Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta 2011-2013. Hanna-Mari Maijala"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala

2 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMINEN LIIKUNNAN AVULLA Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala LIKES-tutkimuskeskus 2014

3 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 290 ISBN (pdf) ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva: Tomi Hyvönen 2

4 TIIVISTELMÄ Vuosina ELY-keskukset jakoivat kehittämisavustusta kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla yhteensä euroa. Tukea sai 43 hanketta ja 40 kuntaa. Eniten tukea kohdennettiin Uudenmaan ELY-alueelle ( euroa), jossa asuu eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hankekokonaisuuden tarkoituksena oli toimintamallien löytäminen maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Inkluusioperiaatteella tarkoitettiin, että maahanmuuttajat voivat käyttää kaikille tarkoitettuja kuntien sekä liikunta- ja urheiluseurojen palveluja. Tarvittaessa hanketoiminnassa oli mahdollista lisätä liikuntapalvelujen saatavuutta erityistoimenpitein. Raportin pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille vuonna 2013 avustusta saaneille hankkeille. Vastausprosentiksi saatiin 100. Lisäksi kymmenen kunnan hankevastaavaa haastateltiin. Muuna aineistona käytettiin vuosien hankehakemuksia, ELY-keskusten määrärahaesityksiä sekä päätöksiä myönnetyistä avustuksista. Hankkeiden vuoden 2013 toimintakertomukset ja tiliselvitykset käytiin läpi. Yleisin hankkeiden toteuttajataho oli liikuntatoimi (15 hankkeessa). Hankkeiden yleisimmät yhteistyökumppanit olivat urheiluseura ja jokin kunnan hallintokunta. Kehittämisavustuksella toteutettiin ohjattuja liikuntaryhmiä ja liikuntatapahtumia sekä tarjottiin avoimia harjoitusvuoroja. Inkluusion tukemiseksi toteutettiin liikuntapaikkakierroksia, lajikokeiluja ja urheiluseurojen esittelytilaisuuksia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille toteutettiin sukupuolisensitiivisiä ryhmiä. Suurin osa hankkeen maahanmuuttajille suunnatusta liikuntatoiminnasta oli osallistujille maksutonta. Yhteensä hankkeissa liikkui viikkotasolla henkilöä, joista noin 70 % oli maahanmuuttajia. Keskimäärin yhdessä hankkeessa liikkui viikkotasolla 114 osallistujaa. Suurin osa hankkeiden toimintaan osallistuneista oli maahanmuuttajataustaisia poikia ja miehiä. Maahanmuuttajien liikkuminen lisääntyi kehittämistoiminnan ansiosta, mutta kotoutumisesta ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Moni ryhmä oli suunnattu tai tavoitti suurimmaksi osaksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jolloin vuorovaikutus kantaväestön kanssa jäi vähäiseksi. Maahanmuuttajien erilliset ryhmät tulisi nähdä ponnahduslautana ja välivaiheena ennen siirtymistä kaikille suunnattuun toimintaan. Edullisten eri liikuntamuotojen alkeisryhmien perustaminen lähelle monikulttuurisia asuinalueita voisi olla toimiva malli maahanmuuttajille suunnatun toiminnan sekä kunnan ja/tai liikuntaseuratoiminnan välillä. Tarvetta on enemmän myös koko perheelle suunnatulle liikuntatoiminnalle. Niin kauan kuin maahanmuuttajat nähdään erillisenä kohderyhmänä liikuntapalveluissa, toimintaa on vaikea vakiinnuttaa. Monikulttuurisen näkökulman omaksuminen kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana on ainut tapa luoda aidosti moninaisia liikuntapalveluja. Osa kunnista aloitti monikulttuurisen liikuntatoiminnan ja maahanmuuttajien tavoittamisen aivan alusta. Kehittämishankkeissa tarvitaan konkreettisia työkaluja ja tukipalveluja toimintakulttuurin muuttamiseen. Kehittämistoiminnan ensimmäisinä vuosina maahanmuuttajat nähtiin hankkeissa helposti pelkästään toiminnan kohteina, joille toteutettiin ylhäältä käsin liikuntaryhmiä. Maahanmuuttajan roolin liikuntatoiminnan suunnittelijana, toteuttajana, kehittäjänä ja arvioijana tulisi vahvistua. 3

5 SAMMANFATTNING Under åren delade NTM-centralerna ut sammanlagt euro i utvecklingsunderstöd till kommuner för integrering av invandrare med hjälp av idrott. Understöd beviljades till 43 projekt och 40 kommuner. Mest stöd allokerades till Nylands NTM-område ( euro) där det också bor flest personer med invandrarbakgrund. Målet med projekthelheten var att hitta verksamhetsmodeller för integrering av invandrare med hjälp av idrott. Med principen om inklusion avsågs att invandrare får använda såväl kommunala som motions- och idrottsföreningarnas tjänster som är avsedda för alla. Vid behov var det möjligt att genom specialåtgärder öka tillgängligheten av idrotts- och motionstjänster i projektverksamheten. Huvudmaterialet för rapporten samlades in med hjälp av en enkätsblankett som skickades till alla projekt som fick understöd under Svarsprocenten blev 100. Därutöver intervjuade man projektansvariga i tio kommuner. Som övrigt material användes projektansökningarna för , NTM-centralernas anslagsförslag samt besluten om beviljade understöd. Man gick igenom verksamhetsberättelserna och revisionsberättelserna för projekten för Den vanligaste instansen som genomförde projekten var idrottsväsendet (i 15 projekt). Projektens vanligaste projektpartner var idrottsföreningar och kommunala förvaltningar. Med hjälp av utvecklingsunderstödet grundades ledda motionsgrupper och ordnades motionsevenemang samt erbjöds öppna träningsturer. För att stöda inklusionen ordnade man rundturer på idrottsplatser samt presenterade olika grenar och idrottsföreningar. I synnerhet för kvinnor med invandrarbakgrund grundades könssensitiva grupper. Största delen av motionsverksamheten som riktades till invandrare i projekten var avgiftsfri för deltagarna. Sammanlagt lockade projekten personer till idrott och motion varje vecka. Cirka 70 procent av dessa var invandrare. I genomsnitt samlade varje projekt 114 motionärer varje vecka. Merparten av personerna som deltog i projektverksamheten var pojkar och män med invandrarbakgrund. Motion och idrott ökade bland invandrare tack vare utvecklingsverksamheten men man kan dock inte dra några långtgående slutsatser av integreringen. Många grupper riktades till eller lyckades nå mestadels personer med invandrarbakgrund och då var interaktion med urbefolkningen liten. Separata grupper för invandrare borde betraktas som språngbräda och mellanskede före övergången till verksamhet som riktas till alla. En fungerande modell mellan verksamheten som riktas till invandrare och den kommunala verksamheten och/eller idrottsföreningsverksamheten kunde vara att grunda förmånliga nybörjargrupper i olika grenar nära mångkulturella bostadsområden. Det finns också behov av motionsverksamhet som riktas till hela familjen. Så länge som invandrare betraktas som en separat målgrupp för motions- och idrottstjänsterna är det svårt att etablera verksamheten. Det enda sättet att skapa genuint mångfasetterade motions- och idrottstjänster är att tillägna sig det mångkulturella perspektivet som ett genomträngande tema i all verksamhet. En del kommuner startade aktiviteter med mångkulturell idrott och motion helt från början, liksom även för att nå invandrarna. I utvecklingsprojekt behövs konkreta verktyg och stödtjänster för att verksamhetskulturen kan etableras. Under utvecklingsverksamhetens första år betraktades invandrare i projekt lätt enbart som verksamhetsobjekt för vilka man uppifrån grundade idrotts- och motionsgrupper. Invandrarnas roll som planerare, genomförare, utvecklare och bedömare av idrotts- och motionsverksamhet borde förstärkas. 4

6 ABSTRACT Between 2011 and 2013, ELY Centres distributed a total of 2,537,020 euros of development subsidies to municipalities for the integration of immigrants with the help of sports. Subsidies were granted to 43 projects and 40 municipalities. The region that received the most subsidies was the Uusimaa ELY region (1,309,220 euros), which has the largest immigrant population in Finland. The aim of the project programme was to find operating models for the integration of immigrants with the help of sports. The project utilised the inclusion principle, which meant that immigrants had access to all the services offered by municipalities and sports clubs that are generally open to everyone. If required, the projects could also include special measures towards increasing the availability of sports services. The main data of the report was gathered through the use of a survey form, which was sent to all the projects that were granted subsidies in The response rate was 100%. In addition to this, interviews were conducted with ten municipal project leads. Other materials used included project applications from , the subsidy proposals of ELY Centres and their decisions regarding granted subsidies. The 2013 annual reports and financial statement of the projects were also studied. The most common operator responsible for the realisation of the projects was a municipal sports department (in 15 projects). The most common cooperation partners involved in the projects were sports clubs and municipal administrative branches. The development subsidies were used to organise guided sports groups and sporting events, as well as to schedule open training times. Inclusion was supported through the organisation of tours of sports facilities, sports trials and presentations by sports clubs. Gender sensitive groups were also organised especially for women with immigrant backgrounds. The majority of the sports activities organised for immigrants as part of the projects were free of charge. The total number of weekly project participants was 3,771, of which approximately 70% were immigrants. The average number of weekly participants per project was 114. The majority of the project participants were boys and men with immigrant backgrounds. The development operations did increase sports activities among immigrants, but no far-reaching conclusions can be made regarding integration. Many of the groups organised were primarily aimed at or reached people with immigrant backgrounds, which meant that interaction with the original population remained low. Separate groups meant for immigrants should be viewed as a stepping stone and transitional stage before transferring into groups meant for everyone. One workable model for organising activities for immigrants and for cooperation with municipalities and/or sports clubs could be the establishment of affordable beginner sports groups near multicultural residential areas. There is also a need for more sports activities that are aimed at the whole family. As long as immigrants are viewed as a separate target group in sports services, operations will be difficult to regularise. The adoption of a multicultural perspective as an all-encompassing theme in all operations is the only way to create genuinely diverse sports services. Some of the municipalities began organising multicultural sports activities and reaching out to immigrants from scratch. As such, the development projects need concrete tools and support services for changing operating cultures. During the first years of the development activities, immigrants were easily viewed as merely the subjects of the activities that were provided with sports groups from the top down. The role of the immigrant as the planner, organiser, developer and evaluator of sports activities should be strengthened. 5

7 SISÄLTÖ 1 Raportin tarkoitus Seurannan ja arvioinnin työprosessi Kehittämisavustuksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus Kehittämisavustuksen määrä, myönnöt ja hakukierrokset Kehittämishankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet hankehakemuksissa Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Hankevastaavien kokemuksia yhteistyöstä Kehittämishankkeiden maahanmuuttaja-kohderyhmät ja niiden tavoittaminen toiminnan pariin Kohderyhmien tavoittaminen Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttaja- kohderyhmien tavoittamisessa Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien tavoittaminen Kehittämishankkeiden osallistujat Kehittämishankkeiden tavoitteet kotoutuminen liikunnan avulla Inkluusioperiaatteen toteutuminen Yhteenveto keskeisistä hankehakemusten tavoitteista Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista inkluusioperiaatteen toteutuminen Hankevastaavien kokemuksia inkluusioperiaatteen toteutumisesta Kulttuurierot Liikuntatoiminnan maksuttomuus/maksullisuus ja urheiluseuramaksujen taloudellinen tukeminen Siirtyminen matalan kynnyksen liikuntaryhmistä kaikille suunnattuihin palveluihin Yhdessä vai erikseen?

8 10 Maahanmuuttajien osallisuus Keskeiset hankehakemusten tavoitteet Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien osallisuus Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttajien osallistamisesta Maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus Yhteenveto hankehakemusten tavoitteista Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus Kehittämishankkeiden toiminnan vakiinnuttaminen Yhteenveto vakiinnuttamissuunnitelmien tavoitteista ja toimenpiteistä Hankevastaavien kokemuksia hankkeen vakiinnuttamisesta onnistumiset Hankevastaavien kokemuksia hankkeen vakiinnuttamisesta esteet Yhteenveto kehittämishankkeista maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Mikä kehittämisavustus? Kehittämishankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö Mitä kehittämisavustuksella tehtiin ja miten? Monikulttuurisuus osana kunnan ja liikuntajärjestöjen toimintaa Kehittämishankekokonaisuus pähkinänkuoressa Lähteet Liitteet

9 1 RAPORTIN TARKOITUS Vuosina Suomen kunnilla oli mahdollisuus hakea opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osoittamaa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) myöntämää kehittämisavustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Avustusta jaettiin kolmen vuoden aikana yhteensä euroa 40 kunnalle. Hankekokonaisuuden seurantaa on tehty LIKES-tutkimuskeskuksessa. Tässä raportissa tarkastellaan kehittämisavustusta ( ) saaneita hankkeita. Raportin alussa käydään läpi kehittämisavustuksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus sekä tehdään yhteenveto kaikista vuosina kehittämisavustusta saaneista hankkeista. Seuraavaksi käydään läpi hankkeiden toteuttaja- ja yhteistyötahot, maahanmuuttajakohderyhmät, kohderyhmän tavoittaminen sekä hankkeiden osallistujamäärät. Kehittämishankkeiden tavoitteita, toteutunutta toimintaa sekä hankevastaavien kokemuksia käsitellään luvuissa 8 11 sekä toiminnan vakiinnuttamista luvussa 12. Raportin lopussa on yhteenveto sekä pohdinta ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. 8

10 2 SEURANNAN JA ARVIOINNIN TYÖPROSESSI Raportin pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille vuonna 2013 avustusta saaneelle 33 hankkeelle. Kaikkien kuntien vastuuhenkilöt vastasivat kyselyyn kevään 2014 aikana, jolloin vastausprosentiksi saatiin 100. Lisäksi niille seitsemälle hankkeelle, jotka eivät hakeneet avustusta vuodelle 2013 mutta olivat mukana aikaisempina vuosina, tehtiin puhelinhaastattelut. Teemahaastatteluja tehtiin kolmen hankkeen käytännön toimijoille; kahdessa niistä oli mukana myös kunnan edustajia. Muuna aineistona käytettiin hankehakemuksia (pääosin vuodelta 2013), ELYkeskusten määrärahaesityksiä vuosilta sekä muistioita ja päätöksiä myönnetyistä avustuksista vuosilta Lisäksi käytiin läpi hankkeiden vuoden 2013 toimintakertomukset ja tiliselvitykset. 9

11 3 KEHITTÄMISAVUSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS Kehittämisohjelmassa Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla (OKM 2010) mainittiin toimenpide (numero 5), jonka tarkoituksena oli luoda toteutusmalli maahanmuuttajanuorten kotouttamisesta liikunnan avulla. Pohjanmaan ELYkeskus loi hahmotelman avustusjärjestelmästä vuoden 2010 aikana OKM:n toimeksiantona. ELY-keskukset valittiin avustusjärjestelmän koordinoijiksi ja avustusten myöntäjiksi, sillä ELY-organisaatioon sisältyvät sekä liikunta-asiat että maahanmuuttaja-asiat. Tämän koettiin antavan hyvän lähtökohdan liikunnan kotouttamismallin rakentamiseen. OKM osoitti vuosina yhteensä euroa ELY-keskusten käyttöön avustusten myöntämiseksi kunnille monikulttuurisen liikunnan edistämiseen paikallistasolla. Hakemukset toimitettiin sille ELY-keskukselle, jonka alueella kunta sijaitsee. Yhteensä kuusi ELY-keskusta otti vastaan hakemuksia ja myönsi kehittämisavustuksia (Uusimaa, Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Varsinais- Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa). Näitä kutsutaan edellä ELY-alueiksi. Kaiken kaikkiaan Suomessa toimii 15 ELY-aluetta (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013). Kehittämistoiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus perustuivat OKM:n kehittämisohjelmaan Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla (2010). Tarkoituksena oli toimintamallien löytäminen maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Liikunnan kotouttamistoimenpiteiden tarkoituksena oli maahanmuuttajien liikuntatoimintaan osallistumisen lisääminen. Liikuntaan osallistumisen katsottiin voivan tukea maahanmuuttajien sosiaalisten suhteiden muodostumista, työllistymistä sekä osallisuutta. Inkluusioperiaatteella tarkoitettiin, että maahanmuuttajat voivat käyttää kaikille tarkoitettuja kuntien sekä liikunta- ja urheiluseurojen palveluja. Inkluusioperiaatteen toteutukseen liittyi kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus. Lisäksi kunnille suunnatuissa hakuohjeissa mainittiin, että tarvittaessa hanketoiminnassa oli mahdollista lisätä liikuntapalvelujen saatavuutta erityistoimenpitein. Kohderyhminä kehittämishankkeissa olivat maahanmuuttajalapset ja -nuoret sekä aikuiset maahanmuuttajat (terveyttä edistävä liikunta). Painotus oli maahanmuuttajataustaisissa lapsissa ja nuorissa (alle 29-vuotiaat). Vaikka kehittämisavustus oli tarkoitettu myönnettäväksi kunnille, hakuohjeissa toivottiin, että kunnat tekisivät hankkeissa yhteistyötä paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen tai muiden järjestöjen kanssa. Vuodesta 2012 asti kunnat voivat myöntää avustuksen edelleen seuroille tai järjestöille. Mikäli avustusta myönnettiin edelleen, oli kunnan tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan tahon kanssa (FINLEX 2014). 10

12 Hanketukihakemusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: hankkeen tavoitteiden ja kehittämisohjelmassa (maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla) hyväksyttyjen tavoitteiden vastaavuus, inkluusioperiaatteen toteutuminen, hankkeen uutuusarvo, selkeästi ilmaistun ja raportoidun lopputuloksen hyödynnettävyys valtakunnallisesti sekä yhteistyösuuntautuneisuus saman alan toimijoiden kesken (Hakuohjeet 2011, 2012 & 2013). Vuonna 2013 kehittämisavustusta hakeneita kuntia pyydettiin liittämään hakemukseensa vapaamuotoinen suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta (Hakuohje 2013). 11

13 4 KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MÄÄRÄ, MYÖNNÖT JA HAKUKIERROKSET Ensimmäiselle hankevuodelle (2011) kunnilla oli mahdollisuus hakea avustusta kaksi kertaa: varsinaisella hakukierroksella (syksyllä 2010) ja niin sanotulla täydentävällä hakukierroksella (alkusyksyllä 2011). Kehittämisavustusta oli käytettävissä euroa, josta ELY-keskukset myönsivät ensimmäiselle hankevuodelle yhteensä euroa 18 hankkeelle (taulukko 1 seuraavalla sivulla). Vantaan kaupungille myönnettiin avustusta molemmilla hakukierroksilla. Hankkeet aloittivat toimintansa vuoden 2011 aikana. Kehittämisavustusjärjestelmän muodostuminen ja eteneminen 2010 Kehittämisavustusmallin luominen mainitaan Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla kehittämisohjelman (2010) toimenpiteenä numero 5. Pohjanmaan ELY-keskuksessa tehdään hahmotelma avustusjärjestelmästä OKM:n toimeksiantona Ensimmäiset hakukierrokset käynnistyvät (2010 ja 2011). ELY-keskukset myöntävät kehittämisavustusta yhteensä euroa 18 hankkeelle. Vuoden 2011 lopulla valtionavustuslaki muuttuu. Kunnat voivat myöntää avustusta eteenpäin kolmannen sektorin toimijoille Vuoden 2012 kehittämisavustushaku käynnistyy syksyllä Kehittämisavustusta myönnetään 28 hankkeelle, yhteensä euroa. Syksyllä 2012 valmistuu ensimmäinen seurantaraportti vuonna 2011 aloittaneista hankkeista Vuoden 2013 kehittämisavustushaku käynnistyy syksyllä Hankkeet aloittavat toimintansa loppukeväällä 2013 viivästyneiden avustuspäätösten vuoksi. Yhteensä 1,1 miljoonaa euroa myönnetään 33 hankkeelle Seurantaraportti hankkeista vuosilta valmistuu syksyllä Toiselle hankevuodelle oli haettavissa 1,1 miljoonaa euroa, josta ELY-keskukset myönsivät yhteensä euroa 28 hankkeelle. Uusia hankkeita tuli mukaan 14 kappaletta. Tampereelta tuli toinen hanke mukaan vuonna Lappeenranta ja Imatra puolestaan yhdistivät hankkeensa vuodelle Turku sai avustusta uudistetulle hankkeelle vuonna Kontiolahden hanke ei hakenut enää avustusta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Kolmas hankevuosi aloitettiin vasta loppukeväällä 2013 viivästyneiden avustuspäätösten vuoksi. Koko avustussumma 1,1 miljoonaa euroa myönnettiin yhteensä 33 hankkeelle. Uusia hankkeita tuli mukaan 11 kappaletta. Helsingistä hakuun osallistui kaksi hanketta, joista toinen vetäytyi. Kuusi hanketta ei hakenut 12

14 avustusta kolmannelle hankevuodelle (Hämeenlinna, Vihti, Vaasa, Raisio, Lieksa ja Mäntyharju). TAULUKKO 1 Myönnetyt avustussummat, hakemusten ja avustusta saaneiden hankkeiden määrät. HAKUVUOSI YHTEENSÄ Avustussumma ,1 milj. 1,1 milj. 2,9 milj. Myönnetty avustussumma ,1 milj Hakemusten kokonaismäärä hakemusta (53 hakijatahoa) Avustusta saaneet hankkeet avustusta saanutta hanketta Uudet hankkeet Kaikki avustusta saaneet hankkeet ja kunnat sekä avustussummat vuosilta näkyvät liitteessä 1. Yhteensä 40 eri kuntaa ja 43 hanketta sai kehittämisavustusta vuosien aikana. Hankkeita oli enemmän kuin kuntia, koska Tampereelta oli mukana kaksi hanketta. Myös Turun uudistunut hanke vuonna 2012 ja Lappeenrannan ja Imatran yhdistynyt hanke laskettiin uusiksi hankkeiksi. Yhteensä kehittämishankkeille oli varattu 2,9 miljoonaa euroa, joista myönnettiin euroa. Hankkeille myönnetyt vuosittaiset avustukset vaihtelivat eurosta (Lempäälä) euroon (Vantaa) (Liite 1). Koko hankekautena (vuosina ) eniten avustusta saivat Vantaa ( euroa) ja Helsinki ( euroa). Kaikkina kolmena hankevuotena ( ) kehittämisavusta sai 15 hanketta. Kahdeksan hanketta oli mukana kaksi vuotta ( tai ) (Kuvio 1). Yhteensä seitsemän kuntaa ei hakenut jatkoa kehittämisavustukselle vuoden 2011 tai 2012 jälkeen. Eniten hankkeita toteutettiin Pohjanmaan (11), Uudenmaan (10) ja Pohjois-Savon (10) laajennetuilla ELY-alueilla. Varsinais-Suomen ELYalueella toteutettiin yhteensä neljä hanketta sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELYalueilla molemmissa kaksi. 13

15 KUVIO 1 Kehittämishankkeiden maantieteellinen jakautuminen. Selvästi eniten avustusta vuosien aikana myönnettiin Uudenmaan ELYalueelle, yhteensä euroa (Taulukko 2). Seuraavaksi eniten avustusta sai Pohjanmaan ELY-alue, yhteensä euroa. Selvästi vähiten avustusta myönnettiin Lapin ELY-alueelle ( euroa). TAULUKKO 2 Avustusten määrä ELY-alueittain vuosina ELY-ALUE AVUSTUS VUONNA 2011 AVUSTUS VUONNA 2012 AVUSTUS VUONNA 2013 YHTEENSÄ Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Suhteessa ELY-alueilla asuviin ulkomaan kansalaisten määriin eniten avusta myönnettiin Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueille (Taulukko 3 seuraavalla sivulla). Yhteensä ulkomaan kansalaisia asui Suomessa vuoden 2013 lopussa (SVT 2014). Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä olivat myös Suomen kansalaisuuden saaneet (ei syntyperäiset Suomen kansalaiset) ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset (toisen ja kolmannen polven maahan- 14

16 muuttajat). Kolmannen polven maahanmuuttajista ei ole saatavilla tilastotietoja. Suomen kansalaisuuden saaneita asui Suomessa vuoden 2013 lopussa yhteensä ja Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia (toisen polven maahanmuuttajia) (Taulukko 4 seuraavalla sivulla). Tarkan käsityksen saaminen maahanmuuttajataustaisten todellisesta määrästä on mahdotonta, sillä osittain Suomen kansalaisuuden saaneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset olivat samoja henkilöitä (Tilastokeskus 2014a). Suurin osa ulkomaan kansalaisista, Suomen kansalaisuuden saaneista ja toisen polven maahanmuuttajista asui Uudenmaan laajennetulla ELY-alueella (Tilastokeskus 2014b); ulkomaan kansalaisista 63 %, Suomen kansalaisuuden saaneista henkilöistä 63 % ja Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 67 %. TAULUKKO 3 ELY-alueille myönnetyt avustukset suhteessa ulkomaan kansalaisten määriin. ELY-ALUE AVUSTUS ( ) VUOSINA Uusimaa (Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi) Pohjanmaa (Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa) ULKOMAIDEN KANSA- LAISTEN MÄÄRÄ VUO- DEN 2013 LOPUSSA AVUSTUS ( ) SUHTEESSA ULKOMAIDEN KANSA- LAISTEN MÄÄRÄÄN , ,1 Pohjois-Savo (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) ,6 Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta) ,6 Pohjois-Pohjanmaa ,5 Lappi ,9 Ahvenanmaa YHTEENSÄ ,4 15

17 TAULUKKO 4 ELY-alueille myönnetyt avustukset, Suomen kansalaisuuden saaneet sekä Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuoden 2013 lopussa. ELY-ALUE Uusimaa (Uusimaa, Häme, Kaakkois- Suomi) Pohjanmaa (Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski- Suomi, Etelä-Pohjanmaa) Pohjois-Savo (Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta) AVUSTUS VUOSINA SUOMEN KANSALAI- SUUDEN SAANEET VUODEN 2013 LOPUSSA SUOMESSA SYNTYNEET ULKOMAALAISTAUSTAISET VUODEN 2013 LOPUSSA Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ

18 5 KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAJATAHOT JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Hankkeiden toteuttajatahot olivat suurimmaksi osaksi kuntien liikuntatoimia (15 hankkeessa) (Taulukko 5). Seuraavaksi eniten oli vapaa-aikatoimia (ja kulttuuritoimia) (kahdeksassa hankkeessa), sivistystoimia (viidessä hankkeessa) ja nuorisotoimia (kolmessa hankkeessa). Näiden lisäksi vastuutahoina oli yksi opetustoimi (perusopetus), ja yhdessä kunnassa hanketta koordinoi hyvinvointipalvelut. Joissakin hankkeissa kunnat yhdistivät voimansa, vaikka hallinnointivastuu olikin yhdellä kunnalla. Pietarsaaren ja Iisalmen hankkeet toteutettiin yhdessä lähikuntien kanssa. Samoin Vöyri, Vihti, Iisalmi ja Oulu toteuttivat hankkeita yhteistyössä lähikuntien kanssa. Myös Lappeenranta ja Imatra sekä Tampere ja Turku toteuttivat hankkeet yhdessä. Käytännön toiminnan toteuttaminen organisoitiin eri tavoin eri hankkeissa. Suurimmassa osassa hankkeita kunta sekä koordinoi että toteutti osan hankkeen liikuntatoiminnasta yhdessä järjestöjen kanssa. Muutamassa hankkeessa kaiken toiminnan toteuttivat järjestöt, ja joissakin pienissä hankkeissa kunta hoiti hankkeen itsenäisesti. Suurin osa (64 %) kunnista ilmoitti, että niiden hankkeilla oli ohjausryhmä. Yleisemmin ohjausryhmässä oli mukana vastuullisen hallintokunnan lisäksi jokin muu kunnan hallintokunta sekä kolmannen sektorin järjestöjä. Maahanmuuttajien edustaja, yleisimmin kunnan maahanmuuttajayksiköstä tai monikulttuurisesta järjestöstä, oli mukana kymmenessä ohjausryhmässä. 5.1 Yhteistyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet hankehakemuksissa Hankehakemusten perusteella kehittämishankkeet pyrkivät tekemään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen ja muiden liikuntaa järjestävien tahojen, maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden kotouttamiseen tai kotoutumiseen liittyvien tahojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä suunniteltiin työ- ja elinkeinotoimistojen ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteeksi mainittiin myös luottamuksen rakentaminen eri hanketoimijoiden välille ja niiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin. Erään kunnan hankevastaavan mukaan jokainen toimija oli vastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja moninaisen toimintakulttuurin muodostumisesta. Osassa hankkeita koettiin tärkeäksi, että kehittämishankkeessa oli ohjausryhmä, jossa oli mukana eri sektoreiden edustajia sekä kohderyhmän edustajia. Myös käytännön kehittämistyön ja palvelutarjoajien säännölliset keskustelut hankkeen etenemisestä nähtiin tärkeinä. Kehittämishankkeen edustajan mukana oleminen kunnan tai alueen maahanmuuttotyöryhmissä mainittiin myös yhdeksi tavaksi tiivistää yhteistyötä. 17

19 Kehittämishanke haluttiin osaksi kunnan kotouttamis- ja terveysliikuntaohjelmaa muutamissa hankkeissa. Tavoitteeksi asetettiin myös yhteisen kunnan monikulttuurisen liikunnan toimintamallin luominen. Esimerkkinä mainittiin kunnan yhteinen vuosikalenteri säännöllisestä toiminnasta ja tapahtumista, jolloin toimijoiden olisi helpompi suunnitella yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja. Kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen kehittämisfoorumeissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, esimerkiksi yhteinen alueellinen seminaari muiden kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden kanssa, mainittiin yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. 5.2 Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa Kunnan hankevastaaville suunnatussa kyselylomakkeessa kysyttiin: Minkälaista yhteistyötä kehittämishanke on tuonut mukanaan hankkeen aikana? Noin puolet hankkeista koki, että yhteistyö oli pääosin uutta, mutta aiemminkin yhteistyötä on tehty vähän. Kolmasosa hankkeista ilmoitti kehittämishankkeen tuoneen mukanaan täysin uutta yhteistyötä. Viidesosalle hankkeista yhteistyö oli ollut jatkoa aikaisemmalle yhteistoiminnalle. KUVIO 2 Kehittämisavustuksen myötä tullut yhteistyö kunnan hankevastaavien mukaan. 18

20 Noin 90 % hankkeista ilmoitti tehneensä yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien kanssa (Taulukko 5). Kolmasosa hankkeista teki yhteistyötä sosiaalitoimen (ja terveystoimen) kanssa. Seuraavaksi yleisimmin yhteistyötä tehtiin opetustoimen (kahdeksan hanketta) ja maahanmuuttopalveluiden (seitsemän hanketta) kanssa. TAULUKKO 5 HAKIJATAHOT (KPL) KUNNAN YH- TEISTYÖTAHOT (KPL) Liikuntatoimi (7) Nuorisotoimi (6) Sosiaali- (ja terveys-) toimi (12) Terveystoimi (3) Vapaa-aikatoimi (2) Sivistystoimi (4) Kulttuuritoimi (6) Opetustoimi/ Perusopetus (8) Maahanmuuttopalvelut (7) Tampere II Pietarsaari Konsernipalvelut, keskushallinto (3) Tekninen toimi (1) Vuonna 2013 kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö kunnan hallintokuntien kanssa. LIIKUNTA- NUORISO- SIVISTYS- TOIMI (15) TOIMI (3) TOIMI (5) Hirvensalmi Salo Vantaa Riihimäki Mikkeli Jyväskylä Salo Pudasjärvi Kouvola Rovaniemi Kouvola Espoo Lappeenranta / Imatra Lappeenranta / Imatra Espoo Salo Rauma Mikkeli Hyvinkää Kemi Riihimäki Pudasjärvi Kokkola Espoo Rauma Pudasjärvi Vantaa Pudasjärvi Riihimäki Joensuu Helsinki Joensuu VAPAA-AIKA- (JA KULTTUURI) TOIMI (8) Riihimäki Kruunupyy Kruunupyy Riihimäki Iisalmi Lempäälä Vöyri Riihimäki Vöyri Hanko Lohja Pieksämäki Pieksämäki PERUS- OPETUS (1) Tampere II HYVIN- VOINTI PALVE- LUT (1) Joensuu Punkalaidun Oulu Vöyri Lohja Oulu Vöyri Kruunupyy Iisalmi Kruunupyy Oulu 19

21 5.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Hankkeille suunnatussa kyselylomakkeessa pyydettiin ilmoittamaan ne keskeiset tahot, joiden kanssa hanke teki yhteistyötä (ei mukana kunnan hallintokuntia). Yleisimmin yhteistyökumppaneiksi mainittiin suomalaisten perustama liikuntaseura, koulu ja oppilaitos (Kuvio 3). Noin kolmasosa hankkeista teki yhteistyötä kansalaisopiston, seurakunnan ja liikunnan aluejärjestön kanssa. Heti perässä tulivat maahanmuuttajien perustama liikuntaseura, valtakunnallinen liikuntaohjelma, vastaanottokeskus sekä maahanmuuttaja-/monikulttuurisuusjärjestö. KUVIO 3 Kehittämishankkeiden yhteistyötahot (ei mukana kunnan hallintokuntia). 20

22 5.4 Hankevastaavien kokemuksia yhteistyöstä Suurin osa hankevastaajista koki yhteistyön eri toimijoiden kanssa onnistuneeksi. Tyytyväisiä oltiin uusiin yhteistyötahoihin sekä yhteistyön tiivistymiseen ja sujuvoitumiseen eri tahojen kanssa. Muutamassa hankkeessa kiiteltiin yhteistyökumppaneiden urheiluseurojen ja maahanmuuttajajärjestöjen aktiivisuutta. Eräässä hankkeessa koettiin onnistumiseksi kumppaneiden yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen sekä avoin keskinäinen vuoropuhelu. Kyseisen kunnan hankevastaavan mukaan hankekumppaneiden kesken oli muodostunut luottamus, jonka ansiosta uusia ideoita syntyi jatkuvasti. Lisäksi yhteistyön kohokohdaksi koettiin, että kaikilla toimijoilla oli tietoa kehittämishankkeen konkreettisesta toiminnasta. Eräässä hanketoimijoiden haastattelussa kerrottiin, että hankkeessa saatiin hyvä vastavuoroinen keskusteluyhteys kunnan ja urheiluseuran välille. Kunnan hankevastaavan mukaan hankkeen aikana oltiin pääsemässä eroon toimintamallista, jossa kunta pelkästään ostaa palvelun kolmannelta sektorilta. Tärkeäksi koettiin, että hankkeen tavoitteita ja toteutusta mietittiin yhdessä ottaen huomioon kaikkien intressit ja että toiminta oli kaikkien näkökulmasta kannattavaa. Erityisesti painotettiin, että kunnalla pitää olla jatkossa keskustelevampi rooli kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi mainittiin, että kunnan tulisi pystyä osoittamaan luottamusta järjestötoimijoita kohtaan, eikä ottaa kyyläävää asennetta. Avoin keskustelu ja sitä kautta sekä kunnan että järjestön näkökulmien ja lähtökohtien ymmärtäminen oli hankevastaavan mukaan avainasemassa yhteistyön parantamisessa. Luottamusta eri toimijoiden välillä vahvisti myös, jos eri toimijat tiedottavat säännöllisin väliajoin toiminnan etenemisestä, jolloin kaikki pysyvät kärryillä. Se kaikkein suurin hyöty ainakin minun mielestäni on ollut se, että ollaan päästy saman pöydän ääreen keskustelemaan niistä asioista ja on tavallaan löydetty se kumppani. Se ei oo vaan että kaupunki sanelee ja kaupunki maksaa, vaan oikeasti mietitään yhdessä näitä asioita. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) Suurimmat hankaluudet yhteistyössä liittyivät uusien kumppaneiden mukaan saamiseen, yhteisten tavoitteiden puuttumiseen, yhteistyön yksisuuntaisuuteen ja vastuutahojen löyhään sitoutumiseen. Eräässä hankkeessa oltiin pettyneitä, että toimiva yhteistyö koto-koulutuksen kanssa päättyi hankkeen aikana. Osa hankkeista koki, ettei yhteistyöhön panosteta tarpeeksi ja eri vapaa-ajan toimijat voisivat tehdä paljon enemmän yhdessä. Muutama hankevastaava sanoi suoraan, että vaikeinta oli tehdä yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Eräs hankevastaava totesi, että maailmat vaan niin vieraat toisilleen, viitaten eri hallintokuntien erilaisiin toimintatapoihin. Maahanmuuttajille erityisesti markkinoitavien ryhmien osallistujamäärät laskivat paljon, kun suunnitelmista poiketen koto-koulutukseen ei enää sisällytettykään liikuntaan osallistumista koulupäivän aikana. Uusi käyttöönotettu opetussuunnitelma ei toimintaa enää mahdollistanut aikaisemman tavan mukaisesti. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) 21

23 Tärkeäksi nähtiin monien erilaisten tavoitteiden painottaminen yhteistyökumppaneille eli toiminnan hyötyjen näkeminen monesta näkökulmasta. Esimerkiksi urheiluseuran ja koulun yhteistyössä eräs järjestötoimija pyrki tuomaan esille, että kyseessä ei ole pelkästään liikuntakerho, vaan suuressa roolissa oli myös lasten vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Eräässä hankkeessa koettiin, että osa mahdollisista yhteistyökumppaneista ei ollut tottunut näkemään liikuntaa kotouttamisen välineenä. Hänen mukaansa tulisi antaa aikaa asenteiden muokkaamiseen, että liikunnan merkitys kotouttamisessa ymmärrettäisiin. Vaati uudenlaista tasapainotteluna. Liikunta on muuten hyväksyttävää toimintaa, mutta nyt vaati uudenlaista tasapainottelua. Täytyi käyttää toista tuntosarvea, mitä muuten ei tarvitse tässä työssä tehdä. Eli taivutella ihmisiä hyvän asian puolelle. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) Muutama hanke olisi kaivannut enemmän verkostoitumista ja keskustelua muiden monikulttuuriseen liikuntaan kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden kanssa. Kehittämishankkeille järjestettyä tapaamista Riihimäellä keväällä 2012 pidettiin edelleen hyödyllisenä. Aluehallintovirastojen toivottiin tuovan alueen hankkeet yhteen jakamaan kokemuksia. 22

24 6 KEHITTÄMISHANKKEIDEN MAAHANMUUTTAJA- KOHDERYHMÄT JA NIIDEN TAVOITTAMINEN TOIMINNAN PARIIN Kuntien hankevastaavia pyydettiin merkitsemään kyselylomakkeeseen kehittämishankkeiden maahanmuuttajakohderyhmät. Lähes kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat alle 16-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset tytöt ja pojat (Kuvio 4). Yli kolmasosa hankkeista tavoitteli toiminnan pariin maahanmuuttajataustaisia nuoria naisia ja miehiä (17 29-vuotiaat) ja kaksi kolmasosaa maahanmuuttajataustaisia naisia (30 65-vuotiaat). Lähes kaksi kolmasosaa tavoitteli myös perheitä ja maahanmuuttajataustaisia aikuisia miehiä. Ikääntyneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt olivat vain muutaman hankkeen kohderyhmänä. KUVIO 4 Vuonna 2013 mukana olleiden hankkeiden maahanmuuttajakohderyhmät. 23

25 6.1 Kohderyhmien tavoittaminen Kyselylomakkeessa kunnan hankevastaavilta kysyttiin: Miten hyvin mielestäsi hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan maahanmuuttajia? Puolet hankkeista koki onnistuneensa maahanmuuttajien tavoittamisessa hyvin ja viisi hanketta erittäin hyvin (Kuvio 5). Noin neljäsosa hankkeista valitsi vastausvaihtoehdon kohtalaisesti. Kaksi hanketta koki onnistuneensa melko huonosti ja yksi hanke erittäin huonosti. KUVIO 5 Kunnan hankevastaavan arvio maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisesta. 24

26 6.2 Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisessa Maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisessa kokeiltiin erilaisia väyliä. Parhaiten tieto levisi puskaradiossa ja nuorten osalta myös sosiaalisessa mediassa. Erään hankevastaavan mukaan tieto naisten uintiryhmistä levisi maahanmuuttajayhteisöissä salamannopeasti. Liikuntaryhmiä ja tapahtumia markkinoitiin paikoissa, joissa jo luonnostaan kokoontui maahanmuuttajia. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi koulut, oppilaitokset, monikulttuurisuuskeskukset sekä monikulttuuriset asuinalueet. Muiksi hyviksi väyliksi tavoittaa kohderyhmä koettiin maahanmuuttotoimistot, kotouttamiskoulutukset, suomen kielen ryhmät sekä muut kotouttamiseen liittyvät hankkeet sekä maahanmuuttajayhteisön yhteyshenkilöt. Lisäksi jo toiminnassa mukana olevien maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajataustaisten ohjaajien koettiin olevan avuksi uusien maahanmuuttajien tavoittamisessa liikuntaryhmiin. Tutun ohjaajan merkitys kohderyhmän tavoittamisessa ja toimintaan sitouttamisessa oli suuri. Eräässä hankkeessa maahanmuuttajataustaisten osallistujien määrä väheni selvästi, kun tuttu henkilö lopetti ryhmän ohjaamisen. Tulevaisuudessa kun tapahtumia ja matkoja järjestämme hankkeen puitteissa on ensiarvoisen tärkeätä, että markkinointivaiheessa itse (hanketyöntekijä) jalkaudun myös sinne missä maahanmuuttajat ovat. Pelkkä julisteiden ja mainosten jakaminen ei tavoita koko kohderyhmää vaan maahanmuuttajat tarvitsevat myös henkilön johon tukeutua, jolta kysyä ja joka innostaa sekä kannustaa heitä vielä lisäksi osallistumaan kulloinkin järjestettävään toimintaan. (Hankkeen toimintakertomus) Maahanmuuttajajärjestöjen oma tiedotus yhteisöihinsä on ollut ratkaisevan tärkeää uusien perheiden aktivoimiseksi mukaan. (Hankkeen toimintakertomus) Perheiden ja etenkin äitien merkitys tyttöjen osallistumiseen koettiin olevan suuri. Perhekeskeisyyttä painotettiin myös aikuisten maahanmuuttajien mukaan saamisessa. Lapset aktivoivat muita perheenjäseniä liikkumaan ja auttavat kontaktin ottamisessa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Samoin vapaaehtoisuuteen perustuvalle ystävätoiminnalle, jossa tuetaan pakolaisten osallistumista, annettiin kehuja. Tuttu kontakti ja kasvokkainen vuorovaikutus mainittiin keskeisiksi tekijöiksi maahanmuuttajien tavoittamisessa toiminnan pariin. Kolmessa hankkeessa oltiin tyytyväisiä oppaan, liikuntatarjottimen tai esitteen valmistumisesta ja käyttöönotosta. Maahanmuuttajien tavoittaminen toiminnan pariin ei ollut monelle toimijalle helppoa. Kaikki suunnitellut liikuntaryhmät ja tapahtumat eivät toteutuneet osallistujapulan vuoksi. Erityisesti tyttöjen ja naisten mukaan saaminen koettiin vaikeaksi, uintia lukuun ottamatta. Kahdessa hankkeessa koettiin ongelmaksi myös kantaväestön tavoittaminen toiminnan pariin, jolloin toiminta profiloitui pelkästään maahanmuuttajiin. Muutama vastaaja koki, että maahanmuuttajat olivat erittäin heterogeeninen kohderyhmä, joka sisälsi monia alaryhmiä ja jonka tavoittamisessa ei 25

27 voida käyttää yhtä mallia. Yksi vastaaja koki isoksi ongelmaksi, että maahanmuuttajat haluavat liikkua vain omissa erillisissä ryhmissään. Erään vastaajan mukaan liikunta ja urheilu eivät yksinkertaisesti kiinnosta kaikkia ihmisiä sama päti kantaväestöön ja maahanmuuttajiin. Osa hankkeista koki ongelmalliseksi myös toiminnasta tiedottamisen. Kieliongelmien takia viesti saattoi tavoittaa maahanmuuttajan, mutta viestin sisältöä ei välttämättä täysin ymmärretty. Erään vastaajan mukaan täytyi keksiä uusia tiedottamisen tapoja ja varautua siihen, että maahanmuuttajille tiedottamiseen menee enemmän aikaa ja muita resursseja kuin kantaväestön tavoittamisessa. Myös tehoton yhteistyöverkosto mainittiin syyksi siihen, että tieto ei saavuta kohderyhmää. Suoraa yhteistyötä vanhempien kanssa pitäisi parantaa ja miettiä, miten sen saisi toimivammaksi. Vanhempien kanssa törmää usein kielimuuriin, sillä lapsi on usein perheestä se, joka osaa eniten kieltä. Lupalappukulttuuri on osalle maahanmuuttajalasten vanhemmista täysin vierasta. Somaliperheissä eivät äidit osaa välttämättä lukea edes somaliksi, joten informaatio ei välttämättä siirry edes lappujen välityksellä. Paras tapa tuntuisi olevankin mennä tapaamaan vanhempia/äitiä ja esittää asia suoraan suullisesti, vaikka tulkin välityksellä. (Hankkeen toimintakertomus) Kesän aikana konkretisoitui maahanmuuttajien tavoitettavuuden haasteet. Kyse oli monissa kohdin tiedon puutteesta ja tiedottamisen haasteista. Nettisivut auttaisivat asiassa, mutta maahanmuuttajaverkosto vaikutti tehottomalta. Näytti siltä, että suunnitelmallisuus puuttui toimijoilta tässä kohtaa. Kyse oli enemmänkin rakenteista, hajanaisesta maahanmuuttajatoiminnasta, mikä selvästi vaikeuttaa myös maahanmuuttajien tavoitettavuutta. (Hankkeen toimintakertomus) 26

28 6.3 Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien tavoittaminen KRISTIINANKAUPUNKI - NAISCÁFE Under året har kvinnornas fått en större roll och kommit mera med i verksamheten, Naiscáfe var modellen som blev kvinnornas egen kontaktarena. Där når vi dem och får ut informationen samt kan lyssna in vad de behöver. ESPOO YHTEISTYÖ KIRJASTOJEN KANSSA Entressen ja Sellon kirjastojen kanssa tehtiin uutta yhteistyötä, jossa kirjastojen tiloissa järjestettiin liikuntatapahtumia ja kursseja, jotka houkuttelivat mukaansa siellä aikaansa viettäviä lukuisia nuoria. RIIHIMÄKI YHTEISTYÖ NEUVOLAN KANSSA Syksyllä 2013 aloitettiin uusi vauva-vanhempi -jumppa sekä taapero-vanhempi -jumppa. Alkutyö ja tiedottaminen tehtiin yhteistyössä Riihimäen neuvolan kanssa, jossa on nimetty yksi terveydenhoitaja, joka hoitaa kaikki alueen maahanmuuttajataustaiset perheet. Tätä kautta saimme hyvin tavoitettua halutun kohderyhmän ja ryhmät täyttyivätkin nopeasti. Jumpissa kävi syksyn ajan vakituisesti perhettä. SALO TAVOITTAMINEN KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN KAUTTA Kaikissa kaupungin yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistoissa on nuorten liikunnasta vastaava liikunnanohjaaja käynyt kertomassa suoraan oppilaille Lataa liikettä -toiminnasta. Jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa tavattiin koulukohtaisesti lähes kaikki kaupungin liikunnanopettajat ja kuultiin koulu- ja aluekohtaiset näkemykset harrasteliikuntatarpeista sekä tiedot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määristä. IISALMI SPR:N YSTÄVÄPERHEET Vapaaehtoistyön merkitys kotouttamisessa on ollut iso, esim. SPR:n ystäväperheet ovat osallistuneet aktiivisesti tiedottamiseen ja pakolaisten tukemiseen. Lasten- ja nuorten perheiden luottamus SPR:n ystäviin on kasvanut koko ajan. OULU YHTEISTYÖ MAAHANMUUTTAJAPALVELUIDEN KANSSA Maahanmuuttajien tullessa asiakkuuden piiriin maahanmuuttajapalveluihin, kartoitetaan heti yhdessä asiakkaan kanssa liikuntatottumuksia ja mahdollisia kiinnostavia liikuntamuotoja. Tämän jälkeen ohjataan jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin tai etsitään tarvittaessa mahdollinen liikuntamuotoa harjoittava yhdistys tai jokin muu mahdollinen taho, joka harjoittaa liikuntatoimintaa. PUDASJÄRVI KOULUN LIIKUNTAKIOSKI Kioskia on pidetty ruokavälitunnilla maanantaisin ja perjantaisin. Nuoret ovat voineet lainata kioskista liikuntavälineitä välituntikäyttöön. Näistä suosituimpia ovat olleet potkupyörät. Kioskissa on myös tietokone ja nettiyhteys, jotta nuoria voidaan ohjata harrastuksiin ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Kioskissa on kerrottu uusista ryhmistä ja loma-aikojen ohjelmasta. 27

29 7 KEHITTÄMISHANKKEIDEN OSALLISTUJAT Kuntien hankevastaavilta kysyttiin, kuinka monta liikkujaa osallistui hankkeen toimintoihin keskimäärin viikon aikana ja kuinka moni heistä oli maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten määrästä haluttiin tietää tyttöjen ja naisten osuus. Yhteensä hankkeissa liikkui viikkotasolla henkilöä, joista noin 70 % oli maahanmuuttajia (Taulukko 6). Vaihteluväli eri hankkeiden osallistujamäärissä oli suuri. Yksi hanke ilmoitti, että viikkotasolla hankkeen toimintaan ei osallistunut yhtään henkilöä, kun taas toisessa hankkeessa peräti 930 osallistujaa liikkui viikoittaisissa ryhmissä. Keskimäärin yhdessä hankkeessa liikkui viikkotasolla 114 osallistujaa. Alle kolmasosa kaikista liikkujista ja noin 40 % maahanmuuttajataustaisista liikkujista oli maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja naisia. Noin kolmasosa toimintaan osallistuneista oli kantasuomalaisia. TAULUKKO 6 Hankkeiden toimintoihin viikkotasolla osallistuneet. OSALLISTUJAT HENKILÖLUKUMÄÄRÄ/VIIKKO % Kaikki liikkujat Maahanmuuttajataustaiset Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset

30 8 KEHITTÄMISHANKKEIDEN TAVOITTEET KOTOUTUMINEN LIIKUNNAN AVULLA Kehittämishankkeiden päätavoitteena oli maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla, johon pyrittiin tukemalla maahanmuuttajien osallistumista liikuntatoimintaan. Kotouttamisen ja kotoutumisen lisäksi hankkeet asettivat koko joukon muita laajoja tavoitteita: maahanmuuttajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, elämänhallinnan lisääntyminen, syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisen, syrjimisen ja ennakkoluulojen väheneminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen lisääntyminen ja ystävystyminen. Lisäksi tavoitteiksi mainittiin maahanmuuttajien osallistuminen kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan, suomen kielen oppiminen sekä mahdollisten traumojen lievittäminen. Myös lasten ja nuorten liikunnallisen ja kulttuurisen elämäntavan kehittyminen sekä nuorten elinolojen parantaminen mainittiin tavoitteiksi. Kunnan hankevastaaville (33 vastaajaa) esitettiin seuraavat kysymykset: Edistikö hanke maahanmuuttajien kotouttamista? Jos kyllä, miten? Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hanke edisti maahanmuuttajien kotouttamista. Kolmenlaisia kotouttamisen mekanismeja mainittiin: A) maahanmuuttajat osallistuivat kantaväestön kanssa samoihin liikuntaryhmiin, jolloin oli mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja olla mukana yhteisössä, B) maahanmuuttajien tietämys kunnassa järjestetyistä liikuntapalveluista, liikuntalajeista ja -paikoista sekä toimintavoista liikuntapaikoilla lisääntyi ja C) maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä (toiminnallisesti), suomalaisia tapoja sekä saivat perehdytystä suomalaiseen kulttuuriin. Koska maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla on laaja tavoite, hankkeiden hakemuksissa esitetyt tavoitteet on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1) inkluusioperiaatteen toteutuminen, 2) maahanmuuttajien osallisuus sekä 3) maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus sekä kaksisuuntainen kotoutuminen. Seuraavissa luvuissa käydään läpi tarkemmin kehittämishankkeiden tavoitteita edellä mainituista osa-alueista sekä niitä toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteet pyrittiin toteuttamaan. 29

31 9 INKLUUSIOPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN 9.1 Yhteenveto keskeisistä hankehakemusten tavoitteista Inkluusioperiaatteen toteutumiseksi hankkeissa pyrittiin järjestämään matalan kynnyksen liikuntatoimintaa, aikuisten kohdalla terveysliikuntaa ja lasten kohdalla harrasteliikuntaa. Myös arkiliikunnan sekä liikunnan omaehtoisen, ei-organisoidun harrastamisen tukeminen maahanmuuttajien parissa koettiin tärkeäksi. Erityisen tärkeänä maahanmuuttajataustaisten kohdalla koettiin uimataidon oppiminen. Myös ulkoilukulttuurin, kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä talviliikuntalajien omaksuminen koettiin tärkeäksi. Muutamassa hankkeessa mainittiin yhdeksi tavoitteeksi nuorten maahanmuuttajien kilpaurheiluun osallistumisen tukeminen. Liikuntatoiminnan toteuttaminen lähellä monikulttuurisia asuinalueita, edullisesti tai maksuttomasti, ilman monimutkaisia ilmoittautumiskäytäntöjä koettiin tärkeäksi. Samoin koettiin, että tietoa kunnassa toteutettavista liikuntapalveluista tulisi löytyä kunnan internet-sivuilta kootusti ja eri kielillä. Tavoitteena oli myös luoda maahanmuuttajille mahdollisuuksia tutustua helposti ja turvallisesti kunnassa järjestettäviin (ja mahdollisesti naapurikuntien) liikuntapalveluihin. Muutamassa hankkeessa pyrittiin siihen, että maahanmuuttajat tietäisivät perusteet luonnossa liikkumisesta, jokamiehen oikeuksista, kunnan avoimista liikuntavuoroista ja yleisesti liikuntapaikkojen käytöstä. Samoin maahanmuuttajien tiedon lisääntyminen terveydestä ja terveellisistä elämäntavoista sekä liikunnan terveysvaikutuksista ja erilaisista terveysliikuntamuodoista mainittiin tavoitteiksi. Siirtyminen matalan kynnyksen liikuntapalveluista sekä pelkästään maahanmuuttajille kohdennetuista liikuntaryhmistä kaikille suunnattuihin liikuntapalveluihin nähtiin keskeiseksi toiminnan tavoitteeksi. Lähes kaikissa hankkeissa oltiin tarvittaessa valmiita toteuttamaan sukupuolisensitiivisiä tai erityisryhmille kohdennettuja liikuntaryhmiä. Monessa hankehakemuksessa koettiin tärkeäksi tarvittaessa järjestää kuljetus liikuntapaikalle, käyttää tulkkipalveluita, hankkia ja lainata liikuntavälineitä ja -varusteita sekä järjestää lastenhoito liikuntatoiminnan ajaksi. Tavoitteeksi asetettiin myös kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen. Kantasuomalaisten perustamien liikuntajärjestöjen tukeminen maahanmuuttajien tavoittamisessa ja monikulttuurisen liikuntatoiminnan toteuttamisessa koettiin tärkeäksi. 30

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset

Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Sivistystoimenjohdon foorumi, 11.3.2014, Tampere Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Vaasa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely.

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely. Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely Janne Pyykönen Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 39/2010 12.4.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.03.2016 268 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot