ENERGIATEHOKKUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKKUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA ENERGIATEHOKKUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa Tursolan korttelikoulu saa lämpönsä maasta.

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET SOPIMUKSEN RAJAUKSET/ TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE KUNNAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖN VÄLITAVOITTEET JA VARHAISTOIMET JULKISTEN HANKINTOJEN ENERGIATEHOKKUUSOHJEET ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAVA SUUNNITTELUN OHJAUS ENERGIAKATSELMUSTEN JA NIISSÄ HAVAITTUJEN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN TOTEUTTAMINEN UUSIEN INVESTOINTIEN SÄÄSTÖTAKUU JA/TAI RAHOITUSMENETTELYJEN KÄYTTÖ KULUTUSSEURANTA JA ENERGIATEHOKKUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT UUDET TOIMINTAMALLIT KANSALLISET TAI SEUDULLISET HANKKEET, JOISSA KUNTA ON MUKANA KUNNAN OMAT LINJAUKSET KOULUTUS JA TIEDOTUS UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 AUTON KULUTUSSEURANTA -LOMAKE SUUNNITELMA ENERGIAKATSELMUSTEN LAADINNASTA KÄYTTÖÖNOTTOKATSELMUSTEN OHJELMA 2

3 ALKUSANAT Kuntien energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kunnille energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Kunta on sitoutunut laatimaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kunnan toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Suunnitelmassa tärkeää on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi ohjelmoitu ja aikataulutettu. Suunnitelmassa tuleekin selkeästi esittää miten työ etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen hyväksyttäminen esimerkiksi kunnanhallituksessa. Säästötavoite ja säästötoimien vaikuttavuus Direktiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina sillä tavoitteessa huomioidaan myös laskennallinen tulevan kulutuksen ehkäisy tai vähentäminen. Tavoite on kiinteä esimerkiksi GWh-yksiköissä ilmaistu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. On todennäköistä, että energiansäästötavoite kiristyy kahdenkymmenen prosentin säästötavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vuosien keskimääräisestä energiankulutustasosta. Direktiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, millaisten toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Kaikille EU-maille saman 9 % energiansäästötavoitteen hyväksymisen taustalla on ajatus siitä, että eri maiden erilaiset 3

4 lähtötilanteet saadaan huomioitua hyväksymällä ns. varhaistoimien vaikutuksia. Käytännössä säästö siis muodostuu ns. varhaistoimista (toteutettu ennen vuotta 2008) ja uusista toimenpiteistä (toteutettu vuoden 2008 aikana tai sen jälkeen). Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna Oleellinen kysymys onkin toimien säästövaikutuksen elinikä. Jos säästövaikutus päättyy ennen vuotta 2016, ei toimesta ole tavoitteen saavuttamisessa apua. Tämä Kangasalan kunnan energiatehokkuuden toimintasuunnitelma käsittää Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelman lisäksi toimenpiteitä, jotka täyttävät sellaisten energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosta hillitsevien ohjelmien tavoitteet, joihin kunta on muilla tahoilla sitoutunut. Näitä ovat muun muassa Tampereen Kaupunkiseudun Ilmastostrategia ja Kuntien Ilmastonsuojelukampanja. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa varten koottu työryhmä vastaa jatkossa kaikkien suunnitelman piiriin liitettyjen sopimusten ja hankkeiden seurannasta. 1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Kangasalan kunta on solminut energiatehokkuussopimuksen vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Sopimuksessa edellytetään, että kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuussopimus on hyväksytty kunnanhallituksen liiketoimintajaostossa ja kunnanhallituksessa Energiatehokkuussopimuksen vastuuhenkilöksi on nimetty hallintojohtaja Jonna Sillman- Sola. Energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilöksi on nimetty talotekniikkateknikko Ismo Simola. Sopimusmenettelyn toteutuksesta vastaa kunnanjohtajan ( ) nimeämä energiatehokkuussopimuksen valmistelu- ja seurantaryhmän, johon on nimetty hallintokuntakohtaiset vastuuhenkilöt: Mikko Ilkka, tekninen johtaja, Tekninen keskus, työryhmän puheenjohtaja Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus Susanna Virjo, suunnitteluarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri alkaen Anita Santapukki, suunnitteluinsinööri, yhdyskuntatekniikka, Tekninen keskus Seppo Mäkelä, sähköinsinööri, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Ismo Simola, talotekniikkateknikko, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Arja Lehto, rakennuspäällikkö, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, ympäristönsuojelu, Tekninen keskus Sirkku Malviala, rakennustarkastaja, rakennusvalvonta, Tekninen keskus Taru Räsänen, rehtori, koulut, Sivistyskeskus Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, varhaiskasvatus, Sivistyskeskus Kunnanjohtajan nimeämän työryhmän ulkopuolelta ryhmään lisättiin: Reijo Riekkola, apulaiskunnanjohtaja, Strateginen johto Antti Kytövaara, toimitusjohtaja, Kangasalan Vesi-liikelaitos Kaisu Kuusela, suunnittelija, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri asti 4

5 Työryhmän tehtävänä on vastata toimintasuunnitelman laatimisesta, hyväksytyn toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta, raportoinnista kunnanhallitukselle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. 2 SOPIMUKSEN RAJAUKSET/ TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS Tämä suunnitelma koskee kulutusseurannassa olevia kunnan palvelurakennuksia, Kangasalan Vesi-liikelaitoksen hallinnassa olevia laitoksia, tievalaistusta ja ulkovalaistusalueita sekä kunnan omistuksessa olevia ajoneuvoja ja työkoneita. Kangasalan kunnalla ei ole omia vuokra-asuntoja. Kunnassa asuntoja omistavat vuokrataloyhtiöt eivät kuulu tähän sopimukseen. Tämän suunnitelman ulkopuolella ovat myös energiantuotanto ja joukkoliikenne. Kangasalan kunnan ja Työ- ja elinkeinoministeriön välinen sopimus rajautuu tiettyihin, yllä lueteltuihin toimintoihin, mutta tämä suunnitelma kattaa kaikki kunnan toiminnot, joissa energiankäytöllä ja käytön tehostamisella on merkitystä. Lisäksi suunnitelma kattaa energiatehokkuutta edistäviä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muita hankkeita ja sitoumuksia, joihin kunta on liittynyt, kuten Kuntien Ilmastonsuojelukampanja ja Tampereen Kaupunkiseudun Ilmastostrategia. 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE Kunnan allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina Kunnan energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 2353 MWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Huomioitavaa on, että säästötavoite koskee ainoastaan sopimushetkellä mainittua rajausta. Sopimuksen piiriin otetaan jatkossa kunnan palvelutuotannon käyttöön hankittavat uudet toimitilat. Kangasalan kunnan asukasmäärä kasvaa voimakkaasti, eikä nykyinen kiinteistökanta riitä tulevalle palvelutarpeelle. Kuhmalahden kunta liittyy Kangasalan kuntaan. Kuhmalahden kiinteistöt otetaan mukaan, kun luotettavat tiedot kiinteistöistä ja niiden kulutustiedoista on saatavilla. Sopimus voi jatkossa kattaa esimerkiksi Kangasalan uimahallin, joka tällä hetkellä kiinteistöyhtiönä on rajattu sopimuksen ulkopuolelle. Energiatehokkuussopimuksella Kangasalan kunta sitoutuu toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivista tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. 5

6 4 KUNNAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kangasalla on laadittu kuntastrategia 2016, jonka mukaan Luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat tärkeitä asioita Kangasalla. Ne otetaan huomioon kunnan suunnittelussa ja muussa toiminnassa samalla kun huolehditaan yhdyskunnan kehittymisestä ja kasvusta. Kunnan toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta. Strategiakauden merkittäviä hankkeita ovat seudullinen ilmastostrategia sekä energiatehokkuus yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja palveluratkaisuissa. Energiatehokkuuden ja energiansäästön yleiset tavoitteet tullaan sopimuskaudella kohdentamaan myös suoraan hallintokunnille. Hallintokuntien vastuulla on omien säästötavoitteidensa täsmentäminen ja tarvittavien toimenpiteiden määrittäminen annettujen ohjeiden mukaan. Niiden vastuulla on myös sisäinen tiedottaminen ja raportoiminen. Energiansäästössä käytännön toimista jatkossa vastaa kunnan palvelukeskusten henkilöstö. Tiedottamisella on jatkossa merkittävä asema tavoitteiden saavuttamisessa. Kangasalan kunnassa toteutettiin vuonna 1996 kauppa- ja teollisuusministeriön tukema energiakatselmushanke. Katselmus käsitti 26 kunnan omistamaa kiinteistöä eli niin sanotut kunnan pääkiinteistöt: koulut, päiväkodit, virastot, vapaa-aikatilat, kirjastot sekä paloaseman ja varikon. Katselmuksessa kartoitettiin kiinteistöjen LVI- ja sähköjärjestelmät, niiden käyttö ja kunto sekä mahdollisuus pienentää kiinteistöjen lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Katselmustoimintaa jatketaan kiinteistöjen energia-, seuranta- ja käyttöönottokatselmuksilla (kohta 4.4 ). Haastava tehtävä energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamisessa on katselmusten lisäksi luoda yhtenäinen kuukausittainen kulutusseurantajärjestelmä ja kulutustietojen informointi henkilökunnalle (kohta 4.6). Kunnan omistamien ajoneuvojen kulutusseuranta aloitetaan Liitteen 1 Auton kulutusseuranta - lomakkeen mukaisesti. Kunnassa on laadittu talouden vakauttamisohjelma vuosille Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ohjelman Ohjelman yhtenä tavoitteena on kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä on olennainen merkitys energiatehokkuusasioissa. Kunnassa on aloitettu palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman laatiminen. Kunnan keskeisten palvelujen verkkoa tarkastellaan kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelmassa määritetään palveluyksiköille minimikoot. Suunnitelman toteuttamisella on vaikutusta kunnan omistuksessa olevaan kiinteistökannan määrään ja tilojen käytön tehokkuuteen. Kangasalan maankäytön toteuttamisohjelmaa tarkistetaan vuosittain yhdessä eri hallintokuntien kanssa, jossa uusien asuinalueiden toteuttamisen ajoitusta, liikenteen ja palvelutuotannon tarpeita tarkastellaan kokonaisuutena aina seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tavoitteena oleva yhdyskuntarakenteen eheytyminen vaikuttaa merkittävästi energian kulutukseen mm. investointien oikealla sijoittumisella ja ajoituksella ja liikennetarpeen vähenemisellä. 6

7 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Tilapalvelu Varhaistoimet Kangasalan kunta on liittyessään sopimukseen asettanut energiansäästön välitavoitteeksi 784 MWh vuodelle 2010 ja 1569 MWh vuodelle Energiakatselmukset 1996 Pienemmät korjaustoimenpiteet on katselmusten jälkeen toteutettu. Investointirahoitusta vaativat epäkohdat on korjattu niissä kiinteistöissä, joissa on tehty kokonaisvaltainen peruskorjaus. Lähes kaikki kunnan 1950-luvulla rakennetut isot koulurakennukset on peruskorjattu ja 2000-luvulla. Koulukiinteistöjen (Haviseva, Ruutana, Huutijärvi, Liuksiala, Vatiala, Pikkola, Sariola) kokonaisvaltaisen peruskorjauksen yhteydessä on pääsääntöisesti tehty seuraavat toimenpiteet, joilla on ollut merkitystä energiankulutukseen - koulurakennuksissa olevat tarpeettomat asunnot on muutettu koulutiloiksi eli on otettu olemassa olevat tilat tehokäyttöön, eikä rakennettu automaattisesti uutta tilaa - rakennusten vaippaan on lisätty tai vaihdettu lämmöneristystä - huonokuntoiset ikkunat ja ulko-ovet on uusittu - rakennusten ilmanvaihto on toteutettu keskitetyillä tulo-/poistokojeilla ja varustettu lämmön talteenotolla. - vesi- ja viemärijärjestelmät kalusteineen on uusittu - sähköjärjestelmät valaisimineen on uusittu - koulujen valmistuskeittiöt on varustettu omilla vesi- ja sähkömittareilla, vanhat koneet ja laitteet on uusittu Kunnan kaikki pääkiinteistöt on varustettu rakennusautomaatiolla ja liitetty kunnan keskitettyyn kaukovalvontajärjestelmään. Kaukolämpökohteiden lämmönsiirtimiä on vaihdettu 2000 luvulla järjestelmällisesti paremman hyötysuhteen siirtimiin. Viime vuosina on uudisrakentamisessa erityisesti kiinnitetty huomioita energia-asioihin; lämmitysjärjestelmien valintaan ja energiaa säästäviin rakenne- ja tilaratkaisuihin sekä joustavaan käyttötarkoituksen muunneltavuuteen. Esimerkkinä: Liutun päiväkoti; tila- ja rakenneratkaisut on toteutettu niin, että rakennus on muutettavissa esim. vanhustoiminnan käyttöön. Tursolan korttelikoulu; lämmönlähteenä maalämpö, aurinkopaneelien käytön kokeilu, tilasuunnittelussa huomioitu joustava muunneltavuus joko päiväkoti- tai koulutilana kulloisenkin tarpeen mukaan. Kunnan kiinteistökannasta on purettu energiankäytön kannalta epäedullisia vanhoja rakennuksia (pääosin vanhoja asuinrakennuksia), joille ei ole ollut osoitettavissa tehokasta käyttöä. 7

8 Suunnittelun ohjaus Varhaistoimet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hajarakentamisen hillitseminen yleis- ja asemakaavoituksessa on tärkeä kaavoituksen varhaistoimi. Kunta on osallistunut maankäytön suunnittelun saralla seudulliseen yhteistyöhön vuodesta 2007 lähtien ja sitoutunut yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja hajarakentamisen hillitsemiseen seudullisella tasolla. Seutuyhteistyöhön kuuluu sitoutuminen seudullisen rakennesuunnitelman toteuttamiseen maankäytön suunnittelussa, seudullisen ilmastostrategian toteuttamiseen ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sitoutuminen. Kunta on ollut mukana seudullisessa Ilmankos-hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Yhdyskuntatekniikka Asemakaavojen rakentamistapaohjeisiin on sisällytetty tavoite energiatehokkaasta rakentamisesta. Lisäksi niissä on annettu käytännön ohjeita sekä ohjeita lähiympäristön laadusta. Asemakaavoissa rakennusalat on pyritty merkitsemään tonteille niin, että rakennusten suuntaus edullisiin ilmansuuntiin on mahdollista. Kunnan tontin saaneille on järjestetty tilaisuuksia vuodesta 2008, joissa on esitelty energiatehokasta rakentamista. Lisäksi suunnittelua ohjataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Varhaistoimet Katuvalaistuksessa on siirrytty vuonna 2000 energiatehokkaampiin lamppuihin. Katuvalojen ohjausautomatiikkaa on otettu käyttöön vuonna Kangasalan nauhataajaman valaisemisessa on kokeiltu led-valotekniikkaa vuodesta 2009 lähtien. Sivistyskeskus Yhdyskuntatekniikan suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu esteettömyys vuodesta 2004 lähtien. Rakentamalla esteettömiä kulkuyhteyksiä helpotetaan vaikeasti liikkuvien itsenäistä kulkemista. Lisäksi kunnassa on rakennettu uusia jalkakäytäviä ja korotettuja suojateitä. Kunta on rakentanut kevyen liikenteen väyliä muun muassa koulumatkojen kulkemisen helpottamiseksi. Varhaistoimet Energian ja luonnonvarojen säästäminen Kangasalan koulujen ja päiväkotien toiminnassa on toteutunut muun muassa roskien lajitteluna, kierrätysmateriaalien käyttönä opetuksessa, valojen ja tietokoneiden sammuttamisena tiloista, joissa ei oleskella, hukkapaperin välttämisenä ja jätteiden lajitteluna. Koulut ja päiväkodit tekevät yhteistyötä tilapalvelun ja huoltohenkilöstön kanssa sähköisen järjestelmän kautta. Lisäksi oppilaille opetetaan muun muassa ympäristötietoutta sekä ympäristön elinkelpoisuuden ja luonnon monimuotoisuuden arvostamista. Ympäristövastuuseen kasvatetaan jatkuvasti. Kangasalan Vesi -liikelaitos Varhaistoimet Kuntaan on rakennettu ylävesisäiliö Sahalahteen vuonna 2006, minkä johdosta Sahalahden siirtolinjan putki- ja pumppukoot pienenivät. Viime vuosina jätevesiviemärivuotoja on vähennetty, puhdasvesiverkoston vuotoja on korjattu, pumppuihin on tehty taajuusmuuttajasäätöjä ja pumppuja ja koneistoja on uusittu energiatehokkaampiin malleihin. Lisäksi Sahalahden pintavesilaitoksen käytöstä on luovuttu vuonna 2008, jolloin se on jäänyt varalaitokseksi. 8

9 Liikennesuunnittelu Varhaistoimet Koululaiskuljetuksissa taksit noutavat ja jättävät oppilaat keräilypaikoille, jolloin ajokilometrien määrä on vähentynyt. Lukujärjestyksiä suunnitellaan kouluissa siten, että erilliskuljetusten määrä on vähentynyt. Koululaiskuljetuksia ja toimintakeskuksen kuljetuksia on yhdistetty, jolloin samasta suunnasta samaan aikaan tulevat kuljetetaan samalla taksilla. Myös muissa koululaiskuljetuksissa kuljetuksia yhdistellään niin paljon kuin mahdollista. Palveluliikenteen kaksi pikkubussia ovat monipalvelukäytössä: samassa kyydissä koululaisia, vanhuksia, sosiaalikeskuksen asiakkaita, laboratorionäytteitä. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Kunta käyttää osassa hankintojen kilpailuttamista seudun kuntien yhteistä hankintatoimistoa (KUHA). Kuntaan on vuonna 2007 laadittu hankintaohje. Kaikkien tilaajien on huomioitava energiatehokkuuden osuus hankinnoissa. Tiedotetaan kaikkia kunnan hankintoja tekeviä TEM:n ja Motivan antamista ohjeista. Hankintaohjeita täydennetään energiatehokkuuden osalta. 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Henkilökunta osallistuu energiatehokkuuden, yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen kehittämishankkeisiin ja pilottiprojekteihin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Maankäytön suunnittelu Kaavoitusprosessia ja sen toteutussuunnittelua kehitetään siten, että suunnittelun alkuvaiheessa voidaan tehdä mahdollisimman kokonaisvaltaista ja monialaista tarkastelua rakentamisen vaikutuksista energiatehokkuuden, uusiutuvien energiamuotojen, käyttökustannusten ja jätehuollon suhteen. Kaavoitusratkaisujen vaihtoehtojen vertailussa arvioidaan alueen tuleva kulkuneuvojen käyttöjakauma, alueen energiatalous ja mahdollisuus liittyä omaan tai aluelämpöjärjestelmään. Seudullinen taso ja yleiskaava Asemakaava Tampereen seudun rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän toteuttamissuunnitelmaa noudatetaan. Taajamarakenne pyritään pitämään energiatehokkaana ja ehkäistään sen hajautumista. Yleiskaavallisin tarkasteluin selvitetään olemassa olevien alueiden tiivistämis- ja uusiokäyttömahdollisuudet ja tarve uusien alueiden käyttöönottamiseen. Valituilla alueilla toteutetaan riittävä aluetehokkuus (15-20 asukasta/ha), jotta voidaan kehittää joukkoliikennepalveluita, lisätä kevyen liikenteen osuutta ja nostaa lähiympäristön laatua. Palvelut sijoitetaan energiatehokkaasti rakentamisen ja käyttäjän kannalta. Tontteja kaavoitettaessa otetaan huomioon mahdollisuus passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa. Energiamääräyksiä voidaan antaa kaa- 9

10 Rakentamisen ohjaus Toimitilasuunnittelu vassa, rakentamistapaohjeissa ja tontinluovutusehdoissa. Asemakaavaa toteuttavissa suunnitelmissa vertaillaan vaihtoehtoja tutkimalla niiden vaikutuksia. Rakennuslupien, tontin luovutuksen ja ympäristölupien yhteydessä kunta tiedottaa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista, energiansäästöstä sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään. Uudis- ja peruskorjaushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa määritetään yhdessä suunnittelijoiden kanssa tavoitteet seuraaville tekijöille, joilla on vaikutusta luonnonvarojen kulutukselle - rakennuksen energialuokka - lämmönlähde; kaukolämmön lisäksi myös vaihtoehtoiset ratkaisut tutkitaan - energiankulutus; lämmönkulutus, sähkönkulutus, energiankäytön hallinta - vedenkulutus; vesijärjestelmät, kulutuksen seuranta - maankäyttö; rakentaminen aikaisemmin rakennetuille alueille, olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen - rakentamismääräysten ylittävät rakenneratkaisut tutkitaan - rakennusmateriaalit, niiden käyttöikä ja huollettavuus Suunnittelun alkuvaiheessa tarkastellaan rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä; tilatehokkuutta, tilojen muuntojoustavuutta, huonetilojen korkeutta, luonnonvalon / valaistuksen suuntausta suhteessa ikkunoiden optimikokoon. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 tavoitteet kunnan kiinteistöjen uudisrakennus- ja peruskorjauskohteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Kunta sitoutuu energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen kunnan rakennusten energiansäästömahdollisuuksien ja tavoitteiden selvittämiseksi energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että 80 % kunnan rakennuksista, rakennustilavuudella mitattuna, on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmukset Energiakatselmusten laadinnasta (kohteet ja aikataulu) on tilapalvelu laatinut suunnitelman vuosille Suunnitelma on liitteenä (Liite 2). Energiakatselmussuunnitelma päivitetään vuosittain seurannan yhteydessä. Vuosina 2010 ja 2011 katselmoidaan rakennukset joita ei kunta omistanut edellisen katselmoinnin aikaan eli Sahalahden rakennukset, terveyskeskus- ja terveysasemat sekä vuoden 1996 jälkeen valmistuneet rakennukset. Vuosina 2012 ja 2013 katselmukset tehdään rakennuksissa jotka on peruskorjattu tai joihin on rakennettu laajennuksia edellisen katselmoinnin jälkeen. Myös suurimmat kulutuskohteet katselmoidaan uudelleen. 10

11 Tavoitteena on, että energiakatselmuksissa esitetyt korjaustoimenpiteet toteutetaan, jos ne ovat tarkoituksen mukaisia huomioiden rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnan pysyvyys ja energiansäästömahdollisuudet. Energiansäästöinvestoinnille tilapalvelu esittää rahoitusta kunnan talousarvioon. Seurantakatselmukset Katselmoitujen rakennusten seurantakatselmuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, kun edellisestä katselmuksesta on kulunut yli 10 vuotta. Käyttöönottokatselmukset Kaikkiin uusiin rakennuksiin (yli 1000 krsm2) ja isoihin peruskorjauskohteisiin tehdään käyttöönottokatselmus noin vuoden kuluttua käyttöönotosta. Liitteenä (Liite 3) käyttöönottokatselmusten ohjelma; kohteet ja ajoitus. Energiatodistus Rakennusten katselmoinnin yhteydessä laaditaan rakennukselle energiatodistus. 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Kunta hankkii tietouden uusista menettelyistä ja rahoitusratkaisuista (mm. ESCO-palvelu), joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Kuntaan esitetään palkattavaksi energia-asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa investointien energiatehokkuusasiat sekä energianeuvonnan koordinointi ja energiatehokkuuteen liittyvistä asioista tiedottaminen kunnassa. 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kiinteistöjen kulutusta seurataan Haahtelan kulutusseurantaohjelmalla. Kulutusseurantaa tehdään kuukausittain. Tällä hetkellä kunnan suoraan omistamista rakennuksista on tilavuuden mukaan laskettuna kuukausittaisessa kulutusseurannassa 86 % ja vuositasolla 96 %. Kiinteistönhoitajat syöttävät kulutuslukemat ohjelmaan ja seuraavat samalla kulutusta. Myös rakennusten käyttäjillä on mahdollisuus tarkastella oman talonsa kulutuksia tämän järjestelmän kautta. Tunnusluvut Tunnuslukuina käytetään yleisesti kiinteistönhoidossa käytettyjä tunnuslukuja. Tunnuslukujen edelleen kehittämistä tehdään yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Tavoitteena on, että 80% rakennusten energiankäytöstä on kuukausitasoisessa seurannassa ja vähintään 90% kunnan koko energiankäytöstä vuositason seurannassa vuoteen 2013 mennessä. Seurantatietoja hyödynnetään säännöllisesti ja aktiivisesti mahdollisten toimenpidetarpeiden tunnistamiseksi ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Kulutustietojen informointi rakennusten käyttäjille organisoidaan. 11

12 4.7 Uudet toimintamallit Kansalliset tai seudulliset hankkeet, joissa kunta on mukana Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kangasalan kunnan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan , että Kangasalan kunta liittyy Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Kunnan puolesta kampanjan vastuuhenkilöksi on nimetty hallintojohtaja. Kampanjakunnan toimenpiteet: 1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut (esim. energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet, metsät) 2. Tekee 10- tai 20-vuoden kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennusteen (kunnan kasvuodotukset, liikennemäärien kehitys jne.) 3. Asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet (prosentteina vuoden 1990 tai kartoitusajankohdan osalta) 4. Tekee oman vähentämissuunnitelmansa ja hyväksyttää sen valtuustossa (vähennysmäärä, keinot ja toteuttamisjärjestys) 5. Toimeenpanee suunnitelman ja seuraa sitä. Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu kattaa kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seututason yhteistyötä toteuttaa kuntien yhdessä perustama Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Yhteistyön tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta sekä vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaa. Kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun ohjelmat vuoteen 2030: Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paraskaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Asuntopoliittinen ohjelma Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä asuntopoliittista ohjausta Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Ilmastostrategia Ilmastostrategian tavoitteena on ollut laatia Tampereen kaupunkiseudun yhteinen ilmastopolitiikan visio ilmastonmuutoksen hillintään. Liikennejärjestelmäsuunnitelma On osa kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun ohjelmaa, mutta valmistuu päätöksentekoon muita ohjelmia myöhemmin loppukeväällä

13 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Ilmankos-hanke ESSI-hanke Kangasalan kunnan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan , että Kangasalan kunta liittyy Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaan. Kangasalan valtuusto käsittelee asiaa myöhemmin. Strategia esittää kaupunkiseudun yhteisen ilmastopolitiikan vision, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet ja toimenpideohjelman, jolla kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan Unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti. Strategia esittää myös mahdollisuuksia ilmastotoimien tehostamiseen sekä toimia, joilla kunnat voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kangasalan kunta on mukana Ilmankos -hankkeessa, jonka toteutusaika on 10/ /2012. Projektin taustalla on Tampereen kaupungin koordinoima seudullinen Ilmankos-kampanja, jonka rahoitus päättyi kesäkuussa Projektin ideana on ilmastonmuutoksen hillintä edistämällä seudun asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Yhteisöllinen aktivointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus motivoivat ihmisiä elämäntapamuutoksiin, helpottavat asenteiden muutoksia, mahdollistavat kokemusten jakamisen ja tukevat yhteisöjen omien ilmastoprojektien toteutumista myös projektin jälkeen. Projektissa asukkaiden tietoisuus ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja arjen mahdollisuuksista sen hillintään kasvavat. ESSI-hanke on vuonna 2010 käynnistynyt Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma, jossa kehitetään kuntien energiaomavaraisuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hajautettua energiantuotantoa. ESSI-hanke on Tampereen Ammattikorkeakoulun organisoima projekti, jonka tarkoituksena on tuottaa Ammattikorkeakoulun opinnäytetöinä kunnan energiaprofiili sekä katsaus kunnan kestävän energian potentiaaliin Kunnan omat linjaukset Kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Kaavoitus ja viranomaiset (rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) osallistuvat seudulliseen suunnittelu- ja kehitysyhteistyöhön ja sitoutuvat näiden yhteistyöhankkeiden yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi kaavoituksen tärkeistä tavoitteista, joka kytkeytyy suoraan seudullisella tasolla asetettuihin tavoitteisiin. Rakennettujen ympäristöjen tiivistämisestä ja eheyttämisestä saatu hyöty pyritään käyttämään lähiympäristön laadun parantamiseen. Kunnassa laadittava viheralueohjelma edistää lähiympäristön suunnittelua ja laadun kohentamista. Kuntaan pyritään saamaan rakentamisen pilottikohteita energiatehokkuusmielessä. Kunta suhtautuu positiivisesti yhteistyöhankkeisiin innovatiivisten toimijoiden kanssa. Tontinluovutusehdoissa voidaan huomioida energiatehokas rakentaminen. Rakennusvalvonta tiedottaa rakentajia tulevista rakentamismääräyksistä ja ohjeista. Kuntaan perustetaan kaksi pysäköinninvalvoja vakanssia. Pysäköinninvalvonnan kehittäminen vähentää autoilua ja tehostaa kunnan keskeisillä sijainneilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöä. 13

14 Yleiskaavoituksen uusia toimintamalleja - Joukkoliikennekäytävien merkityksen korostaminen - Hajarakentamisen hillitseminen - Pienilmaston merkitys rakentamisen sijoittamisessa - Toimintojen sekoittuminen (asuminen, työpaikat, virkistys) Asemakaavoituksen uusia toimintamalleja (kaava ja rakentamistapaohjeet) - Harkitaan määräystä kaukolämpöön liittymisen pakollisuudesta siihen soveltuvissa kohteissa - Kehitetään ja käytetään määräyksiä energiatehokkaasta rakentamisesta - Kiinnitetään asemakaavavaiheessa huomiota lähiympäristön laatuun Tilapalvelu Kunnan linjauksena / tavoitteena on - toimipisteiden ja toimitilojen keskittäminen seudullisen rakennesuunnitelman mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen, ottaen huomioon erityisesti joukkoliikenneyhteydet - kiinteistöjen luopumisohjelman toteuttaminen; peruspalvelutuotannon ulkopuolisista kiinteistöistä luovutaan Suunnitelmallinen toimitilojen hankinta Pyritään johdonmukaisesti pääsemään eroon tilapäisistä koulu- ja päiväkotitiloista (tilaelementit). Ne eivät täytä nykyisiä pysyvien tilojen energiavaatimuksia ja kuluttavat energiaa. Palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelma antaa jatkossa tukea suunnitelmalliselle tilojen hankinnalle. Hankkeen tarveselvitysvaiheessa tutkitaan hankkeen tarpeellisuus ja selvitetään mm. - seudun ja kunnan kehitysnäkymät ko. toiminnan suhteen - yhteensovittaminen muiden hallintokuntien toimintojen kanssa - toiminnan kehittäminen ilman lisätilantarvetta - toiminnan pysyvyys pitkällä aikavälillä - kunnan käyttämättömien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttömahdollisuudet lisätilatarpeelle - vaihtoehtoiset toteuttamistavat, vuokraus, tilojen osto, - sijoituspaikka; hankkeen sopeutuminen yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön Tavoitteena on, että kunnan omistamat toimitilat ovat energiatehokkaita, tehokkaassa käytössä ja muuntojoustavia kulloisenkin palvelutarpeen mukaan. Tilapalvelun tehtävät energiatehokkuussopimuksen välitavoitteiden saavuttamiseksi - kiinteistötietojen kokoaminen ajan tasalle, mukaan lukien kuntaliitoksessa 2011 tilapalvelun hallintaan tulevat Kuhmalahden kiinteistöt - kulutustietojen selvittäminen ja seuranta sekä tiedon informointi käyttäjille - kiinteistönhoitajien sitouttaminen energiansäästöön; koulutus ja ohjaus - kiinteistöjen energiakatselmusten toteuttaminen (kohta 4.4) - kiinteistöjen seuranta ja käyttöönottokatselmukset (kohta 4.4) - selvitys öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttamisesta vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja käyttäviksi - tutkitaan mahdollisuudet tilojen sisälämpötilojen alentamiseen Tilapalvelu varaa talousarvioon ja investointiohjelmaan tarvittavan rahoituksen toimenpiteille. 14

15 Yhdyskuntatekniikka Sivistyskeskus Tilapalvelu on mukana seudun teknisten palvelujen tilahallintatyöryhmässä ja osallistuu tilapalvelujen toimintojen kehittämiseen energiatehokkuusasioissa yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Kevyen liikenteen väyliä pyritään rakentamaan lisää ja niiden suunnittelussa huomioimaan esteettömyys. Katuja rakennettaessa tavoitteena on katujen päällystäminen samana kesänä tai viimeistään seuraavana kesänä, jotta säästetään energiaa polttoaine-energian osalta. Kunnan maankäytön laajentuessa kehitetään kuljetuslogistiikkaa katu- ja vesihuolto- sekä ulkoalueiden rakentamis- ja huoltotöissä. Katujen ja puistojen valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään uutta valaisintekniikkaa ja ohjausjärjestelmiä. Varhaiskasvatus Koulut Varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä elämää, kestävän kehityksen periaatteet huomioivaa kasvatusta. Lasten ympäristökasvatus on elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä, jatkuvaa uuden ja ihmeellisen löytämistä. Se on myös ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemisen ja oivaltamisen riemua. Aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan, tutkimaan ja seikkailemaan tutussa ympäristössä. Lapsille tarjotaan mahdollisuus katsella, tunnustella, haistella ja maistella ja ennen kaikkea kysyä miksi! Pyrimme lisäämään lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä aktiivisuutta kestävään elämäntapaan. Esimerkiksi jätteiden lajittelu ja materiaalien kierrätys kuuluvat päivähoidon arkeen. Tavoitteena on, että lapselle kehittyy myönteinen asennoituminen ympäristöönsä sekä erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Tavoitteena on myös, että ympäristökasvatus nivoutuu kaikkiin varhaiskasvatuksen sisältöalueisiin. Kangasalan kouluissa opetettavan Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Oppilas oppii - ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla 15

16 - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Keskeiset sisällöt - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Sisällöt perustuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelmaperusteisiin, jotka on sisällytetty Kangasalan kunnan opetussuunnitelmaan. Sisällöt toteutuvat seuraavien oppiaineiden opetussuunnitelmissa: ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto, käsityö, kuvataide, kotitalous, yhteiskuntaoppi, liikunta. Kangasalan Vesi -liikelaitos Liikennesuunnittelu Energiatehokkaiden ratkaisujen suunnittelua ja käyttöönottoa jatketaan edelleen. Vuotovesiä pyritään vähentämään vesijohto- ja jätevesiverkostosta. Jätevesipumppaamoiden hoito- ja saneeraustoimien kautta ylläpidetään ja parannetaan pumppaamoiden pumppujen moottoreiden hyötysuhteita. Sahalahden jätevedet käsitellään keskitetysti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta pyritään kasvattamaan olemalla mukana seutulippujärjestelmässä. Kunta sitoutuu joukkoliikenteen kehittämistä edistäviin seudullisiin ohjelmiin. Sosiaalikeskus on liittynyt Tampereen logistiikan vetämään kuljetustenohjauskeskukseen, jossa tavoitteena on yhdistellä entistä tehokkaammin sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Ruokapalvelun kuljetuksia yhdistellään niin paljon kuin mahdollista. 4.8 Koulutus ja tiedotus Esimerkkejä: Kunnan palveluksessa olevilla henkilöillä tulee olla omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön. Tiedotuksen kautta kunta osoittaa toimivansa esimerkillisesti energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevissa asioissa. Toimista tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisille toimijoille. Palvelukeskusten johtajat vastaavat tiedottamisesta omissa palvelukeskuksissaan. - energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. - koulujen ja päiväkotien energiansäästötoimenpiteet liitetään kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaan. - kansallisen kestävän kehityksen strategian ja kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden mukaan kaikkiin kouluorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoden 2010 loppuun mennessä. - koulujen ja päiväkotien energiansäästötoimenpiteistä tiedotetaan vanhempainilloissa, koulujen lukuvuositiedotteissa, mielellään sähköisesti (Wilmassa). 16

17 - koulut ja päiväkodit osallistuvat kestävän kehityksen ja energiankulutusta hillitseviin tapahtumiin ja teemapäiviin. (esim. Pohjoismainen ilmastopäivä ) - koulut ja päiväkodit tiedottavat kiinteistöjensä muita käyttäjiä (urheiluseurat, yhdistykset) energiansäästötoimenpiteistä. - energiasopimuksen toimeenpanosta viestitään henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Eri tahoja kannustetaan keskinäiseen tiedonvaihtoon. - toimitaan yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Näyttelyitä ja muita tapahtumia järjestetään energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa tiedon levittämiseksi kuntalaisille ja yhteisöille. - kunta asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Energiansäästötoiminta tarvitsee säännöllistä motivointia ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Käyttäjien ja tilapalvelun välillä on tärkeää olla avointa keskustelua ja yhteistyötä. Energiakulutuksen palautetietoa tarvitaan käyttäjille analysoidussa muodossa niin, että se ymmärretään oikein. Palaute voitaisiin antaa esim. vuotuisella kiinteistökohtaisella raportilla, josta käy ilmi myös kulutuksen tavoitetaso ja sen vertailu toteutuneeseen. Yksikkökohtaiset yhteistyöhenkilöt, jotka ovat mukana energiansäästösuunnitelman työstämisessä, ovat hyvä tiedonvälitysryhmä jatkossakin. Lisäksi tulee miettiä, miten palkitsemista voidaan kehittää siten, että saavutetut säästöt saadaan yksiköiden omaan käyttöön. Esimerkkejä: - koulutustilaisuudet pientalorakentajille esim. lämmitysvaihtoehdoista ja matalaenergiarakentamisesta (rakennusvalvonta, energiayhtiö, ympäristönsuojelu) - oman henkilöstön energiansäästökoulutus on jatkuvaa, säännöllistä ja pitkäjänteistä - energiansäästöviikon (vko 41) tempaukset eri hallintokunnissa ja seudullisessa yhteistyössä mukana oleminen energiansäästöviikon järjestelyissä - kevyen liikenteen tempaukset esim. Autottomana päivänä ( ) ja Liikkujan viikolla ( ). - teknisen viraston asiakaspalvelussa on jaossa materiaalia energiansäästöstä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä - järjestetään neuvontatilaisuuksia yhteistyössä muiden energiatoimijoiden kanssa esim. energiatehokkaiden kodinkoneiden ja valaistuksen hankinnasta - energiayhtiö lainaa kuntalaisille energiankulutusmittareita maksutta - kunnan kiinteistöistä vastaavat ovat käyneet energiaeksperttikoulutuksen ja koulutuksesta on tiedotettu myös kunnassa oleville taloyhtiöille - kunta selvittää mahdollisuuksia rakentaa uusiutuvia energialähteitä käyttävä kokeilukohde, joka voidaan toteuttaa myös korjausrakentamisen yhteydessä - vapaa-ajan asuntoja omistaville ja käyttäville järjestetään keskustelutilaisuuksia uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä - kuntalaisille järjestetään tietoiskuja oikeaoppisesta puun poltosta yhdessä ympäristötoimen kanssa - kunnan työterveyshuolto ja liikuntatoimi markkinoivat pyöräilyä ja kävelyä terveellisenä hyötyliikuntana ja keinona vähentää liikenteen energiankulutusta - kunkin toimialan parhaat energiansäästöehdotukset palkitaan vuosittain - energiatehokkuuden viestintä sisällytetään osaksi kunnan normaalia sisäistä viestintää (nettisivut, henkilöstölehdet, kuntatiedotteet jne.) - kunta toimii esimerkkinä muille toimijoille esittelemällä toimivia malleja paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa Malleja ja esimerkkejä koulutukseen ja tiedotukseen löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta (www.motiva.fi) 17

18 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Tilapalvelu Kunnan omistuksessa ja käytössä olevasta kiinteistökannasta ja sen rakennuttamisesta vastaava Tilapalvelu selvittää kohdekohtaisesti mahdollisuuden uusiutuvien energianlähteiden käyttämiseen rakennusten lämmittämisessä. Tästä esimerkkinä Tursolan korttelikoulu, jonka lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä. Energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita käynnistetään. Tilapalvelu toimii aktiivisesti mukana seutukunnallisessa yhteistyössä. Muualla hyväksi havaitut ja toimivat kokeiluhankkeet hyödynnetään. 5 ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI Kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Raportti käsitellään valmistelu- ja seurantaryhmässä ennen sen lähettämistä Motiva Oy:lle. Raportin laatiminen tapahtuu jatkuvana tietojen tallentamisena vuoden aikana. Valmistelu- ja seurantaryhmä organisoi tietojen keräämisen. Kunnan omassa toiminnassa energiankulutustiedot ja toimintasuunnitelman sisältämien energiatehokkuus- ja ilmastonsuojeluhankkeiden edistyminen esitellään vuosittain kunnanhallitukselle. Kunnanhallitukselle tehtävissä raporteissa esitetään energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet, niiden tuottama vuotuinen energiansäästö sekä pienentyneiden energiakulujen myötä aiheutuva taloudellinen säästö. Energiatehokkuustyöryhmä käsittelee toimintasuunnitelman toteutusta kaksi kertaa vuodessa. Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle hallintokunnittain. 18

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

KAUPUNGIN/KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2016 OHJEITA JA VINKKEJÄ SUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

KAUPUNGIN/KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2016 OHJEITA JA VINKKEJÄ SUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KAUPUNGIN/KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2016 OHJEITA JA VINKKEJÄ SUUNNITELMAN LAATIMISEKSI marraskuu 2008 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... 2 JOHDANTO... 3 1 Sopimuksen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/ Aika: Keskiviikko 23.3.2016 klo 13:00-14:40 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere, pj. Olkanen Emilia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS 2017 2025 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kalevi Luoma Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA 20.3.2014 PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015 Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille 9.9.2015 Selvityksen tausta ja menetelmät Selvitys on jatkumoa Kuntaliiton vuoden 2009 (Savikko) ja 2012 (Mattsson) selvityksille.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot