Paikallishankkeilla tukitoimia kehittämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallishankkeilla tukitoimia kehittämään"

Transkriptio

1 OTOSTA OPIKSI Paikallishankkeilla tukitoimia kehittämään

2 OTOSTA OPIKSI Kirjoittajat: Timo Korva, Parkinson-liiton liittohallituksen varapuheenjohtaja Anne Ilvonen, OK-opintokeskuksen suunnittelija Sari Kivimäki, Oton projektivastaava Marja-Leena Räsänen, kuntoutusohjaaja, Pohjois-Karjalan keskussairaala Jukka Tauriainen, Parkinson-liiton Pohjois-Suomen aluetyöntekijä Ilkka Rautakorpi, neurologi Elma Pyykkö, Joensuun Parkinson-yhdistyksen sihteeri Ingmar Sandberg, Botnia Parkinson Förening Martti Ikonen, Joensuun Parkinson-yhdistys Eeva Hietava, NLP Trainer Associate Leena Moilanen-Harju, Oulun Parkinson-kerho Antti Alamäki, Joensuun amk:n sosiaali- ja terveysalan lehtori Jaana Tennilä, kuntoutusohjaaja, Lapin keskussairaala ja Vaasan Parkinson-kerhon Otto-työryhmän jäsen Saara Vaaramo, sosionomi Jenni Vaherjoki, sosionomi Anu Kosomaa, fysioterapeutti Niko Salovaara, fysioterapeutti Taru Leinonen, fysioterapeutti Sanna Kemppainen, fysioterapeutti Henna Isomöttönen, opiskelija Ulla Ojala, opiskelija Otto-ohjausryhmästä: Merja Joutsen-Onnela, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikönjohtaja Jussi Salminen, Kokkolan perusturvajohtaja Suunnittelu: Sari Kivimäki Grafiikka: Sanna Reuna ja Sari Kivimäki Toimitus ja taitto: Taru Lehtinen Painopaikka: PRIIMUS Paino Oy, Loimaa 2008 ISBN

3 SISÄLLYS Yhteistyöllä tukipalveluita Projektin toimintarakenne... 4 Yhdistyksen vaikuttaminen syntyy pienistä teoista... 6 Vaikuttavuus syntyy jäsenten kautta... 6 Arjen asiantuntijat... 7 Verkostoituminen kannattaa... 7 Paikallisverk aikallisverkosto voimavaraksi... 7 Kuntayhteistyö... 8 Kansanterveysjärjestöistä apua kunnille... 9 Oppilaitosten mahdollisuudet kansanterveysjärjestöissä... 9 Aluetyöntekijän rooli paikallisyhteistyössä... 9 Yhteistyö neurologin kanssa Otto-toiminta Voimavarapäivät työkaluja arkeen Ensitietopäivät ohjausta ja tietoa Avovalmennus elämänlaatu nousuun Infopäivä tietoutta taudista Pilottialueiden oppilaitosyhteistyö Otto-projektet i svenska Österbotten Projektin tulokset elämään Otosta vakiinnuttamisen vaiheeseen Tulevaisuuden mahdollisuudet ja ongelmakohdat Otto-yhteistyön jalanjäljet kuntayhteistyössä Yhdistyksille avuksi Verkostokartta Levittämissuunnitelma Yhdistyksen kehittämissuunnitelma Palautelomake

4 ẎHTEISTYÖLLÄ TUKIPALVELUITA Suomen Parkinson-liitossa on jo pitkään tiedetty, että yhteiskunnan pitkäaikaissairaille tarjoamat tukipalvelut eivät kohdennu tasapuolisesti eri puolilla Suomea asuville. Tukipalvelutuottajat eivät tunne riittävän hyvin Parkinsonin tautia, eikä sairastavilla ja heidän omaisillaan ole riittävästi tietoa saatavilla olevista palveluista. Suomen Parkinson-liiton anomuksesta ja RAY:n rahoittamana syntyi Otto Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan. Otto-projektin tavoitteena oli kehittää ja lujittaa alueellisia tukitoimia yhdessä Parkinson-yhdistysten sekä tukipalvelutuottajien kanssa. Tavoitteeksi asetettiin myös alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen ja tiedon lisääminen. Hankkeella haluttiin aktivoida ja rohkaista Parkinson-yhdistyksiä aloittamaan ja jatkamaan yhteistyötä tukipalvelujen tuottajien, oppilaitosten ja sosiaali- ja terveydenhoidosta vastaavien viranomaisten kanssa. Otto-projekti toteutettiin Pilottialueiksi valittiin Joensuu, Oulu, Rovaniemi ja Vaasa. Myöhemmin Oulun alue laajeni koko Pohjois-Suomen kattavaksi ja Vaasan alue Kokkolaan. Projektin kohderyhmänä olivat Parkinsonin tautia sairastavat ja heidän omaisensa. Hanke osoitti, että heidän kokemustaan ja tietotaitoaan voidaan hyödyntää yhteistyössä tukipalvelujen tuottajien, vastaavien viranomaisten sekä alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi tiedonkulku Parkinson-yhdistyksistä vastasairastuneille on ollut miltei mahdotonta tietosuojan takia. Otto-projektin myötä pilottialueiden Parkinson-yhdistysten yhteistyö keskussairaaloiden kanssa parani. Nyt keskussairaalat postittavat kutsukirjeet yhteistilaisuuksiin potilasturvallisuutta vaarantamatta. Otto-projekti on tuottanut lähes maksuttoman yhteistyömallin, jota voidaan hyödyntää jokaisen yhdistyksen alueella. Timo Korva Parkinson-liiton liittohallituksen varapj. PROJEKTIN TOIMINTARAKENNE Projektissa järjestettiin Parkinsonin tautia sairastavien ja heidän läheistensä tarpeita vastaavaa toimintaa. Otto-projekti perustui projektiryhmätyöskentelyyn. Pilottialueilla koottiin yhdistyksistä projektityöryhmä, joka kokoontui suunnittelemaan projektin toimintatapoja. Kartoitettujen tarpeiden pohjalta käynnistettiin eri alojen asiantuntijoiden työpajatyöskentely yhteistyössä viranomaisten kanssa. Samanaikaisesti omalla alueella kartoitettiin Parkinsonin tautia sairastavien tarpeita hoidon, kuntoutuksen ja informaation osalta. Tarkoituksena oli yhdistää sairastavien ja heidän omaistensa tarpeet sekä alueiden tukipalvelutuottajien resurssit. Pilottialueiden työpajatyöskentelyllä tähdättiin Voimavarapäivien ja avovalmennuksen toteutumiseen. Tämän lisäksi pilottialueilla järjestettiin infotilaisuuksia ja Ensitietopäiviä. Otto-projektin oppilaitosyhteistyöstä syntyi useita opinnäytetöitä ja pieniä projekteja: Lähihoitajan työ parkinsonpotilaan hoidossa, Vaasan ammattiopisto 4

5 TOIMINTAKAAVIO Otto-työryhmä 3-5 yhdistyksen jäsentä aluetyöntekijä projektivastaava Alueelliset työpajat Otto-työryhmä viranomaiset Ensitietopäivät Infotilaisuudet Voimavarapäivät Avoval- men- Alueelliset työpajat Otto-työryhmä viranomaiset Alueelliset toimivat mallit Sosiaalisen tuen merkitys Parkinsonin tautia sairastavalle sekä hänen omaiselleen, Vaasan amk Tasapainoa ja toimintakykyä tasapainoilemalla. 7 viikon tasapainoharjoittelun vaikutus parkinsonpotilaalle, Rovaniemen amk Otosta opiksi Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan -projektin tarkastelua, Tampereen yliopisto Vertaistuen merkitys Parkinsonin tautia sairastaville, Keski-Pohjanmaan amk 5

6 YHDISTYKSEN VAIKUTTAMINEN SYNTYY PIENISTÄ TEOISTA Yhdistyksessä toimiminen on ennen kaikkea yhteistyötä, positiivista viestintää omasta arjen asiantuntijuudesta sekä verkostojen luomista. Olipa kyseessä paikkakunnan harrastustoiminnan lisääminen tai vaikkapa Parkinsonin tautia sairastavien etuuksien edistäminen, yhdistystoiminnassa on pohjimmiltaan kyse vaikuttamisesta. Järjestön vaikuttavuus on parhaimmillaan silloin, kun eri tasot osallistuvat siihen aktiivisesti. Keskusjärjestö pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti jäsenistön yleisiin etuihin ja palveluihin. Paikallisyhdistys on kuitenkin se perustaso, jonka tehtävä on tuoda paikkakunnalla esille tietoa sen jäsenten kannalta tärkeistä asioista ja epäkohdista sekä vaikuttaa tätä kautta päätöksentekoon ja ihmisten asenteisiin. Joskus pelkkä puhelinsoitto tai epäkohdan esilletuominen paikallislehden yleisöosastolla herättää valmistelevan virkamiehen tai kunnan päättäjät harkitsemaan asiaa uudesta näkökulmasta, mutta usein yhdistystoimijoilta vaaditaan aikaa, vaivaa ja kärsivällisyyttä, ennen kuin asiaa edistyy. Vaikuttavuus syntyy jäsenten kautta Yhdistys näkyy ja vaikuttaa jäsentensä kautta. Vaikuttavuuden kasvua voidaan verrata lumipalloilmiöön. Kun yhdistys saa tunnet- 6

7 tuutta aktiivisena ja hyvänä yhteistyökumppanina, sen vaikuttavuus lisääntyy. Tunnettuus syntyy esimerkiksi erilaisten itse tai yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa järjestettyjen tempausten ja tapahtumien välityksellä sekä julkiseen keskusteluun osallistumalla. Yhdistyksen onnistuneeseen vaikuttamistyöhön tarvitaan yhteispeliä ja kaikkien jäsenten panosta. Yhdistyksissä tulisikin pohtia, kuinka jäsenistöä saadaan mukaan toimintaan, ei vain yhdistyksen tai liiton tarjoamien palveluiden käyttäjiksi. Arjen asiantuntijat Yhdistyksen kannattaisi asioihin vaikuttamaan pyrkiessään käydä keskustelua siitä, onko kyseinen asia jäsenistön kannalta niin tärkeä, että siihen käytetään usein rajallisia voimavaroja. Yhdistystoimijat edustavat omassa asiassaan käytännön asiantuntijuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistystoimijoilla on esim. oman sairauden kautta käytännön näkemystä siitä, kuinka terveydenhoidon järjestelyt vaikuttavat kyseisen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen. Liiton tuottaman valtakunnallisen tiedon ansiosta yhdistyksillä on myös hyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiat on ratkaistu muualla. Samaa tietoa ei välttämättä ole palveluja suunnittelevalla virkamiehellä. Yhdistystoimijoiden käytännön asiantuntemus pitäisikin saada entistä paremmin valmistelevien virkamiesten hyödynnettäväksi. Verkostoituminen kannattaa Etsimällä kumppaneita muista yhdistyksistä saadaan toimintaan uusia ideoita sekä lisää vapaaehtoisia tekijöitä. Yhteistyötä voi syntyä esim. silloin kun joku yhdistyksen jäsen toimii toisessa yhdistyksessä ja huomaa, että näillä kahdella yhdistyksellä on samoja tavoitteita. Yhteistyö voidaan käynnistää myös ulkopuolisen toimesta, esimerkkinä siitä kuntien perustamat vammais- ja vanhusneuvostot, joissa on edustajat kaikista asiaan liittyvistä yhdistyksistä. Yhdistyksen tulisi pyrkiä etsimään yhteistyökumppaneita myös itse. Vaikka yhdistyksissä tehtävä vaikuttamistyö on tärkeää, kannattaa aina muistaa, että yhdistystoiminta on myös samanhenkisten ihmisten yhdessäolon ja vertaistuen foorumi, jonka toiminta ei saa muodostua liian ryppyotsaiseksi. PAIKALLISVERKOSTO VOIMAVARAKSI Vireä yhdistys näyttää muille mahdolliselta yhteistyökumppanilta. Yhdistyksen vaikuttamistapoja ovat epäviralliset neuvottelut ja yhteydenotot viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Yhdistysten johtopaikoille kannattaa kutsua henkilöitä, joilla on hyvät verkostot. 7

8 Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen tehostavat yhteistyötä. Kansalaisen äänen kuuleminen tuo toimintaan inhimillisyyttä. Kuntayhteistyö Kuntalaisten laaja-alainen terveyden edistäminen edellyttää yhteistyötä, jossa järjestöillä on oma merkittävä roolinsa. Järjestöt ovat kunnalle voimavara, joka kanavoi kuntalaisten ääntä ja osaamista. Kansalliset ohjelmat kuten terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja KASTE-ohjelma, korostavat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkitystä. Järjestöt ovat edelläkävijöitä ja oman alansa asiantuntijoita. Järjestötoiminta vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä luomalla sosiaalisia verkostoja. Järjestöissä tieto siirtyy kuntalaiselta toiselle, päättäjiltä kuntalaiselle ja toisin päin sekä yli kuntarajojen. Järjestöt pystyvät ideoimaan ja kokeilemaan joustavasti uusia toimintamalleja ja tarjoamaan kunnille hyväksi koettuja toimintatapoja, neuvontaa sekä koulutusta. Kunnat voivat tukea järjestöjä tarjoamalla resursseja kuten tiloja ja koulutusta. Yhteistyön perusedellytys on, että järjestöjen ja kuntien edustajat tuntevat toisensa ja tietävät keneen olla yhteydessä. Tiedonkulusta on huolehdittava entistä paremmin ja toimivien hankkeiden juurruttamisesta osaksi kunnan toimintaan. Kaikessa toiminnassa on korostettava laatua sekä eettisiä lähtökohtia määrän sijaan. Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kunnilla ja Parkinson-yhdistyksillä on. Kehityssuuntana näyttäisi nimittäin nyt olevan julkisen palvelutuotannon osittainen korvaaminen kolmannen sektorin tukitoimilla. Hankkeen tuloksena syntyi uusia verkostoja ja mielekkäitä toimintatapoja kuntien ja kolmannen sektorin tukitoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. 8

9 Kansanterveysjärjestöistä apua kunnille Kuntien ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyö tulee jatkossa tiivistymään, sillä sosiaalija terveystoimen eristäytyneisyys ei ole tukenut yksittäisen kuntalaisen palveluja. Hallinnolliset rajat, pienet yksiköt ja tulosyksikköittäinen optimointi ovat olleet omiaan hidastamaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen antamista kuntalaisille. Kuntaliitoksista johtuen organisaatiorakenteet uudistuvat, ja esim. Kokkolan seudulla sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto yhdistetään saman lautakunnan alaisuuteen. Palvelut on tarkoitus tuottaa jatkossakin lähipalveluina, mutta suurempi koko mahdollistaa myös erityispalveluiden tuottamisen. Tällöin kansalaisjärjestöjen rooli korostuu. Yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa kehitetään suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää entistä paremmaksi. Oppilaitosten mahdollisuudet kansanterveysjärjestöissä Kansanterveysjärjestö antaa paljon niin potilaille kuin heidän läheisilleenkin mahdollistaen mm. tiedon ja kokemusten jakamisen sekä toisten tukemisen. Mitä yhteistyötä kansanterveysjärjestöt ja alan oppilaitokset voisivat tehdä yhdessä? Sosiaali- ja terveysalalla voimavarat ovat rajallisia, mutta tarpeet ja vaateet rajattomia. Ihmiset ovat myös entistä tietoisempia terveyden edistämisestä ja sairauksien hoitamisesta, ja he vaativat yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja. Tästä lähtökohdasta syntyy monia yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistoiminta oppilaitosten kanssa näyttää vakiintuvan. Erityisesti oppilaitosten osuus toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa tuntuu olevan kasvussa. Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia suorittaa joitakin harjoitteluun liittyviä jaksoja järjestössä, tehdä omaan alaansa liittyviä tutkielmia ja opinnäytetöitä jne. Nuorten saaminen mukaan järjestötoimintaan on tärkeää, sillä järjestöväki ikääntyy ja havaittavissa on myös toimijoiden vähyys. Ratkaisuna tähän voisi olla järjestötoiminnan kytkeminen osaksi opiskelua. Kansanterveysjärjestöt organisoivat ja tarjoavat jo nyt vapaaehtoistyötä verkostoineen. Tieto järjestöistä ja niiden toiminnasta kuuluvat sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, mutta myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden kohderyhmänä voisivat olla järjestöt. Esim. ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelutoimintaa, jolloin järjestöt voisivat toimia niiden yhteistyökumppaneina. Aluetyöntekijän rooli paikallisyhteistyössä Liiton aluetyöntekijät ovat saaneet Ottoprojektista hyviä työvälineitä. Projekti osoitti, että järjestöihmisiltä löytyy asiantuntemusta ja suhteita, joita kannattaa hyödyntää. Oman kokemuksensa pohjalta, esim. sosiaali- ja terveyspalveluja käyttänyt kerholainen, pystyy opastamaan myös muita em. asioiden hoidossa. Aluetyöntekijän tulisi kehittää toimintaa yhdistyksen aktiivien kanssa eri toimikunnissa. 9

10 Hän voi myös toimia ryhmänvetäjänä ja tarvittaessa luennoitsijoina Voimavarapäivillä. Yhteistyö oman järjestön sisällä ja kontaktit viranomaisiin ovat jatkossakin tärkeitä. Työnohjaukselliset tapaamiset, koulutukset sekä neuvonta ovat asioita, joissa aluetyöntekijät voivat auttaa. Yhteistyö neurologin kanssa Potilasyhdistysten tilaisuudet ovat tarpeellisia, sillä parkinsonpotilaiden ja muiden vaikeita neurologisia sairauksia potevien sekä myös omaisten tiedontarve on pohjaton. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että terveyskeskuksissa Parkinson-tietoutta on jonkin verran, mutta sairauteen vähemmän perehtyneet lääkärit ja terveydenhuoltohenkilökunta ovat varsin arkoja ottamaan kantaa potilaan ongelmiin, joten potilaalta puuttuu välitön valittamispaikka. Lääkärinvastaanotoilla aikaa on rajoitetusti ja kohtaaminen on potilaan ja omaisen kannalta usein jännittävä, joten kaikkia kysymyksiä ei ehdi tai uskalla esittää. Tiedontarve muuttuu sairauden aikana moneen kertaan uusien ongelmien ilmaantuessa ja lääkkeiden muuttuessa sekä annosten lisääntyessä. Tästä syystä perusluentojen kuuleminen useampaan otteeseen on tärkeää. Se antaa sairastuneelle myös tilaisuuden kysellä omista ongelmista. Kysymyksiä tulisi vastaanottaa myös kirjallisesti, jolloin arimmatkin uskaltaisivat esittää niitä, esim. intiimeistä asioista. Sopeutumisvalmennuskursseilla tästä on hyviä kokemuksia. Muiden henkilöiden kysymysten myötä monet saavat vastauksia myös sellaisiin asioihin, joita eivät itse ole oivaltaneet kysyä. Lääketiede kehittyy ja sen mukana niin tutkimus- kuin hoitomahdollisuudetkin. Neurologin luennoilla on aikaa paneutua näihin asioihin polivastaanottoa paremmin. Pitää siis muistaa, että tiedon ja tuen tarvetta on. Työ potilaiden hyväksi terveydenhuollon ulkopuolellakin on tärkeää. OTTO-TOIMINTA Otto-projektista on saatu hyvä malli siihen, miten yhdistyksen vapaaehtoistyö täydentyy yhteistyöllä kuntien ammattihenkilöiden, alan opiskelijoiden ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Varsinainen Otto-projekti käynnistyi pilottialueilla nopeasti. Yhteistyökumppaneita löytyi kunnista, ja monilla oli mahdollisuus osallistua projektiin virkatyönä. Otto-rahoituksen puuttuessa tämä on ehdoton edellytys tulevien hankkeiden onnistumiselle. Onnistunut työnjako oli jaksamisen kannalta tärkeää. Asioiden järjestymistä helpottivat myös ryhmäläisten valmiit kontaktit sosiaali- ja terveydenhuoltoon entisen ammatin pohjalta ja ikään kuin samaa kieltä puhuminen. Puhelinluetteloa tarvittiin kunnan palveluvarustuksen kartoituksessa ja tietenkin yhteydenottoja rakennettaessa. Nyt tiedon saa ehkä jopa helpommin kuntien nettisivuilta. Rahoituksen lisäksi tukitoimien kehitystyössä projektivastaavan työpanos on tärkeä. Projekti tarvitsee liiton aluetyöntekijän 10

11 Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan OTTO-projekti ROVANIEMI Infopäivä (2006) OULU Voimavarapäivät (2006) Infopäivä (2007) Avovalmennus ( ) Voimavarapäivät ( ) Infopäivä Kolari (2007) Infopäivä Saariselkä (2007) Ensitietopäivä (2008) KOKKOLA Infopäivä (2007) VAASA Infopäivät 2kpl (2006) Voimavarapäivät, ruotsinkiel. (2006) Infopäivä, suomenkiel. (2007) Voimavarapäivät, suomenkiel. (2007) Ensitietopäivä Vaasa (2008) JOENSUU Voimavarapäivät Joensuu (2006, 2008) Avovalmennus (2006) Voimavarapäivät Nurmes (2006) Voimavarapäivät Liperi (2007) Voimavarapäivät Ilomantsi (2007) 11

12 lisäksi ulkopuolista vetoapua ja pitää muistaa, että ilman rahaa mahdollisuudet ovat rajalliset. Kenties pilottialueiden Otto-työryhmä voisivat käydä ikään kuin kokemuskouluttajakäynnillä tukemassa uuden hankkeen käynnistymistä matkakulukorvauspalkkiolla. Taloudellista tukea tällaisiin opintotilaisuuksiin voisi hakea esim. Okopintotoiminnan keskusliitosta. Voimavarapäivät työkaluja arkeen Voimavarapäivät keskittyivät voimaantumiseen, jaksamiseen, arkiselviytymiseen sekä palveluneuvontaan ja -ohjaukseen. Tapahtumapäivät oli tarkoitettu sairastaville ja omaisille. Kyseessä oli ryhmämuotoinen toiminta ja se toteutettiin 3-5 päivän mittaisina. Voimavarapäiviä suunniteltiin alueellisissa asiantuntijatyöpajoissa, joiden koollekutsumisesta vastasivat yhdistyksen projektiryhmä ja projektivastaava. Toimintatapojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat yhdistyksen Otto-työryhmä (yhdistyksen jäsenet, aluetyöntekijä ja projektivastaava), alueen palveluntuottajat, sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä asiantuntijaluennoitsijat yhdessä. Voimavarapäiviä järjestettiin kaikilla pilottialueilla yhteensä 30. Joensuu Vaasa 2006 (ruotsinkielinen) Oulu 2006 Nurmes 2006 Rovaniemi Vaasa 2007 Ilomantsi 2007 Liperi 2007 Voimavarapäivien sisältö rakentui tarpeiden pohjalta nousseiden teemojen ympärille. Toteutuneita teemoja olivat mm. henkinen hyvinvointi, fyysinen itsehoito, liikunta, oikeuksien valvonta ja ravinto. Päivät olivat pilottikunnissa kohdennettu tukitoiminnan ulkopuolelle jääneille. Eli alueen tarpeet ohjasivat toimintaa ja päällekkäisyyttä vältettiin. Päiville osallistumisen kriteereiksi työryhmä määritteli vähäisen kuntoutus- ja tukipalveluiden käytön sekä estymisen osallistumasta kuntoutumislaitoksissa pidettäville kursseille joko terveydellisistä, teknisistä tai taloudellisista syistä. Pohjois-Karjalassa Voimavarapäivät kohdistettiin lähikuntien yli 65-vuotiaille, vähän kursseilla olleille sairaille ja omaisille. Vaasassa päiville valittiin henkilöt, joilla oli vähiten tietoa sairaudesta. Voimavarapäivistä ilmoitettiin paikallislehdissä, sillä mukaan haluttiin erityisesti yhdistys- ja kerhotoiminnan ulkopuolella olevat ihmiset. Siinä myös onnistuttiin. Voimavarapäivien osallistujat saivat samalla myös kokemuksen vertaistuen tärkeydestä ja kimmokkeen osallistua myöhemmin kerhojen, yhdistysten ja liiton tarjoamiin tapahtumiin. 12

13 Päiville oli vaikea luoda anniltaan jokaiselle täydellinen ohjelma, sillä osallistujat olivat eri tilanteessa sairautensa, tietoutensa ja elämänhallintansa suhteen. Kurssien monipuolisessa ohjelmassa huomioitiin sekä tiedolliset että liikunnalliset tarpeet. Päivien aikana käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: neurologin antama tietopaketti sairaudesta, kuntoutus- ja liikuntapalvelut, ravitsemustietous, omaishoito- ja kotipalvelut, vertaistukipalvelut ja kokonaisvaltainen itsehoito. Tietoa antoivat neurologin lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntatoimen henkilöt, yksityiset palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat ja Parkinson-liiton sekä yhdistyksen toimijat. Suurin osa pystyi antamaan apunsa virkatyönään ilmaiseksi. Voimavarapäivän ohjelma 1. Päivän käynnistys ja kuulumiset 2. Pienryhmät: Omaiset: itsehoitokeskustelu Sairastavat: liikuntaa 3. Lounas 4. Yhdistyksen puheenvuoro; vinkkejä hyvään arkeen 5. Pienryhmät: Sairastavat: itsehoitokeskustelu Omaiset: liikuntaa 6. Kahvi 7. Alueen Omaishoitajayhdistyksen puheenvuoro 8. Tietoa SPR:n tukitoiminnasta 9. Päivän päätös ja seuraavan päivän esittely Luennoilla puhuttiin siitä, miten arkipäivän askareista selviää Parkinsonin taudin kanssa. Osallistujat kertoivat omista kokemuksistaan ja oman tautinsa kulusta sekä lääkityksestä. Sama sairaus yhdisti ihmisiä ja vertaistuki antoi voimaa. Luennoilta saatu tieto rohkaisi osallistujia myös anomaan ja saamaan palveluita, joita oli jo tarjolla, mutta joiden olemassaolosta eivät kaikki tienneet. Vaasassa esim. keskusteltiin sairastuneen oikeudesta saada kuntoutussuunnitelma. Joillekin se poiki 10-päiväisen kuntoutuskurssin sekä viikoittaisen henkilökohtaisen fysioterapian. Voimavarapäivien ohjelmassa otettiin huomioon tapahtumapaikkojen erityispiirteet. Esimerkiksi Lapin urheiluopistossa rentouttavia tuokioita vietettiin uima-altaassa, aikuisten leikkipuistossa ja kuntosalilla. Samalla monelle tarjoutui tilaisuus tutustua curlingiin ja puhallustikkaan. Tapahtumaa järjestettäessä hyvistä kontakteista ja paikallistuntemuksesta on hyötyä. Voimavarapäivien toteutuksesta näkee, että helposti mukaan lähteviä asiantuntijoita löytyy, mm. terveyskeskuksista ja sairaaloista. Tapahtumien järjestäminen vaatii kuitenkin jatkossa rahoitusta, erityisesti tilavuokrat ovat korkeita. Sponsoreita on vaikea löytää, ja vain harva osallistujista pystyy itse maksamaan kaikki kulunsa. Osallistumismaksu toisaalta sitouttaa henkilön osallistumaan. 13

14 Ensitietopäivät ohjausta ja tietoa Projektin aikana järjestettiin kaksi Ensitietopäivää Vaasan ja Lapin keskussairaaloissa, joissa ei kyseistä päivää ole järjestetty vuosiin. Päivät keräsivät jopa odotettua enemmän väkeä, yhteensä 90 osallistujaa. Päivät suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä keskussairaalan kanssa. Päivän ohjelmassa oli puheenvuorot neurologilta, Parkinson-liiton aluetyöntekijältä, parkinsonhoitajalta, kuntoutusohjaajalta, kokemuskouluttajalta sekä sosiaalityöntekijältä Alustavien suunnitelmien mukaan päivät järjestetään myös jatkossa. Vaasan keskussairaalassa tietopäivä kohdistettiin vastasairastuneille, kun taas Rovaniemellä osallistujissa oli myös kauemmin sairastaneita. Jatkossa järjestäjät aikovatkin rajata osallistujat vastasairastuneisiin, sillä esitykset oli rakennettu pitkälti nimenomaan ensitiedon pohjalle, ja kauemmin sairastaneita saattaa vanhan kertaus pitkästyttää. Ensitietopäivän palautteesta poimittua: - Lähes 70 % vastaajista nimesi neurologin luennon parhaimmaksi. - Kokemuskouluttajan osuutta kiiteltiin. - Venyttelyt ja taukojumppa luentojen välissä koettiin tärkeäksi. - Lisätietoa toivottiin omaishoitajan asioista. - Luennoista toivottiin saatavan materiaalia myös kotiin. Vaasassa Ensitietopäivä järjestettiin yhteistyössä neurologisten järjestöjen ja keskussairaalan kanssa. Alkanut yhteistyö on saanut sairaalan kiinnittämään enemmän huomiota parkinsonpotilaiden tilanteeseen. Jatkossa hoitosuunnitelmiin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja mahdollistetaan siten parempi potilaskohtainen seuranta. Myös Lapissa koettiin onnistuneena läheinen yhteistyö keskussairaalan kanssa. Keskussairaalan kuntoutusohjaaja toimi Ensitietopäivän koordinaattorina. Olisi hyvä, jos Ensitietopäivää järjestettäisiin jatkossa kohdennetulle ryhmille, jolloin mahdollisuudet keskusteluun, kysymyksiin sekä ohjaukseen ja tukeen olisivat paremmat. Osallistujat voisi esim. rajata vuoden sisällä sairastuneisiin. Se tekisi myös Ensitietopäivien järjestämisestä helpompaa. Lapissa yhteistyö liiton/yhdistyksen ja keskussairaalan neurologian poliklinikan kanssa koettiin hedelmällisenä. Neurologian poliklinikka ehdotti erikseen järjestettäviksi Ensitietopäivien lisäksi tietopäiviä, jolloin olisi mahdollisuus saada uusinta tietoa luennoilla, esim. stimulaattorin säätämisestä. Kohderyhmänä olisivat tällöin asiakkaiden lisäksi lääkärit ja hoitohenkilökunta. Jos yhteistyö vakiintuisi, niin tapahtumia voisi järjestää myös tietyn teeman ympärille, kuten kuntoutus tai vammaispalvelut. Näiden osalta voisi tulla kyseeseen myös yhteistyö muiden neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Avovalmennus elämänlaatu nousuun Hankkeen kolmantena toimintatapana oli avovalmennus, jonka teemoiksi nousivat vertaistuki, tieto, ohjaus ja neuvonta. Avovalmennus toteutettiin pienryhmätapaamisina, joissa keskeisintä oli vertaistuki. Avovalmennuskurssista vastasivat psykologit apunaan alueen Otto-työryhmä. Kurssille osallistuivat sairastavat ja heidän omaisensa eri ryhmässä. Se toteutettiin 8 x 3h mittaisina. Hankkeen aikana osallistujia oli yhteensä

15 Avovalmennus: - Yleisötilaisuudesta saatiin uusia ryhmäläisiä, joita ei olisi tavoitettu muuten. - Ihmisille annettiin tilaisuus osallistua nimettöminä. - Erityisesti omaisilla oli suuri tarve purkautua omassa ryhmässään. - Aiheiden kertominen etukäteen auttoi ryhmäläisiä valmistautumaan. - Ryhmäläiset halusivat lisätä seuraavat teemat: positiivisen ajattelun, arkipäivän selviytymisen ja rentoutumisen. Avovalmennuksen suunnittelua varten järjestettiin alueellisia työpajoja, joiden koollekutsumisesta vastasivat yhdistyksen projektiryhmä, aluetyöntekijä ja projektivastaava. Toimintatapojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Otto-työryhmä, alueen pal- veluntuottajat ja asiantuntijaluennoitsijat. Avovalmennusryhmiä järjestettiin Joensuussa 2006 ja Oulussa Oulussa valmennukseen kokoontui lehtiilmoituksen innoittamana 13 henkeä. Parkinsonin tautiin sairastuneita oli 7, heidän läheisiään 4, ja loput olivat ryhmänvetäjiä. Ryhmälle oli kehitetty elämänlaadun parantamiseen tähtäävä Psykososiaalinen valmennusohjelma Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Vaikka pitkäaikaissairauksien tiedetään heikentävän elämänlaatua, ei vastaavaa ohjelmaa ole ollut aikaisemmin käytössä Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Valmennusohjelmaan kuului kahdeksan kokoontumiskertaa ja ohjelma sisälsi hyvin tarkat toimintaohjeet. Ohjeita sovellettiin väljästi ryhmän jäsenten tarpeet huomioon ottaen. Ohjelmaan lisättiin myös toiminnallisia harjoituksia. Kokoontuminen kesti kolme tuntia kerrallaan. Kokoontumisten aiheita olivat: kurssin aloitus, oman hyvinvoinnin seuraaminen, mielihyvää tuottavat puuhat, stressinhallinta, masentuneisuuden hallinta, sosiaaliset taidot ja sosiaalinen tuki. Keskustelun avulla ryhmäläiset esittivät omia näkökulmia ja ratkaisuja asioihin. Näin kaikki saivat uusia malleja eteen tulevien ongelmien käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. Se, että ryhmässä oli hyvin pitkään sairastaneita ja niitä, joilla diagnoosin saamisesta oli alle puoli vuotta, avasi näkökulmia taudin eri vaiheisiin ja psyykkiseen puoleen. Ryhmä oli sopivan pieni; kaikilla oli riittävästi mahdollisuuksia esittää omia näkökantoja ja kysymyksiä. Usein Parkinsonia sairastavat ja heidän läheisensä jäävät yksin ongelmiensa kanssa, sillä taudin edetessä moni käpertyy sisäänpäin eikä jaksa lähteä liikkeelle ja hakeutua muiden seuraan. Jo pelkästään ryhmän toimintaan osallistuminen synnytti 15

16 uusia tuttavuuksia ja uudenlaisia näkökulmia asioihin. Muiden samojen ongelmien parissa elävien tapaaminen oli monelle tärkeä kokemus, joka auttoi ymmärtämään, ettei ihminen ole sairautensa kanssa yksin. Infopäivä tietoutta taudista Infopäiviä järjestettiin jokaisella pilottialueella. Avoimien infotilaisuuksien päämääränä oli mahdollisimman monen Parkinsonin taudista kiinnostuneen, sairastavan, omaisen ja ammattihenkilön tavoittaminen. Tilaisuus toimi monella paikkakunnalla myös projektin aloitustilaisuutena, jossa esiteltiin neurologin luennon lisäksi yhdistys ja projekti. Oulun seudulla infopäivät koettiin erittäin tärkeäksi. Tilaisuuksissa oli keskimäärin 70 osallistujaa. Projektin tuki mahdollisti lehtimainonnan, hyvien luennoitsijoiden ja tilojen hankkimisen. Oulussa koettiin myönteisenä se, että avoimet tilaisuudet toivat toimintaan uusia jäseniä ja niihin oli helppo osallistua ilman sairauden leimaa. Otto-projektin avulla on voitu järjestää tapaamisia myös eri ryhmille, kuten nuorille parkinsonpotilaille ja omaisille. Jatkossa Infopäivät tavoittivat yhteensä noin 300 kuulijaa, ja niitä järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Oulu v. 2005, 2008 Rovaniemi 2006 Vaasa 2006 (ruotsinkielinen) Vaasa 2007 Kokkola 2007 Kolari 2007 Ivalo 2007 Oulussa aiotaankin miettiä keinoja, jotka mahdollistaisivat vastaavat infotilaisuudet vuosittain. Pilottialueiden oppilaitosyhteistyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistui Otto-projektiin kahden fysioterapeuttiopiskelijan voimin. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa Voimavarapäivillä liikunnan ja kehonhuollon osuus. Työn edetessä opiskelijat oppivat itse Parkinsonin taudista ja fysioterapiasta sen hoidossa paljon. Parhaaksi anniksi he kuitenkin listasivat oppimansa ihmissuhdetaidot. Liikunta-, kehonhuolto- ja rentoutustuokioiden suunnittelu ja niiden toteutus antoivat heille myös paljon eväitä työelämään. Ammattikorkeakoulu hyötyy eniten opiske-lijoiden saamasta kokemuksesta; työskentelystä oikeiden asiakkaiden kanssa. Tämäntyyppinen toiminta on helppo nivoa opintojaksojen kokonaisuuksiin, projektiopintoihin ja käytännön harjoitteluunkin. Lisäksi moniammatillisen työskentelyn kehittyminen ammatillisen kasvun osana on tärkeä elementti siinä oman ammattitaidon ja osaamisen rooli. Antti Alamäki, lehtori Vaasan ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö sosiaalisen tuen merkityksestä Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän omaisilleen. Tulokset osoittivat, että tärkeimmiksi sosiaalisen tuen antajiksi koettiin puoliso ja lapset. Vertaistuen määrään vastaajat eivät olleet tyytyväisiä. Tärkeintä tautia sairastaville oli käytännön neuvojen saaminen, kun taas omaiset kokivat merkityksellisimpänä ryhmään kuulumisen ja kokemusten jakamisen. Omaiset pitävät hyvin 16

17 tärkeänä myös sitä, että heidät huomioidaan tiedottamisessa, neuvonnassa ja tukemisessa. Opinnäytetyön teko Parkinson-liitolle oli antoisaa ja saimme liitolta runsaasti tutkimusaiheita. Kyselyn jaoimme Voimavarapäivillä, se mahdollisti laajan osanoton. Opinnäytetyön aihealueisiin löytyi myös runsaasti taustamateriaalia Parkinson-liiton tekemistä aikaisemmista tutkimustöistä ja opuksista. Saara Vaaramo ja Jenni Vaherjoki Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö parkinsonpotilaiden tasapainoon liittyen. Idea aiheeseen lähti Parkinson-liiton Otto-projektista. Projektista löytyi myös sopiva tutkimusryhmä. Ammattikorkeakoulu teki yhteistyötä sekä Parkinson-liiton että Rovaniemen paikallisyhdistyksen kanssa. Yhteistyö koettiin antoisaksi, ja liitolta opiskelijat saivat tärkeää tietoa itse Parkinsonin taudista. Kokkolan ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät vuosina opinnäytetyön, jossa selvitetään vertaistuen merkitys Parkinsonin tautia sairastaville ihmisille. Tutkimuksen aihe nousi esille Otto-projektin koululle esittämistä aiheista. Keskustelu Kokkolan paikallisyhdistyksen vetäjän kanssa vahvisti opiskelijoiden varmuutta aihevalinnasta. Opiskelijoita motivoi yhteistyö yhdistysten ja järjestötoiminnassa mukana olevien ihmisten kanssa. Otto-projektet i svenska Österbotten Botnia Parkinsonförening ordnade sina resursdagar vid Norrvalla Folkhälsans dagcenter i Smedsby, Korsholm under tiden april-maj Under tre olika tillfällen behandlades bl.a. frågor kring fysioterapi och motion, kost och medicinering samt talet och psyket. Föreningen fick god respons på arrangemangen av deltagarna, som till största delen bestod av Parkinsonsjuka och anhöriga i behov av förstahandsinformation om sjukdomen. Inför resurs- 17

18 dagarna hölls ett välbesökt informationstillfälle kring ordnandet. I samband med Otto-projektets genomförande har kontakter tagits till tjänsteproducerande aktörer inom sjuk- och socialvården såsom Vasa centralsjukhus och sociala myndigheter i svenska Österbotten liksom utbildningsanstalter med sjuk- och socialvård på programmet. Samtidigt som Otto-projektet varit en injektion för föreningen i dess verksamhet har projektet bidragit till att föra ut information kring Parkinsons sjukdom på ett välbehövligt sätt. PROJEKTIN TULOKSET ELÄMÄÄN Otto-projekti on synnyttänyt pilottialueilleen mallit verkottumiselle ja yhteistyön luomiselle. Oton myötä: Yhdistyksien voimavarojen ja osaamisen arvostus on kasvanut. Sen myötä yhdistykset ovat rohkaistuneet hyödyntämään omia resurssejaan. Yhdistyksien sosiaalinen pääoma on kasvanut. Kohderyhmän tietous omista oikeuksista ja tukipalveluista on lisääntynyt. Alueelliset eroavaisuudet ovat tulleet esille kartoitusten kautta. Oppilaitosyhteistyö on alkanut ja siitä seuranneet opinnäytetyöt. Yhdistysten jäsenmäärä on kasvanut. Uusien, pilottialueiden ulkopuolisten paikkakuntien Voimavarapäivien järjestäminen: mallista tulossa valtakunnallinen. Suuren yleisön tietous Parkinsonin taudisto on lisääntynyt. Yhteistyössä jatkuvat tukitoimet: Pohjois-Karjalan seudun vuosittaiset Voimavarapäivät Joensuun seudun Parkinsonkerhojen kuntayhteistyö. Joensuussa toimii säännöllisesti omaisten keskusteluryhmä. Rovaniemellä toteutuu yhdessä Lapin keskussairaalan kanssa Ensitietopäivä, jolle on luvattu myös jatkoa. Rovaniemellä toimii kaksi uutta liikuntaryhmää 18

19 Oulussa jatketaan avovalmennuskursseja ja infotilaisuuksia. Oulussa suunnitellaan omaisten keskusteluryhmän käynnistämistä. Vaasassa toteutuu neurologisena yhteistyönä Ensitietopäivä. OTOSTA VAKIINNUTTAMISEN VAIHEESEEN Otto-projektin päätavoitteena on ollut yhdistyksen roolin korostaminen tukitoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminta on projektin aikana muuttunut suunnitelmallisemmaksi ja tarpeita vastaavammaksi. Yhdistysten edustajien mielestä projektissa on onnistuttu hyvin tiedotuksen kehittymisessä, suhteiden parantumisessa päättäjiin, osaamisen löytymisessä omasta joukosta, itsevarmuuden paranemisessa, vertaistuen lisääntymisessä, uusien jäsenten mukaan saamisessa, oikeusturvan selkeytymisessä, oppilaitosyhteistyön käynnistymisessä, opinnäyteyhteistyössä ja yleisen aktiivisuuden lisääntymisessä. Tärkeäksi asiaksi koettiin myös työryhmän sisäisen yhteistyön kehittyminen, avoimuus, luottamus ja aktiivisuus. Osallisuus on yhdistyksen yhteistyölle todellinen voimavara Kehittämisideoina toiminnan jatkuvuudelle yhdistyksen edustajat esittivät päättäjien sitouttamista tiedotuksen ja yhteydenottojen kautta; tukitoimintojen taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen sekä tarpeiden kartoitusta. Muita esille nousseita ideoita olivat uusien vetäjien aktivoiminen, opiskelijoiden ohjaus, nuorten mukaan saaminen, yhdistystoiminnan koulutus, oikeuksista tiedottaminen sekä Voimavara-, info- ja avovalmennuspäivien jatkuminen. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja ongelmakohdat Projektin vahvuutena ja mahdollisuutena on kolmannen sektorin voimakas yhteistyöhalu, joka tulee esille mm. yhteisinä kou- 19

20 lutuksina ja tapahtumien järjestämisinä. Myös viranomaistahon kasvanut arvostus ja yhteistyöhalukkuus järjestöjä kohtaan on selvästi vahvuus. Yhteistyökumppaneita saatiin projektiin kohtalaisen helposti, ja valmiiden yhteyksien hyödyntämistä korostettiin. Yhdistystyöryhmien toimivuus, motivaatio ja voimakas työpanos nähtiin lähitulevaisuudessa vahvuutena. Kehittämisen ongelmakohtina pidettiin osittain samoja asioita, jotka oli nimetty vahvuuksiksi. Erityisesti yhdistyksen taloudellinen tilanne, aktiivisten toimijoiden puute, sitoutuminen ja markkinointitaidot vaatisivat edelleen panostusta. OTTO-YHTEISTYÖN JALANJÄLJET KUNTAYHTEISTYÖHÖN 1. VAIKUTTAMINEN Yhteistyön onnistuminen vaatii yhdistyksiltä taitoa sukkuloida, hyviä ideoita ja aktiivisuutta. Jatkuva yhteistyö, informointi ja erityisesti henkilökohtaiset yhteydenotot viranomaisiin ovat tarpeellisia. Yhdistyksen jäsenen mukanaolo eri foorumeissa, kuten vammaisneuvostossa, on hyödyllistä. 2. YHTEISTYÖN HAASTEET Verkottumisen haasteena nähtiin tulosten juurruttaminen ja yhteistyön säännöllisyys viranomaisten kanssa. Resurssit, esim. aika, henkilöstö ja talous, vaikuttavat verkoston luomiseen ja ylläpitämiseen. Yhdistyksen vapaaehtoisvoimin toimivat henkilöt vastaavat usein suunnittelusta, toteuttamisesta ja tiedon levittämisestä, joten voimavarat ovat rajalliset. Yhteistyön tulisikin olla resurssit huomioivaa ja tarkoituksenmukaista. Toiminnan selkeä suunnitelmallisuus ja kaikille osapuolille kirkastunut tavoite tukee osallisuutta ja sitoutumista. Päämäärien asettaminen selkeyttää myös osapuolten vastuunjakoa. 3. TULEVAISUUS Yhteisiä onnistumisia kannattaa tuoda esille. Osaamisen yhdistäminen yli sektoreiden on pitkäjänteistä työtä, jota pitää vaalia. Otto-projektin yhteistyö koettiin avoimena ja rakentavana. Sairastavien mukanaolo suunnittelussa ja toteutuksessa antaa toimintaan lisäarvoa. Tukitoiminnan suunnittelu yhteistyövoimin on ennakoivaa hyvinvointipolitiikkaa, joka rakentuu yhteistyömalleista, tahtopolitiikasta ja myös riskinotosta. 4. ILONAIHEET Myönteiseksi koettiin eri sektoreiden aikaisempien yhteistyösuhteiden vahvistuminen. Sekä julkinen että kolmas sektori koki löytäneensä uusia verkostoja. Viranomaiset kokivat, että yhdistys sai kasvot, ja Parkinsonin tauti ja yhdistys tuli tutuksi. Tiedotuksen ja tilaisuuksien kautta näkyvyys lisääntyi. Julkisen sektorin kiinnostusta hankkeeseen pidettiin yllä tapaamisilla ja kokouksilla, ja päämäärät lähenivät toisiaan. Julkinen sektori osannee hyödyntää nyt järjestön osaamista ja kokemusta. 20

21 YHDISTYKSILLE AVUKSI VERKOSTOKARTTA Kunta - liikuntatoimi - sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitus Paikallishankkeet Vammaisneuvosto Seurakunta Ammattikorkeakoulut - fysioterapiaopiskelijat - sairaanhoidonopiskelijat - kuntoutuksenohjaajaopiskelijat YHDISTYS Keskussairaala - kuntoutusohjaaja - neurologian pkl - neurologian osasto Aluesairaala Parkinson hoitajat Muut Parkinson-yhdistykset ja -kerhot Parkinson-liitto ry Kuntoutuslaitokset Kumppanuustalot Sosiaalialan osaamiskeskukset Yksityiset asiantuntijaluennoitsijat Omaishoitajat ja läheiset ry Sosiaali- ja terveysturvayhdistykset Liikuntaopistot Ammattiopistot Neurologinen yhteistyö Yliopistot Koulutuskeskukset SPR Opintotoiminnan keskusliitto Kokemuskouluttajat Avustajakeskus OTTO-PROJEKTIN LEVITTÄMISSUUNNITELMA Kenen käyttöön tarkoitettu? Kuka ostaa/maksaa toiminnan? Kuka markkinoi ja hankkii paikan? Mitä valmistuminen edellyttää? Kuka vastaa tiedon levittämisestä käytännössä? Ensitietopäivät sairastaville ja omaisille yhteistyössä keskussairaalan ja muiden NV-järjestöjen kanssa yhdistys, liitto ja keskussairaala markkinoivat, paikkana keskussairaala verkottumista, suunnittelua, tiedottamista yhdistys, liitto, keskussairaala yhdessä Voimavarapäivät, avovalmennus sairastaville ja omaisille kustannukset jaetaan yhdistyksen, osallistujien ja yhteistyökumppaneiden kesken. yhdistys ja liitto markkinoi, paikka yhteistyökumppanin kautta verkottumista, suunnittelua, markkinointia, tiedottamista, neuvottelutaitoja yhdistys, liitto, mahdollisesti yhteistyökumppanit Yhdistysten verkostokartta ja kehittämissuunnitelma yhdistysten hallitus ei kuluja kokouksia, tapaamisia yhdistys Tutkimukset, opinnäytetyöt liitto, yhdistykset yhdistys, jos kuluja liitto tiedottaa lehdessä ja tilaisuuksissa yhteydenottoja oppilaitoksiin (yliopisto, amk) yhdistys, liitto Palvelutarjonnan kartoitus liitto, yhdistykset yhdistys, liitto selvitystyötä yhdistys, liitto 21

22 YHDISTYKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Miten vahvuuksia voi edelleen vahvistaa? - Säännölliset henkilökohtaiset tapaamiset - Hyödynnetään olemassa olevat kanavat - Neurologisten järjestöjen yhteistyö yhteisten asioiden ajamiseksi - Tekijöiden palkitseminen - Suhteiden ylläpito järjestämispaikkoihin ja yhteistyökumppaneihin - Uusien toimijoiden hankkiminen - Työnjaon tarkistaminen - Yhteistyö eri toimijoiden kesken yli sektorirajojen - Nimetään vastuualueet ja henkilöt, myös varahenkilöt - Varaudutaan paremmin yllättäviin tilanteisiin, varasuunnitelmat - Yhteistyökumppaneiden nimeäminen ja kohtaaminen - Viestinnässä kannattaa hyödyntää jäsenkirjettä ja lehteä - Säännölliset infot, tapahtumat, avoimet ovat - Materiaalia jakamalla 2. Miten heikkouksista voi päästä eroon? - Info-päivä -> ensimmäinen tapaaminen houkutteleva - Uuden jäsenen vastaanottaminen - Avustukset paremmin tietoon - Uudet jäsenet -> toiminnan houkuttelevaisuus 3. Miten mahdollisuuksista voi tulla totta? - Henkilökohtaiset suhteet -> työnjako - Jäsenistön tietotaidon hyväksikäyttö, kartoittaminen - Kouluttaminen - Avustustietous, sponsorit - Informointi sairaalan kautta yhdistys- ja kerhotoiminnasta - Vastasairastuneiden tapaamiset säännöllisiksi - Yhdistys viestittää toiminnastaan säännöllisesti yhteistyökumppaneilleen - Yhdistyksen tavoite ja tehtävä on selkeä! 4. Miten uhkia voi torjua? - Säännöllisten yhteyksien ylläpitäminen kaikkiin - Avoimuus, puhutaan asiat niin kuin ne ovat - Oma usko ja motivaatio - Varasuunnitelmat 22

23 PALAUTELOMAKE Voimavarapäivät Paikka Aika sairastava omainen Arviointiasteikko (rastita ) hyvä keskinkertainen huono JÄRJESTELYT päiväohjelman aikataulutus majoitus ruokailu TERVEISIÄ YHDISTYKSELLE asiantuntemus toimintatavat yksilöllisten tarpeiden huomioiminen TERVEISIÄ LUENNOITSIJOILLE asiantuntemus PÄIVÄN KOKONAISUUS kokonaisarvio PÄIVÄSTÄ Lisäkommentit ja vinkit Parkinson-yhdistykselle Kiitos vastauksestasi! 23

24 SUOMEN PARKINSON-LIITT ARKINSON-LIITTO O RY puh. (02) avoinna ma - pe klo 9-15 ti Aluetoimistot Kuopio, puh Oulu, puh Tampere, puh Helsinki, puh Turku, puh

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Luonnos 14.10.09 Pohjois-Suomen Munuais- ja maksayhdistys ry toimii alueellisena kansanterveys- ja potilasjärjestönä eri-ikäisten pitkäaikaisia ja vaikeita munuais- ja maksasairauksia

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN AKUSTIKUSNEURINOOMAYHDISTYS ry 1/5 FINLANDS AKUSTIKUSNEURINOMFÖRENING rf TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry on aktiivinen yhdistys. Jäsenistö

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot