Paikallishankkeilla tukitoimia kehittämään
|
|
- Ville-Veikko Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OTOSTA OPIKSI Paikallishankkeilla tukitoimia kehittämään
2 OTOSTA OPIKSI Kirjoittajat: Timo Korva, Parkinson-liiton liittohallituksen varapuheenjohtaja Anne Ilvonen, OK-opintokeskuksen suunnittelija Sari Kivimäki, Oton projektivastaava Marja-Leena Räsänen, kuntoutusohjaaja, Pohjois-Karjalan keskussairaala Jukka Tauriainen, Parkinson-liiton Pohjois-Suomen aluetyöntekijä Ilkka Rautakorpi, neurologi Elma Pyykkö, Joensuun Parkinson-yhdistyksen sihteeri Ingmar Sandberg, Botnia Parkinson Förening Martti Ikonen, Joensuun Parkinson-yhdistys Eeva Hietava, NLP Trainer Associate Leena Moilanen-Harju, Oulun Parkinson-kerho Antti Alamäki, Joensuun amk:n sosiaali- ja terveysalan lehtori Jaana Tennilä, kuntoutusohjaaja, Lapin keskussairaala ja Vaasan Parkinson-kerhon Otto-työryhmän jäsen Saara Vaaramo, sosionomi Jenni Vaherjoki, sosionomi Anu Kosomaa, fysioterapeutti Niko Salovaara, fysioterapeutti Taru Leinonen, fysioterapeutti Sanna Kemppainen, fysioterapeutti Henna Isomöttönen, opiskelija Ulla Ojala, opiskelija Otto-ohjausryhmästä: Merja Joutsen-Onnela, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikönjohtaja Jussi Salminen, Kokkolan perusturvajohtaja Suunnittelu: Sari Kivimäki Grafiikka: Sanna Reuna ja Sari Kivimäki Toimitus ja taitto: Taru Lehtinen Painopaikka: PRIIMUS Paino Oy, Loimaa 2008 ISBN
3 SISÄLLYS Yhteistyöllä tukipalveluita Projektin toimintarakenne... 4 Yhdistyksen vaikuttaminen syntyy pienistä teoista... 6 Vaikuttavuus syntyy jäsenten kautta... 6 Arjen asiantuntijat... 7 Verkostoituminen kannattaa... 7 Paikallisverk aikallisverkosto voimavaraksi... 7 Kuntayhteistyö... 8 Kansanterveysjärjestöistä apua kunnille... 9 Oppilaitosten mahdollisuudet kansanterveysjärjestöissä... 9 Aluetyöntekijän rooli paikallisyhteistyössä... 9 Yhteistyö neurologin kanssa Otto-toiminta Voimavarapäivät työkaluja arkeen Ensitietopäivät ohjausta ja tietoa Avovalmennus elämänlaatu nousuun Infopäivä tietoutta taudista Pilottialueiden oppilaitosyhteistyö Otto-projektet i svenska Österbotten Projektin tulokset elämään Otosta vakiinnuttamisen vaiheeseen Tulevaisuuden mahdollisuudet ja ongelmakohdat Otto-yhteistyön jalanjäljet kuntayhteistyössä Yhdistyksille avuksi Verkostokartta Levittämissuunnitelma Yhdistyksen kehittämissuunnitelma Palautelomake
4 ẎHTEISTYÖLLÄ TUKIPALVELUITA Suomen Parkinson-liitossa on jo pitkään tiedetty, että yhteiskunnan pitkäaikaissairaille tarjoamat tukipalvelut eivät kohdennu tasapuolisesti eri puolilla Suomea asuville. Tukipalvelutuottajat eivät tunne riittävän hyvin Parkinsonin tautia, eikä sairastavilla ja heidän omaisillaan ole riittävästi tietoa saatavilla olevista palveluista. Suomen Parkinson-liiton anomuksesta ja RAY:n rahoittamana syntyi Otto Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan. Otto-projektin tavoitteena oli kehittää ja lujittaa alueellisia tukitoimia yhdessä Parkinson-yhdistysten sekä tukipalvelutuottajien kanssa. Tavoitteeksi asetettiin myös alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen ja tiedon lisääminen. Hankkeella haluttiin aktivoida ja rohkaista Parkinson-yhdistyksiä aloittamaan ja jatkamaan yhteistyötä tukipalvelujen tuottajien, oppilaitosten ja sosiaali- ja terveydenhoidosta vastaavien viranomaisten kanssa. Otto-projekti toteutettiin Pilottialueiksi valittiin Joensuu, Oulu, Rovaniemi ja Vaasa. Myöhemmin Oulun alue laajeni koko Pohjois-Suomen kattavaksi ja Vaasan alue Kokkolaan. Projektin kohderyhmänä olivat Parkinsonin tautia sairastavat ja heidän omaisensa. Hanke osoitti, että heidän kokemustaan ja tietotaitoaan voidaan hyödyntää yhteistyössä tukipalvelujen tuottajien, vastaavien viranomaisten sekä alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi tiedonkulku Parkinson-yhdistyksistä vastasairastuneille on ollut miltei mahdotonta tietosuojan takia. Otto-projektin myötä pilottialueiden Parkinson-yhdistysten yhteistyö keskussairaaloiden kanssa parani. Nyt keskussairaalat postittavat kutsukirjeet yhteistilaisuuksiin potilasturvallisuutta vaarantamatta. Otto-projekti on tuottanut lähes maksuttoman yhteistyömallin, jota voidaan hyödyntää jokaisen yhdistyksen alueella. Timo Korva Parkinson-liiton liittohallituksen varapj. PROJEKTIN TOIMINTARAKENNE Projektissa järjestettiin Parkinsonin tautia sairastavien ja heidän läheistensä tarpeita vastaavaa toimintaa. Otto-projekti perustui projektiryhmätyöskentelyyn. Pilottialueilla koottiin yhdistyksistä projektityöryhmä, joka kokoontui suunnittelemaan projektin toimintatapoja. Kartoitettujen tarpeiden pohjalta käynnistettiin eri alojen asiantuntijoiden työpajatyöskentely yhteistyössä viranomaisten kanssa. Samanaikaisesti omalla alueella kartoitettiin Parkinsonin tautia sairastavien tarpeita hoidon, kuntoutuksen ja informaation osalta. Tarkoituksena oli yhdistää sairastavien ja heidän omaistensa tarpeet sekä alueiden tukipalvelutuottajien resurssit. Pilottialueiden työpajatyöskentelyllä tähdättiin Voimavarapäivien ja avovalmennuksen toteutumiseen. Tämän lisäksi pilottialueilla järjestettiin infotilaisuuksia ja Ensitietopäiviä. Otto-projektin oppilaitosyhteistyöstä syntyi useita opinnäytetöitä ja pieniä projekteja: Lähihoitajan työ parkinsonpotilaan hoidossa, Vaasan ammattiopisto 4
5 TOIMINTAKAAVIO Otto-työryhmä 3-5 yhdistyksen jäsentä aluetyöntekijä projektivastaava Alueelliset työpajat Otto-työryhmä viranomaiset Ensitietopäivät Infotilaisuudet Voimavarapäivät Avoval- men- Alueelliset työpajat Otto-työryhmä viranomaiset Alueelliset toimivat mallit Sosiaalisen tuen merkitys Parkinsonin tautia sairastavalle sekä hänen omaiselleen, Vaasan amk Tasapainoa ja toimintakykyä tasapainoilemalla. 7 viikon tasapainoharjoittelun vaikutus parkinsonpotilaalle, Rovaniemen amk Otosta opiksi Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan -projektin tarkastelua, Tampereen yliopisto Vertaistuen merkitys Parkinsonin tautia sairastaville, Keski-Pohjanmaan amk 5
6 YHDISTYKSEN VAIKUTTAMINEN SYNTYY PIENISTÄ TEOISTA Yhdistyksessä toimiminen on ennen kaikkea yhteistyötä, positiivista viestintää omasta arjen asiantuntijuudesta sekä verkostojen luomista. Olipa kyseessä paikkakunnan harrastustoiminnan lisääminen tai vaikkapa Parkinsonin tautia sairastavien etuuksien edistäminen, yhdistystoiminnassa on pohjimmiltaan kyse vaikuttamisesta. Järjestön vaikuttavuus on parhaimmillaan silloin, kun eri tasot osallistuvat siihen aktiivisesti. Keskusjärjestö pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti jäsenistön yleisiin etuihin ja palveluihin. Paikallisyhdistys on kuitenkin se perustaso, jonka tehtävä on tuoda paikkakunnalla esille tietoa sen jäsenten kannalta tärkeistä asioista ja epäkohdista sekä vaikuttaa tätä kautta päätöksentekoon ja ihmisten asenteisiin. Joskus pelkkä puhelinsoitto tai epäkohdan esilletuominen paikallislehden yleisöosastolla herättää valmistelevan virkamiehen tai kunnan päättäjät harkitsemaan asiaa uudesta näkökulmasta, mutta usein yhdistystoimijoilta vaaditaan aikaa, vaivaa ja kärsivällisyyttä, ennen kuin asiaa edistyy. Vaikuttavuus syntyy jäsenten kautta Yhdistys näkyy ja vaikuttaa jäsentensä kautta. Vaikuttavuuden kasvua voidaan verrata lumipalloilmiöön. Kun yhdistys saa tunnet- 6
7 tuutta aktiivisena ja hyvänä yhteistyökumppanina, sen vaikuttavuus lisääntyy. Tunnettuus syntyy esimerkiksi erilaisten itse tai yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa järjestettyjen tempausten ja tapahtumien välityksellä sekä julkiseen keskusteluun osallistumalla. Yhdistyksen onnistuneeseen vaikuttamistyöhön tarvitaan yhteispeliä ja kaikkien jäsenten panosta. Yhdistyksissä tulisikin pohtia, kuinka jäsenistöä saadaan mukaan toimintaan, ei vain yhdistyksen tai liiton tarjoamien palveluiden käyttäjiksi. Arjen asiantuntijat Yhdistyksen kannattaisi asioihin vaikuttamaan pyrkiessään käydä keskustelua siitä, onko kyseinen asia jäsenistön kannalta niin tärkeä, että siihen käytetään usein rajallisia voimavaroja. Yhdistystoimijat edustavat omassa asiassaan käytännön asiantuntijuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistystoimijoilla on esim. oman sairauden kautta käytännön näkemystä siitä, kuinka terveydenhoidon järjestelyt vaikuttavat kyseisen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen. Liiton tuottaman valtakunnallisen tiedon ansiosta yhdistyksillä on myös hyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiat on ratkaistu muualla. Samaa tietoa ei välttämättä ole palveluja suunnittelevalla virkamiehellä. Yhdistystoimijoiden käytännön asiantuntemus pitäisikin saada entistä paremmin valmistelevien virkamiesten hyödynnettäväksi. Verkostoituminen kannattaa Etsimällä kumppaneita muista yhdistyksistä saadaan toimintaan uusia ideoita sekä lisää vapaaehtoisia tekijöitä. Yhteistyötä voi syntyä esim. silloin kun joku yhdistyksen jäsen toimii toisessa yhdistyksessä ja huomaa, että näillä kahdella yhdistyksellä on samoja tavoitteita. Yhteistyö voidaan käynnistää myös ulkopuolisen toimesta, esimerkkinä siitä kuntien perustamat vammais- ja vanhusneuvostot, joissa on edustajat kaikista asiaan liittyvistä yhdistyksistä. Yhdistyksen tulisi pyrkiä etsimään yhteistyökumppaneita myös itse. Vaikka yhdistyksissä tehtävä vaikuttamistyö on tärkeää, kannattaa aina muistaa, että yhdistystoiminta on myös samanhenkisten ihmisten yhdessäolon ja vertaistuen foorumi, jonka toiminta ei saa muodostua liian ryppyotsaiseksi. PAIKALLISVERKOSTO VOIMAVARAKSI Vireä yhdistys näyttää muille mahdolliselta yhteistyökumppanilta. Yhdistyksen vaikuttamistapoja ovat epäviralliset neuvottelut ja yhteydenotot viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Yhdistysten johtopaikoille kannattaa kutsua henkilöitä, joilla on hyvät verkostot. 7
8 Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen tehostavat yhteistyötä. Kansalaisen äänen kuuleminen tuo toimintaan inhimillisyyttä. Kuntayhteistyö Kuntalaisten laaja-alainen terveyden edistäminen edellyttää yhteistyötä, jossa järjestöillä on oma merkittävä roolinsa. Järjestöt ovat kunnalle voimavara, joka kanavoi kuntalaisten ääntä ja osaamista. Kansalliset ohjelmat kuten terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja KASTE-ohjelma, korostavat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkitystä. Järjestöt ovat edelläkävijöitä ja oman alansa asiantuntijoita. Järjestötoiminta vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä luomalla sosiaalisia verkostoja. Järjestöissä tieto siirtyy kuntalaiselta toiselle, päättäjiltä kuntalaiselle ja toisin päin sekä yli kuntarajojen. Järjestöt pystyvät ideoimaan ja kokeilemaan joustavasti uusia toimintamalleja ja tarjoamaan kunnille hyväksi koettuja toimintatapoja, neuvontaa sekä koulutusta. Kunnat voivat tukea järjestöjä tarjoamalla resursseja kuten tiloja ja koulutusta. Yhteistyön perusedellytys on, että järjestöjen ja kuntien edustajat tuntevat toisensa ja tietävät keneen olla yhteydessä. Tiedonkulusta on huolehdittava entistä paremmin ja toimivien hankkeiden juurruttamisesta osaksi kunnan toimintaan. Kaikessa toiminnassa on korostettava laatua sekä eettisiä lähtökohtia määrän sijaan. Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kunnilla ja Parkinson-yhdistyksillä on. Kehityssuuntana näyttäisi nimittäin nyt olevan julkisen palvelutuotannon osittainen korvaaminen kolmannen sektorin tukitoimilla. Hankkeen tuloksena syntyi uusia verkostoja ja mielekkäitä toimintatapoja kuntien ja kolmannen sektorin tukitoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. 8
9 Kansanterveysjärjestöistä apua kunnille Kuntien ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyö tulee jatkossa tiivistymään, sillä sosiaalija terveystoimen eristäytyneisyys ei ole tukenut yksittäisen kuntalaisen palveluja. Hallinnolliset rajat, pienet yksiköt ja tulosyksikköittäinen optimointi ovat olleet omiaan hidastamaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen antamista kuntalaisille. Kuntaliitoksista johtuen organisaatiorakenteet uudistuvat, ja esim. Kokkolan seudulla sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto yhdistetään saman lautakunnan alaisuuteen. Palvelut on tarkoitus tuottaa jatkossakin lähipalveluina, mutta suurempi koko mahdollistaa myös erityispalveluiden tuottamisen. Tällöin kansalaisjärjestöjen rooli korostuu. Yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa kehitetään suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää entistä paremmaksi. Oppilaitosten mahdollisuudet kansanterveysjärjestöissä Kansanterveysjärjestö antaa paljon niin potilaille kuin heidän läheisilleenkin mahdollistaen mm. tiedon ja kokemusten jakamisen sekä toisten tukemisen. Mitä yhteistyötä kansanterveysjärjestöt ja alan oppilaitokset voisivat tehdä yhdessä? Sosiaali- ja terveysalalla voimavarat ovat rajallisia, mutta tarpeet ja vaateet rajattomia. Ihmiset ovat myös entistä tietoisempia terveyden edistämisestä ja sairauksien hoitamisesta, ja he vaativat yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja. Tästä lähtökohdasta syntyy monia yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistoiminta oppilaitosten kanssa näyttää vakiintuvan. Erityisesti oppilaitosten osuus toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa tuntuu olevan kasvussa. Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia suorittaa joitakin harjoitteluun liittyviä jaksoja järjestössä, tehdä omaan alaansa liittyviä tutkielmia ja opinnäytetöitä jne. Nuorten saaminen mukaan järjestötoimintaan on tärkeää, sillä järjestöväki ikääntyy ja havaittavissa on myös toimijoiden vähyys. Ratkaisuna tähän voisi olla järjestötoiminnan kytkeminen osaksi opiskelua. Kansanterveysjärjestöt organisoivat ja tarjoavat jo nyt vapaaehtoistyötä verkostoineen. Tieto järjestöistä ja niiden toiminnasta kuuluvat sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, mutta myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden kohderyhmänä voisivat olla järjestöt. Esim. ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelutoimintaa, jolloin järjestöt voisivat toimia niiden yhteistyökumppaneina. Aluetyöntekijän rooli paikallisyhteistyössä Liiton aluetyöntekijät ovat saaneet Ottoprojektista hyviä työvälineitä. Projekti osoitti, että järjestöihmisiltä löytyy asiantuntemusta ja suhteita, joita kannattaa hyödyntää. Oman kokemuksensa pohjalta, esim. sosiaali- ja terveyspalveluja käyttänyt kerholainen, pystyy opastamaan myös muita em. asioiden hoidossa. Aluetyöntekijän tulisi kehittää toimintaa yhdistyksen aktiivien kanssa eri toimikunnissa. 9
10 Hän voi myös toimia ryhmänvetäjänä ja tarvittaessa luennoitsijoina Voimavarapäivillä. Yhteistyö oman järjestön sisällä ja kontaktit viranomaisiin ovat jatkossakin tärkeitä. Työnohjaukselliset tapaamiset, koulutukset sekä neuvonta ovat asioita, joissa aluetyöntekijät voivat auttaa. Yhteistyö neurologin kanssa Potilasyhdistysten tilaisuudet ovat tarpeellisia, sillä parkinsonpotilaiden ja muiden vaikeita neurologisia sairauksia potevien sekä myös omaisten tiedontarve on pohjaton. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että terveyskeskuksissa Parkinson-tietoutta on jonkin verran, mutta sairauteen vähemmän perehtyneet lääkärit ja terveydenhuoltohenkilökunta ovat varsin arkoja ottamaan kantaa potilaan ongelmiin, joten potilaalta puuttuu välitön valittamispaikka. Lääkärinvastaanotoilla aikaa on rajoitetusti ja kohtaaminen on potilaan ja omaisen kannalta usein jännittävä, joten kaikkia kysymyksiä ei ehdi tai uskalla esittää. Tiedontarve muuttuu sairauden aikana moneen kertaan uusien ongelmien ilmaantuessa ja lääkkeiden muuttuessa sekä annosten lisääntyessä. Tästä syystä perusluentojen kuuleminen useampaan otteeseen on tärkeää. Se antaa sairastuneelle myös tilaisuuden kysellä omista ongelmista. Kysymyksiä tulisi vastaanottaa myös kirjallisesti, jolloin arimmatkin uskaltaisivat esittää niitä, esim. intiimeistä asioista. Sopeutumisvalmennuskursseilla tästä on hyviä kokemuksia. Muiden henkilöiden kysymysten myötä monet saavat vastauksia myös sellaisiin asioihin, joita eivät itse ole oivaltaneet kysyä. Lääketiede kehittyy ja sen mukana niin tutkimus- kuin hoitomahdollisuudetkin. Neurologin luennoilla on aikaa paneutua näihin asioihin polivastaanottoa paremmin. Pitää siis muistaa, että tiedon ja tuen tarvetta on. Työ potilaiden hyväksi terveydenhuollon ulkopuolellakin on tärkeää. OTTO-TOIMINTA Otto-projektista on saatu hyvä malli siihen, miten yhdistyksen vapaaehtoistyö täydentyy yhteistyöllä kuntien ammattihenkilöiden, alan opiskelijoiden ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Varsinainen Otto-projekti käynnistyi pilottialueilla nopeasti. Yhteistyökumppaneita löytyi kunnista, ja monilla oli mahdollisuus osallistua projektiin virkatyönä. Otto-rahoituksen puuttuessa tämä on ehdoton edellytys tulevien hankkeiden onnistumiselle. Onnistunut työnjako oli jaksamisen kannalta tärkeää. Asioiden järjestymistä helpottivat myös ryhmäläisten valmiit kontaktit sosiaali- ja terveydenhuoltoon entisen ammatin pohjalta ja ikään kuin samaa kieltä puhuminen. Puhelinluetteloa tarvittiin kunnan palveluvarustuksen kartoituksessa ja tietenkin yhteydenottoja rakennettaessa. Nyt tiedon saa ehkä jopa helpommin kuntien nettisivuilta. Rahoituksen lisäksi tukitoimien kehitystyössä projektivastaavan työpanos on tärkeä. Projekti tarvitsee liiton aluetyöntekijän 10
11 Oikea tuki tarvitsevalle oikeaan aikaan OTTO-projekti ROVANIEMI Infopäivä (2006) OULU Voimavarapäivät (2006) Infopäivä (2007) Avovalmennus ( ) Voimavarapäivät ( ) Infopäivä Kolari (2007) Infopäivä Saariselkä (2007) Ensitietopäivä (2008) KOKKOLA Infopäivä (2007) VAASA Infopäivät 2kpl (2006) Voimavarapäivät, ruotsinkiel. (2006) Infopäivä, suomenkiel. (2007) Voimavarapäivät, suomenkiel. (2007) Ensitietopäivä Vaasa (2008) JOENSUU Voimavarapäivät Joensuu (2006, 2008) Avovalmennus (2006) Voimavarapäivät Nurmes (2006) Voimavarapäivät Liperi (2007) Voimavarapäivät Ilomantsi (2007) 11
12 lisäksi ulkopuolista vetoapua ja pitää muistaa, että ilman rahaa mahdollisuudet ovat rajalliset. Kenties pilottialueiden Otto-työryhmä voisivat käydä ikään kuin kokemuskouluttajakäynnillä tukemassa uuden hankkeen käynnistymistä matkakulukorvauspalkkiolla. Taloudellista tukea tällaisiin opintotilaisuuksiin voisi hakea esim. Okopintotoiminnan keskusliitosta. Voimavarapäivät työkaluja arkeen Voimavarapäivät keskittyivät voimaantumiseen, jaksamiseen, arkiselviytymiseen sekä palveluneuvontaan ja -ohjaukseen. Tapahtumapäivät oli tarkoitettu sairastaville ja omaisille. Kyseessä oli ryhmämuotoinen toiminta ja se toteutettiin 3-5 päivän mittaisina. Voimavarapäiviä suunniteltiin alueellisissa asiantuntijatyöpajoissa, joiden koollekutsumisesta vastasivat yhdistyksen projektiryhmä ja projektivastaava. Toimintatapojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat yhdistyksen Otto-työryhmä (yhdistyksen jäsenet, aluetyöntekijä ja projektivastaava), alueen palveluntuottajat, sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä asiantuntijaluennoitsijat yhdessä. Voimavarapäiviä järjestettiin kaikilla pilottialueilla yhteensä 30. Joensuu Vaasa 2006 (ruotsinkielinen) Oulu 2006 Nurmes 2006 Rovaniemi Vaasa 2007 Ilomantsi 2007 Liperi 2007 Voimavarapäivien sisältö rakentui tarpeiden pohjalta nousseiden teemojen ympärille. Toteutuneita teemoja olivat mm. henkinen hyvinvointi, fyysinen itsehoito, liikunta, oikeuksien valvonta ja ravinto. Päivät olivat pilottikunnissa kohdennettu tukitoiminnan ulkopuolelle jääneille. Eli alueen tarpeet ohjasivat toimintaa ja päällekkäisyyttä vältettiin. Päiville osallistumisen kriteereiksi työryhmä määritteli vähäisen kuntoutus- ja tukipalveluiden käytön sekä estymisen osallistumasta kuntoutumislaitoksissa pidettäville kursseille joko terveydellisistä, teknisistä tai taloudellisista syistä. Pohjois-Karjalassa Voimavarapäivät kohdistettiin lähikuntien yli 65-vuotiaille, vähän kursseilla olleille sairaille ja omaisille. Vaasassa päiville valittiin henkilöt, joilla oli vähiten tietoa sairaudesta. Voimavarapäivistä ilmoitettiin paikallislehdissä, sillä mukaan haluttiin erityisesti yhdistys- ja kerhotoiminnan ulkopuolella olevat ihmiset. Siinä myös onnistuttiin. Voimavarapäivien osallistujat saivat samalla myös kokemuksen vertaistuen tärkeydestä ja kimmokkeen osallistua myöhemmin kerhojen, yhdistysten ja liiton tarjoamiin tapahtumiin. 12
13 Päiville oli vaikea luoda anniltaan jokaiselle täydellinen ohjelma, sillä osallistujat olivat eri tilanteessa sairautensa, tietoutensa ja elämänhallintansa suhteen. Kurssien monipuolisessa ohjelmassa huomioitiin sekä tiedolliset että liikunnalliset tarpeet. Päivien aikana käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: neurologin antama tietopaketti sairaudesta, kuntoutus- ja liikuntapalvelut, ravitsemustietous, omaishoito- ja kotipalvelut, vertaistukipalvelut ja kokonaisvaltainen itsehoito. Tietoa antoivat neurologin lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntatoimen henkilöt, yksityiset palvelujen tuottajat, ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat ja Parkinson-liiton sekä yhdistyksen toimijat. Suurin osa pystyi antamaan apunsa virkatyönään ilmaiseksi. Voimavarapäivän ohjelma 1. Päivän käynnistys ja kuulumiset 2. Pienryhmät: Omaiset: itsehoitokeskustelu Sairastavat: liikuntaa 3. Lounas 4. Yhdistyksen puheenvuoro; vinkkejä hyvään arkeen 5. Pienryhmät: Sairastavat: itsehoitokeskustelu Omaiset: liikuntaa 6. Kahvi 7. Alueen Omaishoitajayhdistyksen puheenvuoro 8. Tietoa SPR:n tukitoiminnasta 9. Päivän päätös ja seuraavan päivän esittely Luennoilla puhuttiin siitä, miten arkipäivän askareista selviää Parkinsonin taudin kanssa. Osallistujat kertoivat omista kokemuksistaan ja oman tautinsa kulusta sekä lääkityksestä. Sama sairaus yhdisti ihmisiä ja vertaistuki antoi voimaa. Luennoilta saatu tieto rohkaisi osallistujia myös anomaan ja saamaan palveluita, joita oli jo tarjolla, mutta joiden olemassaolosta eivät kaikki tienneet. Vaasassa esim. keskusteltiin sairastuneen oikeudesta saada kuntoutussuunnitelma. Joillekin se poiki 10-päiväisen kuntoutuskurssin sekä viikoittaisen henkilökohtaisen fysioterapian. Voimavarapäivien ohjelmassa otettiin huomioon tapahtumapaikkojen erityispiirteet. Esimerkiksi Lapin urheiluopistossa rentouttavia tuokioita vietettiin uima-altaassa, aikuisten leikkipuistossa ja kuntosalilla. Samalla monelle tarjoutui tilaisuus tutustua curlingiin ja puhallustikkaan. Tapahtumaa järjestettäessä hyvistä kontakteista ja paikallistuntemuksesta on hyötyä. Voimavarapäivien toteutuksesta näkee, että helposti mukaan lähteviä asiantuntijoita löytyy, mm. terveyskeskuksista ja sairaaloista. Tapahtumien järjestäminen vaatii kuitenkin jatkossa rahoitusta, erityisesti tilavuokrat ovat korkeita. Sponsoreita on vaikea löytää, ja vain harva osallistujista pystyy itse maksamaan kaikki kulunsa. Osallistumismaksu toisaalta sitouttaa henkilön osallistumaan. 13
14 Ensitietopäivät ohjausta ja tietoa Projektin aikana järjestettiin kaksi Ensitietopäivää Vaasan ja Lapin keskussairaaloissa, joissa ei kyseistä päivää ole järjestetty vuosiin. Päivät keräsivät jopa odotettua enemmän väkeä, yhteensä 90 osallistujaa. Päivät suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä keskussairaalan kanssa. Päivän ohjelmassa oli puheenvuorot neurologilta, Parkinson-liiton aluetyöntekijältä, parkinsonhoitajalta, kuntoutusohjaajalta, kokemuskouluttajalta sekä sosiaalityöntekijältä Alustavien suunnitelmien mukaan päivät järjestetään myös jatkossa. Vaasan keskussairaalassa tietopäivä kohdistettiin vastasairastuneille, kun taas Rovaniemellä osallistujissa oli myös kauemmin sairastaneita. Jatkossa järjestäjät aikovatkin rajata osallistujat vastasairastuneisiin, sillä esitykset oli rakennettu pitkälti nimenomaan ensitiedon pohjalle, ja kauemmin sairastaneita saattaa vanhan kertaus pitkästyttää. Ensitietopäivän palautteesta poimittua: - Lähes 70 % vastaajista nimesi neurologin luennon parhaimmaksi. - Kokemuskouluttajan osuutta kiiteltiin. - Venyttelyt ja taukojumppa luentojen välissä koettiin tärkeäksi. - Lisätietoa toivottiin omaishoitajan asioista. - Luennoista toivottiin saatavan materiaalia myös kotiin. Vaasassa Ensitietopäivä järjestettiin yhteistyössä neurologisten järjestöjen ja keskussairaalan kanssa. Alkanut yhteistyö on saanut sairaalan kiinnittämään enemmän huomiota parkinsonpotilaiden tilanteeseen. Jatkossa hoitosuunnitelmiin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja mahdollistetaan siten parempi potilaskohtainen seuranta. Myös Lapissa koettiin onnistuneena läheinen yhteistyö keskussairaalan kanssa. Keskussairaalan kuntoutusohjaaja toimi Ensitietopäivän koordinaattorina. Olisi hyvä, jos Ensitietopäivää järjestettäisiin jatkossa kohdennetulle ryhmille, jolloin mahdollisuudet keskusteluun, kysymyksiin sekä ohjaukseen ja tukeen olisivat paremmat. Osallistujat voisi esim. rajata vuoden sisällä sairastuneisiin. Se tekisi myös Ensitietopäivien järjestämisestä helpompaa. Lapissa yhteistyö liiton/yhdistyksen ja keskussairaalan neurologian poliklinikan kanssa koettiin hedelmällisenä. Neurologian poliklinikka ehdotti erikseen järjestettäviksi Ensitietopäivien lisäksi tietopäiviä, jolloin olisi mahdollisuus saada uusinta tietoa luennoilla, esim. stimulaattorin säätämisestä. Kohderyhmänä olisivat tällöin asiakkaiden lisäksi lääkärit ja hoitohenkilökunta. Jos yhteistyö vakiintuisi, niin tapahtumia voisi järjestää myös tietyn teeman ympärille, kuten kuntoutus tai vammaispalvelut. Näiden osalta voisi tulla kyseeseen myös yhteistyö muiden neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Avovalmennus elämänlaatu nousuun Hankkeen kolmantena toimintatapana oli avovalmennus, jonka teemoiksi nousivat vertaistuki, tieto, ohjaus ja neuvonta. Avovalmennus toteutettiin pienryhmätapaamisina, joissa keskeisintä oli vertaistuki. Avovalmennuskurssista vastasivat psykologit apunaan alueen Otto-työryhmä. Kurssille osallistuivat sairastavat ja heidän omaisensa eri ryhmässä. Se toteutettiin 8 x 3h mittaisina. Hankkeen aikana osallistujia oli yhteensä
15 Avovalmennus: - Yleisötilaisuudesta saatiin uusia ryhmäläisiä, joita ei olisi tavoitettu muuten. - Ihmisille annettiin tilaisuus osallistua nimettöminä. - Erityisesti omaisilla oli suuri tarve purkautua omassa ryhmässään. - Aiheiden kertominen etukäteen auttoi ryhmäläisiä valmistautumaan. - Ryhmäläiset halusivat lisätä seuraavat teemat: positiivisen ajattelun, arkipäivän selviytymisen ja rentoutumisen. Avovalmennuksen suunnittelua varten järjestettiin alueellisia työpajoja, joiden koollekutsumisesta vastasivat yhdistyksen projektiryhmä, aluetyöntekijä ja projektivastaava. Toimintatapojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Otto-työryhmä, alueen pal- veluntuottajat ja asiantuntijaluennoitsijat. Avovalmennusryhmiä järjestettiin Joensuussa 2006 ja Oulussa Oulussa valmennukseen kokoontui lehtiilmoituksen innoittamana 13 henkeä. Parkinsonin tautiin sairastuneita oli 7, heidän läheisiään 4, ja loput olivat ryhmänvetäjiä. Ryhmälle oli kehitetty elämänlaadun parantamiseen tähtäävä Psykososiaalinen valmennusohjelma Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Vaikka pitkäaikaissairauksien tiedetään heikentävän elämänlaatua, ei vastaavaa ohjelmaa ole ollut aikaisemmin käytössä Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen. Valmennusohjelmaan kuului kahdeksan kokoontumiskertaa ja ohjelma sisälsi hyvin tarkat toimintaohjeet. Ohjeita sovellettiin väljästi ryhmän jäsenten tarpeet huomioon ottaen. Ohjelmaan lisättiin myös toiminnallisia harjoituksia. Kokoontuminen kesti kolme tuntia kerrallaan. Kokoontumisten aiheita olivat: kurssin aloitus, oman hyvinvoinnin seuraaminen, mielihyvää tuottavat puuhat, stressinhallinta, masentuneisuuden hallinta, sosiaaliset taidot ja sosiaalinen tuki. Keskustelun avulla ryhmäläiset esittivät omia näkökulmia ja ratkaisuja asioihin. Näin kaikki saivat uusia malleja eteen tulevien ongelmien käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. Se, että ryhmässä oli hyvin pitkään sairastaneita ja niitä, joilla diagnoosin saamisesta oli alle puoli vuotta, avasi näkökulmia taudin eri vaiheisiin ja psyykkiseen puoleen. Ryhmä oli sopivan pieni; kaikilla oli riittävästi mahdollisuuksia esittää omia näkökantoja ja kysymyksiä. Usein Parkinsonia sairastavat ja heidän läheisensä jäävät yksin ongelmiensa kanssa, sillä taudin edetessä moni käpertyy sisäänpäin eikä jaksa lähteä liikkeelle ja hakeutua muiden seuraan. Jo pelkästään ryhmän toimintaan osallistuminen synnytti 15
16 uusia tuttavuuksia ja uudenlaisia näkökulmia asioihin. Muiden samojen ongelmien parissa elävien tapaaminen oli monelle tärkeä kokemus, joka auttoi ymmärtämään, ettei ihminen ole sairautensa kanssa yksin. Infopäivä tietoutta taudista Infopäiviä järjestettiin jokaisella pilottialueella. Avoimien infotilaisuuksien päämääränä oli mahdollisimman monen Parkinsonin taudista kiinnostuneen, sairastavan, omaisen ja ammattihenkilön tavoittaminen. Tilaisuus toimi monella paikkakunnalla myös projektin aloitustilaisuutena, jossa esiteltiin neurologin luennon lisäksi yhdistys ja projekti. Oulun seudulla infopäivät koettiin erittäin tärkeäksi. Tilaisuuksissa oli keskimäärin 70 osallistujaa. Projektin tuki mahdollisti lehtimainonnan, hyvien luennoitsijoiden ja tilojen hankkimisen. Oulussa koettiin myönteisenä se, että avoimet tilaisuudet toivat toimintaan uusia jäseniä ja niihin oli helppo osallistua ilman sairauden leimaa. Otto-projektin avulla on voitu järjestää tapaamisia myös eri ryhmille, kuten nuorille parkinsonpotilaille ja omaisille. Jatkossa Infopäivät tavoittivat yhteensä noin 300 kuulijaa, ja niitä järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Oulu v. 2005, 2008 Rovaniemi 2006 Vaasa 2006 (ruotsinkielinen) Vaasa 2007 Kokkola 2007 Kolari 2007 Ivalo 2007 Oulussa aiotaankin miettiä keinoja, jotka mahdollistaisivat vastaavat infotilaisuudet vuosittain. Pilottialueiden oppilaitosyhteistyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistui Otto-projektiin kahden fysioterapeuttiopiskelijan voimin. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa Voimavarapäivillä liikunnan ja kehonhuollon osuus. Työn edetessä opiskelijat oppivat itse Parkinsonin taudista ja fysioterapiasta sen hoidossa paljon. Parhaaksi anniksi he kuitenkin listasivat oppimansa ihmissuhdetaidot. Liikunta-, kehonhuolto- ja rentoutustuokioiden suunnittelu ja niiden toteutus antoivat heille myös paljon eväitä työelämään. Ammattikorkeakoulu hyötyy eniten opiske-lijoiden saamasta kokemuksesta; työskentelystä oikeiden asiakkaiden kanssa. Tämäntyyppinen toiminta on helppo nivoa opintojaksojen kokonaisuuksiin, projektiopintoihin ja käytännön harjoitteluunkin. Lisäksi moniammatillisen työskentelyn kehittyminen ammatillisen kasvun osana on tärkeä elementti siinä oman ammattitaidon ja osaamisen rooli. Antti Alamäki, lehtori Vaasan ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö sosiaalisen tuen merkityksestä Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän omaisilleen. Tulokset osoittivat, että tärkeimmiksi sosiaalisen tuen antajiksi koettiin puoliso ja lapset. Vertaistuen määrään vastaajat eivät olleet tyytyväisiä. Tärkeintä tautia sairastaville oli käytännön neuvojen saaminen, kun taas omaiset kokivat merkityksellisimpänä ryhmään kuulumisen ja kokemusten jakamisen. Omaiset pitävät hyvin 16
17 tärkeänä myös sitä, että heidät huomioidaan tiedottamisessa, neuvonnassa ja tukemisessa. Opinnäytetyön teko Parkinson-liitolle oli antoisaa ja saimme liitolta runsaasti tutkimusaiheita. Kyselyn jaoimme Voimavarapäivillä, se mahdollisti laajan osanoton. Opinnäytetyön aihealueisiin löytyi myös runsaasti taustamateriaalia Parkinson-liiton tekemistä aikaisemmista tutkimustöistä ja opuksista. Saara Vaaramo ja Jenni Vaherjoki Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö parkinsonpotilaiden tasapainoon liittyen. Idea aiheeseen lähti Parkinson-liiton Otto-projektista. Projektista löytyi myös sopiva tutkimusryhmä. Ammattikorkeakoulu teki yhteistyötä sekä Parkinson-liiton että Rovaniemen paikallisyhdistyksen kanssa. Yhteistyö koettiin antoisaksi, ja liitolta opiskelijat saivat tärkeää tietoa itse Parkinsonin taudista. Kokkolan ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät vuosina opinnäytetyön, jossa selvitetään vertaistuen merkitys Parkinsonin tautia sairastaville ihmisille. Tutkimuksen aihe nousi esille Otto-projektin koululle esittämistä aiheista. Keskustelu Kokkolan paikallisyhdistyksen vetäjän kanssa vahvisti opiskelijoiden varmuutta aihevalinnasta. Opiskelijoita motivoi yhteistyö yhdistysten ja järjestötoiminnassa mukana olevien ihmisten kanssa. Otto-projektet i svenska Österbotten Botnia Parkinsonförening ordnade sina resursdagar vid Norrvalla Folkhälsans dagcenter i Smedsby, Korsholm under tiden april-maj Under tre olika tillfällen behandlades bl.a. frågor kring fysioterapi och motion, kost och medicinering samt talet och psyket. Föreningen fick god respons på arrangemangen av deltagarna, som till största delen bestod av Parkinsonsjuka och anhöriga i behov av förstahandsinformation om sjukdomen. Inför resurs- 17
18 dagarna hölls ett välbesökt informationstillfälle kring ordnandet. I samband med Otto-projektets genomförande har kontakter tagits till tjänsteproducerande aktörer inom sjuk- och socialvården såsom Vasa centralsjukhus och sociala myndigheter i svenska Österbotten liksom utbildningsanstalter med sjuk- och socialvård på programmet. Samtidigt som Otto-projektet varit en injektion för föreningen i dess verksamhet har projektet bidragit till att föra ut information kring Parkinsons sjukdom på ett välbehövligt sätt. PROJEKTIN TULOKSET ELÄMÄÄN Otto-projekti on synnyttänyt pilottialueilleen mallit verkottumiselle ja yhteistyön luomiselle. Oton myötä: Yhdistyksien voimavarojen ja osaamisen arvostus on kasvanut. Sen myötä yhdistykset ovat rohkaistuneet hyödyntämään omia resurssejaan. Yhdistyksien sosiaalinen pääoma on kasvanut. Kohderyhmän tietous omista oikeuksista ja tukipalveluista on lisääntynyt. Alueelliset eroavaisuudet ovat tulleet esille kartoitusten kautta. Oppilaitosyhteistyö on alkanut ja siitä seuranneet opinnäytetyöt. Yhdistysten jäsenmäärä on kasvanut. Uusien, pilottialueiden ulkopuolisten paikkakuntien Voimavarapäivien järjestäminen: mallista tulossa valtakunnallinen. Suuren yleisön tietous Parkinsonin taudisto on lisääntynyt. Yhteistyössä jatkuvat tukitoimet: Pohjois-Karjalan seudun vuosittaiset Voimavarapäivät Joensuun seudun Parkinsonkerhojen kuntayhteistyö. Joensuussa toimii säännöllisesti omaisten keskusteluryhmä. Rovaniemellä toteutuu yhdessä Lapin keskussairaalan kanssa Ensitietopäivä, jolle on luvattu myös jatkoa. Rovaniemellä toimii kaksi uutta liikuntaryhmää 18
19 Oulussa jatketaan avovalmennuskursseja ja infotilaisuuksia. Oulussa suunnitellaan omaisten keskusteluryhmän käynnistämistä. Vaasassa toteutuu neurologisena yhteistyönä Ensitietopäivä. OTOSTA VAKIINNUTTAMISEN VAIHEESEEN Otto-projektin päätavoitteena on ollut yhdistyksen roolin korostaminen tukitoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminta on projektin aikana muuttunut suunnitelmallisemmaksi ja tarpeita vastaavammaksi. Yhdistysten edustajien mielestä projektissa on onnistuttu hyvin tiedotuksen kehittymisessä, suhteiden parantumisessa päättäjiin, osaamisen löytymisessä omasta joukosta, itsevarmuuden paranemisessa, vertaistuen lisääntymisessä, uusien jäsenten mukaan saamisessa, oikeusturvan selkeytymisessä, oppilaitosyhteistyön käynnistymisessä, opinnäyteyhteistyössä ja yleisen aktiivisuuden lisääntymisessä. Tärkeäksi asiaksi koettiin myös työryhmän sisäisen yhteistyön kehittyminen, avoimuus, luottamus ja aktiivisuus. Osallisuus on yhdistyksen yhteistyölle todellinen voimavara Kehittämisideoina toiminnan jatkuvuudelle yhdistyksen edustajat esittivät päättäjien sitouttamista tiedotuksen ja yhteydenottojen kautta; tukitoimintojen taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen sekä tarpeiden kartoitusta. Muita esille nousseita ideoita olivat uusien vetäjien aktivoiminen, opiskelijoiden ohjaus, nuorten mukaan saaminen, yhdistystoiminnan koulutus, oikeuksista tiedottaminen sekä Voimavara-, info- ja avovalmennuspäivien jatkuminen. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja ongelmakohdat Projektin vahvuutena ja mahdollisuutena on kolmannen sektorin voimakas yhteistyöhalu, joka tulee esille mm. yhteisinä kou- 19
20 lutuksina ja tapahtumien järjestämisinä. Myös viranomaistahon kasvanut arvostus ja yhteistyöhalukkuus järjestöjä kohtaan on selvästi vahvuus. Yhteistyökumppaneita saatiin projektiin kohtalaisen helposti, ja valmiiden yhteyksien hyödyntämistä korostettiin. Yhdistystyöryhmien toimivuus, motivaatio ja voimakas työpanos nähtiin lähitulevaisuudessa vahvuutena. Kehittämisen ongelmakohtina pidettiin osittain samoja asioita, jotka oli nimetty vahvuuksiksi. Erityisesti yhdistyksen taloudellinen tilanne, aktiivisten toimijoiden puute, sitoutuminen ja markkinointitaidot vaatisivat edelleen panostusta. OTTO-YHTEISTYÖN JALANJÄLJET KUNTAYHTEISTYÖHÖN 1. VAIKUTTAMINEN Yhteistyön onnistuminen vaatii yhdistyksiltä taitoa sukkuloida, hyviä ideoita ja aktiivisuutta. Jatkuva yhteistyö, informointi ja erityisesti henkilökohtaiset yhteydenotot viranomaisiin ovat tarpeellisia. Yhdistyksen jäsenen mukanaolo eri foorumeissa, kuten vammaisneuvostossa, on hyödyllistä. 2. YHTEISTYÖN HAASTEET Verkottumisen haasteena nähtiin tulosten juurruttaminen ja yhteistyön säännöllisyys viranomaisten kanssa. Resurssit, esim. aika, henkilöstö ja talous, vaikuttavat verkoston luomiseen ja ylläpitämiseen. Yhdistyksen vapaaehtoisvoimin toimivat henkilöt vastaavat usein suunnittelusta, toteuttamisesta ja tiedon levittämisestä, joten voimavarat ovat rajalliset. Yhteistyön tulisikin olla resurssit huomioivaa ja tarkoituksenmukaista. Toiminnan selkeä suunnitelmallisuus ja kaikille osapuolille kirkastunut tavoite tukee osallisuutta ja sitoutumista. Päämäärien asettaminen selkeyttää myös osapuolten vastuunjakoa. 3. TULEVAISUUS Yhteisiä onnistumisia kannattaa tuoda esille. Osaamisen yhdistäminen yli sektoreiden on pitkäjänteistä työtä, jota pitää vaalia. Otto-projektin yhteistyö koettiin avoimena ja rakentavana. Sairastavien mukanaolo suunnittelussa ja toteutuksessa antaa toimintaan lisäarvoa. Tukitoiminnan suunnittelu yhteistyövoimin on ennakoivaa hyvinvointipolitiikkaa, joka rakentuu yhteistyömalleista, tahtopolitiikasta ja myös riskinotosta. 4. ILONAIHEET Myönteiseksi koettiin eri sektoreiden aikaisempien yhteistyösuhteiden vahvistuminen. Sekä julkinen että kolmas sektori koki löytäneensä uusia verkostoja. Viranomaiset kokivat, että yhdistys sai kasvot, ja Parkinsonin tauti ja yhdistys tuli tutuksi. Tiedotuksen ja tilaisuuksien kautta näkyvyys lisääntyi. Julkisen sektorin kiinnostusta hankkeeseen pidettiin yllä tapaamisilla ja kokouksilla, ja päämäärät lähenivät toisiaan. Julkinen sektori osannee hyödyntää nyt järjestön osaamista ja kokemusta. 20
21 YHDISTYKSILLE AVUKSI VERKOSTOKARTTA Kunta - liikuntatoimi - sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitus Paikallishankkeet Vammaisneuvosto Seurakunta Ammattikorkeakoulut - fysioterapiaopiskelijat - sairaanhoidonopiskelijat - kuntoutuksenohjaajaopiskelijat YHDISTYS Keskussairaala - kuntoutusohjaaja - neurologian pkl - neurologian osasto Aluesairaala Parkinson hoitajat Muut Parkinson-yhdistykset ja -kerhot Parkinson-liitto ry Kuntoutuslaitokset Kumppanuustalot Sosiaalialan osaamiskeskukset Yksityiset asiantuntijaluennoitsijat Omaishoitajat ja läheiset ry Sosiaali- ja terveysturvayhdistykset Liikuntaopistot Ammattiopistot Neurologinen yhteistyö Yliopistot Koulutuskeskukset SPR Opintotoiminnan keskusliitto Kokemuskouluttajat Avustajakeskus OTTO-PROJEKTIN LEVITTÄMISSUUNNITELMA Kenen käyttöön tarkoitettu? Kuka ostaa/maksaa toiminnan? Kuka markkinoi ja hankkii paikan? Mitä valmistuminen edellyttää? Kuka vastaa tiedon levittämisestä käytännössä? Ensitietopäivät sairastaville ja omaisille yhteistyössä keskussairaalan ja muiden NV-järjestöjen kanssa yhdistys, liitto ja keskussairaala markkinoivat, paikkana keskussairaala verkottumista, suunnittelua, tiedottamista yhdistys, liitto, keskussairaala yhdessä Voimavarapäivät, avovalmennus sairastaville ja omaisille kustannukset jaetaan yhdistyksen, osallistujien ja yhteistyökumppaneiden kesken. yhdistys ja liitto markkinoi, paikka yhteistyökumppanin kautta verkottumista, suunnittelua, markkinointia, tiedottamista, neuvottelutaitoja yhdistys, liitto, mahdollisesti yhteistyökumppanit Yhdistysten verkostokartta ja kehittämissuunnitelma yhdistysten hallitus ei kuluja kokouksia, tapaamisia yhdistys Tutkimukset, opinnäytetyöt liitto, yhdistykset yhdistys, jos kuluja liitto tiedottaa lehdessä ja tilaisuuksissa yhteydenottoja oppilaitoksiin (yliopisto, amk) yhdistys, liitto Palvelutarjonnan kartoitus liitto, yhdistykset yhdistys, liitto selvitystyötä yhdistys, liitto 21
22 YHDISTYKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Miten vahvuuksia voi edelleen vahvistaa? - Säännölliset henkilökohtaiset tapaamiset - Hyödynnetään olemassa olevat kanavat - Neurologisten järjestöjen yhteistyö yhteisten asioiden ajamiseksi - Tekijöiden palkitseminen - Suhteiden ylläpito järjestämispaikkoihin ja yhteistyökumppaneihin - Uusien toimijoiden hankkiminen - Työnjaon tarkistaminen - Yhteistyö eri toimijoiden kesken yli sektorirajojen - Nimetään vastuualueet ja henkilöt, myös varahenkilöt - Varaudutaan paremmin yllättäviin tilanteisiin, varasuunnitelmat - Yhteistyökumppaneiden nimeäminen ja kohtaaminen - Viestinnässä kannattaa hyödyntää jäsenkirjettä ja lehteä - Säännölliset infot, tapahtumat, avoimet ovat - Materiaalia jakamalla 2. Miten heikkouksista voi päästä eroon? - Info-päivä -> ensimmäinen tapaaminen houkutteleva - Uuden jäsenen vastaanottaminen - Avustukset paremmin tietoon - Uudet jäsenet -> toiminnan houkuttelevaisuus 3. Miten mahdollisuuksista voi tulla totta? - Henkilökohtaiset suhteet -> työnjako - Jäsenistön tietotaidon hyväksikäyttö, kartoittaminen - Kouluttaminen - Avustustietous, sponsorit - Informointi sairaalan kautta yhdistys- ja kerhotoiminnasta - Vastasairastuneiden tapaamiset säännöllisiksi - Yhdistys viestittää toiminnastaan säännöllisesti yhteistyökumppaneilleen - Yhdistyksen tavoite ja tehtävä on selkeä! 4. Miten uhkia voi torjua? - Säännöllisten yhteyksien ylläpitäminen kaikkiin - Avoimuus, puhutaan asiat niin kuin ne ovat - Oma usko ja motivaatio - Varasuunnitelmat 22
23 PALAUTELOMAKE Voimavarapäivät Paikka Aika sairastava omainen Arviointiasteikko (rastita ) hyvä keskinkertainen huono JÄRJESTELYT päiväohjelman aikataulutus majoitus ruokailu TERVEISIÄ YHDISTYKSELLE asiantuntemus toimintatavat yksilöllisten tarpeiden huomioiminen TERVEISIÄ LUENNOITSIJOILLE asiantuntemus PÄIVÄN KOKONAISUUS kokonaisarvio PÄIVÄSTÄ Lisäkommentit ja vinkit Parkinson-yhdistykselle Kiitos vastauksestasi! 23
24 SUOMEN PARKINSON-LIITT ARKINSON-LIITTO O RY puh. (02) avoinna ma - pe klo 9-15 ti Aluetoimistot Kuopio, puh Oulu, puh Tampere, puh Helsinki, puh Turku, puh
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016
Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit
Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotKun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring
:n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.
LisätiedotKysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen
Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011
LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotYhteinen Polku hanke 2009-13
Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotTyöpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Luonnos 14.10.09 Pohjois-Suomen Munuais- ja maksayhdistys ry toimii alueellisena kansanterveys- ja potilasjärjestönä eri-ikäisten pitkäaikaisia ja vaikeita munuais- ja maksasairauksia
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotLounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry Sirke Salmela toiminnanjohtaja
Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry Sirke Salmela toiminnanjohtaja Toiminta-ajatus Lihastautiliitto (ja sen yhdistykset) on valtakunnallinen vammaisjärjestö, joka tukee ja palvelee jäsenyhdistystensä
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotKuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotK1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotFoorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014
Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotVAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!
VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotOmaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry
Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry Oulun seudun omaishoitajat ry - vuodesta 1998 Oulun seudun
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotALU-koordinaattorin puheenvuoro
ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotLakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)
YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotKansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotYhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom
Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotTYÖLLISYYSFOORUMI
TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotRyhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!
Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto
LisätiedotTeemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011
Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
Lisätiedot