Tampereen Liikuntasanomat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Liikuntasanomat"

Transkriptio

1 3/2009 Tampereen Liikuntasanomat Olympiameloja Jenni Mikkonen treenaa ja opiskelee Tampereella Tampereen Urheiluakatemia kutsuu opiskelevia huippu-urheilijoita Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Koulujen iltavalvonnan pyörittäminen iso haaste liikuntapalveluille

2 10 kysymystä liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavolalle Miltä budjettivuosi 2010 näyttää liikuntapalvelujen näkökulmasta? Liikuntasanomat otti selvää, millainen on Tampereen kaupungin budjetti vuodelle 2010 liikuntapalvelujen näkökulmasta. Liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola vastaa: Millainen on liikuntapalvelujen budjetin yleislinja verrattuna vuoteen 2009? Saimme vuoden 2010 budjettiin reilun 3 % yleiskorotuksen, joten liikuntapalvelut pyrkii pitämään palvelujen tason ja määrän nykyisellä tasolla. Yleisen hintatason korotusten vuoksi joudumme korottamaan taksoja keskimäärin 10 %, mikä on ikävä asia palvelujen käyttäjien kannalta. Toivon, että korotetut taksat ymmärretään, koska muuten jouduttaisiin supistamaan palveluja. Mikä on tilanne henkilöstömenojen osalta? Kaupunkitasolla ollaan ensi vuonna säästämässä henkilöstömenoissa useita kymmeniä miljoonia euroja, joten se ei voi olla vaikuttamatta myös liikuntapalvelujen henkilöstömenoihin. Laskennallinen velvoite on säästää euroa, joten sillä on selvä vaikutus myös henkilömäärään. Laskemme hyvin tarkkaan eläköityvien vakanssit ja niiden täyttämiset. Tavoite on kova, mutta yritämme parhaamme säästötalkoissa. Jatkuvatko ohjauspalvelut nykyisessä laajuudessaan? Ohjauspalvelujen suhteen ei ole tulossa muutoksia, muuten kuin taksojen korostuksen muodossa. Lisääntyvä ohjaustoiminnan tarve on haaste tulevaisuuteen. Ohjaajia tarvitaan lisää, mutta henkilösäästöt estävät toiminnan lisäämisen. Erityisesti korostuu ikäihmisten ohjauksen tarve. Mitä investointihankkeita on luvassa vuonna 2010? Vuoden näkyvin hanke on Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallin palloilupinnan uusiminen. Monta vuotta kritiikin kohteena ollut tekonurmi uusitaan ja palloilijoiden toive paremmasta tekonurmesta toteutuu. Lisäksi keskitytään perusliikuntapaikkojen kunnostamiseen, koska niiden kunto alkaa olla melko huonolla tasolla. Entä onko isompia peruskorjaushankkeita käynnistymässä? Merkittävin on tietenkin Pyynikin uimahallin peruskorjaus, joka alkaa vuonna Valmista pitäisi olla 2011 lopussa. Lisäksi Tampereen jäähalliin saadaan varastotilaa, mikä on ollut suunnitelmissa monen vuoden ajan Tuleeko salimaksuihin tai muihin käyttömaksuihin korotuksia vuonna 2010? Kuten aikaisemmin mainitsin, niin kautta linjan tulee 10 % korotus kaikkiin liikuntapalvelujen maksuihin. Onko uusia lähiliikuntapaikkoja suunnitteilla vuonna 2010? Valitettavasti liikuntapalvelut ei voi toistaiseksi rakentaa uusia lähiliikuntapaikkoja. Onko Tampereella keskustelu nk. Turun mallin käyttöönotosta, jossa alle 18-vuotiaden salivuoroista ei perittäisi vuokraa? Keskusteluja liikuntapaikkojen maksuttomuudesta on käyty monen vuoden ajan, mutta niin kauan, kun liikuntapalveluille asetetaan tulotavoitteen hallien käytöstä, ei muutosta ole tulossa. Asian päättäminen on valtuustotason juttuja ja luulen, että menee vielä monta vuotta, että kaupunkitasolla olisi tämäntapainen kädenojennus tamperelaisille lapsille ja nuorille mahdollista. Erityisesti on huomioitava nykyinen taloudellinen tilanne. Onko seurojen toiminta-avustusten suuruuteen ja jakoperusteisiin tulossa muutoksia vuonna 2010? Käsittääkseni toiminta-avustusten taso säilyy nykyisellä tasolla. Toiminta-avustuksethan jakaa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestarin johdolla. Kohdeeli projektituen taso pysyy tämän vuoden säästövelvoitteen tasolla. Projektituella tuetaan tamperelaisten huippu-urheilua ja kansainvälistä urheilu- ja liikuntatoimintaa. Kuinka paljon liikuntapalvelut hankkii ostopalveluita seuroilta vuonna 2010? Liikuntapalvelut joutuu valitettavasti supistamaan palvelujen ostoa paikallisilta urheiluseuroilta merkittävästi. Ostamme vain lasten vesipeuhulatoimintaa, ikäihmisten soutuspinningiä ja muutamaa muuta liikuntatoimintaa. Esimerkiksi ensi kesän kesätoimintaa joudumme supistamaan ostopalveluna 2

3 Pääkirjoitus Historiallinen urheiluvuosi Tampereella Vuosi 2009 oli Tampereella historiallisen suurien tapahtumien vuosi. Kokonaisuutena kaikki isot tapahtumat onnistuivat hyvin. Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien menestys oli huikea. Toimivat organisaatiot oli perustettu yhdeksään eri lajiin. Suorituspaikat olivat eriomaisessa kunnossa. Myös yleisöä oli paljon, vaikka kyseessä oli nuorten tapahtuma. Olympiakylä oli todella hyvä. Samoin naisten jalkapallon EM-turnaus oli järjestelyiltään erittäin korkeatasoinen. Yleisöä katsomoissa olisi vain saanut olla enemmän. TUL:n liittojuhla oli organisaatioltaan ja suorituspaikoiltaan hyvä, mutta eniten mieltä jäi kaivelemaan osanottajien kokonaismäärä. Kaikista näitä suurtapahtumista on muistettava se tosiseikka, että Tampereen kaupungilla oli merkittävä taloudellinen ja toiminnallinen tuki kisäjärjestelyissä. Tässä ei voi muuta kuin kiittää kaupungin johtoa ja luottamushenkilöitä siitä tuesta, mitä näille suurtapahtumille on myönnetty. Suurtapahtumille on Tampereella tilausta. Nyt meillä ovat pääominamme hyvät kokemukset ja tulokset onnistumisista. Katson luottavaisin mielin tulevaisuuteen suurtapahtumien suhteen Yleisesti elämme koko kaupunkia koskevien säästövelvoitteiden mukana, mutta toki myös vuonna 2010 Tampereella tapahtuu. Keväällä veteraanikiekkoilijat valtaavat kaupungin MM-kisojen merkeissä. Loppukeväällä täällä pelataan veteraanien lentopallon avoimia MM-kisoja. Kesällä kisaillaan nuorten taitouinnin EM-kisat ja pelataan lentopallon maailmanliigaa. Loppukesästä juostaan Tampereen metsissä Nuorten Jukolan viestiä ja syksyllä pelataan naisten ringetten MM-kisat. Lisäksi monet muut kansainväliset ja kansalliset tapahtumat värittävät Tampereen kaupungin katukuvaa. Liikunnan perustoiminta pysyy korkealla käyttöasteella taloudellisesta ahdingosta huolimatta. Tuntuu siltä, että laman myötä on palattu liikunnan perusarvojen ääreen. Liikuntatoimenjohtajan näkövinkkelistä se on todella hieno asia. Toivottavasti myös urheiluseurojen perustoimintakin palaa menneiden vuosien arvojen pariin. Talkootyölle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Toivotan liikunnallista vuotta 2010 kaikille! Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Petri Vilkko p Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti p Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntajavapaaaika/ liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu TAMPERE Kannen kuvassa olympiameloja Jenni Mikkonen TTY:n pihapiirissä. Kuva: Petri Vilkko 3

4 Urheiluakatemia kutsuu huippu-urheilijoita opiskelemaan ja treenaamaan Tampereelle Tampereen Urheiluakatemia on yksi Suomen kymmenestä Olympiakomitean hyväksymästä huippu-urheiluakatemiasta. Sen tehtävänä on tukea huipulla olevia ja sinne tähtääviä nuoria urheilijoita yhdistämään opiskelu ja tehokas harjoittelu. Tavoitteena on, että yhä useammat huippu-urheilijat hakeutuisivat opiskelemaan ja valmentautumaan Tampereelle. Moni urheilija on omakohtaisesti joutunut kokemaan, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu. Intensiivinen harjoittelu, kilpailu- ja leirimatkat sekä monien muiden urheiluun liittyvien asioiden hoitaminen usein vaikeuttavat ja hidastavat opintoja sekä siviiliuran rakentamista. Näissä asioissa urheilija kaipaa tukea. Urheiluakatemioiden tehtävänä on tukea urheilijoiden kouluttautumista haluamalleen alalle urheilu-uran ohessa. Elokuusta 2009 lähtien Tampereen Urheiluakatemian kokopäivätoimisena koordinaattorina on toiminut fysioterapeutti ja liikuntatieteiden maisteri Hannele Hiilloskorpi. Hän oli jo UKK-instituutissa Terve Urheilija -ohjelman kehittämistyössä saanut tilaisuuden tutustua akatemian toimintaan urheilijoiden terveydenhoitopalveluiden näkökulmasta. Tärkeä osa Olympiakomitean huippu-urheilujärjestelmää Hannele Hiilloskorven mukaan Tampereen Urheiluakatemia on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tukea urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja opiskelun yhdistämisessä sekä helpottaa harjoittelun tukipalveluiden saatavuutta. Tukipalveluita ovat esimerkiksi lääkäri- ja fysioterapeuttipalvelut sekä lihashuoltopalvelut. - Vaikka urheilijalla ei olisikaan mitään lääkärikäyntiä vaativaa sairautta tai vammaa, suosittelemme kaikille akatemiaan kuluville urheilijoille aina uuden kauden alkaessa urheilijan terveystarkastukseen menemistä, Hannele Hiilloskorpi sanoo. Hannele Hiilloskorven mukaan noin puolentoista vuoden ajan toimineen Tampereen Urheiluakatemian päärahoittajana on Tampereen kaupunki, joka näkee akatemian yhdeksi Tampereen Urheiluakatemian koordinaattorina toimii itsekin SM-tasolla yleisurheilua harrastanut Hannele Hiilloskorpi. Taustalla Varalan Urheiluopistossa leireileviä tyttöjen lentopallomaajoukkueen pelaajia. Tampereen Urheiluakatemia toimii 100 vuotta täyttäneen Varalan Urheiluopiston tiloissa. vetovoimatekijäksi, kun kaupunki pyrkii houkuttelemaan urheilevia nuoria opiskelemaan Tampereelle. Merkittävä yhteistyökumppani Urheiluakatemialle on myös Olympiakomitea. Tampereen Urheiluakatemia kuuluu osana Suomen Olympiakomitean hyväksymään huippu-urheilujärjestelmään Hannele Hiilloskorpi kertoo, että tärkeä Tampereen Urheiluakatemian alkuajan uranuurtaja on ollut Varalan Urheiluopistossa liikunnanopettajana toimiva Heli Valkama, joka tarmokkaalla pohjatyöllään loi toiminnalle hyvän perustan ja raamit. - Heli myös rakensi yhteydet tamperelaisiin opiskelupaikkoihin, joihin kaikkiin nimettiin yhteyshenkilöt koordinoimaan käytännön toimintaa. Olen siis saanut aloittaa työni erinomai- 4

5 Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko selta pohjalta, itsekin urheilijataustainen Hannele Hiilloskorpi sanoo. Tunnettuja nimiä mukana toiminnassa Tamperelaista TU-38:aa edustava Aleksi Tammentie on kolmiloikan Suomen mestari. Pyrinnön korkeushyppääjä Jussi Viita kuuluu myös Tampereen Urheiluakatemiaan. Tampereen Urheiluakatemian luontevaksi keskuspaikaksi muotoutui monipuolisia valmentautumisen oheispalveluja tarjoava Varalan Urheiluopisto. Akatemian johtoryhmän puheenjohtajana toimii Varalan Urheiluopiston rehtori Kimmo Sirainen. Tampereen kaupungin edustajana johtoryhmässä on liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola. Lisäksi johtoryhmässä on urheilujärjestöjen edustusten ohella edustajat yliopistoista, ammattikorkeakoulusta sekä urheilupainotteisuutta tarjoavista toisen asteen oppilaitoksista. Kuluvan syksyn aikana myös urheilijat saivat edustajansa johtoryhmään. Tehtävään valittiin korkeushyppääjä Tiina Hakanen ja ex-judoka Nina Luukkainen Tampereen yliopistolta sekä lentopalloilija Joni Markkula Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Koordinaattori Hannele Hiilloskorpi kertoo ensimmäisten työhön perehtymiskuukausien aikana ottaneensa kyselyiden avulla selvää, mitä odotuksia ja tarpeita urheilijoilla sekä heidän valmentajillaan on akatemiaa kohtaan. - Vastausten ja muiden palautteiden pohjalta sitten täsmennämme rooliamme, miten parhaiten voimme auttaa urheilijoita heidän tavoitteidensa toteuttamisessa, Hannele Hiilloskorpi linjaa. Hän oli myös marraskuussa järjestämässä syyskauden ensimmäistä korkea-asteen urheilijatapaamista, jossa akatemian urheilijoilla sekä valmentajilla oli mahdollisuus tutusta toisiinsa sekä perehtyä urheiluakatemian tarjoamiin palveluihin. Kutsun tilaisuuteen sai 56 korkea-asteella opiskelevaa urheilijaa valmentajineen. Paikalla olivat saapuvilla tutustumista ja ajatusten vaihtoa varten myös tukipalveluiden ja oppilaitosten yhteyshenkilöt. Hannele Hiilloskorpi iloitsee siitä, että Tampereella opiskelevat olympiatasonkin huippuurheilijat ovat tulleet aktiivisesti mukaan Tampereen Urheiluakatemian toimintaan. Tunnetuimpia akatemian urheilijoita ovat taitoluistelija Kiira Korpi, keihäänheittäjä Tero Järvenpää, kaksien olympiakisojen finaalissa melonut Jenni Mikkonen sekä aktiiviuransa juuri lopettanut karateka Nina Luukkainen, joka vielä Pekingin olympialaisissa urheili Nina Koivumäki nimisenä. Kilpailemisen lopettamisesta huolimatta hän kuitenkin haluaa jatkaa urheiluakatemian toiminnan parissa jakaen vuosien kuluessa kertynyttä kokemustaan muiden käyttöön. Muita tamperelaisille tuttuja nimiä akatemialaisten joukossa ovat mm. kolmiloikan Suomen mestari Aleksi Tammentie, korkeushyppääjä Jussi Viita sekä Tampereen Urheiluakatemian yhteyslääkärinä toimiva kiekonheiton Suomen mestari Tanja Komulainen. Pirkkahallin pitkät kiinnioloajat huolenaiheena Helsingistä Tampereelle itsekin opiskelujen perässä muuttanut Hannele Hiilloskorpi pitää Tampereen vahvuuksia hyvinä, kun nuoret ylioppilaaksi tulon jälkeen valitsevat, mille paikkakunnalle he lähtevät opiskelemaan. Tampereen valttikortteina Hannele Hiilloskorpi pitää ensinnäkin erinomaista maantieteellistä sijaintia. Korkeatasoisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen myötä myös opiskelumahdollisuudet Tampereella ovat hyvät. Tampere on rakenteeltaan kompakti, ja kulkuyhteydet lähes joka paikkaan ovat sujuvat. Terveys- ja muut tuki- palvelut ovat Tampereella laadukkaita ja hyvin tavoitettavissa. Myös sitä, että Tampereella jo entuudestaan harrastetaan paljon eri lajeja Hannele Hiilloskorpi pitää Tampereen yhtenä vetovoimatekijänä muiden paikkakuntien urheilijoiden houkuttelemiseksi tänne. Samoin sitä, että harjoitteluolosuhteet useimmissa lajeissa ovat Tampereella kunnossa. Yhdestä asiasta myös olosuhdeasioiden parissa toimivan Tampereen Urheiluakatemian piirissä ollaan kuitenkin huolestuneita: Onko jo olemassa sellainen vaara, että Pirkkahallia talviharjoitteluun tarvitsevat urheilijat, muun muassa lahjakkaat yleisurheilijat, hakeutuvat opiskelemaan muille paikkakunnille sen johdosta, että muuten niin upea harjoituspaikka on keskellä tärkeintä harjoittelukautta liian pitkiä aikoja poissa urheilukäytöstä? Monen toiveena on, että tuonkin asian korjaaminen olisi vain järjestelykysymys. 5

6 Meloja Jenni Mikkosen tavoitteena ovat diplomiinsinöörin paperit Tampereen teknilliseltä yliopistolta sekä mitalisija vuoden 2012 Lontoon olympiakisoista. Milloin ja miten urasi melojana alkoi? Olen aloittanut melonnan vuonna 1989 Lahdessa Joutjärvellä melontakoulussa. Nuorempana harrastin monipuolisesti myös muuta liikuntaa, muun muassa hiihtoa ja naisvoimistelua. Missä opiskelet ja mikä on pääaineesi? Olen aloittanut opiskelut syksyllä 2000 Tampereen teknillisellä yliopistolla. Opiskelen tuotantotalouden koulutusohjelmassa, pääaineenani on teollisuustalous. Oliko Tampereen urheilumahdollisuuksilla vaikutusta opiskelupaikkakuntasi valintaan? Pidin Tamperetta hyvänä kaupunkina harjoitella ja harjoitusolosuhteilla oli suuri merkitys opiskelupaikan valintaan. Kuinka paljon eri vuodenaikoina harjoittelet Kaukajärven soutu- ja melontastadionilla? Kesällä harjoittelen kaksi kertaa päivässä Kaukajärvellä. Syksyisin melontakausi jatkuu niin kauan kunnes jäät tulevat. Sydäntalvella on lähdettävä harjoittelemaan ulkomaille. Urheiluakatemian huippumeloja Jenni Mikkonen Mitä muita Tampereen harjoitusmahdollisuuksia käytät hyväksesi Kaukajärven lisäksi? Käyn jonkin verran esimerkiksi Kaukajärven vapaa-aikatalolla sekä Nääshallilla kuntosalilla. Myös uimahallit ovat tulleet tutuiksi harjoituspaikoiksi vuosien varrella. TTY:n kuntosaleja käytän joskus kiireisinä päivinä hyppytuntien aikana. Talvisin hiihdän Tampereen hyvin hoidetuilla laduilla Kaukajärven suunnalla. "Tampereen hyvät harjoittelumahdollisuudet toivat minut opiskelemaan Tampereelle" Lahdesta kotoisin oleva huippumeloja Jenni Mikkonen (o.s. Honkanen) on yli yhdeksän vuoden ajan opiskellut ja harjoitellut Tampereella. Jo kaksissa olympiakisoissa Suomea edustanut Jenni on kuulunut Tampereen Urheiluakatemiaan heti sen perustamisesta lähtien. Nyt määrätietoisen Jennin tähtäimessä on menestyminen Lontoon olympiakisoissa vuonna Kuinka tyytyväinen olet harjoitusmahdollisuuksiisi Tampereella? Oheisharjoittelumahdollisuudet Tampereella ovat loistavat ja Kaukajärvi luonnonjärvenä on ihanteellinen harjoituspaikka lämpiminä kesäkuukausina. Valitettavasti Kaukajärven rannassa ei ole urheilijoiden käytössä sosiaalitiloja, ei pukuhuoneita tai vessoja. Tämä hankaloittaa jonkin verran harjoittelua ja tekee olosuhteista aika askeettiset. 6

7 Kuinka paljon treenaaminen vie aikaasi viikoittain eri harjoituskausilla? Harjoittelen kuutena päivänä viikossa, sunnuntait ovat aina lepopäiviä. Kotona ollessa harjoittelen 2 kertaa päivässä, leireillä 3 kertaa päivässä. Aikaa siis kuluu harjoitteluun päivittäin useita tunteja. Kuinka paljon huippumelojat harjoittelevat ulkomailla? Arktisilla alueilla asuvat melojat, eli esimerkiksi kaikki pohjoismaalaiset, joutuvat leireilemään talvisin useita kuukausia. Esimerkiksi kaudella 2008 valmistautuessamme Pekingin olympialaisiin olimme talven aikana yli 3 kuukautta leireillä. Olen vuosien aikana leireillyt monissa eri paikoissa, Euroopassa vakiopaikkamme on ollut Espanjan Sevilla. Ennen Pekingin olympialaisia harjoittelimme kolmena talvena Etelä- Afrikassa. Viime talvena harjoittelin Floridassa, jonne olen taas menossa keväällä Oletko ollut tyytyväinen opintojesi etenemiseen? Olen koko opiskeluaikana pitänyt urheilua ykkösjuttuna ja opiskelut ovat kulkeneet sinä sivussa. En ole siten ottanut paineita opiskelujen etenemisestä. Urheilun ja opintojen yhdistäminen on usein hankalaa, lähinnä ajan puutteen vuoksi. Olen myös talvella useita kuukausia leireillä ulkomailla, jolloin opintojen tekeminen on hankalaa. Uskon ja toivon, että Urheiluakatemia pystyy jatkossa tukemaan urheilijoita opintojen ja urheilun yhdistämisessä. Kaksinkertainen olympiafinalisti Jenni Mikkonen on lajissaan myös moninkertainen Suomen mestari. Kuva: Jorma Honkala. Kuinka paljon olet hyödyntänyt muita Urheiluakatemian kautta saatavia palveluita? Olen käyttänyt esimerkiksi TTY:n liikuntapaikkoja ja minulla on ollut käytössäni ns. Tamperekortti. Olen myös tutustunut muihin akatemiaurheilijoihin Urheiluakatemian kautta. Kuinka aktiivisesti urheiluakatemialaiset pitävät yhteyttä keskenään? Olemme kokoontuneet TTY:llä opiskelevien akatemialaisten kanssa ja suunnitteilla on tiivistää yhteydenpitoamme. Toivomme esimerkiksi että saisimme tulevaisuudessa yliopistolle urheiluakatemialaisille yhteisen tilan, jossa me urheilijat voisimme esimerkiksi kokoontua hyppytuntien aikana, mennä syömään eväitä ja lepäilemään. Vuorovaikutus muiden urheilijoiden kanssa on mielestäni erittäin tärkeää, urheilijat voivat toimia toistensa vertaistukena. Mikä on mielestäsi parasta Urheiluakatemian toiminnassa ja mitä toiveita Sinulla on Urheiluakatemian toiminnan kehittämisessä? Urheiluakatemiahan on vasta kehittymässä, ja olenkin ilolla seurannut tätä kehittymistä. Tällä hetkellä toiminta on vielä alussa, mutta tieto siitä että monenlaista tukea opiskeluihin ja urheiluun on saatavilla, on helpottavaa. Toivon, että akatemia kehittyy jatkossa siihen suuntaan mihin urheilijat sitä tarvitsevat. Mitkä ovat melontaurasi tähänastiset kohokohdat ja millaisia tavoitteita Sinulla on tuleville vuosille? Kohokohtina pidän kahta olympiafinaalia, joissa olen melonut. Lisäksi hetket, jolloin olen saanut nousta MM- tai EM-kisatasolla palkintopallille, ovat olleet hienoja hetkiä. Harjoittelen tällä hetkellä päätavoitteenani Lontoon olympialaiset, jossa tavoitteena on toteuttaa haaveeni, meloa olympiamitali. Keille voit erityisesti suositella melontaa kilpailu- tai kuntoilulajiksi? Melonta sopii kenelle tahansa niin kilpailu- kuin kuntoilulajina. Melonta on hyvin ympäristöystävällinen harrastus ja melomalla pääsee hyvin lähelle luontoa. Melonta ei myöskään ole vamma-altis laji, hyvin harvoin tapahtuu meloessa loukkaantumisia. Suosittelen kaikkia melonnasta kiinnostuneita osallistumaan esimerkiksi melontaseurojen järjestämille melontakursseille, joiden avulla pääsee lajissa hyvin alkuun. Seuraatko paljon muiden lajien kilpailutapahtumia? Seuraan urheilua runsaasti ja monipuolisesti. Ja erityisesti tuttujen urheilijoiden suorituksia on aina mukava katsoa. Urheilua tulee seurattua lähinnä tv:stä, mahdollisuuksien mukaan myös paikan päällä. Katsomossa on aina oma tunnelmansa. Olen päässyt esimerkiksi seuraamaan sekä Ateenassa että Pekingissä keihäänheiton finaaleja. Sitä tunnelmaa on vaikea sanoin kuvailla. Mitä teet vapaa-ajallasi? Opiskelevalla urheilijalla ei välillä ole vapaa-aikaongelmia, sitä kun ajoittain ei ole ollenkaan! Vapaa-ajalla otan rennosti, lepäilen, laitan hyvää ruokaa ja luen kaunokirjallisuutta. Pidän myös teatterissa käynnistä ja aina mahdollisuuksien mukaan käymme mieheni kanssa katsomassa näytelmiä. Teekkaririentoihin minulla ei ole ikinä ole ollut aikaa osallistua, koskessa en ole käynyt, eikä minulla ole edes haalareita tai teekkarilakkiakaan. Millaisia suunnitelmia ja tavoitteita Sinulla on työuran suhteen? Toivon, että tulevaisuudessa urheilu-uran jälkeen löydän sellaisen työn, jossa voisin yhdistää koulutukseni ja kokemuksiani urheilusta. En pitäisi myöskään mahdottomuutena jäädä pysyvästi Tampereelle, olen viihtynyt täällä todella hyvin. Tampere on mielestäni sopivan kokoinen ja viihtyisä kaupunki. Petri Vilkko 7

8 Hallintosihteeri Tarja Pussinen Neljä vuosikymmentä liikuntapalvelujen taloushallinnon näköalapaikalla Talouden ja hallinnon esimiehenä toimiva hallintosihteeri Tarja Pussinen aloitti työuransa Tampereen liikuntapalveluissa vuonna Työskennellessään yli neljän vuosikymmenen ajan moninaisissa taloushallinnon avaintehtävissä hän on aitiopaikalta päässyt seuraamaan alun perin kuuden hengen työtiimin kasvua mittavaksi, lähes 300 hengen organisaatioksi. Kun Tarja Pussinen alle parikymppisenä nuorena naisena tuli taloon, hänen varsinainen työllistäjänsä oli nimeltään retkeilyosasto Nimensä mukaisesti osastolla edistettiin kaupunkilaisten mahdollisuuksia päästä liikkumaan kaupungin rakentamille ulkoilureiteille sekä nauttimaan luonnosta Tampereen ympäristöön ja kauemmaksikin perustetuille retkeilyalueille. Alkuvuosista lähtien Tarja Pussisen vastuu- 8

9 Teksti ja Kuva: Petri Vilkko Talouden ja hallinnon esimiehenä toimiva hallintosihteeri Tarja Pussinen vastaa mm. liikuntapalvelujen budjetin valmistelusta ja seurannasta. alueet työssä olivat kassan ylläpitäminen, laskutus sekä palkanmaksu. Sittemmin hänen oppiäitinsä Ulla Heiniön jäädessä eläkkeelle vastuualueeksi tulivat laajemminkin organisaation talousasiat, kuten budjettivalmistelut ja -seurannat sekä laskujen maksu. Tällä hetkellä noin ostolaskua vuosittain kulkee hänen käsiensä kautta. - Oli helpompaa tarttua uusiin haasteisiin, kun oli lähtenyt alun perin pienestä liikkeelle ja tullut ajan kanssa hyvä tuntuma työkenttään, Tarja Pussinen muistelee. Talouslama haasteellista aikaa Vaikka erilaisia talouden nousuja ja laskuja on Tarja Pussisen työuralle osunut ties vaikka kuinka monta, hän pitää nyt käynnissä olevaa lamaa syvimpänä, kuin mitä hänen työvuosiensa aikana on milloinkaan ollut. - Ei aikaisemmin voinut kuvitellakaan, että pakkolomat voisivat koskea kunnallistakin sektoria, Tarja Pussinen huokaa. Hänen mukaansa tarkan markan ajat ovat jo pitkään näkyneet liikuntapalveluidenkin toiminnassa, kun kuluja on yritetty karsia kaikesta mistä suinkin mahdollista. Myös budjetteja seurataan tarkemmin kuin aikaisemmin, eikä ylityksiä enää katsella läpi sormien. - Joka kuukausi toimitan budjetin seurantaraportit vastuualueiden päälliköille sekä tiedoksi myös liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavolalle, Tarja Pussinen sanoo. Käyttöön otettu tilaaja-tuottaja malli tuo myös taloushallinnolle uudenlaisia haasteita. - Malli on osoittautunut jossakin määrin mutkikkaaksi. Jos tuottaa, pitäisi saada myös kilpailuttaa, mutta se ei valitettavasti ole aina mahdollista, Tarja Pussinen toteaa. Myös toimintojen jatkuvaa ulkoistamista ja niiden liikelaitostamista Tarja Pussinen on katsonut hieman huolestuneella silmällä. - Pelkään, että tulevaisuuden visio palveluiden tuottamisessa on sellainen, että vain lakisääteiset palvelut jäävät ja kaikki muut menevät ulkoistettaviksi. Tampereen kaupungin liikuntamyönteisyydelle Tarja Pussinen antaa hyvän arvosanan. Hänen mukaansa Tampereella todella arvostetaan liikuntaa. Liikuntapalvelut takaisin Ratinaan Suvantokadulle nykyisiin tiloihin liikuntapalvelut muutti 1980-luvun puolivälissä. Lisätilat olivatkin Tarja Pussisen mukaan tuolloin tarpeen, sillä silloin toteutetussa organisaatiouudistuksessa uimahallien, jäähallin ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen hallinnot yhdistettiin liikuntapalvelujen kanssa, mikä merkitsi väen muuttoa Suvantokadulle. Samoihin aikoihin myös tekninen puoli laajeni, ja työntekijöiden lukumäärä niin toimistossa kuin liikunnanohjauspuolella kasvoi vauhdilla. - Silloin alkoi talo olla jo niin täynnä, että huoneista alkoi olla pulaa, Tarja Pussinen muistelee. Tuokin ympyrä on nyt hiljalleen sulkeutumassa, sillä toteutettujen hallinnollisten rat- kaisujen myötä talon henkilöstömäärä on pudonnut niin, että tiloja alkaa olla taas tyhjillään. Liikuntapalvelut ovatkin muuttamassa neljännesvuosisadan evakon jälkeen takaisin tuttuun kiinteistöön Tampereen stadionin toimistotiloihin. Uutiset ovat myös kertoneet, että Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on ostanut Suvantokadun suojellun kiinteistön omia tarkoitusperiään varten. Yksi uusi lehti on samalla kääntymässä liikuntapalveluiden historiassa, kun keväällä 2010 Tarja Pussinen on jäämässä virkatehtävistään viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Hän ei siis näillä näkymin ole enää muuttamassa työnsä mukana Ratinaan. Sporttinen työyhteisö auttaa viihtymisessä Pitkän päivätyön Tampereen liikuntapalvelussa tehnyt Tarja Pussinen sanoo viihtyneensä erinomaisesti työssään. Reilut parikymmentä vuotta sitten, vuonna 1987, tulivat tietokoneet apuun taloushallinnon rutiineita helpottamaan. Hiljakkoin liikuntapalveluissa otettiin käyttöön jo neljännet ohjelmistoversiot, ja Tarja Pussinen sanoo suhtautuneensa alusta lähtien ennakkoluulottomasti tietotekniikan tuomia haasteita kohtaan. - Atk:n hyödyntämisestä on ollut todella iso apu työssäni, hän sanoo. Vaikka hänen työpäivänsä suurelta osin sisältää numeroiden kanssa operointia, hänen mukaansa työhön heijastuu kuitenkin myönteisenä seikkana se, että työkenttänä on sporttinen liikunta. Tuota seikkaa hän pitää erityisen merkityksellisenä vertaillessaan työympäristöään esimerkiksi verotoimiston kanssa. - Sekä liikuntatoimenjohtajalla että talon päälliköillä miltei kaikilla on liikunnallinen tausta, joka sitten näkyy koko työyhteisön sporttisuutena, Tarja Pussinen toteaa. Olen sen verran hengeltäni liikunnallinen itsekin, että en kertaakaan ole vakavasti harkinnut lähteä täältä muihin työpaikkoihin. Eli liikunta on vetänyt minua puoleensa. Liikunnan parista luisteluradalta Tarja Pussinen löysi aikoinaan myös aviomiehensä Riston, joka aktiiviuransa aikana oli pääsarjatasoinen jalkapalloilija sekä myös lupaava SM-tason jääkiekkoilija Tapparan A-junioreissa. Lenkkeilyn ohella hänen omaa mieliliikuntaansa ovat musiikin rytmittämät muokkausja body pump -jumpat läheisessä liikuntakeskuksessa. Loma-aikoina iloa ja virkistystä elämään tuovat matkustelu ja mökkeily perheen kesäparatiisissa Parikkalassa. 9

10 Työnjohtaja Ilkka Toiva ja kollegansa Helena Aaltonen vastaavat liikuntapalveluissa koulujen iltavalvonnan organisoinnista. Liikuntapalvelujen pyörittämä koulujen iltakäyttö liikuttaa tuhansia tamperelaisia Kun Tampereen opinahjot iltapäivisin sulkevat ovensa päivittäisen kouluaherruksen päätyttyä, ei kestä kauankaan, kun kouluilla jo alkaa aivan uudenlainen elämä. Iltakäyttäjät valtaavat tilat liikunnalla ja kulttuuriharrastuksillaan. 10

11 Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Tampereen koulujen monipuolista iltakäytön organisointi on vuodesta 2003 lähtien kuulunut Tampereen liikuntapalvelujen vastuulle. Sitä ennen organisoinnista huolehti silloinen koulutoimi. Liikuntapalveluissa myös ylläpidetään Web- Timmi-tilanvarausjärjestelmää, josta näkee liikuntapaikkojen käyttövuorotilanteen ja mahdolliset vuorojen peruutukset reaaliaikaisina. Viikoittain liikuntapaikkoja käyttävät tuhannet tamperelaiset. - Koulujen lukuvuosien aikana toteutettavan iltavalvonnan piirissä on tällä hetkellä puolensataa tamperelaista koulua, laskee iltavalvonnasta vastaava työnjohtaja Ilkka Toiva Tampereen liikuntapalveluista. Kollegansa Esko Joupin siirryttyä muihin tehtäviin Ilkka Toivan työparina on aivan hiljattain tehtävässä aloittanut Helena Aaltonen. Hän on tähänkin asti huolehtinut iltavalvojien henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista kuten työsopimuksista, tuntilistoista, palkanlaskennasta ja kesärekrytoinnista. Iltavalvonta merkittävä nuorten työllistäjä Ilkka Toivan ajantasaisista tiedostoista näkyy, että vakituisina iltasvalvojina ahkeroi tällä hetkellä 79 henkeä. Lisäksi sairauslomia ja muita pakollisia poissaoloja on tuuraamassa noin kymmenen hengen vahvuinen varamiestiimi. - Suurin osa iltavalvojista on opiskelijoita, jotka ovat hankkimassa iltatöillään lisätienestejä opintojensa rahoittamiseen, sanoo Ilkka Toiva, joka vastaa myös iltavalvojien perehdyttämisestä vastuullisiin tehtäviinsä. Kaikki valvontatehtäviin pestattavat joutuvat ennen työnsä aloittamista perehtymään työnjohtajan kokoamaan iltavalvojan Bibliaan eli parikymmensivuiseen Iltavalvojan infoon. Vaatimus ei ole enempää eikä vähempää kuin opetella info lähestulkoon ulkoa armeijasta tutun palveluohjesäännön tapaan. Ilkka Toiva sanoo uudistavansa ohjesääntöä aina tarpeen ilmaantuessa, vähintään parin vuoden välein. Monistenipusta löytyy vastaus lähestulkoon kaikkiin iltavalvojaa mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin tuntilistojen täyttämisistä toimintaohjeisiin hätätilanteissa. Tavallisimmin valvojat vuorottelevat tehtävissään siten, että keskimäärin työvuoroja valvojaa kohden tulee kaksi iltaa viikossa. Iltakäyttö alkaa kello 17 ja päättyy kello Liikuntatilojen ohella valvojien vastuualueina ovat useimmiten myös luokkatilat, joissa järjestetään esimerkiksi Ahjolan käsityö- ja kielitunteja. Iltavalvojien palkkauksen perustana on kuukausipalkka, jossa huomioidaan tehtyjen tuntien määrä. - Keskimäärin iltavalvojat ansaitsevat aherruksestaan euroa kuukaudessa, laskee Lääketieteellisen pääsykokeeseen valmentautuva Jenna Kailio työskentelee koulun iltavalvojana toista vuotta ja on viihtynyt työssään. Helena Aaltonen. Eli on ihan hyvä lisä opiskelijan kuukausibudjettiin. Päätyönään iltavalvontahommia tekee tällä hetkellä pari kolme valvojaa. Heidän työvuoroihinsa sisältyy valvontatehtäviä usein myös viikonloppuisin. Kaikkina viikonpäivinä valvottavia kohteita ovat Hatanpään koulu, Sampo, Pohjois-Hervanta ja Tammela. Useissa kouluissa on viikonloppuisin käytössä omavalvontasysteemi, jolloin koulun rehtori luovuttaa koulun avaimen erikseen nimetylle vastuuhenkilölle. Iltavalvonta pitää ilkivallan loitolla Työnjohtaja Ilkka Toiva työskentelee vuoroviikoin aamu- ja iltavuoroissa. Iltavuorojen aikana hän kiertää kouluilla toteamassa, että kaikki toimii suunnitellulla tavalla. Aamuvuorot puolestaan kuluvat usein iltavalvojien työvuorojen järjestelyissä. - Mitään ilkivaltaa ei kouluilla ole tapahtunut silloin, kun iltavalvontasysteemi on ollut käytössä, hän iloitsee. Ilkka Toivan mukaan Tampereellakin on aika ajoin keskusteltu siitä, voitaisiinko iltavalvonta hoitaa säästösyihin vedoten kiertävällä valvontajärjestelmällä, jossa huoltoauto miehistöineen liikkuu koululta toiselle katsastamassa, että mitään häiriöitä ei kouluilla esiinny. Siihen hän kertoo esimerkin, että Jyväskylässä kokeiltiin jonkin aikaa tuollaista kiertävää mallia. Kokeilusta jouduttiin kuitenkin varsin pian luopumaan sen johdosta, että kouluilla alkoi heti rikkoontua arvokasta omaisuutta. Näin kokeilu kävi lopulta kalliiksi Ilkka Toiva jatkaa, että hänen työvuorojensa aikana ei myöskään ole kertaakaan käynyt niin, että valvoja ei olisi tullut paikalle. Hän tosin myöntää, että esimerkiksi sikainfluenssaepidemian riehuessa pahimmillaan sijaisten saaminen sairastuneiden valvojien tilalle oli joskus hyvinkin haasteellinen tehtävä. Monesti sairaudet puhkesivat muutaman tunnin aikana. - Onneksi käytettävissäni on kymmenkunta ns. luottopakkia joita voin hälyttää valvojan hommiin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla paikkaamaan vakituisten valvojien sairaslomia. On ollut tilanteita, joissa sijainen piti hälyttää paikalle parinkin tunnin kuluessa, joten joskus vaatii mielikuvitusta järjestää sijainen, Ilkka Toiva sanoo. Yhteistyö liikuntaystävällisten koulujen kanssa pelaa Ilkka Toiva sanoo, että iltavalvontakohteet on jaettu valvojille siten, että valvottavat koulut sijaitsevat mahdollisimman lähellä näiden kotia, jotta työpaikalle kulku sujuu mahdollisimman vaivattomasti klo mennessä, jolloin työvuorot alkavat. Työnjohtaja iloitsee siitä, että yhteistyö useimpien koulujen rehtoreiden kanssa sujuu hyvin. Hän on yhtä mieltä liikuntamyönteisten rehtoreiden kanssa siitä, että salit on tehty käyttöä varten, eikä niitä ole syytä pantata. Ilkka Toiva toteaa, että sekä asiakkaiden että valvojina toimivien nuorten kanssa on kiva työskennellä yhteisten tavoitteiden hyväksi. - Ne jotka yleensäkin harrastavat liikuntaa, ovat fiksua väkeä, Ilkka Toiva toteaa. Hän muistaa korostaa myös liikunnan kansanterveyttä edistävää vaikutusta: - Euro liikuntaan tuo kolme euroa takaisin säästyvinä terveysmenoina, työstään innostunut työnjohtaja muistuttaa. Liikuntapaikkojen reaaliaikainen käyttövuorotilanne webtimmi.tampere.fi Käyttövuorojen hakeminen -> ohjeita 11

12 Teksti ja Kuva: Petri Vilkko Kaverillinen asenne kaikkia kävijöitä kohtaan Timo Tini Ylöstupa on jo 30 vuoden ajan tunnollisesti huolehtinut Tammelan palloiluhallin iltavalvojan tehtävistä. Timo Tini Ylöstupa iltavalvojana Tammelassa 30 vuotta Tampereen koulujen iltavalvojien grand old man Timo Ylöstupa tuttavallisesti Tammelan Tini on erinomainen esikuva nuoremmille. Omalla rauhallisella ja persoonallisella otteellaan hän on hoitanut iltavalvojan hommaansa Tammelan koululla jo 30 vuoden ajan. Tuona aikana salin käyttäjäsukupolvet ovat vaihtuneet, mutta Tinin turvallinen hahmo tutulla virkapaikallaan on yhä tärkeä osa Tammelan legendaarista henkeä. 12

13 Tini on yksi liikuntapalvelujen harvoista päätoimisista iltavalvojista. Valvojan ura lankesi hänelle silloin, kun hänen isänsä siirtyi Multisillan koulun vahtimestarin hommista vastaavaan tehtävään Tammelaan vuonna Samalla Tini otti vastaan iltavalvojan pestin. - Alkuvuosina Tammelan salin lajivalikoima oli moninainen. Kalevan Lentopallo pelasi tuolloin SM-sarjan kotiottelunsa siellä, samoin KooVee pöytätenniksen SM-sarjaa. Lisäksi salissa painittiin ja nyrkkeiltiin. Loppuajat salissa sitten pelattiin koripalloa 1. divarista alaspäin, Tini muistelee. Tinin mieleen on jäänyt, että 100 kiloa painava koriteline pystytettiin tai purettiin lattialle välillä parikin kertaa illassa, kun laji vaihtui. - Valvojan vastuualueeseen kuului myös ns. vanha rakennus. Molemmissa rakennuksissa oli kaikenlaista kuoroa, käsityöjuttuja ja jumppaajia lähes joka ilta. Tammelan salista Suomen huippuja Myöhempinä vuosina halli siirtyi pelkästään koripallokäyttöön. Vaikka kolme vuosikymmentä on vierähtänyt Tinin uran alkamisesta, on hän huomannut, että Tammelan vakiokäyttäjissä on vielä satoja samoja ihmisiä mukana, jotka olivat mukana toiminnassa jo 30 vuotta sitten. - On pelaajina alasarjoissa, erotuomareina, vanhempina lasten tai jopa lastenlasten toiminnassa, Tini luettelee. - Mukana olevien nimilistasta tulisi järjettömän pitkä, mutta Pyrinnöstä voisin mainita legendaarisen erotuomarin Ransu Niemisen, hänen puheenjohtaja-valmentaja poikansa Jii- Pee Niemisen sekä hänen poikansa Tommin, joka jo hänkin pelaa Pyrinnön liigamiehistössä. Ja näitä perheitä ja yksittäisiä henkilöitä todellakin riittää. Tini on omin silmin päässyt myös toteamaan, että ahkera treenaaminen Tammelassa on kantanut myös hedelmää. Tammelan salista Suomen huipulle on noussut monikin tamperelainen pelimies ja -nainen... - Suomen maajoukkueessa pelasi ja 80- luvuilla useitakin pyrintöläisiä ja sitten tietysti nykyisistä Antti Nikkilä, joka junnuna pelaili ja treenasi Tammelassa. Pingiksessä puolestaan KooVeessa pelasi Jukka Ikonen, jolla taitaa olla yli sata Suomen mestaruutta, Tini muistelee.. Tinin vuosien saatossa kouliintuneet silmät ovat nähneet selkeitä lahjakkuuksia myös nykyisessä Tammelan salissa treenaavassa junioripolvessa: - Tyttöpuolelta mainitsisin Pyrinnön B-tytön Emmi Leinon, joka tulee tulevaisuudessa pelaamaan varmasti enemmän maajoukkuepelejä kuin Seija-äitinsä. Pojista kannattaa seurata Pyrinnön A-poikaa Joonas Cavenia, joka nyt 206-senttisenä on vielä kasvavassa iässä! Luottamuksellinen suhde kaikkien kanssa Tini sanoo huomanneensa Tammelan käyttäjäkunnassa tapahtuneen selkeän muutoksen kolmen vuosikymmenen aikana. Ja hänen mukaansa muutos on ollut nimenomaan parempaan suuntaan. - Ennen tarvitsi komennella ja kytätä kaikkia, mutta nykyään Tammelassa on vain yksi laji ja käyttäjät ovat kuin yhtä suurta koripalloperhettä. Olen kaikille ennen kaikkea kaveri-tini. Vuosien myötä Tammelan käyttäjät ovat tulleet Tinille todella läheisiksi. - Useat sadat pelaajat, tuomarit, äidit ja isät ovat kaikki erittäin sydämellisiä ihmisiä, joiden parissa on ilo työskennellä. Toki olen myös työajan ulkopuolellakin tekemisissä koripalloväen kanssa, Tini kehuu väkeään. Tini tunnetaan laajalti myös siitä, että hän haluaa pitää kiinni perinteisistä tapasäännöistä ja toivoo, että nuorimmatkin kävijät muistaisivat tervehtiä saapuessaan Tammelaan. - Tervehtimisperiaatteeni, eli se että junnutkin moikkaavat (siis esim. Moi, mitä äijä ) on alusta lähtien ollut se, että kaikkien ihmisten kanssa pärjää parhaiten olemalla oma itsensä ja on mentävä samalle tasolle kaikkien kanssa. Tinin mukaan luottamuksellisen suhteen rakentaminen kävijöiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää iltavalvojan tehtävässä onnistumisessa. - Olen yrittänyt olla mahdollisimman hyvä ja luotettava kaveri kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta, Tini sanoo. Tuon periaatteen ansiosta olen niin monen pahamaineisen ja -käytöksisen koulunpihajenginkin kanssa aina pärjännyt aivan loistavasti ilman minkäänlaisia kähinöitä. - Myös koulun henkilökunnan kanssa olen aina tullut erittäin hyvin toimeen, niin rehtoreiden kuin vahtimestarienkin kanssa. Näen heitä joka viikko ja palaveeraamme asioista. Yhtäkään erimielisyyttä ei ole 30-vuoden aikana ollut. Tuosta hyvästä yhteistyöstä koulun kanssa kertoo myös iltavalvojaa varten rakennettu toimistotila keskeisellä paikalla salin sisääntulopäädyssä. - Toimistoni valmistui remontin yhteydessä 2005 tammikuussa. Toimiston idea ja sijainti syntyivät yhteistyössä minun sekä rehtori Petri Peltosen kanssa, Tini sanoo. Alkuaikoina hänen toimipisteenään oli ollut kahden neliön siivouskomero, joka sijaitsi toisessa rakennuksessa. Timo Tiini Ylöstupa toimistossaan, jonka seinällä komeilee seurojen myöntämiä kunniakirjoja hyvästä yhteistyöstä nähtyä peliä Tammelassa Monesta Tammelan kävijästä tuntuu siltä, että Tini suorastaan asuu työpaikallaan, jossa hän on aina valmis palvelemaan salin käyttäjiä. Mutta toki myös ansaittuja vapaapäiviä Tinin viikko-ohjelmaan sisältyy. Useimmiten hänen vapaapäivänsä ovat maanantai ja tiistai. - Vapaapäiväni kuluvat rentoutuessa ja ystäviä tapaillessa. Lisäksi penkkiurheilu kiinnostaa ja katselen mielelläni lähes kaikkia lajeja paitsi kotimaista jääkiekkoa, josta puuttuvat tähdet sekä potkupalloa. Lisäksi joka maaliskuu on pakko lähteä Kanarian saarille ottamaan etäisyyttä koripallosta, kun kauden pelimäärä on rikkonut 200 pelin rajapyykin. - Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, että saisin lopettaa valvojanurani terveenä ja hyväntuulisena täällä Tammelassa alle kymmenen vuoden päästä häämöttävään eläkeikään. Ja kun kerran nurkan takana asun, niin sitten voisi vaikka harkita pelaajan tai valmentajan hommia (vitsivitsi), kun on tullut nähtyä peliä Tammelassa. No ainakin katsomossa tulen varmasti viihtymään töiden jälkeenkin, Tini lupaa. Vaikka Tinin eläkkeelle lähtöön on onneksi vielä aikaa, hän haluaa lehtemme kautta välittää kiitokset kuluneista vuosikymmenistä Tammelan kävijöille: - Kaikkinainen kanssakäyminen loistavan tamperelaisen koripalloväen kanssa on tärkein syy 30-vuotiseen uraani. Kyllä on hienoa, kun omistaa työnsä puolesta tuhansia hyviä ystäviä. Voiko ihminen työltään mitään sen parempaa toivoa? - Iso nöyrä kiitos tamperelaisille urheiluihmisille, eritoten koripalloväelle, kuluneesta 30 vuodesta Tammelan upeassa pyhätössä, Tini summaa. 13

14 Palava innostus syttyi koulun liikuntatunneilla 50-v. juhlavuotensa kunniaksi Timo Silvasti järjesti Pirkkahalliin yksityisnäyttelyn, jossa oli esillä hänen postimerkki- ja rahakokoelmansa ja muita arvokkaita keräilyharvinaisuuksia. Näytteillä oli mm. Tampereen Naisvoimistelutalon osakekirja nykyisen Varalan Urheiluopiston alkutaipaleelta. Moniottelija Timo Silvastin urheiluharrastus ulottuu postimerkkeilyyn asti Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa Pirkkahallissa urheilulaitoksenhoitajana toimiva urheilun monitoimimies Timo Silvasti sanoo viihtyvänsä mainiosti työssään urheilullisessa ympäristössä. Liikunnallinen elämäntapa lukuisissa eri muodoissaan on täyttänyt myös hänen vapaa-aikansa kouluvuosista lähtien. Timo Silvastin työura Tampereen kaupungin liikuntapaikoilla alkoi rantavahdin hommista kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen seurasi vaihe Pyynikin palloiluhallin vahtimestarina 1980-luvulla. - Työssäni ovat tulleet tutuiksi melkein kaikki Tampereen urheilu- ja liikuntapaikat Tesoman ja Hervannan jäähalleja ja uimahalleja lukuun ottamatta, Timo Silvasti muistelee. Olipa kyse mistä työtehtävästä tahansa, kaikkia niitä Timo Silvasti on tehnyt palveluhenkisesti ja tunnollisesti yhdessä samanhenkisten työkavereidensa kanssa. Karkkirahat postimerkkiharrastukseen Monessa mukana olevan Timo Silvastin ensimmäinen harrastus on postimerkkeily, jota hän on harrastanut 6-vuotiaasta lähtien. Kun muut samanikäiset pojankoltiaiset 1960-luvulla laittoivat taskurahansa karkkiostoksiin, Timo Silvasti kantoi rahansa City-käytävässä sijainneeseen postimerkkiliikkeeseen. Aluksi keräily kohdistui kaikenlaisiin mielenkiintoisiin koti-suomesta tai maailmalta peräisin oleviin merkkeihin, mutta sittemmin filateliaharrastus on keskittynyt, kuinkas muutenkaan, urheiluaiheisiin merkkeihin. - Eniten olen kiinnostunut sellaisista urheiluaiheisista merkeistä, joissa kuva-aiheena on sellainen urheilulaji, jota harrastan itse, Timo Silvasti täsmentää. Tosin harrastan urheilua niin monipuolisesti, että ehkä vain naisvoimistelu jää oman harrastuneisuuteni ulkopuolelle! Kaikkiruokainen veteraaniurheilija Kunto-Pirkkojen riveissä Timo Silvasti on harrastanut veteraaniyleisurheilua heti sääntöjen 14

15 Kolmen vuosikymmenen aikana Timo Silvasti on pelannut n shakkiottelua. Shakkiolympialaiset, Suomi edellyttämät 35 vuotta täytettyään. Hänen lajivalikoimansa on kaiken kattava vaativasta seiväshypystä lähtien. Siinä ennätys on 10-ottelussa 1980-luvulla hypätty 232 cm. Kävelykisoissa Timo Silvasti kokee olevansa kaikkein omimmillaan. - Siinä taktiikkani on, että kävelyn pitää olla niin selkeää ja varovaista, että maaliin pääsy, tosin loppuajan kustannuksella, on huomattavasti varmempaa, Timo Silvasti toteaa. Palkintosijoillekin hän on tuota ohjenuoraa noudattamalla yltänyt. Urheilun kuninkuuslajeista myös maratonjuoksu on tullut Timo Silvastille tutuksi. Takanaan hänellä on kymmenen maratonia, jotka kaikki hän on kotiseutu-uskollisena juossut Tampereella tai ympäristöpaikkakunnilla. Maratoneista kolme hän urakoi kuluneena kesänä Parhaimmillaan juoksu-urakka taittui 1980-luvulla kunnioitettavassa ajassa Yksi Timo Silvastin hyvän peruskunnon salaisuuksia on hänen vuosia jatkunut työmatkapyöräilynsä työpaikan ja Olkahisissa sijaitsevan kotinsa välillä. Shakki auttaa parantamaan muistia Erottamaton osa Timo Silvastin persoonaa on hänen intohimoinen shakkiharrastuksensa, joka käynnistyi reilut 30 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran lajin turnaukseen hän osallistui vuonna Urani alkoi reilulla tappiolla, kun hävisin kaikki seitsemän peliäni, Tampereen Yrityksen shakkijaoston puuhamies muistelee. Vastaavassa tilanteessa moni lannistuu ja into lajia kohtaan lopahtaa, mutta Timo Silvasti päätti olla antamatta periksi. Alan kirjallisuudesta hän alkoi alusta lähtien opiskella lajin niksejä ja kikkoja ja kuinka ollakaan - voittojakin alkoi tulla. Hänen laskujensa mukaan kuluneen 30 vuoden aikana otteluita on kertynyt likipitäen kappaletta. Vaikka peleistä häviöitä on enemmän kuin voittoja, isoksi plus-saldoksi harrastuksestaan Timo Silvasti mainitsee shakkiharrastuksen hyvää tekevän vaikutuksen pääkopalleen. - En esimerkiksi juurikaan tarvitse taskulaskinta pienten laskutoimitusten tekemiseen. Aivojumppana shakin peluu on hänen mukaansa yksi parhaista harrastuksista. Hän suosittelee sitä myös ikäihmisille, jotka haluavat pitää hoksottimensa mahdollisimman pitkään vetreinä. - Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa shakkiharrastusta, hän vinkkaa. Esimerkiksi oma äitini innostui lajista yli kuusikymppisenä, ja hänen saldokseen on jo tähän mennessä kertynyt 29 pelattua ottelua. Dementiaa ehkäisevän vaikutuksen ohella shakin peluu on Timo Silvastin mukaan mitä parhainta sosiaalista kanssakäymistä ja yhdessäoloa ikäihmisille. Hän suosittelee tutustumista shakkikirjoihin, joista saa vinkkejä lajin saloihin. Shakkikerhoja kymmenellä koululla Shakkitietojaan ja taitojaan ei Timo Silvasti ole pitänyt pelkästään itsellään, vaan hänet tunnetaan ahkerana ja innostavana shakkikerhojen vetäjänä lukuisissa tamperelaisissa kouluissa. Oppilaiden alati kasvava innostus lajia kohtaan on hänen mukaansa selkeästi nähtävissä Kerhoja hän on pitänyt Sorilassa, Olkahisissa, Atalassa, Vehmaisilla, Järvensivulla, Koivistossa, Nekalassa sekä Linnainmaalla ala- ja yläasteilla. Seuraavaksi on suunnitteilla kerhon käynnistäminen kaupungin länsipuolella Lamminpäässä. Timo Silvastin kurssittamia nuoria shakkitaitureita on ehditty nähdä jo junioreiden SM-kisojenkin kärkisijoilla. Yhdeksi lahjakkaimmista tulevaisuuden lupaukseksi monien joukosta Silvasti mainitsee Niklas Alasen, joka osallistui hänen kerhoonsa Atalassa. Timo Silvastin mukaan juuri koulut ovat avainasemassa hyvien harrastusten juurruttamisessa oppilaisiin. Oman urheilukipinänsä sytyttäjiksi hän mainitsee Lamminpään koulussa opettajanaan toimineen Jouko Salosen sekä Amurin yläasteen luokanvalvojansa Antti Antniemen. - Molemmat heistä ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet elämääni istuttamalla siihen liikunnallisen elämäntavan. Järjestötoiminnassa esikuvani on TVS:n Tauno Salminen. Timo Silvasti harmittelee sitä, että liikuntaa ei kouluissa ole enää niin paljoa kuin hänen omina kouluvuosinaan. - Minusta tuntuu myös siltä, että liikuntatunnit olivat ennen paljon monipuolisempia ja pidempiä kuin nykyisin, lasten ja nuorten liikkumista päivittäin työpaikallaan seuraava Timo Silvasti pohtii. Timo Silvasti vietti 50-vuotispäiviään marraskuun lopussa ja hänen kunniakseen Tampereen Yrityksen shakkijaosto järjesti juhlaturnauksen Tampereella. 15

16 Kolumni Opiskelijaliikunta tarvitsee yhteistyötä Tampereen yliopisto on Urheiluakatemiassa mukana olevien muiden oppilaitosten ohella sitoutunut joustamaan huippuurheilijoiden opiskelujärjestelyissä. Joustomahdollisuudet vaihtelevat tiedekunnittain ja oppialoittain, mutta akatemiatoiminnassa mukanaolo koetaan yliopistolla myönteisessä mielessä velvoittavaksi. Se on edesauttanut huippu-urheilijoiden tunnistamista ja tunnustamista. Akatemiaurheilijoiden statuksen saattaminen koko yliopiston opetushenkilöstön tietoon on haasteellista. Tiedottamisen tehostaminen ja urheilijoiden oma aktiivisuus sekä opintoasioiden etenemisen että järjestäytymisen suhteen ovatkin tärkeimpiä kehityskohteita. Tampereella korkeakouluopiskelijoita on lähes Henkilöstöineen Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja uusi Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat yli henkilön yhteisön, jolle liikuntamahdollisuuksia olisi oltava riittävästi tarjolla. Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on pitkät perinteet opiskelijaliikunnan järjestämisessä. Molemmilla yliopistoilla on käytettävissä liikuntatilat, jotka eivät tosin enää vastaa lisääntynyttä tarvetta vaan tilanpuute vaivaa molempia kampuksia. Tay:ssa liikuntatoimintaa koordinoi yliopiston liikuntapäällikkö ja tilat on ulkoistettu Atalpa Oy:lle. Tty:lla yliopisto tarjoaa tilat sekä välineet, ja toiminnasta vastaa Teekkareiden Urheilu- ja Voimailukerho Turvoke ry. Kerhon lajijaostojen toiminta on erittäin virkeää, ei tosin kaupungin tukien ansiosta, sillä opiskelijoiden muodostamille urheiluseuroille ei myönnetä toiminta-avustuksia. Ammattikorkeakoulujen toiminta on erittäin pienimuotoista. Niissä opiskelijakunnat järjestävät liikuntaa vapaaehtoisvoimin nyt jo peruskorjausta vaativissa tiloissa. Valtioneuvosto teki v periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista. Sen eräänä tavoitteena on, että oppilaitokset vastaavat opiskeluvaiheessa olevien nuorten aikuisten liikunnasta ja hyvinvoinnista. Tutkimustulokset opiskelijoiden yhä huononevasta fyysisestä kunnosta ovat varmasti vaikuttaneet kyseiseen päätökseen. Eduskunta taas velvoitti (6/2009) uudistettaviin ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin liittyen hallituksen seuraamaan, miten korkeakoulut järjestävät liikuntapalveluitaan ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin. Tampereen yliopistot ovat jo tehneet yhteistyötä opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi kaupungissamme. Neuvottelut myös ammattikorkean mukaan tulosta yhteistyöhön on aloitettu. Suurimpia hidasteita toimintojen kehittämiselle ovat tällä hetkellä yliopistojen liikuntatilojen riittämättömyys sekä amk:n liikuntatoiminnan koordinoinnin vähäisyys ja tilojen puute. Uusi Tamk olisi oiva taho koordinoimaan ja kehittämään Kaupin kampusalueen liikuntatarjontaa. Alueella on amk: n ja Tay:n opiskelijoiden lisäksi yli tuhat korkeakoulujen henkilöstöön kuuluvaa. Tämän alkavan yhteistyön tueksi tarvitaan erityisesti Tampereen kaupungin tukea sekä tilojen että muun resurssoinnin suhteen. Liikuntatarjontaa pääsisivät mahdollisesti hyödyntämään muutkin kaupungin asukkaat. Oulussa yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat jo tehneet uraa uurtavaa yhteistyötä korkeakoululiikunnan piirissä opetusministeriön tuella. Oulun kaupunki on hankkeessa yhteistyökumppanina. Kirsi Mänty Kirjoittaja on Tampereen yliopiston liikuntapäällikkö ja Tampereen Urheiluakatemian johtoryhmän jäsen. Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 16

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS Olympiakasvatuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet OPS2016 Itä-Suomen Liikkuva koulu seminaari Mikkeli 28.9.2016 Suomen Olympiakomitea Olympiakasvatuksen asiantuntijaryhmä:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto. Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa

Tampereen seudun ammattiopisto. Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa Tampereen seudun ammattiopisto Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa 4.12.2016 Urheiluoppilaitokset Sammon keskuslukion urheilulinja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Erityisen koulutustehtävän

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN!

SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN! Juttusarja Nuorten SM-hallit, ennakot TULEVAISUUDEN YU-SANKARIT LIIKUNTAMYLLYSSÄ 5.-6.3.2016 NUORTEN SM-HALLLIT... SAGA KÄY KOTIHALLISSAAN NELJÄN METRIN KIMPPUUN! Urheilija: Saga Andersson N16 (-00) Seura:

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä?

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 17.01.2011 1) Seuran nimi? 2) Laji ja suorituspaikat? 3) Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet? 4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 5) Minkälaisia toiveita seurallanne

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

YLÄKOULUAKATEMIA LEIRIT LIIKKUVAKOULU

YLÄKOULUAKATEMIA LEIRIT LIIKKUVAKOULU YLÄKOULUAKATEMIA LEIRIT 2013-2014 LIIKKUVAKOULU Nuorten maajoukkueet - Tytöt - Pojat Aikuisten maajoukkueet - Naisten maajoukkue - Miesten maajoukkue Urh.akatemiat - Rovaniemi - Oulu - Sotkamo URHEILIJA

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla 20.11.2015 Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla Suunnitelmissa lukio Roope Salmisen juonnoilla yli 500 nuorta kokoontui Pieksämäen veturitorille suunnittelemaan polkuja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Liite 1 Keuruun nuorisopalveluiden käyttäjäkysely

Liite 1 Keuruun nuorisopalveluiden käyttäjäkysely Liite 1 Keuruun nuorisopalveluiden käyttäjäkysely 1. Sukupuoli: Vastaajien määrä: 98 2. Syntymävuosi: Vastaajien määrä: 93 Minimiarvo Maksimiarvo Mediaani Syntymävuosi: 1947 2002 1975 3. Oletko itse ollut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

Osallistuin luennoille, n=16

Osallistuin luennoille, n=16 Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot