Riihimäen kaupungin ympäristöraportti RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen kaupungin ympäristöraportti RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2007"

Transkriptio

1 Riihimäen kaupungin ympäristöraportti RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2007

2 2 Riihimäen kaupunki 2007 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö puh. (019) , Tilaukset: Tietotupa puh. (019) Layout: Juha Ilkka Kannen piirros: Jouni Lahtinen Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupunki, ellei toisin mainita ISBN Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2007

3 3 Esipuhe Sisällysluettelo 3 Esipuhe 4 Yleistietoa Riihimäestä 6 Kaupungin ympäristövastuu 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat 41 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit 47 Tytäryhteisöt 49 Riihimäen ympäristön tila 54 Ympäristöntilan ja kestävän kehityksen indikaattorit 55 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 56 Ympäristöohjelmat vuonna 2006 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyö näkyy myös Kuntaliiton julkaisemassa ympäristöbarometrissa. Vuosina 2006 ja 2004 julkaistun barometrin mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan kolmanneksi parhaiten Suomen kunnista. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Tämä julkaisu on Riihimäen kaupungin seitsemäs ympäristöraportti. Raportissa on kerrottu Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta vuonna Koko kaupungin yhteisiksi ympäristönäkökohdiksi ovat nousseet jätehuolto, energiankäyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Raportissa on eri hallintokeskusten arviot oman toimialansa ympäristöpolitiikan painotuksista vuonna Esiin on nostettu esimerkkejä ympäristönsuojelua tukevista hankkeista ja tapahtumista vuoden varrelta, ja raportin lopussa on yhteenveto hallintokuntien ympäristöohjelmista työyksiköittäin. Raportissa tarkastellaan lisäksi hallintokuntien ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio vesihuoltolaitokselta, vs. suunnitteluinsinööri Sirpa Somerpalo teknisestä virastosta, viestintäpäällikkö Päivi Lazarov kaupunginkansliasta, monistamon hoitaja Jaana Hodju kaupungin monistamosta sekä ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää, ympäristösihteeri Markku Kyöstilä ja vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Nissinen ympäristönsuojeluyksiköstä. Kaupungin ympäristötiimi on kommentoinut raporttiluonnosta, ja tietojen keruuseen on osallistunut suuri joukko ihmisiä eri työyksiköistä. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

4 4 Yleistietoa Riihimäestä Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsi -suunnassa eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen keskustaajama, suuret tielinjat sekä sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan asuinalueeksi. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin Väkiluku Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 106,5 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 373,2 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (843 ha) Luontopolkuja 5 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 16,9 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 72 % asukkaista, jalostuksesta 26 %, alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2006 oli (vakinaisen henkilöstön osuus 78,1 % koko henkilöstöstä). Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 5 Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna 2006 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Seppo Lehtonen Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo, Suomen Lasimuseo ja Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas Yleispalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Pesula Vesihuoltolaitos Pertti Isokangas

6 6 Kaupungin ympäristövastuu Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Kuntaliiton viimeisimmän, vuonna 2006 julkaiseman kuntien ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki oli edistynyt ympäristöpolitiikassaan vuoden 2005 tilastotietojen perusteella kolmanneksi parhaiten tutkimukseen osallistuneesta 244 Suomen kunnasta. Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiansäästösopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan sekä tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta kehittämishankkeillaan. Kuva Arolammelta

7 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa toiminnan jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka ja -päämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristöön vaikuttavien toimien (ympäristönäkökohtien) huomioon ottamista toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan ohjaamana ympäristön tilaa pyritään parantamaan lisäämällä kaupungin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentämällä kielteisiä vaikutuksia. Saavutusten raportointi Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin tarkoitus on seurata ympäristöpolitiikan toteutumista sekä tukea hallintokuntien välistä yhteistyötä ja organisaation sisäisen ympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle ja hallintokunnille tilinpäätöksen yhteydessä. Kunkin valtuustokauden lopussa, seuraavan kerran vuoden 2008 ympäristöraportissa, raportoidaan laajemmin ympäristöasioiden kehityksestä kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja Ympäristöjärjestelmän käsikirja ja muita järjestelmätyöhön liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin intranetistä. Myös kaupungin internetsivuilla on perustietoa järjestelmästä, ja tarkempaa tietoa voi kysyä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Järjestelmätyö käytännössä Riihimäen kaupungissa ympäristöjärjestelmä on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja siten myös osa normaalia työn kehittämistä. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

8 8 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Kaupungin toiminnot aiheuttavat sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on ympäristön kannalta hyödyllistä, mutta esimerkiksi kuljetuksissa tai rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt aiheuttavat ympäristön kuormittumista. Kaupungin vaikutukset ympäristöönsä ovat kuitenkin näitä suoria vaikutuksia laajemmat. Kaupunki luo edellytykset muiden toiminnalle mm. ylläpitämällä vesihuoltoa ja katuverkostoa sekä järjestämällä jätteenkuljetuksen. Lisäksi kaupunki vaikuttaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja monien muiden sidosryhmien toimintaan esimerkiksi tiedotuksen, kasvatuksen, yhteistyöhankkeiden ja valvonnan avulla. Tytäryhteisöjensä toimintaa kaupunki säätelee konserniohjeilla, joihin ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Seuranta, raportointi Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Ympäristön tilan paraneminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy

9 9 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 80. Herajoen laidun

10 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energia, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäkistrategiatyön yhteydessä ympäristövastuullisuus on tunnistettu Riihimäen kaupungin olemassa olevaksi vahvuudeksi, jota tämän ympäristöpolitiikan avulla ylläpidetään ja vahvistetaan. Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. 2. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämään niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki edistää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä.

11 11 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. Haapahuhdan koulun oppilaita

12 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2006 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2006 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2006 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien alle. Hallintokeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Vuonna 2006 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet kaksi puoleisen kopioinnin lisääntymisen myötä. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2006 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset osat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2007 uuden hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa alle EU-kynnysarvon hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa. Riihimäen kaupungin internetsivuille tullaan laittamaan sähköisiä tarjouspyyntöjä, kun uusi hankintalaki astuu voimaan. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos värikonetta ei käytetä 10 minuuttiin ja mustavalkokonetta 15 minuuttiin. Illalla koneet sammutetaan klo 16 ja käynnistetään aamulla klo Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Ympäristökasvatus ja -tiedotus RHL -datan antamia ohjeita työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä. Monistamoon uudet kopiokoneet Kaupungintalon monistamon viiden vuoden ikäinen laitekanta uusittiin keväällä Suurin muutos uusissa koneissa pienemmän energiankulutuksen lisäksi on se, että monistamossa vaihdetaan osa kuluvista osista (moduuleista) itse. Vaihdettavien moduulien johdosta laitteet eivät tarvitse määräaikaishuoltoa. Normaalien vikatilanteista johtuvien huoltokäyntien yhteydessä laitteet tarkastetaan myös niiltä osin mitkä tarvitsevat normaalisti muuta huoltoa. Vähentyneet huoltokäynnit alentavat liikenteen päästöjä säästävät matkakustannuksia. Kuluvia osia vaihdetaan kuukaudessa useita. Lisäksi kaikki kulutustarvikkeet ja väripatruunat palautetaan luonnollisesti kierrätykseen Xeroxille. Xeroxin Zero Landfill -kierrätysohjelman mukaisesti asiakkaan itse vaihtamat osat palautetaan veloituksetta Xeroxille uusien osien mukana tulevissa pakkauksissa.

13 13 Virrankulutustietoa: Värikone - paluu käyttövalmiuteen 30 sek. - virrankulutus 95 w lepotilassa - virrankulutus käytössä 2112 w Mustavalkokone - paluu käyttövalmiuteen 30 sek. - virrankulutus lepotilassa 59 w - virrankulutus käytössä 2310 Nykyiset uudet koneet ovat nopeampia eli saman kopiomäärän tuottamiseen menee vähemmän aikaa. Vanhan värikoneen tulostusnopeus oli 21 A4 sivua ja uuden 50 sivua minuutissa sekä vanhan mustavalkokoneen 74 sivua ja uuden 90 sivua minuutissa. Monistamossa pyritään kehittämään myös digitaalista tiedonsiirtoa, niin että originaalit tulisivat monistamoon digitaalisesti, mikä vähentää kuljetuksia. Tekninen virasto ja vesihuoltolaitos Luonnonvaroista huolehtiminen Kaupungin omistamat pellot on vuokrattu viljelykäyttöön. Kaupungin metsäomaisuutta on hoidettu vuonna 1997 hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaan. Metsäsuunnitelma tarkistettiin vuoden 2006 aikana. Suunnitelman hyväksymiskäsittely siirtyi vuodelle Pohjavesialueet on huomioitu kaavoituksessa. Parmalaan teetettiin selvitys kaavan sijoittumisesta Herajoen vedenottamon läheisyyteen. Kalmun ja Etelä- Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueille teetettiin vuonna 2006 luontoselvitykset kaavoituksen tueksi. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupungilla on energiansäästösopimus voimassa vuoden 2007 loppuun saakka, minkä jälkeen energiansäästösopimus uusitaan uusien energiansäästötavoitteiden mukaisesti. Energiakatselmuksia on tehty Patastenmäen tiilikoululla vuoden 2006 aikana. Rakennusautomaation piiriin on liitetty Herajoen koulu ja Puistikon tilapäiskoulurakennus. Rakennusautomaation tavoitteena on määräysten mukainen sisäilma ja tehokkaampi energian käyttö. Riihimäki toimi aktiivisesti pyöräilyn edistämiseksi. Kaupunki oli mukana pyöräilyn edistämis-projektissa BYPAD (Bicycle policy audit) yhdessä Hyvinkään, Hausjärven, Lopen, Hämeen liiton ja Hämeen tiepiirin kanssa. Projekti perustuu itsearviointiin ja kyselyyn, joka tehdään käyttäjistä sekä luottamus- ja virkamiehistä koostuvalle ryhmälle. Kyselyn perusteella tehdään analyysi ja laatusuunnitelma sekä toimenpide-ehdotukset, joilla laatusuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Xerox DC 250 Ympäristöriskien hallinta Maankäyttö- ja rakennuslaki ja ympäristökysymysten lisääntyvä painoarvo yhteiskunnassa velvoittavat systemaattiseen suojelu-, melu- ja maaperäasioiden selvittämiseen ja huomioonottamiseen sekä vaikutusten arviointiin kaavasuunnittelussa. Tämä näkyy yhä kasvavana selvitysten määränä. Atomi-korttelin ja asemakeskuksen suunnitteluun liittyen on tehty useita erilaisia selvityksiä mm. ilmanlaadusta, geoteknisistä ominaisuuksista, pilaantuneista maista ja pintave-

14 14 sistä. Hulevesien käsittely on huomioitu mm. Atomi-korttelissa ja Vahteristossa. Suojalan asemakaava-alueelle tehtiin rakennettavuusselvitys, meluselvitys tehtiin Kokko-Taipale IV:n ja V:n asemakaavoja varten tehtiin maaperän pilaantuneisuusselvitykset ja jälkimmäiselle alueelle myös rakennettavuusselvitys ja lisäksi selvitettiin sorakuoppien rakentamiskelpoisuutta. Yhteistyössä ratahallintokeskuksen kanssa selvitettiin maaperän likaantuneisuus vuonna 2007 valmistuvilla radan itäpuolisilla pysäköintialueilla. Vantaanjoen tulvasuojeluun tähtäävä tulvamallinnus valmistui. Työ tehtiin yhteistyössä valtion ympäristöhallinnon kanssa. Mallinnuksella saatua tietoa käytetään hyväksi maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelussa. Vesihuoltolaitos jatkoi intensiivistä vesihuoltoverkkojen saneeraus- ja täydennysrakentamista kaupungin pohjoisosassa lähtökohtana osaltaan jätevesiviemäritulvariskin vähentäminen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Jalankulkua suosivan keskustan rakentuminen edistyi, kun Ragnar Granitin keskusta-aukio valmistui syyskuussa Joukkoliikenteen suosion edistämisen kannalta tärkeän matkakeskuksen asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Asuntoalueiden kaavoitus eteni useassa kohteessa. Kokko Taipale III ja IV: n asemakaavat valmistuivat. Vahteriston kahden asemakaava-alueen kaavoitus aloitettiin keväällä Parmalan ja Kokko Taipale V:n kaavoitus aloitettiin. Vuonna 2005 valmistuneen uusien asuinalueiden kasvusuuntavertailun perusteella ohjelmoitiin Kalmun osayleiskaavoitus. Suunnittelun pohjaksi laadittiin selvityksiä, jotka koskivat alueen luontoa, arkeologisia kohteita, kulttuurihistoriaa ja maisematekijöitä. Hausjärven kunnan kanssa yhteinen Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavahanke (ns. logistiikka-alue) käynnistyi myös luontoselvityksellä, ja alueen arkeologiset tutkimukset aloitettiin. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kauppakeskuksen ja muiden kaupan tilojen sekä asuntojen rakentaminen aivan keskustan tuntumaan tuottaa vähemmän liikennettä, kuin mitä toimintojen hajauttaminen laajalle alueelle tuottaisi. Runsaasti palveluiden kerrosalaa sisältävä Atomi-korttelin asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Atomi-korttelin ja asemakeskuksen asemakaavoja varten on tehty liikenne-, melu- ja ilmanlaatuselvitykset, Korttionmäkeen meluselvitys ja Länsi-Mattilaan liikennetekninen selvitys. Liukkauden torjuntaan käytetyn hiekan poistoon panostettiin selkeästi aikaisempaa enemmän. Saavutetut tulokset olivat näkyviä. Selvitysten mukaan tätä työtä tulee jatkaa tulevaisuudessakin. Liikenneturvallisuus heikentyi vakavien onnettomuuksien osalta. Riihimäen alueella tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuonna 2006, kun vuonna 2005 tapahtui vain yksi. Loukkaantuneiden määrä laski vähän. Tilastoinnissa on mukana katuverkon lisäksi yleiset tiet. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen kaupungin internet-sivuilla on nähtävillä teetetyt luonto-, melu-, liikenneja hulevesiselvitykset. Hiivolan peltomaisema

15 15 Kalmun ja Etelä-Vahteriston alueille teetettiin osayleiskaavoitusta varten luontoselvitykset, jotka valmistuivat syksyllä Selvitykset laati Luontoja ympäristötutkimus Envibio Oy. Töiden tavoitteena oli kartoittaa alueiden luontoarvoja ja arvioida niiden vaikutusta maankäyttöön, sekä annetaan maankäyttösuosituksia rakentamatta jätettävistä kohteista. Selvityksen mukaan Kalmun arvokkainta luontoa edustaa Epranoja, jonka varrella rehevissä lehdoissa ja varttuneissa kuusimetsissä on mm. liito-oravareviirejä. Epranojassa elää harvinainen purotaimenkanta. Hiirenkallio on kasvistoltaan paikallisesti arvokas kohde, jonka merkitystä korostaa kallioiden harvinaisuus lähialueilla. Kalmun alueen selvityksessä on inventoitu myös lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot. Kaikki lepakot on Suomessa suojeltu luonnonsuojelulailla sekä EU:n habitaattidirektiivillä. Kalmun ja Etelä-Vahteriston luontoselvitykset Holmansuo. Kuva Turkka Korvenpää, Envibio Oy. Epranoja. Kuva Turkka Korvenpää, Envibio Oy. Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan yhteisessä Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin luontoselvityksessä selvitettiin ns. logistiikka-alueen ja Arolammen orren linjauksen alueet. Etelä-Vahteristossa sijaitsee luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelmahankkeen (LUMOS) kohde Holmansuo-Pitkämäki. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat Huittilan tilan länsipuolella sijaitseva lähde, Holmansuo sekä Kanniston tilan itäpuolella sijaitseva lähteinen ruohokorpi. Alueella sijaitsee kaksi tunnettua liito-oravareviiriä, ja niiden kartoitusta jatketaan keväällä 2007.

16 16 KAPU -hanke Kaksivuotinen tutkimus- ja kehittämisprojekti KAPU käynnistyi syksyllä Projektissa tutkitaan, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen. Nykyisen käytännön lisäksi selvitetään, voidaanko uusilla menetelmillä ja laitteilla vähentää pölyn määrää. Yleisenä tavoitteena on vähentää kevätkauden korkeita ns. hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Projektin koordinaattorina toimii Helsingin kaupungin ympäristökeskus HYMK ja tutkimuksesta vastaa Nordic Envicon Oy. Katupölyn tutkimusmittaukset tehdään Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Nuuskija-autolla. Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö, HYMK, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, YTV:n ympäristötoimisto, Vantaan, Espoon, Tampereen, Riihimäen ja Keravan kaupungit sekä Tieliikelaitos. Riihimäeltä projektiin osallistuvat tekninen virasto ja ympäristönsuojeluyksikkö. Tutkimuksia tehdään osallistuvissa kuudessa kaupungissa. Kullekin kaupungille on valittu tutkimusreitti, jonka katuosuuksien talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen toimenpiteet on suunniteltu normaalikäytännön puitteissa tutkimuksen tarpeet huomioon ottaviksi. Kaikista toimenpiteistä pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Lisäksi kokeillaan uusia ja/ tai tehostettuja menetelmiä. Tutkimustuloksia Tutkimus osoittaa, että keväinen katujen puhdistusoperaatio ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi hengitettävän pölyn poistamiseksi, vaan katujen pinnalta mitatut pitoisuudet saattavat jopa lisääntyä välittömästi puhdistuksen jälkeen. Myöskään tehostettu katujen pesu ei näyttänyt tuottavan toivottua tulosta, joskin pesun ajoituksella ja tehokkuudella tulosta voidaan ehkä parantaa. Paras puhdistustulos saavutettiin Vantaalla, jossa tulokseen on ilmeisesti vaikuttanut se, että Vantaan kaupunki puhdistaa itse samaan aikaan sekä ajoradat että jalkakäytävät ja pyörätiet.

17 17 Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että pitkän kuivan sääjakson aikana katujenpölypitoisuus laski huomattavasti, vaikkei mitään puhdistustoimia tehtykään. Tästä pääteltiin, että liikenne nostaa kadulla olevaa pölyä ilmaan ja sitä poistuu liikenteen ilmavirran ja tuulen vaikutuksesta. Tällaista itse puhdistumista havaittiin jopa kaduilla, joilla ei ollut tehty hiekan poistoa ja sellaista tapahtuu parhaiten olosuhteissa, joissa ei ole merkittävästi ilmavirtauksia rajoittavia rakennus- tai maastoesteitä, ja joissa on runsaasti liikennettä lähes maksimaalisella kaupunkinopeudella. Katujen itse puhdistuminen on kuitenkin hidasta eikä se auta raja-arvotasojen ylitysongelmiin. Eri kaupunkien ja saman kaupungin eri katujen välillä oli merkittäviä eroja. Osa eroista aiheutui hiekasta, jota kulkeutui tutkimusreitin kaduille päällystämättömiltä pinnoilta kuten sivukatuliittymiltä, pysäköintialueilta, pihoilta tai itse kadulla tai lähellä olevista tietöistä. Tällaiset lähteet näyttävät ylläpitävät likaisuutta myös kesäaikaan esimerkiksi Riihimäellä. Näiden lähteiden vaikutus tuleekin selvemmin esille silloin, kun kadut muuten olisivat puhtaita ei niinkään likaisimpana katupölyaikana. esikastelua. Puhdistus aloitetaan harjaamalla ensin jalkakäytävät ja sitten ajotiet. Harjausvaiheita ovat mekaaninen harjaus, harjaus imulakaisuautolla ja uutena toimenpiteenä oli kevään 2006 aikana kaupungin keskustan pääkatujen pesu. Keväällä 2007 pesua lisätään keskustan ja sisääntulotiet kattavaksi. Hiekoitushiekan poiston jälkeen kesäaikainen puhtaanapito on kiinteistönomistajan vastuulla, tämä koskee kaikkea puhtaanapitoa eli hiekan, roskien, lehtien yms. poistoa. Toimenpiteitä Riihimäellä Vuoden 2007 alusta alkaen Riihimäen katuosuuksilla on käytetty vesiseulottua 1 5 mm hiekoitussepeliä. Jalkakäytävillä ja osittain myös raiteilla on käytetty 3 6 mm hiekoitussepeliä. Ns. vesikaljamakeleillä aiemmin käytettyä 0 6 mm hiekoitushiekkaa ei ole vuodenvaihteen jälkeen käytetty. Hieno hiekka jauhautuu liikenteessä ja aiheuttaa enemmän pölyämistä. Uutta harjaus- ja pesukalustoa on hankittu. Hiekoitushiekan poistoa varten kaupunki on jaettu 7 alueeseen (keskusta ja 6 reuna-aluetta). Hiekanpoisto aloitetaan kaupungin keskustasta keväällä heti kelien salliessa. Reuna-alueet harjataan vuosittain kiertävässä järjestyksessä. Hiekoitushiekan poistossa käytetään pidennettyä päivää, siirrettyä työaikaa tai tarvittaessa kaksivuorotyötä. Työt aloitetaan aamulla aikaisin. Harjaus suoritetaan ns. märkäharjauksena, pölyämisen vähentämiseksi käytetään tarvittaessa myös Keskustan kevät 2005

18 18 BYPAD (Bicycle policy audit) - projekti pyöräilyn edistämiseksi Riihimäki toimi aktiivisesti pyöräilyn edistämiseksi. Olimme mukana pyöräilyn edistämisprojektissa yhdessä Hyvinkään, Hausjärven, Lopen, Hämeen liiton ja Hämeen tiepiirin kanssa. Projektin toteutti Hyvinkään - Riihimäen seudulle WSP LT -konsultit. BYPAD on laajasti Euroopassa käytetty menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden pyöräilyn edellytysten järjestelmälliseen kehittämiseen. Menetelmä perustuu itsearviointiin ja kyselyyn, joka tehdään käyttäjistä sekä luottamusja virkamiehistä koostuvalle ryhmälle. Kyselyn perusteella tehdään analyysi ja laatusuunnitelma sekä toimenpide-ehdotukset, joilla laatusuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Vuoden 2006 alusta käynnissä ollut BYPAD Platform menetelmä saa rahoituksen Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmalta, joka toteuttaa osaltaan vihreässä kirjassa Energiahuoltostrategia Euroopalle hahmoteltua strategiaa ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä. BYPAD -menetelmä on ollut aiemmin vain kaupunkien käytössä, mutta nyt BYPAD Platform projektin myötä on mahdollisuus myös seudulliseen evaluointiin. Projektiin koottiin arviointiryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida pyöräilyn nykytilaa ja sekä ideoida keinoja pyöräilyn edistämiseksi. Projektin tulokset kootaan laatusuunnitelmaan, jonka avulla pyöräilyn olosuhteita lähdetään kehittämään. Arviointiryhmä koostui kuntien ja maakuntahallinnon päättäjistä, virkamiehistä ja pyöräilijöistä sekä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja matkailun asiantuntijoista. Vastaava samanlainen kehittämisprojekti on käynnistymässä myös Järvenpää Kerava Tuusula -seudulla. Näiden kahden seudun kehittämisprojektien tulokset julkaistaan keväällä Lisätietoja: Projektin kansainväliset internetsivut

19 19 Ympäristökeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupungin uudet yleiset jätehuoltomääräykset tulivat voimaan vuoden 2006 alussa. Jätehuollon muutoksista tiedotettiin kiinteistöjä. Suurkertymäkohteiden biojätteen keräyksen tilanteesta valmistui opinnäytetyö. Kierrätyskeskuksen toiminta jatkui ennallaan kierrätys- ja valistuspisteenä. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2006 aikana vähäistä. Pilaantuneiden maiden puhdistamisessa tehtiin yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Merkittävin maaperän kunnostuskohde vuonna 2006 oli Atomi-kortteli. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen tekemän pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen jatkui vuonna 2006 Oy Teboil Ab:n jakeluasemalla, toiminnan ympäristölupa-asia eteni käsiteltäväksi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjavesien suojeluun kiinnitetään huomiota myös valmisteilla olevissa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä, määräykset valmistuvat keväällä 2007 valtuuston päätettäviksi. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui kesäkuun 2006 lopussa päättyneeseen Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen -hankkeeseen, jossa oli mukana Riihimäeltä Paalijärvi. Vesiensuojelussa tehtiin yhteistyötä paikallisten suojeluyhdistysten kanssa. Pintavesien seurantaohjelman mukaisesti Riihimäen järvien ja lampien systemaattinen veden laadun seuranta alkoi vuonna Harjoittelijatyönä valmistui Riihimäen lähdekartoitus. Keskustan ulkoilman hiukkasmittaus päättyi toukokuun 2006 lopulla, mittauksen toteutti Ilmatieteen laitos. Hiukkaspitoisuuden raja-arvon ylittymisestä vuonna 2005 annettiin selvitys Hämeen ympäristökeskukselle. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita seurattiin seurantaohjelman mukaisesti, vuonna 2006 inventoitiin kolme kohdetta. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ja jatkanut energiansäästösopimusta kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu vuosittain ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Ympäristönsuojeluyksikössä on laadittu Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020, toimintasuunnitelma on hyväksytty valtuustossa ja raportti julkaistu ympäristölautakunnan julkaisusarjassa vuonna Ympäristöriskien hallinta Ympäristönsuojelun koko viranomaistoiminta, mm. ympäristölupien käsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset ja -neuvonta, tähtää ympäristöriskien hallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Lähes kaikkien lupavelvollisten yritysten ympäristöluvat on saatu käsiteltyä. Vuonna 2006 vireillä olleista lupahakemuksista merkittävin oli Oy Ekokem Ab:n ympäristölupa. Toimintoja valvottiin valvontasuunnitelman mukaisesti, suunnitelma päivitetään vuonna Teollisuuslaitosten jätevesisopimusten valmistelu ja niihin liittyvät riskikartoitukset on yksi tapa ehkäistä viemäriin joutuvia, jätevedenpuhdistamolle ja sen purkuvesistölle Vantaanjoelle, vahingollisia päästöjä. Tätä työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös Vantaanjoen riskikartoituksen päivitykseen. Yrityksille suunnattua tietopakettia, Yrityksen ympäristökansiota, jaetaan toimialoittain Riihimäen yrityksille. Yrityksille suunnattua sähköistä tietopalvelua on jatkettu yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kunnan kanssa. Vuoden 2004 alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuo parannusta talousjätevesien käsittelyyn uusien rakennusten osalta heti ja vanhojen osalta siirtymäkauden aikana. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Ympäristökeskuksessa on laadittu lomake ja ohjeet, joiden avulla jätevesisuunnitelmien ja selvitysten laadinta selkiytyy ja yhdenmukaistuu. Ympäristökeskus on järjestänyt tiedotustilaisuuksia jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille, myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin jätevesiasiaa käsitteleviin tilaisuuksiin on osallistuttu. Tietoa asetuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on kerätty myös kaupungin internet-sivuille.

20 20 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Ympäristökeskus osallistuu keskeisiin kaavahankkeisiin aktiivisesti. Ympäristölautakunta on ottanut kantaa kaavalausunnoissaan esimerkiksi kaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, pohjavesien suojeluun sekä meluntorjuntaan. Vuonna 2006 käynnistyi Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamiseen tähtäävä hanke, asia etenee samanaikaisesti alueen kaavoituksen kanssa. Sekä kaavoituksen että rakentamisen yhteydessä nousee usein esiin pilaantuneita maa-alueita, joiden selvittämisessä tehdään yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen sekä teknisen viraston kanssa. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Tärkeä peruste ympäristölautakunnan ja -keskuksen kannanotoissa tiesuunnitelmiin, kaavoihin yms. on suunnittelualueille suuntautuvan liikenteen aiheuttamat melun ja pakokaasupäästöjen haitat. Riihimäen alueen liikenteen kokonaispäästöjä on selvitetty edellä mainitussa kasvihuonekaasupäästöraportissa. Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittaus jatkui toukokuun 2006 loppuun asti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui vuonna 2006 yhdessä teknisen viraston kanssa katupölyn vähentämiseen tähtäävään KAPU -hankkeeseen. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen ympäristöasioiden tiedotuslehti Ekokaari ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lehti sai vuonna 2006 Hämeen ympäristöpalkinnon pitkäjänteisestä ja uraauurtavasta työstä ympäristötiedon jakamisessa kuntalaisille. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyön kehittäminen sekä siihen liittyvä koulutus jatkui vuonna 2006 kaupungin organisaatiossa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui työhön ja koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Ympäristösihteeri koordinoi järjestelmän käytännön työtä ympäristönsuojeluyksikössä. Riihimäen kaupungin kuudes ympäristöraportti julkaistiin vuonna Paalijärvi Paalijärvi kestävään kehitykseen hanke päättyi Paalijärvi oli mukana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen - hankkeessa. Hankkeen aikana, , Paalijärvellä tehtiin mm. seuraavia toimenpiteitä: laadittiin valumavesien käsittelysuunnitelma, edistettiin ja markkinoitiin suojavyöhykkeiden toteuttamista, suunniteltiin ja rakennettiin laskeutusallas Kunausojaan, tutkittiin laskeutusaltaan toimivuutta vesianalyysein, niitettiin ilmaversoista ja kelluslehtistä kasvillisuutta kolmena kesänä, otettiin järvi- ja ojavesinäytteitä sekä sedimenttinäytteitä, selvitettiin sedimenttitutkimuksella Paalijärven ympäristöhistoriaa ja ravinnepitoisuuksien muutoksia, laadittiin kaksi tiedotetaulua Paalijärven rannalle sekä yksi allastiedotetaulu. Hankkeessa valmistuneet julkaisut löytyvät sähköisenä ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta /ymparisto: JÄRKI -hankkeen loppuraportti, järvien hoito- ja käyttösuunnitelmat, Paalijärven kuormitusselvitys ja kunnostusehdotukset, järvien sedimenttitutkimukset, valumavesien käsittelymenetelmät sekä Paalijärven puolesta -esite.

21 21 Kierrätyskeskuksessa tapahtui Riihimäen kierrätyskeskus, nuorisotoimi ja liikuntatoimi järjestivät Elämä Fillarille -kilpailun, jonka myötä vanhoille romupyörille rakennettiin uusi elämä. Kilpailu oli suunnattu 5 7 luokkia käyville koululaisille. Pyörästä piti tulla turvallinen, toimiva ja näyttävä. Kilpailu huipentui urheilupuistossa pidettyyn tapahtumaan, jossa kilpailupyörät arvosteltiin tekniikka- ja ulkonäköpistein. Lopputulokseen vaikuttivat myös poliisin antama turvallisuuslausunto sekä kuljettajan selviytyminen taitoajoradasta. Tapahtuman tarkoituksena oli saada innostettua nuoria korjaamaan pyöriään ja myös käyttämään niitä jokapäiväisessä liikkumisessa. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja kierrätyskeskuksen yhteisen projektin tuloksena kierrätystaidetta oli maaliskuussa esillä kauppakeskus Merkoksessa. Taideteoksissa hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja kestävän kehityksen teeman mukaisesti. Hyvin onnistunut keväinen pihakirppistapahtuma järjestettiin jo viidennen kerran, Energiansäästöviikolla kierrätyskeskuksessa oli esillä vaihtuvia näyttelyitä liittyen mm. veden ja energian kulutuksen vähentämiseen sekä taloudelliseen ajotapaan. Grescent kaunokainen Selvityksiä biojätteen keräyksestä Suurkertymäkohteet Suurkertymäkohteiden (päivittäistavarakaupat, ravintolat, kahvilat, leipomot ja pitopalveluyritykset) biojätteen erilliskeräyksen tilannetta, lajitteluaktiivisuutta, neuvonnan ja jatkotoimenpiteiden tarvetta sekä keräämisessä esiintyviä ongelmia, selvitettiin opinnäytetyön avulla vuonna Selvityksen mukaan biojätteiden erilliskeräys on lähtenyt hyvin käyntiin suurkertymäkohteissa. Yritykset olivat tietoisia uusista jätehuoltomääräyksistä ja yleinen asenne biojätekeräykseen oli hyvä. Keräyksen toimeenpanemisessa oli onnistuttu hyvin tavoittamaan keräysvelvoiterajan ylittävät yritykset. Yritykset olivat onnistuneet vähentämään syntyvän biojätteen määrää tarkentamalla elintarviketilauksiaan ja tehostamalla toimintaansa. Muutamissa kohteissa biojätettä kertyi niin paljon, että tyhjennysvälin tihentäminen tai lisäastian hankinta oli tarpeen. Useimmin esiintynyt ongelma oli epätietoisuus biojäteastioiden pesuvelvollisuudesta. Pakolliseen biojätekeräykseen osallistumisen aiheuttama kustannustason nousu ja tyhjennystaksan korkea hinta ilmeni monen haastateltavan palautteesta. Asuinkiinteistöt Yli 10 asuinhuoneistoa käsittävien asuinkiinteistöiden biojätteen erilliskeräyksen tilannetta ja tiedotustarpeita selvitettiin alkuvuodesta Selvityksen mukaan tarvittavat biojäteastiat löytyivät lähes kaikilta kiinteistöiltä. Lajittelun toimivuutta isännöitsijät eivät vielä alkuvuodesta olleet ehtineet seurata. Jätteenkuljetukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä, juhlapyhien ajaksi toivottiin jätekuljetuksiin lisäresursseja. Isännöitsijät olivat saaneet tietoa biojätteen erilliskeräykseen siirtymisestä kaupungilta, Kiertokapula Oy:ltä, internetistä, lehdistä ja kaupungin järjestämästä tiedotustilaisuudesta. Isännöitsijät olivat tiedottaneet asukkaita koteihin jaettavilla tiedotteilla sekä laittamalla lajitteluohjeita ilmoitustauluille ja jätekatoksiin.

22 22 Koulutuspalvelukeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä, samoin hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Sähköisiä lomakkeita on kehitetty vuoden 2006 aikana. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tätä voisi vieläkin tehostaa. Kartta luonnonsuojelualueen rajauksesta Vahteriston luonnonsuojelualue Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys jätti esityksen Riihimäen kaupunginhallitukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Vahteristoon. Ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginhallitus päätti periaatepäätöksenä, että Hämeen ympäristökeskukselta haetaan Vahteriston alueelle luonnonsuojelualueen perustamista alustavan karttaluonnoksen mukaisesti. Luonnonsuojelualueen perustaminen valmistellaan vuonna 2007yhteistyössä ja samanaikaisesti asemakaavan laatimisen kanssa. Ympäristöriskien hallinta Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja edelleen kierrätyskeskukseen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Aineistokuljetukset alueen kirjastojen välillä hoidetaan kuljetusyrityksen päivittäisenä tavarakuljetuksena, jolloin kuljetettavaa aineistoa voidaan lähettää isojakin määriä samassa kuljetuksessa. Ruokapalveluissa raakaainekuljetukset ovat pääsääntöisesti ok. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristökasvatus etenee koulujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa on Vihreä Lippu. Kouluilla järjestetään ympäristöasioihin liittyviä teemapäiviä / teemaviikkoja, myös ruokapalvelujen puolelta näiden järjestämisestä on tullut traditio. Kirjastossa järjestetään vuosittain ympäristöasioihin liittyviä näyttelyitä, yleensä jonkun yhdistyksen tms. kanssa.

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro Havukoski

Asemakaavan muutos nro Havukoski Asemakaavan muutos nro 001993 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu tark

KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu tark KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 17.1.2008. tark 6.5.2008. Kartta 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto 2.4.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLHÄISTEN TEHDAS ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI, Ylhäisten (14) kaupunginosan korttelin 7 tontilla 5. Sijaintikartta

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot