kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015"

Transkriptio

1 kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE Johtoryhmä YT-ryhmä Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Työelämän ennakoitu kehitys Nuorisoikäluokan kehitys ja koulutuksen aloituspaikat Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset Aluevaikuttavuus ja työelämän kehittäminen Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet Yhtymän jäsenkunnat Opiskelijamäärän kehitys Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän organisaatio STRATEGIA 2015, YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Strategia Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet Talousarviovuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet Yhtymän yhteiset tunnusluvut ja tuloksellisuusrahoitus vuosille Yhteiset toimintapolitiikat Konsernitoiminta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Henkilöstön yhteistoiminta Työsuojelu ja turvallisuus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kestävä kehitys TALOUSARVION 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman rakenne ja tasapainotus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TEHTÄVÄALUEITTAIN Taloussuunnitelmakauden tavoitteet ja toimenpiteet prosesseittain Johtaminen ja tukipalvelut Nuorten koulutuspalvelut Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut Oppisopimuspalvelut RegiOnline IT-palvelut Kokkolan ammattiopistot Yhteiset tavoitteet Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsintitut Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan Opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksen yksikkö Kaustisen yksikkö Perhon yksikkö Toholammin yksikkö Keski-Pohjanmaan aikuisopisto INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Irtaimen omaisuuden hankinta Käyttöomaisuuden poistolaskentaohjeet ja poistosuunnitelman noudattaminen Investoinnit vuosina JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 66 TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Opiskelijamäärät, yksikköhintarahoitus ja hallinnon osuudet 67 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 69 Liite 4. Jäsenkuntien maksuosuustaulukko vuodelle Liite 5. Toiminnan tunnusluvut

3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 1 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Koulutusyhtymässä uuden suunnitelmakauden yleiset taloudelliset ja koulutuksen rakenteelliset näkymät ovat haasteellisimmat laaja-alaisen koulutusyhtymän 17 vuoden historian näkökulmasta. Kuntavaaleissa 2012 valittavat uudet luottamushenkilöt ovat suurien haasteiden edessä yhdessä koulutusyhtymän ja sen opistojen virkajohdon kanssa. Valtiontaloudessa on säästöpaineita kaikilla sektoreilla. Hallitusohjelman sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) toimenpiteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus tulee vähenemään lähestyttäessä vuotta Kokonaissäästöt tulevat olemaan n. 93 miljoonaa verrattuna vuoden 2012 tasoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käynnisti vuoden 2012 keväällä prosessin, jonka tavoitteena on ammatillisen koulutuksen uudelleen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutuspaikkojen kokonaismäärän vähentämistä vuosien aikana. Vähentämisen kanssa rinnan toteutetaan koulutuspaikkojen alakohtainen uudelleen suuntaaminen ikäluokkakehityksen ja alueiden työvoimatarpeiden mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy myös yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu, joiden toimenpiteillä pyritään syrjäytymisen ehkäisyyn tarjoamalla kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30- vuotiaille vastavalmistuneille työttömille työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Osana ministeriön käynnistämää prosessia tuli toukokuussa 2012 hakuun 1700 nuorten ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Koulutusyhtymä sai 20 lisäpaikkaa ainoana ns. Pohjanmaan suuralueen koulutuksen järjestäjistä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa vuodelle 2013 sisältää 2746 vuosiopiskelijaa. Talousarviota laadittaessa ei ole tiedossa koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vuoden 2014 alusta lähtien eikä myöskään mahdollisia alakohtaisia leikkauksia. Vähennyksiä ja tarkistuksia on tulossa myös aikuiskoulutukseen vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on vähentämässä oppisopimuksen lisäkoulutusta valtakunnallisesti. Keski-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa 430 paikan vähenemistä 300 paikkaan vuonna Muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen on suunniteltu yksikköhinnan tarkistuksia. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärää leikattiin jo vuonna 2012, ja vuodelle 2013 ei todennäköisesti ole sillä sektorilla tulossa leikkauksia. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankintoihin on valtakunnallisesti tulossa lisää määrärahoja. Osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2012 lopulla on vielä tulossa koulutuksen järjestäjien haettavaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sisältyviä paikkoja. Vuoteen 2013 siirrytään koulutusyhtymässä supistuvan talouden raameissa saadusta 20 lisäpaikasta huolimatta. Vuonna 2013 ei tulla tekemään indeksikorotusta valtionosuuksiin. Tämä yhdessä muiden leikkausten kanssa pienentää talousarvion toimintatuotto-odotusta noin 3,25%:lla verrattuna vuoteen Vuoden 2013 talousarvion toimintatuotot ovat noin 46 miljoonaa euroa ilman mahdollista tuloksellisuusrahan osuutta, kun ne vuoden 2012 talousarviossa olivat noin 47,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa toimintamenojen on arvioitu olevan noin 43, 4 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistetty sopeuttamisohjelma on vaikuttanut menoja alentavasti: arvio toimintamenoista vuoden 2013 talousarviossa on 1,6 % pienempi kuin talousarviossa 2012 ja jopa 4,7% pienempi kuin tilinpäätöksessä Vuoden 2013 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa ja ylijäämäksi euroa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä suunnitelmakauteen sisältyy suuria investointihankkeita, jotka osaltaan vaikuttavat merkittävästi myös käyttötalouteen. Suunnitelmakauden investoinnit ovat 24,5 milj. euroa. Koulutusyhtymän käytössä olevien toimitilojen määrä on noin m2. Merkittävimmät investoinnit liittyvät ns. ammattikampuksen rakentamiseen Torkinmäellä. Tähän sisältyvät ammattiopiston ikääntyneiden tilojen peruskorjaukset sekä kauppaopiston ja ammattilukion toimintojen siirto. Maaseutuopiston osalta haasteellinen tehtävä on sekä Kannuksen, Kaustisen ja Perhon oppimisympäristöjen yhteinen kehittäminen sekä opetusnavetoiden kunnostustarpeen arviointi. Investointien toteuttaminen edellyttää yhteensä 9 milj. euron lainanottoa. Kaikkiaan tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäytön suunnittelu on keskeistä talouden hallinnan näkökulmasta.

4 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 2 Valtion vuoden 2013 talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla painopisteet ovat pääosin samansuuntaisia kuin vuonna Tavoitteena on turvata tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus kohdentamalla koulutusta ja kehittämällä mm. opiskelijavalintoja ja koulutusjärjestelmää. Yhteiskuntatakuuseen sisältyvät toimenpiteet ja rahoituksen suuntaaminen niihin ovat keskeisellä sijalla. Vuonna 2013 valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönottoa kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna Koulutusyhtymän vuosien tavoitteet on linjattu KESUn ja OKM:n talousarvioehdotusten tavoitteita vastaamaan. Tärkeätä ovat edelleen koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuus, opetuksen ja henkilöstötoiminnan laatu, talouden ja johtamisen suunnitelmallisuus, investoinnit oppimisympäristöihin sekä alueellinen työelämä- ja koulutusyhteistyö. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. Vuodelle 2012 suunnitellut strategiaohjelman, organisaatiorakenteiden ja hallinnollisten sääntöjen uudistukset siirtyvät pääosin valmisteltavaksi vuoden 2013 aikana. Uudistettavien rakenteiden ja toimintamallien käynnistäminen kytketään aikataulullisesti ammattikampuksen valmistumiseen vuonna Strategian uudistukseen on tällä aikataululla mahdollista ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja määrien säätelyssä. Tavoitteena uudistuksessa ovat tehokkaammat ja tiiviimmät toimintatavat koko koulutusyhtymässä. Strategiatyössä painotetaan työelämä- ja opiskelijalähtöisiä palveluprosesseja ja lisätään toimialaperustaista kehittämistä opistojen yhteistyössä. Hallintosääntöä ja muuta säännöstöä tarkistetaan vastaamaan uudistuvia rakenteita ja toimintoja. Muutosvalmistelut toteutetaan luottamushenkilöhallinnon ja viranhaltijajohdon yhteistyönä kuulemalla henkilöstöä ja jäsenkuntia. Muutosta tuetaan tavoitteellisella johtamisella ja esimieskoulutuksella sekä tavoite- ja kehityskeskusteluilla. Henkilöstöä tuetaan muutoksessa. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi on edelleen keskeisenä painopisteenä. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä sekä Kalajokilaakson että Pietarsaaren seudun kanssa jatketaan aktiivisesti. Keskeisinä kehittämisteemoina ovat toisen asteen koulutuksen yhteistyö, väyläopinnot, koulutustarpeen ja -tarjonnan ennakointi, aikuiskoulutus sekä korkea-asteen opetuksen edunvalvonta osana alueen koko koulutusrakenteen kehittämistä. Korkeakouluyhteistyön tavoitteita ja sisältöjä ohjaavat mm. Botnia-strategia ja sopimus. Alueelliseen kehittämiseen osallistutaan myös Meripohjola-yhteistyön kautta. Yhteistyö kuntien, maakuntaliittojen ja työelämän kanssa on keskeistä kaikessa kehittämistyössä. Suunnittelukaudella merkittävää on myös kuntien rakenneuudistuksen toteuttaminen. Jäsenkuntien mahdolliset yhdistymiset tai päätökset uusista yhteistyömuodoista saattavat lähivuosina vaikuttaa merkittävästi myös koulutusyhtymän hallintorakenteisiin. Valtion säästötavoitteet edellyttävät edunvalvontaneuvotteluja, mutta myös määrätietoisia omia kehittämisratkaisuja koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakoulun menestyksekkään tulevaisuuden turvaamiseksi. Vaikka näköpiirissä on tällä hetkellä paljon uhkakuvia, on toimintaympäristössämme edelleen paljon vahvuuksia. Ammatillinen koulutuksemme on kokonaisuutena erittäin vetovoimaista ja tuloksellista, alueemme talous- ja työllisyystilanne on muuta maata merkittävästi parempi ja ammatillisen koulutuksen kysyntä tulee säilymään tulevaisuudessa korkealla tasolla. Koulutusyhtymän tavoitteissa korostuvat osaaminen sekä avoin ulkoinen ja sisäinen kumppanuusyhteistyö. Arvoperustamme mukaisesti olemme avoin, osaava ja vastuullinen yhteistyökumppani. Sitä kuvaa myös visiomme Yhdessä paremmin.

5 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Työelämän ennakoitu kehitys Syksyllä 2012 elettiin edelleen hyvin epävarmoissa tunnelmissa alueen elinkeinoelämän suhdanteissa. Suurin epävarmuustekijä oli euroalueen pitkittynyt kriisi ja sen mahdolliset vaikutukset vientiriippuvaisen Suomen ja toimialueemme elinkeinoelämään. Myös Kiinan kasvun hiipuminen ja Yhdysvaltojen velkaantuminen loivat epävarmuutta maailmantalouteen. Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuussa laaditun aluetalouskatsauksen mukaan yleistä tunnelmaa voitiin kuitenkin luonnehtia alueellamme globaaleista uhkakuvista huolimatta varovaisen odottavaksi. Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Pietarsaaren seutukunnan muodostamalla koulutusyhtymän ydintoimialueella on muuta maata merkittävästi paremmat lähtökohdat, jos maailmantalous luisuu uudestaan kohti taantumaa. Alueemme elinkeinorakenne on sen tyyppinen, että todennäköisesti nytkään maailmantalouden työllisyysvaikutukset eivät näy täällä niin voimakkaasti kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että suurteollisuutemme ei perinteisesti sopeuta kovin herkästi henkilöstömäärillä kysynnän tai maailmamarkkinahintojen vaihteluja. Tällä on suuret kerrannaisvaikutukset aluetalouteemme. Myös vahvalla maataloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on vastaava suhdanteita tasoittava vaikutus. Viimeisimmät työllisyystilastot ovat olleet jo pitkään mieluisaa luettavaa alueemme kannalta. Työttömyysaste on alueellamme edelleen koko maan keskiarvon alapuolella, ja ainakaan vielä lomautusten tai irtisanomisten määrä ei ole merkittävästi lähtenyt nousuun toisin kuin muualla Suomessa. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyyslukemat olivat kuitenkin aavistuksen nousussa sekä nuorten työttömyys lievässä kasvussa. Elokuun lopussa 2012 työttömyysaste oli Kokkolan seutukunnassa 8,4%, Pietarsaaren seutukunnassa 5,6% ja Kaustisen seutukunnassa 7,4%. Koko maan työttömyysaste oli 9,1%. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste nousi samaan tahtiin kuin koko maan, mutta Pietarsaaren seutukunnassa työttömyys hiukan laski /06 4/07 8/07 12/07 4/08 8/08 12/08 4/09 8/09 12/09 4/10 8/10 12/10 4/11 8/11 12/11 4/12 8/12 Kuva 1. Nuorten työttömien määrä Kokkolan ja Kaustisen TE-toimistojen alueella (Lähde: Pohjanmaan ELYkeskus, työllisyyskatsaukset) Toimenpiteitä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on syytä jatkaa yhdessä työhallinnon, kuntien, yhteistyökumppaneiden ja työnantajien kanssa, jotta mahdollisen uuden matalasuhdanteen vaikutukset jäisivät alueellamme mahdollisimman vähäisiksi. Pitemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tilanne muuttuukin jo toiseksi. Eläkkeelle poistumat ovat saavuttaneet huippunsa ja jatkuvat poikkeuksellisen korkealla tasolla pitkään (Kuva 2). Samaan aikaan työmarkkinoille tulevien nuorten työntekijöiden määrät ovat huomattavasti pienemmät ja laskevat

6 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 4 edelleen lähivuosina. Tämä johtaa siihen, että työvoiman kysyntä kasvaa meilläkin huomattavasti lähivuosina. Aika näyttää kuinka suhdanteet tulevat vaikuttamaan työvoiman kysyntään. Jos talous lähtee kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntyy sen johdosta lisää, tulee työvoiman kysyntä kasvamaan entisestään. Joka tapauksessa ammatillisen koulutuksen ja ammattityövoiman kysyntä tulee olemaan lähivuosina korkealla tasolla. Tämä johtuu siitä, että alueemme elinkeino- ja ammattirakenne on sen tyyppinen, että ammatillisen koulutuksen omaavia on selvästi maan keskiarvoa suurempi osuus työvoimasta. Suurteollisuus, maatalous, julkiset ja yksityiset palvelut sekä rakennusala tarvitsevat tulevaisuudessa ensisijaisesti ammatillista osaamista ja vastaavasti huomattavasti vähemmän korkea-asteen koulutuksen omaavia. Osaamisen uudistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että alueella on jatkossakin monialaista ja laadukasta korkea-asteen koulutusta tarjolla v. toteutunut v. ennuste v. toteutunut v. ennuste 2009 Kuva 2. Keski-Pohjanmaan työ- ja eläkeikään tulleet v (Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus, Olli Peltola) Suurin haaste työvoiman riittävyyden kannalta on sosiaali- ja terveysala, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa eläköitymisen lisäksi hoitotarpeen kasvua sekä julkisissa ja yksityisissä terveyspalveluissa. Suuria poistumasta johtuvia työvoiman tarpeita on alueellamme myös kemian suurteollisuudessa, rakennusalalla, kone- ja metalliteollisuudessa, kaupan alalla sekä julkisissa palveluissa. Mahdollisten suurhankkeiden (Pyhäjoen ydinvoimala, Pyhäsalmen Laguna-hanke sekä kaivoshankkeet) aiheuttamaa työvoiman kysynnän kasvua saattaa syntyä vuosikymmenen loppupuolella lähinnä kuljetus, metalli-, rakennus- ja kaivosaloille. Koulutusjärjestelmämme tehokkuus ja reagointiherkkyys tuleekin todelliseen testiin lähivuosina. Joustavat ja tehokkaat aikuiskoulutuksen mallit rekrytoinnin ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä. Lisäksi on syytä valmistella työperäistä maahanmuuttoa edistäviä hankkeita. Tässä haastavassa tilanteessa työvoiman ja koulutustarpeen ennakointi nousee tärkeään rooliin. Aiempaa ennakointiverkoston työtä onkin jatkettava ja edelleen tehostettava yhdessä työhallinnon, maakuntaliiton, kauppakamarin, elinkeinoyhtiöiden ja muiden keskeisten tahojen kanssa. 2.2 Nuorisoikäluokan kehitys ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat Nuorten ikäluokat tulevat siis putoamaan toiminta-alueellamme lähivuosina. Vuoden 2011 lopussa 16-vuotiaiden määrä oli Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa yhteensä 1706 henkeä, joista suomenkielisiä oli 989 henkeä (58%). Suomenkielisten 16-vuotiaiden määrä saavuttaa alhaisimman tasonsa v. 2016, jolloin se on n. 19% pienempi kuin vuoden 2011 lopussa. Tämän jälkeen ikäluokat kasvavat taas hitaasti lähestyen nykytasoa. Tuleva väestönkehitys alkaa näkyä väistämättä

7 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 5 alueella olevan nuorten toisen asteen koulutuksen kysynnässä lähestyttäessä 2010-luvun puolta väliä Kuva 3. Suomenkielisten 16-vuotiaiden ikäluokka vuosina Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa (lähde: Tilastokeskus väestö ikäluokittain vuosien lukemat toteutuneita, vuosien lukemat perustuvat 0-15 v. ikäluokkiin v lopussa ) Koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on jatkanut kasvuaan koko luvun. Syitä kehitykseen on monia. Alkuvuosien kasvu johtui lähinnä koulutuksen muuttumisesta kolmivuotiseksi. Tämän jälkeen kasvua aiheutti hieman ammattilukion käynnistyminen ja viime vuosina ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suosion kova kasvu sekä näyttötutkintoperusteisen aikuiskoulutuksen lisääminen. Koulutusyhtymä on saanut hyvin lisäystä OKM:n ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärään. Viimeksi vuoden 2012 kesäkuussa saatiin 20 lisäpaikkaa koulutustakuun toteuttamiseen, joten yhtymän kokonaisopiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa on vuoden 2013 alusta lähtien yhteensä 2746 (kuva 4.) Ennakointilaskelmien perusteella yhtymä tulee todennäköisesti ylittämään vuonna 2013 kokonaisopiskelijamääränsä vielä jonkin verran. Nuorten ikäluokkien putoaminen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemat opiskelijamäärien leikkaukset tulevat vaikuttamaan merkittävämmin opiskelijamääriin vasta vuosina Opiskelijamäärä josta nuoret josta valmistavat koulutukset josta aikuiset Järjestämislupa erotus Kuva 4. Koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät suhteessa koulutuksen järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärään vuosina

8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) vuosille hyväksyttiin joulukuussa Suunnitelman ja toimenpiteiden taustalla on hallitusohjelman tavoitteet, joista keskeisenä on julkisen talouden kestävyysvajeesta aiheutuvat säätötoimenpiteet. Ikäluokkien pieneneminen johtaa tulevina vuosina kaikkien koulutustasojen määrien supistamiseen. Samaan aikaan tullaan toteuttamaan myös koulutustarjonnan suuntaaminen vastaamaan paremmin tulevaisuuden työvoiman alakohtaista ja alueellista kysyntää. KESU:ssa linjattiin, että ammatillista peruskoulutusta tullaan vähentämään vuoteen 2016 mennessä n. 5%. Suurimmat alakohtaiset leikkaukset koskevat viestintä-, luonto- ja ympäristö-, käsi- ja taideteollisuus- sekä tietojenkäsittelyaloja. Myös oppilaitos- ja järjestäjäverkkoa tullaan karsimaan tavoitteena maantieteellisesti riittävän laajat, monialaiset ja elinkelpoiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot käytössään. Koulutusyhtymän kannalta nämä ns. ammattiopistostrategian mukaiset tavoitteet täyttyvät eikä yhtymää olla painostamassa liittymään mihinkään laajempaan kokonaisuuteen. KESU:n yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on yhteiskunta- ja koulutustakuu, jonka osana kaikille peruskoulun päättäneille pyritään turvaamaan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Merkittävä asia on myös yhteishaun uudistaminen siten, että ammatillisen peruskoulutuksen paikat tarjotaan vuoden 2014 alusta ensisijaisesti peruskoulun päättäville ja ilman tutkintoa oleville. Muut tullaan ohjaamaan aikuisten näyttötutkintoihin valmistaviin koulutuksiin. Muita ammatillista koulutusta koskevia toimenpiteitä olivat mm. läpäisyn tehostamisohjelma, laadunhallinnan järjestelmän käyttöönotto kaikilla koulutuksen järjestäjillä, tuloksellisuusrahoituksen osuuden kasvattaminen, rahoituksen suuntaaminen edelleenkin koulutuksen järjestäjille sekä tutkintorakenteen- ja järjestelmän uudistaminen vastaamaan paremmin työelämän tulevia tarpeita. Ammatillisen koulutuksenkin osalta pyritään koulutusmäärät mitoittamaan vastaamaan tulevaisuuden todellisia alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Ministeriö käynnisti prosessin toukokuussa 2012, jolloin koulutuksen järjestäjiä informoitiin prosessin etenemisestä. Koulutuksen järjestäjille tullaan lähettämään marraskuussa suunnitelma alueellisesta koulutustarjonnasta sekä rakenteellisen kehittämisen toimeenpanosta. Päätökset koulutusmääristä tehdään maalis-huhtikuussa 2013 ja ne astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Ennen päätöksentekoa käydään suuraluekohtainen keskustelu koulutuksen suuntaamiseksi. Talousarviota laadittaessa ei ole tiedossa koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vuoden 2014 alusta lähtien eikä myöskään mahdollisia alakohtaisia leikkauksia. Osana ministeriön käynnistämää prosessia tuli toukokuussa 2012 hakuun 1700 nuorten ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Koulutusyhtymä sai 20 lisäpaikkaa ainoana ns. Pohjanmaan suuralueen koulutuksen järjestäjistä. Myös aikuiskoulutukseen kohdistetaan säästötoimia. Oppisopimuskoulutuksen kokonaismäärää vähennetään, erityisesti oppisopimuksena toteutettavaa lisäkoulutusta. Muun ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa tarkistetaan. Ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta kuitenkin samalla lisätään nuorille, peruskoulun varassa oleville aikuisille osana nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen tunnustusjärjestelmänä ja sen rahoitusta kehitetään. Hallitusohjelman yksi koulutusyhtymän rakenteisiin vaikuttava prosessi on kuntauudistus. Kuntarakenteessamme tuli vuoden 2009 alusta muutos Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittyessä Kokkolaan. Lisäksi Himangan kunta liittyi vuoden 2010 alusta Kalajoen kaupunkiin sekä Oravainen liittyi Vöyrin kuntaan vuonna Hyvin suurella todennäköisyydellä jo suunnitelmakaudella tullaan alueellamme käynnistämään lisää kuntaliitoksia. Se, mikä on lopputulos ja kuinka monta kuntaa alueellemme jää, on vielä arvailujen varassa. Koulutusyhtymän kannalta on kuitenkin tärkeää, että yhtymän jäsenkunnat muodostaisivat tulevaisuudessakin vähintään nykyisen laajuisen alueen. Koulutusyhtymä jatkaa jäsenkuntiensa kanssa palvelurakenteen uudistamiseen ja tehostamiseen liittyvää suunnittelua. Avoimeen käsittelyyn on otettava kaikki toiminnot, jotka voidaan järjestää yhdessä jä-

9 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 7 senkuntien sekä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa nykyistä tehokkaammin. Jo nyt yhteistyö mm. tietoliikenneyhteyksien suhteen on merkittävää. Jatkossa yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmän tukipalveluiden sekä tilojen yhteiskäytön suhteen. Hallitusohjelman ja KESU:n toimenpiteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus tulee vähenemään lähestyttäessä vuotta Kokonaissäästöt tulevat olemaan n. 93 miljoonaa. Vuonna 2013 ei tulla tekemään indeksikorostusta valtionosuuksiin. Opiskelijamäärävähennykset tullaan toteuttamaan vuosina , jolloin myöskin yksikköhintaa tullaan laskemaan. Valtion vuoden 2013 talousarvioehdotus on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten lopullinen tieto ensi vuoden rahoituksesta saadaan vasta loppuvuodesta Aluevaikuttavuus ja työelämän kehittäminen Aluekehittämisen perustana ovat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä EU:n rakennerahastot ja maaseuturahasto. Tämän lisäksi aluekehittämistä toteutetaan Kokkolan seudun osaamiskeskusohjelmassa metsä- ja nanoklustereissa sekä maakunnan kehittämisrahan kautta erilaisin esiselvitys- ja valmisteluhankkein. Lisäksi alueella toteutetaan lukuisia kansainvälisiä, valtakunnallisia, ylimaakunnallisia ja seutukunnallisia eri rahoittajien kehittämisohjelmia ja -hankkeita. Koulutusyhtymä ja sen yksiköt ovat jatkossakin mukana laatimassa ja toteuttamassa edellä mainittuja ohjelmia vaikuttaen niiden sisältöön ja sitä kautta alueen ja yritysten hyvinvointiin. Aluevaikuttamiseen liittyy olennaisesti myös työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointi, koulutusyhteistyöverkostojen kehittäminen sekä alueen kehitys- ja innovaatiotoimintaan vaikuttaminen. Näissä prosesseissa ollaan myös jatkossa aktiivisesti mukana. EU:n ohjelmakausi on kääntymässä loppupuolelleen, mikä näkyy projektitoiminnassa jo monella tavalla. Projektirahoitukset alkavat olla jo suurimmaksi osaksi sidottuina, eikä uusia laajoja kokonaisuuksia enää pystytä aloittamaan. Vuoden 2013 aikana rahoittajat tulevat kuitenkin todennäköisesti jakamaan hankkeista palautuneita rahoituksia, jotka on pystyttävä nopealla aikataululla hankkeistamaan alueen kannalta ajankohtaisiin ja tärkeisiin toimenpiteisiin sekä hakemalla nykyisiin hankkeisiin lisärahoituksia. Uuden ohjelmakauden valmistelu on myös täydessä käynnissä. Näyttäisi siltä, että EU-projektien hallinnoinnin ja toteutuksen sujuvuuteen yritetään nyt tosissaan saada parannusta. Esimerkiksi yleiskustannusten helpompi kohdentaminen, sekä sähköinen raportointi ovat tervetulleita uudistuksia ja mahdollistavat resurssien kohdentamisen varsinaiseen projektityöhön. Koulutusyhtymän näkökulmasta on tärkeää, että uuden ohjelmakauden projekteissa päästään heti alkuvaiheessa vauhtiin, jotta edellisen ohjelmakauden vaihtumisen kaltaista viivettä projektirahoituksiin ei pääsisi syntymään. Hallinnoinnin sujuvuuteen ja maksatusten nopeuteen tulee myös kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, jotta projektitoiminta ei kuormittaisi liikaa yhtymän kassavaroja. Valtion rahoitusosuuksien leikkaukset rakennerahastohankkeissa on johtanut kuntarahoitusvaateen kasvuun myös Keski-Pohjanmaalla. Tämä yhdistettynä kuntasektorin taloustilanteeseen on tuonut koulutusyhtymän hankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen ongelmia. Koulutusyhtymä maksaa jatkossakin kuntarahoitusta omarahoituksena ainoastaan oman toiminnan kehittämishankkeisiin (oppimisympäristöjen, koulutuksen ja henkilöstön kehittäminen ym.). Kuntien tulisikin varautua talousarvioissaan kohonneisiin kuntarahavaateisiin. Työelämälähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa ja sitä tukevassa kehittämistoiminnassa on erittäin tärkeää yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa. Aikuiskoulutusta ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan työllisyys-, lisäkoulutus-, oppisopimus- ja suorilla asiakkaille tarjottavilla myyntikoulutuksilla sekä projektitoiminnan avulla toteutetuilla erillisrahoituksilla. Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminta tulee todennäköisesti vuosina pysymään lähellä vuoden 2011 n. 3,7 M :n tasoa (kuva 4). Seuraavan ohjelmakauden rahoituksia ja koulutusyhtymän osuutta on vaikea lähteä tässä vaiheessa ennakoimaan, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä kuluvan ohjelmakauden tyyppisiä hankekokonaisuuksia tullaan jatkossakin rahoittamaan. Pro-

10 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 8 jektitoiminnalla on jatkossakin tärkeä rooli koulutusyhtymässä muodostaen toisen tukijalan koulutustoiminnan ohella. Vuoden 2013 aikana laaditaan koulutusyhtymän projektitoiminnan suunnitelma EU:n ohjelmakaudelle Projektitoiminnan työnjako on vuosien varrella muotoutunut kunkin yksikön vahvuuksien ja perustehtävää tukevaksi: Aikuisopisto on viime vuosien aikana kehittynyt palvelemaan alueen yrityksiä kokonaisvaltaisesti erityisesti laajan ja monipuolisen projektitoimintansa kautta. Tämä rooli on jakautunut kolmeen osaalueeseen, jotka ovat 1) liike-elämän palvelut ja osaamisen kehittämisprosessit, 2) osaava työvoima, sen saatavuus ja riittävyys ja 3) osaamisen siirtäminen ja soveltaminen. Maaseutuopisto on ollut luonnonvara-alan toimialojen kehittämisverkoston (LUOVA) ytimenä viime vuodet. Maaseutuopisto on onnistunut saamaan merkittävän aseman maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämistoimenpiteiden aktivaattorina ja koordinoijana. Muut opistot ja yhtymäpalvelut toteuttavat lähinnä opetuksen, henkilöstön, oppimisympäristöjen sekä koulutusjärjestelmän kehittämisprojekteja. Opetuksen kehittämisprojektit liittyvät mm. yksilöllisiin ja joustaviin opinpolkuihin oppimisympäristöjen kehittämiseen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä kansainväliseen toimintaan. Opiskelijahuollon projekteissa tavoitteina on jatkossa erityisesti koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen sekä nuorten aktivointi koulutukseen. Projekteissa tehdään yhteistyötä työhallinnon, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Laajat EUhankkeet hallinnoidaan jatkossakin aikuisopistossa, maaseutuopistossa sekä yhtymäpalveluissa (Arvio) (Tavoite) Aikuisopisto Maaseutuopisto Yhtymäpalvelut+opistot Kuva 5. Yhtymän yksiköiden projektitoiminnan volyymi vuosina (luvuissa ei ole mukana Teknologiakeskus Ketek:n osuutta vuosilta )

11 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tavoitteena on Strategia ohjelman mukaisesti aktiivinen kumppanuusyhteistyö eri toimijoiden kesken. Kumppanuustyötä tehdään maakunnan koulutusorganisaatioiden, lähimaakuntien koulutusorganisaatioiden sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimintaamme ja strategisia tavoitteitamme tukevien yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyötä työhallintoon tiivistetään mm. yhteisillä hankkeilla. Suunnitelmakaudella yhteistyön painopisteet ovat koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen, toisen asteen koulutusyhteistyö ja korkea-asteen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen kunnat ja työhallinto. Kokkolassa on käynnissä useita hankkeita mm. Kokkotyösäätiön kanssa. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi seurataan nuorten elinoloindikaattoreita ja kouluterveyskyselyn tuloksia yhdessä alueen kuntien kanssa ja ollaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutusyhtymä on mukana Kokkolan kaupungille myönnetyssä kuntakokeiluhankkeessa, jossa haetaan keinoja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen. Yhtymän strategiatyössä yhdeksi keskeiseksi onnistumistekijäksi on noussut vastuun kantaminen alueen peruskoulun jälkeisen koulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä. Toisen asteen yhteistyön kehittämiseksi alueen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät ja Keski-Pohjanmaan liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja käynnistäneet vuonna 2011 maakunnallisen toisen asteen koulutusstrategian, jonka avulla parannetaan edellytyksiä monipuolisen ja laadukkaan toisen asteen koulutuksen tarjontaan myös supistuvien ikäluokkien aikana. Näkökulmana on opiskelija- ja opetuslähtöinen tasapainoinen ja kehittyvä toimintamalli nykyisen ylläpitäjämallin mukaisesti. Yhteistyötä koordinoi ainakin vuoteen 2013 asti päätoiminen koordinaattori. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä kehitetään yhdessä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Yhtenä tavoitteena on luoda jatkoopintoväyliä ammatillisille opiskelijoille parantamalla valinnaisten opintojen tarjontaa sekä osaamisen tunnustamisen menettelyjä kehittämällä. Käynnissä on myös yhteistyöhankkeita ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa alueellisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi Opin ovi-hankkeissa kehitetään aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja yksilöiden ja yritysten tarpeisiin. Alueen koulutuksen kehittämisessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella tulee olla vahva rooli myös tulevaisuudessa. Koulutusyhtymän kannalta tämä tarkoittaa opetus- ja muun henkilöstön jatkokoulutusta sekä projektiperusteista yhteistyötä. Voimassaolevat professuuriyhteistyöalat ovat kasvatustiede, kemia, ICT ja sosiaalityö. Uutena kehittämispanostuksena yliopistokeskukseen perustettiin vuonna 2012 Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professuuri. Yhteistyölle alueen korkeakouluopetuksen kanssa on muodostumassa kattostrategiaksi ns. Botniastrategia, jonka perustana on selvitysmies Jorma Rantasen laatima selvitys ja raportti. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä on yhdessä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa mukana tässä yhteistyössä. Botnia-yhteistyön keskeiset painoalueet ovat mikroyrittäjyyden tutkimus ja kehittäminen, aikuiskoulutuksen tutkimus ja kehittäminen, hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu aluekehityksen tukena sekä energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Horisontaalisina teemoina ovat koulutusväylät, työelämälähtöisyys, soveltava tutkimus sekä kansainvälisyys. Kesäkuussa 2012 Botnia-yhteistyön tavoitteet vahvistettiin ja koordinaatiosta sovittiin yhteistyösopimuksella. Meripohjola kasvuvyöhyke on muotoutumassa Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien yhteistyöalueeksi. Yhteisten foorumeiden ja koulutusten kautta pyritään luomaan kiinteä toimijaverkosto, joka helpottaisi jatkossa ylimaakunnallisten hankkeiden syntymistä ja yhteistyön suju-

12 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 10 mista. Meripohjola on esimerkki tärkeistä kumppanuusverkostoista, joissa tulee olla hallitusti mukana. Koulutuksen järjestäjätasolla koulutusyhtymä on tiiviissä yhteistyössä valtion opetusviranomaisten, Kuntaliiton, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Skills -taitajatoiminnan ja Saku ry:n kanssa. Yhtymän kumppanuusstrategian kannalta olennaista on myös tiivis yhteistyö alueen kehittäjäverkostojen ja yritysten kanssa. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä tehdään Keski-Pohjanmaan alueen lisäksi aktiivisesti Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen seudun toimijoiden kanssa. Koulutusyhtymän tavoitteena on lisätä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen tunnettuisuutta ja vaikuttavuutta erityisesti yhteistyössä yritysten kanssa, jolla tehostetaan myös yritysten työvoimatarpeiden ennakoivuutta. Kansainvälisen toiminnan osalta jatketaan aktiivista opiskelijavaihtoa painottamalla työssäoppimista ja opettajien vaihtojaksoja sekä ollaan vuosittain mukana 3-5 kansainvälisessä ammatillisen koulutuksen kehittäjäverkostossa. Vuosittain yli 200 opiskelijaamme on ulkomaanvaihdossa ja heistä puolet on työssäoppimassa oman alansa yrityksessä ulkomailla. Oppilaitosverkostot ulkomailla takaavat työssäoppimispaikkojen löytymisen kaikkien alojen opiskelijoille sekä sopivien kansainvälisten projektipartnerien tavoittamisen. Vastaavasti alueemme työnantajat vastaanottavat vuosittain ulkomaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Tämä mahdollistaa työpaikan ja sen henkilökunnan kontaktit opiskelijan kautta ulkomaiseen saman alan oppilaitokseen tai työpaikkaan. Henkilökunnan työssäoppimisjaksot ulkomailla mahdollistavat opettajien ammattitaidon päivittämisen ja tuovat opetustoimintaan tietoa alan tilanteesta ja käytännöistä Euroopassa. Opistojemme maahanmuuttajakoulutus tuo monikulttuurisuutta maakuntaan. Rekrytointiprojekteilla saadaan koulutettua ulkomaista työvoimaa aloille, joilla työvoimapula jo näkyy. 2.6 Yhtymän jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Yhtymän jäsenkuntien alueella asui vuoden 2011 lopussa yhteensä asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus ja opiskelijamäärät ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% kasvu , ka , Halsua , ,82 2,24 Kalajoki , ,30 2,89 Kannus , ,24 6,57 Kaustinen , ,47 7,36 Kokkola , ,66 52,18 Lestijärvi , ,03 0,76 Perho , ,24 4,10 Pietarsaari , ,55 12,84 Sievi , ,13 1,28 Toholampi , ,36 4,26 Veteli , ,00 4,36 Sopimuskunnat: 0 0 Kruunupyy , ,26 0,29 Vöyri , ,26 0,29 Pedersöre , ,52 0,59 Yhteensä , ,84 100

13 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2012 keskimäärin yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (tammi- ja syyskuun opiskelijamäärien painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös Keski-Pohjanmaan Opiston vapaan sivistystyön opiskelijat ja aikuisopiskelijat ja oppisopimusopiskelijat vuotuinen kokonaismäärä on noin opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina (painotettu ka/vuosi): TAE Opisto TP 2010 TP TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokkolan ammattiopisto , Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 449,6 416, Kokkolan kauppaopisto , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 534,9 565, Kannuksen toimipaikka 203,2 235, Kaustisen toimipaikka 86 77, Perhon toimipaikka 146,2 153, Toholammin toimipaikka 99,5 99, Keski-Pohjanmaan Opisto 104,3 113, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 185,3 175, YHTEENSÄ 2 768, , Muut kuin yksikköhintaopiskelijat (OKM) Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijavuotta Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön vuosiopiskelijat Yhteensä

14 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän strategiana on suunnitelmallisesti kehittää henkilöstön osaamista, kannustaa tulokselliseen toimintaan ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Koulutusyhtymässä panostetaan myös esimiestyön kehittämiseen. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti. Strategiassa, henkilöstöohjelmassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti vuosittain ja parannustarpeisiin reagoidaan työyksikkökohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Henkilötasolla on käytössä yhtenäiset työnkuvaus-, työn vaativuuden arviointi- ja kehityskeskustelumallit. Suunnitelmakaudella koulutusyhtymästä jää eläkkeelle vuosittain yli 10 henkilöä ja lisäksi yli 55-vuotiaiden määrä on noin 27 %, joten tärkeää on luoda yhteiset käytänteet ikäjohtamiseen ja seuraajasuunnitteluun. Kokonaishenkilöstömäärän kehitys on riippuvainen koulutuksen volyymista ja käynnissä olevista hankkeista. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 614 työntekijää, joista 175 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,3 %. Naisten osuus henkilömäärästä oli 61,9 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 46 vuotta 2 kuukautta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 1 kuukausi. Vuonna 2011 henkilötyövuosia kertyi kaikkiaan 618,3. Henkilötyövuosilla mitattuna suurimmat yksiköt olivat Kokkolan ammattiopisto (155,8) Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (130,3) ja Keski- Pohjanmaan aikuisopisto (81,7). Henkilötyövuodet TP 2011 TAE 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Yhteiset palvelut 106, Yhtymäpalvelut (sis.projektit) 33,0 Kiinteistöpalvelut 51,8 Oppisopimustoimisto 4,3 RegiOnline IT-palvelut 17,4 Kokkolan ammattiopistot 299, Kokkolan ammattiopisto 155,8 Kokkolan kauppaopisto 40,5 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,0 Keski-Pohjanmaan Opisto 39,6 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81, YHTEENSÄ 618,

15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Koulutusyhtymän organisaatio Koulutusyhtymän organisaatiota on viimeksi uudistettu kuntavaalikauden alussa lähtien. Toiminnan omistajuuden hallinnassa hallituksella on keskeinen rooli ja vastaavasti johtoryhmällä on avainrooli toiminnan järjestämisessä. Opistojen ja koulutusyksiköiden osalta olennaista on tehostaa tukipalvelujen kustannustehokkuutta, resurssien yhteiskäyttöä ja pedagogisen johtamisen yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien ammattiopistostrategisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi haasteita liittyy aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittämistehtävän organisointiin. Koulutusyhtymän opistorakennetta ja toimintoja tarkastellaan vuoden 2013 aikana toimintojen tiivistämisen ja ammattikampuksen rakentumisen näkökulmasta siten, että uudistettuja rakenteita ja toimintamalleja otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 toteutettava strategian päivitys ja sääntöjen uudistaminen tehdään siten, että niillä tukevat organisaation uudistamistarpeita.

16 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu STRATEGIA 2015 SEKÄ YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIA 2015 Toiminta-ajatus Toimintaa ohjaavat arvot Yhtymän suunnittelujärjestelmä koostuu valtuustokauden alussa toteutettavasta laajemmasta strategiaprosessista sekä vuosittain toteutettavasta yhtymäsuunnitelmaprosessista. Strategiaprosessin yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset tulevaisuuden laajoihin linjauksiin, organisaatioon ja sitä tukevaan johtamisjärjestelmään. Yhtymäsuunnitelmaprosessissa laaditaan talousarviovuoden ja sitä seuraavien kahden vuoden yhteiset, prosessikohtaiset ja yksikkökohtaiset toiminnalliset tavoitteet. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätös muodostavat keskeisimmän seurantajärjestelmän. Organisaation eri tasoilla käytävillä kehityskeskusteluilla kytketään organisaation ja eri työtehtävien tavoitteet yhteen. Yhtymän strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana siten, että uudistukset tulevat voimaan vuonna 2014, kun Kokkolan ammattikampus on valmistunut ja aloittaa uudella toimintamallilla. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Asiakaslähtöisyys: Toimimme kumppanuusyhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Opiskelijoiden, työelämän ja alueen tarpeet ja tyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Osaaminen: Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, yritteliästä ja luovaa toimintatapaa sekä elinikäistä oppimista. Vastuullisuus: Toimimme yhteisöllisesti ja suvaitsevasti sekä edistämme ympäristöä säästävää toimintatapaa. Avoimuus: Toimintatapamme sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Visio Yhdessä paremmin (Better Together) Menestyksemme perustuu yhteistyöhön, kumppanuuteen ja osaamiseen. Koulutus- ja kehittämistoimintamme on laadukasta, ennakoivaa ja työelämän tarpeita vastaavaa. Olemme alueemme kehittämisen vahva vaikuttaja sekä arvostettu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyökumppani. Yhdessä teemme asiat paremmin!

17 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet Keskeinen toimintaympäristömuutos suunnitelmakaudella on opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaaminen sekä rakenteellisen kehittämisen toimeenpano. Se, yhdessä alueen tavoitteiden ja koulutusyhtymän omien pitkän linjan investointisuunnitelmien vaikutusten kanssa, vaikuttaa suunnitelmakauden yleistavoitteiden painotuksiin. 1. Koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen: - Alueen työvoiman ja koulutuksen tarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen yhdessä maakuntaliiton ja työhallinnon kanssa - Koulutustarjonnan ja koulutuksen toteutusmuotojen arviointi ja tarvittaessa uudelleen suuntaaminen OKM:n linjausten ja alueellisen ennakoinnin perusteella - Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyön sekä koulutussisältöjen kehittäminen toimiala- tai koulutusalakohtaisesti parantamalla palautteiden hyödyntämistä ja yhteistyön dokumentaatiota - Työmarkkinoiden toimivuuden ja ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen projektitoiminnan avulla - Projektitoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen tulosten ja toiminnan arvioinnin kautta 2. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen - Tavoitteena löytää paikka kaikille peruskoulun päättäville yhdessä kuntien, lukioiden ja työhallinnon kanssa. - Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen. 3. Talouden hallinta ja toiminnan sopeuttaminen suhteessa tulorahoitukseen ja investointitarpeeseen: - Toiminnan sopeuttaminen ja kehittäminen opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisen kehittämisen periaatteiden puitteissa - Hallitun investointiohjelman suunnittelu ja toteuttaminen, jossa painotuksena ovat opetuksen tarpeet (oppimisympäristöjen kehittäminen) huomioiden talouden voimavarat ja eri koulutusohjelmien ja yksiköiden tasapuolisuus - Tilikauden tavoitteena on positiivinen tulos jokaisen tehtäväalueen osalta - Tukitoimintojen tehostaminen työnjakoja kehittämällä, resurssien yhteiskäytöllä ja työmenetelmiä uudistamalla 4. Opetuksen laadun parantaminen ja opiskelijalähtöisyyden lisääminen: - Opetushenkilöstön lisäkoulutus yhteisten tavoitteiden suuntaisesti - Opintojen henkilökohtaistaminen, opiskelija-arvioinnin kehittäminen sekä oppimismenetelmien ja ympäristöjen kehittäminen. - Tehostetaan edelleen toimenpiteitä ammatillisesta koulutuksesta määräajassa valmistuneiden osuuden nostamiseksi. - Opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yhteisen opiskelijakunnan, tutor-toiminnan, Taitajatoiminnan, Sakun toiminnan ja tapahtumien kautta 5. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation tukeminen: - Organisaation muutostilanne ja sen tukeminen, esimiehille muutosjohtamiskoulutusta - Osaamisen kehittäminen ja koulutustoimenpiteet kohdennetaan yksikön työtavoitteiden ja henkilökohtaisten kehitystavoitteiden mukaisiksi. Henkilöstön osaamisen monipuoliseen kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan koulutusyhtymien keskitasoa enemmän. - Henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä, henkilöstöohjeistus on ajan tasalla ja käytössä ovat yksiköiden tavoitesopimusmenettelyt. - Henkilötasolla ovat käytössä yhtenäiset työnkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit.

18 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 16 - Työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä terveyden edistämiseksi ja huolehditaan varhaisen puuttumisen ja asiallisen toiminnan menettelyistä. 6. Johtamis-, laatu- ja toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen Yhdessä paremmin strategiatavoitteiden mukaisesti. - Yhtymän strategia on selkeä ja ohjaa tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä kaikissa yksiköissä. Organisaatiorakenne uudistetaan. - Laatu- ja toimintajärjestelmän rakentaminen siten, että se on ulkoisesti arvioitavissa vuoden 2015 aikana. - Työnjaot ja työvastuut ovat selkeästi määritelty yhteisten prosessivastuiden ja yksikkövastuiden osalta uudistetussa hallintosäännössä. - Sisäisen johtamisen ja esimiestoiminnan parantaminen strategiatavoitteiden mukaisesti. - Aikuiskoulutustoiminnan ja työelämän kehittämistehtävän toimintamallin selkiyttäminen. - Kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä huomioidaan sähköisen asioinnin valtakunnalliset kehittämishankkeet. 7. Alueellisen koulutus- ja kehittämisyhteistyön tiivistäminen ja aktiivinen mukanaolo kansallisissa ja kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa. - Osallistutaan aktiivisesti ammatillisen jatko-opintoväylän kehittämiseen yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa. - Osallistutaan jatkossakin keskeisesti toisen asteen koulutuksen kehittämistyöhön ja yhteistyön tiivistämiseen alueellamme. - Kartoitetaan yhdessä ns. Botnia-alueen koulutustoimijoiden kanssa mahdollisuudet järjestää koulutuksen kehittämis- ja tukitoimintoja nykyistä laajemmassa yhteistyössä. - Osallistutaan aktiivisesti alueellisten ohjelmien laadintaan ja toteutukseen. - Kansainvälisessä toiminnassa vahvan EU-yhteistyön lisäksi painotutaan yhteistyöhön Ruotsiin ja Norjaan, yritysyhteistyöhön ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen. - Määritellään osana yhtymän strategiatyötä yhtymän ja sen yksiköiden rooli alueen kehittämisessä. 3.3 Talousarviovuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet 2013 Toimenpiteet 2013 Asiakasnäkökulma Työelämän rakennemuutokseen ja valtion tavoitteisiin vastaaminen Joustavat ja henkilökohtaiset opintopolut Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen kokonaisuuden kehittäminen Jäsenkuntayhteistyön tehostaminen Koulutusohjelmien työelämävastaavuus, vetovoima ja läpäisy arvioidaan yrittäjäjärjestöjen, työhallinnon ja maakuntaliiton kanssa. Koulutustarjontaa ja toteutustapoja arvioidaan ja kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti. Lisätään aikaisemman osaamisen tunnistamista ja opintojen ohjausta sekä mahdollistetaan työvaltaisen oppimisen lisääminen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistä toimintamallia, ns. 2+1ohjausmallia, toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Lukio- ja ammattikoulutuksen maakunnallinen yhteistyö vakiinnutetaan ja sitä kehitetään toteutettavan ammattilukioselvityksen ja havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta. II-asteen opiskelijoille rakennetaan Väylä-yhteistyön kautta polkuja korkeakouluopintoihin. Yhteistyötä mm. työpajojen kanssa kehitetään edelleen koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Kuntien, seutukuntien ja maakuntaliittojen kanssa kehitetään yhteispalveluja ja resurssien yhteiskäyttöä. Suoritetaan jäsenkunta- ja sidosryhmäkysely osana strategiatyötä.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 Johtoryhmä 30.9.2013 YT-ryhmä 31.10.2013 Yhtymähallitus 10.10.2013 Yhtymävaltuusto 31.10.2013 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2015 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2015 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2015 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Johtoryhmä 30.9.2014 Yhtymähallitus 9.10.2014 YT-ryhmä 30.10.2014 Yhtymävaltuusto 30.10.2014 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 1 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun aikana.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013

Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013 Johan Hahkala A. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Eräitä kohtia ammatillisen koulutuksen kannalta

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin AmKesu-aluetilaisuus, Turku 19.11.2014 Leena Koski Opetusneuvos Alueelliset suunnitelmat Yhteensä 15 alueellista suunnitelmaa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot