Oulun talvipyöräilykongressi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun talvipyöräilykongressi"

Transkriptio

1 Oulun talvipyöräilykongressi 8 Suomen ensimmäinen 10 pyöräkrossiparkki Polkupyörällä Poljin Islannissa 2/2013 1

2 Pääkirjoitus Suomi talvipyöräiltiin maailmankartalle Nuoret espoolaiset perheineen pyörällä pisteille Aika monella älypuhelimen käyttäjällä on vähän käyttöä puhelimensa GPS-toiminnolle. Kevät-kesä-syksyllä 2013 ja 2014 espoolaisilla 9-15-vuotiailla nuorilla perheineen on, jos osallistuvat eräänlaiseen vapaa-ajan matkojen älykkääseen kilometrikisaan. Oulun talvipyöräilykongressi oli menestys monella tavoin. Onnistuneen tapahtuman ja kansainvälisen osallistujajoukon ansiosta talvipyöräilyn edistäminen sai maailmanlaajuista huomiota. Oulun strateginen tavoite profiloitua maailman parhaana talvipyöräilykaupunkina on vähintään lumileopardin loikan verran lähempänä. Hyvän sisällön, tunnelman ja toimivien järjestelyjen lisäksi varsinkin ulkomaiset vieraat ja media olivat selvästi vaikuttuneita Oulun talvipyöräilykulttuurista. Winnipegistä tulleen osallistujan sanoin: Yksi askel hotellista ja asia tuli jo selväksi. Joka puolella näkyy pyöräileviä ihmisiä: pitkiä, lyhyitä, lihavia, laihoja, vanhoja, nuoria, naisia, miehiä, lapsia. Toiset pukeutuneena muodikkaasti ja toiset vähemmän muodikkaasti (itseni mukaan lukien). Galgarysta tullut toimittaja puolestaan kuvailee kokemaansa ja näkemäänsä Galgary Heraldin sivuilla näin: Iso ero (Galgaryyn verrattuna) on myös se, että Oulun pyörätiet on suunniteltu käteviksi ja sujuviksi siten, että pyörätietä pitkin matka kohteeseen on usein lyhyempi kuin autolla. Tämä on erityisen tärkeää talvella, kun tavoitteena on esimerkiksi hakea leipää kaupasta eikä kierrellä maisemareiteistä nautiskellen. Kotimainen ja ulkomainen mediahuomio on ansaittua, sillä Oulun tapahtuma oli merkittävä avaus ympärivuotisen pyöräilyn edistämisessä. Talvipyöräilyyn liittyy paljon asioita ja osaamista, jotka vaativat erityishuomiota ja konkreettisia toimintatapojen muutoksia. Pelkästään akselilla Ruotsi-Suomi on runsaasti annettavaa ja opittavaa. Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen voi nostaa huomattavasti koko pyöräilyn merkitystä ja kohottaa kaupunkeja uudelle tasolle aktiivisen liikkumisen edistäjinä. Jatkoa Oulun avaamalle talvipyöräilykongressien sarjalle on varmasti luvassa. Muun muassa Kanadassa ja Ruotsissa on vahvaa tahtoa ottaa haaste vastaan. Myös Euroopan pyöräilijöiden kattojärjestö ECF oli erittäin kiinnostunut myötävaikuttamaan asiaan jatkossa. ECF:stä paikalla oli norjalainen varapresidentti Morten I. Kerr, jolle talvipyöräilyn edistämisen haasteet ovat tuttuja kotikaupungistaan Oslosta. Matti Hirvonen päätoimittaja Erityisen hyvät osallistumismahdollisuudet ovat FC Hongan ja Espoon Palloseuran futisjunnuilla sekä Espoon Pesiksen jäsenillä perheineen. Kaikenlaiset perhekuviot lasketaan mukaan. Junnut ajavat joukkueidensa ja seuransa tapahtumiin mahdollisimman paljon pyörällä. Heidän älypuhelimeensa lataama sovellus laskee ajettua matkaa. Kunniaa tästä kertyy mm. kampanjan web-sivuilla jotka ovat paraikaa työn alla. Siellä voi hiukan myöhemmin tämän kevään mittaan rekisteröityä osallistujaksi. Leikkimielinen, hahhah, kisa on julistettu mainittujen espoolaisseurojen kesken. Parhaat palkitaan. Pyörällä pisteille kampanja näkyy myös useissa espoolaisissa kaupunkitapahtumissa. Aikoopa Espoo järjestää toukokuussa ensimmäistä kertaa kokonaisen pyöräilypäivänkin. Espoon Liikuntapalvelut (Espoossahan ei ole virastoja, vaan palveluita) vastaa kampanjasta, mutta moni muukin kaupungin yksikkö on innolla mukana. Tekninen keskus ja kaupunkisuunnittelu kehittävät pyöräilyä työkseen, mutta esimerkiksi kirjastolle juuri tämänikäiset nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Kirjastojen toimintakonseptihan on muuttumassa, kun perinteisiä kirjoja lainataan vähemmän. Kirjastot ovat kuitenkin vahvoja hubeja, josta voi myös lainata yhä useampia asioita, ehkä kohta pyöriäkin. Samoin nuorisopalvelut ja ympäristökeskus kannustavat omista lähtökohdistaan nuoria pyöräilemään. Pyörällä pisteille kampanjaan voi osallistua kuka tahansa nuori perheineen myös Geokätkennän kautta. Geocache.fi sivustolla suomalaiset kätköilijät ilmoittavat luomistaan ja löytämistään kätköistä. Kätköjen vaikeustaso ylipäänsä vaihtelee pikkulapsiperheiden retkikohteista extreme-kiipeilyä harrastavien teekkarien taidonnäytteisiin. Espoo on yksi Suomen suurimmista geokätkentäkaupungeista. Espoon 40 kilometrin pituisen Rantaraitin tienoille ilmestyy pyörällä saavutettavia kätköjä toukokuussa 2013 ja Pyörällä pisteille -kampanjalla Espoo osallistuu Intelligent Energy - Europe ohjelman rahoittamaan EU-projektiin, jonka nimi on Bike the track / Track the bike (B-Track-B). Pyörällä pisteille kampanja tulee näkymään myös Facebookissa. Saman tyyppisiä kampanjoita järjestetään samoihin aikoihin projektin muissa osallistujakaupungeissa, Tanskan Fredericiassa, Saksan Münsterissä, Italian Venetsiassa, Slovenian Ljubljanassa ja Portugalin Algarvessa. Web-sivun kautta osallistujakaupunkeja ja osallistujiakin voidaan kätevästi vertailla. Espoon ajettujen älykkäiden kilometrien osuushan ei maailman CO2-päästövähenemällä maailmaa tietenkään pelasta, mutta kaikkien kaupunkien yhteinen kilometrimäärä jo pelastaa, ainakin aika paljon. Joka tapauksessa Espoo saa aikaiseksi positiivista pöhinää polkupyöräilyn ympärille onhan Espoolla käynnissä suuri pyöräilyn edistämisohjelmakin. Espoohan tunnetaan lähinnä puistokaupunkina, jossa aluekeskuksesta toiseen liikutaan valtion rakentamilla väylillä ja paljolti henkilöautoilla. Toisaalta espoolaiset ovat keskimääräistä koulutetumpaa ja hyvätuloisempaa väkeä, jolla tyypillisesti on hyvä kulttuuritahto eli taipumus tarttua uusiin, yleisesti hyväksi katsottuihin asioihin. Sellainenhan pyöräily nykyään on. Pyöräilykuntien verkostokin osallistuu Pyörällä pisteille kampanjaan. Sen kautta muut kaupungit voivat ilmoittautua Espoon seuraaja-kaupungeiksi ja panna pystyyn oman kampanjan. Kalle Toiskallio, Espoon liikuntapalvelujen in-house-konsultti, Lectus Ky. p Poljin 2/2013 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kannen kuva: Oulu kuvaaja: Matti Hirvonen Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimitussihteeri, Ulkoasu ja taitto: Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 3/2013 ilmestyy maaliskuussa viikolla 15. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sisällysluettelo: Pyöräilyuutiset 4 Kolumni: Sladdailua lentävällä hevosella 5 Helsingissä valmistui pyöräilyn edistämisohjelma 6 Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit vuonna Suomen ensimmäinen kisakelpoinen pyöräkrossiparkki Kivikkoon 8-9 Polkupyörällä Islannissa Oulun talvipyöräilykongressi oli menestys Poljin 2/2013 Risto-Jussi Isopahkala Poljin 2/2013 3

3 Pyöräilyuutiset Kannustusta pyöräilyyn ja kävelyyn Teksti: Kaisa Kauhanen Pyöräilyaamiaisilla on jaettu tietoa työpaikoille. Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit on otettu käyttöön ympäri Suomea. Tampereella on kannustettu pieniä jalkapalloilijoita tekemään harrastusmatkat kimppakyydein. Työpaikoille on lainattu polkupyöriä. Kaiken tämän on tehnyt mahdolliseksi Liikkumisen ohjauksen ohjelma, joka on tukenut hanketyötä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Paljon on tapahtunut, ja myös tuleva vuosi näyttää mielenkiintoiselta myös pyöräilyn näkökulmasta. Hankkeita koordinoinut Sara Lukkarinen on tyytyväinen menneeseen vuoteen. Pyöräilyn ja kävelyn hankkeita painotettiin jo hakuvaiheessa. Toteutettavat hankkeet ovat ilahduttavan erilaisia ja niillä tavoitetaan monta eri kohderyhmää esimerkiksi työpaikat ja lapset sekä nuoret. Ajankohtaista hankkeista Fillaristit-palvelu tuo esiin pyöräilyn helmiä Fillaristit on yhteisöllinen nettipalvelu, jossa pyöräilijät voivat jakaa kartan avulla pyöräilypaikkoja ja -reittejä. Paikkoja ja reittejä voi lisätä erilaisiin kategorioihin sekä niihin voidaan liittää kuvia ja Googlen katunäkymiä. Fillaristit on täysin ilmainen palvelu ja tarkoitettu kaikille pyöräilyn harrastajille. Palvelua voivat hyödyntää myös pyöräilyseurat sekä pyöräilytapahtumien järjestäjät. Palvelun jatkohanke keskittyi palvelun markkinointiin ja tunnetuksi tekemiseen. Hankkeen toteuttajat sekä siihen osallistuneet tahot pitävät palvelua hyvänä. Käyttäjäkunta on ollut kuitenkin melko pieni ja palvelu on todennäköisesti sulkeutumassa jatkorahoituksen puuttuessa. Asiointikartta vauhdittaa liikkumista Kävellen kauppaan, pyörällä postiin -hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla kaupunginosan jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja asiointiympäristöjä muokataan arkiliikkumista parantaviksi asukkaiden, paikallisten yrittäjien ja kaupungin yhteistyönä. Työn yhteydessä toteutettiin kaupunginosan asiointireittikartta, jota tehtiin tunnetuksi alueella. Kartta koettiin tarpeelliseksi ja mm. Helsingin kaupungin Liikuntavirasto on kiinnostunut hyödyntämään karttaa. HSL on valmis jakamaan karttaa uusille asukkaille jaettavan tietopaketin mukana Pohjois-Haagassa. Jatkossa Pohjois-Haagan liikenneryhmä ylläpitää toimintaa ja seuraa toimenpiteiden toteutumista projektin päätyttyä. Työpaikoilla pyöräilyaamiaisia ja lainapyöriä Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke toteutetaan työpaikoilla työ- ja työasiamatkapyöräilyn sekä vapaa-ajan pyöräilyn lisäämiseksi. Hanke käynnistyi keväällä 2012, ja vierailuja on tehty kuudessa eri kohteessa. Lähes kaikissa työpaikoissa on katselmoitu pyöräilyolosuhteet ja useimmissa myös annettu työntekijöille pyöräilyneuvontaa esimerkiksi pyöräilyaamiaisilla. Alkuvuonna hankkeelle on rekrytoitu uusi projektipäällikkö. Parhaillaan on menossa hankeen markkinointi ja työpaikkakäyntejä suorittavien vapaaehtoisten kouluttaminen. Työpyöräile! Uusia kulkutapoja elämään hankkeessa työpaikoille lainattiin Lisätietoja polkupyöriä ja lainauskokemuksia jaettiin Facebookissa sekä muissa medioissa. Hankkeessa annettiin myönteisiä pyöräilykokemuksia ja tarjottiin uusia käsityksiä pyöräilystä. Lainattavat polkupyörät olivat varsinaissuomalaisten taiteilijoiden tuunaamia Jopoja. Pyöriä lainasi yhteensä 20 työpaikkaa. Hanke on ehdolla kansainvälisen SYNAPTIC -palkinnon saajaksi parhaasta liikkumisen ohjauksen toimenpiteestä. Joensuun seudulla tapahtuu Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla hankkeen taustalla on tuore Joensuun seudun kävelyn ja pyöräilyn strategia. Työn painopiste on selkeästi asenteisiin ja motivaatioon sekä kävelyn ja pyöräilyn arvostukseen vaikuttamisessa. Yksi merkittävimmistä toteutuneista toimista viime vuonna oli Joensuun kaupungin työntekijöiden runsas osallistuminen kilpailuihin Pyöräilyviikolla ja Liikkujan viikolla. Vuosi 2013 on Joensuun seudulla nimetty pyöräilyvuodeksi, jolloin järjestetään esimerkiksi Pyöräilyviikon toritapahtuma Joensuussa ja Liikkujan viikon kriittinen pyöräretki. Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Liikennevirasto käynnistivät ensimmäisen Liikkumisen ohjaus -ohjelman vuonna Toiseen ohjelmaan vuosille tuli rahoittajaksi myös KKI-projekti. Tässä hankeohjelmassa kehitetään toimenpiteitä ja toimintamalleja yhteensä 13 hankkeessa, joilla vaikutetaan terveydelle, turvallisuudelle, taloudelle ja ympäristölle edullisten kulkumuotojen valintaan. Teemoina nousevat esille erityisesti pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja vapaaajan liikkuminen. Lisätietoja hankkeista ja niiden toteuttajista saa Motivan verkkosivuilta ja liikkumisen ohjauksen asiantuntijoilta. Kaisa Kauhanen, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, LOHJELMA-koordinaattori 2013, Sara Lukkarinen, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, LOHJELMA-koordinaattori 2012, Sladdailua Lentävällä Hevosella Vanhana miehenä on mukava muistella polkupyöräharrastukseni alkuaikoja. Kun olin polvihousuiässä, niin siihen aikaan ei lapsille ostettu uutta polkupyörää joka vuosi. Sain ensimmäisen oman polkupyörän joskus vuotiaana, kun isäni osti minulle Helkaman valmistaman Lentävä Hevonen -merkkisen 26-tuumaisen nuorisopyörän. Sitä ennen olin opetellut ajamaan vanhalla naisten Jupiterilla, joka oli kiertänyt kylässämme jo monessa perheessä. Jupiterissa ei ollut edes renkaita, vaan kolistelin pelkillä vanteilla kotitieni mäkeä alas. Lentävässä Hevosessa oli lentävät muodot. Vaakasuora runkoputki ja takahaarukan yläaisat olivat hauskasti kaarevat. Korjausoppia Nuorten miesten pyörät ovat ankarassa käytössä. Korjaamisen tarvetta oli tämän tästä, aina ei isäni ehtinyt, vaan oli itse yritettävä pitää menopeli kunnossa. Siinä sitä oppi pyörän korjaamisen niksit luonnonmenetelmällä. Tavallisin vika oli puhjennut rengas. Kotiseudullani oli polkupyöräkorjaamo, jossa ensi alkuun paikkautin renkaat. Kyseinen pyöräseppä harrasti joskus vilunkia, liekö sen vuoksi, kun oli lapsi asialla. Kerran ihmettelin, kun pyörä vemputti kummasti paikkauksen jälkeen. Korjaaja oli laittanut 26 tuumaiselle vanteelle 28 tuumaisen sisärenkaan niin, että rengas oli yhdestä kohtaa taittuneena kolmin kerroin. Sisärenkaan lisäksi onnistuin saamaan myös ulkorenkaat rikki. Meillä pojilla oli tapana lyödä jarru lukkoon kovassa vauhdissa niin, että pyörä meni nahkoineen. Pyörällä myös sladdailtiin jarruttamalla voimakkaasti ja kääntämällä ohjaustankoa niin, että pyörä meni poikittain. Isäni mielestä ulkorenkaan kulumisaika oli kovin lyhyt ja jouduinkin itse paikkaamaan ulkorenkaita vanhan saappaan varresta leikatulla nahan palalla. Vaihteet pyörään Lentävä hevonen oli tavallinen yksivaihteinen jalkajarrullinen pyörä. Muistan kuinka salaa haaveilin vaihdepyörästä, mutta ne olivat 1950-luvulla kalliita ja harvinaisia. Kun pyöränkorjaustaitoni hieman kehittyivät, tein itse pyörääni vaihteet. Tätä ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti, sillä vaihteet tarkoittivat sitä, että ostin eri kokoisia takahammasrattaita ja vaihdoin niitä aina tarpeen tullen. Voisi sanoa, että vaihteiston synkronointi oli aika hidas. Takaratas oli kierrekiinnitteinen ja se oli varmistettu kierrekiinnitteisellä renkaalla. Meni aikansa ennen kuin ymmärsin, että varmistusrenkaassa oli vasenkätinen kierre. Pienin käyttämäni ratas oli 14 hampainen. Sillä oli raskas polkea, mutta kun voimat jaloissa kasvoivat, niin sillä pääsi kovaa vauhtia. Rattaan vaihdon seurauksena ketjun pituutta piti myös aina muuttaa. Tämä tuotti hankaluutta, koska minulla ei ollut siihen oikein kunnon työkaluja eikä ehkä riittävää taitoakaan. Välillä tuli käytettyä ketjun tappina katkaistua naulaa, joka kovaa polkiessa saattoi katketa kivuliain seurauksin. Eero Hiltunen Kolumni Lentävä Hevonen ja ratsastaja voittajana palkintopytty kädessä. Lentävä Hevonen koetuksella maastoajokilpailussa. 4 Poljin 2/2013 Poljin 2/2013 5

4 Helsingissä valmistui pyöräilyn edistämisohjelma Teksti: Minna Raatikka Helsingin vuosien valtuustostrategian linjauksessa sanotaan, että liikennejärjestelmää tulee kehittää kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Yhtenä nimettynä toimenpiteenä oli pyöräilyprojektin perustaminen ja sille toteutusohjelman laadinta pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi. Tältä pohjalta Helsinki on tehnyt pyöräilyn kehittämistyötä viime vuosina. Aikaisemmissa Poljin- lehdissä julkaistu Helsingin pyöräilyn hyödyt ja kustannus -osio on osa Helsingin pyöräilyn edistämisohjelmaa. Edistämiohjelman laati WSP Finland ja se tehtiin yhteistyössä alan ammattilaisten ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Yhtenä työn lähtökohtana oli läpinäkyvä ja avoin yhteistyöskentely. Edistämisohjelmassa nostettiin teemaksi PY- KÄLÄ-projektin ja Tampereen teknillisen yliopiston Verne- tutkimusryhmän laatima visio Helsingille: Helsingistä maailman paras kestävän liikkumisen metropoli. Visio ohjasi ohjelman toimenpiteiden laatimista ja priorisointia. Toimenpiteet kohdentuivat erityisesti työ- ja opiskelumatkoihin, sillä pyöräilyyn tulisi saada siirtymään ihmisiä silloin, kun liikennemäärät ovat enimmillään. Edistämisohjelmassa oli kuusi eri osa-aluetta ja jokaisella osa-alueella oli sitä edistävät kärkitoimenpiteet (kuva alla). Helsingissä yhteistyö ja tahtotila niin poliittisesti kuin kaupungin sisäisestikin ovat tärkeässä roolissa, kuten myös infraan kohdistuviin toimenpiteisiin panostaminen. Lisäksi edistämistyön jatkuvuuden kannalta toteutuksen suunnittelu sekä resurssointi ovat ensiarvoisia. Edistämisohjelmaan sisällytettiin myös palveluihin, viestintään ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä. Edistämisohjelmassa esitetään, että rahoitusta nostettaisiin asteittain nykyisestä seitsemästä miljoonasta 20 miljoonaan euroon vuodessa. Edistämisohjelman projektipäällikkö Riikka Kallio WSP Finlandista iloitsee ohjelman monipuolisista ja ajan hengen mukaisista toimenpiteistä: On mahtavaa, että Helsinki haluaa rohkeasti ottaa askeleen kohti eurooppalaista pyöräilykaupunkia. Kallio kertoo myös yhteistyön eri hallintokuntien kanssa sujuneen hyvin: Oli todella hienoa nähdä kuinka innostuneesti myös muut hallintokunnat kuin liikennesuunnittelu lähtivät ideoimaan keinoja pyöräilyn edistämiseksi ja ymmärsivät roolinsa edistämistyössä. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit vuonna 2013 Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit hanke etenee kolmatta vuottaan. Kolmivuotisen projektin lähestyessä loppuaan, tarkoituksena on konseptoida toimintamalli ja saada se pyörimään omillaan koulujen ja harrastusjärjestöjen piirissä. Talven aikana on haettu rahoitusta ja viritelty uusia yhteistyökuvioita. Hanketta laajennetaan vuonna 2013 edelleen uusiin kouluihin. Koulubusseja markkinoidaan Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu kouluihin (n ) ja markkinointiyhteistyötä tehdään myös Koululiikuntaliiton kanssa. Nuorten Akatemian kanssa pilotoidaan vuonna 2013 projekti, jossa yhtenäiskoulun vanhemmat oppilaat toimivat nuorempien oppilaiden pyöräilevien ja kävelevien koulubussien kuljettajina. Lounais-Suomi liikkeessä Laajempi alueellinen toteutus tehdään Lounais-Suomessa yhdessä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) kanssa. Ensimmäisiä kokeiluja on jo tehty Porissa, Käppärän koulussa sekä Raisiossa Tikanmaan koulussa, jossa koulubussit ovat kävelleet läpi talven. LiikUn kanssa toteuttavassa yhteistyöprojektissa toteutuvat eräät jo alusta asti hankeen suunnitelmissa olleet ideat. Naantalissa kävelevät koulubussit starttaavat Taimon koulun aamutoiminnassa maaliskuussa. Taimossa pysäkit merkitään kylteillä reitin varrelle. Toukolan koulussa Sastamalassa (vuoden 2012 loppuun Kiikoinen) puolestaan koulun opettajat toimivat elokuun ajan koulubussien vetäjinä. Lisäksi yhteistyöprojektin puitteissa organisoidaan koulukyydityksiä uudelleen niin, että kyyti ei aina tule koulun pihaan saakka. Kyytien päätepisteeltä lähtee käveleviä koulubusseja ja eri-ikäisille oppilaille on tarjolla tavallinen vuoro ja nopeampi express-vuoro. Treenibusseja markkinoidaan ja tutkitaan Vuoreksessa liikenneratkaisu rakennusvaiheessa Hanketta ryhdyttiin viime vuonna viemään myös suunnittelu- ja rakennusvaiheessa olevilla alueille. Pilottikohteeksi valittiin Vuoreksen alue Tampereella. Yhteistyötä jatketaan alueen suunnittelijoiden ja syksyllä 2013 toimintansa aloittavan Vuoreksen koulun kanssa. Vuoreksessa uusi yhteistyötaho on Ekokumppanit Oy. Ekokumppaneilla on meneillään Lähi-Rane hanke, jossa neuvotaan Vuoreksen ja Tammelan alueiden asukkaita, rakentajia ja taloyhtiöitä energia-asioissa. Sovelluksia, palveluja ja materiaaleja Keväällä valmistuu kartta- ja viestinvälityssovellus, joka on yksi tärkeimmistä tukipalveluista koulubussien toteuttamiseksi jatkossa. Sovelluksen avulla reittien suunnittelu ja muuntelu on helppoa. Lisäksi sovellukseen yhdistetään mahdollisuus välittää viestejä vanhempien kesken. Sovellus jää pysyvästi verkkoon ja Pyöräilykuntien verkosto huolehtii sen teknisestä ylläpidosta. Koulujen osallistumista tuetaan Koululaisten kilometrikisalla, johon voivat ottaa osaa kaikki Suomen peruskoululaiset. Koulujen kilometrikisaa pilotoitiin jo 2012 vajaan kolmenkymmenen luokan kanssa. Lisäksi toimintamuodon markkinoinnin tueksi uudistetaan Pyöräilykuntien verkoston pyöräilymerkki. Tärkeä osa konseptointia ja toimintamallin jatkuvuutta hankkeen päättyessä ovat syksyllä valmistuvat oppaat kouluille, harrastusjärjestöille ja yhdyskuntasuunnittelijoille. Toimintamallin levittämistä urheiluseuroihin jatketaan. Yhteistyökumppanina on valtakunnallinen liikunnan katto-organisaatio Valo. Viime vuonna urheiluseurojen mukaan saamisessa haasteena oli se, että urheiluseuroista on yhteystietoja saatavana lähinnä juniorivalmennuspäälliköille ja vastaaville ammattihenkilöille, ja he eivät ole halukkaita ottamaan lisää toimintamuotoja. Jatkossa pyöräilevien Koulubussien markkinointia kohdistetaan myös suoraan aktiivisille vanhemmille. Aalto-yliopiston on kiinnostunut tutkimaan Pyöräilevien ja kävelevien koulubussien mahdollisuuksia yksityisautoilun vaihtoehtona harrastusmatkoilla. Tarkoituksena on toteuttaa tutkimusprojekti, jossa verrataan sosiaaliseen innovaatioon perustuvaa koulubussitoimintaa kutsuohjautuvaan joukkoliikenteeseen, jonka perustuu pitkälti teknologisiin ratkaisuihin. Kiinnostuitko hankkeesta? Haluaako koulunne tai urheiluseuranne tulla mukaan projektiin? Ota reippaasti yhteyttä! Petteri Nisula Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit hankkeen projektipäällikkö gsm Poljin 2/2013 Poljin 2/2013 7

5 FILLARI 9 tapahtumaa samalla lipulla! Suomessa lajin käytössä on pienempiä harjoitusratoja Mikkelissä, Lahdessa, Turussa ja Tampereella. Maaliskuussa ensikosketuksen pyöräkrossiin voi ottaa myös Helsingin Messukeskuksessa Fillari-messuilla. Kokeiluja varten messuille tulee 12 erikokoista testipyörää sekä tietysti tarvittavat suojavarusteet. Asiansa osaavat ohjaajat ovat koko ajan paikalla neuvomassa ja vahtimassa, ettei vauhti nouse ajajien taitotasoa kovemmaksi. Luvassa on myös vauhdikkaita näytöskisoja. KUNTO Suomen ensimmäinen kisakelpoinen pyöräkrossiparkki Kivikkoon BMX racing eli pyöräkrossi ei ole tuttu monellekaan suomalaiselle. Syykin on selvä meiltä on tähän päivään saakka puuttunut kilpailukriteerit täyttävä BMX racing -rata. Toukokuussa asia korjaantuu, kun Helsingin Kivikkoon valmistuu 375 metriä pitkä rata. Teksti: Riikka Luomanpää Kivikon radan taustalla on Pyöräkrossiparkki Oy. Käytännössä rakennuttamisesta, sponsorihankinnasta ja kaikesta muustakin vastaa muun muassa triathlonissa kilpaillut Katariina Laakkonen. Uuden radan on suunnitellut Tom Ritzenhaler, jonka käsialaa olivat myös Pekingin ja Lontoon olympialaisten BMX-radat. Helsingin kaupunki mukana yhteistyössä BMX racing on kotoisin Kaliforniasta, missä se kehitettiin 60-luvun lopussa lasten ja nuorten korvikkeeksi motocrossille. Viralliseksi olympialajiksi pyöräkrossi otettiin vuonna Kilpailuissa ajetaan mies miestä tai nainen naista vastaan 4-8 hengen ryhmissä radalla, joka muodostuu huikeista hyppyreistä ja tiukoista kaarteista. Katariina Laakkosen rakkaus lajiin ja Kivikon hankkeeseen kumpuaa perheen juniorin tarpeesta päästä jatkamaan Ranskassa alkanutta harrastusta Suomessa. Kivikon alueen kehittämistä suunnitellaan hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Talvisin kaupunki aikoo käyttää rataa lasten hiihtomaana. Valoisissa kesäöissä ei keinovaloa juuri tarvita, mutta talvisin valaistus pidentää harrastusaikaa useilla tunneilla päivässä. Niinpä kaupunki toteuttaa valaistuksen alueelle, Laakkonen kertoo. Perustaitoja kaikille pyöräilijöille Pyöräkrossiparkki on matalan kynnyksen liikuntapaikka, sillä vuokraamosta saa käyttöönsä paitsi pyörän myös tarvittavat suojavarusteet. Kivikkoon valmistuva rata sopii aloittelijoillekin, sillä hyppyrit ovat pyöreäprofiilisia ja mahdollistavat radan ajamisen myös hyppimättä. Radan pystyykin ajamaan läpi kuka tahansa peruspyöräilytaidot hallitseva henkilö. Lajin kokeilemisen lisäksi radalle on tulossa myös ohjattuja harrastusryhmiä. Niissä oppii pyörän hallinnan ja hyvän pyöräilytekniikan lisäksi tilantajua. Tästä on verratonta hyötyä liikenteessä, kun täytyy ajamisen ohella havainnoida muuta liikennettä ja valita itselle järkeviä ajolinjoja. Vaikka BMX racing on hurja laji, jossa kisoihin ei ole asiaa ilman kypärää ja muita suojavarusteita, voi lajia suositella myös pienille lapsille. Laji on kuin tehty nuorille, vaaraa rakastaville veijareille, joiden mielestä keuliminen ja hyppääminen on siistiä, Laakkonen kuvailee. Radalle suunnitellaan myös kilpaurheiluun tähtäävää toimintaa, ja ensimmäiset SM-kisat on tarkoitus järjestää elokuussa. Kivikon parkki on osa suurempaa liikuntapuistoa. Valmiina ovat jo muun muassa hiihtohalli ja lumiparkki sekä parkkipaikat ja pukuhuonetilat mahdollisia kisoja tai muita tapahtumia varten. GoExpo Helsingin Messukeskuksessa Samaan aikaan Fillari 2013 ja 8 muuta vapaa-ajan tapahtumaa. GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS KUVA & KAMERA HORSE FAIR Suomen suurin liikunnan tapahtuma HELSINGIN MESSUKESKUS Fillarilavalla esittelyssä mm. Suomi fillaroi -kiertue, kilometrikisa ja messujen teemamaa Hollanti! Fiilistele pyöräkrossiparkin kisoja tai testaa BMX-pyöriä itse! Mukana messuilla myös Arctic Sport Addicts esittelemässä juoksutuotteita ja bloggaamassa niistä. Kaikki ulkoilusta ja liikunnasta! Lajit BMX-pyöräilystä golfiin ja melonnasta jalkapalloon tutustu ja testaa. Avoinna: pe 12 19, la 10 18, su Pääsyliput: 16/10. Perhelippu 37 (2 aik. ja alle 16-v. lapset). kokoaikalippu 30/20. Alle 12-v vain aikuisen seurassa. FILLARI Osallistu GoExpo-visailuun ja voita Meridamaastopyörä! 8 Poljin 2/2013 Poljin 2/2013 9

6 Polkupyörällä Islannissa Ainakin kerran elämässä kannattaa käydä Islannissa. Ja Islanti on luonteva kohde retkipyöräilijälle, joka on jo ehtinyt saada kevyen arktisen vimman joko Lapista tai Norjasta. Maisemat ovat käsittämättömän hienot, eikä helteen painostavaa kuumuutta tarvitse Islannissa pelätä. Eikä kesällä ole tiedossa räntäsadettakaan. teksti: Matti Rämö Islanti jättää jälkensä vierailijaan. Maaston karu avaruus vyöryy päälle ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta silti maisemat muuttuvat jatkuvasti. Niukan kasvillisuuden ja maaperän väriyhdistelmät muuntuvat koko ajan, ja valon määrä vaihtelee nopeassa tempossa muuttuvan sään tahdissa. Matkanteko ei ole yksitoikkoista. Laavapellot, rantaniityt, karu ylänkö, vuoret, jäätikkömaisemat, soratasangot ja vuonorannikot käyvät läpi koko skaalan vulkaanisesta autiomaasta vehreisiin lehtoihin saakka. Maisematyyppien monipuolisuus yllättää. Luonnon virittämään herkkään tunnelmaan pääsee parhaiten kiinni telttailemalla. Asutusta on Suur-Reykjavikin ulkopuolella niin harvassa, että telttapaikkoja löytää helposti lähes mistä vaan. Telttailun ainoa vaikeus on tuulensuojan paikallistaminen. Jos maa on liian kovaa tai löysää telttakiiloille, niin sitten voi aina kanniskella kiviä telttakiinnityksen varmistamiseksi. Ja Islannin ilmapiiri on niin luottamusta herättävä, että tarvittaessa voi teltan pystyttää vaikka maantien pientareelle. Islantia turvallisempaa retkeily-ympäristöä on kovin vaikea löytää mistään muualta. Eikä pyörääkään tarvitse lukita edes Reykjavikissa. Koko kuukauden matkan aikana laitoin pyöräni yhden kerran lukkoon, ja sekin oli täysin turhaa. Islannin sää on haastava muttei mahdoton. Säärintamat tulevat ja menevät. Sateeseen pitää varautua, mutta koko päivän kestävät sadejaksot eivät ole kesällä tavallisia. Oman kuukauteni saldona oli heinä-elokuussa 11 poutapäivää ja 23 sadepäivää, mutta vain 2 todellista sadepäivää, muutoin kuurot olivat nopeita ja ohimeneviä. Lämpötila pysytteli yölläkin muutamassa asteessa, yleensä vaihteluväli oli 6 15 astetta, ja kahtena kolmena päivänä mittari käväisi 18 asteen tienoilla. Ainoa todellinen hankaluus Islannissa pyöräilyssä on tuuli. Paljas maasto ei puhureita jarruttele, eikä metsää ole antamassa suojaa reitille. Tuuliolot vaihtuvat päivän mittaan moneen otteeseen sekä säärintamien että maastonmuotojen mukaan, mutta tyyni keli on harvinaista herkkua. Oletusarvoisesti kannattaa varautua 8 10 sekuntimetrin tuuleen, välillä tuuli on heikompaa mutta usein kovempaa. Hulppeat myötäiset vaihtelevat hitaan vastatuulipuskemisen kanssa. Jonain päivänä 50 kilometrin matka vaatii täyden työpäivän, ja toisena sen hurauttaa puolessatoista tunnissa yhtenä liitona. Vuonorannikolla tuuliajelu on konkreettisimmillaan, kun myötä- ja vastatuuliosuudet vaihtelevat päivän aikana moneen kertaan. Tuulen takia Islantiin kannattaa lähteä polkemaan seurassa, vaikkei muuten yhdessä ajoa harrastaisikaan. Vastatuulivastuun jakaminen helpottaa elämää, myös henkisesti. Muu liikenne häiritsee polkemista vain läntisessä Islannissa, muutoin saa ajella enimmäkseen omissa oloissa. Ruuhka-Islannissa Ykköstien kunto vaihtelee pyöräilijän näkökulmasta, sillä paikoin piennar on huono tai lähes olematon, eli hetkittäin ongelmat ovat samat kuin vilkkailla suomalaisilla maanteillä. Mutta reittivalinnoilla voi tätäkin riesaa minimoida. Taajama-ajoa ei pääkaupunkiseudun ulkopuolella pääse kovin paljoa harrastamaan, sillä Islannin toiseksi suurin kaupunkialue, Akureyri, on asukkaan keskus, ja Suur- Reykjavikin ulkopuolella väestötiheys on 1 asukas/km², puolet Suomen Lapin asutustiheydestä. Harvan asutuksen vuoksi muonahankintoja joutuu vähän suunnittelemaan, mutta ei kohtuuttoman paljoa. Ja Islannissa myös huoltoasemat ovat hyviä ruokakauppoja, sillä hintataso ei ole oleellisesti korkeampi kuin valintamyymälöissä, toisin kuin esimerkiksi Pohjois-Norjassa. Islannin talouden romahduksen jäljiltä hintataso on muutenkin inhimillisempi kuin Norjassa, eli Islannin taannoinen maine huippukalliina omatoimimatkailun kohteena on vanhentunutta tietoa. Vaellusjuoman suhteen Islanti ei ole ongelma, sillä virtaavia puroja, josta voi tarvittaessa ottaa vetensä, on tiheässä. Eivätkä ainakaan hellekelit hikoiluta matkaajaa. Islannin kiertävä Ykköstie on 1400 kilometriä pitkä, ja harvaan asutussa idässä se on paikoin soraa. Jos aikataulu ei riitä koko saaren kierrokselle, niin saaren lounais- ja länsiosassa voi hyvin suunnitella vaikka viikon kierroksen niin, että ehtii silti nähdä monenlaisia maisemia. Parissa viikossa ehtii tehdä jo ison kierroksen Länsi-Islannissa, ja kulkea vaikka karun ylängön kautta etelärannikolta pohjoisrannikolle, tosin reitti vaatii rahtusen enemmän erähenkeä ja valmiutta polkea huonolla soralla. Jos taas aikaa on todella runsaasti, niin sitten voisi vaikka polkea ensin Pohjois-Tanskaan, josta lauttamatka kestää pari kolme päivää itäiseen Islantiin Seydisfjörduriin. Yksi vaihtoehto olisi myös yhdistää autoilu ja pyöräily, jos väkeä riittää huoltojoukoiksi saakka. 10 Poljin 2/2013 Poljin 2/

7 Islannin-matkan voi tehdä monella tapaa oikein. Ja nähtävää riittää joka tapauksessa, minne sitten meneekään. Reitinkin voisi vaikka arpoa, ja silti päätyisi hienoihin maisemiin. Ainoa suunnittelun reunaehto ovat oikeastaan tieluokitukset, sillä sisämaan ylängön harvasta tiestöstä on osa F-teitä, tunturiteitä, joilla ei saa ajaa kaksivetoisilla henkilöautoilla. F-tiet kulkevat matalien jokien ja purojen poikki, mikä tekee myös pyöräilyurakasta tavallista haastavampaa. F-teillä voi yllätyksenä olla myös pehmeät tienpinnat, varsinkin tienparannustöiden jäljiltä. Mutta Islannin voi kiertää aivan mainiosti poikkeamatta F-teille. Sora-ajoa Islannissa kertyy helposti, mutta pääsääntöisesti päällystämättömät tiet ovat hyväkuntoisia. Vaikka Islannissa polkeminen vaatii vähän kärsivällisyyttä sään suhteen ja hitaan kiiruhtamisen peruslähtökohtaa, niin kaikki vaivannäkö on sen arvoista, sillä Islannin huikeiden maisemien palkinto on runsas. Aherrus on paljon kevyempää, kun näyttämön kauneus hivelee mieltä ja kannustaa jatkamaan tutkimusmatkaa. Tulivuoria ja jäätiköitä pääsee ihailemaan Ykköstieltäkin. Ja puhdas ilma takaa sen, että näkyvyys on hyvä. Ihan tavanomaisesti erottuu tasangon yli vuoristoa mainiosti vielä 50 kilometrin päästä. Vain kostea ilmamassa voi hetkellisesti kaventaa avaruuden tunnetta. Oman mausteensa tuovat polkemiseen rantaniityillä mekastelevat linnut. Myös valasbongailun voi liittää matkasuunnitelmaan, siihen on paras paikka pohjoisrannikon Husavikissa. Pitkistä pyöräretkistäni juuri Islanti on se, joka on hienoin ja erityisin. Saaren kauneus on jättänyt mieleeni pysyvät jälkensä. Jonain päivänä saatan hyvinkin palata polkemaan laavakenttien karuun lumoon tuulen tielle. Helmikuussa 2013 matkasta on ilmestynyt kirja Polkupyörällä Islannissa: Tuulen tiellä laavakenttien poikki. (Matti Rämö/ Minerva Kustannus) Kuukauden matkani aikana ehdin itse hetkittäin epäillä pyörämatkailun mielekkyyttä Islannissa, kun useampi peräkkäinen, raskas vastatuulipäivä alkoi nakertaa matkanteon mielekkyyttä. Epäuskoni johtui siitä pitkän retkipyörämatkailun perusvirheestä, etten pitänyt tarpeeksi vapaapäiviä. Kun levon ja uurastuksen suhteen saa säädettyä itselleen sopivaksi, niin edes Islannin tuuliolot eivät ole liian iso vastus. Tämä tarkoittaa myös tarpeeksi väljän aikataulun suunnittelua. 12 Poljin 2/2013 Poljin 2/

8 Oulun Talvipyöräilykongressi oli menestys Oulu lunasti paikkansa maailman talvipyöräilykaupunkien kärjessä ja nosti samalla ympärivuotisen pyöräilyn ja sen edistämiseen statusta maailmanlaajuisesti. Teksti: Minna Raatikka ja Matti Hirvonen Maailman ensimmäinen talvipyöräilykongressi järjestettiin Oulussa Navico Oy:n ja Oulun kaupungin yhteistyönä. Kansainväliseen tapahtumaan osallistui noin 150 talvipyöräilyn edistäjää. Osallistujia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Itävallasta, Puolasta, Valko-Venäjältä, Kanadasta sekä Yhdysvalloista. Tunnelma oli koko seminaarin ajan innostava ja esityksiä väritti aktiivinen keskustelu. Ensimmäisen seminaaripäivän teemoja olivat talvipyöräilyn terveysvaikutukset, turvallisuus ja ympärivuotista pyöräilyä edistävä maankäyttö. Lisäksi pohdittiin talvikunnossapidon mahdollisuuksia sekä eri menetelmien käytettävyyttä. Toisena päivänä tutustuttiin eri kaupunkien pyöräilyoloihin. Esittelyssä olivat Oulu, Winnipeg, Umeå ja Wien. Seminaarin loppuosuudessa esiteltiin erilaisia palveluita sekä tuotteita liittyen talvipyöräilyyn. Maailman parhaat talvipyöräilykaupungit Seminaari aloitettiin leikkimielisellä maailman 10 parasta talvipyöräilykaupunkia -julkistuksella. Kongressin johtaja ja primus motor Timo Perälä oli käynyt läpi satoja kaupunkeja, joista tarkempaan seulontaan oli päässyt noin 60 kaupunkia. Vertailukriteereinä oli käytetty seuraavia muuttujia: - Pyöräreittiverkoston pituus / asukas (kerroin 1,0) - Pyöräilyn kulkutapaosuus (1,3) - Pyöräilyn kulkutapaosuus talvella (1,5) - Talvikauden pituus (1,2) Timo Perälä luennoi. Tiukassa kamppailussa ja vertailussa voittajaksi nousi (yllätys, yllätys) Oulu! Toiseksi ylsi Ruotsin Uppsala ja kolmanneksi Linköping. Ruotsi ja Suomi valtasivat kaikki loputkin kärkisijat järjestyksessä Umeå, Örebro, Joensuu, Karlstad, Rovaniemi, Jyväskylä ja Luleå. Vertailu on toki vaikeaa ja ennen kaikkea tarvitaan lisää luotettavaa tutkimustietoa, jotta tasapuolisempi vertailu ja ennen kaikkea tavoitteellinen talvipyöräilyn edistäminen olisi mahdollista. Esimerkiksi Venäjää ja Kiinaa koskevaa tietoa ei ollut ollenkaan saatavilla. Timo Perälän tekemä ansiokas selvitys olikin ennen kaikkea kannustava lähtölaukaus talvipyöräilyyn liittyvään tutkimukseen ja parhaan talvipyöräilykaupungin kriteerien määrittämiseen. Voittajakaupungin terveisin: Haaste on heitetty. Turvallisuus pyöräilijän kannalta Yksi ensimmäisen seminaaripäivän esiintyjistä oli ruotsalainen Anna Niska, (kuva: Matti Hirvonen) joka työskentelee Ruotsin VTI:llä. Niska on kunnossapidon asiantuntija ja hän esitteli pyöräilijöiden onnettomuuksia sairaalasta saatujen tietojen perusteella. Arviolta vain noin 10 % pyöräilyn onnettomuuksista tulee poliisin tietoon. Täten sairaalatietojen hyödyntäminen olisi arvokasta tutkimustietoa. Niska painotti, että ympäristön turvallisuutta on tarkasteltava pyöräilijän näkökulmasta. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu voimakkaasti autoilijoiden turvallisuuteen, jolloin jotkut ratkaisut saattavat olla vaarallisia pyöräilijöille vaikka niitä on tehty liikenneturvallisuuden nimissä. Tutkimuksessa yleisin onnettomuuden syy oli pyörällä kaatuminen samalla, kun nousee ajamaan tai kun laskeutuu pois pyörän päältä. Lisäksi väylien liukkaus aiheutti paljon onnettomuuksia. Toisessa esityksessään Niska esittelikin lämmitettyä märkähiekkaa yhtenä talvikunnossapidon menetelmänä. Laatulupaus talvihoidosta Kansainvälisiä kuulumisia saatiin muun muassa Umeåsta. Talvikunnossapidossa toteutetaan Umeåssa ennaltaehkäisevää toimintatapaa, jolla pyritään siihen, että esimerkiksi haitallista loskaa Oulun talviyöräilykongressivieraita aamulenkillä. (kuva: Matti Hirvonen) ei ehdi syntymään pyöräväylille. Lisäksi kaupungin tekninen keskus on tehnyt pyöräväylästön talvihoidosta virallisen laatulupauksen. Laatulupaus on nähtävillä kaupungin muutenkin erittäin korkeatasoisilla verkkosivuilla, josta löytyy myös ajantasaiset tiedot pyöräreittien aurauksesta. Kongressissa päästiin tutustumaan kotimaisten kaupunkien osalta myös Helsingin ja Järvenpään kunnossapitokuulumisiin. Helsinki on teettänyt talvikunnossapitoselvityksen, jossa pohdittiin reittipohjaisen aurauksen soveltuvuutta ja etuja nykyiseen aluekohtaiseen auraukseen. Tulokseksi saatiin, että reittipohjainen menetelmä on laadullisesti parempaa tasoa ja kustannuksiltaan noin 20 prosenttia kalliimpi. Mari Päätalon esitys Järvenpään talvikunnossapidosta muistutti, että yhteistyöllä, poliittisella tahdolla sekä priorisoimalla päästään laadukkaisiin ratkaisuihin. Oma kokemus vakuuttaa Oleellinen ja mieliinpainuva osa kongressia oli tietysti itse pyöräily talvisessa Oulussa. Järjestäjien puolesta oli tarjolla 3, 5 ja 10 kilometrin pituiset opastetut pyöräretket, joiden aikana esiteltiin reittiverkostoa sekä talvihoidon ratkaisuja ja yksityiskohtia. Lisäksi ensimmäisen illan makupalana oli Winter Bike Challenge Oulun keskustan tuntumassa. Leikkimielisen kisailun erikoisuuksiin kuului esimerkiksi polkupyörän kantamista/taluttamista umpihangessa. Ohjattujen pyöräilyjen lisäksi moni kanssaosallistuja tuntui nauttivan suuresti Oulun ainutlaatuisesta talvipyöräilytunnelmasta. Pyöräilijöitä on Oulussa talvellakin liikkeellä ja näköpiirissä jokaisena vuorokaudenaikana. Kuvaava oli itävaltalaisen osallistujan kommentti pyöräillessämme uimahallilta kohti keskustaa illan tummetessa: Paljon olen Oulun talvipyöräilystä kuullut hyvää, mutta nyt sen vasta käsittää kun pääsee itse kokemaan. Näiden maistiaisten lisäksi Oulun talvipyöräilykongressin satoa esitellään tarkemmin seuraavassa Poljin-lehdessä. Alkuperäiset esitykset katsottavissa: 14 Poljin 2/2013 Poljin 2/

9 -Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki VERKOSTOON LIITTYMINEN Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa alle 7000 asukasta 220 EUR kunnassa alle asukasta 350 EUR kunnassa asukkaita EUR kunnassa asukkaita EUR kunnassa asukkaita EUR kunnassa yli asukasta 1900 EUR Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 EUR keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 EUR suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 EUR erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Eero Rouhiainen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) Poljin 2/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) KOKKOLA Carita Laitala KOUVOLA Jyrki Ojanen KRUUNUPYY Kaisa Karlstöm (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Pentti Multaharju LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PIRKKALA Mikko Keränen PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jyrki Hakkarainen (019) RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) VÄHÄKYRÖ Tuula Haapaniemi (06) YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 19.5.2015 Ari Varonen KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISTYÖN JATKUVUUS JOENSUUSSA Toiminnallinen seudullinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

SPU Pyöräilijätutkimus

SPU Pyöräilijätutkimus SPU Pyöräilijätutkimus Tutkimukseen osallistui 1059 pyöräilyn harrastajaa. Otantaluku kuvaa 0,001 % Suomen noin 1 025 000 aikuisesta ja nuoresta pyöräilijästä. Otantaa voidaan pitää luotettavana ja se

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto Sini Marttinen MOTIVA OY 21.12.2016 #mobilityweek #liikkujanviikko Smart mobility. Strong economy. www.mobilityweek.eu TURKU Elämyksellisiä bussimatkoja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8. Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus, Liikennevirasto Valtionavustuksen

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo Hyvinkään seudun urheilijat Seuraennätykset Päivitetty 17.9.2016/ MK NAISET 17 300m 42,64 Emma Simberg 10.7.2016 Jämsä 400m 62,71 Emma Simberg 19.8.2016 Kajaani 800m 2.26.07 Kaarina Lehtonen 12.9.2015

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 3. 22.9.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2011 Aika Tiistai 24.5.2011 klo 18.00 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat Julkinen puoli mahdollistajana (esim. lainsäädäntö, kaupunki antaa toimilupia jne.) Markkinat Käyttäjät päättävät 1 Markkinat Onko pyöriä joka asemalla? Vai keskittyvätkö palautukset yhteen paikkaan? Pyörien

Lisätiedot