Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta 2011-2013. Hanna-Mari Maijala"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala

2 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMINEN LIIKUNNAN AVULLA Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala LIKES-tutkimuskeskus 2014

3 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Hanna-Mari Maijala Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 290 ISBN (pdf) ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva: Tomi Hyvönen 2

4 TIIVISTELMÄ Vuosina ELY-keskukset jakoivat kehittämisavustusta kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla yhteensä euroa. Tukea sai 43 hanketta ja 40 kuntaa. Eniten tukea kohdennettiin Uudenmaan ELY-alueelle ( euroa), jossa asuu eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hankekokonaisuuden tarkoituksena oli toimintamallien löytäminen maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Inkluusioperiaatteella tarkoitettiin, että maahanmuuttajat voivat käyttää kaikille tarkoitettuja kuntien sekä liikunta- ja urheiluseurojen palveluja. Tarvittaessa hanketoiminnassa oli mahdollista lisätä liikuntapalvelujen saatavuutta erityistoimenpitein. Raportin pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille vuonna 2013 avustusta saaneille hankkeille. Vastausprosentiksi saatiin 100. Lisäksi kymmenen kunnan hankevastaavaa haastateltiin. Muuna aineistona käytettiin vuosien hankehakemuksia, ELY-keskusten määrärahaesityksiä sekä päätöksiä myönnetyistä avustuksista. Hankkeiden vuoden 2013 toimintakertomukset ja tiliselvitykset käytiin läpi. Yleisin hankkeiden toteuttajataho oli liikuntatoimi (15 hankkeessa). Hankkeiden yleisimmät yhteistyökumppanit olivat urheiluseura ja jokin kunnan hallintokunta. Kehittämisavustuksella toteutettiin ohjattuja liikuntaryhmiä ja liikuntatapahtumia sekä tarjottiin avoimia harjoitusvuoroja. Inkluusion tukemiseksi toteutettiin liikuntapaikkakierroksia, lajikokeiluja ja urheiluseurojen esittelytilaisuuksia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille toteutettiin sukupuolisensitiivisiä ryhmiä. Suurin osa hankkeen maahanmuuttajille suunnatusta liikuntatoiminnasta oli osallistujille maksutonta. Yhteensä hankkeissa liikkui viikkotasolla henkilöä, joista noin 70 % oli maahanmuuttajia. Keskimäärin yhdessä hankkeessa liikkui viikkotasolla 114 osallistujaa. Suurin osa hankkeiden toimintaan osallistuneista oli maahanmuuttajataustaisia poikia ja miehiä. Maahanmuuttajien liikkuminen lisääntyi kehittämistoiminnan ansiosta, mutta kotoutumisesta ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Moni ryhmä oli suunnattu tai tavoitti suurimmaksi osaksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jolloin vuorovaikutus kantaväestön kanssa jäi vähäiseksi. Maahanmuuttajien erilliset ryhmät tulisi nähdä ponnahduslautana ja välivaiheena ennen siirtymistä kaikille suunnattuun toimintaan. Edullisten eri liikuntamuotojen alkeisryhmien perustaminen lähelle monikulttuurisia asuinalueita voisi olla toimiva malli maahanmuuttajille suunnatun toiminnan sekä kunnan ja/tai liikuntaseuratoiminnan välillä. Tarvetta on enemmän myös koko perheelle suunnatulle liikuntatoiminnalle. Niin kauan kuin maahanmuuttajat nähdään erillisenä kohderyhmänä liikuntapalveluissa, toimintaa on vaikea vakiinnuttaa. Monikulttuurisen näkökulman omaksuminen kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana on ainut tapa luoda aidosti moninaisia liikuntapalveluja. Osa kunnista aloitti monikulttuurisen liikuntatoiminnan ja maahanmuuttajien tavoittamisen aivan alusta. Kehittämishankkeissa tarvitaan konkreettisia työkaluja ja tukipalveluja toimintakulttuurin muuttamiseen. Kehittämistoiminnan ensimmäisinä vuosina maahanmuuttajat nähtiin hankkeissa helposti pelkästään toiminnan kohteina, joille toteutettiin ylhäältä käsin liikuntaryhmiä. Maahanmuuttajan roolin liikuntatoiminnan suunnittelijana, toteuttajana, kehittäjänä ja arvioijana tulisi vahvistua. 3

5 SAMMANFATTNING Under åren delade NTM-centralerna ut sammanlagt euro i utvecklingsunderstöd till kommuner för integrering av invandrare med hjälp av idrott. Understöd beviljades till 43 projekt och 40 kommuner. Mest stöd allokerades till Nylands NTM-område ( euro) där det också bor flest personer med invandrarbakgrund. Målet med projekthelheten var att hitta verksamhetsmodeller för integrering av invandrare med hjälp av idrott. Med principen om inklusion avsågs att invandrare får använda såväl kommunala som motions- och idrottsföreningarnas tjänster som är avsedda för alla. Vid behov var det möjligt att genom specialåtgärder öka tillgängligheten av idrotts- och motionstjänster i projektverksamheten. Huvudmaterialet för rapporten samlades in med hjälp av en enkätsblankett som skickades till alla projekt som fick understöd under Svarsprocenten blev 100. Därutöver intervjuade man projektansvariga i tio kommuner. Som övrigt material användes projektansökningarna för , NTM-centralernas anslagsförslag samt besluten om beviljade understöd. Man gick igenom verksamhetsberättelserna och revisionsberättelserna för projekten för Den vanligaste instansen som genomförde projekten var idrottsväsendet (i 15 projekt). Projektens vanligaste projektpartner var idrottsföreningar och kommunala förvaltningar. Med hjälp av utvecklingsunderstödet grundades ledda motionsgrupper och ordnades motionsevenemang samt erbjöds öppna träningsturer. För att stöda inklusionen ordnade man rundturer på idrottsplatser samt presenterade olika grenar och idrottsföreningar. I synnerhet för kvinnor med invandrarbakgrund grundades könssensitiva grupper. Största delen av motionsverksamheten som riktades till invandrare i projekten var avgiftsfri för deltagarna. Sammanlagt lockade projekten personer till idrott och motion varje vecka. Cirka 70 procent av dessa var invandrare. I genomsnitt samlade varje projekt 114 motionärer varje vecka. Merparten av personerna som deltog i projektverksamheten var pojkar och män med invandrarbakgrund. Motion och idrott ökade bland invandrare tack vare utvecklingsverksamheten men man kan dock inte dra några långtgående slutsatser av integreringen. Många grupper riktades till eller lyckades nå mestadels personer med invandrarbakgrund och då var interaktion med urbefolkningen liten. Separata grupper för invandrare borde betraktas som språngbräda och mellanskede före övergången till verksamhet som riktas till alla. En fungerande modell mellan verksamheten som riktas till invandrare och den kommunala verksamheten och/eller idrottsföreningsverksamheten kunde vara att grunda förmånliga nybörjargrupper i olika grenar nära mångkulturella bostadsområden. Det finns också behov av motionsverksamhet som riktas till hela familjen. Så länge som invandrare betraktas som en separat målgrupp för motions- och idrottstjänsterna är det svårt att etablera verksamheten. Det enda sättet att skapa genuint mångfasetterade motions- och idrottstjänster är att tillägna sig det mångkulturella perspektivet som ett genomträngande tema i all verksamhet. En del kommuner startade aktiviteter med mångkulturell idrott och motion helt från början, liksom även för att nå invandrarna. I utvecklingsprojekt behövs konkreta verktyg och stödtjänster för att verksamhetskulturen kan etableras. Under utvecklingsverksamhetens första år betraktades invandrare i projekt lätt enbart som verksamhetsobjekt för vilka man uppifrån grundade idrotts- och motionsgrupper. Invandrarnas roll som planerare, genomförare, utvecklare och bedömare av idrotts- och motionsverksamhet borde förstärkas. 4

6 ABSTRACT Between 2011 and 2013, ELY Centres distributed a total of 2,537,020 euros of development subsidies to municipalities for the integration of immigrants with the help of sports. Subsidies were granted to 43 projects and 40 municipalities. The region that received the most subsidies was the Uusimaa ELY region (1,309,220 euros), which has the largest immigrant population in Finland. The aim of the project programme was to find operating models for the integration of immigrants with the help of sports. The project utilised the inclusion principle, which meant that immigrants had access to all the services offered by municipalities and sports clubs that are generally open to everyone. If required, the projects could also include special measures towards increasing the availability of sports services. The main data of the report was gathered through the use of a survey form, which was sent to all the projects that were granted subsidies in The response rate was 100%. In addition to this, interviews were conducted with ten municipal project leads. Other materials used included project applications from , the subsidy proposals of ELY Centres and their decisions regarding granted subsidies. The 2013 annual reports and financial statement of the projects were also studied. The most common operator responsible for the realisation of the projects was a municipal sports department (in 15 projects). The most common cooperation partners involved in the projects were sports clubs and municipal administrative branches. The development subsidies were used to organise guided sports groups and sporting events, as well as to schedule open training times. Inclusion was supported through the organisation of tours of sports facilities, sports trials and presentations by sports clubs. Gender sensitive groups were also organised especially for women with immigrant backgrounds. The majority of the sports activities organised for immigrants as part of the projects were free of charge. The total number of weekly project participants was 3,771, of which approximately 70% were immigrants. The average number of weekly participants per project was 114. The majority of the project participants were boys and men with immigrant backgrounds. The development operations did increase sports activities among immigrants, but no far-reaching conclusions can be made regarding integration. Many of the groups organised were primarily aimed at or reached people with immigrant backgrounds, which meant that interaction with the original population remained low. Separate groups meant for immigrants should be viewed as a stepping stone and transitional stage before transferring into groups meant for everyone. One workable model for organising activities for immigrants and for cooperation with municipalities and/or sports clubs could be the establishment of affordable beginner sports groups near multicultural residential areas. There is also a need for more sports activities that are aimed at the whole family. As long as immigrants are viewed as a separate target group in sports services, operations will be difficult to regularise. The adoption of a multicultural perspective as an all-encompassing theme in all operations is the only way to create genuinely diverse sports services. Some of the municipalities began organising multicultural sports activities and reaching out to immigrants from scratch. As such, the development projects need concrete tools and support services for changing operating cultures. During the first years of the development activities, immigrants were easily viewed as merely the subjects of the activities that were provided with sports groups from the top down. The role of the immigrant as the planner, organiser, developer and evaluator of sports activities should be strengthened. 5

7 SISÄLTÖ 1 Raportin tarkoitus Seurannan ja arvioinnin työprosessi Kehittämisavustuksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus Kehittämisavustuksen määrä, myönnöt ja hakukierrokset Kehittämishankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet hankehakemuksissa Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Hankevastaavien kokemuksia yhteistyöstä Kehittämishankkeiden maahanmuuttaja-kohderyhmät ja niiden tavoittaminen toiminnan pariin Kohderyhmien tavoittaminen Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttaja- kohderyhmien tavoittamisessa Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien tavoittaminen Kehittämishankkeiden osallistujat Kehittämishankkeiden tavoitteet kotoutuminen liikunnan avulla Inkluusioperiaatteen toteutuminen Yhteenveto keskeisistä hankehakemusten tavoitteista Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista inkluusioperiaatteen toteutuminen Hankevastaavien kokemuksia inkluusioperiaatteen toteutumisesta Kulttuurierot Liikuntatoiminnan maksuttomuus/maksullisuus ja urheiluseuramaksujen taloudellinen tukeminen Siirtyminen matalan kynnyksen liikuntaryhmistä kaikille suunnattuihin palveluihin Yhdessä vai erikseen?

8 10 Maahanmuuttajien osallisuus Keskeiset hankehakemusten tavoitteet Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien osallisuus Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttajien osallistamisesta Maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus Yhteenveto hankehakemusten tavoitteista Toteutettuja toimenpiteitä Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus Kehittämishankkeiden toiminnan vakiinnuttaminen Yhteenveto vakiinnuttamissuunnitelmien tavoitteista ja toimenpiteistä Hankevastaavien kokemuksia hankkeen vakiinnuttamisesta onnistumiset Hankevastaavien kokemuksia hankkeen vakiinnuttamisesta esteet Yhteenveto kehittämishankkeista maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Mikä kehittämisavustus? Kehittämishankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö Mitä kehittämisavustuksella tehtiin ja miten? Monikulttuurisuus osana kunnan ja liikuntajärjestöjen toimintaa Kehittämishankekokonaisuus pähkinänkuoressa Lähteet Liitteet

9 1 RAPORTIN TARKOITUS Vuosina Suomen kunnilla oli mahdollisuus hakea opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osoittamaa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) myöntämää kehittämisavustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Avustusta jaettiin kolmen vuoden aikana yhteensä euroa 40 kunnalle. Hankekokonaisuuden seurantaa on tehty LIKES-tutkimuskeskuksessa. Tässä raportissa tarkastellaan kehittämisavustusta ( ) saaneita hankkeita. Raportin alussa käydään läpi kehittämisavustuksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus sekä tehdään yhteenveto kaikista vuosina kehittämisavustusta saaneista hankkeista. Seuraavaksi käydään läpi hankkeiden toteuttaja- ja yhteistyötahot, maahanmuuttajakohderyhmät, kohderyhmän tavoittaminen sekä hankkeiden osallistujamäärät. Kehittämishankkeiden tavoitteita, toteutunutta toimintaa sekä hankevastaavien kokemuksia käsitellään luvuissa 8 11 sekä toiminnan vakiinnuttamista luvussa 12. Raportin lopussa on yhteenveto sekä pohdinta ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. 8

10 2 SEURANNAN JA ARVIOINNIN TYÖPROSESSI Raportin pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille vuonna 2013 avustusta saaneelle 33 hankkeelle. Kaikkien kuntien vastuuhenkilöt vastasivat kyselyyn kevään 2014 aikana, jolloin vastausprosentiksi saatiin 100. Lisäksi niille seitsemälle hankkeelle, jotka eivät hakeneet avustusta vuodelle 2013 mutta olivat mukana aikaisempina vuosina, tehtiin puhelinhaastattelut. Teemahaastatteluja tehtiin kolmen hankkeen käytännön toimijoille; kahdessa niistä oli mukana myös kunnan edustajia. Muuna aineistona käytettiin hankehakemuksia (pääosin vuodelta 2013), ELYkeskusten määrärahaesityksiä vuosilta sekä muistioita ja päätöksiä myönnetyistä avustuksista vuosilta Lisäksi käytiin läpi hankkeiden vuoden 2013 toimintakertomukset ja tiliselvitykset. 9

11 3 KEHITTÄMISAVUSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS Kehittämisohjelmassa Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla (OKM 2010) mainittiin toimenpide (numero 5), jonka tarkoituksena oli luoda toteutusmalli maahanmuuttajanuorten kotouttamisesta liikunnan avulla. Pohjanmaan ELYkeskus loi hahmotelman avustusjärjestelmästä vuoden 2010 aikana OKM:n toimeksiantona. ELY-keskukset valittiin avustusjärjestelmän koordinoijiksi ja avustusten myöntäjiksi, sillä ELY-organisaatioon sisältyvät sekä liikunta-asiat että maahanmuuttaja-asiat. Tämän koettiin antavan hyvän lähtökohdan liikunnan kotouttamismallin rakentamiseen. OKM osoitti vuosina yhteensä euroa ELY-keskusten käyttöön avustusten myöntämiseksi kunnille monikulttuurisen liikunnan edistämiseen paikallistasolla. Hakemukset toimitettiin sille ELY-keskukselle, jonka alueella kunta sijaitsee. Yhteensä kuusi ELY-keskusta otti vastaan hakemuksia ja myönsi kehittämisavustuksia (Uusimaa, Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Varsinais- Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa). Näitä kutsutaan edellä ELY-alueiksi. Kaiken kaikkiaan Suomessa toimii 15 ELY-aluetta (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013). Kehittämistoiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus perustuivat OKM:n kehittämisohjelmaan Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla (2010). Tarkoituksena oli toimintamallien löytäminen maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Liikunnan kotouttamistoimenpiteiden tarkoituksena oli maahanmuuttajien liikuntatoimintaan osallistumisen lisääminen. Liikuntaan osallistumisen katsottiin voivan tukea maahanmuuttajien sosiaalisten suhteiden muodostumista, työllistymistä sekä osallisuutta. Inkluusioperiaatteella tarkoitettiin, että maahanmuuttajat voivat käyttää kaikille tarkoitettuja kuntien sekä liikunta- ja urheiluseurojen palveluja. Inkluusioperiaatteen toteutukseen liittyi kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus. Lisäksi kunnille suunnatuissa hakuohjeissa mainittiin, että tarvittaessa hanketoiminnassa oli mahdollista lisätä liikuntapalvelujen saatavuutta erityistoimenpitein. Kohderyhminä kehittämishankkeissa olivat maahanmuuttajalapset ja -nuoret sekä aikuiset maahanmuuttajat (terveyttä edistävä liikunta). Painotus oli maahanmuuttajataustaisissa lapsissa ja nuorissa (alle 29-vuotiaat). Vaikka kehittämisavustus oli tarkoitettu myönnettäväksi kunnille, hakuohjeissa toivottiin, että kunnat tekisivät hankkeissa yhteistyötä paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen tai muiden järjestöjen kanssa. Vuodesta 2012 asti kunnat voivat myöntää avustuksen edelleen seuroille tai järjestöille. Mikäli avustusta myönnettiin edelleen, oli kunnan tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan tahon kanssa (FINLEX 2014). 10

12 Hanketukihakemusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: hankkeen tavoitteiden ja kehittämisohjelmassa (maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla) hyväksyttyjen tavoitteiden vastaavuus, inkluusioperiaatteen toteutuminen, hankkeen uutuusarvo, selkeästi ilmaistun ja raportoidun lopputuloksen hyödynnettävyys valtakunnallisesti sekä yhteistyösuuntautuneisuus saman alan toimijoiden kesken (Hakuohjeet 2011, 2012 & 2013). Vuonna 2013 kehittämisavustusta hakeneita kuntia pyydettiin liittämään hakemukseensa vapaamuotoinen suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta (Hakuohje 2013). 11

13 4 KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MÄÄRÄ, MYÖNNÖT JA HAKUKIERROKSET Ensimmäiselle hankevuodelle (2011) kunnilla oli mahdollisuus hakea avustusta kaksi kertaa: varsinaisella hakukierroksella (syksyllä 2010) ja niin sanotulla täydentävällä hakukierroksella (alkusyksyllä 2011). Kehittämisavustusta oli käytettävissä euroa, josta ELY-keskukset myönsivät ensimmäiselle hankevuodelle yhteensä euroa 18 hankkeelle (taulukko 1 seuraavalla sivulla). Vantaan kaupungille myönnettiin avustusta molemmilla hakukierroksilla. Hankkeet aloittivat toimintansa vuoden 2011 aikana. Kehittämisavustusjärjestelmän muodostuminen ja eteneminen 2010 Kehittämisavustusmallin luominen mainitaan Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla kehittämisohjelman (2010) toimenpiteenä numero 5. Pohjanmaan ELY-keskuksessa tehdään hahmotelma avustusjärjestelmästä OKM:n toimeksiantona Ensimmäiset hakukierrokset käynnistyvät (2010 ja 2011). ELY-keskukset myöntävät kehittämisavustusta yhteensä euroa 18 hankkeelle. Vuoden 2011 lopulla valtionavustuslaki muuttuu. Kunnat voivat myöntää avustusta eteenpäin kolmannen sektorin toimijoille Vuoden 2012 kehittämisavustushaku käynnistyy syksyllä Kehittämisavustusta myönnetään 28 hankkeelle, yhteensä euroa. Syksyllä 2012 valmistuu ensimmäinen seurantaraportti vuonna 2011 aloittaneista hankkeista Vuoden 2013 kehittämisavustushaku käynnistyy syksyllä Hankkeet aloittavat toimintansa loppukeväällä 2013 viivästyneiden avustuspäätösten vuoksi. Yhteensä 1,1 miljoonaa euroa myönnetään 33 hankkeelle Seurantaraportti hankkeista vuosilta valmistuu syksyllä Toiselle hankevuodelle oli haettavissa 1,1 miljoonaa euroa, josta ELY-keskukset myönsivät yhteensä euroa 28 hankkeelle. Uusia hankkeita tuli mukaan 14 kappaletta. Tampereelta tuli toinen hanke mukaan vuonna Lappeenranta ja Imatra puolestaan yhdistivät hankkeensa vuodelle Turku sai avustusta uudistetulle hankkeelle vuonna Kontiolahden hanke ei hakenut enää avustusta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Kolmas hankevuosi aloitettiin vasta loppukeväällä 2013 viivästyneiden avustuspäätösten vuoksi. Koko avustussumma 1,1 miljoonaa euroa myönnettiin yhteensä 33 hankkeelle. Uusia hankkeita tuli mukaan 11 kappaletta. Helsingistä hakuun osallistui kaksi hanketta, joista toinen vetäytyi. Kuusi hanketta ei hakenut 12

14 avustusta kolmannelle hankevuodelle (Hämeenlinna, Vihti, Vaasa, Raisio, Lieksa ja Mäntyharju). TAULUKKO 1 Myönnetyt avustussummat, hakemusten ja avustusta saaneiden hankkeiden määrät. HAKUVUOSI YHTEENSÄ Avustussumma ,1 milj. 1,1 milj. 2,9 milj. Myönnetty avustussumma ,1 milj Hakemusten kokonaismäärä hakemusta (53 hakijatahoa) Avustusta saaneet hankkeet avustusta saanutta hanketta Uudet hankkeet Kaikki avustusta saaneet hankkeet ja kunnat sekä avustussummat vuosilta näkyvät liitteessä 1. Yhteensä 40 eri kuntaa ja 43 hanketta sai kehittämisavustusta vuosien aikana. Hankkeita oli enemmän kuin kuntia, koska Tampereelta oli mukana kaksi hanketta. Myös Turun uudistunut hanke vuonna 2012 ja Lappeenrannan ja Imatran yhdistynyt hanke laskettiin uusiksi hankkeiksi. Yhteensä kehittämishankkeille oli varattu 2,9 miljoonaa euroa, joista myönnettiin euroa. Hankkeille myönnetyt vuosittaiset avustukset vaihtelivat eurosta (Lempäälä) euroon (Vantaa) (Liite 1). Koko hankekautena (vuosina ) eniten avustusta saivat Vantaa ( euroa) ja Helsinki ( euroa). Kaikkina kolmena hankevuotena ( ) kehittämisavusta sai 15 hanketta. Kahdeksan hanketta oli mukana kaksi vuotta ( tai ) (Kuvio 1). Yhteensä seitsemän kuntaa ei hakenut jatkoa kehittämisavustukselle vuoden 2011 tai 2012 jälkeen. Eniten hankkeita toteutettiin Pohjanmaan (11), Uudenmaan (10) ja Pohjois-Savon (10) laajennetuilla ELY-alueilla. Varsinais-Suomen ELYalueella toteutettiin yhteensä neljä hanketta sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELYalueilla molemmissa kaksi. 13

15 KUVIO 1 Kehittämishankkeiden maantieteellinen jakautuminen. Selvästi eniten avustusta vuosien aikana myönnettiin Uudenmaan ELYalueelle, yhteensä euroa (Taulukko 2). Seuraavaksi eniten avustusta sai Pohjanmaan ELY-alue, yhteensä euroa. Selvästi vähiten avustusta myönnettiin Lapin ELY-alueelle ( euroa). TAULUKKO 2 Avustusten määrä ELY-alueittain vuosina ELY-ALUE AVUSTUS VUONNA 2011 AVUSTUS VUONNA 2012 AVUSTUS VUONNA 2013 YHTEENSÄ Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Suhteessa ELY-alueilla asuviin ulkomaan kansalaisten määriin eniten avusta myönnettiin Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueille (Taulukko 3 seuraavalla sivulla). Yhteensä ulkomaan kansalaisia asui Suomessa vuoden 2013 lopussa (SVT 2014). Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä olivat myös Suomen kansalaisuuden saaneet (ei syntyperäiset Suomen kansalaiset) ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset (toisen ja kolmannen polven maahan- 14

16 muuttajat). Kolmannen polven maahanmuuttajista ei ole saatavilla tilastotietoja. Suomen kansalaisuuden saaneita asui Suomessa vuoden 2013 lopussa yhteensä ja Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia (toisen polven maahanmuuttajia) (Taulukko 4 seuraavalla sivulla). Tarkan käsityksen saaminen maahanmuuttajataustaisten todellisesta määrästä on mahdotonta, sillä osittain Suomen kansalaisuuden saaneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset olivat samoja henkilöitä (Tilastokeskus 2014a). Suurin osa ulkomaan kansalaisista, Suomen kansalaisuuden saaneista ja toisen polven maahanmuuttajista asui Uudenmaan laajennetulla ELY-alueella (Tilastokeskus 2014b); ulkomaan kansalaisista 63 %, Suomen kansalaisuuden saaneista henkilöistä 63 % ja Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 67 %. TAULUKKO 3 ELY-alueille myönnetyt avustukset suhteessa ulkomaan kansalaisten määriin. ELY-ALUE AVUSTUS ( ) VUOSINA Uusimaa (Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi) Pohjanmaa (Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa) ULKOMAIDEN KANSA- LAISTEN MÄÄRÄ VUO- DEN 2013 LOPUSSA AVUSTUS ( ) SUHTEESSA ULKOMAIDEN KANSA- LAISTEN MÄÄRÄÄN , ,1 Pohjois-Savo (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) ,6 Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta) ,6 Pohjois-Pohjanmaa ,5 Lappi ,9 Ahvenanmaa YHTEENSÄ ,4 15

17 TAULUKKO 4 ELY-alueille myönnetyt avustukset, Suomen kansalaisuuden saaneet sekä Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuoden 2013 lopussa. ELY-ALUE Uusimaa (Uusimaa, Häme, Kaakkois- Suomi) Pohjanmaa (Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski- Suomi, Etelä-Pohjanmaa) Pohjois-Savo (Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta) AVUSTUS VUOSINA SUOMEN KANSALAI- SUUDEN SAANEET VUODEN 2013 LOPUSSA SUOMESSA SYNTYNEET ULKOMAALAISTAUSTAISET VUODEN 2013 LOPUSSA Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ

18 5 KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAJATAHOT JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Hankkeiden toteuttajatahot olivat suurimmaksi osaksi kuntien liikuntatoimia (15 hankkeessa) (Taulukko 5). Seuraavaksi eniten oli vapaa-aikatoimia (ja kulttuuritoimia) (kahdeksassa hankkeessa), sivistystoimia (viidessä hankkeessa) ja nuorisotoimia (kolmessa hankkeessa). Näiden lisäksi vastuutahoina oli yksi opetustoimi (perusopetus), ja yhdessä kunnassa hanketta koordinoi hyvinvointipalvelut. Joissakin hankkeissa kunnat yhdistivät voimansa, vaikka hallinnointivastuu olikin yhdellä kunnalla. Pietarsaaren ja Iisalmen hankkeet toteutettiin yhdessä lähikuntien kanssa. Samoin Vöyri, Vihti, Iisalmi ja Oulu toteuttivat hankkeita yhteistyössä lähikuntien kanssa. Myös Lappeenranta ja Imatra sekä Tampere ja Turku toteuttivat hankkeet yhdessä. Käytännön toiminnan toteuttaminen organisoitiin eri tavoin eri hankkeissa. Suurimmassa osassa hankkeita kunta sekä koordinoi että toteutti osan hankkeen liikuntatoiminnasta yhdessä järjestöjen kanssa. Muutamassa hankkeessa kaiken toiminnan toteuttivat järjestöt, ja joissakin pienissä hankkeissa kunta hoiti hankkeen itsenäisesti. Suurin osa (64 %) kunnista ilmoitti, että niiden hankkeilla oli ohjausryhmä. Yleisemmin ohjausryhmässä oli mukana vastuullisen hallintokunnan lisäksi jokin muu kunnan hallintokunta sekä kolmannen sektorin järjestöjä. Maahanmuuttajien edustaja, yleisimmin kunnan maahanmuuttajayksiköstä tai monikulttuurisesta järjestöstä, oli mukana kymmenessä ohjausryhmässä. 5.1 Yhteistyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet hankehakemuksissa Hankehakemusten perusteella kehittämishankkeet pyrkivät tekemään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen ja muiden liikuntaa järjestävien tahojen, maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden kotouttamiseen tai kotoutumiseen liittyvien tahojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä suunniteltiin työ- ja elinkeinotoimistojen ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteeksi mainittiin myös luottamuksen rakentaminen eri hanketoimijoiden välille ja niiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin. Erään kunnan hankevastaavan mukaan jokainen toimija oli vastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja moninaisen toimintakulttuurin muodostumisesta. Osassa hankkeita koettiin tärkeäksi, että kehittämishankkeessa oli ohjausryhmä, jossa oli mukana eri sektoreiden edustajia sekä kohderyhmän edustajia. Myös käytännön kehittämistyön ja palvelutarjoajien säännölliset keskustelut hankkeen etenemisestä nähtiin tärkeinä. Kehittämishankkeen edustajan mukana oleminen kunnan tai alueen maahanmuuttotyöryhmissä mainittiin myös yhdeksi tavaksi tiivistää yhteistyötä. 17

19 Kehittämishanke haluttiin osaksi kunnan kotouttamis- ja terveysliikuntaohjelmaa muutamissa hankkeissa. Tavoitteeksi asetettiin myös yhteisen kunnan monikulttuurisen liikunnan toimintamallin luominen. Esimerkkinä mainittiin kunnan yhteinen vuosikalenteri säännöllisestä toiminnasta ja tapahtumista, jolloin toimijoiden olisi helpompi suunnitella yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja. Kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen kehittämisfoorumeissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, esimerkiksi yhteinen alueellinen seminaari muiden kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden kanssa, mainittiin yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. 5.2 Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa Kunnan hankevastaaville suunnatussa kyselylomakkeessa kysyttiin: Minkälaista yhteistyötä kehittämishanke on tuonut mukanaan hankkeen aikana? Noin puolet hankkeista koki, että yhteistyö oli pääosin uutta, mutta aiemminkin yhteistyötä on tehty vähän. Kolmasosa hankkeista ilmoitti kehittämishankkeen tuoneen mukanaan täysin uutta yhteistyötä. Viidesosalle hankkeista yhteistyö oli ollut jatkoa aikaisemmalle yhteistoiminnalle. KUVIO 2 Kehittämisavustuksen myötä tullut yhteistyö kunnan hankevastaavien mukaan. 18

20 Noin 90 % hankkeista ilmoitti tehneensä yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien kanssa (Taulukko 5). Kolmasosa hankkeista teki yhteistyötä sosiaalitoimen (ja terveystoimen) kanssa. Seuraavaksi yleisimmin yhteistyötä tehtiin opetustoimen (kahdeksan hanketta) ja maahanmuuttopalveluiden (seitsemän hanketta) kanssa. TAULUKKO 5 HAKIJATAHOT (KPL) KUNNAN YH- TEISTYÖTAHOT (KPL) Liikuntatoimi (7) Nuorisotoimi (6) Sosiaali- (ja terveys-) toimi (12) Terveystoimi (3) Vapaa-aikatoimi (2) Sivistystoimi (4) Kulttuuritoimi (6) Opetustoimi/ Perusopetus (8) Maahanmuuttopalvelut (7) Tampere II Pietarsaari Konsernipalvelut, keskushallinto (3) Tekninen toimi (1) Vuonna 2013 kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden toteuttajatahot ja yhteistyö kunnan hallintokuntien kanssa. LIIKUNTA- NUORISO- SIVISTYS- TOIMI (15) TOIMI (3) TOIMI (5) Hirvensalmi Salo Vantaa Riihimäki Mikkeli Jyväskylä Salo Pudasjärvi Kouvola Rovaniemi Kouvola Espoo Lappeenranta / Imatra Lappeenranta / Imatra Espoo Salo Rauma Mikkeli Hyvinkää Kemi Riihimäki Pudasjärvi Kokkola Espoo Rauma Pudasjärvi Vantaa Pudasjärvi Riihimäki Joensuu Helsinki Joensuu VAPAA-AIKA- (JA KULTTUURI) TOIMI (8) Riihimäki Kruunupyy Kruunupyy Riihimäki Iisalmi Lempäälä Vöyri Riihimäki Vöyri Hanko Lohja Pieksämäki Pieksämäki PERUS- OPETUS (1) Tampere II HYVIN- VOINTI PALVE- LUT (1) Joensuu Punkalaidun Oulu Vöyri Lohja Oulu Vöyri Kruunupyy Iisalmi Kruunupyy Oulu 19

21 5.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Hankkeille suunnatussa kyselylomakkeessa pyydettiin ilmoittamaan ne keskeiset tahot, joiden kanssa hanke teki yhteistyötä (ei mukana kunnan hallintokuntia). Yleisimmin yhteistyökumppaneiksi mainittiin suomalaisten perustama liikuntaseura, koulu ja oppilaitos (Kuvio 3). Noin kolmasosa hankkeista teki yhteistyötä kansalaisopiston, seurakunnan ja liikunnan aluejärjestön kanssa. Heti perässä tulivat maahanmuuttajien perustama liikuntaseura, valtakunnallinen liikuntaohjelma, vastaanottokeskus sekä maahanmuuttaja-/monikulttuurisuusjärjestö. KUVIO 3 Kehittämishankkeiden yhteistyötahot (ei mukana kunnan hallintokuntia). 20

22 5.4 Hankevastaavien kokemuksia yhteistyöstä Suurin osa hankevastaajista koki yhteistyön eri toimijoiden kanssa onnistuneeksi. Tyytyväisiä oltiin uusiin yhteistyötahoihin sekä yhteistyön tiivistymiseen ja sujuvoitumiseen eri tahojen kanssa. Muutamassa hankkeessa kiiteltiin yhteistyökumppaneiden urheiluseurojen ja maahanmuuttajajärjestöjen aktiivisuutta. Eräässä hankkeessa koettiin onnistumiseksi kumppaneiden yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen sekä avoin keskinäinen vuoropuhelu. Kyseisen kunnan hankevastaavan mukaan hankekumppaneiden kesken oli muodostunut luottamus, jonka ansiosta uusia ideoita syntyi jatkuvasti. Lisäksi yhteistyön kohokohdaksi koettiin, että kaikilla toimijoilla oli tietoa kehittämishankkeen konkreettisesta toiminnasta. Eräässä hanketoimijoiden haastattelussa kerrottiin, että hankkeessa saatiin hyvä vastavuoroinen keskusteluyhteys kunnan ja urheiluseuran välille. Kunnan hankevastaavan mukaan hankkeen aikana oltiin pääsemässä eroon toimintamallista, jossa kunta pelkästään ostaa palvelun kolmannelta sektorilta. Tärkeäksi koettiin, että hankkeen tavoitteita ja toteutusta mietittiin yhdessä ottaen huomioon kaikkien intressit ja että toiminta oli kaikkien näkökulmasta kannattavaa. Erityisesti painotettiin, että kunnalla pitää olla jatkossa keskustelevampi rooli kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi mainittiin, että kunnan tulisi pystyä osoittamaan luottamusta järjestötoimijoita kohtaan, eikä ottaa kyyläävää asennetta. Avoin keskustelu ja sitä kautta sekä kunnan että järjestön näkökulmien ja lähtökohtien ymmärtäminen oli hankevastaavan mukaan avainasemassa yhteistyön parantamisessa. Luottamusta eri toimijoiden välillä vahvisti myös, jos eri toimijat tiedottavat säännöllisin väliajoin toiminnan etenemisestä, jolloin kaikki pysyvät kärryillä. Se kaikkein suurin hyöty ainakin minun mielestäni on ollut se, että ollaan päästy saman pöydän ääreen keskustelemaan niistä asioista ja on tavallaan löydetty se kumppani. Se ei oo vaan että kaupunki sanelee ja kaupunki maksaa, vaan oikeasti mietitään yhdessä näitä asioita. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) Suurimmat hankaluudet yhteistyössä liittyivät uusien kumppaneiden mukaan saamiseen, yhteisten tavoitteiden puuttumiseen, yhteistyön yksisuuntaisuuteen ja vastuutahojen löyhään sitoutumiseen. Eräässä hankkeessa oltiin pettyneitä, että toimiva yhteistyö koto-koulutuksen kanssa päättyi hankkeen aikana. Osa hankkeista koki, ettei yhteistyöhön panosteta tarpeeksi ja eri vapaa-ajan toimijat voisivat tehdä paljon enemmän yhdessä. Muutama hankevastaava sanoi suoraan, että vaikeinta oli tehdä yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Eräs hankevastaava totesi, että maailmat vaan niin vieraat toisilleen, viitaten eri hallintokuntien erilaisiin toimintatapoihin. Maahanmuuttajille erityisesti markkinoitavien ryhmien osallistujamäärät laskivat paljon, kun suunnitelmista poiketen koto-koulutukseen ei enää sisällytettykään liikuntaan osallistumista koulupäivän aikana. Uusi käyttöönotettu opetussuunnitelma ei toimintaa enää mahdollistanut aikaisemman tavan mukaisesti. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) 21

23 Tärkeäksi nähtiin monien erilaisten tavoitteiden painottaminen yhteistyökumppaneille eli toiminnan hyötyjen näkeminen monesta näkökulmasta. Esimerkiksi urheiluseuran ja koulun yhteistyössä eräs järjestötoimija pyrki tuomaan esille, että kyseessä ei ole pelkästään liikuntakerho, vaan suuressa roolissa oli myös lasten vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Eräässä hankkeessa koettiin, että osa mahdollisista yhteistyökumppaneista ei ollut tottunut näkemään liikuntaa kotouttamisen välineenä. Hänen mukaansa tulisi antaa aikaa asenteiden muokkaamiseen, että liikunnan merkitys kotouttamisessa ymmärrettäisiin. Vaati uudenlaista tasapainotteluna. Liikunta on muuten hyväksyttävää toimintaa, mutta nyt vaati uudenlaista tasapainottelua. Täytyi käyttää toista tuntosarvea, mitä muuten ei tarvitse tässä työssä tehdä. Eli taivutella ihmisiä hyvän asian puolelle. (Haastattelu, kunnan hankevastaava) Muutama hanke olisi kaivannut enemmän verkostoitumista ja keskustelua muiden monikulttuuriseen liikuntaan kehittämisavustusta saaneiden hankkeiden kanssa. Kehittämishankkeille järjestettyä tapaamista Riihimäellä keväällä 2012 pidettiin edelleen hyödyllisenä. Aluehallintovirastojen toivottiin tuovan alueen hankkeet yhteen jakamaan kokemuksia. 22

24 6 KEHITTÄMISHANKKEIDEN MAAHANMUUTTAJA- KOHDERYHMÄT JA NIIDEN TAVOITTAMINEN TOIMINNAN PARIIN Kuntien hankevastaavia pyydettiin merkitsemään kyselylomakkeeseen kehittämishankkeiden maahanmuuttajakohderyhmät. Lähes kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat alle 16-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset tytöt ja pojat (Kuvio 4). Yli kolmasosa hankkeista tavoitteli toiminnan pariin maahanmuuttajataustaisia nuoria naisia ja miehiä (17 29-vuotiaat) ja kaksi kolmasosaa maahanmuuttajataustaisia naisia (30 65-vuotiaat). Lähes kaksi kolmasosaa tavoitteli myös perheitä ja maahanmuuttajataustaisia aikuisia miehiä. Ikääntyneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt olivat vain muutaman hankkeen kohderyhmänä. KUVIO 4 Vuonna 2013 mukana olleiden hankkeiden maahanmuuttajakohderyhmät. 23

25 6.1 Kohderyhmien tavoittaminen Kyselylomakkeessa kunnan hankevastaavilta kysyttiin: Miten hyvin mielestäsi hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan maahanmuuttajia? Puolet hankkeista koki onnistuneensa maahanmuuttajien tavoittamisessa hyvin ja viisi hanketta erittäin hyvin (Kuvio 5). Noin neljäsosa hankkeista valitsi vastausvaihtoehdon kohtalaisesti. Kaksi hanketta koki onnistuneensa melko huonosti ja yksi hanke erittäin huonosti. KUVIO 5 Kunnan hankevastaavan arvio maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisesta. 24

26 6.2 Hankevastaavien kokemuksia maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisessa Maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamisessa kokeiltiin erilaisia väyliä. Parhaiten tieto levisi puskaradiossa ja nuorten osalta myös sosiaalisessa mediassa. Erään hankevastaavan mukaan tieto naisten uintiryhmistä levisi maahanmuuttajayhteisöissä salamannopeasti. Liikuntaryhmiä ja tapahtumia markkinoitiin paikoissa, joissa jo luonnostaan kokoontui maahanmuuttajia. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi koulut, oppilaitokset, monikulttuurisuuskeskukset sekä monikulttuuriset asuinalueet. Muiksi hyviksi väyliksi tavoittaa kohderyhmä koettiin maahanmuuttotoimistot, kotouttamiskoulutukset, suomen kielen ryhmät sekä muut kotouttamiseen liittyvät hankkeet sekä maahanmuuttajayhteisön yhteyshenkilöt. Lisäksi jo toiminnassa mukana olevien maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajataustaisten ohjaajien koettiin olevan avuksi uusien maahanmuuttajien tavoittamisessa liikuntaryhmiin. Tutun ohjaajan merkitys kohderyhmän tavoittamisessa ja toimintaan sitouttamisessa oli suuri. Eräässä hankkeessa maahanmuuttajataustaisten osallistujien määrä väheni selvästi, kun tuttu henkilö lopetti ryhmän ohjaamisen. Tulevaisuudessa kun tapahtumia ja matkoja järjestämme hankkeen puitteissa on ensiarvoisen tärkeätä, että markkinointivaiheessa itse (hanketyöntekijä) jalkaudun myös sinne missä maahanmuuttajat ovat. Pelkkä julisteiden ja mainosten jakaminen ei tavoita koko kohderyhmää vaan maahanmuuttajat tarvitsevat myös henkilön johon tukeutua, jolta kysyä ja joka innostaa sekä kannustaa heitä vielä lisäksi osallistumaan kulloinkin järjestettävään toimintaan. (Hankkeen toimintakertomus) Maahanmuuttajajärjestöjen oma tiedotus yhteisöihinsä on ollut ratkaisevan tärkeää uusien perheiden aktivoimiseksi mukaan. (Hankkeen toimintakertomus) Perheiden ja etenkin äitien merkitys tyttöjen osallistumiseen koettiin olevan suuri. Perhekeskeisyyttä painotettiin myös aikuisten maahanmuuttajien mukaan saamisessa. Lapset aktivoivat muita perheenjäseniä liikkumaan ja auttavat kontaktin ottamisessa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Samoin vapaaehtoisuuteen perustuvalle ystävätoiminnalle, jossa tuetaan pakolaisten osallistumista, annettiin kehuja. Tuttu kontakti ja kasvokkainen vuorovaikutus mainittiin keskeisiksi tekijöiksi maahanmuuttajien tavoittamisessa toiminnan pariin. Kolmessa hankkeessa oltiin tyytyväisiä oppaan, liikuntatarjottimen tai esitteen valmistumisesta ja käyttöönotosta. Maahanmuuttajien tavoittaminen toiminnan pariin ei ollut monelle toimijalle helppoa. Kaikki suunnitellut liikuntaryhmät ja tapahtumat eivät toteutuneet osallistujapulan vuoksi. Erityisesti tyttöjen ja naisten mukaan saaminen koettiin vaikeaksi, uintia lukuun ottamatta. Kahdessa hankkeessa koettiin ongelmaksi myös kantaväestön tavoittaminen toiminnan pariin, jolloin toiminta profiloitui pelkästään maahanmuuttajiin. Muutama vastaaja koki, että maahanmuuttajat olivat erittäin heterogeeninen kohderyhmä, joka sisälsi monia alaryhmiä ja jonka tavoittamisessa ei 25

27 voida käyttää yhtä mallia. Yksi vastaaja koki isoksi ongelmaksi, että maahanmuuttajat haluavat liikkua vain omissa erillisissä ryhmissään. Erään vastaajan mukaan liikunta ja urheilu eivät yksinkertaisesti kiinnosta kaikkia ihmisiä sama päti kantaväestöön ja maahanmuuttajiin. Osa hankkeista koki ongelmalliseksi myös toiminnasta tiedottamisen. Kieliongelmien takia viesti saattoi tavoittaa maahanmuuttajan, mutta viestin sisältöä ei välttämättä täysin ymmärretty. Erään vastaajan mukaan täytyi keksiä uusia tiedottamisen tapoja ja varautua siihen, että maahanmuuttajille tiedottamiseen menee enemmän aikaa ja muita resursseja kuin kantaväestön tavoittamisessa. Myös tehoton yhteistyöverkosto mainittiin syyksi siihen, että tieto ei saavuta kohderyhmää. Suoraa yhteistyötä vanhempien kanssa pitäisi parantaa ja miettiä, miten sen saisi toimivammaksi. Vanhempien kanssa törmää usein kielimuuriin, sillä lapsi on usein perheestä se, joka osaa eniten kieltä. Lupalappukulttuuri on osalle maahanmuuttajalasten vanhemmista täysin vierasta. Somaliperheissä eivät äidit osaa välttämättä lukea edes somaliksi, joten informaatio ei välttämättä siirry edes lappujen välityksellä. Paras tapa tuntuisi olevankin mennä tapaamaan vanhempia/äitiä ja esittää asia suoraan suullisesti, vaikka tulkin välityksellä. (Hankkeen toimintakertomus) Kesän aikana konkretisoitui maahanmuuttajien tavoitettavuuden haasteet. Kyse oli monissa kohdin tiedon puutteesta ja tiedottamisen haasteista. Nettisivut auttaisivat asiassa, mutta maahanmuuttajaverkosto vaikutti tehottomalta. Näytti siltä, että suunnitelmallisuus puuttui toimijoilta tässä kohtaa. Kyse oli enemmänkin rakenteista, hajanaisesta maahanmuuttajatoiminnasta, mikä selvästi vaikeuttaa myös maahanmuuttajien tavoitettavuutta. (Hankkeen toimintakertomus) 26

28 6.3 Esimerkkejä toimintakertomuksista maahanmuuttajien tavoittaminen KRISTIINANKAUPUNKI - NAISCÁFE Under året har kvinnornas fått en större roll och kommit mera med i verksamheten, Naiscáfe var modellen som blev kvinnornas egen kontaktarena. Där når vi dem och får ut informationen samt kan lyssna in vad de behöver. ESPOO YHTEISTYÖ KIRJASTOJEN KANSSA Entressen ja Sellon kirjastojen kanssa tehtiin uutta yhteistyötä, jossa kirjastojen tiloissa järjestettiin liikuntatapahtumia ja kursseja, jotka houkuttelivat mukaansa siellä aikaansa viettäviä lukuisia nuoria. RIIHIMÄKI YHTEISTYÖ NEUVOLAN KANSSA Syksyllä 2013 aloitettiin uusi vauva-vanhempi -jumppa sekä taapero-vanhempi -jumppa. Alkutyö ja tiedottaminen tehtiin yhteistyössä Riihimäen neuvolan kanssa, jossa on nimetty yksi terveydenhoitaja, joka hoitaa kaikki alueen maahanmuuttajataustaiset perheet. Tätä kautta saimme hyvin tavoitettua halutun kohderyhmän ja ryhmät täyttyivätkin nopeasti. Jumpissa kävi syksyn ajan vakituisesti perhettä. SALO TAVOITTAMINEN KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN KAUTTA Kaikissa kaupungin yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistoissa on nuorten liikunnasta vastaava liikunnanohjaaja käynyt kertomassa suoraan oppilaille Lataa liikettä -toiminnasta. Jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa tavattiin koulukohtaisesti lähes kaikki kaupungin liikunnanopettajat ja kuultiin koulu- ja aluekohtaiset näkemykset harrasteliikuntatarpeista sekä tiedot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määristä. IISALMI SPR:N YSTÄVÄPERHEET Vapaaehtoistyön merkitys kotouttamisessa on ollut iso, esim. SPR:n ystäväperheet ovat osallistuneet aktiivisesti tiedottamiseen ja pakolaisten tukemiseen. Lasten- ja nuorten perheiden luottamus SPR:n ystäviin on kasvanut koko ajan. OULU YHTEISTYÖ MAAHANMUUTTAJAPALVELUIDEN KANSSA Maahanmuuttajien tullessa asiakkuuden piiriin maahanmuuttajapalveluihin, kartoitetaan heti yhdessä asiakkaan kanssa liikuntatottumuksia ja mahdollisia kiinnostavia liikuntamuotoja. Tämän jälkeen ohjataan jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin tai etsitään tarvittaessa mahdollinen liikuntamuotoa harjoittava yhdistys tai jokin muu mahdollinen taho, joka harjoittaa liikuntatoimintaa. PUDASJÄRVI KOULUN LIIKUNTAKIOSKI Kioskia on pidetty ruokavälitunnilla maanantaisin ja perjantaisin. Nuoret ovat voineet lainata kioskista liikuntavälineitä välituntikäyttöön. Näistä suosituimpia ovat olleet potkupyörät. Kioskissa on myös tietokone ja nettiyhteys, jotta nuoria voidaan ohjata harrastuksiin ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Kioskissa on kerrottu uusista ryhmistä ja loma-aikojen ohjelmasta. 27

29 7 KEHITTÄMISHANKKEIDEN OSALLISTUJAT Kuntien hankevastaavilta kysyttiin, kuinka monta liikkujaa osallistui hankkeen toimintoihin keskimäärin viikon aikana ja kuinka moni heistä oli maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten määrästä haluttiin tietää tyttöjen ja naisten osuus. Yhteensä hankkeissa liikkui viikkotasolla henkilöä, joista noin 70 % oli maahanmuuttajia (Taulukko 6). Vaihteluväli eri hankkeiden osallistujamäärissä oli suuri. Yksi hanke ilmoitti, että viikkotasolla hankkeen toimintaan ei osallistunut yhtään henkilöä, kun taas toisessa hankkeessa peräti 930 osallistujaa liikkui viikoittaisissa ryhmissä. Keskimäärin yhdessä hankkeessa liikkui viikkotasolla 114 osallistujaa. Alle kolmasosa kaikista liikkujista ja noin 40 % maahanmuuttajataustaisista liikkujista oli maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja naisia. Noin kolmasosa toimintaan osallistuneista oli kantasuomalaisia. TAULUKKO 6 Hankkeiden toimintoihin viikkotasolla osallistuneet. OSALLISTUJAT HENKILÖLUKUMÄÄRÄ/VIIKKO % Kaikki liikkujat Maahanmuuttajataustaiset Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset

30 8 KEHITTÄMISHANKKEIDEN TAVOITTEET KOTOUTUMINEN LIIKUNNAN AVULLA Kehittämishankkeiden päätavoitteena oli maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla, johon pyrittiin tukemalla maahanmuuttajien osallistumista liikuntatoimintaan. Kotouttamisen ja kotoutumisen lisäksi hankkeet asettivat koko joukon muita laajoja tavoitteita: maahanmuuttajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, elämänhallinnan lisääntyminen, syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisen, syrjimisen ja ennakkoluulojen väheneminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen lisääntyminen ja ystävystyminen. Lisäksi tavoitteiksi mainittiin maahanmuuttajien osallistuminen kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan, suomen kielen oppiminen sekä mahdollisten traumojen lievittäminen. Myös lasten ja nuorten liikunnallisen ja kulttuurisen elämäntavan kehittyminen sekä nuorten elinolojen parantaminen mainittiin tavoitteiksi. Kunnan hankevastaaville (33 vastaajaa) esitettiin seuraavat kysymykset: Edistikö hanke maahanmuuttajien kotouttamista? Jos kyllä, miten? Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hanke edisti maahanmuuttajien kotouttamista. Kolmenlaisia kotouttamisen mekanismeja mainittiin: A) maahanmuuttajat osallistuivat kantaväestön kanssa samoihin liikuntaryhmiin, jolloin oli mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja olla mukana yhteisössä, B) maahanmuuttajien tietämys kunnassa järjestetyistä liikuntapalveluista, liikuntalajeista ja -paikoista sekä toimintavoista liikuntapaikoilla lisääntyi ja C) maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä (toiminnallisesti), suomalaisia tapoja sekä saivat perehdytystä suomalaiseen kulttuuriin. Koska maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla on laaja tavoite, hankkeiden hakemuksissa esitetyt tavoitteet on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1) inkluusioperiaatteen toteutuminen, 2) maahanmuuttajien osallisuus sekä 3) maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus sekä kaksisuuntainen kotoutuminen. Seuraavissa luvuissa käydään läpi tarkemmin kehittämishankkeiden tavoitteita edellä mainituista osa-alueista sekä niitä toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteet pyrittiin toteuttamaan. 29

31 9 INKLUUSIOPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN 9.1 Yhteenveto keskeisistä hankehakemusten tavoitteista Inkluusioperiaatteen toteutumiseksi hankkeissa pyrittiin järjestämään matalan kynnyksen liikuntatoimintaa, aikuisten kohdalla terveysliikuntaa ja lasten kohdalla harrasteliikuntaa. Myös arkiliikunnan sekä liikunnan omaehtoisen, ei-organisoidun harrastamisen tukeminen maahanmuuttajien parissa koettiin tärkeäksi. Erityisen tärkeänä maahanmuuttajataustaisten kohdalla koettiin uimataidon oppiminen. Myös ulkoilukulttuurin, kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä talviliikuntalajien omaksuminen koettiin tärkeäksi. Muutamassa hankkeessa mainittiin yhdeksi tavoitteeksi nuorten maahanmuuttajien kilpaurheiluun osallistumisen tukeminen. Liikuntatoiminnan toteuttaminen lähellä monikulttuurisia asuinalueita, edullisesti tai maksuttomasti, ilman monimutkaisia ilmoittautumiskäytäntöjä koettiin tärkeäksi. Samoin koettiin, että tietoa kunnassa toteutettavista liikuntapalveluista tulisi löytyä kunnan internet-sivuilta kootusti ja eri kielillä. Tavoitteena oli myös luoda maahanmuuttajille mahdollisuuksia tutustua helposti ja turvallisesti kunnassa järjestettäviin (ja mahdollisesti naapurikuntien) liikuntapalveluihin. Muutamassa hankkeessa pyrittiin siihen, että maahanmuuttajat tietäisivät perusteet luonnossa liikkumisesta, jokamiehen oikeuksista, kunnan avoimista liikuntavuoroista ja yleisesti liikuntapaikkojen käytöstä. Samoin maahanmuuttajien tiedon lisääntyminen terveydestä ja terveellisistä elämäntavoista sekä liikunnan terveysvaikutuksista ja erilaisista terveysliikuntamuodoista mainittiin tavoitteiksi. Siirtyminen matalan kynnyksen liikuntapalveluista sekä pelkästään maahanmuuttajille kohdennetuista liikuntaryhmistä kaikille suunnattuihin liikuntapalveluihin nähtiin keskeiseksi toiminnan tavoitteeksi. Lähes kaikissa hankkeissa oltiin tarvittaessa valmiita toteuttamaan sukupuolisensitiivisiä tai erityisryhmille kohdennettuja liikuntaryhmiä. Monessa hankehakemuksessa koettiin tärkeäksi tarvittaessa järjestää kuljetus liikuntapaikalle, käyttää tulkkipalveluita, hankkia ja lainata liikuntavälineitä ja -varusteita sekä järjestää lastenhoito liikuntatoiminnan ajaksi. Tavoitteeksi asetettiin myös kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen. Kantasuomalaisten perustamien liikuntajärjestöjen tukeminen maahanmuuttajien tavoittamisessa ja monikulttuurisen liikuntatoiminnan toteuttamisessa koettiin tärkeäksi. 30

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016 Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016 Ohje avustuksen hakijalle Lähtökohdat Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely.

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely. Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla Vuonna 2015 aloittaneiden hankkeiden esittely Janne Pyykönen Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille

Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille Kirje OKM/24/691/2014 10.11.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan?

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Liikkuva koulu kiertue 2012 Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskus 13.12.2012 Valtio käyttää liikunnan edistämiseen veikkausvoittovaroja - Kaudelle 2012-2013 määrärahaa lasten

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010 ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHOT/ AIKATAULU TOTEUTUNUT 2009 Taidekasvatus

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot