Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 1. YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Perusturvatoimi Sivistystoimi Elinkeinotoimi Tekninen toimi Asuntotuotanto Liikenneyhteydet TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA n laadinnan lähtökohdat Vuoden talousarvio Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset n yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET KÄYTTÖTALOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö.. 42

3 Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA.. 52 Irtaimiston hankintaohjelma 53 Talonrakennusinvestoinnit.. 54 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA 56 LIITTEET Tuloslaskelma (sisäiset ja ulkoiset) 57 asetelma. 58

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni 8 %. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 29 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä ja on jatkunut kohtuullisen ripeänä. Erityisesti Suomen kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Suomen kokonaistuotannon kehitysarviot kuluvalle vuodelle liikkuvat 2-3 prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön esittämä arvio tälle vuodelle on n. 2 %. Vuotta koskevat ennusteet lähtevät n. 3 %:n tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 28 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkäläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekehitystä hitaammaksi mm. vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 29 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 21 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin 4 % Ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan kuluvana vuonna 2,6 %. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi vielä avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttavat sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Vuonna 29 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 21, mutta työttömyysaste jäänee alle 1 prosentin. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna hieman yli 8 % Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina 21 - Kuntien toimintakulujen kasvu oli vuonna 29 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista mm. kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Kuluvana vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee n. 3 3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää kasvun hillitsemistä. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 21. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimuskausi jatkuu Tehyn kanssa myös vuoden loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 21.

5 4 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 21 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Tämän hetkisen arvion mukaan vuonna kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 2,5 %. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin 6,4 % vuodessa. Vuonna 29 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu jäi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain n.,5 %. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat vuonna 29 jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 29 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 3 %. Vuonna 29 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 1 prosenttiyksikköä. Korotus on voimassa saakka. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 21. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti hieman nopeutuukin edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Ennusteissa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 29 n. 97 milj. euroa. Vuonna 21 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna tilitysten kokonaismäärän arvioidaan olevan n. 2 % tämän vuoden tilityksiä suurempi. Kuntatalouden näkökulmasta tuoreimmat tiedot ja arviot mm. kokonaistalouden kehityksessä ovat vaikuttaneet siihen, että kuntatalouden rahoitusaseman kehitys näyttää aiemmin arvioitua vahvemmalta. Kuntatalouden tila ja näkymät ovat selvästi paremmat kuin vielä keväällä esim. Peruspalveluohjelmassa 214 arvioitiin. Kansantalouden ja työllisyyden myönteinen kehitys on vaikuttanut siihen, että veropohja on kehittynyt ennakoitua paremmin. Kuntatalouden ennakoitua parempaan kehitykseen on myös vaikuttanut toimintamenojen hillitseminen, joka on ollut mahdollista kustannustason aiempaa pienemmän kasvun vuoksi. Samalla säästötoimenpiteistä johtuen henkilöstön määrän kehitys kääntyi vuonna 29 laskuun. Aiemmista arvioista poiketen kuntatalous on peruspalvelubudjetin mukaan ylijäämäinen vuosina Tämä kuitenkin edellyttää kuntien toimintamenojen kasvun pysyvän hyvin maltillisena, eli selvästi viime vuoden 4 %:n tasoa alhaisempana. Arvioidulla investointitasolla kuntien viime vuosina nopeasti kasvanut velkaantuminen jatkuisi kuitenkin edelleen. Vuoden 29 tilastotietojen mukaan kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohti oli euroa. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kuntien kustannustason nousuksi arvioidaan vastaavasti 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään vuodelle vain 1,6 %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla.

6 5 Valtion vuoden budjettiesityksessä kuntien menoja lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon puolella useat muutokset. Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi. Toimeentulolakia esitetään muutettavaksi siten, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Vammaispalvelulaki tuli voimaan ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna. Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten toimeenpano tulee täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Opetustoimessa merkittävimmät muutokset liittyvät ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin, joita kasvatetaan edellisestä talousarviosta peräti noin 325 opiskelijalla. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen lisätään 1 opiskelijaa. Työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä haasteeksi on muodostunut vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä siihen liittyvät palvelut. Kuntien työllistämistukea esitetään nostettavaksi 5 miljoonalla eurolla Someron kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 28 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,2 milj. euroa ja vuoden 29 tilinpäätöksessä 4,5 milj. euroa. Toimintakulut nousivat vuodesta 28 vuoteen 29 1,7 milj. euroa eli 3,7 %. Vuoden 21 talousarviossa toimintakulut ovat 49,9 milj. euroa ja nousua vuoden 29 tilinpäätöksestä on 1,7 milj. euroa eli 3,6 %. Toimintatuotot olivat vuoden 29 tilinpäätöksessä 8,7 milj. euroa ja vuoden 21 talousarviossa 7,6 milj. euroa. Valtionosuudet olivat vuonna 29 2,9 milj. euroa ja kasvua oli edelliseen vuoteen 2,1 milj. euroa eli n. 11 %. Tuloveron tuotoksi on vuodelle 21 arvioitu 18,8 milj. euroa. Vuoden 29 toteutuma oli 21,1 milj. euroa. Vuoden 21 tuloverot tulevat näillä näkymin toteutumaan. Yhteisöveron tuotoksi on arvioitu,7 milj. euroa, joka tulee ylittymään. Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennysten kattamiseen. Someron vuoden 29 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,5 milj. euroa ja poistot n. 1,9 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat,6 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 21 talousarviossa vuosikate oli n.,4 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 29 taseeseen kertyneen ja vuoden 21 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 29 tilinpäätöksessä. Vuoden 21 talouskehitystä seurattaessa vuosikate on ollut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna heikompi. Henkilöstömenot ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä n. 3 % viime vuoteen verrattuna. Muissa toimintamenoissa kasvua on ollut n. 2 %. Toimintatuottoja on kertynyt 3,5 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Menoissa erikoissairaanhoito on ollut jatkuvasti kasvava. Erikoissairaanhoidossa maksetaan kuukausittain ennakkoja, mutta vuoden alusta tilastoitu todellinen käyttö on kuitenkin ollut ennakkoja

7 6 suurempi. Lopullinen lisälasku tulee kuitenkin vasta vuoden keväällä. Todellinen käyttö näyttää kuitenkin vielä pysyvän talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Tuloveroja on kertynyt kuluvana vuonna n.,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, kun taas yhteisöveron tuotto on ylittänyt arvion. Marraskuun maksuunpanotilityksessä lopullinen verotus suhteutetaan maksettuihin ennakoihin ja Someron osalta liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan n. 1,6 milj. euroa. Tämä vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen. Kassatilanne on kuitenkin ollut koko vuoden hyvä, eikä talousarviolainaa ole vielä jouduttu nostamaan. Väestökehitys Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto * Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku * Tilastokeskuksen väestöennuste Ikärakenteen kehitys Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % ,1 % ,9 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % ,4 % ,7 % , % ,7 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,2 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % ,5 % ,6 % ,7 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % 22 22,7 % ,4 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % ,6 % ,8 % ,4 % ,6 % * Tilastokeskuksen väestöennuste

8 7 Työllisyyskehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus oli Varsinais-Suomessa 9,1 % (8,8 %, 9/29) ja koko maassa niin ikään 9,1 % (9,8 %, 9/29). Varsinais-Suomessa ainoana maakuntana kasvoi työttömyysaste vuotta aiemmasta. Someron työttömyysaste oli syyskuun tilanteen mukaan 9,1 % kun se vuotta aikaisemmin oli 9,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 375 (45, 9/29), joista 37 oli alle 25-vuotiaita, 152 yli 5-vuotiaita ja 74 yli vuoden työttömänä olleita. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä vajaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa. Työttömät ja avoimet työpaikat Somerolla /29 6/29 9/29 12/29 1/21 3/21 6/21 9/21 2. SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET 2.1. Perusturvatoimi Salon seudun kunnat, pl. Somero yhdistyivät vuonna 29 uudeksi Salon kaupungiksi. Someron kaupungin perusterveyshuollon ja terveyspalveluja lähellä olevien sosiaalipalveluiden järjestäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaiseksi edellyttää seudullista yhteistyön lisäämistä. Suunnittelukaudella yhteistyömahdollisuuksia yhä kartoitetaan. Ennen varsinaista päätöksentekoa tullaan Somerolla odottamaan valmisteilla olevan uuden terveydenhuoltolain ja kotikuntalain voimaantuloa. Uudella lainsäädännöllä voi olla vaikutuksia yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Lakiluonnoksessa on muun muassa esitetty, että perusterveydenhuollon yhteistoiminta tulee järjestää kunnan kuuluman sairaanhoitopiirin alueella. Liittyminen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään merkitsisi näin ollen myös sairaanhoitopiirin vaihtamista. Koska tiedossa on vasta luonnos uudesta lainsäädännöstä eikä lopullisia linjauksia ole tehty, on päätöksenteko Somerolla PARAS -hankkeesta erittäin vaikeaa. Perusteltua on, että ratkaisut PARAS - hankkeesta tehdään, kun lopullinen lainsäädäntö asiasta valmistuu. PARAS -hankkeen mahdolliset yhteistyösuunnat pidetään toistaiseksi avoimena.

9 8 Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Kehittämistyössä huomioidaan kuntatalouden mahdollisuudet vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimessa suunnitelmakaudella pyritään aktiiviseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan etsimällä vaihtoehtoja sosiaalisten ja terveysongelmien syntymisen ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelutyön, mielenterveystyön, päihdetyön sekä syrjäytymiskehitystä ehkäisevän työn toimintaedellytysten parantamiseen. Näiden osalta pyritään korjaavan työn lisäksi löytämään toimivammat keinot ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lähitulevaisuudessa terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on diabeteshoidon kehittäminen ja diabeteksen ennaltaehkäisy. Aikuisväestön hyvinvointia turvataan aktivoivin toimenpitein. Talouden taantuman synnyttämään työttömyyden kasvuun vastataan aktivoitujen työttömien määrää nostamalla. Aktivoiduille työttömille pyritään löytämään työtehtäviä yksityiseltä sektorilta sekä kaupungin sisältä. Muun muassa kaupungin hoivatyössä aktivoituja työttömiä tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän avustavissa tehtävissä. Työpajojen toiminnan kehittäminen on yksi keskeinen painopistealue tulevalla suunnitelmakaudella. Suunnitelmakaudella sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteita on tarkoitus kehittää siten, että ne vastaavat entistä tarkoituksenmukaisemmin asukkaiden palvelutarpeita. Hoitoketjujen toimivuuden lisäämiseksi suunnitelmakaudella lisätään hoitotyössä kuntouttavaa työotetta, lisätään edelleen palveluasumisen saatavuutta sekä kehitetään kotihoitoa. Kehitysvammaisten asumisjärjestelyjä kehitetään. Tavoitteena on, että nykyinen epäkäytännöllinen Kiirunkulman asuntola korvataan nykypäivän vaatimuksia vastaavalla uudella asuntolalla. Esitetyin toimenpitein ja tavoittein pyritään vastamaan jo tiedossa oleviin kehitysvammaisten kasvaviin asumispalveluiden tarpeisiin. Suunnitelmakaudella pyritään etsimään keinoja, muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen. Päivähoito vastaa kulloinkin olemassa oleviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimi osallistuu valikoiden erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Osallistumisen kriteereinä käytetään hankkeiden odotettavissa olevaa vaikuttavuutta ja hankkeista saatavaa hyötyä suhteessa hankkeiden kustannuksiin Sivistystoimi Sivistystoimen yhteisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva sekä suunnitelmallinen tehostaminen ja kehittäminen. Tietoteknisen oppimisympäristön toimivuus on suunnitelmakauden keskeisin asia. Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita sekä tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä luovutti esityksensä opetusministerille kesäkuussa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta asetuksella vuoden alkupuolella. Laki perusopetuslain muuttamisesta erityisopetuksen osalta hyväksyttiin puolestaan ja laki tulee voimaan Opetuksen järjestäjän tulee ottaa tämän uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat tältä osin käyttöön viimeistään Kuntatasolla työstetään em. asioita koko suunnitelmakauden.

10 9 Oppilasennusteen mukaan lukuvuoden alkaessa perusopetuksessa on n. 65 oppilasta vähemmän kuin lukuvuoden alkaessa. Salon kaupunkiliitoksen myötä ns. rajapintaalueelta on Someron kouluihin siirtynyt yhä vähemmän oppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on lievässä kasvussa jääden kuitenkin edelleen 1-2 oppilaan välille lukuvuositasolla. Erityisopetuksen prosentuaalinen osuus on valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun kautta tulevien sijoituslasten määrä on koulutoimessa kasvanut vuosi vuodelta, mikä näkyy myös tehostetun tuen tarpeen kasvuna. Lasten määrien väheneminen pienentää osaltaan myös valtionosuuksia, joita ovat jo vähentäneet ne uudistukset, jotka koskivat pienten koulujen erityistukea ( ). Tämä näkyy lähivuosina myös sivistystoimen eri toimialojen tehtäväkuvissa ja työmäärissä merkittävästi. Kouluverkko aiheuttaa edelleen työn epätasaista jakautumista sekä taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Pajulan 2-opettajainen koulu lakkautui Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus on kuulunut vuoden 21 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy nyt kunnalle ikäluokkapohjaisesti vuotiaan väestön perusteella. Muutoin nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään edellä mainittua esi- ja perusopetusta lukuun ottamatta. Ikäluokat pienenevät n. 1-12:stä n. 7-8:een. Tehokkain keino kustannusten pienentämiseksi ja työmäärien tasaamiseksi, opetuksen laatua heikentämättä, on edelleen kouluverkon uudistaminen. Kouluverkkoselvitys on päivitetty vuoden 29 aikana siten, että koulussa tulee olla vähintään 25 oppilasta kahtena peräkkäisenä lukuvuotena. Parhaillaan ministeriössä oleva tuntijaon uudistaminen tuo kouluverkkoon lisäpaineita, mikäli se etenee sellaisena kuin sitä lausuntokierroksen aikana on esitelty. Kunnan sisälläkin koulut ovat silloin eriarvoisessa asemassa. Kelpo hankkeelle eli tehostettua tukea tarvitsevien nuorten hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuodelle. Samanaikaisopetukselle saatiin hankerahaa lukuvuodeksi Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustusta saatiin käytettäväksi väliselle ajalle. Tämä kerhotoiminta ostetaan Liikunta ry:ltä ja Kulttuuri ry:ltä. Laadunarviointiin saatiin erityisavustusta vuodelle, jonka avulla tuotetaan suunnitelmakaudella myös päätöksentekijöille monipuolista tietoa toiminnan arjesta. Someron lukion oppilasmäärä pysynee muutamana seuraavana vuonna n :ssa, mutta vähentynee tämän jälkeen samassa suhteessa kuin perusopetuksen oppilasmäärä. Sivistystoimessa selvitetään vuoden aikana toimet lukion houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lukuvuoden 21 - aikana ns. vieraskuntalaisia opiskelee lukiossa noin 1 % lukion oppilasmäärästä. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus näkyy edelleen jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Opiskelijamäärän vähetessä seudullista yhteistyötä on lisättävä suunnitelmakaudella. Vakinaisen opintoohjaajan resurssi saatiin Verkko-opinnot tuovat myös uusia mahdollisuuksia. Lukion yrittäjyyskasvatusopintoja vahvistetaan ja seudulliseen ja alueelliseen yritystoimintaan perehdytään monipuolisesti. Myös opettajatarpeeseen on syytä varautua mm. perustamalla lukion ja perusopetuksen yhdistelmävirkoja eri oppiaineisiin. Kaksoiskelpoisuudet ovat ylipäätään opetustoimessa tärkeitä. Tällä tavoin saadaan opetusvelvollisuudet täytettyä. Paras aika kyseisille tehtäväjärjestelyille on kouluverkkoratkaisujen ja eläköitymisten yhteydessä. Saksan kielen opiskelu päättyy alakoulun puolella hiipuneen kysynnän takia lukuvuoden 21 - aikana (sivltk 9 /28). Osallistujia edellä mainitussa ryhmässä on tällä hetkellä 6. Saksan kieltä tarjotaan yläkoululaisille valinnaisena aineena. 7.-luokalla A2-kieltä opiskelee enää 4 oppilasta. Lukiossa A2-saksan kieltä opiskelevat voivat edelleen hyödyntää perusopetuksen olemassa olevia kuljetusreittejä. Kansalaisopiston kurssitarjonta pidetään monipuolisena eri ikäryhmät huomioiden. Kansalaisopisto toimii myös henkilöstön koulutusorganisaationa. Seudullista yhteistyötä tehdään sekä Salon kansalaisopiston että muiden lähialueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä kansalaisopiston rooli tulee kasvamaan ja opiston sekä perusturvan yhteis-

11 1 työn merkitys tulee korostumaan entisestään. Tavoitteena on suunnittelijaopettajan tehtävän vakinaistaminen 1.8. alkaen. Kansalaisopisto on mukana ns. Osaava-hankkeessa, minkä kautta on mahdollista tarjota täydennyskoulutusta opiston opettajille. Opistolla on sosiaalinen media monipuolisesti käytössä. Kirjaston toiminnan kannalta on oleellista, että aineiston hankintaresurssit pidetään vuoden 21 tasolla, koska Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska litteratursällskapet i Finland ovat varautuneet ostamaan kuntien kirjastoihin kotimaisia kirjoja. Someron osuus on hieman vajaat 4. vielä vuonna. Kirjatalkoot nimisen tuen piiriin kuuluu sekä kauno- että tietokirjallisuus ja erityisesti lasten ja nuortenkirjallisuus. Kirjaston ja kirjastoauton palvelutarjontaa laajennetaan resurssien ja kysynnän mukaan. Someron kaupungin kirjasto on pilotoinut uutta kirjastojärjestelmää ja sen kehitystyö jatkuu edelleen. Vuoden aikana aktivoidaan erityisesti iäkkäitä kirjastonkäyttäjiä. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ulkoistamisen myötä yhteistyön merkitys Someron Liikunta ry:n ja Someron Kulttuuri ry:n sekä muiden toimijoiden välillä korostuu. Suunnitelmakaudelle osuu liikunnan kannalta merkittävä rakennushanke eli uimahallin uudisrakennus. Kulttuuri ry:n tavoitteena on vakinaistaa paikkansa ja toimia alueen suurimpana kulttuuripalveluiden tuottajana. Sekä yhdistys-, että seuratoiminnassa näkyy aktiivisten toimijoiden ja ohjaajien ikääntyminen. Avustuksia jaettaessa painotetaan lasten ja nuorten liikuttamista ja ohjaajien kouluttamista. Nuorisotoimi jatkaa nuorisotalo Jukolan kehittämistä nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi harrastus- ja ajanviettopaikaksi yhdessä esimerkiksi opisto-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä alueellisten muiden toimijoiden kanssa. Kouluissa toteutettava nuoriso- erityisnuorisotyö on osoittautunut hedelmälliseksi. Loma-ajantoiminnan yhteisellä sisällöllisellä suunnittelulla sekä yleensä tapahtumien yhteisellä aikatauluttamisella saavutetaan kaikkien toimijoiden etu. Nuorisovaltuusto on aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani. Nuorisotoimessa tarvitaan tuntityöntekijä jakamaan iltatyöpanosta. Sosiaalinen media on myös osa nuorisotoimea. Sivistystoimi kokeilee ns. kuntarekryn käyttöä kevään aikana eli uutta kunta-alan rekrytoinnin verkkopalvelua. Mikäli palvelu helpottaa rekrytointiprosessia ja auttaa muun muassa työläässä yhteenvetojen laatimisessa, sen käyttöönotto on perusteltua. Hinta-laatusuhde on kuitenkin testattava ensin. Todettakoon lopuksi, että uudessa tupakkalaissa, mikä tuli voimaan , rajoitetaan tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Tupakointi on kielletty mm. perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla Elinkeinotoimi Kaupungin elinkeinotoimen painopistealueena on edelleen uusien yritysten ja asukkaiden saaminen paikkakunnalle. Markkinointityötä näiden asioiden eteen on tehtävä jatkuvasti. Asukashankintaa ajatellen hyödynnetään Somerniemen kesätorille kunnostettua infopistettä tehokkaasti erilaisin tempauksin kesätorin aukiolopäivinä. Asuntojen ja omakotitonttien markkinoinnissa tehdään yhteistyötä kaupungin asuntotoimiston kanssa. Lehti-ilmoittelua toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. On tiedostettu, että tyytyväiset yrittäjät ja asukkaat ovat parhaita markkinoijia. Keväällä 21 suoritetun vetovoimatutkimuksen perusteella nykyiset yritykset ovat kriittisin vastaajaryhmä, joka kritisoi mm. yrittäjämyönteisyyttä ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksia. Elinkeinotoimi ja elinkeinolautakunta tulevat lisäämään yhteistyötään yrittäjäyhdistysten suuntaan, jotta yrittäjien esitykset ja toiveet tulevat kuulluiksi. Elinkeinolautakunta pyrkii viemään elinkeinoelämää kehittäviä asioita eteenpäin

12 11 myös muissa kaupungin organisaatiossa siten, että yrittäjämyönteisyys ja yrittäjien vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Salon seutu on hyväksytty koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) vuosille Salon seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden loppuun. Edellä mainittujen hankkeiden ja ohjelmien mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yritysten toimintaympäristöä kehitettäessä. Someron alueella toimivien yritysten on mahdollista saada mm. maaseudun yritystoimintaan sekä äkilliselle rakennemuutosalueelle suunnattuja tukia. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista kuten esim. käynnistys-, investointi- ja kehittämistuista, sekä avustetaan niiden hakemisessa. Elinkeinotoimen tavoitteena on ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnossa jo vuoden 21 lopussa käynnistyneet muutokset saatetaan loppuun alkuun mennessä. Tietohallinto siirtyy omaksi vastuualueeksi teknisen lautakunnan alaisuuteen pois taloushallinnon alaisuudesta ja tietohallintopäällikön tehtävät ottaa vastaan tekninen johtaja. Samalla operatiivista toimintaa vahvistetaan täyttämällä järjestelmäasiantuntijan työsuhde. Tietohallinnon tavoitteissa merkittävintä on järjestelmien käytettävyyden ja ylläpidettävyyden parantaminen lähes kaikilla toimialoilla. Kuluvana vuonna erityisesti sivistyspuolen eri yksiköiden laitteiden ja ohjelmistojen toimintavarmuuden parantaminen kuuluu tietohallinnon pääpainoalueisiin. Näiden asioiden kuntoon saattamiseen tarvitaan oikeat mittarit, joiden avulla päästään kiinni eri järjestelmien ongelmakohtiin ja sitä kautta niiden ratkaisuvaihtoehtoihin siten, että ne palvelevat toimintoja kustannustehokkaasti. Edelleen jatkuu kuntalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittäminen; lomakkeiden lisääminen ja sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Samoin jatkuu kehitystyö terveydenhuollon järjestelmien osalta; potilastietojen kansallisen arkiston ja sähköisen reseptin käyttöönoton osalta. Myös sivistyspuolen sähköisen oppimisympäristön kehitystyö jatkuu. Salon seudullinen yhteistyö, yhteinen seutuverkko, vaatii uutta tarkastelua, mitä tehdään jatkossa yhteistyössä ja mitä mahdollisesti jatketaan omin resurssein. Ympäristötoimi Tietoimessa tullaan parantamaan tiekunnille suunnattua ohjeistusta ja neuvontaa, jotta tiekunnat pystyisivät itsenäiseen ja lainmukaiseen tienpitoon ja päätöksentekoon. Rakennusvalvonnassa tavoitteena on maksuperusteiden uusiminen vastaamaan maan keskiarvohintoja. Ympäristösuojelussa edistetään suojeluun liittyviä erilaisia hankkeita; jatketaan vuonna 21 käynnistyneitä hankkeita Yhteiset jätevedet ja Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen. Lisäksi ajankohtaiseksi tulee ympäristöluvanvaraisten laitosten uudelleen luvittaminen. Maankäytön osalta kaavoitushankkeita, vireillä olevia ja vireille tulevia, tullaan viemään paremmalla resurssoinnilla eteenpäin. Valmisteluissa päädyttiin siihen, että maankäytön vastuualueelle perustetaan maanmittausteknikon virka. Tavoitteena on myös strategisen tason maankäytön yleis-

13 12 suunnitelman aloittaminen. Mittaus- ja kiinteistötietopalveluissa tavoitteena on kehittää kaupungin paikkatietojärjestelmiä. Tekninen toimi Tilahallinto seuraa ja arvio kiinteistöjen arvon kehittymistä järjestämällä kiinteistössä yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmuksen yhteistyössä käyttäjien kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan kiinteistön rakenteet, LVIS- järjestelmät sekä piha-alueet. Vuonna tullaan teettämään kolmesta kiinteistöstä (Joensuun koulu, terveyskeskus ja palvelutalo Tervaskanto) kiinteistökohtainen huoltokirja, joka palvelee jatkossa kiinteistöhuoltoyhtiötä niin päivittäisessä kuin pidemmänkin aikavälin huoltotoimenpiteissä. Huoltokirjan ja sen huoltohistorian pohjalta saadaan selville myös korjaus-/investointitarpeet sisältäen PT-suunnitelman. Ruokahuollon puolella tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään kahtena päivänä kuukaudessa. Lisäksi lähiruoan osuutta tullaan seuraamaan elintarvikehankinnoissa. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna rakennuskohteista suurin on vuonna 21 aloitettu uimahallihanke 5,2 milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu 1, milj. euroa. Kevyenliikenteenväylien rakentamiseen panostetaan suunnitelmakaudella paljon, Metsätien kevyenliikenteen väylä 37 sekä Härkälän ja Härkätien kevyenliikenteen väylä 495. Lisäksi Kohnamäen siltaan investoidaan 26 ja Harjun teollisuusalueen kunnallistekniikkaan Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava tulee käsittelyyn vuoden alkupuoliskolla ja siinä tulee esitettäväksi noin sata uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Äskettäin perustettu Kylien neuvottelukunta on hyvää jatkoa Eloa kyliin -projektille. Näin kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille. Kansallisen KOKO-ohjelman puitteissa on suunnitteilla tehdä haja-asutusta palveleva edullisuusvyöhyketarkastelu, jossa luodaan kansantaloudellisesta näkökulmasta hyvän asumisen kriteeristöt. Vuokra-asuntotuotantoa aletaan toteuttaa suunnitelmakauden aikana ja olemassa olevaa vuokraasuntokantaa parannetaan peruskorjauksilla. Asumispalvelusäätiö ASPA on aloittamassa ensi vuonna rakennushanketta, joka käsittää 12 asuntoa vaikeasti kehitysvammaisten käyttöön. Lisäksi ASPA on jättänyt hakemuksen korkotukilainoituksesta, jonka turvin toteutetaan kehitysvammaisille 8 asunnon asumisyksikkö.

14 13 Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti ja asuntomessuvarausta varten pannaan vireille kaavoitus. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen korkeana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Parhaillaan on lisäselvityksen alaisena pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmiin. Maantien no 28 perusparannus liittyy osaltaan myös kantatie 52:n perusparannukseen ja uuteen linjaukseen Palikkalaan sikäli, että tämä Varsinais-Suomen uloin kehätie tulee syöttämään liikennettä yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle. Linjaus Palikkalaan vt 1:n ja Loimaantien risteykseen on merkitty juuri hyväksyttyyn Hämeen maakuntakaavaan. Kantatie 52 perusparantamisen vauhdittamiseksi on syntynyt eri toimijoiden muodostamia työryhmiä. Tien vaikutusalueen kuntien yhteistoimintaa on jo aloitettu ja se tulee tiivistymään suunnitelmavuosien aikana. Osana tätä hanketta vauhditetaan yhteyksiä Forssaan peruskorjattavan mt 282 (Torro) kautta. Kaupungin sisäiset tieyhteydet kyliltä keskustaan tulee saattaa nykypäivän vaatimusten tasolle. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan kaupungin toimesta sekä yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kanssa erityisesti vuonna. Tällöin ohjelmassa ovat Metsätien, Kohnamäen sillan, Härkälän tien ja Hämeen Härkätien kevyenliikenteen väylät. 3. TALOUSARVIO JA -TALOUSSUUNNITELMA 3.1. n laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. vuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. ssa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. n käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset.

15 14 Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. on tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. n muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 29 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 1 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin on korotusta laskettu,5 %. Tuloja on korotettu niin ikään,5 %. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 21 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 21 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 21 talousarvio, jota oli korotettu em. prosenteilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 28,9 %:n mukaan. Verotulot Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 19,8 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 1,6 milj. euroa vuodelta 29 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta tulee ylittymään. Vuonna 29 tuloveroja kertyi 21,1 milj. euroa. Vuoden tuloveron tuotoksi arvioidaan 2,3 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 21 talousarvioon budjetoitua enemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu,7 milj. euroa. Vuoden yhteisöveron tuotoksi on arvioitu 1 milj. euroa. Kuntatalouden tasapainottamiseksi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti 1 prosenttiyksiköllä 22,3 prosentista 32,3 prosenttiin. Laki on voimassa Kiinteistöverolakia muutettiin marraskuussa 29 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Uusia rajoja sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 21 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

16 15 Someron kaupungin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,6 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden talousarvioon merkitty 22,4 milj. euroa kun niitä vuoden 21 talousarviossa oli 21,6 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 21 alusta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Näillä on yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vähennetään laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät vielä ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuudet, joista päätetään opetusministeriössä. Niillä on oma asukaskohtainen rahoitusosuutensa. Valtionosuuksien yhteydessä maksetaan myös kotikuntakorvaukset. Korvausvelvollisuus vuodelle määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Maksatus tapahtuu keskitetysti siten, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuksien lisäyksenä tai vähennyksenä. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset Toimielinten talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 51,1 milj. euroa. Annettu raami oli 49,1 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen n. 2 milj. euroa. Raamista oli poistettu lomatoimen tehtäväalue, toiminnan siirtyessä Ypäjän kunnan tehtäväksi vuoden alusta lukien. Jos myös vuoden 21 talousarviosta jätetään lomatoimi pois on raamin vertailukelpoinen kasvu 1,8 %. Toimielinten esityksessä oli kasvua vuoden 21 vertailukelpoiseen talousarvioon 2,9 milj. euroa eli 6,1 %. Tulojen kasvua oli toimielinten esityksessä 11,8 %. ssa toimielinten menojen lisäkasvua on pienennetty n. 56 euroa. Menojen yhteissummaksi tulee n. 5,6 milj. euroa. Raamin ylitykseksi jää vielä n. 1,5 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä n euroa. Kaupunginhallituksen omassa talousarviossa oli menoissa n. 26 euroa raamin ylitystä, joka johtui pääosin tietohallinnon ostopalveluista. Tietohallinnon menot ja tulot on myöhemmin siirretty

17 16 teknisen lautakunnan Teknisen hallinnon tehtäväalueen alaisuuteen. Siirretyt ulkoiset menot ovat euroa ja tulot 6 5 euroa. Sisäisiä menoja on siirretty 19 3 euroa ja tuloja euroa. Tulojen n. 5 euron alitus johtuu henkilöstöhallinnon tehtäväalueen työterveyshuollon Kela-korvausten kirjausmuutoksesta. Työterveyshuollon menot on tähän asti kirjattu sisäisenä menoja kaupunginhallituksen alaisuuteen ja Kelan korvaus ulkoisena tulona. Vuoden alusta kustannukset sekä Kelan korvaukset kohdistetaan ao. tehtäväalueille. Elinkeinolautakunnan määrärahoja on vähennetty yhteensä n. 1 2 euroa asiantuntijapalveluista sekä painatuksista ja ilmoituksista. Elinkeinolautakunnan menoihin sisältyy 68 projektimenoja ja 65 6 euroa projektituloja. Maaseutulautakunnan esitykseen on lisätty 7 4 euroa lomatoimen tehtäväalueelle. Toiminta siirtyy Ypäjän kunnan hoidettavaksi, mutta Somero ylläpitää vielä toimipistettä. Muut muutokset ovat menojen pyöristyksiä. Perusturvalautakunnan esitystä on vähennetty n. 6 euroa. Rauhankallion ryhmäkodin talonmiehen palkka on siirretty teknisen lautakunnan tilahallinnon alaisuuteen 11 5 euroa. Uuden autetun asumisen yksikön käyttöönotto ei ole todennäköistä vuoden aikana. Lautakunta esitti 4 työntekijän lisäystä 1.9. alkaen. Palkkamenoja on vähennetty 3 4 euroa. Myös uuden yksikön yhteisten tilojen vuokra 15 euroa on poistettu. Eläinlääkintähuoltoon on lisätty pieneläinpäivystyksen kustannuksia 11 euroa. Tuloihin on lisätty Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin 36 2 euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan on lisätty 5 % työpajaohjaajan palkkakuluja 15 euroa (+henkilöstökulut). Uusien tilojen vuokra on lisätty teknisen lautakunnan menoihin ja lisätty sisäisenä vuokrana perusturvalautakunnalle. Muut vähennykset on tehty menojen liikakasvua estämään. Sivistyslautakunnan esitystä on pienennetty n. 6 euroa. Peruskoulutuksen tehtäväalueen palkkatuloihin on tehty 41 euron suuruinen vähennys. Vähennys ei johdu palkkamenoista, vaan sairausvakuutuskorvauksista saatavia tuloja on arvioitu kertyvän sen verran vuoden aikana. Tulo vähennetään tuloslaskelmakaavassa henkilöstömenoista. Varsinaisiin tuloihin on lisätty 7 5 euroa Kelan maksamaa korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Vapaa-aikatoimen menoihin on lisätty 15 euroa avustuksiin jäähalliyhtiölle. Jäähalli tulee liittymään kaukolämpöverkkoon. Liikuntatoimen ostopalveluista on vähennetty 21 9 euroa, joka johtuu Liikunta ry:lle maksettavan sopimuskorvauksen alenemisesta (uimahallin rakentamisajalta). Lisäksi on tehty muutamia määrärahan tarkistuksia. Teknisen lautakunnan menoihin ja tuloihin on lisätty tietohallinnon määrärahat. Lisäksi tuloihin on lisätty 5 euroa Kelan korvauksia työterveyshuollon kustannuksiin. Menoista on vähennetty liikakasvua yhteensä 26 3 euroa. Menoihin on vastaavasti lisätty Rauhankallion talonmiehen palkka 11 5 euroa (+ sotut). Palkka on siirretty perusturvalautakunnan (Rauhankallion ryhmäkoti) menoista. Suojelutoimen palvelujen ostoihin on lisätty 7 7 euroa. Summa vastaa tämän jälkeen V-S aluepelastuslaitoksen ilmoittamaa maksuosuutta. Ympäristölautakunnan menoihin on lisätty ympäristönsuojelun alaisuuteen 4 2 euroa vuotuista osallistumismaksua kestävän kehityksen yhteistyöhön (Valonia) sekä Paimionjoki yhdistyksen jäsenmaksua 17 euroa. Asiantuntijapalveluista on vähennetty 9 euroa. Mittaus- ja kiinteistötietopalvelujen määrärahat sisältävät maanmittausteknikon palkan. Menoihin ja tuloihin on lisäksi tehty pyöristyksiä.

18 17 Henkilöstömuutokset vuoden talousarviossa Perusturvatoimi Nimike Yksikkö /vuosi (Ilman sotuja) Määräaikainen perhetyöntekijä Sosiaalitoimisto 27 6 (päätös 3.6. asti, jatketaan vuoden loppuun) Henkilökohtainen avustaja 1.5. Vammaispalvelut 15 3 (Vuoden alusta tulee voimaan lakimuutos henkilökohtaisen avun tuntimäärämuutoksesta vapaa-ajan toiminnoissa. Oikeus nousee 1 tunnista 3 tuntiin kuukaudessa) Määräaikainen työpajaohjaaja 5 % Kuntouttava työtoiminta 15 4 hoitajaa 1.1. Kotihoito 12 (Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuuden tarve lisääntynyt.) Sivistystoimi Suunnittelijaopettaja 1.8. Kansalaisopisto 11 7 (Kuvataidekoulun laajentuessa tehtävä on tullut ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä tehtävä on hoidettu määräaikaisena. Tehtävä sisältää sekä kuvataidekoulun taito- taideaineiden opetusta että opiston pedagogista suunnittelua. Tehtävän vakinaistaminen edellyttää n. 15 euron lisäystä määrärahoihin) Tekninen toimi Järjestelmäasiantuntija 1.1. Tietohallinto 37 Maanmittausteknikko 1.1. Mittaus- ja kiinteistötietopalvelut n yhteenveto Vuoden talousarviossa kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,3 % Investointikulut , % Rahoituskulut ,2 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 1,3 % eli n.,56 milj. euroa vuoden 21 talousarvioon verrattuna. On kuitenkin huomattava, että vuoden alusta lomituspalvelut siirtyvät Ypäjän kunnan hoidettavaksi, eikä ko. menoja ja tuloja enää ole vuoden talousarviossa. Tämä antaa virheellisen kuvan kulujen kasvusta. Jos vuoden 21 talousarviosta poistetaan lomituspalvelujen menot ja vertaillaan tämän jälkeen vuoden talousarviota vuoden 21 talousarvioon, saadaan vertailukelpoiseksi menojen kasvuksi 2,3 milj. euroa eli 4,8 %. Perusturvalautakunnan menot ovat 62 % talousarviosta ja menojen kasvua on n. 1,8 milj. euroa. Sivistyslautakunnan osuus on 17,5 %, eikä

19 18 kasvua kuluvaan vuoteen ole. Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,9 milj. euroa. Tästä tietohallinnon osuus on,7 milj. euroa. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6,5 % eli 3,2 milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 5 %, palvelujen ostojen n. 37 % ja muiden menojen n. 13 %. Henkilöstömenojen kasvu ilman lomatointa on 3,4 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 6 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 11,7 milj. euroa ja muilta 2,5 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,1 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot ,7% Investointituotot ,3 % Rahoitustuotot ,4 % Yhteensä ,4 % Toimintatuotot laskivat kuluvasta vuodesta 13,7 %, johtuen lomatoimen tulojen poistumisesta. Vertailukelpoinen tulojen kasvu ilman lomatointa on 12,8 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 22,3 milj. euroa, jossa nousua on 5,2 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 22,4 milj. euroa, jossa on nousua kuluvan vuoden talousarvioon 3,7 %. Sekä verotulot että valtionosuudet toteutuvat vähän vuonna 21 talousarvioon merkittyä suurempina. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain 13 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (44 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja,2 milj. euroa ja muita rahoituskuluja 16 5 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 75 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 69 euroa. Joensuun koulun valtionosuuden korkoa on laskettu 13 5 euroa sekä muita rahoitustuottoja 6 3 euroa. Vanhojen lainojen lyhennyksiin on varattu 485 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 7,3 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun peruskorjauksen valtionosuuden lyhennyserä euroa, Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuus 96 5 euroa ja kirjastoauton valtionosuuden lyhennyserä 14 3 euroa. Sisäiset erät eriteltyinä on sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat Ruokahuolto Siivouskustannukset 74 2 Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset Pesulapalvelut 18 2 Työterveyshuollon kustannukset 13 1 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

20 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP 29 TA 21 TA /LTK TA Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut: Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA TP 29 TA 21 TA /LTK TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vast.hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -16 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2013-2014. Someron kaupunki

Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2013-2014. Someron kaupunki Talousarvio 212 Taloussuunnitelma 213-214 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 13.12.211 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät...

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 3/2013

Talousarviomuutos 3/2013 Kunnanhallitus 266 25.11.2013 Kunnanvaltuusto 71 09.12.2013 Talousarviomuutos 3/2013 355/02.02.00/2013 Kunnanhallitus 25.11.2013 266 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Vuoden 2013 talousarvion

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki Talousarvio 214 Taloussuunnitelma 215 216 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 11.12.213 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHJAN KATSAUS VUOSIEN 214 216 KEHITYSNÄKYMIIN.. 3 2. YLEISPERUSTELUT. 4 2.1. Suhdannenäkymä..

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveyslautakunta 21 19.02.2014 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 YASOSLTK 21 Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot