KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUJEN TILA JA TARVE POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA. Oulun läänin taidetoimikunnan selvitys

Transkriptio

1 KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUJEN TILA JA TARVE POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA Oulun läänin taidetoimikunnan selvitys

2 Kulttuurin hyvinvointipalvelujen tila ja tarve Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Oulun läänin taidetoimikunnan selvitys Teksti Marjo Pääkkö Kannen kuva Stephanie Roiko Taitto Mari Wuolio Paino Yliopistopaino, Oulu 2011

3 Sisällys Esipuhe 5 1. Selvitystyön tausta ja tarve Opetus- ja kulttuuriministeriön lisämääräraha Selvitystyön ohjausryhmä Selvitystyön lähtökohdat, tavoitteet ja lähteet 6 2. Kyselylomakkeeseen vastanneiden lukumäärä ja kirjo Entinen oulun läänin alue Kyselyn levikki Kyselyyn vastanneet tahot 7 3. Kyselyvastausten koosteet Kulttuurin hyvinvointipalvelut -termi Kulttuuri kuuluu kaikille Kulttuurisen demokratian toteutuminen ja erityisryhmien huomiointi Kulttuurin hyvinvointipalvelujen sisällöt Kulttuurin hyvinvointipalvelut -termin haasteellisuus Kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyvät kokemukset ja toiminta Kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaiset toimijat Kuntien kulttuuritoimet ja kulttuurilaitokset Kansalais- ja kansanopistot, oppilaitokset Kulttuurialan toimijat ja taiteilijat Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja säätiöt Toimijat, joilla ei ole kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyvää toimintaa Kulttuurin hyvinvointipalvelujen merkityksellisyys ja resurssit Kulttuurin hyvinvointipalvelujen arvoasetelmat Resurssit kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Kulttuurin hyvinvointipalvelujen resurssipula Toiveita kulttuurin hyvinvointipalveluiden toimintamuodoista Taidepiirit, työpajatoiminta Esitysten tuottaminen laitosten sisälle Koulutukset ja hankkeet, verkostoituminen 23

4 3.5 Kulttuurin hyvinvointipalveluiden kehittämisen haasteet Raha ja resurssit Asenteet Palvelun tarjoajien vähäisyys ja kapea-alaisuus Osallistujien voimavarat Salassapitoasiat ja selkeäkielisyys aiheesta puhuttaessa Kulttuurin hyvinvointipalveluista tiedottaminen Tiedonhalua riittää Verkostoitumisen ja koulutusten tärkeys Ideat ja vinkit, terveiset Yhteenveto kyselystä ja kehittämisen paikat Kyselyn tuloksista Kulttuuri osaksi arkipäivää mitä alueellamme tulisi kehittää? 32 Lähteet 34 Lomakkeet 35

5 ESIPUHE Kulttuurin hyvinvointipalveluiden tila ja tarve Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -selvitystyö syntyi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisämäärärahan turvin, joka jaettiin alueellisille taidetoimikunnille keväällä Määräraha oli tarkoitettu nuorten kulttuurialan ammattilaisten työllistämiseen kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittämistehtäviin, ja osa rahasta osoitettiin alueellisen selvitystyön tekemiseen. Oulun läänin taidetoimikunta näki tarpeen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tehtävälle peruskartoitukselle, jossa selvitettäisiin alueen kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyssektorilla toimivien tahojen tilaa ja tarvetta kulttuurin hyvinvointipalvelujen hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselyn avulla, ja se on tuottanut vastauksia eri puolilta entistä Oulun läänin aluetta monipuolisesti eri toimi- ja hallinnonaloilta. Selvitys luo kuvaa alueemme tilanteesta tuoden esille myös kehittämistyön haastekohtia. Oulun läänin taidetoimikunta kiittääkin kaikkia kyselyyn vastanneita osallisuudesta selvityksen laatimiseen. Selvitystyöhön saadun rahoituksen pohjana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisema Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi julkaisu, joka sisältää monia toimintalinjoja kulttuurin aseman edistämiseksi osana hyvinvointia. Ohjelma pureutuu kulttuurin hyvinvointivaikutusten käytännön toiminnan tason ohella esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmiin. Alueelliset taidetoimikunnat kytkeytyvät ohjelmaan alueellisen verkostoitumistehtävän kautta, johon käsissäsi oleva selvitystyö osaltaan liittyy. Selvitystyö kytkeytyy myös osaksi Oulun läänin taidetoimikunnan koordinoimaa Artteli-projektia, jonka käytännön osiossa työllistettiin kulttuurialan nuoria ammattilaisia kehittämään kulttuurin hyvinvointipalveluita. Selvitys on osa projektiin liittyvää tutkimustyötä, joka edistää kulttuurista hyvinvointia -toiminnan kehittämistä alueellamme entistä kattavammaksi. Monipuolinen kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saavutettavuus ja mahdollisuus harrastaa kulttuuria luovat pohjaa yhteisöllisyydelle ja vahvistavat aktivoivaa toimintaympäristöä. Oulussa Helena Jäykkä Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja 5

6 1. SELVITYSTYÖN TAUSTA JA TARVE 1.1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LISÄMÄÄRÄRAHA Oulun läänin taidetoimikunta sai keväällä 2010 ilmoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä alueellisille taidetoimikunnille jaettavasta miljoonan euron lisämäärärahasta käytettäväksi nuorten taiteilijoiden ja kulttuuri- ja sosiaalialan ammattilaisten työllistämiseen kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistehtäviin. Määräraha osoitettiin kolmentoista alueellisen taidetoimikunnan käyttöön, joista jokainen sai Summa jakautui vielä kahteen osaan, jolloin jokainen taidetoimikunta sai jaettavaksi edelleen alueen toimijoille nuorten taiteilijoiden, tuottajien ja/tai muiden kulttuuri- ja sosiaalialan ammattilaisten työllistämiseen tuottamaan ja kehittämään kulttuurin hyvinvointipalveluita. Lisämäärärahan jäljelle jäävä osa osoitettiin selvitystyön tekemiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Oulun läänin taidetoimikunta päätti palkata toimeksiannolla selvityksen tekijäksi FM Marjo Pääkön, jonka tehtäviin kuuluivat alueellisen selvitystyön tekeminen sekä syksyllä 2010 alkavan kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeen valmistelu- ja suunnittelutehtävät. Artteliksi ristityssä projektissa työllistettiin seitsemän nuorta puoleksi vuodeksi suunnittelemaan, toteuttamaan ja kokeilemaan käytännössä erilaisia työtapoja kulttuurin hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. 1.2 SELVITYSTYÖN OHJAUSRYHMÄ Kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -selvitystyön ohjausryhmään kuuluvat Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja Helena Jäykkä, pääsihteeri Ulla Lassila ja suunnittelija Kimmo Suortamo. FM Marjo Pääkkö toimi ohjausryhmän sihteerinä. 1.3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA LÄHTEET Kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -selvityksen lähtökohtana oli tarve peruskartoitukselle, mitä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ei aiemmin ollut tehty. Selvityksellä haluttiin saada tietoa kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden kokemuksista, asenteista, ideoista, toiveista ja ajatuksista kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyen sekä koota verkostoa asiasta kiinnostuneiden tahojen ympärille. Selvityksellä haluttiin luoda pohjaa ja tunnustella maaperää tulevaa toimintaa varten sekä herätellä toimijoita ajattelemaan kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalan yhteistyömahdollisuuksia. Selvitystyön pohjana ja lähteenä ovat kyselylomakkeiden kautta tulleet Oulun läänin alueen kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden vastaukset avoimiin kysymyksiin (8 kpl). Kyselyn avulla selvitettiin toimijoiden ajatuksia kulttuurin hyvinvointipalvelut -termin sisällöstä ja toimivuudesta, kokemuksia kulttuurin hyvinvointipalveluista, aiheen merkityksellisyyttä ja siihen liittyviä arvoasetelmia, resursseja toiminnan kehittämiseen, toiveita kulttuurin ja hyvinvointitoiminnan kehittämiseksi omassa organisaatiossa, ongelmakohtien kartoittamista sekä halukkuutta verkostoitumiseen ja tiedotuksen tärkeyttä. Lisäksi vastaajat saivat vapaasti kertoa ideoita, vinkkejä ja muita terveisiä aiheeseen liittyen. Käytän kyselyvastausten suorien lainausten lisäksi kommentointiapuna opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa ja VTT Hanna-Liisa Liikasen koostamaa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi julkaisua, johon aiemmin mainittu lisämääräraha kytkeytyy. Toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman painopistealueet ovat seuraavat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide- ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. (Liikanen 2010, 3.) 6

7 2. KYSELYLOMAKKEESEEN VASTANNEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA KIRJO 2.1 POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAAKUNNAT Kulttuurin hyvinvointipalveluiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -kysely kohdistui entisen Oulun läänin alueen kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Entinen Oulun läänin alue koostuu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista, joihin kuuluu yhteensä 43 kuntaa (vuoden 2009 alussa). Maakunnat jakaantuvat seutukuntiin, jotka ovat Kainuun maakunnassa Kajaanin seutukunta ja Kehys-Kainuun seutukunta sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Koillismaan seutukunta, Nivala-Haapajärven seutukunta, Oulun seutukunta, Oulunkaaren seutukunta, Raahen seutukunta, Siikalatvan seutukunta ja Ylivieskan seutukunta. 2.2 KYSELYN LEVIKKI Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse sadoille alueella toimiville sosiaali- ja terveysalan järjestöille, säätiöille ja muille toimijoille, kulttuurijärjestöille, -yrityksille, -säätiöille, kuntien kulttuurisihteereille, sivistystoimenjohtajille, sosiaali- ja terveystoimen johtajille ja muille yhteyshenkilöille, kansan- ja kansalaisopistojen edustajille, kulttuuri- ja sosiaalialan hanketoimijoille sekä taiteilijoille. Selvitystyön tekijän tietokoneelta kyselylomake lähti yhteensä 712 eri osoitteeseen. Kyselylomakkeen kainalossa lähteneessä saatekirjeessä oli kehotus levittää kyselyä vapaasti eteenpäin sosiaali- ja kulttuurialan toimijoille, ja kysely on ollut esillä myös Kumppanuuskeskuksen verkkosivuilla ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen intranet-sivuilla. 2.3 KYSELYYN VASTANNEET TAHOT Kyselyvastauksia saapui 74 kpl. Vastausprosentti laskettuna suhteessa selvityksen tekijän lähettämiin sähköposteihin on 8 %. Tahoittain jaoteltuna vastaukset jakaantuivat seuraavasti erilaisten toimijoiden kesken: Kuntien kulttuuritoimet ja kulttuurilaitokset 26 kpl Sosiaalialan järjestöt ja säätiöt 20 kpl Kulttuurijärjestöt, -säätiöt, yritykset ja muut toimijat 10 kpl Kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaiset tahot 9 kpl Kansalaisopistot ja oppilaitokset 7 kpl Taiteilijat 2 kpl Kunnittain vastaukset jakaantuivat kappalemäärittäin seuraavasti: Ii 2 kpl Kajaani 12 kpl Kalajoki 2 kpl Kestilä 1 kpl Kiiminki 1 kpl Kuhmo 4 kpl Kuusamo 2 kpl Haapajärvi 1 kpl Haapavesi 2 kpl Liminka 2 kpl Nivala 1 kpl Puolanka 1 kpl Oulainen 1 kpl Oulu 26 kpl Oulunsalo 1 kpl Pyhäjoki 1 kpl Pyhäntä 1 kpl Raahe 3 kpl Ristijärvi 1 kpl Sotkamo 1 kpl Suomussalmi 2 kpl Taivalkoski 1 kpl Utajärvi 1 kpl Vaala 1 kpl Vihanti 1 kpl Ylivieska 2 kpl 7

8 3. KYSELYVASTAUSTEN KOOSTEET Seuraavissa alaluvuissa esitän kyselyvastausten tuloksia kootusti aihepiireittäin kyselylomakkeen kysymysten mukaisessa järjestyksessä. Yritän tavoittaa vastausten joukosta olennaisimman tiivistetysti käyttäen selvennyksenä suoria lainauksia vastaajien teksteistä. Laajan tekstiaineiston joukosta on tehtävä poimintoja ja tiivistyksiä; yritän kuitenkin sisällyttää koosteisiin mahdollisimman monipuolisia näkökulmia vastausten joukosta. En tuo lainauksissa esille vastaajien nimiä tai heidän edustamiaan tahoja, vaan käsittelen vastauksia anonyymeina. Tämä valinta pohjautuu kyselylomakkeessakin mainitulle vastausten käsittelyn luottamuksellisuudelle. Olen tätä periaatetta noudattaen poistanut lainauksista myös esimerkiksi vastaajan taustaorganisaation, mikäli se on lainatun tekstin lomassa mainittu. 3.1 KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUT -TERMI Kulttuurin hyvinvointipalvelut on termi, jonka ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä kyselyssä tiedusteltiin. Kysymyksen kautta haluttiin selvittää, mitä vastaajat kokevat ja ajattelevat termin sisältävän ja kuinka laajan merkityksen sanapari vastaajien mielissä saa. Hanna-Liisa Liikanen kirjoittaa selvityksessään Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi kulttuurin olevan yleisesti vaikeasti hahmotettava ja monitahoinen käsite, joka määritellään tavallisesti erikseen kussakin käyttöyhteydessä. Laajimmillaan käsite viittaa kaikkeen siihen, mitä ihminen maailmassa tekee ja on tehnyt ihmiskunnan historian aikana. Kulttuurin käsite kuitenkin täsmentyy, kun siihen liitetään luovuuden näkökulma. Ihminen sekä lajina, ryhminä että yksilöinä antaa kohtaamilleen asioille mielen ja merkityksen ja etsii oman tapansa elää ja vaikuttaa toimintaympäristössään. Luovuudella on tässä oma roolinsa. Taide, joka on yksi luovuuden ilmentymä ja kulttuurin samaistuskohde, antaa ihmiselle erityisen tavan ilmaista itseään. Taiteellisessa ilmaisussa tieto, taito, tunne ja tahto vaikuttavat yhdessä. Taiteen ohella yksilöiden ja ryhmien muuntuvat elämäntavat ovat kulttuurin ja luovuuden aluetta. (Liikanen 2010, 36.) Hyvinvoinnin Liikanen määrittelee ihmisen fyysiseksi, psyykkiseksi, sosiaaliseksi ja emotionaaliseksi hyväksi oloksi. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, läheisten, lähiympäristön ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin osiin kuuluvat terveys, toimintakyky, toimijuus, asuminen, elinympäristö, toimeentulo, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, mielekäs tekeminen, osallisuus ja peruskulttuurin turvallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia kokemuksia ja arvoja. Hyvinvoinnin merkitys muuttuu ihmisen elämänkaaren eri aikoina. (Liikanen 2010, 37.) HYVINVOINTI SYNTYY IHMISEN ITSENSÄ, LÄHEISTEN, LÄHIYMPÄ- RISTÖN JA PALVELUJÄRJESTEL- MÄN TOIMINNAN SEKÄ YHTEIS- KUNTAPOLITIIKAN TULOKSENA Kulttuuri kuuluu kaikille Yleisesti ottaen kyselyvastauksissa painottuu vahvasti kulttuurin hyvinvointipalvelut -termin sisältävän ajatuksen kulttuurin kuulumisesta kaikille ihmisille osana hyvinvointia. Kulttuuri ymmärretään useimmissa vastauksissa nimenomaan tarkoittamaan taidetta ja luovaa kulttuuritoimintaa, jonka tulisi olla osa jokaisen ihmisen arkea ja hyvinvoinnin edistämistä. Kulttuurin hyvinvointipalveluiden ajatellaan valtaosassa vastauksia olevan jokaista ihmistä lähellä olevia palveluita. Kulttuuri- ja taidetoiminnan koetaan virkistävän mieltä ja parantavan elämänlaatua, joten kaiken tuotetun taide- ja kulttuuritoiminnan voidaan ajatella kuuluvan kulttuurin hyvinvointipalveluiden piiriin. Hyvinvointiin liitetään vastauksissa kokonaisvaltaisuus, jolloin siihen sisältyy psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen näkökulma. Kulttuuri parhaimmillaan vaikuttaa näihin kaikkiin, ja ihminen on itse aktiivinen toimija hyvinvointinsa parantamisessa ja siitä huolehtimisessa. Kulttuurin hyvinvointipalveluihin mielletään vastauksissa sisältyvän vahvasti hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisen näkökulma kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuurin ja taiteen ajatellaan hyvinvointia edistäessään myös olevan lähellä ihmistä ja normaalia arkea, jolloin esimerkiksi varallisuus tai muu elämäntilanne eivät saisi vaikuttaa niiden saavutettavuuteen. 8

9 KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUT SI- SÄLTÄVÄT LAAJA-ALAISESTI ELÄMÄÄ JA ELÄMÄNLAATUA PARANTAVIA ELEMENT- TEJÄ. Kulttuuritarjontaa kaikkien saataville, niin ettei varallisuus vaikuta niiden käyttöön. Kulttuurin hyvinvointipalvelut ovat mielestämme kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää, ylläpitävää ja korjaavaa toimintaa. Se ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa/kuntouttaa toimintakykyä. Vaikuttaa itsetuntoon positiivisesti, itsetuntemus kasvaa. Sosiaaliset taidot paranevat. Mielestäni kaikki kulttuuri, kaikki sen esitysmuodot, teokset ym. ovat hyvinvointipalveluita. Ihmisen mieli virkistyy kulttuurin parissa. Mieli ja keho kulkevat käsi kädessä. Yksilön terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Mielihyvän, voimaantumisen ja oivalluksen kokemuksien saaminen kulttuurielämysten kautta. Oman persoonallisuuden ja luovuuden vahvistumista. Ajattelun avartumista. Tunne-elämyksiä ja tunteiden käsittelyä. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden saamista. Kulttuurilla on merkittäviä sosiaalisia (esim. yhteisöllisyyttä lisääviä, vertaistukea antavia) ja terveydellisiä (hoidolliset menetelmät, fyysistä ja henkistä terveyttä edistäviä) vaikutuksia ja mielestäni koko tämä kirjo kuuluu kulttuurin hyvinvointipalveluihin. Kulttuurin hyvinvointipalvelut pitävät sisällään esim. kulttuuristen menetelmien käyttämistä, yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa ja yleisesti viihtymiseen liitettävää toimintaa. Kulttuurin hyvinvointipalvelut voidaan kohdentaa eri kohderyhmille ja sitä voidaan toteuttaa taiteilijan tai taiteilijaryhmän johdolla. Kulttuurin hyvinvointipalveluihin voidaan laajasti katsoen nähdä sisältyvän perinteisen taide-elämyksen kokeminen, jolloin taide-elämys itsessään lisää kokijassa hyvinvointia. Jonkinasteinen kokijan oma osallistuminen tai tekeminen on merkittävässä roolissa puhuttaessa kulttuurin hyvinvointipalveluista. Kulttuurin hyvinvointipalvelut tarjoavat ihmisille kokemuksia ja elämyksiä. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottajina toimii sekä julkinen, kolmas sektori että yksityinen sektori ja näiden toimijoiden rakenteissa tuotettu kulttuurinen toiminta on osa kulttuurin hyvinvointipalveluja. Asiakaslähtöisyys, tasa-arvo: ihmiset, asuinpaikka. Pohjois-Suomessa on pitkät välimatkat, eikä kaikilla ole mahdollisuutta kulkea ammattiteattereissa ja konserttisaleissa kaupungeissa. Kulttuuripalvelujen tuonti lähelle asiakasta, koska kaikilla ei ole mahdollista hakea / saada kulttuuripalveluja, mm. vanhukset, vajaakuntoiset, nuoret. Kulttuurilla voidaan tuottaa sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia, vireyttä, jaksamista ja sosiaalista pääomaa Kulttuurisen demokratian toteutuminen ja erityisryhmien huomiointi Monissa vastauksissa kulttuurin hyvinvointipalvelut miellettiin niin sanotuille erityisryhmille tuotetuksi kulttuuriksi, joka sisältää painotuksen kulttuurin saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Vastauksissa korostuvat esimerkiksi vanhukset, kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat, joille erityisesti suunnattua kulttuuritoimintaa kulttuurin hyvinvointipalveluilla ajatellaan tarkoitettavan. Perinteisesti kulttuurin ja hyvinvointityön yhdistämisen on ajateltu tarkoittavan nimenomaan ns. laitoskulttuurin ja erityisryhmien huomioimista, mutta kuten edellisestä alaluvusta huomaamme, kulttuurin hyvinvointipalveluiden käsite on ihmisten mielissä huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. 9

10 Kulttuuri nähdään vastauksissa sekä ennaltaehkäisevänä että parantavana asiana ihmisen hyvinvointia ajatellessa. Kulttuurin kautta edistetään sairaan ihmisen tervehtymistä, mutta se nähdään myös sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäisevänä tekijänä. Kulttuuri koetaan keinona torjua sairauksia, olivatpa ne psyykkisiä tai fyysisiä. Kulttuurin hyvinvointipalveluihin liitetään myös yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja kokemuksellisuuden näkökulmat. Ymmärrän sen yhtenä sairastuneen ja omaisen kuntoutuskeinona tunne-elämysten saaminen ja sitä kautta mielenvireyden kohoaminen usein auttaa arkipäivästä selviytymisessä ja jopa sairauden oireet voidaan kokea tilapäisesti lievempinä. Kulttuurin avulla tuotetaan hyvinvointia ja edistetään terveyttä, jopa ennaltaehkäistään sairastumista. Kulttuurin hyvinvointipalvelut ovat parhaimmillaan kulttuuritoimijoiden ja hyvinvointipalveluiden yhteistoimintaa tiettyjen asiakasryhmien tavoittamiseksi kulttuurin piiriin. Kulttuurin hyvinvointipalvelut ovat kulttuurin tekijöiden ja muiden ihmisten yhteistyötä; toistensa tukemista, näköalojen antamista ja ennen kaikkea konkreettista yhdessä tekemistä ja toimintaa, joka antaa hyvää tahtoa omaan kykyyn toimia muuallakin. Toisin sanoen se on mitä parasta mielenterveystyötä. Mielestäni ne ovat kulttuuri- ja taidepalveluita, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia eri yhteyksissä ja eri elämäntilanteissa. Kulttuurin hyvinvointipalvelut pitävät sisällään ajatuksen taiteen ja kulttuurin hoitavasta ja terveyttä ja elämänlaatua parantavasta elementistä. Ne pitävät sisällään esimerkiksi kulttuurin ja taiteen tekemisen, tuottamisen tai toteuttamisen erilaisissa laitoksissa, hoivapalveluyksiköissä, palvelukeskuksissa. Esimerkkinä erilaiset kulttuuri- ja taideryhmät ja -tapahtumat, joihin asukkaat tai kävijät voivat osallistua oman toimintakykynsä ja kiinnostuksensa mukaan. Laajasti ottaen kaikki kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia ihmisille. Tarkennettuna se voisi käsittää ne kulttuuripalvelut, joita suunnataan esim. päiväkoteihin, kouluihin, vanhusten laitoksiin, sairaaloihin, mielenterveyskuntoutujille tms. Myös terapeuttisessa tarkoituksessa tuotetut kulttuuripalvelut: taide-, musiikki-, tanssiterapia, luova ilmaisu jne. kuuluvat kaikki hyvinvointipalveluihin. Kokonaisvaltainen ihminen osana kulttuuria sekä osallistujana, kuuntelijana, katsojana ja kokijana. Kulttuurin harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritapahtumat. Kulttuuripalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien saatavuuden varmistaminen myös erityiskohderyhmille (vanhukset, lapset, vammaiset jne.). Kulttuuripalvelujen tuottaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Kulttuuripalvelut ja sen harrastusmahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisijänä. Kulttuurin vaikutus mielekkääseen asuinympäristöön Kulttuurin hyvinvointipalvelujen sisällöt Kulttuurin hyvinvointipalvelujen sisältöjen ajatellaan vastauksissa ulottuvan kulttuurilaitosten tarjonnasta yksittäisten taiteilijoiden työhön ja ihmisten itsensä tuottamaan arkiseen kulttuuritoimintaan. Kulttuurin hyvinvointipalveluihin liitettiin parissa vastauksessa myös liikunta- ja matkailupalvelut. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen mielletään yltävän laajasti yli perinteisten sektorirajojen, jolloin kulttuuri saa taidelähtöistä toimintaa laajemman merkityksen. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen sisällön laaja kirjo kuvastuu kyselyvastauksissa. Sisällöt ulottuvat kuntien ja kulttuurilaitosten tuottamasta taidetoiminnasta työhyvinvoinnin tukemiseen ja esteettömyyden huomioimiseen kulttuuritapahtumissa. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen sisällöt voivat olla ennaltaehkäiseviä, korjaavia tai tukevia toimintoja. Osassa vastauksia painotetaan myös ammattitaiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten tärkeyttä kulttuurin hyvinvointipalveluiden tuottajina, vetäjinä ja ohjaajina. Mielestäni ymmärrämme kulttuurin hyvinvointipalvelut laajasti so. niin ennaltaehkäisevää, korjaavaa kuin kuntoutumista tukevaa toimintaa. Parhaimmillaan tietenkin ennaltaehkäisevänä toimintana, mutta yksittäisen ihmisen näkökulmasta korjaava ja kuntoutumista tukeva toiminta on tärkeää. Taidemuotojen lisäksi liikunta kuuluu kulttuuriin. Taideteosta julkisessa tilassa tai työhuoneessa, musisointia vanhusten talossa, kulttuuripitoisia korttelikerhoja, erityisryhmien huomioimista kulttuuritiloissa (esteettömyys, induktiosilmukka, inva-wc:t, avustajat ilmaiseksi ym.), sosiodraaman soveltamista työyhteisön ristiriitoihin, kulttuurisetelin käyttöönottoa ym. 10

11 Ammattitaiteilijoiden tuottamaa sisältöä erilaisille asiakasryhmille. Tavoitteena on henkinen hyvinvointi, uusien näkökulmien avaaminen, vuorovaikutus ja luovuus. Kulttuurin hyvinvointipalveluitten piiriin lukisin kulttuuripalvelut (konsertit, museot, teatteri, kirjasto) sekä liikuntapalvelut kaupunkiorganisaation sisällä. Laajentaisin asiaa kuitenkin yli toimialan ja lisäisin siihen paikkakuntien matkailuun kytkeytyvät palvelut, joihin sisältyvät erilaiset virkistävät ja vireyttä edistävät elementit vahvasti (paikalliset matkailukohteet, virkistyskalastuspaikat jne.). Toisaalta kun ajatellaan kaikkia kansalaisia, niin kaikilla ei ole varaa matkailuun tai maksullisiin kulttuuripalveluihin. Siksipä esimerkiksi liikuntapaikat, kirjastot ovat tärkeä osa kulttuurin hyvinvointipalveluja. Myös elinikäiseen oppimiseen liittyvät tekijät ovat tässä tärkeitä vapaa sivistystyö, musiikkiopisto sekä kirjaston palvelut. Myös kolmannen sektorin toimijat ovat tässä kohtaa tärkeä tekijä. Kulttuurin hyvinvointipalvelut voidaan ymmärtää synonyyminä kulttuurisille hyvinvointipalveluille tai kulttuuriin perustuville hyvinvointipalveluille, jolloin kulttuuria halutaan hyödyntää lähinnä yksilötasolla terveyden edistämisessä, kenties terapiassa tai hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tällöin voidaan ajatella, että kulttuuri on sellaista sisältöä tai toimintaa, jota vaikkapa erilaiset sosiaali- ja terveysalan laitokset voivat ostaa tarvitsemansa määrän omille asiakkailleen. Kulttuurin hyvinvointiaspekti on kuitenkin edellistä huomattavasti laajempi näkökulma, joka tulee esille kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. Jokaisen tavallisen ihmisen perusoikeuksiin ja hyvään elämään sisältyy kulttuurisia elementtejä joka päivä. Riippuen siitä, puhutaanko yksilö-, ryhmä- tai koko yhteiskunnan tasosta, tämäkin näyttäytyy hyvin eri tavalla. Kulttuurin hyvinvointipalvelut tukevat ihmisen henkistä kasvua, auttavat ihmistä jaksamaan arkisessa työssä ja lisäävät ihmisten kanssakäymistä, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä sosiaalisuutta. Ne pitävät sisällään taidekasvatuksen, taidetapahtumat ja esitykset, ITE-taiteen, yhteisötaiteen, laitoksissa tapahtuvat taide-elämykset sekä erilaiset taideterapiat. Ymmärrän sen muun muassa kulttuurin ja mielenterveystyön yhdistelmänä esim. erilaisina taideterapioina, työyhteisöä eheyttävänä sosiodraamana ja kaiken kulttuurin kuten draaman, musiikin ja runouden tuomisena mukaan vanhusten hoito- ja hoivapalveluihin. Sairaalaklovnit ovat hyvä esimerkki kulttuurin hyvinvointipalveluista. Sellainen voi olla myös vanhuksia tai vammaisia taidenäyttelyyn tai teatteriin kuljettava palvelu. Itse kulttuurin tekijänä pidän kaikkea kulttuuria hyvinvointina. Palveluksi se muuttuu, kun se saatetaan vaivattomasti kaikkien tavoitettavaksi ikään, kuntoon tai vammaan katsomatta ja eri kohderyhmät huomioiden (esteettömyys, tuoksuttomat näytökset, induktiosilmukat, viittomakielinen tulkkaus jne.) Yleismottona: kulttuuri kuuluu kaikille ja sen hyvää tekevästä vaikutuksesta pitäisi kaikkien saada nauttia. Kaikenikäisille tarkoitettua osallistuvaa toimintaa joko yhdessä tai yksin tekemällä josta syntyy mielen ja kehon hyvinvointia. Näin eri ikäryhmät voivat joko yhdessä tai eriytymällä iän mukaisesti luoda osallistuvaa toimintaa ja toimia tekemällä mielekästä hyvänolon tuntoa itselle ja toisille kanssaihmisille mm. näytteleminen, tanssi/musiikki, luontoretket luonnosta selviytyminen, kuvataide, tietokonemaiset pelit tai karaoke mm. vanhuksille, tietovisailut, ryhmätoiminta monenlaisin eri muodoin sekä perinteet. Kulttuurin hyvinvointipalvelut ovat ymmärrykseni mukaan sellaisia, joissa ihmiset saavat kokea kulttuurillisia elämyksiä osallistumalla itse tekemiseen esim. teatteri, kuvataide, sanataide yms. Ei siis vain passiivisena objektina vaan toimijana. Tässä yhteydessä ymmärrän asian taidelähtöisesti; kokemista ja tekemistä, itse tai ohjatusti, josta kokija/ tekijä nauttii, löytää uusia voimavaroja, ylittää rajansa, muuttaa maailmankuvaansa.. Skaala on pitsinnypläyksestä norjalaiseen kirkonpolttoheviin. Muutamassa vastauksessa kulttuurin hyvinvointipalveluihin liitetään tuotteistamisen näkökulma, jolloin termiin tulee markkinataloudellinen merkitys. Kulttuurin hyvinvointipalvelut nähdään ostettavina palveluina, joilla laajennetaan sekä kulttuurin markkinoita että nostetaan kulttuurin arvostusta. Tuotteistettuja palveluita, jotka taiteen ja kulttuurin keinoin edistävät henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuotteet palveluita laajassa mielessä, ensisijaisesti asiakkaille, mutta yrityksillä myös osatuotantona tai alihankintana. YLEISMOTTONA: KULTTUURI KUULUU KAI- KILLE JA SEN HYVÄÄ TEKEVÄSTÄ VAIKUTUK- SESTA PITÄISI KAIKKIEN SAADA NAUTTIA. 11

12 Näyttää siltä, että käsitteellä kulttuurin hyvinvointipalvelut halutaan a) kasvattaa kulttuurituotannon markkinoita uusiin kuluttajaryhmiin b) nostaa kulttuurin arvostusta (ja markkina-arvoa!) osoittamalla sen hyvinvointivaikutuksia Kulttuurin hyvinvointipalvelut -termin haasteellisuus Muutamissa vastauksissa esille nousee kulttuurin hyvinvointipalvelut -sanaparin haasteellisuus. Kuten aiempien lukujen perusteella olemme havainneet, termi antaa mahdollisuuksia monenlaisille mielikuville ja tulkinnoille siitä, mitä kulttuurin hyvinvointipalvelut pitävät sisällään. Toisaalta termin avaruus antaa mahdollisuuden sisällyttää siihen monenlaisia erilaisia merkityksiä, toisaalta tulkintojen moninaisuus saattaa hämmentää vastaanottajaa. Osassa kyselyvastauksia tulee ilmi toive selkeämmälle ja tarkemmalle termistölle, joka avautuisi vaivattomasti vastaanottajalle. Kulttuurin hyvinvointipalvelut tuntuu omassa mielessäni ja ajattelussani hieman kankealta ilmaisulta. Mahdollisesti ilmaisulla tarkoitetaan kulttuurin tuottamisen keinoin tapahtuvaa hyvinvointipalveluiden toteuttamista. Palvelujen tuottamisen sijaan voitaisiin ehkä myös hahmottaa kyseessä olevaksi asiaksi: kulttuurin keinoin tapahtuva hyvinvointia edistävien prosessien tai arjen käytäntöjen tukeminen? Tämän muotoileminen puheeksi tai tekstisisällöksi onkin sitten toinen asia. Sanayhdistelmä kulttuurin hyvinvointipalvelu ei ole hyvä. Se on tavalliselle ihmiselle vaikeasti avautuva. Kulttuurin hyvinvointipalvelut terminä on hyvin moniulotteinen ja kulttuurin vaikuttavuutta on yleensäkin hyvin vaikea mitata. Minun mielestäni ihmisten viihtyvyys, elämänlaatu, onnellisuus ja kulttuuripalveluiden saavutettavuus ovat niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin yleisesti. Näin yksittäisten palveluiden määrittäminen terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttavuuden saati kustannustehokkuuden näkökulmasta on problemaattista ja melkein mahdotonta mitata nykyisillä menetelmillä. Ongelmana kulttuurin hyvinvointipalveluista puhuttaessa nousee mitattavuuden ongelma yllä olevan vastauksenkin perusteella. Hanna-Liisa Liikanen kirjoittaa kulttuuristen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia vaikeuttavan yksiselitteisten indikaattorien puute, syy-seuraussuhteen yksisuuntaisuus, sovelletun kulttuurikäsityksen systeemisidonnaisuus ja arviointitarpeen ylhäältäpäin johdettu luonne. Kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioinnissa joudutaan valikoimaan ja rajaamaan, mitä vaikutuksia halutaan ja voidaan ottaa huomioon ja mitata. (Liikanen 2010, 64.) Kulttuurin hyvinvointipalvelujen tilalle tai rinnalle olisi siis kyselyvastauksienkin pohjalta hyvä miettiä termiä, joka kattaisi aihealueen kirjon ja samalle avautuisi tavalliselle kaduntallaajalle mutkattomasti. Samalla yksinkertaisempi termistö poistaisi eri ammattikuntien välisiä väärinymmärryksiä, joita hankalasti avautuvien termien käyttö saattaa aiheuttaa. Alla oleva lainaus kyselyvastauksesta tuo esille aiheesta käytettävien erilaisten termien kirjoa. Kulttuurin hyvinvointipalvelut, soveltava taide, osallistava taide, sosiaalinen taide ja taidelähtöiset työskentelymetodit tarkoittavat meillä pääpiirteissään yhtä ja samaa asiaa. Osallistavan taiteen projekteissa voidaan pureutua teemoihin, jotka jäävät yksilö- ja yhteisötasolla vain pintapuoliselle käsittelylle, esimerkiksi ennakkoluuloja, eriarvoisuutta, elämän perusarvoja ja olemassaoloa sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Osallistujien kokemusten, arvojen ja tarinoiden dokumentointi ja työstäminen esityksellisin tavoin on tärkeää. Tämä johtaa väistämättä myös oman identiteetin tutkimiseen ja itsetuntemuksen kasvamiseen. Osallistava taide pyrkii tuomaan taiteen lähelle ihmisten arkea ja arkista elinympäristöä riippumatta siitä, millainen yhteisö on kyseessä. Osallistavan taiteen ohjaajan on aina oltava alansa ammattilainen. Osallistavan taiteen tavoitteina on vaikuttaa kulloisenkin yhteisön hyvinvointiin sekä kollektiivisella että yksilöllisellä tasolla. Osallistavassa taiteessa on kyse taiteellisen työskentelyn käytöstä kohti jotakin päämäärää esimerkiksi kohti parempaa itsetuntemusta, raittiutta, mielenterveyden eheytymistä jne KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUIHIN LIITTYVÄT KOKEMUKSET JA TOIMINTA Toisena varsinaisena kysymyksenä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia ja toimintaa kulttuurin hyvinvointipalveluista. Kysymyksellä haluttiin kartoittaa jo olemassa olevaa ja tehtyä toimintaa. Vastaajajoukosta lähes kaikilla oli kokemusta kulttuurin hyvinvointipalveluihin keskittyvästä toiminnasta muodossa jos toisessa. Toimintamuodot vaihtelevat pienistä yksittäisistä tapahtumista suurempiin ja vakiintuneisiin toimintoihin sekä pitkäjänteiseen ja organisoituun kehittämistyöhön.

13 Käsittelen tähän osioon kuuluvia vastauksia ryhmittäin, jotka jakaantuvat 1) kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaisiin toimijoihin, 2) kuntien kulttuuritoimiin ja kulttuurilaitoksiin, 3) kansalais- ja kansanopistoihin sekä oppilaitoksiin, 4) kulttuuriyhdistyksiin, -säätiöihin, yrityksiin ja taiteilijoihin sekä 5) sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja säätiöihin Kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaiset toimijat Tässä alaotsikossa käyn läpi kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaisia toimijoita (9 kpl). Valtaosa tähän kategoriaan mahtuvista vastanneista tahoista on vanhuspalveluiden alaisia toimijoita. Mukaan kuuluu myös mielenterveyspuolen, maahanmuuttajien toiminnan ja päivähoidon edustajia. Vastaajat ovat sekä johto- että työntekijätasoilta. Hoitokodeissa ja palvelukeskuksissa kulttuuritoiminta painottuu vastausten perusteella säännöllisiin taidetuokioihin ja -piireihin sekä satunnaisten vierailijoiden, taiteilijoiden ja ryhmien tuottamiin kulttuuriesityksiin. Myös taidenäyttelyitä, retkiä, konsertteja sekä erilaisten juhlapäivien viettoon liittyviä tapahtumia on järjestetty hoitokodeissa. Kulttuuritoiminnan muotoina ovat mm. runopiirit, musiikkiesitykset ja -tuokiot, yhteislaulutilaisuudet, elokuvapiiri, kuorojen ja muiden esiintyjien vierailut, posliininmaalaus, tiedepiiri, senioritanssit, kuvallisen ilmaisun ryhmätoiminta sekä musiikkiryhmäjumppa. Perinteistä hieman poikkeavimpina toiminnan muotoina vastauksissa tulivat esiin muistelutanssikurssi, LogoArt-terapia, balettiesitykset sekä muistisairaille järjestetty ryhmä, jonka toimintaan liittyi tanssia, taidetta ja musiikkia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana päivähoitoa koskevassa vastauksessa tuli esille lasten vierailut kulttuurilaitoksiin sekä päiväkotien kulttuurikummit, jotka vastavuoroisesti vierailevat päiväkodeissa. Kulttuurikummeina toimivat eri kulttuurilaitosten edustajat. Lasten ja vanhusten välillä on myös ollut toisen tahon osalla yhteistoimintaa maalaustuokioiden ja lasten esiintymisten kautta. Maahanmuuttajien ja psyykkisesti oireilevien nuorten kanssa on kunnan taholta kehitetty yhdessä kulttuuritoimen kanssa ennaltaehkäiseviä toimintoja. Vastauksissa nousi esille kulttuuritoiminnan sidonnaisuus vapaaehtoisten ja hoivahenkilökunnan aktiivisuuteen. Viikoittaiset musiikkituokiot, askartelupiiri, raamattupiiri. Kerran kuukaudessa katsotaan jokin elokuva, runopiiri kokoontuu epäsäännöllisemmin. Elävää musiikkia n. 4 x vuodessa (vierailevia musiikintuottajia) Ikäihmisten päivätoiminnan henkilökunta on tehnyt yhteistyötä päiväkotien kanssa, mm. ikäihmiset ovat maalanneet lasten kanssa. Lapset ovat käyneet esiintymässä ikäihmisille niin päivätoiminnassa kuin vanhusten viikon tapahtumissa. Olemme järjestäneet joulujuhlia, vappujuhlia, retkiä museoon, kunnan taidenäyttelyyn, näytelmiä katsomaan jne. Muistelutanssikurssi, LogoArt -terapiaa, musiikki- ja yhteislaulutilaisuuksia, kuorojen vierailuja, balettiesityksiä, senioritansseja, seuroja, näytelmäesityksiä, juhlia erilaisista teemoista, esim. Kalevalanpäivä, itsenäisyyspäivä. Meillä on työsuhteessa kaksi virikeohjaajaa, jotka järjestävät aulaemäntien kanssa virkistystä ja virikkeitä vanhuksille. Tämän vuoden teemana ovat kulttuuri ja taide. Vanhainkodissa ja palvelutalossa on järjestetty yhteislaulutilaisuuksia ja esiintymässä on muutaman kerran käynyt muusikko. Palvelutalossa vierailee silloin tällöin pari vapaaehtoistyöntekijää, jotka lausuvat runoja ja esittävät pieniä näytelmiä. Tänä keväänä muistisairaille järjestettiin erään projektin myötä musiikin, tanssin ja taiteen myötä ryhmätoimintaa, ryhmä kokoontui 15 krt. Hyviä kokemuksia on saatu kuvallisen ilmaisun ryhmätoiminnasta, posliinimaalauksesta, runo-, laulu- ja tiedepiiristä sekä musiikkiryhmäjumpasta ja kuntosaliryhmästä. 13

14 3.2.2 Kuntien kulttuuritoimet ja kulttuurilaitokset Kuntien kulttuuritoimilta ja kunnan alaisuudessa olevilta tahoilta vastauksia tuli yhteensä 26 kpl (kulttuuritoimien kulttuurisihteerit, -johtajat, sivistystoimenjohtajat, kaupunginjohtajat 21 kpl ja kulttuurilaitoksissa työskentelevät 4 kpl sekä yksi hanketoimija). Kuntien kulttuurinen tarjonta hyvinvointinäkökulmaan painottuen on vaihtelevaa; tosin vastauksissa näkyy kulttuurin hyvinvointipalvelut -termin ymmärtämisen moninaisuus. Osa vastaajista kokee kaiken kulttuuritoiminnan liittyvän kulttuurin hyvinvointipalvelujen edistämiseen, osa taas mieltää asialla tarkoitettavan nimenomaan erityisryhmille tuotettua kulttuuritoimintaa. Yleisimpänä kulttuurin hyvinvointipalvelujen ilmenemismuotona vastausten perusteella on musiikki- ja teatteriesitysten vieminen erilaisiin hoito- ja hoivalaitoksiin, erityisesti suunnattuina esimerkiksi vanhuksille ja kehitysvammaisille. Vierailuesityksiä on suunnattu myös kouluille ja päiväkodeille. Taidenäyttelyiden ja yhteislaulutilaisuuksien järjestäminen hoitokodeissa ja muissa laitoksissa on vastausten perusteella yleistä. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille järjestetään erilaisia taidekerhoja ja -piirejä. Monissa vastauksissa kirjaston asema varsinkin pienempien kuntien kohtaamispaikkana ja kulttuuri- ja näyttelytoiminnan sydämenä korostuu. Kirjastoissa järjestetään näyttelyiden lisäksi esimerkiksi erilaisia kirjallisuusiltoja ja kirjailijavierailuja. Lisäksi kansalaisopistojen merkitys kuntien kulttuurituotannossa painottuu vastauksissa. Kuntien kulttuurilaitosten tuottamassa toiminnassa on ollut erilaisille kohderyhmille suunnattuja esityksiä tai näyttelyitä. Ilmaiskonsertit ja taiteilijoiden pitämät työpajat sekä taideterapian käyttö osana kulttuurin hyvinvointipalveluja tulevat esille osassa vastauksia. Vastanneista kunnista useat tekevät yhteistyötä koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten jne. kanssa. Joissain tapauksissa kulttuuritoiminta suunnattuna esimerkiksi hoitolaitoksiin on vapaaehtoisten vastuulla. Lisäksi esimerkkeinä vastausten joukosta kuntien kulttuuritoiminnasta toimivat vanhuksille suunnattu voimauttavan valokuvan menetelmään perustuva hanke, dementiapotilaille suunnattu näyttelysarja, lastenkulttuuritoiminta sekä vauvojen värikylvyt. Yksi kunta on maksanut palkkaa myös kesämuusikoille, jotka esiintyvät ihmisille ja tuottavat tätä kautta hyvinvointia. Jotkut kunnista ovat suunnanneet henkilökunnan ja muiden ryhmien käyttöön kulttuuriseteleitä. Osa kunnista on ollut organisoimassa tai osallistunut kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistäviä hankkeita yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Hankkeet ovat keskittyneet mm. yhteisötaiteeseen, terveyden edistämiseen ja esteettömyyteen. Yksi kunnista on halunnut panostaa hyvinvointisektoriin, ja perustanut määräaikaisen hyvinvointivastaavan viran. KOKEMUS ON AINA OLLUT ERIT- TÄIN POSITIIVINEN JA KERTOO SIITÄ, ETTÄ KULTTUURILLA TO- DELLAKIN ON MERKITYSTÄ HY- VINVOINNIN RAKENTAJANA. ESI- MERKKI: PITKÄN KUVATAIDE- KURSSIN PALAUTTEESSA N. 50-VUOTIAS NAINEN KIRJOITTI, ETTEI OLE KOSKAAN ELÄMÄS- SÄÄN ONNISTUNUT MISSÄÄN, MUTTA TÄLLÄ KURSSILLA HÄN MAALASI KAUNIIN TAULUN. TÄMÄ MIELENTERVEYSONGELMISTA PIT- KÄÄN KÄRSINYT, ALKOHOLISOI- TUNUT NAINEN HYMYILI KUIN AURINKO NÄYTTELYN AVAJAISIS- SA. EIKÖ TÄMÄ KERRO TYHJENTÄ- VÄSTI KULTTUURIN HYVINVOIN- TIVAIKUTUKSISTA? Musiikkiryhmien vierailuja laitoksissa, teatteri- ym. esityksiä erityisryhmille, ikäihmisten korttelikerhoja kulttuuritoiminnoilla höystettynä, esim. valokuvauskisa/näyttely, miesten tunnot ym. kulttuuriteemaisia päiviä, osallistuttu kahteen hankkeeseen terveys- ja sosiaalisektorin ym. toimijoiden kanssa, varttuneen väen teatterikatselmus, josta esityksiä edelleen viety vanhusten taloihin, nuorten päihteettömät konsertit, tarinankerrontakisat jne. Käsitän siis kaiken kulttuuritoimen järjestämän toiminnan hyvinvointipalveluihin liittyväksi, koska järjestämme erilaisia tapahtumia kaiken ikäisille. Kohdennetusti järjestämme esim. konsertteja, teatteriesityksiä jne. vanhusten palvelukoteihin, palvelukeskukseen, kehitysvammaisten pienryhmäkoteihin jne. Toiminta ko. ryhmille on erittäin tervetullutta ja mikäli rahalliset resurssit olisivat suuremmat, järjestäisimme toimintaa enemmän em. ryhmille. Toimintaa on ollut jo useiden vuosien ajan. Esim. vapaaehtoiset käyvät useamman kerran kuukaudessa laulamassa ja laulattamassa asiakkaita vanhusten palvelukodissa sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lisäksi paikalliset taiteilijat pitävät taidepiiriä kehitysvammaisille. Kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja vanhuksille ja kehitysvammaisille. Tietenkin kansalaisopiston toiminta koskettaa myös kaikkia kuntalaisia. Kunnan kulttuuritoimi on järjestänyt vierailevia taiteilijoita ja teatteriesityksiä vanhusten palvelukodissa, kouluilla, päiväkodeissa ja nuorisotiloissa. 14

15 Kirjastossa järjestetään lasten satutunteja ja pidetään lukupiiriä aikuisille. Kirjasto tarjoaa tiloja taidenäyttelyille sekä harrastajaryhmille mm. runojen, musiikin ja tanssin esittämistä varten. Lainanpäivänä ja erilaisilla teemaviikoilla kirjasto on aktiivisesti osallistunut esitysten hankkimiseen kirjastoon. Olemme tarjonneet myös tiloja maahanmuuttajien neuvontaa varten. Järjestimme Oulun seudun muistiyhdistyksen kanssa Kulttuuri osana muistisairaan hoitoa -seminaarin Osallistujia oli n Enimmäkseen sosiaali- ja terveysalalta. Keskeisimmiksi haasteiksi koettiin: uskalluksen puute hoitotyössä (ei viitsitä käyttää kulttuuria, vaikka osattaisiin), rahapula, aikapula, kulttuuripuolen tarjonta vähäistä, ei vielä paljoa toimijoita, jotka tarjoavat palveluita tälle alla, potilaiden kanssa yhdessä tekeminen tärkeää, tulevaisuuden ikäihmisten tarpeet erilaiset kuin nykyisin, kulttuurin liitetty tunne, aisti tai liike painuu syvälle muistiin ja se aktivoituu, vaikka muu toiminta (esim. puhe) olisi jo hävinnyt muistisairauden myötä. Sanan kyseisessä merkityksessä ei ole suoranaisesti ollut mutta kulttuuripalveluitten merkitystä ja olemassaoloa perustellaan yleensä niiden hyvinvointia tuottavasta näkökulmasta. Tulokset eivät vain tuo välittömiä euromääräisiä hyötyjä tuloja - siinä määrin, kuin helpommin mitattavissa olevat toiminnat tuovat. Uskoisin kuitenkin, että kulttuurillekin voidaan ja tullaan lyömään hyvinvoinnin kautta hintalappu. Liikunnan osaltahan on jo nyt vahvasti näin toimittukin ja myös meillä Kansalais- ja kansanopistot, oppilaitokset Kansalais- ja kansanopistoilta sekä kulttuurialan oppilaitoksilta vastauksia saapui yhteensä 7 kpl (vastanneet mm. rehtoreita, koulutussuunnittelijoita). Kansalaisopistojen asema kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottajina on keskeinen. Vastausten perusteella ne tuottavat monenlaista eri ryhmille suunnattua toimintaa, ja taiteen perusopetuksen antajina niiden asema on tärkeä. Kansalaisopistot ovat matalan kynnykset paikkoja, joissa riittää valinnan varaa kaikille avoimien kurssien muodossa. Myös oppilaitosten kautta viedään kulttuuritoimintaa erilaisille ryhmille. Kyselyyn vastanneista kansalaisopistoissa taiteen perusopetusta annetaan eri taiteenalojen piirissä (esim. kuvataide, käsityöt, musiikki, tanssi) sekä lapsille että aikuisille, ja erityisryhmille suunnattuja kulttuuripiirejä ja taidekerhoja järjestetään monipuolisesti. Kansalaisopistot tarjoavat koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia eriikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Useimmilla kyselyyn vastanneilla kansalaisopistoilla on esimerkiksi erilaisiin hoitolaitoksiin suunnattua toimintaa. Kansalaisopistoissa on järjestetty myös erityisiä kursseja perustoiminnan lisäksi kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyen. Vastauksista nousevat esille esimerkiksi voimauttavan valokuvan kurssi kohdennettuna hoiva-alojen työntekijöille, ikäihmisten muisteluun pohjautuva sanataidekurssi sekä sirkus/teatteri-ilmaisuun perustuvat työtavat erityisnuorille. Myös taideterapeuttien käytöstä oli positiivisia kokemuksia. Yhdessä vastauksissa tulee esille lisäksi tulevaisuuden suunnitelmat soveltavan taiteen hankkeen kautta: suunnitteilla on lastensuojeluyksikön lapsille ja nuorille suunnattu esittävän taiteen produktio. Jos lähdetään saatekirjeen määritelmästä, organisaatiomme tuottaa runsaasti kulttuurin hyvinvointipalveluita: laulu- ja virikepiirejä hoitokodeissa ja vanhustentaloissa. Puuaskartelua ja kuvataidetta mielenterveyskuntoutujille. Lauluryhmä kehitysvammaisille. Teatteriharrastusta nuorille (jotka ehkä kaikki ovat vaarassa tulla syrjäytetyiksi näinä aikoina). Puhumattakaan siitä, että kansalaisopiston tarjonta etenkin sivukylillä on yhtä kulttuurin hyvinvointipalvelua. Lisäksi kunnan kirjastopalvelut kehittävät vanhuksille kotilainausta, äänikirjoja jne. ja kulttuuripalvelut ostavat esityksiä myös palvelutaloihin ym. erityisryhmille. Organisaatio, jossa työskentelen, on kansalaisopisto. Meillä on monenlaisia kulttuurin hyvinvointipalveluja: kirjoittamista, taiteilua, tanssia, teatteria yms. Yhdessä tehdään ja tuotetaan mm. näyttelyt, teatteriesitykset, runoillat jne. Konsertit, tanssinäytökset, showtimet, taidenäyttelyt, tanssitunnit omalla koululla ja Oulun peruskouluissa, musiikin harjoituskoulutoiminta, erilaiset projektit ja produktiot, joissa opiskelijoitamme on mukana. 15

16 3.2.4 Kulttuurialan toimijat ja taiteilijat Kyselyyn vastanneilla muilla kulttuuritoimijoilla, joihin luetaan tässä tapauksessa kulttuurialan yhdistykset, säätiöt, yritykset ja muut toimijat (10 kpl) ja yksittäisillä taiteilijoilla (2kpl) oli kaikilla erilaista kokemusta kulttuurin hyvinvointipalveluista. Kulttuuritoimijoiden vastauksissa tulee esille kulttuurin hyvinvointipalveluiden ammattimaisuus ja painotus tuotteistamisen tärkeydestä. Vastauksissa sijansa saavat myös harrastustoiminnan tärkeys ja monipuolisuus erilaisten vapaa-ajan toimintaan keskittyvien yhdistysten muodossa. Yksittäiset taiteilijat ovat tehneet kuvakudoksia hoivalaitokseen ja antaneet opetusta valo- ja videokuvauksessa kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistävissä hankkeissa. Yksi vastanneista kulttuurialan tahoista tarjoaa kulttuurin hyvinvointipalveluja yritysmuotoisena esittävän taiteen menetelmiin ja osaamiseen perustuvana toimintana, joka tuotetaan yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa. Asiakasryhmiin kuuluu erityisryhmiä (esim. nuoret, maahanmuuttajat) sekä yrityksiä (työhyvinvoinnin näkökulma). Palvelut ovat ateljeevierailuja, workshopeja, yhteisötaideprojekteja sekä valmennuksia. Yksi vastanneista on vuosien ajan kehittänyt aktiivisesti erilaisia soveltavan taiteen ja terapeuttisen tanssin muotoja ja ollut mukana tutkimuksellisissa projekteissa. Toiminta on keskittynyt nuorten ja vanhusten parissa tehtävään työhön, ja aiheesta on sekä syntynyt että tekeillä tutkimusta. Toinen kulttuuripuolen yhdistystoimija tarjoaa kulttuurin hyvinvointipalveluita ja taiteen sovelluksia syrjäytyneille tai syrjäytymisuhan alaisille nuorille. Kohderyhmille tuotetaan koulutusjaksoja, joissa heitä tutustutetaan taiteen eri osa-alueisiin ammattilaisten johdolla. Taiteen ammattilaiset saavat palkkaa (ja hyvinvointia tätäkin kautta) ja kohderyhmä voimautumista, itsetunnon ja -tuntemuksen kohentumista sekä selkeyttä tulevaisuuteensa. Vastaaja kommentoi kulttuurin ja taiteen todella toimivan ja tulosten olevan erinomaisia. Esittävän taiteen puolelta esityksiä viedään maakuntakiertueilla vanhustenkoteihin, lastenkoteihin ja päiväkoteihin yhden kulttuurivastaajan puolelta. Myös kulttuuritahojen perustoiminta katsotaan kulttuurin hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi, sillä erilaiset erityisryhmät voivat tulla mukaan toimintaan ja katsomaan esityksiä. Yksi vastaajista ilmaisee ajatuksen työttömien nuorten työllistämisestä ennaltaehkäisevänä toimintana ja hyvinvoinnin edistämisenä. Viemme esityksiä vanhusten hoitolaitoksiin, lastenkoteihin, päiväkoteihin. Kierrämme maakunnissa ja paikoissa, joista on vaikea lähteä kulttuurin pariin. Koen sen erittäin tärkeäksi tai sanoisinko tärkeimmäksi osaksi toimintaamme. Esteettömien näytösten tuottaminen on osa yhden vastanneen teatterialan tahon toimintaa, jolloin näytökset ovat esimerkiksi tuoksuttomia, esteettömiä liikuntarajoitteisille tai erityispehmustettujen ja selkänojallisten tuolien varaamista liikuntaesteisille ja vanhuksille. He ovat vieneet näytöksiä myös ensi- ja turvakotiin, vanhusten palvelukeskuksiin ja kehitysvammaisten keskuuteen. Toinen teatterialan taho on käyttänyt draamaa osana työyhteisöille ja yhdistyksille suunnattua toimintaa. Tarjoamme vuosittain yleisölle tuoksuttomia näytöksiä ja sekä teatteritaloomme että kesäteatteriin on esteetön pääsy liikuntarajoitteisilla. Olemme kiertäneet musiikkinumeroiden kanssa vanhusten palvelukeskuksissa ja järjestäneet kehitysvammaisille näytöksiä. Itse olen myös vetänyt kehitysvammaisten teatteriryhmää vuosien ajan ja valmistanut heidän kanssaan esityksiä teatteritaloomme. Olemme vieneet näytöksiä muun muassa ensi- ja turvakotiin, koska sen asukkaat eivät ole halunneet / voineet tulla teatterille näytöksiämme katsomaan. Eläkeläisiä ja liikuntaesteisiä on yleisössämme läpi vuoden, joten heitä palvellaan varaten parempaa selkänojallista tuolia ja erityispehmustettuja istuimia tarpeen mukaan. Vapaa-ajan harrastustoimintaan keskittyvät kyselyyn vastanneet toimijat (kuorot ja kameraseura) tuovat esiin harrastustoiminnan tärkeyden ja monipuolisuuden osana kulttuurin hyvinvointipalveluja osana kaikkien ihmisten arkea. Esimerkiksi kuorotoiminta kohdistuu erityistoimintana suoraan vanhainkotien ja sairaaloiden asiakkaille. Harrastusmahdollisuuksien tuottaminen alueella. Yhteisöllisyyden lisääminen, kuvailtojen ja kokoontumisten järjestäminen (kutsuttu mukaan harrastamaan porukkaan kaikenikäisiä). Kuvausretkien järjestäminen (liikunta, sosiaalisuus, virkistäytyminen, luonnossa liikkuen omaan lähiympäristöön tutustuminen). Yhteistyötä 16

17 kolmannen sektorin toimijoiden ja yhdistysten kanssa (osallistuttu yhteisprojekteihin mm. urheilukilpailujen kuvaaminen, herättäjäjuhlien kuvaaminen, yhteisproduktioita esim. alueellisen musiikkiopiston ja alueellisen puhallinorkesterin kanssa, yhteisnäyttely ja kokoontuminen alueen muiden kameraseurojen kanssa. Poikkitaiteellisuus. Kuorojen toiminta sisältää ei vaan harjoittelua ja esiintymisiä, vaan suoraan kohdassa 2 mainitsemiani asioita. Erityistoimintana olemme konsertoineet ja osallistuneet yhteislaulutilaisuuksiin kuntoutuslaitoksessa. Tilaisuudet ovat liittyneet laitoksen ajatukseen tarjota musiikin kautta hyvinvointia ja virkistystä Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja säätiöt Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä ja säätiöillä on kyselyvastausten (20 kpl, vastaajien joukossa mm. toiminnanjohtajia, projektityöntekijöitä, aluetyöntekijöitä, puheenjohtajia) pohjalta myös monipuolista toimintaa kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyen. Monissa vastauksissa kulttuuritoiminta tuodaan esille olennaisena osana kuntoutus- ja virkistystoimintaa, johon haluttaisiin panostaa entistä enemmän. Osassa vastauksia toivottiin enemmän yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa sekä verkostoitumista muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Yleisin kulttuurinen toimintamuoto sosiaali- ja terveysalalla on erilaisten taidepiirien ja kerhojen pitäminen. Musiikki, kuvataide, ilmaisutaito, kuorotoiminta, kirjoittajapiirit, runopiirit, teatterivierailut ja erilaiset kulttuuritapahtumat, lyhytelokuvafestari ja maahanmuuttajien kulttuuri-illanvietot mainitaan vastauksissa. Yhdellä vastanneista on ollut myös kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyviä hankkeita, joissa yhteistyötä ovat tehneet mielenterveyskuntoutujat, heidän omaisensa ja eri alojen taiteilijat. Vastauksissa mainitaan myös tanssiterapia, taideterapia, draaman käyttäminen työvälineenä sekä LogoArt osana kuntouttavaa toimintaa. LogoArt on Marianne da Silva Pradon kehittelemä terapiamuoto, joka yhdistää logoterapian ja taideterapian tekniikoita ja periaatteita toisiinsa. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden vastauksissa nousee lisäksi esille tilataiteen hankkiminen sekä taidenäyttelyiden pitäminen heidän omissa tiloissaan. Vastaajista kolmella oli käytössään pieni galleriatila taidenäyttelyjen pitämiseen. Yksi vastaajista tarjoaa myös omia tilojaan kulttuuritapahtumien pitämiseen. Kehitysvamma- ja mielenterveyspalveluiden yhteydessä kulttuuritoimintaa ja harrastustoimintaa. Työtoimintaa (askartelua), taideterapiaa, musiikkiryhmiä, kilpailuihin osallistumista. Yhdistyksessämme on toiminut n. 13 vuotta taidekurssi jäsenille, opettajan ohjaamana sekä laulukuoro. Olemme halunneet rohkaista harrastelijoita toimimaan kerhoissamme, koska pitkäaikaissairaus asettaa rajoituksia. Monet eivät voi mennä kansalaisopiston kursseille, koska eivät ole varmoja terveydentilastaan. Valtakunnallisena järjestönä liitto on järjestänyt kirjoittajakursseja, erilaisia konsertteja ja sairastuneiden ja omaisten taidenäyttelyjä sekä julkaissut kirjoja (mm. runoja). Lisäksi ollut mukana ja auttanut paikallisyhdistysten ja -kerhojen toteuttamissa tapahtumissa (mm. cd-levyn teko). Kulttuuriryhmä, teatterikäynnit, taidenäyttelyt, kuvataideryhmä, kirjoittajapiiri, tanssiterapia. Olemme järjestäneet vapaaehtoisille erilaisia tapahtumia, missä kulttuuri on läsnä. Olemme tarjonneet sekä vapaaehtoisille että heidän ystävilleen kulttuuritapahtumia, joissa on huomioitu se, että kaikilla on mahdollisuus osallistua sairaudestaan tai vammastaan huolimatta. Yhdistyksemme toiminnassa on toteutettu ja toteutetaan edelleenkin kulttuurin hyvinvointipalveluja omalle jäsenistölle mm. teatteriretkiä (katsomaan esitystä) toiselle paikkakunnalle vähintään kaksi kertaa vuodessa esim. Tornioon, Ouluun tai Kajaaniin, erilaisia taideharrastekursseja mm. lasinpuhallus-, posliininmaalaus-, tiffanytyö-, savenvalamis-, valokuvaus-, esiintymis-, kirjoittamiskursseja. Viikoittain yhdistyksessämme pyörii erilaisia harrastekerhoja kuten lasinsulatus-, elokuva-, maalaus-, liikunta-, karaoke- ja laulukerhot. 17

18 3.2.6 Toimijat, joilla ei ole kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyvää toimintaa Viimeisenä alalukuna käsittelen vastaajien kommentteja, jotka liittyvät kulttuurin hyvinvointipalvelujen vähäisyyden tai olemattomuuden syihin. Suurin ja yleisin syy kulttuurin hyvinvointipalvelujen vähäisyyteen tai puuttumiseen on resurssien puute: toisin sanoen rahaa, aikaa tai henkilöstöä ei ole tarpeeksi ideoimaan ja kehittämään kulttuuritoimintaa. Monien kohdalla kulttuuritoiminnan pyörittäminen on vapaaehtoisten harteilla, jolloin toiminnasta tulee epävarmempaa ja -ammattimaisempaa. Osassa vastauksissa tulee esille kysynnän laajuus suhteutettuna tarjonnan niukkuuteen resurssipulan vuoksi. Yhdeltä sosiaalialan taholta tuli kommentti kulttuuripuolen yhteistyökumppanin löytämisen vaikeudesta. Jotkin järjestetyt kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyvät kurssit ovat jääneet toteutumatta osallistujapulan vuoksi. Ajattelutapojen kommentoidaan myös olevan yksi este kulttuurin hyvinvointipalvelujen toteutumiselle ja kehittämiselle. Yksi vastaajista kertoo syyksi myös sen, ettei kulttuuria ole kirjoitettu sisälle julkisen hallinnon toimintaan. Kulttuuri koetaan vapaa-ajan toiminnaksi. Toteutumatta jääneet ovat sellaisia, jotka eivät ole löytäneet osallistujia > uskottavuusongelma? Aikaresursseja ei ole, ainakaan työelämässä olevilla. Tuotteistamiseen, tuottamiseen ja myymiseen ei ole aikaa tai resursseja. Sisällöt, joiden parissa yhdistyksen toiminta pyörii, eivät välttämättä ole helposti tuotteistettavissa. Näkisin, että ajattelutavasta tämä johtuu ja käytössä olevista mittareista. Palvelun ja yksilön välille kytkeytyy niin monta väliin tulevaa muuttujaa, että on melkoisen mahdottoman tuntuista edes aukottomasti asiaa mitata. Se, että toimintaa on vähän, liittyy uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Kulttuurin asiantuntija vastaa osaltaan yhteisestä toiminnasta asiantuntijatoimijan kanssa. Yli sektorirajan menevää toimintaa, jota tulee olla ehdottomasti jatkossa enemmän. Palvelujen vähäisyys johtuu vetäjien puutteesta (asiakasryhmämme on huonokuntoiset, liikuntaesteiset ja dementiasairaat). Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat vastaavat runo- ja tiedepiiristä sekä kuntosaliryhmästä. Palkkoihin ei ole varaa. Hyvinvointia ei ole määritelty tärkeäksi toimintaan liittyväksi julkishallinnon toiminnassa toteutetaan julkisen toiminnan lakisääteisyys. Ihmisten tarpeita määrittää markkinatalous, sen arvot, ja kulttuurin vaikutteet eivät ole tärkeää ihmisten hoidossa tai hoivassa tai edes koulutuksessakaan. Kulttuuri mielletään ns. vapaa-ajan toimintaan jota se toki voi olla jatkossakin muttei se kuulu ns. viralliseen toimintaan tämän tyyppisissä organisaatioissa. 3.3 KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUJEN MERKITYKSELLISYYS JA RESURSSIT Kyselyssä selvitettiin vastaajien arvoja ja asenteita kulttuurin hyvinvointipalveluita kohtaan. Kyselyssä kartoitettiin kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja kehittämisen merkityksellisyyttä vastaajiemme mielissä sekä heidän edustamiensa organisaatioiden kiinnostusta ja resursseja aihepiiriin liittyvän toiminnan kehittämiseen Kulttuurin hyvinvointipalvelujen arvoasetelmat Vastaajajoukkomme asenne kulttuurin hyvinvointipalveluja kohtaan on erittäin positiivinen. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen nähdään olennaisen tärkeänä elämän laadun, virkeyden ja hyvinvoinnin parantajana. Kulttuuri nähdään erinomaisena keinona ilmaista itseään, johon esimerkiksi puhe ja terapia eivät välttämättä vastaavalla tavalla pysty. Tätä kautta taide ja kulttuuri saavat myös terapeuttisen merkityksen. Kulttuuritoiminta arvotetaan korkealle esimerkiksi vanhustyön saralla, jossa kulttuuri nähdään olennaisena osana ennaltaehkäisevää toimintaa ja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Taidetoiminta synnyttää yhteisöllisyyttä ja verkostoja sekä vähentää hoidollisuuden tarvetta. 18

19 Osassa vastauksissa kulttuurin hyvinvointipalvelujen tärkeys liitetään saavutettavuuteen ja jokaisen oikeuteen nauttia kulttuurista haluamallaan tavalla. Kulttuurin hyvinvointipalveluihin liitetään siis vahvasti tasaarvoisuuden näkökulma. Lähes kaikissa vastauksissa tuotiin esille halu ja kiinnostus kehittää kulttuurin hyvinvointipalveluja oman organisaation sisällä. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen on keskeinen osa joidenkin vastaajien organisaatioiden kehittämisstrategiaa, ja siihen liittyvän toiminnan toivotaan laajenevan yli hallintorajojen. Kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen on erittäin tärkeää. Ne tuovat elämän sisältöjä, virkistystä sekä parantavat elämän laatua. Kieli, kulttuuri ja taide sopeuttavat esimerkiksi maahanmuuttajia yhteiskuntaan ja edistävät hyvinvointia. Kiinnostusta tällaisen toiminnan kehittämiseen on. Itse käytännön mielenterveystyötä tehneenä ja nykyään vähän laajemmasta perspektiivistä katselevana näen kulttuurin hyvinvointipalvelut erittäin tärkeinä. Kulttuurin kautta yksilöillä on usein mahdollisuus ilmaista asioita sellaisilla tavoilla, joihin pelkkä puhe tai terapia eivät anna mahdollisuuksia. Olemme erittäin kiinnostuneita kulttuurin hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. KULTTUURIN KAUTTA YKSILÖILLÄ ON USEIN MAHDOLLISUUS ILMAISTA ASIOI- TA SELLAISILLA TAVOILLA, JOIHIN PELKKÄ PUHE TAI TERAPIA EIVÄT ANNA MAH- DOLLISUUKSIA. Asiana se pitäisi nostaa arkeen välttämättömänä kuten lääkehoito. Tärkeänä. On tärkeää järjestää kulttuurielämyksiä ihmisille, jotka eivät liiku paljon asuinympäristönsä ulkopuolisissa tapahtumissa. On tärkeää myös päästä ajoittain asuinympäristönsä ulkopuolisiin kulttuuritapahtumiin kuten esim. taidemuseoon tai teatteriin, jolloin avustava henkilökunta ja kyyditys tulee järjestää. Yksilöiden näkökulmasta tarkasteltuna kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana, kuuntelijana ja osallistujana, on positiivista vaikutusta seniorin terveydentilaan ja hyvinvointiin. Taideharrastukset synnyttävät mm. yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat senioreita hallitsemaan elämää paremmin., Näenkin, että näiden palvelujen tuottaminen on äärimmäisen tärkeää huomioiden vielä seniori-ikäisten määrän huiman kasvun tulevaisuudessa. Vammaiset ovat valtaväestöä suuremmassa vaarassa syrjäytyä harrastustoiminnasta ja muusta osallistumisesta yhteiskunnan toimintaan. Osallisuuden ja onnistumisen kokemukset tukevat vammaisia heidän arjessaan. Lisäksi taiteen esteettömyys on tärkeä kysymys vammaisille, koska osallistuminen voi kaatua siihen, ettei vain kerta kaikkiaan pääse museoihin tm. taidelaitoksiin, jos liikkuu esim. pyörätuolilla tai tarvitsee muita liikkumisen apuvälineitä. Myös saavutettavuusteema korostuu, koska esim. aistivammaisille ei aina löydy kulttuuripalveluita, joihin he voisivat osallistua. Kulttuuri kuuluu kaikille, ja olisi tärkeää, ettei vammaisille tarvitsisi olla omia ryhmiä vaan he voisivat integroitua normiryhmiin, tämä edistäisi suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Toki omiakin ryhmiä tarvitaan, niiden merkitys on sitten enemmän vertaistuellinen.. Mielestäni näin vanhustyön sektorilla toimiessani kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittäminen on olennaisen tärkeää, koska ikäihmisillä tulee liikkumisen heikkenemisen vuoksi rajoitteita päästä osalliseksi kulttuurin hyvinvointipalveluihin. Tämä on kuitenkin meille kaikille ihmisille tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Sanoisin, että sen merkitys korostuu iän myötä ja niillekin, jotka eivät ole aikaisemmin niitä käyttäneet, ne voivat toimia hyvinvoinnin rakentajana. Erittäin merkityksellisenä. Toteutetut projektit /produktiot virkistävät kajaanilaista/kainuulaista kulttuuritarjontaa ja lisäävät yhteisöllisyyttä projekteissa työskentelevien ja kaupunkilaisten välille, esim. pitkäaikaistyöttömät / mielenterveyskuntoutujat / alkoholismista kärsivät tulevat kohdatuiksi ja näkyväksi toiminnan kautta. Koen itse, että kulttuurityö voidaan nähdä joko elinkeinotoimintana ja/tai palvelutuotantona, ja yhdistyksemme toiminta lähtökohtaisesti on paikallista ja kansallista palvelua, ei elinkeinotoimintaa. Olen erittäin kiinnostunut kehittämään toimintaamme niin, että voisimme tuottaa aineettomana palveluna myös kulttuurin hyvinvointipalveluja. 19

20 Hyvinvointi ja terveyden edistäminen laajasti ottaen on keskeinen strateginen tavoite, jota tulee tarkastella selkeästi yli ns. hallintokuntaerojen. Asia on meille aivan keskeinen. Kehittäminen on hyväksi, jos se organisoidaan oikein ja on tarpeellista. Aiheena kulttuurinen hyvinvointi on laaja, joten henkilöt jotka tätä kehittävät, heillä tulisi olla laaja-alainen näkemys asiasta ja kykyä verkostoitua. Tämä lienee tärkeintä eli annamme kaikille ihmisille elämyksiä ja kokemuksia kulttuurin avulla, jotta he jaksaisivat taas arjessa eteenpäin ja varsinkin vanhuksille ja vammaisille suunnattu kulttuuritoiminta on erittäin tärkeää. Myös nuoret haluaisin ottaa enemmän huomioon. Tähän toivoisimme lisäresursseja. Erittäin tärkeä merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden takia sekä poismuuton ehkäisemiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Rahallisia resursseja on vuosi vuodelta vähennetty kuntien taloustilanteesta johtuen. Koen erittäin merkitykselliseksi. Tulevaisuudessa ihmiset hakevat elämäänsä ja hyvinvointiin humaanisia arvoja kulttuuri on oiva keino luoda elämänlaatua ja hyvinvointia ja korvata monet medikalisoivat (korvaavat lääkehoidon) toimenpiteet. Toivon, että jokin taho ottaa tämän asian vakavasti. Julkisyhteisöt tekevät kunnissa ja ky:ssä hyvinvointiohjelmia, joihin tämänlaiset toimenpiteet pitäisi hyväksyä, ja joka on ennaltaehkäisevää terveyttä ja hyvinvointia. Järjestelmämme ei nykyisellään sisällä kulttuurin vaikuttavia keinoja siis resursseja. Käytännössä ainoastaan ns. hankkeet voivat sallia resurssien käytön tähän tarkoitukseen ja järjestöjen aktiivisuus. Merkitys on etenkin maaseudulla erittäin tärkeää. Kansalaisopistot ovat tässä asiassa erittäin tärkeitä toimijoita. Kiinnostusta on, koska leivän hankkiminen pelkästään taiteilemalla täällä Pohjanmaalla on aika mahdotonta. Erittäin merkityksellisenä etenkin mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa sekä tietysti yhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden kanssa toimiessa! Meillä on kiinnostusta tällaisen toiminnan kehittämiseen. Resurssikysymys on aina vaikea, sillä työntekijöitä ja rahaa on vähän. Yhdistyksemme on voinut kulttuuritoiminnassa paljon hyödyntää jäsenistöä. Olemme yrittäneet luovia näissä asioissa. Mutta ehdottomasti haluamme edelleen kehittää kulttuuriin liittyviä toimintoja ja saada lisätietoja Resurssit kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Osalla kyselyymme vastanneella taholla on sekä kiinnostusta että resursseja kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Osalla vastanneista on tulevaisuudensuunnitelmia asian suhteen, ja aihepiirin kehittäminen koetaan arvokkaaksi. Yhteistyö koetaan tärkeäksi. Tuotamme ja kehitämme palveluitamme sekä teemme mielellämme yhteistyötä. Meillä on myös resursseja toimintaan ja hankerahoituksella voisi saada lisäarvoa. Asia on erittäin tärkeä ja merkityksellinen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna. Resursseja löytyy, kun niin päätetään ja tahtoa on. Pidän tärkeänä ja näkisinkin, että keskustelu on virinnyt säästöjen toteuttamisen myötä vahvasti tähän suuntaan myös kaupunkimme organisaatiossa. Kyse tulee olemaan ehkä enemmänkin siitä, kuka palvelut tuottaa ja mitä rahoituksella, eikä niinkään palveluitten olemassaolosta. Kunnallakaan ei ole varaa tuottaa kaikkea vaikka laki säätää, että on huolehdittava kuntalaisten hyvinvoinnista. Itse näen asian kuitenkin siten, että terveydenhuoltopalvelut, perusopetus ja varhaiskasvatus ovat palveluita, jotka on tuotettava kaikissa olosuhteissa mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen kun nämä palvelut ovat kunnossa, katsotaan mihin muuhun jää rahaa Kulttuurin hyvinvointipalvelujen resurssipula Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien resursseja kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Suuressa osassa vastauksia tuodaan esille suuri kiinnostus aiheeseen, mutta samalla resurssien vähäisyys varsinkin pienempien toimijoiden kohdalla estää toiminnan kehittämisen ja jättää sen vapaaehtoisten ja talkoolaisten harteille. Resurssipula koskee sekä talous-, aika- että henkilöresursseja. 20