HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET. Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET. Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena."

Transkriptio

1 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena. 1 Seurassa tämmösiä ei kauan kattella, kun en oo nopee enkä ketterä. Synkkä homma jäädä aina viimeseks ja ilman paria. Mä oikeestaan vihaan liikkaa tai siis - niitä tunteja. Poika, 9 vuotta

2 2 Mukana toteutuksessa Kirjoittajat Taitto Valokuvat Paino ISBN

3 Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua! Yhteinen huoli lasten tulevaisuudesta oli suurin syy liikunnasta syrjäytyneiden kehittämistyön käynnistämiseen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia selvitys nykytilanteesta ja suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Halusimme selvittää, miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku, keitä nämä lapset ja nuoret ovat ja miten saamme aktivoitua heidät liikkumaan. Lähtökohdat työlle saimme hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta (STM) ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta (OKM) sekä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (OKM). Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta on ollut myös kehittämishankkeen taustatahona (STM,OKM). Ongelmaa on pohdittu yhdessä laajan verkoston kanssa (luettelo sivulla 28) ja tämä toimenpide-ohjelma on yhteistyön lopputulos. Aihetta työstettiin useissa työseminaareissa vuosina Verkoston jäsenet sekä lapset ja nuoret kirjoittivat meille ydinviestejään ja asiantuntijat artikkeleita itselleen läheisistä teemoista. Toimenpide-ehdotuksia syntyi useita jokaisesta aihekokonaisuudesta. Työstön loppuvaiheessa ehdotukset kirjattiin ikäryhmittäin ja niistä valittiin tähän raporttiin vain keskeisimmät toimenpiteet. Toimenpiteet ovat monelta osin myös läpileikkaavia teemoja, jotka voisi nostaa esiin kaikissa ikäryhmissä. Parasta prosessissa on ollut verkoston vahva sitoutuminen aitoon yhteistyöhön sekä vilpitön halu saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkumaan. Uskomme, että innostuneisuus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän eteen vievät toimenpideehdotukset käytäntöön. Suuri kiitos antoisasta yhteistyöstä jokaiselle verkostossa mukana olleelle jäsenelle. Suuri kiitos myös työtämme tukeneille opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille! 3 Terveisin Jukka Karvinen Kirsi Räty Sari Rautio kehitysjohtaja projektipäällikkö kehityspäällikkö Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry

4 Lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet 4 RISKITEKIJÖITÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISELLE OVAT ESIMERKIKSI: pitkäaikaissairaus ei mallia toisilta lapsilta tai nuorilta TAVOITE: liikkumatonta ja vähän liikkuvaa liikkeelle! Lapsuus on muuttunut. Suurin osa lapsistamme elää lisääntyneen hyvinvoinnin myötä lelujen, teknisten laitteiden ja virikkeiden yltäkylläisyyden keskellä. Lasten vapaa-ajasta kilpailee ja huolehtii useampi taho kuin koskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmenosta on tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Valtaosa suomalaislapsista voi hyvin. Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ongelmia. Lasten ja nuorten terveyserot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystottumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökan nalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipainoa ja lihavuutta, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunnan hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukijana on vielä monella tavalla hyödyntämätön voimavara. Liikunta tarjoaa positiivisia kokemuksia ja elämyksiä, kuulumista sosiaaliseen yhteisöön ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotta vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytyneiden lasten ongelmiin voidaan tarttua, täytyy ensin oppia tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat lapset. Yksiselitteisiä liikkumattomuuteen liittyviä syy seuraus -suhteita ei tutkimuksista ole löydettävissä. Sen sijaan on löydettävissä ryhmiä, joissa on tavallista enemmän liikkumattomia lapsia. Suositukset määrittävät liikunnan tavoitetason Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1 2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Uusien suositusten mukaan yhtämittainen paikallaan olo pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin, samoin ruutuaika. Vähän liikkuvien kohdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan oloa molempia vähän kerrallaan kohti suositeltua tasoa.

5 LIIAN MONEN LIIKE ON PYSÄHTYNYT Tieto lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä on hyvin puutteellista. Tutkimusten yhteenvetona tiedämme kuitenkin, että: Yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista viidesosa ja tytöistä neljännes. Erittäin vähän liikkuvien suhteellinen osuus kasvaa nuoruusiässä. Haluttomuuteen liikkua on useita hyvinkin erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia syitä. Liikkumattomuus heikentää lasten ja nuorten elämän laatua, aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää terveysriskejä. Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt ja urheiluseuroissa harrastaminen on jopa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuoret ovat kuitenkin lihoneet, heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. Urheilevistakin lapsista jää puolet alle terveysliikuntasuosituksen. Liikunnasta syrjäytyminen syrjäytymisen kokonaiskentässä Liikunta ja liikuntatottumukset nivoutuvat joidenkin yksilöiden kohdalla kokonaisvaltaisempaan syrjäytymiskehitykseen. Huono-osaisuus voi olla rajoittamassa täyspainoista liikunnan harrastamista esimerkiksi vanhempien varattomuuden takia. Liikunnasta syrjäytyneistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on kuitenkin suotuisat perusedellytykset liikkumiselle ja ylipäätään hyvälle elämälle. 5

6 6 KUKA ON VÄHÄN LIIKKUVA? Liian vähän liikkuvia ovat kaikki, joiden päivittäinen liikunta jää alle suositusten. Oheinen kuvio havainnollistaa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden raja-arvoja. Kuvion joka ryhmässä on hyvin erilaisia lapsia: himoliikkujista löytyy pyörätuolia käyttäviä ja liikkumattomien ryhmästä laihoja pitkiä poikia. Erityisen riskiryhmän muodostavat kahden alimman lohkon lapset ja nuoret, joilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle suositusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän kohdallaan terveysriskit kasvavat voimakkaasti, liikkumattomuus estää motoristen taitojen kehittymisen, voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja ongelmia sosio-emotionaalisessa kehityksessä. Arviolta prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea. JOKA RYHMÄSSÄ ERILAISIA LAPSIA JA NUORIA liikkujat yli 4t / pv Suositukset täyttyvät urheilijan suositus 3 4t / pv 2 3t / pv Riskejä liikunnasta etääntymiseen < 1t / pv terveysriskejä < 30min. / pv Liikkumaton elämäntapa < 15min. / pv Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Vanhemmilla ei ole rahaa. Poika 6v. Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Jotkut haluais vain harrastaa, tosi monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Lapsi käyttää päivittäin 3 tuntia ruudun äärellä, mutta vain 4 minuuttia kuluu keskusteluihin perheen kanssa. Raisa Cacciatore, Väestöliitto (lähde: Helsingin Sanomat ) Lapsen edun tulee olla keskiössä. Lapsilla tulee olla oikeus liikkua monipuolisesti, oman kykynsä mukaan. Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto

7 LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ JA HEITÄ LÄHELLÄ OLEVAT AIKUISET RATKAISEVASSA ASEMASSA Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa. Lapsi elää, toimii, kokee, tuntee tässä ja nyt ja tässä ja nyt häntä on myös tuettava. Lasta lähellä olevat aikuiset; vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja ohjaajat ovat ratkaisevassa asemassa. Median rooli lasten ja nuorten elämässä on merkittävä ja arvaamaton. Tarvitaan yhteinen maali ja aikuisten aitoa yhdessä tekemistä tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi. LAPSI NUORI MEDIA MUUT KUNNALLISET PALVELUT jne. Päättäjät 7 Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että myös ohjattu lasten liikunta ja urheilu on hauskaa. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada onnistumisen kokemuksia liikunnasta. Virpi Remahl, liikunnanopettaja Liikuntakeskus Pajulahti Mens sana in corpore sano terve mieli terveessä ruumiissa. Lapsen tulee oppia liikkumaan ja saada liikkua. Kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä on turvata lapsen terveellisen ja turvallisen kasvun edellytykset. Eeva Monto, varhaisen tuen koordinaattori, Helsingin kaupunki Aikuisten liikuntamyönteisyydellä mennään lujaa ja pitkälle! Mervi Niemi kerhotoiminnan koordinaattori, Salo

8 8 RISKITEKIJÄT LÖYTYVÄT HYVIN LÄHELTÄ LASTA: passivoivat elämäntavat ja rajoitukset Vanhemmilla on päävastuu lapsen liikkumisesta Eivät kaikki tajua, että pitäis edes vähän liikkua (Poika 6 vuotta) Pienelle lapselle liikkuminen on sisäsyntyinen tarve. Se tukee alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Pienillä lapsilla liikunta on yhtäläinen inhimillinen tarve kuin syöminen ja nukkuminen. Sen pitää olla riittävää, päivittäistä, monipuolista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Erittäin vähän liikkuvia löytyy jo alle kouluikäisistä lapsista. Lapsen liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tärkeimmät päätökset tehdään kehitysympäristössä, jossa lapsia elää ja kasvaa. Vanhempien tekemät valinnat ovat ratkaisevassa roolissa. Tutkimusten mukaan liikkumaton elämäntapa säilyy aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. Lapsen liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia ja vanhempien antamalla mallilla on siihen ratkaiseva rooli. Asiaan on havahduttava ajoissa. Vanhempien on tunnistettava tärkeä roolinsa lapsen liikkumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, jotta viesti välittyy tehokkaasti vanhemmille. Viestin on tultava eri tahoilta samanlaisena. Vanhempien oma oivallus voi ratkaista liikkumattomuuden kierteen. Liian vähäinen liikunta heikentää jo alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi, lapselle voi kehittyä ylipainoa ja terveyshaittoja. Vanhempien tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä sekä liikkumattomuuden aiheuttamista riskeistä tulee lisätä. Esimerkiksi Kanadassa lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on jalkautettu myös vanhempien tietoisuuteen. (Canada s Physical Activity Guide to Healthy Active Living, Family Guide to Physical Activity for Children). ALLE KOULUIKÄISTEN LIIKKUMISEN Jag bruka springa. Jag tycker att springa är jätte kul. Vet du varför jag sluta nassikkapaini? Där va en jätte dum pojke som sa, att jag är flickan. Pojken 5 år Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Sellaiset lapset ei liiku, jotka eivät tykkää juoda maitoa niin niiden luusto ei kehity. Silloin niiden jalat on tälläisiä (koputtaa omaa jalkaa joka on koukussa), ne ei kato liiku kunnolla, ne ei niinkuin kehity kunnolla! Poika 6v.

9 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ HERÄTELLÄÄN VANHEMMAT JO ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ Lapselle leikki ja liike on ominaisin tapa toimia ja oppimisen väline. Lisätään pallo ja liikuntatietoa äitiyspakkaukseen. SUOSITUKSET LASTEN VANHEMMILLE Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) on laadittu ensisijaisesti päivähoidon käyttöön. Suositukset tulee päivittää palvelemaan laajemmin alle kouluikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden tukemista. Tuotetaan perheille opas liikuntasuositusten toteuttamisesta. LAAJA MEDIAKAMPANJA Toteutetaan laaja ja herättelevä mediakampanja pienten lasten vanhemmille yhteistyössä eri toimijoiden ja medioiden kanssa. Viestin tulee havahduttaa pohtimaan oman lapsen fyysisen aktiivisuuden määrää sekä vanhemman roolia lapsen liikkumisen tukijana. PERHE LIIKKUMAAN YHDESSÄ Innostetaan perheitä havainnoimaan perheenjäsenten omaa ja perheen yhteistä liikkumisen määrää esimerkiksi perheliikuntakortin avulla. Korostetaan lapsen omaehtoisen ja aktiivisen leikin sekä perheen arkiliikunnan roolia. 9 Enemmän tekoja vähemmän puhetta. Liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Toiminko minä vanhempana niin kuin puhun? Tuomas Törrönen nuorisotoiminnan suunnittelija Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Ongelmana on perheiden liian vähäinen yhdessäolo, lasten yksinäisyys, aikuisen läsnäolon ja kannustuksen puute. Yksilöllisyyteen ja omatoimisuuteen, itsenäistymiseen tähtäävä yhteiskunta. Arkiliikunta on aliarvostettua. Arvostetaan vain liikuntamuotoja, johon aikuiset ostavat kalliit kausikortit. Sari Miettinen, lääkäri Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Nyt isot liikkumaan yhdessä pienten kanssa, niin hyvä tulee. Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto Liikkuvat vanhemmat näyttävät esimerkkiä lapsilleen: onko kävellen ja pyörällä liikkuminen luonnollinen tapa siirtyä paikasta toiseen, vai onko se huippu-urheilusuoritukseen verrattava asia? Vanhempien taksipalvelu kouluun ja harrastuksiin ei ole aina lapsen etu. Johanna Tokola, suunnittelija Suomen Vanhempainliitto

10 Liikunna 10 Pieni lapsi ei syrjäydy liikunnasta omaehtoisesti. Alle kouluikäisen lapsen elinpiirissä ratkaiseva rooli liikunnallisen arjen valinnoissa on perheellä. Myös päivähoidolla ja neuvolajärjestelmällä on erinomaiset mahdollisuudet tukea lapsen päivittäistä liikettä ja kannustaa vanhempia huomioimaan liikunnan tärkeys osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Jos joku tästä ketjusta pettää, korostuu muiden rooli entistä enemmän. Ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin tapa hoitaa lasten liikkumattomuudesta johtuvia ongelmia on ennaltaehkäisy. Päivähoidon ja neuvolan tulee tarjota lapsiperheille yhdenmukaista tietoa ja neuvontaa liikunnasta. Tämän tulee olla osa niiden perustyötä. Liikunnan edistämisen ketjun tulee ulottua perheiden arkeen yhteistyön kautta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Yhtenä keskeisenä ohjelman osa-alueena on hyvinvoiva lapsiperhe. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Liikunnan edistämistyö tulee alkaa jo äitiysneuvolasta. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat motivoituneita kaikkiin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin toimenpiteisiin. Päivähoidossa varhaiskasvattajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus mahdollistaa yhteisen sitoutumisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Lapsen fyysisen aktiivisuuden tukeminen on yksi kasvatuskumppanuuden sisällöistä. Niinku sillon ku tekee mieli, uimisesta tykkään aika paljon. Tyttö 6v. Jollain voi olla jalkavaivoja, ne ei voi liikkua. Ne voi olla kato esim. pyörätuolissa tai niiden jalat eivät ole kehittyneet. Poika 6v. Varhaiskasvatus tukee lapsen päivittäistä liikkumista parhaiten silloin, kun koko lasta hoitava henkilöstö on sitoutunut lasten liikuntakasvatukseen. Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja, Kaarinan kaupunki

11 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KÄYNNISTETÄÄN VALTAKUNNALLINEN PÄIVÄHOIDON LIIKUNNALLISTA TOIMINTAKULTTUURIA VAHVISTAVA Tarvitaan muutosta päivähoidon toimintakulttuureihin, usein myös aikuisten asenteisiin ja toimintatapoihin liikkumisen edistämiseksi. Varhaiskasvattajien valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista tulee lisätä lasten päivittäisen liikkumisen mahdollisuuksien ja liikunnan kehittämisen osalta. Arkikäytäntöjen muuttaminen on koko työyhteisön haasteena. Johtajan rooli muutosten tukemisessa on ratkaiseva. Liikunnan sisällyttäminen lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille. Erityisesti sosionomien sekä lähihoitajien ammattitutkinnoissa liikunnan osuus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Huomioidaan erityisesti työyhteisötasoiset liikunnan edistämisen keinot, esimerkiksi liikunnan täydennyskoulutukset, jotka keskittyvät liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen sekä vähän liikkuvien lasten havainnointiin ja innostamiseen (esimerkiksi Nuoren Suomen Päivähoidon liikunta - Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön sekä Liikkujaksi innosta vähän liikkuvat lapset onnistumaan -koulutukset). Onnistumisen portaat -kehittämisväline Päivähoito liikkuu Vantaalla -hankkeessa ideoitiin Onnistumisen portaat -kehittämisväline, joka auttoi päivähoidon yksikköjä oman suunnitelman laatimisessa liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli Nuoren Suomen Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli tarjoaa tukea liikkumisen kehittämisprosessin käynnistämiseen päivähoidossa. Toimintamalli perustuu Varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu) ja sen tavoitteena on sananmukaisesti vauhdittaa varhaiskasvatuksen liikuntaa suositusten (Valisu) mukaiselle tasolle. LiikuntaVasu Kehittämismallin tavoitteena on varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien valtakunnallisten liikuntasuositusten jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea. LiikuntaVasu -hankkeessa olivat mukana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusorganisaatio, Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus / Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (Oulun yliopisto) ja Kainuun Liikunta ry. 11 Varhaiskasvatuksessa mahdollisuudet lasten liikkumiseen ja heidän liikuttamiseensa ovat rajattomat. Jokainen aikuinen osaa ja pystyy halutessaan luomaan lapsille liikkumisen mahdollisuuksia. Päivähoidossa lasten liikuttaminen on TAHDON ASIA. Johanna Silvius, lastentarhanopettaja, Turku Hyvä varhaiskasvatusympäristö on liikuntamyönteinen, sellainen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua liikkumaan, oppimaan ja iloitsemaan onnistumisestaan. Liikkuminen rakentuu luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä työyhteisöjen yhteisen kehittämistyön kautta. Yhteisen kehittämisen myötä syntyvät käytännöt ovat sellaisia, joita yhteisö käyttää ja joihin se toiminnassaan sitoutuu. Anu Kullberg, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

12 12 PÄIVÄHOIDON JA NEUVOLAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ Tuotetaan alle kouluikäisen lapsen motorista kasvua ja kehitystä tukeva toimintamalli, joka otetaan käyttöön sekä päivähoidossa että neuvolassa. Malli sisältää yhdenmukaiset neuvontamateriaalit sekä työkalut terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille eri ikävaiheessa olevien lasten motorisen kehityksen tukemiseen sekä perheiden terveysneuvontaan. Alle kouluikäisten liikunnan suositukset -materiaali jalkautetaan vanhempien tietoisuuteen neuvolasta ja päivähoidosta. Tuotetaan lapsen motoristen taitojen havainnointilomake työkaluksi varhaiskasvattajille ja terveydenhoitajille. Vanhempainiltoihin materiaalipaketti liikunnasta Minä liikuttajana -itsearvioinnin työväline varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien kautta vanhempien käyttöön. Jo olemassa olevien liikunnan edistämisen työkalujen jalkauttamista tulee tehostaa. LIIKUNNAN EDISTÄMISEN VALMIUDET ON OPITTAVA JO PERUSKOULUTUKSESSA Terveydenhoitajien peruskoulutuksessa on vakavia puutteita lasten liikunnan osa-alueella. Javanainen-Levosen väitöstutkimuksen (2009) mukaan terveydenhoitajat ovat kiinnostuneita edistämään lasten liikuntaa ja heidän mielestään se on lastenneuvolan perustyötä. He eivät koe kuitenkaan olevansa siinä vahvoilla. Terveydenhuollon henkilöstön osaamista on vahvistettava, jotta lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen alkaa mahdollisimman varhain ja jatkuu katkeamattomana ketjuna aina äitiys- ja lastenneuvolasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi terveydenhoitajien koulutusohjelmaan. Terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille tarvitaan täydennyskoulutusta vähän liikkuvan lapsen varhaisesta tunnistamisesta sekä tukemisesta. Liikunta on määritelty yhdeksi terveyden määrittäjäksi Euroopan tasolla. Miksi liikunta ei sisältönä näy suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa? Tarja Javanainen-Levonen, liikuntatieteiden tohtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Perheille annettavan liikuntaneuvonnan on hyvä perustua perheen oman oivalluksen herättämiseen - sitä kautta sitoutuminen ja motivaatio muutokseen paranee. Minna Aromaa, dosentti, ylilääkäri, Lasten ja nuorten poliklinikka Turun sosiaali- ja terveystoimi

13 Sydänliiton Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelmassa on laadittu terveydenhoitajien käyttöön tietokansio, jota hyödynnetään perheiden ohjauksessa liikunta- ja terveysneuvonnan osalta. Neuvokas perhe -kortti kulkee perheen mukana neuvolakortin tavoin. Painokas -hankkeen työkalupakki Hankkeessa kehitettiin ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen sekä voimavarojen hallintaan puheeksi ottamisen työväline lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Lasten terveystottumus -mittaristo ja Eväitä painonhallintaan -kansio (Hyvis-hanke) Neuvolan terveydenhoitajat saivat käyttöönsä mittariston lasten terveystottumusten muutosten mittaamiseen. Mittaristo perustuu kysymyksiin, jotka terveydenhoitaja käy lapsen vanhemman kanssa läpi 3-, 4-, 5- ja 6-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä. 13 Eväitä painonhallintaan -kansion avulla voidaan antaa terveysneuvontaa perheille liikunnan ja ravitsemuksen tärkeydestä. Terveydenhoitajille on koottu valmis luentomateriaali vanhempainiltoja ja muita vastaavia tilaisuuksia varten. Jokainen lapsi on luotu liikkumaan omalla tavallaan. Eikö meidän aikuisten tehtävänä ole tukea lapsiamme, jotta he voivat voida hyvin nyt lapsina ja tulevaisuuden aikuisina? Katri Arnivaara, pienten lasten liikunnan kehittäjä Lounais Suomen Liikunta ja Urheilu ry Miksi kaikki lapset eivät liiku? Siks ku jotku haluu leikkiä kauan eikä mennä ollenkaan ulos, ne ei niinku ehdi. Tyttö 6v. Ehkä siks, et ne ei oo pikkulapsena liikkunu paljon. Tyttö 5v. Vauvat ei voi liikkua, ne on vain paikallaan ja ihmettelee. Poika 6v.

14 Tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä 14 RISKIRYHMIEN TUNNISTAMINEN heille on vähemmän tarjontaa päivittäin aikaansa viettävät pojat Tällä hetkellä koulu ei ota vastuuta jokaisen oppilaan päivittäisen liikuntatarpeen tyydyttämisestä. Kouluilla ei myöskään ole riittävästi tietoa eikä käytössään riittävän konkreettisia keinoja edistää vähän liikkuvien oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Liikunnasta etääntyneet lapset eivät liiku koulupäivän aikana luonnostaan heidät on houkuteltava liikunnan pariin kohdennetuilla, tehostetuilla toimenpiteillä. Vain puolet alakouluikäisistä liikkuu riittävästi Liian monen lapsen liike on pysähtynyt. Meidän on pysäytettävä tämä liikkumattomuuden noidankehä. Liikunnan vaikutukset koululaisten terveyteen, oppimiseen, vireystilaan, työrauhaan ja keskittymiskykyyn on niin kiistattomasti todistettu, että koulun tulisi tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Koulupäivän liikunnallistaminen Liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistäjänä sekä kasvun ja kehityksen tukena tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Koulun rehtorin tulee huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, että koulu kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Päivittäisen liikunnan edistäminen on saatava osaksi koulun opetus- ja työsuunnitelmaa. Koulun liikuntatoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on oppilailla oltava nykyistä suurempi rooli. asuvat Millä keinoilla vähän liikkuvien koululaisten VÄHINTÄÄN KAKSI TUNTIA PÄIVÄSSÄ Koska suurin osa lapsista haluaa vain maata tai katsoa televisiota koko päivän. He eivät vain jaksa liikkua yhtään päivässä. Tyttö 10v. Täytyy laittaa tv ja tietokone kielto. Poika 10v. Perustaa kouluihin liikuntakerhoja. Poika 10v.

15 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ PERUSOPETUKSEEN ON LUOTAVA LIIKKUVAN KOULUN TOIMINTAMALLI Toimintamalli koostuu fyysisen aktiivisuuden edistämisen keinoista koulupäivän aikana erityisenä kohderyhmänä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset. Mallin työkalut auttavat kouluja tekemään arvion tilanteestaan, kehittämään toimintaansa ja seuraamaan omaa kehittymistään. Mallin käyttö mahdollistaa myös kuntakohtaisten ja valtakunnallisten yhteenvetojen laatimisen ja seurannan. Seurannassa hyödynnetään laajojen terveystarkastusten ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (5 lk ja 8 lk:t) tuloksia. Lisäksi on käynnistettävä valtakunnallinen lasten fyysisen aktiivisuuden seurantatutkimus. Toimintamallin jalkauttaminen kouluille edellyttää rehtoreiden ja opettajien täydennyskoulutusta sekä laaja-alaista viestintäkampanjaa. YLEISET KEINOT KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI Koulupäivän liikunnallistamista on kokeiltu ja kehitelty useiden pilottikoulujen kanssa ja parhaillaan käynnissä oleva Liikkuva koulu -hanke jatkaa tätä työtä. Keinovalikko on löydettävissä esim. Nuoren Suomen www-sivuilta, OPH:n Liikkuva koulu -sivustolta ja kirjallisista materiaaleista (esim. Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille: osa koulu suositusten toteuttajana). Turun Koulu liikkeelle -hanke ja sen jatkeena Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanke Porin Liikuntatakuu -hanke Kuopion Kulttuuri- ja liikuntapolku -hanke Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut 15 Jokainen lapsi, joka ei jostain syystä liiku tarpeeksi, on osaton. Osallistamalla nämä lapset heidät saadaan mukaan rakentavaan yhteisöön; aikuisten siipien suojaan. Ville Turkka, Icehearts Koko perhe liikkeelle ja matala kynnys osallistumiselle esim. ohjattuun toimintaan. Turvalliset, ei vertailua korostavat ryhmät. Katja Patoranta, luokanopettaja, Pori Mitä enemmän liikut sitä paremmin opit ja pärjäät elämässä. Anne Hyvätti, opettaja, Turku

16 Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset 16 TYÖKALUJA RISKIRYHMIEN TUNNISTAMISEEN KOULUTOIMIJOILLE Malli auttaa kouluja tunnistamaan, tavoittamaan ja aktivoimaan erityisesti liian vähän liikkuvat lapset ja kohdentamaan näille toimenpiteitä. Tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja määrittelyssä tarvitaan toimivaa yhteistyötä luokanopettajan, liikunnanopettajan, erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan ja lääkärin välillä. Luokanopettajille täydennyskoulutusta, jotta he osaavat päivittäisessä toiminnassa tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja aktivoida heidät liikkumaan. Yksinkertaisia, leikinomaisia kenttätestejä opettajille lasten motoristen perustaitojen havainnoinnin tueksi. LIIKUNNAN TUKIOPETUSTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Tukiopetus tulee järjestää hienovaraisesti oppilaita leimaamatta. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jopa ennakoivasti ja sen on oltava riittävän pitkäaikaista. Liikunnan tukiopetusta pienryhmässä (esim. matalan kynnyksen liikuntakerho, vähän liikkuvien tyttöjen kerho). Yksittäisellä oppilaalle tai parille henkilökohtaista tukiopetusta (personal trainer). Erityiskoulua käyvät lapset voivat syrjäytyä yleisistä harrastuskerhoista pitkien koulumatkojen ja kaverien puuttumisen takia. Omaan lähikouluun pääsy tarjoaa vammaiselle lapselle enemmän mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen lähiympäristössään. Inklusiivinen koulu on paitsi reilua, myös liikuntateko. Aija Saari, toimialapäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Silloin, kun minulla oli vielä näkö kunnossa, kavereita oli tosi paljon. Maastossa en näe enää kumpuja ja kuoppia. Talvella silmissä kieppuu vain valopalloja, enkä uskalla mennä yksin ulos. Jos olisi joskus avustaja, urheilisin niin älyttömästi, että tulisin vaikka maailmanmestariksi. Jossain tai monissakin lajeissa - Suomen lippuja vain heiluisi fiuuu-fiuuu. Lapsi 13v.

17 KOULUTERVEYDENHUOLLON VASTUUTA LIIKUNTANEUVONNAN TOTEUTTAMISESSA ON LISÄTTÄVÄ Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää osaamista liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Laajoihin terveystarkastuksiin on sisällytettävä koululaisten liikunnan seuranta. Koululääkäreiden vastaanotoilla tulee liikunnan seuraamisen olla mukana tarkastuksissa, varsinkin riskiryhmien osalta. Kouluterveydenhoitajille liikunnan täydennyskoulutusohjelma, liikuntaneuvonnan materiaalipaketti sekä opasmateriaali vanhemmille. Lääkäreiden liikuntaneuvonnan työkaluksi lasten liikkumisresepti. MUITA KEINOJA Oppilaat mukaan oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteuttamiseen (vertaisohjaajat, suunnittelun työkalut, oppilaiden oma tapahtumat). Matalan kynnyksen kerhoryhmät kaikille avoimen toiminnan periaatteella. Kohdennetut kerhot riskiryhmiin kuuluville (esim. motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen keskittyvät motokerhot). Opettajille pitkäkestoinen täydennyskoulutusohjelma (esim. painopiste seuraavat 3 5v) erityistä tukea tarvitsevien ja soveltavan liikunnan osalta. Oppilashuollon roolin vahvistaminen liikkumattomuuteen tarttumisessa Tieto liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ei tavoita terveydenhuollon ammattilaisia. Jotta nämä terveysviestinnän kannalta avainasemassa olevat henkilöt edistäisivät aidosti väestön fyysistä aktiivisuutta, tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän liikuntatieteen ja liikuntalääketieteen koulutusta erityisesti lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Tavoitteiden ja tulosten sijaan, kyky liikuttaa lapsia lähtee läsnäolosta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, vaan erilaisia tapoja liikkua tai liikuttaa. Kun liikuntaan käsitteenä ei kohdistu liikaa odotuksia, rohkenee yhä useampia liikkumaan ja liikuttamaan. Kati Karinharju, toimintakyvyn tukemisen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

18 18 Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta Oon jättänyt taloyhtiön puheenjohtajalle valituksen, että vois olla joitain keinuja ja muita laitteita. Mattoteline siellä on ja pyykkiteline - ja asfalttia autoille. Poika 8 v., Töölö. Suomi on vielä maa, jossa on runsaasti liikuntaan virittäviä ympäristöjä ja tilaa liikkua. Liikunnan olosuhteet ovat kuitenkin nousseet esteeksi lasten ja nuorten fyysiselle aktiivisuudelle, koska yhdyskuntasuunnittelua ohjaa aikuisten maailma ja autoliikenne, urheilupaikat on tehty aikuisten mitoituksilla ja organisoitu urheilu vie niiden käyttöajat, liikuntapaikat sijaitsevat liian kaukana lapsen asuinympäristöstä ja niille kulkeminen on turvatonta, me aikuiset olemme muodostuneet lasten liikkeen esteeksi luomalla turhia sääntöjä, kieltoja ja vääränlaista turvallisuuteen vetoamista. Liikkumisen paikat on luotava lähelle lasta ja niiden on oltava turvallisia ja houkuttelevia. Lapsen liike syntyy kasvun ja kehityksen tarpeista sekä lapsen sisäisestä oppimisen halusta. Liikkumalla lapsi oppii hallitsemaan oma kehoaan. Esimerkiksi juokseminen, tasapainoilu ja kiipeily ovat kaikki lapsen tutkimusmatkailua oman kehon mahdollisuuksiin. Lapsiystävällisen elinympäristön tunnistaa siitä, että se tarjoaa käyttäjilleen monipuolisesti toimintamahdollisuuksia. Toiminnoiltaan rikkaassa ympäristössä vietetään paljon aikaa ja näin syntyy myös runsaasti sosiaalista vuorovaikutusta. Liikuntamyönteisellä lähiympäristöllä on suuri merkitys lapsille, joilla sisäinen motivaatio fyysiseen aktiivisuuteen on sammutettu tai joilla on muita esteitä liikunnassa. Hyvän lasten ja nuorten liikuntapaikan ominaisuuksia Sijaitsee lähellä kotia tai arkireittien varrella Lapsen kokoinen ja näköinen Houkuttelee monipuoliseen liikkumiseen Saavutettavissa jalkaisin tai pyörällä turvallisesti Tuottaa iloa ja jännitystä turvallisesti HEINOLAN ASUNTOMESSUALUE Avainsanoina kaikkien ikäryhmien tavoitteissa olivat esteettömyys, turvallisuus ja kohtaamisen paikat. Lasten osalta asemakaavalle asetetut tavoitteet (esim. pihoilla on tilaa leikeille ja peleille, tonteilta on välitön yhteys luontoon, alueella on lähiliikuntapaikka, alueella on oma ja yhtenäinen kevyen liikenteen väylien, polkujen ja latujen verkosto, alueella on monikäyttöinen sisätila ja uimaranta) täyttyivät hyvin. Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Äidit eivät tiedä missä liikutaan ja jos ei kiinnosta. Tyttö 5v. Mä käyn joskus viikonloppusin pihalla ja kiipeilen kirsikkapuussa. Tykkään laukata. Tyttö 6v.

19 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KOULUJEN PIHAT ON KUNNOSTETTAVA SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA. Koulujen pihat ovat keskeisin lasten liikuntapaikka. Lasten liikkeestä yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoille. Liikkeen lisääminen edistää myös työrauhaa ja viihtymistä koulussa ja lisää koululaisten oppimisvirettä. Ilman valtion ja kuntien merkittävää lisäinvestointia on koulupihojen kunnostamisen vauhti liian hidas. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelma. LAPSET MUKAAN LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Oman osallisuuden kautta liikuntapaikoista tulee osa lapsen ja nuoren päivittäisiä arkiympäristöjä, joita vaalitaan ja ylläpidetään yhteisvastuullisesti. PehmoGIS-metodin avulla lapsen kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa voidaan kerätä paikkatietopohjaisesti. Osallistuvan suunnittelun metodikortit, Teknisen Korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. LASTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS TULEE VARMISTAA Erityistuen tarpeessa olevien osalta on liikuntaolosuhteiden esteettömyys ensiarvoisen tärkeä. Esteettömyys ei vielä toteudu toivotussa laajuudessa, joten tarvitaan informaatio-ohjausta ja osaamisen lisäämistä, jotta liikuntaolosuhteita suunnittelevat sisäistävät kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyydestä ja toteuttavat sitä käytännössä. UUTTA TEKNOLOGIAA UUSILLE LIIKKUJILLE Vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on hyödynnettävä uutta teknologiaa myös liikuntaolosuhteiden kohdalla. Uusilla digiliikunnan välineillä voidaan kouluissa ottaa mikä tahansa vapaa tila uudeksi sisäliikuntatilaksi, pelihuoneeksi. Ulkoliikuntapaikoillekin on jo olemassa uusia teknisiä sovelluksia. Innovaatioiden käyttöönottoa on nopeutettava. MUITA LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN KEINOJA: Lasten arkireiteille turvallisia kevyen liikenteen väyliä Tuotetaan liikuttavan pihan suositukset kodeille, päiväkodeille ja kouluille. Kuntien on arvioitava kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa lapsivaikutukset ja vaikutukset lasten liikuntaan. Kaikki liikuntaan soveltuvat tilat on vallattava lasten ja nuorten liikunnan käyttöön. Belgiassa Hasseltin kaupungissa katu muuttuu sunnuntaisin asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. 19 Ympäristön tulee tukea lapsen mahdollisuuksia ilmaiseen arkiliikkumiseen. Lapsi ei liiku vain leikkikentillä tai liikuntapaikoissa vaan ympäristön kaikki elementit voivat inspiroida aktiivisuuteen. Suomalainen lasten itsenäisen liikkumisvapauden kulttuuri on hyvin arvokas asia suorastaan harvinaisuus! Marketta Kyttä, ympäristöpsykologi, erikoistutkija, TKK/YTK Päivittäisistä lähiympäristöistä löytyvät innostavat liikuntapaikat ovat lasten omaehtoisen liikkumisen perusedellytys. Jan Norra, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

20 Aito osallisuus liikuttaa nuorta 20 RISKEJÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISEEN: fyysinen pätevyys sosioekonominen asema harrastaa Ehkä tuo osallisuus on juurikin avainsana. Sen sijaan, että valmentaja tai opettaja kertoo mitä pitää tehdä, pitäisi luoda sellaiset puitteet, jotka tukevat nuorten omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Omasta mielestäni koululiikunnan parhautta olivat ne tunnit, jolloin sai valita meneekö uimaan, luistelemaan, hiihtämään, karatetunnille vai kiipeilemään. Mieluummin käytän miljoonan lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen kuin uusien hallien rakentamiseen. Lisäksi liikuntaviestinnässä pitäisi välttää pakottamista. Jos joku koko ajan kuiskuttelee korvaan, että liikkukaa, liikkukaa, niin moni menee mieluummin vaikka kiusallaankin snägärille. Nuori mies, Hämeenlinna iksi joku muu päättää nuoren puolesta, miten ja missä liikutaan? Aikuisjohtoinen toimintamalli on edelleen voimassa kouluissa ja harrastuksissa. Huolimatta lainsäädännöstä ja hyvistä hankkeista, olemme osallisuuden toteutumisessa vielä alkutaipeella. Turvallisuustekijät nostetaan usein esteeksi nuorten mielipiteiden kuulemiselle: nuorille ei uskalleta antaa vastuuta omatoimisuuteen. Nuorten liikunnan lisäämiseksi on nuorten ääni saatava nykyistä paremmin kuuluviin heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallisuuden kokemus aktivoi ja rohkaisee nuoria vastuuseen ja lisää omaehtoista liikkumista. Osallisuuden tulee olla pysyvä toimintatapa, joka näkyy kaikissa toiminnoissa. Aito osallisuus tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kansalaistaitoja oman toimintansa kautta. Toimivat mallit on jalkautettava jokaiseen kuntaan, yläkouluun ja toisen asteen oppilaitokseen sekä seuroihin ja yhdistystoimintaan. Omaehtoinen liikunta ja kavereiden kanssa liikkuminen kiinnostavat nuoria. Yhdessä oleminen voi olla tärkeämpää kuin itse liikkuminen. Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja vertaistoiminta voivat houkutella liikunnasta etääntyneitä nuoria liikkumaan kaverit vetävät heidät mukaan. Myönteisyyttä lasten ja nuorten liikuntakeskusteluun! Iloinen aihe muuttuu liian usein kielteiseksi ja vastenmieliseksi, kun liikunnasta puhuttaessa keskitytään liikkumattomuuden aiheuttamiin terveysuhkiin. Lapsille ja nuorille tulisi viestiä mieluummin sitä, että liikunta on hauskaa ja siitä tulee hyvä olo. Meidän aikuisten pitää toki nämäkin riskit tiedostaa, mutta lapselle ei saisi liikunnasta tulla ensimmäisenä mieleen lihomisen pelkoa tai muuta kielteistä. Juha Mallat, liikuntakasvattaja, Non Fighting Generation Liikkuminen on kivaa myös vähän liikkuvan mielestä, kunhan siihen tarjotaan lapsen ja nuoren näköiset innostavat mahdollisuudet. Elina Nevalainen kehityspäällikkö, Nuori Suomi

21 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ OSALLISUUDEN ESTEET TULEE TUNNISTAA JA PURKAA Usein esteet liittyvät vastuukysymyksiin, työnjakoihin sekä vaikuttamisen oikea-aikaisuuteen. Näiden esteiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tarvitaan valtakunnallista viestintää. Avoimet, selkeät työnjaot ja roolit sekä innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Meillä on jo monia hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuudesta kunnan (Lasten parlamentti, nuorisovaltuustot, Lapsen ääni Etelä-Suomessa, Lasten ja nuorten Vantaa) ja hankkeiden (Hyrrä -hanke) tasolla. Annetaan oppilaskunnille lisää vastuuta ja valtaa koulun tai oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa (koulun yhteiset tapahtumat, yhteisöllisyyttä lisäävät luokkasarjat). Luodaan yläkoulun oppilaiden tueksi täysi-ikäisistä nuorista koostuva mentoreiden ja tutoreiden verkosto, jonka tehtävä on tukea oppilaita liikunnan toteuttamisessa yläkouluissa. Koulutetaan nuoria liikuntatapahtumien järjestämiseen (esimerkkinä Your Move). Luodaan ohjaavien opettajien verkosto (koulutusta, vertaistukea, ideoiden jakamista). NUORTEN OMAT VIESTINTÄKANAVAT KÄYTTÖÖN LIIKUNTAAN AKTIVOINNISSA ESIMERKKEJÄ Nuorten Power Action (Turku), Action (Oulu) ja Fun Action toiminta (Helsinki) ovat nuorille suunnattuja liikuntavuoroja eri liikuntapaikoilla, joihin pääsee erillisellä Action-kortilla LISÄÄ LIIKUNTAA NUORTEN OMIN VOIMIN JA TOIMIN Nuorilla on halua ja kykyä ottaa vastuu omasta liikunnastaan. Nuorten osallisuutta liikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina tulee vahvistaa yläkouluissa ja toisella asteella. Osallisuuden perustana on nuorten aito vaikuttaminen suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa Koulutetaan nuoria vertaisohjaajiksi esimerkiksi välituntiliikunnan ohjaamiseen ja apuohjaajana toimimiseen. Nuorten fyysisessä aktivoinnissa tulee huomioida työmenetelmien ja viestinnän moninaisuus ja uudet muodot. Esimerkiksi sosiaalista mediaa ja nuorten foorumeita voi hyödyntää liikunnallisten palveluiden viestinnässä ja suunnittelussa sekä tukimuodoista tiedottamisessa. Your Move sivustot Facebookissa ja IRC-Galleriassa Nuoren Suomen Movereiden toiminta on tarkoitettu tukemaan yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita sekä urheiluseurojen nuoria liikuntatapahtumien järjestämisessä. Moveri on vuotias, liikunnasta kiinnostunut ja itse aktiivisesti liikkuva nuori. Pohjois-Suomen Hyrrä -hanke on erinomainen malli osallistamisesta läpi kaiken toiminnan. Lopetetaan puheet pullajalkasukupolvesta ja katsotaan peiliin: Lasten ja nuorten liikuntaan aktivointi on meidän kaikkien asia. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Nuoria on aidosti kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkumistaan. Nuorten nimellinen osallisuus on muutettava aidoksi nuorten ja aikuisten yhteiseksi päämäärähakuiseksi toiminnaksi. Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö, Kuusamon kaupunki ja Hyrrä-hanke

22 Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa 22 Aletaan paiskia hommia ja kiskomaan hyvällä asenteella liian vähän liikkuvia mukaan ohjattuun toimintaan. Palautetaan liikkumiseen iloa, myönteisyyttä, reippailun henkeä ja niitä tunteita kehossa, joita hikiliikunta saa aikaan. Sysätään kilpailu siellä syrjään. Ville Turkka, Kasvattaja, Icehearts Urheilun harrastaminen urheiluseurassa on suosituin harrastus: 56% vuotiaista ja 34% vuotiaista harrastaa seurassa. Suomessa arvioidaan olevan yli lasta ja nuorta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta seurojen tarjonta ja lasten ja nuorten tarpeet eivät aina kohtaa. Urheiluseurassa urheilevista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 2/ vuotiaista ja ¾ vuotiaista. Urheiluseurat ovat merkittävä osa suomalaista kansalaistoimintaa, jonka merkitys ei rajoitu yksin ihmisten liikuttamiseen vaan ne tarjoavat myös merkittäviä yhteisöllisyyden rakentamisen paikkoja. Suuri osa urheiluseurojen toimintaa tapahtuu kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten parissa. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että harrasteliikunta ja kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Mitä tapahtuu nuorelle, joka ei pysty sitoutumaan yhä tiheneviin ja vaativampiin harjoitusohjelmiin tai jonka lahjakkuus ja yrittäminen eivät riitä? Nuoruus on terveyserojen kärjistymisen aikaa. Harrastustoiminnassa tämä ilmenee drop-out -ilmiönä. Seuratoiminta ei pidä kiinni kaikista nuorista, vaan päästää osan putoamaan. Nuorten pudottamista tai putoamista pois seuratoiminnasta tulee välttää ainakin 15 ikävuoteen asti. Kyllä mä joskus liikun joku päivä, jos mä innostun. Tyttö 14 v. Mä harrastin uintia, mut se oli 5 krt vkossa, ei jääny aikaa tehdä enää mitään muuta. Tyttö 15 v. Ei sitä huomaa lapsena ettei liiku, vasta sitten aikuisena tajuu. Liian monet harrastukset muuttuu ammattimaiseksi, jos haluis tehdä jotain. Poika 15 v. Jotkut haluais vain harrastaa, monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Kaikki on paljon koneella ja kattoo tv:tä eikä löydy sellaista lajia jota haluais harrastaa. Tyttö 15 v. No nyt kun on kaiken maailman videopelejä niin kaikki pelaavat aikansa kuluksi niitä. Poika 14v. Lapsilla on paljon muuta tekemistä esim. chillaus ja tv ja tietokone, liikuntaharrastukset eivät kiinnosta enää 14 ikävuoden jälkeen niin paljon, koska ne vievät paljon aikaa vapaa-ajasta. Poika 15v.

23 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ VAIKUTTAMISPAIKKOJA SEUROISSA Nuorille seuraharrastajille on luotava mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. Aikuisten roolina on tukea, kannustaa, ohjata ja neuvoa nuoria toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sinettiseurajärjestelmä voi toimia nuorten osallisuuden kärkijoukkona, koska järjestelmän uudistuvissa kriteereissä tämä asia on huomioitu. Otetaan seuran hallintotehtäviin nuoria mukaan. Annetaan taloudellista tukea, osallisuusavustusta, ryhmälle tai toiminnalle, joka lähtee nuorten omasta suunnittelusta. Lisätään nuorilta nuorille toimintaa: vertaisohjaajatoiminta, -koulutus. Jaetaan toteutusvastuuta nuorille etenkin harrasteliikunnassa. Sportti työllistää -hankkeen kautta on lajiliittoihin, Nuoreen Suomeen ja urheiluseuroihin palkattu satoja nuoria. LISÄÄ MATALAN KYNNYKSEN VAIHTOEHTOJA LIIKUNNAN ALOITTAMISEEN Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikunnan edistäjänä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Yhä useamman seuran tulee avata ovia erilaisille nuorille. Seurojen yhteiskuntavastuun herättämiseksi tarvitaan taloudellista ja koulutuksellista tukea. Seuroihin harrastetutorit, harrastemanagerit tai moverit aktivoimaan harrasteliikuntaa nuorten lähdöistä Eri liikuntalajien kokeilumahdollisuudet, vapaaharjoitteluvuorot lajien alkeisryhmiä tai alkeiskursseja myös nuorille LISÄÄ RYHMIÄ TUKEA TARVITSEVILLE LAPSILLE JA NUORILLE Meillä on paljon urheiluseuroja, jotka jo nyt järjestävät toimintaa erityistä tukea tarvitseville. Tätä toimintaa pitää laajentaa luomalla urheiluseuroille taloudellinen, tähän tarkoitukseen korvamerkitty tukijärjestelmä. HJK-Juniorit on sinettiseura ja toimii Kaikki pelaa -periaatteen mukaisesti. Seurassa pidetään osallistumiskynnys matalana järjestämällä tukea vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten jalkapalloharrastukseen. VAU ry:n lasten ja nuorten Sporttikerhot ja Sporttiklubit (13 19-vuotiaille) ovat paikallista liikuntakerhotoimintaa vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Icehearts on pojille suunnattu varhaisen puuttumisen innovatiivinen toimintamalli. Se on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa joukkueurheilun avulla tarjotaan pojille, joista on erityinen huoli, pitkäkestoista ja ammatillista tukea. Yksi joukkue toimii 12 vuotta. Icehearts kasvattajat toimivat myös koulussa ja vapaa-ajalla. 23 Poika osasi valehdella, kiemurrella, varastaa, huutaa, potkia ja lyödä. Meille hän tuli ja meille hän jäi. Vuosien yhteistoiminnan jälkeen tuo poika osaa tunnistaa omia virheitään, toimia ryhmässä, suunnitella omaa toimintaansa ja auttaa toisiakin. Vuosien työ on tuottanut mukavan ryhmää sietävän nuorukaisen. Ville Turkka, Icehearts Oppilashuollossa liikuntakerhot tulisi nähdä yhdeksi varteenotettavaksi varhaisen tuen keinoksi. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään molemmat tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Tytti Soini, lasten ja nuorten liikunnan koordinaattori Helsingin liikuntavirasto

24 24 Hankkeen työseminaareissa nousi esiin myös yleisempiä toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät liity ainoastaan liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Toimenpide-ehdotuksia syntyi esimerkiksi hallinnon rakenteisiin sekä valtion että kuntien tasolla, hankkeiden rahoitukseen ja yleiseen normi- ja informaatio-ohjaukseen sekä viestintään. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tarvitaan hallinnon, rahoituksen ja viestinnän yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä sekä kansallisella että kunnallisella taholla. Valtion rahoitus- ja avustusjärjestelmät tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa etenkin hanketoiminnan osalta (selvät kriteerit, vakiinnuttaminen mukana). Valtakunnallinen vastuunanto liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten liikunnan edistämiseksi tietylle taholle myös järjestösektorille toivotaan koordinointia. Taloudellinen tuki liikunnan harrastamiseen heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Normiohjaus Suomessa on hyvä lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva lainsäädäntö ja normiohjaus. Ongelmana on, etteivät ne toteudu kuntatasolla. Toteutumista tulee tehostaa. Liikunta on kirjattava uudistettaviin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi samoin kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin. Lapsivaikutusten arviointia kunnan päätöksissä tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja arvioida kaikissa kuntapäätöksissä niiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntatoimintaan. Viestintä Liikunnan kansallisten suositusten ja ohjelmien ydinviestit pitää koota yhteen ja panostaa niiden jalkauttamiseen kentälle. Suurelle yleisölle tarvitaan laaja ja pitkäaikainen viestintäkampanja, joka toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja joka ottaa terävästi kantaa lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen ja antaa ratkaisumalleja. Viestinnän suhteen tarvitaan ryhtiä ja selkeyttä. Ongelmat esille! Muut Urheiluseurojen roolia kuntien kumppanina lasten ja nuorten monipuolisten liikuntapalvelujen tuottajana on vahvistettava. Koulut ja päiväkodit tulee kehittää ja avata oman asuinalueensa toimintakeskuksiksi. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on yhteistä liikuntatoimintaa kantaväestön kanssa tehostettava varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida lähiliikuntareitit ja -raitit. Vanhempana kannustan lasta liikkumaan harrastuksiin kävellen ja pyöräillen, jos reitti on turvallinen. Kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaikki potentiaaliset käyttäjät meistä tulee liikkuva ja hyvinvoiva kansa. Tarvitaan tekoja yhteisen ympäristön eteen. Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Halpa urheilukerho koulun tiloihin, että kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan, vanhemmat ja lapset yhdessä liikkumaan. Maria Kiviniemi-Kajonen, lääkäri Tulevaisuudessa kaikkeen suunnitteluun liikunnan mahdollistava näkökulma. Tarja Lähdemäki liikuntasihteeri, Loimaa

25 (Lähde: Liikunnasta syrjäytyneet hankkeen tutkimuskatsaus. LIKES 2010) Lasten ja nuorten vähäiseen liikuntaan pohjautuvia ehdotuksia lasten ja nuorten liikunnan edistäjille: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Lisää ideoita liikuntaan syksyllä ja talvella, jotta liikunta ei vähenisi kesän jälkeen. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Vanhemmat, sisarukset, kaverit ja muut merkitykselliset ihmiset tukemaan lasten ja nuorten liikuttamista. Lähiympäristöä on kehitettävä liikuntaa tukevaksi. Lasten ja nuorten liikunnasta sekä fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää objektiivisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten liikuntaan tarvitaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden seurantajärjestelmä. Lasten ja nuorten liikunnan edistämistoimista, erilaisista ja eri ympäristöissä toteutetuista interventioista, ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Interventiot kohdistuvat yleensä koko ikäluokalle. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten ja millaiset interventiot vaikuttavat erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaan. Interventioiden vaikutusten arvioinnin tulisi pohjautua nykyistä enemmän objektiivisiin mittausmenetelmiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeet olisi hyvä suunnitella toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät eri ympäristöissä (esimerkiksi koti, päivähoito, koulu, urheiluseurat) tukevat lapsen ja nuorten liikuntaa ja tervettä kasvua Kehittämishankkeiden ja tutkimuksen erottelu on aikansa elänyt käytäntö ja rahoittajien tulisi ymmärtää niiden synergia. Tutkimuksen systemaattisilla menetelmillä voidaan osoittaa kehittämishankkeidenkin vaikuttavuus, ja vaikuttavuuden arvioinnin luulisi kiinnostavan myös rahoittajia. Liikuntatutkimuksen rahoitus sille tasolle, mille se väestön terveysriskien näkökulmasta ansaitsee tulla. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL )

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET

HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku? Mikä liikkeen pysäyttää? Kuka kantaa vastuun näiden lasten ja nuorten liikkeelle saamisesta? Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa

Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI

VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 24.4.2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YLIJOHTAJA Johtoryhmä Viestintä Strategia- ja rahoitusyksikkö

Lisätiedot

VANHEMPIEN KANSSA -> lapsen vasu, perheet kaverit isovanhemmat -> yhteiset illat + päivät + aamut -> kasvatuskumppanuus

VANHEMPIEN KANSSA -> lapsen vasu, perheet kaverit isovanhemmat -> yhteiset illat + päivät + aamut -> kasvatuskumppanuus Liikunta ja hyvinvointiohjelman sisällöt ja tavoitteet lapsen näkökulmasta VANHEMPIEN KANSSA -> lapsen vasu, perheet kaverit isovanhemmat -> yhteiset illat + päivät + aamut -> kasvatuskumppanuus Liikunta

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Turku liikkuu iloiten

Turku liikkuu iloiten Turku liikkuu iloiten 5.5.2015 Ilo kasvaa liikkuen seminaari Turussa Palvelupäällikkö Ulla Soukainen Turku, varhaiskasvatus ulla.soukainen@turku.fi Turun sanomien kolumni 28.4.2015 Kehitystrendit eivät

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot