kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015"

Transkriptio

1 kpedu.f i TALOUSARVIO VUODELLE 2013 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE Johtoryhmä YT-ryhmä Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Työelämän ennakoitu kehitys Nuorisoikäluokan kehitys ja koulutuksen aloituspaikat Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset Aluevaikuttavuus ja työelämän kehittäminen Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet Yhtymän jäsenkunnat Opiskelijamäärän kehitys Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän organisaatio STRATEGIA 2015, YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Strategia Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet Talousarviovuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet Yhtymän yhteiset tunnusluvut ja tuloksellisuusrahoitus vuosille Yhteiset toimintapolitiikat Konsernitoiminta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Henkilöstön yhteistoiminta Työsuojelu ja turvallisuus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kestävä kehitys TALOUSARVION 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman rakenne ja tasapainotus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TEHTÄVÄALUEITTAIN Taloussuunnitelmakauden tavoitteet ja toimenpiteet prosesseittain Johtaminen ja tukipalvelut Nuorten koulutuspalvelut Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut Oppisopimuspalvelut RegiOnline IT-palvelut Kokkolan ammattiopistot Yhteiset tavoitteet Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsintitut Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan Opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksen yksikkö Kaustisen yksikkö Perhon yksikkö Toholammin yksikkö Keski-Pohjanmaan aikuisopisto INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Irtaimen omaisuuden hankinta Käyttöomaisuuden poistolaskentaohjeet ja poistosuunnitelman noudattaminen Investoinnit vuosina JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 66 TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Opiskelijamäärät, yksikköhintarahoitus ja hallinnon osuudet 67 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 69 Liite 4. Jäsenkuntien maksuosuustaulukko vuodelle Liite 5. Toiminnan tunnusluvut

3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 1 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Koulutusyhtymässä uuden suunnitelmakauden yleiset taloudelliset ja koulutuksen rakenteelliset näkymät ovat haasteellisimmat laaja-alaisen koulutusyhtymän 17 vuoden historian näkökulmasta. Kuntavaaleissa 2012 valittavat uudet luottamushenkilöt ovat suurien haasteiden edessä yhdessä koulutusyhtymän ja sen opistojen virkajohdon kanssa. Valtiontaloudessa on säästöpaineita kaikilla sektoreilla. Hallitusohjelman sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) toimenpiteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus tulee vähenemään lähestyttäessä vuotta Kokonaissäästöt tulevat olemaan n. 93 miljoonaa verrattuna vuoden 2012 tasoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käynnisti vuoden 2012 keväällä prosessin, jonka tavoitteena on ammatillisen koulutuksen uudelleen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutuspaikkojen kokonaismäärän vähentämistä vuosien aikana. Vähentämisen kanssa rinnan toteutetaan koulutuspaikkojen alakohtainen uudelleen suuntaaminen ikäluokkakehityksen ja alueiden työvoimatarpeiden mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy myös yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu, joiden toimenpiteillä pyritään syrjäytymisen ehkäisyyn tarjoamalla kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30- vuotiaille vastavalmistuneille työttömille työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Osana ministeriön käynnistämää prosessia tuli toukokuussa 2012 hakuun 1700 nuorten ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Koulutusyhtymä sai 20 lisäpaikkaa ainoana ns. Pohjanmaan suuralueen koulutuksen järjestäjistä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa vuodelle 2013 sisältää 2746 vuosiopiskelijaa. Talousarviota laadittaessa ei ole tiedossa koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vuoden 2014 alusta lähtien eikä myöskään mahdollisia alakohtaisia leikkauksia. Vähennyksiä ja tarkistuksia on tulossa myös aikuiskoulutukseen vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on vähentämässä oppisopimuksen lisäkoulutusta valtakunnallisesti. Keski-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa 430 paikan vähenemistä 300 paikkaan vuonna Muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen on suunniteltu yksikköhinnan tarkistuksia. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärää leikattiin jo vuonna 2012, ja vuodelle 2013 ei todennäköisesti ole sillä sektorilla tulossa leikkauksia. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankintoihin on valtakunnallisesti tulossa lisää määrärahoja. Osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2012 lopulla on vielä tulossa koulutuksen järjestäjien haettavaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sisältyviä paikkoja. Vuoteen 2013 siirrytään koulutusyhtymässä supistuvan talouden raameissa saadusta 20 lisäpaikasta huolimatta. Vuonna 2013 ei tulla tekemään indeksikorotusta valtionosuuksiin. Tämä yhdessä muiden leikkausten kanssa pienentää talousarvion toimintatuotto-odotusta noin 3,25%:lla verrattuna vuoteen Vuoden 2013 talousarvion toimintatuotot ovat noin 46 miljoonaa euroa ilman mahdollista tuloksellisuusrahan osuutta, kun ne vuoden 2012 talousarviossa olivat noin 47,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa toimintamenojen on arvioitu olevan noin 43, 4 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistetty sopeuttamisohjelma on vaikuttanut menoja alentavasti: arvio toimintamenoista vuoden 2013 talousarviossa on 1,6 % pienempi kuin talousarviossa 2012 ja jopa 4,7% pienempi kuin tilinpäätöksessä Vuoden 2013 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa ja ylijäämäksi euroa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä suunnitelmakauteen sisältyy suuria investointihankkeita, jotka osaltaan vaikuttavat merkittävästi myös käyttötalouteen. Suunnitelmakauden investoinnit ovat 24,5 milj. euroa. Koulutusyhtymän käytössä olevien toimitilojen määrä on noin m2. Merkittävimmät investoinnit liittyvät ns. ammattikampuksen rakentamiseen Torkinmäellä. Tähän sisältyvät ammattiopiston ikääntyneiden tilojen peruskorjaukset sekä kauppaopiston ja ammattilukion toimintojen siirto. Maaseutuopiston osalta haasteellinen tehtävä on sekä Kannuksen, Kaustisen ja Perhon oppimisympäristöjen yhteinen kehittäminen sekä opetusnavetoiden kunnostustarpeen arviointi. Investointien toteuttaminen edellyttää yhteensä 9 milj. euron lainanottoa. Kaikkiaan tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäytön suunnittelu on keskeistä talouden hallinnan näkökulmasta.

4 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 2 Valtion vuoden 2013 talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla painopisteet ovat pääosin samansuuntaisia kuin vuonna Tavoitteena on turvata tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus kohdentamalla koulutusta ja kehittämällä mm. opiskelijavalintoja ja koulutusjärjestelmää. Yhteiskuntatakuuseen sisältyvät toimenpiteet ja rahoituksen suuntaaminen niihin ovat keskeisellä sijalla. Vuonna 2013 valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönottoa kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna Koulutusyhtymän vuosien tavoitteet on linjattu KESUn ja OKM:n talousarvioehdotusten tavoitteita vastaamaan. Tärkeätä ovat edelleen koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuus, opetuksen ja henkilöstötoiminnan laatu, talouden ja johtamisen suunnitelmallisuus, investoinnit oppimisympäristöihin sekä alueellinen työelämä- ja koulutusyhteistyö. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. Vuodelle 2012 suunnitellut strategiaohjelman, organisaatiorakenteiden ja hallinnollisten sääntöjen uudistukset siirtyvät pääosin valmisteltavaksi vuoden 2013 aikana. Uudistettavien rakenteiden ja toimintamallien käynnistäminen kytketään aikataulullisesti ammattikampuksen valmistumiseen vuonna Strategian uudistukseen on tällä aikataululla mahdollista ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja määrien säätelyssä. Tavoitteena uudistuksessa ovat tehokkaammat ja tiiviimmät toimintatavat koko koulutusyhtymässä. Strategiatyössä painotetaan työelämä- ja opiskelijalähtöisiä palveluprosesseja ja lisätään toimialaperustaista kehittämistä opistojen yhteistyössä. Hallintosääntöä ja muuta säännöstöä tarkistetaan vastaamaan uudistuvia rakenteita ja toimintoja. Muutosvalmistelut toteutetaan luottamushenkilöhallinnon ja viranhaltijajohdon yhteistyönä kuulemalla henkilöstöä ja jäsenkuntia. Muutosta tuetaan tavoitteellisella johtamisella ja esimieskoulutuksella sekä tavoite- ja kehityskeskusteluilla. Henkilöstöä tuetaan muutoksessa. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi on edelleen keskeisenä painopisteenä. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä sekä Kalajokilaakson että Pietarsaaren seudun kanssa jatketaan aktiivisesti. Keskeisinä kehittämisteemoina ovat toisen asteen koulutuksen yhteistyö, väyläopinnot, koulutustarpeen ja -tarjonnan ennakointi, aikuiskoulutus sekä korkea-asteen opetuksen edunvalvonta osana alueen koko koulutusrakenteen kehittämistä. Korkeakouluyhteistyön tavoitteita ja sisältöjä ohjaavat mm. Botnia-strategia ja sopimus. Alueelliseen kehittämiseen osallistutaan myös Meripohjola-yhteistyön kautta. Yhteistyö kuntien, maakuntaliittojen ja työelämän kanssa on keskeistä kaikessa kehittämistyössä. Suunnittelukaudella merkittävää on myös kuntien rakenneuudistuksen toteuttaminen. Jäsenkuntien mahdolliset yhdistymiset tai päätökset uusista yhteistyömuodoista saattavat lähivuosina vaikuttaa merkittävästi myös koulutusyhtymän hallintorakenteisiin. Valtion säästötavoitteet edellyttävät edunvalvontaneuvotteluja, mutta myös määrätietoisia omia kehittämisratkaisuja koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakoulun menestyksekkään tulevaisuuden turvaamiseksi. Vaikka näköpiirissä on tällä hetkellä paljon uhkakuvia, on toimintaympäristössämme edelleen paljon vahvuuksia. Ammatillinen koulutuksemme on kokonaisuutena erittäin vetovoimaista ja tuloksellista, alueemme talous- ja työllisyystilanne on muuta maata merkittävästi parempi ja ammatillisen koulutuksen kysyntä tulee säilymään tulevaisuudessa korkealla tasolla. Koulutusyhtymän tavoitteissa korostuvat osaaminen sekä avoin ulkoinen ja sisäinen kumppanuusyhteistyö. Arvoperustamme mukaisesti olemme avoin, osaava ja vastuullinen yhteistyökumppani. Sitä kuvaa myös visiomme Yhdessä paremmin.

5 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Työelämän ennakoitu kehitys Syksyllä 2012 elettiin edelleen hyvin epävarmoissa tunnelmissa alueen elinkeinoelämän suhdanteissa. Suurin epävarmuustekijä oli euroalueen pitkittynyt kriisi ja sen mahdolliset vaikutukset vientiriippuvaisen Suomen ja toimialueemme elinkeinoelämään. Myös Kiinan kasvun hiipuminen ja Yhdysvaltojen velkaantuminen loivat epävarmuutta maailmantalouteen. Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuussa laaditun aluetalouskatsauksen mukaan yleistä tunnelmaa voitiin kuitenkin luonnehtia alueellamme globaaleista uhkakuvista huolimatta varovaisen odottavaksi. Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Pietarsaaren seutukunnan muodostamalla koulutusyhtymän ydintoimialueella on muuta maata merkittävästi paremmat lähtökohdat, jos maailmantalous luisuu uudestaan kohti taantumaa. Alueemme elinkeinorakenne on sen tyyppinen, että todennäköisesti nytkään maailmantalouden työllisyysvaikutukset eivät näy täällä niin voimakkaasti kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että suurteollisuutemme ei perinteisesti sopeuta kovin herkästi henkilöstömäärillä kysynnän tai maailmamarkkinahintojen vaihteluja. Tällä on suuret kerrannaisvaikutukset aluetalouteemme. Myös vahvalla maataloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on vastaava suhdanteita tasoittava vaikutus. Viimeisimmät työllisyystilastot ovat olleet jo pitkään mieluisaa luettavaa alueemme kannalta. Työttömyysaste on alueellamme edelleen koko maan keskiarvon alapuolella, ja ainakaan vielä lomautusten tai irtisanomisten määrä ei ole merkittävästi lähtenyt nousuun toisin kuin muualla Suomessa. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyyslukemat olivat kuitenkin aavistuksen nousussa sekä nuorten työttömyys lievässä kasvussa. Elokuun lopussa 2012 työttömyysaste oli Kokkolan seutukunnassa 8,4%, Pietarsaaren seutukunnassa 5,6% ja Kaustisen seutukunnassa 7,4%. Koko maan työttömyysaste oli 9,1%. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste nousi samaan tahtiin kuin koko maan, mutta Pietarsaaren seutukunnassa työttömyys hiukan laski /06 4/07 8/07 12/07 4/08 8/08 12/08 4/09 8/09 12/09 4/10 8/10 12/10 4/11 8/11 12/11 4/12 8/12 Kuva 1. Nuorten työttömien määrä Kokkolan ja Kaustisen TE-toimistojen alueella (Lähde: Pohjanmaan ELYkeskus, työllisyyskatsaukset) Toimenpiteitä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on syytä jatkaa yhdessä työhallinnon, kuntien, yhteistyökumppaneiden ja työnantajien kanssa, jotta mahdollisen uuden matalasuhdanteen vaikutukset jäisivät alueellamme mahdollisimman vähäisiksi. Pitemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tilanne muuttuukin jo toiseksi. Eläkkeelle poistumat ovat saavuttaneet huippunsa ja jatkuvat poikkeuksellisen korkealla tasolla pitkään (Kuva 2). Samaan aikaan työmarkkinoille tulevien nuorten työntekijöiden määrät ovat huomattavasti pienemmät ja laskevat

6 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 4 edelleen lähivuosina. Tämä johtaa siihen, että työvoiman kysyntä kasvaa meilläkin huomattavasti lähivuosina. Aika näyttää kuinka suhdanteet tulevat vaikuttamaan työvoiman kysyntään. Jos talous lähtee kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntyy sen johdosta lisää, tulee työvoiman kysyntä kasvamaan entisestään. Joka tapauksessa ammatillisen koulutuksen ja ammattityövoiman kysyntä tulee olemaan lähivuosina korkealla tasolla. Tämä johtuu siitä, että alueemme elinkeino- ja ammattirakenne on sen tyyppinen, että ammatillisen koulutuksen omaavia on selvästi maan keskiarvoa suurempi osuus työvoimasta. Suurteollisuus, maatalous, julkiset ja yksityiset palvelut sekä rakennusala tarvitsevat tulevaisuudessa ensisijaisesti ammatillista osaamista ja vastaavasti huomattavasti vähemmän korkea-asteen koulutuksen omaavia. Osaamisen uudistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että alueella on jatkossakin monialaista ja laadukasta korkea-asteen koulutusta tarjolla v. toteutunut v. ennuste v. toteutunut v. ennuste 2009 Kuva 2. Keski-Pohjanmaan työ- ja eläkeikään tulleet v (Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus, Olli Peltola) Suurin haaste työvoiman riittävyyden kannalta on sosiaali- ja terveysala, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa eläköitymisen lisäksi hoitotarpeen kasvua sekä julkisissa ja yksityisissä terveyspalveluissa. Suuria poistumasta johtuvia työvoiman tarpeita on alueellamme myös kemian suurteollisuudessa, rakennusalalla, kone- ja metalliteollisuudessa, kaupan alalla sekä julkisissa palveluissa. Mahdollisten suurhankkeiden (Pyhäjoen ydinvoimala, Pyhäsalmen Laguna-hanke sekä kaivoshankkeet) aiheuttamaa työvoiman kysynnän kasvua saattaa syntyä vuosikymmenen loppupuolella lähinnä kuljetus, metalli-, rakennus- ja kaivosaloille. Koulutusjärjestelmämme tehokkuus ja reagointiherkkyys tuleekin todelliseen testiin lähivuosina. Joustavat ja tehokkaat aikuiskoulutuksen mallit rekrytoinnin ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä. Lisäksi on syytä valmistella työperäistä maahanmuuttoa edistäviä hankkeita. Tässä haastavassa tilanteessa työvoiman ja koulutustarpeen ennakointi nousee tärkeään rooliin. Aiempaa ennakointiverkoston työtä onkin jatkettava ja edelleen tehostettava yhdessä työhallinnon, maakuntaliiton, kauppakamarin, elinkeinoyhtiöiden ja muiden keskeisten tahojen kanssa. 2.2 Nuorisoikäluokan kehitys ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat Nuorten ikäluokat tulevat siis putoamaan toiminta-alueellamme lähivuosina. Vuoden 2011 lopussa 16-vuotiaiden määrä oli Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa yhteensä 1706 henkeä, joista suomenkielisiä oli 989 henkeä (58%). Suomenkielisten 16-vuotiaiden määrä saavuttaa alhaisimman tasonsa v. 2016, jolloin se on n. 19% pienempi kuin vuoden 2011 lopussa. Tämän jälkeen ikäluokat kasvavat taas hitaasti lähestyen nykytasoa. Tuleva väestönkehitys alkaa näkyä väistämättä

7 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 5 alueella olevan nuorten toisen asteen koulutuksen kysynnässä lähestyttäessä 2010-luvun puolta väliä Kuva 3. Suomenkielisten 16-vuotiaiden ikäluokka vuosina Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa (lähde: Tilastokeskus väestö ikäluokittain vuosien lukemat toteutuneita, vuosien lukemat perustuvat 0-15 v. ikäluokkiin v lopussa ) Koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on jatkanut kasvuaan koko luvun. Syitä kehitykseen on monia. Alkuvuosien kasvu johtui lähinnä koulutuksen muuttumisesta kolmivuotiseksi. Tämän jälkeen kasvua aiheutti hieman ammattilukion käynnistyminen ja viime vuosina ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suosion kova kasvu sekä näyttötutkintoperusteisen aikuiskoulutuksen lisääminen. Koulutusyhtymä on saanut hyvin lisäystä OKM:n ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärään. Viimeksi vuoden 2012 kesäkuussa saatiin 20 lisäpaikkaa koulutustakuun toteuttamiseen, joten yhtymän kokonaisopiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa on vuoden 2013 alusta lähtien yhteensä 2746 (kuva 4.) Ennakointilaskelmien perusteella yhtymä tulee todennäköisesti ylittämään vuonna 2013 kokonaisopiskelijamääränsä vielä jonkin verran. Nuorten ikäluokkien putoaminen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemat opiskelijamäärien leikkaukset tulevat vaikuttamaan merkittävämmin opiskelijamääriin vasta vuosina Opiskelijamäärä josta nuoret josta valmistavat koulutukset josta aikuiset Järjestämislupa erotus Kuva 4. Koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät suhteessa koulutuksen järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärään vuosina

8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) vuosille hyväksyttiin joulukuussa Suunnitelman ja toimenpiteiden taustalla on hallitusohjelman tavoitteet, joista keskeisenä on julkisen talouden kestävyysvajeesta aiheutuvat säätötoimenpiteet. Ikäluokkien pieneneminen johtaa tulevina vuosina kaikkien koulutustasojen määrien supistamiseen. Samaan aikaan tullaan toteuttamaan myös koulutustarjonnan suuntaaminen vastaamaan paremmin tulevaisuuden työvoiman alakohtaista ja alueellista kysyntää. KESU:ssa linjattiin, että ammatillista peruskoulutusta tullaan vähentämään vuoteen 2016 mennessä n. 5%. Suurimmat alakohtaiset leikkaukset koskevat viestintä-, luonto- ja ympäristö-, käsi- ja taideteollisuus- sekä tietojenkäsittelyaloja. Myös oppilaitos- ja järjestäjäverkkoa tullaan karsimaan tavoitteena maantieteellisesti riittävän laajat, monialaiset ja elinkelpoiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot käytössään. Koulutusyhtymän kannalta nämä ns. ammattiopistostrategian mukaiset tavoitteet täyttyvät eikä yhtymää olla painostamassa liittymään mihinkään laajempaan kokonaisuuteen. KESU:n yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on yhteiskunta- ja koulutustakuu, jonka osana kaikille peruskoulun päättäneille pyritään turvaamaan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Merkittävä asia on myös yhteishaun uudistaminen siten, että ammatillisen peruskoulutuksen paikat tarjotaan vuoden 2014 alusta ensisijaisesti peruskoulun päättäville ja ilman tutkintoa oleville. Muut tullaan ohjaamaan aikuisten näyttötutkintoihin valmistaviin koulutuksiin. Muita ammatillista koulutusta koskevia toimenpiteitä olivat mm. läpäisyn tehostamisohjelma, laadunhallinnan järjestelmän käyttöönotto kaikilla koulutuksen järjestäjillä, tuloksellisuusrahoituksen osuuden kasvattaminen, rahoituksen suuntaaminen edelleenkin koulutuksen järjestäjille sekä tutkintorakenteen- ja järjestelmän uudistaminen vastaamaan paremmin työelämän tulevia tarpeita. Ammatillisen koulutuksenkin osalta pyritään koulutusmäärät mitoittamaan vastaamaan tulevaisuuden todellisia alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Ministeriö käynnisti prosessin toukokuussa 2012, jolloin koulutuksen järjestäjiä informoitiin prosessin etenemisestä. Koulutuksen järjestäjille tullaan lähettämään marraskuussa suunnitelma alueellisesta koulutustarjonnasta sekä rakenteellisen kehittämisen toimeenpanosta. Päätökset koulutusmääristä tehdään maalis-huhtikuussa 2013 ja ne astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Ennen päätöksentekoa käydään suuraluekohtainen keskustelu koulutuksen suuntaamiseksi. Talousarviota laadittaessa ei ole tiedossa koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vuoden 2014 alusta lähtien eikä myöskään mahdollisia alakohtaisia leikkauksia. Osana ministeriön käynnistämää prosessia tuli toukokuussa 2012 hakuun 1700 nuorten ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Koulutusyhtymä sai 20 lisäpaikkaa ainoana ns. Pohjanmaan suuralueen koulutuksen järjestäjistä. Myös aikuiskoulutukseen kohdistetaan säästötoimia. Oppisopimuskoulutuksen kokonaismäärää vähennetään, erityisesti oppisopimuksena toteutettavaa lisäkoulutusta. Muun ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa tarkistetaan. Ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta kuitenkin samalla lisätään nuorille, peruskoulun varassa oleville aikuisille osana nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen tunnustusjärjestelmänä ja sen rahoitusta kehitetään. Hallitusohjelman yksi koulutusyhtymän rakenteisiin vaikuttava prosessi on kuntauudistus. Kuntarakenteessamme tuli vuoden 2009 alusta muutos Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittyessä Kokkolaan. Lisäksi Himangan kunta liittyi vuoden 2010 alusta Kalajoen kaupunkiin sekä Oravainen liittyi Vöyrin kuntaan vuonna Hyvin suurella todennäköisyydellä jo suunnitelmakaudella tullaan alueellamme käynnistämään lisää kuntaliitoksia. Se, mikä on lopputulos ja kuinka monta kuntaa alueellemme jää, on vielä arvailujen varassa. Koulutusyhtymän kannalta on kuitenkin tärkeää, että yhtymän jäsenkunnat muodostaisivat tulevaisuudessakin vähintään nykyisen laajuisen alueen. Koulutusyhtymä jatkaa jäsenkuntiensa kanssa palvelurakenteen uudistamiseen ja tehostamiseen liittyvää suunnittelua. Avoimeen käsittelyyn on otettava kaikki toiminnot, jotka voidaan järjestää yhdessä jä-

9 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 7 senkuntien sekä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa nykyistä tehokkaammin. Jo nyt yhteistyö mm. tietoliikenneyhteyksien suhteen on merkittävää. Jatkossa yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmän tukipalveluiden sekä tilojen yhteiskäytön suhteen. Hallitusohjelman ja KESU:n toimenpiteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus tulee vähenemään lähestyttäessä vuotta Kokonaissäästöt tulevat olemaan n. 93 miljoonaa. Vuonna 2013 ei tulla tekemään indeksikorostusta valtionosuuksiin. Opiskelijamäärävähennykset tullaan toteuttamaan vuosina , jolloin myöskin yksikköhintaa tullaan laskemaan. Valtion vuoden 2013 talousarvioehdotus on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten lopullinen tieto ensi vuoden rahoituksesta saadaan vasta loppuvuodesta Aluevaikuttavuus ja työelämän kehittäminen Aluekehittämisen perustana ovat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä EU:n rakennerahastot ja maaseuturahasto. Tämän lisäksi aluekehittämistä toteutetaan Kokkolan seudun osaamiskeskusohjelmassa metsä- ja nanoklustereissa sekä maakunnan kehittämisrahan kautta erilaisin esiselvitys- ja valmisteluhankkein. Lisäksi alueella toteutetaan lukuisia kansainvälisiä, valtakunnallisia, ylimaakunnallisia ja seutukunnallisia eri rahoittajien kehittämisohjelmia ja -hankkeita. Koulutusyhtymä ja sen yksiköt ovat jatkossakin mukana laatimassa ja toteuttamassa edellä mainittuja ohjelmia vaikuttaen niiden sisältöön ja sitä kautta alueen ja yritysten hyvinvointiin. Aluevaikuttamiseen liittyy olennaisesti myös työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointi, koulutusyhteistyöverkostojen kehittäminen sekä alueen kehitys- ja innovaatiotoimintaan vaikuttaminen. Näissä prosesseissa ollaan myös jatkossa aktiivisesti mukana. EU:n ohjelmakausi on kääntymässä loppupuolelleen, mikä näkyy projektitoiminnassa jo monella tavalla. Projektirahoitukset alkavat olla jo suurimmaksi osaksi sidottuina, eikä uusia laajoja kokonaisuuksia enää pystytä aloittamaan. Vuoden 2013 aikana rahoittajat tulevat kuitenkin todennäköisesti jakamaan hankkeista palautuneita rahoituksia, jotka on pystyttävä nopealla aikataululla hankkeistamaan alueen kannalta ajankohtaisiin ja tärkeisiin toimenpiteisiin sekä hakemalla nykyisiin hankkeisiin lisärahoituksia. Uuden ohjelmakauden valmistelu on myös täydessä käynnissä. Näyttäisi siltä, että EU-projektien hallinnoinnin ja toteutuksen sujuvuuteen yritetään nyt tosissaan saada parannusta. Esimerkiksi yleiskustannusten helpompi kohdentaminen, sekä sähköinen raportointi ovat tervetulleita uudistuksia ja mahdollistavat resurssien kohdentamisen varsinaiseen projektityöhön. Koulutusyhtymän näkökulmasta on tärkeää, että uuden ohjelmakauden projekteissa päästään heti alkuvaiheessa vauhtiin, jotta edellisen ohjelmakauden vaihtumisen kaltaista viivettä projektirahoituksiin ei pääsisi syntymään. Hallinnoinnin sujuvuuteen ja maksatusten nopeuteen tulee myös kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, jotta projektitoiminta ei kuormittaisi liikaa yhtymän kassavaroja. Valtion rahoitusosuuksien leikkaukset rakennerahastohankkeissa on johtanut kuntarahoitusvaateen kasvuun myös Keski-Pohjanmaalla. Tämä yhdistettynä kuntasektorin taloustilanteeseen on tuonut koulutusyhtymän hankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen ongelmia. Koulutusyhtymä maksaa jatkossakin kuntarahoitusta omarahoituksena ainoastaan oman toiminnan kehittämishankkeisiin (oppimisympäristöjen, koulutuksen ja henkilöstön kehittäminen ym.). Kuntien tulisikin varautua talousarvioissaan kohonneisiin kuntarahavaateisiin. Työelämälähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa ja sitä tukevassa kehittämistoiminnassa on erittäin tärkeää yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa. Aikuiskoulutusta ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan työllisyys-, lisäkoulutus-, oppisopimus- ja suorilla asiakkaille tarjottavilla myyntikoulutuksilla sekä projektitoiminnan avulla toteutetuilla erillisrahoituksilla. Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminta tulee todennäköisesti vuosina pysymään lähellä vuoden 2011 n. 3,7 M :n tasoa (kuva 4). Seuraavan ohjelmakauden rahoituksia ja koulutusyhtymän osuutta on vaikea lähteä tässä vaiheessa ennakoimaan, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä kuluvan ohjelmakauden tyyppisiä hankekokonaisuuksia tullaan jatkossakin rahoittamaan. Pro-

10 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 8 jektitoiminnalla on jatkossakin tärkeä rooli koulutusyhtymässä muodostaen toisen tukijalan koulutustoiminnan ohella. Vuoden 2013 aikana laaditaan koulutusyhtymän projektitoiminnan suunnitelma EU:n ohjelmakaudelle Projektitoiminnan työnjako on vuosien varrella muotoutunut kunkin yksikön vahvuuksien ja perustehtävää tukevaksi: Aikuisopisto on viime vuosien aikana kehittynyt palvelemaan alueen yrityksiä kokonaisvaltaisesti erityisesti laajan ja monipuolisen projektitoimintansa kautta. Tämä rooli on jakautunut kolmeen osaalueeseen, jotka ovat 1) liike-elämän palvelut ja osaamisen kehittämisprosessit, 2) osaava työvoima, sen saatavuus ja riittävyys ja 3) osaamisen siirtäminen ja soveltaminen. Maaseutuopisto on ollut luonnonvara-alan toimialojen kehittämisverkoston (LUOVA) ytimenä viime vuodet. Maaseutuopisto on onnistunut saamaan merkittävän aseman maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittämistoimenpiteiden aktivaattorina ja koordinoijana. Muut opistot ja yhtymäpalvelut toteuttavat lähinnä opetuksen, henkilöstön, oppimisympäristöjen sekä koulutusjärjestelmän kehittämisprojekteja. Opetuksen kehittämisprojektit liittyvät mm. yksilöllisiin ja joustaviin opinpolkuihin oppimisympäristöjen kehittämiseen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä kansainväliseen toimintaan. Opiskelijahuollon projekteissa tavoitteina on jatkossa erityisesti koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen sekä nuorten aktivointi koulutukseen. Projekteissa tehdään yhteistyötä työhallinnon, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Laajat EUhankkeet hallinnoidaan jatkossakin aikuisopistossa, maaseutuopistossa sekä yhtymäpalveluissa (Arvio) (Tavoite) Aikuisopisto Maaseutuopisto Yhtymäpalvelut+opistot Kuva 5. Yhtymän yksiköiden projektitoiminnan volyymi vuosina (luvuissa ei ole mukana Teknologiakeskus Ketek:n osuutta vuosilta )

11 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tavoitteena on Strategia ohjelman mukaisesti aktiivinen kumppanuusyhteistyö eri toimijoiden kesken. Kumppanuustyötä tehdään maakunnan koulutusorganisaatioiden, lähimaakuntien koulutusorganisaatioiden sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimintaamme ja strategisia tavoitteitamme tukevien yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyötä työhallintoon tiivistetään mm. yhteisillä hankkeilla. Suunnitelmakaudella yhteistyön painopisteet ovat koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen, toisen asteen koulutusyhteistyö ja korkea-asteen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen kunnat ja työhallinto. Kokkolassa on käynnissä useita hankkeita mm. Kokkotyösäätiön kanssa. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi seurataan nuorten elinoloindikaattoreita ja kouluterveyskyselyn tuloksia yhdessä alueen kuntien kanssa ja ollaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutusyhtymä on mukana Kokkolan kaupungille myönnetyssä kuntakokeiluhankkeessa, jossa haetaan keinoja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen. Yhtymän strategiatyössä yhdeksi keskeiseksi onnistumistekijäksi on noussut vastuun kantaminen alueen peruskoulun jälkeisen koulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä. Toisen asteen yhteistyön kehittämiseksi alueen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät ja Keski-Pohjanmaan liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja käynnistäneet vuonna 2011 maakunnallisen toisen asteen koulutusstrategian, jonka avulla parannetaan edellytyksiä monipuolisen ja laadukkaan toisen asteen koulutuksen tarjontaan myös supistuvien ikäluokkien aikana. Näkökulmana on opiskelija- ja opetuslähtöinen tasapainoinen ja kehittyvä toimintamalli nykyisen ylläpitäjämallin mukaisesti. Yhteistyötä koordinoi ainakin vuoteen 2013 asti päätoiminen koordinaattori. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä kehitetään yhdessä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Yhtenä tavoitteena on luoda jatkoopintoväyliä ammatillisille opiskelijoille parantamalla valinnaisten opintojen tarjontaa sekä osaamisen tunnustamisen menettelyjä kehittämällä. Käynnissä on myös yhteistyöhankkeita ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa alueellisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi Opin ovi-hankkeissa kehitetään aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja yksilöiden ja yritysten tarpeisiin. Alueen koulutuksen kehittämisessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella tulee olla vahva rooli myös tulevaisuudessa. Koulutusyhtymän kannalta tämä tarkoittaa opetus- ja muun henkilöstön jatkokoulutusta sekä projektiperusteista yhteistyötä. Voimassaolevat professuuriyhteistyöalat ovat kasvatustiede, kemia, ICT ja sosiaalityö. Uutena kehittämispanostuksena yliopistokeskukseen perustettiin vuonna 2012 Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professuuri. Yhteistyölle alueen korkeakouluopetuksen kanssa on muodostumassa kattostrategiaksi ns. Botniastrategia, jonka perustana on selvitysmies Jorma Rantasen laatima selvitys ja raportti. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä on yhdessä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa mukana tässä yhteistyössä. Botnia-yhteistyön keskeiset painoalueet ovat mikroyrittäjyyden tutkimus ja kehittäminen, aikuiskoulutuksen tutkimus ja kehittäminen, hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu aluekehityksen tukena sekä energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Horisontaalisina teemoina ovat koulutusväylät, työelämälähtöisyys, soveltava tutkimus sekä kansainvälisyys. Kesäkuussa 2012 Botnia-yhteistyön tavoitteet vahvistettiin ja koordinaatiosta sovittiin yhteistyösopimuksella. Meripohjola kasvuvyöhyke on muotoutumassa Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien yhteistyöalueeksi. Yhteisten foorumeiden ja koulutusten kautta pyritään luomaan kiinteä toimijaverkosto, joka helpottaisi jatkossa ylimaakunnallisten hankkeiden syntymistä ja yhteistyön suju-

12 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 10 mista. Meripohjola on esimerkki tärkeistä kumppanuusverkostoista, joissa tulee olla hallitusti mukana. Koulutuksen järjestäjätasolla koulutusyhtymä on tiiviissä yhteistyössä valtion opetusviranomaisten, Kuntaliiton, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Skills -taitajatoiminnan ja Saku ry:n kanssa. Yhtymän kumppanuusstrategian kannalta olennaista on myös tiivis yhteistyö alueen kehittäjäverkostojen ja yritysten kanssa. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä tehdään Keski-Pohjanmaan alueen lisäksi aktiivisesti Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen seudun toimijoiden kanssa. Koulutusyhtymän tavoitteena on lisätä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen tunnettuisuutta ja vaikuttavuutta erityisesti yhteistyössä yritysten kanssa, jolla tehostetaan myös yritysten työvoimatarpeiden ennakoivuutta. Kansainvälisen toiminnan osalta jatketaan aktiivista opiskelijavaihtoa painottamalla työssäoppimista ja opettajien vaihtojaksoja sekä ollaan vuosittain mukana 3-5 kansainvälisessä ammatillisen koulutuksen kehittäjäverkostossa. Vuosittain yli 200 opiskelijaamme on ulkomaanvaihdossa ja heistä puolet on työssäoppimassa oman alansa yrityksessä ulkomailla. Oppilaitosverkostot ulkomailla takaavat työssäoppimispaikkojen löytymisen kaikkien alojen opiskelijoille sekä sopivien kansainvälisten projektipartnerien tavoittamisen. Vastaavasti alueemme työnantajat vastaanottavat vuosittain ulkomaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Tämä mahdollistaa työpaikan ja sen henkilökunnan kontaktit opiskelijan kautta ulkomaiseen saman alan oppilaitokseen tai työpaikkaan. Henkilökunnan työssäoppimisjaksot ulkomailla mahdollistavat opettajien ammattitaidon päivittämisen ja tuovat opetustoimintaan tietoa alan tilanteesta ja käytännöistä Euroopassa. Opistojemme maahanmuuttajakoulutus tuo monikulttuurisuutta maakuntaan. Rekrytointiprojekteilla saadaan koulutettua ulkomaista työvoimaa aloille, joilla työvoimapula jo näkyy. 2.6 Yhtymän jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Yhtymän jäsenkuntien alueella asui vuoden 2011 lopussa yhteensä asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus ja opiskelijamäärät ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% kasvu , ka , Halsua , ,82 2,24 Kalajoki , ,30 2,89 Kannus , ,24 6,57 Kaustinen , ,47 7,36 Kokkola , ,66 52,18 Lestijärvi , ,03 0,76 Perho , ,24 4,10 Pietarsaari , ,55 12,84 Sievi , ,13 1,28 Toholampi , ,36 4,26 Veteli , ,00 4,36 Sopimuskunnat: 0 0 Kruunupyy , ,26 0,29 Vöyri , ,26 0,29 Pedersöre , ,52 0,59 Yhteensä , ,84 100

13 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2012 keskimäärin yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (tammi- ja syyskuun opiskelijamäärien painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös Keski-Pohjanmaan Opiston vapaan sivistystyön opiskelijat ja aikuisopiskelijat ja oppisopimusopiskelijat vuotuinen kokonaismäärä on noin opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina (painotettu ka/vuosi): TAE Opisto TP 2010 TP TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokkolan ammattiopisto , Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 449,6 416, Kokkolan kauppaopisto , Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 534,9 565, Kannuksen toimipaikka 203,2 235, Kaustisen toimipaikka 86 77, Perhon toimipaikka 146,2 153, Toholammin toimipaikka 99,5 99, Keski-Pohjanmaan Opisto 104,3 113, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 185,3 175, YHTEENSÄ 2 768, , Muut kuin yksikköhintaopiskelijat (OKM) Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijavuotta Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön vuosiopiskelijat Yhteensä

14 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän strategiana on suunnitelmallisesti kehittää henkilöstön osaamista, kannustaa tulokselliseen toimintaan ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Koulutusyhtymässä panostetaan myös esimiestyön kehittämiseen. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti. Strategiassa, henkilöstöohjelmassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti vuosittain ja parannustarpeisiin reagoidaan työyksikkökohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Henkilötasolla on käytössä yhtenäiset työnkuvaus-, työn vaativuuden arviointi- ja kehityskeskustelumallit. Suunnitelmakaudella koulutusyhtymästä jää eläkkeelle vuosittain yli 10 henkilöä ja lisäksi yli 55-vuotiaiden määrä on noin 27 %, joten tärkeää on luoda yhteiset käytänteet ikäjohtamiseen ja seuraajasuunnitteluun. Kokonaishenkilöstömäärän kehitys on riippuvainen koulutuksen volyymista ja käynnissä olevista hankkeista. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 614 työntekijää, joista 175 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,3 %. Naisten osuus henkilömäärästä oli 61,9 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 46 vuotta 2 kuukautta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 1 kuukausi. Vuonna 2011 henkilötyövuosia kertyi kaikkiaan 618,3. Henkilötyövuosilla mitattuna suurimmat yksiköt olivat Kokkolan ammattiopisto (155,8) Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (130,3) ja Keski- Pohjanmaan aikuisopisto (81,7). Henkilötyövuodet TP 2011 TAE 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Yhteiset palvelut 106, Yhtymäpalvelut (sis.projektit) 33,0 Kiinteistöpalvelut 51,8 Oppisopimustoimisto 4,3 RegiOnline IT-palvelut 17,4 Kokkolan ammattiopistot 299, Kokkolan ammattiopisto 155,8 Kokkolan kauppaopisto 40,5 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,0 Keski-Pohjanmaan Opisto 39,6 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81, YHTEENSÄ 618,

15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Koulutusyhtymän organisaatio Koulutusyhtymän organisaatiota on viimeksi uudistettu kuntavaalikauden alussa lähtien. Toiminnan omistajuuden hallinnassa hallituksella on keskeinen rooli ja vastaavasti johtoryhmällä on avainrooli toiminnan järjestämisessä. Opistojen ja koulutusyksiköiden osalta olennaista on tehostaa tukipalvelujen kustannustehokkuutta, resurssien yhteiskäyttöä ja pedagogisen johtamisen yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien ammattiopistostrategisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi haasteita liittyy aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittämistehtävän organisointiin. Koulutusyhtymän opistorakennetta ja toimintoja tarkastellaan vuoden 2013 aikana toimintojen tiivistämisen ja ammattikampuksen rakentumisen näkökulmasta siten, että uudistettuja rakenteita ja toimintamalleja otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 toteutettava strategian päivitys ja sääntöjen uudistaminen tehdään siten, että niillä tukevat organisaation uudistamistarpeita.

16 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu STRATEGIA 2015 SEKÄ YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIA 2015 Toiminta-ajatus Toimintaa ohjaavat arvot Yhtymän suunnittelujärjestelmä koostuu valtuustokauden alussa toteutettavasta laajemmasta strategiaprosessista sekä vuosittain toteutettavasta yhtymäsuunnitelmaprosessista. Strategiaprosessin yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset tulevaisuuden laajoihin linjauksiin, organisaatioon ja sitä tukevaan johtamisjärjestelmään. Yhtymäsuunnitelmaprosessissa laaditaan talousarviovuoden ja sitä seuraavien kahden vuoden yhteiset, prosessikohtaiset ja yksikkökohtaiset toiminnalliset tavoitteet. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätös muodostavat keskeisimmän seurantajärjestelmän. Organisaation eri tasoilla käytävillä kehityskeskusteluilla kytketään organisaation ja eri työtehtävien tavoitteet yhteen. Yhtymän strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana siten, että uudistukset tulevat voimaan vuonna 2014, kun Kokkolan ammattikampus on valmistunut ja aloittaa uudella toimintamallilla. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Asiakaslähtöisyys: Toimimme kumppanuusyhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Opiskelijoiden, työelämän ja alueen tarpeet ja tyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Osaaminen: Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, yritteliästä ja luovaa toimintatapaa sekä elinikäistä oppimista. Vastuullisuus: Toimimme yhteisöllisesti ja suvaitsevasti sekä edistämme ympäristöä säästävää toimintatapaa. Avoimuus: Toimintatapamme sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Visio Yhdessä paremmin (Better Together) Menestyksemme perustuu yhteistyöhön, kumppanuuteen ja osaamiseen. Koulutus- ja kehittämistoimintamme on laadukasta, ennakoivaa ja työelämän tarpeita vastaavaa. Olemme alueemme kehittämisen vahva vaikuttaja sekä arvostettu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyökumppani. Yhdessä teemme asiat paremmin!

17 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet Keskeinen toimintaympäristömuutos suunnitelmakaudella on opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaaminen sekä rakenteellisen kehittämisen toimeenpano. Se, yhdessä alueen tavoitteiden ja koulutusyhtymän omien pitkän linjan investointisuunnitelmien vaikutusten kanssa, vaikuttaa suunnitelmakauden yleistavoitteiden painotuksiin. 1. Koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen: - Alueen työvoiman ja koulutuksen tarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen yhdessä maakuntaliiton ja työhallinnon kanssa - Koulutustarjonnan ja koulutuksen toteutusmuotojen arviointi ja tarvittaessa uudelleen suuntaaminen OKM:n linjausten ja alueellisen ennakoinnin perusteella - Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyön sekä koulutussisältöjen kehittäminen toimiala- tai koulutusalakohtaisesti parantamalla palautteiden hyödyntämistä ja yhteistyön dokumentaatiota - Työmarkkinoiden toimivuuden ja ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen projektitoiminnan avulla - Projektitoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen tulosten ja toiminnan arvioinnin kautta 2. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen - Tavoitteena löytää paikka kaikille peruskoulun päättäville yhdessä kuntien, lukioiden ja työhallinnon kanssa. - Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen. 3. Talouden hallinta ja toiminnan sopeuttaminen suhteessa tulorahoitukseen ja investointitarpeeseen: - Toiminnan sopeuttaminen ja kehittäminen opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisen kehittämisen periaatteiden puitteissa - Hallitun investointiohjelman suunnittelu ja toteuttaminen, jossa painotuksena ovat opetuksen tarpeet (oppimisympäristöjen kehittäminen) huomioiden talouden voimavarat ja eri koulutusohjelmien ja yksiköiden tasapuolisuus - Tilikauden tavoitteena on positiivinen tulos jokaisen tehtäväalueen osalta - Tukitoimintojen tehostaminen työnjakoja kehittämällä, resurssien yhteiskäytöllä ja työmenetelmiä uudistamalla 4. Opetuksen laadun parantaminen ja opiskelijalähtöisyyden lisääminen: - Opetushenkilöstön lisäkoulutus yhteisten tavoitteiden suuntaisesti - Opintojen henkilökohtaistaminen, opiskelija-arvioinnin kehittäminen sekä oppimismenetelmien ja ympäristöjen kehittäminen. - Tehostetaan edelleen toimenpiteitä ammatillisesta koulutuksesta määräajassa valmistuneiden osuuden nostamiseksi. - Opiskelijoiden yhteistyön lisääminen yhteisen opiskelijakunnan, tutor-toiminnan, Taitajatoiminnan, Sakun toiminnan ja tapahtumien kautta 5. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation tukeminen: - Organisaation muutostilanne ja sen tukeminen, esimiehille muutosjohtamiskoulutusta - Osaamisen kehittäminen ja koulutustoimenpiteet kohdennetaan yksikön työtavoitteiden ja henkilökohtaisten kehitystavoitteiden mukaisiksi. Henkilöstön osaamisen monipuoliseen kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan koulutusyhtymien keskitasoa enemmän. - Henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä, henkilöstöohjeistus on ajan tasalla ja käytössä ovat yksiköiden tavoitesopimusmenettelyt. - Henkilötasolla ovat käytössä yhtenäiset työnkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit.

18 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma Sivu 16 - Työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä terveyden edistämiseksi ja huolehditaan varhaisen puuttumisen ja asiallisen toiminnan menettelyistä. 6. Johtamis-, laatu- ja toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen Yhdessä paremmin strategiatavoitteiden mukaisesti. - Yhtymän strategia on selkeä ja ohjaa tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä kaikissa yksiköissä. Organisaatiorakenne uudistetaan. - Laatu- ja toimintajärjestelmän rakentaminen siten, että se on ulkoisesti arvioitavissa vuoden 2015 aikana. - Työnjaot ja työvastuut ovat selkeästi määritelty yhteisten prosessivastuiden ja yksikkövastuiden osalta uudistetussa hallintosäännössä. - Sisäisen johtamisen ja esimiestoiminnan parantaminen strategiatavoitteiden mukaisesti. - Aikuiskoulutustoiminnan ja työelämän kehittämistehtävän toimintamallin selkiyttäminen. - Kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä huomioidaan sähköisen asioinnin valtakunnalliset kehittämishankkeet. 7. Alueellisen koulutus- ja kehittämisyhteistyön tiivistäminen ja aktiivinen mukanaolo kansallisissa ja kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa. - Osallistutaan aktiivisesti ammatillisen jatko-opintoväylän kehittämiseen yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa. - Osallistutaan jatkossakin keskeisesti toisen asteen koulutuksen kehittämistyöhön ja yhteistyön tiivistämiseen alueellamme. - Kartoitetaan yhdessä ns. Botnia-alueen koulutustoimijoiden kanssa mahdollisuudet järjestää koulutuksen kehittämis- ja tukitoimintoja nykyistä laajemmassa yhteistyössä. - Osallistutaan aktiivisesti alueellisten ohjelmien laadintaan ja toteutukseen. - Kansainvälisessä toiminnassa vahvan EU-yhteistyön lisäksi painotutaan yhteistyöhön Ruotsiin ja Norjaan, yritysyhteistyöhön ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen. - Määritellään osana yhtymän strategiatyötä yhtymän ja sen yksiköiden rooli alueen kehittämisessä. 3.3 Talousarviovuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet 2013 Toimenpiteet 2013 Asiakasnäkökulma Työelämän rakennemuutokseen ja valtion tavoitteisiin vastaaminen Joustavat ja henkilökohtaiset opintopolut Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen kokonaisuuden kehittäminen Jäsenkuntayhteistyön tehostaminen Koulutusohjelmien työelämävastaavuus, vetovoima ja läpäisy arvioidaan yrittäjäjärjestöjen, työhallinnon ja maakuntaliiton kanssa. Koulutustarjontaa ja toteutustapoja arvioidaan ja kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti. Lisätään aikaisemman osaamisen tunnistamista ja opintojen ohjausta sekä mahdollistetaan työvaltaisen oppimisen lisääminen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistä toimintamallia, ns. 2+1ohjausmallia, toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Lukio- ja ammattikoulutuksen maakunnallinen yhteistyö vakiinnutetaan ja sitä kehitetään toteutettavan ammattilukioselvityksen ja havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta. II-asteen opiskelijoille rakennetaan Väylä-yhteistyön kautta polkuja korkeakouluopintoihin. Yhteistyötä mm. työpajojen kanssa kehitetään edelleen koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Kuntien, seutukuntien ja maakuntaliittojen kanssa kehitetään yhteispalveluja ja resurssien yhteiskäyttöä. Suoritetaan jäsenkunta- ja sidosryhmäkysely osana strategiatyötä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia

Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 1 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun aikana.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin AmKesu-aluetilaisuus, Turku 19.11.2014 Leena Koski Opetusneuvos Alueelliset suunnitelmat Yhteensä 15 alueellista suunnitelmaa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot