11/05 Liikunta ja yhteisöllisyys luovat hyvinvointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/05 Liikunta ja yhteisöllisyys luovat hyvinvointia"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 11/05 Liikunta ja yhteisöllisyys luovat hyvinvointia

2 Pääkirjoitus 2. elokuuta 2005 Hyvinvointia liikunnasta Liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille on tunnustettu tosiasia. Liikunta vahvistaa ihmisen eri elämänvaiheissa hänen toimintakykyään ja antaa parhaimmillaan onnistumisen elämyksiä. Tämä luo erilaisille ihmisille edellytyksiä pysyä mukana elämän menossa. Lapselle ja nuorelle liikkuminen on sekä tavoite että väline. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Tuoreen väitöskirjan mukaan elämysliikunta on oiva erityisopetuksen tehostaja. Tutkimuksin on osoitettu, kuinka tärkeää lapsen kehitykselle on se, että hänellä on ainakin yksi harrastus. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi pitäisi taata kaikille lapsille mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Työntekijöiden sairauspoissaoloista aiheutuu Suomessa vuosittain lähes kahden miljardin euron kustannukset.yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan työpaikkojen liikuntaohjelmat ovat vähentäneet lyhytaikaisia sairauspoissaoloja jopa 30 prosenttia. Parhaimmillaan ohjelmien tuotot ovat olleet tuottavuuden nousukin huomioiden jopa nelinkertaisia kustannuksiin nähden. Myös suomalaiseen työelämään voidaan tehdä näistä tuloksista ainakin suuntaa antavia johtopäätöksiä. On myös merkittävää, että kun henkilöstö ymmärtää itse liikunnan merkityksen ja löytää liikkumisen ilon, se pystyy paremmin toteuttamaan kuntouttavaa työotetta vaikkapa vanhustenhuollossa. Erityisryhmien liikunta on suurelta osin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa. Huimimpia liikunnan tuloksia saavutetaan ikääntyneillä. Liikunnalla voidaan hidastaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä tai jopa parantaa toimintakykyä, tukea psykososiaalista toimintakykyä ja ehkäistä vanhuudessa yleisiä sairauksia ja lieventää niiden haittoja. Hyvinvoinnille erittäin merkityksellistä on lihasvoiman ja -kestävyyden ylläpito, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto sekä hermo-lihaskoordinaatio. Monimuotoinen, usein ryhmässä tapahtuva liikkuminen, rikastuttaa ikääntyvien elämää ja poistaa yksinäisyyttä. Myönteisten liikunnallisten elämysten tulee vahvistaa lasten ja nuorten tasavertaista kehitystä. Ikääntyvien voimanhankinta on oiva vastalääke hoivan tarpeen kasvulle ja yhdessä koettu liikunnan ilo on voimaantumisen lähde. Iskulause Hyvinvointia liikunnasta voi toteutua vain laajan ylisektorisen yhteistyön tuloksena. Monesti hyvätkin hankkeet ovat kaatuneet eri rahoittajien sektorirajoihin.tulevaisuudessa voimme selvitä vain yhteisen tietoisuuden, yhteisten liikkeiden avulla. Erkki Torppa Kirjoittaja on Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja ja Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. SOSIAALITURVA 11/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 11/2005

3 Tässä numerossa Nakertaja-Hetteenmäen kylätoiminta alkoi liikunnan yhteissuunnittelusta. Kyläyhdistyksen voimin on rakennettu kirkkovene, jota vuokrataan myös ulkopuolisille, s 8. VELI-MATTI KARPPINEN Dementiatoimintakeskus Villa Lyhteessä tuetaan asukkaiden liikuntakyvyn säilymistä arki- ja hyötyliikunnalla. Vanhusten liikunnasta s ERJA SAARINEN Lasten ja nuorten liikunnalla voidaan edistää elämän hallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Icehearts-toiminnasta ja juniorijääkiekkoilusta s ANTERO AALTONEN 2 Hyvinvointia liikunnasta Erkki Torppa 4 Liikunta luo yhteisöllisyyttä Lea Suoninen-Erhiö 5 Pienestä pitäen vanhaksi asti Lea Suoninen-Erhiö 6 Uutisia 7 Sosionomi ja jalkapalloammattilainen Erja Saarinen 8 Asukkaiden liikuntaharrastuksesta vauhtia asuinalueen kehittämiseen Anna-Katriina Salmikangas 11 Kirjallisuutta 13 Uutisia 14 Sosiaalinen liikuntamalli liikuttaa fyysisesti ja henkisesti Erja Saarinen 16 Silmät auki liikkumisen mahdollisuuksille Erja Saarinen 18 Vähemmän passaamista, enemmän kannustusta itse tekemiseen Helena Stjernvall, Katri Tainio & Suvi-Päivikki Uusitalo 20 HPK antaa juniorijääkiekkoilijoille eväitä elämään Lea Suoninen-Erhiö 22 Maksuton harrastus ja tukea elämään Kari Kauppinen 24 Kirjallisuutta 24 Uutisia, Keskustelua 26 Muoniossa varhaiskasvatus tukee sosiaalityötä Erja Saarinen 28 Tunturi-Lapissa palvelut mukautuvat matkailusesonkeihin Erja Saarinen 29 Kolumni Sosiaalityöntekijä vai ATK-rotta? Arja Tuomi 30 Osaamiskeskukset tutuiksi Verso keskittyy ikääntyvien ja perheiden palveluihin Erja Saarinen 32 Arvoja tarvitaan hyvään elämään Hilkka Ylönen Kannen kuva: Antero Aaltonen Seuraava Sosiaaliturva 12/05 postitetaan lukijoille 17.elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 10.elokuuta SOSIAALITURVA 11/2005 3

4 Liikunta luo yhteisöllisyyttä Yhteisöllisyys on tärkeä osa hyvinvointia. Liikunta on erinomainen väline luoda sitä, näkee Heinolan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen. LEA SUONINEN-ERHIÖ Heinolassa eri hallintokunnat ovat yhdistäneet osaamisensa kaupunkilaisten hyvinvoinnin tueksi. Tässä työssä liikuntatoimi on niin sosiaali- kuin terveystoimenkin vahva liittolainen: Liikunta ehkäisee sosiaalisia ongelmia ja hillitsee terveydenhuollon menoja, Nieminen tiivistää. Tietoyhteiskunta passivoi Suomalaisten lihavuus on lisääntynyt ja yleiskunto heikentynyt. Kaikki tietävät, että tämä altistaa monille vaivoille ja sairauksille. Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtälö on hankala varsinkin, jos tavoitteena on se, että vanhukset voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tutkimukset osoittavat, että lihavuus ja huono kunto vaivaavat yhä nuorempia, jo lapsia. Armeijaikäisten kuntotestit osoittavat yksiselitteisesti, että nuorten miesten yleiskunto on romahtanut. Nieminen sanoo, että yhtenä syynä tähän on tietoyhteiskunta: Televisiot, tietokoneet ja kännykät passivoivat lapsia. Ennen lapset pelasivat yhdessä jalkapalloa ulkona, nyt he pelaavat sitä virtuaalisesti neljän seinän sisällä. Passivoivat teknologiatuotteet ovat suuri uhka lasten fyysiselle kunnolle. Sosiaaliset verkostot hajoavat Nieminen on huolissaan myös yksilöllisyyden ylikorostumisesta. Se hajottaa sosiaaliset verkostot: Ihmiset ovat omissa oloissaan sosiaaliset kontaktit vähentyvät koko ajan. Naapurit eivät tunne toisiaan. Vanhemmilla ei ole aikaa olla lastensa kanssa. Liikunta on erinomainen väline sosiaaliseen yhdessäoloon: sen avulla ihmiset saadaan kohtaamaan toisiaan. Siksi ihmisten elinympäristö on luotava sellaiseksi, että se houkuttelee liikkumaan. Lähiliikuntapaikat on saatava kuntoon. Esimerkiksi kun vanhemmat tulevat lastensa kanssa liikuntaleikkipuistoihin, he tutustuvat samalla muihin vanhempiin. Kaikille mahdollisuus liikkua Nieminen korostaa, että kaikilla pitää olla mahdollisuus liikkua: Ja kunnan on pidettävä huolta siitä, että tämä toteutuu. Liikkumiseen aktivoivan ympäristön lisäksi kunnalla on vastuu tuottaa liikuntapalveluja sekä tukea liikuntapalvelujen tuottajia. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen lakisääteiset tehtävät aiheuttavat kunnille paljon kustannuksia. Tiukan talouden aikana on suuri vaara, että liikunta- ja kulttuurisektorin menoista aletaan karsia niitä ei mielletä peruspalveluiksi. Kunnat voivat tehdä tässä todella pahoja virheitä: jos kunta karsii vaikkapa terveysliikunnasta, se maksaa tämän myöhemmin moninkertaisesti lisääntyvinä terveydenhuollon kustannuksina. Liikunta jos Matti Niemisen mielestä ihmisten elinympäristöt on luotava sellaisiksi, että ne houkuttelevat liikkumaan. mikä on ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Keino ehkäistä syrjäytymistä Kuntapäättäjiä saattaa houkutella myös liikuntajärjestöjen tuen leikkaaminen tai se, että järjestöiltä aletaan periä liikuntatilojen käytöstä korkeita käyttömaksuja. Jos liikuntajärjestöjen toimintaa vaikeutetaan, niiden palvelutuotanto vähenee. Tai jos niiltä aletaan periä tilojen käytöstä korkeita maksuja, niiden on nostettava lajin harrastajilta perittäviä maksuja. Ja jos esimerkiksi pienituloisten yksinhuoltajien ja työttömien lapset eivät voi harrastaa liikuntajärjestöissä, he alkavat harrastaa jossain muualla, kuten toreilla ja se heijastuu sosiaalipuolelle. Liikunta on yksi keino ehkäistä syrjäytymistä, Nieminen painottaa. Jos nuori syrjäytyy ja pahimmassa tapauksessa tarvitsee laitoshoitoa, se maksaa kunnalle vuodessa liki euroa. Ja se kunnan on pakko maksaa. Heinolassa tämä vastaa sitä kokonaissummaa, jonka kaupunki myöntää vuosittain avustuksena urheiluseuroille. Lea Suoninen-Erhiö 4 SOSIAALITURVA 11/2005

5 Pienestä pitäen vanhaksi asti Heinolassa aktiiviliikuntaa ei edistetä vain juhlapuheissa vaan myös käytännössä. Sen osoittavat kaupungin lukuisat poikkihallinnolliset liikuntahankkeet, jotka kohdistuvat päivähoitolapsista vanhuksiin. Pienestä pitäen Kunnossa Pienestä Pitäen -hankkeella pyritään siihen, että liikunta sisäistetään osaksi elämäntapaa jo lapsena. Syksyllä 2003 alkaneeseen hankkeeseen ovat liittyneet kaupungin kaikki päiväkodit ja ala-asteen koulut. Hanke on kaupungin koulutus-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikatoimen sekä Heinolassa sijaitsevan Suomen Urheiluopiston yhteinen. Mukana on myös paikallisia urheiluseuroja. Ensimmäiseksi on saatettu lasten liikuntaympäristöt kuntoon: päiväkotien ja koulujen piha-alueiden pitää houkutella niin lapsia kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa liikkumaan, Matti Nieminen sanoo. Henkilöstöä on koulutettu ja opastettu liikunnan ohjaamiseen. Muun muassa Suomen Urheiluopiston opiskelijat ovat työssäoppimisjaksoilla Heinolan kouluissa ja päiväkodeissa. He pitävät näytetunteja ja yhteistyöstä hyötyvät kaikki: opiskelijat saavat harjoitusta ja opettajat uusia ideoita liikunnan ohjaamiseen. Lisäksi hankkeeseen sisältyy henkilöstön oma kunnon kohotus ja liikuntaan innostaminen: tarjoamme henkilöstölle TY- KY-toimintaa. Lapsia on vaikea innostaa liikuntaan, jos henkilöstö ei ole siihen itse sitoutunut. Sama pätee tietysti vanhempiin: pyrkimys on aktivoida myös lasten vanhempia. Ensi syksyksi olemme suunnitelleet ala-asteikäisten lasten ja heidän vanhempiensa yhteistä liikuntaryhmää. Kunnossa kaiken ikää Työikäisille suunnattua Kunnossa Kaiken Ikää -hanketta on Heinolassa toteutettu vuodesta Valtakunnallinen hanke innostaa vähän liikuntaa harrastavia ihmisiä aktiivisiksi liikkujiksi. Meidän mallissamme kaupungin liikuntatoimi tarjoaa yrityksille edulliseen hintaan liikuntapalveluja ja mikä tärkeintä, työntekijöille ne ovat ilmaisia. Tarjolla on 26 erilaista liikuntaryhmää viikossa vesivoimistelusta sauvakävelyyn. Käytännössä tähän ei käytetä verovaroja: tilat ovat kunnan ainoa panostus ja nehän meillä olisi muutenkin olemassa. Muuten yritykset maksavat koko homman. Ja työllistämme näin projektipäällikön ja RISTO KALERMO Heinolan päiväkotien ja ala-asteen koulujen Kunnossa Pienestä Pitäen -hanke tukee sitä, että liikunta sisäistetään osaksi elämäntapaa jo lapsena. Kuva Maaherrankadun päiväkodin lasten liikuntatuokiosta. apuohjaajia, Nieminen kertoo. Suurin osa ryhmistä on vasta-alkajille. Esimerkiksi miehille on ollut metrikerho: ryhmään pääsyn edellytys on ollut se, että vyötärön ympärysmitta on vähintään metri. Vanhaksi asti Heinola on yhtenä kokeilukuntana mukana Ikäinstituutin VoiTas -projektissa, jossa tuetaan vanhusten kotona asumista edistämällä heidän itsenäistä selviytymistään lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun avulla. Heinolassa hanketta toteutetaan yhteistyössä terveystoimen, sosiaalitoimen ja vapaa-aikatoimen kanssa. Myöhemmin sitä on tarkoitus laajentaa järjestöihin ja kansalaisopistoon. Alkuvaiheessa Heinolassa on keskitytty iäkkäiden ihmisten parissa työskentelevien kaupungin työntekijöiden koulutukseen sekä heidän oman liikunta-aktiivisuutensa lisäämiseen. Koulutukseen on osallistunut lähes sata työntekijää: heitä on opastettu aktivoimaan ikäihmisiä oman kuntonsa hoitamiseen. Muun muassa kodinhoitajilla on keskeinen rooli opastaa vanhuksia ylläpitämään kuntoaan niin, että he selviytyvät kotonaan, Nieminen tähdentää. Lea Suoninen-Erhiö Monesti palkittu Monet Heinolan liikuntaa edistävistä hankkeista on hyviksi havaittu ja palkittu. Kunnossa Kaiken Ikää - Heinolan malli sai vuonna 1997 valtakunnallisen Kunnossa Kaiken Ikää -projektiryhmän innovaatiopalkinnon. Heinolan mallia suositellaan esimerkiksi muillekin kunnille. Viime vuonna Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry valitsi Heinolan kaupungin Kunnossa Pienestä Pitäen -hankkeen Vuoden lasten liikuttajaksi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vuoden 2004 valtakunnallisen Avainvalintatunnustuksen kaupunki sai Tähtiniemen asuntoalueen maankäytön suunnitteluprosessista, jossa asumisen sosiaalinen näkökulma yhdistyneenä liikuntaympäristön luomiseen otettiin huomioon alusta asti. Viime vuoden asuntomessualueen liikuntaratkaisut tehtiin jo suunnittelupöydällä yhteistyössä liikunnan edustajien kanssa. Tähtiniemen asukkaat pääsevät ulkoilureiteille lenkkeilemään ja hiihtämään suoraan kotipihaltaan. Suunnittelussa on huomioitu myös liikuntaesteiset. Alueella on muun muassa kilometrin mittainen valaistu ulkoilureitti, joka soveltuu myös pyörätuolilla liikkumiseen. Pyörätuolilla pääsee myös reitin varrella olevalle laavulle nuotiopaikan ääreen. Suomen Liikunnanohjaajat, SuLi ry:n valitsema vuoden 2003 Liikunnanohjaaja löytyy niin ikään Heinolasta. Hän on kaupungin liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen. SOSIAALITURVA 11/2005 5

6 UUTISIA Kaikenikäiset liikkumaan leikkipuistoon Leikkikenttää voivat käyttää kaikenikäiset kuntosalinaan. Poikkitieteellisessä SmartUs-kumppanuushankkeessa rakennetaan lapsille, vanhemmille ja ikääntyneille oppimista sekä fyysistä ja motorista kehitystä tukeva leikki- ja kuntoilupaikka. Hankkeessa Rovaniemen ammattikorkeakoulun Moto+-projekti selvittää, millä tavalla leikkipaikkaharjoittelulla voidaan vaikuttaa lasten ja ikääntyneiden motorisiin taitoihin.yksi sen keskeinen tulos on, että leikkikentällä leikkiminen soveltuu kaiken ikäisten fyysiseen harjoitteluun. Leikkikentällä ennestään toisilleen tuntemattomat ikääntyneet pystyvät leikkimään yhdessä lasten kanssa. Harjoittelu tuntuu mielekkäältä, koska tilanne on sosiaalinen. Lapset houkuttelevat ikään kuin huomaamatta ikääntyneitä mukaan. Leikkikentät ovat monin tavoin käyttämätön voimavara. Niiden ei pitäisi ajatella olevan vain lapsia varten vaan lasten vanhemmat ja ikääntyneet voivat hyödyntää niitä lasten kanssa.vanhempien ei kannata vain istua katsomassa lastensa leikkimistä. Leikkikenttää voi käyttää myös opetustilana. Projektissa havaittiin, että esikoululaiset oppivat matematiikkaa tehokkaammin liikkuessaan leikkipuistossa. Liikkuessa ihmisen aivot saavat enemmän ravintoa ja happea, jolloin myös oppimiseen käytettävät aivosolut toimivat paremmin. SmartUs on kumppanuushanke, jossa Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi ovat mukana Lapin yliopisto sekä useita yrityksiä. Ensi vuonna hankkeen tuloksena syntyy rovaniemeläiselle leikkipaikkavälinevalmistaja Lappset Groupille eri sukupolvien yhteiseen käyttöön soveltuva, oppimista tukeva leikki- ja kuntoilupaikka. LAPPSET GROUP OY Leikkikentällä leikkiminen soveltuu kaiken ikäisten fyysiseen harjoitteluun. Lisätietoa SmartUs-projektista Ensimmäinen väitös seikkailuja elämyspedagogiikasta Lisää liikuntaa ja tukea sosiaalisille verkostoille Oulun yliopistossa kesäkuussa tarkistettu kasvatustieteiden lisensiaatti Seppo J.A. Karppisen väitöskirja Seikkailullinen vuosi haastavassa luokassa käsittelee seikkailu- ja elämyspedagogiikan käyttöä koulussa. Se on ensimmäinen seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa koskeva väitöstutkimus Suomessa. Seikkailu- ja elämyspedagogiikalla voidaan vahvistaa etenkin persoonallisuuden, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Seikkailullinen toiminta on kuntouttavaa erityisesti sellaisille oppilaille, joilla on levottomuutta tai käytös- ja keskittymisongelmia. Tutkimuksen mukaan jännittävät ja alhaisen riskitason seikkailutoiminnat löytyivät ulkoa lähiympäristöstä, puistoista, metsistä, suolta, jokirannasta ja meren jäältä. Aitoa kokemusta ei tarvinnut lähteä etsimään isolla rahalla. Fyysinen toiminta ja yhteiset elämykset vahvistivat oppilaan itseluottamusta, rauhoittivat luokan henkeä ja lisäsivät motivaatiota opiskella myös oppikirjojen ääressä. Seikkailu- ja elämyspedagogiikka on yksin toimivalle opettajalle palkitsevaa, mutta työlästä. Sitä voidaan käyttää koulussa tehokkaasti tiimiyhteistyönä kunnan sosiaalija nuorisotoimen työntekijöiden kanssa. Seppo J. A. Karppinen:Seikkailullinen vuosi haastavassa luokassa. Etnografinen toimintatutkimus seikkailu- ja elämyspedagogiikasta. Oulun yliopisto Julkaisu verkossa pdf-muodossa Oulun yliopiston kirjaston sivuilla elektroniset kokoelmat Lähes 60 prosenttia järjestöjohtajista nosti tuoreessa Terveysbarometrissa merkittävimmäksi terveyden edistämisen keinoksi sosiaalisten verkostojen tukemisen. Muut painoalueet olivat liikunnan lisääminen ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen sekä mielenterveystyö. Myös kuntien vastaajat painottivat liikunnan lisäämisen ja monipuolistamisen merkitystä. Erityisesti terveysjohtajien vastauksissa korostui ehkäisevä päihdetyö. Lautakuntien puheenjohtajat korostivat puolestaan työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Vastuu terveyden edistämisestä sysätään vielä sosiaali- ja terveyssektorille, mutta yhteistyö eri sektoreiden välillä näyttää vähitellen kehittyvän. Kaikkien vastaajien mielestä työtä tehdään yhä enemmän moniammatillisten yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi. Terveyden edistämisen keskuksen kesäkuussa julkaisema Terveysbarometri 2005 antaa kuvan terveyden edistämisen tilanteesta ja kehittämissuunnista. Siihen haastateltiin 211 terveysvaikuttajaa; 66 järjestöjohtajaa ja 145 kuntien terveysjohtajaa ja lautakuntien puheenjohtajaa. Terveysbarometri verkossa julkaisut 6 SOSIAALITURVA 11/2005

7 Sosionomi ja jalkapalloammattilainen Jalkapallon naisten EM-kisoissa kesäkuussa erinomaisesti pelanneen Suomen maajoukkueen yksi kantava voima on keskikentällä pelaava sosionomi Anna-Kaisa Rantanen. ammattilaisena aistin ehkä herkemmin Sosiaalialan joukkueessa ihmisten mielialoja ja luen heidän ilmeistään, missä mennään. Ehkä koulutus näkyy jotenkin roolissani, Anna-Kaisa Rantanen sanoo. Haastatteluhetkellä lähtö Englantiin EM-kisoihin oli edessä seuraavana päivänä. Rantanen uskoi tuolloin Suomen mahdollisuuksiin voittaa Englanti avausottelussa. Siitä tuli niukka tappio, mutta Rantanen avasi Suomen maalitilin upealla maalilla. Koko turnauksessa joukkue pääsi neljän parhaan joukkoon, mikä on loistava suoritus ensikertaa EMlopputurnaukseen selvinneeltä joukkueelta. Rantanen on tällä erää puolipäiväinen jalkapalloammattilainen. Hän pelaa Ruotsissa jalkapallon mestaruussarjassa Damallsvenskanissa Linköpingin joukkueessa. Pelaamisen ohella hän työskentelee lasten parissa. Haen lapsia päiväkodista ja olen heidän kanssaan iltapäiviä. Ruotsissa osa naisjalkapalloilijoista on jo kokopäiväisiä jalkapalloammattilaisia, sillä Damallsvenskan on Euroopan kovatasoisin naisjalkapallosarja. Jalkapalloa 27-vuotias Rantanen on pelannut 6-vuotiaasta lähtien. Pelasin jo päiväkodissa. Isäni ja isoisäni ovat jalkapalloilijoita. Siitä se kiinnostus varmaan lähti. Auttamista toiminnan kautta Sosionomiksi Rantanen valmistui Turun ammattikorkeakoulusta vuonna Alun perin haaveena oli psykologin ammatti, mutta ystävä kertoi sosionomi-vaihtoehdosta. Sosionomi-koulutus oli hyvä ratkaisu. Se on laaja-alainen Suomen Petra Vaelma (oik.) taklaa Saksan Anja Mittagin EM-turnauksen välieräottelussa Suomi- Saksa Prestonissa 15. kesäkuuta. Anna-Kaisa Rantanen seuraa vieressä. Suomi hävisi ottelun Euroopan mestaruuden voittaneelle Saksalle. koulutus ja siitä pystyy jatkamaan tulevaisuudessa eteenpäin, jos opiskeluhaluja riittää. Opiskeluihin jalkapallon pelaaminen oli helppo yhdistää. Rantanen myös yhdisti liikuntaa kaikkeen opiskelemaansa. Ylipäänsä ammattikorkeakouluissa opetetaan paljon toiminnallisia menetelmiä. Olen toiminnan ihminen. Sitä kautta on helpompi auttaa toista ja tukea häntä muuttamaan elämäänsä. Kun olen koko elämäni liikkunut ja urheillut, se on minulle luonnollinen tapa. Jalkapallo irtaannuttaa työhuolista Rantanen ehti tehdä Turussa ja Espoossa sosionomin töitä ennen Ruotsiin siirtymistään. Hän on erikoistunut lapsiin, nuoriin ja perheisiin ja teki perhetyötä. Työ oli hyvin mielenkiintoista ja työyhteisöt olivat kivoja. Kun tein kokopäivätyötä, elämään ei kuitenkaan mahtunut juuri muuta kuin työ ja jalkapallo. Työssä mietin paljon ihmisten elämää ja suruja. Kun menin harjoituksiin tai peliin, unohdin työt kokonaan. Työhuolet eivät tunkeutuneet omalle ajalle. Monet ovat työssään liikaa kiinni. Rantanen kiittää molempia kuntia joustamisesta työajoissa ja kannustamisesta jalkapallon pelaamiseen. Joustamista tarvittiin, sillä hän harjoitteli 5-6 LEHTIKUVA/REUTERS/DARREN STAPLES kertaa viikossa ja harjoitusten päälle tulivat kuntosaliharjoittelu ja pelit. Rantanen pelasi Suomessa Turun Pyrkivässä ja Helsingin jalkapalloklubissa. Nyt Ruotsissa Linköpingin joukkue harjoittelee yhdessä 7-8 kertaa viikossa. Rantanen uskoo tulevaisuudessa tekevänsä sosiaalialan töitä, mutta vielä muutaman vuoden hän keskittyy jalkapalloon. Syksyllä alkavat karsinnat vuoden 2007 MM-kisoihin. Suomi ei ole aiemmin päässyt MMlopputurnaukseen, mutta Englannissa nähdyltä joukkueelta voi odottaa mitä vain. Erja Saarinen Urheilu opettaa itsekuria ja paineensietokykyä. Tästä on hyötyä työelämässä ja elämässä muutenkin,anna-kaisa Rantanen sanoo. ERJA SAARINEN SOSIAALITURVA 11/2005 7

8 Anna-Katriina Salmikangas Asukkaiden liikuntaharrastuksesta vauhtia asuinalueen kehittämiseen Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueella Kajaanissa asukkaiden liikuntaharrastus aloitti alueellisen yhteistoiminnan ja rakensi yhteisöllisyyttä. Liikunta on merkittävä osa yhteisöllisyydelle välttämätöntä yhdessäoloa. VELI-MATTI KARPPINEN Kyläyhdistyksen voimin on rakennettu kirkkovene. Rakentamishankkeessa perinteistä käsityötaitoa siirrettiin vanhemmilta taitajilta nuoremmille. Kuvassa pastori Veli-Matti Sallinen vihkii veneen käyttöön syksyllä Veneellä järjestetään retkiä ja kyläyhdistys vuokraa sitä myös ulkopuolisille yrityksille ja yksityisille henkilöille. Nakertaja on työläisyhteisö, joka syntyi Paltamon kuntaan tehtaan varjoon luvun alkupuolella. Aluetta kehitettiin talkoilla ja yhteistyöllä, muun muassa sähkövalot hankittiin osuuskunnan voimin. Nakertajan liikunnan kansalaistoiminta oli muiden yhdistysten sidostoimintaa. Liikunnan harrastamiseen tarvittavat paikat, muun muassa urheilukenttä ja toimitalo, tehtiin yhteisvoimin. Liikunnan ohella huolehdittiin sosiaalisista ongelmista. Esimerkiksi vuonna 1949 perustetun urheiluseuran raittiusjaosto kantoi huolta asukkaiden alkoholinkäytöstä luvulla Nakertaja liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, jolloin yhteys julkiseen hallintoon vahvistui. Liikunnan kansalaistoimijat saivat edustajansa urheilulautakuntaan, jonka kanssa urheiluseura toimi läheisessä yhteistyössä muun muassa liikuntapaikkojen saamiseksi, kunnossapitämiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi. Kajaanin maalaiskunnan liityttyä 1970-luvun puolen välin jälkeen Kajaanin kaupunkiin liikunnan yhteistoiminta vakiintui liikuntalain myötä. Alueen osuuskunnat lopettivat toimintansa, kun kaupunki otti vastuun palvelujen tuottamisesta luvulla Nakertajan viereen rakennettiin Hetteenmäen asuinalue. Tämä lisäsi voimakkaasti väestön määrää ja muutti aluetta luvun puoliväliin mennessä alle 15-vuotiaiden määrä oli lähes kolminkertaistunut ja tulotaso oli noussut koko alueella. Nyt Nakertaja- Hetteenmäki on Kajaanin keskustan ulkopuolella sijaitseva noin asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa. Kylätoimikunnan voimin aluetta kehittämään Nakertaja-Hetteenmäkeen perustettiin vuonna 1981 kylätoimikunta, nykyinen kyläyhdistys, joka aktivoi välillä laimentunutta asukastoimintaa. Se on vetänyt vuonna 1989 asukkaiden aloitteesta alkanutta kehittämistoimintaa, joka lähti liikkeelle liikunnan yhteissuunnittelusta ja on sittemmin laajentunut monipuoliseksi kehittämistoiminnaksi ja palveluiden tuottamiseksi. Yhteissuunnittelun lähtökohtana oli asuinalueen yhteisöllisyyden kehittäminen liikunnan avulla viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistyönä. Toiminta laajeni pian liikunnasta muille toiminta-alueille, mikä näkyi kyläyhdistyksen budjetin kasvamisena viidentoista vuoden aikana 200 eurosta euroon. Yhteistoiminnalla on kehitetty liikuntapaikkoja, järjestetty vanhusaputoimintaa ja asiamiesposti, hankittu kylätalo sekä vastattu elektroniikkaromun kierrätyksestä. Miten tämä kehitys on saanut alkunsa ja millainen on ollut liikunnan rooli? Osallistuva suunnittelu luontevasti alkuun liikunnasta Yhteissuunnittelun lähtökohtana oli liikunnan kehittäminen, jota ei voida irrottaa erilleen muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Liikunta oli yhteissuunnittelussa samantyyppistä 8 SOSIAALITURVA 11/2005

9 sidostoimintaa kuin vuosisadan alun Nakertajassa toimineiden yhdistysten toiminnassa. Osallistuva suunnittelu on hyvä aloittaa liikunnasta, koska liikuntatoimen ja kansalaistoiminnan yhteistyöllä on pitkä perinne. Tämä näkyi hyvänä yhteistyönä suunnittelun alkuvaiheesta lähtien; liikuntaa koskeva yhteissuunnittelu eteni vauhdikkaammin kuin suunnittelu muilla osa-alueilla. Se helpotti yhteistoiminnan laajentamista muille osa-alueille ja kannustavia tuloksia saatiin nopeasti. Liikunta muuttui yhteissuunnittelun edetessä toiminnan kohteesta välineeksi, jolla voitiin luoda ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Nakertaja-hetteenmäkeläiset huomasivat, että liikunta ei ole elämän tärkein asia, mutta se on merkittävä osa yhteisöllisyydelle välttämätöntä yhdessäoloa. Liikuntalaissa (1054/1998) esitetty liikunnan vahva välineellinen merkitys tuli selvästi esille kyläyhdistyksen toiminnassa. Liikunta osoittautui hyväksi suunnittelun lähtökohdaksi, koska se läpäisee tavalla tai toisella koko yhteiskunnallisen toiminnan, eikä sitä voi erottaa muusta toiminnasta irralliseksi. Liikuntaa ei mielletty pelkästään hikoiluksi liikuntapaikoilla, vaan myös koululaisten välituntitoiminnaksi koulun pihalla ja työmatkaliikunnaksi kevyen liikenteen väylillä. Osallistuva suunnittelu on hyvä aloittaa liikunnasta, koska liikuntatoimen ja kansalaistoiminnan yhteistyöllä on pitkä perinne. Palveluja jopa koko maakuntaan Kyläyhdistyksen toiminta on laajentunut perinteisistä kunnanosayhdistysten tehtävistä ja ylittänyt maantieteellisesti sen oman toiminta-alueen. Kierrätyspalveluita tarjotaan koko maakunnalle, samoin palveluita reumayhdistyksen jäsenille.vastuuta kannetaan entistä laajemmin. Yhdistyksen hankkeilla on esimerkiksi rakennettu luontoja kulttuuripolkuja, edistetty matkailua ja aloiteltu suoramyyntitoimintaa, kehitetty vanhusten kotipalvelua ja nuorisotyötä sekä luotu suhteita Venäjän Karjalaan. Rahoitusta on hankittu muun muassa TE-keskuksesta, Raha-automaattiyhdistyksestä, opetusministeriöstä ja EU-ohjelmista. Kun toiminta on laajentunut, yhdessäolo on tullut yhä tärkeämmäksi yhteisöllisyyden ylläpitäjäksi. Myös asukkaiden ja viranhaltijoiden työnjako on kehittynyt asukkaiden viranhaltijoille lähettämistä kirjeistä hanketoiminnan edellyttämään kumppanuuteen. Yhdessäolon perinteet kehittämistyön pohjaksi Nakertaja-Hetteenmäen yhteistä identiteettiä ja yhteistoiminnan perinnettä on rakennettu kylien välisissä kilpailuissa ja haasteotteluissa. Nykyisiä identiteetin vahvistumisen esimerkkejä ovat tanssikurssit, nuorten peli-illat, yhteiset sauvakävelyt, erityisryhmien liikuntaryhmät ja kylpyläretket, joissa on vahvistettu alueellista yhteenkuuluvuutta. Muut yksittäiset tapahtumat, kuten kevätkauden avajaiset, ovat tuoneet asukkaita ja yhteistyökumppaneita yhteen kohtaamaan toisiaan. Myöskään yhdessä aikaansaatujen tapaamispaikkojen Lukkarinnurmen vapaa-ajankeskuksen, kylätalo Vanahiksen tai luontopolun merkitystä ei voi vähätellä. Ne mahdollistavat perheille mukavaa yhteistä tekemistä. Nakertaja-Hetteenmäen kehityksessä kansalaistoimijoista on muotoutunut suunnitteluja kehittämistoiminnan tekijöitä ja vastuunkantajia.yhteistoiminnan kehittymisen edellytyksenä oli alueelle 1900-luvun aikana muodostunut yhteistoimintakulttuuri. Uusia asukkaiden osallistumista vaativia kehittämishankkeita aloitettaessa pitäisi selvittää, onko alueella yhteistoimintakulttuuria. Uusilta asuinalueilta tämä usein puuttuu. Hankkeiden tulisikin ensiksi luoda yhteistoiminnalle otolliset lähtökohdat. Usein vähälle arvostukselle jäävä asukkaiden yhdessäolo onkin tärkeä edellytys tuloksekkaalle kehittämistoiminnalle. Liikunta voi olla tärkeä yhdessäolon muoto. Asukkaiden osallistumiseen ja vaikuttamiseen pyrkivien hankkeiden suunnittelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yhdessäoloon ja sen avulla yhteisöllisyyden luomiseen ja ylläpitämiseen. Yhdessäolon merkitys huomattiin Nakertaja-Hetteenmäessä, kun yhteissuunnittelu alkoi alkuinnostuksen jälkeen käydä paperinmakuiseksi ja yhteisöllisyyttä ylläpitävälle toiminnalle ei juuri riittänyt aikaa. Todelliseen yhteistoimintaan pääsemiseksi pitää oppia uutta ja hylätä vanhat rutiinit. Toimintaa tulee uudistaa ja tunnustaa, että on erityyppistä tietoa ja asiantuntemusta ja hyödyntää niitä. Verkostomainen kansalaisyhteiskunta kasvattaa sosiaalista pääomaa Yhteistoiminnan avulla nakertaja-hetteenmäkeläiset ovat rakentaneet verkostomaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa julkinen hallinto ja kolmas sektori eivät ole toistensa vastakohtia vaan kumppaneita. Kansalaisyhteiskunta ei ole enää perinteinen julkisen hallinnon ja yksilön väliin sijoittuva yhdistysten ja muiden yhteisöjen ryhmä vaan eri osapuolten välinen verkosto. Tätä kuvataan kuviossa 1. Kansalaisyhteiskunnassa kunta muodostuu verkostosta, jossa kuka tahansa voi olla yhteistyössä kenen tahansa kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Verkostomainen kansalaisyhteiskunta vaatii, mutta myös kasvattaa sosiaalista pääomaa, koska toimivan verkoston edellytyksenä ovat myös sosiaalisen pääoman vaatima luottamus ja vastavuoroiset edut. Samalla painottuvat kansalaisyhteiskunnan tavoitteina olevat yhteistoiminnallisuus ja kansalaisen tai kuntalaisen asiantuntijuus sekä heidän toimimisensa subjektina. Näin yhteistoiminta myös vahvistaa sosiaalista pääomaa. Kuvio 1. Nakertaja-Hetteenmäki kansalaisyhteiskunnan verkostossa Nakertaja-hetteenmäkeläiset ovat päässeet yhteistoiminnassa sanoista tekoihin. Yhteissuunnittelu alkoi vuonna Välillä sitä pidettiin viranhaltijakommenteissa jo aikansa eläneenä. Vuonna 2002 Kajaanin kaupunki kuitenkin solmi yhdistyksen kanssa paikallisen sopimuksen työllisyysasioiden hoitamisesta. Kyläyhdistys työllistää vuosittain noin 50 kylätyöntekijää muun muassa työllisyysvaroin. Kunnanosajärjestöt, kuten kyläyhdistykset ja asukastoimikunnat, ovat yksi liikunnan toimijataho, joka tekee yhteistyötä liikuntatoimen sekä urheiluja liikuntaseurojen kanssa, mutta niiden merkitystä ei vielä ole täysin tunnustettu. Liikunta- ja urheiluseurat ovat tärkeä toimija, mutta on myös muita tahoja, joiden liikuntatoiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä. Asuinalueen erilaistumisen huonolta kehältä hyville raiteille Nakertaja-Hetteenmäen yhteistoiminta on esimerkki taantuvan poismuutto- ja työttömyysalueen yhteistoiminnan SOSIAALITURVA 11/2005 9

10 Kansalaisyhteiskunnassa kunta muodostuu verkostosta, jossa kuka tahansa voi olla yhteistyössä kenen tahansa kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. onnistumisesta ja jatkuvuudesta. Maakunnallisen keskuksen kupeessa oleva asuinalue on ottanut vastuuta ja täydentänyt hyvinvointipalveluja. Samalla se on aktiivisella osallistumisella haastanut edustuksellisen demokratian perinteiset toimintatavat. Alueella oli edellytykset asuinalueen erilaistumisen huonoon kehään, koska sen palvelutaso oli huono, rakennuskiellon ja maanomistusolojen takia sinne ei rakennettu ja alueelle oli jäänyt hökkelikylän maine. Kehä kääntyi paremmalle raiteelle, koska alueella panostettiin useisiin hyvän kehän tekijöihin. Lähinnä Hetteenmäen pienrakentaminen on tuonut alueelle lisää asukkaita, mikä on kasvattanut koulun oppilasmääriä. Asukkaiden ja etenkin perheiden viihtyvyys on ollut kyläyhdistyksen keskeinen kehittämiskohde. Lapsiperheitä koskevia hankkeita ovat olleet koulupihan uudistus, luontopolku, Lukkarinnurmen vapaaajankeskus ja kylätalo Vanahiksen monet toiminnat kuten perhekerho ja koululaisten iltapäivätoiminta. Kyläyhdistys on aktivoinut asukkaiden osallistumista, esimerkiksi olemalla perustamassa koulun vanhempainyhdistystä. Onnistumisista on tiedotettu ja niitä on myös juhlittu. Näin alue on saanut myönteistä julkisuutta. Tiedotus ja vuorovaikutus on todettu merkittäviksi tekijöiksi lähiöiden julkisuuskuvalle. Palvelujen säilyttämiseksi on tehty töitä. Kyläyhdistys ylläpitää lopettamisuhan alla ollutta asiamiespostia. Kaupat ovat kuitenkin vähentyneet ja sivukirjasto on lakkautettu, kuten monista muistakin lähiöistä. Yksi Nakertaja-Hetteenmäen vahvuus on asukkaiden yhteinen kokoontumistila, Vanahis. Kokoontumistilat on monissa kehittämishankkeissa todettu erittäin tärkeiksi. Edellä mainituilla toimilla on pystytty edesauttamaan ja luomaan alueelle myönteistä kollektiivista identiteettiä ja omanarvontuntoa synnytetty asuinalueen erilaistumisen hyvä kehä. Kyläyhdistys on näyttänyt, kuinka liikuntaharrastusta voidaan edistää yhteistyöllä ja mikä merkitys liikunnalla voi olla asuinalueen kehittämiselle. Sen avulla on luotu paikallista yhteishenkeä. Liikunta ei ratkaise ongelmia kokonaan, mutta se voi tarjota osaratkaisun esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytyneiden vetämiseksi mukaan yhteisöön. Tutkimuksessani tämä näkyi siinä, että liikunta ei ole erillinen osa-alue tai tiukasti rajattavissa muusta asuinalueen toiminnasta. Sen rooli ei myöskään ole muuttumaton. Artikkelin lähdeluettelon saa lehden toimituksesta. Lisätietoja Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksestä Kirjoittaja on liikuntatieteiden tohtori ja hän toimii liikuntatieteiden laitoksen koulutuspäällikkönä Jyväskylän yliopistossa. Artikkeli perustuu viime vuonna julkaistuun väitöskirjaan Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health. Yhteinen kokoontumistila kylätalo Vanahis on hyvin tärkeä Nakertaja-Hetteenmäen yhteisöllisyydelle ja kehittämistoiminnalle. Liikunnan monet käyttötarkoitukset Liikunnalla on ollut suuri välineellinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikuntalain (1054/1998) mukaan liikunta on muun muassa keino tukea kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Lailla pyritään myös edistämään tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikunnalla on ollut merkitystä aiemminkin. Se on ollut sidostoimintaa, jonka avulla on tehty seurakuntien nuorisotyötä sählyvuoroilla tai ylläpidetty maanpuolustuksen vaatimaa fyysistä kuntoa. ETYK-asiakirjassa vuonna 1975 urheilua suositeltiin osanottajavaltioiden kansainvälisen yhteydenpidon ja vaihdon välineeksi. Kilpaurheilun avulla on myös näytetty poliittista ja sotilaallista mahtia. Julkinen hallinto on tukenut liikuntaa monin eri perustein aina filantrooppisista syistä kansallisen ylivertaisuuden osoittamiseen huippu-urheilun menestyksenä. Liikunta on ollut mukana lähiöiden kehittämisessä. Helsingin lähiöprojektissa liikunnan avulla pyrittiin parantamaan asukkaiden viihtymistä ja elämänlaatua sekä edistämään terveellisiä elämäntapoja. Liikuntaa on käytetty välineenä, mutta sen todellisen merkityksen tunnustaminen on jäänyt vähäiseksi. JOUNI RÖNKKÖ 10 SOSIAALITURVA 11/2005

11 KIRJALLISUUTTA Yhteisöllisyys kiinnostaa jälleen Antti Hautamäki,Tommi Lehtonen, Juha Sihvola, Ilkka Tuomi, Heli Vaaranen ja Soile Veijola: Yhteisöllisyyden paluu. Gaudeamus, Tampere sivua. Yhteisöllisyys on välillä näyttänyt katoavalta luonnonvaralta, varsinkin 1990-luku oli enemmän yksilöllisyyden ja itseen keskittymisen aikaa. Nyt yhteisöllisyydestä on taas kiinnostuttu.yhteiskunnissa vuorottelevat vuoden välein poliittisen osallistumisen ja omiin asioihin keskittymisen jaksot. Yhteisöllisyyden syvällinen perusta on sen yhteys ihmisen perusolemukseen. Aristoteles kuuluu varhaisimpiin ajattelijoihin, jonka mukaan yhteisöllisyys on erottamaton osa ihmisen hyvää elämää. Myös yhteiskunnalle yhteisöllisyys on tärkeä ominaisuus: se osallistaa kansalaisia, vahvistaa demokratian toteutumista ja lisää yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Yhteistä identiteettiä etsimässä Yhteisöllisyyden paluu -teoksessa Juha Sihvola ja Antti Hautamäki tarkastelevat yhteisöllisyyttä modernissa yhteiskunnassa ja sen yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan.yhteisöllisyys ei enää rakennu perinteisten paikallisyhteisöjen varaan, vaan se perustuu sellaiseen yhteisöjen toimintaan, jonka tavoitteena on yhteisten merkitysten ja identiteetin etsiminen. Merkittävää tässä on ihmisten välinen luottamus ja vuorovaikutus. Kansalaistoiminta on Suomessa vilkasta. Poliittis-ideologisten yhdistysten merkitys on vähentynyt ja harrastuksiin keskittyvät yhdistykset ovat vahvistuneet. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla toimii runsaasti kunnille ja jäsenistölleen palveluja tuottavia yhdistyksiä. Kansalaistoiminnan aktivoitumisen tulkitaan politisoivan julkista tilaa. Kansalaisyhteiskunta nostetaan teoksessa esille ajankohtaisella tavalla. Siitä käytävä keskustelu koskee muutakin kuin hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Kansalaisyhteiskunta on enemmän kuin taloudelliset keinot, joilla tuotetaan elämän välttämättömyyksiä tai valtiolliset keinot, joiden avulla luodaan puitteet ihmisten yhteiselämälle. Kansalaisyhteiskunta jäsentyy ihmisten toiminnan julkiseksi tilaksi, jolloin toiminta ymmärretään ihmisten keskinäiseksi, tasavertaiseksi vuorovaikutukseksi. Julkinen tila on ihmisten aloitteellisuutta, luovuutta ja moninaisuutta varten niitä yhteiskunta tarvitsee myös taloudelliseen menestykseen. Muuttuva yhteisöllisyys Yhteisöt ovat aiempaa löysempiä sidoksiltaan. Tähän vaikuttavat muun muassa ihmisten lisääntynyt liikkuminen sekä työssä että vapaa-aikana ja tietoyhteiskunta. Ilkka Tuomi kirjoittaa tietoverkkojen tarjoamista mahdollisuuksista yhteisöllisyyden kehitykselle. Ennustetaan, että tietoverkkojen maailmanlaajuiset kommunikaatioyhteisöt lisääntyvät ja monipuolistuvat. Sen sijaan keskustelu virtuaalisista yhteisöistä on jäänyt viime vuosikymmenelle.virtuaaliset yhteisöt elävät harvoin pelkästään sähköisen viestinnän varassa. Toisaalta kaikissa yhteisöissä on jonkin verran virtuaalisuutta. Teoksessa tarkastellaan modernissa yhteiskunnassa esiintyviä, osittain uusia yhteisöllisyyden muotoja ja yhteisöjen tulevaisuutta. Artikkelit avaavat mielenkiintoisia näkökulmia yhteisöihin ja niissä mukana oleviin. Ihmiselle perimmäinen ristiriita on jännite yksilöllisyyden, erilaisuuden ja yhteisöllisyyden välillä. Siitä kuitenkin muodostuu yhteisöllisyyden potentiaalisuus, joka ilmenee sekä kansalaisen että yhteiskunnan kannalta alati uusissa ja yllättävissä muodoissa. Kirjan kirjoittajista Juha Sihvola ja Antti Hautamäki toimivat Helsingin yliopistossa ja Ilkka Tuomi Meaning Processing Ltd:ssa.Turistien yhteisöistä kirjoittava Soile Veijola vaikuttaa Lapin yliopistossa. Heli Vaarasen artikkelin aiheena ovat nuorten uudet yhteisöt ja luovuus ja Tommi Lehtonen käsittelee uskontoa ja yhteisöjä. Vaaranen ja Lehtonen toimivat Helsingin yliopiston tutkijoina. Pirjo Knif Kirjoittaja toimii kehittämissuunnittelijana Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksessa Sonetbotniassa. Esseitä me-hengestä Markku T. Hyyppä: Me-hengen mahti. PS-kustannus, Keuruu sivua. Kelan tutkijalääkäri, dosentti Markku T. Hyyppä on jo vuodesta 1990 julkaissut sosiaalista pääomaa käsitteleviä kirjoituksia. Hän on keskittynyt erityisesti suomenruotsalaisiin yhteisöihin ja käsitellyt paljon sosiaalisen pääoman vaikutuksia terveyteen. Hyyppä toteaa, että sosiaalisen pääoman käsite on jäänyt Suomessa hämäräksi. Teoreettista keskustelua on aiheesta ollut runsaasti mutta kokemusperäistä ja kansalaisille merkitsevää tietoa sen olemuksesta ja hyvinvointivaikutuksista vähemmän. Me-henkeä käsittelevä teos haluaa paikata asiaa. Kirja koostuu esseistä, joissa Hyyppä viittaa sosiaalista pääomaa koskeviin tutkimuksiin sekä tuo esille omia poimintojaan ja kokemuksiaan asiasta. Talkoohenki kansallista henkistä pääomaa Talkoohenki on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Hyyppä kutsuu talkoita kansalliseksi, henkiseksi pääomaksi, joka tieteellisenä käsitteenä vastaa sosiaalista pääomaa. Sodan jälkeinen vahva talkoohenki on hiipunut mutta edelleen sitä löytyy kansalaisyhteisöistä. Kansalaisyhteisöissä toimiminen edellyttää ihmisten yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä luottamusta, jotka ovat sosiaalisen pääoman peruspilareita. Niissä yhteisöissä, joissa on paljon sosiaalista pääomaa, SOSIAALITURVA 11/

12 KIRJALLISUUTTA vapaaehtoinen, luottamukseen perustuva kansalaistoiminta koetaan normaaliin arkielämään kuuluvaksi siten, että se on muuttunut normiksi. Hyypän ajattelu perustuu Robert D. Putnamin, määritelmään sosiaalisesta pääomasta. Sen mukaan se ei ole yksilön ominaisuus, vaan sitä on löydettävissä ihmisten muodostamista yhteisöistä.yhteisöllistä toimintaa ei ole mahdollista johtaa ylhäältäpäin. Yhteisöllinen toiminta ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. Kirjassa on lukuisia esimerkkejä tästä. Ongelmallista on ollut riittävän selitysvoimaisesti osoittaa yhteisöllisen toiminnan ja hyvinvoinnin syy-seuraussuhteita. Hyyppä käyttää apuna suomenruotsalaisia yhteisöjä. Muumiväen kulttuuri ja elintavat poikkeavat valtaväestön tavoista ja tottumuksista. Kulttuurin perimmäiseksi tehtäväksi voidaan nähdä aineiston tarjoaminen yhteisen kokemuksen yhteisöllisiksi malleiksi. Me-henkeä työpaikoille Luottamus takaa elämässä selviytymisen; se hidastaa tai estää haitallisia stressireaktioita.työyhteisöt ovat nousseet keskeiseksi hyvinvointia koskevan tutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi. Uupuminen voi olla seurausta luottamuskriisistä työpaikalla. Työpaikan me-henki perustuu tavoitteiden tunnistamiseen ja oman työn arvostamiseen, joka kumpuaa asiakkaiden tyytyväisyydestä ja työtoverien antamasta arvostuksesta. Lisäksi se perustuu työtyytyväisyyteen, ammattiosaamiseen ja työpaikan tukemaan vapaaehtoiseen harrastustoimintaan. Näiden avulla syntyy sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työyhteisöjen hyvinvointiin liittyy myös vapaa-ajan käyttö. Hyypän mukaan vapaa-ajan tärkeys on ymmärretty vasta viime vuosina, kun havaittiin, että sen aktiivinen käyttö vaikuttaa elinvuosien laatuun. Hyyppä kiinnittää huomiota erityisesti osallistuvaan toimintaan ja yhteisöllisyyttä tarjoaviin harrastuksiin. Kokemuksia Muumilaaksosta Teoksen jälkimmäinen osa koostuu Hyypän kokemuksista suomenruotsalaisten parissa. Tietyssä mielessä lienen jäävi referoimaan teosta: monessa suhteessa voin jakaa samat kokemukset itsekin ja osaksi tästä syystä teos myös kiinnostaa. Kirjan joissain kohdissa tulee mieleen, onko Hyyppä kiteyttänyt asioita liiaksikin esittäessään johtopäätöksiään. Kirja on kirjoitettu vähemmän tieteellisesti, koska sen tavoitteena on muokata sosiaalinen pääoma osaksi arkikielen käsitteistöä ja ymmärrystä. Siinä on esitetty viitteitä tutkimuksiin ja lisälukemiseen niitä haluaville. Kirjan mukaan mehenki on tavoiteltava, yhteiskunnan kaikki kerrokset lävistävä mahti, jonka luomiseen tarvitaan erilaisia sosiaalisia verkostoja. Pirjo Knif Kaikki terveysliikunnasta Mikael Fogelholm & Ilkka Vuori (toim.) Terveysliikunta. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Duodecim sivua. Terveydenhuollon eettinen lautakunta varoitteli vastikään arjen medikalisaatiosta.vuosia erityisryhmien liikuntaa seurannut sosiaalialan asiantuntija totesi kerran minulle, että terveysliikunta -käsitteen lanseeraaminen vuonna 1990 oli oiva esimerkki medikalisaatiosta. Niin tai näin Mikael Fogelholmin ja Ilkka Vuoren toimittama oppikirja Terveysliikunnasta on oiva tutkimukseen perustuva tietopaketti liikunnan terveysvaikutuksista. Aluksi tuodaan esiin pitkä lista sairauksia, oireyhtymiä ja oireita, joiden ehkäisyssä, hoidossa tai kuntoutuksessa liikunnalla saattaa olla merkitystä. Listalta löytyvät muun muassa alaselän vaivat ja niskavaivat, alzheimerin tauti, lievä ja keskivaikea depressio sekä ahdistuneisuus. Liikuntaa ja kansanterveyttä käsittelevässä osassa ovat erityisesti esillä lapset ja nuoret sekä ikääntyvät ja vanhukset. Molemmat osiot käsittelevät asioita monipuolisesti ja selkeästi ja antavat muun muassa vinkkejä näille ryhmille suositeltavasta liikunnasta. Kiinnostava on kirjan neljäs osa, jossa keskitytään terveysliikunnan edistämiseen yksilö ja yhteisötasolla.yhteisön liikunnan edistämisen todetaan olevan vaativaa: osatavoitteita saavutetaan osassa kohdeväestöä, mutta pysyvä liikunnan kasvu jää yleensä vähäiseksi. Vaikka osa tekstistä on sosiaalialan ammattilaiselle vaikeaa siksi, että esimerkiksi biologia tai fysiikka on jäänyt tieteenalana vieraaksi, kirja on kuitenkin erinomaisesti toimitettu ja helposti käytettävä. Jokaisen luvun alussa on luvun sisällysluettelo ja sen jälkeen tiivistelmä keskeisistä asioista. Asioita on koottu myös selkeisiin taulukoihin ja faktalaatikoihin. Niistä selviää vaikkapa halonhakkuussa tai huonekalujen siirtämisessä kuluva energia tai se, miten ikääntyminen vaikuttaa hermo-lihasjärjestelmään ja miten asiaan voidaan harjoittelulla puuttua. Tieteellisyydestään huolimatta hyvin luettava käsikirja ihan kenelle tahansa! Erja Saarinen 12 SOSIAALITURVA 11/2005

13 UUTISIA Ennakkoluulottoman liikunnan puolesta syrjintää vastaan Etene varoittaa medikalisaatiosta Liikkukaa! ry:n Respect ennakkoluuloton liikunta -kampanjalla pyritään vähentämään ennakkoluuloja ja syrjintää liikunnassa ja urheilussa. Ulkomaalaisella on Suomessa erittäin pienet mahdollisuudet liittyä perinteisiin urheilujoukkueisiin. Heidän pitää perustaa oma kerho tai liittyä eristettyihin, viranomaisten yksinomaan ulkomaalaisille suunnittelemiin ryhmiin. Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset urheilijat eivät voi mennä esimerkiksi jalkapallokentälle ilman riskiä joutua verbaalisen, rasistisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi. Liikkukaa! ry tukee sosiaalisesti ja kulttuurillisesti suuntautuneita urheiluorganisaatioita.yhdistys edistää seurallisuutta, samanarvoisuutta, kulttuurien välistä suvaitsevuutta ja koulutusta urheilun ja kulttuurin avulla. Nimi Liikkukaa! on lyhennys sanoista Liikunta ja kulttuuri kansainvälisesti. Lisätietoja netistä Respect-kampanjan julisteessa esiintyvät Liikkukaa! ry:n kunniapuheenjohtaja ja entinen kulttuuriministeri Claes Andersson, eniten jalkapallomestaruuksia Suomessa voittanut valmentaja Keith Armstrong, koripalloilija Maurizio Pratesi, jääkiekkoilija Kimmo Kuhta sekä Paralympialaisten voittaja Marjaana Väre. He peräävät kunnioitusta kykyihin, kulttuuriin, sukupuoleen tai ikään katsomatta. Voimaa vanhuuteen voimaja tasapainoharjoittelusta Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Etene on huolissaan siitä, että ihmisten arkielämä medikalisoituu etenkin terveydenhuollon kaupallistumisen vuoksi. Normaaliin elämään kuuluvat asiat määritellään helposti sairauksiksi.yhä vähäisempiä vaivoja hoidetaan lääketieteen keinoin ja terveydenhuollolle siirtyy vastuu asioista, jotka eivät ole aiemmin olleet sen vastuulla. Etene painottaa, että ihmisen hyvinvointia edistävät riittävä lepo, kohtuullinen määrää terveellistä ruokaa, liikunta, hyvät ihmissuhteet ja mielekkääksi koettu työ ja toiminta. Useimmiten nämä ja terveen järjen käyttö riittävät hyvinvoinnin rakentamiseen. Yhteisöllisyys, yhteistyö ja lähimmäisten huomioon ottaminen ja auttaminen yhteisöämme ylläpitävinä perinteisinä arvoina pitää nostaa takaisin merkittävään asemaan. Ne ovat oivia työkaluja arjen hankaluuksista selviämiseksi. Etene painottaa myös muiden sektoreiden kuin terveydenhuollon merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Medikalisaatio on ihmisen tai yhteiskunnan toimintojen ottamista lääketieteen piiriin ja selittämistä lääketieteellisin käsittein. Monia elämän ilmiöitä, kuten luonnollista mielialojen vaihtelua tai vanhenemista ei pidä lääketieteellistää, vaikka niihin liittyvistä vaivoista kärsiviä ihmisiä voi olla paikallaan hoitaa myös lääketieteen keinoin. Medikalisaation purkaminen on tärkeää paitsi siksi, että vastuunotto omasta hyvinvoinnista parantaa kroonisesti sairaiden elämänlaatua, myös siksi, että voimavaroja riittäisi sellaisten ongelmien ratkaisemiseen ja niiden ihmisten hoitamiseen, joiden hoitaminen vaatii erityistä osaamista ja yhteiskunnan voimavaroja. Iäkkäiden kansallinen terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen edistää kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyisyyttä ja itsenäistä selviytymistä. Se tehostaa etenkin tasapainoa ja jalkojen lihasvoimaa edistävää liikkumista. Useissa tutkimuksissa on todettu, että voimaa ja tasapainoa voidaan harjoittaa menestyksekkäästi korkeassakin iässä. Liikuntakykyä edistävät arkiliikunta ja sopivat ohjatut harjoitteet. Ikäihmisten, heidän omaistensa, mutta myös ammattihenkilöstön pitäisi tietää nykyistä enemmän voima- ja tasapainoharjoittelusta. Näissä asioissa ohjaus- ja neuvontataitoja pitäisi parantaa. Ohjelma etenee valistuksen ja ohjauksen keinoin. Se alkoi sosiaali- ja terveysministeriön tuella vuonna 2004 ja jatkuu vuoteen Tästä vuodesta alkaen Raha-automaattiyhdistys rahoittaa toimintaa. Se valitsee tulevina vuosina ohjelmaan sopivia paikallisia hankkeita. Niillä kehitetään terveysliikuntapalveluita toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Toimintaa ohjaavat Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, jotka sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö julkaisivat viime vuonna. Niissä todetaan, että ikääntyneiden ohjattu terveysliikunta tulisi ottaa osaksi kuntien hyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa. Sen tulisi sisältyä hyvinvointitekijänä koko kunnan ja myös eri sektoreiden strategioihin. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6. Julkaisu verkossa pdf-muodossa julkaisut esitteet, oppaat 2004 toukokuu SOSIAALITURVA 11/

14 Sosiaalinen liikuntamalli liikuttaa fyysisesti ja henkisesti Normaalin liikkumisen pysyvyyttä tukevat arki- ja hyötyliikunta, kuntoilu sekä tehostettu kuntoutus. Espoossa toimivassa Dementiatoimintakeskus Villa Lyhteessä on rakennettu sosiaalinen liikuntamalli, jossa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus liikkua. MAIJA KÄYHTY Ihmiset saavat hoitaa puutarhaa ja kattaa pöytää. He kuntoilevat kävelylenkeillä ja jumpparyhmissä. Tehostettu kuntoutus on yksilöllistä fysioterapiaa ja kuntosaliharjoittelua. Sillä lisätään etenkin jalkojen lihasvoimaa sekä harjoitellaan tasapainoa, koordinaatiota ja hahmotusta. Monille uusille asukkaille yksilöllinen fysioterapia on aluksi välttämätöntä, koska he ovat hukassa omasta kropastaan. Yleiskunto on huono ja he ovat omaksuneet väärät, varovaiset liikemallit he kävelevät polvet koukussa, selkä kumarassa ja kädet harallaan. Näistä pois harjoittelu on kovaa työtä, Villa Lyhteen kuntoutustiiminvetäjä, erikoislääkintävoimistelija Aulikki Kämäräinen kertoo. Villa Lyhde on pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua sekä kuntoutusta ja dementiatyön koulutusta tarjoava yksityinen yksikkö. Riskejä pitää uskaltaa ottaa Jotta sosiaalinen liikuntamalli saadaan rakennettua, henkilökunnan tulee tiedostaa omakohtaisesti liikunnan merkitys ihmisen toimintakyvylle ja hyvinvoinnille,villa Lyhteen johtaja Maija Käyhty painottaa. Tässä suureksi avuksi on paitsi koulutus myös henkilöstön työkykyä ylläpitävä toiminta. Siinä kukin tuntee nahoissaan liikunnan ilot ja hyödyt ja oppii samalla liikunnan ohjaamisen taitoja. Villa Lyhteen ensimmäisen toimintavuoden aikana henkilökunta on aerobikannut, Vanhustenhuollon yksiköissä ulkoillaan liian vähän. Aina ei tarvitse mennä lenkille vaan raitista ilmaa saa vaikka ulkona istumalla. Ulkoilu sujuu ryhmässä ja myös talvella. Kuvassa Villa Lyhteen asukkaat pihajumpassa. steppijumpannut ja harjoitellut kuntosalilla sekä opiskellut sanatonta viestintää tanssin keinoin. Henkilökunnan pitää myös rohkaistua ottamaan harkitusti riskejä. Liikkuminen ei saa jäädä pois sen vuoksi, että varotaan viimeiseen asti kaatumista. Kaatumisia voi sattua, mutta tämä ei saa estää liikkumista, sillä liikkuminen antaa voimaa ja energiaa ja tuo hyvää oloa kehoon ja mieleen. Henkilökunnan tulee sopia yksikön omasta toimintatavasta niin sanotusta kuntoilu- ja kuntoutuskulttuurista yhteisössä.yhteisössä tehdään yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa pelisäännöt siitä, miten henkilökunta toimii asukkaiden toimintakyvyn tukemiseksi. Keskustelua asiasta käydään koko ajan, koska dementoivat sairaudet etenevät ja asukkaiden kunto vaihtelee. Kun lääkkeen vaikutus on parhaimmillaan, liikkuminenkin sujuu joustavammin. Dementoitunut ihminen voi kuitenkin aamuisin olla niin jäykkä, että tarvitaan kaksi hoitajaa avustamaan häntä. Keho ren- 14 SOSIAALITURVA 11/2005

15 toutuu kuitenkin liikunnalla päivän aikana. Molemmat todellisuudet ovat läsnä. Heikoimpien hetkien perusteella ei pidä päättää, ettei henkilö voisi osallistua liikunnallisiin ryhmiin tai käydä kävelyllä. Villa Lyhteen väen kokemusten mukaan omaiset hyväksyvät riskien ottamisen. Heitä ahdistaa enemmän se, että heidän läheisensä jää vuoteen pohjalle tai hänet sidotaan tuoliin. Kun on aikansa vain vuoteessa, sekä voimat että taidot liikkua katoavat. Myös asukkaat haluavat yleensä ylös vuoteesta, sillä sängyssä oleskelu on rankkaa, paikat puutuvat ja mieli masentuu. Ihmisellä saa olla mieltä nostattavaa tekemistä Ihmiset elävät normaalisti yhteisöissä, joissa tapahtuu kohtaamisia, lähtemisiä ja tulemisia. Aina on tekeillä jotain. Sosiaalinen liikuntamalli ylläpitää sitä, että ihmisellä saa olla tekeillä jotain, vaikka hänen maailmansa ei olekaan kovin jäsentynyt. Asukkaat saavat elää tavallista elämää yhdessä henkilökunnan kanssa. Tavallisen elämän ei aina tarvitse olla raflaavaa, mutta siinä on paljon pieniä kivoja asioita. Jos niitä ei saa tehdä, elämä kuivuu tylsäksi olemiseksi. Pitää saada laulaa, nauraa ja möhliä. Pääasia on, että elämä liikuttaa fyysisesti ja henkisesti, Aulikki Kämäräinen sanoo. Sosiaalisen liikuntamallin ansiosta asukkaille on muodostunut turvallinen yhteisö, jossa he ovat oppineet kohtaamaan toinen toisiaan. Esimerkiksi lyhyeksi ajaksi kuntoutukseen tulevat ihmiset eivät yleensä sekoita yhteisön elämää, koska vakinaiset asukkaat ja henkilöstö ottavat heidät sydämellisesti mukaan yhteisön elämään. Arki- ja hyötyliikunta ovat tärkeitä osia sosiaalista liikuntamallia. Aulikki Kämäräinen ja Annika hoitavat puutarhaa. Kohtaamiset tuovat taidot esiin Villa Lyhteessä ihmiset kohtaavat usein pihalla, jonne he voivat vapaasti mennä. Ensin pelkäsin, että asukkaat tönäisevät toisensa kumoon kapeilla, kivetyillä poluilla. Kohtaamisissa nousee kuitenkin esiin ihmisen normaali sosiaalinen liikuntamalli. Kukaan ei ole kaatunut vaan toiselle annetaan tilaa, Kämäräinen kertoo. Tätä me kaikki olemme ikämme harjoitelleet. Olemme oppineet kulkemaan ruuhkassa tuuppaamatta toisiamme kumoon. Kun tällainen harjoittelu mahdollistetaan, ihmiset kuntoutuvat kaiken aikaa. Ryhmät ja tilanteet vaihtelevat. Asukkaiden ja henkilökunnan taidot kasvavat. Ihmiset kohtaavat myös käytävien varsilla yhteisissä tiloissa. Niihin on sijoiteltu erilaisia istuimia pehmeästä sohvasta koviin ja kapeisiin tuoleihin. Näin istuessa ja noustessa tulee tehtyä erilaisia liikkeitä. Asukkaiden liikkuminen vaatii hoitajilta jatkuvaa havainnointia ja nopeita ratkaisuja siitä, milloin pitää mennä auttamaan. Valmista sosiaalista liikuntamallia ei voi antaa hoitoyksiköihin vaan jokaisessa yhteisössä luodaan oma malli, miten asiat siinä yhteisössä toimivat, Aulikki Kämäräinen ja Maija Käyhty korostavat. ERJA SAARINEN ERJA SAARINEN Olin aluksi koko ajan auttamassa, kunnes tajusin, että sotken enemmän kuin autan. Vähitellen uskalsin luottaa ihmisten kykyihin. Kun olen nähnyt, mitä kykyjä heillä on tallella, olen saanut uskoa työhöni, Kämäräinen kertoo. Sanaton viestintä haltuun Dementoituneille ihmisille sanaton viestintä on erityisen tärkeää. He tarkkailevat koko ajan hoitajia ja toisiaan. Liikunnallisesti, sanattomilla viesteillä he osaavat ottaa kohtaamisissa toisen ihmisen huomioon. Kämäräinen korostaa, että hoitajien pitää hallita erittäin hyvin oma viestintänsä, etenkin sen sanaton puoli: Jos emme tiedä, mitä viestimme, herätämme asukkaissa yllättäviltä tuntuvia reaktioita. Meidän pitää myös osata lukea asukkaiden sanattomia viestejä. Liike-elämää -projektissa kaksi tanssitaiteilijaa piti henkilökunnalle kuusi kertaa kahden tunnin jaksot, joilla opiskeltiin luovaa ilmaisua tanssin keinoin. Niiden jälkeen otettiin asukkaat mukaan tekemään samoja harjoituksia. Elokuussa järjestettävässä taiteiden iltapäivässä mukaan pääsevät myös omaiset. Harjoittelimme liikkeen, sanattoman viestinnän ja kontaktin kautta toisen kohtaamista ja purimme sitä, mitä näissä tilanteissa tapahtui.toisen ihmisen kautta näkyy se, miten kukin meistä toimii. Harjoittelimme herkkyyttä havaita itseämme ja muita. Terapeuttisissa ryhmissä harjoitetaan liikuntakykyä Se ei pelkästään riitä, että ikäihmisten annetaan liikkua. Terapeuttiset ryhmät varmistavat, ettei haavereita tapahdu. Niissä harjoitellaan niitä taitoja ja voimia, jotka pitävät ihmiset jaloillaan. Keskittymiskyky on ykkösasia. Toiseksi harjoitellaan oman kehon hahmottamista, jotta ihmisellä olisi tuntu siitä, miten omat kädet ja jalat toimivat.välillä ryhmäläisiä otetaan kesken kaiken yksilöhoitoon, jossa esimerkiksi vähennetään nivelten jäykkyyttä tai lievitetään kiputiloja. SOSIAALITURVA 11/

16 Ryhmät eivät ole vain jumppaa vaan paljolti oman minän tukemista ja ryhmässä toimimista.yksi fysioterapeuteista, Niina Laaksonen, on myös sosiaalialan ohjaaja. Hän tukee erityisesti ryhmätoimintoja, jotka taas vahvistavat ryhmän ja yksilöiden minäkuvaa. Sairaanhoitaja-fysioterapeutti Anu Liikkasen kehittämiin laulujumppiin osallistuvat kaikki asukkaat säännöllisesti kerran viikossa. Niissä harjoitellaan hahmottamista, eri suuntia ja tuntoja. Hienomotoriikan harjoituksilla samalla ääntä käyttäen aktivoidaan aivoja. Äänten ja kosketuksen avulla haetaan omaa itseä. Ääntelyharjoitukset parantavat selvästi keskittymiskykyä ja hengitystä myös sellaisilla asukkailla, joilta kognitiiviset taidot ovat jo aika lailla poissa ja puheen tuottamisessa on ongelmia. Säännöllisesti päivittäin ja viikoittain toistuvat ryhmät tukevat monipuolisesti kognitiivisia toimintoja, kuten muistia. Ihmisiltä löytyy yllättäviä tallella olevia taitoja ja he jopa oppivat uusia asioita. Ne taas näkyvät arjessa normaalin kommunikaation ja inhimillisen vuorovaikutuksen elementteinä. Konsertitkin ovat osa liikuntamallia Villa Lyhteessä joka keskiviikko on liikuntatempaus-päivä, jolla on oma teemansa esimerkiksi piirileikit ulkona tai sauvakävely. Ne, jotka eivät jaksa lähteä lenkille, ulkoilevat pihalla. Liikuntaa on kaikille kunkin voimien mukaan. Maanantaisin on Villa Lyhde soi -musiikkipäivä. Esiintymässä käy muun muassa musiikkiopiston opettajia ja opiskelijoita. Konsertitkin ovat osa liikuntamallia, koska asukkaat lähtevät pois huoneestaan ja tekevät yhdessä valmisteluja konserttia varten, järjestävät esimerkiksi tuolit. Konsertin jälkeen on yhteinen juhlahetki, konserttikahvit. Asennekasvatusta koko väestölle Monet vanhukset ja omaiset ajattelevat, että vanhalla ihmisellä on jo oikeus tulla passatuksi. Jotkut omaiset ilmoittavat, että minun puolisoni on kulttuuri-ihminen. Hän ei mene kuntosalille. Turha erottelu ja kahtiajako ruumiin ja mielen, liikunnan ja kulttuurin välillä alkaa jo kouluista, jotka nimetään joko liikunta- tai taidepainotteisiksi. Maija Käyhty korostaa, että ihminen on kokonaisuus ja yksilö: Kaikki tarvitsevat liikuntaa mutta myös kulttuuria ja taidetta jokainen omalla tavallaan. Kun ihminen dementoituu, eikä pysty lukemaan kirjoja tai tekemään käsitöitä, hän voi saada kipinän liikunnasta ja uuden harrastuksen. Asukkaamme todella löytävät liikunnan riemun, kunhan se osataan heille vetovoimaisesti tarjoilla. Kerromme asukkaille ja omaisille liikunnan vaikutuksista. Kuvaamme, miten arkeen kuuluvat ryhmät ja muut toiminnat hyödyttävät asukasta ja kerromme tehostetulla kuntoutuksella saavutetuista tuloksista. Pitkällinen vuoteessa olo vie alaraajoista ensimmäisenä voimat ja usein tuo tullessaan jalattomuuden. Joensuun terveyskeskuksessa tehdyssä Leena Timosen tutkimusryhmän tuloksissa päivä vuoteessa vie viisi prosenttia alaraajojen lihasvoimasta. Terveyskasvatuksella pitäisi välittää tietoa, mitä esimerkiksi nivelissä tapahtuu, kun niitä ei käytetä ja laittaa ihmiset miettimään, haluavatko he todella jäädä vuoteeseen.ylipäänsä ihmiset tuntevat oman kehonsa huonosti. Villa Lyhdettä on esitelty Sosiaaliturvassa 3/2005 Erja Saarisen kirjoituksessa Villa Lyhteessä laitetaan mieli ja keho liikkeelle.lisätietoja verkossa Erja Saarinen Silmät auki liikkumisen mahdollisuuksille Moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu myös kuntoutuksen ammattilaisia ja innostava asenne liikuntaan, on avain kuntouttavaan työotteeseen. Vaikka henkilöstöä on tunnetusti liian vähän ja työ on raskasta, Villa Lyhteen johtaja Maija Käyhty on sitä mieltä, että vanhustyössä uraudutaan liian helposti liian kapeisiin ratkaisuihin. Ei usein nähdä liikunnan mahdollisuuksia arjen työn lomassa. Monissa paikkaisissa dementiayksiköissä on osan ajasta vain kaksi hoitajaa, mutta silloin kun paikalla on neljä työntekijää, hetki kannattaa käyttää suunnitellusti hyödyksi niin, että silloin tapahtuu aina jotain virikkeellistä, kuntouttavaa ja iloa tuottavaa toimintaa Vanhustenhuollon liian niukka henkilöstö nääntyy perushoidon tehtäviin. Miten ihmeessä työhön saataisiin vielä liikuntaakin mukaan? asukkaille. Valitettavasti vallitseva hoivakulttuuri on joskus liian tehtäväkeskeistä, ei nähdä aurinkoa taivaalla. Esimerkiksi kun iltavuorolaiset tulevat töihin, he voivat viedä asukkaat 15 minuutiksi ulos ja sen jälkeen pidetään yhteinen raportti. Paljon työn lomasta voi oppia näkemään pieniä tähtihetkiä toisenlaiseen toimintaan. Tarvitaan rohkeutta ja avarakatseisuutta. Tarvitaan sydämen paloa dementiatyöhön. Helposti sanotaan, ettei kukaan asukas halua lähteä ulos. Sitä ei kannata kysyä, vaan on keinoja, joilla ulosmeno yhdessä mukavasti toteutetaan. Kaikkia tapoja ei keksi itse vaan kannattaa hankkia koulutuksesta virikkeitä ja ideoita. Asukkaita on hyödyllistä kan- Sosiaalinen liikuntamalli Henkilökunnalla on positiivinen asenne kuntouttavaan työotteeseen: se ymmärtää omakohtaisesti liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja toimintakyvylle ja osaa ja uskaltaa tukea ihmisten liikkumista. Kaikille asukkaille on arki- ja hyötyliikuntaa, kuntoilua ja tehostettua kuntoutusta. Liikunta on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja säännöllistä. Henkilökunta, asukkaat ja omaiset elävät yhdessä normaalissa yhteisössä, jossa tapahtuu tavalliseen elämään kuuluvia asioita, jotka liikuttavat ihmisiä. 16 SOSIAALITURVA 11/2005

17 Esimies paljon haltijana Vaikka yksikin innostunut työntekijä voi saada paljon aikaan, Käyhty korostaa esimiehen merkitystä ja vastuuta: Työyksikkö on tiimin vetäjän näköinen. Hänen pitää linjata, miten toimitaan, purkaa auki ajankäyttöä, antaa vinkkejä ja tilaa toimia ja kokeilla. Hän on vastuussa siitä, että hyvien työntekijöiden taidot ja innostus saadaan osaksi koko yksikön työtä. Pitkään tietyllä tavalla toimineen yksikön toiminnan muuttaminen on kriisi.yhdessä pitää päättää, että muutosta lähdetään elämään. Se on mylläkkä, mutta sen kautta päästään eteenpäin.tärkeää on, että työntekijät tukevat muutoksen keskellä toisiaan. Kun yksi pysähtyy suljetun portin eteen, toiset uskaltavat avata sen. Erja Saarinen Vinkkejä liikunnan lisäämiseksi Vanhustyön yksiköihin kannattaa ostaa fysioterapeutin työpanosta, jos rahat eivät riitä viran perustamiseen. Hän voi esimerkiksi laittaa kuntosaliharjoittelun alulle ja ohjata ihmiset tekemään muutamaa heille tärkeää liikettä. Kuvassa sairaanhoitaja-fysioterapeutti Anu Liikkanen Villa Lyhteen asukkaan kanssa. nustaa yhteisöllisyyteen. Olisi tärkeää, että jokainen hoitaja osaisi esimerkiksi vetää ryhmälle laulujumpan. Jos asukkaat saadaan toimimaan ryhmänä, ryhmä tuottaa paljon vähemmän työtä kuin erilliset yksilöt. Ryhmäläiset hoitavat toinen toistaan, kunhan ryhmät tehdään huolellisesti. Käyhty painottaa, että perushenkilöstö pystyy vetämään jumppaa, kunhan se saa ohjausta. Jumpan painikkeeksi voi ottaa musiikkia ja hoitaa näin sielua ja ruumista. Henkilöstö voi myös oppia havainnoimaan vaikkapa ihmisen ryhtiä ja ohjaamaan häntä kulkemaan paremmassa asennossa. Hän kehottaa vanhustenhuollon yksiköitä verkostoitumaan keskenään ja hyödyntämään kumppanuussuhteita.villa Lyhde on palkannut neljän KUVAT:ERJA SAARINEN muun hoivayksikön kanssa medianomin, joka on erikoistunut sosiokulttuuriseen innostamiseen. Näin saadaan pienin kustannuksin uusia ideoita. Määrittele aluksi yksi omalle työyhteisölle sopiva uusi tai muutettava asia, jota alat toteuttaa järjestelmällisesti. Se voi olla esimerkiksi säännöllinen liikuntapäivä. Luo toimivia ryhmiä, tue asukkaiden yhteisöllisyyttä. Se vähentää työtä pitkällä aikavälillä. Kuntoutustyöntekijän osaamista voi ostaa vaikka vain muutamaksi kerraksi. Konsultoiva fysioterapeutti voi tarkistaa asukkaiden kunnon ja opettaa heille tärkeitä liikkeitä. Hän voi myös opastaa henkilökuntaa vetämään jumppa- tai kuntosaliryhmiä. Virike- ja kuntoutustyöntekijöitä voi palkata yhdessä useamman hoitolaitoksen tai asumispalveluyksikön kanssa. Käytä hyödyksesi kuntoutusalan opiskelijoita. Ota mieluusti harjoitteluun opiskelijapari. Opinnäytetyönä voi syntyä vaikkapa sosiaalinen liikuntamalli omaan työyksikköön. Liikunta ei välttämättä vaadi isoja satsauksia. Kaikilla ei tarvitse olla omaa kuntosalia. Ympäristöä voi katsoa uusin silmin. Esimerkiksi portaita voi käyttää monipuolisesti liikunnan apuvälineenä. Pienvälineistö, kuten pallot, ovat edullisia ja niillä voi tehdä kaikenlaista. Vapaaehtoisia liikuttajia laitoksiin ulkoiluttamaan vanhuksia. Sisäistä ja toteuta sosiaalinen liikuntamalli. Vanhustenhuollon palveluiden tarvitsijoita on tulevaisuudessa paljon ja jo nyt on vaikeuksia tuottaa kaikille tarvitseville laadukkaita palveluita. On yhä tärkeämpää, ettei ihmisten kuntoa päästetä rapistumaan. Kuntoutuksen asiantuntemusta pitää saada myös kotihoidon tiimeihin, koska suurin osa ikäihmisistä asuu kotona,maija Käyhty sanoo. SOSIAALITURVA 11/

18 Helena Stjernvall, Katri Tainio & Suvi-Päivikki Uusitalo Vähemmän passaamista, enemmän kannustusta itse tekemiseen Sysmässä on koulutettu kotihoidon henkilöstö tukemaan vanhusten liikkumista.vanhusten elämässä uusi työtapa näkyy passaamisen vähenemisenä ja kannustuksena yrittämään itse. Sysmässä yli 65-vuotiaita on jo nyt lähes neljännes asukkaista, yhtä suuri osuus kuin ennusteiden mukaan koko maassa noin kymmenen vuoden kuluttua. Ikääntyvien suuren määrän vuoksi kunnassa kehitetään uusia toimintamuotoja ihmisten toimintakykyisyyden tukemiseksi. Sysmä tekee kehittämistyötä yhdessä neljäntoista Päijät-Hämeen kunnan kanssa Ikihyvä Päijät-Häme tutkimushankkeessa ja sen osahankkeessa Ikääntyvien päijäthämäläisten toimintakykyisyys. Hankkeiden osana pääsimme Kuntokalliosäätiön Ikäinstituutin järjestämään Vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa eli Valssi I -kouluttajakoulutukseen. Siinä perehdytään kahden päivän ajan kuntouttavaan työotteeseen ja suunnitellaan, miten sitä toteutetaan käytännössä. Kouluttajakoulutukseen osallistuneet taas järjestävät 12 tunnin Vanhusten liikunnan perusteet -koulutuksen omalla paikkakunnallaan vanhustyön työyhteisöille. Sillä luodaan yhteistä tietopohjaa fyysisen aktiivisuuden merkityksestä ja toimintatapoja, joilla sitä voidaan lisätä vanhusten hoidossa. Sysmässä fysioterapeutit ja Katri Tainio (vas.), Suvi-Päivikki Uusitalo ja Helena Stjernvall kouluttavat Sysmän vanhustenhuollon henkilöstöä kuntouttavan työotteen käyttäjiksi. Innostuneet kouluttajat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, kuinka tärkeää on tukea liikunnalla vanhusten toimintakykyä. kotihoidon väki olivat jo ennen Ikihyvä-hanketta pohtineet, miten eri vanhustyön toimijat voisivat yhteisvoimin tukea vanhusten toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Pidimme tärkeänä myös raskasta hoitotyötä tekevien työntekijöiden jaksamista. Valssi I -koulutus tuli juuri sopivaan aikaan ja lähdimme innokkaina kehittämistyöhön kolmihenkisellä porukalla.yhteistyön kehittämiseksi ja työn sujumiseksi oli hyvä, että meitä kouluttajia löytyi eri sektoreilta: kunnan kotihoidosta kotipalveluohjaaja sekä terveyskeskuksesta ja palvelutaloyhdistyksestä fysioterapeutti. Hoitajan oma kunto kaiken perustana Aloitimme kuntouttavan työotteen koulutuksen kotihoidon henkilökunnasta. Jotta se innostuisi asiasta, työntekijöille aloitettiin oma työssä jaksamista tukeva kuntosaliryhmä. Koulutusta oli kolmena iltapäivänä koko kotihoidon henkilökunnalle, 22 hengelle.teemoja olivat muun muassa liikunnasta toimintakykyä ja sisältöä vanhuksen elämään, kuntouttavan liikunnan perusteet, liikunta osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja yhteistyö vanhusten liikunnan järjestämisessä. Koulutus sisälsi teoriaa, käytännön harjoituksia, ryhmätöitä, keskusteluja ja välitehtäviä. ERJA SAARINEN 18 SOSIAALITURVA 11/2005

19 Jokainen sai Ikäinstituutin Vanhusten liikunnan perusteet - työkirjan. Kurssin lopuksi jaettiin kahvitilaisuudessa todistukset ja jokaiselle viisi vapaalippua uimahalliin. Liikunnan merkitys valkeni Koulutuksesta saatiin myönteistä palautetta. Se avasi osallistujien silmät näkemään, miten tärkeää liikunta on vanhuksille ja miten pienillä asioilla voidaan saada myönteistä muutosta aikaan. Liikkumista ja liikuntaa lisäämällä vanhuksen liikunta- ja toimintakyky säilyy tai jopa paranee, ja hän selviytyy itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Liikunta- ja toimintakykyä tukemalla ehkäistään myös kaatumisia ja ennenaikaista laitoshoitoon joutumista. Esimerkiksi kahdeksan viikon kuntosaliharjoittelulla saimme parannettua jo vuosia pyörätuolia käyttäneen ihmisen toimintakykyä merkittävästi. Hän pystyi itse kävelemään pieniä matkoja tasaisella ja kiipeämään portaita kaiteen avulla. Myös pyörätuolin käsittelykyky parani. Vaikka teoriatieto oli kurssilaisille enimmäkseen tuttua, heille syntyi uusia ajatuksia, miten sitä voi soveltaa käytäntöön. Moni totesi myös omasta kunnosta ja jaksamisesta huolehtimisen tärkeäksi, jotta voi tukea vanhusten toimintakykyisyyttä. Kotona asuvien vanhusten elämässä uusi työtapa näkyy passaamisen vähenemisenä ja kannustuksena yrittämään itse. Asiakkaan omatoimisuutta ja fyysistä aktiivisuutta tuetaan arjen tilanteissa. Osa vanhuksista on saanut kuntokortin, jolla heitä yritetään motivoida liikkumaan ja seurata liikunnan toteutumista. Pidämme merkittävänä sitä, että eri alojen ammattilaisten ja eri työyksiköiden yhteistyö helpottui. Kotihoidon henkilökunta ottaa nyt entistä helpommin fysioterapeutteihin yhteyttä apuväline- ja muissa kuntoutusasioissa. Kauan mietitty malli päiväkeskuksen päiväryhmien ja palvelutalon fysioterapian veteraanikuntoutuksen ryhmien yhdistämisestä toteutui myös. Vastaisuudessa voimme kouluttaa henkilöstöä muissa vanhustenhuollon yksiköissä, kuten vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, ja olemme innostuneita kehittämään toimintaa edelleen. Systemaattisia toimintatapoja toimintakyvyn ylläpitämiseen Helena Stjernvall toimii fysioterapeuttina Sysmän palvelutaloyhdistyksessä ja Suvi-Päivikki Uusitalo Sysmän terveyskeskuksessa. Katri Tainio työskentelee kotipalveluohjaajana Sysmän kotihoidossa. Ikääntyvien päijäthämäläisten toimintakykyisyys -hanke on syksystä 2004 kehittänyt seudullista toimintatapaa ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Kuntiin tarvitaan niille räätälöityjä toimintatapoja, joilla työtä voidaan tehdä systemaattisesti ja pysyvästi moniammatillisin voimin. Kehittämisen pitäisi onnistua kunnissa jo olevilla voimavaroilla. Neljäntoista Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvan kunnan yhteistä hanketta koordinoi Lahdessa toimiva Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Kunnissa työtä tekevät sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi ja muut hallintokunnat. Jokaisesta kunnasta on valittu kouluttaja-kehittäjäparit, jotka muodostavat yhteistyöverkoston. Se koostuu kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaisista sekä vanhusten hoito- ja hoivatyöntekijöistä. Työparit ovat saaneet kuntouttavaan työotteeseen perehdyttävän Valssi I, Vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa -kouluttajakoulutuksen. Koulutusaineiston on tuottanut Kuntokalliosäätiön Ikäinstituutti, joka myös toteutti koulutuksen Lahdessa. Keväällä 2005 kouluttaja-kehittäjäparit kouluttivat kuntouttavaan työotteeseen vanhusten hoito- ja hoivatyöntekijöitä omissa kunnissaan. Koulutus auttaa työntekijöitä ymmärtämään liikunnan merkityksen vanhusten liikunta- ja toimintakyvylle sekä opastaa tukemaan heidän omatoimisuuttaan ja fyysistä aktiivisuuttaan arjen tilanteissa. Hanke jatkuu vuoden 2006 loppuun. Vastaisuudessa järjestetään koulutusta muun muassa liikunta- ja toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista, tasapaino- ja voimaharjoittelusta, kaatumisten ehkäisystä ja lääkityksen vaikutuksesta toimintakykyyn. Hanke on osa vuonna 2002 alkanutta Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa seurataan kymmenen vuotta eri-ikäisten ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kehitetään sitä edistäviä toimia. Kehitteillä on muun muassa helppokäyttöinen toimintakykymittaristo kotihoidon käyttöön, voima- ja tasapainoharjoitusryhmäohjelma sekä turvallisia kotivoimisteluohjelmia. Ikihyvässä tutkimusta ja arviointia tekevät Palmenia ja Kansanterveyslaitos. Lisätietoja verkossa Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa seurataan kymmenen vuotta eri-ikäisten ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kehitetään sitä edistäviä toimia. Kehitteillä on muun muassa helppokäyttöinen toimintakykymittaristo kotihoidon käyttöön. Hankkeen suunnittelijana toimii Iiris Salomaa Palmeniasta. SOSIAALITURVA 11/

20 HPK antaa juniorijääkiekkoilijoille eväitä elämään Lajitaitojen opettamisen ohella urheiluseura voi edistää lasten ja nuorten elämän hallintaa ja terveitä elämäntapoja.tämä edellyttää sitä, että mukana olevat aikuiset hyödyntävät mahdollisuutensa vaikuttaa lasten elämään, sanoo HPK-Juniorijääkiekko ry:n elämänhallintaohjelmasta vastaava Kirsti Linna. Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän Kirsti Linnan vapaaehtoistyöntekijän ura Hämeenlinnan Pallokerhon juniorijääkiekossa alkoi 1990-luvun lopulla, kun hänen seitsemänvuotias poikansa ilmoitti aloittavansa jääkiekon harrastuksen. Olin kuullut lajista lähinnä kielteistä, kuten sen, että vain taitavat pelaajat saavat peliaikaa, muut lapset joutuvat vilttiin.voidakseni vaikuttaa asioihin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ja junnujääkiekko koulutti minusta huoltajan. Poikansa joukkueen huoltajana Linna toimi neljä vuotta. Sen jälkeen häntä pyydettiin koordinoimaan jääkiekkoseuran tuolloin jo käynnistämää päihdeohjelmaa: Seurassa tiedettiin, että olen sosiaalityöntekijä. Mukaan haluttiin saada ammatillista näkemystä. Päihteitä ei käytetä, kun touhutaan lasten kanssa. Säännöt koskevat kaikkia: joukkueen toimihenkilöitä, vanhempia ja pelaajia, kertoo Kirsti Linna HPK-Juniorijääkiekon linjauksesta. LEA SUONINEN-ERHIÖ Ehkäisevää päihdetyötä HPK-Juniorijääkiekko oli perustanut syksyllä 1999 huumetyöryhmän. Tuolloin julkisuudessa oli paljon esillä urheilevien nuorten päihteiden käyttö. Seuraavana vuonna seura tilasi Sosiaalikehitys Oy:ltä tutkimuksen, jossa selvitettiin pelaajien päihteiden käyttöä sekä elämänhallintaa, kuten koulunkäyntiin liittyviä asioita. Kysely tehtiin seuran kaikille junioriikäluokille. Tutkimus osoitti, että ainoastaan nuuskan käyttö oli pelaajilla yleisempää kuin muilla nuorilla. Vaikka varsinaista päihdeongelmaa ei ilmennyt, seura ei tuudittautunut siihen, ettei mitään tarvitsisi tehdä. Koska erityiseen huumeiden vastaiseen työhön ei kuitenkaan ollut tarvetta, seura nimesi ohjelman päihdeohjelmaksi. Seuran päihteiden vastaiseen työhön osallistui muun muassa Hämeenlinnan kaupungin päihdehuollon asiantuntijoita sekä Hämeen ammattikorkeakoulun terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijoita. Päihdekoulutusta järjestettiin sekä pelaajille että vanhemmille. Työ tuotti myös tulosta, sillä vuonna 2001 uusittu tutkimus osoitti, että nuuskan käyttö oli vähentynyt merkittävästi. Alkoholiohjelman kumppanina HPK-Juniorijääkiekko on sitoutunut ensimmäisenä nuorisourheiluseurana alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunnallista vastuuta Seuran päihdeohjelma laajeni pian elämänhallintaohjelmaksi. Nähtiin, että vaikka päihteistä puhuminen on tarpeen, se ei yksin riitä. Haluttiin tukea lasten ja nuorten elämänhallintaa laajemmin. Vastineeksi yhteiskunnalta saamalleen tuelle seuralla on varsinaisen urheilutoiminnan lisäksi laajempi yhteiskunnallinen vastuu lapsista ja nuorista. Ja juuri siksi minäkin haluan käyttää aikaani seuran hyväksi, Linna tähdentää. Seuran missioon sisältyykin jääkiekkotoiminnan järjestämisen lisäksi muun muassa lasten ja nuorten kannustaminen elämän hallintaan sekä terveiden elämäntapojen ja elinikäisen liikuntaharrastuksen omaksumiseen. Elämänhallintaohjelmassa on kysymys siitä, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tukevat urheilun ohella lasten ja nuorten elämänhallintaa ja tervettä kasvua ja tekevät sen systemaattisesti, Linna huomauttaa. Pelisäännöistä sovitaan yhdessä Ohjelman peruspilareita ovat pelisääntöpalaverit, joita pidetään pelaajille, vanhemmille, joukkueiden toimihenkilöille sekä seuran hallitukselle ja toimihenkilöille. Nuoremmilla ikäluokilla niissä korostuvat tunteiden käsitteleminen, kaverisuhteet sekä levon ja koulun käynnin merkitys. Vähitellen mukaan otetaan päihde- ja seksuaalikasvatusta. Enintään puolentoista tunnin palaverit pidetään aina ennen sarjan alkua. Esimerkiksi pelaajien palaverissa laaditaan kirjalliset säännöt ja kaikki pelaajat allekirjoittavat ne. Palaverissa käsitellään muun muassa suh- 20 SOSIAALITURVA 11/2005

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Antero Lassila ylilääkäri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kohti yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä I Objektiivinen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Jyväskylä 15.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot