. Lentoliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa ei voida Kauniaisten kaupungin alueella pitää merkittävänä. Asukkaat voivat kuitenkin hetkellisesti kokea lentomelun haitalliseksi niin hetkinä kun ns. laskeutumislennot lentävät matalalla Kauniaisten yli erittäin tiheään (1-2 lentokone/min) tahtiin. Roskaantuminen Kauniaisten kaupungin yleisilme on varsin siisti. Suurempia roskaamisongelmia, kuten yleisille alueille läjitettyjä laittomia kaatopaikkoja, ei kaupungissa ole esiintynyt. Pahimmat roskaamisongelmat ovat esiintyneet jätteiden aluekeräyspisteillä, mutta nämä ongelmakohdat ovat kuitenkin pienentyneet YTV:n asentaman kameravalvonnan sekä uusien keräysastioiden avulla. Kaupungin tilojen asianmukaisuus Tilojen teknisen asianmukaisuuden turvaamiseksi koulurakennuksien ja kaupungin muiden toimitilojen kuntoa seurataan päivittämällä toistuvasti, liki viiden vuoden välein, rakennusten kuntoarviot sekä teettämällä niiden perusteella tarpeellisiksi osoittautuvat kuntotutkimukset ja korjaukset. Lisäksi vuosihuoltokorjauksia suunnitelta- essa pyydetään käyttäjien edustajilta vuosittain esitykset heidän tarpeellisina pitämistään korjauksistaan. Esimerkiksi koulujen sisäilmasta kysytään kouluterveyskyselyn yhteydessä. Sisäilman voidaan laadullisesti katsoa olevan hyvä, kun tilan käyttäjät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilmayhdistyksen sisäilmaohjeissa määritellään laatuluokat, mihin luokitukseen ja sen paikalliseen soveltamiseen otetaan kantaa kaupungin hankkeiden suunnitteluohjeissa. Kaupungin tilojen mahdolliset sisäilmaongelmat käsitellään myös säännöllisin välin kokoontuvassa sisäilmatyöryhmässä. Niiden yläluokkalaisten ja lukiolaisten osuus kasvoi, jotka kokevat koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Ainoastaan Kauniaisten ruotsinkielisen lukion sisäilmassa koettiin tapahtuneen muutosta parempaan suuntaan. Kuvio 18. Huono sisäilma Kouluterveystutkimuksen mukaan 2008 Kauniaislaisten arjen hyvinvointia lisää (2008): - Ympäristön luonnonläheisyys - Asuminen luontoa lähellä. - Luonto, häiriöttömyys, arvostus, rakkaus. - Aurinko, kevät, tuoksut, linnunlaulu satakieli Kauniaislaisten arjen hyvinvointia vähentäviä tekijöitä (2008) - Liian montaa ihmistä ei luonnon puhtaus voisi vähempää kiinnostaa. - Kierrätyspisteiden epäsiisteys, täysinäiset paperin- ja pahvinkeräysastiat - Graffitit, julkisten kulkuneuvojen töhryt, törkeä liikennekulttuuri - Sotku kotona + ulkona. Tekemättömät asiat. 25

26 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Lähiympäristön turvallisuus Kauniaislaiset kokevat olonsa turvallisemmiksi pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimuksessa (2008) tiedusteltiin, kuinka turvalliseksi vastaajat tunsivat olonsa asuinalueellaan päiväsaikaan, pimeällä, pankkiautomaatilla ja ollessaan yksin kotona. Kauniaislaiset tuntevat pääkaupunkiseudulla asuinalueensa turvallisimmaksi. Eniten turvattomuutta koetaan käveltäessä yksin pimeällä (4,2 %). Alle 1 % tunsi turvattomuutta ollessaan yksin kotona. Turvallisimmaksi olonsa tuntevat miehet ja nuorimmat ikäluokat. Kuvio 19. Läpiajoliikenne Kauniaisissa. Läpiajavien osuus (%) Vuonna 2008 Kauniaisissa tehtiin 216 omaisuusrikosta (+18), 9 pahoinpitelyä 8 alkoholilakirikosta 232 liikennerikkomusta (-20) 69 nopeusrajoitusrikkomusta (-26) kadonneita oli 5 70 säilöönottoa päihtymyksen takia (+1). Lähde: Poliisin tilastot, suluissa muutos edelliseen vuoteen Läpiajoliikenne Kauniaisissa on tehty läpiajoliikennettä koskevia tutkimuksia vuosina 1979, 1981 ja 1998 ja Vuonna 1998 tehty tutkimus oli ajankohdaltaan ja tekotavaltaan täysin samanlainen kuin vuonna 2008 tehty tutkimus. Läpiajaneiden osuus oli vuonna 1981 noin 40 %, vuonna 1998 noin 26 % ja 2008 noin 24 %. Liikennemäärät ovat kasvaneet vuodesta 1998 vuoteen 2008 vai hieman. Läpiajaneiden määrä on pysynyt lähes Liikennekäyttäytyminen Ajonopeudet kaupungin sisällä ylittävät valitettavan usein rajoitukset. Liikennekäyttäytymistä kommentoitiin myös hyvinvointitutkimuksessa. Kuntalaisia harmitti mm. liikennekulttuuri, nuoret motoristit, joiden puolesta jatkuvasti pelkään, kiilarit aamu- ja iltapäiväruuhkassa. Kauniaisten aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan pyöräilykypärää käyttää 42 % kauniaislaisista. Turvavyön käyttö on yleistä, vain yksi sadasta ei käytä turvavyötä etupenkillä matkustaessaan. Kuvio 20. Palvelulinjan matkustajamäärät/ viikko 2007 ja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tapaturmat Katuvalaistus lisää liikenneturvallisuutta ja erityisen suuri merkitys sillä on ihmisten kokemalle turvallisuudelle. Kauniaisissa on valaistus kaikilla kaduilla ja pääosalla kevyen liikenteen väyliä. Katuvalaistuksen ohjaus tapahtuu Fortumin toimesta valaistuskeskuksittain, joita on 16. Kauniaisissa yleisimmin tapaturmia on ollut vuotiailla miehillä, joista joka neljäs on kokenut tapaturman. Liikuntatapaturmia on eniten vuotiailla naisilla ja miehillä (14 % ikäluokasta). Kotitapaturmia on yleisimmin vuotiailla naisilla (6 % ikäluokasta). (Laitalainen ym.2008) samana mutta prosenttiosuus on hieman pienentynyt. Läpiajoliikenteen virtojen suuntautumisessa on havaittavissa selviä eroja vuodesta 1998 vuoteen Kauniaistentietä saapuvasta liikenteestä läpiajavien osuus on vähentynyt kun taas Helsingintietä, Gresantietä ja Kauppalantietä saapuvasta liikenteestä läpiajavien osuus on kasvanut. Huomattavia muutoksia ovat Kauniaistentien ja Helsingintien välisten virtojen pieneneminen ja Kauniaistentien ja Kauppalantien välisten virtojen kasvaminen. Samoin Kauniaistentien ja Bredanportin välinen virta on kasvanut. 26

27 3. ELINYMPÄRISTÖ Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Palvelulinja Palvelulinjat ovat erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltua liikennettä. Linjojen suunnittelussa on huomioitu erityisryhmien tarpeet, mutta niitä voivat käyttää kaikki matkustajat. Autoina käytetään pikkubusseja, joiden lattia on matalalla. Aikataulu on rauhallisen hidas ja kuljettaja auttaa tarvittaessa matkustajia tavaroineen kyytiin ja kyydistä pois. Palvelulinjat vievät kodin läheltä oman alueen palveluihin: kauppoihin, terveysasemalle, kirjastoon, uimahalliin jne. Palvelulinjojen reiteille on merkitty niiden pysäkit, mutta tarvittaessa kyytiin voi nousta ja siitä poistua muuallakin reitin varrella, liikennesääntöjen puitteissa. Pienet poikkeamat reiteiltä ovat mahdollisia aikataulujen sallimissa rajoissa. Kauniaisten palvelulinjalla matkustaminen on maksutonta (kuvio 20). Esteettömyys Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa kotona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Kauniaisissa on lähes 70 hissitöntä luvulla rakennettua kaksi tai kolmikerroksista kerrostaloa. Yhteensä rappukäytäviä, joihin tulisi rakentaa hissi on Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelastuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit. Valtio myöntää rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Lisäksi Kauniainen myöntää 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vähintään 3-kerroksiseen asuinkerrostaloon. 27

28 Mihin kannattaa vaikuttaa? - liikunnan lisääminen - ravitsemus - painonhallinta - tupakoimattomuuden edistäminen - alkoholin kohtuukäytön edistäminen - osteoporoosin ja kaatumisen seurauksena syntyvien murtuminen ehkäisy Tutkimuksissa todettuja, vaikuttavia terveyden edistämisen toimia Väestöryhmien väliset terveyserot liittyvät mm. sukupuoleen, ammattiryhmään, asuinalueeseen, siviilisäätyyn, koulutukseen ja työssäoloon. 4. VÄESTÖN HYVINV

29 OINTI JA TERVEYS

30 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus Väestön hyvinvointi ja terveys Kauniaisissa on tehty kyselytutkimuksia, joista saadaan tietoa kauniaislaisten kokemasta hyvinvoinnista. Keväällä 2007 toteutettiin Kansanterveyslaitoksen (nykyisin THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Kauniaisten yhteistyötutkimus (AVTK, Aikuisväestön terveyskysely) postikyselynä, johon otettiin 2000 henkilön satunnaisotos vuotiaista kauniaislaisista. Tutkimuksessa oli myös Kauniaisten omia kysymyksiä. Vastausaktiivisuus oli korkea, miehillä 52 % ja naisilla 69 % (n=1202). Samana vuonna toteutettiin suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus (AVTK), joten Kauniaisten tuloksia voidaan verrata koko Suomen tilanteeseen. Keväällä 2008 teki Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus SOCCA hyvinvointitutkimuksen, joka toteutettiin samaan aikaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Siihen otettiin 500 henkilön satunnaisotos vuotiaista kauniaislaisista. Postikyselyyn vastasi 49 % otoksesta eli 243 kauniaislaista. Kyselyn teemoja ovat terveys, arjen kokemukset, taloudellinen tilanne, työelämä ja asuminen. Kouluterveystutkimus toteutettiin vuonna 2008 jo neljättä kertaa ja siitä saadaan tietoa nuorten kokemasta hyvinvoinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Alle kouluikäiset Kauniaisten päiväkodeissa vuonna 2008 tehdyn huolen vyöhykkeistöön liittyvän huolikartoituksen perusteella yli 80 % lapsista voi hyvin, joka kymmenennen lapsen kohdalla hoitajilla on jonkin verran huolen aihetta ja muutaman lapsen kohdalla vakava huoli (kuvio 21). Vyöhykkeet 1-7 kuvaavat koettuja työskentelyolosuhteita (esim. henkilöstön luottamus omiin mahdollisuuksiin on vahva tai toisaalta on ajatuksia lisävoimavaroista ja muutoksesta). Sen avulla kuvataan, millaiset tilanteet (ei yksilöt) tuottavat huolta työntekijöissä. Työntekijän huolta määrittää ennakoidut toimintamahdollisuudet siinä voimavarakentässä, jossa toimii (Arnkil,T & Alhanen K, 2009). Huolesta kerrotaan lasten vanhemmille, joiden kanssa pohditaan, millaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin on aihetta. Tällä menettelyllä tukea tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa lisätuen ja avun piiriin. Kuvio 21. Huolen vyöhykkeistö Kauniaisten päiväkotien kartoituksen mukaan vuosina Lähde: Henkilökunnan tuntema huoli lapsista huolen vyöhykkeillä 1-7, %

31 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus

32 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kouluikäiset Elintavat ja terveystottumukset Kouluterveyskysely tuottaa tietoja yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ja se on hyvä väline saada nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin. Viimeisin kysely on vuodelta 2008 ja sen tuloksia on käsitelty Kauniaisissa kattavasti. Kyselyn mukaan nuorison tilanne on kokonaisuudessaan yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa säännöllinen liikunnan harrastaminen on lisääntynyt luvulla. Kuitenkin lähes puolet lukiolaisista harrastaa liian vähän liikuntaa. Kuvio 22. Liikuntayhdistysten toimintaan osallistuminen Kauniaisten koulujen5.-6. luokkalaisten oppilaiden keskuudessa (% ikäluokasta). Lähde: Kysely oppilaiden liikunta-, terveys- ja elämäntottumuksista 2008 Mäntymäki 6lk Granhult 6lk Kyllä Ei Mäntymäki 5lk Granhult 5lk hyvä, ilmapiiri kouluissa positiivinen ja monet asiat ovat etenkin yläkoululaisten osalta menneet parempaan suuntaan. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja monissa terveystottumuksissa on ollut hyvää kehitystä. Huolestuttaviakin piirteitä silti löytyi. Esimerkiksi niiden nuorten osuus oli kasvanut, joiden vanhemmat eivät tienneet aina lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa heitä oli yli puolet yläkouluikäisistä vastaajista. Yläluokkalaisten poikien kokemukset fyysisestä uhasta koulussa lisääntyivät. Samoin lisääntyi niiden nuorten määrä, jotka tekivät toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Lukiossa työilmapiiriongelmat ja kuulluksi tulemattomuuden tunne olivat lisääntyneet. Puutteita koulun fyysisissä työoloissa, avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa vaikeuksia kokevien määrä lisääntyi ja oli hieman suurempi kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa yleistyi yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla vuonna Yli kymmenesosa pojista kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Humalahakuinen juominen ja huumeiden kokeilu lisääntyivät lukioikäisillä edelleen. Poikien humalajuonti oli selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin ja oli lisääntynyt vuodesta Kauniaislaisista lukiolaispojista lähes puolet ilmoittaa juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Harrastukset Noin kolmasosa luokkien oppilaista osallistui jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan (kuvio 22). Myös Kuvio 23. Liikunnan harrastaminen Kauniaisissa. Harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa (% ikäluokasta). Lähde: Kouluterveyskysely Kuvio 24. Päihteiden käyttö 8.ja 9. luokka-asteet, % vastanneista. Lähde: Kouluterveyskysely Laittomia huumeita kokeillut vähintään kerran Tosi humalassa vähintään 1x kk Päivittäin tupakoivat Yläkoulu Lukio 0,0 7,5 15,0 22,5 30,

33 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus

34 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kuvio 26. Erityiskorvattavien lääkkeiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä. Lähde: Sotkanet, THL Koko maa Terveys Terveydellisiä oireita oli etenkin lukioikäisillä nuorilla runsaasti. Masentuneisuus on aikaisempaa yleisempää ja keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi lukiolaisilla. Koululaisten terveysongelmista yleisimmät ovat niskaja hartiakivut ja päänsärky, joista kärsivät etenkin tytöt. Yläkoululaisista noin 15 %:lla on keskinkertainen tai huono koettu terveydentila. Niiden yläluokkalaisten osuus, joilla oli päivittäin vähintään kaksi oiretta, väheni ja lukiolaisten vastaava osuus lisääntyi 12 %:sta 19 %:iin. Koulu-uupumus oli aikaisempaa yleisempää. Väsymystä lähes päivittäin kokevien lukiolaisten osuus kasvoi. Poikien yksinäisyyden kokemukset ovat myös huolestuttavia. Erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on lapsilla ja nuorilla Kauniaisissa samalla tasolla kuin Espoossa ja Uudellamaalla, mutta vähäisempää kuin koko maassa. Päihdetiedot paranivat nuorten mielestä kouluterveydenhuollon saatavuudessa on edelleen toivomisen varaa Yhä useampaa yläkoululaisista (37 %) eivät kiinnosta terveystiedossa käsitellyt aiheet. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten päihdetiedot paranivat. Yläluokkalaisten tiedot seksuaaliterveydestä huonontuivat. Vaikka muutosta parempaan on tapahtunut, niin edelleen noin puolet yläkoululaisista kokee, että koululääkärin vastaanotolle ja 17 % mielestä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä. Kuvio 25. Terveydentila 8. ja 9. luokka-asteet (% vastanneista) Lähde: Kouluterveyskysely Keskinkertainen/ huono terveys Vähintään 2 oiretta Masentuneisuus Uusimaa Espoo Kauniainen Kuvio 27. Terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto 8. ja 9. luokka-asteet. (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Vaikea päästä koululääkärin vo Vaikea päästä kouluth vo Huonot tiedot seksuaaliterveydestä v v Elämänhallinta, kouluolot, osallisuus Noin 25 yläkoululaista (6 %) kiusataan koulussa viikoittain ja lähes joka kymmenennellä yläkoululaisella ei ole yhtään läheistä ystävää. Noin 100 yläkoululaista (neljäsosa) kokee, että ei tule kuulluksi koulussa. Muutos huonompaan on ollut huomattava verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan. Kokemus liian suuresta koulutyön määrästä on uudelleen yleistynyt (60 %). Myös koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta kokevien yläluokkalaisten osuus kasvoi. Yläluokkalaisten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät kahden vuoden takaisesta. Lukiolaisista koulun työilmapiirin ongelmia ja kuulluksitulemattomuutta koulussa kokevien osuus kasvoi 52 %:iin. Etenkin pojat kokivat vaikutusmahdollisuutensa koulussa heikoksi. Yhä useampi (43 %) kokee myös vaikeuksia opiskelussa. Lukiolaisten vanhempien työttömyys oli aikaisempaa yleisempää (16 %). Lukiolaisten käyttövarat kuitenkin lisääntyivät

35 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 Kuvio 28. Elämänhallinta, 8. ja 9. luokka-asteet (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Ei yhtään läheistä ystävää Vanhemmat eivät tiedä viikonloppupaikkoja Työikäisten hyvinvointi ja terveys Elämäntavat ja elämänhallinta Kauniaisissa on Suomen keskiarvoa parempi tilanne usean terveyskäyttäytymisen osa-alueella, kuten päivittäistupakoinnissa, ruoanlaittorasvan valinnassa ja liikunnan harrastamisessa. Alkoholia käytetään Kauniaisissa useammin ja raittiiden osuus on pienempi kuin koko Suomen väestössä keskimäärin. Alkoholin kulutuksen keskiarvo (annosta viikossa) ei miehillä kuitenkaan juuri poikkea koko Suomen tasosta. Naisilla se on hieman koko maan tasoa korkeampi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on 60 % muuttanut elintapoja terveydellisistä syistä lisäten kasvisten käyttöä (26 %) ja liikuntaa (25 %), vähentäen rasvan määrää ja sokerin käyttöä (noin 24 %). Alkoholin käyttöä on vähentänyt 10 % ja tupakointia 6 %. Kuvio 29. Kouluolot 8. ja 9. luokka-aste, (% vastanneista). Lähde: Kouluterveyskysely Ei tule kuulluksi Koulukiusattu Rikkeet Fyysinen uhka Tupakointi Kauniaisissa harvinaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Kauniaislaisista tupakoi selvästi pienempi osuus kuin koko Suomen väestöstä. Miehistä tupakoi päivittäin 13 % ja naisista 10 %. Kouluterveystutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vanhempien tupakointi on vähentynyt vuodesta Lukiolaisten tupakointi on lisääntynyt: päivittäin tupakoi 16 % pojista ja 15 % tytöistä. Nuoret tupakoivat vanhempiaan yleisemmin. 58 % tupakoivista ilmoitti haluavansa lopettaa tupakoinnin. Tupakoinnin lopettamiseen olivat halukkaimpia ja vuotiaat naiset, joista 2/3 olisi halunnut lopettaa tupakoinnin. Viimeisen vuoden aikana tupakoinnin oli yrittänyt lopettaa 41 % miehistä ja 42 % naisista. Tupakoinnin terveyshaitoista olivat eniten huolissaan naiset (90 %) ja heistä erityisesti vuotiaat naiset (100 %), kun nuorimmat miehet olivat vähiten huolestuneita terveyshaitoista. Kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen oli antanut useimmin joku perheenjäsen (42 %), lääkäri (lähes 30 %), terveydenhoitaja (17 %) ja hammaslääkäri (11 %). 30 Kuvio 30. Päivittäin tupakoivien osuus Miehet Lähde: Kauniaisten AVKT, KTL 2007 Naiset Yht.(15-64) Yht. (15-64) Kauniainen 2007 Uusimaa Koko maa/hela landet Kauniainen 2007 Uusimaa Koko maa

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot