Sata vuotta toistoa. Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina Maria Rantala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sata vuotta toistoa. Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina 1909 2013. Maria Rantala"

Transkriptio

1 Sata vuotta toistoa Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina Maria Rantala

2 Suomalaiset liikunta-alan toimijat ovat perustelleet liikunnan yhteiskunnallista merkitystä yli sadan vuoden ajan. Erilaisia argumentteja käyttämällä joutavanpäiväisestä reuhtomisesta on tehty sivistyksellinen perusoikeus, jota hallitus pyrkii edistämään kaikkien elinikäisenä elämäntapana. Tutkimuksessa on käytetty lähteinä liikuntapolitiikan historian merkittävimpiä asiakirjoja, komiteamietintöjä, tutkimuskatsauksia ja puheita. Tutkimuksen sadan vuoden kaari sijoittaa liikuntapoliittiset toimijat ja toimet osaksi historiallista jatkumoa. Rantala kartoittaa liikkumattomuuden historiaa varhaisista ajankäyttötutkimuksista nykypäivään ja arvioi, miksi liikkumattomuudesta on alettu kiinnostua vasta 2000-luvulla. Siitä on tullut asia, jota suomalainen liikuntaliike ei voi enää ohittaa hiipimällä. Liikuntaliike luo nahkaansa. Tulevaisuutta visioidaan nyt. Runsaasti alkuperäislähteitä siteeraava tutkimus tarjoaa historiallisen näkökulman nykypäivän liikuntapoliittisin keskusteluihin ja kannustaa lukijansa rakentamaan vanhan päälle jo jotain aidosti uutta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 287 ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, Jyväskylä

3 Sata vuotta toistoa Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina Maria Rantala Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 287 ISBN (painettu) ISBN (pdf) Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva Merja Kallikari Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä

4 SATA VUOTTA TOISTOA Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina Maria Rantala LIKES-tutkimuskeskus

5 LUKIJALLE Tasan sata vuotta sitten, , Suomen eduskunnan alamaisessa anomuksessa Suurivaltaisimmalle ja Armollisimmalle Keisarille esitettiin mk ( vuoden 2013 rahanarvossa) avustusta Suomen Voimistelu ja Urheiluliitolle, Suomen Naisten Voimisteluliitolle ja Suomen Uimaliitolle. 1 Vuonna 2014 valtion talousarviossa liikuntatoimen budjetti on Liikuntabudjetin kasvu kertoo Suomen vaurastumisesta, mutta se kertoo myös suomalaisista liikuntapoliittisista toimijoista. Voimistelu- ja urheiluliike syntyi Suomessa 1800-luvun lopulla vapaapalokuntien, herätys-, nuorisoseura-, työväen- ja raittiusliikkeiden vanavedessä. Huolimatta siitä, että Suomessa on 1800-luvun jälkeen ehtinyt tapahtua monta suurta mullistusta, liikunta-alan toimijat ovat onnistuneet perustelemaan toiminnalleen merkittävän yhteiskunnallisen tuen. Kaikista edellä mainittujen liikkeiden edustajista ei voi sanoa samaa. Politiikan on sanottu olevan yhteisten asioiden hoitamista. Perinteisesti se on jaettu sisä- ja ulkopolitiikkaan. Liikunnan sisäpolitiikalla tarkoitan tässä järjestäytyneen liikuntakulttuurin sisällä käytävää keskustelua ja ulkopolitiikalla muille yhteiskunnallisille toimijoille tarkoitettuja vaikuttamispyrkimyksiä. Liikunnan päivittäistä sisäpolitiikkaa tekevät useat eri toimijat, ryhmittymät, järjestöt ja organisaatiot, jotka läheltä tarkasteltuina vaikuttavat olevan monen asian suhteen varsin erimielisiä. Kauempaa katsottuna nämä toimijat muodostavat kuitenkin yhtenäisen joukon, jota on nimitetty mm. sporttiväeksi, liikuntaväeksi ja urheilulobbyksi. Kertoipa Suomen Kuvalehti (11/2013) eduskunnassa vaikuttavan myös eri puolueiden kansanedustajista muodostuvan urheilupuolueen, joka toimii liikunnan edunvalvojana mm. sivistysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa. Ajaessaan liikunnan etua suhteessa muihin yhteiskunnallisiin asioihin liikunnan puolestapuhujat tulevat samalla tehneeksi liikunnan ulkopolitiikkaa. Tässä tutkimuksessa huomio kiinnitetään liikunnan ulkopolitiikkaan ja viesteihin, joita liikuntapoliittiset toimijat ovat halunneet lähettää muille yhteiskunnallisille toimijoille pyrkiessään edistämään liikunnan asemaa yhteiskunnassa. Liikunnan sisäpolitiikka eli liikunta-alan toimijoiden keskinäiset kädenväännöt jätetään tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen fokus kiinnitetään siihen, minkälaisilla argumenteilla liikuntapoliittiset toimijat ovat onnistuneet yhteistä kakkuaan kasvattamaan. Tapahtumahistorian jäsentely on toissijaisessa asemassa. 1 Suomen Eduskunnan alamainen anomus määrärahan myöntämistä erinäisille urheilu- ja voimisteluliitoille Valtiopäivät 1914, Asiakirjat V:2. Anomusmietintö N:o 5. 3

6 Kiitokset rakentavista ja raskaista korjausehdotuksista työn eri vaiheissa Kari Teräkselle, Eino Havakselle, Kaarlo Laineelle, Matti Hakamäelle ja Kati Lehtoselle. Te laitoitte minut kirjoittamaan jo lähes valmiin tekstin ainakin kolmesti uudelleen. Ehkäpä siitä syystä myös työn alkuperäinen nimi Suomalaisen liikuntapolitiikan keppihevoset vaihtui nykyiseksi. Kiitokset myös Harto Hakoselle ja Martta Walkerille työn visuaalisen ilmeen loihtimisesta ja Annaleena Airalle oivallisista huomautuksista oikoluvun yhteydessä. Excel-taulukkomestareita ja kielipoliiseja ei ole koskaan maailmassa liikaa. Spesiaalikiitokset kansikuvan piirtäneelle Merja Kallikarille, joka muutti idean kuvaksi yhdessä hetkessä. Oli ilo työskennellä ihmisen kanssa, jolla on terävä pää ja kynä. Kiitokset myös urheiluarkiston ja -kirjaston henkilökunnalle luottamuksesta, turha byrokratia ei ole ollut esteenä tutkimukseni tekemiselle. Erityiskiitokset Heli Yrjänäiselle ja Kalle Rantalalle, teidän opastamananne olen urheiluarkistosta aarteita löytänyt. Toivottavasti osaan jakaa niistä muillekin. Jyväskylässä Maria Rantala 4

7 Sisältö LUKIJALLE JOHDANTO Polkuriippuvuus ja harvinaiset hetket Aineiston rajaus Aikaisempi tutkimus Käsitteistä HARVINAISTEN HETKIEN KUVAUS Liikuntakulttuurin rakenteet syntyvät vuosina Liikuntakulttuurin laajentumisen vuodet Nousukauden ja lama-ajan liikuntakulttuuri vuosina Liikuntakulttuuri kohtaa liikkumattoman elämäntavan vuosina Tarkastelun ulkopuolelle jäävät vuodet LIIKUNNAN YHTEISKUNNALLINEN ASEMOINTI Liikunta kansalaisen velvollisuutena Liikunta kansalaisen oikeutena Liikunta yksilön henkilökohtaisena vastuuna LIIKUNNAN TOISTUVAT PERUSTELUT Liikunta lisää terveyttä ja poistaa sairautta Liikkujien, liikkumattomien ja tv-katsojien suuret määrät Liikunta parantaa työkykyä ja -virettä Liikunnan avulla kasvatetaan Kunnon Kansalaisia Nationalismi ja liikunta pitkäaikaiset kumppanit LIIKKUMATTOMUUS LIIKUNTAPOLITIIKASSA Liikkumattomat ensimmäisissä ajankäyttötutkimuksissa Liikkumattomuuden merkitykset avautuvat tutkijoille ja poliitikoille Liikkumattomuus 2000-luvun liikuntapolitiikan keskiössä YHTEENVETO JA LIIKUNTAPOLITIIKAN TULEVAISUUS...78 LÄHTEET...83 LIITE

8 1 JOHDANTO Tunti liikuntaa koulupäivään on jokaiselle 2000-luvun liikuntapolitiikkaa seuranneelle tuttu ajatus. Idea ei kuitenkaan ole uusi, sillä se esitettiin toisessa Koulukomissiossa jo vuonna Asian näinkin pitkä vireillä olo kertoo siitä, miten vaikeaa isoja muutoksia on yhteiskunnassa saada läpi. Yhteiskunnallisella pelikentällä on monta toimijaa. Omia tavoitteita on osattava myydä ja perustella. Kompromissit ovat tavallisia. Toisinaan hyväkin, enemmistön kannattama asia jää pöydälle vuosikymmeniksi ja toisinaan suuria, kipeitäkin, yhteiskunnallisia muutoksia aiheuttavia päätöksiä saadaan tehdyksi varsin lyhyessä ajassa. Liikunta-alan toimijat ovat perustelleet liikunnan yhteiskunnallista merkitystä yhteistyökumppaneilleen, rahoittajille ja muille poliittisille toimijoille jo yli kahden vuosisadan ajan. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys on, millaisilla argumenteilla liikuntaa ja liikuntarahoitusta Suomessa on 1900-luvun alusta lähtien perusteltu ja onko argumenteissa vuosien saatossa tapahtunut muutoksia. Moderni urheilu on varsin nuori ilmiö kulttuurissamme. Fyysisen kunnon kohottaminen oli suomalaiselle kansanihmiselle tuntematonta vielä 1800-luvun puolivälissä. Standardoitu urheilu rekordeineen ja palkintoineen alkoi tulla suomalaisten tietoon vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla luvun alkupuolella joutavanpäiväistä juoksentelua, rehkimistä ja keikistelyä pidettiin kansan keskuudessa arveluttavana. Näin siitäkin huolimatta, että suomalaiset menestyivät mainiosti kansainvälisillä kilpakentillä. 3 Energian ja ajan kuluttamista esimerkiksi hölkkäämiseen kummasteltiin vielä 1970-luvun jälkipuoliskollakin laajasti. 4 Liikuntapoliittiset toimijat ovat kuitenkin jossain määrin onnistuneet. Vuonna 2007 pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattiin mm. lause: Liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa 5. Kuntien vastuutakin tarkennettiin: Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna vahvistetaan ja arkiliikunnan edellytyksiä parannetaan 6. Vuonna 2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin lause: Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa 7. Minkälaisia argumentteja käyttämällä epäilyttävästä ja huvittavasta reuhtomisesta tuli asia, joka määritellään kunnalliseksi peruspalveluksi ja jota hallitus pyrkii edistämään kaikkien elinikäisenä elämäntapana? Tutkimus keskittyy suomalaisen liikuntapolitiikan vuosiin Tutkimuskysymysten kannalta relevantit rakenteet, instituutiot ja prosessit syntyivät 2 Idea esitettiin Suomen oppilaitoksen uudistamiseksi ja uudistusten läpiviejäksi perustetussa toisessa Koulukomissiossa. Innokkaimmin liikunnan asiaa komissiossa ajoi Keisarillisen Turun yliopiston professori, tuleva arkkipiispa E.G. Melartin. Meinander 1992, 83. Turun arkkihiippakunta, Kärkkäinen 1992, 157; Juppi 1995, Ilkka , , ; Homén 1967, Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma , Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma , Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , 37. 6

9 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1906 perustettiin ensimmäinen liikunnan kansallinen kattojärjestö Suomen Voimistelu ja Urheiluliitto (SVUL) ja vuonna 1907 kokoontui ensimmäisen kerran yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu eduskunta. Ensimmäiset aloitteet urheilun tukemiseksi tehtiin eduskunnassa vuonna Tutkimus päättyy vuoteen 2013, jolta ovat myös tutkimuksen nuorimmat aineistot. Terveysliikunnan edistäminen ja liikkumattomuuden vähentäminen ovat nousseet valtion liikuntapolitiikan keskiöön 2000-luvulla, mikä on heijastunut myös suomalaiseen liikuntatiede- ja liikuntajärjestökenttään. 9 Valtion liikuntaneuvosto tulee arvioimaan toimikaudella kaikkien ministeriöiden liikunnan edistämiseksi tekemät toimenpiteet. 10 Liikuntapoliittinen keskustelu ja argumentointi liikunnan puolesta tai sitä vastaan ei siis tule lähivuosina ainakaan vähenemään. Yksi tutkimuksen tavoitteista onkin tarjota historiallinen perspektiivi nykypäivän liikuntapoliittisiin keskusteluihin. 1.1 Polkuriippuvuus ja harvinaiset hetket Perinteisessä historiantutkimuksessa tarkastellaan yleensä ainutkertaisia tapahtumaketjuja. Tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen: mitä tapahtui? Tässä artikkelissa tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia argumentteja on esitetty liikunnan perustelemiseksi vuosien välillä. Kysymys ei suuntaudu ensisijaisesti tapahtumahistoriaan vaan menneisyydessä käytettyihin argumentteihin. Kun ainutkertaisesta historiasta seulotaan esiin teemoja, voidaan eri aikakausina käytettyjä argumentteja vertailla keskenään. Historiantutkija Pentti Renvallin mukaan historia ei toistu sellaisenaan, siinä toistuvat vain tietyt osatekijät, kun taas historiallisen elämän kokonaisuus on alituisesti muuttumassa ja kehittymässä 11. Tämä tutkimus tasapainoileekin ainutkertaisten historiallisten tapahtumien ja niissä toistuvien asioiden välillä. Tutkimuskysymysten kannalta merkityksellisten ajanjaksojen määrittelemiseksi on tutkimuksessa käytetty polkuriippuvuusteoriaa ja Margaret Weirin ajatusta harvinaisesta hetkestä. Alun perin teknologisten innovaatioiden leviämättömyyden ongelman selittämiseen ja tarkasteluun käytettyä polkuriippuvuusteoriaa (path dependency) on sovellettu myös historiallisessa sosiologiassa. Polkuriippuvuusteorian mukaan monet menneisyydessä tehdyt päätökset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Menneisyydessä tehdyt valinnat ikään kuin rajaavat niitä mahdollisuuksia, joita nykyhetkessä on käytännössä mahdollista tehdä, vaikka periaatteessa kaikki olisi mahdollista. Raija Julkusen siteeraama James Mahoney nostaa esiin kaksi erilaista polkuriippuvuusmekanismia. Toisessa korostuvat pitkät, itseään vahvistavat jaksot, jolloin tietyn päätöksen seurauksena luodun järjestelmän kiinteät kustannukset on investoitu 8 Vasara 2004, Huhtanen & Pyykkönen 2012, VLN 2013:8, Renvall [1965] 1983,

10 ja eri toimijat ovat sopeutuneet ja oppineet sitä käyttämään. 12 Tällaisena pitkänä jaksona voi suomalaisen liikuntapolitiikan historiassa pitää aikakautta, jolloin SVUL ja Työväen Urheiluliitto (TUL, perustettu 1919) olivat olemassa. TUL perustettiin vuoden 1918 sodan jälkiselvittelyjen yhteydessä ja siitä lähtien käytännössä kaikki keskeiset liikuntapoliittiset asiat käsiteltiin näiden kahden toimijan kautta, joko suoraan tai välillisesti. Muutos vallitsevaan käytäntöön tuli vasta vuonna 1993, kun Suomen Liikunta ja Urheilu perustettiin. Kypsiä, kattavia ja syvälle juurtuneita järjestelmiä onkin vaikea muuttaa. Tottumus, rutiinit, muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja sen hetkisestä järjestelmästä hyötyvät tahot puoltavat vanhassa pysymistä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka toimijat ymmärtäisivät, ettei tämä tapa toimia ole paras mahdollinen. Mahoneyn esittämässä toisessa polkuriippuvuusmekanismissa toimijat reagoivat edeltäviin tapahtumiin aktiivisesti ottaessaan seuraavaa askelta. 13 Tällaisena polkuriippuvuustoimintana voi liikuntakulttuurin historiassa nähdä mm. antidopingtyön. Kun päätettiin aloittaa urheilussa käytettyjen kiellettyjen aineiden ja menetelmien listaaminen ja määritteleminen, niin seuraavaksi syntyi tarve taholle, joka (puolueettomasti) tutkii ja mittaa kiellettyjen aineiden käyttöä. Viimeisimpänä tähän ketjuun on tullut Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS, jossa käsitellään mm. dopingiin liittyvät riita-asiat. Polkuriippuvuusteoriaan yhdistetään usein Margaret Weirin ajatus harvinaisesta hetkestä (rare moment). Sillä tarkoitetaan monen eri tekijän vaikutuksesta muodostuvaa ainutkertaista hetkeä, joka mahdollistaa uuden idean läpimurron ja aikaisempaan verrattuna epätodennäköisen politiikan tekemisen. Tällaisia aikoja voidaan kutsua myös herkkyysajoiksi, joita syntyy esimerkiksi kriisien aikana. Tuolloin poliittisten toimijoiden eteen avautuu mahdollisuuksia tehdä hyvinkin radikaaleja ratkaisuja Aineiston rajaus Sosiologi Juho Saaren mukaan jotkut historialliset ajanjaksot ovat jonkin valitun teeman kannalta tiiviimpiä kuin toiset. 15 Tutkimusaineiston rajaamisessa olenkin lähtenyt ensin siitä, että määrittelen suomalaisen liikuntapolitiikan historiasta ne ajankohdat, jolloin on tapahtunut merkittäviä ja suuria muutoksia. Viimeisen sadan vuoden ajalta on löydettävissä periodeja, joiden aikana liikuntatoimijoiden keskuudessa on luotu monia uusia käytäntöjä ja tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Näiden harvinaisten hetkien aikana on käyty poikkeuksellisen voimakasta liikuntapoliittista keskustelua ja liikuntaan liittyvät asiat ovat kiinnostaneet järjestäytyneen liikuntakulttuurin ulkopuolellakin. Tällaisten ajanjaksojen aikana argumentit liikunnan puolesta tai sitä vastaan ovat terävöityneet ja selkiytyneet. 12 Julkunen & Vauhkonen 2006, Julkunen & Vauhkonen 2006, Julkunen & Vauhkonen 2006, 300; Julkunen 2010, 85 86; Julkunen 2001, Saari 2006, 16. 8

11 Periodisoinnin jälkeen määrittelin tutkimuskysymysten kannalta jokaisen ajanjakson merkittävimmät liikuntapoliittiset puheenvuorot. Pyrin valitsemaan sellaisia alkuperäislähteitä, joissa kiteytyi liikuntapoliittisten johtotahojen näkemys. Rajausta helpotti se, että liikuntapolitiikan historiasta löytyy paljon asiakirjoja, mietintöjä ja puheita, joissa liikunta otetaan itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse yhteiskunnallisesti tai mitenkään muutenkaan perustella. Tämän jälkeen rajasin alkuperäisaineistoa vielä kahdella kriteerillä. Ensinnäkin alkuperäislähteen tekijän on täytynyt voida olettaa, että esitetyt argumentit altistuvat mahdollisesti järjestäytyneen liikuntakulttuurin ulkopuoliselle kriteerille, koska tavoitteenani oli tutkia liikunnan ulkopolitiikkaa. Toinen rajaus oli sanomalehtiaineiston jättäminen ulos tutkimuksen alkuperäisaineistosta. Lehdistössä esillä olleet näkemykset eivät oleellisesti poikkea muusta alkuperäisaineistosta. Sanomalehdistössä käytyä keskustelua olen seurannut vain ajankuvana. Valintaprosessin jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 38 alkuperäislähdettä (Liite 1). Aineistossa on mm. ensimmäisiä eduskunnalle tehtyjä urheilujärjestöjen raha-anomusehdotuksia, komiteamietintöjä sekä poliittiseen tarkoitukseen tehtyjä tutkimuskatsauksia ja merkittäviä liikuntapoliittisia puheita. Aineisto ei näytä ulospäin yhtenäiseltä kokonaisuudelta, mutta tutkimuskysymysten kannalta se on kuitenkin validi. Liikuntapoliittisen vallan paikka on ehtinyt sadan vuoden aikana vaihtua Suomessa useasti. Poliitikot, virkamiehet, järjestöjohtajat, tutkijat ja tietenkin myös suomalaiset liikkujat ovat vuosien saatossa ottaneet ja saaneet erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan. Argumentit ovat kuitenkin argumentteja, esitettiinpä ne keisarille, eduskunnalle, toiselle ministeriölle tai Suomen kansalle. Ne ovat argumentteja myös riippumatta siitä, onko esittäjänä presidentti, poliitikko, virkamies, järjestöjohtaja vai tutkija. Kuten Renvall totesi, historia ei toistu sellaisenaan, vaan siinä toistuvat vain tietyt osatekijät. Tutkinkin alkuperäislähteitä laadullisin menetelmin teemoittamalla niiden sisältöä. Aluksi etsin ja taulukoin aineistosta tuttuja, 2000-luvulla käytössä olleita argumentteja. Nämä oli helppo tunnistaa, vaikka terminologia ja kieli vaihtelikin eri tutkimusperiodien aikana. Tällaisia koko tutkimusajanjakson käytössä olleita argumentteja olivat esimerkiksi liikunnan terveyttä lisäävään vaikutukseen vetoavat argumentit. Aineistojen tullessa tutuiksi sieltä hahmottuivat myös ne argumentit, jotka olivat käytössä vain yhden periodin aikana. Tällainen oli esimerkiksi liikunnan rotua jalostavaan vaikutukseen vetoava argumentti. Tarkemman perehtymisen jälkeen nämä argumentit osoittautuivat yleensä oman aikakautensa lähtökohdista ja tilanteista esiin pulpahtaneiksi perusteluiksi. Vaikka joillakin niistä oli ollut merkittäväkin rooli omana aikanaan, niin tällaisessa pitkää historiallista kehityskaarta jäsentävässä tutkimuksessa yksittäisten argumenttien merkitys jää väistämättä pieneksi. Tämän vuoksi vain yhden periodin aikana esitettyjen argumenttien eritteleminen ja esittäminen jääkin lopullisessa tutkimusesityksessä toissijaiseen asemaan. Tällaiseen ratkaisuun minua ajoi myös se, että löysin aineistosta jotain sellaista, mitä en sieltä alun perin edes osannut etsiä. 9

12 2000-luvun aineistossa sana vastuu alkoi toistua poikkeuksellisen usein. Vastuuseen vetoamisen tematiikkaan perehtyminen avasi alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaani verrattuna erilaisen näkökulman koko aiheeseen. Vastuu ja varhaisempien tutkimusperiodien aineistossa esiintyneet oikeus ja velvollisuus osoittautuivat keskeisiksi käsitteiksi, joilla liikunta-alan toimijat eri aikakausina asemoivat liikuntaa. Velvollisuus, oikeus ja vastuu liikunta-alan toimijoiden argumentaation perustana ja lähtökohtana jäsensi aineistoa niin selvästi, että tutkimuskysymyksiin vastaaminen tästä näkökulmasta oli perusteltua. 1.3 Aikaisempi tutkimus Suomalaisen liikuntapolitiikan historiaa on kattavasti kartoitettu teoksissa Valtion liikuntahallinnon historia 16 ja Liikuntaa kaikelle kansalle. Valtion, läänien ja kuntien liikuntahallinto Suomi uskoi urheiluun 18 ja Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria 19 ovat myös teoksia, joissa liikuntapolitiikan suuria linjoja on hahmotettu monipuolisesti. Aikaisemmasta tutkimuksesta kysymyksenasettelultaan lähimmäksi tätä tutkimusta tulee kuitenkin Joel Jupin väitöskirja Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta ja hänen lisensiaatintutkielmansa Suomen julkinen liikuntapolitiikka rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna 21. Jupin käyttämät lähdeaineistot komiteamietintöjen osalta ovat pääosin samoja kuin tässä artikkelissa käytetyt. Tosin Jupin tutkimusten laskennallinen sisältöanalyysi perustuu otantaan, jossa tarkastelun kohteeksi on komiteamietinnöistä valittu joka toinen sivu. Jupin huomio on kiinnittynyt tasaisesti vuosiin Tähän tutkimukseen valikoimistani neljästä harvinaisesta hetkestä kolmea myös Juppi piti suomalaisen liikuntapolitiikan kannalta merkittävinä. 23 Suurin ero tutkimusten välille syntyy siitä, että Juppi on ymmärtänyt valtion yhdeksi toimijaksi, joka määrittelee liikunnan funktiot ja joka kohdistaa rahoituksen ja toimenpiteet liikuntakenttään. Toimijana on siis möhkälemäinen valtio ja toiminnan suuntana liikuntakenttä. Tässä tutkimuksessa lähdeaineistoja pidetään erilaisten liikunta-alan toimijoiden tekeminä. Näillä aineistoilla on perusteltu, puolustettu ja kaupattu liikuntaa yhteiskunnan eri toimijoille ja aidon poliittisen konfliktin vaara on ollut olemassa. Argumentoijina on siis ollut yksittäisiä ihmisiä (poliitikkoja, tutkijoita ja liikuntajärjestöjen edustajia) tai organisaatioita (puolueita, tutkimusyhteisöjä, komiteoita, urheilujärjestöjä), jotka ovat toimineet poliittisella kentällä, 16 Vasara Juppi, Klemola, Ilmanen & Aunesluoma Pyykkönen Kokkonen Juppi Juppi Juppi 1985, Liite 1, sivu 216; Juppi 1995, Juppi 1995, 16. Juppi mainitsi myös sotavuodet

13 jossa kohtaavat monenlaiset intressit ja toimijat. Toiminnan suunta ymmärretään vähintään yhtä paljon ulospäin perinteisestä liikuntakentästä kuin sitä kohti. Tutkimushavaintojen ja -tulosten tulkitsemisessa tukeuduin monissa kohdin Raija Julkusen tuotantoon. Julkusen hyvinvointivaltion, erityisesti sosiaalipolitiikan, kehitykseen ja toimintaan liittyvät tulkinnat osoittautuivat käyttökelpoisiksi työkaluiksi myös suomalaisen liikuntapolitiikan historian selittämisessä. Julkusen laajasta tuotannosta hyödynsin eniten teoksia Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu (2006) ja Suunnanmuutos luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa (2001). 1.4 Käsitteistä Liikunnan sisällöissä ja käytetyissä käsitteissä on eri aikoina ollut erilaisia painotuseroja ja vivahteita. Ajallisesti pitkä tutkimusjakso vaatii käyttämään termejä yleisellä tasolla. Käsitettä liikunta käytetään yleiskäsitteenä kattamaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta makuulta huippu-urheilusuoritukseen. Liikunta ymmärretään tässä tutkimuksessa samanlaisena yläkäsitteenä kuin suomen kieli. Suomen kieli sisältää niin virallisen, kielioppisääntöjen mukaisen kirjakielen kuin mm. puhekielen, murteet ja kielen, jota käytetään tekstiviesteissä ja sosiaalisessa mediassa. Suomen kieleen kuuluvat myös lainasanat ja jo käytöstä poistuneet vanhat sanat. Tässä tutkimuksessa liikuntakäsitteen sisälle kuuluvat urheilu virallisine sääntöineen ja organisaatioineen mutta myös järjestäytymätön liikunta ja muu liikkuminen. Alkuperäisaineistosta esiin nousseet termit kuten liikunto, sportti, näyteikkunakävelyt ja työliikunta mahtuvat kaikki käsitteen liikunta alle. Käsitteellä urheilu tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kilpaurheilua. Vuosien yhteydessä käytetään sanoja voimistelu ja urheilu synonyymina liikunnalle. Liikuntakulttuurilla tarkoitetaan järjestäytyneiden liikuntaorganisaatioiden toimintaa ja niiden ulkopuolella (työ- tai vapaa-ajalla) tapahtuvaa liikuntaa ja liikkumista. Järjestäytyneellä liikuntakulttuurilla tarkoitetaan erilaisten liikuntaorganisaatioiden (esimerkiksi keskusjärjestöt, lajiliitot, urheiluseurat, valtion liikuntaneuvosto, ministeriön liikuntayksikkö ja tutkimusyhteisöt kuten Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen Seura, UKK-instituutti ja LIKES-tutkimuskeskus) tuottamaa toimintaa ja muodostamaa toimintaympäristöä. Liikunta-alan toimijoita ovat sellaiset yksilöt tai organisaatiot, joiden ydintoimintoihin liikunta keskeisesti kuuluu. Kaikki edellä esitetyt järjestäytyneeseen liikuntakulttuurin kuuluvat organisaatiot ja niissä työskentelevät yksilöt kuuluvat keskeisiin liikunta-alan toimijoihin. Käsitettä liikkumattomuus käytetään yläkäsitteenä. Se on synonyymi käsitteille fyysinen inaktiivisuus, fyysinen passiivisuus, liikkumaton elämäntapa, terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen ja degeneroituva elämäntapa. Tässä tutkimuksessa liikkumattomuus ymmärretään sekä fyysisenä olotilana että kulttuurisena ilmiönä. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä määritteli liikkumattomuuden fyysisesti lähes passiiviseksi olotilaksi, jossa 11

14 ihminen käyttää lihasvoimaansa vain välttämättömiin päivittäisiin toimintoihin. Lihasten vähäinen käyttö aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista, mistä seuraa kasvava riski sairastua moniin sairauksiin. 24 Tässä tutkimuksessa liikkumattomuus ymmärretään myös kulttuurisena ilmiönä, jonka taustalla vaikuttaa ihmiskunnan pyrkimys selvitä töistään ja toimistaan mahdollisimman vähällä fyysisen voiman ja ajan käytöllä lukujen kehitys (teollistuminen, sähkö, liikenne- ja viestintäjärjestelmät) on tehnyt fyysisen inaktiivisuuden mahdolliseksi suurille ihmisryhmille. Se ei ole enää vain marginaalisten ja etuoikeutettujen ihmisryhmien elämäntapa, varsinkaan korkean elintason maissa. Tutkimuksessa käytetään käsitteitä hyvinvointivaltio (welfare state) ja hyvinvointiyhteiskunta (welfare society), joista viimeksi mainitun käyttäminen on nykyaikana yleistynyt poliittisessa retoriikassa. Kumpaankaan näistä käsitteistä ei sisälly ajatusta, että kaikki tällaisissa yhteiskunnissa elävät ihmiset voisivat hyvin. Erot käsitteiden sisällöissä tulevat esiin toimijuudessa ja siinä, kenellä katsotaan olevan hyvinvointivastuu. Tässä tutkimuksessa käsitteellä hyvinvointivaltio tarkoitetaan valtion runkoa. Hyvinvointipoliittisina toimijoina ja vastuunkantajina ovat hyvinvointivaltiossa erilaiset vakiintuneet instituutiot, järjestelmät ja politiikat (esim. hallitus, eduskunta, ministeriöt, laki). Julkusen kiteyttämänä hyvinvointivaltio on sosiaalipolitiikan päivittäistä toimeenpanoa 25. Käsite hyvinvointiyhteiskunta puolestaan sulkee sisäänsä useita erilaisia hyvinvoinnin tuottajia. Perinteisten valtiollisten instituutioiden ja järjestelmien lisäksi toimijoina ovat myös kunnat ja järjestösektori. Vaikka hyvinvointivaltiokin on hajautunut ja hajautettu osin itsenäisiksi toimijoiksi, se on kuitenkin vastuuseen liittyvien teemojen kannalta yksiselitteisempi toimija kuin hyvinvointiyhteiskunta. Hallinnollisessa ja poliittisessa puheessa hyvinvointiyhteiskunta-käsitteen avulla on haluttu mm. kritisoida valtiokeskeistä hyvinvointikäsitystä, korostaa kuntien ja järjestöjen asemaa palvelujen tuottajina sekä määritellä uudelleen hyvinvointivastuita. 26 Julkusen mukaan vastuun osoittaminen hyvinvointiyhteiskunnalle on kuin sen osoittaisi ei-kenellekään STM 2013:10, 55. Liite Julkunen 2006, Julkunen 2006, Julkunen 2006,

15 2 HARVINAISTEN HETKIEN KUVAUS Tutkittaviksi periodeiksi eli johdantoluvussa määriteltyjen kriteerien mukaisiksi harvinaisiksi hetkiksi valikoin vuodet , , ja Näiden periodien aikana suomalaisessa liikuntapolitiikassa tapahtui monia merkittäviä muutoksia ja argumentteja liikunnan puolesta (tai sitä vastaan) esitettiin poikkeuksellisen paljon. 2.1 Liikuntakulttuurin rakenteet syntyvät vuosina Ensimmäinen tutkimusperiodi käsittää vuodet Vuonna 1909 eduskunnalle esitettiin ensimmäiset urheilujärjestöjen apuraha-anomukset. Jakso päättyy vuoteen 1920, jolloin valtion säännöllinen tuki urheilujärjestöille alkoi. Eduskunta oli toki myöntänyt avustuksia aiemminkin (esim. vuosina 1912 ja 1914), mutta senaatti ei ollut hyväksynyt niitä. Valtion urheilulautakunta perustettiin , ja se sai johtosääntönsä vuonna Lautakunta keskittyi aluksi vain jakamaan urheilujärjestöille osoitetut varat sivistysvaliokunnan esitysten mukaisesti, eikä sillä ollut vielä suurta liikuntapoliittista merkitystä. 28 Suomi kuului Venäjään vuoteen 1917 saakka. Autonomisessa maassa eduskunta kokoontui ja hallinto toimi varsin itsenäisesti, mutta tärkeisiin asioihin lopulliset päätökset tulivat Keisarilta. Venäjän näkökulmasta liikunnan tärkein funktio oli sotilaskuntoisuuden kehittäminen, joten hallinnon suhtautuminen liikuntaan muuttui poliittisten suhdanteiden mukaan. Venäjän valtiovallan kannalta liikunnan terveydellinen funktio oli toissijainen. Sortokausien aikana urheilun poliittinen merkitys kasvoi. Mitään erityistä julkisen vallan liikunta-asioista huolehtivaa hallinnollista organisaatiota tai elintä ei Suomessa periodin aikana ollut ennen vuotta Kaikki liikuntaan liittyvät asiat käsiteltiin ja päätettiin normaaleissa hallinnollisissa prosesseissa. 29 Kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua 1800-luvun lopulla, jolloin perustettiin myös Suomen ensimmäiset urheiluseurat. Ensimmäisenä valtakunnallisena liikunnan keskusjärjestönä perustettiin Suomen Naisten Voimisteluliitto vuonna Suomen Voimistelu ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin vuonna 1906 ja ruotsinkielisten Finlands Svenska Gymnastik- och Idrottsförbundin (FSGI) vuonna Itsenäistymisen jälkeen Suomessa käytiin vuoden 1918 sota, jonka yhtenä jälkinäytöksenä syntyi vuonna 1919 perustettu Suomen Työväen Urheiluliitto (TUL). 30 Ensimmäisen periodin loppuessa kaikki keskeiset keskusjärjestöt olivat siis jo olemassa ja valtionhallinnon liikuntaorganisaatiokin muotoutumassa hyvää vauhtia. 28 Juppi 1995: 95; Vasara 2004: 31 34, Valtion urheilulautakunta (nimitys vuosina ja ) vastaa nykyistä Valtion liikuntaneuvostoa (1991-). Sitä on nimitetty myös Valtion urheilu- ja voimistelulautakunnaksi ( ) ja Valtion urheiluneuvostoksi ( ). 29 Hentilä 1992, 136; Juppi 1995, 60, Hentilä 1992, ,

16 Tämän ajanjakson aikana Suomi itsenäisenä valtiona ja järjestäytynyt liikuntakulttuuri ottivat vasta ensi askeleitaan eikä valmiita toimintamalleja ollut läheskään kaikkiin asioihin vielä luotu. Liikunnan yhteiskunnallisista perusteluista ja rahoituksesta käytiin vilkasta ja perusteellista keskustelua. Ennen itsenäistymistä syntipukki rahojen niukkuuteen oli löytynyt helposti idästä; itsenäistymisen jälkeen oli punnittava, minkälaisen linjan valtio ottaisi liikunnan tukemisen suhteen. Kysymys kuului: kuinka tärkeää voimistelu ja urheilu ovat suhteessa muihin yhteiskunnallisiin asioihin? Asiasta keskusteltiin toisinaan kipakasti myös eduskunnassa. Esimerkiksi vuonna 1919 valtakunnallisten urheilujärjestöjen taloudellinen tukeminen herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Valtionvarainvaliokunnan kitsasta suhtautumista urheilujärjestöjen toiminnan rahoittamiseen kutsuttiin eduskuntakeskustelussa jopa sivistysvihollisuudeksi. 31 Periodin alkuperäisaineisto koostuu pääosin voimistelun ja urheilun tukemiseksi tehdyistä määräraha-anomuksista, joita laativat kansanedustajat, sivistysvaliokunnat tai eduskunta. 31 Eduskuntakeskustelu voimistelun ja urheilun edistämisestä Valtiopäivät Pöytäkirjat II, sivu

17 Suomi ei ollut vauras maa 1900-luvun alkupuolella. Suurin osa väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Päivittäiset askareet vaativat niin lapsilta kuin aikuisilta paljon fyysistä aktiivisuutta. Seuraavat taulukot antavat viitteitä siitä, minkälaisia ponnisteluja jo pelkästään päivittäisen vesihuollon hoitaminen vaati suomalaisilta vuonna 1937, jolloin 78 % väestöstä asui maalla 32. TAULUKKO 1 Maaseudun asunnot veden hakupaikan mukaan vuonna Lääni Asuntoja kpl Vesijohto % Kaivo % Joki % Lähde % Järvi ja muu paikka % Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Kaikki Lähde: Maaseudun asunto-olot vuonna SVT Sosiaalisia erikoistutkimuksia 16, Sivu 13, Taulukko 8. TAULUKKO 2 Maaseudun asunnot veden hakupaikan etäisyyden mukaan vuonna Lääni Asuntoja kpl alle 25 m % Veden hakupaikan etäisyys, m m % m % m % yli 200 m % Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Kaikki Lähde: Maaseudun asunto-olot vuonna SVT sosiaalisia erikoistutkimuksia 16. Sivu 14, Taulukko STV 1938, 9. Taulukko

18 2.2 Liikuntakulttuurin laajentumisen vuodet Toinen periodi käsittää vuodet Yksi Suomen liikuntahistorian merkittävimmistä puheista pidettiin , kun presidentti Kekkonen käytti kolmasosan uudenvuodenpuheestaan liikunnan merkityksen korostamiseen yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Jakso päättyy vuoteen 1976, jolloin valmistui liikuntalakikomitean mietintö. Tämän mietinnön pohjalle rakentui ensimmäinen liikuntalaki, joka tosin tuli voimaan vasta vuonna 1980 valtiontalouden kehnon tilanteen vuoksi. 33 Periodin aikana liikuntapoliittisesti huomattavassa roolissa oli liikuntalain valmistelu. Valtion taloudellinen tuki kuntien nuorisotoiminnalle tuli lakisääteiseksi vuonna 1972 ja valtion tuki valtakunnallisille nuorisojärjestöille vuonna Opetusministeriössä virkamiehenä toiminut Heikki Klemola ehdotti vuonna 1969 liikuntalain valmistelujen aloittamista. Hän piti tärkeänä, että opetusministeriön urheilu- ja nuorisotoimiston molemmat toimialat tulisivat samoihin aikoihin lainsäädännön piiriin. Yhteiskunnallisesti vallalla oli ajatus, että yhteiskunta perustuu lakeihin ja asetuksiin, jolloin toiminta, joka ei ole lain määräämää, ei myöskään ole yhteiskunnallista eikä kuulu yhteiskuntaan. Urheilujärjestöjen johtomiehet kuitenkin pelkäsivät urheilun järjestöavustusten valuvan näin kunnille eikä liikuntalaki saanut tuulta alleen. Urheilun saaman tuen prosentuaalinen osuus veikkausvoittovaroista pieneni kuitenkin jatkuvasti. Kun vuonna 1967 liikunnan osuudeksi veikkausvoittovaroista määrättiin 55 %, niin vuonna 1973 annetussa asetuksessa osuudeksi määriteltiin 45 %. Osuuden jatkuva pienentyminen kirpaisi liikunta-alan toimijoita, sillä monet muistivat vielä ajat, jolloin liikunnan osuus veikkausvoittovaroista oli ollut 100 %. Tilanne ei ollut kuitenkaan niin paha miltä näytti, sillä samanaikaisesti veikkausyhtiön pelien tuotto kasvoi, joten liikunnan saamat nettosummat kasvoivat. Tällaisessa ilmapiirissä liikuntalaki alkoi kuitenkin pikkuhiljaa kiinnostaa myös urheilujärjestöjä. Urheilun rahoitus oli turvattava Vasara 2004, Vasara 2004, ,

19 KUVA 1 Kansanhiihtojuliste vuodelta Suomalaista urheilua ja liikuntaa on vuodesta 1940 lähtien tuettu veikkausvoittovaroista. Oy Tippaustoimisto Ab (myöh. Oy Veikkaus Ab) perustettiin urheilujärjestöjen toimesta heti talvisodan jälkeen. Vuodesta 1954 lähtien veikkausvoittovaroja on jaettu myös tieteelle, taiteelle ja nuorisotyölle. Urheilujärjestöt myivät omistusosuutensa vuonna 1975, jolloin Veikkausyhtiö siirtyi kokonaan valtion omistukseen. Nykyisin veikkausvoittovarojen jaosta määrää ns. jakosuhdelaki, joka astui voimaan vuonna Sen mukaan veikkausvoittovaroista tulee jakaa 38,5 % taiteelle, 25 % liikunnalle, 17,5 % tieteelle ja 9 % nuorisolle. Loput 10 % jaetaan samoille edunsaajille valtion talousarviossa tarkemmin säädettävällä tavalla. 35 Kuvan tekijä: nimimerkki RU. Kuva: Suomen Urheiluarkisto. Toisen periodin aineisto koostuu erilaisista liikuntalakiin ja liikunnan yhteiskunnalliseen asemaan liittyvistä komiteamietinnöistä. Mukana on myös liikuntapoliittisia puheenvuoroja presidentti Kekkoselta ja 1. Liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä vuodelta Yksi tutkimusperiodin merkittävimmistä liikuntapoliittisista toimijoista oli johtajansa Juho Eino Niemen mukaan nimetty Niemen komitea ( ), jonka tehtävänä oli kartoittaa kuntoliikunnan tilaa ja jäsentää perusteita kuntoliikuntatoiminnan edistämiseksi. Niemen komitean mietinnöt paaluttivat liikunnan tilaa ja tulevaisuutta laajemminkin ja olivat tärkeitä työkaluja monille liikunta-alan toimijoille useiden vuosien ajan. 36 Toisen periodin aikana Suomessa vallitsi vahva usko yhteiskunnalliseen suunnitteluun. Näiden vuosien aikana hyvinvointivaltio kehittyi merkittävästi. Suomi liittyi läntisiin vapaakauppajärjestöihin 1960-luvulla, ja maassa tehtiin monia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Vuonna 1963 säädettiin sairausvakuutuslaki, vuonna 1972 tuli voimaan kansanterveyslaki ja 1970-luvun alkupuolella toteutettiin peruskouluuudistus. Yhteiskunnallisten uudistusten tekemistä helpotti se, että talous kasvoi tasaisesti vuoden 1973 öljykriisin aiheuttamaa häiriötä lukuun ottamatta. 35 Vasara 2004, 124, , 288; VLN 2013:8, 21. Kuva: Suomen Urheiluarkisto, Suomen Latu, Da2. 36 Komiteanmietintö 1968:B3; Komiteanmietintö 1970: B59; Vasara 2004, 214, Ministerin virkaakin vuosina hoitanut J.E. Niemi toimi Valtion urheilulautakunnan / Valtion urheiluneuvoston puheenjohtajana vuosina Niemen toimikunta julkaisi kaikkiaan kolme mietintöä. Korkeakoulujen liikuntakulttuuria käsittelevää mietintöä ei valittu tämän tutkimuksen aineistoon. 17

20 Suomi muuttui 1960-luvulla yhä nopeammin maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Väestöä siirtyi maalta kaupunkeihin. Suomalaisten työtavat ja -ajat muuttuivat radikaalisti. Teollisuustyöpaikat lisääntyivät ja viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin porrastetusti 1960-luvun jälkipuoliskolla. Pula-ajan, säännöstelyn ja sotakorvausten maksamisen jäätyä taakse arki vähitellen helpottui. Kaupunkiin muuttaneen asunnosta löytyi yhä enemmän erilaisia päivittäisiä tehtäviä helpottavia laitteita kuten pesukone, jääkaappi, pakastin ja imuri. Vapaa-aikaa oli huomattavasti enemmän, ja sitä vietettiin nyt maaseudun sijaan kaupunkien lähiöissä ja kesämökeillä. Varallisuuden lisääntyessä myös liikkuminen muuttui radikaalisti. Kävely, pyöräily ja linja-autolla kulkeminen vaihtui nopeasti mopoon ja henkilöautoon. Tästä taustasta nousi myös lukujen kuntoliikuntabuumi. Yhä useammalla ihmisellä oli nyt aikaa ja varallisuutta käyttää energiaansa joutavanpäiväiseen juoksenteluun tai pelaamiseen. Lisääntyvään vapaa-aikaan viihdykettä alkoi tarjoilla myös televisio, joka löytyi 1970-luvun lopulla jo lähes jokaisen kodin olohuoneesta. Suomalaisten päivittäinen arki alkoi muuttua fyysisesti passiivisemmaksi luvuilla. Autot, mopot ja televisiot tulivat osaksi suomalaisten arkea. Asuntojen varustelutaso parani nopeasti. Vaurastuminen ja lähiöiden uusiin kerrostaloihin muuttaminen toi monien kotiin keskuslämmityksen, lämpimän veden ja sisävessan. Arki helpottui ja päivittäisten askareiden suorittaminen vaati yhä vähemmän aikaa ja askeleita. Lisääntynyt vapaa-aika käytettiin mm. TV:n katseluun ja liikuntaan. TAULUKKO 3 Asuntojen varustelutaso Suomessa vuosina Viemäri Vesijohto WC Lämmin vesi Peseytymistilat Keskuslämmitys Huoneistosauna Lähde: Vuodet : STV 1990, sivu 160. Taulukko 134. Vuodet : STV 2013, sivu 238. Taulukko

21 TV-lupien määrä/1000 asukasta Autot kpl / 1000 asukasta Vuosi KUVIO 1 Henkilöautojen määrä asukasta kohden Suomessa Lähde: Vuodet : STV 1996, taulukko 250. Vuodet : STV 2013, sivu 297, taulukko Vuosi KUVIO 2 Televisiolupien (mustavalko) määrä asukasta kohden Suomessa vuosina Lähde: STV 1978, sivu 348. Taulukko

22 2.3 Nousukauden ja lama-ajan liikuntakulttuuri vuosina Kolmas periodi käsittää vuodet Periodin aikana terveys- ja liikuntapolitiikan välinen yhteistyö tiivistyi, mistä kertoo mm. Lääkintöhallituksen vuonna 1987 julkaisema työryhmämietintö Terveellisten liikuntatottumusten edistäminen. Liikuntalain myötä liikunnan yhteiskunnallinen asema oli vahvistunut, ja se noteerattiin aikaisempaa tarkemmin myös terveydenhoitopuolella. Periodi päättyy vuoteen 1994, jolloin julkaistiin Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu (LYP I). Se on usean eri tutkijan yhteistyönä tuottama tutkimuskatsaus, johon kerättiin oman aikansa keskeinen tutkimustieto liikunnan eduista ja hyödyistä. Tällaisen yksien kansien väliin kerätyn ja helppotajuiseksi muokatun tietopaketin nähtiin palvelevan niin liikunnan puolestapuhujia kuin päätöksentekijöitäkin. LYP I:n tarkoituksena oli varmistaa liikunnan ja urheilun asema suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa ja osoittaa liikunnan merkitys mahdollisimman konkreettisella tavalla 37. Kolmannen periodin tutkimusaineistoon valikoitui ainoastaan kolme alkuperäislähdettä. Määrä kuvastaa hyvin tuota aikakautta, jolloin vielä pyrittiin laajoihin liikuntapoliittisiin kokonaisesityksiin. Tämän aikakauden jälkeen liikuntapoliittiset kannanotot, komiteamietinnöt ja julkaisut ovat käsitelleet yhä suppeampia ja rajatumpia asiakokonaisuuksia. Yksi periodin keskeinen liikuntapoliittinen tekijä oli liikunnan strategiatyö (Likustra, vuodet ). Se oli opetusministeriön, liikuntajärjestöjen ja kuntien yhteinen strateginen työstö- ja keskusteluprosessi, jossa haettiin uutta suuntaa koko suomalaiselle liikuntakulttuurille. 38 Likustran myötä valtion liikuntapolitiikassa siirryttiin tulosohjaukseen. Toinen Likustra-prosessin konkreettinen saavutus oli LYP I. Tämän periodin aikana liikuntalaki oli ollut voimassa noin 10 vuotta, joten senkin vaikutuksia pystyttiin jo arvioimaan. Tätä työtä teki ministeri Ilkka Kanervan johtama Liikuntakomitea vuosina Vuosien aikana Suomessa koettiin taloudellisen huuman kasinovuodet ja heti perään ankara lama. Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Monet muuttumattomina pidetyt asiat oli nyt ajateltava ja tehtävä toisella tavalla. Aikaisempaan verrattuna epätodennäköisen politiikan tekeminen ja uusien ideoiden toteuttaminen oli mahdollista, toisinaan jopa pakollista. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat myös liikuntakenttään ja -politiikkaan. Taloudellinen nousukausi toi mukanaan kaupunkilaisen juppikulttuurin, joka lisäsi mm. tenniksen, sulkapallon, squashin, surffaamisen, laskettelun ja golfin harrastajamääriä Suomessa. Naiset löysivät yhä runsaslukuisemmin tiensä kuntosaleille ja aerobictunneille. Liikunta oli monille harrastus mutta myös keino hoitaa terveyttä ja ulkonäköä. Lama-aika puolestaan jätti jälkensä liikunnan järjestökenttään. SVUL hakeutui konkurssiin, ja vahvojen keskusjärjestöjen aikakausi loppui. Uusi kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) perustettiin vuonna Ilmarinen & Haukilahti 1992, Värri 1992,

23 Julkisten palvelujen laatu ja tehokkuus herättivät keskustelua Suomessa luvun lopulla ja erityisesti 1990-luvun laman aikana. Valtion hallinnossa, koskien myös liikuntahallintoa, siirryttiin tulosohjaukseen 1990-luvun alkupuoliskon aikana. 39 Laman aikana hyvinvointivaltio joutui supistamaan lähes kaikesta mahdollisesta ja ottamaan paljon velkaa selvitäkseen massatyöttömyydestä. Tässä tilanteessa myös liikuntarahoitus asetettiin suurennuslasin alle. Liikunta-alan toimijoiden oli puolustettava tulonlähdettään. Veikkausvoittovaroille oli monia ottajia. Jälleen kerran kysymys kuului: kuinka tärkeää liikunta on suhteessa muihin yhteisistä varoista rahoitettaviin asioihin? TAULUKKO 4 TV:n katselu vuorokaudessa Finnpanelin mukaan vuosina Vuosi Katseluaika / vrk h:min : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :02 Televisiosta tuli varsin nopeasti kiinteä osa suomalaisten arkea. Vielä vuonna 1958 TV-ohjelmia lähetettiin vain viitenä päivänä viikossa ja kesäkuun puolivälistä syyskuun 9. päivään pidettiin lähetyksissä kokonaan taukoa. Televisio-ohjelmaa oli tarjolla keskimäärin 1 tunti ja 23 minuuttia vuorokaudessa (tv:n ohjelmatuntimäärä jaettuna tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle). Vuonna 1962 Suomessa alettiin lähettää tvohjelmia ympärivuotisesti ja jokaisena viikonpäivänä. Lähetetyn ohjelman määrä lisääntyi vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 1969 ohjelmaa lähetettiin jokaisena vuorokautena keskimäärin 10 tuntia 7 minuuttia, vuonna tuntia 42 minuuttia ja vuonna 1991 pelkästään Yleisradion kanavilla 18 tuntia 35 minuuttia. 40 MTV sai oman kanavan ja toimiluvan vuonna 1993 ja Nelonen vuonna Näiden uudistusten myötä televisio-ohjelmatarjonnan määrä moninkertaistui Suomessa. TV:n katseluun käytetty aika ei ole kuitenkaan 1990-luvun kanavauudistusten jälkeen lisääntynyt aivan samassa tahdissa kuin lähetetyn ohjelman määrä. Lähde: Finnpanel, TV:n katselu eri vuosina 39 Aarresola & Mäkinen 2012, Salokangas 1996, 125, 162, 256 ja

24 2.4 Liikuntakulttuuri kohtaa liikkumattoman elämäntavan vuosina Neljäs periodi kattaa vuodet Vuonna 2000 julkaistiin LYP I:n päivitetty versio Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia? (LYP II). Tämä laaja tutkimuskatsaus laadittiin jälleen usean tutkijan voimin, ja sillä oli samat tavoitteet kuin edeltäjällään. Jakso päättyy vuoteen Rajaus on varsin epätavallinen, sillä historiantutkimusta ei tavallisesti tuoda näin lähelle nykyaikaa. Lähimenneisyyden tapahtumista on usein erittäin vaikea tehdä tasapainoista analyysiä. Tein tämän rajauksen kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että tutkimuksen yksi tavoite on tarjota historiallinen perspektiivi 2010-luvun liikuntapoliittiseen keskusteluun. Toinen syy on se, että tämä aikarajaus täyttää käytännössä kaikki harvinaiselle hetkelle johdannossa asettamani kriteerit. Vaikuttaa siltä, että suomalaisessa liikuntapolitiikassa olisi käynnissä harvinainen hetki erityisesti liikkumattomuuteen liittyen. Liikunta-alan toimijat ovat onnistuneet nostattamaan laajempaa julkista keskustelua liikunnan ja liikkumattomuuden yhteiskunnallisista merkityksistä erityisesti 2010-luvun kuluessa. Paine puuttua liian vähäiseen liikkumiseen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan, ja esimerkiksi yhteistyö eri ministeriöiden välillä asian suhteen on alkanut tiivistyä. Aiheen merkittävyyden lisääntymisestä kertoo paljon se, että vuosien välillä terveyttä edistävään liikuntaan myönnetyt varat lisääntyivät 84 %. 41 Periodin aikana on myös ollut käynnissä merkittävä muutos liikuntajärjestöjen organisoitumisessa. Rakenneuudistuksen myötä syntyi Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry vuonna Vaikka tutkimuksen aikarajaus päättyy vuoteen 2013, periodi jatkuu yhä. Tästä osoituksena on esimerkiksi eduskunnassa käyty ajankohtaiskeskustelu 42 liikunnan ja urheilun edistämisestä. Keskustelussa pidettiin yhteensä 55 puheenvuoroa, joista 41:ssä puhuttiin liikkumattomuuden purkamisesta tai liikkumisen lisäämisen tärkeydestä. Voi myös olla, että tähän mennessä koettu on vasta alkusoittoa ja aikaisemmasta huomattavasti poikkeavan politiikan teon ajat ovat vasta edessä. Tulevaisuus tulee näyttämään, kuinka onnistunut tekemäni aikarajaus oli. Neljännen periodin liikuntapoliittiselle kulttuurille on tyypillistä, että erilaisia komiteamietintöjä on tuotettu huomattavasti aikaisempaa enemmän ja ne ovat entistä tarkemmin rajattuja. Yleensä komiteamietinnöt käsittelevät vain yhtä liikuntakulttuurin osaa, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien liikuntaa tai liikuntapaikkarakentamista. Tutkimusaineistossa on useita erilaisia terveysliikuntaan liittyviä komiteamietintöjä. Lisäksi mukana on kolme huippu-urheilun tulevaisuutta luodannutta raporttia. Lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä alkuperäislähteitä ei tämän periodin aineistossa ole erityisesti huomioitu. Lasten ja nuorten liikunnan lisääntymistä ovat pitäneet tärkeänä lähes kaikki tahot vanhemmista huippu-urheilujohtajiin ja poliitikoista yritysjohtajiin. Asian merkittävyyden puolesta ei juurikaan ole 41 VLN 2013:8, Eduskuntakeskustelu liikunnan ja urheilun edistämisestä

25 tarvinnut erikseen argumentoida. Erittäin vähän liikkuvien (tunti tai alle viikossa, itseilmoitettu) nuorten määrä onkin vähentynyt 2000-luvulla. 43 Vuonna 1998 liikuntalain uudistamisen yhteydessä kirjattiin liikunnan edistämisen yhteensovittamisvastuu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kävely- ja pyöräteiden suunnittelu, varusmieskoulutus, vanhustenhoito, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asioita, jotka kuuluvat muiden hallinnonalojen alueelle, mutta niillä on suuri vaikutus suomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen. 44 Yhteistyö eri ministeriöiden välillä on syventynyt vähitellen. Esimerkiksi vuonna 1995 alkaneen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman ja vuonna 2000 perustetun Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan (TELI) taustalla on viisi eri ministeriötä. Vuonna 2002 valtioneuvosto julkaisi ensimmäisen periaatepäätöksensä terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Liikunta onkin saanut 2000-luvun hallitusohjelmissa yhä enemmän huomiota. Valtiovallan huomio on kohdistunut vapaan kansalaistoiminnan tukemiseen mutta yhä enemmän myös liikunnan terveyshyötyjen edistämiseen yhteiskunnassa luvulla suomalaisten elämää muutti eniten nopeasti kehittyvä teknologia. Kaikkialla mukana kulkevat mobiililaitteet muokkasivat radikaalisti suomalaisten tapoja tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Pelikonsolit ja internet monenlaisine verkkopalveluineen muuttivat usean suomalaisen arkea fyysisesti entistä passiivisempaan suuntaan. Pankki- ja vakuutusasiat, jopa vaate-, kenkä- ja ruokaostokset saattoi hoitaa 2000-luvulla kotitietokoneeltaan vuorokaudenajasta riippumatta. Pankkien ja käteisautomaattien merkitys väheni huomattavasti, kun ostokset suoritettiin yhä useammin pankkikortilla. Teknologian kehittyminen ja arkipäiväistyminen vähensivät huomattavasti arkisia askeleita. Vaikka suomalaiset ilmoittivat harrastavansa entistä enemmän liikuntaa vapaa-ajallaan, vain pieni osa väestöstä liikkui terveyssuositusten mukaisesti Tarkastelun ulkopuolelle jäävät vuodet Tutkimuskysymyksiin vastaaminen harvinaisten hetkien avulla jättää luonnollisesti jotkut aikakaudet tarkemman tutkimusanalyysin ulkopuolelle. Pystyäkseen määrittelemään harvinaiset hetket, tutkijan on kuitenkin perehdyttävä aikakauteen ja aineistoon laajasti. Poikkeuksellisen määritteleminen vaatii väistämättä rinnalleen ymmärryksen siitä, mikä on tavanomaista. Raja näiden välillä on toisinaan häilyvä. Tässä tutkimuksessa tavanomaiseksi määrittyivät sellaiset ajat, jolloin järjestäytynyt liikuntakulttuuri kehittyi kohtalaisen vakaasti eikä sen tarvinnut erityisesti argumentoida liikunnan yhteiskunnallisen aseman edistämiseksi. 43 THL, Kouluterveyskysely VLN 2013:8, Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma , 26; Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma , 31 32; Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , 24, Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T. 2011,

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikuntajärjestöjen toiminnanjohtajien aamukahvit 21.10.2015 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Liikuntapolitiikan jaoston toimikauden 2007-2011 yhteenveto

Liikuntapolitiikan jaoston toimikauden 2007-2011 yhteenveto Liikuntapolitiikan jaoston toimikauden 2007-2011 yhteenveto (Liite Valtion liikuntaneuvoston toimikauden yhteenvetoon) Valtion liikuntaneuvoston toimikauden päättyessä kunkin jaoston on toivottu laativan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot