ENERGIATEHOKKUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Martta Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANGASALAN KUNTA ENERGIATEHOKKUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa Tursolan korttelikoulu saa lämpönsä maasta.
2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET SOPIMUKSEN RAJAUKSET/ TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE KUNNAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖN VÄLITAVOITTEET JA VARHAISTOIMET JULKISTEN HANKINTOJEN ENERGIATEHOKKUUSOHJEET ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAVA SUUNNITTELUN OHJAUS ENERGIAKATSELMUSTEN JA NIISSÄ HAVAITTUJEN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN TOTEUTTAMINEN UUSIEN INVESTOINTIEN SÄÄSTÖTAKUU JA/TAI RAHOITUSMENETTELYJEN KÄYTTÖ KULUTUSSEURANTA JA ENERGIATEHOKKUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT UUDET TOIMINTAMALLIT KANSALLISET TAI SEUDULLISET HANKKEET, JOISSA KUNTA ON MUKANA KUNNAN OMAT LINJAUKSET KOULUTUS JA TIEDOTUS UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 AUTON KULUTUSSEURANTA -LOMAKE SUUNNITELMA ENERGIAKATSELMUSTEN LAADINNASTA KÄYTTÖÖNOTTOKATSELMUSTEN OHJELMA 2
3 ALKUSANAT Kuntien energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kunnille energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Kunta on sitoutunut laatimaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kunnan toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Suunnitelmassa tärkeää on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi ohjelmoitu ja aikataulutettu. Suunnitelmassa tuleekin selkeästi esittää miten työ etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen hyväksyttäminen esimerkiksi kunnanhallituksessa. Säästötavoite ja säästötoimien vaikuttavuus Direktiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina sillä tavoitteessa huomioidaan myös laskennallinen tulevan kulutuksen ehkäisy tai vähentäminen. Tavoite on kiinteä esimerkiksi GWh-yksiköissä ilmaistu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. On todennäköistä, että energiansäästötavoite kiristyy kahdenkymmenen prosentin säästötavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vuosien keskimääräisestä energiankulutustasosta. Direktiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, millaisten toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Kaikille EU-maille saman 9 % energiansäästötavoitteen hyväksymisen taustalla on ajatus siitä, että eri maiden erilaiset 3
4 lähtötilanteet saadaan huomioitua hyväksymällä ns. varhaistoimien vaikutuksia. Käytännössä säästö siis muodostuu ns. varhaistoimista (toteutettu ennen vuotta 2008) ja uusista toimenpiteistä (toteutettu vuoden 2008 aikana tai sen jälkeen). Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna Oleellinen kysymys onkin toimien säästövaikutuksen elinikä. Jos säästövaikutus päättyy ennen vuotta 2016, ei toimesta ole tavoitteen saavuttamisessa apua. Tämä Kangasalan kunnan energiatehokkuuden toimintasuunnitelma käsittää Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelman lisäksi toimenpiteitä, jotka täyttävät sellaisten energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosta hillitsevien ohjelmien tavoitteet, joihin kunta on muilla tahoilla sitoutunut. Näitä ovat muun muassa Tampereen Kaupunkiseudun Ilmastostrategia ja Kuntien Ilmastonsuojelukampanja. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa varten koottu työryhmä vastaa jatkossa kaikkien suunnitelman piiriin liitettyjen sopimusten ja hankkeiden seurannasta. 1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Kangasalan kunta on solminut energiatehokkuussopimuksen vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Sopimuksessa edellytetään, että kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuussopimus on hyväksytty kunnanhallituksen liiketoimintajaostossa ja kunnanhallituksessa Energiatehokkuussopimuksen vastuuhenkilöksi on nimetty hallintojohtaja Jonna Sillman- Sola. Energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilöksi on nimetty talotekniikkateknikko Ismo Simola. Sopimusmenettelyn toteutuksesta vastaa kunnanjohtajan ( ) nimeämä energiatehokkuussopimuksen valmistelu- ja seurantaryhmän, johon on nimetty hallintokuntakohtaiset vastuuhenkilöt: Mikko Ilkka, tekninen johtaja, Tekninen keskus, työryhmän puheenjohtaja Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus Susanna Virjo, suunnitteluarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri alkaen Anita Santapukki, suunnitteluinsinööri, yhdyskuntatekniikka, Tekninen keskus Seppo Mäkelä, sähköinsinööri, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Ismo Simola, talotekniikkateknikko, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Arja Lehto, rakennuspäällikkö, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, ympäristönsuojelu, Tekninen keskus Sirkku Malviala, rakennustarkastaja, rakennusvalvonta, Tekninen keskus Taru Räsänen, rehtori, koulut, Sivistyskeskus Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, varhaiskasvatus, Sivistyskeskus Kunnanjohtajan nimeämän työryhmän ulkopuolelta ryhmään lisättiin: Reijo Riekkola, apulaiskunnanjohtaja, Strateginen johto Antti Kytövaara, toimitusjohtaja, Kangasalan Vesi-liikelaitos Kaisu Kuusela, suunnittelija, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri asti 4
5 Työryhmän tehtävänä on vastata toimintasuunnitelman laatimisesta, hyväksytyn toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta, raportoinnista kunnanhallitukselle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. 2 SOPIMUKSEN RAJAUKSET/ TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS Tämä suunnitelma koskee kulutusseurannassa olevia kunnan palvelurakennuksia, Kangasalan Vesi-liikelaitoksen hallinnassa olevia laitoksia, tievalaistusta ja ulkovalaistusalueita sekä kunnan omistuksessa olevia ajoneuvoja ja työkoneita. Kangasalan kunnalla ei ole omia vuokra-asuntoja. Kunnassa asuntoja omistavat vuokrataloyhtiöt eivät kuulu tähän sopimukseen. Tämän suunnitelman ulkopuolella ovat myös energiantuotanto ja joukkoliikenne. Kangasalan kunnan ja Työ- ja elinkeinoministeriön välinen sopimus rajautuu tiettyihin, yllä lueteltuihin toimintoihin, mutta tämä suunnitelma kattaa kaikki kunnan toiminnot, joissa energiankäytöllä ja käytön tehostamisella on merkitystä. Lisäksi suunnitelma kattaa energiatehokkuutta edistäviä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muita hankkeita ja sitoumuksia, joihin kunta on liittynyt, kuten Kuntien Ilmastonsuojelukampanja ja Tampereen Kaupunkiseudun Ilmastostrategia. 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE Kunnan allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina Kunnan energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 2353 MWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Huomioitavaa on, että säästötavoite koskee ainoastaan sopimushetkellä mainittua rajausta. Sopimuksen piiriin otetaan jatkossa kunnan palvelutuotannon käyttöön hankittavat uudet toimitilat. Kangasalan kunnan asukasmäärä kasvaa voimakkaasti, eikä nykyinen kiinteistökanta riitä tulevalle palvelutarpeelle. Kuhmalahden kunta liittyy Kangasalan kuntaan. Kuhmalahden kiinteistöt otetaan mukaan, kun luotettavat tiedot kiinteistöistä ja niiden kulutustiedoista on saatavilla. Sopimus voi jatkossa kattaa esimerkiksi Kangasalan uimahallin, joka tällä hetkellä kiinteistöyhtiönä on rajattu sopimuksen ulkopuolelle. Energiatehokkuussopimuksella Kangasalan kunta sitoutuu toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivista tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. 5
6 4 KUNNAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kangasalla on laadittu kuntastrategia 2016, jonka mukaan Luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat tärkeitä asioita Kangasalla. Ne otetaan huomioon kunnan suunnittelussa ja muussa toiminnassa samalla kun huolehditaan yhdyskunnan kehittymisestä ja kasvusta. Kunnan toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta. Strategiakauden merkittäviä hankkeita ovat seudullinen ilmastostrategia sekä energiatehokkuus yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja palveluratkaisuissa. Energiatehokkuuden ja energiansäästön yleiset tavoitteet tullaan sopimuskaudella kohdentamaan myös suoraan hallintokunnille. Hallintokuntien vastuulla on omien säästötavoitteidensa täsmentäminen ja tarvittavien toimenpiteiden määrittäminen annettujen ohjeiden mukaan. Niiden vastuulla on myös sisäinen tiedottaminen ja raportoiminen. Energiansäästössä käytännön toimista jatkossa vastaa kunnan palvelukeskusten henkilöstö. Tiedottamisella on jatkossa merkittävä asema tavoitteiden saavuttamisessa. Kangasalan kunnassa toteutettiin vuonna 1996 kauppa- ja teollisuusministeriön tukema energiakatselmushanke. Katselmus käsitti 26 kunnan omistamaa kiinteistöä eli niin sanotut kunnan pääkiinteistöt: koulut, päiväkodit, virastot, vapaa-aikatilat, kirjastot sekä paloaseman ja varikon. Katselmuksessa kartoitettiin kiinteistöjen LVI- ja sähköjärjestelmät, niiden käyttö ja kunto sekä mahdollisuus pienentää kiinteistöjen lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Katselmustoimintaa jatketaan kiinteistöjen energia-, seuranta- ja käyttöönottokatselmuksilla (kohta 4.4 ). Haastava tehtävä energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamisessa on katselmusten lisäksi luoda yhtenäinen kuukausittainen kulutusseurantajärjestelmä ja kulutustietojen informointi henkilökunnalle (kohta 4.6). Kunnan omistamien ajoneuvojen kulutusseuranta aloitetaan Liitteen 1 Auton kulutusseuranta - lomakkeen mukaisesti. Kunnassa on laadittu talouden vakauttamisohjelma vuosille Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ohjelman Ohjelman yhtenä tavoitteena on kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä on olennainen merkitys energiatehokkuusasioissa. Kunnassa on aloitettu palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman laatiminen. Kunnan keskeisten palvelujen verkkoa tarkastellaan kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelmassa määritetään palveluyksiköille minimikoot. Suunnitelman toteuttamisella on vaikutusta kunnan omistuksessa olevaan kiinteistökannan määrään ja tilojen käytön tehokkuuteen. Kangasalan maankäytön toteuttamisohjelmaa tarkistetaan vuosittain yhdessä eri hallintokuntien kanssa, jossa uusien asuinalueiden toteuttamisen ajoitusta, liikenteen ja palvelutuotannon tarpeita tarkastellaan kokonaisuutena aina seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tavoitteena oleva yhdyskuntarakenteen eheytyminen vaikuttaa merkittävästi energian kulutukseen mm. investointien oikealla sijoittumisella ja ajoituksella ja liikennetarpeen vähenemisellä. 6
7 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Tilapalvelu Varhaistoimet Kangasalan kunta on liittyessään sopimukseen asettanut energiansäästön välitavoitteeksi 784 MWh vuodelle 2010 ja 1569 MWh vuodelle Energiakatselmukset 1996 Pienemmät korjaustoimenpiteet on katselmusten jälkeen toteutettu. Investointirahoitusta vaativat epäkohdat on korjattu niissä kiinteistöissä, joissa on tehty kokonaisvaltainen peruskorjaus. Lähes kaikki kunnan 1950-luvulla rakennetut isot koulurakennukset on peruskorjattu ja 2000-luvulla. Koulukiinteistöjen (Haviseva, Ruutana, Huutijärvi, Liuksiala, Vatiala, Pikkola, Sariola) kokonaisvaltaisen peruskorjauksen yhteydessä on pääsääntöisesti tehty seuraavat toimenpiteet, joilla on ollut merkitystä energiankulutukseen - koulurakennuksissa olevat tarpeettomat asunnot on muutettu koulutiloiksi eli on otettu olemassa olevat tilat tehokäyttöön, eikä rakennettu automaattisesti uutta tilaa - rakennusten vaippaan on lisätty tai vaihdettu lämmöneristystä - huonokuntoiset ikkunat ja ulko-ovet on uusittu - rakennusten ilmanvaihto on toteutettu keskitetyillä tulo-/poistokojeilla ja varustettu lämmön talteenotolla. - vesi- ja viemärijärjestelmät kalusteineen on uusittu - sähköjärjestelmät valaisimineen on uusittu - koulujen valmistuskeittiöt on varustettu omilla vesi- ja sähkömittareilla, vanhat koneet ja laitteet on uusittu Kunnan kaikki pääkiinteistöt on varustettu rakennusautomaatiolla ja liitetty kunnan keskitettyyn kaukovalvontajärjestelmään. Kaukolämpökohteiden lämmönsiirtimiä on vaihdettu 2000 luvulla järjestelmällisesti paremman hyötysuhteen siirtimiin. Viime vuosina on uudisrakentamisessa erityisesti kiinnitetty huomioita energia-asioihin; lämmitysjärjestelmien valintaan ja energiaa säästäviin rakenne- ja tilaratkaisuihin sekä joustavaan käyttötarkoituksen muunneltavuuteen. Esimerkkinä: Liutun päiväkoti; tila- ja rakenneratkaisut on toteutettu niin, että rakennus on muutettavissa esim. vanhustoiminnan käyttöön. Tursolan korttelikoulu; lämmönlähteenä maalämpö, aurinkopaneelien käytön kokeilu, tilasuunnittelussa huomioitu joustava muunneltavuus joko päiväkoti- tai koulutilana kulloisenkin tarpeen mukaan. Kunnan kiinteistökannasta on purettu energiankäytön kannalta epäedullisia vanhoja rakennuksia (pääosin vanhoja asuinrakennuksia), joille ei ole ollut osoitettavissa tehokasta käyttöä. 7
8 Suunnittelun ohjaus Varhaistoimet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hajarakentamisen hillitseminen yleis- ja asemakaavoituksessa on tärkeä kaavoituksen varhaistoimi. Kunta on osallistunut maankäytön suunnittelun saralla seudulliseen yhteistyöhön vuodesta 2007 lähtien ja sitoutunut yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja hajarakentamisen hillitsemiseen seudullisella tasolla. Seutuyhteistyöhön kuuluu sitoutuminen seudullisen rakennesuunnitelman toteuttamiseen maankäytön suunnittelussa, seudullisen ilmastostrategian toteuttamiseen ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sitoutuminen. Kunta on ollut mukana seudullisessa Ilmankos-hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Yhdyskuntatekniikka Asemakaavojen rakentamistapaohjeisiin on sisällytetty tavoite energiatehokkaasta rakentamisesta. Lisäksi niissä on annettu käytännön ohjeita sekä ohjeita lähiympäristön laadusta. Asemakaavoissa rakennusalat on pyritty merkitsemään tonteille niin, että rakennusten suuntaus edullisiin ilmansuuntiin on mahdollista. Kunnan tontin saaneille on järjestetty tilaisuuksia vuodesta 2008, joissa on esitelty energiatehokasta rakentamista. Lisäksi suunnittelua ohjataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Varhaistoimet Katuvalaistuksessa on siirrytty vuonna 2000 energiatehokkaampiin lamppuihin. Katuvalojen ohjausautomatiikkaa on otettu käyttöön vuonna Kangasalan nauhataajaman valaisemisessa on kokeiltu led-valotekniikkaa vuodesta 2009 lähtien. Sivistyskeskus Yhdyskuntatekniikan suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu esteettömyys vuodesta 2004 lähtien. Rakentamalla esteettömiä kulkuyhteyksiä helpotetaan vaikeasti liikkuvien itsenäistä kulkemista. Lisäksi kunnassa on rakennettu uusia jalkakäytäviä ja korotettuja suojateitä. Kunta on rakentanut kevyen liikenteen väyliä muun muassa koulumatkojen kulkemisen helpottamiseksi. Varhaistoimet Energian ja luonnonvarojen säästäminen Kangasalan koulujen ja päiväkotien toiminnassa on toteutunut muun muassa roskien lajitteluna, kierrätysmateriaalien käyttönä opetuksessa, valojen ja tietokoneiden sammuttamisena tiloista, joissa ei oleskella, hukkapaperin välttämisenä ja jätteiden lajitteluna. Koulut ja päiväkodit tekevät yhteistyötä tilapalvelun ja huoltohenkilöstön kanssa sähköisen järjestelmän kautta. Lisäksi oppilaille opetetaan muun muassa ympäristötietoutta sekä ympäristön elinkelpoisuuden ja luonnon monimuotoisuuden arvostamista. Ympäristövastuuseen kasvatetaan jatkuvasti. Kangasalan Vesi -liikelaitos Varhaistoimet Kuntaan on rakennettu ylävesisäiliö Sahalahteen vuonna 2006, minkä johdosta Sahalahden siirtolinjan putki- ja pumppukoot pienenivät. Viime vuosina jätevesiviemärivuotoja on vähennetty, puhdasvesiverkoston vuotoja on korjattu, pumppuihin on tehty taajuusmuuttajasäätöjä ja pumppuja ja koneistoja on uusittu energiatehokkaampiin malleihin. Lisäksi Sahalahden pintavesilaitoksen käytöstä on luovuttu vuonna 2008, jolloin se on jäänyt varalaitokseksi. 8
9 Liikennesuunnittelu Varhaistoimet Koululaiskuljetuksissa taksit noutavat ja jättävät oppilaat keräilypaikoille, jolloin ajokilometrien määrä on vähentynyt. Lukujärjestyksiä suunnitellaan kouluissa siten, että erilliskuljetusten määrä on vähentynyt. Koululaiskuljetuksia ja toimintakeskuksen kuljetuksia on yhdistetty, jolloin samasta suunnasta samaan aikaan tulevat kuljetetaan samalla taksilla. Myös muissa koululaiskuljetuksissa kuljetuksia yhdistellään niin paljon kuin mahdollista. Palveluliikenteen kaksi pikkubussia ovat monipalvelukäytössä: samassa kyydissä koululaisia, vanhuksia, sosiaalikeskuksen asiakkaita, laboratorionäytteitä. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Kunta käyttää osassa hankintojen kilpailuttamista seudun kuntien yhteistä hankintatoimistoa (KUHA). Kuntaan on vuonna 2007 laadittu hankintaohje. Kaikkien tilaajien on huomioitava energiatehokkuuden osuus hankinnoissa. Tiedotetaan kaikkia kunnan hankintoja tekeviä TEM:n ja Motivan antamista ohjeista. Hankintaohjeita täydennetään energiatehokkuuden osalta. 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Henkilökunta osallistuu energiatehokkuuden, yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen kehittämishankkeisiin ja pilottiprojekteihin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Maankäytön suunnittelu Kaavoitusprosessia ja sen toteutussuunnittelua kehitetään siten, että suunnittelun alkuvaiheessa voidaan tehdä mahdollisimman kokonaisvaltaista ja monialaista tarkastelua rakentamisen vaikutuksista energiatehokkuuden, uusiutuvien energiamuotojen, käyttökustannusten ja jätehuollon suhteen. Kaavoitusratkaisujen vaihtoehtojen vertailussa arvioidaan alueen tuleva kulkuneuvojen käyttöjakauma, alueen energiatalous ja mahdollisuus liittyä omaan tai aluelämpöjärjestelmään. Seudullinen taso ja yleiskaava Asemakaava Tampereen seudun rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän toteuttamissuunnitelmaa noudatetaan. Taajamarakenne pyritään pitämään energiatehokkaana ja ehkäistään sen hajautumista. Yleiskaavallisin tarkasteluin selvitetään olemassa olevien alueiden tiivistämis- ja uusiokäyttömahdollisuudet ja tarve uusien alueiden käyttöönottamiseen. Valituilla alueilla toteutetaan riittävä aluetehokkuus (15-20 asukasta/ha), jotta voidaan kehittää joukkoliikennepalveluita, lisätä kevyen liikenteen osuutta ja nostaa lähiympäristön laatua. Palvelut sijoitetaan energiatehokkaasti rakentamisen ja käyttäjän kannalta. Tontteja kaavoitettaessa otetaan huomioon mahdollisuus passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa. Energiamääräyksiä voidaan antaa kaa- 9
10 Rakentamisen ohjaus Toimitilasuunnittelu vassa, rakentamistapaohjeissa ja tontinluovutusehdoissa. Asemakaavaa toteuttavissa suunnitelmissa vertaillaan vaihtoehtoja tutkimalla niiden vaikutuksia. Rakennuslupien, tontin luovutuksen ja ympäristölupien yhteydessä kunta tiedottaa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista, energiansäästöstä sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään. Uudis- ja peruskorjaushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa määritetään yhdessä suunnittelijoiden kanssa tavoitteet seuraaville tekijöille, joilla on vaikutusta luonnonvarojen kulutukselle - rakennuksen energialuokka - lämmönlähde; kaukolämmön lisäksi myös vaihtoehtoiset ratkaisut tutkitaan - energiankulutus; lämmönkulutus, sähkönkulutus, energiankäytön hallinta - vedenkulutus; vesijärjestelmät, kulutuksen seuranta - maankäyttö; rakentaminen aikaisemmin rakennetuille alueille, olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen - rakentamismääräysten ylittävät rakenneratkaisut tutkitaan - rakennusmateriaalit, niiden käyttöikä ja huollettavuus Suunnittelun alkuvaiheessa tarkastellaan rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä; tilatehokkuutta, tilojen muuntojoustavuutta, huonetilojen korkeutta, luonnonvalon / valaistuksen suuntausta suhteessa ikkunoiden optimikokoon. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 tavoitteet kunnan kiinteistöjen uudisrakennus- ja peruskorjauskohteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Kunta sitoutuu energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen kunnan rakennusten energiansäästömahdollisuuksien ja tavoitteiden selvittämiseksi energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että 80 % kunnan rakennuksista, rakennustilavuudella mitattuna, on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmukset Energiakatselmusten laadinnasta (kohteet ja aikataulu) on tilapalvelu laatinut suunnitelman vuosille Suunnitelma on liitteenä (Liite 2). Energiakatselmussuunnitelma päivitetään vuosittain seurannan yhteydessä. Vuosina 2010 ja 2011 katselmoidaan rakennukset joita ei kunta omistanut edellisen katselmoinnin aikaan eli Sahalahden rakennukset, terveyskeskus- ja terveysasemat sekä vuoden 1996 jälkeen valmistuneet rakennukset. Vuosina 2012 ja 2013 katselmukset tehdään rakennuksissa jotka on peruskorjattu tai joihin on rakennettu laajennuksia edellisen katselmoinnin jälkeen. Myös suurimmat kulutuskohteet katselmoidaan uudelleen. 10
11 Tavoitteena on, että energiakatselmuksissa esitetyt korjaustoimenpiteet toteutetaan, jos ne ovat tarkoituksen mukaisia huomioiden rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnan pysyvyys ja energiansäästömahdollisuudet. Energiansäästöinvestoinnille tilapalvelu esittää rahoitusta kunnan talousarvioon. Seurantakatselmukset Katselmoitujen rakennusten seurantakatselmuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, kun edellisestä katselmuksesta on kulunut yli 10 vuotta. Käyttöönottokatselmukset Kaikkiin uusiin rakennuksiin (yli 1000 krsm2) ja isoihin peruskorjauskohteisiin tehdään käyttöönottokatselmus noin vuoden kuluttua käyttöönotosta. Liitteenä (Liite 3) käyttöönottokatselmusten ohjelma; kohteet ja ajoitus. Energiatodistus Rakennusten katselmoinnin yhteydessä laaditaan rakennukselle energiatodistus. 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Kunta hankkii tietouden uusista menettelyistä ja rahoitusratkaisuista (mm. ESCO-palvelu), joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Kuntaan esitetään palkattavaksi energia-asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa investointien energiatehokkuusasiat sekä energianeuvonnan koordinointi ja energiatehokkuuteen liittyvistä asioista tiedottaminen kunnassa. 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kiinteistöjen kulutusta seurataan Haahtelan kulutusseurantaohjelmalla. Kulutusseurantaa tehdään kuukausittain. Tällä hetkellä kunnan suoraan omistamista rakennuksista on tilavuuden mukaan laskettuna kuukausittaisessa kulutusseurannassa 86 % ja vuositasolla 96 %. Kiinteistönhoitajat syöttävät kulutuslukemat ohjelmaan ja seuraavat samalla kulutusta. Myös rakennusten käyttäjillä on mahdollisuus tarkastella oman talonsa kulutuksia tämän järjestelmän kautta. Tunnusluvut Tunnuslukuina käytetään yleisesti kiinteistönhoidossa käytettyjä tunnuslukuja. Tunnuslukujen edelleen kehittämistä tehdään yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Tavoitteena on, että 80% rakennusten energiankäytöstä on kuukausitasoisessa seurannassa ja vähintään 90% kunnan koko energiankäytöstä vuositason seurannassa vuoteen 2013 mennessä. Seurantatietoja hyödynnetään säännöllisesti ja aktiivisesti mahdollisten toimenpidetarpeiden tunnistamiseksi ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Kulutustietojen informointi rakennusten käyttäjille organisoidaan. 11
12 4.7 Uudet toimintamallit Kansalliset tai seudulliset hankkeet, joissa kunta on mukana Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kangasalan kunnan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan , että Kangasalan kunta liittyy Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Kunnan puolesta kampanjan vastuuhenkilöksi on nimetty hallintojohtaja. Kampanjakunnan toimenpiteet: 1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut (esim. energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet, metsät) 2. Tekee 10- tai 20-vuoden kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennusteen (kunnan kasvuodotukset, liikennemäärien kehitys jne.) 3. Asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet (prosentteina vuoden 1990 tai kartoitusajankohdan osalta) 4. Tekee oman vähentämissuunnitelmansa ja hyväksyttää sen valtuustossa (vähennysmäärä, keinot ja toteuttamisjärjestys) 5. Toimeenpanee suunnitelman ja seuraa sitä. Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu kattaa kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seututason yhteistyötä toteuttaa kuntien yhdessä perustama Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Yhteistyön tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta sekä vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaa. Kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun ohjelmat vuoteen 2030: Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paraskaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Asuntopoliittinen ohjelma Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä asuntopoliittista ohjausta Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Ilmastostrategia Ilmastostrategian tavoitteena on ollut laatia Tampereen kaupunkiseudun yhteinen ilmastopolitiikan visio ilmastonmuutoksen hillintään. Liikennejärjestelmäsuunnitelma On osa kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun ohjelmaa, mutta valmistuu päätöksentekoon muita ohjelmia myöhemmin loppukeväällä
13 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Ilmankos-hanke ESSI-hanke Kangasalan kunnan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan , että Kangasalan kunta liittyy Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaan. Kangasalan valtuusto käsittelee asiaa myöhemmin. Strategia esittää kaupunkiseudun yhteisen ilmastopolitiikan vision, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet ja toimenpideohjelman, jolla kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan Unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti. Strategia esittää myös mahdollisuuksia ilmastotoimien tehostamiseen sekä toimia, joilla kunnat voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kangasalan kunta on mukana Ilmankos -hankkeessa, jonka toteutusaika on 10/ /2012. Projektin taustalla on Tampereen kaupungin koordinoima seudullinen Ilmankos-kampanja, jonka rahoitus päättyi kesäkuussa Projektin ideana on ilmastonmuutoksen hillintä edistämällä seudun asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Yhteisöllinen aktivointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus motivoivat ihmisiä elämäntapamuutoksiin, helpottavat asenteiden muutoksia, mahdollistavat kokemusten jakamisen ja tukevat yhteisöjen omien ilmastoprojektien toteutumista myös projektin jälkeen. Projektissa asukkaiden tietoisuus ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja arjen mahdollisuuksista sen hillintään kasvavat. ESSI-hanke on vuonna 2010 käynnistynyt Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma, jossa kehitetään kuntien energiaomavaraisuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hajautettua energiantuotantoa. ESSI-hanke on Tampereen Ammattikorkeakoulun organisoima projekti, jonka tarkoituksena on tuottaa Ammattikorkeakoulun opinnäytetöinä kunnan energiaprofiili sekä katsaus kunnan kestävän energian potentiaaliin Kunnan omat linjaukset Kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Kaavoitus ja viranomaiset (rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) osallistuvat seudulliseen suunnittelu- ja kehitysyhteistyöhön ja sitoutuvat näiden yhteistyöhankkeiden yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi kaavoituksen tärkeistä tavoitteista, joka kytkeytyy suoraan seudullisella tasolla asetettuihin tavoitteisiin. Rakennettujen ympäristöjen tiivistämisestä ja eheyttämisestä saatu hyöty pyritään käyttämään lähiympäristön laadun parantamiseen. Kunnassa laadittava viheralueohjelma edistää lähiympäristön suunnittelua ja laadun kohentamista. Kuntaan pyritään saamaan rakentamisen pilottikohteita energiatehokkuusmielessä. Kunta suhtautuu positiivisesti yhteistyöhankkeisiin innovatiivisten toimijoiden kanssa. Tontinluovutusehdoissa voidaan huomioida energiatehokas rakentaminen. Rakennusvalvonta tiedottaa rakentajia tulevista rakentamismääräyksistä ja ohjeista. Kuntaan perustetaan kaksi pysäköinninvalvoja vakanssia. Pysäköinninvalvonnan kehittäminen vähentää autoilua ja tehostaa kunnan keskeisillä sijainneilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöä. 13
14 Yleiskaavoituksen uusia toimintamalleja - Joukkoliikennekäytävien merkityksen korostaminen - Hajarakentamisen hillitseminen - Pienilmaston merkitys rakentamisen sijoittamisessa - Toimintojen sekoittuminen (asuminen, työpaikat, virkistys) Asemakaavoituksen uusia toimintamalleja (kaava ja rakentamistapaohjeet) - Harkitaan määräystä kaukolämpöön liittymisen pakollisuudesta siihen soveltuvissa kohteissa - Kehitetään ja käytetään määräyksiä energiatehokkaasta rakentamisesta - Kiinnitetään asemakaavavaiheessa huomiota lähiympäristön laatuun Tilapalvelu Kunnan linjauksena / tavoitteena on - toimipisteiden ja toimitilojen keskittäminen seudullisen rakennesuunnitelman mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen, ottaen huomioon erityisesti joukkoliikenneyhteydet - kiinteistöjen luopumisohjelman toteuttaminen; peruspalvelutuotannon ulkopuolisista kiinteistöistä luovutaan Suunnitelmallinen toimitilojen hankinta Pyritään johdonmukaisesti pääsemään eroon tilapäisistä koulu- ja päiväkotitiloista (tilaelementit). Ne eivät täytä nykyisiä pysyvien tilojen energiavaatimuksia ja kuluttavat energiaa. Palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelma antaa jatkossa tukea suunnitelmalliselle tilojen hankinnalle. Hankkeen tarveselvitysvaiheessa tutkitaan hankkeen tarpeellisuus ja selvitetään mm. - seudun ja kunnan kehitysnäkymät ko. toiminnan suhteen - yhteensovittaminen muiden hallintokuntien toimintojen kanssa - toiminnan kehittäminen ilman lisätilantarvetta - toiminnan pysyvyys pitkällä aikavälillä - kunnan käyttämättömien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttömahdollisuudet lisätilatarpeelle - vaihtoehtoiset toteuttamistavat, vuokraus, tilojen osto, - sijoituspaikka; hankkeen sopeutuminen yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön Tavoitteena on, että kunnan omistamat toimitilat ovat energiatehokkaita, tehokkaassa käytössä ja muuntojoustavia kulloisenkin palvelutarpeen mukaan. Tilapalvelun tehtävät energiatehokkuussopimuksen välitavoitteiden saavuttamiseksi - kiinteistötietojen kokoaminen ajan tasalle, mukaan lukien kuntaliitoksessa 2011 tilapalvelun hallintaan tulevat Kuhmalahden kiinteistöt - kulutustietojen selvittäminen ja seuranta sekä tiedon informointi käyttäjille - kiinteistönhoitajien sitouttaminen energiansäästöön; koulutus ja ohjaus - kiinteistöjen energiakatselmusten toteuttaminen (kohta 4.4) - kiinteistöjen seuranta ja käyttöönottokatselmukset (kohta 4.4) - selvitys öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttamisesta vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja käyttäviksi - tutkitaan mahdollisuudet tilojen sisälämpötilojen alentamiseen Tilapalvelu varaa talousarvioon ja investointiohjelmaan tarvittavan rahoituksen toimenpiteille. 14
15 Yhdyskuntatekniikka Sivistyskeskus Tilapalvelu on mukana seudun teknisten palvelujen tilahallintatyöryhmässä ja osallistuu tilapalvelujen toimintojen kehittämiseen energiatehokkuusasioissa yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Kevyen liikenteen väyliä pyritään rakentamaan lisää ja niiden suunnittelussa huomioimaan esteettömyys. Katuja rakennettaessa tavoitteena on katujen päällystäminen samana kesänä tai viimeistään seuraavana kesänä, jotta säästetään energiaa polttoaine-energian osalta. Kunnan maankäytön laajentuessa kehitetään kuljetuslogistiikkaa katu- ja vesihuolto- sekä ulkoalueiden rakentamis- ja huoltotöissä. Katujen ja puistojen valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään uutta valaisintekniikkaa ja ohjausjärjestelmiä. Varhaiskasvatus Koulut Varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä elämää, kestävän kehityksen periaatteet huomioivaa kasvatusta. Lasten ympäristökasvatus on elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä, jatkuvaa uuden ja ihmeellisen löytämistä. Se on myös ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemisen ja oivaltamisen riemua. Aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan, tutkimaan ja seikkailemaan tutussa ympäristössä. Lapsille tarjotaan mahdollisuus katsella, tunnustella, haistella ja maistella ja ennen kaikkea kysyä miksi! Pyrimme lisäämään lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä aktiivisuutta kestävään elämäntapaan. Esimerkiksi jätteiden lajittelu ja materiaalien kierrätys kuuluvat päivähoidon arkeen. Tavoitteena on, että lapselle kehittyy myönteinen asennoituminen ympäristöönsä sekä erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Tavoitteena on myös, että ympäristökasvatus nivoutuu kaikkiin varhaiskasvatuksen sisältöalueisiin. Kangasalan kouluissa opetettavan Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Oppilas oppii - ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla 15
16 - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Keskeiset sisällöt - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Sisällöt perustuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelmaperusteisiin, jotka on sisällytetty Kangasalan kunnan opetussuunnitelmaan. Sisällöt toteutuvat seuraavien oppiaineiden opetussuunnitelmissa: ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto, käsityö, kuvataide, kotitalous, yhteiskuntaoppi, liikunta. Kangasalan Vesi -liikelaitos Liikennesuunnittelu Energiatehokkaiden ratkaisujen suunnittelua ja käyttöönottoa jatketaan edelleen. Vuotovesiä pyritään vähentämään vesijohto- ja jätevesiverkostosta. Jätevesipumppaamoiden hoito- ja saneeraustoimien kautta ylläpidetään ja parannetaan pumppaamoiden pumppujen moottoreiden hyötysuhteita. Sahalahden jätevedet käsitellään keskitetysti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta pyritään kasvattamaan olemalla mukana seutulippujärjestelmässä. Kunta sitoutuu joukkoliikenteen kehittämistä edistäviin seudullisiin ohjelmiin. Sosiaalikeskus on liittynyt Tampereen logistiikan vetämään kuljetustenohjauskeskukseen, jossa tavoitteena on yhdistellä entistä tehokkaammin sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Ruokapalvelun kuljetuksia yhdistellään niin paljon kuin mahdollista. 4.8 Koulutus ja tiedotus Esimerkkejä: Kunnan palveluksessa olevilla henkilöillä tulee olla omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön. Tiedotuksen kautta kunta osoittaa toimivansa esimerkillisesti energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevissa asioissa. Toimista tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisille toimijoille. Palvelukeskusten johtajat vastaavat tiedottamisesta omissa palvelukeskuksissaan. - energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. - koulujen ja päiväkotien energiansäästötoimenpiteet liitetään kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaan. - kansallisen kestävän kehityksen strategian ja kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden mukaan kaikkiin kouluorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoden 2010 loppuun mennessä. - koulujen ja päiväkotien energiansäästötoimenpiteistä tiedotetaan vanhempainilloissa, koulujen lukuvuositiedotteissa, mielellään sähköisesti (Wilmassa). 16
17 - koulut ja päiväkodit osallistuvat kestävän kehityksen ja energiankulutusta hillitseviin tapahtumiin ja teemapäiviin. (esim. Pohjoismainen ilmastopäivä ) - koulut ja päiväkodit tiedottavat kiinteistöjensä muita käyttäjiä (urheiluseurat, yhdistykset) energiansäästötoimenpiteistä. - energiasopimuksen toimeenpanosta viestitään henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Eri tahoja kannustetaan keskinäiseen tiedonvaihtoon. - toimitaan yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Näyttelyitä ja muita tapahtumia järjestetään energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa tiedon levittämiseksi kuntalaisille ja yhteisöille. - kunta asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Energiansäästötoiminta tarvitsee säännöllistä motivointia ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Käyttäjien ja tilapalvelun välillä on tärkeää olla avointa keskustelua ja yhteistyötä. Energiakulutuksen palautetietoa tarvitaan käyttäjille analysoidussa muodossa niin, että se ymmärretään oikein. Palaute voitaisiin antaa esim. vuotuisella kiinteistökohtaisella raportilla, josta käy ilmi myös kulutuksen tavoitetaso ja sen vertailu toteutuneeseen. Yksikkökohtaiset yhteistyöhenkilöt, jotka ovat mukana energiansäästösuunnitelman työstämisessä, ovat hyvä tiedonvälitysryhmä jatkossakin. Lisäksi tulee miettiä, miten palkitsemista voidaan kehittää siten, että saavutetut säästöt saadaan yksiköiden omaan käyttöön. Esimerkkejä: - koulutustilaisuudet pientalorakentajille esim. lämmitysvaihtoehdoista ja matalaenergiarakentamisesta (rakennusvalvonta, energiayhtiö, ympäristönsuojelu) - oman henkilöstön energiansäästökoulutus on jatkuvaa, säännöllistä ja pitkäjänteistä - energiansäästöviikon (vko 41) tempaukset eri hallintokunnissa ja seudullisessa yhteistyössä mukana oleminen energiansäästöviikon järjestelyissä - kevyen liikenteen tempaukset esim. Autottomana päivänä ( ) ja Liikkujan viikolla ( ). - teknisen viraston asiakaspalvelussa on jaossa materiaalia energiansäästöstä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä - järjestetään neuvontatilaisuuksia yhteistyössä muiden energiatoimijoiden kanssa esim. energiatehokkaiden kodinkoneiden ja valaistuksen hankinnasta - energiayhtiö lainaa kuntalaisille energiankulutusmittareita maksutta - kunnan kiinteistöistä vastaavat ovat käyneet energiaeksperttikoulutuksen ja koulutuksesta on tiedotettu myös kunnassa oleville taloyhtiöille - kunta selvittää mahdollisuuksia rakentaa uusiutuvia energialähteitä käyttävä kokeilukohde, joka voidaan toteuttaa myös korjausrakentamisen yhteydessä - vapaa-ajan asuntoja omistaville ja käyttäville järjestetään keskustelutilaisuuksia uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä - kuntalaisille järjestetään tietoiskuja oikeaoppisesta puun poltosta yhdessä ympäristötoimen kanssa - kunnan työterveyshuolto ja liikuntatoimi markkinoivat pyöräilyä ja kävelyä terveellisenä hyötyliikuntana ja keinona vähentää liikenteen energiankulutusta - kunkin toimialan parhaat energiansäästöehdotukset palkitaan vuosittain - energiatehokkuuden viestintä sisällytetään osaksi kunnan normaalia sisäistä viestintää (nettisivut, henkilöstölehdet, kuntatiedotteet jne.) - kunta toimii esimerkkinä muille toimijoille esittelemällä toimivia malleja paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa Malleja ja esimerkkejä koulutukseen ja tiedotukseen löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta ( 17
18 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Tilapalvelu Kunnan omistuksessa ja käytössä olevasta kiinteistökannasta ja sen rakennuttamisesta vastaava Tilapalvelu selvittää kohdekohtaisesti mahdollisuuden uusiutuvien energianlähteiden käyttämiseen rakennusten lämmittämisessä. Tästä esimerkkinä Tursolan korttelikoulu, jonka lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä. Energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita käynnistetään. Tilapalvelu toimii aktiivisesti mukana seutukunnallisessa yhteistyössä. Muualla hyväksi havaitut ja toimivat kokeiluhankkeet hyödynnetään. 5 ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI Kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Raportti käsitellään valmistelu- ja seurantaryhmässä ennen sen lähettämistä Motiva Oy:lle. Raportin laatiminen tapahtuu jatkuvana tietojen tallentamisena vuoden aikana. Valmistelu- ja seurantaryhmä organisoi tietojen keräämisen. Kunnan omassa toiminnassa energiankulutustiedot ja toimintasuunnitelman sisältämien energiatehokkuus- ja ilmastonsuojeluhankkeiden edistyminen esitellään vuosittain kunnanhallitukselle. Kunnanhallitukselle tehtävissä raporteissa esitetään energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet, niiden tuottama vuotuinen energiansäästö sekä pienentyneiden energiakulujen myötä aiheutuva taloudellinen säästö. Energiatehokkuustyöryhmä käsittelee toimintasuunnitelman toteutusta kaksi kertaa vuodessa. Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle hallintokunnittain. 18
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy
Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat
Liittyminen Kuntasektorin Energiatehokkuussopimukseen YLK 13.10.2009 177 Taustaa Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt keväällä 2007 lähettänyt pääkaupunkiseudun kaupungeille pyynnön ilmoittaa
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016)
TEM/8/05.05.01/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016) 1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Tällä sopimuksella työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö)
LisätiedotTekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016
Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotKalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla
Kalajoen kaupungin energiatehokkuusohjelman Toimintasuunnitelma vuosilla 2017-2025 [Liitetieto] 242/00.04.01/2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 1 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja
TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
Lisätiedotenergiatehokkuussopimus
HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.
LisätiedotEnergiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotTekninen toimi Tilakeskus
ENERGIATEHOKKUUS- 1 (6) YLEISIÄ ENERGIANSÄÄSTÖOHJEITA Energiakatselmukset ELY-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntävät tukea Motivaenergiakatselmuksiin. Tuen enimmäismäärä on pääsääntöisesti
Lisätiedot18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotKOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA
KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotKaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa
Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotToimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta
Toimintasuunnitelma ja sen laadinta KETS-yhdyshenkilöpäivät 8. 9.11.2017 Okariina Rauta Esityksen sisältö: Osio 1: Toimintasuunnitelman läpikäynti Osio 2: Yhteiskeskustelu - tarpeet, toiveet, näkemykset
LisätiedotLahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotEnergiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy
Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotEnergiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan
1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen
LisätiedotKAUPUNGIN/KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2016 OHJEITA JA VINKKEJÄ SUUNNITELMAN LAATIMISEKSI
KAUPUNGIN/KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2016 OHJEITA JA VINKKEJÄ SUUNNITELMAN LAATIMISEKSI marraskuu 2008 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... 2 JOHDANTO... 3 1 Sopimuksen
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva
Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011
Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus
1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotTETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy
TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotRakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo
Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotHelsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...
LisätiedotSelvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla
Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Kuntien investoinnit ympäristöä ja kustannuksia säästäen 6.10.2010 Esityksen sisältö Kuntien energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotIlmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö
Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotToimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus
Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotEnergiatehokkuustyön raportti
Raportti 7.11.2011 Energiatehokkuustyön raportti 1. Yleistä Kangasalan kunta on hyväksynyt energiatehokkuussopimukseen liittyvän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman 30.8.2010. Tämän raportin avulla
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotEnergiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
LisätiedotTehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia
Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotKiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset kausi
Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotSeuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi Kuntayhdyshenkilöpäivät 2017 8.-9.2017 Saara Elväs Esityksen sisältö Miksi raportoidaan Raportointiaikataulu Vastuuhenkilöt ja käyttöoikeudet Raportoinnin toteutus ja sisältö Palautetieto
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan
1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,
LisätiedotKuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto
Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
Lisätiedot