KOKEMUKSIA TOIMIVISTA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA TOIMIVISTA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ"

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 238 Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.) KOKEMUKSIA TOIMIVISTA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 238 Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.) KOKEMUKSIA TOIMIVISTA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2010

3 Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.) Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 238 ISBN ISSN Työryhmä Liisa Paavola (Kainuun Liikunta ry), Lassi Pöyry (Mikkelin ammattikorkeakoulu), Teemu Ripatti (Etelä-Savon Liikunta ry) ja Mai-Brit Salo (Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry) Opasta varten tietoja ovat toimittaneet myös Heli Haapala (Peruspalvelukeskus Oiva), Matti Kettunen (Asikkalan kunnan liikuntatoimi), Tiina Pekkala ja Nina Suorsa (Oulun kaupungin liikuntavirasto) Toimittajat Ulkoasu Kuvat Paino Jakelu Copyright Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari Irene Manninen-Mäkelä Jiri Halttunen, Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri Kirjapaino Kari LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie Jyväskylä työryhmä, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus

4 Sisällys 1 joko teidän kunnassa annetaan liikuntaneuvontaa? 6 2 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 7 3 HANKERAHOITTEISIA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖJÄ Liike Luo Elämää (Etelä-Savo) Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli TELIRANE (Kainuu) 12 4 KUNTIEN LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖJÄ Lahden kaupunki Asikkalan kunta Oulun kaupunki 5 Yhteenveto liikuntaneuvontakäytännöistä 24 6 avaimet toimivaan liikuntaneuvontaan 28 5

5 1 joko teidän kunnassa annetaan LIIKUNTANEUVONTAA? Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tunnistaa osaksi terveydenedistämistyötä muun elintapaneuvonnan rinnalla. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhdeksi keskeiseksi sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavaksi tekijäksi. Hyviä ja toimivia käytäntöjä on kuitenkin toistaiseksi esitetty suhteellisen vähän ja olemassa olevat harvat esimerkit ovat olleet lähinnä projektityyppisiä, lyhytkestoisia kokeiluja, jotka eivät useinkaan ole juurtuneet pysyviksi toimintamalleiksi. Tarve toimivalle liikuntaneuvontakäytännölle on ilmeinen niin suurissa kaupungeissa kuin pienissä kuntakeskuksissa. Toimivan liikuntaneuvonnan toteuttaminen alueella edellyttää keskeisten toimijoiden tunnistamista, yhteisten tavoitteiden asettamista ja tuloksekasta yhteistyötä. Yhteistyöhön tarvitaan toimijoita niin kunnalliselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Eri toimijoiden tulee ylittää perinteiset toimialarajat mukaan olisi hyvä saada niin sosiaali- ja terveysalan kuin liikunta- ja vapaa-ajan toimijoita. Palveluketju muodostuu liikuntaneuvontapalvelujen tarvitsijan määrittämisestä neuvonnan toteuttamiseen ja toteutuksen seurantaan. Liikuntaneuvonnan kohderyhmä on määritettävä riittävän tarkasti. Vaikka liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnetusti hyvin laajat, ei liikunta ole kaikille moniongelmaisille se ensimmäinen terveysneuvonnan kohde. Mitä tarkemmin kohderyhmä tai -ryhmät voidaan määritellä, sitä tuloksekkaampaa liikuntaneuvonta voi myös olla. Toiminnan resursointi on tehtävä realistisesti ja kaikkien toimijoiden sitoutuminen tulee varmistaa päättäjätasolla ja yhteisellä sopimisella. Itse liikuntaneuvonnan toteuttamisessa keskeistä on tunnistaa yleiset terveysneuvonnan lainalaisuudet ja yrittää tarjota neuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Onnistunut liikuntaneuvonta tarvitsee tuekseen erilaisia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Siksi alueellisten terveysliikuntapalvelujen tuntemus ja niiden verkottaminen osaksi neuvontaa on tärkeätä. Tässä oppaassa esitetään mielenkiintoisia maakunnallisia ja kunnallisia malleja liikuntaneuvonnan järjestämiseksi. Toivottavasti tämän oppaan lukija löytää uusia ajatuksia ja toimintatapoja oman alueensa liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi. Tommi Vasankari, prof., LT johtaja, UKK-instituutti 6

6 2 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä -opas esittelee kaksi hankerahoitteista ja kolme kuntien palvelurakenteeseen juurrutettua liikuntaneuvontakäytäntöä. Kustakin käytännöstä käydään läpi taustaa ja tavoitteita, liikuntaneuvontaprosessin kulkua sekä liikuntaneuvonnan resursseihin liittyviä asioita. Lisäksi pureudutaan niihin tekijöihin, joita toiminnan käynnistäminen on vaatinut sekä pohditaan toiminnan kehittämistarpeita ja tulevaisuudennäkymiä. Opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan toteuttamisesta kiinnostuneille henkilöille ja tahoille liikuntaneuvonnan suunnittelun ja käynnistämisen tueksi. Sen tarkoituksena on tarjota käytännön vinkkejä toimivaan liikuntaneuvontaan sekä pyrkiä osoittamaan liikuntaneuvolla saavutettavia etuja. Kaikkia oppaassa esiteltäviä liikuntaneuvontakäytäntöjä yhdistää samansuuntainen tavoite kehittää oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntaneuvonta on osa terveysneuvontaa. Liikuntaneuvontaa toteuttavalta taholta vaaditaan liikunta-alan tuntemusta, mutta toimiakseen liikuntaneuvonta tarvitsee myös poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimialojen kesken. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan oikeaa kohderyhmää liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnan tulee olla henkilökohtaista, yksilötapaamisia sisältävää neuvontaa. Neuvonnassa voidaan hyödyntää erilaisia terveysmittauksia sekä liikuntaa tukevia materiaaleja, kuten oppaita ja muita ohjeita. Niin tärkeää kuin kunnan liikuntatarjonnasta ja -paikoista tiedottaminen onkin, ei pelkkää esitteiden ja viikko-ohjelmien jakamista esimerkiksi liikuntapaikkojen infotiskeillä tai tapahtumissa tässä oppaassa pidetä liikuntaneuvontana. Liikuntaneuvonta ei myöskään ole pelkästään ohjaamista kuntouttavaan toimintaan. Liikuntaneuvontaketjuun tarvitaan mukaan seuroja sekä muita matalan kynnyksen liikuntapalveluita tarjoavia tahoja. Liikuntaneuvojalla tulee olla riittävä liikuntatai terveysalan koulutustausta. Liikuntaneuvonnan palveluketjussa on mukana kolme tahoa: Lähettävät tahot, joista asiakas ohjataan lähetteellä tai muulla tavoin liikuntaneuvontaan. Lähettäjänä voi toimia esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai työterveyshoitaja. Toteuttavat tahot eli esimerkiksi tässä oppaassa esiteltävät hankemuotoiset tai kaupunkien / kuntien palvelurakenteisiin juurrutetut liikuntaneuvontapalvelut. Tahot, joiden tarjoamaan liikuntaan asiakas ohjataan osallistumaan. Tärkeä osa liikuntaneuvontaa on myös asiakkaan omatoimisen liikunnan tukeminen. 7

7 3 HANKERAHOITTEISIA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖJÄ 3.1 Liike Luo Elämää (Etelä-Savo) Hankkeen tausta ja tavoitteet Liike Luo Elämää (LLE) -hanke on Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa liikuntaneuvontaa toteuttava hanke. LLE -hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista ja palvelujen ostosta vastaa Etelä-Savon Liikunta ry. Pääyhteistyökumppanina toimii Mikkelin ammattikorkeakoulu. Muita toteuttajia ovat Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa sekä Kunnonkeskus Oy Pieksämäellä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen vastuuviranomaisena toimii ELY-keskus. Omarahoituksesta vastaavat Mikkelin ja Pieksämäen sosiaali- ja terveystoimet, Itä-Suomen sairaanhoitopiiri, Kunnonkeskus Oy sekä Etelä-Savon Liikunta ry. Hankkeen rahoitus on euroa kolmelle vuodelle. Hankkeessa on sen alkuajoista saakka pyritty siihen, että toiminta voidaan turvata myös vuodesta 2011 eteenpäin. Jatkoa varten on rakennettu paikalliset toimintamallit Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Hankkeen syntyyn vaikutti lisääntynyt tarve tuottaa konkreettisia terveyden edistämisen muotoja Etelä- Savoon. Alueella ei ennen LLE-hanketta ollut tarjolla liikuntaneuvontaa. Yhteinen tahtotila syntyi kunnissa vähitellen erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen myönteisen asenteen siivittämänä. Kunnissa oltiin valmiita tekemään uudenlaisia avauksia terveyden edistämiseksi Etelä-Savossa. LLE-hankkeen liikuntaneuvonnan tarkoituksena on tavoittaa erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia ihmisiä ja tukea heitä liikunnan lisäämisessä ja monipuolistamisessa. Tätä kautta pyritään edistämään näiden henkilöiden yleistä hyvinvointia. Liikuntaneuvonnan asiakkaat Liikuntaneuvonta on suunnattu työikäisille vuotiaille eteläsavolaisille. Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamina, työterveyshuollon kautta sekä omaehtoisesti. Lisäksi yhteistyö työvoimahallinnon kanssa on tarjonnut työttömille mahdollisuuden päästä liikuntaneuvontaan. Asiakkaita on tavoitettu myös erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Erityisen toimiviksi ovat osoittautuneet suorat yhteydenotot ja vierailut työyhteisöihin, joissa on idean esittelyn jälkeen pystytty varaamaan suoraan aikoja liikuntaneuvontaan. Neuvontaan pääsyn kriteerit Neuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä. E Asiakkaan liikunta on vähäistä. Aiemmat kokemukset liikunnasta ovat vähäisiä. E Asiakkaalla on terveysriski, johon liikunnalla voidaan vaikuttaa: kohonnut verenpaine, diabeteksen riskitestissä yli 12 pistettä tai painoindeksi yli 30. E Asiakkaalla on huono fyysinen kunto (lihasvoima, kestävyys tai liikkuvuus). E Asiakkaalla on halu muuttaa liikuntakäyttäytymistään. E Asiakkaalla ei ole akuuttia hoitoa tai kuntoutusta vaativaa sairautta. Tulevaisuuden painopistealueet liikuntaneuvontaan pääsyn kriteereissä tulevat olemaan erityisesti: henkilöt, joilla on kohonnut diabetesriski yli 40-vuotiaat liikkumattomat miehet pienten lasten äidit, joilla terveysriskejä lisäksi kohdennetusti kutsuntaikäiset miehet sekä nuoret aikuiset, joista suuri osa on työttömiä Syksystä 2008 alkaen liikuntaneuvontaan on osallistunut noin 650 asiakasta, joista miehiä on 25 prosenttia ja naisia 75 prosenttia. Kävijöiden keski-ikä on 47 vuotta ja 72 prosenttia heistä on työelämässä. Suurimmalla osalla asiakkaista liikuntaneuvonnan terveysperusteena on painonhallinta ja ylipainoon liittyvät nivelongelmat. Toteuttamisympäristö Liikuntaneuvontaa toteuttaa Mikkelissä terveyskeskuksen fysioterapian osasto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamiskeskus Elixiiri. Pieksämäellä puolestaan liikuntaneuvontaa toteuttaa Kunnonkeskus Oy ja Savonlinnassa Itä-Savon sairaan- 8

8 hoitopiiri osana pääterveysaseman fysioterapiatoimintoja. Hankkeen puitteissa työskentelee yhteensä neljä osa-aikaista fysioterapeuttia ja kolme osa-aikaista liikunnanohjaajaa. Liikuntaneuvonnassa on käytössä Effica- ja Hilkka-potilastietojärjestelmät, joiden kautta lähetteet välitetään. Kaikissa yksiköissä on paikallisesti erilaisia ratkaisuja riippuen järjestävästä organisaatiosta. Asiakastapaamisia varten on luotu oma haastattelurunko ja raja-arvoliite terveysmittauksia varten. Alkukartoituslomakkeessa kysytään työmarkkina-asemaa (opiskelija, työtön, työssä, eläkeläinen, muu), koulutusta, siviilisäätyä sekä mitä kautta hän on ohjautunut liikuntaneuvontaan. Taustatietojen lisäksi kartoitetaan asiakkaan yleistä terveydentilaa sekä erityisesti terveydellisiä perusteita, joiden takia liikuntaa tulisi lisätä. Myös erityyppiset rajoitukset ja sairaudet sekä niiden mahdollinen lääkitys käydään läpi. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan ruokailutottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö. Lomakkeeseen kirjataan asiakkaan nykyinen liikunnan määrä, hänen harrastamansa liikuntamuodot sekä liikuntamotivaatio. Alkukartoituslomakkeeseen kootaan tehtyjen terveysmittausten tulokset. Näitä ovat muun muassa kehonkoostumus, vyötärönympärys, puristusvoima, verenpaine, verensokeri, kolesteroli, uloshengityksen huippuvirtaus ja leposyke. Lisäksi asiakkaalle tehdään kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus. InBody-laitteella tehtävä kehonkoostumusmittaus kertoo asiakkaan painon, painoindeksin, rasvaprosentin, lihasmassan ja sisäelinten ympärillä olevan eli viskeraalisen rasvan määrän sekä lepoaineenvaihdunnan. Asiakkaan maksimaalista hapenottokykyä (kestävyyskuntoa) arvioidaan laskemalla niin sanottu Non-exercise (NEx) -kuntoindeksi. Lihasvoiman kartoituksessa käytetään puristusvoimamittaria. Mittausten tueksi on koottu viitearvoista raja-arvotaulukko, johon asiakas voi verrata omia tuloksiaan. Hankkeen aikana tapahtuvasta arvioinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhdessä Etelä-Savon Liikunta ry:n kanssa. Yhteistyötä arvioinnin osalta tehdään myös Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen kanssa opinnäytteiden muodossa. Toiminnan turvaamiseksi vuodesta 2011 eteenpäin hankkeessa pyritään jatkuvaan arviointiin. Sen tavoitteena on kehittää pysyvä, mutta ei liian kuormittava toimintatapa, jonka toteuttamiseen on osoitettu riittävästi resursseja ja nimetty vastuutaho. Liikuntaneuvontaprosessin kulku Yksilöllisesti tuetun liikuntaneuvontaprosessin kesto on 6 8 kuukautta. Lisäksi noin 12 kuukauden kuluttua neuvonnan aloittamisesta asiakas kutsutaan pienryhmätapaamiseen. Ensimmäisen käyntikerran kesto on keskimäärin 90 minuuttia. Tuolloin kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne haastattelemalla, suoritetaan valitut terveysmittaukset sekä laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, mikäli asiakas on motivoitunut konkreettisiin muutoksiin. Alkukartoituksen tiedot kirjataan haastattelulomakkeeseen, joka käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa. 9

9 Asiakkaan liikuntamotivaation kartoitus auttaa liikuntaneuvojaa ymmärtämään asiakasta paremmin. Havainnollistamisessa hyödynnetään UKK-instituutin kehittämää Liikuntapiirakkaa, jonka täytettävään versioon suunnitellaan yhdessä asiakkaan liikuntasuunnitelma. Keskeistä on, millaiseen elintapamuutokseen asiakas pyrkii ja mitä hän on valmis sen eteen tekemään. Lopuksi sovitaan siitä, kuinka seuranta toteutetaan ja ohjataan asiakasta hyödyntämään paikallista liikuntatarjontaa. Hankkeessa on turvattu myös niin sanottu matalan kynnyksen ryhmätoiminta, jotta jokainen asiakas voisi löytää turvallisen ja ammattilaisen ohjaaman ryhmän. Jatkotoimenpiteenä asiakas saatetaan ohjata myös johonkin muuhun liikuntaryhmään, kuntotestaukseen tai tarvittaessa ravitsemusterapeutin tai lääkärin vastaanotolle. Kaikki alkukartoituksessa kerätyt ja kirjatut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käsitellään organisaation arkistointiohjeistusta noudattaen. Osalle asiakkaista sovitaan lähiviikoille toinen käynti, johon asiakas valmistautuu pienen kotitehtävän avulla. Tehtävän tavoitteena on herätellä ajatuksia suhtautumisesta liikuntaan ja siihen, miten voisi löytyä se laji, jota kokeilemalla päästään liikunnan aloittamisessa liikkeelle. Toinen käynti toteutetaan erityisesti asiakkaille, joilla asian pohdiskelu on vasta alkuvaiheessa ja liikuntakokemukset hyvin vähäisiä. Ensitapaamisen jälkeen seuranta tapahtuu puhelimitse. Soittoseurantakertoja on 1 3. Soittoseurannassa käydään läpi asiakkaan yleistä terveydentilaa, elämänlaatua ja liikuntamotivaatiota sekä mahdollisia muutoksia liikuntasuunnitelman toteuttamisessa ja liikuntatottumuksissa. Asiakkaalle annetaan lisätukea ja ohjataan hänet tarvittaessa eteenpäin erilaisiin ryhmiin tai terveydenhuollon piiriin. Liikuntaneuvoja kirjaa puhelun aikana käsiteltävät asiat seurantalomakkeeseen. Liike Luo Elämää -hankkeen liikuntaneuvontaprosessi Pienryhmätapaaminen kuulumisten vaihtoa, mahdollisesti mittauksia ja/tai jokin toiminnallinen osuus Ohjaus elintaparyhmiin, ravitsemusterapeutille, tupakkavieroitusryhmään jne. asiakkaan tarpeiden mukaan 2. käynti haastattelu, terveysmittaukset, jatkotuen kartoitus n. 6 kuukautta lääkärin lähetteellä työterveyshuollosta työyhteisöistä tapahtumista omaehtoisesti Osalle asiakkaista kontrollikäynti 2 viikon päästä 1. käynti alkukartoitus, terveysmittaukset, liikuntasuunnitelma 1. soittoseuranta sovittujen asioiden läpikäynti, lisätuki 3 4 viikkoa 2. soittoseuranta sovittujen asioiden läpikäynti, lisätuki n. 2 kuukautta n. 2 3 kuukautta Omatoimisen liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen SuomiMies/ SuomiNainen-ryhmät Urheiluseurat + muut Matalan kynnyksen liikuntaryhmät 10

10 Noin 6 8 kuukauden kuluttua on kontrollitapaaminen, jossa mielenkiinto kohdistuu erityisesti asiakkaan liikuntakäyttäytymisessä tapahtuneisiin muutoksiin. Mikäli kehitystä on tapahtunut riittävän pitkällä aikavälillä, voi muutos näkyä myös toteutettavissa terveysmittauksissa. Suuri osa motivoituneista asiakkaista kaipaa erityisesti uusintamittauksia ja konkreettista tietoa omasta edistymisestään, joten näiden tarjoaminen kontrollitapaamisessa on tärkeää. Tapaamisessa täsmennetään myös liikuntasuunnitelmaa esimerkiksi vuodenajat huomioiden ja kartoitetaan jatkotuen tarvetta. Lisäksi asiakkaat arvioivat tapaamisessa neuvontaprosessin tuloksellisuutta asiakaspalautteen avulla. Noin vuoden päästä prosessin alkamisesta on pienryhmätapaaminen, johon asiakkaat kutsutaan kirjeitse. Ryhmissä on keskimäärin viisi asiakasta. Tapaamisessa keskitytään vertaisryhmän tavoin kuulumisten vaihtoon ja pyritään tunnistamaan yhdessä jokaisen henkilökohtaisia liikuntaa tukevia ja mahdollisesti myös rajoittavia tekijöitä. Ryhmälle pyritään järjestämään myös valitut terveysmittaukset sekä toteuttamaan tapaaminen esimerkiksi kävelykokouksen tavoin. Tiedotus Liikuntaneuvonnan tuloksellinen toteuttaminen vaatii erittäin monipuolista tiedottamista niin asiakkaille kuin terveysalan ammattilaisillekin, sillä uudenlaisen työtavan omaksuminen vie aikaa. Myös suorat kontaktit työyhteisöihin on koettu erittäin positiivisiksi. Paikallisen julkisuuden merkitys on keskeistä liikuntaneuvonnan tunnettuuden lisäämiseksi. Myös erilaisissa tapahtumissa erityisesti InBody-laitteella tehtävät kehonkoostumusmittaukset ovat motivoineet uusia asiakkaita neuvonnan piiriin. Liikuntaneuvonta tarvitsee tuekseen hyvää tiedonkulkua olemassa olevista liikuntapalveluista. LLEhankkeen puitteissa on kartoitettu kaikki lähialueiden palvelut ja luotu muun muassa SportMikkeli.fi-verkkopalvelu. Asiakkaan oman liikuntalajin löytämisessä keskeinen rooli on myös matalan kynnyksen liikuntaryhmien ohjaajilla, jotka usein tuntevat paikallisen tarjonnan parhaiten. Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiä Liikuntaneuvonnan palvelumalli on otettu hyvin vastaan maakunnan kaupungeissa ja tulevaisuuden toimintaa on rakennettu hyvässä hengessä. Tahtotila toiminnan jatkamiseen löytyy. Resurssien saamiseksi on hyvissä ajoin alettu miettiä olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamista, eikä uusien vakanssien perustamiselle ole ensisijaisesti tarvetta. Keskeistä on edelleen pitää liikuntatoiminta lähellä itse neuvontaa, jotta asiakas mieltää hänelle suunnitellun tuen kokonaisuutena. Lisäksi pidempiaikainen seuranta tulee mahdollistaa sitä tarvitseville. Yhteystiedot LLE-hankkeen koordinointi Etelä-Savon Liikunta ry, projektipäällikkö Teemu Ripatti puh , Mikkelin ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija Lassi Pöyry puh , Toimipisteet Mikkeli Pankalammen terveyskeskus, fysioterapian osasto Kiiskinmäentie 5 7, Mikkeli puh Liikuntaneuvoja: Mervi Marttinen Mikkelin ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö, ELIXIIRI Porrassalmenkatu 26, Mikkeli puh Liikuntaneuvoja: Paula Hämäläinen Etelä-Savon Liikunta ry Liikunnanohjaaja Liisa Haikonen Pieksämäki KUNNONKESKUS Kaakinmäenkatu 14, Pieksämäki puh Liikuntaneuvojat: Maria Lehtomäki ja Kaisu Avikainen Savonlinna Pääterveysasema, fysioterapian osasto Pihlajavedentie 8, Savonlinna puh Liikuntaneuvoja: Sari Kurho-Rinkinen Tanhuvaaran Urheiluopisto Liikunnanohjaaja Marjo Jäärni 11

11 3.2 Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli TELIRANE (Kainuu) Hankkeen tausta ja tavoitteet Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli on Kainuun Liikunta ry:n, Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan sekä kahdeksan kainuulaisen kunnan (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi, Puolanka ja Hyrynsalmi) yhteinen hanke. Hankkeen rahoitus koostui pilotointivaiheessa vuonna 2007 opetusministeriön terveysliikunnan kehittämisavustuksesta. Vuosina hankkeen rahoituksen muodostaa Kainuun kehittämisraha (58 %), kuntien rahoitusosuus (20 %), kuntayhtymän sosiaali- ja terveys -toimialan rahoitusosuus (18 %) sekä Kainuun Liikunta ry:n omarahoitus (4 %). Hankkeen rahoitus on euroa kolmelle vuodelle. Toiminta käynnistyi Kainuun Liikunta ry:n saatua Kainuun maakunta -kuntayhtymältä toimeksiannon vastata terveyttä edistävän liikunnan mallin luomisesta Kainuuseen. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimiala nimesi työryhmän kehittämään mallia. Mallin valmistuttua kesällä 2006 se kävi lausuntokierroksella kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka totesi mallin toteuttamisen vaativan lisäresursseja. Liikuntaneuvontaa päätettiin pilotoida hankkeen muodossa. Kainuun Liikunta ry:n opetusministeriöltä saaman kehittämisavustuksen turvin liikuntaneuvontaa pilotoitiin vuonna 2007 yhden kunnan alueella. Pilotista saatujen hyvien kokemusten perusteella hanketta päätettiin laajentaa koko Kainuun alueelle. Hankkeelle saatiin kehittämisrahaa vuosille ja mukaan sitoutettiin myös kunnat omilla rahoitusosuuksillaan. TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvonnan tavoitteena on kainuulaisten terveystietojen ja -taitojen lisääminen sekä elämäntapa- ja terveyserojen kaventaminen. Neuvontaan osallistuvien asiakkaiden elämäntavoissa tapahtuvien muutosten lisäksi hankkeen tavoitteena on juurruttaa malli osaksi sosiaali- ja terveystoimialan palvelujärjestelmää sekä poikkihallinnollista päätöksentekoa. Liikuntaneuvonnan asiakkaat Liikuntaneuvonta on suunnattu kainuulaiselle aikuisväestölle. Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan sosiaali- ja terveystoimen lähetteellä sekä työterveyshuollon, työyhteisöhankkeiden ja työttömille suunnatun hankkeen kautta. Lisäksi asiakkaita pyritään löytämään kutsunnoista. Osa asiakkaista tulee neuvonnan piiriin omaehtoisesti. Neuvontaan pääsyn kriteerit Neuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä. E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva E ylipainoinen (painoindeksi 30) E riski sairastua diabetekseen (diabeteksen riskitestissä 12 pistettä) E heikko fyysinen kunto 12

12 Lisäksi neuvontaan pääsyssä huomioidaan erityisesti terveyserojen kannalta oleelliset ryhmät, kuten työttömät ja ikääntyneet. Liikuntaneuvonnassa on käynyt toukokuun 2008 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana noin 1350 asiakasta, joista yksi kolmasosa on miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Asiakkaiden keski-ikä on 57,6 vuotta ja 58 prosenttia heistä on terveyserojen kannalta oleellista kohderyhmää eli työttömiä ja eläkeläisiä. Toteuttamisympäristö Hankkeella on yhteensä kymmenen neuvontapistettä, joista yhdeksän sijaitsee terveysasemilla. Kajaanissa on lisäksi neuvontapiste Kainuun Liikunta ry:n toimitiloissa. Liikuntaneuvontaa antavat neljä alueellista liikuntaneuvojaa, jotka ovat koulutukseltaan liikunnanohjaajia. Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat lähete, asiakastietolomake, terveysmittaukset sekä hankkeen oma seurantajärjestelmä. Alkuhaastattelussa kysytään asiakkaan liikuntatottumuksista, terveydentilasta sekä mahdollisista sairauksista ja lääkityksestä. Asiakkaita pyydetään myös arvioimaan liikkumiskykyään, unen laatua, ruokailutottumuksiaan sekä fyysistä kuntoaan verrattuna ikätovereihinsa. Lisäksi tiedustellaan alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Asiakkailta kysytään myös heidän työmarkkina-asemaansa (työelämässä, opiskelija, työtön, eläkeläinen) sekä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa nykyisessä elämäntilanteessa. Terveysmittauksissa asiakkaan kestävyyskuntoa arvioidaan leposykkeen perusteella Polar-kuntotestillä tai vaihtoehtoisesti laskemalla niin sanottu Non-exercise (NEx)-kuntoindeksi. Kehonkoostumuksen mittaamiseen käytetään Omron BF500 -kehonkoostumusmittaria, jolla pystytään arvioimaan asiakkaan paino, painoindeksi, rasvaprosentti sekä viskeraalirasvan ja lihasmassan määrä. Yläraajojen lihasvoimaa mitataan käden puristusvoimatestillä Saehanin puristusvoimamittarilla ja alaraajojen lihaskuntoa toistokyykistystestillä tai vaihtoehtoisesti tuolista ylösnousu -testillä. Lisäksi asiakkaille tehdään kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus. Neuvonnassa käytetään erilaisia tukimateriaaleja, kuten KKI-ohjelman kunto-oppaita, UKK-instituutin liikuntapiirakkaa sekä Sydän- ja Diabetesliiton ravitsemusmateriaalia. Neuvonnassa hyödynnetään myös kausittaisia kuntokampanjoita, liikuntaneuvonnan seurantakorttia sekä Physiotools-ohjelmaa henkilökohtaisten ohjeiden laadinnassa. Hankkeen raportointia ja 13

13 arviointia varten seurataan terveysmittausten tuloksia, asiakastyytyväisyyttä sekä liikuntatottumusten muutosta. Hankkeesta on tehty kolme opinnäytetyötä ammattikorkeakoulussa ja kokonaisarvioinnin toteuttaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikuntaneuvontaprosessin kulku Liikuntaneuvontaprosessi kestää kunkin asiakkaan kohdalla noin vuoden. Varsinaiset neuvontatapaamiset sijoittuvat ensimmäisten kuuden kuukauden ajalle. Asiakas kutsutaan seurantatapaamiseen noin puolen vuoden kuluttua viimeisestä tapaamiskerrasta. Neuvontakerran kesto vaihtelee ollen keskimäärin 50 minuuttia. Ensimmäisellä ja toisella tapaamiskerralla tehdään alkuhaastattelut ja terveysmittaukset, määritellään tavoitteet sekä laaditaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Kolmannella ja neljännellä tapaamiskerralla käsitellään ravitsemusasioita ja sovitaan asiakkaan kanssa ruokapäiväkirjan pitämisestä, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen ravitsemussuunnitelma. Lisäksi tutustutaan eri liikuntamuotoihin joko liikuntaneuvojan opastuksella tai ohjaamalla asiakas seurojen tai muiden tahojen lajikokeiluihin. Viidennessä tapaamisessa uusitaan terveysmittaukset sekä laaditaan liikunta- ja ravitsemussuunnitelmat tuleville kuukausille. Tässä vaiheessa asiakkaalla on mahdollisuus ostaa internetissä toimiva kuntovalmennusohjelma. Noin kahden viikon kuluttua viimeisestä tapaamiskerrasta tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Taustakysymysten (sukupuoli, ikä, paikkakunta, työmarkkinaasema, hakeutumisreitti neuvontaprosessiin) jälkeen lomakkeessa kysytään asiakkaan lääkityksessä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi asiakasta pyydetään ar- TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvontaprosessi 6. käynti seurantamittaukset, liikunta- ja ravitsemussuunnitelma Asiakastyytyväisyyskysely 4. käynti Teema asiakkaan tarpeen mukaan: kuntosalitutustuminen/muuta liikuntaa, liikuntasuunnitelman tarkastelu, ravitsemusohjaus 3. käynti ravitsemusohjaus, ruokapäiväkirjan tarkastelu, liikuntasuunnitelma n. 1 2 kuukautta 1 2 viikkoa 5. käynti loppumittaukset, liikuntaja ravitsemussuunnitelma tuleville kuukausille, Webtrainer-markkinointi 2 3 kuukautta n. 6 kuukautta 2. käynti terveysmittaukset, ruokapäiväkirja, liikuntasuunnitelma 1. käynti alkukartoitus, terveysmittaukset, liikuntasuunnitelma 2 4 viikkoa 1 3 viikkoa Omatoimisen liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen Yleiset liikuntapalvelut lääkärin lähetteellä työterveyshoitajan lähetteellä kansanterveyshoitajan lähetteellä omaehtoisesti työyhteisöistä/yrityksistä (Haasta Itsesi Kunnolla -hankkeen kautta) työttömiä KaiTo-hankkeen kautta Starttiryhmät Lajikokeilut 14

14 vioimaan tilannettaan neuvontaprosessin alkutilanteeseen verrattuna terveydentilan, toimintakyvyn, unen laadun, yleisen jaksamisen ja vireystilan sekä liikuntaja ravitsemustottumustensa osalta. Kyselyn loppupuolella asiakas arvioi liikuntaneuvonnassa käytettyjen työmenetelmien vaikutusta muutoksiin sekä tyytyväisyyttään liikunta- ja ravitsemusneuvontaan ja neuvontaprosessiin kokonaisuutena. Asiakkaalla on myös mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksia neuvontaprosessiin sekä arvioida omaa onnistumistaan. Seurantatapaaminen on noin puolen vuoden kuluttua viimeisestä tapaamiskerrasta. Tuolloin tehdään jälleen terveysmittaukset ja päivitetään liikunta- ja ravitsemussuunnitelma. Myös seurantatapaamisen jälkeen tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Liikuntaneuvonnassa asiakkaita kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen sekä osallistumaan hankkeen kautta perustettuihin starttiryhmiin, joita ovat esimerkiksi kuntosalin startti ja vesiliikunnan startti. Tavoitteena on ohjata asiakkaat vähitellen yleisten liikuntapalveluiden käyttäjiksi. Tiedotus Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan esitteillä, ilmoituksilla, yleisillä infoilla sekä median ja järjestötapaamisten kautta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöä informoidaan jatkuvasti toiminnasta. Matalan kynnyksen liikuntapalveluista ja muista säännöllisistä liikuntaryhmistä tiedotetaan internetissä olevassa Kainuun liikuntakalenterissa. Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiä TELIRANE-hankkeen ohjausryhmä esittää, että liikunta- ja ravitsemusneuvontaa toteutetaan jatkossa hankesuunnitelman mukaisesti Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on palkata kolme liikuntaneuvojaa maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialalle. Hankkeen luoman toimintamallin juurruttaminen vaatii sosiaali- ja terveystoimialan ja kuntien välisen vuoropuhelun tiivistämistä. Vastuualueista sopiminen on vielä kesken. Yhteystiedot Kainuun Liikunta ry, toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kauppakatu 21, 3. krs, Kajaani, puh , , Kainuun maakunta -kuntayhtymä, terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho, Urho Kekkosen katu 2 4, 2.krs Kajaani, puh , , 15

15 4 KUNTIEN LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖJÄ 4.1 Lahden kaupunki Toiminnan tausta ja tavoitteet Liikuntaneuvontaa toteuttaa Lahdessa kaupungin sivistystoimialan liikuntapalvelut sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Toiminnan kehittely ja pilotointi käynnistyi vuonna 2005 Lahti liikkeelle -hankkeen puitteissa. Vuonna 2006 alkoi kaupungin terveysliikunnan kehittäminen ja kaupungin kehittämismäärärahoilla käynnistyi terveysliikuntastrategian työstäminen. Terveysliikuntastrategiassa liikuntaneuvonta nostettiin alusta alkaen vahvasti esille. Strategiassa painotetaan poikkihallinnollista yhteistyötä etenkin sivistystoimialan liikuntapalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimialan välillä ennaltaehkäisevän työn kehittämiseksi. Lahden kaupungin liikuntaneuvonnan tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien lahtelaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Liikunnalla nähdään olevan sairauksia ehkäisevä ja hoitava vaikutus. Liikuntaneuvonnan asiakkaat Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveyskeskuksen tai kaupungin työterveyshuollon LIIKU-lähetteellä sekä sairaalan fysioterapiaosaston kautta. Neuvontaan pääsyn kriteerit Neuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä. E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva E ylipainoinen (painoindeksi 30) E diabeteksen riskitestissä 15 pistettä E diabetes-, sydän- tai verisuonitautiin sairastunut Liikuntaneuvonnan asiakkaista prosenttia on miehiä ja prosenttia naisia. Asiakkaiden keskiikä on vuotta ja he ovat pääsääntöisesti työttömiä tai sairaus- tai vanhuuseläkkeellä olevia. Vuosien aikana on liikuntaneuvonnassa käynyt lähetteellä yhteensä noin 600 asiakasta. Toteuttamisympäristö LIIKU-lähetteellä neuvontaan tulevien asiakkaiden neuvontapiste sijaitsee liikuntapalveluiden toimistolla Lahden Urheilutalolla. Liikuntaneuvontaa toteuttaa liikuntatoimessa terveysliikuntasuunnittelija, joka on koulutukseltaan AMK-tasoinen liikunnanohjaaja tai fysioterapeutti. Yleinen, kaikille avoin LIIKKUVA LAHTI -liikuntaneuvontapalvelupiste ottaa vastaan asiakkaita noin kuusi kertaa vuoden aikana eli kolme kertaa syksyllä ja kolme kertaa keväällä. Liikuntaneuvontapalvelupiste sijaitsee pääsääntöisesti keskustan alueella kauppakeskuksissa ja tavarataloissa. Vuosina LIIKKUVA LAHTI -liikuntaneuvonta on syksyisin kiertänyt lähiöissä ympäri Lahtea markkinoiden lahtelaisille liikuntamahdollisuuksia kiinteän palvelupisteen tavoin. Vuosien aikana yleinen, kaikille avoin liikuntaneuvonta on tavoittanut yli asiakasta. Tällä hetkellä liikuntaneuvontapalvelupiste aloittelee yhteistyötä Lahdessa avatun Terveyskioskin kanssa, johon järjestetään liikuntaneuvontaa syksyn ja kevään aikana. Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat LIIKU-lähete potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, alkukartoituslomake terveyden ja liikkumisen kartoitukseen, UKK-instituutin Liikuntapiirakka, eri palveluntarjoajien esitteet, kotijumppaohjeet sekä liikuntapäiväkirja. Alkukartoituslomakkeella asiakasta pyydetään arvioimaan omaa terveydentilaansa sekä kertomaan mahdollisista lääkärin toteamista sairauksista ja niihin liittyvästä lääkityksestä sekä asiakkaan kokemista oireista ja kivuista. Asiakasta pyydetään myös kertomaan muista terveyteensä liittyvistä asioista, jotka voivat vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. Fyysisen aktiivisuuden osalta lomakkeessa kartoitetaan asiakkaan arki- ja hyötyliikunnan sekä kuntoliikunnan kertoja ja niihin käytettyä aikaa viikossa. Liikunnan osalta kysytään myös harrastetun liikunnan kuormittavuudesta sekä liikunnan harrastusmahdollisuuksista nykyisessä elämäntilanteessa. Motivoituneimmille asiakkaille tarjotaan kehonkoostumusmittausta ja polkupyöräergometritestiä tai kävelytestiä. InBody-laitteella tehtävässä kehonkoostu- 16

16 musmittauksessa saadaan samalla mittauksella tietoa asiakkaan painosta, painoindeksistä, rasvaprosentista, lihasmassan ja viskeraalirasvan määrästä sekä lepoaineenvaihdunnasta. Polkupyöräergometrillä tai kävelytestillä arvioidaan asiakkaan kestävyyskuntoa. Kaikki asiakastiedot tallennetaan Pegasos-potilastietojärjestelmään, joka toimii myös seuranta- ja raportointivälineenä. Liikuntaneuvontaprosessin kulku Liikuntaneuvontaprosessin kesto on 2 18 kuukautta. Yhden neuvontakerran kesto on keskimäärin 45 minuuttia. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tehdään alkuhaastattelu ja kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne eli terveydentila, fyysinen aktiivisuustaso ja motivaatio. Lisäksi keskustellaan liikunnasta ja sen merkityksestä terveydelle sekä toimintakyvylle. Tapaamisessa käydyn keskustelun pohjalta esitellään asiakkaalle eri liikuntamahdollisuuksia, määritellään tavoitteet, laaditaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä. Toinen tapaamiskerta on noin kahdeksan viikon kuluttua, jolloin tarkistetaan liikuntasuunnitelman toteutuminen ja tehdään jatkosuunnitelma. Tarvittaessa asiakas saa lähetteen ravitsemussuunnittelijalle. Kaikki tapaamiset kirjataan potilastietojärjestelmään, joka toimii viestintävälineenä sivistystoimialan ja terveyskeskusten välillä. Ensitapaamisen jälkeen liikuntaneuvoja tapaa osaa asiakkaista viikoittain liikuntaryhmissä. Liikuntaryhmän kokoontumisen aikana asiakkaan kanssa keskustellaan Lahden kaupungin liikuntaneuvontaprosessi Ensitapaamisen jälkeen liikuntaneuvoja tapaa osaa asiakkaista viikoittain liikuntaryhmissä ->kontrolli ja jatkosuunnitelmat 2. käynti liikunta- ja ravitsemussuunnitelman toteutumisen tarkistus, tarvittaessa lähete ravitsemussuunnittelijalle 1. käynti alkuhaastattelu, lähtötilanteen kartoitus, liikuntamahdollisuuksien esittelyä, liikuntasuunnitelma Puhelinkontrolli (jos liikuntaneuvoja ei tapaa asiakasta liikuntaryhmissä) liikunta- ja ravitsemussuunnitelman toteutumisen tarkistus n. 8 viikkoa Omatoimisen liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen Yksityiset liikuntapalvelut LIIKU-lähetteellä - terveyskeskuksesta - työterveyshuollosta - fysioterapeutilta omaehtoisesti Kaupungin tarjoamat ryhmät Seurojen tarjoamat liikuntapalvelut 17

17 liikuntasuunnitelman toteutumisesta ja jatkotoimenpiteistä. Osa asiakkaista tapaa liikuntaneuvojan kontrollikäynnillä tämän vastaanotolla. Osa taas kokee, että ensimmäisen tapaamisen jälkeen riittää puhelimitse toteutettu seuranta. Puhelinseurantaa varten ei ole erillistä lomaketta. Jokaisella asiakkaalla on oma henkilökohtaisesti hänen kanssaan sovittu yksilöllinen seurantamalli riippuen asiakkaan tavoitteista, motivaatiosta ja tarpeista. Asiakastyytyväisyyttä ja palautetta liikuntaneuvonnasta ei ole kartoitettu systemaattisesti. Asiakkaat ovat kuitenkin antaneet omatoimisesti palautetta terveysasemille ja liikuntapalveluille. Asiakkaan omien toiveiden, tavoitteiden ja mahdollisuuksien mukaan häntä kannustetaan omatoimiseen liikuntaan ja ryhmämuotoiseen liikuntaan kaupungin tarjoamissa ryhmissä tai muiden palveluntuottajien ryhmissä. Tiedotus Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan jatkuvasti terveyskeskusten ja työterveyshuollon lääkäreitä ja hoitajia. Lisäksi neuvonnasta jaetaan tietoa elintapa- ja diabetesryhmissä. Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiä Tavoitteena on tehdä lähetteestä jatkossa entistä asiakaslähtöisempi ja ohjata liikuntaneuvontaan kaikki ne asiakkaat, jotka kokevat tarvitsevansa liikuntaneuvojaa motivointiin ja ohjaamiseen. Neuvontakäytäntöä kehitetään myös jatkossa tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yhteystiedot Lahden kaupungin sivistystoimialan liikuntapalvelut, puh Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, kunto- ja terveysliikunnan aluekehittäjä Mai-Brit Salo, puh. (03)

18 4.2 Asikkalan kunta Toiminnan tausta ja tavoitteet Liikuntaneuvontaa toteuttaa Asikkalassa kunnan liikuntatoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Toiminnan suunnittelu käynnistyi vuonna 2006, jolloin tavoitteena oli luoda yksinkertainen, mutta toimiva malli. Liikuntatoimi näki kyseisen toiminnan erittäin tärkeänä juuri oikean kohderyhmän tavoittamiseksi ja sillä oli myös valmius lähteä toteuttamaan toimintaa. Lisäksi tarvittiin terveystoimialan sitoutuminen lähetekäytäntöön. Liikuntareseptikäytännön toteutuksessa havaitut toiminnalliset hankaluudet olivat tiedossa, joten kunnan vapaa-aikavastaava alkoi kehittää liikkumislähetekäytäntöä näistä lähtökohdista käsin. Vuoden 2007 aikana pidettiin useita yhteispalavereja liikuntatoimen ja terveystoimen kesken lähetekäytännön käyttöönottoon liittyen. Toiminnan käynnistämistä pyrittiin helpottamaan suunnittelemalla liikkumislähetelomaketta moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Näin lomakkeesta saatiin heti luotua toimiva, ja samalla lähetteen antamisen kriteerit muotoutuivat. Vuoden 2008 helmikuussa kirjoitettiin ensimmäiset liikkumislähetteet ja toiminta on jatkunut siitä saakka. Yhteisiä tapaamisia liikuntatoimen ja terveystoimen kanssa pidetään noin puolen vuoden välein. Liikkumislähetekäytäntöä laajennetaan syksyllä 2010 Kärkölän ja Hämeenkosken kuntiin. Hollolassa liikkumislähete otettiin käyttöön maaliskuussa Lähetteen kehittämisessä on ollut kiinteästi mukana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiristä terveyden edistämisen yksikkö (HYVE-yksikkö). Kehittämistyöhön on saatu HYVE-yksiköstä asiantuntija-apua lääkäriltä, sairaanhoitajalta ja ravitsemusterapeutilta. Liikkumislähetekäytännön puitteissa tehdään tiivistä yhteistyötä myös Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Asikkalan kunnan liikuntaneuvonnan tavoitteena on asikkalalaisten, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja siten heidän terveytensä ja hyvinvointinsa edistäminen. Liikuntaneuvonnan asiakkaat Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveyskeskuksen kautta terveyskeskuslääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai työterveyshuollon lähetteellä. Neuvontaan pääsyn kriteerit Neuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä. E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva E ylipainoinen (BMI 30) E diabeteksen riskitestissä 15 pistettä Liikuntaneuvonnassa on käynyt helmikuusta 2008 saakka noin sata asiakasta, joista kolmasosa on miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Työelämässä heistä on 42 prosenttia. Toteuttamisympäristö Liikuntaneuvontapiste sijaitsee Asikkalan liikuntahallissa ja liikuntaneuvontaa toteuttaa liikuntatoimessa kaksi henkilöä oman toimensa ohella. Liikuntaneu- 19

19 Asikkalan kunnan liikuntaneuvontaprosessi tarvittaessa 2. tapaaminen käytännön liikunnan merkeissä Lähete - terveyskeskuslääkäriltä - terveydenhoitajalta - fysioterapeutilta - työterveyshuollosta 1. käynti lähtötilanteen kartoitus, liikkumismahdollisuuksien arviointi, tietoa liikunnasta ja terveydestä sekä liikuntaryhmistä- ja paikoista, liikuntasuunnitelma Liikuntaneuvojat tapaavat asiakkaita erilaisissa ryhmissä Seuranta ja arviointi ennalta sovituin välein (1 3 kuukautta) Omatoimisen liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen Liikuntatoimen, seurojen ja yksityisten palveluntarjoajien tasonmukaiset terveysliikuntaryhmät Kunnan ja yksityisten liikuntapaikat vojat ovat koulutustaustoiltaan AMK- ja opistotasoisia liikunnanohjaajia. Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat lähete, asiakastietolomake, yhdessä suunniteltu liikuntaohjelma, kuntokalenterit, liikuntapiirakka sekä erilaiset liikkumisohjeet. Asiakastietolomakkeeseen kirjataan väylä, mitä kautta asiakas on ohjautunut liikuntaneuvontaan sekä terveysperuste, jonka hoidoksi liikuntaa tulisi lisätä. Lomakkeen pohjalta keskustellaan ravinto- ja liikuntatottumuksista, liikuntataustasta, motivaatiosta ja toiveista liikunnan suhteen sekä laaditaan asiakkaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Lisäksi lomakkeeseen merkitään, mitä liikuntaa tukevia materiaaleja asiakkaalle on tapaamisessa annettu sekä kirjataan lomakkeen loppuun seurannan jatkosuunnitelma. Toiminnan arvioinnissa on erityishuomio liikuntatoimen ja terveystoimen yhteistyössä. Liikuntaneuvontaprosessin kulku Neuvontaprosessi vaihtelee asiakkaan motivaatiosta riippuen. Neuvonta voi pitää sisällään vain yhden tapaamisen tai se voi olla jatkuvaa, säännöllistä yhteydenpitoa asiakkaan ja liikuntaneuvojan välillä. Neuvontakerran kesto on keskimäärin 60 minuuttia, ja tarvittaessa sovitaan toinen tapaamiskerta käytännön liikunnan muodossa. Tapaamisessa liikuntaneuvoja kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen keskustelemalla, arvioi liikkumismahdollisuudet sekä antaa tietoa liikunnasta ja terveydestä sekä sopivista liikuntaryhmistä ja -paikoista. Lisäksi tapaamisessa keskustellaan ravitsemuksen tärkeydestä ja laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa käytännönläheinen liikuntasuunnitelma. Kaikki keskustellut asiat kirjataan asiakastietolomakkeeseen. Asiakkaita ohjataan liikkumaan liikuntatoimen, seurojen ja yksityisten palveluntarjoajien tasonmukaisiin terveysliikuntaryhmiin sekä kunnan ja yksityisten palveluntarjoajien liikuntapaikoille. Suurinta osaa lähetteen kautta tulleista asiakkaista liikunnanohjaajat tapaavat erilaisissa liikuntaryhmissä. Seuranta ja arviointi toteutetaan ennalta sovitusti 1 3 kuukauden välein puhelimitse. Liikkumislähetteiden lukumäärät kirjataan Peruspalvelukeskus Oivan tilinpäätökseen. 20

20 Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiä Seurantakäytännössä on vielä kehitettävää, sillä liikuntatoimi ei pääse kirjaamaan sairauskertomukseen tietojaan käynneistä, seurantakäynneistä tai liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Kun asiakas saa lähetteen hoitajalta tai lääkäriltä, tieto tilastoidaan sähköiseen järjestelmään. Asiakkaan itsensä päätettäväksi jää, ottaako hän yhteyttä liikuntaneuvojaan. Terveystoimessa tilastoista voidaan poimia liikkumislähetteen saajat ja vertailla tietoja asiakkaiden nimien perusteella liikuntatoimen kanssa. Näin saadaan selville, kuka on ottanut yhteyttä liikuntaneuvojaan. Asikkalassa onkin pohdittu, että terveydenhoitaja voisi seuraavalla tapaamiskerralla kysyä liikuntaneuvontaan lähettämältään asiakkaalta, onko tämä ottanut yhteyttä liikuntaneuvontaan tai jo käynyt siellä. Liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyy haasteita. Asikkalassa on jouduttu muun muassa pohtimaan, miten resurssit ja osaaminen riittävät monisairaiden henkilöiden liikuntaneuvontaan. Lapsiperheiden ylipaino-ongelmat ja pitkäaikaistyöttömien, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten huomioiminen asettavat omat haasteensa. Toisaalta liikuntaryhmät täyttyvät ikäihmisistä vuosittain. Liikuntaneuvonnan resursointi kunnassa on oma haasteensa. Yhteystiedot Asikkalan kunta, liikuntatoimen vastaava Matti Kettunen, ja liikunnanohjaaja Elise Kettunen, Peruspalvelukeskus Oiva, hyvinvointipäällikkö Heli Haapala, puh Tiedotus Neuvonnasta tiedotettiin ensin terveyskeskuksen henkilökuntaa työpaikkakokouksissa ja yksikköpalavereissa. Mukana tiedottamassa oli liikuntatoimen vastaava. Henkilökunnan kautta tieto uudesta käytännöstä ja mahdollisuudesta saatettiin asiakkaiden tietoon. Paikallisessa ilmaisjakelulehdessä on myös ollut juttua liikuntaneuvonnasta. Myös Ylen Hämeen uutiset on tehnyt Asikkalan liikuntahallilla uutisjutun liikkumislähetekäytännöstä. Uutisessa nousi hyvin esiin liikunta- ja terveystoimen moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaiden näkökulmat. 21

21 4.3 Oulun kaupunki Toiminnan tausta ja tavoitteet Liikuntaneuvonta käynnistyi Oulussa vuonna Liikuntaneuvontaa toteuttavat liikuntavirasto ja sosiaali- ja terveystoimi. Liikuntavirasto vastaa kaikkien kuntalaisten liikuntaneuvonnasta. Ikääntyneille järjestetään omaa liikuntaneuvontaa, josta puolestaan vastaa sosiaali- ja terveystoimi alueellisen vanhustyön ja kuntoutuspalveluiden puitteissa. Liikuntaneuvonta käynnistyi ja kehittyi tarpeesta purkaa lääkäreiden ja kuntoutuspalveluiden pitkiä asiakasjonoja. Myös lääkäreiden ja terveydenhoitajien liikuntatiedon puutteellisuus ohjasi liikuntapalvelumallin luomista siten, että liikunnan asiantuntijat huolehtivat liikuntaneuvonnasta asiakkaan hoitoprosessissa. Liikuntareseptin käyttöä on kokeiltu Oulussa, mutta se ei ole jäänyt pysyväksi toiminnaksi. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta tottui käyttämään Effica-potilastietojärjestelmän ajanvarausta liikuntaneuvontaan ennen kuin Liikkumisreseptistä tuli käyttöön sähköinen versio. Oulun kaupungin liikuntaneuvonnan tavoitteena on tarjota kuntalaisille liikunnan asiantuntijapalveluja sekä tietoa alueellisista liikuntapalveluista. Tavoitteena on huolehtia liikunnan asiantuntemuksesta asiakkaan hyvinvointia edistävissä palveluprosesseissa ja tuottaa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa terveyttä edistäviä palveluita kuntalaisille. Liikuntaneuvonnan asiakkaat Asiakkaat ohjautuvat neuvontaan terveydenhuoltohenkilöstön lähettämänä, lähetteellä tai omaehtoisesti. Lähettäjinä toimivat lääkärit, sairaan- tai terveydenhoitajat, kouluterveydenhoitajat ja opiskelijaterveydenhuollon henkilökunta. Osa asiakkaista kutsutaan neuvontaan lähetteen perusteella. Nuorille vuotiaille on oma sähköinen liikuntaneuvontapalvelu sekä kutsuntaikäisille oma yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa toteutettava liikuntaneuvonnan palvelujärjestelmä osana kutsuntatarkastuksia. Liikuntaneuvontaan pääsemiseen ei ole erikseen määritelty kriteereitä, vaan neuvonta on avointa ja sen piirissä ovat kaikki kuntalaiset. Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti vuotiaita. Liikuntaneuvontapisteissä käy keskimäärin 400 asiakasta vuodessa. Nuorten liikuntaneuvontapalveluita käyttää vuosittain useampi sata nuorta. Toteuttamisympäristö Liikuntaneuvontapiste sijaitsee Oulun uimahallissa. Ikääntyneiden liikuntaneuvonta toteutetaan Lassintalon Seniorikeskuksessa. Liikuntaneuvojina toimivat tehtävään nimetyt fysioterapeutit tai liikunnanohjaajat. Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat asiakastietolomake, Effica-potilastietojärjestelmä, InBody- ja Body Age-terveyskuntomittaukset, syke- ja aktiivisuusmittarit, erilaiset liikuntamateriaalit sekä sähköiset tiedotuskanavat. Asiakastietolomakkeella selvitetään asiakkaan neuvonnan tarve sekä muutostarpeet elintavoissa. Aluksi asiakasta pyydetään kertomaan liikuntaneuvontaan tulon syy, lähettävä taho sekä liikuntakykyyn ja terveydentilaan oleellisesti vaikuttavat sairaudet. Monivalintakysymyksen kautta asiakasta pyydetään arvioimaan mihin asioihin hän on elintavoissaan ja terveydentilassaan tyytyväinen nykyisellään, mihin kaipaa vähän hienosäätöä ja mihin toivoo muutosta jatkossa. Arvioitavia asioita ovat liikunta, uni, vyötärönympärys, ruokavalio ja stressitaso. Lomakkeen loppuun kirjataan liikuntaneuvonnassa annettu ohjeistus. Lomakkeessa on hyödynnetty Sydänliiton OTA-mittaria. Kyselylomake on laadittu hiljattain ja sen toimivuutta tiettyyn asiakasryhmään testataan. Terveyskuntomittauksissa InBody-laitteella tehtävässä kehonkoostumusmittauksessa saadaan samalla mittauksella tietoa asiakkaan painosta, painoindeksistä, rasvaprosentista, lihasmassan ja viskeraalirasvan määrästä sekä lepoaineenvaihdunnasta. Polarin Body Age eli Kehon ikä -mittauksella puolestaan tehdään kehon ja elintoimintojen mittaukseen perustuva kuntoarviointi. Mittauksessa asiakas saa perusteellisen arvion kehonsa fysiologisesta iästä. Lisäksi hän saa arviointilomakkeen ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman, jolla kehon ikää voidaan alentaa. Lisäksi asiakkaille lainataan tarvittaessa Polarin syke- ja aktiivisuusmittareita, joista asiakas voi halutessaan purkaa tietonsa tietokoneelle Polarin personal trainer -verkkopalveluun. Palvelun kautta liikuntaneuvojat voivat asiakkaan luvalla seurata hänen harjoitteluaan ja tietoja voidaan hyödyntää seuraavissa asiakastapaamisissa. Kaikki liikuntaneuvonnassa käyneet asiakkaat tilastoidaan Effica-potilastietojärjestelmään. Kävijämäärät ja liikuntaneuvontakerrat tilastoidaan liikuntaviraston omaan seurantajärjestelmään. Liikuntaneuvontaprosessin kulku Liikuntaneuvontaprosessi kestää keskimäärin vuoden verran, mutta tapaamiskertojen määrä vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan. Neuvonta voi olla kertaluontois- 22

22 ta tai käsittää useita tapaamisia. Yhden neuvontakerran kesto vaihtelee minuutin välillä. Neuvontaprosessin alussa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne ja hänen oma terveyskäyttäytymisen muutostarpeensa. Tämän pohjalta laaditaan yksilöllinen liikuntasuunnitelma ja kotiharjoitteet tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Lisäksi esitellään liikuntapalveluita, tehdään tarvittaessa terveyskuntomittaukset sekä annetaan ravitsemusneuvontaa. Asiakkaan fyysisen kunnon edistymistä ja liikuntamotivaation säilymistä kontrolloidaan tarvittaessa henkilökohtaisessa tapaamisessa, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Asiakkaalla on mahdollisuus olla yhteydessä liikuntaneuvojaan myös kontrollikertojen välillä. Liikuntaneuvoja voi puolestaan tarvittaessa konsultoida kaupungin fysiatrian erikoislääkäriä. Liikuntaneuvonnassa asiakkaita kannustetaan löytämään itselleen sopivat liikuntalajit ja harrastemäärät. Asiakas saa tietoa kaupungin, urheiluseurojen, kansalaisopiston sekä muiden toimijoiden palveluista. Tiedotus Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan oululaisia kaupungin internetsivuilla, liikuntaviraston palveluesitteissä sekä erilaisissa liikunta- ja yleisötapahtumissa. Palvelusta on kirjoitettu myös paikallisissa lehdissä. Nuorten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan nuorten Action-liikuntaesitteessä ja oppilaitosten toimintapäivillä. Liikuntaneuvojat kokoontuvat 1 2 kertaa vuodessa sopimaan liikuntaneuvonta- ja yhteistyökäytännöistä. Asiasta tiedotetaan vuosittain terveysasemien ja Oulun yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikan henkilökuntatapaamisissa. Niin ikään kutsuntalääkäreiden ja -terveydenhoitajien infotilaisuudessa pidetään vuosittain tietoisku liikuntaneuvonnasta. Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiä Liikuntaneuvontaan on tulossa pienryhmämuotoinen neuvonta, nettiajanvaraus sekä verkkopalveluneuvoja. Seuranta- ja palautejärjestelmään tullaan hyödyntämään verkkopohjaista tiedonkeruuohjelmaa. Asiakastietolomake otetaan tulevaisuudessa käyttöön kaikissa asiakasryhmissä. Liikuntaneuvonnan asiakkaiden määrä lisääntyy, kun tyypin 2 diabeteksen uusi toimintamalli otetaan kaupungissa käyttöön. Yli 11 pisteen riskiasiakkaat ohjautuvat kaikki liikuntaneuvontaan, samoin vasta diabetekseen sairastuneet. Tulevaisuudessakin panostetaan jatkuvaan toiminnasta tiedottamiseen. Yhteystiedot Oulun kaupungin liikuntavirasto, liikuntasihteeri Tiina Pekkala, p , ja liikunnanohjaaja Nina Suorsa, p , Oulun kaupungin liikuntaneuvontaprosessi Neuvonta voi olla kertaluontoista tai käsittää useita tapaamisia. lääkärin lähetteellä terveydenhoitajan lähetteellä sairaanhoitajan lähetteellä omaehtoisesti Liikuntaneuvonta on avointa kaikille kuntalaisille. Asiakas voi halutessaan olla yhteydessä liikuntaneuvojaan kontrollikäyntien välillä. 1. käynti lähtötilanteen ja terveyskäyttäytymisen muutostarpeen kartoitus, henkilökohtainen liikuntasuunnitelma, kotiharjoitteet tules-oireisiin, liikuntapalvelujen esittely, tarvittaessa terveyskuntomittaukset ja ravitsemusneuvonta Kaupungin liikuntapalvelut Fyysisen kunnon edistymistä ja liikuntamotivaation säilymistä kontrolloidaan tarvittaessa henkilökohtaisessa tapaamisessa, puhelimitse tai sähköpostitse. n. 1 vuosi Omatoimisen liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen Urheiluseurojen liikuntapalvelut Yksityiset liikuntapalvelut Kansalaisopistojen liikuntapalvelut 23

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö Tulokset NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö LIIKKUMISlähete PERUSTERVEYDEN- HUOLTO Terveysasema, osastonhoitaja, Tuija Aronen ja lääkäri, Niina Riekkinen Neuvola, hyvinvointipäällikkö, Tarja

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioskin painopiste on terveyden edistämisessä, siihen

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Erja Toropainen THM, tutkija, UKK-instituutti Dehko -päivät 2011, Helsinki 1.2.2011 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Valtimoterveyttä kaikille Erja Toropainen 14.2.2011

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 Toimialan vuoden 2015 toimintakate alittui noin 210.000 eurolla talousarvioon nähden. Hallinnon toimintakatteen säästö oli noin 56.000 euroa, nuorisotoimen noin 16.000 euroa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

KUNNON KAPINA KAINUUSSA

KUNNON KAPINA KAINUUSSA KUNNON KAPINA KAINUUSSA Kunnon Kapina Kainuussa on Kainuun Liikunta ry:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyöprojekti, jossa liikunnanohjaajaopiskelijat toteuttavat aitoja työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä.

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

LiPake Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille

LiPake Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille LiPake Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille Hakijatahot ja muut yhteistyötahot Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut, muut yhteistyötahot mm. Loimaan seudun

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA

PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA TAUSTAA JA TARVE PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Hyvät tulokset aiemmista hankkeista Puolivälin Pysäkki konkreettisena toimenpide-ehdotuksena Iän Iloinen Kainuu

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Arvioi työkykyäsi - TULKINTA! Ei näy tulosteessa. Miksi kysyttiin?

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Tausta ja tavoitteet Suomessa runsas kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset. Erityisenä haasteena liikkumattomien suuri määrä, arkielämän

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! kortti Vauhti virkistää arviointi- ja seurantakortti Istumisen tarkistuskortti koululaiselle

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnan pilotoinnin kokemuksia Vipina -osahankkeessa

Liikuntaneuvonnan pilotoinnin kokemuksia Vipina -osahankkeessa Liikuntaneuvonnan pilotoinnin kokemuksia Vipina -osahankkeessa Vipinä-osahankkeen tavoitteena oli selvittää liikuntaneuvontapalvelun toiminnan järjestämisestä kiinnostuneet tahot Laitilan, Taivassalon,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot