HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET. Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena.
|
|
- Tuula Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena. 1 Seurassa tämmösiä ei kauan kattella, kun en oo nopee enkä ketterä. Synkkä homma jäädä aina viimeseks ja ilman paria. Mä oikeestaan vihaan liikkaa tai siis - niitä tunteja. Poika, 9 vuotta
2 2 Mukana toteutuksessa Kirjoittajat Taitto Valokuvat Paino ISBN
3 Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua! Yhteinen huoli lasten tulevaisuudesta oli suurin syy liikunnasta syrjäytyneiden kehittämistyön käynnistämiseen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia selvitys nykytilanteesta ja suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Halusimme selvittää, miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku, keitä nämä lapset ja nuoret ovat ja miten saamme aktivoitua heidät liikkumaan. Lähtökohdat työlle saimme hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta (STM) ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta (OKM) sekä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (OKM). Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta on ollut myös kehittämishankkeen taustatahona (STM,OKM). Ongelmaa on pohdittu yhdessä laajan verkoston kanssa (luettelo sivulla 28) ja tämä toimenpide-ohjelma on yhteistyön lopputulos. Aihetta työstettiin useissa työseminaareissa vuosina Verkoston jäsenet sekä lapset ja nuoret kirjoittivat meille ydinviestejään ja asiantuntijat artikkeleita itselleen läheisistä teemoista. Toimenpide-ehdotuksia syntyi useita jokaisesta aihekokonaisuudesta. Työstön loppuvaiheessa ehdotukset kirjattiin ikäryhmittäin ja niistä valittiin tähän raporttiin vain keskeisimmät toimenpiteet. Toimenpiteet ovat monelta osin myös läpileikkaavia teemoja, jotka voisi nostaa esiin kaikissa ikäryhmissä. Parasta prosessissa on ollut verkoston vahva sitoutuminen aitoon yhteistyöhön sekä vilpitön halu saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkumaan. Uskomme, että innostuneisuus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän eteen vievät toimenpideehdotukset käytäntöön. Suuri kiitos antoisasta yhteistyöstä jokaiselle verkostossa mukana olleelle jäsenelle. Suuri kiitos myös työtämme tukeneille opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille! 3 Terveisin Jukka Karvinen Kirsi Räty Sari Rautio kehitysjohtaja projektipäällikkö kehityspäällikkö Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry
4 Lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet 4 RISKITEKIJÖITÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISELLE OVAT ESIMERKIKSI: pitkäaikaissairaus ei mallia toisilta lapsilta tai nuorilta TAVOITE: liikkumatonta ja vähän liikkuvaa liikkeelle! Lapsuus on muuttunut. Suurin osa lapsistamme elää lisääntyneen hyvinvoinnin myötä lelujen, teknisten laitteiden ja virikkeiden yltäkylläisyyden keskellä. Lasten vapaa-ajasta kilpailee ja huolehtii useampi taho kuin koskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmenosta on tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Valtaosa suomalaislapsista voi hyvin. Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ongelmia. Lasten ja nuorten terveyserot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystottumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökan nalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipainoa ja lihavuutta, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunnan hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukijana on vielä monella tavalla hyödyntämätön voimavara. Liikunta tarjoaa positiivisia kokemuksia ja elämyksiä, kuulumista sosiaaliseen yhteisöön ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotta vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytyneiden lasten ongelmiin voidaan tarttua, täytyy ensin oppia tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat lapset. Yksiselitteisiä liikkumattomuuteen liittyviä syy seuraus -suhteita ei tutkimuksista ole löydettävissä. Sen sijaan on löydettävissä ryhmiä, joissa on tavallista enemmän liikkumattomia lapsia. Suositukset määrittävät liikunnan tavoitetason Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1 2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Uusien suositusten mukaan yhtämittainen paikallaan olo pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin, samoin ruutuaika. Vähän liikkuvien kohdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan oloa molempia vähän kerrallaan kohti suositeltua tasoa.
5 LIIAN MONEN LIIKE ON PYSÄHTYNYT Tieto lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä on hyvin puutteellista. Tutkimusten yhteenvetona tiedämme kuitenkin, että: Yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista viidesosa ja tytöistä neljännes. Erittäin vähän liikkuvien suhteellinen osuus kasvaa nuoruusiässä. Haluttomuuteen liikkua on useita hyvinkin erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia syitä. Liikkumattomuus heikentää lasten ja nuorten elämän laatua, aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää terveysriskejä. Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt ja urheiluseuroissa harrastaminen on jopa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuoret ovat kuitenkin lihoneet, heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. Urheilevistakin lapsista jää puolet alle terveysliikuntasuosituksen. Liikunnasta syrjäytyminen syrjäytymisen kokonaiskentässä Liikunta ja liikuntatottumukset nivoutuvat joidenkin yksilöiden kohdalla kokonaisvaltaisempaan syrjäytymiskehitykseen. Huono-osaisuus voi olla rajoittamassa täyspainoista liikunnan harrastamista esimerkiksi vanhempien varattomuuden takia. Liikunnasta syrjäytyneistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on kuitenkin suotuisat perusedellytykset liikkumiselle ja ylipäätään hyvälle elämälle. 5
6 6 KUKA ON VÄHÄN LIIKKUVA? Liian vähän liikkuvia ovat kaikki, joiden päivittäinen liikunta jää alle suositusten. Oheinen kuvio havainnollistaa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden raja-arvoja. Kuvion joka ryhmässä on hyvin erilaisia lapsia: himoliikkujista löytyy pyörätuolia käyttäviä ja liikkumattomien ryhmästä laihoja pitkiä poikia. Erityisen riskiryhmän muodostavat kahden alimman lohkon lapset ja nuoret, joilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle suositusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän kohdallaan terveysriskit kasvavat voimakkaasti, liikkumattomuus estää motoristen taitojen kehittymisen, voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja ongelmia sosio-emotionaalisessa kehityksessä. Arviolta prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea. JOKA RYHMÄSSÄ ERILAISIA LAPSIA JA NUORIA liikkujat yli 4t / pv Suositukset täyttyvät urheilijan suositus 3 4t / pv 2 3t / pv Riskejä liikunnasta etääntymiseen < 1t / pv terveysriskejä < 30min. / pv Liikkumaton elämäntapa < 15min. / pv Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Vanhemmilla ei ole rahaa. Poika 6v. Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Jotkut haluais vain harrastaa, tosi monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Lapsi käyttää päivittäin 3 tuntia ruudun äärellä, mutta vain 4 minuuttia kuluu keskusteluihin perheen kanssa. Raisa Cacciatore, Väestöliitto (lähde: Helsingin Sanomat ) Lapsen edun tulee olla keskiössä. Lapsilla tulee olla oikeus liikkua monipuolisesti, oman kykynsä mukaan. Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto
7 LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ JA HEITÄ LÄHELLÄ OLEVAT AIKUISET RATKAISEVASSA ASEMASSA Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa. Lapsi elää, toimii, kokee, tuntee tässä ja nyt ja tässä ja nyt häntä on myös tuettava. Lasta lähellä olevat aikuiset; vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja ohjaajat ovat ratkaisevassa asemassa. Median rooli lasten ja nuorten elämässä on merkittävä ja arvaamaton. Tarvitaan yhteinen maali ja aikuisten aitoa yhdessä tekemistä tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi. LAPSI NUORI MEDIA MUUT KUNNALLISET PALVELUT jne. Päättäjät 7 Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että myös ohjattu lasten liikunta ja urheilu on hauskaa. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada onnistumisen kokemuksia liikunnasta. Virpi Remahl, liikunnanopettaja Liikuntakeskus Pajulahti Mens sana in corpore sano terve mieli terveessä ruumiissa. Lapsen tulee oppia liikkumaan ja saada liikkua. Kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä on turvata lapsen terveellisen ja turvallisen kasvun edellytykset. Eeva Monto, varhaisen tuen koordinaattori, Helsingin kaupunki Aikuisten liikuntamyönteisyydellä mennään lujaa ja pitkälle! Mervi Niemi kerhotoiminnan koordinaattori, Salo
8 8 RISKITEKIJÄT LÖYTYVÄT HYVIN LÄHELTÄ LASTA: passivoivat elämäntavat ja rajoitukset Vanhemmilla on päävastuu lapsen liikkumisesta Eivät kaikki tajua, että pitäis edes vähän liikkua (Poika 6 vuotta) Pienelle lapselle liikkuminen on sisäsyntyinen tarve. Se tukee alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Pienillä lapsilla liikunta on yhtäläinen inhimillinen tarve kuin syöminen ja nukkuminen. Sen pitää olla riittävää, päivittäistä, monipuolista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Erittäin vähän liikkuvia löytyy jo alle kouluikäisistä lapsista. Lapsen liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tärkeimmät päätökset tehdään kehitysympäristössä, jossa lapsia elää ja kasvaa. Vanhempien tekemät valinnat ovat ratkaisevassa roolissa. Tutkimusten mukaan liikkumaton elämäntapa säilyy aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. Lapsen liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia ja vanhempien antamalla mallilla on siihen ratkaiseva rooli. Asiaan on havahduttava ajoissa. Vanhempien on tunnistettava tärkeä roolinsa lapsen liikkumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, jotta viesti välittyy tehokkaasti vanhemmille. Viestin on tultava eri tahoilta samanlaisena. Vanhempien oma oivallus voi ratkaista liikkumattomuuden kierteen. Liian vähäinen liikunta heikentää jo alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi, lapselle voi kehittyä ylipainoa ja terveyshaittoja. Vanhempien tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä sekä liikkumattomuuden aiheuttamista riskeistä tulee lisätä. Esimerkiksi Kanadassa lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on jalkautettu myös vanhempien tietoisuuteen. (Canada s Physical Activity Guide to Healthy Active Living, Family Guide to Physical Activity for Children). ALLE KOULUIKÄISTEN LIIKKUMISEN Jag bruka springa. Jag tycker att springa är jätte kul. Vet du varför jag sluta nassikkapaini? Där va en jätte dum pojke som sa, att jag är flickan. Pojken 5 år Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Sellaiset lapset ei liiku, jotka eivät tykkää juoda maitoa niin niiden luusto ei kehity. Silloin niiden jalat on tälläisiä (koputtaa omaa jalkaa joka on koukussa), ne ei kato liiku kunnolla, ne ei niinkuin kehity kunnolla! Poika 6v.
9 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ HERÄTELLÄÄN VANHEMMAT JO ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ Lapselle leikki ja liike on ominaisin tapa toimia ja oppimisen väline. Lisätään pallo ja liikuntatietoa äitiyspakkaukseen. SUOSITUKSET LASTEN VANHEMMILLE Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) on laadittu ensisijaisesti päivähoidon käyttöön. Suositukset tulee päivittää palvelemaan laajemmin alle kouluikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden tukemista. Tuotetaan perheille opas liikuntasuositusten toteuttamisesta. LAAJA MEDIAKAMPANJA Toteutetaan laaja ja herättelevä mediakampanja pienten lasten vanhemmille yhteistyössä eri toimijoiden ja medioiden kanssa. Viestin tulee havahduttaa pohtimaan oman lapsen fyysisen aktiivisuuden määrää sekä vanhemman roolia lapsen liikkumisen tukijana. PERHE LIIKKUMAAN YHDESSÄ Innostetaan perheitä havainnoimaan perheenjäsenten omaa ja perheen yhteistä liikkumisen määrää esimerkiksi perheliikuntakortin avulla. Korostetaan lapsen omaehtoisen ja aktiivisen leikin sekä perheen arkiliikunnan roolia. 9 Enemmän tekoja vähemmän puhetta. Liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Toiminko minä vanhempana niin kuin puhun? Tuomas Törrönen nuorisotoiminnan suunnittelija Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Ongelmana on perheiden liian vähäinen yhdessäolo, lasten yksinäisyys, aikuisen läsnäolon ja kannustuksen puute. Yksilöllisyyteen ja omatoimisuuteen, itsenäistymiseen tähtäävä yhteiskunta. Arkiliikunta on aliarvostettua. Arvostetaan vain liikuntamuotoja, johon aikuiset ostavat kalliit kausikortit. Sari Miettinen, lääkäri Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Nyt isot liikkumaan yhdessä pienten kanssa, niin hyvä tulee. Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto Liikkuvat vanhemmat näyttävät esimerkkiä lapsilleen: onko kävellen ja pyörällä liikkuminen luonnollinen tapa siirtyä paikasta toiseen, vai onko se huippu-urheilusuoritukseen verrattava asia? Vanhempien taksipalvelu kouluun ja harrastuksiin ei ole aina lapsen etu. Johanna Tokola, suunnittelija Suomen Vanhempainliitto
10 Liikunna 10 Pieni lapsi ei syrjäydy liikunnasta omaehtoisesti. Alle kouluikäisen lapsen elinpiirissä ratkaiseva rooli liikunnallisen arjen valinnoissa on perheellä. Myös päivähoidolla ja neuvolajärjestelmällä on erinomaiset mahdollisuudet tukea lapsen päivittäistä liikettä ja kannustaa vanhempia huomioimaan liikunnan tärkeys osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Jos joku tästä ketjusta pettää, korostuu muiden rooli entistä enemmän. Ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin tapa hoitaa lasten liikkumattomuudesta johtuvia ongelmia on ennaltaehkäisy. Päivähoidon ja neuvolan tulee tarjota lapsiperheille yhdenmukaista tietoa ja neuvontaa liikunnasta. Tämän tulee olla osa niiden perustyötä. Liikunnan edistämisen ketjun tulee ulottua perheiden arkeen yhteistyön kautta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Yhtenä keskeisenä ohjelman osa-alueena on hyvinvoiva lapsiperhe. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Liikunnan edistämistyö tulee alkaa jo äitiysneuvolasta. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat motivoituneita kaikkiin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin toimenpiteisiin. Päivähoidossa varhaiskasvattajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus mahdollistaa yhteisen sitoutumisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Lapsen fyysisen aktiivisuuden tukeminen on yksi kasvatuskumppanuuden sisällöistä. Niinku sillon ku tekee mieli, uimisesta tykkään aika paljon. Tyttö 6v. Jollain voi olla jalkavaivoja, ne ei voi liikkua. Ne voi olla kato esim. pyörätuolissa tai niiden jalat eivät ole kehittyneet. Poika 6v. Varhaiskasvatus tukee lapsen päivittäistä liikkumista parhaiten silloin, kun koko lasta hoitava henkilöstö on sitoutunut lasten liikuntakasvatukseen. Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja, Kaarinan kaupunki
11 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KÄYNNISTETÄÄN VALTAKUNNALLINEN PÄIVÄHOIDON LIIKUNNALLISTA TOIMINTAKULTTUURIA VAHVISTAVA Tarvitaan muutosta päivähoidon toimintakulttuureihin, usein myös aikuisten asenteisiin ja toimintatapoihin liikkumisen edistämiseksi. Varhaiskasvattajien valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista tulee lisätä lasten päivittäisen liikkumisen mahdollisuuksien ja liikunnan kehittämisen osalta. Arkikäytäntöjen muuttaminen on koko työyhteisön haasteena. Johtajan rooli muutosten tukemisessa on ratkaiseva. Liikunnan sisällyttäminen lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille. Erityisesti sosionomien sekä lähihoitajien ammattitutkinnoissa liikunnan osuus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Huomioidaan erityisesti työyhteisötasoiset liikunnan edistämisen keinot, esimerkiksi liikunnan täydennyskoulutukset, jotka keskittyvät liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen sekä vähän liikkuvien lasten havainnointiin ja innostamiseen (esimerkiksi Nuoren Suomen Päivähoidon liikunta - Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön sekä Liikkujaksi innosta vähän liikkuvat lapset onnistumaan -koulutukset). Onnistumisen portaat -kehittämisväline Päivähoito liikkuu Vantaalla -hankkeessa ideoitiin Onnistumisen portaat -kehittämisväline, joka auttoi päivähoidon yksikköjä oman suunnitelman laatimisessa liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli Nuoren Suomen Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli tarjoaa tukea liikkumisen kehittämisprosessin käynnistämiseen päivähoidossa. Toimintamalli perustuu Varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu) ja sen tavoitteena on sananmukaisesti vauhdittaa varhaiskasvatuksen liikuntaa suositusten (Valisu) mukaiselle tasolle. LiikuntaVasu Kehittämismallin tavoitteena on varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien valtakunnallisten liikuntasuositusten jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea. LiikuntaVasu -hankkeessa olivat mukana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusorganisaatio, Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus / Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (Oulun yliopisto) ja Kainuun Liikunta ry. 11 Varhaiskasvatuksessa mahdollisuudet lasten liikkumiseen ja heidän liikuttamiseensa ovat rajattomat. Jokainen aikuinen osaa ja pystyy halutessaan luomaan lapsille liikkumisen mahdollisuuksia. Päivähoidossa lasten liikuttaminen on TAHDON ASIA. Johanna Silvius, lastentarhanopettaja, Turku Hyvä varhaiskasvatusympäristö on liikuntamyönteinen, sellainen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua liikkumaan, oppimaan ja iloitsemaan onnistumisestaan. Liikkuminen rakentuu luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä työyhteisöjen yhteisen kehittämistyön kautta. Yhteisen kehittämisen myötä syntyvät käytännöt ovat sellaisia, joita yhteisö käyttää ja joihin se toiminnassaan sitoutuu. Anu Kullberg, kehityspäällikkö, Nuori Suomi
12 12 PÄIVÄHOIDON JA NEUVOLAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ Tuotetaan alle kouluikäisen lapsen motorista kasvua ja kehitystä tukeva toimintamalli, joka otetaan käyttöön sekä päivähoidossa että neuvolassa. Malli sisältää yhdenmukaiset neuvontamateriaalit sekä työkalut terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille eri ikävaiheessa olevien lasten motorisen kehityksen tukemiseen sekä perheiden terveysneuvontaan. Alle kouluikäisten liikunnan suositukset -materiaali jalkautetaan vanhempien tietoisuuteen neuvolasta ja päivähoidosta. Tuotetaan lapsen motoristen taitojen havainnointilomake työkaluksi varhaiskasvattajille ja terveydenhoitajille. Vanhempainiltoihin materiaalipaketti liikunnasta Minä liikuttajana -itsearvioinnin työväline varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien kautta vanhempien käyttöön. Jo olemassa olevien liikunnan edistämisen työkalujen jalkauttamista tulee tehostaa. LIIKUNNAN EDISTÄMISEN VALMIUDET ON OPITTAVA JO PERUSKOULUTUKSESSA Terveydenhoitajien peruskoulutuksessa on vakavia puutteita lasten liikunnan osa-alueella. Javanainen-Levosen väitöstutkimuksen (2009) mukaan terveydenhoitajat ovat kiinnostuneita edistämään lasten liikuntaa ja heidän mielestään se on lastenneuvolan perustyötä. He eivät koe kuitenkaan olevansa siinä vahvoilla. Terveydenhuollon henkilöstön osaamista on vahvistettava, jotta lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen alkaa mahdollisimman varhain ja jatkuu katkeamattomana ketjuna aina äitiys- ja lastenneuvolasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi terveydenhoitajien koulutusohjelmaan. Terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille tarvitaan täydennyskoulutusta vähän liikkuvan lapsen varhaisesta tunnistamisesta sekä tukemisesta. Liikunta on määritelty yhdeksi terveyden määrittäjäksi Euroopan tasolla. Miksi liikunta ei sisältönä näy suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa? Tarja Javanainen-Levonen, liikuntatieteiden tohtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Perheille annettavan liikuntaneuvonnan on hyvä perustua perheen oman oivalluksen herättämiseen - sitä kautta sitoutuminen ja motivaatio muutokseen paranee. Minna Aromaa, dosentti, ylilääkäri, Lasten ja nuorten poliklinikka Turun sosiaali- ja terveystoimi
13 Sydänliiton Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelmassa on laadittu terveydenhoitajien käyttöön tietokansio, jota hyödynnetään perheiden ohjauksessa liikunta- ja terveysneuvonnan osalta. Neuvokas perhe -kortti kulkee perheen mukana neuvolakortin tavoin. Painokas -hankkeen työkalupakki Hankkeessa kehitettiin ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen sekä voimavarojen hallintaan puheeksi ottamisen työväline lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Lasten terveystottumus -mittaristo ja Eväitä painonhallintaan -kansio (Hyvis-hanke) Neuvolan terveydenhoitajat saivat käyttöönsä mittariston lasten terveystottumusten muutosten mittaamiseen. Mittaristo perustuu kysymyksiin, jotka terveydenhoitaja käy lapsen vanhemman kanssa läpi 3-, 4-, 5- ja 6-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä. 13 Eväitä painonhallintaan -kansion avulla voidaan antaa terveysneuvontaa perheille liikunnan ja ravitsemuksen tärkeydestä. Terveydenhoitajille on koottu valmis luentomateriaali vanhempainiltoja ja muita vastaavia tilaisuuksia varten. Jokainen lapsi on luotu liikkumaan omalla tavallaan. Eikö meidän aikuisten tehtävänä ole tukea lapsiamme, jotta he voivat voida hyvin nyt lapsina ja tulevaisuuden aikuisina? Katri Arnivaara, pienten lasten liikunnan kehittäjä Lounais Suomen Liikunta ja Urheilu ry Miksi kaikki lapset eivät liiku? Siks ku jotku haluu leikkiä kauan eikä mennä ollenkaan ulos, ne ei niinku ehdi. Tyttö 6v. Ehkä siks, et ne ei oo pikkulapsena liikkunu paljon. Tyttö 5v. Vauvat ei voi liikkua, ne on vain paikallaan ja ihmettelee. Poika 6v.
14 Tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä 14 RISKIRYHMIEN TUNNISTAMINEN heille on vähemmän tarjontaa päivittäin aikaansa viettävät pojat Tällä hetkellä koulu ei ota vastuuta jokaisen oppilaan päivittäisen liikuntatarpeen tyydyttämisestä. Kouluilla ei myöskään ole riittävästi tietoa eikä käytössään riittävän konkreettisia keinoja edistää vähän liikkuvien oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Liikunnasta etääntyneet lapset eivät liiku koulupäivän aikana luonnostaan heidät on houkuteltava liikunnan pariin kohdennetuilla, tehostetuilla toimenpiteillä. Vain puolet alakouluikäisistä liikkuu riittävästi Liian monen lapsen liike on pysähtynyt. Meidän on pysäytettävä tämä liikkumattomuuden noidankehä. Liikunnan vaikutukset koululaisten terveyteen, oppimiseen, vireystilaan, työrauhaan ja keskittymiskykyyn on niin kiistattomasti todistettu, että koulun tulisi tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Koulupäivän liikunnallistaminen Liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistäjänä sekä kasvun ja kehityksen tukena tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Koulun rehtorin tulee huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, että koulu kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Päivittäisen liikunnan edistäminen on saatava osaksi koulun opetus- ja työsuunnitelmaa. Koulun liikuntatoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on oppilailla oltava nykyistä suurempi rooli. asuvat Millä keinoilla vähän liikkuvien koululaisten VÄHINTÄÄN KAKSI TUNTIA PÄIVÄSSÄ Koska suurin osa lapsista haluaa vain maata tai katsoa televisiota koko päivän. He eivät vain jaksa liikkua yhtään päivässä. Tyttö 10v. Täytyy laittaa tv ja tietokone kielto. Poika 10v. Perustaa kouluihin liikuntakerhoja. Poika 10v.
15 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ PERUSOPETUKSEEN ON LUOTAVA LIIKKUVAN KOULUN TOIMINTAMALLI Toimintamalli koostuu fyysisen aktiivisuuden edistämisen keinoista koulupäivän aikana erityisenä kohderyhmänä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset. Mallin työkalut auttavat kouluja tekemään arvion tilanteestaan, kehittämään toimintaansa ja seuraamaan omaa kehittymistään. Mallin käyttö mahdollistaa myös kuntakohtaisten ja valtakunnallisten yhteenvetojen laatimisen ja seurannan. Seurannassa hyödynnetään laajojen terveystarkastusten ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (5 lk ja 8 lk:t) tuloksia. Lisäksi on käynnistettävä valtakunnallinen lasten fyysisen aktiivisuuden seurantatutkimus. Toimintamallin jalkauttaminen kouluille edellyttää rehtoreiden ja opettajien täydennyskoulutusta sekä laaja-alaista viestintäkampanjaa. YLEISET KEINOT KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI Koulupäivän liikunnallistamista on kokeiltu ja kehitelty useiden pilottikoulujen kanssa ja parhaillaan käynnissä oleva Liikkuva koulu -hanke jatkaa tätä työtä. Keinovalikko on löydettävissä esim. Nuoren Suomen www-sivuilta, OPH:n Liikkuva koulu -sivustolta ja kirjallisista materiaaleista (esim. Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille: osa koulu suositusten toteuttajana). Turun Koulu liikkeelle -hanke ja sen jatkeena Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanke Porin Liikuntatakuu -hanke Kuopion Kulttuuri- ja liikuntapolku -hanke Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut 15 Jokainen lapsi, joka ei jostain syystä liiku tarpeeksi, on osaton. Osallistamalla nämä lapset heidät saadaan mukaan rakentavaan yhteisöön; aikuisten siipien suojaan. Ville Turkka, Icehearts Koko perhe liikkeelle ja matala kynnys osallistumiselle esim. ohjattuun toimintaan. Turvalliset, ei vertailua korostavat ryhmät. Katja Patoranta, luokanopettaja, Pori Mitä enemmän liikut sitä paremmin opit ja pärjäät elämässä. Anne Hyvätti, opettaja, Turku
16 Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset 16 TYÖKALUJA RISKIRYHMIEN TUNNISTAMISEEN KOULUTOIMIJOILLE Malli auttaa kouluja tunnistamaan, tavoittamaan ja aktivoimaan erityisesti liian vähän liikkuvat lapset ja kohdentamaan näille toimenpiteitä. Tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja määrittelyssä tarvitaan toimivaa yhteistyötä luokanopettajan, liikunnanopettajan, erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan ja lääkärin välillä. Luokanopettajille täydennyskoulutusta, jotta he osaavat päivittäisessä toiminnassa tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja aktivoida heidät liikkumaan. Yksinkertaisia, leikinomaisia kenttätestejä opettajille lasten motoristen perustaitojen havainnoinnin tueksi. LIIKUNNAN TUKIOPETUSTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Tukiopetus tulee järjestää hienovaraisesti oppilaita leimaamatta. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jopa ennakoivasti ja sen on oltava riittävän pitkäaikaista. Liikunnan tukiopetusta pienryhmässä (esim. matalan kynnyksen liikuntakerho, vähän liikkuvien tyttöjen kerho). Yksittäisellä oppilaalle tai parille henkilökohtaista tukiopetusta (personal trainer). Erityiskoulua käyvät lapset voivat syrjäytyä yleisistä harrastuskerhoista pitkien koulumatkojen ja kaverien puuttumisen takia. Omaan lähikouluun pääsy tarjoaa vammaiselle lapselle enemmän mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen lähiympäristössään. Inklusiivinen koulu on paitsi reilua, myös liikuntateko. Aija Saari, toimialapäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Silloin, kun minulla oli vielä näkö kunnossa, kavereita oli tosi paljon. Maastossa en näe enää kumpuja ja kuoppia. Talvella silmissä kieppuu vain valopalloja, enkä uskalla mennä yksin ulos. Jos olisi joskus avustaja, urheilisin niin älyttömästi, että tulisin vaikka maailmanmestariksi. Jossain tai monissakin lajeissa - Suomen lippuja vain heiluisi fiuuu-fiuuu. Lapsi 13v.
17 KOULUTERVEYDENHUOLLON VASTUUTA LIIKUNTANEUVONNAN TOTEUTTAMISESSA ON LISÄTTÄVÄ Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää osaamista liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Laajoihin terveystarkastuksiin on sisällytettävä koululaisten liikunnan seuranta. Koululääkäreiden vastaanotoilla tulee liikunnan seuraamisen olla mukana tarkastuksissa, varsinkin riskiryhmien osalta. Kouluterveydenhoitajille liikunnan täydennyskoulutusohjelma, liikuntaneuvonnan materiaalipaketti sekä opasmateriaali vanhemmille. Lääkäreiden liikuntaneuvonnan työkaluksi lasten liikkumisresepti. MUITA KEINOJA Oppilaat mukaan oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteuttamiseen (vertaisohjaajat, suunnittelun työkalut, oppilaiden oma tapahtumat). Matalan kynnyksen kerhoryhmät kaikille avoimen toiminnan periaatteella. Kohdennetut kerhot riskiryhmiin kuuluville (esim. motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen keskittyvät motokerhot). Opettajille pitkäkestoinen täydennyskoulutusohjelma (esim. painopiste seuraavat 3 5v) erityistä tukea tarvitsevien ja soveltavan liikunnan osalta. Oppilashuollon roolin vahvistaminen liikkumattomuuteen tarttumisessa Tieto liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ei tavoita terveydenhuollon ammattilaisia. Jotta nämä terveysviestinnän kannalta avainasemassa olevat henkilöt edistäisivät aidosti väestön fyysistä aktiivisuutta, tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän liikuntatieteen ja liikuntalääketieteen koulutusta erityisesti lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Tavoitteiden ja tulosten sijaan, kyky liikuttaa lapsia lähtee läsnäolosta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, vaan erilaisia tapoja liikkua tai liikuttaa. Kun liikuntaan käsitteenä ei kohdistu liikaa odotuksia, rohkenee yhä useampia liikkumaan ja liikuttamaan. Kati Karinharju, toimintakyvyn tukemisen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
18 18 Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta Oon jättänyt taloyhtiön puheenjohtajalle valituksen, että vois olla joitain keinuja ja muita laitteita. Mattoteline siellä on ja pyykkiteline - ja asfalttia autoille. Poika 8 v., Töölö. Suomi on vielä maa, jossa on runsaasti liikuntaan virittäviä ympäristöjä ja tilaa liikkua. Liikunnan olosuhteet ovat kuitenkin nousseet esteeksi lasten ja nuorten fyysiselle aktiivisuudelle, koska yhdyskuntasuunnittelua ohjaa aikuisten maailma ja autoliikenne, urheilupaikat on tehty aikuisten mitoituksilla ja organisoitu urheilu vie niiden käyttöajat, liikuntapaikat sijaitsevat liian kaukana lapsen asuinympäristöstä ja niille kulkeminen on turvatonta, me aikuiset olemme muodostuneet lasten liikkeen esteeksi luomalla turhia sääntöjä, kieltoja ja vääränlaista turvallisuuteen vetoamista. Liikkumisen paikat on luotava lähelle lasta ja niiden on oltava turvallisia ja houkuttelevia. Lapsen liike syntyy kasvun ja kehityksen tarpeista sekä lapsen sisäisestä oppimisen halusta. Liikkumalla lapsi oppii hallitsemaan oma kehoaan. Esimerkiksi juokseminen, tasapainoilu ja kiipeily ovat kaikki lapsen tutkimusmatkailua oman kehon mahdollisuuksiin. Lapsiystävällisen elinympäristön tunnistaa siitä, että se tarjoaa käyttäjilleen monipuolisesti toimintamahdollisuuksia. Toiminnoiltaan rikkaassa ympäristössä vietetään paljon aikaa ja näin syntyy myös runsaasti sosiaalista vuorovaikutusta. Liikuntamyönteisellä lähiympäristöllä on suuri merkitys lapsille, joilla sisäinen motivaatio fyysiseen aktiivisuuteen on sammutettu tai joilla on muita esteitä liikunnassa. Hyvän lasten ja nuorten liikuntapaikan ominaisuuksia Sijaitsee lähellä kotia tai arkireittien varrella Lapsen kokoinen ja näköinen Houkuttelee monipuoliseen liikkumiseen Saavutettavissa jalkaisin tai pyörällä turvallisesti Tuottaa iloa ja jännitystä turvallisesti HEINOLAN ASUNTOMESSUALUE Avainsanoina kaikkien ikäryhmien tavoitteissa olivat esteettömyys, turvallisuus ja kohtaamisen paikat. Lasten osalta asemakaavalle asetetut tavoitteet (esim. pihoilla on tilaa leikeille ja peleille, tonteilta on välitön yhteys luontoon, alueella on lähiliikuntapaikka, alueella on oma ja yhtenäinen kevyen liikenteen väylien, polkujen ja latujen verkosto, alueella on monikäyttöinen sisätila ja uimaranta) täyttyivät hyvin. Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Äidit eivät tiedä missä liikutaan ja jos ei kiinnosta. Tyttö 5v. Mä käyn joskus viikonloppusin pihalla ja kiipeilen kirsikkapuussa. Tykkään laukata. Tyttö 6v.
19 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KOULUJEN PIHAT ON KUNNOSTETTAVA SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA. Koulujen pihat ovat keskeisin lasten liikuntapaikka. Lasten liikkeestä yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoille. Liikkeen lisääminen edistää myös työrauhaa ja viihtymistä koulussa ja lisää koululaisten oppimisvirettä. Ilman valtion ja kuntien merkittävää lisäinvestointia on koulupihojen kunnostamisen vauhti liian hidas. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelma. LAPSET MUKAAN LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Oman osallisuuden kautta liikuntapaikoista tulee osa lapsen ja nuoren päivittäisiä arkiympäristöjä, joita vaalitaan ja ylläpidetään yhteisvastuullisesti. PehmoGIS-metodin avulla lapsen kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa voidaan kerätä paikkatietopohjaisesti. Osallistuvan suunnittelun metodikortit, Teknisen Korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. LASTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS TULEE VARMISTAA Erityistuen tarpeessa olevien osalta on liikuntaolosuhteiden esteettömyys ensiarvoisen tärkeä. Esteettömyys ei vielä toteudu toivotussa laajuudessa, joten tarvitaan informaatio-ohjausta ja osaamisen lisäämistä, jotta liikuntaolosuhteita suunnittelevat sisäistävät kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyydestä ja toteuttavat sitä käytännössä. UUTTA TEKNOLOGIAA UUSILLE LIIKKUJILLE Vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on hyödynnettävä uutta teknologiaa myös liikuntaolosuhteiden kohdalla. Uusilla digiliikunnan välineillä voidaan kouluissa ottaa mikä tahansa vapaa tila uudeksi sisäliikuntatilaksi, pelihuoneeksi. Ulkoliikuntapaikoillekin on jo olemassa uusia teknisiä sovelluksia. Innovaatioiden käyttöönottoa on nopeutettava. MUITA LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN KEINOJA: Lasten arkireiteille turvallisia kevyen liikenteen väyliä Tuotetaan liikuttavan pihan suositukset kodeille, päiväkodeille ja kouluille. Kuntien on arvioitava kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa lapsivaikutukset ja vaikutukset lasten liikuntaan. Kaikki liikuntaan soveltuvat tilat on vallattava lasten ja nuorten liikunnan käyttöön. Belgiassa Hasseltin kaupungissa katu muuttuu sunnuntaisin asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. 19 Ympäristön tulee tukea lapsen mahdollisuuksia ilmaiseen arkiliikkumiseen. Lapsi ei liiku vain leikkikentillä tai liikuntapaikoissa vaan ympäristön kaikki elementit voivat inspiroida aktiivisuuteen. Suomalainen lasten itsenäisen liikkumisvapauden kulttuuri on hyvin arvokas asia suorastaan harvinaisuus! Marketta Kyttä, ympäristöpsykologi, erikoistutkija, TKK/YTK Päivittäisistä lähiympäristöistä löytyvät innostavat liikuntapaikat ovat lasten omaehtoisen liikkumisen perusedellytys. Jan Norra, kehityspäällikkö, Nuori Suomi
20 Aito osallisuus liikuttaa nuorta 20 RISKEJÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISEEN: fyysinen pätevyys sosioekonominen asema harrastaa Ehkä tuo osallisuus on juurikin avainsana. Sen sijaan, että valmentaja tai opettaja kertoo mitä pitää tehdä, pitäisi luoda sellaiset puitteet, jotka tukevat nuorten omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Omasta mielestäni koululiikunnan parhautta olivat ne tunnit, jolloin sai valita meneekö uimaan, luistelemaan, hiihtämään, karatetunnille vai kiipeilemään. Mieluummin käytän miljoonan lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen kuin uusien hallien rakentamiseen. Lisäksi liikuntaviestinnässä pitäisi välttää pakottamista. Jos joku koko ajan kuiskuttelee korvaan, että liikkukaa, liikkukaa, niin moni menee mieluummin vaikka kiusallaankin snägärille. Nuori mies, Hämeenlinna iksi joku muu päättää nuoren puolesta, miten ja missä liikutaan? Aikuisjohtoinen toimintamalli on edelleen voimassa kouluissa ja harrastuksissa. Huolimatta lainsäädännöstä ja hyvistä hankkeista, olemme osallisuuden toteutumisessa vielä alkutaipeella. Turvallisuustekijät nostetaan usein esteeksi nuorten mielipiteiden kuulemiselle: nuorille ei uskalleta antaa vastuuta omatoimisuuteen. Nuorten liikunnan lisäämiseksi on nuorten ääni saatava nykyistä paremmin kuuluviin heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallisuuden kokemus aktivoi ja rohkaisee nuoria vastuuseen ja lisää omaehtoista liikkumista. Osallisuuden tulee olla pysyvä toimintatapa, joka näkyy kaikissa toiminnoissa. Aito osallisuus tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kansalaistaitoja oman toimintansa kautta. Toimivat mallit on jalkautettava jokaiseen kuntaan, yläkouluun ja toisen asteen oppilaitokseen sekä seuroihin ja yhdistystoimintaan. Omaehtoinen liikunta ja kavereiden kanssa liikkuminen kiinnostavat nuoria. Yhdessä oleminen voi olla tärkeämpää kuin itse liikkuminen. Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja vertaistoiminta voivat houkutella liikunnasta etääntyneitä nuoria liikkumaan kaverit vetävät heidät mukaan. Myönteisyyttä lasten ja nuorten liikuntakeskusteluun! Iloinen aihe muuttuu liian usein kielteiseksi ja vastenmieliseksi, kun liikunnasta puhuttaessa keskitytään liikkumattomuuden aiheuttamiin terveysuhkiin. Lapsille ja nuorille tulisi viestiä mieluummin sitä, että liikunta on hauskaa ja siitä tulee hyvä olo. Meidän aikuisten pitää toki nämäkin riskit tiedostaa, mutta lapselle ei saisi liikunnasta tulla ensimmäisenä mieleen lihomisen pelkoa tai muuta kielteistä. Juha Mallat, liikuntakasvattaja, Non Fighting Generation Liikkuminen on kivaa myös vähän liikkuvan mielestä, kunhan siihen tarjotaan lapsen ja nuoren näköiset innostavat mahdollisuudet. Elina Nevalainen kehityspäällikkö, Nuori Suomi
21 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ OSALLISUUDEN ESTEET TULEE TUNNISTAA JA PURKAA Usein esteet liittyvät vastuukysymyksiin, työnjakoihin sekä vaikuttamisen oikea-aikaisuuteen. Näiden esteiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tarvitaan valtakunnallista viestintää. Avoimet, selkeät työnjaot ja roolit sekä innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Meillä on jo monia hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuudesta kunnan (Lasten parlamentti, nuorisovaltuustot, Lapsen ääni Etelä-Suomessa, Lasten ja nuorten Vantaa) ja hankkeiden (Hyrrä -hanke) tasolla. Annetaan oppilaskunnille lisää vastuuta ja valtaa koulun tai oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa (koulun yhteiset tapahtumat, yhteisöllisyyttä lisäävät luokkasarjat). Luodaan yläkoulun oppilaiden tueksi täysi-ikäisistä nuorista koostuva mentoreiden ja tutoreiden verkosto, jonka tehtävä on tukea oppilaita liikunnan toteuttamisessa yläkouluissa. Koulutetaan nuoria liikuntatapahtumien järjestämiseen (esimerkkinä Your Move). Luodaan ohjaavien opettajien verkosto (koulutusta, vertaistukea, ideoiden jakamista). NUORTEN OMAT VIESTINTÄKANAVAT KÄYTTÖÖN LIIKUNTAAN AKTIVOINNISSA ESIMERKKEJÄ Nuorten Power Action (Turku), Action (Oulu) ja Fun Action toiminta (Helsinki) ovat nuorille suunnattuja liikuntavuoroja eri liikuntapaikoilla, joihin pääsee erillisellä Action-kortilla LISÄÄ LIIKUNTAA NUORTEN OMIN VOIMIN JA TOIMIN Nuorilla on halua ja kykyä ottaa vastuu omasta liikunnastaan. Nuorten osallisuutta liikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina tulee vahvistaa yläkouluissa ja toisella asteella. Osallisuuden perustana on nuorten aito vaikuttaminen suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa Koulutetaan nuoria vertaisohjaajiksi esimerkiksi välituntiliikunnan ohjaamiseen ja apuohjaajana toimimiseen. Nuorten fyysisessä aktivoinnissa tulee huomioida työmenetelmien ja viestinnän moninaisuus ja uudet muodot. Esimerkiksi sosiaalista mediaa ja nuorten foorumeita voi hyödyntää liikunnallisten palveluiden viestinnässä ja suunnittelussa sekä tukimuodoista tiedottamisessa. Your Move sivustot Facebookissa ja IRC-Galleriassa Nuoren Suomen Movereiden toiminta on tarkoitettu tukemaan yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita sekä urheiluseurojen nuoria liikuntatapahtumien järjestämisessä. Moveri on vuotias, liikunnasta kiinnostunut ja itse aktiivisesti liikkuva nuori. Pohjois-Suomen Hyrrä -hanke on erinomainen malli osallistamisesta läpi kaiken toiminnan. Lopetetaan puheet pullajalkasukupolvesta ja katsotaan peiliin: Lasten ja nuorten liikuntaan aktivointi on meidän kaikkien asia. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Nuoria on aidosti kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkumistaan. Nuorten nimellinen osallisuus on muutettava aidoksi nuorten ja aikuisten yhteiseksi päämäärähakuiseksi toiminnaksi. Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö, Kuusamon kaupunki ja Hyrrä-hanke
22 Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa 22 Aletaan paiskia hommia ja kiskomaan hyvällä asenteella liian vähän liikkuvia mukaan ohjattuun toimintaan. Palautetaan liikkumiseen iloa, myönteisyyttä, reippailun henkeä ja niitä tunteita kehossa, joita hikiliikunta saa aikaan. Sysätään kilpailu siellä syrjään. Ville Turkka, Kasvattaja, Icehearts Urheilun harrastaminen urheiluseurassa on suosituin harrastus: 56% vuotiaista ja 34% vuotiaista harrastaa seurassa. Suomessa arvioidaan olevan yli lasta ja nuorta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta seurojen tarjonta ja lasten ja nuorten tarpeet eivät aina kohtaa. Urheiluseurassa urheilevista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 2/ vuotiaista ja ¾ vuotiaista. Urheiluseurat ovat merkittävä osa suomalaista kansalaistoimintaa, jonka merkitys ei rajoitu yksin ihmisten liikuttamiseen vaan ne tarjoavat myös merkittäviä yhteisöllisyyden rakentamisen paikkoja. Suuri osa urheiluseurojen toimintaa tapahtuu kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten parissa. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että harrasteliikunta ja kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Mitä tapahtuu nuorelle, joka ei pysty sitoutumaan yhä tiheneviin ja vaativampiin harjoitusohjelmiin tai jonka lahjakkuus ja yrittäminen eivät riitä? Nuoruus on terveyserojen kärjistymisen aikaa. Harrastustoiminnassa tämä ilmenee drop-out -ilmiönä. Seuratoiminta ei pidä kiinni kaikista nuorista, vaan päästää osan putoamaan. Nuorten pudottamista tai putoamista pois seuratoiminnasta tulee välttää ainakin 15 ikävuoteen asti. Kyllä mä joskus liikun joku päivä, jos mä innostun. Tyttö 14 v. Mä harrastin uintia, mut se oli 5 krt vkossa, ei jääny aikaa tehdä enää mitään muuta. Tyttö 15 v. Ei sitä huomaa lapsena ettei liiku, vasta sitten aikuisena tajuu. Liian monet harrastukset muuttuu ammattimaiseksi, jos haluis tehdä jotain. Poika 15 v. Jotkut haluais vain harrastaa, monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Kaikki on paljon koneella ja kattoo tv:tä eikä löydy sellaista lajia jota haluais harrastaa. Tyttö 15 v. No nyt kun on kaiken maailman videopelejä niin kaikki pelaavat aikansa kuluksi niitä. Poika 14v. Lapsilla on paljon muuta tekemistä esim. chillaus ja tv ja tietokone, liikuntaharrastukset eivät kiinnosta enää 14 ikävuoden jälkeen niin paljon, koska ne vievät paljon aikaa vapaa-ajasta. Poika 15v.
23 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ VAIKUTTAMISPAIKKOJA SEUROISSA Nuorille seuraharrastajille on luotava mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. Aikuisten roolina on tukea, kannustaa, ohjata ja neuvoa nuoria toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sinettiseurajärjestelmä voi toimia nuorten osallisuuden kärkijoukkona, koska järjestelmän uudistuvissa kriteereissä tämä asia on huomioitu. Otetaan seuran hallintotehtäviin nuoria mukaan. Annetaan taloudellista tukea, osallisuusavustusta, ryhmälle tai toiminnalle, joka lähtee nuorten omasta suunnittelusta. Lisätään nuorilta nuorille toimintaa: vertaisohjaajatoiminta, -koulutus. Jaetaan toteutusvastuuta nuorille etenkin harrasteliikunnassa. Sportti työllistää -hankkeen kautta on lajiliittoihin, Nuoreen Suomeen ja urheiluseuroihin palkattu satoja nuoria. LISÄÄ MATALAN KYNNYKSEN VAIHTOEHTOJA LIIKUNNAN ALOITTAMISEEN Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikunnan edistäjänä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Yhä useamman seuran tulee avata ovia erilaisille nuorille. Seurojen yhteiskuntavastuun herättämiseksi tarvitaan taloudellista ja koulutuksellista tukea. Seuroihin harrastetutorit, harrastemanagerit tai moverit aktivoimaan harrasteliikuntaa nuorten lähdöistä Eri liikuntalajien kokeilumahdollisuudet, vapaaharjoitteluvuorot lajien alkeisryhmiä tai alkeiskursseja myös nuorille LISÄÄ RYHMIÄ TUKEA TARVITSEVILLE LAPSILLE JA NUORILLE Meillä on paljon urheiluseuroja, jotka jo nyt järjestävät toimintaa erityistä tukea tarvitseville. Tätä toimintaa pitää laajentaa luomalla urheiluseuroille taloudellinen, tähän tarkoitukseen korvamerkitty tukijärjestelmä. HJK-Juniorit on sinettiseura ja toimii Kaikki pelaa -periaatteen mukaisesti. Seurassa pidetään osallistumiskynnys matalana järjestämällä tukea vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten jalkapalloharrastukseen. VAU ry:n lasten ja nuorten Sporttikerhot ja Sporttiklubit (13 19-vuotiaille) ovat paikallista liikuntakerhotoimintaa vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Icehearts on pojille suunnattu varhaisen puuttumisen innovatiivinen toimintamalli. Se on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa joukkueurheilun avulla tarjotaan pojille, joista on erityinen huoli, pitkäkestoista ja ammatillista tukea. Yksi joukkue toimii 12 vuotta. Icehearts kasvattajat toimivat myös koulussa ja vapaa-ajalla. 23 Poika osasi valehdella, kiemurrella, varastaa, huutaa, potkia ja lyödä. Meille hän tuli ja meille hän jäi. Vuosien yhteistoiminnan jälkeen tuo poika osaa tunnistaa omia virheitään, toimia ryhmässä, suunnitella omaa toimintaansa ja auttaa toisiakin. Vuosien työ on tuottanut mukavan ryhmää sietävän nuorukaisen. Ville Turkka, Icehearts Oppilashuollossa liikuntakerhot tulisi nähdä yhdeksi varteenotettavaksi varhaisen tuen keinoksi. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään molemmat tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Tytti Soini, lasten ja nuorten liikunnan koordinaattori Helsingin liikuntavirasto
24 24 Hankkeen työseminaareissa nousi esiin myös yleisempiä toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät liity ainoastaan liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Toimenpide-ehdotuksia syntyi esimerkiksi hallinnon rakenteisiin sekä valtion että kuntien tasolla, hankkeiden rahoitukseen ja yleiseen normi- ja informaatio-ohjaukseen sekä viestintään. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tarvitaan hallinnon, rahoituksen ja viestinnän yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä sekä kansallisella että kunnallisella taholla. Valtion rahoitus- ja avustusjärjestelmät tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa etenkin hanketoiminnan osalta (selvät kriteerit, vakiinnuttaminen mukana). Valtakunnallinen vastuunanto liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten liikunnan edistämiseksi tietylle taholle myös järjestösektorille toivotaan koordinointia. Taloudellinen tuki liikunnan harrastamiseen heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Normiohjaus Suomessa on hyvä lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva lainsäädäntö ja normiohjaus. Ongelmana on, etteivät ne toteudu kuntatasolla. Toteutumista tulee tehostaa. Liikunta on kirjattava uudistettaviin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi samoin kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin. Lapsivaikutusten arviointia kunnan päätöksissä tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja arvioida kaikissa kuntapäätöksissä niiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntatoimintaan. Viestintä Liikunnan kansallisten suositusten ja ohjelmien ydinviestit pitää koota yhteen ja panostaa niiden jalkauttamiseen kentälle. Suurelle yleisölle tarvitaan laaja ja pitkäaikainen viestintäkampanja, joka toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja joka ottaa terävästi kantaa lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen ja antaa ratkaisumalleja. Viestinnän suhteen tarvitaan ryhtiä ja selkeyttä. Ongelmat esille! Muut Urheiluseurojen roolia kuntien kumppanina lasten ja nuorten monipuolisten liikuntapalvelujen tuottajana on vahvistettava. Koulut ja päiväkodit tulee kehittää ja avata oman asuinalueensa toimintakeskuksiksi. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on yhteistä liikuntatoimintaa kantaväestön kanssa tehostettava varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida lähiliikuntareitit ja -raitit. Vanhempana kannustan lasta liikkumaan harrastuksiin kävellen ja pyöräillen, jos reitti on turvallinen. Kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaikki potentiaaliset käyttäjät meistä tulee liikkuva ja hyvinvoiva kansa. Tarvitaan tekoja yhteisen ympäristön eteen. Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Halpa urheilukerho koulun tiloihin, että kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan, vanhemmat ja lapset yhdessä liikkumaan. Maria Kiviniemi-Kajonen, lääkäri Tulevaisuudessa kaikkeen suunnitteluun liikunnan mahdollistava näkökulma. Tarja Lähdemäki liikuntasihteeri, Loimaa
25 (Lähde: Liikunnasta syrjäytyneet hankkeen tutkimuskatsaus. LIKES 2010) Lasten ja nuorten vähäiseen liikuntaan pohjautuvia ehdotuksia lasten ja nuorten liikunnan edistäjille: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Lisää ideoita liikuntaan syksyllä ja talvella, jotta liikunta ei vähenisi kesän jälkeen. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Vanhemmat, sisarukset, kaverit ja muut merkitykselliset ihmiset tukemaan lasten ja nuorten liikuttamista. Lähiympäristöä on kehitettävä liikuntaa tukevaksi. Lasten ja nuorten liikunnasta sekä fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää objektiivisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten liikuntaan tarvitaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden seurantajärjestelmä. Lasten ja nuorten liikunnan edistämistoimista, erilaisista ja eri ympäristöissä toteutetuista interventioista, ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Interventiot kohdistuvat yleensä koko ikäluokalle. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten ja millaiset interventiot vaikuttavat erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaan. Interventioiden vaikutusten arvioinnin tulisi pohjautua nykyistä enemmän objektiivisiin mittausmenetelmiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeet olisi hyvä suunnitella toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät eri ympäristöissä (esimerkiksi koti, päivähoito, koulu, urheiluseurat) tukevat lapsen ja nuorten liikuntaa ja tervettä kasvua Kehittämishankkeiden ja tutkimuksen erottelu on aikansa elänyt käytäntö ja rahoittajien tulisi ymmärtää niiden synergia. Tutkimuksen systemaattisilla menetelmillä voidaan osoittaa kehittämishankkeidenkin vaikuttavuus, ja vaikuttavuuden arvioinnin luulisi kiinnostavan myös rahoittajia. Liikuntatutkimuksen rahoitus sille tasolle, mille se väestön terveysriskien näkökulmasta ansaitsee tulla. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL )
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotHAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET
HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku? Mikä liikkeen pysäyttää? Kuka kantaa vastuun näiden lasten ja nuorten liikkeelle saamisesta? Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotLIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013
LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotTervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!
Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotSinettiseura-auditoinnin kehittäminen
Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotVISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET
VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta
LisätiedotVERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen
VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotLASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS
LASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS Lasten liikunnan ohjaajakoulutus (ent. liikuntakerho-ohjaajan koulutus) Osat: 1. Tervetuloa lasten liikunnan ohjaajaksi 2. Monipuolinen lasten liikunta 3. Fyysinen toimintakyky
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotVarhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -
Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotTuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTyöyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa
Työyhteisöjen sitouttaminen toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Kajaanin kaupungin päivähoidossa LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotNuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina
Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotTunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa
Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä
LisätiedotHallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat
Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jota toteutetaan ja kehitetään
LisätiedotKOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari
ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotKohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen
Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen
Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOlemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020
Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMeidän koulumme on Liikkuva koulu
Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotNeuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien
Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotMonialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES
Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki8.9.2015 Kirsti Siekkinen, LIKES Sisältö Liikkuva koulu, tutkimus Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Kouluterveydenhuolto osana Liikkuvaa
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotJYRÄNGÖN KOULU HEINOLA
JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä www.liikkuvakoulu.fi Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu -ohjelmassa on tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista koulupäivän
LisätiedotLAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä
Lisätiedot