Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 1. YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Perusturvatoimi Sivistystoimi Elinkeinotoimi Tekninen toimi Asuntotuotanto Liikenneyhteydet TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA n laadinnan lähtökohdat Vuoden talousarvio Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset n yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET KÄYTTÖTALOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö.. 42

3 Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA.. 52 Irtaimiston hankintaohjelma 53 Talonrakennusinvestoinnit.. 54 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA 56 LIITTEET Tuloslaskelma (sisäiset ja ulkoiset) 57 asetelma. 58

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni 8 %. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 29 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä ja on jatkunut kohtuullisen ripeänä. Erityisesti Suomen kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Suomen kokonaistuotannon kehitysarviot kuluvalle vuodelle liikkuvat 2-3 prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön esittämä arvio tälle vuodelle on n. 2 %. Vuotta koskevat ennusteet lähtevät n. 3 %:n tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 28 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkäläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekehitystä hitaammaksi mm. vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 29 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 21 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin 4 % Ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan kuluvana vuonna 2,6 %. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi vielä avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttavat sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Vuonna 29 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 21, mutta työttömyysaste jäänee alle 1 prosentin. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna hieman yli 8 % Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina 21 - Kuntien toimintakulujen kasvu oli vuonna 29 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista mm. kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Kuluvana vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee n. 3 3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää kasvun hillitsemistä. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 21. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimuskausi jatkuu Tehyn kanssa myös vuoden loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 21.

5 4 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 21 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Tämän hetkisen arvion mukaan vuonna kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 2,5 %. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin 6,4 % vuodessa. Vuonna 29 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu jäi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain n.,5 %. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat vuonna 29 jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 29 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 3 %. Vuonna 29 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 1 prosenttiyksikköä. Korotus on voimassa saakka. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 21. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti hieman nopeutuukin edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Ennusteissa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 29 n. 97 milj. euroa. Vuonna 21 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna tilitysten kokonaismäärän arvioidaan olevan n. 2 % tämän vuoden tilityksiä suurempi. Kuntatalouden näkökulmasta tuoreimmat tiedot ja arviot mm. kokonaistalouden kehityksessä ovat vaikuttaneet siihen, että kuntatalouden rahoitusaseman kehitys näyttää aiemmin arvioitua vahvemmalta. Kuntatalouden tila ja näkymät ovat selvästi paremmat kuin vielä keväällä esim. Peruspalveluohjelmassa 214 arvioitiin. Kansantalouden ja työllisyyden myönteinen kehitys on vaikuttanut siihen, että veropohja on kehittynyt ennakoitua paremmin. Kuntatalouden ennakoitua parempaan kehitykseen on myös vaikuttanut toimintamenojen hillitseminen, joka on ollut mahdollista kustannustason aiempaa pienemmän kasvun vuoksi. Samalla säästötoimenpiteistä johtuen henkilöstön määrän kehitys kääntyi vuonna 29 laskuun. Aiemmista arvioista poiketen kuntatalous on peruspalvelubudjetin mukaan ylijäämäinen vuosina Tämä kuitenkin edellyttää kuntien toimintamenojen kasvun pysyvän hyvin maltillisena, eli selvästi viime vuoden 4 %:n tasoa alhaisempana. Arvioidulla investointitasolla kuntien viime vuosina nopeasti kasvanut velkaantuminen jatkuisi kuitenkin edelleen. Vuoden 29 tilastotietojen mukaan kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohti oli euroa. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kuntien kustannustason nousuksi arvioidaan vastaavasti 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään vuodelle vain 1,6 %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla.

6 5 Valtion vuoden budjettiesityksessä kuntien menoja lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon puolella useat muutokset. Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi. Toimeentulolakia esitetään muutettavaksi siten, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Vammaispalvelulaki tuli voimaan ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna. Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten toimeenpano tulee täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Opetustoimessa merkittävimmät muutokset liittyvät ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin, joita kasvatetaan edellisestä talousarviosta peräti noin 325 opiskelijalla. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen lisätään 1 opiskelijaa. Työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä haasteeksi on muodostunut vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä siihen liittyvät palvelut. Kuntien työllistämistukea esitetään nostettavaksi 5 miljoonalla eurolla Someron kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 28 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,2 milj. euroa ja vuoden 29 tilinpäätöksessä 4,5 milj. euroa. Toimintakulut nousivat vuodesta 28 vuoteen 29 1,7 milj. euroa eli 3,7 %. Vuoden 21 talousarviossa toimintakulut ovat 49,9 milj. euroa ja nousua vuoden 29 tilinpäätöksestä on 1,7 milj. euroa eli 3,6 %. Toimintatuotot olivat vuoden 29 tilinpäätöksessä 8,7 milj. euroa ja vuoden 21 talousarviossa 7,6 milj. euroa. Valtionosuudet olivat vuonna 29 2,9 milj. euroa ja kasvua oli edelliseen vuoteen 2,1 milj. euroa eli n. 11 %. Tuloveron tuotoksi on vuodelle 21 arvioitu 18,8 milj. euroa. Vuoden 29 toteutuma oli 21,1 milj. euroa. Vuoden 21 tuloverot tulevat näillä näkymin toteutumaan. Yhteisöveron tuotoksi on arvioitu,7 milj. euroa, joka tulee ylittymään. Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennysten kattamiseen. Someron vuoden 29 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,5 milj. euroa ja poistot n. 1,9 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat,6 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 21 talousarviossa vuosikate oli n.,4 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 29 taseeseen kertyneen ja vuoden 21 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 29 tilinpäätöksessä. Vuoden 21 talouskehitystä seurattaessa vuosikate on ollut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna heikompi. Henkilöstömenot ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä n. 3 % viime vuoteen verrattuna. Muissa toimintamenoissa kasvua on ollut n. 2 %. Toimintatuottoja on kertynyt 3,5 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Menoissa erikoissairaanhoito on ollut jatkuvasti kasvava. Erikoissairaanhoidossa maksetaan kuukausittain ennakkoja, mutta vuoden alusta tilastoitu todellinen käyttö on kuitenkin ollut ennakkoja

7 6 suurempi. Lopullinen lisälasku tulee kuitenkin vasta vuoden keväällä. Todellinen käyttö näyttää kuitenkin vielä pysyvän talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Tuloveroja on kertynyt kuluvana vuonna n.,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, kun taas yhteisöveron tuotto on ylittänyt arvion. Marraskuun maksuunpanotilityksessä lopullinen verotus suhteutetaan maksettuihin ennakoihin ja Someron osalta liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan n. 1,6 milj. euroa. Tämä vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen. Kassatilanne on kuitenkin ollut koko vuoden hyvä, eikä talousarviolainaa ole vielä jouduttu nostamaan. Väestökehitys Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto * Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku * Tilastokeskuksen väestöennuste Ikärakenteen kehitys Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % ,1 % ,9 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % ,4 % ,7 % , % ,7 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,2 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % ,5 % ,6 % ,7 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % 22 22,7 % ,4 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % ,6 % ,8 % ,4 % ,6 % * Tilastokeskuksen väestöennuste

8 7 Työllisyyskehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus oli Varsinais-Suomessa 9,1 % (8,8 %, 9/29) ja koko maassa niin ikään 9,1 % (9,8 %, 9/29). Varsinais-Suomessa ainoana maakuntana kasvoi työttömyysaste vuotta aiemmasta. Someron työttömyysaste oli syyskuun tilanteen mukaan 9,1 % kun se vuotta aikaisemmin oli 9,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 375 (45, 9/29), joista 37 oli alle 25-vuotiaita, 152 yli 5-vuotiaita ja 74 yli vuoden työttömänä olleita. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä vajaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa. Työttömät ja avoimet työpaikat Somerolla /29 6/29 9/29 12/29 1/21 3/21 6/21 9/21 2. SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET 2.1. Perusturvatoimi Salon seudun kunnat, pl. Somero yhdistyivät vuonna 29 uudeksi Salon kaupungiksi. Someron kaupungin perusterveyshuollon ja terveyspalveluja lähellä olevien sosiaalipalveluiden järjestäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaiseksi edellyttää seudullista yhteistyön lisäämistä. Suunnittelukaudella yhteistyömahdollisuuksia yhä kartoitetaan. Ennen varsinaista päätöksentekoa tullaan Somerolla odottamaan valmisteilla olevan uuden terveydenhuoltolain ja kotikuntalain voimaantuloa. Uudella lainsäädännöllä voi olla vaikutuksia yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Lakiluonnoksessa on muun muassa esitetty, että perusterveydenhuollon yhteistoiminta tulee järjestää kunnan kuuluman sairaanhoitopiirin alueella. Liittyminen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään merkitsisi näin ollen myös sairaanhoitopiirin vaihtamista. Koska tiedossa on vasta luonnos uudesta lainsäädännöstä eikä lopullisia linjauksia ole tehty, on päätöksenteko Somerolla PARAS -hankkeesta erittäin vaikeaa. Perusteltua on, että ratkaisut PARAS - hankkeesta tehdään, kun lopullinen lainsäädäntö asiasta valmistuu. PARAS -hankkeen mahdolliset yhteistyösuunnat pidetään toistaiseksi avoimena.

9 8 Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Kehittämistyössä huomioidaan kuntatalouden mahdollisuudet vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimessa suunnitelmakaudella pyritään aktiiviseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan etsimällä vaihtoehtoja sosiaalisten ja terveysongelmien syntymisen ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelutyön, mielenterveystyön, päihdetyön sekä syrjäytymiskehitystä ehkäisevän työn toimintaedellytysten parantamiseen. Näiden osalta pyritään korjaavan työn lisäksi löytämään toimivammat keinot ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lähitulevaisuudessa terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on diabeteshoidon kehittäminen ja diabeteksen ennaltaehkäisy. Aikuisväestön hyvinvointia turvataan aktivoivin toimenpitein. Talouden taantuman synnyttämään työttömyyden kasvuun vastataan aktivoitujen työttömien määrää nostamalla. Aktivoiduille työttömille pyritään löytämään työtehtäviä yksityiseltä sektorilta sekä kaupungin sisältä. Muun muassa kaupungin hoivatyössä aktivoituja työttömiä tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän avustavissa tehtävissä. Työpajojen toiminnan kehittäminen on yksi keskeinen painopistealue tulevalla suunnitelmakaudella. Suunnitelmakaudella sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteita on tarkoitus kehittää siten, että ne vastaavat entistä tarkoituksenmukaisemmin asukkaiden palvelutarpeita. Hoitoketjujen toimivuuden lisäämiseksi suunnitelmakaudella lisätään hoitotyössä kuntouttavaa työotetta, lisätään edelleen palveluasumisen saatavuutta sekä kehitetään kotihoitoa. Kehitysvammaisten asumisjärjestelyjä kehitetään. Tavoitteena on, että nykyinen epäkäytännöllinen Kiirunkulman asuntola korvataan nykypäivän vaatimuksia vastaavalla uudella asuntolalla. Esitetyin toimenpitein ja tavoittein pyritään vastamaan jo tiedossa oleviin kehitysvammaisten kasvaviin asumispalveluiden tarpeisiin. Suunnitelmakaudella pyritään etsimään keinoja, muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen. Päivähoito vastaa kulloinkin olemassa oleviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimi osallistuu valikoiden erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Osallistumisen kriteereinä käytetään hankkeiden odotettavissa olevaa vaikuttavuutta ja hankkeista saatavaa hyötyä suhteessa hankkeiden kustannuksiin Sivistystoimi Sivistystoimen yhteisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva sekä suunnitelmallinen tehostaminen ja kehittäminen. Tietoteknisen oppimisympäristön toimivuus on suunnitelmakauden keskeisin asia. Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita sekä tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä luovutti esityksensä opetusministerille kesäkuussa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta asetuksella vuoden alkupuolella. Laki perusopetuslain muuttamisesta erityisopetuksen osalta hyväksyttiin puolestaan ja laki tulee voimaan Opetuksen järjestäjän tulee ottaa tämän uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat tältä osin käyttöön viimeistään Kuntatasolla työstetään em. asioita koko suunnitelmakauden.

10 9 Oppilasennusteen mukaan lukuvuoden alkaessa perusopetuksessa on n. 65 oppilasta vähemmän kuin lukuvuoden alkaessa. Salon kaupunkiliitoksen myötä ns. rajapintaalueelta on Someron kouluihin siirtynyt yhä vähemmän oppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on lievässä kasvussa jääden kuitenkin edelleen 1-2 oppilaan välille lukuvuositasolla. Erityisopetuksen prosentuaalinen osuus on valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun kautta tulevien sijoituslasten määrä on koulutoimessa kasvanut vuosi vuodelta, mikä näkyy myös tehostetun tuen tarpeen kasvuna. Lasten määrien väheneminen pienentää osaltaan myös valtionosuuksia, joita ovat jo vähentäneet ne uudistukset, jotka koskivat pienten koulujen erityistukea ( ). Tämä näkyy lähivuosina myös sivistystoimen eri toimialojen tehtäväkuvissa ja työmäärissä merkittävästi. Kouluverkko aiheuttaa edelleen työn epätasaista jakautumista sekä taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Pajulan 2-opettajainen koulu lakkautui Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus on kuulunut vuoden 21 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy nyt kunnalle ikäluokkapohjaisesti vuotiaan väestön perusteella. Muutoin nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään edellä mainittua esi- ja perusopetusta lukuun ottamatta. Ikäluokat pienenevät n. 1-12:stä n. 7-8:een. Tehokkain keino kustannusten pienentämiseksi ja työmäärien tasaamiseksi, opetuksen laatua heikentämättä, on edelleen kouluverkon uudistaminen. Kouluverkkoselvitys on päivitetty vuoden 29 aikana siten, että koulussa tulee olla vähintään 25 oppilasta kahtena peräkkäisenä lukuvuotena. Parhaillaan ministeriössä oleva tuntijaon uudistaminen tuo kouluverkkoon lisäpaineita, mikäli se etenee sellaisena kuin sitä lausuntokierroksen aikana on esitelty. Kunnan sisälläkin koulut ovat silloin eriarvoisessa asemassa. Kelpo hankkeelle eli tehostettua tukea tarvitsevien nuorten hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuodelle. Samanaikaisopetukselle saatiin hankerahaa lukuvuodeksi Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustusta saatiin käytettäväksi väliselle ajalle. Tämä kerhotoiminta ostetaan Liikunta ry:ltä ja Kulttuuri ry:ltä. Laadunarviointiin saatiin erityisavustusta vuodelle, jonka avulla tuotetaan suunnitelmakaudella myös päätöksentekijöille monipuolista tietoa toiminnan arjesta. Someron lukion oppilasmäärä pysynee muutamana seuraavana vuonna n :ssa, mutta vähentynee tämän jälkeen samassa suhteessa kuin perusopetuksen oppilasmäärä. Sivistystoimessa selvitetään vuoden aikana toimet lukion houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lukuvuoden 21 - aikana ns. vieraskuntalaisia opiskelee lukiossa noin 1 % lukion oppilasmäärästä. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus näkyy edelleen jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Opiskelijamäärän vähetessä seudullista yhteistyötä on lisättävä suunnitelmakaudella. Vakinaisen opintoohjaajan resurssi saatiin Verkko-opinnot tuovat myös uusia mahdollisuuksia. Lukion yrittäjyyskasvatusopintoja vahvistetaan ja seudulliseen ja alueelliseen yritystoimintaan perehdytään monipuolisesti. Myös opettajatarpeeseen on syytä varautua mm. perustamalla lukion ja perusopetuksen yhdistelmävirkoja eri oppiaineisiin. Kaksoiskelpoisuudet ovat ylipäätään opetustoimessa tärkeitä. Tällä tavoin saadaan opetusvelvollisuudet täytettyä. Paras aika kyseisille tehtäväjärjestelyille on kouluverkkoratkaisujen ja eläköitymisten yhteydessä. Saksan kielen opiskelu päättyy alakoulun puolella hiipuneen kysynnän takia lukuvuoden 21 - aikana (sivltk 9 /28). Osallistujia edellä mainitussa ryhmässä on tällä hetkellä 6. Saksan kieltä tarjotaan yläkoululaisille valinnaisena aineena. 7.-luokalla A2-kieltä opiskelee enää 4 oppilasta. Lukiossa A2-saksan kieltä opiskelevat voivat edelleen hyödyntää perusopetuksen olemassa olevia kuljetusreittejä. Kansalaisopiston kurssitarjonta pidetään monipuolisena eri ikäryhmät huomioiden. Kansalaisopisto toimii myös henkilöstön koulutusorganisaationa. Seudullista yhteistyötä tehdään sekä Salon kansalaisopiston että muiden lähialueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä kansalaisopiston rooli tulee kasvamaan ja opiston sekä perusturvan yhteis-

11 1 työn merkitys tulee korostumaan entisestään. Tavoitteena on suunnittelijaopettajan tehtävän vakinaistaminen 1.8. alkaen. Kansalaisopisto on mukana ns. Osaava-hankkeessa, minkä kautta on mahdollista tarjota täydennyskoulutusta opiston opettajille. Opistolla on sosiaalinen media monipuolisesti käytössä. Kirjaston toiminnan kannalta on oleellista, että aineiston hankintaresurssit pidetään vuoden 21 tasolla, koska Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska litteratursällskapet i Finland ovat varautuneet ostamaan kuntien kirjastoihin kotimaisia kirjoja. Someron osuus on hieman vajaat 4. vielä vuonna. Kirjatalkoot nimisen tuen piiriin kuuluu sekä kauno- että tietokirjallisuus ja erityisesti lasten ja nuortenkirjallisuus. Kirjaston ja kirjastoauton palvelutarjontaa laajennetaan resurssien ja kysynnän mukaan. Someron kaupungin kirjasto on pilotoinut uutta kirjastojärjestelmää ja sen kehitystyö jatkuu edelleen. Vuoden aikana aktivoidaan erityisesti iäkkäitä kirjastonkäyttäjiä. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ulkoistamisen myötä yhteistyön merkitys Someron Liikunta ry:n ja Someron Kulttuuri ry:n sekä muiden toimijoiden välillä korostuu. Suunnitelmakaudelle osuu liikunnan kannalta merkittävä rakennushanke eli uimahallin uudisrakennus. Kulttuuri ry:n tavoitteena on vakinaistaa paikkansa ja toimia alueen suurimpana kulttuuripalveluiden tuottajana. Sekä yhdistys-, että seuratoiminnassa näkyy aktiivisten toimijoiden ja ohjaajien ikääntyminen. Avustuksia jaettaessa painotetaan lasten ja nuorten liikuttamista ja ohjaajien kouluttamista. Nuorisotoimi jatkaa nuorisotalo Jukolan kehittämistä nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi harrastus- ja ajanviettopaikaksi yhdessä esimerkiksi opisto-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä alueellisten muiden toimijoiden kanssa. Kouluissa toteutettava nuoriso- erityisnuorisotyö on osoittautunut hedelmälliseksi. Loma-ajantoiminnan yhteisellä sisällöllisellä suunnittelulla sekä yleensä tapahtumien yhteisellä aikatauluttamisella saavutetaan kaikkien toimijoiden etu. Nuorisovaltuusto on aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani. Nuorisotoimessa tarvitaan tuntityöntekijä jakamaan iltatyöpanosta. Sosiaalinen media on myös osa nuorisotoimea. Sivistystoimi kokeilee ns. kuntarekryn käyttöä kevään aikana eli uutta kunta-alan rekrytoinnin verkkopalvelua. Mikäli palvelu helpottaa rekrytointiprosessia ja auttaa muun muassa työläässä yhteenvetojen laatimisessa, sen käyttöönotto on perusteltua. Hinta-laatusuhde on kuitenkin testattava ensin. Todettakoon lopuksi, että uudessa tupakkalaissa, mikä tuli voimaan , rajoitetaan tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Tupakointi on kielletty mm. perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla Elinkeinotoimi Kaupungin elinkeinotoimen painopistealueena on edelleen uusien yritysten ja asukkaiden saaminen paikkakunnalle. Markkinointityötä näiden asioiden eteen on tehtävä jatkuvasti. Asukashankintaa ajatellen hyödynnetään Somerniemen kesätorille kunnostettua infopistettä tehokkaasti erilaisin tempauksin kesätorin aukiolopäivinä. Asuntojen ja omakotitonttien markkinoinnissa tehdään yhteistyötä kaupungin asuntotoimiston kanssa. Lehti-ilmoittelua toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. On tiedostettu, että tyytyväiset yrittäjät ja asukkaat ovat parhaita markkinoijia. Keväällä 21 suoritetun vetovoimatutkimuksen perusteella nykyiset yritykset ovat kriittisin vastaajaryhmä, joka kritisoi mm. yrittäjämyönteisyyttä ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksia. Elinkeinotoimi ja elinkeinolautakunta tulevat lisäämään yhteistyötään yrittäjäyhdistysten suuntaan, jotta yrittäjien esitykset ja toiveet tulevat kuulluiksi. Elinkeinolautakunta pyrkii viemään elinkeinoelämää kehittäviä asioita eteenpäin

12 11 myös muissa kaupungin organisaatiossa siten, että yrittäjämyönteisyys ja yrittäjien vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Salon seutu on hyväksytty koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) vuosille Salon seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden loppuun. Edellä mainittujen hankkeiden ja ohjelmien mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yritysten toimintaympäristöä kehitettäessä. Someron alueella toimivien yritysten on mahdollista saada mm. maaseudun yritystoimintaan sekä äkilliselle rakennemuutosalueelle suunnattuja tukia. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista kuten esim. käynnistys-, investointi- ja kehittämistuista, sekä avustetaan niiden hakemisessa. Elinkeinotoimen tavoitteena on ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnossa jo vuoden 21 lopussa käynnistyneet muutokset saatetaan loppuun alkuun mennessä. Tietohallinto siirtyy omaksi vastuualueeksi teknisen lautakunnan alaisuuteen pois taloushallinnon alaisuudesta ja tietohallintopäällikön tehtävät ottaa vastaan tekninen johtaja. Samalla operatiivista toimintaa vahvistetaan täyttämällä järjestelmäasiantuntijan työsuhde. Tietohallinnon tavoitteissa merkittävintä on järjestelmien käytettävyyden ja ylläpidettävyyden parantaminen lähes kaikilla toimialoilla. Kuluvana vuonna erityisesti sivistyspuolen eri yksiköiden laitteiden ja ohjelmistojen toimintavarmuuden parantaminen kuuluu tietohallinnon pääpainoalueisiin. Näiden asioiden kuntoon saattamiseen tarvitaan oikeat mittarit, joiden avulla päästään kiinni eri järjestelmien ongelmakohtiin ja sitä kautta niiden ratkaisuvaihtoehtoihin siten, että ne palvelevat toimintoja kustannustehokkaasti. Edelleen jatkuu kuntalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittäminen; lomakkeiden lisääminen ja sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Samoin jatkuu kehitystyö terveydenhuollon järjestelmien osalta; potilastietojen kansallisen arkiston ja sähköisen reseptin käyttöönoton osalta. Myös sivistyspuolen sähköisen oppimisympäristön kehitystyö jatkuu. Salon seudullinen yhteistyö, yhteinen seutuverkko, vaatii uutta tarkastelua, mitä tehdään jatkossa yhteistyössä ja mitä mahdollisesti jatketaan omin resurssein. Ympäristötoimi Tietoimessa tullaan parantamaan tiekunnille suunnattua ohjeistusta ja neuvontaa, jotta tiekunnat pystyisivät itsenäiseen ja lainmukaiseen tienpitoon ja päätöksentekoon. Rakennusvalvonnassa tavoitteena on maksuperusteiden uusiminen vastaamaan maan keskiarvohintoja. Ympäristösuojelussa edistetään suojeluun liittyviä erilaisia hankkeita; jatketaan vuonna 21 käynnistyneitä hankkeita Yhteiset jätevedet ja Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen. Lisäksi ajankohtaiseksi tulee ympäristöluvanvaraisten laitosten uudelleen luvittaminen. Maankäytön osalta kaavoitushankkeita, vireillä olevia ja vireille tulevia, tullaan viemään paremmalla resurssoinnilla eteenpäin. Valmisteluissa päädyttiin siihen, että maankäytön vastuualueelle perustetaan maanmittausteknikon virka. Tavoitteena on myös strategisen tason maankäytön yleis-

13 12 suunnitelman aloittaminen. Mittaus- ja kiinteistötietopalveluissa tavoitteena on kehittää kaupungin paikkatietojärjestelmiä. Tekninen toimi Tilahallinto seuraa ja arvio kiinteistöjen arvon kehittymistä järjestämällä kiinteistössä yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmuksen yhteistyössä käyttäjien kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan kiinteistön rakenteet, LVIS- järjestelmät sekä piha-alueet. Vuonna tullaan teettämään kolmesta kiinteistöstä (Joensuun koulu, terveyskeskus ja palvelutalo Tervaskanto) kiinteistökohtainen huoltokirja, joka palvelee jatkossa kiinteistöhuoltoyhtiötä niin päivittäisessä kuin pidemmänkin aikavälin huoltotoimenpiteissä. Huoltokirjan ja sen huoltohistorian pohjalta saadaan selville myös korjaus-/investointitarpeet sisältäen PT-suunnitelman. Ruokahuollon puolella tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään kahtena päivänä kuukaudessa. Lisäksi lähiruoan osuutta tullaan seuraamaan elintarvikehankinnoissa. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna rakennuskohteista suurin on vuonna 21 aloitettu uimahallihanke 5,2 milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu 1, milj. euroa. Kevyenliikenteenväylien rakentamiseen panostetaan suunnitelmakaudella paljon, Metsätien kevyenliikenteen väylä 37 sekä Härkälän ja Härkätien kevyenliikenteen väylä 495. Lisäksi Kohnamäen siltaan investoidaan 26 ja Harjun teollisuusalueen kunnallistekniikkaan Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava tulee käsittelyyn vuoden alkupuoliskolla ja siinä tulee esitettäväksi noin sata uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Äskettäin perustettu Kylien neuvottelukunta on hyvää jatkoa Eloa kyliin -projektille. Näin kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille. Kansallisen KOKO-ohjelman puitteissa on suunnitteilla tehdä haja-asutusta palveleva edullisuusvyöhyketarkastelu, jossa luodaan kansantaloudellisesta näkökulmasta hyvän asumisen kriteeristöt. Vuokra-asuntotuotantoa aletaan toteuttaa suunnitelmakauden aikana ja olemassa olevaa vuokraasuntokantaa parannetaan peruskorjauksilla. Asumispalvelusäätiö ASPA on aloittamassa ensi vuonna rakennushanketta, joka käsittää 12 asuntoa vaikeasti kehitysvammaisten käyttöön. Lisäksi ASPA on jättänyt hakemuksen korkotukilainoituksesta, jonka turvin toteutetaan kehitysvammaisille 8 asunnon asumisyksikkö.

14 13 Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti ja asuntomessuvarausta varten pannaan vireille kaavoitus. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen korkeana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Parhaillaan on lisäselvityksen alaisena pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmiin. Maantien no 28 perusparannus liittyy osaltaan myös kantatie 52:n perusparannukseen ja uuteen linjaukseen Palikkalaan sikäli, että tämä Varsinais-Suomen uloin kehätie tulee syöttämään liikennettä yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle. Linjaus Palikkalaan vt 1:n ja Loimaantien risteykseen on merkitty juuri hyväksyttyyn Hämeen maakuntakaavaan. Kantatie 52 perusparantamisen vauhdittamiseksi on syntynyt eri toimijoiden muodostamia työryhmiä. Tien vaikutusalueen kuntien yhteistoimintaa on jo aloitettu ja se tulee tiivistymään suunnitelmavuosien aikana. Osana tätä hanketta vauhditetaan yhteyksiä Forssaan peruskorjattavan mt 282 (Torro) kautta. Kaupungin sisäiset tieyhteydet kyliltä keskustaan tulee saattaa nykypäivän vaatimusten tasolle. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan kaupungin toimesta sekä yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kanssa erityisesti vuonna. Tällöin ohjelmassa ovat Metsätien, Kohnamäen sillan, Härkälän tien ja Hämeen Härkätien kevyenliikenteen väylät. 3. TALOUSARVIO JA -TALOUSSUUNNITELMA 3.1. n laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. vuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. ssa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. n käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset.

15 14 Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. on tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. n muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 29 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 1 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin on korotusta laskettu,5 %. Tuloja on korotettu niin ikään,5 %. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 21 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 21 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 21 talousarvio, jota oli korotettu em. prosenteilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 28,9 %:n mukaan. Verotulot Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 19,8 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 1,6 milj. euroa vuodelta 29 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta tulee ylittymään. Vuonna 29 tuloveroja kertyi 21,1 milj. euroa. Vuoden tuloveron tuotoksi arvioidaan 2,3 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 21 talousarvioon budjetoitua enemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu,7 milj. euroa. Vuoden yhteisöveron tuotoksi on arvioitu 1 milj. euroa. Kuntatalouden tasapainottamiseksi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti 1 prosenttiyksiköllä 22,3 prosentista 32,3 prosenttiin. Laki on voimassa Kiinteistöverolakia muutettiin marraskuussa 29 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Uusia rajoja sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 21 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

16 15 Someron kaupungin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,6 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden talousarvioon merkitty 22,4 milj. euroa kun niitä vuoden 21 talousarviossa oli 21,6 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 21 alusta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Näillä on yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vähennetään laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät vielä ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuudet, joista päätetään opetusministeriössä. Niillä on oma asukaskohtainen rahoitusosuutensa. Valtionosuuksien yhteydessä maksetaan myös kotikuntakorvaukset. Korvausvelvollisuus vuodelle määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Maksatus tapahtuu keskitetysti siten, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuksien lisäyksenä tai vähennyksenä. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset Toimielinten talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 51,1 milj. euroa. Annettu raami oli 49,1 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen n. 2 milj. euroa. Raamista oli poistettu lomatoimen tehtäväalue, toiminnan siirtyessä Ypäjän kunnan tehtäväksi vuoden alusta lukien. Jos myös vuoden 21 talousarviosta jätetään lomatoimi pois on raamin vertailukelpoinen kasvu 1,8 %. Toimielinten esityksessä oli kasvua vuoden 21 vertailukelpoiseen talousarvioon 2,9 milj. euroa eli 6,1 %. Tulojen kasvua oli toimielinten esityksessä 11,8 %. ssa toimielinten menojen lisäkasvua on pienennetty n. 56 euroa. Menojen yhteissummaksi tulee n. 5,6 milj. euroa. Raamin ylitykseksi jää vielä n. 1,5 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä n euroa. Kaupunginhallituksen omassa talousarviossa oli menoissa n. 26 euroa raamin ylitystä, joka johtui pääosin tietohallinnon ostopalveluista. Tietohallinnon menot ja tulot on myöhemmin siirretty

17 16 teknisen lautakunnan Teknisen hallinnon tehtäväalueen alaisuuteen. Siirretyt ulkoiset menot ovat euroa ja tulot 6 5 euroa. Sisäisiä menoja on siirretty 19 3 euroa ja tuloja euroa. Tulojen n. 5 euron alitus johtuu henkilöstöhallinnon tehtäväalueen työterveyshuollon Kela-korvausten kirjausmuutoksesta. Työterveyshuollon menot on tähän asti kirjattu sisäisenä menoja kaupunginhallituksen alaisuuteen ja Kelan korvaus ulkoisena tulona. Vuoden alusta kustannukset sekä Kelan korvaukset kohdistetaan ao. tehtäväalueille. Elinkeinolautakunnan määrärahoja on vähennetty yhteensä n. 1 2 euroa asiantuntijapalveluista sekä painatuksista ja ilmoituksista. Elinkeinolautakunnan menoihin sisältyy 68 projektimenoja ja 65 6 euroa projektituloja. Maaseutulautakunnan esitykseen on lisätty 7 4 euroa lomatoimen tehtäväalueelle. Toiminta siirtyy Ypäjän kunnan hoidettavaksi, mutta Somero ylläpitää vielä toimipistettä. Muut muutokset ovat menojen pyöristyksiä. Perusturvalautakunnan esitystä on vähennetty n. 6 euroa. Rauhankallion ryhmäkodin talonmiehen palkka on siirretty teknisen lautakunnan tilahallinnon alaisuuteen 11 5 euroa. Uuden autetun asumisen yksikön käyttöönotto ei ole todennäköistä vuoden aikana. Lautakunta esitti 4 työntekijän lisäystä 1.9. alkaen. Palkkamenoja on vähennetty 3 4 euroa. Myös uuden yksikön yhteisten tilojen vuokra 15 euroa on poistettu. Eläinlääkintähuoltoon on lisätty pieneläinpäivystyksen kustannuksia 11 euroa. Tuloihin on lisätty Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin 36 2 euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan on lisätty 5 % työpajaohjaajan palkkakuluja 15 euroa (+henkilöstökulut). Uusien tilojen vuokra on lisätty teknisen lautakunnan menoihin ja lisätty sisäisenä vuokrana perusturvalautakunnalle. Muut vähennykset on tehty menojen liikakasvua estämään. Sivistyslautakunnan esitystä on pienennetty n. 6 euroa. Peruskoulutuksen tehtäväalueen palkkatuloihin on tehty 41 euron suuruinen vähennys. Vähennys ei johdu palkkamenoista, vaan sairausvakuutuskorvauksista saatavia tuloja on arvioitu kertyvän sen verran vuoden aikana. Tulo vähennetään tuloslaskelmakaavassa henkilöstömenoista. Varsinaisiin tuloihin on lisätty 7 5 euroa Kelan maksamaa korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Vapaa-aikatoimen menoihin on lisätty 15 euroa avustuksiin jäähalliyhtiölle. Jäähalli tulee liittymään kaukolämpöverkkoon. Liikuntatoimen ostopalveluista on vähennetty 21 9 euroa, joka johtuu Liikunta ry:lle maksettavan sopimuskorvauksen alenemisesta (uimahallin rakentamisajalta). Lisäksi on tehty muutamia määrärahan tarkistuksia. Teknisen lautakunnan menoihin ja tuloihin on lisätty tietohallinnon määrärahat. Lisäksi tuloihin on lisätty 5 euroa Kelan korvauksia työterveyshuollon kustannuksiin. Menoista on vähennetty liikakasvua yhteensä 26 3 euroa. Menoihin on vastaavasti lisätty Rauhankallion talonmiehen palkka 11 5 euroa (+ sotut). Palkka on siirretty perusturvalautakunnan (Rauhankallion ryhmäkoti) menoista. Suojelutoimen palvelujen ostoihin on lisätty 7 7 euroa. Summa vastaa tämän jälkeen V-S aluepelastuslaitoksen ilmoittamaa maksuosuutta. Ympäristölautakunnan menoihin on lisätty ympäristönsuojelun alaisuuteen 4 2 euroa vuotuista osallistumismaksua kestävän kehityksen yhteistyöhön (Valonia) sekä Paimionjoki yhdistyksen jäsenmaksua 17 euroa. Asiantuntijapalveluista on vähennetty 9 euroa. Mittaus- ja kiinteistötietopalvelujen määrärahat sisältävät maanmittausteknikon palkan. Menoihin ja tuloihin on lisäksi tehty pyöristyksiä.

18 17 Henkilöstömuutokset vuoden talousarviossa Perusturvatoimi Nimike Yksikkö /vuosi (Ilman sotuja) Määräaikainen perhetyöntekijä Sosiaalitoimisto 27 6 (päätös 3.6. asti, jatketaan vuoden loppuun) Henkilökohtainen avustaja 1.5. Vammaispalvelut 15 3 (Vuoden alusta tulee voimaan lakimuutos henkilökohtaisen avun tuntimäärämuutoksesta vapaa-ajan toiminnoissa. Oikeus nousee 1 tunnista 3 tuntiin kuukaudessa) Määräaikainen työpajaohjaaja 5 % Kuntouttava työtoiminta 15 4 hoitajaa 1.1. Kotihoito 12 (Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuuden tarve lisääntynyt.) Sivistystoimi Suunnittelijaopettaja 1.8. Kansalaisopisto 11 7 (Kuvataidekoulun laajentuessa tehtävä on tullut ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä tehtävä on hoidettu määräaikaisena. Tehtävä sisältää sekä kuvataidekoulun taito- taideaineiden opetusta että opiston pedagogista suunnittelua. Tehtävän vakinaistaminen edellyttää n. 15 euron lisäystä määrärahoihin) Tekninen toimi Järjestelmäasiantuntija 1.1. Tietohallinto 37 Maanmittausteknikko 1.1. Mittaus- ja kiinteistötietopalvelut n yhteenveto Vuoden talousarviossa kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,3 % Investointikulut , % Rahoituskulut ,2 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 1,3 % eli n.,56 milj. euroa vuoden 21 talousarvioon verrattuna. On kuitenkin huomattava, että vuoden alusta lomituspalvelut siirtyvät Ypäjän kunnan hoidettavaksi, eikä ko. menoja ja tuloja enää ole vuoden talousarviossa. Tämä antaa virheellisen kuvan kulujen kasvusta. Jos vuoden 21 talousarviosta poistetaan lomituspalvelujen menot ja vertaillaan tämän jälkeen vuoden talousarviota vuoden 21 talousarvioon, saadaan vertailukelpoiseksi menojen kasvuksi 2,3 milj. euroa eli 4,8 %. Perusturvalautakunnan menot ovat 62 % talousarviosta ja menojen kasvua on n. 1,8 milj. euroa. Sivistyslautakunnan osuus on 17,5 %, eikä

19 18 kasvua kuluvaan vuoteen ole. Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,9 milj. euroa. Tästä tietohallinnon osuus on,7 milj. euroa. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6,5 % eli 3,2 milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 5 %, palvelujen ostojen n. 37 % ja muiden menojen n. 13 %. Henkilöstömenojen kasvu ilman lomatointa on 3,4 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 6 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 11,7 milj. euroa ja muilta 2,5 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,1 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot ,7% Investointituotot ,3 % Rahoitustuotot ,4 % Yhteensä ,4 % Toimintatuotot laskivat kuluvasta vuodesta 13,7 %, johtuen lomatoimen tulojen poistumisesta. Vertailukelpoinen tulojen kasvu ilman lomatointa on 12,8 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 22,3 milj. euroa, jossa nousua on 5,2 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 22,4 milj. euroa, jossa on nousua kuluvan vuoden talousarvioon 3,7 %. Sekä verotulot että valtionosuudet toteutuvat vähän vuonna 21 talousarvioon merkittyä suurempina. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain 13 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (44 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja,2 milj. euroa ja muita rahoituskuluja 16 5 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 75 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 69 euroa. Joensuun koulun valtionosuuden korkoa on laskettu 13 5 euroa sekä muita rahoitustuottoja 6 3 euroa. Vanhojen lainojen lyhennyksiin on varattu 485 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 7,3 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun peruskorjauksen valtionosuuden lyhennyserä euroa, Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuus 96 5 euroa ja kirjastoauton valtionosuuden lyhennyserä 14 3 euroa. Sisäiset erät eriteltyinä on sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat Ruokahuolto Siivouskustannukset 74 2 Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset Pesulapalvelut 18 2 Työterveyshuollon kustannukset 13 1 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

20 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP 29 TA 21 TA /LTK TA Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut: Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA TP 29 TA 21 TA /LTK TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vast.hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -16 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B Talousarvion toteutumisvertailu 1.1.- 31.10.2012 Ulkoinen/sisäinen Keskimääräinen käyttö--% saisi olla 833 % Sivu 1 KAYTTOTALOUSOSA Sito Määrärahat Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu-

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot ulkoiset menot ja tulot Päivitetty 31.5 julkaistujen tilinpäätösennakkotietojen mukaan. Mikko Mehtonen 5.6.2019 Laskelma kuntien ja ulkoisista menoista vuonna 2018 ( mrd. - % ) 2,04; 4 % 4,85; 11 % 16,37;

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2015 Tilanteessa 30.9.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.484.701 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.429.172 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 SEKÄ VUOSIEN 2019 2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUULTA 2018

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUULTA 2018 LEMIN KUNTA 5.4.2018 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUULTA 2018 Toteutuma helmikuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin helmikuun kirjauksista 4.4.2018. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUULTA 2018

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUULTA 2018 LEMIN KUNTA 8.3.2018 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUULTA 2018 Toteutuma tammikuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin tammikuun kirjauksista 8.3.2018. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus Talouden seurantaraportti 1.1.-30.9.2018 Kaupunginhallitus 12.11.2018 1 Tilinpäätösennuste Toiminnantuotot ylittävät budjetoidun noin 5,4 m Maanmyyntitulot +2,0 m Elokaaren myyntivoitto +1,5 m Tuleva lastensuojelun

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso)

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot