HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET. Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET. Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena."

Transkriptio

1 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena. 1 Seurassa tämmösiä ei kauan kattella, kun en oo nopee enkä ketterä. Synkkä homma jäädä aina viimeseks ja ilman paria. Mä oikeestaan vihaan liikkaa tai siis - niitä tunteja. Poika, 9 vuotta

2 2 Mukana toteutuksessa Kirjoittajat Taitto Valokuvat Paino ISBN

3 Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua! Yhteinen huoli lasten tulevaisuudesta oli suurin syy liikunnasta syrjäytyneiden kehittämistyön käynnistämiseen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia selvitys nykytilanteesta ja suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Halusimme selvittää, miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku, keitä nämä lapset ja nuoret ovat ja miten saamme aktivoitua heidät liikkumaan. Lähtökohdat työlle saimme hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta (STM) ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta (OKM) sekä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (OKM). Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta on ollut myös kehittämishankkeen taustatahona (STM,OKM). Ongelmaa on pohdittu yhdessä laajan verkoston kanssa (luettelo sivulla 28) ja tämä toimenpide-ohjelma on yhteistyön lopputulos. Aihetta työstettiin useissa työseminaareissa vuosina Verkoston jäsenet sekä lapset ja nuoret kirjoittivat meille ydinviestejään ja asiantuntijat artikkeleita itselleen läheisistä teemoista. Toimenpide-ehdotuksia syntyi useita jokaisesta aihekokonaisuudesta. Työstön loppuvaiheessa ehdotukset kirjattiin ikäryhmittäin ja niistä valittiin tähän raporttiin vain keskeisimmät toimenpiteet. Toimenpiteet ovat monelta osin myös läpileikkaavia teemoja, jotka voisi nostaa esiin kaikissa ikäryhmissä. Parasta prosessissa on ollut verkoston vahva sitoutuminen aitoon yhteistyöhön sekä vilpitön halu saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkumaan. Uskomme, että innostuneisuus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän eteen vievät toimenpideehdotukset käytäntöön. Suuri kiitos antoisasta yhteistyöstä jokaiselle verkostossa mukana olleelle jäsenelle. Suuri kiitos myös työtämme tukeneille opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille! 3 Terveisin Jukka Karvinen Kirsi Räty Sari Rautio kehitysjohtaja projektipäällikkö kehityspäällikkö Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry

4 Lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet 4 RISKITEKIJÖITÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISELLE OVAT ESIMERKIKSI: pitkäaikaissairaus ei mallia toisilta lapsilta tai nuorilta TAVOITE: liikkumatonta ja vähän liikkuvaa liikkeelle! Lapsuus on muuttunut. Suurin osa lapsistamme elää lisääntyneen hyvinvoinnin myötä lelujen, teknisten laitteiden ja virikkeiden yltäkylläisyyden keskellä. Lasten vapaa-ajasta kilpailee ja huolehtii useampi taho kuin koskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmenosta on tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Valtaosa suomalaislapsista voi hyvin. Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ongelmia. Lasten ja nuorten terveyserot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystottumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökan nalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipainoa ja lihavuutta, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunnan hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukijana on vielä monella tavalla hyödyntämätön voimavara. Liikunta tarjoaa positiivisia kokemuksia ja elämyksiä, kuulumista sosiaaliseen yhteisöön ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotta vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytyneiden lasten ongelmiin voidaan tarttua, täytyy ensin oppia tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat lapset. Yksiselitteisiä liikkumattomuuteen liittyviä syy seuraus -suhteita ei tutkimuksista ole löydettävissä. Sen sijaan on löydettävissä ryhmiä, joissa on tavallista enemmän liikkumattomia lapsia. Suositukset määrittävät liikunnan tavoitetason Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1 2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Uusien suositusten mukaan yhtämittainen paikallaan olo pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin, samoin ruutuaika. Vähän liikkuvien kohdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan oloa molempia vähän kerrallaan kohti suositeltua tasoa.

5 LIIAN MONEN LIIKE ON PYSÄHTYNYT Tieto lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä on hyvin puutteellista. Tutkimusten yhteenvetona tiedämme kuitenkin, että: Yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista viidesosa ja tytöistä neljännes. Erittäin vähän liikkuvien suhteellinen osuus kasvaa nuoruusiässä. Haluttomuuteen liikkua on useita hyvinkin erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia syitä. Liikkumattomuus heikentää lasten ja nuorten elämän laatua, aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää terveysriskejä. Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt ja urheiluseuroissa harrastaminen on jopa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuoret ovat kuitenkin lihoneet, heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. Urheilevistakin lapsista jää puolet alle terveysliikuntasuosituksen. Liikunnasta syrjäytyminen syrjäytymisen kokonaiskentässä Liikunta ja liikuntatottumukset nivoutuvat joidenkin yksilöiden kohdalla kokonaisvaltaisempaan syrjäytymiskehitykseen. Huono-osaisuus voi olla rajoittamassa täyspainoista liikunnan harrastamista esimerkiksi vanhempien varattomuuden takia. Liikunnasta syrjäytyneistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on kuitenkin suotuisat perusedellytykset liikkumiselle ja ylipäätään hyvälle elämälle. 5

6 6 KUKA ON VÄHÄN LIIKKUVA? Liian vähän liikkuvia ovat kaikki, joiden päivittäinen liikunta jää alle suositusten. Oheinen kuvio havainnollistaa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden raja-arvoja. Kuvion joka ryhmässä on hyvin erilaisia lapsia: himoliikkujista löytyy pyörätuolia käyttäviä ja liikkumattomien ryhmästä laihoja pitkiä poikia. Erityisen riskiryhmän muodostavat kahden alimman lohkon lapset ja nuoret, joilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle suositusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän kohdallaan terveysriskit kasvavat voimakkaasti, liikkumattomuus estää motoristen taitojen kehittymisen, voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja ongelmia sosio-emotionaalisessa kehityksessä. Arviolta prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea. JOKA RYHMÄSSÄ ERILAISIA LAPSIA JA NUORIA liikkujat yli 4t / pv Suositukset täyttyvät urheilijan suositus 3 4t / pv 2 3t / pv Riskejä liikunnasta etääntymiseen < 1t / pv terveysriskejä < 30min. / pv Liikkumaton elämäntapa < 15min. / pv Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Vanhemmilla ei ole rahaa. Poika 6v. Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Jotkut haluais vain harrastaa, tosi monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Lapsi käyttää päivittäin 3 tuntia ruudun äärellä, mutta vain 4 minuuttia kuluu keskusteluihin perheen kanssa. Raisa Cacciatore, Väestöliitto (lähde: Helsingin Sanomat ) Lapsen edun tulee olla keskiössä. Lapsilla tulee olla oikeus liikkua monipuolisesti, oman kykynsä mukaan. Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto

7 LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ JA HEITÄ LÄHELLÄ OLEVAT AIKUISET RATKAISEVASSA ASEMASSA Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa. Lapsi elää, toimii, kokee, tuntee tässä ja nyt ja tässä ja nyt häntä on myös tuettava. Lasta lähellä olevat aikuiset; vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja ohjaajat ovat ratkaisevassa asemassa. Median rooli lasten ja nuorten elämässä on merkittävä ja arvaamaton. Tarvitaan yhteinen maali ja aikuisten aitoa yhdessä tekemistä tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi. LAPSI NUORI MEDIA MUUT KUNNALLISET PALVELUT jne. Päättäjät 7 Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että myös ohjattu lasten liikunta ja urheilu on hauskaa. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada onnistumisen kokemuksia liikunnasta. Virpi Remahl, liikunnanopettaja Liikuntakeskus Pajulahti Mens sana in corpore sano terve mieli terveessä ruumiissa. Lapsen tulee oppia liikkumaan ja saada liikkua. Kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä on turvata lapsen terveellisen ja turvallisen kasvun edellytykset. Eeva Monto, varhaisen tuen koordinaattori, Helsingin kaupunki Aikuisten liikuntamyönteisyydellä mennään lujaa ja pitkälle! Mervi Niemi kerhotoiminnan koordinaattori, Salo

8 8 RISKITEKIJÄT LÖYTYVÄT HYVIN LÄHELTÄ LASTA: passivoivat elämäntavat ja rajoitukset Vanhemmilla on päävastuu lapsen liikkumisesta Eivät kaikki tajua, että pitäis edes vähän liikkua (Poika 6 vuotta) Pienelle lapselle liikkuminen on sisäsyntyinen tarve. Se tukee alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Pienillä lapsilla liikunta on yhtäläinen inhimillinen tarve kuin syöminen ja nukkuminen. Sen pitää olla riittävää, päivittäistä, monipuolista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Erittäin vähän liikkuvia löytyy jo alle kouluikäisistä lapsista. Lapsen liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tärkeimmät päätökset tehdään kehitysympäristössä, jossa lapsia elää ja kasvaa. Vanhempien tekemät valinnat ovat ratkaisevassa roolissa. Tutkimusten mukaan liikkumaton elämäntapa säilyy aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. Lapsen liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia ja vanhempien antamalla mallilla on siihen ratkaiseva rooli. Asiaan on havahduttava ajoissa. Vanhempien on tunnistettava tärkeä roolinsa lapsen liikkumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, jotta viesti välittyy tehokkaasti vanhemmille. Viestin on tultava eri tahoilta samanlaisena. Vanhempien oma oivallus voi ratkaista liikkumattomuuden kierteen. Liian vähäinen liikunta heikentää jo alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi, lapselle voi kehittyä ylipainoa ja terveyshaittoja. Vanhempien tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä sekä liikkumattomuuden aiheuttamista riskeistä tulee lisätä. Esimerkiksi Kanadassa lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on jalkautettu myös vanhempien tietoisuuteen. (Canada s Physical Activity Guide to Healthy Active Living, Family Guide to Physical Activity for Children). ALLE KOULUIKÄISTEN LIIKKUMISEN Jag bruka springa. Jag tycker att springa är jätte kul. Vet du varför jag sluta nassikkapaini? Där va en jätte dum pojke som sa, att jag är flickan. Pojken 5 år Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Sellaiset lapset ei liiku, jotka eivät tykkää juoda maitoa niin niiden luusto ei kehity. Silloin niiden jalat on tälläisiä (koputtaa omaa jalkaa joka on koukussa), ne ei kato liiku kunnolla, ne ei niinkuin kehity kunnolla! Poika 6v.

9 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ HERÄTELLÄÄN VANHEMMAT JO ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ Lapselle leikki ja liike on ominaisin tapa toimia ja oppimisen väline. Lisätään pallo ja liikuntatietoa äitiyspakkaukseen. SUOSITUKSET LASTEN VANHEMMILLE Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) on laadittu ensisijaisesti päivähoidon käyttöön. Suositukset tulee päivittää palvelemaan laajemmin alle kouluikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden tukemista. Tuotetaan perheille opas liikuntasuositusten toteuttamisesta. LAAJA MEDIAKAMPANJA Toteutetaan laaja ja herättelevä mediakampanja pienten lasten vanhemmille yhteistyössä eri toimijoiden ja medioiden kanssa. Viestin tulee havahduttaa pohtimaan oman lapsen fyysisen aktiivisuuden määrää sekä vanhemman roolia lapsen liikkumisen tukijana. PERHE LIIKKUMAAN YHDESSÄ Innostetaan perheitä havainnoimaan perheenjäsenten omaa ja perheen yhteistä liikkumisen määrää esimerkiksi perheliikuntakortin avulla. Korostetaan lapsen omaehtoisen ja aktiivisen leikin sekä perheen arkiliikunnan roolia. 9 Enemmän tekoja vähemmän puhetta. Liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Toiminko minä vanhempana niin kuin puhun? Tuomas Törrönen nuorisotoiminnan suunnittelija Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Ongelmana on perheiden liian vähäinen yhdessäolo, lasten yksinäisyys, aikuisen läsnäolon ja kannustuksen puute. Yksilöllisyyteen ja omatoimisuuteen, itsenäistymiseen tähtäävä yhteiskunta. Arkiliikunta on aliarvostettua. Arvostetaan vain liikuntamuotoja, johon aikuiset ostavat kalliit kausikortit. Sari Miettinen, lääkäri Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Nyt isot liikkumaan yhdessä pienten kanssa, niin hyvä tulee. Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto Liikkuvat vanhemmat näyttävät esimerkkiä lapsilleen: onko kävellen ja pyörällä liikkuminen luonnollinen tapa siirtyä paikasta toiseen, vai onko se huippu-urheilusuoritukseen verrattava asia? Vanhempien taksipalvelu kouluun ja harrastuksiin ei ole aina lapsen etu. Johanna Tokola, suunnittelija Suomen Vanhempainliitto

10 Liikunna 10 Pieni lapsi ei syrjäydy liikunnasta omaehtoisesti. Alle kouluikäisen lapsen elinpiirissä ratkaiseva rooli liikunnallisen arjen valinnoissa on perheellä. Myös päivähoidolla ja neuvolajärjestelmällä on erinomaiset mahdollisuudet tukea lapsen päivittäistä liikettä ja kannustaa vanhempia huomioimaan liikunnan tärkeys osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Jos joku tästä ketjusta pettää, korostuu muiden rooli entistä enemmän. Ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin tapa hoitaa lasten liikkumattomuudesta johtuvia ongelmia on ennaltaehkäisy. Päivähoidon ja neuvolan tulee tarjota lapsiperheille yhdenmukaista tietoa ja neuvontaa liikunnasta. Tämän tulee olla osa niiden perustyötä. Liikunnan edistämisen ketjun tulee ulottua perheiden arkeen yhteistyön kautta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Yhtenä keskeisenä ohjelman osa-alueena on hyvinvoiva lapsiperhe. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Liikunnan edistämistyö tulee alkaa jo äitiysneuvolasta. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat motivoituneita kaikkiin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin toimenpiteisiin. Päivähoidossa varhaiskasvattajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus mahdollistaa yhteisen sitoutumisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Lapsen fyysisen aktiivisuuden tukeminen on yksi kasvatuskumppanuuden sisällöistä. Niinku sillon ku tekee mieli, uimisesta tykkään aika paljon. Tyttö 6v. Jollain voi olla jalkavaivoja, ne ei voi liikkua. Ne voi olla kato esim. pyörätuolissa tai niiden jalat eivät ole kehittyneet. Poika 6v. Varhaiskasvatus tukee lapsen päivittäistä liikkumista parhaiten silloin, kun koko lasta hoitava henkilöstö on sitoutunut lasten liikuntakasvatukseen. Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja, Kaarinan kaupunki

11 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KÄYNNISTETÄÄN VALTAKUNNALLINEN PÄIVÄHOIDON LIIKUNNALLISTA TOIMINTAKULTTUURIA VAHVISTAVA Tarvitaan muutosta päivähoidon toimintakulttuureihin, usein myös aikuisten asenteisiin ja toimintatapoihin liikkumisen edistämiseksi. Varhaiskasvattajien valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista tulee lisätä lasten päivittäisen liikkumisen mahdollisuuksien ja liikunnan kehittämisen osalta. Arkikäytäntöjen muuttaminen on koko työyhteisön haasteena. Johtajan rooli muutosten tukemisessa on ratkaiseva. Liikunnan sisällyttäminen lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille. Erityisesti sosionomien sekä lähihoitajien ammattitutkinnoissa liikunnan osuus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Huomioidaan erityisesti työyhteisötasoiset liikunnan edistämisen keinot, esimerkiksi liikunnan täydennyskoulutukset, jotka keskittyvät liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen sekä vähän liikkuvien lasten havainnointiin ja innostamiseen (esimerkiksi Nuoren Suomen Päivähoidon liikunta - Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön sekä Liikkujaksi innosta vähän liikkuvat lapset onnistumaan -koulutukset). Onnistumisen portaat -kehittämisväline Päivähoito liikkuu Vantaalla -hankkeessa ideoitiin Onnistumisen portaat -kehittämisväline, joka auttoi päivähoidon yksikköjä oman suunnitelman laatimisessa liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli Nuoren Suomen Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli tarjoaa tukea liikkumisen kehittämisprosessin käynnistämiseen päivähoidossa. Toimintamalli perustuu Varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu) ja sen tavoitteena on sananmukaisesti vauhdittaa varhaiskasvatuksen liikuntaa suositusten (Valisu) mukaiselle tasolle. LiikuntaVasu Kehittämismallin tavoitteena on varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien valtakunnallisten liikuntasuositusten jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea. LiikuntaVasu -hankkeessa olivat mukana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusorganisaatio, Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus / Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (Oulun yliopisto) ja Kainuun Liikunta ry. 11 Varhaiskasvatuksessa mahdollisuudet lasten liikkumiseen ja heidän liikuttamiseensa ovat rajattomat. Jokainen aikuinen osaa ja pystyy halutessaan luomaan lapsille liikkumisen mahdollisuuksia. Päivähoidossa lasten liikuttaminen on TAHDON ASIA. Johanna Silvius, lastentarhanopettaja, Turku Hyvä varhaiskasvatusympäristö on liikuntamyönteinen, sellainen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua liikkumaan, oppimaan ja iloitsemaan onnistumisestaan. Liikkuminen rakentuu luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä työyhteisöjen yhteisen kehittämistyön kautta. Yhteisen kehittämisen myötä syntyvät käytännöt ovat sellaisia, joita yhteisö käyttää ja joihin se toiminnassaan sitoutuu. Anu Kullberg, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

12 12 PÄIVÄHOIDON JA NEUVOLAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ Tuotetaan alle kouluikäisen lapsen motorista kasvua ja kehitystä tukeva toimintamalli, joka otetaan käyttöön sekä päivähoidossa että neuvolassa. Malli sisältää yhdenmukaiset neuvontamateriaalit sekä työkalut terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille eri ikävaiheessa olevien lasten motorisen kehityksen tukemiseen sekä perheiden terveysneuvontaan. Alle kouluikäisten liikunnan suositukset -materiaali jalkautetaan vanhempien tietoisuuteen neuvolasta ja päivähoidosta. Tuotetaan lapsen motoristen taitojen havainnointilomake työkaluksi varhaiskasvattajille ja terveydenhoitajille. Vanhempainiltoihin materiaalipaketti liikunnasta Minä liikuttajana -itsearvioinnin työväline varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien kautta vanhempien käyttöön. Jo olemassa olevien liikunnan edistämisen työkalujen jalkauttamista tulee tehostaa. LIIKUNNAN EDISTÄMISEN VALMIUDET ON OPITTAVA JO PERUSKOULUTUKSESSA Terveydenhoitajien peruskoulutuksessa on vakavia puutteita lasten liikunnan osa-alueella. Javanainen-Levosen väitöstutkimuksen (2009) mukaan terveydenhoitajat ovat kiinnostuneita edistämään lasten liikuntaa ja heidän mielestään se on lastenneuvolan perustyötä. He eivät koe kuitenkaan olevansa siinä vahvoilla. Terveydenhuollon henkilöstön osaamista on vahvistettava, jotta lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen alkaa mahdollisimman varhain ja jatkuu katkeamattomana ketjuna aina äitiys- ja lastenneuvolasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi terveydenhoitajien koulutusohjelmaan. Terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille tarvitaan täydennyskoulutusta vähän liikkuvan lapsen varhaisesta tunnistamisesta sekä tukemisesta. Liikunta on määritelty yhdeksi terveyden määrittäjäksi Euroopan tasolla. Miksi liikunta ei sisältönä näy suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa? Tarja Javanainen-Levonen, liikuntatieteiden tohtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Perheille annettavan liikuntaneuvonnan on hyvä perustua perheen oman oivalluksen herättämiseen - sitä kautta sitoutuminen ja motivaatio muutokseen paranee. Minna Aromaa, dosentti, ylilääkäri, Lasten ja nuorten poliklinikka Turun sosiaali- ja terveystoimi

13 Sydänliiton Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelmassa on laadittu terveydenhoitajien käyttöön tietokansio, jota hyödynnetään perheiden ohjauksessa liikunta- ja terveysneuvonnan osalta. Neuvokas perhe -kortti kulkee perheen mukana neuvolakortin tavoin. Painokas -hankkeen työkalupakki Hankkeessa kehitettiin ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen sekä voimavarojen hallintaan puheeksi ottamisen työväline lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Lasten terveystottumus -mittaristo ja Eväitä painonhallintaan -kansio (Hyvis-hanke) Neuvolan terveydenhoitajat saivat käyttöönsä mittariston lasten terveystottumusten muutosten mittaamiseen. Mittaristo perustuu kysymyksiin, jotka terveydenhoitaja käy lapsen vanhemman kanssa läpi 3-, 4-, 5- ja 6-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä. 13 Eväitä painonhallintaan -kansion avulla voidaan antaa terveysneuvontaa perheille liikunnan ja ravitsemuksen tärkeydestä. Terveydenhoitajille on koottu valmis luentomateriaali vanhempainiltoja ja muita vastaavia tilaisuuksia varten. Jokainen lapsi on luotu liikkumaan omalla tavallaan. Eikö meidän aikuisten tehtävänä ole tukea lapsiamme, jotta he voivat voida hyvin nyt lapsina ja tulevaisuuden aikuisina? Katri Arnivaara, pienten lasten liikunnan kehittäjä Lounais Suomen Liikunta ja Urheilu ry Miksi kaikki lapset eivät liiku? Siks ku jotku haluu leikkiä kauan eikä mennä ollenkaan ulos, ne ei niinku ehdi. Tyttö 6v. Ehkä siks, et ne ei oo pikkulapsena liikkunu paljon. Tyttö 5v. Vauvat ei voi liikkua, ne on vain paikallaan ja ihmettelee. Poika 6v.

14 Tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä 14 RISKIRYHMIEN TUNNISTAMINEN heille on vähemmän tarjontaa päivittäin aikaansa viettävät pojat Tällä hetkellä koulu ei ota vastuuta jokaisen oppilaan päivittäisen liikuntatarpeen tyydyttämisestä. Kouluilla ei myöskään ole riittävästi tietoa eikä käytössään riittävän konkreettisia keinoja edistää vähän liikkuvien oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Liikunnasta etääntyneet lapset eivät liiku koulupäivän aikana luonnostaan heidät on houkuteltava liikunnan pariin kohdennetuilla, tehostetuilla toimenpiteillä. Vain puolet alakouluikäisistä liikkuu riittävästi Liian monen lapsen liike on pysähtynyt. Meidän on pysäytettävä tämä liikkumattomuuden noidankehä. Liikunnan vaikutukset koululaisten terveyteen, oppimiseen, vireystilaan, työrauhaan ja keskittymiskykyyn on niin kiistattomasti todistettu, että koulun tulisi tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Koulupäivän liikunnallistaminen Liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistäjänä sekä kasvun ja kehityksen tukena tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Koulun rehtorin tulee huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, että koulu kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Päivittäisen liikunnan edistäminen on saatava osaksi koulun opetus- ja työsuunnitelmaa. Koulun liikuntatoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on oppilailla oltava nykyistä suurempi rooli. asuvat Millä keinoilla vähän liikkuvien koululaisten VÄHINTÄÄN KAKSI TUNTIA PÄIVÄSSÄ Koska suurin osa lapsista haluaa vain maata tai katsoa televisiota koko päivän. He eivät vain jaksa liikkua yhtään päivässä. Tyttö 10v. Täytyy laittaa tv ja tietokone kielto. Poika 10v. Perustaa kouluihin liikuntakerhoja. Poika 10v.

15 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ PERUSOPETUKSEEN ON LUOTAVA LIIKKUVAN KOULUN TOIMINTAMALLI Toimintamalli koostuu fyysisen aktiivisuuden edistämisen keinoista koulupäivän aikana erityisenä kohderyhmänä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset. Mallin työkalut auttavat kouluja tekemään arvion tilanteestaan, kehittämään toimintaansa ja seuraamaan omaa kehittymistään. Mallin käyttö mahdollistaa myös kuntakohtaisten ja valtakunnallisten yhteenvetojen laatimisen ja seurannan. Seurannassa hyödynnetään laajojen terveystarkastusten ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (5 lk ja 8 lk:t) tuloksia. Lisäksi on käynnistettävä valtakunnallinen lasten fyysisen aktiivisuuden seurantatutkimus. Toimintamallin jalkauttaminen kouluille edellyttää rehtoreiden ja opettajien täydennyskoulutusta sekä laaja-alaista viestintäkampanjaa. YLEISET KEINOT KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI Koulupäivän liikunnallistamista on kokeiltu ja kehitelty useiden pilottikoulujen kanssa ja parhaillaan käynnissä oleva Liikkuva koulu -hanke jatkaa tätä työtä. Keinovalikko on löydettävissä esim. Nuoren Suomen www-sivuilta, OPH:n Liikkuva koulu -sivustolta ja kirjallisista materiaaleista (esim. Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille: osa koulu suositusten toteuttajana). Turun Koulu liikkeelle -hanke ja sen jatkeena Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanke Porin Liikuntatakuu -hanke Kuopion Kulttuuri- ja liikuntapolku -hanke Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut 15 Jokainen lapsi, joka ei jostain syystä liiku tarpeeksi, on osaton. Osallistamalla nämä lapset heidät saadaan mukaan rakentavaan yhteisöön; aikuisten siipien suojaan. Ville Turkka, Icehearts Koko perhe liikkeelle ja matala kynnys osallistumiselle esim. ohjattuun toimintaan. Turvalliset, ei vertailua korostavat ryhmät. Katja Patoranta, luokanopettaja, Pori Mitä enemmän liikut sitä paremmin opit ja pärjäät elämässä. Anne Hyvätti, opettaja, Turku

16 Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset 16 TYÖKALUJA RISKIRYHMIEN TUNNISTAMISEEN KOULUTOIMIJOILLE Malli auttaa kouluja tunnistamaan, tavoittamaan ja aktivoimaan erityisesti liian vähän liikkuvat lapset ja kohdentamaan näille toimenpiteitä. Tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja määrittelyssä tarvitaan toimivaa yhteistyötä luokanopettajan, liikunnanopettajan, erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan ja lääkärin välillä. Luokanopettajille täydennyskoulutusta, jotta he osaavat päivittäisessä toiminnassa tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja aktivoida heidät liikkumaan. Yksinkertaisia, leikinomaisia kenttätestejä opettajille lasten motoristen perustaitojen havainnoinnin tueksi. LIIKUNNAN TUKIOPETUSTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Tukiopetus tulee järjestää hienovaraisesti oppilaita leimaamatta. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jopa ennakoivasti ja sen on oltava riittävän pitkäaikaista. Liikunnan tukiopetusta pienryhmässä (esim. matalan kynnyksen liikuntakerho, vähän liikkuvien tyttöjen kerho). Yksittäisellä oppilaalle tai parille henkilökohtaista tukiopetusta (personal trainer). Erityiskoulua käyvät lapset voivat syrjäytyä yleisistä harrastuskerhoista pitkien koulumatkojen ja kaverien puuttumisen takia. Omaan lähikouluun pääsy tarjoaa vammaiselle lapselle enemmän mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen lähiympäristössään. Inklusiivinen koulu on paitsi reilua, myös liikuntateko. Aija Saari, toimialapäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Silloin, kun minulla oli vielä näkö kunnossa, kavereita oli tosi paljon. Maastossa en näe enää kumpuja ja kuoppia. Talvella silmissä kieppuu vain valopalloja, enkä uskalla mennä yksin ulos. Jos olisi joskus avustaja, urheilisin niin älyttömästi, että tulisin vaikka maailmanmestariksi. Jossain tai monissakin lajeissa - Suomen lippuja vain heiluisi fiuuu-fiuuu. Lapsi 13v.

17 KOULUTERVEYDENHUOLLON VASTUUTA LIIKUNTANEUVONNAN TOTEUTTAMISESSA ON LISÄTTÄVÄ Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää osaamista liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Laajoihin terveystarkastuksiin on sisällytettävä koululaisten liikunnan seuranta. Koululääkäreiden vastaanotoilla tulee liikunnan seuraamisen olla mukana tarkastuksissa, varsinkin riskiryhmien osalta. Kouluterveydenhoitajille liikunnan täydennyskoulutusohjelma, liikuntaneuvonnan materiaalipaketti sekä opasmateriaali vanhemmille. Lääkäreiden liikuntaneuvonnan työkaluksi lasten liikkumisresepti. MUITA KEINOJA Oppilaat mukaan oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteuttamiseen (vertaisohjaajat, suunnittelun työkalut, oppilaiden oma tapahtumat). Matalan kynnyksen kerhoryhmät kaikille avoimen toiminnan periaatteella. Kohdennetut kerhot riskiryhmiin kuuluville (esim. motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen keskittyvät motokerhot). Opettajille pitkäkestoinen täydennyskoulutusohjelma (esim. painopiste seuraavat 3 5v) erityistä tukea tarvitsevien ja soveltavan liikunnan osalta. Oppilashuollon roolin vahvistaminen liikkumattomuuteen tarttumisessa Tieto liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ei tavoita terveydenhuollon ammattilaisia. Jotta nämä terveysviestinnän kannalta avainasemassa olevat henkilöt edistäisivät aidosti väestön fyysistä aktiivisuutta, tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän liikuntatieteen ja liikuntalääketieteen koulutusta erityisesti lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Tavoitteiden ja tulosten sijaan, kyky liikuttaa lapsia lähtee läsnäolosta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, vaan erilaisia tapoja liikkua tai liikuttaa. Kun liikuntaan käsitteenä ei kohdistu liikaa odotuksia, rohkenee yhä useampia liikkumaan ja liikuttamaan. Kati Karinharju, toimintakyvyn tukemisen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

18 18 Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta Oon jättänyt taloyhtiön puheenjohtajalle valituksen, että vois olla joitain keinuja ja muita laitteita. Mattoteline siellä on ja pyykkiteline - ja asfalttia autoille. Poika 8 v., Töölö. Suomi on vielä maa, jossa on runsaasti liikuntaan virittäviä ympäristöjä ja tilaa liikkua. Liikunnan olosuhteet ovat kuitenkin nousseet esteeksi lasten ja nuorten fyysiselle aktiivisuudelle, koska yhdyskuntasuunnittelua ohjaa aikuisten maailma ja autoliikenne, urheilupaikat on tehty aikuisten mitoituksilla ja organisoitu urheilu vie niiden käyttöajat, liikuntapaikat sijaitsevat liian kaukana lapsen asuinympäristöstä ja niille kulkeminen on turvatonta, me aikuiset olemme muodostuneet lasten liikkeen esteeksi luomalla turhia sääntöjä, kieltoja ja vääränlaista turvallisuuteen vetoamista. Liikkumisen paikat on luotava lähelle lasta ja niiden on oltava turvallisia ja houkuttelevia. Lapsen liike syntyy kasvun ja kehityksen tarpeista sekä lapsen sisäisestä oppimisen halusta. Liikkumalla lapsi oppii hallitsemaan oma kehoaan. Esimerkiksi juokseminen, tasapainoilu ja kiipeily ovat kaikki lapsen tutkimusmatkailua oman kehon mahdollisuuksiin. Lapsiystävällisen elinympäristön tunnistaa siitä, että se tarjoaa käyttäjilleen monipuolisesti toimintamahdollisuuksia. Toiminnoiltaan rikkaassa ympäristössä vietetään paljon aikaa ja näin syntyy myös runsaasti sosiaalista vuorovaikutusta. Liikuntamyönteisellä lähiympäristöllä on suuri merkitys lapsille, joilla sisäinen motivaatio fyysiseen aktiivisuuteen on sammutettu tai joilla on muita esteitä liikunnassa. Hyvän lasten ja nuorten liikuntapaikan ominaisuuksia Sijaitsee lähellä kotia tai arkireittien varrella Lapsen kokoinen ja näköinen Houkuttelee monipuoliseen liikkumiseen Saavutettavissa jalkaisin tai pyörällä turvallisesti Tuottaa iloa ja jännitystä turvallisesti HEINOLAN ASUNTOMESSUALUE Avainsanoina kaikkien ikäryhmien tavoitteissa olivat esteettömyys, turvallisuus ja kohtaamisen paikat. Lasten osalta asemakaavalle asetetut tavoitteet (esim. pihoilla on tilaa leikeille ja peleille, tonteilta on välitön yhteys luontoon, alueella on lähiliikuntapaikka, alueella on oma ja yhtenäinen kevyen liikenteen väylien, polkujen ja latujen verkosto, alueella on monikäyttöinen sisätila ja uimaranta) täyttyivät hyvin. Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Äidit eivät tiedä missä liikutaan ja jos ei kiinnosta. Tyttö 5v. Mä käyn joskus viikonloppusin pihalla ja kiipeilen kirsikkapuussa. Tykkään laukata. Tyttö 6v.

19 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KOULUJEN PIHAT ON KUNNOSTETTAVA SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA. Koulujen pihat ovat keskeisin lasten liikuntapaikka. Lasten liikkeestä yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoille. Liikkeen lisääminen edistää myös työrauhaa ja viihtymistä koulussa ja lisää koululaisten oppimisvirettä. Ilman valtion ja kuntien merkittävää lisäinvestointia on koulupihojen kunnostamisen vauhti liian hidas. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelma. LAPSET MUKAAN LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Oman osallisuuden kautta liikuntapaikoista tulee osa lapsen ja nuoren päivittäisiä arkiympäristöjä, joita vaalitaan ja ylläpidetään yhteisvastuullisesti. PehmoGIS-metodin avulla lapsen kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa voidaan kerätä paikkatietopohjaisesti. Osallistuvan suunnittelun metodikortit, Teknisen Korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. LASTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS TULEE VARMISTAA Erityistuen tarpeessa olevien osalta on liikuntaolosuhteiden esteettömyys ensiarvoisen tärkeä. Esteettömyys ei vielä toteudu toivotussa laajuudessa, joten tarvitaan informaatio-ohjausta ja osaamisen lisäämistä, jotta liikuntaolosuhteita suunnittelevat sisäistävät kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyydestä ja toteuttavat sitä käytännössä. UUTTA TEKNOLOGIAA UUSILLE LIIKKUJILLE Vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on hyödynnettävä uutta teknologiaa myös liikuntaolosuhteiden kohdalla. Uusilla digiliikunnan välineillä voidaan kouluissa ottaa mikä tahansa vapaa tila uudeksi sisäliikuntatilaksi, pelihuoneeksi. Ulkoliikuntapaikoillekin on jo olemassa uusia teknisiä sovelluksia. Innovaatioiden käyttöönottoa on nopeutettava. MUITA LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN KEINOJA: Lasten arkireiteille turvallisia kevyen liikenteen väyliä Tuotetaan liikuttavan pihan suositukset kodeille, päiväkodeille ja kouluille. Kuntien on arvioitava kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa lapsivaikutukset ja vaikutukset lasten liikuntaan. Kaikki liikuntaan soveltuvat tilat on vallattava lasten ja nuorten liikunnan käyttöön. Belgiassa Hasseltin kaupungissa katu muuttuu sunnuntaisin asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. 19 Ympäristön tulee tukea lapsen mahdollisuuksia ilmaiseen arkiliikkumiseen. Lapsi ei liiku vain leikkikentillä tai liikuntapaikoissa vaan ympäristön kaikki elementit voivat inspiroida aktiivisuuteen. Suomalainen lasten itsenäisen liikkumisvapauden kulttuuri on hyvin arvokas asia suorastaan harvinaisuus! Marketta Kyttä, ympäristöpsykologi, erikoistutkija, TKK/YTK Päivittäisistä lähiympäristöistä löytyvät innostavat liikuntapaikat ovat lasten omaehtoisen liikkumisen perusedellytys. Jan Norra, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

20 Aito osallisuus liikuttaa nuorta 20 RISKEJÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISEEN: fyysinen pätevyys sosioekonominen asema harrastaa Ehkä tuo osallisuus on juurikin avainsana. Sen sijaan, että valmentaja tai opettaja kertoo mitä pitää tehdä, pitäisi luoda sellaiset puitteet, jotka tukevat nuorten omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Omasta mielestäni koululiikunnan parhautta olivat ne tunnit, jolloin sai valita meneekö uimaan, luistelemaan, hiihtämään, karatetunnille vai kiipeilemään. Mieluummin käytän miljoonan lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen kuin uusien hallien rakentamiseen. Lisäksi liikuntaviestinnässä pitäisi välttää pakottamista. Jos joku koko ajan kuiskuttelee korvaan, että liikkukaa, liikkukaa, niin moni menee mieluummin vaikka kiusallaankin snägärille. Nuori mies, Hämeenlinna iksi joku muu päättää nuoren puolesta, miten ja missä liikutaan? Aikuisjohtoinen toimintamalli on edelleen voimassa kouluissa ja harrastuksissa. Huolimatta lainsäädännöstä ja hyvistä hankkeista, olemme osallisuuden toteutumisessa vielä alkutaipeella. Turvallisuustekijät nostetaan usein esteeksi nuorten mielipiteiden kuulemiselle: nuorille ei uskalleta antaa vastuuta omatoimisuuteen. Nuorten liikunnan lisäämiseksi on nuorten ääni saatava nykyistä paremmin kuuluviin heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallisuuden kokemus aktivoi ja rohkaisee nuoria vastuuseen ja lisää omaehtoista liikkumista. Osallisuuden tulee olla pysyvä toimintatapa, joka näkyy kaikissa toiminnoissa. Aito osallisuus tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kansalaistaitoja oman toimintansa kautta. Toimivat mallit on jalkautettava jokaiseen kuntaan, yläkouluun ja toisen asteen oppilaitokseen sekä seuroihin ja yhdistystoimintaan. Omaehtoinen liikunta ja kavereiden kanssa liikkuminen kiinnostavat nuoria. Yhdessä oleminen voi olla tärkeämpää kuin itse liikkuminen. Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja vertaistoiminta voivat houkutella liikunnasta etääntyneitä nuoria liikkumaan kaverit vetävät heidät mukaan. Myönteisyyttä lasten ja nuorten liikuntakeskusteluun! Iloinen aihe muuttuu liian usein kielteiseksi ja vastenmieliseksi, kun liikunnasta puhuttaessa keskitytään liikkumattomuuden aiheuttamiin terveysuhkiin. Lapsille ja nuorille tulisi viestiä mieluummin sitä, että liikunta on hauskaa ja siitä tulee hyvä olo. Meidän aikuisten pitää toki nämäkin riskit tiedostaa, mutta lapselle ei saisi liikunnasta tulla ensimmäisenä mieleen lihomisen pelkoa tai muuta kielteistä. Juha Mallat, liikuntakasvattaja, Non Fighting Generation Liikkuminen on kivaa myös vähän liikkuvan mielestä, kunhan siihen tarjotaan lapsen ja nuoren näköiset innostavat mahdollisuudet. Elina Nevalainen kehityspäällikkö, Nuori Suomi

21 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ OSALLISUUDEN ESTEET TULEE TUNNISTAA JA PURKAA Usein esteet liittyvät vastuukysymyksiin, työnjakoihin sekä vaikuttamisen oikea-aikaisuuteen. Näiden esteiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tarvitaan valtakunnallista viestintää. Avoimet, selkeät työnjaot ja roolit sekä innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Meillä on jo monia hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuudesta kunnan (Lasten parlamentti, nuorisovaltuustot, Lapsen ääni Etelä-Suomessa, Lasten ja nuorten Vantaa) ja hankkeiden (Hyrrä -hanke) tasolla. Annetaan oppilaskunnille lisää vastuuta ja valtaa koulun tai oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa (koulun yhteiset tapahtumat, yhteisöllisyyttä lisäävät luokkasarjat). Luodaan yläkoulun oppilaiden tueksi täysi-ikäisistä nuorista koostuva mentoreiden ja tutoreiden verkosto, jonka tehtävä on tukea oppilaita liikunnan toteuttamisessa yläkouluissa. Koulutetaan nuoria liikuntatapahtumien järjestämiseen (esimerkkinä Your Move). Luodaan ohjaavien opettajien verkosto (koulutusta, vertaistukea, ideoiden jakamista). NUORTEN OMAT VIESTINTÄKANAVAT KÄYTTÖÖN LIIKUNTAAN AKTIVOINNISSA ESIMERKKEJÄ Nuorten Power Action (Turku), Action (Oulu) ja Fun Action toiminta (Helsinki) ovat nuorille suunnattuja liikuntavuoroja eri liikuntapaikoilla, joihin pääsee erillisellä Action-kortilla LISÄÄ LIIKUNTAA NUORTEN OMIN VOIMIN JA TOIMIN Nuorilla on halua ja kykyä ottaa vastuu omasta liikunnastaan. Nuorten osallisuutta liikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina tulee vahvistaa yläkouluissa ja toisella asteella. Osallisuuden perustana on nuorten aito vaikuttaminen suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa Koulutetaan nuoria vertaisohjaajiksi esimerkiksi välituntiliikunnan ohjaamiseen ja apuohjaajana toimimiseen. Nuorten fyysisessä aktivoinnissa tulee huomioida työmenetelmien ja viestinnän moninaisuus ja uudet muodot. Esimerkiksi sosiaalista mediaa ja nuorten foorumeita voi hyödyntää liikunnallisten palveluiden viestinnässä ja suunnittelussa sekä tukimuodoista tiedottamisessa. Your Move sivustot Facebookissa ja IRC-Galleriassa Nuoren Suomen Movereiden toiminta on tarkoitettu tukemaan yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita sekä urheiluseurojen nuoria liikuntatapahtumien järjestämisessä. Moveri on vuotias, liikunnasta kiinnostunut ja itse aktiivisesti liikkuva nuori. Pohjois-Suomen Hyrrä -hanke on erinomainen malli osallistamisesta läpi kaiken toiminnan. Lopetetaan puheet pullajalkasukupolvesta ja katsotaan peiliin: Lasten ja nuorten liikuntaan aktivointi on meidän kaikkien asia. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Nuoria on aidosti kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkumistaan. Nuorten nimellinen osallisuus on muutettava aidoksi nuorten ja aikuisten yhteiseksi päämäärähakuiseksi toiminnaksi. Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö, Kuusamon kaupunki ja Hyrrä-hanke

22 Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa 22 Aletaan paiskia hommia ja kiskomaan hyvällä asenteella liian vähän liikkuvia mukaan ohjattuun toimintaan. Palautetaan liikkumiseen iloa, myönteisyyttä, reippailun henkeä ja niitä tunteita kehossa, joita hikiliikunta saa aikaan. Sysätään kilpailu siellä syrjään. Ville Turkka, Kasvattaja, Icehearts Urheilun harrastaminen urheiluseurassa on suosituin harrastus: 56% vuotiaista ja 34% vuotiaista harrastaa seurassa. Suomessa arvioidaan olevan yli lasta ja nuorta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta seurojen tarjonta ja lasten ja nuorten tarpeet eivät aina kohtaa. Urheiluseurassa urheilevista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 2/ vuotiaista ja ¾ vuotiaista. Urheiluseurat ovat merkittävä osa suomalaista kansalaistoimintaa, jonka merkitys ei rajoitu yksin ihmisten liikuttamiseen vaan ne tarjoavat myös merkittäviä yhteisöllisyyden rakentamisen paikkoja. Suuri osa urheiluseurojen toimintaa tapahtuu kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten parissa. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että harrasteliikunta ja kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Mitä tapahtuu nuorelle, joka ei pysty sitoutumaan yhä tiheneviin ja vaativampiin harjoitusohjelmiin tai jonka lahjakkuus ja yrittäminen eivät riitä? Nuoruus on terveyserojen kärjistymisen aikaa. Harrastustoiminnassa tämä ilmenee drop-out -ilmiönä. Seuratoiminta ei pidä kiinni kaikista nuorista, vaan päästää osan putoamaan. Nuorten pudottamista tai putoamista pois seuratoiminnasta tulee välttää ainakin 15 ikävuoteen asti. Kyllä mä joskus liikun joku päivä, jos mä innostun. Tyttö 14 v. Mä harrastin uintia, mut se oli 5 krt vkossa, ei jääny aikaa tehdä enää mitään muuta. Tyttö 15 v. Ei sitä huomaa lapsena ettei liiku, vasta sitten aikuisena tajuu. Liian monet harrastukset muuttuu ammattimaiseksi, jos haluis tehdä jotain. Poika 15 v. Jotkut haluais vain harrastaa, monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Kaikki on paljon koneella ja kattoo tv:tä eikä löydy sellaista lajia jota haluais harrastaa. Tyttö 15 v. No nyt kun on kaiken maailman videopelejä niin kaikki pelaavat aikansa kuluksi niitä. Poika 14v. Lapsilla on paljon muuta tekemistä esim. chillaus ja tv ja tietokone, liikuntaharrastukset eivät kiinnosta enää 14 ikävuoden jälkeen niin paljon, koska ne vievät paljon aikaa vapaa-ajasta. Poika 15v.

23 MITÄ PITÄÄ TEHDÄ VAIKUTTAMISPAIKKOJA SEUROISSA Nuorille seuraharrastajille on luotava mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. Aikuisten roolina on tukea, kannustaa, ohjata ja neuvoa nuoria toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sinettiseurajärjestelmä voi toimia nuorten osallisuuden kärkijoukkona, koska järjestelmän uudistuvissa kriteereissä tämä asia on huomioitu. Otetaan seuran hallintotehtäviin nuoria mukaan. Annetaan taloudellista tukea, osallisuusavustusta, ryhmälle tai toiminnalle, joka lähtee nuorten omasta suunnittelusta. Lisätään nuorilta nuorille toimintaa: vertaisohjaajatoiminta, -koulutus. Jaetaan toteutusvastuuta nuorille etenkin harrasteliikunnassa. Sportti työllistää -hankkeen kautta on lajiliittoihin, Nuoreen Suomeen ja urheiluseuroihin palkattu satoja nuoria. LISÄÄ MATALAN KYNNYKSEN VAIHTOEHTOJA LIIKUNNAN ALOITTAMISEEN Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikunnan edistäjänä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Yhä useamman seuran tulee avata ovia erilaisille nuorille. Seurojen yhteiskuntavastuun herättämiseksi tarvitaan taloudellista ja koulutuksellista tukea. Seuroihin harrastetutorit, harrastemanagerit tai moverit aktivoimaan harrasteliikuntaa nuorten lähdöistä Eri liikuntalajien kokeilumahdollisuudet, vapaaharjoitteluvuorot lajien alkeisryhmiä tai alkeiskursseja myös nuorille LISÄÄ RYHMIÄ TUKEA TARVITSEVILLE LAPSILLE JA NUORILLE Meillä on paljon urheiluseuroja, jotka jo nyt järjestävät toimintaa erityistä tukea tarvitseville. Tätä toimintaa pitää laajentaa luomalla urheiluseuroille taloudellinen, tähän tarkoitukseen korvamerkitty tukijärjestelmä. HJK-Juniorit on sinettiseura ja toimii Kaikki pelaa -periaatteen mukaisesti. Seurassa pidetään osallistumiskynnys matalana järjestämällä tukea vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten jalkapalloharrastukseen. VAU ry:n lasten ja nuorten Sporttikerhot ja Sporttiklubit (13 19-vuotiaille) ovat paikallista liikuntakerhotoimintaa vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Icehearts on pojille suunnattu varhaisen puuttumisen innovatiivinen toimintamalli. Se on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa joukkueurheilun avulla tarjotaan pojille, joista on erityinen huoli, pitkäkestoista ja ammatillista tukea. Yksi joukkue toimii 12 vuotta. Icehearts kasvattajat toimivat myös koulussa ja vapaa-ajalla. 23 Poika osasi valehdella, kiemurrella, varastaa, huutaa, potkia ja lyödä. Meille hän tuli ja meille hän jäi. Vuosien yhteistoiminnan jälkeen tuo poika osaa tunnistaa omia virheitään, toimia ryhmässä, suunnitella omaa toimintaansa ja auttaa toisiakin. Vuosien työ on tuottanut mukavan ryhmää sietävän nuorukaisen. Ville Turkka, Icehearts Oppilashuollossa liikuntakerhot tulisi nähdä yhdeksi varteenotettavaksi varhaisen tuen keinoksi. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään molemmat tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Tytti Soini, lasten ja nuorten liikunnan koordinaattori Helsingin liikuntavirasto

24 24 Hankkeen työseminaareissa nousi esiin myös yleisempiä toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät liity ainoastaan liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Toimenpide-ehdotuksia syntyi esimerkiksi hallinnon rakenteisiin sekä valtion että kuntien tasolla, hankkeiden rahoitukseen ja yleiseen normi- ja informaatio-ohjaukseen sekä viestintään. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tarvitaan hallinnon, rahoituksen ja viestinnän yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä sekä kansallisella että kunnallisella taholla. Valtion rahoitus- ja avustusjärjestelmät tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa etenkin hanketoiminnan osalta (selvät kriteerit, vakiinnuttaminen mukana). Valtakunnallinen vastuunanto liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten liikunnan edistämiseksi tietylle taholle myös järjestösektorille toivotaan koordinointia. Taloudellinen tuki liikunnan harrastamiseen heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Normiohjaus Suomessa on hyvä lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva lainsäädäntö ja normiohjaus. Ongelmana on, etteivät ne toteudu kuntatasolla. Toteutumista tulee tehostaa. Liikunta on kirjattava uudistettaviin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi samoin kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin. Lapsivaikutusten arviointia kunnan päätöksissä tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja arvioida kaikissa kuntapäätöksissä niiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntatoimintaan. Viestintä Liikunnan kansallisten suositusten ja ohjelmien ydinviestit pitää koota yhteen ja panostaa niiden jalkauttamiseen kentälle. Suurelle yleisölle tarvitaan laaja ja pitkäaikainen viestintäkampanja, joka toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja joka ottaa terävästi kantaa lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen ja antaa ratkaisumalleja. Viestinnän suhteen tarvitaan ryhtiä ja selkeyttä. Ongelmat esille! Muut Urheiluseurojen roolia kuntien kumppanina lasten ja nuorten monipuolisten liikuntapalvelujen tuottajana on vahvistettava. Koulut ja päiväkodit tulee kehittää ja avata oman asuinalueensa toimintakeskuksiksi. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on yhteistä liikuntatoimintaa kantaväestön kanssa tehostettava varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida lähiliikuntareitit ja -raitit. Vanhempana kannustan lasta liikkumaan harrastuksiin kävellen ja pyöräillen, jos reitti on turvallinen. Kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaikki potentiaaliset käyttäjät meistä tulee liikkuva ja hyvinvoiva kansa. Tarvitaan tekoja yhteisen ympäristön eteen. Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Halpa urheilukerho koulun tiloihin, että kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan, vanhemmat ja lapset yhdessä liikkumaan. Maria Kiviniemi-Kajonen, lääkäri Tulevaisuudessa kaikkeen suunnitteluun liikunnan mahdollistava näkökulma. Tarja Lähdemäki liikuntasihteeri, Loimaa

25 (Lähde: Liikunnasta syrjäytyneet hankkeen tutkimuskatsaus. LIKES 2010) Lasten ja nuorten vähäiseen liikuntaan pohjautuvia ehdotuksia lasten ja nuorten liikunnan edistäjille: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Lisää ideoita liikuntaan syksyllä ja talvella, jotta liikunta ei vähenisi kesän jälkeen. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Vanhemmat, sisarukset, kaverit ja muut merkitykselliset ihmiset tukemaan lasten ja nuorten liikuttamista. Lähiympäristöä on kehitettävä liikuntaa tukevaksi. Lasten ja nuorten liikunnasta sekä fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää objektiivisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten liikuntaan tarvitaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden seurantajärjestelmä. Lasten ja nuorten liikunnan edistämistoimista, erilaisista ja eri ympäristöissä toteutetuista interventioista, ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Interventiot kohdistuvat yleensä koko ikäluokalle. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten ja millaiset interventiot vaikuttavat erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaan. Interventioiden vaikutusten arvioinnin tulisi pohjautua nykyistä enemmän objektiivisiin mittausmenetelmiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeet olisi hyvä suunnitella toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät eri ympäristöissä (esimerkiksi koti, päivähoito, koulu, urheiluseurat) tukevat lapsen ja nuorten liikuntaa ja tervettä kasvua Kehittämishankkeiden ja tutkimuksen erottelu on aikansa elänyt käytäntö ja rahoittajien tulisi ymmärtää niiden synergia. Tutkimuksen systemaattisilla menetelmillä voidaan osoittaa kehittämishankkeidenkin vaikuttavuus, ja vaikuttavuuden arvioinnin luulisi kiinnostavan myös rahoittajia. Liikuntatutkimuksen rahoitus sille tasolle, mille se väestön terveysriskien näkökulmasta ansaitsee tulla. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL )

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI

VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI VALTION TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 24.4.2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YLIJOHTAJA Johtoryhmä Viestintä Strategia- ja rahoitusyksikkö

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät: vanhemmat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot